ellauri008.html on line 89: Siri Hustvedt ja Paul Auster
ellauri008.html on line 91: Siri Hustvedt ja Paul Auster
ellauri008.html on line 117: Austerin iskä myi kodinkoneita.
ellauri008.html on line 155: Austerin näköinen tytär Sohvi on julkkis wannabe.
ellauri008.html on line 191: Siri Hustvedt ja Paul Auster
ellauri008.html on line 219: Paul Austerin hullu punatukkainen isoäiti
ellauri008.html on line 220: ampui isoisä Harry Austerin, in Kenosha, Wis.
ellauri008.html on line 483: Wiiksiwallu eläinmurhaaja Hemingway tietysti, tyhmä sonni Henry Miller, kaakelileukainen Knut Hamsun, valassarjamurhaaja Melville enimmäkseen (paitti se "mieluummin en" novelli). Conrad merenkävijä myös eri selvästi, en meinaa jaksaa lukea. Henry James on yllättävän ällö myös, vaikkei mikään sonni. Ite asiassa Dostojevskikin soveltuvin osin kuuluu tähän. Ja Paulo Coelho, mirabile dictu. Naismaista miesmäisyyttä on näet myös näiden harrastama nokintajärjestyksen vahtaus ja sitä palveleva pyhyyshymistely, vaikka itse ovat piipunrasseja. Mieskirjailijoita on selvästi jenkkijutkut Bellow, Malamud, Roth etenkin, Paul Auster. Amos Oz ei kuulu joukkoon, mut se ei ookkaan jenkki. Eikä Singer. Naismainen Åke-Håkan Knausgård on selvä mieskirjailija, sukuaan haukkumalla koittaa päästä julkuksi, alistamalla ylistää itseään ja lyttää naisiaan. (Mussakin voi olla sitä vikaa. Mut en sentään ole julkkis.) Bylsii lapsia, fanittaa Hamsunia, Hördeliniä ja Hitleriä, kaikki hulluja mieskirjailijakolleegoja. Hyi. Sen eka kirja enkeleistä oli aika hyvä.
ellauri022.html on line 587: Ingan naamarissa Siri skizoilee myös sen ja Paul Austerin avioliitosta. Sonja on niiden tyttö Sophie. Ämmä ottaa izensä liian vakavasti ja haluu keulia, siinä pulma.
ellauri022.html on line 603: Eken kautta Siri kelaa isän suvun vaiheita vähän kaunisteltuna, pienentää vanhempiensa ikäeroa. Paul Austerista kertoo sit Inga ja Max. Paul Auster on takuulla bylsinyt jotain new age lunttua. Siri tietää olevansa sitä fixumpi mut sittenkin, Edie oli kai ollut nätimpi. Tai parempi sängyssä, mitämax. Norjalaiset ei ole mitään vällykäärmeitä. Jalat tulee ulos sängyn päädystä.
ellauri031.html on line 593: Makea näyttää eniten häirizevän, että Sariola ei ole Paul Austermainen epäluotettava kertoja. Eipä ei, Esukkaan voi luottaa kuin Tiedonantajaan.
ellauri032.html on line 628: Samuel Beckett oli ranskalaistunut irkku irlantilaistuneesta anglikaanisesta hugenottisuvusta. Syntyi pitkänäperjantaina 13.4.1909, samana vuonna kuin Kaarlo Syväntö ja Heikki Brotherus. Samana päivänä kuin Jöns mutta eri vuonna. Sporttinen kriketinpelaaja toteutti Paul Austerin märän unen olemalla 1st class cricket player ja nobelisti samassa naamarissa. (Persona on naamari, muistattehan.) Se oli viimeinen modernisti, sen jälkeen oli enää post. Siinä on jotain samaa kuin Camusissa, muttei kuitenkaan. Existentialisti se ei ole ainakaan. Eikä mikään posetiivari. Enemmänkin sellanen "tilanne on toivoton muttei vakava." Hyvä tyyppi siis siinä suhteessa.
ellauri033.html on line 723: Se liikkuu epäilyttävässä seurassa, mm. Paul Auster ja Siri Hustvedt
ellauri037.html on line 36: Mun tän kaleidoskooppisilpun tarkoitus ei oo postmodernisti huijata, se ei ole apinan koijausta kuten Italo Calvinon peilailijaliikemiehen, pikku-Maken, Auster Paul">Paul Austerin tai Salman Rushdien vastaava, vaik onkin yhtä narsistista. Kun olen autisti mä huvitan vaan izeäni. Vedän modernisti käteen, en postmodernisti nenästä.
