ellauri003.html on line 928: kirkkoisä Augustinusta siteeraten:
ellauri012.html on line 641: Loppukaneetixi vielä pitkä sitaatti tonttu iki-iäkkäältä. Aina ajankohtaiset naisen käyttöohjeet kirkkosetä Augustinus">Augustinuxen kotisohvalta tuolta 300-luvun Hiposta.
ellauri032.html on line 136: Vuonna 1646 Pascalin isä kaatui pahasti jäisellä tiellä Rouenissa, minkä jälkeen häntä hoitaneet lääkärit saattoivat perheen kosketuksiin jansenistisen lahkon kanssa. Samana vuonna koko perhe kääntyi jansenisteiksi. (Näistä jansenisteista tarvittaisiin oma paasaus. Niiden gurusta Hipon Augustinus">Augustinuxesta taitaa mulla jotain jo ollakin.) Lankeemuxesta seurasi parannus. Monet näkevät Pascalin matemaattisen uran alamäen alkaneen tästä hetkestä, mutta Pascal onnistui vielä tekemään matemaattis-luonnontieteellisiä innovaatioita, vaikka hän kärsikin pahenevista ruoansulatushäiriöistä, jotka aiheuttivat hänelle kerran jopa ohimenevän paskahalvauksen. Vuonna 1648 Pascal loi ilmanpaineen luonnonlait tutkittuaan ilmiötä Evangelista Torricellin keksimällä ilmapuntarilla. Enpä tiennyt että sen nimi oli evankelista. Pascalilla oli varmaan pieru exyxissä, siitä tulee maha kipeäxi. Helpotus tulee sitten isolla paineella. Jos tulee, muuten saa istua tuntikaudet paskalla, tulee peräaukkoon paiseita.
ellauri036.html on line 93: "Ainoa hyvä mikä elämässäni on ollut, jos siinä voi sanoa olleen jotain hyvää, on se, että kaikki valheelliset ilot kylvivät niin paljon tuskaa ja katkeruutta mieleeni, etten voinut enempää kestää." Nämä yksinkertaiset sanat lausui nuoruudestaan pyhä Augustinus, miehekkäin mies, joka on elänyt maan päällä. Harvat olisivat voineet lausua näitä sanoja niin suoraan kuin hän, vaikka ne ovat kaikkien sydämissä; ainakin soivat ne ylinnä minunkin mielessäni.
ellauri036.html on line 95: Mix toi nyt oli Mussesta miehekästä? Ai koskako se näytti hurlumheinsä kaikille? Sekö on miehekästä. Sitähän julkkixet tekee koko ajan, kuuluttaa yxityisasiansa meediaan. Se on niistä mojovaa. Rotevaa, kuin Marianne karkki suuhun Lean iloiselle vanhuskaverille Kivelässä. Augustinus">Augustinuxellakin tais olla noita huoraamisjuttuja, joista se sitten ryhdistäytyi ja rupes munkixi. Kai tästä hippopotamuxestakin pitää tehä oma paasaus, ei mulla vielä siitä ole paljoa, paizi se hyvän emännän ylistys jossakin.
ellauri062.html on line 980: Kylä lähtee vara-Weiningerin pyssystä. Mainittakoon aluxi kirkkoisä Augustinus, kaikkien ruskeakielisten suojeluspyhimys, jonka mukaan helvetti vain todistaa jumalan oikeamielisyydestä. Epäuskonnollinen ihminen – jos sellaista olisi – ei mieti jälkeenpäin, tapahtuiko oikein vai vasein. "Se tuli vaan."
ellauri090.html on line 152: Roope vittuilee vähän kirkkoisä Augustinuxelle, mikä pudottaa katoliset ainakin sen ihailijakunnasta. Muistattehan, Augustinus oli Leibnizin koulukunnan perustajajäseniä, minkä mukaan tässä elellään parhaassa mahdollisessa maailmassa, koska pirukin on luojanluoma, ja siis paras mahdollinen piru sekin. Jos joku herran tempaus näyttää väärältä, vääryys on vaan tillittäjän silmässä. God works in mysterious ways. Ei tässä olla mitään manilaisia (Arouet siellä takarivissä, pyyhi virnu poies naamalta tai tulee jälkkäriä, eikä ruuan päälle tule sulle jälkkäriä.) Eli näin:
ellauri096.html on line 366: Vapaa tahto oli eräs Augustinuksen käsittelemiä ongelmia. Hän pohti, voiko ihmisen tuomita helvettiin pahojen tekojen takia, jos hän ei itse toimi oman tahtonsa mukaan tai ei tunne kristillisiä opetuksia. Erityisesti pelagiolaiskiistassa Augustinus korosti armon olevan pelastuksen edellytys. Ihmisen tahto oli Augustinuksen mukaan alun perin tehty vapaaksi, mutta synnin vuoksi sittemmin turmeltunut ja rappeutunut. Toisin kuin protestantismissa usein on tulkittu, Augustinus ei kuitenkaan kumonnut ajatusta ihmisen vapaasta tahdosta. Augustinuksen korostus oli, että sekä Jumalan suvereeni armo että ihmisen vapaa tahto täytyy hyväksyä.
