ellauri082.html on line 359: ALGOL on ohjelmointikieli, joka kehitettiin 1950-luvulla. Kielen kehitystä johti Carnegie Mellon -yliopiston Alan J. Perlis. Se oli jutku tietysti. ALGOL oli aikoinaan ensimmäinen niin sanottu toisen sukupolven ohjelmointikieli. Paskat Alan siinä mitään teki muuta kun komenteli, likasen työn tekijät oli sakuja. Algolista tuli sit Pascal jolla ohjelmoizi Kimmo Koskenniemi oza rypyssä. Pascal-kirjan kannessa on tölkki Campbellin tomaattikeittoa.
ellauri101.html on line 147: Hännänhuippuna on tämmösen Carolyn Kahlil Gibranin sisätilasankaritesti. Se näyttää olevan Joseph Campbellin kirjan innoittama Jungin häkkyrän yxinkertaistus.
ellauri276.html on line 343:
2 Josephia ja Adam English Campbellin yliopistosta, N.C. Hilpeästä Josephista on lujasti kuvia, irkkua sai eziä.
ellauri276.html on line 356: Joseph Campbellin "I Will Go With My Father a- Ploughing" kuvailee pojan elämän kuukausia hänen työskennellessään isänsä rinnalla "kyntäen", "kylväen" ja "korjuun".
ellauri276.html on line 360: Joseph Campbellin "I Will Go With My Father a-Ploughing" on kolmivärssyinen runo, joka on jaettu kahdeksaan riviin eli oktaaviin. Jokainen näistä oktaaveista noudattaa johdonmukaista riimimallia. Rivien välillä on eroja, mutta mittari ja sanavalinta auttavat luomaan yhtenäisyyttä, joka tuo runoon merkittävää koheesiota.
ellauri276.html on line 722: Kova fyysinen työ perhetilalla teki veronsa nuorelle Burnsille, joka käänsi yhä enemmän huomionsa runouden, luonnon, juoman ja naisten intohimoihin, jotka leimasivat hänen loppuelämäänsä. Hän sai kaksoset mahdollisen vaimonsa Jean Armourin kanssa, mutta heidän suhteensa hajoaminen melkein johti siihen, että Burns muutti Länsi-Intiaan rakastajansa Mary Campbellin (hänen Highland Maryn ) kanssa. Vain Maryn äkillinen kuolema ja hänen ensimmäisen julkaistun runokokoelmansa sensaatiomainen menestys pitivät hänet Skotlannissa. Vain 27-vuotiaana Burns oli tullut tunnetuksi kaikkialla maassa runoilla kuten Tälle, Hiirelle ja Cotterin lauantai-ilta.
ellauri277.html on line 111: Niin, mixi se on vuoden lyhimpänä päivänä? Uskonprofessori English Campbellin yliopistosta osaa selittää: J. Kastajan isä Sakari oli leviitta joka sai enkeliltä käskyn panna turpa rullalle ja toimittaa Johannes alulle todnäk. Jom Kippurina. (? todnäk ei juuri silloin, koska katumuspäivä on paasto- ja pidätyspäivä juutalaisilla! No ehkä Sakari pisti töpinäxi heti seuraavana päivänä.). Siitä 6kk eteenpäin on Marian ilmestyspäivä kevätpäivän tasauxena, jolloin oli Marjan vuoro päästä Gabrielin pukille. Siitä kun laskee 9kk eteenpäin niin ollaan talvipäivän seisauxessa. Tosin pyhissä kirjoituxissa ei ole mitään mistä voi varmuudella päätellä että Sakari pääsi sovittamaan Liisaan siitintä juuri sovituspäivänä.
ellauri323.html on line 68: Vita Sackville-Westin "psykologinen juomasekoitus", kun hän kirjoitti The Edwardians, oli vahvimmillaan ja kummallisimmillaan. Hän oli yli kolmekymppinen ja täynnä ylimääräistä energiaa. Hänen suhteensa Mary Campbelliin, runoilija Roy Campbellin vaimoon, oli ohi, ja hänen suhteensa BBC:n keskustelujohtajan Hilda Mathesonin kanssa oli alkanut. Hänen simpukkansa oli märkä ja nihkeä jatkuvasta imutuxesta ja nuolennasta. Ei ihme että hän sai lisänimen Companion of Honour.
