ellauri052.html on line 33: Malamud Bellow ja Roth oli am. kirjallisuuden Hart Schaffner ja Marx, chicagolainen univormutehdas ja miestenvaatehtimo joka kuoli 2009. Halvat ja mauttomat Marxin veljexet. Bellow suhtautui suopeasti 2v vanhempaan Malamudiin, ison Paulin ikätveriin. Se oli vielä maalaisempi, kotosin Oregonista. Samanlaisia kujakatteja kaikki 3, nahattomia ja karvattomia kullikissoja. PST Bellowin maneeri on laittaa rinnastuxia ilman välimerkkejä niinkuin tän kappaleen alussa. Isaac Bashevis Singer ei kuulunut tähän poppooseen, se oli 1. sukupolven maahanmuuttaja.


ellauri067.html on line 222: 1974 National Book Award (puoliksi Isaac Bashevis Singerin kanssa) 1974. Mahtoi molempia nolottaa. tuomariston yksimielinen valinta Pulitzerin kirjallisuuspalkinnon saajaksi, mutta asiantuntijalautakunta hylkäsi sen1975 American Academy of Arts and Lettersin William Dean Howells -mitali (kieltäytyi).
ellauri147.html on line 187: Dodi, nyt on nähty 2 jaxoa Emilystä. Kuten saattoi arvata, Chicagon runkku heivattin pois pelistä, ja nyt Emily jo kyntää uraa ranskalaisessa mainosfirmassa. Sen 'le vagin jeune' kelpaa heti ranskis äijille, ja ikävän seniori naispomon se ohittaa jo ekassa kaarteessa. Macronin vaimosta tehdään halpaa huumoria. Sovinistivaltioissa kuten USA on suorastaan skandaali että Macronin vaimo on sitä vanhempi. Verratkaa nyt meidän trofeita, huutaa Trump ja Bolsonaro kuorossa ja tuulettaa kainaloista kanoja kuin keltaisia tupeita. Sattumalta Luxemburgin puistossa nähty vinosilmä lastenhoitaja onkin salaa kiinalaisen vetoketjumiljonäärin tytär. Vittu nää amerikkalaiset on sitten ennustettavia. Jotain kerta kaikkiaa masentavaa siinä on. Tulee ihan paha mieli. Mieluumin luen vaikka Isaac Bashevis Singerin sentimentaalisia lapsuudenmuistoja Varsovan ghetosta.
ellauri147.html on line 505: Bashevis">Isaac Bashevis Singer muistelee rabbi-isäänsä (josta se ei ilmeisestikään erityisemmin perustanut):
ellauri152.html on line 425: Se on hyvä kone, se on ahkerassa käytössä Rauhixessa vieläkin. Sen kexijä oli nimeltään Isaac Singer, New Yorkin juutalainen, jonka parta oli erittäinkin röyheä. Six varmaan Isaac Bashevis Singerin piti pitää nimessään tota Bashevitshia (Basheban poika, Iiskon äidin nimi oli Basheba), koska se oli ize vanhempana sileä kuin muna. Singer on hauska kirjailija, jossa juutalaisuuden monet viehättävät puolet pääsevät kukkaansa, vaikka vanhana Amerikassa sen ohimokiharoista ei enää ollut muistoakaan jälellä. Se näytti lähinnä Yodan ja ammoniitin risteytyxeltä. Ompelukoneen kexijän middle name oli Merritt. Jo ennen ompelukoneen keximistä se tikkasi ahkerasti upstate New Yorkissa, siittäen ainakin tusinan ja puoli lehtolasta. Se kuoli miljonäärinä Torquayn kaupungissa briteissä.
ellauri152.html on line 579: Paikka paikoin Bet Dinin loppupuolella alkaa epäilyttää, että Bashevis on sittenkin kaikesta huolimatta narsisti. Se mm. näyttää mielellään lukevan Dostojevskin Rikosta ja rangaistusta. Ja se manipuloi kavereitaan hederissä kuin Joosef veljiään. Thomas Mannin Joosef oli sekin ilmiselvä narsisti, niinkuin Tomppa izekin. Ja homokin se oli. Hmm.