ellauri096.html on line 368: Augustinuksella oli myös merkittäviä perusteluja kristillisten arvojen levittämiselle maan päällä. Vaikka hänellä olikin teologisena filosofina hyvä tarkoitus, hänen kirjoituksiaan ja niiden tulkintoja on myöhemmin käytetty etsittäessä syytä ja oikeutusta ristiretkille, noitavainoille ja kirjarovioille. Erityisesti donatolaiskiistassa Augustinus asettui kannattamaan valtiovallan puuttumista uskonnollisten kiistojen ratkaisuun.
ellauri096.html on line 372: Tästä syystä Augustinus on saanut katoliselta kirkolta arvonimen Doctor gratiae, "Armon opettaja". Syynä on se, että hän muotoili kirkon näkemyksen armosta Paavalin opetuksen mukaiseksi – ihminen on perisynnin myötä heikko, joten hyviin töihin vaaditaan Jumalan armoa. Augustinuksen armo-oppi johti kuitenkin predestinaatioon, jonka mukaan Jumala on edeltä käsin valinnut ne, joille hän antaa armonsa ja jotka tulevat pelastumaan. Augustinuksen mukaan tämä on mysteeri, jota ihmisjärki ei voi käsittää.
ellauri096.html on line 374: Augustinus omaksui Cicerolta ideaalin, jonka mukaan tosi viisaus saavutetaan laaja-alaisella filosofisella ja tieteellisellä työllä. Hän katsoi, että Raamatun tekstiä ei pidä tulkita kirjaimellisesti, mikäli se on ristiriidassa tieteen ja Jumalan antaman ihmisjärjen kanssa. Teoksessaan De Genesi ad Litteram ("Genesiksen kirjaimellisesta tulkinnasta", 408) hän kirjoitti:
ellauri096.html on line 380: Pohjoisafrikkalainen kirkkoisä Augustinus oli ennen kristinuskoon kääntymistään manikealainen. Vaikka Augustinus kääntymyksensä jälkeen oli manikealaisuuden tiukka vastustaja, on manikealaisten vaikutteiden väitetty vaikuttaneen hänen kauttaan myös kristinuskon kehitykseen. Toisaalta on myös esitetty ettei Augustinuksen aiempi manikeolaisuus olisi vaikuttanut kristinuskon kehitykseen. (There Is No Dog / There Is Dog - professorit kiistelevät taas.)
ellauri096.html on line 382: Oisko Augustinuxessa vähän Teo Kirkistä? Tero Kirkisen isä oli piispa Kirkinen. Niissä ainakin on paljon samaa. Tero opetti mulle jossain retretissä että pilvestä saa vastauksen kun lähettää sinne kexejä ja vastaanottaa sieltä evästeitä. Augustinus kävi poikasena naurisvarkaissa. Se tunnusti sen Tunnustuxissa.
ellauri096.html on line 384: Augustinus on läntisen kolminaisuusopin muotoilija. Hän käyttää kolminaisuusopin selventämisessä mallina ihmissielua. Isä, kaiken olemisen lähde, vastaa ihmisen muistia, Poika ihmisen aktiivista ajattelua ja kommunikaatiota ja Pyhä Henki ihmisen tahtoa ja rakkautta. Samoin kuin ihminen ilmaisee itsensä ajatustensa ja sanojensa kautta, Isä ilmaisee itsensä Sanansa, Kristuksen kautta. Ja samoin kuin ihminen tahtoo ja rakastaa sitä, mitä hän ajattelee, Pyhä Henki yhdistää Isän ja Pojan toisiinsa. Suhteessa luomakuntaan Pyhä Henki on se Kolminaisuuden persoonista, joka synnyttää ihmisissä rakkauden Jumalaan yhdistäen heidät näin Isään ja Poikaan. Augustinuksen mukaan Pyhä Henki lähteekin sekä Isästä että Pojasta. Augustinuksen käsitys siitä, että Henki lähtee myös Pojasta on merkittävimpiä läntisten kirkkokuntien ja ortodoksisen kirkon välisiä ekumeenisia ongelmia. Tämä käsitys on päätynyt myös ns. filioque (lat. "ja pojasta") -lisäykseksi lännen kirkkojen uskontunnustuksiin.
