ellauri002.html on line 396: Am Baum hinauf und immer höher

ellauri050.html on line 523: irgend ein Baum an dem Abhang, daß wir ihn täglich jokunen puuhinen kuilun reunalla, jossa me päivin
ellauri066.html on line 423: Maiskiset ideoi L. Frank Baum, jonka vuonna 1900 kirjoittamaan romaaniin Ihmemaa Oz -elokuva perustuu.
ellauri069.html on line 744: Typerä elokuva perustuu vielä typerämpään samannimiseen lastenkirjaan Ihmemaa Oz (engl. The Wonderful Wizard of Oz, 1900), joka on aikaisemmin suomennettu myös nimillä Oz-maan taikuri (1977) sekä Ozin velho (1985), jonkun L. Frank Baumin kirjoittama lastenkirja. Kirja aloitti Baumin Oz-maahan sijoittuvien kirjojen sarjan, joka käsittää kaikkiaan 15 teosta. Kirja kertoo Dorothy-nimisen kansasilaistytön seikkailusta Oz-maassa.
ellauri069.html on line 746: Baum, L. Frank: Ihmemaa Oz. (The wonderful wizard of Oz, 1900.) Ihmemaa Oz 1. Suomentanut Tuomas Nevanlinna. Kuvittanut Petri Hiltunen. Helsinki: Art House, 2001. ISBN 951-884-299-X.
ellauri069.html on line 762: Biographers report that Baum had been a political activist in the 1890s with a special interest in the money question of gold and silver (bimetallism). The City of Oz earns its name from the abbreviation of ounces "Oz" in which gold and silver are measured. Unssin kaupunki. For example, the Tin Woodman wonders what he would do if he ran out of oil. "You wouldn't be as badly off as John D. Rockefeller", the Scarecrow responds, "He'd lose six thousand dollars a minute if that happened." Dorothy—naïve, young and simple—represents the American people. She is Everyman, led astray and seeking the way back home. Moreover, following the road of gold leads eventually only to the Emerald City, which may symbolize the fraudulent world of greenback paper money that only pretends to have value. It is ruled by a scheming politician (the Wizard) who uses publicity devices and tricks to fool the people (and even the Good Witches) into believing he is benevolent, wise, and powerful when really he is a selfish, evil humbug.
ellauri069.html on line 777: Pelkurimainen Bryan oli amerikkalaisittain ottaen vasemmistolainen demokraatti, joka takuulla oli vituttanut rebublikaanista Baumia. Bryan yritti toistamiseen presidentixi muttei päässyt. Sittemmin se paneutui uskonasioihin ja darwinismin torjuntaan, muunmuassa syyttäjänä Daltonin apinajutussa. Scopesin oikeudenkäynti eli ns. Daytonin apinaoikeudenkäynti tarkoittaa vuonna 1925 Daytonissa Tennesseen osavaltiossa Yhdysvalloissa käytyä oikeudenkäyntiä, jossa nuori opettaja John Scopes tuomittiin 100 dollarin sakkoihin tämän uhmattua kieltoa, jonka mukaan evoluutioteoriaa ei saanut opettaa koulussa.
ellauri069.html on line 785: In fact, Baum proposed in two editorials he wrote in December 1890 for his newspaper, the Saturday Pioneer, the total genocidal slaughter of all remaining indigenous peoples. "The Whites," Baum wrote, "by law of conquest, by justice of civilization, are masters of the American continent, and the best safety of the frontier settlements will be secured by the total annihilation of the few remaining Indians. Why not annihilation?"
ellauri069.html on line 787: Vain harmitonta hauskaa lapsille, sanoi Baum. Sellaista kuin -
ellauri194.html on line 910: Kirsten Bauman Riley:
ellauri196.html on line 414: Vicki Baum: Naisylioppilas. Otava 1930 (alkuteos Stud. chem. Helene Willfüer)
ellauri242.html on line 164: Arkadi Perventsev syntyi opettajan perheeseen ja opiskeli Baumanille nimetyssä Moskovan teknillisessä korkeakoulussa. Hänen ensimmäiset kertomuksensa sekä Venäjän kansalaissodasta kertova romaani Kotšubei ilmestyivät vuonna 1937. Toisen maailmansodan aikana Perventsev työskenteli Izvestijan sotakirjeenvaihtajana. Vuonna 1950 hän liittyi NKP:hen. Vuodesta 1958 lähtien hän toimi Venäjän SFNT:n ja vuodesta 1971 Neuvostoliiton kirjailijaliiton hallituksien jäsenenä.
