ellauri067.html on line 610: "Now," said Benjy mouse, "to business."
ellauri067.html on line 613: "I beg your pardon?" said Benjy.
ellauri097.html on line 694: Phillu Rothin homopyllynnuolija Benjy Taylor siteerasi yhtä Frostin runoa ulkomuistista. Tästä heräs epäilys oliko toi Frostkin yhtä lailla Tom of Finland miehiä kuin Phillun aseenkantaja. Ja epäilyxiä on esitetty tietysti siitäkin. Tässä yhteydessä Frostin runo "Tuft of Flowers" usein mainitaan:
ellauri107.html on line 234: Tää on ihan Benjy the Mouse-meininkiä.
ellauri107.html on line 266: Joku Maureen (you heard right, Maureen!) Corrigan arvioi Benjyn Roth-paiaania:
ellauri108.html on line 381: I know Jah will provide, Benjy says with certainty. When that truth came I had no money, no job, no food. The child, my child, is crying and crying, my wife can't shut him up. As a matter of fact, she schedaadled. Just vamoosed. I am so vexed I can't pray no more. So I open the door and look to the sea. There I see a boat with three fishermen in it. The men are fishing but there is no space in the boat for another person. Out there on the sea, the waves are tall. Behind that boat, I see someone swimming. A little boy swimming along after the boat. I am wondering why the fishermen don't stop to pick up the boy in such a rough sea. But then I come to an understandingand it is Jah who put this idea into my head. That little boy's job is to dive for the fish traps, bring them up from the bottom. He is diving in that rough, rough sea for fish traps, and raising them up, all heavy with saltwater, all by himself. Just a little boy, too. Maybe ten years old. But so strong. Sometimes the sea cover him. I wouldn't see him or the boat. Then they would bounce him back into the sea.
ellauri108.html on line 383: Benjy pauses for a reefer. "Do you see what I am saying? If such a boy could live on the sea, I knew that my son could live on the land. I come up here on this hill, that very morning. And I start to make a living making charcoal out of pimento trees. Right here, where we sit. This is where I get my start, right here on these cold, old embers.
ellauri108.html on line 445: There are no angels, Benjy explains. just man. What about Jah, I ask. That's what's meant by I and I, he replies. Me and myself, us two together, in this flesh, at this moment. I'm the only angel I'll ever need. I sit at my right and left ears in mini size as superego and id, and whisper to myself.
ellauri112.html on line 935: “Now,” said Benjy mouse, “to business.” "A sad", reče miš Mika, "na posao."
ellauri112.html on line 938: “I beg your pardon?” said Benjy. "Molim?" upita Mika.
ellauri243.html on line 728: Benjy personified the kind of paternalistic, kindly, homely statesmanship that appealed to a significant proportion of the cinema audience ... Even workers attending Labour party meetings deferred to leaders with an elevated social background who showed they cared. Voi vittu, mitä horseshittiä.
ellauri243.html on line 730: Endymion is very like Benjy´s autobiography, with his boring English politics woven into the thread of the story. The action and conversations are distributed between characters who had figured in English politics and the fashionable romances of Europe during the last forty years.
ellauri243.html on line 732: Endymion is Disraeli in his youth except in the story he is a true-blood British aristocrat. Zenobia, a queen of fashion, is based on his Lady Blessington with a combination of some other great lady. She was Benjamin Disraeli´s first great patroness, who opened the avenue of his wonderful career. Zenobia later retires to the background to give place to Lady Montfort. She is a combination of Lady Blessington and Mrs. Wyndham Lewis (the latter Disraeli married) so we have in Lady Montfort at once the patroness and the wife. It would be interesting to know if the rabbis got to cut Benjy´s prepuce before the falling-out with the synagogue? Maybe that is what the fight was all about?
ellauri345.html on line 30:

Benjy


ellauri345.html on line 48: Tää on oikeastaaan jatkoa Goethe-albumille 47. Märepalana on näet jälleen kerran aiemmista paasauxista tuttu saxalainen marxistijuutalainen Walter Benjaminin ja sen pitkänläntä yritelmä Goethesta, tai varsinaisesti Goethen valinnaisista sukulaisista eli seelenbryydereistä. Antisemitistinä suhtaudun jo ennakolta aika nuivasti Benjy-jyrsijään. Mutta niin kuuluu ollakin, ennakkoluuloista sopii alotella, rohkaisee Hannu-Jori Gadamer. Siis to business!
ellauri345.html on line 50: Itävaltalainen kriitikko Hugo von Hoffmannsthal kuvaili tätä Walter Benjaminin noin 1920-21 kirjoitettua esseetä "täysin vertaansa vailla". Se tunnetaan esimerkillisenä esimerkkinä Benjystä joka on alistanut kirjallisen aiheensa intensiiviselle dialektiselle väpitysprosessille. Goethen proosatyyliä ja aikomuksia vastaan hyökkäävässä esseessä Benjamin puolustaa myyttisen ajattelun (jonka hän paikantaa Goethen proosan välineestä) ylittävyyden sijasta vielä kohtaamatonta (ja periaatteessa käsittämätöntä) "vapautta". Noniin, siis juutalaista talousliberalismia. Tyypillisesti Benjamin paikantaa tämän kokemuksen taiteeseen, joka hänen mukaansa yksin kykenee väpittämällä ylittämään myytin voimat. Aivan ylittämätöntä potaskaa. Vaalisukulaisissa oli yxinkertaisesti kyse Goethen pedofiliasta ja ristiinsuihkinnasta, joka menee puihin kun panopuun syyllisyydentunteet ylittävät panetuxen. Nojju. Tulee mieleen sen polakin Gombroviczin pornografia. Kaikki pedofiilit on samanlaisia.
ellauri345.html on line 91: Mökeltävästi koittaa Benjy ilmeisesti termentää että elämä ja teos menetelmässä pitää teosta käyttää elämän selityxenä eikä kääntäen. Mikä puppugeneraattori.
ellauri345.html on line 98: Ei vizi tää Benjyn paasaus on pitkä kuin nälkävuosi. Modernistijutku uskaltautui tässä kellistämään nazisakujen toteemipazasta, eikä se ihan helpolla kellistynyt. No sen kimpussa hääräsi useampikin moosexen apostata. Huonostihan siinä kävi Benjylle. Benille läpyttänyt Hofmannsthal syntyi varakkaaseen wieninjuutalaiseen pankkiiriperheeseen. Yllättävää kyllä se oli antisemitisti Wagnerin libretisti. Vanhin pojista teki itsemurhan 14. heinäkuuta 1929 ja von Hofmannsthal kuoli seuraavana päivänä sydänkohtaukseen hautajaisia valmistellessaan. Hänet haudattiin yhdessä arkussa poikansa kanssa. Tuli siitäkin vähän säästöä.
ellauri345.html on line 130: Kasvutahti on Ritzmannin mukaan huolestuttavaa. Onkohan Ritzmann Benjyn heimoveljiä? Ei taida olla, onpahan FDP:n peukuttaja, siis luihu talousliberaali. Vapaa demokraattinen puolue (saks. Freie Demokratische Partei, lyh. FDP) on keskusta-oikeistolainen klassista liberalismia edustava puolue Saksassa.
ellauri345.html on line 290: Kokemuskäsite ei siis ole muuta kuin kuvaus laulamisen seurausten puutteesta, jota ylevimmätkin kaipaavat, koska se on edelleen kuin pelkurimaista fiilistelyä, joka ei kyennyt herättämään nukkuvaa, vailla yhteyttä totuuteen, vastuuta. (Ota tuostakin selvä. Benjy ululoi.)
ellauri345.html on line 389: Se loukkaus, että ne, jotka eivät löydä siitä kuvaa itserakastavasta unelmaisuudestaan, loukkaantuvat jokaisesta taidekritiikistä sillä verukkeella, että se tulee liian lähelle teosta, osoittaa niin paljon tietämättömyyttä taiteen luonteesta, että aika, joka tiukasti määrittää sen alkuperän tulee yhä elävämmäksi, se ei ole velkaa kiistää. (Joo, en mäkään täysin ymmärrä, mutta Benjy sättii tässä kriitikoiden kriitikoita.) Siitä huolimatta kuva, joka antaa tiiviimmän viestin herkkyydelle, on ehkä sallittu. Oletetaan, että opit tuntemaan ihmisen, joka on kaunis ja viehättävä, mutta suljettu, koska hänellä on salaisuus vetoketjun takana pikkupöxyissä. Olisi tuomittavaa yrittää tunkeutua häneen väkisin. Mutta on sallittua tutkia, onko hänellä sisaruksia ja voisiko heihin tunkeutua helpommin. Tällä tavalla kritiikki etsii taideteoksen sisaruksia kuin Iso-Masa.
ellauri345.html on line 391: Olemattoman kysymyksen käsitettä, joka kyseenalaistaa filosofian yhtenäisyyden, kutsutaan filosofiassa ongelman ihanteeksi. Taideteos ei kilpaile filosofian itsensä kanssa, se vain astuu täsmälleen sen paikalle ongelman ihanteellisen suhteen kautta. No nyt lähti Benjyn puppugeneraattori pyörähtämään ihan ylikierroxille!
ellauri345.html on line 393: Mutta ongelman ihanne ei esiinny monissa ongelmissa. Pikemminkin se on haudattu teosten alle ja sen edistäminen on kritiikki. Joo Benjy, kriitikon pyllystähän se päivä paistaa tietysti.
ellauri345.html on line 394: Loppupeleissä Benjy kuolaa ankarasti Ottilian pikkupöxyistä:
ellauri345.html on line 410: Oho, tässä kohtaa Benjyn kynä sen verran kuumeni että neula jäi raapimaan entisille urille. Jatketaanpa vähän pitempää.
ellauri345.html on line 420: Mitä vittua Benjy, taasko heität iänikuista misogyniaa ja miessovinismia pelikaukaloon?
ellauri345.html on line 454: . Romaania käsittelevässä kirjeessään Zelter kirjoittaa Goethelle: löytyihän sulla loppuviimexi tähän tarkoitukseen sopiva kirjoitustapa, joka on kuin kirkas elementti, jonka ketterät asukkaat uivat toistensa läpi räpytellen tai tummentuen, liikkuen ylöspäin. ja alas eksymättä tai exymättä. Se, mitä Zelterin koskaan tarpeeksi arvostetulla tavalla ilmaistaan, havainnollistaa, kuinka runoilijan kaavamainen, lumoava tyyli muistuttaa lumoavaa refleksiä vedessä. Ja tyylin lisäksi se osoittaa tuon "ilojärven" merkityksen ja lopulta koko teoksen merkityksen. Aivan kuten näennäinen sielu ilmestyy epäselvästi, houkuttelee viattomalla selkeydellä ja johdattaa alas syvimpään pimeyteen, niin myös vesi osallistuu tähän outoon taikuuteen. Koska se on toisaalta musta, tumma, käsittämätön, mutta toisaalta heijastava, selkeä ja kirkastava. Tästä vesiaiheesta lähtee Benjyn sanamylly taas pyörimään:
ellauri352.html on line 464: "Now," said Benjy mouse, "to business."
ellauri352.html on line 467: "I beg your pardon?" said Benjy.
xxx/ellauri075.html on line 265:

Benjy"/>


xxx/ellauri075.html on line 286: itsenäinen nainen. Romaani ei kerro, mitä käsikirjoitusta Benjy ronttaa
xxx/ellauri075.html on line 352:

Lue lisää Benjystä albumista 345!

xxx/ellauri176.html on line 751: 71. Mikä on kiihottavampaa kuin komea närkästynyt mies ilman rihmankiertämää. Michael hypistelee Reiskan pikkuisia rintoja. Reiska kuvitteli izensä transuxi. Reiska halusi gigolon joka reikään. Lilluitko sinä kylvyssä lukuisien homomiesten kanssa? Michael teki käsieleen aikalisän merkixi. Urheiluklischeitä. Jock strappeja. Hardy boys on poikakirjasarjan kovat kollit. Benjy eli kusilaari on heterotyttö lesbojengissä. Kyltässä niteessä on hälyttävän paljon quirky juttuja. Sujauta suorastaan mässäilee niillä. Ei savua ilman tulta!
xxx/ellauri307.html on line 743: Benjy DeMott -vainaa "saw as three pervasive social myths: the assumption, held by many Americans, that we live in a classless society; the promise, held out by movies and television, that individual friendships between blacks and whites can vanquish racism all by themselves; and the images of women, ubiquitous in popular culture, that render them almost indistinguishable from men." He opined that movements of the lower classes have a tendency to 'go awry.' Benjamin Haile DeMott was born on June 2, 1924, in Rockville Centre, N.Y.; his father was a carpenter, his mother a faith healer. He joined the Amherst faculty in 1951 and earned a Ph.D. in English literature from Harvard two years later. He observed that a tenet of national faith in America had been that "goodness equals laughter, that humour can banish crisis, that if you pack up your troubles and smile, horror will take to the caves". Critical response to Mr. DeMott's work was divided. His detractors saw his pop-culture references as forced efforts to look au courant.
34