ellauri246.html on line 52: Vuonna 1913 Agnon muutti Saksaan, missä hän solmi avioliiton Esther Marxin kanssa vuonna 1920. Heille syntyi poika ja tytär. Saksassa hän tutustui juutalaiseen liikemieheen Salman Schockeniin, josta tuli hänen kustantajansa ja mesenaattinsa. Tästä lähtien kaikki hänen teoksensa julkaistiin Schockenin kustannusyhtiössä. Hän julkaisi myös useita novelleja hepreankielisessä päivälehdessä nimeltä Haaretz, joka myös oli Schockenin omaisuutta. Haaretz taitaa ilmestyä tänäkin päivänä. Saksassa Agnon kokosi yhdessä tunnetun juutalaisen ajattelijan Martin Buberin kanssa kirjan hasidien tarinoista (Die Erzählungen der Chassidim). Vuonna 1924 tulipalo tuhosi kaikki hänen käsikirjoituksensa, ja myöhemmin samana vuonna hän palasi Jerusalemiin lopullisesti ja asettui asumaan Talpiotin kaupunginosaan.
xxx/ellauri157.html on line 466: Martin Buber (8. helmikuuta 1878 Wien – 13. kesäkuuta 1965 Jerusalem, Israel) oli itävaltalais-israelilainen filosofi ja kulttuurihahmo, jonka filosofian tunnetuin teema on inhimillisten suhteiden jaottelu Minä-Sinä ja Minä-Se-suhteisiin. Buberin filosofiaa kutsutaan usein dialogiseksi filosofiaksi, ja vaikka hänen lähteekin lähtökohtansa ovat monessa suhteessa toisenlaiset, häntä pidetään usein eksistenssifilosofina. Esimerkiksi Sartren eksistentialismin transsendentalismista dialogifilosofia eroaa siten, että kun transsendentaalinen filosofia pyrkii konstruoimaan maailman subjektista käsin, dialogifilosofiassa subjekti on vasta erottautumisen tulos.
xxx/ellauri157.html on line 470: Buber kirjoitti elämänsä aikana paljon muun muassa filosofiaa, juutalaisuutta, psykologiaa ja kasvatustieteitä käsitteleviä teoksia, sekä toimitti esimerkiksi vuonna 1914 Kalevalan saksankielisen laitoksen. Buberin filosofisena pääteoksena pidetään 1923 ilmestynyttä kirjaa Minä ja Sinä (Ich und Du). Buberin itsensä mukaan kirjaa voidaan pitää hänen tuotantonsa ”polttopisteenä”, johon tiivistyy sekä hänen aikaisempi älyllinen kehityksensä että myös tulevan ajattelun perusta.
xxx/ellauri157.html on line 473: Buber kirjoitti runollista ja vaikeaselkoista kieltä, eikä hänen esityksensä ole missään nimessä systemaattista. Kieltä kuvataan vaikeaselkoiseksi, romanttiseksi ja ekspressionistiseksi. Buberin muutettua Jerusalemiin ja opittua kunnolla hepreaa hänen kerrotaan vitsailleen ”että hän voisi kirjoittaa sitä yhtä epäymmärrettävästi kuin saksaksi”.
