ellauri001.html on line 1214:

Bussi 14
ellauri002.html on line 2138: Näiden surullisten säveleiden jälkeen iloisempi takautuma vuoden 79 kesään on paikallaan. Piristyin masiksesta, kun dona Carita tuli USAan kesäksi. Vielä samana kesänä tehtiin Nikun ja sen isän kanssa USAn kiertomatka, ajettiin syvään etelään aina Georgiaan, sieltä Teksasiin. Niku ja isä jäivät Teksasiin, me ostettiin liput junaan Meksikoon. Houstonissa kysyttiin kumpi ranta on näpeämpi, Meksikon lahti vaiko Atlantti. Molemmat, sanoi höveli meksikaano, varsin valehteli. Don Jaime muisti el Zorron numeron Ei kuolemaa Tampicoon, siis sinne! Hölmö valinta. Ekassa Meksikon puolen pikkukaupungissa tehtiin alottelijan virhe, syötiin jotain salaattia raakana. Siitä lähin don Jaimen input sekä output Meksikossa oli juoksevaa. Bussi Tampicoon hiljensi vaan kun vastaantulijat näytti ristin merkkiä. Välillä oli hätäpysähdyksiä, miehet toiselle puolelle bussia, naiset toiselle. (Ikävä kyllä ei ollut iso-hätäpysähdyksiä.) Seuraavana aamuna liikuttavassa rantahotellissa Meksikon lahdella öljytankkerien lomassa don Carita sanoi: hyi kun täällä haisee öljy. don Jaime tulee vessasta: se olen minä.
ellauri003.html on line 677: Bostonin uimaranta. Bussit, The T. Neekereitä. Käsilaukkuvaras. Tyyppi syö puseroa. Legal Seafood. Clam chowder. Sechuan restaurant, perse kipeä seur päivänä. Widener. Outsider.
ellauri017.html on line 259: Bussi 14 kulki sähköllä.

ellauri018.html on line 32: Bussin radiossa joku kertoi seikkaperäisesti, paljonko on niillä lypsäviä, ja miten lehmät ovat laitumella viihtyneet. Nykyisin ne ei enää pääse kesälläkään ulos, vetelehtivät vaan pihattokioskilla. Kristina toivoi, että Mikko menis joskus kioskille vetelehtimään, eikä vaan nyhjöttäisi sisällä.
ellauri043.html on line 369:

Varmasti ei ole ketään jolla on näin paljon ressiä! Helläsydämisiä on vähemmän. Mulle ei tuoda enää mitään. Mun palttoo on nyölääntynyt. Mulla ei ole sandaaleja, ei edes puurokuppia! - sillä mä annoin köyhille sukulaisille kaikki rahani, jättämättä oboliakaan. Jotta saisin edes välttämättömiä työkaluja, tarvizisin vähän fyrkkaa. Oi, ei paljoa! Pikku summa vaan! Bussiraha kotia. Osaan pihistellä.
ellauri051.html on line 1790: 1178 Bussing my body with soft balsamic busses, 1178 Bussit keholleni pehmeillä balsamibussilla,
ellauri080.html on line 1068: Tämä kuuluisa johtaja järjesti Montgomeryn Bussi Boikotin 1955
ellauri110.html on line 234: Marokko näyttää Skagenilta. Tanskalaisella poeetalla oli alla kolmas kone jo, eli vaimo siis. Bussimatkalla Hannu juo konjakkia salaa, käsi vapisee. Juoppo mikä juoppo. Viinan orja Leinon tavoin. Mutta izeäni minä tässä tuhoan, ize vastaan izestäni, elämäntoverista viis.
ellauri142.html on line 677:

Bussi nro 14

ellauri266.html on line 211: Vaikka olen välillä hurjan kipeä, olen eloisa, Virpi ajattelee. Kipu menee ohi, niin kuin lapsuus. Ja sen jälkeen kaikki on taas paremmin. Bussissa Virpin pää oli jäänyt pari viikkoa aiemmin ovien väliin kuin giljotiiniin. Kaikki aina paranee, tavalla tai toisella, Virpi hymyilee, paizi pää. Virpi Hämeen-Anttila nauttii kevään kukista eniten valkovuokoista. Niitä nautittuaan hän nousee taivaalle painottomasti kuin Muumin muotoinen ilmapallo. Hän on yhdessä miehensä Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa julkaissut nimellä Markus Falk seikkailuromaaneja.
ellauri309.html on line 324: eihän siinä voi käydä kuin hyvin! Bussi meni, onpa hienoa saan kävellä!
xxx/ellauri303.html on line 242: Bussin ikkunasta Grein näkee imponeeraavan rabbiinin ja sen pienen harmaan vaimon tyttärineen, kuin riikinkukon perheineen. Niille juutalaisuus on yhtä luontevaa kuin sexuaalisuus. Hän on uusi Aaprahammi joka löytää helposti kaiken mitä juutalainen tarvizee: rahaa, kosherruokaa, rukoushuoneen ja Moosexen kirjakäärön. Niin kauan kuin on tuollaisia rabbeja ei juutalaisuus katoa. Ne kuolisivat häikäilemättä rabbi Isserlesin käskystä.
13