ellauri003.html on line 928: kirkkoisä Augustinusta siteeraten:
ellauri012.html on line 641: Loppukaneetixi vielä pitkä sitaatti tonttu iki-iäkkäältä. Aina ajankohtaiset naisen käyttöohjeet kirkkosetä Augustinus">Augustinuxen kotisohvalta tuolta 300-luvun Hiposta.
ellauri032.html on line 136: Vuonna 1646 Pascalin isä kaatui pahasti jäisellä tiellä Rouenissa, minkä jälkeen häntä hoitaneet lääkärit saattoivat perheen kosketuksiin jansenistisen lahkon kanssa. Samana vuonna koko perhe kääntyi jansenisteiksi. (Näistä jansenisteista tarvittaisiin oma paasaus. Niiden gurusta Hipon Augustinus">Augustinuxesta taitaa mulla jotain jo ollakin.) Lankeemuxesta seurasi parannus. Monet näkevät Pascalin matemaattisen uran alamäen alkaneen tästä hetkestä, mutta Pascal onnistui vielä tekemään matemaattis-luonnontieteellisiä innovaatioita, vaikka hän kärsikin pahenevista ruoansulatushäiriöistä, jotka aiheuttivat hänelle kerran jopa ohimenevän paskahalvauksen. Vuonna 1648 Pascal loi ilmanpaineen luonnonlait tutkittuaan ilmiötä Evangelista Torricellin keksimällä ilmapuntarilla. enpä tiennyt että sen nimi oli evankelista. Pascalilla oli varmaan pieru exyxissä, siitä tulee maha kipeäxi. Helpotus tulee sitten isolla paineella. Jos tulee, muuten saa istua tuntikaudet paskalla, tulee peräaukkoon paiseita.
ellauri036.html on line 94: "Ainoa hyvä mikä elämässäni on ollut, jos siinä voi sanoa olleen jotain hyvää, on se, että kaikki valheelliset ilot kylvivät niin paljon tuskaa ja katkeruutta mieleeni, etten voinut enempää kestää." Nämä yksinkertaiset sanat lausui nuoruudestaan pyhä Augustinus, miehekkäin mies, joka on elänyt maan päällä. Harvat olisivat voineet lausua näitä sanoja niin suoraan kuin hän, vaikka ne ovat kaikkien sydämissä; ainakin soivat ne ylinnä minunkin mielessäni.
ellauri036.html on line 96: Mix toi nyt oli Mussesta miehekästä? Ai koskako se näytti hurlumheinsä kaikille? Sekö on miehekästä. Sitähän julkkixet tekee koko ajan, kuuluttaa yxityisasiansa meediaan. Se on niistä mojovaa. Rotevaa, kuin Marianne karkki suuhun Lean iloiselle vanhuskaverille Kivelässä. Augustinus">Augustinuxellakin tais olla noita huoraamisjuttuja, joista se sitten ryhdistäytyi ja rupes munkixi. Kai tästä hippopotamuxestakin pitää tehä oma paasaus, ei mulla vielä siitä ole paljoa, paizi se hyvän emännän ylistys jossakin.
ellauri062.html on line 979: Kylä lähtee vara-Weiningerin pyssystä. Mainittakoon aluxi kirkkoisä Augustinus, kaikkien ruskeakielisten suojeluspyhimys, jonka mukaan helvetti vain todistaa jumalan oikeamielisyydestä. Epäuskonnollinen ihminen – jos sellaista olisi – ei mieti jälkeenpäin, tapahtuiko oikein vai vasein. "Se tuli vaan."
