ellauri009.html on line 295: Sakemannnit hävisi nolosti, otti revanssin seuraavassa sukupolvessa, 2. vielä isompi siirtomaasota. Voittajasta, entisestä siirtomaasta, tuli atoomipommivyöllä uhkaileva maailmanpoliisi. "Länsi". Vitun länsi. Kiina on USA:sta länteen. Eurooppa on Itä-Amerikka. Ryssät sinnitteli ihmisiän ajan sodassa hyvin pelanneella rajallisten resujen hallintomallilla, diktatorisella puutopologialla. Sen kerkisi vuostuhannen vaihteessa jyrätä alleen markkinatalous, jonka verkkotopologia palvelee tehokkaammin kasvuräjähdystä. Nyt kun resut loppuu, kovien aikojen diktatuuri nostaa taas päätään. Samahan se oli Spartassa ja Ateenassa: pysähtyneisyyden ajan Sparta oli sotilasdiktatuuri, Ateena demokraattinen kasvumarkkina.
ellauri025.html on line 905: Monika päättömän ystävänsä kanssa lomalla Ateenassa 22-vuotiaana.
ellauri036.html on line 81: Kerrotaan, että Ateenassa oli joukko kauniita tyttöjä. Praxiteles piirusti kaikkien heidän kuvansa, toisen toisensa jälkeen, ja kaikista näistä kaunottarista, joista kullakin oli omat puutteensa, loi hän virheettömän kauneuden, Venuksen.
ellauri043.html on line 3650: Mä selitän sulle matkalla jumalien asennot, mix Apolla seiso, Juppiter istuu, mix Venus on musta Korintissa, ruudullinen Ateenassa, teltanmallinen Pafoxella (credits: E.Saarinen).

ellauri188.html on line 319: Zenonin opettajina toimivat sekä Krates Thebalainen, Akatemian silloinen johtaja Polemon, että megaralaiset Stilpon ja Diodoros Kronos. Zenon aloitti oman opetuksensa vuonna 301 eaa. Ateenassa sijaitsevassa pylväshallissa, jota kutsuttiin nimellä Stoa poikile ("Kirjava pylväshalli"), josta juontui nimi koko koulukunnalle. Siitä läxi raha poikiloimaan.
ellauri216.html on line 156: Prokloksesta tuli Akatemian uusi johtaja Syrianoksen kuoltua. Hän asui Ateenassa kuolemaansa saakka, lukuun ottamatta vuoden kestänyttä maanpakoa, johon hän joutui siksi, että kaupungin kristityt hallitsijat eivät suvainneet kaikkia hänen poliittis-filosofisia ajatuksiaan. Talo, jonka Proklos peri ja jossa uusplatonilainen koulu toimi, on mahdollisesti löydetty: arkeologinen kohde tunnetaan nimellä Prokloksen talo.
ellauri219.html on line 680: Niinpä käsillä olevan kirjan tekijä piti parhaimpana esikuvanaan syyrialaissyntyistä Ateenassa vaikuttanutta Dionysos Areopagiittaa, johon hän viittaakin sanomalla (70. luku), että tämän kirjoista voi saada vahvistuksen kaikelle, mitä hän itse kirjoittaa. Samaan hengenvetoon hän toteaa, että ei yleensä viittaile mihinkään aikaisempiin kirjoituksiin, koska pitää sitä keikarointina, jolla ei ole mitään merkitystä asian kannalta. ”Sinä et sellaista tarvitse” hän toteaa oppilaalleen jolle kirja on osoitettu, ”..jolla on korvat, se kuulkoon, ja joka tuntee sydämessään kehotuksen uskoa, se uskokoon, muuta mahdollisuutta ei ole.”
ellauri240.html on line 270: Timonin kerrotaan myös kuolleen ihmisvihansa seurauksena. Hän putosi alas päärynäpuusta ja satutti jalkansa. Hän kuitenkin kieltäytyi lääkärinavusta, jolloin märkinyt haava surmasi hänet. Vielä Pausaniaan (se rupinaamainen kaveri joka varsin valehteli Korinnasta) aikana Ateenassa tunnettiin Akatemian läheisyydessä sijainnut rakennus nimeltä Timonin torni. Timonin hauta oli kuitenkin jo tuolloin ilmaston lämpenemisen ansiosta jäänyt meren peittoon.
