ellauri003.html on line 683: Brooks Brothers. Crate&Barrel.
ellauri022.html on line 723: Lafayetten pojasta tuli George Washington. Lapsille on aina annettu julkkisten nimiä. Pyhä Paolo oli julkkis sekin. Brooke, Ridge ja Jasmine oli taannoin suosittuja suomalaisia etunimiä. Karjalaisia olisivat Puahko, Päntti ja Nuama. Nekin on vanhoja julkkisnimiä, joskaan ei enää yhtä suosittuja. Jerome ja Oliver Saarinen ovat myös hauskoja. Mikko, Niklas ja Max naxuu kivasti hampaissa. Kexeliäitä on myös John, Paul ja George Carlson. Ringoa ei sitten enää tullutkaan.
ellauri026.html on line 266: Die Kräutermischung besteht oft aus 25 g Schnittlauch, 25 g Petersilie, 25 g Kerbel, 25 g Kresse, 25 g Sauerampfer, 25 g Borretsch, 10 g Estragon, 10 g Dill, 10 g Bohnenkraut. Manchmal auch Zitronenmelisse. Kerbel on kirveli ja Bohnenkraut on kynteli. Meillä on ollut näitä kaikkia, eri vuosina, ei kerralla. Monet kuolee talvella. Sauerampfer, suolaheinä on menestynyt hyvin. (No jaa, nyt se on taas hävinnyt.) Myöhempänä tulee vielä puhe mäkikuismasta eli helleborista, masennuslääkkeestä jota otti myös se melankolinen Burton, jota Puu kasvaa Brooklynissä kirjan tyttö aikoi lukea päästyään B-kirjaimeen. Jos mulle tulee vielä masis vanhana, suostun syömään enää sitä. Ehkä mä sitten lennän ilmapallona kuin Muumi syötyään jotain liljoja.
ellauri042.html on line 578: Kirjassaan The Man Who Mistook His Wife for a Hat (1985; suom. Mies joka luuli vaimoaan hatuksi) Sacks kertoo hauskasti, kuinka erilaiset neurologiset häiriöt vaikuttavat ihmisten ja heidän omaistensa arkeen. Kirjasta on tehty sekä ooppera (säveltänyt Michael Nyman) että näytelmä (tekijä Peter Brook). Helsingissä toimiva Lilla Teatern esitti näytelmän vuonna 2003 ja Turun kaupunginteatteri Juha Siltasen ohjaamana keväällä 2010. Ei pientä mitään.
ellauri042.html on line 947: During the next four years, Donne fell in love with Egerton´s niece Anne More, and they were secretly married just before Christmas in 1601, against the wishes of both Egerton and Anne's father George More, who was Lieutenant of the Tower. Upon discovery, this wedding ruined Donne's career, getting him dismissed and put in Fleet Prison, along with the Church of England priest Samuel Brooke, who married them,[13] and his brother Chistopher, who stood in in the absence of George More to give Anne away. Donne was released shortly thereafter when the marriage was proved to be valid, and he soon secured the release of the other two. Walton tells us that when Donne wrote to his wife to tell her about losing his post, he wrote after his name: John Donne, Anne Donne, Un-done.[14] It was not until 1609 that Donne was reconciled with his father-in-law and received his wife´s dowry,
ellauri051.html on line 480: Wilt Whatman syntyi West Hillsissä Long Islandilla kahdeksanlapsisen perheen toisena lapsena. Perhe muutti Brooklyniin Waltin ollessa kolmevuotias. Walt lopetti koulunkäynnin 11-vuotiaana ja ryhtyi isänsä avuksi elättämään perhettä. Aluksi hän työskenteli asianajajatoimiston juoksupoikana ja sen jälkeen kirjapainoissa. Työläistaustainen Whatman tuki demari Martin Van Burenia tämän presidentinvaalikampanjassa 1836.
ellauri051.html on line 486: Vuosina 1846–1848 Whatman työskenteli Brooklyn Daily Eaglen toimittajana. Hän oli teräväkynäinen kirjoittaja ja toi omat radikaalitkin mielipiteensä herkästi julki, mikä johti hänen uransa aikana monesti lentopotkuihin.
ellauri051.html on line 488: Whatman muutti New Yorkista New Orleansiin vuonna 1848 ja työskenteli Crescent-lehden toimituksessa kolmen kuukauden ajan. New Orleansissa Whatman sai ensi kertaa harjoittaa kullin orjuutta. Palattuaan Brooklyniin samana vuonna hän perusti päivälehden nimeltä Brooklyn Freeman. Lehdessään Whatman otti voimakkaasti kantaa orjuutta vastaan ja Jeaninen puolesta. Eikö yhtään inkkarien puolesta, vaikka oli töissä intiaanitoimistossa? Inkkarit oli peräänantamattomampia kuin kuukerin Nellit.
ellauri063.html on line 436: Burtonin Melancholia oli aika samantapainen. Puu kasvoi Brooklynissa tyttö luki kirjaston kirjoja läpi aakkosjärjestyxessä ja oli päässyt Burtoniin kunnes kiltti kirjastonhoitaja lainasi sille jotain tyttökirjoja. Alcottin ja Austenin se oli ehtinyt jo lukea.
ellauri071.html on line 125: In his Middle East Diary Coward made several statements that offended many Americans. In particular, he commented that he was "less impressed by some of the mournful little Brooklyn boys lying there in tears amid the alien corn with nothing worse than a bullet wound in the leg or a fractured arm". After protests from both The New York Times and The Washington Post, the Foreign Office urged Coward not to visit the United States in January 1945. He did not return to America again during the war.
ellauri073.html on line 456: Sasha Chapin oli näppyläinen ruma teini joka kompensoi esiintymällä älykkönä ja lukemalla 14-vuotiaana MLA:n 100 parhaan romskun listaa läpi aakkosissa kuin Jorma Oxanen Otavan isoa tietosanakirjaa ja Puu kasvaa Brooklynissä tyttö joka pääsi kaupunginkirjastossa A:sta Burtonin Melankoliaan. Mä luin samassa mielessä Rikhardinkadun kirjastossa EA Tunkelon Vepsän kielen äännehistorian. Se oli äsken divarissa myynnissä merkinnällä (lukematon). Vaikkei mulla teininä ollut juuri näppylöitäkään. Muuten kyllä olin nörtti väpelö. En sentään pilannut elämääni shakilla, kuten Sasha Chapin. Sasha huomas lopulta että sen paikka IQ-toteemipaalussa oli lähempänä paalun jalustaa. Se alkoi haista. Niin minäkin.