ellauri096.html on line 386: Teoksessa De Genesi ad Litteram Augustinus esitti, että Jumala loi kaiken maailmankaikkeudessa olevan samanaikaisesti, ei kuudessa kalenteripäivässä niin kuin Genesiksen suora luenta vaatisi. Hän esittää, että Genesiksen esittämällä kuuden luomispäivän rakenteella on ennemmin hengellinen kuin luonnontieteellinen merkitys, eikä tämä luenta ole yhtään vähemmän kirjaimellisempi. Augustinus ei myöskään katsonut, että syntiinlankeemus olisi aikaansaanut fyysisiä muutoksia kaikkeudessa ja esitti jopa, että Aadamin ja Eevan ruumiit oli luotu kuolevaisiksi jopa ennen syntiinlankeemusta. Tästä huolimatta hän katsoi luomiskertomuksen tulkitsemisen olevan vaikeaa, ja huomauttaa, että meidän tulee olla valmiita muuttamaan mieltämme kun saamme asiasta uutta tietoa.[27]
ellauri096.html on line 388: Jumalan valtiossa Augustinus puolusti näkemystä, jota kutsuttaisiin nykyään nuoren maan kreationismiksi. Hän hylkäsi sekä pakanoiden ehdottaman ajatuksen ihmissuvun kuolemattomuudesta että joidenkin hänen aikansa kreikkalaisten ja egyptiläisten näkemykset aikakausista, koska ne erosivat kirkon pyhistä kirjoituksista:
ellauri096.html on line 395: »Pyhä Augustinus opetti, että Aadamilla oli ennen syntiinlankeemusta vapaa tahto ja että hän olisi voinut pidättäytyä synnistä. Mutta kun hän ja Eeva söivät omenan, turmelus tuli heihin ja siirtyi heistä kaikkiin heidän jälkeläisiinsä, joi[s]ta ainoakaan ei kykene omin voimin karttamaan syntiä. Vain Jumalan armo tekee ihmisen kykeneväksi olemaan hyveellinen. Koska me kaikki olemme perineet Aadamin synnin, me kaikki ansaitsemme iankaikkisen kadotuksen. Kaikki, jotka kuolevat kastamattomina, myös pienet lapset, joutuvat helvettiin kärsimään loppumattomia tuskia Meillä ei ole oikeutta valittaa tätä, koska olemma kaikki pahoja. (Tunnustuksissaan pyhimys luettelee rikokset, joihin hän teki itsensä syypääksi kätkyessä.) Mutta Jumalan vapaasta armosta ovat muutamat kastetuista määrätyt pääsemään taivaaseen; nämä ovat valitut. He eivät pääse taivaaseen siitä syystä, että ovat hyviä; me kaikki olemme turmeltuneita, mikäli ei Jumalan armo, joka on suotu ainoastaan valituille, tee meitä kykeneviksi olemaan toisenlaisia. Ei voida mainita mitään syytä, miksi eräät pelastuvat ja toiset joutuvat kadotukseen; tämän määrää Jumalan motivoimaton valinta. Kadotukseen joutuminen osoittaa Jumalan oikeamielisyyttä, pelastuminen hänen armoansa. Molemmat yhdessä osoittavat hänen hyvyyttään.
ellauri096.html on line 397: No jo on epeli. Augustinus hyökkäsi myös Cassianus Roomalaista vastaan syyttäen tätä yhdestä sun toisesta. Mutta se on jo toinen tarina.
ellauri096.html on line 403: Lainasin kirjastosta herätelainana Juotikkaan heppakirjan kai osa 2. Juotikkaan tavanomaista aspergeriskizoa nyt tyttökirjamuodossa. Tällä kertaa tommosta hevossymbolismia ja huonosti peiteltyä naisvihaa. Sankari Anu Rognathius, Anus prognathus, on selkeästi ize Juotikas. Ei kukaan esimurkku 12-vuotias heppahullu ajattele tollasta. Olen ikivanha sielu 12 vuotiaan tytön kehossa. Hippon Augustinus työntyneenä syvälle karvattomaan nieluun. Tsi sitten just toisinpäin, 12-vuotiasn aspergerin sielu prognaattisessa ruhossa pushing fifty.
ellauri099.html on line 114: AugustinushippopernaAthletiker
ellauri109.html on line 46: Aurelius Augustinus:
ellauri111.html on line 335: Tää on just tätä oma- eikä lahjavanhurskautta, erittäinkin paha harhaoppi, onko sitä vakavissaan ehdottanut edes kukaan paizi juutalaiset? "Rakasta, ja tee mitä tahdot", saarnasi kerran kirkkoisä Augustinus. Näin tuskin voi sanoa kenelle tahansa kadulla, sillä hän käsittää sen helposti hyvin eri tavalla kuin Augustinus tarkoitti.
ellauri119.html on line 456: Augustinus">Hippo of Augustine thought the holy ghost was the gluon that kept the other two quarks together, top and bottom, strange and charm, bad and good policeman. love is another attractive force, if you will. May the force be with you, but never underestimate the power of the dark side of the force. Under his eyes. May the lord open. "The dystopian drama has exceeded the natural lifespan of its story, as it plows forward with nothing new to say, tinkling cymbals and sounding brass." "There came a point during the first episode where, for me, it became too much." Lisa Miller of The Cut wrote: "I have pressed mute and fast forward so often this season, I am forced to wonder: 'Why am I watching this'? It all feels so gratuitous, like a beating that never ends."