ellauri090.html on line 152: Roope vittuilee vähän kirkkoisä Augustinuxelle, mikä pudottaa katoliset ainakin sen ihailijakunnasta. Muistattehan, Augustinus oli Leibnizin koulukunnan perustajajäseniä, minkä mukaan tässä elellään parhaassa mahdollisessa maailmassa, koska pirukin on luojanluoma, ja siis paras mahdollinen piru sekin. Jos joku herran tempaus näyttää väärältä, vääryys on vaan tillittäjän silmässä. God works in mysterious ways. Ei tässä olla mitään manilaisia (Arouet siellä takarivissä, pyyhi virnu poies naamalta tai tulee jälkkäriä, eikä ruuan päälle tule sulle jälkkäriä.) Eli näin:
ellauri096.html on line 365: Vapaa tahto oli eräs Augustinuksen käsittelemiä ongelmia. Hän pohti, voiko ihmisen tuomita helvettiin pahojen tekojen takia, jos hän ei itse toimi oman tahtonsa mukaan tai ei tunne kristillisiä opetuksia. Erityisesti pelagiolaiskiistassa Augustinus korosti armon olevan pelastuksen edellytys. Ihmisen tahto oli Augustinuksen mukaan alun perin tehty vapaaksi, mutta synnin vuoksi sittemmin turmeltunut ja rappeutunut. Toisin kuin protestantismissa usein on tulkittu, Augustinus ei kuitenkaan kumonnut ajatusta ihmisen vapaasta tahdosta. Augustinuksen korostus oli, että sekä Jumalan suvereeni armo että ihmisen vapaa tahto täytyy hyväksyä.
ellauri096.html on line 367: Augustinuksella oli myös merkittäviä perusteluja kristillisten arvojen levittämiselle maan päällä. Vaikka hänellä olikin teologisena filosofina hyvä tarkoitus, hänen kirjoituksiaan ja niiden tulkintoja on myöhemmin käytetty etsittäessä syytä ja oikeutusta ristiretkille, noitavainoille ja kirjarovioille. Erityisesti donatolaiskiistassa Augustinus asettui kannattamaan valtiovallan puuttumista uskonnollisten kiistojen ratkaisuun.
ellauri096.html on line 371: Tästä syystä Augustinus on saanut katoliselta kirkolta arvonimen Doctor gratiae, "Armon opettaja". Syynä on se, että hän muotoili kirkon näkemyksen armosta Paavalin opetuksen mukaiseksi – ihminen on perisynnin myötä heikko, joten hyviin töihin vaaditaan Jumalan armoa. Augustinuksen armo-oppi johti kuitenkin predestinaatioon, jonka mukaan Jumala on edeltä käsin valinnut ne, joille hän antaa armonsa ja jotka tulevat pelastumaan. Augustinuksen mukaan tämä on mysteeri, jota ihmisjärki ei voi käsittää.
ellauri096.html on line 373: Augustinus omaksui Cicerolta ideaalin, jonka mukaan tosi viisaus saavutetaan laaja-alaisella filosofisella ja tieteellisellä työllä. Hän katsoi, että Raamatun tekstiä ei pidä tulkita kirjaimellisesti, mikäli se on ristiriidassa tieteen ja Jumalan antaman ihmisjärjen kanssa. Teoksessaan De Genesi ad Litteram ("Genesiksen kirjaimellisesta tulkinnasta", 408) hän kirjoitti:
ellauri096.html on line 379: Pohjoisafrikkalainen kirkkoisä Augustinus oli ennen kristinuskoon kääntymistään manikealainen. Vaikka Augustinus kääntymyksensä jälkeen oli manikealaisuuden tiukka vastustaja, on manikealaisten vaikutteiden väitetty vaikuttaneen hänen kauttaan myös kristinuskon kehitykseen. Toisaalta on myös esitetty ettei Augustinuksen aiempi manikeolaisuus olisi vaikuttanut kristinuskon kehitykseen. (There Is No Dog / There Is Dog - professorit kiistelevät taas.)
ellauri096.html on line 381: Oisko Augustinuxessa vähän Teo Kirkistä? Tero Kirkisen isä oli piispa Kirkinen. Niissä ainakin on paljon samaa. Tero opetti mulle jossain retretissä että pilvestä saa vastauksen kun lähettää sinne kexejä ja vastaanottaa sieltä evästeitä. Augustinus kävi poikasena naurisvarkaissa. Se tunnusti sen Tunnustuxissa.