xxx/ellauri157.html on line 475: Martin Buberin dialogifilosofian historiallisia yhteyksiä voidaan nähdä luonnollisesti jo Sokrateessa, mutta varsinaisesti suurimpia vaikutteita filosofiseen ajatteluunsa Buber sai 1800-luvun filosofeilta, kuten Nietzscheltä, Kierkegaardilta, Feuerbachilta ja Jacobilta. Myös Kant on monin osin vaikuttava taustahahmo. 1700-luvun itäeurooppalaisella juutalaisliikkeellä hasidismilla on ollut Buberin ajatteluun vähintään yhtä suuri vaikutus kuin varsinaisilla filosofeilla. Selvää edeltäjää Buberin ajattelulla ei kuitenkaan ole. Samanaikaisesti Buberin kanssa tosin syntyi monella tavalla toisiaan muistuttavia dialogifilosofioita, mutta ilmeisen riippumattomina toisistaan
xxx/ellauri157.html on line 477: Martin Buberin Minä-Sinä-filosofia perustuu jaolle kahdenlaisiin maailmassa vallitseviin suhteisiin: Minä-Sinä ja Minä-Se. Näitä suhteita Buber kutsuu nimityksellä "perussanapari". Puhe perussanapareista viittaa suhteen kielelliseen perustaan: suhde syntyy kielessä ja elää siinä. Kieli on Buberille jotain subjektiivisuuden ylittävää, ja ”kieli ei ole ihmisessä, vaan ihminen kielessä”. (Buber, M., Die Schriften über das dialogische Prinzip, Heidelberg, 1954. 21:49). Perussanat määrittelevät ihmisen olemista, ja Buberin mukaan ihmisen maailma on kaksitahoinen tämän kommunikaation kaksitahoisuuden mukaisesti. Buberille ei myöskään ole minuutta irrallaan perussanojen määrittelemistä sosiaalisista suhteista: on vain perussanan Minä-Sinä Minä tai perussanan Minä-Se Minä.
xxx/ellauri157.html on line 481: Perussanapari "Minä-Sinä" puolestaan luo suhteen, jossa subjektilla ei ole enää mitään objektina. Usein kirjallisuudessa Minä-Sinä-suhdetta on kuvattu subjektin ja subjektin väliseksi suhteeksi. On kuitenkin muistettava, että Buber puhuu subjektista laajemmassa merkityksessä kuin yleensä. Vaikka Sinän sanovalla ei olekaan objektia, on hän kuitenkin yhteydessä johonkin, kai. Minä-Sinä-suhde sisältää kaiken, minkä Minä-Se-suhdekin, mutta Minä-Sinä-suhteessa ei toisen subjektin ominaisuuksia voida analysoida lankeamatta takaisin Se-suhteeseen. Buber kuvaa Minä-Sinä ja Minä-Se suhteen eroa esimerkiksi yksittäisten äänten ja melodian tai yksittäisten sanojen ja lauseen välisenä erona. Buberin mukaan Minä-Sinä-suhde kohtaa ihmisen "armosta ja tahdosta", se vaatii molemminpuolisuutta, molempien osapuolten Sinä-sanomista. Varsinaista huuhaata.
xxx/ellauri157.html on line 483: Buberin dialogifilosofiaan sisältyy ajatus, jonka mukaan Minä-Sinä-suhde on Minä-Se-suhdetta ja jopa minuuttakin perustavampi. Tullaxeen Minäksi ihminen tarvitsee Sinää. Tai paremminkin, Sini ja Mini tarvitaan että saadaan Se. Minän kehittymisen lähtökohtana on tietynlainen alkuyhteys, ”luonnonmukainen liittyneisyys”, äidin yhteys isään, lapsen yhteys äitiinsä tai ”primitiivin” yhteys luontoon. Lapsen minuus syntyy yhteystapahtumien kadotessa ja syntyessä uudelleen: tapahtuman vakioina pysyvä osa abstrahoituu minäksi. Minän irrottautuminen alkuperäisestä yhteydestä mahdollistaa Minä-Se-suhteen synnyn. Joo tätähän virttä oli sillä yhdellä sakemannilla, annas nyt... joo Martin Altmeyerilla, joka sai sen Winnicottilta, joka sai sen Melanie Kleinilta, joka oli Freudin tyttären pahin competition Lontoossa. Mutta "they did not know about each other. Mrs. Winnicott wrote me that Don never, as far as she knew, read Buber. Buber may not even have heard of Winnicott." Mutta molemmat ovat rapsodisia ja aforistisia, varoo seskvipedaalisia sanoja ja silti hurjan innostavia (joillekuille ainakin). Ei ne olleet anarkisteja vaikka joskus siltä näytti. (Nää on yhden Ernst Tichon paperista löytyneitä mututuntumia.) No Rogersista Buber oli kyllä kuullut, ne oli jopa ottaneet keskenään jotain murteellista dialogia Mordechain USA:n reissuilla.
8