ellauri132.html on line 62: Nach Eckharts Tod wurde das Verfahren fortgesetzt. Es endete mit der Verurteilung der 28 Sätze, die teils als häretisch, teils als häresieverdächtig eingestuft wurden. Wichtiger als die Berufung auf Autoritäten (Neuplatonismus, Augustinus, Moses Maimonides) ist für ihn (wie für seinen Namensvetter!) die auf Vernunft und Erfahrung gestützte Einsicht. Er hält seine Einsichten für universal gültig und will seinem Publikum den Nachvollzug auch anspruchsvoller Inhalte ermöglichen. (wie auch sein schwerverständlicher Namensvetter! "Solange der Mensch dieser Wahrheit nicht gleicht, solange wird er diese Rede nicht verstehen.") Als Prediger wendet er sich statt Latein in deutscher Sprache auch an Hörer oder Leser, die über wenig philosophische oder theologische Vorkenntnisse verfügen. (Wie sein Namensvetter, der seine Muttersprache verlässt und auf English prädiziert). Tervettä markkina-ajattelua: enemmän tyhmempiä ja rikkaampia kusetettavia.
ellauri162.html on line 592: Virtahevon (Augustinus von Hippo) tunteellisiin uikutuxiin Jori oli lopen kyllääntynyt. Naisia halventavat pätkät näyttää sitä lämmittävän erityisesti.
ellauri206.html on line 403: romahtamassa. Augustinus oli viettänyt
ellauri206.html on line 411: oli alhainen näkemys kehosta, Augustinus oli
ellauri206.html on line 418: Kun vuosi 386 koitti, Augustinus oli jättänyt manikeismin ja oli
ellauri206.html on line 439: Tämä on yksi tärkeimmistä jumalallisen ulostulon hetkistä kirkon historiassa. Kun Augustinus kuuli sen, hän ei enää muistellut etiopialaista eunukkia, joka oli kerran ottanut hänet käteensä ja tullut Jesajan kirjakääröön. Sen sijaan Augustinus muisti toisen kuuluisan kristityn Afrikasta, joka tunnetaan nimellä Pyhä Antonius autiomaasta, se jolla oli näitä aika eroottisia näkyjä. Pyhää Anttonia pidetään laajalti luostaruuden isänä, ja koppihartautta jouhipaita päällä piiska kädessä akuankkahousuissa arvostettiin suuresti 400-luvulta nykypäivään. Pyhä Antonius kuoli Augustinuksen ollessa vain kaksivuotias, mutta algerialaisena Augustinus kunnioitti aavikkoisiä, joista Antonius oli ensimmäinen. Tuolla hekumallisella hetkellä puutarhassa Augustinus muisti sen ajan, jolloin Antonius oli käynyt läpi oman tuskallisen tuskansa ja avannut Raamatun kriisihetkellä. Hän oli törmännyt tuohon peukalovärssyyn, jossa sanottiin, mitä hänen piti kuulla: "Mene, myy omaisuutesi ja anna köyhille . . . seuraa minua” (Matt. 19:21). Antonius oli lähtenyt ulos, ja yksi kirkon historian suurista luvuista alkoi, luostariliikkeen alku, joka kokosi uskovia yhteisen elämänsäännön alle. Tunnetuin elämänsääntö tunnetaan nimellä Pyhän Benedictuksen sääntö, joka jatkuu monissa luostarikunnissa nykypäivään asti.
ellauri214.html on line 703: Mutta mitä enemmän hän luki, sitä enemmän hän kaipasi seuraavia aakkosten alkupään kirjailijoita: Augustinusta, Andersenia. Aristotelesta, Avicennaa, Blakea, Chestertonia, Dantea, Darwinia, Diogenes Laertiosta, Eckhartia, Eriugenaa. Eukleidesta, Freudia, Goethea, Grimmin veljeksiä, Heinea, Hegeliä, Hoffmannia, Homerosta, Hölderliniä, Hugota,
ellauri223.html on line 127: Neoplatonism was influential on Augustinus">St. Augustine of Hippo, with whom the doctrine is most associated. Augustine, in his Enchiridion, wrote:
ellauri294.html on line 419: Pyhä Augustinus (354–430) mainitsee "Skiopodet" Jumalan kaupungin kirjan 16 luvussa 8, jonka otsikkona on "Ovatko tietyt hirviömäiset ihmisrodut johdettu Aadamin tai Nooan poikien kalustosta" ja mainitsee, että on epävarmaa, onko tällaisia olentoja olemassa, mutta että kyllä Nooan kalustolla sellaisiakin olisi kepoon syntynyt.
ellauri349.html on line 95: Sokrates, Jeesus, Boethius, Augustinus, Montaigne, Rousseau, Sartre, Sikapaska-Hongisto, Saarinen. Nuorekkaasti vanheneva "Essee". Kutkuttavaa kehkeytymistä avautumisen mailla. Eskin hyvä liikkui kohti Pipsan parempaa, sisään takakannesta.