ellauri080.html on line 1101: HerbBrooks
ellauri101.html on line 56: In February 2020, Brooklyn native Lawrence V. "Larry" Ray, born Lawrence Grecco, who had resided in his daughter's on-campus apartment at Lawrence College in 2010 after his release from prison, was charged by prosecutors in Manhattan with conspiracy, extortion, sex trafficking, forced labor, and other related offenses, following nearly 10 years of alleged transgressions with students and former students. At a bail hearing held March 2, 2020, an Assistant U.S. Attorney disclosed to the Manhattan federal court that Ray had been arrested while in bed with one of his victims. Bail was denied.
ellauri107.html on line 171: He was born in 1804 in Salem, Massachusetts, to Nathaniel Hathorne and the former Elizabeth Clarke Manning. His ancestors include John Hathorne, the only judge from the Salem witch trials who never repented his involvement in the witch hunt. He entered Bowdoin College in 1821, was elected to Phi Beta Kappa in 1824, and graduated in 1825. He published his first work in 1828, the novel Fanshawe; he later tried to suppress it, feeling that it was not equal to the standard of his later work.[2] He published several short stories in periodicals, which he collected in 1837 as Twice-Told Tales. The next year, he became engaged to Sophia Peabody. He worked at the Boston Custom House and joined Brook Farm, a transcendentalist community, before marrying Peabody in 1842. The couple moved to The Old Manse in Concord, Massachusetts, later moving to Salem, the Berkshires, then to The Wayside in Concord. The Scarlet Letter was published in 1850, followed by a succession of other novels. A political appointment as consul took Hawthorne and family to Europe before their return to Concord in 1860. Hawthorne died on May 19, 1864, and was survived by his wife and their three children.
ellauri107.html on line 214: Actually, the reader would have to be remarkably obtuse not to recognize the sexual tension between Coverdale and Hollingsworth. If only we could know what Melville thought when he read it! Certainly, Melville was aware that Brook Farm in Roxbury, Massachusetts, which Blithedale represents, had enjoyed the company of Hawthorne as a communal society member for most of 1841. Perhaps he also knew that substantial portions of Coverdale’s first person narration are taken directly from Hawthorne’s Brook Farm journals, and he would certainly know better than we the extent to which the novel may also represent allusions to Hawthorne’s and his experiences together during the year before the publication of Blithedale.
ellauri112.html on line 683: Marlo, already a mother of two, begins the film heavily, outrageously pregnant: we learn, in rapid succession, that this third pregnancy was unwanted, that her husband does little of the domestic labour, and that her “shitty” upbringing is the reason she’s so committed to her nuclear family unit. Postnatal depression, never named, haunts the narrative: her wealthy brother offers to pay for a night nanny to avoid, in his words, the advent of another “bad time” like the one that followed the birth of her son, Jonah. When the nanny arrives – described by more than one reviewer as a “millennial Mary Poppins” – the panacea seems to be working. Not only does she look after the baby at night but she also operates as a kind of empathy machine, listening to Marlo’s problems, sharing sangria in the garden, and baking the Minions cupcakes that Marlo herself never has the time to make. The postnatal depression, it seems, disperses; Jonah – who has “emotional problems” – finds a place at a school more suited to his needs, family dinners get increasingly wholesome, and Marlo does a passable Stevie Nicks impression at a child’s birthday party. And then comes the twist: after a bender in Brooklyn with Tully, a sleep-deprived Marlo, drunk at the wheel, drives her car off a bridge and ends up in hospital, and we realise there was nobody else in the car. Her maiden name, we learn, was Tully.
ellauri118.html on line 587: ELÄMÄ ON KERTOMUS sanoi George Lakoff (1941-) pukkikirjaimin vaikkei uskalla kyllä enää, se ei trendaa enää yhtään. Peter Brooks (1984/1995) tavoittelee Barthesin innoittamana merkityksen tai merkityksellistämisen intohimoa (”passion for meaning”, emt. 48). Sitähän kaikki uskkontohyypät juuri korostaa. Merkitystä tarvitaan, ilman sitä ei ole koko uskoa. On lähes mahdotonta niellä ettei tässä olla mihkään menossa paizi sedimentixi.
ellauri118.html on line 591: Brooksin teos on kirjallisuudentutkimuksen ”intohimoteorioista” kuitenkin narratologisin. Esimerkiksi René Girardin klassikkoteos Mensonge romantique et vérité romanesque (1961) kulkee kauas kirjallisten piirteiden tutkimuksesta ja laajenee tulkitsemaan antropologisesti niin kirjallisuuden, uskontojen kuin politiikankin jakamia intohimo- ja syntipukkimekanismeja.
ellauri131.html on line 734: Bikram Choudhury is the yoga instructor who became a guru after the explosion in popularity of his eponymous form of hot yoga, which "consists of a series of 26 poses, done over 90 minutes in a room heated to 104 degrees," according to The LA Times. He has also become a celebrity darling, having instructed stars like "Madonna, George Clooney, Brooke Shields and Jennifer Aniston," according to People.
ellauri152.html on line 613: “Miss Streisand [made] Yentl, whose greatest passion was the Torah, go on a ship to America, singing at the top of her lungs. Why would she decide to go to America? Weren’t there enough yeshivas in Poland or in Lithuania where she could continue to study? Was going to America Miss Streisand’s idea of a happy ending for Yentl? What would Yentl have done in America? Worked in a sweatshop 12 hours a day where there is no time for learning? Would she try to marry a salesman in New York, move to the Bronx or to Brooklyn and rent an apartment with an ice box and a dumbwaiter? This kitsch ending summarizes all the faults of the adaptation. It was done without any kinship to Yentl’s character, her ideals, her sacrifice, her great passion for spiritual achievement. As it is, the whole splashy production has nothing but a commercial value.”
ellauri155.html on line 501: Terry Brooks, The 1st Milky Bar Mitzvah boy now 58 and married to his second wife, Sue, he has four children and five grandchildren.

ellauri160.html on line 151: Rupert Brooke complained in the Cambridge Review that Pound had fallen under the influence of Walt Whitman, writing in "unmetrical sprawling lengths that, in his hands, have nothing to commend them". But he did acknowledge that Pound had "great talents".
ellauri180.html on line 375: Robert "Bobby" Pendragon is an everyday athletic junior high school student from (fictional) Stony Brook, Connecticut, located in the greater New York metropolitan area. Bobby is a prisoner of color. Oops sorry my bad he's not, rather he looks a lot like Harry Potter without the spectacles. But his date Lori (whatever) is a WOC. Bobby's Uncle Stop Press reveals that he will train Bobby to become one of the "Travelers": asshole-journeying young warriors from a variety of different planets and cultures. Great Dane threatens to mix them all together like a kid with watercolors until they are all the same shade of shit.
ellauri183.html on line 105: "One of the earliest letters I got was from a Jewish gentleman who wrote, 'Your father must be whirling in his grave!'" His father was a Yiddish-speaking Russian immigrant who had a small grocery store in Brooklyn.
