Sitä mä oon usein ihmetellyt et mitä Buddhan ja Kristuxen ns. kultaisessa säännössä on niin hienoa. Et tee toiselle niinkuin haluisit ize izellesi tehtävän. Ei se ota huomioon sitä, et ihmiset on erilaisia. Joku majava EI halua, et hälisevä kettu tunkee koko ajan sen risumajaan, vaik se olis ketusta kuinka mukavaa. Parempi sääntö on: ota selvää, mitä se toinen haluu izelleen tehtävän, ja tee sille sitten niin. Sama pätee myös Kantin kategoriseen imperatiiviin. Ne on kaikki tollasia samis-periaatteita. Ällöön samixia.
ellauri051.html on line 1638: 1030 Buying drafts of Osiris, Isis, Belus, Brahma, Buddha, 1030 Osiriksen, Isisin, Beluksen, Brahman, Buddhan luonnosten ostaminen,
ellauri052.html on line 627: Teosofisen uskomuksen mukaan Krishnamurti sai tammikuussa 1910 näyn, jonka pohjalta julkaistiin kirja Mestarin jalkojen juuressa. Näyssään Krishnamurti kertoi nähneensä useitakin mestareita kuten Jeesuksen ja Buddhan, Saxan 1990 jalkapallojoukkueen Franz Beckenbauer valkkuna ja Leijonat 1995 "den glider in". Teosofit sopivat Krishnamurtin isän kanssa pojan huoltajuuden itselleen, vaikka isä tulikin myöhemmin katumapäälle ja yritti turhaan kumota sopimusta.
ellauri052.html on line 629: Teosofit perustivat vuonna 1911 Idän Tähti -järjestön ajamaan tulevan messiaan asiaa, ja Krishnamurtista tehtiin 16-vuotiaana järjestön johtaja. Krishnamurti ryhtyi esiintymään hurmoksen valtaan joutuneiden teosofien edessä messiaana. Hän muutti vuonna 1912 Besantin ja veljensä kanssa Englantiin, missä hänelle oli tarkoitus saada korkeakoulutus. Krishnamurti ei kuitenkaan selvittänyt Englannin huippuyliopistojen valintakokeita. Hän eli Euroopassa mukavaa elämää ja otti etäisyyttä teosofiaan. Krishnamurti muutti Pariisiin vuonna 1919 ja kiinnostui siellä Buddhan kirjoituksista. Hän kirjoitti vuonna 1921 kirjeessä ystävälleen etsivänsä yhä omaa elämänfilosofiaansa sekä aikovansa työskennellä ja meditoida aiempaa lujemmin. Lujaa meditointia, se on melkein yhtä vaikeaa kuin pänttäys pääsykokeisiin.
ellauri142.html on line 201: Sitä mukaa kun työväenluokka käy automaatiossa tarpeettomaxi, kaikki sen tasa-arvosaavutuxet heittää Wolttia kiilusilmäisten talousliberaalien happokäsittelyssä. Työläisparoista tulee yrittäjäorjia ilman turvaa sekä ilman vapautta, peruutetaan takas 1800-luvulle tai paremminkin öykkäröivän Platonin ja kuraveristen tamilien kulta-ajalle 300v eKr. Jumalautamä Buddhan porukoiden rekka peruuttaa linkkuun takavalot vilkkuen. Intiaanikäännös kapealla tiellä kohti tasa-arvoa. Tie eeku paranoo.
ellauri142.html on line 730: Hei sehän on - se on - Seppo Kemivirta! Seppo "Mulle on ihan sama" Kemivirta vapautui karman pyörästä jo viisikymppisenä. Ruuminrakenne oli Buddhan kaliiperia.
ellauri143.html on line 1637: Vuonna 2013 uutisoidun Nepalin Lumbinissa Maya Devin temppelissä tehtyjen arkeologisten kaivausten perusteella Siddharta eli tähän asti oletettua aiemmin. Buddhan pääkallon luun kerrotaan löytyneen Kiinasta. Löytö on tehty vuonna 2008, mutta se on saanut julkisuutta vasta vuonna 2016. Kallossa luki kiinalaisin kirjaimin "made in India".
ellauri143.html on line 1641: Sen sijaan Buddhan opin ytimen muodostavat neljä jaloa totuutta, joiden mukaan elämään sisältyvän, elämänhalusta johtuvan dysforian (dukkha) voi päihittää jalon kahdeksankaistaisen tien avulla.
