ellauri009.html on line 1529: hullu Boris Johnson takapirun naruissa
ellauri011.html on line 253: Boris Johnson poltti näppinsä,
ellauri014.html on line 687: Jenkkirebellit oli siitä into piukeena. Must Benedict Arnold oli fixumpi kuin Nathan Hale. Sääli et Patrick Henry ei toteuttanut sen vaihtoehto beetä eli exitusta. Brexitus olis hyvä ratkaisu Boris Johnsonillekin.
ellauri019.html on line 68: lohkaisi Boris Johnson tanakkana
ellauri020.html on line 565: Tiesittekö muuten että Harry Potterin äiti JK Rowling on Brexitin ja koleraisen Boris Johnsonin kova fäni? Figures. Potter on puhtaan fasistinen tekele jalo- ja kuraverisine sauvakävelijä kermaperseineen. All is well kun kuuluu paremmistoon ja ozassa on salama. Rahaa tulee kuin taikoen. Kuka tarvii taikaministeriötä? Laumaimmuniteetti suojelee taikuria, vaan jästit kuolevat.
ellauri026.html on line 684: > Tää kaikki tuli miäleen Jevgeni Popovin, masentuneen humoristin hienosta novellista Sirje, Boris ja Lavinia, joka loppuu näin:
ellauri026.html on line 686: Jurotshka hirttäytyi. Mies hakkasi Lavinian. Lavinia erosi miehestään ja muutti Ruotsiin, mistä hän löysi sukulaisia isän puolelta. Sirje kirjoitti Borikselle kirjeen. Boris matkusti Moskovaan ja nai siellä naisen, jolla oli lapsi. Seuraavana keväänä tämä kuoli synnytyxeen. Boris kasvattaa poikaa ja ottotytärtä.
ellauri031.html on line 521: Boris Johnson
ellauri060.html on line 522: Sir Terryn isä tapasi laulaa Pleasant and Delightful viisua pikku Terrylle niiden kävellessä poltetuilla sänkipelloilla. Terryn uus tweedtakki haisi pissalta. Pellot kärysivät sankkaa savua. Siinä kuolivat melodiset leivoxet ja muut jänistä pienemmät pikkueläimet. Muitahan ei Englannissa enää olekaan. Nyttemmin on sänkipoltto kielletty. Boris irrottaa Britannian muista valloista ja onkii sitten ize kaikki omat koljansa. Kalakaveria ei veteen jätetä. Kapteeni Kolja. Hahmon sukunimen Hergé oli napannut koljan englanninkielisestä nimestä. Hänen vaimonsa oli tarjoillut hänelle koljaa kuvaillen sitä: "Se on alakuloinen englantilainen kala – haddock."
ellauri060.html on line 1034: Borislav Agapiev
ellauri066.html on line 346: Paras rintakuva kirjailijasta on Boris Kachkan 2013 vulture.com essee “On The Thomas Pynchon Trail.” Vaikka se on lyhkänen (Tompan skaalalla), se on lähinnä elämäkertaa mitä meillä on. Haistatteluista ei toivoa, paizi vähän Bruce Springsteenin saxofonistin elämäkerrassa. Clemonsin kirjassa novelisti viehkosti selittää että se on piileskellyt (paizi sitä että on paranoidi) sixi että se on Proustin kannalla contre Sainte-Beuve: kirjojen pitäisi puhua omasta puolestaan. Toisin sanoen, vanhaa kunnon "luota taiteeseen, älä taiteilijaan" puppua.
ellauri066.html on line 902: On March 16th, scientists at Imperial College London published a paper, based on an epidemiological model, predicting that, unless some form of lockdown was imposed, more than five hundred thousand Brits would die from preventable COVID-19 infections. A week later, the Prime Minister, Boris Johnson, announced that his government would be closing schools, bars, and restaurants, falling in step with the rest of Europe. “It was slightly frustrating,” Tegnell told me, when I spoke to him, in August. “We were really hoping we could take us through this crisis together.”
ellauri089.html on line 258: Mut tää on se josta Stalin repi pelihousunsa ja lähetti Osipin Voronezhiin kuokkimaan. Plopovin izemurhasiirto, sanoi Boris Pasternak.
ellauri108.html on line 38: Käsitteiden "ikävä mulkero", "kusitolppa" ja "paskiainen" extensioiden objektiivisesta yhtäpitävyydestä todistaa mm. se, että paskiaiset puolustelee ikäviä mulkeroita ja kusitolppia sekä kääntäen. Esim. pikku piipunrassi Grels Teir osoittaa "ymmärtämystä" Ruozin Mengelelle Anders Tegnellille. Sale Bellow kiittelee Philip Rothia ja kääntäen. Öykkärimäinen Trump ja luihu Boris ovat samixia frisyyriä myöten. Etc. etc.
ellauri118.html on line 446: Boris">Boris Leonidovitš Pasternak (ven. Борис Леонидович Пастернак: 10. helmikuuta (J: 29. tammikuuta) 1890 Moskova – 30. toukokuuta 1960 Peredelkino) oli merkittävä venäjänjuutalainen runoilija ja kirjailija. Boris Pasternak tunnetaan Venäjällä ennen kaikkea juhlittuna runoilijana. Hän on yksi neljästä Stalinin ajan johtavasta runoilijasta, muiden ollessa Anna Ahmatova, Marina Tsvetajeva ja Osip Mandelstam.
ellauri118.html on line 520: “Dear friends . . . what millennium is it out there?” kysyi Boris porukoilta. Länkkärit tykkää eniten Borisin loppupään tuotannosta, The Poems of Doctor Zhivago and the poems of his last years, joihin Pasternak has injektoinut kristillistä symboliikkaa. Mix ihmeessä, eikös se ollut jutku? Nää runot voi olla sen tunnetuimpia, siitä jenkkipaskiaiset on kyllä huolehtineet. Tätä runoa ei näy kukaan kommentoineen. Musta Boris kertoo siinä taipumuxestaan käydä huorissa. Zhivagon seppoilemia runoja räävitään albumissa 405.
ellauri119.html on line 602: Daughter of Zelman Wolf Rosenbaum and Anna Borisovna (Kaplan) Rosenbaum
ellauri119.html on line 615: Alisa Zinov'yevna Rosenbaum was born 2 February 1905 in Saint Petersburg, Russian Empire to Zinovy Zakharovich "Fronz" Rosenbaum and Anna Borisovna nee Kaplan, one of three daughters in the Jewish household. Her father, Fronz, was a pharmacist.
ellauri135.html on line 579: In 1960, even though he had a reputation for being "indifferent" to politics, Richter defied the authorities when he performed at Boris Pasternak's funeral.
ellauri150.html on line 442: John Anthony Burgess Wilson (25. helmikuuta 1917 Manchester - 22. marraskuuta 1993 Lontoo), kirjailijanimi Joseph Kell, oli englantilainen kirjailija, kriitikko, säveltäjä, esseisti ja toimittaja. Hän kirjoitti urallaan yli 50 teosta. Boris Johnsonin näköinen takkutukka. Burgessin kuuluisin teos on vuonna 1962 ilmestynyt romaani Kellopeliappelsiini (A Clockwork Orange), joka tunnetaan myös Stanley Kubrickin ohjaamana vuoden 1971 samannimisenä elokuvana. Hesburgessin elämäkerta on hurjaa luettavaa. Se oli vääpeli evp vastoin tahtoaan, alempaa keskiluokkaa. Heilui kolonialistina vähän kaikkialla, maalla merellä ja ilmassa. Appelisiinikellon koneisto sai vaikutteita Hesburgerin sota-ajan heilan kommunistisesta vakaumuxesta. Vitun Kubrick leikkas pois vikan luvun kirjasta. Se leffa oli muutenkin aivan paska.
ellauri191.html on line 1005: Boris_Pasternak_in_youth.jpg" class="image">![<span style=]() Boris Pasternak in youth.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cc/Boris_Pasternak_in_youth.jpg/75px-Boris_Pasternak_in_youth.jpg" decoding="async" width="75" height="97" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cc/Boris_Pasternak_in_youth.jpg/113px-Boris_Pasternak_in_youth.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cc/Boris_Pasternak_in_youth.jpg/150px-Boris_Pasternak_in_youth.jpg 2x" data-file-width="581" data-file-height="750" />
ellauri191.html on line 1007: | Boris_Pasternak" title="Boris Pasternak">Boris Pasternak (luopui palkinnosta)
ellauri194.html on line 977: Sorry... now back to the war: Boris offers MPs an apology but STILL refuses to call rule-breaking No10 gathering a party before moving swiftly onto Ukraine - as rebel Tory Mark Harper says he is 'no longer worthy of the great office that he holds'.
ellauri194.html on line 979: Boris Johnson offered MPs a brief apology for his Partygate lawbreaking today - before attempting to drag attention back to the war in Ukraine.
ellauri197.html on line 613: Tarkastaja Gently muistuttaa erehdyttävästi Suomen pienen tasavallan pientä presidenttiä Sauli Niinistöä. Ei vaan ulkonäöltä vaan varsinkin taantumuxellisten poliittisten näkemysten osalta. Vahva ääni oikealta brexitin puolesta, vastaan Skotlannin izenäistymistä, iso peukku Suomen ja Ruozin Nato-optiolle kunhan saadaan sovituxi hinnasta. Lännen rintamaan ei saa tulla aukkoja. Salomonin saarelaisten lipeeminen vinkuintiaanileiriin on kiireimmiten estettävä, muuten on Australian turvallisuus vaarassa, ja USA:n Tyynen meren herruus mennyttä. Törkyturpaisempi beatlestukka on mukana vaan foilina alleviivaamassa Gentlyn keskiluokan pyhimystä. Honor and dignity ja muuta sellasta perinteistä brittischeissea. Tony Blair. Assangen luovutus. Boris Johnsonin koronajuhlat. Siinähähän on näitä mallixi.
ellauri206.html on line 257: Boris Cyrulnik menetti kuusivuotiaana perheensä Auschwitzissä. Myös Cyrulnik pidätettiin, mutta hän onnistui pakenemaan. Nykyään kovia kokenut mies on Ranskan johtavia neuropsykiatreja, joka on kehittänyt resilienssin eli sielullisen joustavuuden teorian. Boris on menettänyt myös tukkansa.
ellauri206.html on line 260: Borisin mielestä aggressiivisuus on usein panohalua. Naiset panee jalat haralleen kun ne tahtoo moloa. Se on suoraviivaista etologiaa.
ellauri246.html on line 360: Mutta venäjä, Neuvostoliiton runous oli lähellä. Hän on aktiivisesti assimiloitu, käsittely, kokemus Bagritskyä, oli Boris Slutskyn fani. Marina Tsvetaeva, Osip Mandelstam ja Boris Pasternak, toinen venäjän juutalainen joka sai kutsun Tukholmaan Nobel-juhliin muttei päässyt tulemaan.
ellauri247.html on line 312: Dr. Johnson was a twin of Boris Johnson, like yet another pair of Tweedledum and Tweedledee.
ellauri248.html on line 327: PASTERNAK, Boris, Tohtori Zivago. Tammi, 1977 - CHECK
ellauri249.html on line 339: Eläkkeellä oli aikaa lukea, katsoa elokuvia ja kuunnella radiota. Pravdan artikkelit olivat Hruštšovin mielestä lähes täyttä roskaa ja hän seurasi huolestuneena kuinka Breznevin hallinto perui hänen uudistuksiaan. Hänen poikansa Sergei toi hänelle konekirjoitusliuskoista tehdyn kopion Boris Pasternakin Tohtori Źivagosta ja luettuaan sen totesi, että kirjan kieltäminen oli ollut turhaa. Sen sijaan George Orwellin romaanista 1984 hän ei pitänyt. Maanviljelykseen ja puutarhanhoitoon liittyneet kirjat kiinnostivat Hruštšovia loppuun asti. Nikitaa oli jääneet vaivaamaan ne arbuusit.
ellauri254.html on line 115: Aleksei Remizov (1877 Moskova, Venäjä – 1957 Pariisi, Ranska) oli venäläinen kirjailija. Mielenosoituksiin osallistunut Remizov karkotettiin Pohjois-Venäjälle. Hän pääsi palaamaan Pietariin 1905 mutta pötki pakoon Venäjältä 1921. Remizovin kertomuksia alettiin julkaista vuonna 1897 lehdissä. Hän hyödynsi niissä kansantarinoita, unia ja legendoja. Hän on vaikuttanut myöhempiin kirjailijoihin, esimerkiksi Isaak Babeliin, Jevgeni Zamjatiniin ja Boris Pilnjakiin. Hänen tuotantoaan julkaistiin Neuvostoliitossa uudelleen vuodesta 1978. Il s'est établi en France en 1923. Il est enterré au cimetière russe de Sainte-Geneviève-des-Bois, près de Paris. Sillä oli mukanaan pikku suite sute pussukka isänmaan multaa.