ellauri184.html on line 44: Mailer was raised in Brooklyn, first in Flatbush on Cortelyou Rd and later in Crown Heights at the corner of Albany and Crown Streets. Mailer graduated from Boys High School and entered Harvard College in 1939, when he was 16 years old. As an undergraduate, he was a member of the Signet Society. Mousiken poiei kai ergazou, tee musaa ja duunaa. At Harvard, he majored in engineering sciences, but took writing courses as electives. He published his first story, "The Greatest Thing in the World," at the age of 18, winning Story magazine's college contest in 1941.
ellauri184.html on line 68: His sixth and last wife, whom he married in 1980, was Norris Church Mailer (born Barbara Jean Davis, 1949–2010), an art teacher. Why did she have to use a pseudonym as well? Apparently she was not a kike. They had one son together, John Buffalo Mailer, a writer and actor. Mailer raised and infernally adopted Matthew Norris, Church's son by her first husband, Larry Norris. Living in Brooklyn, New York and Provincetown, Massachusetts with Mailer, Church worked as a model, wrote and painted.
ellauri184.html on line 76: Barbary Shore (1951) was not well received by the critics. It was a surreal parable of Cold War leftist politics set in a Brooklyn rooming-house, and Mailer's most autobiographical novel. His 1955 novel, The Deer Park drew on his experiences working as a screenwriter in Hollywood from 1949 to 1950. It was initially rejected by seven publishers due to its purportedly sexual content before being published by Putnam's. It was not a critical success, but it made the best-seller list, sold over 50,000 copies its first year, and is considered by some critics to be the best Hollywood novel since Nathanael West's The Day of the Locust.
ellauri192.html on line 573: and Nikol is the Little Brook. ja Nikol puropahanen.
ellauri192.html on line 853: Mä varmaan näin pienenä tännimisen Pekka ja Pätkä tyyppisen komedialeffan. Tai size oli toi 70-luvun Mel Brooks versio, where as they progress, they meet comrades from every walk of life in Soviet Russian society, transforming the film into a satirical send up of failing Communism. Kumpi tahhaan, ei muistaaxeni naurattanut. Mel oli (on) lähinnä Spede tyyppinen farssimainen pelle. No Get Smart eli Agentti 86 nauratti kyllä pienenä. Se näytti juutalaiselta. Alkuperäinen (kuvan) agentti 99 oli muistaaxeni söpö vaikka tyhmänpuoleinen, Mel Brooxin mukaan ainakin: From the moment they met, 99 has been in love with Maxwell Smart. Mel Broox oli (on) Ukrainan juutalainen.
ellauri192.html on line 857: Brooks was born on June 28, 1926, in Brooklyn, New York City, to Kate (née Brookman) and Max Kaminsky, and grew up in Williamsburg. His father's family were Jewish people from Gdańsk, Poland; his mother's family were Jews from Kyiv, in the Pale of Settlement of the Russian Empire (present-day Ukraine). In 2021, Brooks published a memoir, All About Me!.During his teens, he legally changed his name to Mel Brooks, influenced by his mother´s maiden name Brookman, after being confused with trumpeter Max Kaminsky. "And I'm sure a lot of my comedy is based on anger and hostility. Growing up in Williamsburg, I learned to clothe it in comedy to spare myself problems—like a punch in the face."
ellauri192.html on line 882: Regarding religion, Brooks stated:"I'm rather secular. I'm basically Jewish. But I think I'm Jewish not because of the Jewish religion at all. I think it's the relationship with the people and the pride I have. The tribe surviving so many misfortunes, and being so brave and contributing so much knowledge to the world and showing courage." And most of all for being wickedly funny! Just read The Bible! And watch my films!
ellauri198.html on line 123: Robert Penn Warren (1905-1989) oli yhdysvaltalainen prosaisti, runoilija ja kriitikko. Hän on kirjoittanut muun muassa suomennetun romaanin Kaikki kuninkaan miehet. Kriitikkona hän edusti uuskritiikkiä. Warren and Brooks helped to establish the New Criticism as “an orthodoxy so powerful that contemporary American fiction and poetry are most easily defined by their rebellion against it.” Hän kirjoitti selkä kaarella eri kirjallisuudenlajien teoksia.
ellauri219.html on line 975: Underworld (also released as Paying the Penalty) is a 1927 American silent crime film directed by Josef von Sternberg and starring Clive Brook, Evelyn Brent and George Bankrupt. The film launched Sternberg's eight-year collaboration with Paramount Pictures, with whom he would produce his seven films with actress Marlene Dietrich. Journalist and screenwriter Ben Hecht won an Academy Award for Best Original Story. Time felt the film was realistic in some parts, but disliked the Hollywood cliché of turning an evil character's heart to gold at the end. Filmmaker and surrealist Luis Buñuel named Underworld as his all time favorite film. Critic Andrew Sarris cautions that Underworld does not qualify as "the first gangster film" as Sternberg "showed little interest in the purely gangsterish aspects of the genre" nor the "mechanics of mob power." Film critic Dave Kehr, on the other hand, writing for the Chicago Reader in 2014, rates Underworld as one of the great gangster films of the silent era. "The film established the fundamental elements of the gangster movie: a hoodlum hero; ominous, night-shrouded city streets; floozies; and a blazing finale in which the cops cut down the protagonist."
ellauri219.html on line 1014: As a child of the 20th century, I suppose, this book sorta speaks to me. Talk to the hand. It precipitates into meaning historical movies I’ve seen. Don is like Wilt Whatman who addressed, in the poem “Crossing Brooklyn Ferry”, the people of the future. Sublime but ironic.
ellauri220.html on line 77:

Brooklyn Ferry

ellauri220.html on line 81: Mixi Wilt kumitti sitä 20vee myöhemmin? Ahaa, Brooklyn Bridge valmistui. Walt Whitman wrote "Crossing Brooklyn Ferry" before the construction of the Brooklyn Bridge (which was completed in 1883). 50v tuli täyteen Wilhon matkustaessa itään päin, 100v suunnilleen Löllön pesispelin aikoihin. 150v synttäri olis ollut joskus Irakin invaasion ja pankkikriisin välimailla.
ellauri220.html on line 102: He admits that sometimes, evil thoughts cross his mind. The "old knot of contrariety" the poet has experienced refers to Satan and his evil influence on man, which creates the condition of contraries, of moral evil and good in human life. The poet suffered from these evil influences, as have all men. So, the poet implies, do not feel alone because you have been this way — one must accept both the pure and the impure elements of life. A young man's penis in your arse is just one of those eternal things. They come and go just like the Brooklyn ferry. The reference to fusion ("which fuses me into you now") is the basic ideal the poet sought in the beginning. He reiterates the eternal connection between all human beings. Fuck the rest. We must revel in our man-made surroundings, for our relationship with our environment is the ticket to achieving spirituality and fulfillment. He also uses the theater as a metaphor to represent the difference between public life and private life. He acknowledges that he has a sinful streak - but in society, everyone plays a role. The speaker's tone in the poem is honest but also grateful. By appreciating the small things in his life, he feels like a part of something bigger. Wiltin pikku veitikka oli ehkä ammoin wilttaantunut, mutta sen mustalla ystävällä oli something bigger. Veijarilla oli varsin vaikuttava heijari.