ellauri152.html on line 581: Bashevis kertoo Bet Dinissä että sillä oli hederissä poikaystävä, jonka kanssa ne olivat kuin David ja Jonatan. Oliko ruipelolla punatukka Iisakilla nonbinary taipumuxia? Saattaapa olla, kerze kirjoitti 60-luvulla Mulan-tyyppisen tarinan jossa joku tyttö naamioituu pojaxi voidaxeen opiskella poikien kanssa jeshivassa. Siitä teki julkihomo Barbara Streisand ize elettyä filmiä kymmenen vuotta ja oli ryppyinen (41) kun sai sen vihdoin valmiixi.
ellauri152.html on line 583: The most basic information is this: “Yentl the Yeshiva Boy” is a short story by Isaac Bashevis Singer, the famous Polish-American Jewish writer, published in 1962. It follows Yentl, a Jewish girl from a Polish shtetl who loves Torah-study, as she disguises herself as a man named Anshel in order to study at a yeshiva. Yentl (1983) is the movie-musical adaptation of the story, directed by and starring Barbra Streisand. In many ways it is a fairly faithful adaptation of the story’s events, but it has a different tone and a different ending.
ellauri152.html on line 611: Isaac Bashevis Singer was himself not a fan of the movie. He said about its ending:
ellauri153.html on line 313: Isaac Bashevis Singer tunnustautuu Nuori mies-kirjan takakannessa mystikoxi, joka ezi vastausta polttavimpaan kysymyxeen: mixi ihmiset ja eläimet kärsivät, kivet ei. Hölmö, mixi ei. Ilman kärsimystä ne takuulla kuolisivat vielä nopeammin. Sittenhän ei enää tarvi kärsiä, paizi mystikoiden, jotka todennäköisesti joutuvat palamaan ize keximänsä helkkarin tulipesässä. Sitä odotellessa.
ellauri156.html on line 433: Searching for a possible birth date for David produces an ideal candidate, a holy day on 6 of the 7 known sacred calendars. The day Sat 4 Jul 1057 BC was 17 Tammuz (H), 14 Sum (Enoch, Summer Fast), 1 Res (V), 1 Bir (M), 1 Deer (SR), and 1 Jac (Easter on Priest). That Hebrew day is known simply as the Fast of the Fourth Month, which the Lord says will become a day of rejoicing some day (Zech. 8:19). That date ranks with the best birth dates found so far for the prophets. It is identical on the Venus and Mercury calendars to Isaac Bashevis Singer's birthday. This date fits the pattern so well of all the great prophets, as it should to be in Matthew's chain of key links to Christ, that it confirms this whole set of dates as being correct, including the Biblical assertion that the temple was built in the 480th year of the Exodus.
ellauri182.html on line 64: Hän valmistui Nihon Yliopiston taidelinjalta pääaineenaan kirjallisuus. Noihin aikoihin hän otti taiteilijanimekseen ”Banana”, koska hän piti banaaneista. Yoshimoto aloitti uransa työskennellessään rolf-kerhon ravintolassa tarjoilijana vuonna 1987. Hänen innoittajiaan olivat Stephen Kingin muut kuin kauhuteokset (2kpl). Myöhemmin hän on nimennyt esikuvikseen kirjailijat Truman Capoten sekä Isaac Bashevis Singerin.
ellauri183.html on line 112: He is irritatingly compared to Nobel laureate Isaac Bashevis Singer. "Don't lump me in with Singer. We're very different. I don't go in for the schlemiel interpretation. There's a difference of intent. I am serious. I have not given up the hero -- I simply use heroic qualities in small men like myself. There ought to be more heroes like myself. Idealism has become a strange word."