ellauri254.html on line 120: Boris">Boris Pilnjak (ven. Бори́с Пильня́к, oik. Boris Andrejevitš Vogau ven. Бори́с Андре́евич Вога́у; 11. lokakuuta (J: 29. syyskuuta) 1894 Možaisk, Venäjä – 21. huhtikuuta 1938 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen kirjailija. Hän toimi myös Venäjän kirjailijaliiton puheenjohtajana mutta menetti virkansa ideologisesti arveluttavina pidettyjen kirjoitustensa takia. Pilnjak käsitteli kommunistisen puolueen toimintatapoja hyvin epäluuloiseen sävyyn, ja hänen kirjansa joutuivat siksi usein ankaran sensuurin kohteeksi. Hän ei kuitenkaan kieltäytynyt taiteellisten kompromissien tekemisestä. Pilnjakin tunnetuimpia teoksia ovat Alaston vuosi, Mahogani ja Volga vpadet v Kaspiskoje more (suom. Volga virtaa Kaspianmereen), jotka käsittelevät vallankumouksen ja sitä seuraavan ajan Venäjää. Hänen tunnettujen töidensä joukkoon lukeutuu myös Okei: Amerikanski roman, joka kertoo hänen vuonna 1931 tekemästään matkasta Yhdysvaltoihin ja esittelee sikäläistä elämänmenoa pitkälti kielteiseen sävyyn.
ellauri254.html on line 122: Boris Pilnjak vieraili Suomessa vuonna 1934 Hella Wuolijoen ja Olavi Paavolaisen kutsumana. Vierailunsa aikana Pilnjak tapasi mm. F. E. Sillanpään tämän kesäasunnossa Saavutuksessa Hämeenkyrössä ja kutsui tämän vastavierailulle Moskovaan, mutta Sillanpään vierailu Neuvostoliitossa ei koskaan toteutunut. Pian Suomen-vierailunsa jälkeen Pilnjak syrjäytettiin Neuvostoliiton kirjailijaliiton johdosta Neuvostoliiton kulttuurielämän "puhdistuksessa" eikä hänen teoksiaan enää julkaistu. Siten myös Pilnjakin suunnitelma julkaista Sillanpään tuotantoa venäjäksi – hän oli erityisen ihastunut Nuorena nukkuneeseen – raukesi.
ellauri254.html on line 124: Räägime sellest, miks Boris Pilnjaki teos "Kustutamata kuu jutustus" põhjustas Stalini pahameele ja kuidas see seondus Mihhail Frunze surmaga. Tänane lõpulaul oli vist ukrainlastele suunatud.
ellauri254.html on line 176: Varhaisrunoudessa Ploki vaahtosi paljon ihanista naisista. Blok muutti Pietariin vuonna 1905. Hän tutustui Pietarin kulttuurielämään Vjatšeslav Ivanovin teoxesta "Pidot Tornissa". Blok oli perustamassa Venäjän edestakaista symbolistiliikettä. Venäjän runouden kausi hopea-aika on liitetty Blokiin sekä muihin venäläisrunoilijoihin, kuten Anna Ahmatovaan, Marina Tsvetajevaan, Boris Pasternakiin ja Vladimir Nabokoviin.
ellauri254.html on line 677: Lev Borisovitš Kamenev (ven. Лев Борисович Каменев, oik. Rosenfeld (ven. Розенфельд, Rozenfeld); 18. heinäkuuta (J: 6 heinäkuuta) 1883 Moskova, Venäjän keisarikunta – 25. elokuuta 1936 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkeja edustanut vallankumouksellinen ja neuvostoliittolainen poliitikko. Yhdessä Grigori Zinovjevin ja Josif Stalinin kanssa hän muodosti niin sanotun troikan, joka johti Neuvostoliiton kommunistista puoluetta Vladimir Leninin sairastumisen ja kuoleman jälkeen vuosina 1922–1925. Stalin syrjäytti vuosina 1926–1927 Kamenevin ja Zinovjevin puoluejohdosta. Stalinin vainojen käynnistyttyä heidät tuomittiin vuonna 1936 näytösoikeudenkäynnissä kuolemaan ja teloitettiin. Kamenev oli etniseltä taustaltaan venäjänjuutalainen.
ellauri254.html on line 820: Viktor Borisovich Shklovsky (Russian: Ви́ктор Бори́сович Шкло́вский, IPA: [ˈʂklofskʲɪj]; 24 January [O.S. 12 January] 1893 – 6 December 1984) was a skinhead Russian and Soviet literary theorist, critic, writer, and pamphleteer. He is one of the major figures associated with Russia formalism.
ellauri256.html on line 246: Boris Nikolaevich Bugaev (Russian: Бори́с Никола́евич Буга́ев, IPA: [bɐˈrʲis nʲɪkɐˈlajɪvʲɪtɕ bʊˈɡajɪf] (listen)), better known by the pen name Andrei Bely or Biely (Russian: Андре́й Бе́лый, IPA: [ɐnˈdrʲej ˈbʲelɨj] (listen); 26 October [O.S. 14 October] 1880 – 8 January 1934), was a Russian novelist, Symbolist poet, theorist and literary critic. He was a committed anthroposophist and follower of Rudolf Steiner. His novel Petersburg (1913/1922) was regarded by Vladimir Nabokov as the third-greatest masterpiece of modernist literature. The Andrei Bely Prize (Russian: Премия Андрея Белого), one of the most important prizes in Russian literature, was named after him. His poems were set to music and performed by Russian singer-songwriters.
ellauri256.html on line 251: Boris Bugaev was born in Moscow, into a prominent intellectual family. His father, Nikolai Bugaev, was a noted mathematician who is regarded as a founder of the Moscow school of mathematics. His mother, Aleksandra Dmitrievna (née Egorova), was not only highly intelligent but a famous society beauty, and the focus of considerable gossip. She was also a pianist, providing Bugaev his musical education at a young age.
ellauri256.html on line 253: Young Boris grew up at the Arbat, a historical area in Moscow. He was a polymath whose interests included mathematics, biology, chemistry, music, philosophy, and literature. Bugaev attended university at the University of Moscow. He would go on to take part in both the Symbolist movement and the Russian school of neo-Kantianism. Bugaev became friendly with Alexander Blok and his wife; he fell in love with her, which caused tensions between the two poets. One of his notions was the Eternal Feminine, which he equated it with the "world soul" and the "supra-individual ego", the ego shared by all individuals. He supported the Bolshevik rise to power and later dedicated his efforts to Soviet culture, serving on the Organizational Committee of the Union of Soviet Writers.
ellauri256.html on line 350: Siihen viittaa sekin seikka että Tohtori Živagon kirjoittaja Boris Pasternak piti Majakovskia ainoana kirjailijaystävänään. Majakovski ei koskaan harkinnut kommunistipuolueeseen liittymistä, vaikka 1920-luvun alussa lukuisat muut taiteilijaälymystön ja vallankumoussukupolven edustajat näin tekivät. Sensijaan Majakovski teki itsemurhan 1930. Mut kukas tää Brik sitten oli?
ellauri256.html on line 518: Boris Sidis (/ˈsaɪdɪs/; October 12, 1867 – October 24, 1923) was a Ukrainian immigrant Jewish psychologist, physician, psychiatrist, and philosopher of education. Sidis studied under William James at Harvard, made 4 degrees, and founded the New York State Psychopathic Institute and the Journal of Abnormal Psychology. He sought to provide insight into why people behave as they do, particularly in cases of a mob frenzy or religious mania. He vigorously applied the principles of Darwinian evolution to the study of psychology. He saw fear as an underlying cause of much human mental suffering and problematic behavior. Boris Sidis opposed mainstream psychology and Sigmund Freud, and thereby died ostracized. Sidis himself derided himself as "silly, pedantic, absurd, and grossly misleading." He later credited his ability to think to his long solitary confinement in Ukraina. Sidis sr died estranged from Sidis jr on October 24, 1923, at the age of 56.
ellauri264.html on line 431: The 2012 Hay festival included writers Martin Amis, Jung Chang, Louis de Bernières, Mark Haddon, Mario Vargas Llosa, Hilary Mantel, Ian McEwan, Michael Morpurgo, Ben Okri, Ian Rankin, Salman Rushdie, Owen Sheers, Jeanette Winterson, comedians Bill Bailey, Rob Brydon, Julian Clary, Jack Dee, Tim Minchin, politicians Peter Hain and Boris Johnson, scientists John D. Barrow, Martin Rees, Simon Singh, and general speakers Harry Belafonte, William Dalrymple, Stephen Fry, A. C. Grayling, Germaine Greer, Michael Ignatieff, and David Starkey. What a pile of turds.
ellauri271.html on line 134: Joku Sari Leukkunen (n.h.) louskutti leukoja Zhivagosta Kiiltomadossa 2005, USAn Irakin ryöstöretken aikana, ennen 2008 pörssiromahdusta. Kirja oli ilmestynyt Tammen keltaisessa kirjastossa uudestaan 2005. Kääntäjä(t): Juhani Konkka Kesäklassikko: Tohtori Živago ja venäläisen älymystön tie. Sari Leukkunen | 31.8.2005 Boris Pasternak (1890–1960), eräs suurimmista venäläisistä runoilijoista, tunnetaan lännessä ennen muuta Tohtori Živagon kirjoittajana. Tämä eeppinen rakkaus- ja aateromaani salakuljetettiin Neuvostoliitosta Italiaan, julkaistiin siellä vuonna 1957 ja käännettiin pian lukuisille kielille. Romaanista tuli lännessä menestys: siinä oli selkeä juoni, joka taipui myös elokuvaksi; se oli helppo tulkita romanttiseksi rakkaustarinaksi, jossa oli surullinen loppu. Elokuvassa hehkutettiin (Suomessa Kolilla kuvattuja) Siperian lumikinoksia ja ulvovia susia, karvahattuisia runoilijoita, kynttilöitä ja kauniita naisia. Pasternakista tuli lännessä tunnettu toisinajattelija ja romanttisen slaavilaisuuden inkarnaatio.
ellauri271.html on line 162: Vastoin valtiossa hyväksyttyä linjaa huonosti kirjoittavia kirjailijoita oli vangittu, suljettu leireille, vaiennettu eri tavoin. Boris Pasternak tiesi tämän asian vähintään yhtä hyvin kuin muutkin venäläiset kirjailijat. Hän oli menettänyt läheisimpiä kirjailijatovereitaan suuren terrorin aikana. Silti hän uhkarohkeasti kuvasi vallankumousta ja stalinismia, näytti, miten perherakenteita murrettiin, lapsia erotettiin vanhemmistaan ja puolisoita toisistaan, viittasi leireihin ja älymystön sortoon. Miksi hän kirjoitti Tohtori Živagon ja antoi sen julkaistavaksi lännessä? Ja miksi hän salli omakustanteisen samizdat-version pääsyn levitykseen Moskovassa ja Leningradissa?
ellauri271.html on line 168: Näin tapahtui lopulta myös Boris Pasternakille. Häntä pyrittiin kontrolloimaan vangitsemalla puoliso Olga Ivinskaja, ja vuonna 1958 hänet pakotettiin luopumaan Nobelin kirjallisuuspalkinnosta. Pasternak häväistiin parjauskampanjassa, jossa Tohtori Živago esitettiin roskateoksena. Mitä se saattaa ollakin, ainakin leffasta päätellen. Tietäisin jos jaxaisin lukea. Samalla Pasternakilta evättiin kirjailijaliiton jäsenyys, mikä rangaistus saattoi johtaa jopa vankileirituomioon, kuten Josif Brodskille kävi muutamaa vuotta myöhemmin. Asiallista selvitystä siitä, missä Pasternak tarkkaan ottaen oli väärässä, ei missään vaiheessa tehty. Ehkä maan kaivaminen äiti Venäjän pepun alta ja sillä tämän hirveän yxinapaisen kapitalistimaailman kätilöinti oli se.
