ellauri067.html on line 502: Pynchon´s early story Low-lands contains general immaturity, and racist, sexist and proto-Fascist talk. It´s his own voice in Pig Bodine, a notoriously bigoted and asinine sailor who recurs in later novels. The claims of racism and proto-Fascism are hardly substantiated, while the misogyny is pervasive. Women are considered as semi-inanimate objects upon which men have a right (or even a duty) of possession, imposition or defilation.
ellauri069.html on line 789: Olet väärässä, irtopillu, neuvoo matruusi Bodine tyynellä ja rauhallisella äänellä. Minä voin kyllä ampua sinut.
ellauri071.html on line 510: Soh soh kääntäjä! "voiko olla selventänyt" s. 959 on anglismi, suomexi "onko voinut selventää" tai "liekö selventänyt". Ei pidä kompastua näin loppumetreillä, vaikka varmaankin jo väsyttää. Nipsu pääsee irti skatologisista skizoista yhtä paljon kuin täpläsika täplistään: Bodinen sormuspilli viheltää ovelasti sen peräaukossa, kylähullut vetävät käteen unisonossa ja vatkaavat penixiään kuin taistelusauvoja, ruiskauttavat suihkuina veriviiruista spermaa kiiltäville housunpunteille, ym.ym. huumeunia. Ei pitäisi käyttää noin paljon mömmöjä.
ellauri079.html on line 54: Merimies "Porsas" Bodine on kexitty henkilö joka esiintyy monissa Tuomas Nipistyxen novelleissa. Bodine ilmestyy Veehen (1963), ja toistuu Painovoiman sateenkaaressa (1973). Bodine-nimisiä hahmoja esiintyy myös Masonissa ja Dixonissa (1997) ja Vastoin päiväässä (2006). Hän esiintyy myös lyhyessä tarinassa "Alanko-maat" (1960, 1984). Luonne nimeltä "Puskuri-vaza Bodine", luultavasti "Porsaan" esi-isä, esiintyy määrimiehenä Masonissa ja Dixonissa. Ekaxi kehitetty Veehen päähenkilön Benny Maallisen sivuvaunuxi ja koomisexi kelmuxi, Bodine ilmestyy uudestaan (ca 10 vuotta aiemmaxi sijoitettuna) Painovoiman sateenkaaressa. Vielä 1 merenkyntäjä Bodine, jota sanotaan vaan "O.I.C" (komentava upseeri), tekee kameoesiintymisen Vastoin päiväässä, taas ilman sen kummempaa selvää tarkoitusta kuin ollaxeen intertextuaalinen sisäpiirin läppä.
ellauri079.html on line 60: Tälle tuuballe ei ole suomalaista wikisivua, eikä ihme. Suomennan siis ize. Periamerikkalainen Dove näytesaippua, just sellaista amerikan unelmatyyppistä silmiinkuseskelua mitä siellä rakastetaan vieläkin. Bodine on hilbillien matriarkaalinen haara, josta syntyy pääasiassa runtteja.
ellauri079.html on line 63: Sarja alkaa Jed Klampetilla, köyhtynyt ja leskeytynyt mäkitupalainen joka asuu öljyrikkaan suon laidalla tyttärineen ja anoppeineen, löytää öljyä ampuessaan kaniinia. OK Öljy-Yhtiön vakooja tajuaa miten iso öljykenttä on, ja yhtiö maxaa sille (Jedille, ylläri) omaisuuden oikeudesta porata sen mailla. Patriarkka Jedin serkku Helmi Bodine tökkii sitä muuttamaan Kaliforniaan kuultuaan että sen vaatimaton tontti voisi tuottaa $25 miljuunaa (sama kuin $211 miljuunaa vuonna 2019), ja painostaa sitä ottamaan poikansa Jethron mukaan. Perhe muuttaa kartanoon varakkaille Beverlyn mäkiseudulle Kaliforniaan, Jedin pankkiirin, Milburn Drysdalen ja sen vaimon Margaretin naapuriin. Margaretilla on nolla kärsivällisyys mäkitupalaisiin nähden.
ellauri079.html on line 83: Jethro Bodine
ellauri079.html on line 85: Jethro mainitaan Läpän loputtoman pitkässä alanootissa 110 s. 998. Se on Jedin serkun Helmi Bodinen poika (vaikka se sanoo Jediä "Roope-sedäxi"). Helmin äiti ja Jedin isä olivat sisaruxia. Hän ajaa Klampetin perheen niiden uuteen kotiin Kaliforniassa ja jää niiden luoxe jatkamaan kasvatustaan. Muut kerskailevat Jethron "kuudennen luokan koulutuxella", mutta hän on tietämätön lähes jokaisesta nykyaikaisen Kalifornian elämän aspektista. Yhdessä episodissa se päättää mennä opistoon. Se ilmoittautuu myöhään lukukaudella paikalliseen sihteeriopistoon ja "ansaizee" diploominsa päivän lopussa koska on niin häirikkö. Ihan niinkun Donald Trump. Tää oli ironinen sisäpiirin vizi: – oikeasti Jethrolla oli kandintutkinto liiketaloudessa, sivuaineena filosofia, Santa Claran yliopistosta. (Missäs tässä oli se ironia? Se livahti nyt ihan ohize.)
8