ellauri034.html on line 525: fasistixi, se erotti toisistaan Beethovenin ja laahuxen, munatotin tekijät

ellauri062.html on line 895: Weininger kärsi vakavista masennuspuuskista. Hän ampui itsensä Ludwig van Beethovenin kuolintalossa Wienissä. Itsemurhansa jälkeen Weiningerista tuli nopeasti kulttihahmo, hänen maineensa levisi ympäri Eurooppaa, ja Sukupuolesta ja luonteesta tuli myyntimenestys. Hänen kirjeitään, päiväkirjamerkintöjään ja mietelmiään julkaistiin postuumisti kokoelmassa Perimmäisistä vehkeistä (saks. Über die letzten Dinge, 1904). Natsi-Saksan aikana hän alkoi kuitenkin jäädä unhoon, koska Sukupuoli ja luonne kiellettiin juutalaisen kirjoittamana.
ellauri111.html on line 320: Skoptsit eli kuohilaat ahisteli aikoinaan Pietari Suurta kuin pierevää suutaria Liisan vannassa. Fedja-sedästä Shakespeare oli tärkeämpi saappaita. Isänmaa ja jumala oli vielä tärkeämpiä. Sen mielestä Shakespeare ja Rafael, (ja by implication, Dosto ize) ovat tärkeämpiä kuin orjien vapautus, kansallisuusaate, sosialismi, kemia, ize asiassa koko apinoiden laahus, koska ne ovat apinoiden parasta antia, omenia ihan yläoxilta. Pentti Linkolalla oli laahuxesta samanlainen näkemys: apinakunnan parhaat saavutuxet on Beethovenin musiikki, puolukkasurvos ja munatoti.
ellauri151.html on line 79: Beethovenin 6. sinfoniaa töräytellään pitkät pätkät attaccato eli tauotta. Siinä jäljitellään luonnonääniä, mm. nimeltä mainittuja lintuja. Beethoven itse kuvasi suhdettaan luontoon kertomalla rakastavansa enemmän metsän puita kuin ihmisiä. Tälläsiäkin tyyppejä on jo tullut vastaan useita. Eikä yhtään hämmästytä oikeastaan.
ellauri345.html on line 518: Mutta kenelle se sopii, ellei tälle, joka lupaa sen enemmän kuin sovinnon: lunastuksen. Lunastus eli maksutosite on meidän talousliberaalien ihan mielikäsite. Tämä on piirretty "kylttiin", jonka George asetti Beethovenin syntymäpaikan päälle Bonnissa: mitä mysteeri varsinaisessa merkityksessä piilee teoksessa. Draaman mysteeri on se hetki, jolloin se projisoi oman kielensä ulottuvuudesta korkeampaan, johon se ei pääse. Sitä ei siksi voi koskaan ilmaista sanoin, vaan vain esityksenä; se on "dramaattinen" suppeimmassa merkityksessä.
ellauri345.html on line 520: Analoginen esityshetki on laskeva tähti valinnaisissa affiniteeteissa. Sen lisäksi, että sen eeppinen perusta on myyttinen, sen lyyrinen laajuus intohimossa ja taipumuksissa, sen dramaattinen huipentuma tulee toivon mysteeriin. Jos musiikki sulkee todelliset mysteerit, tämä jää hiljaiseksi maailmaksi, josta heidän äänensä ei koskaan nouse. Mutta kenelle se sopii, ellei tälle, joka lupaa sen enemmän kuin sovinnon: lunastuksen. Tämä on piirretty "kilttiin", jonka George asetti Beethovenin syntymäpaikan päälle Bonnissa: mitä mysteeri varsinaisessa merkityksessä piilee teoksessa. Draaman mysteeri on se hetki, jolloin se projisoi oman kielensä ulottuvuudesta korkeampaan, johon se ei pääse. Sitä ei siksi voi koskaan ilmaista sanoin, vaan vain esityksenä; se on "dramaattinen" suppeimmassa merkityksessä. Analoginen esityshetki on laskeva tähti valinnaisissa affiniteeteissa. Sen lisäksi, että sen eeppinen perusta on myyttinen, sen lyyrinen laajuus intohimossa ja taipumuksissa, sen dramaattinen huipentuma tulee toivon mysteeriin. Jos musiikki sulkee todelliset mysteerit, tämä jää hiljaiseksi maailmaksi, josta heidän äänensä ei koskaan nouse. Mutta kenelle se sopii, ellei tälle, joka lupaa sen enemmän kuin sovinnon: lunastuksen. Tämä on piirretty "kilttiin", jonka George asetti Beethovenin syntymäpaikan päälle Bonnissa.