ellauri348.html on line 743: Vuonna 1760 Macpherson vieraili North Uistissa ja tapasi John MacCodrumin, klaanipäällikön MacDonald of Sleatin virallisen Bardin. Heidän kohtaamisensa seurauksena MacCodrum teki John Lorne Campbellin mukaan "lyhyen esiintymisen ossiaanisessa kiistassa , joka ei ole vailla humoristista puolta". Kun Macpherson tapasi MacCodrumin, hän kysyi: "A bheil dad agaibh air an Fheinne?" Macpherson uskoi kysyneensä: "Tiedätkö mitään Fiannasta? " Hän oli kuitenkin sanonut: "Onko Fianna sinulle velkaa?"
ellauri348.html on line 744: Vastauksena MacCodrum vitsaili: "Cha n-eil agus ge do bhiodh cha ruiginn a leas iarraidh a nis" tai englanniksi: "Ei, ja jos olisikin, olisi turhaa pyytää sitä nyt." Campbellin mukaan tämä "vuoropuhelu... kuvaa yhtä aikaa Macphersonin epätäydellistä gaelia ja skotti MacCodrumin vastausnopeutta."
ellauri369.html on line 324: Carlylen käännös teoksista Goethen Wilhelm Meisterin oppisopimuskoulutus (1824) ja Matkat (1825) ja hänen elämäkerta Schillerista (1825) toivat hänelle kunnolliset tulot, jotka eivät olleet sitä ennenkään välttyneet häneltä, ja hän sai täysin ansaizemattomasti vaatimattoman maineen. Hän aloitti kirjeenvaihdon Goethen kanssa ja teki ensimmäisen matkansa Lontooseen vuonna 1824 tapaamalla merkittäviä kirjailijoita, kuten Thomas Campbellin, Charles Lambin ja Samuel Taylor Coleridgen, ja solmimalla ystävyyssuhteita Anna Montagun, Bryan Waller Proctorin ja Henry Crabb Robinsonin kanssa. Hän matkusti myös Pariisiin loka–marraskuussa Edward Stracheyn ja Kitty Kirkpatrickin kanssa, missä hän osallistui Georges Cuvierin vertailevan anatomian johdantoluennolle, keräsi tietoa lääketieteen opinnoista, esitteli itsensä Legendrelle, Legendre esitteli hänet Charles Dupinille, havaitsi Laplacen ja useita muita merkittäviä samalla kun he kieltäytyivät Dupinin esittelytarjouksista, ja kuuli François Magendien lukevan artikkelia " viidennestä hermoparista" (kolmoishermosta).
ellauri488.html on line 735:

Gaiman ei jaxanut lukea kuin puolet Campbellin monomyyttikirjasta (1949) The hero with 1M faces. Ei halunnut huomata mistä sen sen kirjat on halpoja jäljitelmiä.
xxx/ellauri044.html on line 1141: Jonkun Twengen ja Campbellin miälestä Joen häpeähöpötys on hanurista. Narsistit on oikeesti kusipäitä jotka uskoo tosissaan olevansa muita parempia, ihan häpeämättä ja hävyttömästi. Tän dynaamisen duon miälestä narsismi on jenkeissä epidemia. Ylisuurexi paisunut minäkäsitys ja kuvitelma jatkuvan erikoiskohtelun oikeutuxesta on vallannut amerikkalaisnuorten mielet. Mahtava narsisti, joka saavuttaa julkkisaseman ja tulee tunnetuxi on niiden idoli ja unelmien täyttymys. The American Idol.
xxx/ellauri298.html on line 631: Joseph Campbell (26. maaliskuuta 1904 – 30. lokakuuta 1987) oli yhdysvaltalainen professori ja kirjailija, joka tunnetaan parhaiten työstään mytologian ja vertailevan uskontotieteen alueilla. Ei pie sekoittaa samannimiseen irkkurunoilijaan. Campbellin tunnetuin kirja Sankarin tuhannet kasvot (The Hero With a Thousand Faces, 1949, suomennettu 1990) käsittelee eri kulttuureissa toistuvaa sankarin matkan teemaa, ns. hiihtokenkämyyttiä. Hänen neliosainen teossarjansa The Masks of God käsittelee mytologiaa eri puolilla maailmaa. Campbell työskenteli Bill Moyersin kanssa tehdessään PBS:n sarjaa The Power of Myth. He myös julkaisivat sarjaan pohjautuneen samannimisen kirjan.