ellauri191.html on line 1373: Bashevis_Singer" title="Isaac Bashevis Singer">Isaac Bashevis Singer
ellauri257.html on line 468: Tää värssy (1 Kon. 19:11) tuli mieleen Iisak Bashevishille Hudson-joen rannalla.
ellauri257.html on line 486: Shadows on the Hudson (original title Shotns baym Hodson ) is a novel by Isaac Bashevis Singer. First serialized in The Forward, a Yiddish newspaper, it was published in book form in 1957. It was translated into English by Joseph Sherman in 1998. The book follows a group of prosperous Jewish refugees in New York City following World War II, just prior to the founding of the state of Israel.
ellauri257.html on line 491: Bashevis">Isaac Bashevis Singer, salanimi Varshofsky (jidd. יצחק באַשעװיס זינגער, alun perin Icek-Hersz Zynger; 21. marraskuuta 1902 Leoncin, Varsova, Kongressi-Puola, silloista Venäjää – 24. heinäkuuta 1991 Miami, Florida) oli puolanjuutalainen kirjailija. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1978. Singer tunnetaan ennen kaikkea novelleistaan (joita en ole lukenut, vaan sen romskuja).
ellauri257.html on line 492: Singerin isä oli hasidirabbiini, ja hänen äitinsä Bathsheba oli myös rabbiinin tytär. Singer otti myöhemmin käyttöön äitinsä nimen kirjailijanimessään ”Bashevis” (Bathsheban poika). Hänen veljensä Israel Joshua Singer saavutti kuuluisuutta suosittuna jiddišinkielisenä kirjailijana. Niinpä veli Israel Joshua Singer oli nuoremman veljensä ensimmäinen ja tärkein kirjallinen esikuva.
ellauri257.html on line 497:
About The Vulture Living With Isaac Bashevis Singer

ellauri257.html on line 502: Who could live with Isaac Bashevis Singer? The sexual escapades of the most successful Yiddish writer in America — and the one whom most Yiddish literati loved to hate — were public knowledge, in large part because he himself built his reputation as a Casanova in his own fiction, where he was chased into the bedroom by women young and old. His oeuvre might be described as “sex and the shtetl.”
ellauri257.html on line 504: Still, Singer was a married man, but not to Runia (Rachel) Pontsch, who in 1929 gave birth to a son, Israel Zamir, Singer's only child. In Warsaw, before immigrating to the United States, he had a child out of wedlock with one of his mistresses, Runia Shapira, a rabbi’s daughter. She was a Communist expelled from the Soviet Union for her Zionist sympathies. In his 1995 memoir, “A Journey to My Father, Isaac Bashevis Singer,” Zamir recounts how he and his mother ended up in Palestine. But since Singer and Runia separated when Zamir (born in 1929) was little, the report is almost totally deprived of a domestic portrait.
ellauri257.html on line 526: Singer’s domestic side is thorny. The Singers kept a Hispanic maid, and Dvora Menashe (later Telushkin), who was Singer’s assistant in his late years — indeed she wrote a memoir, “Master of Dreams” [1997], recounting that time — told me about her. So did Janet Hadda, who wrote the biography “Isaac Bashevis Singer: A Life” (1997). Hadda even provided me with an address, but my letters went unanswered. Lester Goran, who co-taught with Singer at the University of Miami and wrote a memoir about their friendship, “The Bright Streets of Surfside” (1994), couldn’t help me, either.
ellauri257.html on line 532: Ilan Stavans is the Lewis-Sebring Professor in Latin American and Latino Culture at Amherst College. He edited the three-volume “Isaac Bashevis Singer: Collected Stories” (Library of America) and is finishing a biography of Singer, for Princeton University Press.