ellauri240.html on line 148: “There does tend to be some tendency to take a Chinese asset – whether it is a particular type of missile or boat or radar or whatever – and ascribe to the Chinese the same capability that we would have if we had the same item,” says Dr. Kenneth Lieberthal, director of the John L. Thornton China Center at the Brookings Institution in Washington.
ellauri240.html on line 254: Allen Stewart Konigsberg, virallinen nimi nyttemmin Heywood Allen, s. 1. joulukuuta 1935 Brooklyn, New York, Yhdysvallat) on 1900-luvun jälkipuoliskon ja 2000-luvun alun tunnetuimpia ja keljumaisimpia yhdysvaltalaisia elokuvaohjaajia ja koomikoita. Hän käsikirjoittaa ohjaamansa elokuvat ja myös näyttelee useimmissa niistä.
ellauri244.html on line 598: 1907 at 16 Miller met first love, Cora Seward, at Eastern District High School, Brooklyn.

ellauri246.html on line 195: Neljä Brodskyn runoa julkaistiin antologioissa Leningradissa vuosina 1966 ja 1967, mutta suurin osa hänen tuotannostaan ilmestyi vain lännessä. Hän käänsi runoja englannista ja puolasta (muun muassa mitättömän lännen hännystelijän Czesław Miłoszin tuotantoa) venäjäksi. Brodsky karkotettiin Neuvostoliitosta vuonna 1972 ja hän muutti ensin Wieniin, mistä runoilija W. H. Auden ja Michiganin yliopiston slaavilaisten kielten professori Carl Ray Proffer auttoivat hänet Yhdysvaltoihin, vaikka hän oli saanut muuttoluvan Israeliin. Jooseppi ei halunnut 100% juutalaisexi pölyiseen autiomaahan, vaan lähti mieluummin Egyptin lihafondyyn äärelle. Brodsky asui Brooklynissä ja Massachusettsissa. Hänen teoksensa ensimmäinen englanninkielinen käännös ilmestyi vuonna 1973. Brodsky opetti muun muassa Columbian yliopistossa ja Mount Holyoke Collegessa. Hän sai Yhdysvaltain kansalaisuuden vuonna 1977.
ellauri246.html on line 199: Brodsky kuoli sydänkohtaukseen 55-vuotiaana kotonaan Brooklynissä tammikuussa 1996. Brodsky piti kissoista.
ellauri247.html on line 195: Mr Brooke in George Eliot's Middlemarch says to Mr Casaubon: "Or get Dorothea to read you light things, Smollett – Roderick Random, Humphry Clinker. They are a little broad, but she may read anything now she's married, you know. I remember they made me laugh uncommonly – there's a droll bit about a postillion's breeches."
ellauri257.html on line 516: After her divorce from Wasserman and subsequent marriage to Singer, Alma worked as a seamstress. She then became a buyer for a Brooklyn clothing firm. From 1955 until the store closed, in 1963
ellauri264.html on line 109: Än en gång kom tåget upp ur underjorden och körde fram ovan Brooklyns bakgårdar och oansenliga hus, små steniga trädgårdar och gatlampor som bara fördjupade det dystra dunklet. Människor av olika etnisk ursprung bodde hår, och här växte deras barn upp. Det var judar, italienar, polacker och irlandare, det var svarta och gula. Kulturer flämtade och dog i de här husen. Här växte barn upp utan något arv. Deras andliga fäder var stereotypa filmstjärnor från Hollywood, deras litteratur var dråpromaner och sensationstidningar.
ellauri272.html on line 288: Year of Wonders by Geraldine Brooks
ellauri275.html on line 446: The Georgian poets were, by the strictest definition, those whose works appeared in a series of five anthologies named Georgian Poetry, published by Harold Monro and edited by Edward Marsh, the first volume of which contained poems written in 1911 and 1912. The group included Edmund Blunden, Rupert Brooke, Robert Graves, D. H. Lawrence, Walter de la Mare, Siegfried Sassoon, and John Drinkwater. Until the final two volumes, the decision had not been taken to include female poets.
ellauri276.html on line 997: Saaristolainen historioitsija Alan Phillips antoi meille vihjeen tästä laulusta, jota laulettiin vielä 1950-luvulla Brightstonessa – tässä tapauksessa Brookin Bob Cassell. Bob Cassell oli osa voimakasta West Wightin lauluperinnettä, jonka keskipisteenä olivat The New Inn at Brighstone ja The Sun Inn at Hulverstone. Tämän perinteen kaiut jatkuvat Graham Keepingin upeassa laulussa. Versiossamme käytetään Hampshiren sävelmää ja sanoja, jotka julkaistiin Lucy Broadwoodin Englanninkielisessä County Songsissa (1893).
ellauri300.html on line 852: And then (this is The Part I like) Elijah ordered, “Seize the prophets of Baal; don't let any of them get away!” The people seized them all, and Elijah led them down to Kishon Brook and killed them, all 950 of them.
ellauri308.html on line 249: Äärimmäiset, juutalaiset koomikot ja satiirit ovat tehneet holokaustivitsejä jo jonkin aikaa, mutta muutaman viime vuoden aikana heistä on tullut hyväksyttävää rehua valtavirran, massakulttuurin ja komedian kannalta. Mel Brooksin "The Producers" oli yksi ensimmäisistä popkulttuuriesimerkeistä holokaustin huumorista, jossa oli surullisen kuuluisa "Springtime for Hitler" -numero. Tuore elokuvan uusintaversio, joka julkaistiin vuonna 2005, resonoi vanhemman yleisön keskuudessa, joka rakasti musikaalia. Mutta elokuvan suosio nuorempien amerikkalaisten keskuudessa (joista monet eivät olleet nähneet alkuperäistä musikaalia) saattoi johtua Pharrell Williamsin esityksestä Franz Liebkindinä, typeränä ex-natsina. Tuolloin Pharrell oli heidän (minun) sukupolven "komedian kuningas". Rakastimme Farrellia, joka ei ole juutalainen, entisenä natsina. Avasiko se oven muille ei-juutalaisille alkaa tehdä holokaustivitsejä?