ellauri096.html on line 383: Augustinus on läntisen kolminaisuusopin muotoilija. Hän käyttää kolminaisuusopin selventämisessä mallina ihmissielua. Isä, kaiken olemisen lähde, vastaa ihmisen muistia, Poika ihmisen aktiivista ajattelua ja kommunikaatiota ja Pyhä Henki ihmisen tahtoa ja rakkautta. Samoin kuin ihminen ilmaisee itsensä ajatustensa ja sanojensa kautta, Isä ilmaisee itsensä Sanansa, Kristuksen kautta. Ja samoin kuin ihminen tahtoo ja rakastaa sitä, mitä hän ajattelee, Pyhä Henki yhdistää Isän ja Pojan toisiinsa. Suhteessa luomakuntaan Pyhä Henki on se Kolminaisuuden persoonista, joka synnyttää ihmisissä rakkauden Jumalaan yhdistäen heidät näin Isään ja Poikaan. Augustinuksen mukaan Pyhä Henki lähteekin sekä Isästä että Pojasta. Augustinuksen käsitys siitä, että Henki lähtee myös Pojasta on merkittävimpiä läntisten kirkkokuntien ja ortodoksisen kirkon välisiä ekumeenisia ongelmia. Tämä käsitys on päätynyt myös ns. filioque (lat. "ja pojasta") -lisäykseksi lännen kirkkojen uskontunnustuksiin.
ellauri096.html on line 385: Teoksessa De Genesi ad Litteram Augustinus esitti, että Jumala loi kaiken maailmankaikkeudessa olevan samanaikaisesti, ei kuudessa kalenteripäivässä niin kuin Genesiksen suora luenta vaatisi. Hän esittää, että Genesiksen esittämällä kuuden luomispäivän rakenteella on ennemmin hengellinen kuin luonnontieteellinen merkitys, eikä tämä luenta ole yhtään vähemmän kirjaimellisempi. Augustinus ei myöskään katsonut, että syntiinlankeemus olisi aikaansaanut fyysisiä muutoksia kaikkeudessa ja esitti jopa, että Aadamin ja Eevan ruumiit oli luotu kuolevaisiksi jopa ennen syntiinlankeemusta. Tästä huolimatta hän katsoi luomiskertomuksen tulkitsemisen olevan vaikeaa, ja huomauttaa, että meidän tulee olla valmiita muuttamaan mieltämme kun saamme asiasta uutta tietoa.[27]
ellauri096.html on line 387: Jumalan valtiossa Augustinus puolusti näkemystä, jota kutsuttaisiin nykyään nuoren maan kreationismiksi. Hän hylkäsi sekä pakanoiden ehdottaman ajatuksen ihmissuvun kuolemattomuudesta että joidenkin hänen aikansa kreikkalaisten ja egyptiläisten näkemykset aikakausista, koska ne erosivat kirkon pyhistä kirjoituksista:
ellauri096.html on line 394: »Pyhä Augustinus opetti, että Aadamilla oli ennen syntiinlankeemusta vapaa tahto ja että hän olisi voinut pidättäytyä synnistä. Mutta kun hän ja Eeva söivät omenan, turmelus tuli heihin ja siirtyi heistä kaikkiin heidän jälkeläisiinsä, joi[s]ta ainoakaan ei kykene omin voimin karttamaan syntiä. Vain Jumalan armo tekee ihmisen kykeneväksi olemaan hyveellinen. Koska me kaikki olemme perineet Aadamin synnin, me kaikki ansaitsemme iankaikkisen kadotuksen. Kaikki, jotka kuolevat kastamattomina, myös pienet lapset, joutuvat helvettiin kärsimään loppumattomia tuskia Meillä ei ole oikeutta valittaa tätä, koska olemma kaikki pahoja. (Tunnustuksissaan pyhimys luettelee rikokset, joihin hän teki itsensä syypääksi kätkyessä.) Mutta Jumalan vapaasta armosta ovat muutamat kastetuista määrätyt pääsemään taivaaseen; nämä ovat valitut. He eivät pääse taivaaseen siitä syystä, että ovat hyviä; me kaikki olemme turmeltuneita, mikäli ei Jumalan armo, joka on suotu ainoastaan valituille, tee meitä kykeneviksi olemaan toisenlaisia. Ei voida mainita mitään syytä, miksi eräät pelastuvat ja toiset joutuvat kadotukseen; tämän määrää Jumalan motivoimaton valinta. Kadotukseen joutuminen osoittaa Jumalan oikeamielisyyttä, pelastuminen hänen armoansa. Molemmat yhdessä osoittavat hänen hyvyyttään.
