ellauri008.html on line 1909: cc: Ateenan H4.
ellauri023.html on line 704: Stoalaiset sai nimensä Stoa poikilesta, Ateenan graffitilla kirjavoidusta jalkakäytävästä, jossa oli kuvattuna sankari- ja taisteluskenejä. Itixen Stoan skene on erittäinkin kirjava, siellä laahustaa nyttemmin kaikenvärisiä mamuja. Oman elämänsä sankareita, käymässä elämän taistelua, vähempi uhrimielellä, enempi poimimassa tomaatteja kypsänä. Hevon vitun rämeet, walla walla, tulis luoti ja tappais.
ellauri030.html on line 276: Nimittäin! nää just ovat meistä vanhoista huisin tähdellisiä kunnianosoituxia, vaikka voi vaikuttaa teistä vähäpätösiltä: kukkatervehdys, käden suutelu, paikan luovutus, seisaalleen nousu, saattueet kylille ja kotiin, neuvonpyyntö; näitä meillä ja muissakin sivistysmaissa tarkoin noudatetaan. Kerrotaan että spartalainen Lysandros, jonka taisin jo mainitakin, hoki että Sparta oli paras paikka vanhalle miehelle, koska missään muualla ei niin kumarreltu hopeaselkiä. Sellasta kaskua kerrotaan että joku vanha ateenalainen tuli Ateenan festareilla huvitelttaan eikä kukaan antanut sille tilaa, mutta kun se erehty spartalaisten looshiin, ne kaikki hyppäs ylös ja istuutui vasta kun äijä oli saanut perseensä penkille. Kun kaikki paikalla olijat oli läpyttäneet loppuun, yxi spartalaisista sanoi nokkelasti vaikka murteella: Ateenalaiset tiättä mitä on oikke, mut ei ne teke se! (Ateenalaiset ajatteli: mix vitussa niin kauan kun on noita spartalaisia paikalla.)
ellauri043.html on line 5087: Antakaa mun nähdä onko mun laivat jotka puskee briljanttia merta, palanneet mun 3 satamaan, mixi maaseutu näyttää hylätyltä, ja mitä nyt tekee Ateenan tytöt.
ellauri061.html on line 134: THESEUS, Ateenan herttua.
ellauri061.html on line 158: Tapahtumapaikka: Ateenan kaupunki ja sen läheisyydessä oleva metsä.
ellauri061.html on line 259: Nyzitten palaa näyttämölle Ateenan herrasväet. (Mekot on vaihdettu karviaismarjapensaassa aika vauhdilla.) Karhuntappaminen on näistä vekkuleista hauskaa hälinää. Voi vittu. En ole ihan seurannut, mutta nähtävästi Dimitri nyt styylaakin Helenaa ja Oleanteri ja Hernia myös on sovussa. Loppu hyvä kaikki hyvin, niinkuin komeljassa ainakin. Paragon/paramour pila kääntyy huiluharppu/huuliharppu sanaleikixi. Taas tollasta dynaamista käännöstä. Yx puujalkavizi korvautuu toisella puujalalla.
ellauri092.html on line 559: Ateenan ihme: Kreikkaan tulleiden pakolaisten keskellä tapahtuu
ellauri152.html on line 42: ὄμματά μοι γλαυκᾶς χαροπώτερα πολλὸν Ἀθάνας, Mun silm säkenöip enemp kö Ateenan,
ellauri161.html on line 1087: Dionysios Areopagita oli Ateenan areiopagin neuvoston jäsen ensimmäisellä vuosisadalla. Apostolien tekojen mukaan hän kääntyi kristityksi apostoli Paavalin vaikutuksesta. Eusebios lainaa Dionysios Korinttolaista ja kertoo, että tästä Dionysios Areopagitasta tuli sittemmin Ateenan piispa. Kuoli: Luteita, Pariisi
ellauri216.html on line 129: M.kreik. Διονύσιος ὁ Ἀρεοπαγίτης, Dionysios ho Areopagitēs) oli Ateenan areiopagin neuvoston jäsen ensimmäisellä vuosisadalla. Apostolien tekojen mukaan hän kääntyi kristityksi apostoli Paavalin vaikutuksesta. Eusebios lainaa Dionysios Korinttolaista ja kertoo, että tästä Dionysios Areopagitasta tuli sittemmin Ateenan piispa.