ellauri275.html on line 642: Gordon Brown | 180 | | UK | | John Major | 180 | | UK | | Georges Pompidou | 181 | | France | | George W. Bush | 182 | | USA | | Richard Nixon | 182 | | USA | | Muammar Gaddafi | 183 | | Libya | | Tony Blair | 183 | | UK | | Edward Heath | 183 | | UK | | John F Kennedy | 183 | | USA | | Gerald Ford | 183 | | USA | | Bill Clinton | 184 | | USA | | David Cameron | 185 | | UK | | Nick Clegg | 185 | | UK | | Sir Alec Douglas-Home | 185 | | UK | | James Callaghan | 185 | | UK | | Barack Obama | 185 | | USA | | Ronald Reagan | 185 | | USA | | Boris Yeltsin | 187 | | Russia | | George Washington | 187 | | USA | | Stephen Harper | 188 | | Canada | | Saddam Hussein | 188 | | Iraq | | George H.W Bush | 188 | | USA | | Jacques Chirac | 189 | | France | | Valéry Giscard d’Estaing | 189 | | France | | Fidel Castro | 190 | | Cuba | | Helmut Kohl | 193 | | Germany | | Robert Gascoyne-Cecil | 193 | | UK | | Abraham Lincoln | 193 | | USA | | Charles de Gaulle | 196 | | France | |
ellauri278.html on line 72: Ihmisten kanssa Stalin oli kohtelias, aina "sinutteli". Hän ei koskaan kutsunut ketään nimellä ja isännimellä, vaan toveri sellaisella ja sellaisella. Ainoa minulle tiedossa oleva poikkeus tehtiin sodan ensimmäisten kuukausien kenraalin päällikkölle, iäkkäälle marsalkka Shaposhnikoville, jota Stalin ehkä kunnioittaen ikäänsä (nää, se vaan ei ollut kommunisti) kutsui nimellä ja isännimellä - Boris Mihailovitš.
ellauri278.html on line 75: Nippu neuvostoroistoja. Boris Mihailovits ylh. oik.
ellauri278.html on line 192: A distant relative of Aleksandr Pushkin, Georgy Chicherin was born into an old noble family. He was born on the estate of his uncle, Boris Chicherin, in Karaul, Tambov. His father, Vasily N. Chicherin, was a diplomat employed by the Foreign Office of the Russian Empire.
ellauri278.html on line 401: 24. kesäkuuta 2022 ilmestyi tieto, että Puolan lippu poistettiin Katynin muistomerkkikompleksista. Katynin hallinto vahvisti, että 24. kesäkuuta "Puolan lipun puuttuminen havaittiin", mutta ohjasi muut toimittajien kysymykset Venäjän nykyhistorian museoon, jolle muistomerkki kuuluu. Smolenskin pormestari Andrei Borisov sanoi, että päätöksen teki kulttuuriministeriö. Ukrainan lippuakaan ei ole näkynyt.
ellauri278.html on line 541: Neuvostoliitossa oltiin myös tietoisia Saksan uhkaavasta hyökkäyksestä. Ranskan kukistumisen jälkeen puolustuksen kansankomissaari Semjon Timošenko totesi Saksan olevan nyt ”voimakkain ja tärkein vihollisemme”. Armeijan komentajan Boris Šapošnikovin johdolla arvioitiin heinäkuussa 1940 todennäköisin saksalaisten hyökkäysoperaatio, ja syyskuussa 1940 Stalin hyväksyi sen pohjalta laaditun suunnitelman hyökkäyksen torjumiseksi. Hän kuitenkin toivoi, että hyökkäystä ei tapahtuisi ainakaan ennen vuotta 1942, jolloin puna-armeijan valmistautuminen ja raja-alueiden linnoitustyöt olisi saatu päätökseen. Neuvostoliitto pyrki kuitenkin hankkimaan liittolaisia tiedustelemalla Molotov–Ribbentrop-sopimuksen perustaneessa hengessä, miten Saksa suhtautuisi Suomen, Bulgarian ja Romanian kysymyksen selvittämiseen Neuvostoliiton voimatoimin marraskuussa 1940. Elokuussa 1940 oli Baltian maat jo liitetty osaksi Neuvostoliittoa. Lisävaatimuksina Neuvostoliitto vaati oikeuksia linnoittaa Tanskan salmia, sekä Bosporin salmia. Lisäksi Neuvostoliiton, Saksan ja Italian olisi pitänyt yhdessä hyökätä ja miehittää Turkki. Saksa ei hyväksynyt neuvotteluissa ainoatakaan Neuvostoliiton valloitussuunnitelmaa.
ellauri279.html on line 189: Boris Sopelnyakin mukaan "keskellä perestroikan hysteriaa niin sanotut ideologit, joitka söivät dollaritaskusta, yrittivät kaikkensa syrjäyttääxeen nuorten rakkauden neuvostoisänmaata kohtaan."
ellauri279.html on line 353: Solženitsyn kieltäytyi ottamasta vastaan Mihail Gorbatšovin ja Neuvostoliiton hallituksen hänelle vuonna 1990 ehdottamaa palkintoa Vankileirien saaristosta, koska ei halunnut palkintoa "miljoonien verellä kirjoitetusta kirjasta". Myöhemmin Solženitsyn kieltäytyi myös Boris Jeltsinin hänelle myöntämästä valtionpalkinnosta, koska ei halunnut palkintoa hallinnolta, joka oli johtanut Venäjän romahduksen tilaan. Sen sijaan hän kirjoitti kirjan Venäjän romahduksesta.
ellauri281.html on line 71: Ihmisten kanssa Stalin oli kohtelias, aina "sinutteli". Hän ei koskaan kutsunut ketään nimellä ja isännimellä, vaan toveri sellaisella ja sellaisella. Ainoa minulle tiedossa oleva poikkeus tehtiin sodan ensimmäisten kuukausien kenraalin päällikkölle, iäkkäälle marsalkka Shaposhnikoville, jota Stalin ehkä kunnioittaen ikäänsä (nää, se vaan ei ollut kommunisti) kutsui nimellä ja isännimellä - Boris Mihailovitš.
ellauri281.html on line 74: Nippu neuvostoroistoja. Boris Mihailovits ylh. oik.
ellauri281.html on line 191: A distant relative of Aleksandr Pushkin, Georgy Chicherin was born into an old noble family. He was born on the estate of his uncle, Boris Chicherin, in Karaul, Tambov. His father, Vasily N. Chicherin, was a diplomat employed by the Foreign Office of the Russian Empire.
ellauri281.html on line 400: 24. kesäkuuta 2022 ilmestyi tieto, että Puolan lippu poistettiin Katynin muistomerkkikompleksista. Katynin hallinto vahvisti, että 24. kesäkuuta "Puolan lipun puuttuminen havaittiin", mutta ohjasi muut toimittajien kysymykset Venäjän nykyhistorian museoon, jolle muistomerkki kuuluu. Smolenskin pormestari Andrei Borisov sanoi, että päätöksen teki kulttuuriministeriö. Ukrainan lippuakaan ei ole näkynyt.
ellauri281.html on line 540: Neuvostoliitossa oltiin myös tietoisia Saksan uhkaavasta hyökkäyksestä. Ranskan kukistumisen jälkeen puolustuksen kansankomissaari Semjon Timošenko totesi Saksan olevan nyt ”voimakkain ja tärkein vihollisemme”. Armeijan komentajan Boris Šapošnikovin johdolla arvioitiin heinäkuussa 1940 todennäköisin saksalaisten hyökkäysoperaatio, ja syyskuussa 1940 Stalin hyväksyi sen pohjalta laaditun suunnitelman hyökkäyksen torjumiseksi. Hän kuitenkin toivoi, että hyökkäystä ei tapahtuisi ainakaan ennen vuotta 1942, jolloin puna-armeijan valmistautuminen ja raja-alueiden linnoitustyöt olisi saatu päätökseen. Neuvostoliitto pyrki kuitenkin hankkimaan liittolaisia tiedustelemalla Molotov–Ribbentrop-sopimuksen perustaneessa hengessä, miten Saksa suhtautuisi Suomen, Bulgarian ja Romanian kysymyksen selvittämiseen Neuvostoliiton voimatoimin marraskuussa 1940. Elokuussa 1940 oli Baltian maat jo liitetty osaksi Neuvostoliittoa. Lisävaatimuksina Neuvostoliitto vaati oikeuksia linnoittaa Tanskan salmia, sekä Bosporin salmia. Lisäksi Neuvostoliiton, Saksan ja Italian olisi pitänyt yhdessä hyökätä ja miehittää Turkki. Saksa ei hyväksynyt neuvotteluissa ainoatakaan Neuvostoliiton valloitussuunnitelmaa.
ellauri300.html on line 79: Si snart Boris kom hem gick han raka vägen till sitt lilla hönshus. Reytze klagade bittert över att han lät maten kallna men han lugnade henne med ett vänligt ord. I det här rummet med Den heliga arken, kandelabern och en bokhylla fylld med heliga böcker kände han sig hemma. Det var här han mötte sin ensamhet, det här var hans borg. Han hade ofta tänkt att han skulle vilja sluta sina dagar i ett rum som detta. Här fanns det en låspulpet och en sjuarmad ljusstake; på en bokhylla stod en åttaarmad Chanukka- lampa. Här hade han en skriftrulle och en pekpinne, ett vädurshorn, en vit slidedräkt, en citronask och olika sorters sällsynta judiska antikviteter och värdefulla rituella föremål. Det fanns en speciell lukt här: han tyckte att det doftade av kryddor och av Evas lustgård. Han tog av sig bonesjalen och suckade. Han satte fast läderremmen till en bonekapsel runt sin vänstra arm och fylldes av skam inför universums herre. Han tjänade redan tio gånger mer än han verkligen behövde. Varifrån hade han fått sitt penningbegär? Är det i våran DNA? Vad skulle han göra med alla sina pengar? Ta dem med sig i graven? Han lindade läderremmen runt fingrarna och läste den föreskrivna meditationen och han koncentrerade sig på ordens innebörd: "Jag skall trolova mig med dig för evigt, jag skall trolova mig med dig i rättfärdighet och rättvisa, godhet och barmhärtighet, jag skall trolova mig med dig i huldhet; och jag skall snart känna Guds stenhårda stake därbak."
ellauri300.html on line 81: Detta är värdefulla sanningar! tänkte Boris. Vartenda ord lyser upp själen. Universums herre är brudgummen och Israels församling är bruden. Men i stället för att glädja sig åt sin brudgum och försöka behaga honom ägnar hon sig åt därskaper och bagateller.
ellauri300.html on line 82: När konstnären Jacob Anfang berättar att han är impotent har fru Tamar inget val utom att gifta sig med Boris Makaber. Då är det en god idé att göra lite mera pengar i miljonaffärer.
ellauri300.html on line 407: Boris hade också bekostat en översättning av dr Halperins nya bok, Asketism och ande, där Halperin redogjorde för sina tankar på ålderns höst - en ny syn på filosofins historia visade hur alla filosofer, från Thales till Bergson, från Husserl till Vaihinger och även epikuréerna, hade predikat asketism. Det var alldeles fel! Alltid hade filosofin försökt förneka livet, och detta var anledningen till att den misslyckades. I sin strävan mot en illusion av evigheten hade filosofin förbisett det sanna värdet av det förgängliga. Ett stort förlag i New York övervägde nu att skriva kontrakt med Halperin som försäkrade att hans lycka skulle vända och stjälpa vedertagna filosofiska tolkningar. Zadok Halperin som hittills bara var känd i en snäv cirkel av akademiker skulle bli världsberömd liksom Peter Schwartz (writer).
ellauri302.html on line 688: Boris funderade en stund. - Vad vet vi? Allt är ett stort mysterium. En sak är säker: människorna måste vara goda. Eftersom dom förstår vad som är gott för dem vågar dom inte vara onda. Lamm är gott med Foster, fastän Foster smakar annors inget vidare.
ellauri302.html on line 692: Och Boris ögon fylldes med tårar. Kyllä tää on melkein liian paxua, kierolta sotalaivakauppiaalta kuultuna. Mutta mikä tää on tää viisauden lähde?
ellauri302.html on line 722: Ei mene hyvin Borixellakaan. Se joutui myymään vuokrakasarmin joka tuotti viikossa neljäsataa nettoa. Meidän kivijalassa asuu rottia. Ratatouille tovereineen maxamatta vuokria. Airbnb menee kiinni koska Seija ei pidä siitä. Sama se, syödään näkkäriä ja juodaan laihaa teetä kuin Boris Makaber. Kuvitellaan että on Tisha b'Av. Gud, gode gud, livet är ingenting värt, suckar rike Boris, och har alldeles rätt. Jag såg mitt hela liv i en dröm i natt, och inte var det något värt det heller. Men varför borde det vara det? Ratatouille skulle säga samma sak om den kunde tala.
ellauri316.html on line 316: Venäläinen historian vääristelijä, kollaboraatioon toisen maailmansodan aikana erikoistunut Boris Kovalyov on huomauttanut, että "kirjailija vääristeli monia tosiasioita" teoksessaan. Professori Boris Kovaljovin Novgorodin yliopistosta mukaan jotkut syvästi uskonnolliset venäläiset houkuttuivat tukemaan saksalaisia vapauttajina "jumalattomasta bolshevismista" sen jälkeen, kun saksalaiset olivat suorittaneet "sydämet ja mieli" -kampanjan. Kolmekymmentäkaksivuotias vanki Boris Kovaljov seisoo sellissä toisessa rangaistuslaitoksessa Krasnojarskin ulkopuolella. Se tunnetaan korkean turvallisuuden miesten vankileirinä numero 5, ja se on tarkoitettu vangeille, joilla on useita vakavia vakaumuxia. Kovaljov päätyi sinne saatuaan kahdeksan vuoden tuomion uskonnon huumekaupasta kansalle, mutta hänet vapautettiin kaksi ja puoli vuotta etuajassa hyvän käytöksen ja urheilu- ja kulttuuritoimintaan osallistumisen vuoksi.