ellauri096.html on line 396: No jo on epeli. Augustinus hyökkäsi myös Cassianus Roomalaista vastaan syyttäen tätä yhdestä sun toisesta. Mutta se on jo toinen tarina.
ellauri096.html on line 402: Lainasin kirjastosta herätelainana Juotikkaan heppakirjan kai osa 2. Juotikkaan tavanomaista aspergeriskizoa nyt tyttökirjamuodossa. Tällä kertaa tommosta hevossymbolismia ja huonosti peiteltyä naisvihaa. Sankari Anu Rognathius, Anus prognathus, on selkeästi ize Juotikas. Ei kukaan esimurkku 12-vuotias heppahullu ajattele tollasta. Olen ikivanha sielu 12 vuotiaan tytön kehossa. Hippon Augustinus työntyneenä syvälle karvattomaan nieluun. Tsi sitten just toisinpäin, 12-vuotiasn aspergerin sielu prognaattisessa ruhossa pushing fifty.
ellauri099.html on line 114: AugustinushippopernaAthletiker
ellauri109.html on line 46: Aurelius Augustinus:
ellauri111.html on line 335: Tää on just tätä oma- eikä lahjavanhurskautta, erittäinkin paha harhaoppi, onko sitä vakavissaan ehdottanut edes kukaan paizi juutalaiset? "Rakasta, ja tee mitä tahdot", saarnasi kerran kirkkoisä Augustinus. Näin tuskin voi sanoa kenelle tahansa kadulla, sillä hän käsittää sen helposti hyvin eri tavalla kuin Augustinus tarkoitti.
ellauri119.html on line 456: Augustinus">Hippo of Augustine thought the holy ghost was the gluon that kept the other two quarks together, top and bottom, strange and charm, bad and good policeman. love is another attractive force, if you will. May the force be with you, but never underestimate the power of the dark side of the force. Under his eyes. May the lord open. "The dystopian drama has exceeded the natural lifespan of its story, as it plows forward with nothing new to say, tinkling cymbals and sounding brass." "There came a point during the first episode where, for me, it became too much." Lisa Miller of The Cut wrote: "I have pressed mute and fast forward so often this season, I am forced to wonder: 'Why am I watching this'? It all feels so gratuitous, like a beating that never ends."
ellauri132.html on line 62: Nach Eckharts Tod wurde das Verfahren fortgesetzt. Es endete mit der Verurteilung der 28 Sätze, die teils als häretisch, teils als häresieverdächtig eingestuft wurden. Wichtiger als die Berufung auf Autoritäten (Neuplatonismus, Augustinus, Moses Maimonides) ist für ihn (wie für seinen Namensvetter!) die auf Vernunft und Erfahrung gestützte Einsicht. Er hält seine Einsichten für universal gültig und will seinem Publikum den Nachvollzug auch anspruchsvoller Inhalte ermöglichen. (wie auch sein schwerverständlicher Namensvetter! "Solange der Mensch dieser Wahrheit nicht gleicht, solange wird er diese Rede nicht verstehen.") Als Prediger wendet er sich statt Latein in deutscher Sprache auch an Hörer oder Leser, die über wenig philosophische oder theologische Vorkenntnisse verfügen. (Wie sein Namensvetter, der seine Muttersprache verlässt und auf English prädiziert). Tervettä markkina-ajattelua: enemmän tyhmempiä ja rikkaampia kusetettavia.
ellauri162.html on line 589: Virtahevon (Augustinus von Hippo) tunteellisiin uikutuxiin Jori oli lopen kyllääntynyt. Naisia halventavat pätkät näyttää sitä lämmittävän erityisesti.