ellauri349.html on line 628: Vain tämän teon kautta mieli voi tyhjentää itsensä ja tulla sitä kautta avoimemmaksi ja valmiimmaksi vastaanottamaan (Eckhart, 2009). Samassa viitekehyksessä Eckhart lainaa myös Pyhää Augustinusta, joka sanoo: "Sielulla on salainen sisäänkäynti jumalalliseen luontoon, kun kaikki ei ole sille mitään." Eckhart laajentaa tätä lainausta huomauttamalla, että "sisäänkäynti ei ole muuta kuin puhdasta irtautumista" (Eckhart, 2009, s. 573).
ellauri377.html on line 364: Vastaväite 2: Lisäksi Augustinus sanoo kommentissaan Leviticuksesta [*Lainaus on De Civ. Dei ii, 4 ja iv, 31.] että "paholainen iloitsee pääasiassa himosta ja epäjumalanpalveluksesta". Mutta hän iloitsee enemmän suuremmasta synnistä. Siksi, koska himo on lihallinen synti, näyttää siltä, että lihalliset synnit ovat suurin syyllisyys.
ellauri391.html on line 375: Antiikista alkaen puhuttiin tahdon vapaudesta siinä merkityksessä, että ilman ulkonaista pakkoa toimiva tahto on vapaa, esim. Aristooteles. Luther modernisti erotti vapaan ratkaisuvallan (liberum arbitrium) ihan vaan mieluisasta toiminnasta kuten Fedor Dostojevski. Fedorista apina osotti vapautensa valkkaamalla jotain oikein kamalaa. Vapaa tahto voi tahtoa vain pahaa sanoi Augustinuskin. Kysymys on vaan kenen mielestä.
ellauri391.html on line 377: Luther käsittää siis tahdon vapaaksi myös toisessa merkityksessä, jota erityisesti Augustinus korostaa. Eli tahto on vapaa myös siinä mielessä, että sillä on kyky tahtoa olla tahtomatta jotain. Transitiivisuus ei päde, T implies TT on falskia. Katuminen ja parannus on mahdollista, eli T ja T non T.
ellauri391.html on line 399: Luther honasi tän porsaanreijän ja tarkensi kuin Augustinus et vapaa ratkaisu ei voi tehdä muuta kuin syntiä, ellei armo ole läsnä. Mikä taas kyllä pilaa koko pelikuvion. Tai hei, kenties ei, armo voiskin olla kimalaisen siirto siinä ylipelissä? Eli vaikka apina näyttää voittaneen kuunalisessa pelissä, oikeasti Plopovin izemurhasiirron teki ikuisuuden mittakaavassa Pinokkio. Tästä ette kyllä selviä. Nähdään! Aika hölmöltä tää silti vaikuttaa, kummaa kiemurointia. Ikäänkuin ylämummoon pantais ilmaveivejä. Jos kääntyminen aina kuitenkin on kimalaisen ansio, ei siinä vapaata tahtoa mihkään kysytä. Tai jos osa porukoista kaikesta huolimatta joutuu helvettiin, mixei niitä voitu jelppiä samaan altaaseen? Ihanko höpsismillä valittiin ketkä pääsee uimasille ja ketkä ei? No niin deformoidut näyttää uskovan.
ellauri393.html on line 47: Mut minä en saa hamaan ruumeniin samaista seikkaa seulotuksi niin kuin pyhä tohtorimme Augustinus, Boëtius tai piispa Bradwardinus: Jumalan ennakoltatieto saako tekoni aikaan siis se pakoittaako vain pelkän välttämättömyyden tavoin? Vai jääkö vaalin valta täysin avoin jokaisen teon tekemiseen taikka sen tekemättä jättämiseen, vaikka Jumala ennakolta tietää sen, miten on käyvä vaihtoehtojen? Vai eikö Luojan kaikkitietävyys luo pakkoa, vaan välttämättömyys, joka on ehdollinen laadultaan?
ellauri402.html on line 829: Tää oli Danten ja Chaucerin ihan lemppari. Hipon Augustinus ei voinut sietää sitä. (Jatkuu seuraavassa nummerossa.)
ellauri409.html on line 163: En halua mennä enempää kuin on tarpeellista kysymykseen jansenismin heterosexuaalsuudesta; eikä tässä esseessä ole väliä, pitivätkö Jansenius &co todellakin Roomassa tuomitut viisi väitettä kirjassaan Augustinus; vai pitäisikö meidän pahoitella tai hyväksyä Port-Royalin sen seurauksena tapahtuva rappeutuminen (tosin vainon myötä). Asiasta on mahdotonta keskustella ilman, että se on kiistanalainen Rooman puolesta tai sitä vastaan, joten paras pitää suu säpissä ja turpa rullalla.