ellauri257.html on line 536: Bashevis_Singer_1930s.jpg/220px-Israel_Joszua_Singer_Isaac_Bashevis_Singer_1930s.jpg" />
ellauri257.html on line 544: Hän syntyi Yisruel Yehoyshye Zingeriksi, Pinchas (LOL Pinehas, se joka puhkoi nussijoita keihäällä!) Mendl Zyngerin, rabbin ja rabbiinisten kommenttien kirjoittajan, ja Basheva Zylbermanin pojaksi. Hän oli kirjailija Isaac Bashevis Singerin ja kirjailija Esther Kreitmanin veli. Hän meni naimisiin Genia Kupferstokin kanssa. Hänen vanhin poikansa Yasha kuoli 14-vuotiaana keuhkokuumeeseen ennen perheen muuttoa Amerikkaan. Hänen nuorempi poikansa Joseph Singer oli sekä isänsä että setänsä Isaac Bashevis Singerin teosten kääntäjä. Joseph, taidemaalari ja kirjailija, kuten isänsä, meni naimisiin June Flaum Singerin kanssa, josta tuli kirjailija. Heillä oli neljä lasta: Sharon Salinger, Brett Singer, IJ Singer ja Valerie Singer. Kolme tytärtä seurasivat perheyritystä ja ovat myös runoilijoita ja kirjailijoita sen ohella että käärivät tuohta Iisakin perinnöstä bashevish.com sivustolla.
ellauri257.html on line 548: Lopulta Israel Joshua kutsui nuoremman veljensä, tulevan Nobel-palkinnon voittajan Isaac Bashevis Singerin Yhdysvaltoihin ja suunnitteli hänelle työpaikan The Forwardissa. "Ellei Joshuaa olisi ollut, Abraham Cahan olisi erottanut hänet", Singerin vaimo Genia tunnusti myöhemmin Bashevisin pojalle Israel Zamirille. Joshua kuoli sydänkohtaukseen 50-vuotiaana New Yorkissa, 258 Hudson Riverside Drive, 10. helmikuuta 1944. A Treasury of Yiddish Stories -kirjan johdannossa Irving Howe ja Eliezer Greenberg totesivat, että Mr. Singerin kirjat on järjestetty "tavalla, joka täyttää tavanomaiset länsimaiset odotukset kirjallisen rakenteen suhteen. Hänen romaaninsa muistuttavat sellaista perhekronikkaa, joka oli suosittu Euroopassa useita vuosikymmeniä sitten eli edellisen vuosisadan vaihteessa.
ellauri257.html on line 550: Hinde Ester Singer Kreytman (31. maaliskuuta 1891 – 13. kesäkuuta 1954), englanniksi Esther Kreitman, oli jiddishinkielinen romaani- ja novellikirjailija. Hän syntyi Biłgorajissa, Veikselin osavaltiossa rabbiiniseen juutalaisperheeseen. Hänen nuoremmat veljensä Israel Joshua Singer ja Isaac Bashevis Singer tulivat myöhemmin kirjailijoiksi.
ellauri257.html on line 556: Isaac Bashevis Singerin Saatana Gorajissa sisältää viattoman tytön, joka on olosuhteiden musertunut ja joka kantaa Kreitmanin piirteitä ja erityispiirteitä. (Esther Kreitman kärsi joko epilepsiasta tai muusta fyysisestä tai henkisestä tilasta, jolla oli samankaltaisia ​​oireita, ja myöhemmin elämässä hänet diagnosoitiin vainoharhaiseksi.) IB itse sanoi, että hänen sisarensa oli malli hänen kuvitteelliselle Yentlilleen ., perinteistä taustaa oleva nainen, joka haluaa opiskella juutalaisia ​​tekstejä. Hän piti Esther Kreitmania "parhaana jiddish-naiskirjailijana", jonka hän tiesi, mutta hänen kanssaan oli vaikea tulla toimeen. "Kuka voi elää tulivuoren kanssa?" (Hadda, s. 137). Ja hän omisti osan kerätyistä novelleistaan ​​The Seance (New York, 1968) "Rakkaan sisareni muistolle".
