ellauri008.html on line 1904: cc: Ateenan H4.
ellauri023.html on line 704: Stoalaiset sai nimensä Stoa poikilesta, Ateenan graffitilla kirjavoidusta jalkakäytävästä, jossa oli kuvattuna sankari- ja taisteluskenejä. Itixen Stoan skene on erittäinkin kirjava, siellä laahustaa nyttemmin kaikenvärisiä mamuja. Oman elämänsä sankareita, käymässä elämän taistelua, vähempi uhrimielellä, enempi poimimassa tomaatteja kypsänä. Hevon vitun rämeet, walla walla, tulis luoti ja tappais.
ellauri030.html on line 276: Nimittäin! nää just ovat meistä vanhoista huisin tähdellisiä kunnianosoituxia, vaikka voi vaikuttaa teistä vähäpätösiltä: kukkatervehdys, käden suutelu, paikan luovutus, seisaalleen nousu, saattueet kylille ja kotiin, neuvonpyyntö; näitä meillä ja muissakin sivistysmaissa tarkoin noudatetaan. Kerrotaan että spartalainen Lysandros, jonka taisin jo mainitakin, hoki että Sparta oli paras paikka vanhalle miehelle, koska missään muualla ei niin kumarreltu hopeaselkiä. Sellasta kaskua kerrotaan että joku vanha ateenalainen tuli Ateenan festareilla huvitelttaan eikä kukaan antanut sille tilaa, mutta kun se erehty spartalaisten looshiin, ne kaikki hyppäs ylös ja istuutui vasta kun äijä oli saanut perseensä penkille. Kun kaikki paikalla olijat oli läpyttäneet loppuun, yxi spartalaisista sanoi nokkelasti vaikka murteella: Ateenalaiset tiättä mitä on oikke, mut ei ne teke se! (Ateenalaiset ajatteli: mix vitussa niin kauan kun on noita spartalaisia paikalla.)
ellauri043.html on line 5084: Antakaa mun nähdä onko mun laivat jotka puskee briljanttia merta, palanneet mun 3 satamaan, mixi maaseutu näyttää hylätyltä, ja mitä nyt tekee Ateenan tytöt.
ellauri061.html on line 134: THESEUS, Ateenan herttua.
ellauri061.html on line 158: Tapahtumapaikka: Ateenan kaupunki ja sen läheisyydessä oleva metsä.
ellauri061.html on line 259: Nyzitten palaa näyttämölle Ateenan herrasväet. (Mekot on vaihdettu karviaismarjapensaassa aika vauhdilla.) Karhuntappaminen on näistä vekkuleista hauskaa hälinää. Voi vittu. En ole ihan seurannut, mutta nähtävästi Dimitri nyt styylaakin Helenaa ja Oleanteri ja Hernia myös on sovussa. Loppu hyvä kaikki hyvin, niinkuin komeljassa ainakin. Paragon/paramour pila kääntyy huiluharppu/huuliharppu sanaleikixi. Taas tollasta dynaamista käännöstä. Yx puujalkavizi korvautuu toisella puujalalla.
ellauri092.html on line 553: Ateenan ihme: Kreikkaan tulleiden pakolaisten keskellä tapahtuu
ellauri152.html on line 42: ὄμματά μοι γλαυκᾶς χαροπώτερα πολλὸν Ἀθάνας, Mun silm säkenöip enemp kö Ateenan,
ellauri161.html on line 1087: Dionysios Areopagita oli Ateenan areiopagin neuvoston jäsen ensimmäisellä vuosisadalla. Apostolien tekojen mukaan hän kääntyi kristityksi apostoli Paavalin vaikutuksesta. Eusebios lainaa Dionysios Korinttolaista ja kertoo, että tästä Dionysios Areopagitasta tuli sittemmin Ateenan piispa. Kuoli: Luteita, Pariisi
ellauri216.html on line 129: M.kreik. Διονύσιος ὁ Ἀρεοπαγίτης, Dionysios ho Areopagitēs) oli Ateenan areiopagin neuvoston jäsen ensimmäisellä vuosisadalla. Apostolien tekojen mukaan hän kääntyi kristityksi apostoli Paavalin vaikutuksesta. Eusebios lainaa Dionysios Korinttolaista ja kertoo, että tästä Dionysios Areopagitasta tuli sittemmin Ateenan piispa.