ellauri047.html on line 992: Issur Danielowitsch Demsky, Robert Zimmermann, Paul Auster, Harry Heine, Solomon Bellows, ynnä monen monta muuta juutalaista on myynyt sielunsa paholaiselle ja muuttanut heprealaisen nimensä saxalais-slaavilaisexi ja siitä edelleen lännemmäxi, vielä vähän lännemmäxi.
ellauri096.html on line 595: Huoh. Joko taas. Vois vaihtees olla vaikka reliable. Jaska pilkkaa Paul Austeria postmodernismista vaikka sen omat postpostmodernit paasauxet ei ole yhtään modernimpia, pikemminkin päinvastoin.
ellauri106.html on line 95: Toi baseball innostus on sillä yhteistä toisen kiilusilmän Paul Austerin kaa. Se on selvä merkki hölmöläisyydestä.
ellauri107.html on line 324: Rothin paras teos on Harrin mielestä Käänteiselämää (The Counterlife, 1986). Se on fantastinen postmoderni teos, joka muljauttaa tarinan ylösalaisin peräti viisi kertaa. Lopulta lukija ei voi olla varma oikeastaan mistään. Se on hienoa. Suunnilleen sama idea on Paul Austerilla teoksessaan 4 3 2 1. Se ainakin oli syvältä.
ellauri192.html on line 483: Paul Auster 100/1 (Eiih! tosilälly, ja "vasta" 75v. But yet another New York Jew.)
ellauri238.html on line 33: Paul Auster ja Pena Saarikoski näkevät tulevaan
ellauri349.html on line 609: Kalansilmäisen mutta syöpäisen Paul Austerin romuluinen puoliso, narsistinen Siri Hustvedt (kz. albumeita 8 ja 22) antaa Eskin narsismille lisäpotkua. Ei voi olla suuri narsisti olematta ensin pieni narsisti. Eskin lavatoiminta todisti ja vaati adaptiivista grandiositeettia, eli siis just tätä narsistista egoa. Eri asia oliko koko paskasta muuta hyötyjää kuin Eskin lompakko. No oli toki, kuten "The Nokia Way" ja arjen sankareiden lomaviihde. Kummasti se on säästänyt joka lippusen ja lappusen perustellaxeen tutkijanuransa lässähdystä ja uutta nousua liike-elämän komeljanttarina. Ei vittu nyt tulee Curre Lindström ja "den glider in". Currestakin on kai kaivettu jälkeenpäin esille kaikenlaista noloa (albumi 305). Sellaisia ne julkkixet tuppaa olemaan. Eski otti yleisönsä rajusti jo 20-vuotiaana laskareiden pitäjänä. Luennoidessaan Eski ei kazo ketään silmiin, vaan muumipilviä. Figures. Tuntuu suorastaan nololta, että Eski ylipäänsä puhuu muumeista. Se ei takuulla lukenut pienenä muumikirjoja, vaan Battler Brittoneita, Jerry Cottoneita ja Johannexen evankelumia. Panin murinaa jaguaariini.
ellauri360.html on line 297: WG Sebald : Austerlitz (Austerlitz)
xxx/ellauri044.html on line 741: Onko Fred Astairella ja Voltairella muuta yhteistä kuin rimmaava nimi? Ransulle se ei ollut edes oikea, vaan anagrammi Arouetista. Ei Fredillekään, vaan väännös Austerlitzistä.
xxx/ellauri044.html on line 755: Frederick Emanuel Austerlitzin äiti oli on Johanna Geilus (1878–1975) lähde? ja isä Frederic Austerlitz. Johanna-äiti oli syntynyt Yhdysvalloissa saksalaiseen luterilaiseen perheeseen, joka oli muuttanut Itä-Preussista ja Elsassista Yhdysvaltoihin. Isä Frederic oli syntynyt Linzissä Itävallassa juutalaiseen perheeseen, joka oli kääntynyt roomalaiskatolilaisuuteen. Isä Frederic oli muuttanut lapsena 1893 New Yorkiin Ellis Islandin kautta. Sukunimi Austerlitz muutettiin Astaireksi, kun Fred oli vielä nuori. Fred eli vielä vanhemmaxi kuin Voltaire, 88v. Laulutaito on siis preussilais-juutalaista perua, hyvä ettei jäänyt vanhaan maahan kaasuntumaan. Maria Teresian alamainen ja der alte Fritzin kaima. Austerlitzissä pani Napsu päihin Tessulle ja Alexanterille. Pettyneenä Alex otiti sitten Sumen Ruozilta. Loppukin on historiaa.
xxx/ellauri193.html on line 683: Omituinen opinahjo: Lapset viedään kummalliseen sisäoppilaitokseen nimeltään Vaaksavaaran Valmistava Koulu. (The Austere Academy, suom. Marja Helanen-Ahtola 2004)
25