ellauri258.html on line 104: Isaac Bashevis Singer: Skuggor över Hudson floden. (50c)
ellauri258.html on line 126: Sivumennen sanoen, "dignity" on oikeistolainen ällösana, jota on suomittu jo useassa albumissa, erit. Tsihirunkkuṟallin yhteydessä. Oireellisesti, sitä käyttävät mm. paavi Leo työläisistä, Paavi Leo (sama mies), tarkastaja Gently, Unabomber, Marvin, Derek Parfit, Pete Mencken, käsineiti Peg Atwood, Iisakki Bashevis (Mencken sanoo ettei juutalaisilla ole sitä, Bashevis begs to differ), Pascal, Gud (som taler ud), Olli Saxi, Ransu Silava, mustarastaat, De Löllö, joku jumalinen Dr. Dodd, Mark Twain, joku taidekriitikko (puuttuu Goyan Mantoilta parvekkeella, toisin kuin Maneetin, joilla on sylikoirokin), Ernesto "Che" Hemingway, Alex Stubb Maidan-demonstraatioista, Kv filosofien päivän ohjelma 2021, Tytti Yli-Viikarin kainalossa ollut Hawthornen kirja Scarlet Letter, vihan banaanit eli kunniamurhaajat, Lionel Drivel, Alfred Apple Lolitasta, King David kuuma neitonen hot water bottlena. Mikä on tässä yhteistä? Kermaperseily rupusakin kustannuxella, eräänlaista moraalista charitya.
ellauri260.html on line 400: Okei, Forverts sanoisi Iisak Bashevis. Joka maalla on oma vapauskäsitys, ranskalainen la liberté on ihan eri asia kuin saxalainen Freiheit, italialaisesta libertàsta ei voi puhua samana päivänä. Saxalainen on ganz frei tekemään mitä käsketään. Ihmiset eivät puhuisi niin kevyesti kristinuskosta, jos ne tajuaisivat, mikä homma on pitää ihmiset yhdessä sisäisesti ja hallita alempia impulsseja, jotka ajavat apinoita ilkitöihin. Sitäpaizi parliamentarismi on anuxesta, siitä ei ole tekemään rivakoita päätöxiä, pelkkää jahnausta, vaaleja ja toimikuntia. Keskiluokka haluaisi vikkelästi telefooneja, mutta mitä tekee parliamentti? Istuu käsillään.
ellauri263.html on line 497:
Planeettaketjun seitsemän palloa ja keppi. Manvantaraa (ruiskaus) seuraa aina pralaya (lepokausi). Elimet on kuin pattereita, ne pitää ladata aina välillä, tiesi Iisak Bashevis.

ellauri264.html on line 111: Hur länge kunde allt detta bestå? Var der inte så att istäckena vid polerna skulle smälta och höja vattenytan med nästan hundra meter? Skulle då inte hela den amerikanska kustlinjen sköljas bort? Allt vilade på sand, lösa jordskikt, instabilt underlag. Någonstans djupt inne i Asien och Afrika var nya barbarer redan på marsch. Rovgiriga stammar på jakt efter deras utlovade land beredde sig på att uppsluka och ödelägga allt som kom i deras väg. Hyvin ennakoitu Bashevis!
ellauri264.html on line 146: Onnexi Isaac Bashevis on jo kuollut, tää olisi voinut olla viimeinen niitti sen kärsimyxille. “We must believe in free will, we have no choice.” (Isaac Bashevis Singer) KEK Isaac, tästä läpästä olis alt-rightin pojat pitäneet. Siinä on vahvaa tongue in cheek ironiaa.
ellauri264.html on line 263: Vaan minkäs teet kun on huonot ajat eikä omaisuutta kannata realisoida näillä ehdoilla. Loppuisi tää Ukrainan selkkaus niin markkinat piristyisivät ja palaisi apinoiden luottamus jumalaansa Mammonaan. Sitä odotellessa eipä tässä muuta ole tehtävissä kuin laittaa syötävää pihan pikkulinnuille, lukea Bashevis Singerin perijuutalaisia mietteitä ja toivoa että loppu tulisi nopeaan ja olisi suhteellisen kivuton. Parhaassa tapauksessa se tulee siinä järjestyksessä että Seijan huoli onkin tarpeeton.