ellauri216.html on line 138: Pariisin pyhän Dionysioksen luostarin apotti Hilduin käänsi Pseudo-Dionysioksen kirjoituskokoelman kreikasta latinaksi 800-luvulla ja yhdisti virheellisesti identiteetit yhteen persoonaan. Niinpä keskiajalla nämä neljä eri lähteistä nousevaa identiteettiä – Apostolien tekojen Dionysios Areopagita, Eusebioksen Dionysios Ateenalainen, marttyyri Dionysios ja Pseudo-Dionysios Areopagita – yhdistettiin yhdeksi ja samaksi persoonaksi; Dionysioksen katsottiin kääntyneen Paavalin saarnan vaikutuksesta, tulleen Ateenan piispaksi, kirjoittaneen edellä mainitut mystiikan teologian tekstit ja tämän jälkeen kuolleen marttyyrina Pariisissa. Oli siinä yhdelle kaverille duunia.
ellauri216.html on line 142: Tekstissä kirjoittaja väittää olevansa Ateenan Areiopagin jäsen Dionysios, joka kääntyi Apostolien tekojen mukaan Paavalin vaikutuksesta kristityksi. Eräät viittaukset tekstissä antavat ymmärtää, että kirjoittaja olisi Apostolien teoissa mainittu Dionysios. Hän toteaa kirjoittaneensa myös muita teoksia, mutta näitä ei ole säilynyt.
ellauri282.html on line 522: A mountza or moutza also called faskeloma is the most traditional gesture of insult among Greeks. It consists of extending and spreading all fingers of the hand and presenting the palm towards the face of the person to be insulted with a forward motion. It is often coupled with να, ορίστε, or πάρτα (no, olkaa hyvä, ota nämä) and swear words. Jöns teki näin Ateenan torilla perheen Kreikan matkalla ostaaxeen viisi jotain, sai aika tylyn vastaanoton.
xxx/ellauri068.html on line 239: Pilvet (m.kreik. Νεφέλαι, Nefelai, lat. Nubes) on Aristofaneen kirjoittama antiikin kreikkalainen komedia, joka pilkkaa sofisteja ja Sokratesta sekä muita Ateenan 400-luvun eaa. älymystön suuntauksia. Vaikka näytelmä sijoittui viimeiseksi komediakilpailussa, johon se osallistui, se on Aristofaneen tunnetuimpia teoksia, koska se tarjoaa Sokrateesta hyvin toden kuvan.
xxx/ellauri173.html on line 215: Peregrinos siirtyi Kreikan Eliiseen ja jatkoi saarnaamistaan roomalaisia vastaan. Vuoden 153 tai 157 Olympian kisoissa Peregrinos loukkasi varakasta hyväntekijää Herodes Atticusta, jolloin hurjistunut joukko hyökkäsi hänen kimppuunsa ja hän joutui pakenemaan Zeuksen temppeliin. Ateenassa Peregrinos omisti itsensä filosofian opiskelulle ja sai huomattavan joukon oppilaita, mukaan lukien Aulus Gellius. (Gellius kuvaa Peregrinoksen arvokkaaksi ja luonteeltaan lujaksi mieheksi, ja kertoo käyneensä usein tämän majassa Ateenan ulkopuolella kuuntelemassa tämän sekopäitä opetuksia.)
xxx/ellauri235.html on line 549: Theban vanhan vihollisen Ateenan ylistäminen ei aina miellyttänyt thebalaisia, ja hänen kerrotaan jopa saaneen tästä sakkoja ylistettyään ateenalaisten menestystä Artemisionin meritaistelussa. Ateenalaisten sanotaan maksaneen sakot.
xxx/ellauri287.html on line 142: Varaa lentosi palataksesi Yhdysvaltoihin Ateenan kansainväliseltä lentokentältä (ATH).