ellauri206.html on line 403: romahtamassa. Augustinus oli viettänyt
ellauri206.html on line 411: oli alhainen näkemys kehosta, Augustinus oli
ellauri206.html on line 418: Kun vuosi 386 koitti, Augustinus oli jättänyt manikeismin ja oli
ellauri206.html on line 439: Tämä on yksi tärkeimmistä jumalallisen ulostulon hetkistä kirkon historiassa. Kun Augustinus kuuli sen, hän ei enää muistellut etiopialaista eunukkia, joka oli kerran ottanut hänet käteensä ja tullut Jesajan kirjakääröön. Sen sijaan Augustinus muisti toisen kuuluisan kristityn Afrikasta, joka tunnetaan nimellä Pyhä Antonius autiomaasta, se jolla oli näitä aika eroottisia näkyjä. Pyhää Anttonia pidetään laajalti luostaruuden isänä, ja koppihartautta jouhipaita päällä piiska kädessä akuankkahousuissa arvostettiin suuresti 400-luvulta nykypäivään. Pyhä Antonius kuoli Augustinuksen ollessa vain kaksivuotias, mutta algerialaisena Augustinus kunnioitti aavikkoisiä, joista Antonius oli ensimmäinen. Tuolla hekumallisella hetkellä puutarhassa Augustinus muisti sen ajan, jolloin Antonius oli käynyt läpi oman tuskallisen tuskansa ja avannut Raamatun kriisihetkellä. Hän oli törmännyt tuohon peukalovärssyyn, jossa sanottiin, mitä hänen piti kuulla: "Mene, myy omaisuutesi ja anna köyhille . . . seuraa minua” (Matt. 19:21). Antonius oli lähtenyt ulos, ja yksi kirkon historian suurista luvuista alkoi, luostariliikkeen alku, joka kokosi uskovia yhteisen elämänsäännön alle. Tunnetuin elämänsääntö tunnetaan nimellä Pyhän Benedictuksen sääntö, joka jatkuu monissa luostarikunnissa nykypäivään asti.
ellauri214.html on line 703: Mutta mitä enemmän hän luki, sitä enemmän hän kaipasi seuraavia aakkosten alkupään kirjailijoita: Augustinusta, Andersenia. Aristotelesta, Avicennaa, Blakea, Chestertonia, Dantea, Darwinia, Diogenes Laertiosta, Eckhartia, Eriugenaa. Eukleidesta, Freudia, Goethea, Grimmin veljeksiä, Heinea, Hegeliä, Hoffmannia, Homerosta, Hölderliniä, Hugota,
ellauri223.html on line 127: Neoplatonism was influential on Augustinus">St. Augustine of Hippo, with whom the doctrine is most associated. Augustine, in his Enchiridion, wrote:
ellauri294.html on line 419: Pyhä Augustinus (354–430) mainitsee "Skiopodet" Jumalan kaupungin kirjan 16 luvussa 8, jonka otsikkona on "Ovatko tietyt hirviömäiset ihmisrodut johdettu Aadamin tai Nooan poikien kalustosta" ja mainitsee, että on epävarmaa, onko tällaisia olentoja olemassa, mutta että kyllä Nooan kalustolla sellaisiakin olisi kepoon syntynyt.
ellauri349.html on line 95: Sokrates, Jeesus, Boethius, Augustinus, Montaigne, Rousseau, Sartre, Sikapaska-Hongisto, Saarinen. Nuorekkaasti vanheneva "Essee". Kutkuttavaa kehkeytymistä avautumisen mailla. Eskin hyvä liikkui kohti Pipsan parempaa, sisään takakannesta.
ellauri349.html on line 628: Vain tämän teon kautta mieli voi tyhjentää itsensä ja tulla sitä kautta avoimemmaksi ja valmiimmaksi vastaanottamaan (Eckhart, 2009). Samassa viitekehyksessä Eckhart lainaa myös Pyhää Augustinusta, joka sanoo: "Sielulla on salainen sisäänkäynti jumalalliseen luontoon, kun kaikki ei ole sille mitään." Eckhart laajentaa tätä lainausta huomauttamalla, että "sisäänkäynti ei ole muuta kuin puhdasta irtautumista" (Eckhart, 2009, s. 573).
xxx/ellauri104.html on line 1244: P.S. Augustinuksen oman kuvauksen mukaan hänessä eli hyvin voimakas seksuaalinen vietti. Voi olla, että se on osaltaan värittänyt hänen syvempiä teologisia ajatuksiaan esimerkiksi perisynnistä ja armosta. Ennen kristityksi kääntymistään Augustinus eli 15 vuotta yhdessä jalkavaimonsa kanssa. Hän jätti tämän siinä vaiheessa, kun äitinsä pyrki järjestelemään pojalle kunnon avioliittoa. Tuolloin noin 32-vuotiaalle Augustinukselle katsottiin nuorikoksi 10-vuotias tyttölapsi, jonka varttumista aviokelpoiseksi piti odottaa vielä puolitoista vuotta (tyttö oli naimakelpoinen 12 vuoden iässä, sitä ennen ei koko varsi sisään mahtunut.).