ellauri216.html on line 138: Pariisin pyhän Dionysioksen luostarin apotti Hilduin käänsi Pseudo-Dionysioksen kirjoituskokoelman kreikasta latinaksi 800-luvulla ja yhdisti virheellisesti identiteetit yhteen persoonaan. Niinpä keskiajalla nämä neljä eri lähteistä nousevaa identiteettiä – Apostolien tekojen Dionysios Areopagita, Eusebioksen Dionysios Ateenalainen, marttyyri Dionysios ja Pseudo-Dionysios Areopagita – yhdistettiin yhdeksi ja samaksi persoonaksi; Dionysioksen katsottiin kääntyneen Paavalin saarnan vaikutuksesta, tulleen Ateenan piispaksi, kirjoittaneen edellä mainitut mystiikan teologian tekstit ja tämän jälkeen kuolleen marttyyrina Pariisissa. Oli siinä yhdelle kaverille duunia.
ellauri216.html on line 142: Tekstissä kirjoittaja väittää olevansa Ateenan Areiopagin jäsen Dionysios, joka kääntyi Apostolien tekojen mukaan Paavalin vaikutuksesta kristityksi. Eräät viittaukset tekstissä antavat ymmärtää, että kirjoittaja olisi Apostolien teoissa mainittu Dionysios. Hän toteaa kirjoittaneensa myös muita teoksia, mutta näitä ei ole säilynyt.
ellauri282.html on line 522: A mountza or moutza also called faskeloma is the most traditional gesture of insult among Greeks. It consists of extending and spreading all fingers of the hand and presenting the palm towards the face of the person to be insulted with a forward motion. It is often coupled with να, ορίστε, or πάρτα (no, olkaa hyvä, ota nämä) and swear words. Jöns teki näin Ateenan torilla perheen Kreikan matkalla ostaaxeen viisi jotain, sai aika tylyn vastaanoton.
ellauri347.html on line 175: Kuoro kyselee Oidipukselta tämän suorittaman isänmurhan ja insestisen suhteen yksityiskohdista: panitko äiskyä kolonoxeen vaiko edestä? Oidipus raivostuu ja sanoo jälleen, ettei vastaa moraalisesti teostaan. Oidipus on suudella myös Theseusta, mutta tajuaa viime hetkessä olevansa edelleen moraalisesti saastainen. Hän kiroaa Polyneikeen uudelleen. Historiallisessa kontekstissaan näytelmä näyttäytyy Ateenan demokratian ja lakien puolustuspuheena aikana, jolloin Ateena oli häviämässä peloponnesolaissodan ja joutumassa kolmenkymmenen tyrannin vallan alle. Sen erääksi teemaksi voidaan nähdä ihmisen erehtyväisyys ja mahdollisuus anteeksiantoon. Samalla se käsittelee sitä, missä määrin ihminen on moraalisesti vastuussa teoista, jotka kohtalo on määrännyt. Näytelmän esittämä ratkaisu on kenties se, että vaikka kohtalo ei poistakaan ihmisen suoraa vastuuta omista teoistaan, hänen kärsimyksensä elämän aikana voidaan nähdä riittävänä rangaistuksena, jotta hänet voidaan vapauttaa kuollessaan syyllisyydestä. Big fat hairy deal. Ihme sekoilua.
ellauri347.html on line 177: Peloponnesolaissota käytiin pääasiassa Ateenan ja Spartan johtamien liittojen välillä vuosina 431–404 eaa. Persialaissotien jälkeen Ateenan valta oli kasvanut valtavasti, ja muut kaupunkivaltiot pelkäsivät, että Ateenasta tulisi liian voimakas. Lopulta sota syttyi Spartan ja Ateenan välillä. Peloponnesolaissota oli yksi antiikin Kreikan historian käännekohdista. Sota veti mukaansa miltei kaikki kreikkalaiset kaupunkivaltiot, ja sen aikana kuoli ennennäkemätön määrä ihmisiä. Sodan aikana kumpikin osapuoli teki myös julmuuksia, joilta aikaisemmin oli säästytty. Kreikan sisäiset sodat vain vahvistivat Persiaa, joka sai vallattua takaisin Joonian kaupungit. Täähän kuulostaa vähän Ukrainan demilitarisaatiolta.
