ellauri055.html on line 568: Mannisen Pirren tapakomedia on jonkun mielestä Jean de la Bruyèren (siirretty albymiin 419) jäljitelmä vajaamieliseltä 70-luvulta. Manniska 36 vee tekee raakaa pilaa 19-vuotiaasta Mirkusta ja Mirkun stalinisti idealisti poikaystävästä Jussista. Jussi uskoo muun vassarihömpötyxen lisäxi vapaisiin suhteisiin, kunnallisen liikenteeseen ja porkkanoihin. Pirren ikätoveri Johannes on ristisiitos Jaakko Hämeen-Anttilasta ja Hannu Riikosesta. Jussi tuskin panee pahaxeen jos Hannu vähän käyttää Mirjaa hyväxeen. Uskovaisille on kaikki yhteistä. Eivät heitä luontoon tölkkejä eikä nazoja. Käytetystä korzuista nyt puhumattakaan.
ellauri254.html on line 602: Saint-Simon ja hänen aikansa oli Gorkista myös kiinnostava. Diplomaatti ja muistelmakirjailija Louis de Rouvroy, Saint-Simonin herttua kuvasi La Bruyèrea muistelmissaan kunnialliseksi, rakastettavaksi ja vaatimattomaksi. Sehän oli La Bruyèren Konsta Fedin!
ellauri419.html on line 342: Bruyère Jean de">Jean de La Bruyère (1645-1696), ranskalainen moralistisatiirikko, joka tunnetaan parhaiten ainoasta teoksestaan "Les Caractères de Théophraste traduits du grec avec Les Caractères ou les moeurs de ce siècle", jota pidetään yhtenä Ranskan kirjallisuuden mestariteoksista.
ellauri419.html on line 346: Vuonna 1684 hän pääsi Jacques Bénigne Bossuet'n välityksellä Bourbonin herttuan kotiopettajaksi. Tehtävä on kiittämätön ja opiskelija epileptinen ja toimeton, käy joskus läpi kauheita kriisejä. Herttuan isoisän Louis II Condén kuoltua vuonna 1685 La Bruyèren opetustoiminta lakkasi, mutta hän jäi edelleen oppilaansa isän taloon ja toimitti muun muassa jossain määrin kirjastonhoitajan ja sihteerin tehtäviä.
ellauri419.html on line 348: Oleskelu itsepäisen ja oikullisen ruhtinaan talossa tarjosi La Bruyèrelle tilaisuuden monipuolisesti vittuilla hovipiireissä liikkuvien henkilöiden luonteista, toiminnoista ja elämöinnistä. Boileau sanoo hänestä: "Siinäpä vittumainen mies." Vuoden 1688 alussa La Bruyère julkaisi kuuluisan teoksensa Les Caractères ou les Mœurs de ce siècle. Siinä Theofrastoksen teoksen Luonteita ranskankielistä käännöstä seurasi kuusitoista lukua, joilla oli sellaisia otsikoita kuin "Hengentuotteista", "Persoonallisesta ansiosta", "Naisista ja sydämestä", "Ihmisestä", "Muodista" ym. 9. painos (1696), joka ilmestyi muutama päivä La Bruyèren kuoleman jälkeen, mutta jonka hän oli tarkistanut ja korjannut, ei sisältänyt mitään uutta.
ellauri419.html on line 350: La Bruyèren näistä antamansa kuvaus on pääasiassa pessimistinen. (Tämän prujun kirjoittajalla ei ole mitään hajua possessiivisuffixien käytöstä.) Synkin värein hän kuvaa hovin jäseniä, joiden tekojen päämotiivina hänen mielestään on itsekkyys. De Bruyère käytti rytmillistä fraasia kuten tekee myös tämä paasaaja. Monet kirjailijat ovat seuranneet La Bruyèren jäljittämää tyylipolkua Marivaux'sta Proustiin ja André Gideen Honoré Balzacin kautta.
ellauri419.html on line 354: La Bruyère ilmoittautui Ranskan akatemiaan vuonna 1691, ja Étienne Pavillon valittiin valituksi. Hän asettui ehdolle uudelleen kaksi vuotta myöhemmin, kenraalijohtaja prinssieversti Pontchartrainin lämpimästi suosittelemana, ja tällä kertaa hänet valittiin 1693, huolimatta Fontenellen, Corneillen ja modernien vastustuksesta.