ellauri308.html on line 575: Vuodesta 2015 lähtien Larry on esiintynyt toistuvasti vieraana lauantaina Night Livessä , jossa hän esiintyy vuosina 2016 ja 2020 Yhdysvaltain presidenttiehdokas Bernie Sandersina , joka on myös hänen kuudes serkkunsa kerran erotettuna. Koomikkokollegat ja komedian sisäpiiriläiset äänestivät hänet kaikkien aikojen 23. suurimmaksi komediatähdeksi, LOL. Lawrence Gene David syntyi 2. heinäkuuta 1947 Sheepshead Bayn alueella Brooklynissa , New Yorkissa . Hänen vanhempansa ovat Rose (syntynyt Regina; os Brandes) ja Mortimer Julius "Morty" David, miesten vaatteiden valmistaja, ja hänellä on vanhempi veli nimeltä Ken. Davidin perhe on juutalainen. Hänen juutalais-amerikkalaisen isänsä perhe muutti Saksasta Yhdysvaltoihin 1800-luvun aikana, kun taas Davidin äiti syntyi puolalais-juutalaiseen perheeseen Ternopilissa, Ukrainassa. Yliopistossa hän huomasi voivansa saada ihmiset nauramaan yksinkertaisesti olemalla oma itsensä. Koska hänen tyttärensä olivat Hannah Montanan faneja, David vieraili tyttäriensä kanssa jaksossa "My Best Friend's Boyfriend". jossa he odottivat pöytää hienossa ravintolassa. Davidin ihmisarvo on jossain 400 ja puolen miljardin taalan välillä.
ellauri308.html on line 608: Hymie Yhdysvallat juutalaiset Johtuu heprean sanasta Chaim ('kippis'). Käytetään myös termissä Hymietown , joka on Brooklyn, New Yorkin lempinimi , ja etunimenä.
ellauri310.html on line 574: Brooklyn, Robert Morgan, Gap Creekin kirjoittaja ja Prince of Tides -kirjailija
ellauri316.html on line 415:
ellauri317.html on line 50: Blum syntyi Beth Moses Hospitalissa (nykyisin osa Moses Maimonides Medical Centeriä)Borough Parkissa, Brooklynissa Ruthille (os Katz) ja Isidore Blumille, jotka olivat puolanjuutalaisia ​​maahanmuuttajia. Hänen isänsä oli koneistaja niinkuin Janet Evanovichinkin
ellauri321.html on line 417: Cleanth Brooks puolusti linjoja kriitikoilta vuonna 1947 ja väitti:
ellauri323.html on line 202: Kun The Dial lopetti julkaisemisen vuonna 1929, hän muutti osoitteeseen 260 Cumberland Street Brooklynin Fort Greenen naapurustossa, jossa hän asui kirjastonhoitajana kolmekymmentäkuusi vuotta. Hän jatkoi kirjoittamista hoitaessaan sairasta äitiään, joka kuoli vuonna 1947. Hän ei päässyt koskaan naimisiin, eikä ihme kun kazoo kuvia ja lukee tätä suollosta:
ellauri331.html on line 396: The Interceptin toinen perustaja Glenn Greenwald kritisoi The Daily Beastia Brooksin doxaamisestä eli henkilöllisyyden paljastamisesta ja sanoi Twitterissä, että "oli vastenmielistä vapauttaa suuren uutiskanavan resurssit hämärän, nimettömän, voimattoman, lähes työttömän kansalaisen rikoksesta. vähäpätöisintä vaikutusvaltaisimpien poliittisten johtajien pilkkaamista." Toinen kriitikko huomautti, että "Kukaan planeetalla ei ole koskaan ajatellut, että desinformaatio on vain Venäjän toimiala,, vaan myös itsensä ylentävien, hölmöjen napsautuxia jahtaavien Daily Beast -toimittajien." Shachtman puolusti artikkelia, osoittaen olevansa izensä ylentävä, hölmö napsautuxia jahtaava gonzo journalisti.
ellauri336.html on line 59:

Hasidilaiset juutalaiset hiukset – Korkki auki Brooklynissä.

ellauri347.html on line 164: Joanne Greenberg (s. 24. syyskuuta 1932, Brooklynissa, New Yorkissa) on juutalais-amerikkalainen kirjailija, joka julkaisi osan teoksistaan kynänimellä Colorado School of Mines. Hän oli antropologian professori Hannah Greenin ensiaputeknikko.
ellauri350.html on line 70: Alvin Toffler syntyi 4. lokakuuta 1928 New Yorkissa ja varttui Brooklynissa. Hän oli Rosen (Albaum) ja turkismiehen Sam Tofflerin poika, molemmat Puolan juutalaisia jotka olivat muuttaneet Amerikkaan.
ellauri350.html on line 806: "Rakastuin erittäin voimakkaasti", sanoi Aron, vieraileva tutkija UC Berkeleyssä ja tutkimusprofessori Stony Brookin yliopistossa New Yorkissa. "Koska opiskelin sosiaalipsykologiaa, etsin huvin vuoksi rakkauden tutkimusta, mutta sitä ei ollut juuri ollenkaan."
ellauri351.html on line 215: Kolkista tuli Trauma Research Foundationin puheenjohtaja Brooklinessa, Massachusettsissa, jonka hän perusti sen jälkeen, kun hänet erotettiin Brookline Trauma Centeristä "vihamielisen työympäristön luomisesta", jossa hän väitetään saaneen työntekijät tuntemaan olonsa "halvatun epämukavaksi". Traumakeskus suljettiin myöhemmin.
ellauri351.html on line 249: Festinger syntyi Brooklynissa New Yorkissa 8. toukokuuta 1919 venäläis-juutalaissiirtolaisten Alex Festingerin ja Sara Solomon Festingerin perheeseen. Hänen isänsä, kirjontavalmistaja, oli "jättänyt Venäjän radikaalina ja ateistina ja pysyi uskollisena näille näkemyksille koko elämänsä ajan".
ellauri375.html on line 118: Miksi Jehovan todistajat eivät vietä joitakin juhlapäiviä? Miksi Jehovan todistajat seisovat Tampereella kärryjen kanssa kadulla? Kun todistaja seisoo kärryn kanssa Hämeenkadulla, hän on kenttätyötä tekevä julistaja. Kärryssä tarjolla olevat Herätkää-lehdet ovat paperisia julkaisuja. Sellaisia käytettiin ennen kännyjä. Vartiotorniseuran päämaja Brooklynissa, New Yorkissa, tuottaa miljoonia kappaleita kirjoja ja aikakauslehtiä.
xxx/ellauri056.html on line 683: Yxin kotona ollessaan Oona purki pelkonsa jeesuxelle. Ulkona alkoi hurja vesisade kuin Elia Kazanin filmissä Puu kasvaa Brooklynissä. Se oli tehty paloletkulla. Oona tunsi että jeesus itki sen kanssa. Vauva tervehtyi. Oona koki yhtäkkiä jeesuxen rakkauden läsnäolon. Siitä lähtien se on kertonut jeesuxelle kaikki salaisuutensa. Jeesus on luotettava kaveri, se ei kerro niitä eteenpäin. Ylläristi Oonan duuni on mielenterveysalalla. Täysin eheäxi hän ei ehkä koskaan tule, paizi tuonpuoleisessa tietysti.