ellauri316.html on line 350: Neuvostoliiton kirjallisuuskriitikko Mihail Gus kommentoi Vasilievin työtä seuraavasti: "Arkady Vasilievin kirjojen keskipisteessä ei yleensä ole fiktiivisiä hahmoja, vaan ihmisiä, joilla on rikkaat, autenttiset elämäkerrat. Täten kirjailija loi toistuvasti kuvan Mihail Vasilyevich Frunzesta - upeasta leninististä, taipumattomasta, rohkeasta maanalaisesta taistelijasta, puna-armeijan legendaarisesta komentajasta. Historiatieteiden tohtori, toisen maailmansodan yhteistyön vääristelijä Boris Kovalev kuitenkin huomauttaa, että "kirjailija vääristi monia tosiasioita". Tämä lause täpärästi läpäisi suomalaisen sensuurin.
ellauri316.html on line 362: Isälläni oli oma asuintila, huone kuuluisassa kirjailijoiden talossa Lavrushinsky Lane -kadulla.Noihin aikoihin lähes koko Moskova asui yhteisasunnoissa, harvoilla onnekkailla oli erilliset asunnot, mutta yhteisasunnot olivat erilaisia.Isoäitini ja minä olimme tavallisimpia, meillä oli paljon kaappeja ja aikataulu kylpyhuoneen ovella, mutta isäni pidettiin eliittinä, koska siellä asui vain kaksi kirjailijaa: Arkady Nikolaevich Vasiliev ja Viktor Borisovich Shklovsky.Totta, heidän huoneensa eivät olleet missään pienempiä, kapeita, kuin penaalit.Istuakseen pöydän ääressä isäni hyppäsi sängyn yli.Mutta hänellä ja Viktor Borisovichilla ei ollut aikataulua kylpyhuoneessa, he eivät riidelleet keittiössä ja avasivat rauhallisesti oven omille ja muiden vieraille.
ellauri316.html on line 849: Vlasov on yksi päähenkilöistä Arkady Vasiljevin romaanissa "Kello yksi iltapäivällä, teidän ylhäisyytenne". Historian vääristelytieteiden tohtori Boris Kovalevin mukaan paljon tässä kirjassa ei ole totta edes siteexi ja suoraan sanottuna "monet tosiasiat ovat vääristyneitä."
ellauri317.html on line 446: Berliinissä hän järjestikin Czerwony Sztandar -sanomalehden ("Punainen lippu") julkaisemisen ja laittoman kirjallisuuden kuljettamisen Krakovasta Kongressi-Puolaan. Lanko Boris Isaakovich Gorev (4. joulukuuta 1874, Vilna – 27. joulukuuta 1937) oli vallankumouksellinen ja kirjailija, joka oli aktiivinen Venäjän sosiaalidemokraattisen ja työväenpuolueen sekä bolshevikkien että menshevikkien siiveissä.
ellauri317.html on line 448: Max Rothin näköinen Boris Gorev oli Isaak Meerovich Goldmanin poika. Hänen nuorempi veljensä Mikhail Goldman (alias Mark Liberman) oli General Jewish Labour Bundin ("Bund") perustajajäsen. Hänen sisarensa Julia Goldman meni naimisiin Felix Dzerzhinskyn kanssa, mutta hän kuoli tuberkuloosiin vuonna 1904. Rauta Felix vallan masentui, elämällä ei ollut merkitystä (ennen Leniniä).
ellauri317.html on line 478: Tammikuun 16. päivänä 1906 hän haavoitti kuolettavasti Borisoglebskin asemalla VI luokan siviilivirkailijaa - Tambovin kuvernöörin neuvonantajan ja neljän lapsen isää G. N. Luzhenovskia ampuen viisi luotia häneen. Spiridonova itse vapaaehtoisesti toteutti murhan. Hän seurasi Luzhenovskia asemilla ja junissa useita päiviä, kunnes tarjoutui tilaisuus tappaa hänet. Luzhenovskin murhan jälkeen hän yritti ampua itsensä, mutta hänellä ei ollut aikaa, ylös juossut kasakka järkytti hänet potkulla takapuoleen. Spiridonova "pahoinpideltiin" julmasti: häntä vankilassa tutkinut lääkäri todisti lukuisia "vammoja" takapuolessa. 12. maaliskuuta 1906 Moskovan sotilaspiirioikeuden vierailuistunnossa Spiridonova tuomittiin kuolemaan roikkumalla. Hän vietti kuusitoista päivää odottaen teloitusta, kuten Spiridonova myöhemmin kirjoitti, sellaiset hetket muuttavat ihmisen ikuisesti. Maria pelkäsi, ettei hän pystyisi kohtaamaan kuolemaa arvokkaasti; hän teki leivänmuruista pienen naisen ja ripusti häntä langasta ja heilutti häntä tuntikausia. Hänelle ilmoitettiin 28. maaliskuuta, että kuolemanrangaistus oli korvattu toistaiseksi voimassa olevalla rangaistustyöllä, jota hän suoritti Nerchinskin rangaistuslaitoksella.
ellauri317.html on line 587: Borys Tukhai-bei ("Boris Skoropadsky") (s. 1956 Kanadassa) – naimattoman Danylo Skoropadskin väitetty luonnollinen poika, sellaisena väitetysti Pavlon pojanpoika ja Olena Skoropadska-Ottin veljenpoika. Väittää, että hänen äitinsä Oleksandra (Olesya) on rekisteröinyt hänet äitinsä sukunimellä Tukhai-bei ja että hän sai tietää oletetusta Skoropadsky-perinnöstään vasta 1999. Skoropadskyin perheen elävät jäsenet eivät tunnista Borys Tukhai-beitä ; Danylo Skoropadskyin luonnollista syntyperää ei ole vielä vahvistettu. Siitä huolimatta Borys Tukhai-bei on matkustanut Ukrainaan ja tunnistanut olevansa "Boris Skoropadskiy", viitaten Danyloon ja Pavlo Skoropasdkyihin isäkseen ja isoisänsä. Olena Skoropadska-Ott kuitenkin kiistää kaikki väitteet ja väittää, ettei hänen ja tuon miehen välillä ole suhdetta.
ellauri317.html on line 733: Jaroslavlin kapinan organisoi sosialistivallankumouksellisen puolueen poliitikko Boris Savinkov, joka oli työskennellyt lokakuun vallankumouksesta alkaen vastavallankumouksen ja valkoisten armeijoiden hyväksi. Huhtikuussa 1918 Savinkov oli perustanut ympärysvaltojen edustajilta saamallaan rahoituksella ”Isänmaan ja vapauden puolustuksen liitto” -nimisen maanalaisen sotilaallisen järjestön, johon kuului muutamia tuhansia jäseniä, pääosin upseereita. Savinkovin oikeana kätenä toimi everstiluutnantti Aleksandr Perhurov.
ellauri317.html on line 767: Aivan kuten Nicholas koki sotilaallisia takaiskuja itärintamalla, hänen vaimonsa Alexandra joutui kotirintaman haasteisiin. Rautateiden merkitys sotatarvikkeiden kuljettamisessa rintamalle häiritsi ruuan kuljetusta kaupunkeihin, ja sokerin lisäksi mikään muu tavara ei ollut hallitun säännöstelyjärjestelmän alainen. Alexandra ja hänen kaksi vanhinta tytärtään, Olga ja Tatiana, kouluttautuivat sairaanhoitajiksi, antoivat sairaalajunat ja perustivat komiteoita vastaamaan sotaleskien ja orpojen sekä pakolaisten sokeritarpeisiin. (Boris Pasternakin eeppisessä tohtori Zhivago-sarjassa, Lara matkustaa etupuolelle etsimään miestään sairaanhoitajana Tatiana-sairaalajunassa). Keisarillisten naisten hyväntekeväisyys ei kuitenkaan voinut täysin kompensoida sitä, ettei hallitus vastannut koordinoidusti tuhansien haavoittuneiden sotilaiden, sotilasperheiden ja siirtymään joutuneiden tarpeisiin.
ellauri321.html on line 498: We, Russians, don’t need foreigners in these foreign lands. Kostroma ja Togliatti ovat lähellä Tutajevia, jonka nimi oli ennen Romanov-Borisoglebsk.
ellauri325.html on line 78: Viurusilmäinen Boris Nikolajevitš Jeltsin (ven. Бори́с Никола́евич Е́льцин, 1. helmikuuta 1931 Butka, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto – 23. huhtikuuta 2007 Moskova, Venäjä) oli Venäjän ensimmäinen porvarillinen presidentti sitten vallankumouxen vuosina 1991–1999. Jeltsinillä oli myös keskeinen rooli Neuvostoliiton alasajossa, ja hänen presidenttikaudellaan Venäjällä tapahtui suuri joukko "uudistuksia" kohti markkinataloutta. Uudistusprosessi oli vaikea: Neuvostoliiton hajoaminen aiheutti suuria taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, jotka leimasivat Venäjän koko 1990-lukua. Jeltsinin kaudella syttyi Tšetšenian sota.
ellauri325.html on line 92: Jeltsin sääti syyskuussa 1993 asetuksen, joka pidätti virasta varapresidentti Rutskoin. Parlamentin puhemies zezenialainen Ruslan Hasbulatov (tšetšeeniksi Хасбола́ти Имра́ни кIант Руслан) julisti asetuksen olevan perustuslain vastainen. Asiattomasta kritiikistä vimmastunut Jeltsin lähetti joulukuussa 1994 armeijan joukot separatistiseen Tšetšeniaan. Sitä seurannut pitkittynyt sota heikensi Jeltsinin kannatusta Venäjällä. Kannatuksen laskuun vaikutti myös Jeltsinin talousuudistusten epäonnistumiset. Kannatuksen laskusta huolimatta Jeltsin lähti ehdolle uusiin presidentinvaaleihin. Jeltsinillä oli takanaan hyvin suunniteltu massiivinen vaalikampanja ja valtamedian tuki, muun muassa oligarkki Boris Berezovskin mediaimperiumi. Vaalikamppailun lopputuloksena Jeltsin sai 54 %:ia äänistä. Jeltsinin terveys oli kuitenkin heikentynyt. Sydänvaivat pakottivat hänet toistuvasti sairauslomalle, ja jo marraskuussa 1996 Jeltsin joutui nelinkertaiseen ohitusleikkaukseen ja oli sairaalassa kuukausia.
ellauri325.html on line 94: Kremliin oli syntynyt Jeltsiniä tukevien oligarkkien ja muiden tätä lähellä olevien ryhmittymä, jota kutsuttiin ”perheeksi”. Siihen kuuluivat presidentinhallintoa johtanut Alexander Vološin, presidentin tytär Tatjana Djatšenko ja tämän myöhempi mies Valentin Jumašev, Jeltsinin avustaja Pavel Borodin ja oligarkit Boris Berezovski ja Roman Abramovitš.
ellauri325.html on line 112: Ajatus maailman luonnonvaroista, jotka hyödyttävät valittua miljardin ihmisen ryhmää, sai lisää kannattajia konservatiivisen venäläisen kirjailijan Sergei Kara-Murzan kautta, joka käytti sitä selittämään, miksi Neuvostoliiton jälkeinen Venäjä tuolloisen presidentin Boris Jeltsinin johdolla hävisi maailmanlaajuisen talouspelin. Hän toistaa kuluneita antisemitistisiä tasoitteita ja kirjoitti vuoden 1999 esseessä:
ellauri326.html on line 249: Kulttuuria on aina käytetty omiin tarkoituksiinsa, ja niillä on yksi päämäärä - tuhota, tukahduttaa vapaita näkemyksiä. Hiljaisuus on sukupolvien selviytymisstrategia. Pushkin muotoili tämän "Boris Godunovin" viimeisellä rivillä - "ihmiset ovat hiljaa". Kansa on hiljaa selviytyäkseen, ja juuri tätä valtio, hallinto, hallitus vaatii kansalta.
ellauri327.html on line 373: Nyt siirrytään Venäjän presidenttien luo "Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen". Ensimmäinen presidentti oli Boris Jeltsin, joka oli todennäköisesti juutalainen, todisteet ovat uskomattoman vahvoja!
ellauri327.html on line 374: Boris Jeltsin eli Boris Eltsin. Syntynyt vuonna 1931 (setä Eltsyn Boris (!) Moiseevich, vuodesta 1918 NKVD:n hallituksen jäsen, sitten Jekaterinburgin (Sverdlovsk) maakunnan toimeenpanevan komitean puheenjohtaja). Naimisissa juutalaisen kanssa.