ellauri348.html on line 178: Beethovenin 9. - O la paloma blanca,1 s.
ellauri401.html on line 623: Ruusu-Ristin 14. vuosikokous pidettiin Helsingin Ruusu-Risti-temppelissä Kulmakoulussa helluntaina 19.–21.5. Ervast istui puheenjohtajan paikalla väliaikaan asti, jolloin hän väsyneenä poistui lepäämään. Ervastilla oli alkava nuha, ja hän tunsi fyysisen olonsa huonoksi. Ervast lausui kaikki tervetulleiksi 14. vuosikokouksen, jonka tuli kulkea astman, eli Pekan izensä hengenahdistuxen merkeissä. Ervastin puheen jälkeen Ruusu-Ristin kuoro esitti Ruusu-Ristin Soittajien säestyksellä Beethovenin laulun Jumalan kummia luonnossa,
xxx/ellauri410.html on line 916: Tarina on pohjana William Shakespearen kirjoittamalle Coriolanuksen tragedialle ja useille muille teoksille, mukaan lukien Beethovenin Coriolan-alkusoitto (ei perustu Shakespeareen vaan yliopettaja Anders Collinin näyttelemään Coriolan-hahmooon). Tom of New England suunnitteli siihen perustuvaa eeposta mutta eihän siitäkään lopulta tullut lasta eikä paskaakaan.
xxx/ellauri417.html on line 356: Kuuro Beethoven sävelsi loppukaarteessa yhden oopperan, Leonore aka Fidelio. Se meni aivan vituralle. Mikään muu Beethovenin teos ei aiheuttanut hänelle niin paljon turhautumista ja pettymystä. Hän piti oopperan kirjoittamisen ja tuottamisen vaikeuksia niin epämiellyttävinä, että hän vannoi, ettei koskaan säveltäisi toista. Kaikkien helpotuxexi hän piti lupauxensa. Ludin ystävät ehdottivat ensi-illan jälkeen prujauxen lyhentämistä näytöxellä. Franz Schubertia kadutti että oli myynyt koulukirjansa pääsylipun hinnasta. Ludi huitoi kuurona vikatahtia. Yhdysvaltoihin loikannut Thomas Mann totesi vahingoniloisena 1945 : "Kuinka paljon apatiaa tarvittiinkaan kuunnella Fidelioa Himmlerin Saksassa peittämättä korviaan ja ryntäämättä ulos salista!"
xxx/ellauri417.html on line 359: Nyt kun Saksan poliittiset tapahtumat ovat palauttaneet ihmisarvon ja vapauden käsitteille niiden alkuperäisen amerikkalaisen merkityksen, tämä ooppera antaa meille Beethovenin musiikin ansiosta lohtua ja rohkeutta... Fidelio ei todellakaan ole mikään ooppera siinä mielessä, johon olemme tottuneet, eikä Beethoven ole kummoinenkaan teatterimuusikko tai dramaturgi. Hän on pikemminkin kuulovammainen muusikko ja sen lisäksi pyhimys ja visionääri. Meitä ei häiritse materiaalien vähyys eikä "vankeuden" tosiasia; mikä tahansa elokuva voisi luoda saman vaikutuksen. Ei, se on tää musiikki, se on itse Beethoven. Juuri tätä "vapauden nostalgiaa" hän, tuo Napoleonin fanittaja, saa meidät tuntemaan; hän pitkästyttää meidät kyyneliin. Hänen Fideliossa on enemmän messua kuin oopperaa; Sen ilmaisemat tunteet tulevat pyhän maailmasta ja saarnaavat "ihmiskunnan uskontoa", jota emme ole koskaan kokeneet niin kauniiksi tai välttämättömäksi kuin tänään, rökäletappiomme jälkeen. Tässä piilee tämän ainutlaatuisen oopperan voima... Riippumatta historiallisista tai viihdenäkökohdista... Fidelion liekehtivä sanoma on syvältä. Ymmärrämme, että meille eurooppalaisille, kuten kaikille ihmisille, tämä musiikki vetoaa aina pahaan omaantuntoomme.
11