ellauri262.html on line 74: Hänen kirjoituksiaan on mainittu merkittävänä kirjallisena vaikutuksena moniin merkittäviin kirjailijoihin, mukaan lukien Lewis Carroll, W. H. Auden, David Lindsay, JM Barrie, Lord Dunsany, Elizabeth Yates, Oswald Chambers, Mark Twain, Hope Mirrlees, Robert E. Howard, [ lainaus tarvitaan ] L. Frank Baum, TH White, Richard Adams, Lloyd Alexander, Hilaire Belloc, GK Chesterton, Robert Hugh Benson, Dorothy Day, Thomas Merton, Fulton Sheen, Flannery O'Connor, Louis Pasteur, Simone Weil, Charles Maurras, Jacques Maritain, George Orwell, Aldous Huxley, Ray Bradbury, C. H. Douglas, C. S. R. Lewis, Walter de la Mare, E. Nesbit, Peter S. Beagle, Elizabeth Goudge, Brian Jacques, MI McAllister, Neil Gaiman ja Madeleine L'Engle . [ tarvitaan lainaus varmistaakseni ]
ellauri315.html on line 326: Peter Kenez (syntynyt nimellä Péter Kenéz vuonna 1937) on Venäjän ja Itä-Euroopan historiaan ja politiikkaan erikoistunut historian väärentäjä. Peter Kenez syntyi ja kasvoi Pesterzsébetissä, Budapestissa, Unkarin kuningaskunnassa. Hänet pidätettiin maaliskuussa 1944 Margarethe-operaation jälkeen ja karkotettiin Auschwitzin keskitysleirille ja tapettiin. Ei sentään, hänen isänsä. Hänen äitinsä pakeni hänen kanssaan Budapestiin, missä he selvisivät Eichmann-Kommandon ja Nuoriristipuolueen juutalaisten vainosta. Vuoden 1956 Unkarin kansannousun jälkeen hän pakeni Yhdysvaltoihin. Hän valmistui tohtoriksi Harvardin yliopistosta neuvonantajana vanha tuttu Richard Pipes. Hän on opettanut Kalifornian yliopistossa Santa Cruzissa vuodesta 1966, missä hän on tällä hetkellä emeritusprofessori. Hän opettaa myös kursseja Neuvostoliiton elokuvasta ja monitieteistä hologrammikurssia kirjallisuuden professori Murray Baumgartenin kanssa.
ellauri340.html on line 132: Bauman_%28cropped%29.jpg/440px-Zygmunt_Bauman_%28cropped%29.jpg" width="40%" />
ellauri340.html on line 137: Zygmunt Bauman (19. marraskuuta 1925 Poznań – 9. tammikuuta 2017 Leeds, Britannia) oli puolanjuutalaissyntyinen sosiologi, joka tunnetaan erityisesti holokaustin merkityksen tulkinnasta suhteessa moderniin sekä postmodernin konsumerismin tutkimuksesta.
ellauri340.html on line 139: Bauman syntyi tarkkaavaiseen puolalaiseen juutalaisperheeseen Poznańissa, toisessa Puolan tasavallassa, vuonna 1925. Vuonna 1939, kun natsi-Saksa ja Neuvostoliitto miehittivät Puolan, hänen perheensä pakeni itään Neuvostoliittoon. Toisen maailmansodan aikana Bauman värväytyi Neuvostoliiton hallitsemaan ensimmäiseen Puolan armeijaan ja työskenteli politrukkina. Hän osallistui Kolbergin taisteluun (1945) ja Berliinin taisteluun. Toukokuussa 1945 hänelle myönnettiin sotilaallinen kunniaristi. Toisen maailmansodan jälkeen hänestä tuli yksi Puolan armeijan nuorimmista majoneeseista.