xxx/ellauri068.html on line 178: Mickey Rooney (alkuperäinen nimi Joseph Yule Jr.; 23. syyskuuta 1920 Brooklyn, New York, Yhdysvallat – 6. huhtikuuta 2014 Studio City, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen näyttelijä. Hänet muistetaan Hollywoodin kulta-aikojen näyttelijänä 1930–1940-luvuilta, jonka elokuvaura kesti 86 vuotta.
xxx/ellauri081.html on line 508: Selvitymisohjelman ämmä kertoi että oli oppinut tappamaan kalan omin käsin. Vedä ämmä naama ruttuun ja tee lyhkösellä laiturilla pitkä kävely. Se ei ollut hauskaa. Mutta Jack Benny ja Mel Brooks omalla tavallaan oikeastaan olivat ammoisella 50-luvulla.
xxx/ellauri081.html on line 531: Olikohan Benny oikeasti pihi? En ihmettelisi. Sillä oli monia tyypillisiä jutkukäsieleitä, jotka muistan Nompalta. Toikin sen käsi poskella-asento on tuttu. Jack Benny Tries to Tell a Joke oli kohtalaisen naurattava. Ja Mel Brooks masentuneena harjakauppiaana joka ei muista mainospuhetta. (Alkuosa pätkästä on ihan paska, kannattaa kelata video minuutin 3 kohdalle kun Mel Brooks tulee sisään ovesta.)
xxx/ellauri084.html on line 39: Among the gayest apostles were Tennyson (the poet), William Cory (who reportedly had an affair with the future Prime Minister Earl of Rosebery), E. M. Forster, John Maynard Keynes, Ludwig Wittgenstein, Lytton Strachey, Rupert Brooke, Guy Burgess and Anthony Blunt.
xxx/ellauri086.html on line 700: He worked at the Boston Custom House and joined Brook Farm, a transcendentalist community, before marrying Peabody in 1842. The couple moved to The Old Manse in Concord, Massachusetts, later moving to Salem, the Berkshires, then to The Wayside in Concord. The Scarlet Letter was published in 1850, followed by a succession of other novels. A political appointment as consul took Hawthorne and family to Europe before their return to Concord in 1860.
xxx/ellauri087.html on line 332: Milton was born in Brooklyn, New York on July 31, 1912. His parents, Sára Ethel (née Landau) and Jenő Saul Friedman, were Jewish immigrants from Beregszász in Carpathian Ruthenia, Kingdom of Hungary (now Berehove in Ukraine). They both worked as dry goods merchants. Shortly after his birth, the family relocated to Rahway, New Jersey. In his early teens, Friedman was injured in a car accident, which scarred his upper lip.
xxx/ellauri103.html on line 248: Behold, the reviewer in the Washington Post, who groundlessly accused this book of being “racist” because it doesn’t toe a strict Democratic Party line in its political outlook, described the scene thus: “The Mandibles are white. Luella, the single African American in the family, arrives in Brooklyn incontinent and demented. She needs to be physically restrained. As their fortunes become ever more dire and the family assembles for a perilous trek through the streets of lawless New York, she’s held at the end of a leash. If The Mandibles is ever made into a film, my suggestion is that this image not be employed for the movie poster.” Your author, by implication, yearns to bring back slavery. Failing that, she does the best to poke fictive fun at a fictive member of the underprivileged race. Nobody laugh?
xxx/ellauri114.html on line 607: Brooklyn_Museum_-_What_Our_Lord_Saw_from_the_Cross_%28Ce_que_voyait_Notre-Seigneur_sur_la_Croix%29_-_James_Tissot.jpg/800px-Brooklyn_Museum_-_What_Our_Lord_Saw_from_the_Cross_%28Ce_que_voyait_Notre-Seigneur_sur_la_Croix%29_-_James_Tissot.jpg" width="30%" />
xxx/ellauri122.html on line 922: Tätä kirjaa en ole jaxanut lukea useista yrityxistä huolimatta, se on niin tympäisevä. Catch-22 is a satirical war novel by American author Joseph Heller. He began writing it in 1953; the novel was first published in 1961. Often cited as one of the most significant novels of the twentieth century, beats me why. Heller was born on May 1, 1923, in Coney Island in Brooklyn, son of poor Jewish parents, Lena and Isaac Donald Heller, from Russia. Heller said that the novel had been influenced by Svejk, Céline, Waugh and Nabokov. Hilariously funny, the novel’s insights are also deadly serious. It is a debris of sour jokes.
xxx/ellauri125.html on line 470: life in New York in 1908. He briefly lived in Brooklyn, and then on the Lower East
xxx/ellauri125.html on line 479: briefly lived in Brooklyn, and then on the Lower East Side, in the slums where his
xxx/ellauri137.html on line 648: Stony Brook, New York, United States
xxx/ellauri138.html on line 229: Pörröpäisen Raymond Pierrehumbertin kasarilla hanurilla haparoima rivosuinen renkutus on lämmitetty Pasin ja Anssin toimesta vielä karmaisevammaxi räpixi. Miten VOI viihdepaska olla näin klisheistä apinatuubaa? Voiko tää oikeasti olla jostakusta hauskaa? Kun ympyräsuiset ystävämme kuulivat mistä siinä oikeasti oli kysymys, ne punastelivat ja lakkasivat soittamasta sitä hanurilla enää. Niillä oli siihen aikaan samanlaiset hipster lokariasut kuin Pasilla ja Anssilla, ostetut Brooks Brothersilta ja L.A. Beanilta. Pasi ja Anssi on aivan hirveitä, ja solistiyhtye Suomi ja. Cringy!
xxx/ellauri170.html on line 292: I love the Brooks which down their channels fret, Mä tykkään puroista jotka uomissansa lipittää
xxx/ellauri179.html on line 171: Wheeler was a native of Brookfield Township in Trumbull County, Ohio where he was raised on his family's farm. A childhood accident caused by an intoxicated hired hand gave Wheeler a lifelong aversion to alcohol. He practically lost his dick in the accident. He used the story later to recruit converts to the prohibition movement and to promote a prohibition amendment to the U.S. Constitution.
xxx/ellauri179.html on line 619: Novick’s attempt to find love affairs in James’ life reminds me of the 1920s, when there were no biographies of James, and critics loved to speculate on the mysteries of his privacy. Van Wyck Brooks, a skillful writer of pastiche, produced his quasi-biographical Pilgrimage of Henry James to prove the novelist was a literary failure because he had uprooted himself from the United States. Edna Kenton, a devoted Jamesian in Greenwich Village, demonstrated in a biting review in The Bookman that Brooks used important James quotations out of context. Years later, Brooks confessed to having nightmares “in which Henry James turned great luminous menacing eyes upon me.”