ellauri264.html on line 490: Iisakki käännätti kirjojaan eri kääntäjillä uudestaan ja uudestaan, usein englannista englantiin. Toisinaan spekuloimme tietyn muutoksen syistä: yksinkertaistaminenko ei-juutalaiselle lukijakunnalle? tuntuiko tarpeelliselta korvata optimistinen loppu traagisella? Mutta hänen kääntäjiensä todistus viittaa johonkin muuhun - siihen, että hän oli melkein ilkeä vastustaessaan ajatusta täydellisesti valmiista teoksesta. Aivan kuten tyypillisen Bashevis-teoksen ristiriitainen miespäähenkilö jää roikkumaan tarinansa loppuun, mielivaltaisuus näyttää olevan itse taiteen periaate. Kirjoittajan henki seisoo noiden loppujen takana ikään kuin hän sanoisi: "Oikeesti, mitä väliä?" If one no longer believed in the Perfect God and His Torah, what reason to seek perfection elsewhere? Sit voi yhtä hyvin pelleillä Ruåzin kuninkaallisille ja ottaa ilon irti kaikesta. Hyvä Iisakki! Right on!
ellauri264.html on line 494: Joku hölmö amerikkalainen haastaa alla olevassa videossa Bashevisin kysyen: Jotkut kriitikot ovat valittaneet, että kirjoissanne ei anneta ihmisille toivoa ja osoiteta tietä jota pitkin päästä nykyajan pahasta pälkähästä parempaan tulevaisuuteen, kuten Alfred Nobel pani palkinnolle ehdoxi. Miten vastaisitte tähän? Bashevis: En tiedä, he voivat olla oikeassa.
ellauri264.html on line 497:
ellauri264.html on line 572: Piinehas taas! Näistä on paasattu moneen otteeseen vars. albumissa 256. Piinehaat pistelevät mieluusti pikkukeihäällä naisten haarukoihin. Bashevishin isukki oli Pinchas. Iisakki peri isältään mieltymyxen paxuihin pumpputoimisiin mustetäytekyniin. Arto Samuli oli aito nasiiri joka äitinsä Tyynen korjaan Hannan neuvosta imutti ryppyisen Elin puoliveteistä elintä. Kolme kertaa se luuli että Eli pyysi öistä palvelusta, mutta astialla olikin ize Jehova. Ikuinen tuomari teki ulostulon ja vihelsi Elin pelin poikki.
ellauri300.html on line 54: Shadows on the Hudson (original title Shotns baym Hodson) is a novel by Isaac Bashevis Singer. First serialized in The Forward, a Yiddish newspaper, it was published in book form in 1957. It was translated into English by Joseph Sherman in 1998. The book follows a group of prosperous Jewish refugees in New York City following World War II, just prior to the founding of the state of Israel. This article about a 1950s novel is a stub. You can help Wikipedia by expanding it.
ellauri300.html on line 68: Isaac Bashevis Singer ja holokaustin jälkeisten amerikanjuutalaisten ongelmat.

ellauri300.html on line 77: Macmillan Publishers’ in-house film and TV unit teamed with Wildhorse Studios on 2016 to develop the Isaac Bashevis Singer novel Shadows on the Hudson for TV. Men det blev det inget av.