ellauri143.html on line 1649: Buddhan mukaan duhkhaa on syntymä, sairaus, vanhuus ja kuolema, kipu, ero siitä mistä pitää, kosketus siihen mistä ei pidä ja se ettei saa mitä haluaa. Lyhyesti kaikki viisi takertumisen kohdetta (skandhat) ovat duhkha. Buddhalaisuuden mukaan duhkha kytkeytyy jollakin tavoin kaikkiin asioihin ja tekoihin. Esimerkiksi lihansyöntiin kärsimys liittyy siinä muodossa, että lihan vuoksi on täytynyt tappaa jokin eläin. Tämä sattuu minuun enemmän kuin sinuun. Vittu ole sitten syömättä, rupea jainilaisexi.
ellauri143.html on line 1686: Koko loppuelämänsä Buddha omisti muiden opettamiselle. Hän loi buddhalaisuuden ja neuvoi ihmisille löytämäänsä polkua valaistumiseen. Hän palasi viiden askeettitoverinsa luo, jotka päättivät ruveta taas syömään ja ryhtyä ensimmäisiksi buddhalaismunkeiksi (sanskritiksi bhikṣu, pāliksi bhikkhu) kuultuaan Buddhan ensimmäisen opetuspuheen, "Dharman pyörän liikkeelle panemisen sutran". Mutta varsinainen vetolaastari niille oli kama sutra. Dharma tarkoittaa maan tapaa, lakia.
ellauri143.html on line 1688: Buddha kuoli 80-vuotiaana, 45 vuoden opetusuran jälkeen (mun työura kesti 68-23v eli saman ajan), Kuśinagarissa, nykyisessä Uttar Pradeshin osavaltiossa Intiassa. Siellä hän asettui levolle kyljelleen kahden rusojambolaani-puun väliin kiviselle istuimelle eräässä lehdossa. Buddhan tehdessä kuolemaa hänen oppilaansa Ānakonda kysyi, mitä hänen ruumiilleen olisi tehtävä. Śākyamuni kehotti munkkeja ja nunnia keskittymään henkiseen kehitykseen ja jättämään kuolleen ruumiin koirille. Buddhan viimeiset sanat olivat "Munkit, sanon teille: kaikki ilmiöt ovat katoavaisia. Ahkeroikaa siis tarkkaavaisina niin katoatte kuten minä! Terveisiä nunnille. Kohta saan hyvää kahvia."
ellauri143.html on line 1690: Siddhartha on Hermann Hessen vuonna 1922 julkaistu romaani. Saksankielisen alkuteoksen alaotsikko on Eine indische Dichtung (”Intialainen runoelma”). Siddhartha sijoittuu Buddhan aikaan. Vaikka kirjan päähenkilö jakaakin saman nimen Buddhan eli Siddhartha Gautaman kanssa, on kyseessä ilmeisesti eri fiktiivinen henkilö.
ellauri143.html on line 1731: Mietiskely tapahtuu rauhallisessa, miellyttävässä ja siistissä tilassa. Alttarina käytettävälle pöydälle voi asettaa Buddhan ja Bodhisattvan patsaita sekä pyhiä kirjoituksia ja ohjaajalle ostettu uhrilahja. Asennoksi otetaan vaijeritemppu-asento tai mikä tahansa mukava asento.
ellauri143.html on line 1738: Mietiskelyn jälkeen tätä Buddhan ja pyhän yhteisön belfietä voi pitää mielessään loppupäivän ajan kaikissa askareissa. Santra lantraa, pitää yantraa, lukee tantraa, ja hokee mantraa. Tantra on kangaspuu, mantra ajatelma, yantra mikin pidinnin. Arvo Suomisen pienessä latinanvihossa humor oli "mikin märkyys".
ellauri333.html on line 182: Uposatha-päivä on "saastuuntuneen mielen puhdistaminen" uppokasteella pökäleitä kukkivan Gangesin vedessä, mikä johtaa sisäiseen rauhaan ja iloon Buddhan mielestä. Sori, toihan oli hindujen juttuja. Aletaas alusta. Näinä päivinä maallikkojen seuraajat pyrkivät tietoisesti pitämään ainakin viisi ohjetta tai (kuten perinne ehdottaa) kymmenen käskyä.
ellauri333.html on line 184: Jokaisena uposatha-päivänä hartaat Upāsaka ja Upāsikā harjoittavat kahdeksaa ohjetta, mikä ehkä toistaa Buddhan opetusta, että maallikoiden tulisi "matkioida" arhateja Uposatha-päivinä joita voi olla jopa monta viikossa. Viisi ensimmäistä kahdeksasta käskystä ovat samanlaisia ​​kuin viisi käskyä, eli pidättäytyä tappamasta eläviä olentoja, varastamasta, käyttämästä väärää puhetta ja pidättäytyä juomasta tai huumeista, mutta kolmas käsky on pidättäytyminen kaiken seksuaalisen toiminnan sen sijaan, että pidättäytyisivät vain seksuaalirikoksista (kyllä siinäkini on tekemistä).
