ellauri065.html on line 103: Karkotettujen muistomerkki, jossa näkyy Itä-Preussin, Danzigin, Länsi-Preussin, Pommerin, Brandenburgin ( Itä-Brandenburgin ), Sleesian, Ylä-Sleesian ja (alun perin Itävallan ) Sudetenin vaakuna . Posen ei sisälly hintaan. Historiallisesti näitä vaakunaa ei ollut kaikkia samanaikaisesti.
ellauri065.html on line 137: 12--14-luvuilla germaaniset, hollantilaiset ja flaamilaiset uudisasukkaat muuttivat Itä- Keski- ja Itä-Eurooppaan Ostsiedlung-nimisessä muuttoliikkeessä. Pommerissa, Brandenburgissa, Preussissa ja Sleesiassa entisestä länslaavista ( polabialaiset slaavit ja puolalaiset ) tai Baltian väestöstä tuli vähemmistöjä seuraavien vuosisatojen aikana, vaikka huomattava osa alkuperäisistä asukkaista jäi alueille, kuten Ylä-Sleesia. In Suur Puolassa ja Itä-Pommeri ( Pomerelia ), saksalainen uudisasukkaat muodostivat vähemmistön. Jotkut alueista (kuten Pommeria ja Masovia) liittyivät Puolaan uudelleen 1400- ja 1500-luvuilla. Toiset sulautuivat tiukemmin Saksan politiikkaan. Vuonna 1815 Wienin kongressi perusti Saksan valaliiton 39 saksankielisen valtion yhdistykseksi Keski-Euroopassa. Tämä vahvisti Saksan rajat suurelle osalle 1800-lukua; mukaan lukien Pommeri, Itä-Brandenburg ja Sleesia, mutta lukuun ottamatta saksankielisiä maita Preussin kuningaskunnan itäosassa ( Itä-Preussi, Länsi-Preussia ja Posen ) sekä Sveitsin saksalaisia ​​kantoneja ja Ranskan Alsace-aluetta.
ellauri093.html on line 833: Tunnustuksen allekirjoitti seitsemän ruhtinasta: Saksin herttua ja vaaliruhtinas Juhana, Brandenburgin rajakreivi Brandenburgin_rajakreivi)&action=edit&redlink=1" class="new" title="Yrjö (Brandenburgin rajakreivi) (sivua ei ole)">Yrjö, Lüneburgin herttua Ernst, Hessenin maakreivi Filip Jalomielinen, Saksin herttua Juhana Fredrik, Lüneburgin herttua Frans, Anhaltin ruhtinas Wolf(gang) ja kaksi valtakunnankaupunkia (Nürnberg ja Reutlingen). Siis tämmösiä pikkukaupunkien pormestareita tai läänin maaherroja, joita paavin kieltojen maailma oli alkanut ahdistaa.
ellauri109.html on line 321: The merchant Hans Kohlhase lived in Cölln on the Spree (now incorporated into Berlin) in the Margraviate of Brandenburg in the 16th century. In October 1532 he set out on a trip to the Leipzig Trade Fair in the neighboring Electorate of Saxony. On the way two of his horses were seized, at the command of the Junker von Zaschwitz, as a supposed fee for passage through Saxony. Kohlhase sought redress in the Saxon courts but failed to obtain it. Outraged, he issued a public challenge in 1534 and burned down houses in Wittenberg. Even a letter of admonition from Martin Luther could not dissuade him, and Kohlhase and the band he collected committed further acts of terror. In 1540 he was finally captured and tried, and was publicly broken on the wheel in Berlin on 22 March 1540. From this history Kleist fashioned a novella that dramatized a personal quest for justice in defiance of the claims of the general law and the community.