xxx/ellauri104.html on line 1246: Käännyttyään kristityksi Augustinus purki avioliittoaikeen ja valitsi sopivamman elämänmuodon eli käsivaimon, siis nyrkki-Kyllikin. Näin hän tuli välttäneeksi laillisen avioliiton. Nykyään me kutsuisimme Augustinukselle suunniteltua avioliittoa melko selkeästi pedofiliaksi, lapsiavioliitoksi tai hyväxi kaupaksi – You name it. Olemmeko menneet harhaan, kun olemme vähitellen astuneet ulos Augustinuksen suosittamista ahtaammista kehikoista ja tyytyneet heiluttamaan patonkia porttikonkissa?
xxx/ellauri130.html on line 184: U. on luottamusta siihen mikä ei näy.AugustinusMKILL!
xxx/ellauri174.html on line 69: Mitä tulee tähän älylliseen tietoon, Malebranche seurasi enemmän tai vähemmän Pyhää Augustinusta. Hänen suurena innovaationsa oli selittää, kuinka nämä samat jumalalliset ideat voisivat toimia myös ihmismielen välittöminä kohteina aistillisessa havainnoissa. Ongelma on siinä, että jumalalliset ideat ovat universaaleja, kun taas kaikki havainto näyttää olevan yksityiskohtia. Malebranchen ratkaisu oli ehdottaa, että vaikka mielen älyllinen käsitys näistä ideoista on puhdas ja suora, sen aistillinen käsitys niistä muuttuu "tunteilla". Nämä tuntemukset, toisin kuin ideat, ovat todellakin omituisia yksittäisille luoduille mielille ja elävät niiden muotoina. Idea edustaa vain kappaleiden geometrisia tai mekaanisia ominaisuuksia (koko, muoto, liike), kun taas aistiminen muodostuu väristä tai muusta järkevästä laadusta. Jälkimmäinen rajoittaa mielen käsitystä edellisestä siten, että se edustaa tiettyä yksilöä tälle mielelle. Toiselle mielelle, jolla on erilainen tunne, sama idea voisi edustaa erilaista saman yleisen tyypin yksilöä. Teoksessa Dialogues On Metaphysics and Religion (dialogi 1) Malebranche lisäsi, että sama perusrakenne voi selittää myös mielikuvituksen (mentaalisen fysiologisen elementin vastakohtana) mielikuvituksen, tässä tapauksessa, jossa ajatus vain "koskettaa kevyesti" mieltä.
xxx/ellauri174.html on line 81: Vaikka Malebranche seurasi Augustinusta älyllisen tiedon kuvauksessa, hänen lähestymistapansa mielen ja kehon ongelmiin hän aloitti Descartesin seuraajana. Mutta toisin kuin Descartes, joka piti mahdollisena muodostaa selkeä ja selkeä käsitys mielestä, Malebranche väittää Dialogues on Metaphysics -kirjassa, Theodoren ja Aristeksen välisessä dialogissa, että meillä ei ole täydellistä käsitystä mielen voimista, eikä siten ole selkeää käsitystä mielen luonteesta.
xxx/ellauri215.html on line 184: Anne uskoi että apinat on perimältään hyviä. Se ei digannut Hipon Augustinusta eikä muitakaan kristittyjen jippoja, paizi joulupukkia.
xxx/ellauri293.html on line 195: Barnabas kutsuu Abrahamia "ikäväxi tyypiksi", joka eroaa allegoriasta. "Typologia" on olennainen osa Vanhan testamentin kristillistä tulkintaa. Mikä sitten on allegoria, vaan trooppinen jossa yksi asia ymmärretään toisesta. (Augustinus) Typologia ei kuitenkaan ole tulkinta sanoista vaan tapahtumista. Uuden testamentin kirjoituksissa meille annetaan tiettyjä Vanhan testamentin tapauksia, joissa esiintyy Uuden testamentin avaintapahtumien "tyyppejä". Esim Jerusalemin tyyppi oli Haagar.
41