ellauri350.html on line 403: Atticus oli kiivaasti peripataattia vastaan. Atticuksen kirjoituksista, jotka on säilyneet vain fragmentaarisessa muodossa, voidaan nähdä, että hän oli arkkikonservatiivinen ja halusi puhdistaa Platonin alkuperäisinä opetuksina pitämänsä potaskan aristotelismin elementtien tunkeutumiselta. Platonin tulkkina Atticus ajatteli filologisesti ja kannatti Platonin luomisopin kirjaimellista, ei metaforista tulkintaa. Atticuksen asema edustaa versiota platonismista, jonka mukaan poikkeaminen mestarin kirjaimellisesta sanasta tarkoittaa korvaamatonta harhaoppista vastustusta. Hänen työnsä oli poleeminen, mahdollisesti peräisin hänen asemastaan ​​ensimmäisenä platonisen filosofian tuolin haltijana Ateenassa Marcus Aureliuksen rahoituxella. Atticus väitti, että Aristoteles oli ateisti, että hän kielsi sielun olemassaolon ja hylkäsi jumalallisen huolenpidon. Hän koitti saada muutkin uskomaan, että maailmalla oli alku demiurgin kiidettyä ensihoitoon ajoissa.
ellauri370.html on line 539: Ateenassa Gobineau kosiskeli kahta sisarusta, Zoé ja Marika Dragoumista, joista molemmista tuli hänen rakastajattariaan, edellisestä myös elin­ikäinen kirjeen­vaihto­toveri. Hän teki Kreikan poliittisista oloista sellaisen yhteenvedon, että niin kansa kuin sen kiinnostuksen kohteetkin olivat joutavia ja kaikki oli vähäpätöistä paitsi se ylenkatse, jonka se olisi ansainnut. Mokaillut Gobineau joutui disponibiliteettiin kuin Heikki Brotherus.
xxx/ellauri169.html on line 280: On hämmentävää että aina ollaan jossain taitekohdassa. Maailmanloppu näyttää olevan oikeasti käsillä. Ateenassa sataa lunta ja Norjassa on kesäkelejä. Mikä pahinta osakekurssit laskevat. Eikun nousevat. Laskevat. Sahaavat kuin viikkokuumeessa. Hunga Tongan vulkaani on eruptoitunut. Tsunami on korkeampi arvioitua. Saarelaiset kaivavat snorkkeleita esille. Apinakööri kiemurtaa pandemian kourissa. Kolmannes ei ota rokotuxia koska niissä on niitä mielenhallintachippejä. Oliskin. Kahdesta mielipuolesta voisi aina yhdistää yhden kokonaisen ja pääluku pienenisi puolella.
xxx/ellauri173.html on line 168: Noin vuonna 280 eaa. Berossos kirjoitti teoksen Babyloniaka tarkoituksenaan selittää Mesopotamian vanhaa kulttuuria kreikkalaisille. Varteenotettaviksi lähteiksi Berossoksen kirjoitukset tekee se, että hän toimi Marduk-jumalan pappina Babylonissa ollessaan. Finkelin mukaan hänellä oli tästä syystä ensi käden tietoa sumerilaisesta ja akkadilaisesta savitaulukirjallisuudesta, jota oli kirjoitettu silloin jo yli tuhannen vuoden ajan ja jota yhä kirjoitettiin Babylonin akatemioissa. Berossoksen oppineisuus ja ennustustaito tunnettiin myös Ateenassa. Koska kreikkalaiset kuitenkin pitivät muita kansoja barbaareina, kirjaa tuskin luettiin heidän keskuudessaan kovinkaan laajasti, eikä se ole säilynyt nykypäiviin. Sen sijaan toiset kirjoittajat ovat siteeranneet teosta, ja sitä kautta siitä on säilynyt joitakin osia, joista ilmenee niiden perustuvan pitkälti nuolenpääkirjoituksiin.
xxx/ellauri173.html on line 215: Peregrinos siirtyi Kreikan Eliiseen ja jatkoi saarnaamistaan roomalaisia vastaan. Vuoden 153 tai 157 Olympian kisoissa Peregrinos loukkasi varakasta hyväntekijää Herodes Atticusta, jolloin hurjistunut joukko hyökkäsi hänen kimppuunsa ja hän joutui pakenemaan Zeuksen temppeliin. Ateenassa Peregrinos omisti itsensä filosofian opiskelulle ja sai huomattavan joukon oppilaita, mukaan lukien Aulus Gellius. (Gellius kuvaa Peregrinoksen arvokkaaksi ja luonteeltaan lujaksi mieheksi, ja kertoo käyneensä usein tämän majassa Ateenan ulkopuolella kuuntelemassa tämän sekopäitä opetuksia.)