ellauri330.html on line 403: Kropotkina meni naimisiin Boris Lebedevin, nuoren sosiaalivallankumouksellisen puolueen jäsenen kanssa vuonna 1910. He erosivat vuonna 1920. Venäjällä ollessaan Kropotkina tapasi sanomalehtitoimittajan Lorimer Hammondin, jonka kanssa hän meni naimisiin elokuussa 1927. Hänen ainoa lapsensa, ambulanssin sairaanhoitaja, kuoli Lontoossa vuonna 1944. Kropotkina kuoli New Yorkissa 4. heinäkuuta 1966. Siihen päätttyi Rurikin suvun tarina.
ellauri331.html on line 87: SMI2 isännöi säännöllisesti verkkokonferensseja kuuluisien poliitikkojen ja julkisuuden henkilöiden kanssa: Dmitri Rogozin, Boris Nemtsov, Anatoli Wasserman, Anton Nosik, Ilja Ponomarev, Stanislav Belkovsky ja Iranin Venäjän-suurlähettiläs Sajjadi Reza vierailivat sivustolla. Käännetty versio Seth Godinin blogista julkaistaan SMI2:ssa kirjoittajan suostumuksella. Pavel Vlasov-Mrdulyash, sosiaalisen uutisverkoston SMI2 johtaja ylpeänä esittää:
ellauri331.html on line 406: Vuonna 2007 Federation of American Scientists luokitteli Pravda.ru:n suosituksi vasemmistolaiseksi kansallismieliseksi uutissivustoksi Vuonna 2013, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin julkaisi The New York Timesissa väitteen Syyrian presidentti Bashar al-Assadin tukemiseksi, Yhdysvaltain senaattori John McCain ilmoitti julkaisevansa vastausartikkelin Pravdassa viitaten sanomalehteen. Venäjän federaation kommunistisen puolueen omistuksessa. McCain kuitenkin julkaisi lopulta artikkelinsa Pravda.ru:ssa. Tämä aiheutti vastalauseita kommunistisen Pravdan toimittajalta Boris Komotskilta ja vastauksen Pravda.ru:n toimittajalta Dmitri Sudakovilta: Komotski väitti, että "Venäjällä on vain yksi Pravda, se on kommunistisen puolueen elin, ja me eivät ole kuulleet mitään republikaanisen senaattorin aikeista" ja hylkäsi Pravda.ru:n nimellä "Oklahoma-City-Pravda", kun taas Sudakov pilkkasi Komotskia väittäen, että "kommunistisen puolueen Pravda levikki on kuin AvtoVAZ : n tehdaslehti. Neuvostoliiton aika". McCain yritti myöhemmin julkaista kirjoituksensa myös Kommunistisessa Pravdassa, mutta lehti kieltäytyi julkaisemasta sitä, "koska se ei vastannut Venäjän federaation kommunistisen puolueen poliittisia kantoja ". Buahahaha, ei ihme että McCain kärsi rökäletappion presidenttivaaleissa. Olipa tyhmä mies.
ellauri331.html on line 422: "Boriska, poika Marsista, sanoo, että kaikki ihmiset elävät siellä ikuisesti"
ellauri338.html on line 235: Kustantajan "Polifact" johtaja Boris Pasternak löysi Callerin ikäisen Pokhlebkinin ruumiin asunnostaan 13. huhtikuuta 2000 Jönsin 49-vuotissynttärinä sen jälkeen, kun Pokhlebkin ei saapunut sovittuna päivänä (toisen version mukaan ruumis löydettiin, kun Pokhlebkinin naapurit porrashuoneessa hälytettiin epämiellyttävä haju). Oikeuslääketieteellisen tutkimuksen päätelmien mukaan kuolema johtui yhdestätoista ruuvimeisselin kaltaisen esineen aiheuttamasta haavasta. Lisäksi, vaikka Pokhlebkin ei juonut, hänen sisuxistaan löydettiin sammioittain vodkaa. Moskovan sisäasiainministeriön mukaan "selviä merkkejä murtamisesta tai ryöstöstä ei havaittu". Huhtikuun 13. päivänä 2000 aloitettiin tapaus ruumiin löydöstä, mutta tutkinta keskeytettiin lopulta 22. lokakuuta 2001, koska "syytteen alaista henkilöä ei tunnistettu syytetyksi". Hänet haudattiin 15. huhtikuuta 2000 Golovinskyn hautausmaalle.
ellauri338.html on line 249: Mieliala Ukrainassa jakautui useiden näkemysten välillä, vanhan tyylisistä kommunisteista itsenäisyyttä kannattaviin nationalisteihin. Ukrainan presidentti Leonid Kravchuk oli uudistusmielinen kommunisti, joka kannatti Ukrainan itsemääräämisoikeutta löyhemmin organisoidussa Neuvostoliitossa – samanlainen asema kuin Venäjän presidentti Boris Jeltsin. Kuten Kravchuk sanoi ennen Bushin vierailua: "Olen vakuuttunut siitä, että Ukrainan tulee olla suvereeni, täysivaltainen ja täysiverinen valtio". Bush kieltäytyi tapaamasta Ukrainan itsenäisyyttä kannattavia johtajia. Kun hänen autoporras kulki Kiovan läpi, sitä tervehti suuri joukko ihmisiä heiluttaen Ukrainan ja Amerikan lippuja, mutta myös mielenosoittajia, jotka kantoivat iskulauseita, kuten "Herra Bush: miljardit Neuvostoliitolle on orjuutta Ukrainalle" ja "Valkoinen talo käsittelee kommunisteja, mutta nuuskii Rukhia, Ukrainan tärkein itsenäisyyspuolue.
ellauri339.html on line 40: "Kuoriainen muurahaispesässä" on liiton veljien Arkady ja Boris Strugatskin fantastinen dekkari (1979). Toiseksi viimeinen kirja "The World of Noon" -sarjassa, toinen kirja trilogiassa, joka kertoo Maxim Kammererin elämästä ja seikkailuista. Juoni koskettaa joitakin tärkeitä aiheita, esimerkiksi erikoispalveluiden oikeutta tappaa korkeampien tavoitteiden nimissä. Korkeampi tavoite tarkoittaa yleensä silverbäkkejä. Licence to kill. Tarkoitus pyhittää keinot. Ad majorem dei gloriam.
ellauri346.html on line 160: Boris Nadezhdin kutsuu äänestäjät keskittymään länteen (muttei liian länteen)
ellauri347.html on line 203: 1958 Boris Pasternak Neuvostoliitto "tärkeestä saavutuksestaan sekä nykyajan lyyrisessä runoudessa että suuren venäläisen eeppisen perinteen alalla". 1966 Shmuel Yosef Agnon Israel / Puola / Ukraina "hänen syvästi tunnusomaisesta kerrontaiteesta, jossa on aiheita juutalaisen kansan elämästä". 1966 Nelly SachsRuotsi / Saksa "erinomaisesta lyyrisestä ja dramaattisesta kirjoituksestaan, joka tulkitsee Israelin kohtaloa koskettavalla voimalla"
ellauri351.html on line 114: Täällä Yhdistyneessä kuningaskunnassa pääministeri Rishi Sunak oli luvannut meille vakaan ja pätevän hallituksen – ammattitaitoa, rehellisyyttä ja vastuullisuutta unohtamatta – Boris Johnsonin ja Liz Trussin vuoristoratamatkan jälkeen. Muistatko Lizin? Nykyään hän näyttää kauan unohdetulta komedianäytökseltä. Sen sijaan Sunak vei meidät vielä pidemmälle lasin läpi konservatiiviseen psykodraamaan.
ellauri353.html on line 351: Hänen yrityksensä ilmoittautua Odessan yliopistoon estettiin etnisistä syistä. Tämän jälkeen Babel pääsi Kiovan rahoitus- ja liiketoimintainstituuttiin. Siellä hän tapasi Jevgenia Borisovna Gronfeinin, varakkaan teollisuusmiehen tyttären, jonka kanssa hän lopulta nai.
ellauri353.html on line 378: Kuitenkin, Auringonlaskulla oli edelleen ihailijoita. Vuonna 1928 lähettämässään kirjeessä valkoiselle emigrantti- isälleen Boris Pasternak kirjoitti: "Luin eilen Auringonlaskun, Baabelin näytelmän, ja melkein ensimmäistä kertaa elämässäni huomasin, että juutalaisuus oli etnisenä tosiasiana myönteinen ilmiö., ongelmaton merkitys ja voima... Haluaisin sinun lukevan tämän merkittävän näytelmän..."
ellauri355.html on line 51: Lokakuu on ryssissä ollut vallankumouxellinen. In September and October 1993, a constitutional crisis arose in the Russian Federation from a conflict between President Boris Yeltsin and Russia's parliament. President Yeltsin performed a self-coup, dissolving parliament and instituting a presidential rule by decree system. The crisis ended with Yeltsin using military force to attack Moscow's House of Soviets and arrest the lawmakers. In Russia, the events are known as the October Coup (Russian: Октябрьский путч, romanized: Oktyabr'skiy putch) or Black October (Russian: Чëрный октябрь, romanized: Chyorniy Oktyabr').
ellauri355.html on line 53: Venäjän vuoden 1993 perustuslaillinen kriisi alkoi 21. syyskuuta 1993, kun Venäjän federaation presidentti Boris Jeltsin hajotti Venäjän kansanedustajien kongressin ja korkeimman neuvoston, jotka vastustivat hänen yrityksiään vahvistaa valta-asemaansa ja ajaa talousuudistuksia. Jeltsinin syyskuun 21. määräys rikkoi tuolloin voimassa ollutta perustuslakia. Kriisin päättyessä 15. lokakuuta hän järjesti äänestyksen uudesta perustuslaista.
ellauri355.html on line 86: The GKChP hardliners dispatched KGB agents, who detained Gorbachev at his holiday estate but failed to detain the recently elected president of a newly reconstituted Russia, Boris Yeltsin, who had been both an ally and critic of Gorbachev. The GKChP was poorly organized and met with effective resistance by both Yeltsin and a civilian campaign of anti-authoritarian protesters, mainly in Moscow. The coup collapsed in two days, and Gorbachev returned to office while the plotters all lost their posts. Yeltsin subsequently became the dominant leader and Gorbachev lost much of his influence. The failed coup led to both the immediate collapse of the Communist Party of the Soviet Union (CPSU) and the dissolution of the USSR four months later.
ellauri355.html on line 267: Ukrainan kanssa käytiin rauhanneuvottelut, jotka olivat "melkein päätökseen saatettu", Putin sanoi, mutta sitten Ukraina "heitti kaikki nämä sopimukset ja totteli länsimaiden, Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen ohjeita taistella Venäjää vastaan katkeraan loppuun asti". Suurin syypää oli syylän näköinen Boris Johnson.
ellauri360.html on line 279: Boris Pasternak : Диктокто Zhivago)
ellauri367.html on line 219: José Landowskyn Rakowskin hätäpaskoina vääntämistä tunnustuxista keräämän protokollapinon mukaan Rakovski mainitsee salaliiton sieluina nimeltä Iona Yakir, Boris Feldman ja Mihail Tukhachevsky. Pöytälaatikon tylsemmät toiset veitset olivat kenraali Avgust Kork, Ieronim Uborevich, Vitovt Putna, Vitali Primakov, Robert Eideman, Nikolai Kashirin. Siinä täsmennetään, että Tukhachevsky, Pavel Dybenko ja Vasili Blücher allekirjoittavat sotilaalliset julistukset ja esiintyvät muodon etuosassa Aleksei Rykovin ja Nikolai Bukharinin rinnalla. Leon Trotsky tulee olemaan puolueen pääsihteeri, komissaarien neuvoston puheenjohtaja, vallankumouksellisen sotaneuvoston puheenjohtaja ja Kominternin presidentti. Tukhachevskysta tulee Neuvostoliiton esikunnan päällikkö ja Neuvostoliiton ensimmäinen marsalkka, Iagodasta tulee sisäasiain komissaari, Rakovskista ulkoasioiden komissaari, Nikolai Bukharinista maailmanvallankumouksen salainen johtaja, Rykovista tulee Neuvostoliiton talouden komissaari. ja Gamarnikin puolustuskomissaari. Vallan todellisuuden takaavat Trotski, Jagoda ja Gamarnik itse. Rakovskilla tulee olemaan suuri kansainvälinen rooli. Hän ilmoittaa Jossif Stalinin, Vjatšeslav Molotovin, Mihail Kalininin, Kliment Vorošilovin ja Nikolai Ježovin fyysisen likvidoinnin.
ellauri374.html on line 47: Suvereenin tsaarin ja suurruhtinas Aleksei Mihailovitšin todistuksen mukaan Boris Sazonov sai perinnön monista palveluksistaan vuosina 1654-1662. Tällä nimellä on useita muita sukuja, jotka ovat rotinkaisia.