ellauri340.html on line 141: Hänet ajettiin pois Puolan kansantasavallasta vuoden 1968 Puolan poliittisen kriisin aikana ja hänet pakotettiin luopumaan Puolan kansalaisuudestaan . Hän muutti Israeliin; kolme vuotta myöhemmin hän muutti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Hän asui Englannissa vuodesta 1971, missä hän opiskeli London School of Economicsissa ja hänestä tuli sosiologian professori Leedsin yliopistossa, myöhemmin emeritus. Bauman oli yhteiskuntateoreetikko, joka kirjoitti niinkin monimuotoisista aiheista kuin moderniteetti ja holokausti, postmoderni kulutus ja nestemäinen nykyaika . Bauman oli vuosina 1945–1953 poliittinen upseeri sisäisessä turvallisuusjoukossa (KBW), sotilastiedusteluyksikössä, joka muodostettiin taistelemaan Ukrainan kapinallisarmeijaa ja Puolan kotiarmeijan jäänteitä vastaan. Täähän on nykytilanteessa vähän noloa. The Guardian -lehden haastattelussa Bauman vahvisti olleensa sitoutunut kommunisti toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen eikä ollut koskaan salannut sitä. Hän myönsi, että tiedustelupalveluun liittyminen 19-vuotiaana oli virhe, vaikka hänellä oli "tylsä" pöytätyö, jossa ei päässyt naganilla osoittelemaan kapinallista.
ellauri340.html on line 143: Palvellessaan sisäisessä turvajoukossa Bauman opiskeli ensin sosiologiaa Varsovan valtio- ja yhteiskuntatieteiden akatemiassa. Vuonna 1953 jo majorina toiminut Bauman erotettiin yhtäkkiä kunniattomasti, koska hänen isänsä oli lähestynyt Israelin Varsovan-suurlähetystöä muuttaakseen Israeliin . Koska Bauman ei jakanut isänsä sionistisia taipumuksia ja oli todellakin tässä vaiheessa vahvasti antisionistinen, hänen erottamisensa aiheutti vakavan, vaikkakin väliaikaisen vieraantumisen isästään.
ellauri340.html on line 144: Aluksi Bauman pysyi lähellä ortodoksista marxilaista oppia, mutta Georg Simmelin ja Antonio Gramscin vaikutuksesta hän kritisoi yhä enemmän Puolan kommunistista hallitusta. Tästä johtuen hänelle ei koskaan myönnetty professuuria edes habilitoitumisen jälkeen . Mutta sen jälkeen kun hänen entisestä opettajansa Julian Hochfeldistä tehtiin Unescon yhteiskuntatieteiden osaston varajohtaja Pariisissa vuonna 1962, Bauman itse asiassa peri Hochfeldin tuolin.
ellauri340.html on line 146: Bauman menetti perintötuolinsa vuoden 1968 vainoissa. Hän joutui luopumaan Puolan kansalaisuudesta saadakseen luvan poistua maasta. Vuonna 1968 hän meni Israeliin opettamaan Tel Avivin yliopistoon . Vuonna 1970 hän muutti Isoon-Britanniaan.
ellauri340.html on line 148: Puolalaisen Politykan viikkolehden 2011 haastattelussa Bauman kritisoi sionismia ja Israelia sanomalla, että Israel ei ole kiinnostunut rauhasta ja että se "käyttää holokaustia hyväkseen laillistaakseen kohtuuttomia tekoja". Hän vertasi Israelin Länsirannan muuria Varsovan geton muureihin, jossa tuhansia juutalaisia kuoli holokaustissa. Israelin Puolan-suurlähettiläs Zvi Bar kutsui Baumanin kommentteja "puolitotuuksiksi" ja "perusteettomiksi yleistyksiksi". Vuonna 2013 Bauman teki ensimmäisen vierailunsa Israeliin sen jälkeen, kun hän lähti Israelista vuonna 1970.
ellauri340.html on line 150: Baumannin pojanpoika äidin puolelta nimeltä Sfard on vielä äkkivääremmän kommunistin pojanpoika isän puolelta. Sfard "on sen kansalaisjärjestöteollisuuden keskipisteessä, joka hyödyntää ihmisoikeusretoriikkaa arabien ja Israelin konfliktin yhteydessä", sanoo eräs luihu siionisti siitä. Sfard on Rauha Nyt -yhtiön oikeudellinen neuvonantaja. Rauha Nyt kannattaa omaa valtiota filistealaisille. Kibbuzit mäkeen vaippapäiden mailta. Netanjahu esittää että Rauha Nytin rahat täytyisi takavarikoida siionisteille.