xxx/ellauri292.html on line 546: Ateenan historia
xxx/ellauri292.html on line 560: 600-luvulla eaa. laajat yhteiskunnalliset levottomuudet johtivat Ateenassa Solonin lakiuudistuksiin. Nämä tasoittivat tietä Cleistheneen teoriassa mahdolliselle demokratian käyttöönotolle vuonna 508 eaa. Ateenasta oli tähän mennessä tullut merkittävä merivalta, jolla oli suuri laivasto, ja se auttoi Joonianmeren kaupunkien kapinaa persialaisia vastaan. Tästä öykkäröinnistä seuranneessa Persian suorittamassa Kreikan demilitarisaatiossa Ateena johti yhdessä Spartan kanssa kreikkalaisten valtioiden liittoumaa, joka lopulta torjui persialaiset, kukistaen heidät Marathonissa vuonna 490 eaa. ja Salamissa vuonna 480 eaa. Tämä ei kuitenkaan estänyt Ateenan vangitsemista ja potkimista hajalle kahdesti persialaisten taholta yhden vuoden sisällä spartalaisten ja muiden kreikkalaisten kuningas Leonidaksen johtaman sankarillisen mutta lopulta epäonnistuneen vastarinnan jälkeen Termopylaissa sen jälkeen kun sekä Boiotia että Attika joutuivat persialaisten käsiin.
xxx/ellauri292.html on line 562: Voitettuaan sodan mielestään Ateena aloitti kunnianhimoisen rakennusohjelman, jossa rakennettiin Ateenan Akropolis (mukaan lukien Parthenon ) sekä imperiumin rakentamisen Delian Leaguen kautta. Alunperin Kreikan kaupunkivaltioiden yhdistykseksi tarkoitettu liitto perustettiin muka jatkamaan taistelua persialaisia vastaan, mutta siitä tuli pian Ateenan omien imperialististen tavoitteiden kulkuneuvo. Syntyneet jännitteet aiheuttivat Peloponnesoksen sodan (431–404 eaa.), jossa kilpailija Sparta voitti Ateenan.
xxx/ellauri292.html on line 564: Vuonna 338 eaa. Philip II:n armeijat voittivat joidenkin kreikkalaisten kaupunkivaltioiden, mukaan lukien Ateenan ja Theban, liiton Chaeronean taistelussa. Myöhemmin Rooman aikana Ateena sai vapaakaupungin aseman laajalti ihailtujen iltakoulujensa vuoksi.
xxx/ellauri292.html on line 565: Toisella vuosisadalla jKr Rooman keisari Hadrianus, joka oli itse Ateenan kansalainen, paapoi Ateenaa.
xxx/ellauri292.html on line 567: Myöhäisen antiikin loppuun mennessä Ateena oli kutistunut herulilaisten, visigoottien ja varhaisslaavien mukanaan kantamien säkkien vuoksi, mikä aiheutti kaupungissa massiivisen tuhon. Tänä aikana ensimmäiset kristilliset kirkot rakennettiin Ateenaan, ja Parthenon ja muut temppelit muutettiin kirkoiksi. Ateena laajensi asutustaan Bysantin keskiajan toisella puoliskolla, 900-1000-luvuilla jKr., ja se oli suhteellisen vauras ristiretkien aikana hyötyessään Italian kaupasta. Neljännen ristiretken jälkeen perustettiin Ateenan herttuakunta. Vuonna 1458 sen valloitti Ottomaanien valtakunta ja se siirtyi pitkään taantuman ajanjaksoon.
xxx/ellauri292.html on line 570: Vuonna 1896 Ateenassa järjestettiin ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset. 1920-luvulla joukko kreikkalaisia pakolaisia, jotka karkotettiin Vähä-Aasiasta, Kreikkalais-turkkilainen sota ja Kreikan kansanmurha turvottivat Ateenan vaimoväen vazoja vähäsen. Kuitenkin varsinkin toisen maailmansodan jälkeen ja 1950- ja 1960-luvuilta lähtien kaupungin väkiluku kasvoi räjähdysmäisesti.
25