ellauri384.html on line 74: Näissä säkeissä Solon, Ateenan suuri lainsäätäjä, jakaa ihmisen elämän kymmeneen seitsemän vuoden pituiseen ajanjaksoon, joita hän kutsuu hebdomadiksi, kreikan sanasta, joka tarkoittaa seitsemää.
ellauri384.html on line 197: Ostin Tammiston Kontista Hellerin kovakantisen Kuvittele tätä (Picture this). Se tarkastelee satiirin varjolla ihmisen olemassaolon perusdikotomioita. Teos hyppää Ateenan kulta-ajalta 1600 -luvun Hollantiin ja Amerikan valtakunnan nousuun; hyppäämällä Aristotelesta Rembrandtiin, Sokrateen ja takaisin Helleriin ja jopa Jimmy Carteriin. Niitä (paizi Jimmyä) yhdistää yksi maalaus: Rembrandt van Rijnin Aristoteles miettimässä Homeroksen rintakuvaa. Sen on jenkit ryövänneet Uuden Amsterdamin Metropolitan-museoon.
ellauri384.html on line 205: Tämä näkyy selvimmin hänen käsittelyssään Ateenan huipusta ja romahtamisesta, kun Persiasta saadun voiton jälkeen Ateena muodosti Deloxen (Nato) liiton ja sotkeutui Peloponnesoksen (Krim) sotaan. Heller kuvaa demokratian majakkana, joka tuhoaa omat suurimmat edistymisensä tai muuttaa ne väärinkäytön työkaluiksi, kääntyy omien liittolaistensa (CCCP) kimppuun vain osoittaakseen voimansa ja häviää heikommille vihollisille (Vietnam, Afghanistan jne.) itsepetoksen vuoksi.
ellauri384.html on line 255: Kreikan seitsemän viisasta olivat julkkixina hyvin tunnettuja sekä toisilleen että suurelle yleisölle. Anacharsis, joka oli yksi näistä viisaista miehistä, tuli käymään Solonissa Ateenassa. Kun Anacharsis näki Ateenan demokratian toiminnan, hän huomautti, että oli outoa, että Ateenassa viisaat puhuivat ja tyhmät päättivät. Solon ihaili tämän miehen valmisnokkeluutta ja hän viihdytti Anacharsisia vieraana pitkään. Solon näytti Anacharsikselle joitain lakeja, joita hän laati ateenalaisille. Anacharsis nauroi Solonille, koska hän kuvitteli, että ateenalaisten epärehellisyys ja ahneus voitaisiin rajoittaa kirjoitetuilla laeilla. Sellaiset lait, sanoi Anacharsis, ovat kuin hämähäkinverkkoja: ne saavat kiinni heikot ja köyhät, mutta rikkaat voivat repiä niiden läpi. Demokratian lähin synonyymi on plutokratia.
ellauri384.html on line 267: Megaralaiset söivät sillä aikaa kaiken salamin. Solon lähetti sinne vakoojan kertomaan megaralaisille loistavasta tilaisuudesta siepata Ateenan jaloimmat naiset, jotka viettivät anakronistisesti juhlaa Venuksen temppelissä. Tämä oli totta, mutta megarialaiset eivät ymmärtäneet, että Solon tiesi heidän tulevan.
ellauri384.html on line 272: Tuolloin Ateenan lain mukaan, jos laina meni laiminlyöntiin, velkoja saattoi takavarikoida velallisen ja hänen perheensä ja myydä heidät orjiksi saadakseen rahaa velan maksamiseen. Rikkaiden julmuus ja ylimielisyys sai köyhät muodostumaan ryhmiksi pelastaakseen itsensä ja pelastaakseen ne, jotka oli tehty koronkiskon kautta orjiksi. Kaupungin parhaat miehet näkivät Solonin sellaisena, joka ei ollut puolueellinen rikkaille eikä köyhille, ja he pyysivät häntä johtamaan. Rikkaat suostuivat, koska Solon oli rikas, ja köyhät suostuivat, koska hän oli luikero.