ellauri341.html on line 328: Das Abkommen entstand ursprünglich aus einer Privatinitiative in Palästina. Sam Cohen war Generaldirektor der Hanotea (hebräisch הַנּוֹטֵעַ HaNōṭeʿa, deutsch ‚der Baumpflanzer‘), einer Gesellschaft zur Anlage von Citrusplantagen, und schloss im Mai 1933 einen Vertrag mit dem Reichswirtschaftsministerium im Umfang von 1 Million Reichsmark (ℛℳ), das bald darauf auf drei Millionen ℛℳ erweitert wurde. Ausreisewillige deutsche Juden konnten bis 40.000 ℛℳ auf ein Sperrkonto einzahlen und erhielten dafür den Gegenwert in Palästina-Pfund (£P) oder Sachwerten wie Häuser oder Citrusplantagen in Palästina. Die Gelder des Sperrkontos verwendete die Hanotea für den Import deutscher Waren nach Palästina. Das Reichswirtschaftsministerium ging davon aus, dass dies von den zionistischen Organisationen gebilligt worden war, dem widersprach aber bald darauf Georg Landauer von der Zionistischen Vereinigung für Deutschland (ZVfD) und jüdische Organisationen in England und den USA drängten im Gegenteil auf einen Boykott Deutschlands.
ellauri345.html on line 474: Lukuun ottamatta sitä tosiasiaa, että avioliitto ei ole tapahtumien keskipiste, vaan pikemminkin keino - kuten Hebbel sen ymmärtää, Goethe ei tehnyt niin, eikä hän halunnut sen siltä näyttävän. Koska hänen on täytynyt tuntea liian syvästi, ettei heistä "luonnollisesti" voitaisi sanoa mitään, että heidän moraalinsa voitiin osoittaa vain uskollisuudeksi ja että heidän moraalittomuutensa saattoi osoittautua vain uskottomuudeksi. Puhumattakaan siitä, että intohimo voisi muodostaa sen perustan. Jesuiitta Baumgartner sanoo suoraan, mutta ei väärin: "He rakastavat toisiaan, mutta ilman sitä intohimoa, joka on sairaiden ja herkkämielisten elämän ainoa viehätys." Mutta aviollinen uskollisuus ei ole vähemmän ehdollinen. Ehdollinen kaksinkertaisessa merkityksessä: sillä mikä on tarpeellista ja mikä on riittävää. Tämä on päätöksen perusta. Se ei todellakaan ole mielivaltaisempi, koska intohimo ei ole sen kriteeri.
ellauri349.html on line 377: Baumeister.jpg" />
ellauri349.html on line 380: Roy Frederick Baumeister [1] ( / ˈ b aʊ m aɪ s t ər / ; syntynyt 16. toukokuuta 1953) on Eskin ikätoveri, yhdysvaltalainen sosiaalipsykologi, joka tunnetaan työstään, joka koskee minää, sosiaalista hylkäämistä, kuuluvuutta, seksuaalisuutta ja sukupuolieroja, itseä, hallintaa, itsetuntoa, itseään tuhoavaa käytöstä, motivaatiota, ml aggressio, tietoisuutta ja vapaata tahtoa. Eli taas tätä talousliberaalin postillaa.
ellauri349.html on line 382: Baumeister opetti sitten Case Western Reserve -yliopistossa vuosina 1979–2003 psykologian ja myöhemmin vapaiden taiteiden (?!) professorina. Myöhemmin hän työskenteli Florida State Universityssä Francis Eppes Eminent Scholar -tutkijana ja sosiaalipsykologian jatko-ohjelman johtajana. Vuonna 2016 hän muutti psykologian kouluun Queenslandin yliopistossa Australiassa, jossa hän opetti useita vuosia. Selvästi Hintikka-Saaristyyppinen tiedejulkimo joka vaihtaa paremmasta opistosta huonompaan samalla kuin palkkiot nousevat.
ellauri349.html on line 384: Hän on sekä Persoonallisuuden ja sosiaalipsykologian Seuran että Psykologisen tieteen yhdistyksen jäsen. Baumeister nimettiin ISI:n arvostetuksi tutkijaksi vuosina 2003 ja 2014.
