Kivintä on et ehtii lukea muutakin kuin pörssinauhaa, Sabrinan palstaa ja aamumuropakkausta. Katrinka on lukenu kaikki Barbara Taylor Bradfordin kirjat, ne on kuin ne kertois siitä izestä!
ellauri020.html on line 619: Bradford´s Living Romantically Every Day.
ellauri021.html on line 203: Kauniit ja rohkeat -sarjan vastaava tuottaja Bradley Bell arvioi Iltalehden haastattelussa 1990-luvulla sarjan suosion perustuvan siihen, että roolihahmot olivat tavallisia ihmisiä, joihin katsojien oli helppo samastua. Ei mitään sankareita, keskinkertaisia paskiaisia mutta sikarikkaita.
ellauri034.html on line 469: Riippumaha ateistifilosofi Timo Airaxinen oli "päässyt" tapaamaan Dalai Lamaa pakopaikassaan Intiassa. Oli ollut hyvin vaikuttava talousliberaali ajattelija. Sama vastenmielinen hihittelevä vapaa-ajattelija (siis laama eikä Timo) rakennutti vastenmielisessä jenkkifilmissä yxityisen elokuvateatterin palaziinsa joka toimi kuorma-auton koneella. Pääosassa oli vastenmielinen pöyhötukkainen Brad Pitt, joka filmin alussa puhui amerikkaa naziaxentilla mut loppupuolella väärentämätöntä vastenmielistä jenkkipotaskaa. Se oli olevinaan itävaltalainen vuorikiipeilijä. Vuorikiipeileminen on vastenmielistä, pynttäytyneet apinat menee jonossa neizeelliseen vuoristoon jonka yli lentävät vaan muuttohanhet hurjan korkealta, ja jättää sinne roskia ja ruumiita. Ne ei maadu ikinä. Ei voinu kazoo loppuun asti sitä filmiä, se oli niin vastenmielinen.
ellauri045.html on line 131: Han har lämnat rykande ruiner efter sig, liksom Brad Pitt som

ellauri074.html on line 619: Brad Morgan · Espoo

ellauri089.html on line 182: Cyrano de Bergerac tän kuumatkailun aloitti, Verne ja Herge jatkoivat. Onnexi se on nyt tauolla. Heinlein was a mentor to Ray Bradbury, giving him help and quite possibly passing on the "payahead" concept, made famous by the publication of a letter from him to Heinlein thanking him. Apua, onko Bradburykin yhtä juveniili? Siis tollanen competent man.
ellauri095.html on line 499: Hopkins had been attracted to asceticism since childhood. At Highgate, for instance, he argued that nearly everyone consumed more liquids than the body needed, and, to prove it, he wagered that he could go without liquids for at least a week. He persisted until his tongue was black and he collapsed at drill. He won not only his wager but also the undying enmity of the headmaster Dr. John Bradley Dyne. On another occasion, he abstained from salt for a week. His continuing insistence on extremes of self-denial later in life struck some of his fellow Jesuits as more appropriate to a Victorian Puritan than to a Catholic.
ellauri098.html on line 568:

'Fahrenheit 451' by Ray Bradbury