ellauri409.html on line 192: Mutta Pascal-tyyppisessä miehessä – ja tämä tyyppi on aina olemassa – on mielestäni ainesta temperamentin jansenismiksi, ilman että se tunnistaa sitä Janseniusin ja muiden hartaiden ja vilpittömien, mutta ei äärettömän lahjakkaita lääkäreitä. Sen vuoksi on tarpeen ilmaista lyhyesti, mikä oli vaarallinen Jansenius-oppi, menemättä liian pitkälle teologisiin tarkennuksiin. Kristillisessä teologiassa tunnustetaan – ja alemmalla tasolla sen tunnustavat kaikki ihmiset jokapäiväisessä elämässä –, että vapaa tahto tai yksittäisen ihmisen luonnollinen ponnistus ja kyky sekä myös yliluonnollinen armo , lahja, jota emme täysin tunne. kuinka, molempia tarvitaan yhdessä pelastukseen. Vaikka lukuisat teologit ovat omaksuneet ongelman, se päättyy mysteeriin, jonka voimme havaita, mutta emme lopullisesti tulkita. Ainakin on selvää, että kuten mikä tahansa oppi, pieni ylilyönti tai poikkeaminen jollekin puolelle saa aikaan harhaopin. Pelagilaiset, jotka Pyhä Augustinus kiisti, korostivat ihmisen ponnistuksen tehokkuutta ja vähättelivät yliluonnollisen armon merkitystä. Kalvinistit korostivat ihmisen alentamista perisynnillä ja pitivät ihmiskuntaa niin turmeltuneena, että tahdosta ei ollut hyötyä; ja joutui siten ennaltamääräämisoppiin. Jansenistit luottivat Pyhän Augustinuksen mukaiseen armonoppiin; ja Augustinus of Jansenius esiteltiin hyvänä näyttelynä Augustinuksen näkemyksistä.
ellauri409.html on line 522: Näin siis protestantit. Normandian katolliset lähtee vastaiskuun näin: Raymond Sebondin anteeksipyyntö on Montaignen tärkeä teksti, joka sijaitsee hänen esseensä toisen osan keskellä. Kirjoitettu noin 1580, hän paljasti systemaattisesti radikaalimman skeptisismin muodon. Muinaisten lähteiden (Sextus Empiricus, Cicero ja Augustinus) inspiroima Montaigne menee paljon pidemmälle. Vaikka essee esittelee itsensä "anteeksipyyntönä", toisin sanoen puolustajana katalonialaisen teologin Raymond Sebondin teokselle, jonka otsikko on Natural Theology ja jonka Montaigne käänsi, se on itse asiassa lähes täydellinen kumoaminen. Sebond puolusti optimistista ja rationalistista humanismia (jolle on mahdollista tuntea Jumala): kun hänen perusasetuksensa oli antroposentrinen ja optimistinen (ihminen, Jumalan merkittävin luomus, on luomansa ja olentojen mittakaavan huipulla).
ellauri411.html on line 425: Meillä on esimerkiksi selittämätön isä, teologi ja apologetti Tertullianus (+155 – 220 jKr.) kerskumassa ja ylistämässä Kristuksen eunukkeja ja kiini ommeltuja neitsytnymfejä. Myöhemmin pyhä Augustinus (354-430), joka on oletettavasti katunut entisestä eristäytyneisyydestään ja voittanut kiistan Pelagiuksen kanssa ihmisen seksuaalisuuden vapaudesta, kääntyy erotiikkaa ja sukupuolielimiä vastaan ​​mitä vastenmielisimmällä ja monimutkaisimmalla tavalla. Kirjaimellisesti kauhea tapa... On hyvin tunnettua, että kristityt silloin __ ja muutaman vuosisadan ajan __tuhosivat maallisen elämän saadakseen taivaallisen.
ellauri411.html on line 467: Naisten kohtelu, Paavalin yleinen asenne avioliittoa vastaan ​​sekä neitsyyden ylivalta (1. Kor. 7 : 1-4 , 7 : 25-40 ) , kuten Paavalissa kuvataan (ja Ilmestyskirjassa Ioannou , vrt. iii:4) , johti eroottisen elementin tuomitsemiseen joko molemminpuolisena emotionaalisena vetovoimana tai seksuaalisena nautinnona tai lisääntymisenä. Tämä tuomio alkaa Mooseksen kirjan luvusta 2 , 3 luomismyytillä, petoksella ja Eevan ja koko Pentateukin, jatkuu Paavalilla ja Ilmestyskirjalla ja sitten pyhillä, Jumalalle antavilla isillä. Lue esimerkiksi juutalaiskristityn Johannes Chrysostomos kauhea kirja The Gift of Virginity , samoin kuin Tertullianus, Augustinus jne. Kaikki ihan supermiehiä lyttäämään ja tuomitsemaan. Yllä olevan epätodennäköisen monimutkaisuuden ja järjettömyyden myötä tästä tuomiosta tuli lopullinen ja kattava.
