ellauri014.html on line 485: Austenin jotkut sankarittaret otti vanhan hienon herran. Elizabeth Bennet sai lottovoiton, se kesytti tumman, tuhman ja rikkaan lopulta kiltiksi. Vanhan ja hienon se saa siitä sitten lopuksi, kun on itsekin vanha hieno, ja niistä tulee dekkareita. Varo ottamasta liian vanhaa, voi tulla ei-toivottua vaipanvaihtoa.
ellauri023.html on line 543: Näitä on myös Jane Austenin Sanditon filmatisaatiossa. Se on hyvä uudisversio, koska se on yhtä naurettava kuin Austen izekin. Mut mä olen kylä tosi pettynyt jos Otis osottautuu huijarixi. Se olisi silkkaa rasismia. Mut pakkohan sen on olla, koska yrmy Sydneyn on oltava oikeassa, jotta sen voi päästää Charlotten pukille. Siis Otis, olet pesukarhu versio Wickhamista, sori siitä. Pluto, olet oikea pelle!
ellauri063.html on line 436: Burtonin Melancholia oli aika samantapainen. Puu kasvoi Brooklynissa tyttö luki kirjaston kirjoja läpi aakkosjärjestyxessä ja oli päässyt Burtoniin kunnes kiltti kirjastonhoitaja lainasi sille jotain tyttökirjoja. Alcottin ja Austenin se oli ehtinyt jo lukea.
ellauri238.html on line 310: Pena luulee Matti Jämsää Olavi Virraxi. Olavi olisi loukkaantunut, Matti Jämsä ainakin. Kuka helvetissä on Matti Jämsä? Apu-lehden toimittaja, joka karhun kanssa painii löi (karhu löi siltä posken simpulaxi), ajoi Ladan mereen ja selvisi siitä hengissä, teki toinen toistaan hölmömpiä temppuja. Ihmisenä Matti Jämsä oli avulias, huumorintajuinen (hän uskalsi ivata jopa itseäänkin ilman että suutahti), "reilu" sanan parhaassa merkityksessä, hermoherkkä sekä helposti äärimmäisyyksiin horjahtava. Ja kuten kaikilla kuuluisilla miehillä on hänelläkin omat omituisuutensa; hän juo öisin! Kuuluisuus, niin. Matti Jämsän ystävä ja kollega Veikko Ennala syväluotaa aikansa sankaritoimittajaa. Ennala pohtii muun muassa sitä, onko Matti Jämsä hullu. Hetkinen, kukas se toimi Ennalan postipoikana? Se oli Tommi Liimatta. Hizi, ei taaskaan muistettu ostaa kontaktiliimaa, jolla voisi Jane Austenin vanhan Ylpeys ja ennakkoluuloon liimata. Se ei kyllä onnistu kontaktiliimatta.
ellauri362.html on line 39: Monet kirjailijat ovat saaneet Austenista ketjureaktion, mikä johti useisiin romaaneihin ja muihin mukautuksiin. Elizabeth Astonista tuli yksi Austeniin liittyvän kaunokirjallisuuden tuotteliaimmista kirjoittajista. Hän oli opiskellut kirjailijaxi St Hilda's Collegessa Oxfordissa lordi David Cecilin, Austenin elämäkerran kirjoittajan, johdolla. Aston katsoi, että Austenin romaanit olivat "nykyään yhtä tuoreita kuin silloin, kun ne kirjoitettiin". Tarinaansa laatiessaan Aston päätti olla esittämättä Austenin hahmoja, kuten Mr Darcya. Sen sijaan hänen tarinoissaan on vielä tuoreempia, ize asiassa äskettäin keksittyjä hahmoja, jotka liittyvät Austenin teoksissa nähtyihin henkilöihin, kuten Darcyn, Bingleyn ja Collinsin perheisiin.
ellauri362.html on line 46: Kylläpä on kehno fan fiction sequel Jane Austenin Pride and Prejudicesta! Mitään ei ole jäljellä Janen hienosta huumorista ja säätymoraalista. Samat hynttyyt päällä, mutta aivan ala-arvoista chicklittiä.
ellauri362.html on line 51: Siis aivan toisenlainen kuin Elizabeth Bennet! Tukevahko mutta suloinen Jennifer Ehle on ainoa oikea Elizabeth Bennet. (Jennifer Anne Ehle is an American actress, the daughter of English actress Rosemary Harris and American author John Ehle.) Elizabethia pidetään ihailtavimpana ja rakkaimpana Austenin sankarittarista. Häntä pidetään yhtenä brittiläisen kirjallisuuden rakastetuimmista hahmoista monimutkaisuutensa vuoksi. Austen itse kuvaili Elizabethia "yhtä ihastuttavana olentona kuin on koskaan painettu". Mr. Darcy oli onnen Pekka päästessään painamaan sitä Pemberleyssä. Ei suotta Colin Firth virnistele hääkieseissä matkalla neizytkammioon!