xxx/ellauri179.html on line 621: Another bit of imaginative projection upon James’ life can be found in Ernest Hemingway’s letters. This novelist, on learning that Brooks had written that James was “prevented by an accident from taking part in the Civil War,” immediately incorporated this into his nearly finished novel, The Sun Also Rises. In Chapter 12, Jake Barnes refers to his World War I accident, and Gorton says, “That’s the sort of thing that can’t be spoken of. That’s what you ought to work up into a mystery. Like Henry’s bicycle.” Barnes replies it wasn’t a bicycle; “he was riding horseback.” (In his memoirs, James spoke of having had a “horrid” but “obscure hurt.” He had strained his back during a stable fire while serving as a volunteer fireman.) Hemingway had originally inserted James’ name in the novel, but Scribner’s editor, Maxwell Perkins, vetoed this. Hemingway insisted. They finally compromised on the “Henry” alone. F. Scott Fitzgerald wrote to Brooks, “Why didn’t you touch more on James’ impotence (physical) and its influence?” The castration theme was picked up by R.P. Blackmur, Glenway Wescott, Lionel Trilling, and F.O. Matthiessen in their critical writings.
xxx/ellauri186.html on line 76: In 1847, Beecher became the first pastor of the Plymouth Church in Brooklyn, New York. He soon acquired fame on the lecture circuit for his novel oratorical style in which he employed humor, dialect, and slang. Over the course of his ministry, he developed a theology emphasizing God's love above all else. He also grew interested in social reform, particularly the abolitionist movement. In the years leading up to the Civil War, he raised money to purchase slaves from captivity and to send rifles—nicknamed "Beecher's Bibles"—to abolitionists fighting in Kansas. He toured Europe during the Civil War, speaking in support of the Union. Beecher oli selkeästi Lutherin linjoilla K.S. Laurilan raportoimassa teologis-poliittisessa kiistassa.
xxx/ellauri186.html on line 83: Beecher enjoyed the company of women, and rumors of extramarital affairs circulated as early as his Indiana days, when he was believed to have had an affair with a young member of his congregation. In 1858, the Brooklyn Eagle wrote a story accusing him of an affair with another young church member who had later become a prostitute. The wife of Beecher's patron and editor, Henry Bowen, confessed on her deathbed to her husband of an affair with Beecher; Bowen concealed the incident during his lifetime.
xxx/ellauri186.html on line 423: Tissiä jynssäävä neekeri Brooks oli läppä Massachusettsin senaattori Brookesta. Ketkään ei ole niin rasisteja kuin kuraveriset. Tissi kuuntelee älppäriltä Laurence Olivieria mussuttamassa Shakespearea. Othelloa tietysti, sehän oli neekeri. Pilillä oli varmaan joku seikkailu jonkun mustanahan kanssa josta se ei ihan tohdi kertoa.
xxx/ellauri193.html on line 314: Carlson is also a distant relative of Mel Brooks and a great-great-great-grandson to author Henry Miller.
xxx/ellauri212.html on line 314: 9/11 ja Irakin ryöstöretken jälkeen Rein isänmaan maine on pohjalukemissa. Aikaisemmat kaverit, kanadalainen homo ja ranskalainen lepakko tuntuvat nyt ventovierailta. Minni ryhmittyy isänmaallisesti pahan pensaan alle nauttimaan Freedom Friesejä ja vaihtaa juopon skotin vielä komentelevampaan kotimaiseen crewcuttiin tyylittömissä Brooks Brotherseissa.
xxx/ellauri225.html on line 394: Crane returned to New York in 1928, living with friends and taking temporary jobs as a copywriter, or living off unemployment and the charity of friends and his father. For a time he lived in Brooklyn at 77 Willow Street until his lover, Opffer, invited him to live in Opffer´s father´s home at 110 Columbia Heights in Brooklyn Heights. Crane was overjoyed at the views the location afforded him. He wrote his mother and grandmother in the spring of 1924:
xxx/ellauri225.html on line 396: Just imagine looking out your window directly on the East River with nothing intervening between your view of the Statue of Liberty, way down the harbour, and the marvelous beauty of Brooklyn Bridge close above you on your right! All of the great new skyscrapers of lower Manhattan are marshaled directly across from you, and there is a constant stream of tugs, liners, sail boats, etc in procession before you on the river! It´s really a magnificent place to live. This section of Brooklyn is very old, but all the houses are in splendid condition and have not been invaded by foreigners.
xxx/ellauri225.html on line 400: His ambition to synthesize America was expressed in The Bridge (1930), intended to be an uplifting counter to Eliot's The Waste Land. The Brooklyn Bridge is both the poem's central symbol and its poetic starting point. He kinda wanted to pick up where Wilt with is Brooklyn Ferry got off the boat.
xxx/ellauri225.html on line 402: Crane found a place to start his synthesis in Brooklyn. Arts patron Otto H. Kahn gave him $2,000 to begin work on the epic poem. When he wore out his welcome at the Opffers´, Crane left for Paris in early 1929, but failed to leave his personal problems behind. His drinking, always a problem, became notably worse during the late 1920s, while he was finishing The Bridge. Loppuajat se vietti pääasiassa sillan alla.
xxx/ellauri229.html on line 641: While in the Gulf of Mexico, near Mobile, Alabama, Törni jumped overboard and swam to shore. Now a political refugee,Törni traveled to New York City where he was helped by the Finnish-American community living in Brooklyn´s Sunset Park "Finntown". There he worked as a carpenter and cleaner. In 1953, Törni was granted a residence permit through an Act of Congress that was shepherded by the law firm of "Wild Bill" Donovan, former head of the Office of Strategic Services.
xxx/ellauri230.html on line 666: Three laughs at Tiger Brook (Chinese: 虎溪三笑; Pinyin: hǔ xī sān xiào; Gan: fû ki sam siēu) is a Chinese proverb which refers to the image that the three men, Huiyuan, Tao Yuanming and Lu Xiujing laugh together when arriving at Huxi (虎溪, Tiger Brook) of Mount Lu (Lushan).This concept represents the ideal humorous relations of Confucianism, Taoism and Buddhism in ancient China.
xxx/ellauri231.html on line 69:

1952

New York Yankees mätki Brooklyn Dodgersia pesismailoilla (4-3) voittaaxeen USA:n MM-sarjan. (Tästäkö Se Hillo kirjoitti paxun lukuromaanin?)
xxx/ellauri235.html on line 442: Erään aiemman paasauxen mukaan EM Forster oli homo, kuin myös Brooks Forester, the 6'2″, 28-year-old Sales rep/part-time model/Mormon from Salt Lake City competing for Desiree's heart this season of the Bachelorette is also sparking a few gay rumors and gaining a gay fan base like Sean Lowe.