ellauri210.html on line 596: Hiller lähti 1934 karkuun Hitleriä t-viivan puutteessa. Nach der Machtübernahme der Nationalsozialisten wurde Hiller, der als Pazifist, Sozialist, Jude und Homosexueller den Nazis verhasst war, insgesamt dreimal verhaftet, in den Konzentrationslagern Columbia-Haus, Brandenburg und Oranienburg inhaftiert und schwer misshandelt. Nach seiner Entlassung 1934, die auf hohe Fürsprache von Rudolf Heß hin zustande kam,[10] floh er nach Prag und 1938 weiter nach London. Im Exil gründete er den Freiheitsbund Deutscher Sozialisten und die Gruppe Unabhängiger Deutscher Autoren.
ellauri221.html on line 337: Herää James, minä tässä, Kala. Hän tunsi miehen jäykistyvän. Vizi mikä panomies, monivammainen ja ratti kaulassa, mutta viisarissa silti vielä painetta. Gala kiristi löyhtyneitä hampaitaan ja ryhtyi jälleen virvoittelemaan Bondia. - Olin Brandenburg-konserton parhaita ampujia, sanoi Drax keskustelunomaisesti. - Minun täytyy päästä puhelimeen, Bond marisi. - Vielä askel eikä teillä ole enää mitään tuolla vazan alla, kuten me englantilaiset sanomme, sanoi Drax iloisesti osoittaen sinne pyssyllä. Bond pysähtyi kuin seinään naulittuna. Noniin, Antakaapas nyt kun kerron koko juonen, sehän meillä pääkonnilla on Bond-filmeissä aina helmasyntinä.
ellauri278.html on line 292: Lausitz (saks. Lausitz, alasorbiksi Łužyca, yläsorbiksi Łužica, puol. Łużyce, tšek. Lužice) on Saksassa ja Puolassa sijaitseva maantieteellinen alue. Alue koostuu Saksan puolella Brandenburgin eteläosasta ja Saksin itäosasta sekä Puolan puolella Ala-Sleesian ja Lubuszin voivodikuntien osista. Lausitz jaetaan Ala-Lausitziin (Niederlausitz), Ylä-Lausitziin (Oberlausitz) ja Lausitzin vuorialueeseen (Lausitzer Gebirge). Lausitzin vuorialueesta ainoastaan sen saksalainen osa, joka tunnetaan myös nimellä Zittauer Gebirge, kuuluu Lausitziin. Saksalaisen ja puolalaisen Lausitzin rajan muodostaa nykyisin Neissejoki, albumin 65 Oder-Neisse-linja. Lausitz tunnetaan muun muassa sen sorbettivähemmistöstä, ei sudeettisavolaisista sentään, ne on pohjoisempana zekin rajalla. Saxalaisilla oli aika paha sorbitoli-intoleranssi loppupeleisssä.
ellauri278.html on line 294: Lausitz on pinta-alaltaan noin 11 000 neliökilometrin suuruinen, ja sen alueella asuu noin 1,4 miljoonaa ihmistä. Saksin osavaltiossa Ylä-Lausitziin kuuluvat piirikunnat Bautzen, Löbau-Zittau ja Niederschlesischer Oberlausitzkreis sekä suurin osa Kamenzin piirikunnasta ja Görlitzin ja Hoyerswerdan piirittämättömät kaupungit. Brandenburgissa Ylä-Lausitziin kuuluu Oberspreewald-Lausitzin piirikunnan eteläosa. Ala-Lausitziin puolestaan kuuluu Oberspreewald-Lausitzin pohjoinen osa ja Spree-Neiße, osa Elbe-Elsterin piirikunnasta, Dahme-Spreewald, Oder-Spree sekä Cottbusin piiritön kaupunki.