ellauri347.html on line 205: 1978 Isaac Bashevis Singer Yhdysvallat / Puola "hänen intohimoisesta kerrontaiteestaan, jonka juuret ovat puolalais-juutalaisessa kulttuuriperinteessä ja tuovat eloon universaalit inhimilliset olosuhteet"

xxx/ellauri075.html on line 166: Mitä hemmettiä? Missä vaiheessa Sestofilt hylkäsi isiensä uskon? Mixei kukaan sano siitä mitään? Isä tukkukauppias varmaan repi tukkaa tukuittain. Mitenniin se oli juutalainen ajattelija jos se peukuttaa Jeesusta? No ehkä jeesuskin oli sen mielestä vain ihminen, niinkuin Spartakus. Isaac Bashevis kysyy Hudson-joen varjokirjassa s. 100: Varför måste djuren lida? Sjestov säger rent ut att Gud är ond.
xxx/ellauri157.html on line 378: Pirkko Saisiosta tulee mieleen kaikin puolin kadehdittava Bashevis Singer. Kaikki on yliluonnollista, ja että näin on, siinä ei ole mitään yliluonnollista. Peura kulkee suolla koparat kopisten. Kallon alta löytyy kakkapussi, jossa on se mitali. Rex regi rebellis. John esiintyi pellavatukkaisena ekaluokkalaisena SYKin Topeliusnäytelmässä pikkupoikana, josta se sai sellasen RRR-mitalin. Sillä voi se olla vieläkin vaatekaapin pohjalla.
xxx/ellauri179.html on line 65: Kirjan nimi tulee siis saarnaajalta, paremman puutteessa. Nousee päivä, laskee päivä. Onko tää se sama meemi kuin Isaac Bashevis Singerin kirjan der Hoif suomennoxen nimi, joka tulee Viulunsoittaja katolla musikaalin (1964) häälaulusta jonka levytti Eddie Fisher, vihelsi Roger Whitaker ja jonka on suomexi tunnelmoineet mm. Matti ja Teppo? Roger on anglokenialainen laulaja.
xxx/ellauri265.html on line 121: Mixei parisuhteessa voi sanoa ääneen kaikkea, ihmettelee Stolbova. Puhuminen on yliarvostettua, voi antaa nyrkin puhua. 15% jauhelihan takana on jokin suuri asia: et taida rakastaa minua ize asiassa edes 15%. Carlolla oli aika riski jäädä yxin. Josmä olisin oikeasti tärkeä sulkisit aina kuistinoven ja sammuttaisit valot. Luottamus ja usko ovat tärkeitä. Tästä mulla on kokonainen kirja. Nilkin vanhemmat riitelivät kovasti. Ihminen oppii loppuun saakka paizi jos siitä tulee dementti. Se voi olla kuin Therouxin Borre Borrare joka oli aina ollut ilkeä pikku hammashoitajalle, joka lopulta kyllästyi ja kuskasi sen käkikelloon. Ei olis kannattanut vittuilla. Puhekin on teko, sana lizari. Quod semel emissumst volat irrevocabile verbum. Missäs tämä austinilainen viisaus tuli äsken vastaan? Taisi olla Bashevishillä.
xxx/ellauri303.html on line 46: Tässä albumissa päästään lopultakin Isaac Bashevis Singerin Hudson-hullutuxen loppuun. Samalla perehdytään syvemmin juutalaisuuteen. Kristinusko on selkeästi juutalaisuuden varaslähtö. Muut juoxijat palas lähtöviivalle, nasaretin edustaja lähti ratakierroxelle tottelematta toista laukausta.
xxx/ellauri304.html on line 694: "Mikael Andrejev Istropovits." Warren ei ole oppinut senkään vertaa Dostojevskistä että erottaisi isännimen sukunimestä. Remoon se on vuotanut kaikki mahdolliset jenkkifobiat ja ennakkoluulot. Yllättävän paljon on niistä samoja kuin Isaac Bashevishilla. Ei varmaan voi olla jenkki ilman noita aivokummituxia. Antikommunismi, rotuviha, naisviha, rahanahneus, talousliberalismi, kulutushysteria, korruptio, kristillisfundamentalismi, ryssäfobia, kiinafobia, homofobia, US-shovinismi, riittäähän näitä.
49