ellauri384.html on line 294: Solon loi korkeimman oikeuden, jonka jäseniä olivat Ateenan entiset arkhonit [vuotuiset presidentit]. Nähdessään, että velkojen vapauttamisen jälkeen ihmiset alkoivat olla kurittomia ja ylimielisiä, Solon loi myös neljänsadan europarlamentin jokaisesta neljästä Ateenan heimosta. Tämä oli ylimääräinen lainsäädäntöelin, jonka valtuudet rajoittuivat keskustelemaan asioista ennen kuin ne toimitettiin kansan äänestettäväksi. Mitään ei voitu äänestää ennen kuin neljäsataa oli tarkastanut sen. Korkeimman oikeuden ja neljänsadan neuvoston toimiessa laahusankkureina kansan turbulenssi rajoittui turvallisiin rajoihin.
ellauri384.html on line 306: Solon vastasi: "Kyllä, olen, ja se oli Tellus, Ateenan kansalainen. Hän oli rehellinen mies, joka jätti lapsensa hyvin hoidetuiksi ja hyvällä tahdolla kaupunkiin. Hän eli nähdäkseen lapsenlapsia pojiltaan. Sitten hän kuoli kunniakkaasti taistellen maansa puolesta."
ellauri420.html on line 343: Pyhä Paavali, kaikkien aikojen merkittävin vaaliagentti, teki kierroksensa sutaten kirjeillään antiikin iltahämärän selkeyttä. Epileptikko voitti viiden vuosisadan filosofian! Järki joutui kirkkoisien takavarikkoon! Vuonna 529 Ateenan koulu suljettiin. Dekadenssi virallisesti kiellettiin, uskomisesta tuli pakkopullaa... Epäilyxen tuskallisin takaisku.
ellauri435.html on line 177: Kuoro kyselee Oidipukselta tämän suorittaman isänmurhan ja insestisen suhteen yksityiskohdista: panitko äiskyä kolonoxeen vaiko edestä? Oidipus raivostuu ja sanoo jälleen, ettei vastaa moraalisesti teostaan. Oidipus on suudella myös Theseusta, mutta tajuaa viime hetkessä olevansa edelleen moraalisesti saastainen. Hän kiroaa Polyneikeen uudelleen. Historiallisessa kontekstissaan näytelmä näyttäytyy Ateenan demokratian ja lakien puolustuspuheena aikana, jolloin Ateena oli häviämässä peloponnesolaissodan ja joutumassa kolmenkymmenen tyrannin vallan alle. Sen erääksi teemaksi voidaan nähdä ihmisen erehtyväisyys ja mahdollisuus anteeksiantoon. Samalla se käsittelee sitä, missä määrin ihminen on moraalisesti vastuussa teoista, jotka kohtalo on määrännyt. Näytelmän esittämä ratkaisu on kenties se, että vaikka kohtalo ei poistakaan ihmisen suoraa vastuuta omista teoistaan, hänen kärsimyksensä elämän aikana voidaan nähdä riittävänä rangaistuksena, jotta hänet voidaan vapauttaa kuollessaan syyllisyydestä. Big fat hairy deal. Ihme sekoilua.
ellauri435.html on line 181: Peloponnesolaissota käytiin pääasiassa Ateenan ja Spartan johtamien liittojen välillä vuosina 431–404 eaa. Persialaissotien jälkeen Ateenan valta oli kasvanut valtavasti, ja muut kaupunkivaltiot pelkäsivät, että Ateenasta tulisi liian voimakas. Lopulta sota syttyi Spartan ja Ateenan välillä. Peloponnesolaissota oli yksi antiikin Kreikan historian käännekohdista. Sota veti mukaansa miltei kaikki kreikkalaiset kaupunkivaltiot, ja sen aikana kuoli ennennäkemätön määrä ihmisiä. Sodan aikana kumpikin osapuoli teki myös julmuuksia, joilta aikaisemmin oli säästytty. Kreikan sisäiset sodat vain vahvistivat Persiaa, joka sai vallattua takaisin Joonian kaupungit. Täähän kuulostaa vähän Ukrainan demilitarisaatiolta.