ellauri362.html on line 53: Charlotte Brontë kirjoitti kirjeessään Lewesille, että Ylpeys ja ennakkoluulo oli pettymys, "huolellisesti aidattu, hyvin viljelty puutarha, jossa on siistit reunat ja herkät kukat; mutta... ei avointa maata, ei raitista ilmaa, ei sinistä kukkulaa, ei yhtään herkullista panoa". Hänen lisäxeen Mark Twain suhtautui teokseen ylivoimaisen kielteisesti. Hän sanoi: "Joka kerta kun luen 'Ylpeys ja ennakkoluulo', haluan kaivaa [Austenin] ylös ja lyödä häntä kalloon omalla sääriluullani", Twain kirjoitti eräässä kirjeessään ystävälle. WTF? No Clemens oli vitun misogyyni jenkki. Samanlainen miesääliö kuin piipunrassi Philip Teir.
ellauri362.html on line 57: Vuoteen 1818 sijoittuva tarina on jatkoa Jane Austenin romaanin Ylpeys ja ennakkoluulo tapahtumille. Fitzwilliam Darcy lähtee Konstantinopoliin aloittaakseen diplomaattisen tehtävän vaimonsa Elizabeth Bennetin kanssa. Heidän poissa ollessaan parin viisi varakasta tytärtä jäävät Lontooseen serkkunsa herra Fitzwilliamin luo. 21–16-vuotiaat sisarukset ovat prime ja kunnollinen Letitia, nokkela Camilla, kevytmieliset kaksoset Georgina ja Isabelle sekä musiikillinen ihmelapsi Alethea. Kaksi nuorempaa veljeä jää Darcyn kartanolle Pemberleyyn.
ellauri362.html on line 71: Publishers Weekly arvioi romaanin arvostelussa, että se "on pikemminkin rantakirja historiallisten fiktioiden ystäville kuin kirjallinen kunnianosoitus Austenin mestariteokselle", ja katsoo, että tyttäret on kirjoitettu ennustettavasti. Arvostelija arvostelee myös Astonia siitä, ettei se onnistunut jäljittelemään Austenin tyyliä, vaan romaanin proosa on "tylsää ja anakronistista".
ellauri362.html on line 73: Paige Wiser, joka kirjoittaa Chicago Sun-Timesille, päinvastoin nimtuten jämentää, että Aston kirjoittaa tarinansa Austenin tyyliin, jonka tuloksena on "hyviä hahmoja, mahtavia sarjakuvia, upeaa romantiikkaa". Vuonna 2013 The Daily Buglen Aja Romano listasi sen parhaiden Austen-sovitusten joukkoon. Useat kommentoijat ovat luokitelleet sen tylysti fanifiktioksi.
ellauri362.html on line 78: Fitzwilliam Darcy, Gentleman on yhteinen nimi, joka on annettu Pamela Aidanin kirjoittamalle historiallisten romanttisten romaanien trilogialle. Kuten nimestä voi päätellä, ne perustuvat vahvasti Jane Austenin vuoden 1813 romaaniin Ylpeys ja ennakkoluulo, ja niissä on monia romaanin tapahtumia nähtynä herra Fitzwilliam Darcyn, Austenin romaanin keskeisen mieshahmon, näkökulmasta.
ellauri362.html on line 80: Pamela Mogen (s. 18. lokakuuta 1953), joka tunnetaan paremmin kynänimellä Pamela Aidan, on yhdysvaltalainen kirjailija. Hänen romaaninsa ovat Jane Austenin fanifiktiota, joka perustuu Pride & Prejudiceen. Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo on ollut hänen suosikkiromaaninsa lukiosta lähtien. Pamela Piukkapepun kexeliään juonen yhteenvedot alla. Jännää miten erilaisilta tapahtumat näyttivät Mr. Darcyn silmäkuopista!
xxx/ellauri268.html on line 231: Kustantajan epäilyxet eivät olleet aivan perättömiä. Esim. Lich Kingistä kertova fan fiction novelli (Christie Golden) on kuin Jane Austenin tai Kinsellan kynästä. Seikkaperäisesti kerrotaan mitä kelläkin on päällä, mitä syödään ja miltä tuntuu eri poikaystävien suudelmat. Yli sata sivua on aherrettu eikä vielä yhtään ainoata kunnon listintää eikä yhtään mehukasta panoa, edes tappeluita tai car chaseja. Hemmetti, jos olisin tän huomannut, en oisi tuhlannut ko. chick lit niteeseen viittäkypää senttiä!
14