ellauri374.html on line 698: 71-vuotias voimamies huusi, että "lännessä ei ole demokratiaa" sen jälkeen, kun toimittajat kysyivät häneltä vaalien pätevyydestä, ennen kuin hän väitti, että Venäjän vaalit olivat avoimemmat kuin Yhdysvaltojen vaalit. Kukaan ei varasta täällä vaaleja. Kun yhdysvaltalainen toimittaja kysyi vastustuksen puutteesta häntä kohtaan, mukaan lukien Aleksei Navalnyn kuolema ja sodanvastaisen ehdokkaan Boris Nadeždinin estäminen, joka kiellettiin asettumasta ehdolle "sääntöjenvastaisuuksien" vuoksi, Putin sanoi: "Tämä on elämää". Se on karhun elämää, saa mettä kämmentää.
ellauri374.html on line 719: Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi kuoli vankilassa viikkoja ennen vaaleja, kun taas vaalivirkailijat estivät sodanvastaista poliitikkoa Boris Nadeždinia asettumasta ehdolle hänen ehdokkuuttaan tukevien allekirjoitusten "sääntöjenvastaisuuksien" vuoksi.
ellauri374.html on line 721: Kun yhdysvaltalainen toimittaja kysyi vastustuksen puutteesta häntä kohtaan, mukaan lukien Aleksei Navalnyn kuolema ja sodanvastaisen ehdokkaan Boris Nadeždinin estäminen, joka kiellettiin asettumasta ehdolle "sääntöjenvastaisuuksien" vuoksi, Putin sanoi: "Tämä on elämää". "Jos Nadezhdin ei osallistunut näihin vaaleihin, se on hänen epätyydyttävän valmistautumisensa tulosta", hän sanoi. ”Ehkä hänen olisi pitänyt välttää hakemusten jättämisen virheitä, sillä ymmärtääkseni tämä oli ongelma, hän ei saanut tarpeeksi ääniä osallistuakseen kampanjaan.
ellauri381.html on line 408: ”Jos vertaa aikakauslehtiversiota kirjaversioon, niiden erot ovat silmiinpistäviä. Ensinnäkin monien sankareiden nimet muutettiin: Aleksei Pervovista tuli Aleksei Kovšov, Abram Izrailevich Zalkindista tuli Mihail Borisovich ja Tupolevista tuli Iljushin. Oli kyllä selvä parannus päästä tuosta Pervosta, juutalaisesta Abramista puhumattakaan. Jos vertaa yksittäisten julkaisujen tekstejä, myös postuumien (Azhaev kuoli vuonna 1968), huomaa helposti, että tämä teksti on tasoitettu poliittiseen tilanteeseen sopivaksi. Siten romaanin vuoden 1976 BAM-painoksessa luvusta "Marraskuun seitsemännen aamu" on jätetty pois tunteellisimmat kohdat siitä, kuinka rakentajat kuuntelevat suuren johtajan (vozd) puhetta kaiuttimesta."
ellauri381.html on line 543: Ensimmäinen fakta. A.I.n oleskelun aikana Solženitsynin lääkäri Boris Abramovitš Kornfeld kuoli yllättäen toipumishuoneessa. On vaikea kuvitella, kuinka hän olisi voinut olla tyytymätön vankeihin. Ehkä hänet tapettiin vahingossa? (Ilmiantaja Solženitsynin sijasta?).
ellauri382.html on line 752: Yhdysvallat halusi jostain syystä rajoittaa Venäjän hyökkäyssodan Ukrainan rajojen sisäpuolelle. Zelenskyi kuitenkin säilytti tyyneytensä shokista huolimatta. Me näimme heidän armeijansa istumassa yhden, kaksi kilometriä rajalta Venäjän sisällä emmekä voineet tehdä mitään, sanoo Ukrainan erityisen parlamentaarisen komission johtaja, kansanedustaja Petra Ustinova. Syyttävä sormi osoittaa Venäjän presidenttiin Boris Jeltsiniin, joka keskitti valtaa itselleen ja sivuutti parlamentaarisen demokratian. Tältä pohjalta hänen seuraajansa Vladimir Putinin oli helppo jatkaa yhä autoritaarisempaan suuntaan.
ellauri392.html on line 184: Vuonna 1949 Sutzkever perusti jiddishinkielisen kirjallisuuden neljännesvuosittain Di goldene keyt (Kultainen ketju), Israelin ainoan jiddish-kirjallisuuden lehdykän neljännesvuosittain, jota hän toimitti sen lopettamiseen vuonna 1995 saakka. Sutzkever elvytti jiddishinkielisten kirjailijoiden uraa Euroopassa, Amerikassa, Neuvostoliitossa ja Israelissa. Monet sionistisessa liikkeessä kuitenkin hylkäsivät jiddishin tappiomielisenä diasporan argotina. "He eivät revi minun kieltäni juurineen", hän vastasi. "Minä herätän kaikki sukupolvet myrskylläni." Eipä herättänyt. Ylen surulliselta näytti. 1930-luvulla hänen teoksensa käänsi venäjäksi Boris Pasternak.
ellauri405.html on line 321:  Boris_Pasternak_1959_photo.jpg/500px-Boris_Pasternak_1959_photo.jpg" />
ellauri405.html on line 328: Boris Pasternak: Satu
ellauri405.html on line 462: Helmikuu, by Boris Palsternak
ellauri422.html on line 92: Tätä miältä on USA:n first lady Elon Musk. Turvatakuita ezitään nyt Trumpin tukkatakuista. Trump varmaan miettii paljon ulkonäköään ja hiuksiaan? Pyysimme professori Mikko Saikkua ja hiusmuotoilija Mikko Heliniä arvioimaan Trumpin uuden näköistä kampausta ja sen merkitystä Ukrainan sodalle. Upin johtava tutkija Sinikukka Saari arvioi Trumpin tukkatakkua takkukurvien näkökulmasta. – On hauska katsoa, että onko tämä alkavan vuoden 2025 trendi. Eiköhän tälle tyylille anneta pian myös uusi nimi. On jännä kuulla, että mikä se on. Olisko se "rökäletappio?" Ovatko karvakolmiot tulossa takaisin? – Nyt olisi paikka löytää uudestaan Euroopan kadotettu johtajuus. Tässä suhteessa katseeni kohdistuu erityisesti Ranskaan ja Britanniaan, sanoo pölhö tutkimusjohtaja Ilta Lehti. Britanniassa olisi se takkutukka Boris Johnson ja Ranskassa se jutku konna Sarkozy.
xxx/ellauri027.html on line 233: Esa Jouni Olavi Saarinen täyttää 68 vuonna 2021. Silloin senkin kukoistus sitten nuupahtaa, kun siitäkin tulee professor emeritus. Miten niin se nuupahtaa? Eihän se sen touhuja mitenkään pysäytä, vielähän se voi pitää Pafos-seminaareja, ojentaa ruusuja luentosalin ovella keikarismurffitakissa, ja levittää samaa iänikuista hyvää sanomaa. Evankeliumi uppoaa aina uusiin kuulijoihin. Se uppoaa kuin veizi voihin, just niin kun se on aina uponnut ja tulee aina uppoomaan, ennen Eski Saarista ja Eskin jälkeenkin. Saarnamiehet ja niiden kuulijat, komeljanttarit ja kazomo on teillä aina keskuudessanne, ne ovat ikuisia, naamarit vaan vaihtuvat. Niinhän se sanoi Jevgeni Popov novellin Sirje, Boris ja Lavinia lopussa:
xxx/ellauri044.html on line 346: Stalinismin ajan äkkiväärä kirjastonhoitaja, "Käpy selän alla" Marja-Leena Mikkola, os.Pirinen, ent. Salmi, joka on suomentanut Anna Ahmatovan, Osip Mandelštamin, Boris Pasternakin, Sylvia Plathin, Dylan Thomasin ja William Shakespearen runoja sekä muun muassa italialaista proosaa, ei liene ihan lähisukua. Se on varmaan väkivaltainen, alkukantaisten vaistojen ohjaama. Se ei ollut mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin, toisin kuin Aulikki Oxanen, joka on kuin ilmetty Liisa Koistinen.
xxx/ellauri091.html on line 102: Miesten käsirysyn kautta turvattu rauha on yhdenlaista naisen alistamista, tuumaavat naiset Saudi-Arabiassa ja Lontoossa. En 48-årig polis har häktats misstänkt för att ha kidnappat och dödat en kvinna. Fallet fick Londonpolisen att varna kvinnor, be dem vara försiktiga och inte ta promenader på egen hand. Gå ut bara i sällskap av en manlig släkting, far, bror, farbror, morbror eller kusin. En helkroppsmask är också en bra idé. Många menar att den typen av uttalanden antyder att det är kvinnors ansvar att själva undvika att bli attackerade. Enligt Storbritanniens premiärminister Boris Godunov ska lagstiftingen leda till skärpta straff för flanörer och fler poliser på gatorna.
xxx/ellauri127.html on line 134: Nabokov’s attacks on his fellow Russian novelist Boris Pasternak were anything but amusing. The moment that Pasternak won the Nobel Prize for “Doctor Zhivago” in 1958, Nabokov waged a bitter, personal campaign against Pasternak, a nonstop stream of vitriol.
xxx/ellauri130.html on line 572: Viime vuoden toisella puoliskolla kuvattu ja tiistaina 14. maaliskuuta alkava dokumentti seuraa Nahkurin ja Punamäen kirjailijan Miinan samanlaisia ohjelmia kanavalle, kriitikot James Potkukelkka ja Boris Kloorikana vuonna 2020 sekä järvipoeetat Ville Sananhintainen ja Samu Räätäli Hiiliharja seuraavana vuonna.
xxx/ellauri168.html on line 100: Following the rise of Boris Yeltsin eclipsing Gorbachev and the election victory of Clinton over Bush, the term "new world order" fell from common usage. It is a republican logo after all like law and order and MAGA. It was replaced by competing similar concepts about how the post-Cold War order would develop. Prominent among these were the ideas of the "era of globalization", the "unipolar moment", the "end of history" and the "Clash of Civilizations".
xxx/ellauri176.html on line 460: Vittu miten Huishaismanni on sitten anaali. Ällöttävää turinointia erimakuisista peräruiskeista. Tämäkin ois ehkä eräs taulukoinnin aihe: onko kirjailija anaali oraali vai ehkä genitaaliaukon ystävä. Esim Sujata Massey on selvästi anusaukkotyttö ja Philip Roth peräreikäpoika. Satunnaisten panokohtausten ei pidä antaa hämätä. Anni finaaliin. Anista penaaliin. Des Esseintesin lääkäri on maailmanmies. Hän käyttää huveihinsa puolimaailman naisia. Boris Johnson ulkoiluttaa 1/4 maailman koiraa juosten uimasortseissa kuin varastettu ostoskärry.
xxx/ellauri200.html on line 519: Näin unta jostain pääsiäisestä Merikadulla jossa oli kyllä vaan tätä uutta perhettä. Häsläsin jotain uuden 90-luvun tietokoneen kaa, Helmi tuli kurkkimaan olan yli salasanaa (se oli Hepsu), oli pakko vaihtaa se. Päädyn sanaan IloinenHai. Keittiössä ei ollut tehty aamupalaa, kaikki ottivat vain jotain kaapista. Pääsiäinen oli pilalla. Pauli kysyi saisiko se heittää vintistä pois 3 kuutiometriä vanhoja Yliopisto-lehtiä. En antanut. Aamulla Seija sanoi että olin yöllä potkinut ja mumissut: they're going to take me away hihii hahaa Niinpä hyvinnii suattaa kääväkkin. Olen yhtä hemmoteltu kuin Boris Becker. Se valittaa brittivankilassa suolalihasta.
xxx/ellauri209.html on line 154: Se että Boris Johnson on iso pyllynreikä on ollut selvää jo kauan kaikille, ei vähiten ize briteille. Se että britit ei ole potkineet sitä pois aiemmin todistaa että leijonanosa muistakin briteistä
xxx/ellauri218.html on line 383: Boris Spassky
xxx/ellauri218.html on line 387: So when we found out that the mother of Boris Spassky was purported to be Jewish, we couldn't be happier. After all, Spassky was a brilliant player, a childhood prodigy who became world champion in 1969.
xxx/ellauri225.html on line 267: Le Guin read both classic and speculative fiction widely in her youth. She later said that science fiction did not have much impact on her until she read the works of Theodore Sturgeon and Cordwainer Smith, and that she had sneered at the genre as a child. Authors Le Guin describes as influential include Victor Hugo, William Wordsworth, Charles Dickens, Boris Pasternak, and Philip K. Dick. Le Guin and Dick attended the same high-school, but did not know each other. She also considered J. R. R. Tolkien and Leo Tolstoy to be stylistic influences, and preferred reading Virginia Woolf and Jorge Luis Borges to well-known science-fiction authors such as Robert Heinlein, whose writing she described as being of the "white man conquers the universe" tradition. Several scholars state that the influence of mythology, which Le Guin enjoyed reading as a child, is also visible in much of her work: for example, the short story "The Dowry of Angyar" is described as a retelling of a Norse myth.