ellauri435.html on line 183: Juu ihan samoin lähti Sparta ennakoivasti pysäyttämään Ateenan laajentumista ex-liittolaisiinsa. Themistokles oli kelju kojootti, joka veti mennen tullen Spartaa nenästä.
ellauri435.html on line 187: – On valtavasti todistusaineistoa siitä, että tämä on ennaltaehkäisevä sota. Putinin syy valloitta6a Ukraina 24. helmikuuta 2022 oli, koska hän pelkäsi Ukrainan liittyvän Natoon, minkä Venäjä näkee eksistentiaalisena uhkana, Mearsheimer sanoo Iltalehdelle. No ylläri! Sitähän Putin oli hokenut jo kymmeniä vuosia. Ensimmäisen Nato-laajentumisen vuonna 1999 tungimme heidän kurkustaan alas, koska he olivat liian heikkoja. 2004 venäläiset protestoivat jälleen äänekkäästi, mutta emme välittäneet. 2008 kerroimme laajentuvamme Georgiaan ja Ukrainaan, ja Putin sanoi, ettei hän aio sallia sitä, Mearsheimer tilittää. Mitä me teimme? Jatkoimme eteenpäin siitä huolimatta. Miksi? Koska ajattelimme, että voimme tunkea sen väkisin alas heidän kurkustaan. Bushin hallinnon päätös yrittää tuoda Ukraina Natoon on yksi typerimmistä ja katastrofaalisimmista päätöksistä, mitä yksikään suurvalta on koskaan tehnyt. No ehkä Ateenan sotaretki Sisiliaan oli vielä tyhmempi. Tai Korean ja Vietnamin sodat USA:lle. Venäjä ja Ukraina neuvottelivat sovusta heti sodan alussa Valko-Venäjällä ja Israelissa. Yhdysvallat ja Britannia kuitenkin suostuttelivat Ukrainan perääntymään neuvotteluista, koska he ajattelivat proxysodan ja taloudellisten sanktioiden olevan oiva keino päihittää Venäjä lopullisesti ilman omia tappioita etänä. Aika kyynistä.
ellauri443.html on line 95: Philomenan kreikkalainen vieruskaveri Ateenan koneessa joka luki Wilbur Smithiä jatkaa jeremiadia:
ellauri445.html on line 62: Jo tuohon miettinyt oon keinonkin. Kaks kansaa täällä kiistää valtikasta, Ateena yks ja toinen Sparta, kumpi lopuksi voittaa, viel’ ei tiedä kukaan. Ne veljessotaan tahdon yllyttää, hävitän toisen toisella ja uuden luon kansan raunioille entisien, min veri on kuin Alkibiadeen: puoleksi tyyntä, puoleks myrskyä, puol’ urhon kuntoa, puol’ immen mieltä, puol’ voimaa Spartan, puoli Ateenan armautta päivän, hengen hienoutta, hitunen hekkumata Persian ja ryydiks vielä raakuus pohjan kansain, näin valmis Alkibiadeen on nektar, min tarjoan ma taivaan jumalille.
ellauri445.html on line 205: Ilkibiadeelle ei riittänyt kuitenkaan pelkkä julkkixuus. Kleonin, Ateenan Timo Soinin kuoleman jälkeen vuonna 420 eaa Ilkibiadeesta tuli ääridemokraattisen persupuolueen johtohahmo. Ilkiö oli jo silloin kova kusettaja, ja pahempaa oli tulossa. Ilkibiadeen vaimo tahtoi siitä eroa, mutta ilkimys ei antanui, raahasi sen niskapeffa kii takaisin naistentaloon.