xxx/ellauri237.html on line 853: Abraham Maslow fue un psicólogo estadounidense que nació en Brooklyn (Nueva York) el 1 de abril de 1908. Sus progenitores eran judíos no ortodoxos de Rusia que llegaron a la tierra de las oportunidades con la esperanza de lograr un mejor futuro para sus hijos. Abraham Maslow nunca fue un tipo muy sociable, y ya desde niño, se refugió en los libros.
xxx/ellauri237.html on line 855: Antes de interesarse por la psicología, primero estudió derecho en la City College de Nueva York (CCNY). Tras casarse con Berta Goodman, su prima mayor, se mudó Wisconsin para asistir a la universidad de esa ciudad. Fue aquí donde comenzó a estudiar psicología. Trabajó con Harry Harlow, famoso por sus experimentos con crías de mono y el comportamiento del apego. Tras graduarse y doctorarse en esta disciplina, volvió a Nueva York para trabajar con E.L. Thorndike en la Universidad de Columbia, donde empezó a interesarse en la investigación experimental de la sexualidad humana. En este periodo de su vida, comenzó a dar clases en el Brooklyn College y entró en contacto con muchos psicólogos europeos que llegaban a Estados Unidos, por ejemplo, Adler o Fromm.
xxx/ellauri281.html on line 495: Miller briefly lived in the same Brooklyn brownstone as the young Norman Mailer. (Mailer would later say: “I know he was thinking what I was, which was, ‘That other guy is never going to amount to anything.’ ”)
xxx/ellauri289.html on line 119: BrooklynBethel.png" height="200px" />
xxx/ellauri289.html on line 138: Vahingosta viisastuneena Rutherford keskitti Vartiotorni-seuran organisaation hallinnan izelleen. Vuonna 1919 hän otti käyttöön "suuren johtajan" nimityxen ja solutti agentteja jokaiseen seurakuntaan, ja vuotta myöhemmin kaikkia jäseniä kehotettiin tarkkailemaan naapureitaan ja raportoimaan väärinkäytöxistä Brooklynin päämajaan. Kansainvälisessä konventissa, joka pidettiin Cedar Pointissa Ohiossa syyskuussa 1922, oville saarnaamiseen kiinnitettiin uusi painopiste. Rutherfordin 25 presidenttivuotiskautena otettiin säännöllisesti käyttöön merkittäviä lisämuutoksia ja parannuxia oppiin mukaan lukien vuoden 1920 ilmoitus, jonka mukaan heprealaiset patriarkat (kuten Abraham ja Iisak ) nostettaisiin kuolleista vuonna 1925, mikä merkitsisi Kristukselle uuden elämän alkua. Tuhatvuotinen maallinen valtakunta starttaisi tuolla päivämäärällä. Eikun taas peltikatoille jännäämään.
xxx/ellauri289.html on line 142: Nyt olivat hyvät keinot tarpeen. Ja niitä pesi! 26. heinäkuuta 1931 konventissa Columbuksessa Ohiossa Rutherford esitteli uuden nimen – Jehovan todistajat – Jesajan 43:10:n perusteella : "Te olette minun todistajiani, sanoo Herra, ja palvelijani, jonka olen valinnut. voitte tuntea ja uskoa minua ja ymmärtää, että minä olen se: ennen minua ei Jumalaa ole luotu, eikä minun jälkeeni ole oleva." (King James Version, KJV) - joka hyväksyttiin päätöksellä. Nimi valittiin erottamaan hänen raamatunopiskelijaryhmänsä muista riippumattoryhmistä, jotka olivat katkaisseet siteet Seuraan, sekä symboloimaan uusien näkemysten herättämistä ja uusien evankelioimismenetelmien edistämistä. Vuonna 1932 Rutherford poisti paikallisesti valittujen vanhinten järjestelmän ja otti vuonna 1938 käyttöön niin sanotun "teokraattisen" (kirjaimellisesti Jumalan tai hänen maallisen edustajansa hallitseman) organisaatiojärjestelmän, jonka mukaan nimitykset seurakunnissa maailmanlaajuisesti tehtiin Brooklynin päämajasta. Ideat saatiin paljolti Stalinin johtamasta Neuvostoliitosta.
xxx/ellauri293.html on line 493: Huttin ensimmäinen tehtävä oli kouluttaa psykologeja kliinikoiksi, ja hän perusti luokkia Brooke Army Hospitaliin San Antoniossa, Texasissa. Siellä hän esitteli Bender-Gestalt-testin perehdytettyjen ja tilattujen psykologien luokille, joilla oli aikaisempina vuosina kokemusta koulutusklinikoista, kouluista ja mielisairaaloista. Vuonna 1945 hän julkaisi ja levitti mimeografoidun "Tentative Guide for the Administration and Interpretation of Bender-Gestalt Test" -oppaan, joka oli kolmen edellisen vuoden aikana otettu laajalti käyttöön ja käytetty Yhdysvaltain armeijassa. Huttin kouluttamat ja nyt jo kotiutetut maanikot, jotka jatkavat maanisesti psykologian harjoittamista ja opetusta siviilielämässä, tekivät Bender-Gestaltista yhden laajimmin käytetyistä psykologisista testeistä.
xxx/ellauri304.html on line 323: Sam Mäkinen on kova Brooklyn, New York City katupoliisi ja Vietnamin aikakauden merijalkaväen veteraani. Hänet värvätään vastahakoisesti salamurhaajaksi yhdysvaltalaiseen CURE-järjestöön. Rekrytointi tapahtuu oudolla menetelmällä: hänen kuolemansa väärennetään ja hänelle annetaan uudet kasvot ja uusi nimi. Uudelleenkastettu "Remo Williams" (Makinin sairaalahuoneessa sijaitsevan vuodeastian valmistajan nimen ja sijainnin mukaan), hänen kasvonsa on muutettu kirurgisesti ja iäkäs, pilkallinen ja välinpitämätön korealainen taistelulajien mestari Chiun on kouluttanut hänet ihmisten tappamiskoneeksi.
xxx/ellauri307.html on line 413: Dovid Zaklikowski on Brooklynissa asuva freelance-toimittaja. Dovid ja hänen vaimonsa Chana Raizel ovat neljän lapsen ylpeitä vanhempia: Motti, Meir, Shaina & Moshe Binyomin. Toivottavasti heistä tulee yhtä hyviä kuin Leah, Rachel ja Ephraim. Jos se on mahdollista.
xxx/ellauri314.html on line 99: He was born into a Jewish family of Polish-Jewish descent. His father was born in Radomyśl Wielki, Galicia (then part of Austria-Hungary, now Poland), and his mother was a native of New York whose parents also arrived from that town. Isidore owned a women's clothing manufacturing business employing 400 people. They owned a summer house in Far Rockaway, Queens, and employed a chauffeur. In the Wall Street Crash of 1929, the family lost almost everything and moved to Gravesend, Brooklyn.
xxx/ellauri319.html on line 321: Clarissa Brooks, poet, died of tuberculosis in 1927
107