xxx/ellauri229.html on line 706: Stalker (ven. Сталкер) on vuonna 1979 ensi-iltansa saanut neuvostoliittolainen taide-elokuva, jonka on ohjannut Andrei Tarkovski. Se pohjautuu Arkadi ja Boris Strugatskin romaaniin Stalker: Huviretki tienpientarelle. Elokuva yhdistelee tietesielokuvaa sekä psykologisia ja filosofisia elementtejä.
xxx/ellauri231.html on line 310: Useat Neuvostoliiton ja Venäjän elokuvat kuvasivat Mahnoa usein negatiivisessa valossa. Boris Tširkov esitti Mahnoa vuoden 1942 eeppisessä elokuvassa Alexander Parkhomenko, jossa hän lauloi votkaa juotuaan tunnetusti perinteisen kasakkalaulun "Ihanaa, veljet, ihanaa". Vuoden 2005 Nestor Mahnon yhdeksän elämää oli venäläinen elämäkerrallinen minisarja Nestor Mahnon 9 elämästä. Pavel Derevjanko näytteli Mahnoa, ja venäläiset kriitikot kiittivät hänen esitystänsä. Sarja tunnettiin Mahnon positiivisesta kuvauksesta.
xxx/ellauri231.html on line 426: Syksyllä 1945, suuren isänmaallisen nousukauden aallolla, Buninin 75. syntymäpäivää juhlittiin laajasti Pariisin venäläisessä yhteisössä. Bunin alkoi kommunikoida läheisesti Neuvostoliiton astiantuntijoiden, toimittaja Juri Žukovin kanssa ja kirjallinen agentti Boris Mihailpov, joka sai kirjailijalta useita uusia tarinoita julkaistavaksi Neuvostoliitossa. Huhut alkoivat kiertää, että neuvostoversio The Complete Buninista oli jo työn alla.
xxx/ellauri231.html on line 435: 1 Buninin viimeisten vuosien suurista tapahtumista oli hänen riitansa vuonna 1948 Maria Tsetlinan ja Boris Zaitsevin kanssa sen jälkeen, kun venäläisten kirjailijoiden ja toimittajien liitto Ranskassa päätti erottaa Neuvostoliiton passin haltijat jäsenyydestään. Bunin vastasi eroamalla unionista (ei siis Sovjet). Kirjoittajan viimeiset vuodet olivat katkeruutta, pettymystä ja huonoa terveyttä turmelevaa tupakointia; hän kärsi astmasta, keuhkoputkentulehduksesta ja kroonisesta keuhkokuumeesta.
xxx/ellauri234.html on line 351: Britter visar ukrainare hur man skall klä sig för att se ut som Boris Johnson.
xxx/ellauri250.html on line 392: Hytti nro 6 on vuonna 2021 ensi-iltansa saanut draamaelokuva, jonka on ohjannut Juho Kuosmanen. Elokuvan pääosissa ovat Seidi Haarla ja Juri Borisov. Elokuvassa suomalainen naisopiskelija (Haarla) ja venäläinen työmies (Borisov) matkustavat junalla Venäjän halki Murmanskiin. Hytti nro 6 perustuu Rosa Liksomin samannimiseen romaaniin vuodelta 2011. Elokuvaa varten kirjan tapahtumia on kuitenkin muutettu monin tavoin: esimerkiksi junan reitti, miespäähenkilön nimi ja ikä, tapahtumapaikka sekä aikakausi eroavat kirjasta. Hytti nro 6 sai ensi-iltansa 10. heinäkuuta 2021 Cannesin elokuvajuhlilla, missä se voitti juhlien kakkospalkinnon, Grand Prix’n. Elokuva sai teatteriensi-illan Suomessa 29. lokakuuta 2021.
xxx/ellauri250.html on line 484: Junan osastossa elokuva lukitsee Lauran Vadimin (Juri Borisov) kanssa, nuoren venäläisen, täysin vailla sosiaalisia taitoja, mutta ei kykyä imeä vodkaa.
xxx/ellauri265.html on line 68: Ukraine’s allies have said it is unlikely they will be able to supply the number of tanks previously promised. After a meeting in Brussels of western defence ministers, the German defence minister, Boris Pistorius, said they would not be able reach the size of a battalion. The bad news comes just after the Nato chief, Jens Stoltenberg, announced that Russia had begun a renewed offensive in the east in an attempt to take more territory before new western equipment arrives in the spring.
xxx/ellauri281.html on line 705: Vladimir Vladimirovich Kara-Murza ( venäjäksi : Владимир Владимирович Кара-Мурза ; syntynyt 7. syyskuuta 1981) on venäläinen poliittinen aktivisti, toimittaja, kirjailija, elokuvantekijä joka istuu tällä hetkellä 25 vuoden tuomiota Venäjällä. Boris Nemtsovin suojattina hän toimii Venäjän liikemiehen ja entisen oligarkin Mihail Hodorkovskin perustaman, kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa edistävän kansalaisjärjestön Open Russia varapuheenjohtajana. Hänet valittiin Venäjän opposition koordinointineuvostoon vuonna 2012, ja hän toimi Kansanerivapauspuolueen varajohtajana 2015–2016. Hän on ohjannut kaksi dokumenttia, Nemtsov ja He valitsivat vapauden. Hän valizi nimexeen Merril Hintikka. He eivät tienneet mitä he tekivät. Vuodesta 2021 lähtien hän toimii vanhempana tutkijana Raoul Wallenbergin ihmisetuoikeuskeskuksessa. Hänelle myönnettiin Civil Courage -palkinto vuonna 2018.
xxx/ellauri281.html on line 745: Vladimir Vladimirovitš Kara-Murza syntyi Moskovassa 7. syyskuuta 1981. Hän on venäläisen toimittajan ja tv-juontaja Vladimir Aleksejevitš Kara-Murzan (1959–2019) poika, Leonid Brežnevin suorapuheinen kriitikko ja Boris Jeltsinin johtamien uudistusten kannattaja. Hänen äitinsä on juutalainen. Hänen isänsä oli latvialaisen vallankumouksellisen Voldemārs Bisenieksin (1884–1938) pojanpoika ja Latvian ensimmäisen Ison-Britannian-suurlähettilään Georgs Bisenieksin (1885–1941) isoveljenpoika, jonka NKVD ampui. Latvialainen agronomi ja kustantaja Jänis Bisenieks (1864–1923) oli heidän vanhempi veljensä.
xxx/ellauri286.html on line 234: Samaan aikaan perestroikan ja Boris Jeltsinin aikana perustetut Gulag-historiaa dokumentoivat järjestöt, kuten Memorial, ovat Venäjällä joutuneet tilanteeseen, jossa niiden toimintaa vaikeutetaan jatkuvasti, ja ne on leimattu “ulkomaisiksi agenteiksi”.
xxx/ellauri286.html on line 384: Hänen uusi romaaninsa Neittokiva puhuu tärkeimmästä aiheesta: kuinka voittaa kuolema rakkaudella. Mixi kuolemaa pitäis ylipäänsä voittaa? Talousliberaalit ei osaa muusta puhua kuin voitosta. Kriitikot May ja Kucherskaya kuvaili Shishkinin romaania seuraavasti: "Neittokiva on loistava romaani sanasta ja kielestä, joka tulee pehmeäksi ja tottelevaiseksi mestarin käsissä. Se voi luoda minkä tahansa muun todellisuuden, joka on upeampi ja upeampi. Uskottava, että todellinen maailma. Kuilu sanan ja tosiasian, todellisuuden ja sen ihmiskielelle käännöksen välillä on todellinen sisäisen jännitteen pesä romaanissa. Sen venäjä alkaa kyllä olla vähän vanhakantaista." Boris Dralyuk kirjoitti The Times Literary Supplementissaettä "Shishkinin ihmeellinen eruditio, kapea ilmaisu ja taipumus yleiseen leikkiin ovat hänen taiteensa silmiinpistäviä osia... Nämä ominaisuudet todellakin yhdistävät hänet Nabokovin kanssa, samoin kuin hänen uskonsa kirjoitetun sanan voimaan: "Tarina on käsi, ja sinä olet käsine. Tarinat muuttavat sinua, kuten käsineet. Sinun on ymmärrettävä, että tarinat ovat eläviä olentoja, kuten käsineet."
xxx/ellauri303.html on line 126: Virallisten asiakirjojen mukaan Ježov oli syntynyt Pietarissa. Joidenkin asiakirjojen mukaan hän oli kotoisin Marijampolėsta. Kirjeessään "Vanhan bolsevikin kirje" (1936) Boris Nikolaevski kuvailee Ježovia tavalla, jonka perusteella Ježovilla oli todennäköisesti luonnevika. Stephen F. Cohenin mukaan Ježov oli pienikokoinen, biseksuaali ja huumeriippuvainen fanaatikko. Ei kuitenkaan juutalainen nähtävästi.
xxx/ellauri337.html on line 55: Leni lernt den sowjetischen Kriegsgefangenen Boris Lvovitich Koltovskij kennen. Die beiden beginnen, obwohl dies verboten und außerordentlich gefährlich ist, eine Liebesbeziehung, und Leni bekommt kurz vor Ende des Krieges ein Kind von Boris. Boris gerät durch unglückliche Umstände, für einen deutschen Kriegsgefangenen gehalten, in ein alliiertes Kriegsgefangenenlager und stirbt in einem "französischen" Bergwerk in Lothringen. Lenis Liebe zu dem russischen Kriegsgefangenen Boris, die ihr die Verunglimpfung „blonde Sowjet-Hure“ eingetragen hat. Leni zeigt sich unberührt von gesellschaftlichen Tendenzen, bestimmte Personengruppen auszugrenzen und „abfällig“ zu behandeln. „Abfall“ und „Abfälligkeit“ sind nach Aussage des Autors Schlüsselwörter des Romans. (Wikipedia de)
xxx/ellauri337.html on line 81: Im Jahr 1970 rekonstruiert ein Erzähler das Leben von Leni Pfeiffer: 1944 verliebt sie sich in den russischen Kriegsgefangenen Boris und wird schwanger. Boris stirbt ein Jahr später. Zeitlebens hat die durch und durch redliche Leni mit Anfeindungen zu kämpfen. 1970 gerät sie in Schwierigkeiten: Immobilienhaie wollen sie und ihre Untermieter aus ihrer Wohnung werfen. Freunde und Immigranten helfen der 48-Jährigen – die übrigens erneut schwanger ist, diesmal vom türkischen Müllmann Mehmet. Abfallmenschen hin und wieder.
xxx/ellauri337.html on line 89: 1977 wurde er als Boris mit Romy Schneider in der Hauptrolle verfilmt.
xxx/ellauri337.html on line 133: Lenis Liebe zum Russen Boris
xxx/ellauri337.html on line 137: „Nun: Leni ist schuld. Sie hat es so gewollt, daß hier kein deutscher Held der Held ist. (…) Im übrigen war dieser Boris ein ganz ordentlicher Mensch, sogar mit angemessener Bildung, sogar Schulbildung.“ (S. 202)
xxx/ellauri337.html on line 139: Boris Lvović Koltowski, ein russischer Kriegsgefangener, kommt in die Kranzbinderei von Pelzer. Ein anonymer hochgestellter Herr, ein deutscher Großkapitalist mit besten Verbindungen in die Politik, sorgt dafür, dass Boris, Sohn eines russischen Nachrichtendienstlers, in immer humanere Lager und schließlich zu Pelzer kommt. Boris ist Straßenbauingenieur, spricht fließend Deutsch und kennt Trakl und Hölderlin. Er steht „außerhalb der Logik der Geschichte“: Obwohl er Kriegsgefangener ist, verrichtet er leichte Arbeit, isst Brot und Butter, trägt abgelegte Kapitalistenkleidung, verfügt über Information über seinen eigenen Aufenthaltsort und den Kriegsverlauf – und hat eine Geliebte: Leni.
xxx/ellauri337.html on line 142: Die Liebesaffäre zwischen Boris und Leni beginnt Ende Dezember 1943 mit einer Tasse Kaffee. Sie bietet ihm, dem Sowjet, dem Untermenschen, vor aller Augen und mit großer Selbstverständlichkeit eine Tasse Kaffee an. Der Betriebsnazi schlägt mit seiner abgestellten Beinprothese Boris die Tasse aus der Hand. Inmitten des plötzlichen Schweigens – von den Zeugen „Lenis Entscheidungsschlacht“ genannt – nimmt Leni die heil gebliebene Tasse, wäscht sie seelenruhig, trocknet sie, füllt sie erneut und reicht sie Boris. Leni teilt von nun an ihren Kaffee täglich mit Boris. Eines Tages legt sie dabei ihre Hand auf die seine, eine erotisch und politisch kühne Tat. Es durchfährt beide wie ein elektrischer Schlag – mehr noch, sie erleben einen Orgasmus!