ellauri445.html on line 208: Ilkibiades hätyytti koko ajan rauhantahtoisia putinisteja, ja aikoi rakennuttaa linnoituksen Krimin kohdalle, mutta pohjoiskorealaiset ehtivät paikalle ennen kuin tämä työ oli saatu päätökseen. Ateena olisi päässyt Krimin ja Patrain kautta sulkemaan koko Mustanmeren. Samaan aikaan eukut lähettivät hyökkäysvaunuja Khersonia vastaan. Alkibiadeen tavoite sotaretkellään ei (muka) niinkään ollut vallata alueita, vaan painostaa Spartaa talouspakotteilla. Tämä johti kuitenkin sotaan Spartan ja Ukranian välillä. Ukrania kuitenkin hävisi demilitarisaatio-operaation vuonna 418 eaa ja heidän oli hyväksyttävä häpeärauha Spartan kanssa. Ilkibiades yritti taivutella eukut antamaan Grönlannin ja jatkamaan liittoaan Ateenan kanssa, mutta turhaan. Myös "Canada" luopui Ateenasta ja liittoutui Spartan kanssa.
ellauri445.html on line 211: eaa. Melos oli ainut Kykladien saarista, joka ei ollut liitossa Ateenan kanssa. Ilkibiades kannatti ehdotusta, jonka mukaisesti kaikki Meloksen miespuoliset asukkaat tapettiin ja loput myytiin orjixi.
ellauri445.html on line 213: Ennen muuta Ilkiö halusi päästä presidentixi, toivoi sitten voivansa valloittaa "Canadan" ja Grönlannin ja menestyessään samalla itse saavuttaa lisää omaisuutta ja mainetta. Hän kunnioitti intohimojaan enemmän kuin hänen vaurautensa salli, käytti valtion varoja hevosiin, kultaiseen wc-pönttöön ja muihin kustannuksiin, ja hän oli viimein suurimpana syynä Ateenan kukistumiseen.
ellauri445.html on line 224: Khiokselle päästyään Ilkibiades valehteli että suurempi laivasto seurasi aivan viisi laivaa käsittäneen laivaston perässä. Ilkibiades menetti kuitenkin spartalaisten luottamuksen poissaolonsa aikana. Hän oli muun muassa saanut pojan kuningas Agis II:n vaimon kanssa. Ilkibiades loikkasi nyt persialaisen satraapin Ensio Tissaferneen luokse. Ensio Tissafernes oli nimellisesti Spartan liittolainen sodassa Ateenaa vastaan. Ilkibiades yritti nyt saada Ensio Tissaferneen luopumaan spartalaisista ja liittoutumaan Ateenan kanssa. Kun tämä epäonnistui Ilkibiades loikkasi jälleen ateenalaisten puolelle.
ellauri445.html on line 226: Ateenan onni oli kääntynyt koska Sparta oli alkanut saada apua Persian Kyyros Nuoremmalta. Kolmas ja viimeinen vaihtoehto Ilkibiadeelle oli loikata persialaisten luokse. Tästäkin näkee että länkkärien hyllaama antiputinistinen persialaissotapropaganda on pelkkää kusetusta, eise sota ollut muuta kuin osa tavanomaista itäisen Välimeren naapurusten iänikuista kärhämöintiä.
ellauri445.html on line 230: Palattuaan kotikaupunkiinsa hänellä oli kuitenkin ratkaiseva rooli Ateenan kusetusten sarjassa, jotka lopulta saivat Spartan etsimään rauhaa Ateenan kanssa. Hän suosi "epäsovinnaisia taktiikoita," usein voittaen kaupunkeja petoksella tai neuvottelulla mieluummin kuin piirityksellä.
ellauri445.html on line 235: Ilkibiades oli koko elämänsä ajan kuuluisa fyysisestä houkuttelevuudestaan, josta hän oli tavattoman turhamainen. Sorkkates sitävastoin oli ruma kuin rupinen pakara. Plutarch pitää häntä "vähiten tunnollisena ja täysin välinpitämättömänä ihmisolentona". Sorkkateen haamukirjailija plättänenä Pluto oli Ateenan Walt Disney ja Sorkkates sen Mickey Mouse, joka mättähältä mättähälle hyppeli, pikkujalka pilkahti.
ellauri445.html on line 268: Paras piirre Ateenan demokratiassa oli ostrakismi, ja juuri se on nyttemmin poistettu. Ostracisms occurred during the heyday of Athenian democracy, which allowed direct participation in governance for the city-state's citizenry, a population that excluded women, enslaved workers and foreign-born residents. Though the number of citizens could sometimes be as high as 60,000, a much smaller group of men was actively involved in Athenian politics.