xxx/ellauri235.html on line 535: Ateenassa Pindaroksesta tuli ateenalaisen dithyrambisen runouden koulukunnan perustajan Lasolin oppilas. Lasoli toimi tuolloin kaupungissa Hepoarkhoksen räppipiirissä. Hän tunsi hyvin monenlaisia musiikkilajeja ja Pindaros sai häneltä todennäköisesti syvällistä oppia huilunsoitossa. Pindarosta opetti Ateenassa myös Agathokles ja joidenkin lähteiden mukaan Apollodoros. Tai size oli. Enivei, hän sai joltakin näistä luvan johtaa sylkisiä kuoroja vaikka oli vielä nuori. Hän oli niin lutukka.
xxx/ellauri235.html on line 544: Vaikka hän oli thebalainen, hän oli aina suuressa suosiossa Ateenassa, ja hän vieraili kaupungissa usein ja ylisti ateenalaisia runoissaan. Eräässä dithyrambissaan hän kuvaili kaupunkia sanoilla ”laulun tyyssija, Hellaan paaluvarustus, sinä jumalien kuulu kaupunki!”. Kuinka ollakaan, ateenalaiset tekivät hänestä kunniakansalaisen (proksenos) ja antoivat hänelle 10 000 drakhmaa puhtaana käteen. Myöhemmin, hänen jo kuoltuaan, he pystyttivät hänen kunniakseen patsaan.
xxx/ellauri287.html on line 135:
xxx/ellauri292.html on line 548: Ateenassa oli tapana, että taistelussa urheimman kuoleman saaneen miehen isä lausui hautajaispuheen julkisesti. Marathonin taistelun jälkeen Callimachuksen isä ja Cynaegiruksen isä riitelivät siitä, kumpi heidän pojistaan oli rohkein.
xxx/ellauri292.html on line 560: 600-luvulla eaa. laajat yhteiskunnalliset levottomuudet johtivat Ateenassa Solonin lakiuudistuksiin. Nämä tasoittivat tietä Cleistheneen teoriassa mahdolliselle demokratian käyttöönotolle vuonna 508 eaa. Ateenasta oli tähän mennessä tullut merkittävä merivalta, jolla oli suuri laivasto, ja se auttoi Joonianmeren kaupunkien kapinaa persialaisia vastaan. Tästä öykkäröinnistä seuranneessa Persian suorittamassa Kreikan demilitarisaatiossa Ateena johti yhdessä Spartan kanssa kreikkalaisten valtioiden liittoumaa, joka lopulta torjui persialaiset, kukistaen heidät Marathonissa vuonna 490 eaa. ja Salamissa vuonna 480 eaa. Tämä ei kuitenkaan estänyt Ateenan vangitsemista ja potkimista hajalle kahdesti persialaisten taholta yhden vuoden sisällä spartalaisten ja muiden kreikkalaisten kuningas Leonidaksen johtaman sankarillisen mutta lopulta epäonnistuneen vastarinnan jälkeen Termopylaissa sen jälkeen kun sekä Boiotia että Attika joutuivat persialaisten käsiin.
xxx/ellauri292.html on line 570: Vuonna 1896 Ateenassa järjestettiin ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset. 1920-luvulla joukko kreikkalaisia pakolaisia, jotka karkotettiin Vähä-Aasiasta, Kreikkalais-turkkilainen sota ja Kreikan kansanmurha turvottivat Ateenan vaimoväen vazoja vähäsen. Kuitenkin varsinkin toisen maailmansodan jälkeen ja 1950- ja 1960-luvuilta lähtien kaupungin väkiluku kasvoi räjähdysmäisesti.
xxx/ellauri292.html on line 573:
xxx/ellauri292.html on line 581: Kuvassa alaoikealla Damaris, jolta Paavo ehkä sai Ateenassa. Damarisin on perinteisesti oletettu olleen hetaira ( kohtelias, korkea-arvoinen prostituoitu). Tai sizen mies oli toi viereinen Paavalille ison käden antava St. Denis The Penis josta tuli ranskalaisten pyhimys. Turhan läskixi on Rafaello Patun kuvannut, ja liikaa tukkaa laittanut.
21