ellauri349.html on line 391: Lisäxi aapoilla on luonnollinen tarve kuulua muiden joukkoon. Baumeister ja Leary ehdottavat, että ne luonnollisesti pyrkivät muodostamaan irtosuhteita. Pelkkä työntö auttaa tyydyttämään tarpeen (ei tarvi halun vetoa). Suhde voi olla kehen tahansa, eikä vaan johkin Führeriin tai idoliin kuten tämä britti Bowlby virheellisesti luuli.
ellauri349.html on line 396: Erottaakseen nämä kaksi teoriaa edelleen, Baumeister ja Leary teoriat, että jos suhde hajoaa, side voidaan usein korvata siteellä toiseen henkilöön, voi siirtyä vaikka Iisasta Liisaan ja Liisasta viixekkääseen Pipsaan.
ellauri349.html on line 401: Tutkimuksessaan sexuaalisuudesta Baumeister teki neljä suurta johtopäätöstä:
ellauri349.html on line 404: Baumeister loi termin " eroottinen plastisuus ", jolla tarkoitetaan sitä, missä määrin sukupuolihalua voivat muo kata kulttuuriset, sosiaaliset ja tilannekohtaiset tekijät. Hän väittää, että naisilla on korkea plastisuus, mikä tarkoittaa, että heidän sukupuolihalunsa voi muuttua helpommin vastauksena ulkoisiin paineisiin. Toisaalta miehillä on alhainen plastisuus, ja siksi heidän sukupuolikalunsa ovat suhteellisen jäykkiä.
ellauri349.html on line 412: Roi on testannut myös vapaata tahtoa. Hänen näkemyksensä mukaan vapaa tahto on kehittynyt toiminnan ohjauksen muoto, jonka avulla ihmiset voivat toimia prososiaalisilla tavoilla valistunutta omaa etuaan kohti, kun näillä tavoilla toimiminen olisi muuten ristiriidassa evoluutionaalisesti vanhempien matelijanaivon halujen tai vaistojen täyttymisen kanssa. Baumeisterin kollegoidensa (pääasiassa Kathleen Vohsin) puossa tekemä tutkimus on osoittanut, että epäusko vapaaseen tahtoon voi saada ihmiset toimimaan tavoilla, jotka ovat haitallisia itselleen ja yhteiskunnalle, kuten pettämiseen kokeessa, lisääntynyttä aggressiota, vähentynyttä avuliaisuutta, huonompia saavutuksia, Juhaa leukaan sattuminen työpaikalla ja mahdolliset riippuvuuden voittamisen esteet. Vapaata tahtoa voi jumpata, siihen on Roilla izeapukirjoja.
xxx/ellauri114.html on line 623: "Eloi, Eloi, Lama Sabachthani", or "The Baumoff Explosive", a short story by William Hope Hodgson
xxx/ellauri130.html on line 549: Alfred Austin P.L. (30 May 1835 – 2 June 1913) was an English poet who was appointed Poet Laureate in 1896, after an interval following the death of Tennyson, when the other candidates had either caused controversy or refused the honour. It was claimed that he was being rewarded for his support for the Conservative leader Lord Salisbury in the General Election of 1895. Austin´s poems are little-remembered today, his most popular work being prose idylls celebrating nature. Austin oli aika lailla Unlucky Alfin näköinen. Bugger it. With my luck, they nominate me as Poet Laureate. Austin was caricatured as "Sir Austed Alfrin" by L. Frank Baum in his 1906 novel John Dough and the Cherub. He was also the subject of a Vanity Fair cartoon by Spy published on 20 February 1896.
xxx/ellauri173.html on line 238: Bei seinem Verwandten Johann Wilhelm Baumer lernte er dort die Philosophie von Don Quijote, aber auch die von Gottfried Wilhelm Leibniz und Christian Wolff kennen und schätzen.