ellauri445.html on line 341: Argolidan asukkaat oli peloponnesolaissodan aikana kieroja takinkääntäjiä Ateenan ja Spartan välissä. Tänään Ateena on saastunut suurkaupunki ja Sparta Sysmän veroinen tuppukylä. Argolixesta ei mene sinne edes bussia. Megaralaiset oli samanlaisia opportunisteja, kuten rajaseutulaiset yleensä, esim. Suomi ja Ukraina.
ellauri445.html on line 372: Mitä yhteistä on Almpert Kamulla ja Platolla? Molemmat olivat lyttänenä filosofeja. Almpertin pienoisromaani Ptosis (sija l. roikkuluomi) löytyi kreikaxi Ateenan Venizelos kentän kirjakaupasta. Almpert voitti sillä Nompelin kirjailijapalkinnon vuonna 1956. Putoaminen (alkuteos: La chute) on algerialaisen Albert Camus’n kolmas romaani vuodelta 1956. Suomeksi romaani ilmestyi vuonna 1957 Maijaliisa Auterisen kääntämänä. Salman Rushdiella oli ptosis silmässä, olikohan se sama silmä jonka fatwisti puhkaisi? Hulvattomia Putous-hahmoja.
xxx/ellauri068.html on line 239: Pilvet (m.kreik. Νεφέλαι, Nefelai, lat. Nubes) on Aristofaneen kirjoittama antiikin kreikkalainen komedia, joka pilkkaa sofisteja ja Sokratesta sekä muita Ateenan 400-luvun eaa. älymystön suuntauksia. Vaikka näytelmä sijoittui viimeiseksi komediakilpailussa, johon se osallistui, se on Aristofaneen tunnetuimpia teoksia, koska se tarjoaa Sokrateesta hyvin toden kuvan.
xxx/ellauri173.html on line 215: Peregrinos siirtyi Kreikan Eliiseen ja jatkoi saarnaamistaan roomalaisia vastaan. Vuoden 153 tai 157 Olympian kisoissa Peregrinos loukkasi varakasta hyväntekijää Herodes Atticusta, jolloin hurjistunut joukko hyökkäsi hänen kimppuunsa ja hän joutui pakenemaan Zeuksen temppeliin. Ateenassa Peregrinos omisti itsensä filosofian opiskelulle ja sai huomattavan joukon oppilaita, mukaan lukien Aulus Gellius. (Gellius kuvaa Peregrinoksen arvokkaaksi ja luonteeltaan lujaksi mieheksi, ja kertoo käyneensä usein tämän majassa Ateenan ulkopuolella kuuntelemassa tämän sekopäitä opetuksia.)
xxx/ellauri235.html on line 549: Theban vanhan vihollisen Ateenan ylistäminen ei aina miellyttänyt thebalaisia, ja hänen kerrotaan jopa saaneen tästä sakkoja ylistettyään ateenalaisten menestystä Artemisionin meritaistelussa. Ateenalaisten sanotaan maksaneen sakot.
xxx/ellauri287.html on line 142: Varaa lentosi palataksesi Yhdysvaltoihin Ateenan kansainväliseltä lentokentältä (ATH).
xxx/ellauri292.html on line 547: Ateenan historia
xxx/ellauri292.html on line 561: 600-luvulla eaa. laajat yhteiskunnalliset levottomuudet johtivat Ateenassa Solonin lakiuudistuksiin. Nämä tasoittivat tietä Cleistheneen teoriassa mahdolliselle demokratian käyttöönotolle vuonna 508 eaa. Ateenasta oli tähän mennessä tullut merkittävä merivalta, jolla oli suuri laivasto, ja se auttoi Joonianmeren kaupunkien kapinaa persialaisia vastaan. Tästä öykkäröinnistä seuranneessa Persian suorittamassa Kreikan demilitarisaatiossa Ateena johti yhdessä Spartan kanssa kreikkalaisten valtioiden liittoumaa, joka lopulta torjui persialaiset, kukistaen heidät Marathonissa vuonna 490 eaa. ja Salamissa vuonna 480 eaa. Tämä ei kuitenkaan estänyt Ateenan vangitsemista ja potkimista hajalle kahdesti persialaisten taholta yhden vuoden sisällä spartalaisten ja muiden kreikkalaisten kuningas Leonidaksen johtaman sankarillisen mutta lopulta epäonnistuneen vastarinnan jälkeen Termopylaissa sen jälkeen kun sekä Boiotia että Attika joutuivat persialaisten käsiin.