ellauri351.html on line 538: Maitreya ( sanskrit : मैत्रेय ) tai Metteyya ( pali : मेत्तेय्य ), myös Maitreya Buddha tai Metteyya Buddha, pidetään tämän maailman eschatologiana. Nykyisen kalpan viidentenä ja viimeisenä Buddhana Maitreyan opetukset keskittyvät dharman palauttamiseen, joka on hindulaisuuden, buddhalaisuuden ja jainismin elintärkeä käsite. Jainistit eivät tahdo pahaa muille eliöille.
ellauri351.html on line 551: Bahá'u'lláh (1817–1892), profeetta- bahá'í-uskon perustaja, bahá'ít tunnustavat luvattuna Maitreya Buddhana ja Luvattuna yhdeksi kaikista uskonnoista.
ellauri351.html on line 608: Benjamin Creme (5. joulukuuta 1922 Glasgow, Skotlanti – 24. lokakuuta 2016 Englanti) oli skotlantilainen taiteilija, esoteerikko ja Share International -lehden päätoimittaja, joka herätti huomiota väittämällä buddhalaisuudessa tunnetun viidennen Buddhan eli Maitreya-Buddhan olevan sama henkilö kuin kristittyjen Kristus ja muslimien Imam Mahdi sekä juutalaisten Messias.
xxx/ellauri126.html on line 364: Joku professori Jon Kabat-Zinn käskee kiinnittää huomioo just noihin persoonapronomineihin. Buddhan mukaan elämän tarkoitus on eziä onnellisuutta. Täyttä kuraa kumpikin. Buddha oli oman sukupolvensa Paula Salomaa.
xxx/ellauri230.html on line 466: Kustu kerskuu että sen hienolta sakukaveriltaan Beckeriltä ilmaisexi lainaaman kesämökin pihassa Kamakurassa olisi ollut maailman suurin istuvan Buddhan pazas. Paskat ei ollut suurin edes Japanissa 20-luvulla, ja maailmankisoissa se tuskin enää pääsisi edes karsintoihin. Siis tämä:
xxx/ellauri259.html on line 287: Amerikkalaiset tutkijat Richard Gombrich ja Alexander Wynne väittävät, että Buddhan kuvaukset ei-itsestä varhaisissa buddhalaisissa teksteissä eivät kiellä, että minä on olemassa. Wynne ja Gombrich väittävät yhteen ääneen, että Buddhan lausunnot anattāsta olivat alun perin "ei-itse" -oppi, joka kehittyi "ei-itseä" -opetukseksi vasta myöhemmässä buddhalaisessa ajattelussa. Wynnen mukaan varhaiset buddhalaiset tekstit, kuten Anattālakkhana Sutta , eivät kiellä, että on olemassa minä, ja ne väittävät, että viisi aggregaattia , joita kuvataan ei-itsenä, eivät ole kuvauksia ihmisestä vaan ihmisestä.
xxx/ellauri259.html on line 315: Buddhan Gautama korosti sekä karmaa että anattā- oppeja. Buddha kritisoi oppia, joka asetti muuttumattoman olemuksen subjektiksi uudestisyntymisen ja karmisen moraalisen vastuun perustaksi, jota hän kutsui "atthikavādaksi". Hän kritisoi myös materialistista oppia, joka kielsi sekä sielun että uudestisyntymisen olemassaolon ja kielsi siten karmisen moraalisen vastuun, jota hän kutsuu "natthikavādaksi". Sen sijaan Buddha väitti, ettei ole olemassa olemusta, mutta on olemassa uudestisyntyminen, joten karminen moraalinen vastuu on välttämätön. Buddhan karman puitteissa oikea näkemys ja oikeat toimet ovat välttämättömiä vapautumiselle.
xxx/ellauri259.html on line 657: Siddhartha, kirjoittanut Herman Hesse. Julkaistuaan novellinsa Siddharta-nimisestä miehestä ja tämän polusta kohti valaistumista Herman Hessestä tuli eräänlainen idoli oman sukupolvensa nuorison ja sitä seuraavien sukupolvien keskuudessa. Vaikkei kyseessä olekaan Buddhan elämänkerta, Hesse ammensi ilman muuta inspiraatiota Buddhan elämäntarinasta. Tarina kritisoi ihmisten ylpeyttä ja individualismia, mutta kertoo myös meidän kaikkien sisällä piilevästä henkisestä potentiaalista ja siitä, miten voimme tuoda sen esiin itsessämme.
24