ellauri411.html on line 533: Katsotaanpa myös joitain tuloksia "jättiläisen" Paavalin "vallankumouksesta", jotka osoittavat, että naisten asema todellakin oli huonontunut. Kristityt tuhosivat Hypatian barbaareimmalla tavalla ja Aleksandrian patriarkan (415 jKr.) pyhän Kyrilloksen moraalisella uhrautumalla, koska hän oli korkeasti koulutettuja ja julkisesti opetettuja miehiä, mikä oli Paavalin kieltämää, kuten edellä näimme. A ΄ Plussat Ti mo the on 2 : 11-12 jne.). Kun Hypatia luennoi, hänellä oli valtava joukko kuuntelijoita, enimmäkseen miehiä, kun taas Cyrilin puhuessa hänen yleisönsä mitattiin sormilla... jne. Jos haluat enemmän analyysiä naiskysymyksestä ja muista pyhien isien asiaan liittyvistä asioista, lue : Tertullianus (esim. "Jokainen nainen on Eeva, olet portti paholaisen luo, olet kielletyn puun rikkoja, olet jumalallisen lain karkuri, olet..."), Jerome, Boethio (esim. "Nainen on viemäriin rakennettu temppeli"), Chrysostomos (esim. "nainen on välttämätön paha", "nainen kerran puhui ja tuhosi kaiken"), Origenes (joka masturboi itseään, jotta naiset eivät joutuisi skandaaliksi ja Taivasten valtakunnan armo, Matteus 12:12 ), Klemens Aleksandrialainen ( esim. "Jokaisen naisen tulee olla täynnä häpeää, vaikka hän ajattelee olevansa nainen"), Ignatius Loyola, Pyhä Augustinus (esim. "Naisilla on ehdottomasti oltava ei valistusta tai koulutusta, mutta todellisuudessa heidät on eristettävä, koska he aiheuttavat vihamielisiä ja hurjan kovia erektioita pyhissä miehissä." Calvino, Odo of Cluny (s. esim. "Naisen syleileminen on kuin lantasäkin syleilyä"), Martin Luther (esim. "Jos nainen kuluu ja kuolee lopulta synnytykseen, sillä ei ole väliä. Anna hänen kuolla synnytykseen, tästä syystä on olemassa. ...” 1 Timoteus pätee tähän b΄: 15), Paavaliin perustuva protestantismin puritaanisuus jne. Luettelo kaikista helmistä juutalaiskristillisyyden naisia ​​vastaan ​​​​valaiseilta on "loputon". Se, mitä olemme laittaneet tähän, on pieni näyte. Onko (Paavalin kristinuskon) teologien välinen kiista siitä, onko naisilla sielu vai ei...? Paavalin "vallankumouksen" huipentuma oli kymmenien tuhansien viattomien naisten (ja muutaman miehen) polttaminen tai hukkuminen tai tappaminen muilla kristityillä kidutuksilla, koska heitä pidettiin hyvinä ja pelastuneina noitiina, mikä päättyi noin 1800+, mutta satunnaisia ​​taudinpurkauksia ilmaantuu. ja sen jälkeen. Vain monet humanitaariset henkilöt, kuten Thomas Paine, korottivat ääntään ja arvoaan näitä kauhistuttavia rikoksia vastaan, kunnes ne lopettivat.
ellauri411.html on line 566: Kuten voidaan nähdä, Paavali käytti kaikkia laillisia tai laittomia keinoja voittaakseen uskovia organisaatioonsa. Hän teki kaiken. Näistä jakeista näemme, että hän petti ja käytti petosta . (Huomaa, että myöhemmin niin kutsuttu kirkkohistorioitsija Eusebius sekä pyhä Augustinus jne. käyttivät myös valhetta ja petosta.). Olen tulossa olemaan samaa mieltä edesmenneen Joseph Wirelessin kanssa siitä, että ainoa totta, jonka Paavali kertoi meille tai kirjoitti meille, on tämä kuuluisa ja "Jumalan inspiroima" jae Roomalaiskirjeen 3 : 7 :ssä "Jos minun valheeni kautta on Jumalan totuus ollut paljastettu suureksi hänen kunniakseen, miksi minut yhä tuomitaan syntiseksi? »! Ei mitään muuta!
ellauri411.html on line 573: Huomaa, että myöhemmin Eusebius, tuo "suuri toimittaja kirkkohistorioitsija" sekä ihmiskunnalle ja sivilisaatiolle kohtalokas Augustinus, niin kutsuttu pyhä, käytti samoja epäeettisiä keinoja kuin hänen toisinaan nimetyt tai nimettömät apologeetit ja kristinuskon propagandistit. päivä. Mitä mieltä olette, onko se sattumaa?
xxx/ellauri104.html on line 1244: P.S. Augustinuksen oman kuvauksen mukaan hänessä eli hyvin voimakas seksuaalinen vietti. Voi olla, että se on osaltaan värittänyt hänen syvempiä teologisia ajatuksiaan esimerkiksi perisynnistä ja armosta. Ennen kristityksi kääntymistään Augustinus eli 15 vuotta yhdessä jalkavaimonsa kanssa. Hän jätti tämän siinä vaiheessa, kun äitinsä pyrki järjestelemään pojalle kunnon avioliittoa. Tuolloin noin 32-vuotiaalle Augustinukselle katsottiin nuorikoksi 10-vuotias tyttölapsi, jonka varttumista aviokelpoiseksi piti odottaa vielä puolitoista vuotta (tyttö oli naimakelpoinen 12 vuoden iässä, sitä ennen ei koko varsi sisään mahtunut.).