xxx/ellauri337.html on line 146: Wochenlang halten Boris und Leni ihre Zuneigung geheim. Im Februar 1944 gestehen sie einander ihre Liebe, am 18. März kommt es während eines Bombenangriffs zwischen 14:02 Uhr und 15:18 Uhr zum ersten Geschlechtsverkehr. Man merkt Leni im Alltag an, dass sie liebt und geliebt wird. Sie erfindet einen neuen Typ Kranz, der nur aus Heidekraut besteht, das in rauen Mengen aus dem linksrheinischen Gebiet herbeizuschaffen ist. In einer Privatkapelle auf dem Friedhof bereitet sich Leni ihr Brautbett aus Heidekraut, und der 28. Mai 1944 wird ihr Glückstag: zwei Fliegerangriffe, während derer sich Boris und Leni unbeobachtet zurückziehen können. Lenis „glorreiche Zeit“ beginnt im Oktober 1944, als die Alliierten massive Angriffe auf die Region fliegen. Der Verfasser rechnet nach und kommt auf fast 24 volle Stunden, die Leni und Boris zwischen August und Dezember 1944 zusammen sind.
xxx/ellauri337.html on line 153: Auf dem Friedhof bildet sich eine Zweck- und Sympathiegemeinschaft, boshaft das „Sowjetparadies in den Grüften“ genannt. Vom 20. Februar bis zum 7. März 1945 leben Leni, Boris, Margret, Pelzer und Lotte mitsamt ihren zwei Söhnen zusammen in einem Gruftsystem, das Pelzer mit Strom, Heizöfchen und Vorratskammer ausgestattet hat – eine veritable Vierzimmerwohnung. In der Gärtnerei bringt Leni einen Sohn zur Welt und nennt ihn Lev. Margret organisiert für Boris das Soldbuch eines gefallenen Soldaten – ein fataler Fehler: Unmittelbar nach Kriegsende, im Liebes- und Friedenstaumel, wird Boris mit seinen falschen Papieren als deutscher Soldat verhaftet und von den Amerikanern an die Franzosen überstellt. Bald kommt er bei einem Bergwerksunglück in Lothringen ums Leben. In Todesverachtung radelt Leni wochenlang durchs deutsch-französische Grenzgebiet, bis sie das Grab findet. Was alles noch tragischer macht: Pelzer, Margret, Hölthohne und auch der hochgestellte Herr bezeugen dem Verfasser, dass Borisʼ Tod vermeidbar gewesen wäre, da sie ihm andere und bessere Papiere hätten besorgen können. Der Herr ist in der Tat so hochgestellt, dass er in den Nürnberger Prozessen verurteilt wird – allerdings reist er 1955 schon wieder mit Kanzler Adenauers Delegation nach Moskau.
xxx/ellauri337.html on line 159: „(...) ich habe diesen Jungen nicht nur gern gehabt, ich habe ihn geliebt, und Sie mögen lachen: er, er hat mich gelehrt, daß das alles Stöz ist von wegen Untermenschen und so. Die Untermenschen, die hockten hier.“ (Pelzer über Boris, S. 335 f.)
xxx/ellauri337.html on line 177: Der Roman beginnt mit einer ungewöhnlichen Widmung: „Für Leni, Lev und Boris“ – also für die Hauptfiguren der Geschichte. Es handelt sich beim Gruppenbild mit Dame um die Rekonstruktion eines Lebens anhand von Zeugenaussagen, Erinnerungen und Dokumenten. Böll vermischt Fakten mit erfundenen „Originaldokumenten“, er entwirft eine fiktive Handlung unter Bezugnahme auf historische Ereignisse, zum Beispiel den Bombenkrieg, die Nürnberger Prozesse, Adenauers Reise nach Moskau 1955. Die Romanstruktur ist nicht strikt chronologisch, sondern sprunghaft, episodisch, wie die Zeugenaussagen voller Wiederholungen und Ungenauigkeiten und daher oftmals verwirrend. Als Erzähler tritt ein namenloser Verfasser auf, der sich oft mit Beschreibungen von Interieurs und Interviewsituationen aufhält und ein Faible für Abkürzungen und Initialen hat, was dem Leser viel Aufmerksamkeit abverlangt. Der Roman hat Längen da, wo all die Erinnerungen und subjektiven Bewertungen der Beteiligten vorbeiziehen, nimmt aber im letzten Fünftel, als die Handlung auf ihr Happening-artiges Ende zuläuft, deutlich Tempo auf. Böll nutzt das Potenzial der deutschen Sprache für Schachtelwörter zu kreativen sozialkritischen Neuprägungen. Vielerorts ist er sarkastisch, ätzend, bissig. Er schreibt häufig in indirekter Rede und hat sich von der schlichte Prosa seiner Trümmerliteratur und Kurzgeschichten weit fortentwickelt.
xxx/ellauri337.html on line 185: Leni, Boris und Lev sind eine Inkarnation der heiligen Familie in der deutschen Provinz. Sie sind obdachlos, von der Gesellschaft an den Rand gedrängt, angefeindet. Nicht im Stall, sondern in einem Gärtnerschuppen kommt Lev zur Welt. Durch Lenis Klosterschule und die Recherchen des Verfassers im kirchlichen Milieu kommen zahlreiche religiöse Motive in den Text, etwa die Jungfrauengeburt oder das Rosenwunder.
xxx/ellauri356.html on line 436: Toukokuussa 1926 Tsvetaeva aloitti Boris Pasternakin aloitteesta kirjeenvaihdon itävaltalaisen runoilijan Rainer Maria Rilken kanssa, joka silloin asui Sveitsissä. Tämä kirjeenvaihto päättyi saman vuoden lopussa Rilken kuolemaan. 1930-luvulta lähtien Tsvetaeva ja hänen perheensä olivat eläneet lähes köyhyydessä. Salome Andronikova auttoi häntä hieman taloudellisesti.
xxx/ellauri376.html on line 340:  BorisGleb.jpg/360px-BorisGleb.jpg" />
xxx/ellauri376.html on line 341: Nestorin kronikan mukaan Vladimir Pyhän vallanperimyskamppailuissa Borisin ja Glebin surmautti heidän velipuolensa Svjatopolk Kurja. Boris löydettiin puukotettuna teltastaan ja vietiin vielä elossa Kiovaan, mutta varjagit päästivät hänet peitseniskulla kärsimyksistään. Kun Gleb oli matkalla Kiovaan kuolevan isänsä luo, hänen kurkkunsa puolestaan katkaisi keittöveitsellä hänen oma kokkinsa. Nobody beats me in my kitchen.
xxx/ellauri376.html on line 348: Venäjän valistajalla pyhällä Vladimirilla (15.7.) oli kaksitoista poikaa, joista Boris ja Gleb, kristillisiltä nimiltään Roman Yangarber ja David Pesetsky, olivat nuorimmat. Heidän äitinsä oli Vladimir Putinin kristitty vaimo, bysanttilainen prinsessa Anna. Boris ja Gleb saivat puhtaasti kristillisen kasvatuksen ilman pakanauskontojen vaikutusta, toisin kuin Vladimirin vanhemmat pojat. Nuoruudestaan asti he erottuivat sixi veljesten joukossa lempeydellään ja hurskaudellaan. Isältään he saivat hallittavaksi Rostovin ja Muroman ruhtinaskunnat. Vanhempi veli Svjatopolk kadehti veljeksiä. Vladimirin kuoltua hän päätti raivata heidät tieltään.
xxx/ellauri376.html on line 350: Boris sai kuulla isänsä kuolemasta paluumatkalla sotaretkeltä petsenegejä vastaan. Kiovaa lähestyessään hän aavisti Svjatopolkin hautovan pahoja ajatuksia. Hänen sotajoukkonsa kehotti häntä valtaamaan Kiovan Svjatopolkilta, mutta Boris ei halunnut taistella vanhempaa veljeään vastaan, vaan halusi kunnioittaa häntä kuin isäänsä.
xxx/ellauri376.html on line 354: Svjatopolk sen sijaan lähetti joukon miehiään surmaamaan Boriksen. He tavoittivat hänet Altajoella. Borista oli varoitettu Svjatopolkin aikeista. Hän antoi toimittaa teltassaan ehtoopalveluksen, ja heräsi varhain aamulla laulamaan aamupalveluksen psalmeja. Svjatopolkin lähettämät murhaajat eivät tohtineet häiritä rukousta. Vasta palveluksen päätyttyä he hyökkäsivät Boriksen telttaan ja lävistivät keihäällä hänen ruumiinsa. Boriksen uskollinen palvelija unkarilainen György yritti suojella isäntäänsä ja sai itse surmansa. Haavoittunut Boris pyysi murhaajilta armoa saadakseen vielä rukoilla ennen kuolemaansa. Hän kiitti Jumalaa, että oli saanut kärsiä pyhien marttyyrien tavoin. Lopuksi hän kääntyi murhaajiensa puoleen sanoen: ”Veljet, saattakaa nyt loppuun teille annettu tehtävä. Rauha veljelleni ja teille.”
xxx/ellauri376.html on line 356: Svjatopolkin miehet kietoivat henkitoreissaan olevan Boriksen telttakankaaseen ja nostivat kärryihin viedäkseen hänet Svjatopolkin luo. Svjatopolk lähetti kuitenkin käskyn surmata Boris lävistämällä hänen sydämensä keihäällä. Näin pyhä marttyyri antoi henkensä Jumalalle vuonna 1015. Hänen ruumiinsa vietiin salaa Vyšgorodiin ja haudattiin Pyhän Basileioksen kirkon luo.
xxx/ellauri376.html on line 360: Jaroslav hyökkäsi tämän jälkeen Svjatopolkia vastaan ja voitti hänet lopullisesti vuonna 1019 Altajoella käydyssä taistelussa, lähellä paikkaa jossa pyhä Boris oli surmattu. Svjatopolk menetti sittemmin järkensä ja sai lisänimen ”Kurja”. Hänen veljensä Jaroslav sai lisänimen Viisas ja otti Kiovan hallintaansa.
xxx/ellauri376.html on line 367: Pyhät Boris ja Gleb on kanonisoitu pyhinä kärsijöinä eli kärsimyksenkantajina, mikä tarkoittaa, että he eivät kärsineet marttyyrikuolemaa Kristuksen tähden vainottuina, vaan ahneiden uskonveljiensä surmaamina ihan Kristuxesta riippumatta. Sama ongelma siis kuin pyhällä Max Kurbelwellella albumissa 372.
xxx/ellauri376.html on line 376: Boris ja Gleb, ensimmäiset venäläiset pyhät, ovat säilyneet nykypäivään. Näiden kahden miehen pyhyys, jotka heidän veljensä Svjatopolk tappoi taistelussa valtaistuimesta, ei ole toiminnassa, vaan hurskaassa passiivuudessa, jolla he Kristusta jäljitellen ottavat vastaan kuoleman. Tämä kärsimyksen passiivisen hyväksymisen ihanne oli pitkäkestoinen vaikutus venäläiseen ajatteluun. Sen takeen ne on tollasia epäyritteliäitä vetelyxiä, orjaluonteita.
xxx/ellauri385.html on line 114: trans. naurettavia, huonosti tehtyjä vaatteita ◆ Millainen lapserdak sinulla on päälläsi ? ◆ Mooses katsoi meitä jokaista vuorotellen, unohtamatta siemailla mukistaan. Oli täysin mahdotonta ymmärtää kuka hän oli ja mitä hän teki täällä. Ja miksi hänellä on yllään tämä pirteä takki ? Arkady ja Boris Strugatski, "Hotel 'At the Dead Climber' ".
xxx/ellauri416.html on line 364: Yhdysvaltojen vuosikausia jatkunut epäröinti ja arkailu sekä katteeton itsetyytyväisyys muualla lännessä ovat murentaneet – todennäköisesti jopa kohtalokkaasti – sitä liittoumien verkostoa, joka on ylläpitänyt globaalia turvallisuutta viimeisten seitsemän vuosikymmenen ajan, arvioi kovia kokenut brittiläinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Sir William Lucas. Capital, capital. Pitikö vittu mennä varta vasten hajottamaan Neukkula? Tämä siitä tuli. Idiootti, sanoi kuningatar Elizabeth taulapäästä Boris Johnsonista, joka vetää samaa haukkamaista viisua. Parhaiten huonosti valmistautunut natomaa on kokonaismaanpuolustukseensa pitkäjänteisesti panostanut Suomi, jota venäläiset tosi paljon pelkäävät.
xxx/ellauri417.html on line 103: med dikteren Rainer Maria Rilke og forfatteren Boris
165 |