ellauri281.html on line 291: Lausitz (saks. Lausitz, alasorbiksi Łužyca, yläsorbiksi Łužica, puol. Łużyce, tšek. Lužice) on Saksassa ja Puolassa sijaitseva maantieteellinen alue. Alue koostuu Saksan puolella Brandenburgin eteläosasta ja Saksin itäosasta sekä Puolan puolella Ala-Sleesian ja Lubuszin voivodikuntien osista. Lausitz jaetaan Ala-Lausitziin (Niederlausitz), Ylä-Lausitziin (Oberlausitz) ja Lausitzin vuorialueeseen (Lausitzer Gebirge). Lausitzin vuorialueesta ainoastaan sen saksalainen osa, joka tunnetaan myös nimellä Zittauer Gebirge, kuuluu Lausitziin. Saksalaisen ja puolalaisen Lausitzin rajan muodostaa nykyisin Neissejoki, albumin 65 Oder-Neisse-linja. Lausitz tunnetaan muun muassa sen sorbettivähemmistöstä, ei sudeettisavolaisista sentään, ne on pohjoisempana zekin rajalla. Saxalaisilla oli aika paha sorbitoli-intoleranssi loppupeleisssä.
ellauri281.html on line 293: Lausitz on pinta-alaltaan noin 11 000 neliökilometrin suuruinen, ja sen alueella asuu noin 1,4 miljoonaa ihmistä. Saksin osavaltiossa Ylä-Lausitziin kuuluvat piirikunnat Bautzen, Löbau-Zittau ja Niederschlesischer Oberlausitzkreis sekä suurin osa Kamenzin piirikunnasta ja Görlitzin ja Hoyerswerdan piirittämättömät kaupungit. Brandenburgissa Ylä-Lausitziin kuuluu Oberspreewald-Lausitzin piirikunnan eteläosa. Ala-Lausitziin puolestaan kuuluu Oberspreewald-Lausitzin pohjoinen osa ja Spree-Neiße, osa Elbe-Elsterin piirikunnasta, Dahme-Spreewald, Oder-Spree sekä Cottbusin piiritön kaupunki.
ellauri383.html on line 107: Brandenburgin pätevyyttä pidetään huonompana
ellauri393.html on line 548: Sotaan liittyy myös Puolan ja Venäjän välinen sota 1654–1667. Mukana Pohjan sodan eri vaiheissa olivat Ruotsi, Puola, Brandenburg, Venäjä, Tanska, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Alankomaat, Transilvania ja Englanti.
xxx/ellauri122.html on line 363: Die Oberlausitz, oberlausitzisch: Äberlausitz, obersorbisch Hornja Łužica (niedersorbisch Górna Łužyca, tschechisch Horní Lužice, polnisch Łużyce Górne, schlesisch Aeberlausitz), ist eine ursprünglich politisch eigenständige Region, die heute zu etwa 67 % zu Sachsen sowie 30 % zu Polen und 3 % zu Brandenburg gehört. In Sachsen umfasst die Oberlausitz in etwa die Landkreise Görlitz und Bautzen mit einer nördlichen Grenze zwischen Hoyerswerda und Lauta und in Brandenburg den südlichen Teil des Landkreises Oberspreewald-Lausitz um die Stadt Ruhland sowie einige Orte östlich und südlich davon. Der seit 1945 polnische Teil der Oberlausitz zwischen den Flüssen Queis im Osten und der Lausitzer Neiße im Westen gehört administrativ zur Woiwodschaft Niederschlesien (polnisch Dolnośląskie); nur ein kleiner Zipfel um Łęknica (Lugknitz) gehört zusammen mit dem polnischen Teil der Niederlausitz zur Woiwodschaft Lebus. Im Süden entspricht die Grenze der Oberlausitz der sächsisch-tschechischen Grenze von Steinigtwolmsdorf im Westen bis nach Zittau und östlich davon der polnisch-tschechischen Grenze bis zur Tafelfichte.
xxx/ellauri237.html on line 179: Philipp Jakob Spenerin keskeiseksi tukijaksi nousi Saksin vaaliruhtinas, jonka hovissa Dresdenissä hän toimi ylihovisaarnaajana. Myöhemmin hän siirtyi papiksi Berliiniin Brandenburgin vaaliruhtinaan kutsusta.
14