ellauri088.html on line 39: Tulokas on yxi pienestä tosin kasvavasta kourallisesta skififilmejä joissa on NAINEN pääosassa. Joku Eric Heisserer on huomauttanut että joukko studioista lupasi ottaa leffan vaan jos sankari vaihdettaisiin miehexi. Mutta päähenkilön, lingvistiikkaexpertin (Louise Banx) naismaisuus on kriittinen osa hahmon identiteettiä. (Oikeastikin valtaosa lingvisteistä on naisia!) Hollywoodin skifi on historiallisesti luottanut sankarillisiin, toimintasuuntautuneisiin miesesitaistelijoihin. Tulokas on sixi aivan omituinen, kun siinä on briljantti, komplexi sankaritar joka ei saisi edes valomiekkaa päälle.
ellauri088.html on line 49: Noniin siis heptapodit tietävät että 3000 vuoden kuluttua ne tarvii apinoilta apua (mixi ihmeessä? ovatko ne keskijalkaa vailla?). Sixi ne on tulleet maan päälle jakamaan apinoiden kanssa näkemyxiä ja kielitaitoa. Tällä lailla Louise Banxkin oppii että sen tytär joka ei ole vielä syntynytkään tulee kuolemaan parantumattomaan sairauteen. Kai se näkee kanssa minkälaisessa hoitokodissa se ize vetää viime henkäyxensä, saako se lisähappea vai onko hoitajat liian kouluttamattomia. No onhan nää henkilökohtaisia katastroofeja, myrskyjä vaikka pikku vesilaseissa.
ellauri088.html on line 51: Tulokas vie apainaköörin mystiselle, ja aika ajoin pelottavalle matkalle, mutta loppuu sentään optimistisella nuotilla (eihän se muuten Hollywood-raina olisikaan). Filmin lopussa (siis sen toisessa päässä, voishan sen kelata lopusta alkuunkin), kaikki maailman proletaarlaset yhinöivät yhteen, huomattuaan että ne ja niiden seizenjalkaiset kaverit on kaikki humanisteja ja osa paljon suurempaa universumia. (Eikö ne muka tienneet sitä ennestään?) Mikä tärkeintä, apinarotu - Louisa Banx etunenässä - on ottanut naisen askeleen joka olisi ollut liian iso miehelle, se on evolvoinut pitemmälle kuin kukaan, sillä se on ratkaissut matukielen arvoituxen, ja pystyy kelaaman ajan videota eteen ja takaisin ihan vapaasti, hitaasti ja nopeasti ja vaikka pysäytyskuvalla. Se on kyllä katastrofaalinen ajatus peliteoriaan perustuvalle yritteliäisyydelle. Mitä kanzii jännätä ja pinnistää jos voi etukäteen kelata filmin The Endin kohdalle? Kamala spoileri.
ellauri088.html on line 55: Banx valizee että se hyväxyy tän tappion, tunnustaen että on parempi syleillä elämäänsä kuin painia sen kanssa. Tää on mustekalojen lahja humanistikunnalle.Se on syvällinen, liikuttava, ja nostaa tän rainan skifi-hall of famen kuvaseinälle. Typerys, ei kai sillä ole mitään valintaa jos kaikki on selluloidilla jo valmiixi alusta saakka, tai siis kummasta tahansa päästä kazottuna, kerta aika on staattista eikä dynaamista.
ellauri088.html on line 65: Parin session jälkeen jossa ei päästy mihinkään, koska mustekalakieli on vihellyksiä ja murinaa kuin valailla eikä apinoilla ole niitä äänteitä), Banx näkee vanhanaikaisen valkotaulun seinällä ja saa idean. Se kirjoittaa tauluun HUMAN siinä toivossa että josko matut osaa kirjoittaa ja voivat ymmärtää toisiaan myös sillä tavalla. (Kaikki apinat ei suinkaan osaa kirjoittaa, ja taito on hyvällä vauhdilla menemässä maanrakoon lopuillakin.) No joo! jos se olis ollut mies se olis kirjoittanut MAN. Mutta kun se on vaatimaton nainen, se kirjoittaa HUMAN eikä WOMAN. No ehkä mustekalat ei kazo muukalaisen housuihin ihan ensi kättelyssä. Ja kazo: seizenjalat vastaavat jollain emojilla.
ellauri088.html on line 69: Muutaman session jälkeen Max Weber käskee (nojoo, tietystikään Banx ei ole pomomies, vaan joku Max Weber) siirtyä todella tärkeisiin kysymyxiin, sensijaan että keskityttäisiin ala-asteen sanoihin kuten "EAT! FUCK! KILL!". Banx koittaa selittää että täytyy aloitta alkeista ja jatkaa siitä tärkeämpiin aiheisiin kuten "Mikä on teidän tarkoitus maan päällä?" Jumalahan teki kaikki muut elukat ja kasvit Aatamin ja Eevan syötävixi. Maistutteko te hyvältä paistettuna?
ellauri088.html on line 71: Eli täytyy tietää mitä on pronominit, ymmärtävätkö pääjalkaiset kysymyxiä, ja tiedonvaihtoa, ja paljon muita asioita kuten kapitalismi ennenkuin voi jatkaa syvällisemmillä lauseilla. (Näin menetellään matujen kanssa muutenkin, ks. mun ja CJ Cherryn Ulkkis-sarjaa johon palaan jossain myöhemmässä numerossa.) Max Weber murisee mutta antaa Banxin jatkaa esikouluhommia. Tää kuulosti tosi todenmukaiselta, mullakin on imbesillejä esimiehiä. Yx mun kaverikin sanoi että tää on ihan kuin meidän laitoxelta.
ellauri088.html on line 73: Lindkvistin tehtävä on ajatella kieliä ja miten ne toimivat. Lindkvistit rakastavat puhua kaikille pyllykielitieteestä ja omista idiolekteistä, ja joskus ne kirjoittavat kokonaisia tutkimusartikkeleista jostain jota ne kuuli bussissa tai näki telkasta. Tämmöstä me puuhataan. Kaikki ei sunkaan ajattele miten kieli toimii tai ole edes yhtään kiinnostuneita siitä. Se on ikävää. Sixi ei ole yllättävää että Max Weber on turhautunut koska se luulee ettei mitään edistystä tapahdu, vaikka Tri Banxin mielestä se etenee hyvää vauhtia. Tulee mieleen se yxi tiedonhakuguru joka sanoi että joka kerta kun se potkii ulos tiimistä lingvistin tuloxet paranevat.
ellauri088.html on line 77: Tässäpä koko filkan pointti! Kun Luisa Banx alkaa ymmärtää seizenjalkojen kieltä, se alkaa irottautua ajan kulusta. Se näkee tulevan ja nykyajan samaan aikaan (mistä seuraa kyllä aikamatkaparadoxeja, mutta ne ei kuulu lindkvistin expertiisiin). Hepatopodien kirjakieli on ympyriäistä ja jokaista lausetta kuusaillaan kokonaisuutena, mikä helpottaa ajan hahmotusta epälineaarisena. Tää on kyllä höpöhöpöä. Ei kielen oppimisesta seuraa että näkee tulevaisuuteen, sitä varten pitäs vaihtaa koko aivokoppa pääjalkaiseen, noin vähintään.
9