xxx/ellauri292.html on line 563: Voitettuaan sodan mielestään Ateena aloitti kunnianhimoisen rakennusohjelman, jossa rakennettiin Ateenan Akropolis (mukaan lukien Parthenon ) sekä imperiumin rakentamisen Delian Leaguen kautta. Alunperin Kreikan kaupunkivaltioiden yhdistykseksi tarkoitettu liitto perustettiin muka jatkamaan taistelua persialaisia vastaan, mutta siitä tuli pian Ateenan omien imperialististen tavoitteiden kulkuneuvo. Syntyneet jännitteet aiheuttivat Peloponnesoksen sodan (431–404 eaa.), jossa kilpailija Sparta voitti Ateenan.
xxx/ellauri292.html on line 565: Vuonna 338 eaa. Philip II:n armeijat voittivat joidenkin kreikkalaisten kaupunkivaltioiden, mukaan lukien Ateenan ja Theban, liiton Chaeronean taistelussa. Myöhemmin Rooman aikana Ateena sai vapaakaupungin aseman laajalti ihailtujen iltakoulujensa vuoksi.
xxx/ellauri292.html on line 566: Toisella vuosisadalla jKr Rooman keisari Hadrianus, joka oli itse Ateenan kansalainen, paapoi Ateenaa.
xxx/ellauri292.html on line 568: Myöhäisen antiikin loppuun mennessä Ateena oli kutistunut herulilaisten, visigoottien ja varhaisslaavien mukanaan kantamien säkkien vuoksi, mikä aiheutti kaupungissa massiivisen tuhon. Tänä aikana ensimmäiset kristilliset kirkot rakennettiin Ateenaan, ja Parthenon ja muut temppelit muutettiin kirkoiksi. Ateena laajensi asutustaan Bysantin keskiajan toisella puoliskolla, 900-1000-luvuilla jKr., ja se oli suhteellisen vauras ristiretkien aikana hyötyessään Italian kaupasta. Neljännen ristiretken jälkeen perustettiin Ateenan herttuakunta. Vuonna 1458 sen valloitti Ottomaanien valtakunta ja se siirtyi pitkään taantuman ajanjaksoon.
xxx/ellauri292.html on line 571: Vuonna 1896 Ateenassa järjestettiin ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset. 1920-luvulla joukko kreikkalaisia pakolaisia, jotka karkotettiin Vähä-Aasiasta, Kreikkalais-turkkilainen sota ja Kreikan kansanmurha turvottivat Ateenan vaimoväen vazoja vähäsen. Kuitenkin varsinkin toisen maailmansodan jälkeen ja 1950- ja 1960-luvuilta lähtien kaupungin väkiluku kasvoi räjähdysmäisesti.
xxx/ellauri452.html on line 74: This dialogue explores the nature of homoerotic love, rhetoric, and the soul through a conversation between Socrates and a character named Phaidros according to Wikipedia. Vaikka dialogi näennäisesti käsittelee rakkautta, siinä pohditaan retoriikan taitoa ja homosexin harjoittamista . Se käsittelee niinkin erilaisia aiheita kuin metempsykoosia (kreikkalainen jälleensyntymisen perinne) ja homoeroottista rakkautta sekä kuuluisassa vaunuallegoriassa kuvattua ihmissielun luonnetta. Lysias oli retorikko ja sofisti, jonka tunnetuin (?) säilynyt teos on puolustuspuhe "Eratostheneen seulasta". Puheessa mies, joka tappoi vaimonsa rakastajan, väittää, että Ateenan lait velvoittivat häntä tekemään niin.
54