ellauri419.html on line 356: La Bruyèren elämän viimeiset vuodet olivat omistettu uuden teoksen valmistelulle, jonka hän oli saanut Bossuet'n kanssa käydyistä keskusteluistaan, nimittäin Dialogues sur le Quiétisme , jonka hän jätti kesken. Se ja pomo Bossuet eivät pitäneet pietisteistä kuten Mme Guyon ja Fénélon, koska nämä nuolivat voit hierarkian leivältä. Hän kuoli Versaillesissa 10. päivän yönä 11. toukokuuta 1696, apopleksiakohtaukseen. Hän oli hyvin syönyt, juonut ja iloinen eikä ollut koskaan ollut parempi. Keskiviikko ja torstai, kello yhdeksään illalla, kuluivat vierailuilla ja kävelyillä ilman mitään aavistustakaan; hän illallisti hyvällä ruokahalulla, ja yhtäkkiä hän menetti puheensa ja hänen suunsa vääntyi. Verenvuoto, oksentelu, tupakkaperäruiske, mikään ei auttanut... "Tämä on menetys meille kaikille; pahoittelemme sitä selvästi," Bossuet itse kirjoitti puolestaan: "Koko hovi katui sitä, ja herra prinssi enemmän kuin kaikki muut." 'Olin tuntenut hänet liian hyvin, että katuisin häntä," prinssi vahvisti. La Bruyère kuoli sinkkuna ja köyhänä. Epäiltiin että myrkynkylväjä oli myrkytetty.
ellauri419.html on line 361: Theofrastoksen Luonteita-teoksen tapaan La Bruyère määrittelee teoksessaan ominaisuuksia, kuten "imartelevuus" tai "maalaisuus", ja antaa sitten esimerkkejä näistä luonteenpiirteistä ja käytöstavoista henkilöiden muodossa. Moralistina hän pyrki esittelyllään parantamaan aikansa yhteiskunnassa vallinneita käytöstapoja. Haha kyllä kai, takuulla se halusi vaan vittuilla. La Bruyèrella oli laaja ja monipuolinen sanasto ja taitava satiirinen kirjoitustyyli. La Bruyèren tyyliä ihailivat myöhemmin 1800-luvun merkittävät ranskalaiskirjailijat, kuten Gustave Flaubert ja Goncourt-veljekset. Kahdeksan painosta Caractères-teoksesta ilmestyi La Bruyèren elinaikana. La Bruyère laajensi teoksessa olleita kirjallisia muotokuvia niiden suuren suosion takia. Lukijat alkoivat yhdistää kuvauksia todellisiin henkilöihin, mutta La Bruyère kiisti, että ne perustuisivat yksittäisiin henkilöihin. Kirjassa esiintyvät verhotut viittaukset aikalaisiin tekivät La Bruyèren valinnan Ranskan akatemiaan haastavaksi, mutta sinne hänet valittiin lopulta vuonna 1693. Diplomaatti ja muistelmakirjailija Louis de Rouvroy, Saint-Simonin herttua, kuvasi La Bruyèrea muistelmissaan kunnialliseksi, rakastettavaksi ja vaatimattomaksi. Lorua, vittuilija se oli ilman muuta.
ellauri419.html on line 363: La Bruyère mourusi köyhänä inselinä suu vinossa apopleksisena kuten JJ Rousseau vähän myöhemmin. Sen töräyxet naisista (kz. Bruyère">albumi 129) ovat super ääliömäisiä.
xxx/ellauri056.html on line 317: Luc kirjoitti muutamia Luonteita a La Bruyère, ei kovin hauskoja, jossa se kaiveli myös oman elämänsä virheitä. Sen virhe oli kurkottaa kuuseen upseerixi kun lahjat viittas enempi katajaan eli kirjallisuuskriitikkoon.
xxx/ellauri129.html on line 555: Bruyère" />Naiset vihaa toisiaan miesten takia.Jean de la BruyèreMFUCK!
xxx/ellauri129.html on line 556: Joku hölmö törähdys et miehet sanoo helposti mitä ne tuntevat. Ehkä ranskixet.Jean de la BruyèreMFUCK!
xxx/ellauri129.html on line 557: Naiset on joko parempia tai huonompia kuin miehet. (Ei vittu tää La Bruyère on ääliö.).La BruyèreMFUCK!
xxx/ellauri129.html on line 558: Ei ole rumia naisia, jotkut ei vaan osaa meikata.Jean de la BruyèreMFUCK!
xxx/ellauri129.html on line 559: Aivan hämärä törähdys naisista jotka ei flirttaile.Jean de la BruyèreMFUCK!
xxx/ellauri129.html on line 560: Mahotonta pysyä väleissä kahden riitelevän naisen kaa.Jean de la BruyèreMFUCK!
xxx/ellauri129.html on line 561: Monilla unbefriedigte rouvilla on rakastajia. (Älä?)Jean de la BruyèreMFUCK!
xxx/ellauri129.html on line 562: 1 nainen haluis olla nainen nuorena ja muuttua miehexi aikuisena. Mixihän?Jean de la BruyèreMFUCK!
xxx/ellauri130.html on line 419: Kuolema tekee lopun vanhuudesta.Jean de la BruyèreMKILL!
xxx/ellauri130.html on line 420: Jos toiset kuolisivat toiset eivät, se olisjärkyttävän epäreilua.La Bruyère, Charactères/td>MKILL!2
xxx/ellauri130.html on line 421: Jos vaan jotkut kuolisivat, se olisi järkyttävää.Jean de la BruyèreMKILL!
xxx/ellauri130.html on line 422: On aikaavievempää peljätä kuolemaa kuin kuolla.Jean de la BruyèreMKILL!
23