xxx/ellauri104.html on line 1246: Käännyttyään kristityksi Augustinus purki avioliittoaikeen ja valitsi sopivamman elämänmuodon eli käsivaimon, siis nyrkki-Kyllikin. Näin hän tuli välttäneeksi laillisen avioliiton. Nykyään me kutsuisimme Augustinukselle suunniteltua avioliittoa melko selkeästi pedofiliaksi, lapsiavioliitoksi tai hyväxi kaupaksi – You name it. Olemmeko menneet harhaan, kun olemme vähitellen astuneet ulos Augustinuksen suosittamista ahtaammista kehikoista ja tyytyneet heiluttamaan patonkia porttikonkissa?
xxx/ellauri130.html on line 184: U. on luottamusta siihen mikä ei näy.AugustinusMKILL!
xxx/ellauri174.html on line 69: Mitä tulee tähän älylliseen tietoon, Malebranche seurasi enemmän tai vähemmän Pyhää Augustinusta. Hänen suurena innovaationsa oli selittää, kuinka nämä samat jumalalliset ideat voisivat toimia myös ihmismielen välittöminä kohteina aistillisessa havainnoissa. Ongelma on siinä, että jumalalliset ideat ovat universaaleja, kun taas kaikki havainto näyttää olevan yksityiskohtia. Malebranchen ratkaisu oli ehdottaa, että vaikka mielen älyllinen käsitys näistä ideoista on puhdas ja suora, sen aistillinen käsitys niistä muuttuu "tunteilla". Nämä tuntemukset, toisin kuin ideat, ovat todellakin omituisia yksittäisille luoduille mielille ja elävät niiden muotoina. Idea edustaa vain kappaleiden geometrisia tai mekaanisia ominaisuuksia (koko, muoto, liike), kun taas aistiminen muodostuu väristä tai muusta järkevästä laadusta. Jälkimmäinen rajoittaa mielen käsitystä edellisestä siten, että se edustaa tiettyä yksilöä tälle mielelle. Toiselle mielelle, jolla on erilainen tunne, sama idea voisi edustaa erilaista saman yleisen tyypin yksilöä. Teoksessa Dialogues On Metaphysics and Religion (dialogi 1) Malebranche lisäsi, että sama perusrakenne voi selittää myös mielikuvituksen (mentaalisen fysiologisen elementin vastakohtana) mielikuvituksen, tässä tapauksessa, jossa ajatus vain "koskettaa kevyesti" mieltä.
xxx/ellauri174.html on line 81: Vaikka Malebranche seurasi Augustinusta älyllisen tiedon kuvauksessa, hänen lähestymistapansa mielen ja kehon ongelmiin hän aloitti Descartesin seuraajana. Mutta toisin kuin Descartes, joka piti mahdollisena muodostaa selkeä ja selkeä käsitys mielestä, Malebranche väittää Dialogues on Metaphysics -kirjassa, Theodoren ja Aristeksen välisessä dialogissa, että meillä ei ole täydellistä käsitystä mielen voimista, eikä siten ole selkeää käsitystä mielen luonteesta.
xxx/ellauri215.html on line 184: Anne uskoi että apinat on perimältään hyviä. Se ei digannut Hipon Augustinusta eikä muitakaan kristittyjen jippoja, paizi joulupukkia.
xxx/ellauri293.html on line 199: Barnabas kutsuu Abrahamia "ikäväxi tyypiksi", joka eroaa allegoriasta. "Typologia" on olennainen osa Vanhan testamentin kristillistä tulkintaa. Mikä sitten on allegoria, vaan trooppinen jossa yksi asia ymmärretään toisesta. (Augustinus) Typologia ei kuitenkaan ole tulkinta sanoista vaan tapahtumista. Uuden testamentin kirjoituksissa meille annetaan tiettyjä Vanhan testamentin tapauksia, joissa esiintyy Uuden testamentin avaintapahtumien "tyyppejä". Esim Jerusalemin tyyppi oli Haagar.
xxx/ellauri420.html on line 80: Kaikki eivät olleet vakuuttuneita tästä tulkinnasta. Muun muassa valitusfilosofi Voltaire muistutti, ettei Raamattu todellisuudessa kerro Onanin masturboineen. Juutalaiset rabbit ovat tulkinneet Onanin tarinaa ahkerasti. Jotkut heistä olivat sitä mieltä, että ongelma oli se, että Onan kieltäytyi täyttämästä osaansa sukupolvien ketjussa. Katolisessa kirkossa Onanin kertomuksen on tulkittu tarkoittavan keskeytettyä yhdyntää. 300–400-luvuilla elänyt kirkkoisä Augustinus puolestaan oli pitänyt Onania esimerkkinä ihmisestä, joka ei tehnyt voitavaansa toisen hyväksi. Tamar kyllä rentoutui muttei tyydyttynyt, jäi kaipaamaan toista varvia kuten Rei Shimura.
56