xxx/ellauri298.html on line 633: Campbellin mielestä uskonnolliset symbolit tulisi tulkita monomaanisixi mytologisiksi meemeixi eikä historiallisiksi faktoiksi, jolloin symboleissa voidaan alkaa nähdä syvempiä merkityksiä. Campbell's theories have been applied by a wide variety of modern writers and artists. His philosophy has been summarized by his own often repeated phrase: "Follow your bliss." He sure did, fucking hedonist.
xxx/ellauri298.html on line 648: As simple as that. Campbellillä onkin ollut suuri vaikutus tieteiskirjallisuuteen, fantasiakirjallisuuteen ja tieteiselokuviin. George Lucas on kertonut, että Tähtien sodan perusideat perustuivat Campbellin teosten esittämiin ajatuksiin. Käsikirjoittaja Christopher Vogler on kirjoittanut Campbellin teorioita soveltavan teoksen The Writer´s Journey: Mythic Structure For Writers, joka puolestaan on vaikuttanut useiden elokuvien käsikirjoituksiin, mm. Leijonakuninkaaseen ja Matrix-elokuvasarjaan.
xxx/ellauri298.html on line 650: Campbellin kriitikoihin kuuluvat mm. Robert Segal, joka on kirjoittanut esseen "The Romantic Appeal of Joseph Campbell", sekä kulttuurikriitikko Camille Paglia, joka syyttää Campbellia "imelyydestä ja huonosta tutkimustyöstä" ja harhaanjohtavasta vaikutuksesta yhdysvaltalaiseen feminismiin.
xxx/ellauri298.html on line 655: "olemisen mysteeriä" ja hänen osallistumistaan ​​siihen kohtaan Campbellin mukaan
xxx/ellauri298.html on line 686: D. Pedagoginen/psykologinen tehtävä ohjaa nuorta yksilöä elämän vaiheiden läpi, kun ihminen kulkee läpi elämän, hän kohtaa monia psykologisia haasteita. Myytti voi toimia oppaana menestyksekkääseen elämänvaiheiden läpikulkuun, sanotaan vaikkapa Roope Ankan onnenraha. Campbellin näkemys
xxx/ellauri298.html on line 779: perustavaa ilmentymää Campbellin hallitsevasta tulkitsevasta viestistä "Seuraa
xxx/ellauri298.html on line 788: Antropologi Raymond Scupinin mukaan "Joseph Campbellin teorioita ei ole otettu hyvin vastaan antropologiassa hänen liiallisten yleistysten ja muiden ongelmien vuoksi."
xxx/ellauri298.html on line 793: Jotkut kirjailijat ovat myös syyttäneet Campbelliä antisemitismistä . Tikkun Magazinessa Tamar Frankiel huomautti, että Campbell kutsui juutalaisuutta "Jahwe-kultiksi" ja että hän puhui muutenkin juutalaisuudesta lähes yksinomaan negatiivisesti. Vuonna 1991 Masson myös syytti Campbellia "piilotetusta antisemitismistä" ja "konservatiivisten, puolifasististen näkemysten kiehtomisesta". Uskontotieteilijä Russell T. McCutcheon luonnehti Campbellin teosten "itsetoteutuksen autuuden seuraamista" Reaganomicsin "hengelliseksi ja psykologiseksi oikeutukseksi."
xxx/ellauri305.html on line 48: Amerikkalainen tragedia on yhdysvaltalaisen kirjailijan Theodore Dreiserin vuonna 1925 julkaisema romaani. Hän aloitti käsikirjoituksen kesällä 1920, mutta vuotta myöhemmin hylkäsi suurimman osan tekstistä. Se perustui Grace Brownin pahamaineiseen murhaan vuonna 1906 ja hänen rakastajansa oikeudenkäyntiin. Vuonna 1923 Dreiser palasi projektiin, ja tulevan vaimonsa Helenin ja kahden toimittaja-sihteerin Louise Campbellin ja Sally Kusellin avulla hän viimeisteli massiivisen romaanin vuonna 1925. Kirja tuli julkisuuteen Yhdysvalloissa. 1. tammikuuta 2021.
23