xxx/ellauri176.html on line 170: Et le merveilleux Paradou du roman, ce paradis panthéiste, cet hymne à la nature, à l'amour – ces paysages décrits par Zola perdent toute vibration, toute poésie. On croit voir défiler les pages du catalogue Vilmorin où s'ébattent Serge et une Albine issue du Petit Echo de la Mode. Le film projeté ne montre pas la séquence du grenier, la découvert des toilettes féminines – les nombreux changements de robe d'Albine sont, dès lors, gratuits, irritants. Comme tous les autres acteurs, Gillian Hills (Albine) est mal dirigée, elle n'a aucune grâce, aucun naturel. Francis Huster (Serge), lui, a du charisme mais son dur combat, sa douceur sont hélas surtout perceptibles par le fard qui rantôt ranime, tantôt creuse un visage que des zooms inutiles amènent en gros plan. Et pour avoir voulu donner aux paysages de la Sainte-Baume, du Lubéron, du Parc Floral d'Orléans une certaine unité, on aboutit à des tonalités froides, éteintes. Seules les intérieurs (l'église, la chambre de Serge, la salle à manger de la cure) gardent leurs contrastes, leurs valeurs. Les personnages n'existent guère, aucune vibration n'émane d'eux, ni de la nature cruelle ou triomphante, de ce Paradou, terre-mère bruissante de vie, féconde.
xxx/ellauri178.html on line 279: Roth kirjoittaa hyvin silloin (äärimmäisen harvoin) kun se ei puhu izestään. Silloinkin harvoin ne tyypit alkaa pian väkisin morfautua taas Pilixi. Niinkö toi Baumgarten. Joka peilistä paistaa lopulta Pilin naama taas vääntyneenä kuin naurutalossa. Kaikki salaisia vitunmezästäjiä jotka leikki tsehovia tai tolstoita. Mixen mielestä on hienompaa haukkua izeään kuin muita kirjoissa? Sama tuloshan siitä tulee, ei lukijat ole enempää se kuin sen henkilöitä. Jotain uskonnollista on tässäkin. Eli narsismia.
xxx/ellauri178.html on line 301: "Humaltukaa vitusta ja painotuotteista", Baumgartner suosittaa. Helppohan sen on sanoa. Tää alkaa olla yhtä taaxejäänyttä elämää kuin Eldanka-järven jää. Kävisikö "Huumaantukaa vitunkuvista ja 10 sek videoista?"
xxx/ellauri202.html on line 369: According to Sax’s paper, Emanuel Mendel Baumgarten, one of the first Jewish individuals elected to the Vienna municipal council in 1861, had petitioned the governor of Styria — the Austrian province where Graz is located — to lift the restrictions on Jewish people living in the area.
xxx/ellauri202.html on line 371: In his 1884 book The Jews in Styria: a historical sketch, Baumgarten stated that he and several Jewish colleagues met with the governor in 1856. A letter to mayors in Styria, which was cited in Sax’s paper, noted, “Jews are staying in local districts for a long time and are taking up residence for a long time.”
xxx/ellauri228.html on line 554: Zur gestrandeten Familie gehören der Vater, ein Pfarrer (parsons), der die Abenteuer erzählt, seine Ehefrau, die vier Knaben Fritz (16 Jahre), Ernst (14 Jahre), Jakob/Jack (12 Jahre) und Franz (9 Jahre) sowie die beiden Doggen Türk und Bill. Sie möchten ein neues Leben auf den Gewürzinseln beginnen. Auf dem Weg nach Australien werden sie mitten im Indischen Ozean infolge eines schweren Sturms schiffbrüchig, können aber noch eine ganze Menge von diversen Gebrauchsgegenständen und Tiere vom Schiff auf eine tropische Insel retten. Aber keine Mädchen! Hier lernen sie mit den vorhandenen Werkzeugen und mit den auf der Insel entdeckten Dingen umzugehen und diese zu nutzen. Aber keine Mädchen! So baut sich die Familie ein Baumhaus, lernt jagen und fischen und führt ein einfaches, aber zufriedenes Leben. Nach über zehn Jahren verschlägt es die englische Schiffbrüchige Jenny auf das verlassene Eiland. Sie wird von den Robinsons-Jungen feiernd in die Familie aufgenommen. (Na endlich!) Einige Zeit später nähert sich der Insel ein englisches Schiff. Die Eltern entschließen sich, mit einem Teil der Kinder auf „Neu-Schweizerland“ zu bleiben um dort mit ihnen alt zu werden. Fritz und Franz trennen sich gemeinsam mit Jenny dagegen von der Familie und reisen nach Europa zurück um eine ménage a trois in Ruhe zu genießen.
xxx/ellauri273.html on line 133: #46 Wes Moore #47 Herman Boone #48 Jeff Bauman
44