ellauri002.html on line 950: Opettelin nykykreikkaa vanhoista Linguaphone-levyistä: Kalimera sas, despinis Tseliou. Vähän myöhemmin mentiin perheen kanssa Ateenaan ja Rhodokselle epätoivoiselle perheen ryhtiliikematkalle. Matka oli fiasko, muistan vaan Rhodoksen perhoset ja amerikkalaiset suklaapötköt joita jossain masennuksen hämärässä mutustelin.
ellauri008.html on line 1909: cc: Ateenan H4.
ellauri009.html on line 295: Sakemannnit hävisi nolosti, otti revanssin seuraavassa sukupolvessa, 2. vielä isompi siirtomaasota. Voittajasta, entisestä siirtomaasta, tuli atoomipommivyöllä uhkaileva maailmanpoliisi. "Länsi". Vitun länsi. Kiina on USA:sta länteen. Eurooppa on Itä-Amerikka. Ryssät sinnitteli ihmisiän ajan sodassa hyvin pelanneella rajallisten resujen hallintomallilla, diktatorisella puutopologialla. Sen kerkisi vuostuhannen vaihteessa jyrätä alleen markkinatalous, jonka verkkotopologia palvelee tehokkaammin kasvuräjähdystä. Nyt kun resut loppuu, kovien aikojen diktatuuri nostaa taas päätään. Samahan se oli Spartassa ja Ateenassa: pysähtyneisyyden ajan Sparta oli sotilasdiktatuuri, Ateena demokraattinen kasvumarkkina.
ellauri021.html on line 977: Atheists are experiencing a web marketing BEAT DOWN! The Christian internet evangelism organization Global Media Outreach indicates that as of September 2019 over 1,900,000,000 gospel visits have occurred via their websites. On the other hand, no atheist organization has ever accomplished such a web marketing feat. Is atheism boring or are atheists bad digital marketers who have difficulty understanding search engine algorithms? Or is it both? Oh atheists, feel the sting!
(Lue: Jumalakin laskee lampaansa googlen avulla. Ateistit ei osaa ketkuilla kuolleilla sieluilla. Tai sit niitä ei vaan hirveesti kiinnosta. Mitäs ruoskia kuollutta hevosta. Evankelistat on siinä ihan proo.)
ellauri023.html on line 704: Stoalaiset sai nimensä Stoa poikilesta, Ateenan graffitilla kirjavoidusta jalkakäytävästä, jossa oli kuvattuna sankari- ja taisteluskenejä. Itixen Stoan skene on erittäinkin kirjava, siellä laahustaa nyttemmin kaikenvärisiä mamuja. Oman elämänsä sankareita, käymässä elämän taistelua, vähempi uhrimielellä, enempi poimimassa tomaatteja kypsänä. Hevon vitun rämeet, walla walla, tulis luoti ja tappais.
ellauri025.html on line 907: Monika päättömän ystävänsä kanssa lomalla Ateenassa 22-vuotiaana.
ellauri030.html on line 276: Nimittäin! nää just ovat meistä vanhoista huisin tähdellisiä kunnianosoituxia, vaikka voi vaikuttaa teistä vähäpätösiltä: kukkatervehdys, käden suutelu, paikan luovutus, seisaalleen nousu, saattueet kylille ja kotiin, neuvonpyyntö; näitä meillä ja muissakin sivistysmaissa tarkoin noudatetaan. Kerrotaan että spartalainen Lysandros, jonka taisin jo mainitakin, hoki että Sparta oli paras paikka vanhalle miehelle, koska missään muualla ei niin kumarreltu hopeaselkiä. Sellasta kaskua kerrotaan että joku vanha ateenalainen tuli Ateenan festareilla huvitelttaan eikä kukaan antanut sille tilaa, mutta kun se erehty spartalaisten looshiin, ne kaikki hyppäs ylös ja istuutui vasta kun äijä oli saanut perseensä penkille. Kun kaikki paikalla olijat oli läpyttäneet loppuun, yxi spartalaisista sanoi nokkelasti vaikka murteella: Ateenalaiset tiättä mitä on oikke, mut ei ne teke se! (Ateenalaiset ajatteli: mix vitussa niin kauan kun on noita spartalaisia paikalla.)
ellauri032.html on line 385: Pascalin kartioleikkauxia on taivaankappaleiden radat. Komeetta joka ei palaa piirtää hyperbelin. Semmosen kuin Aniara. Se oli aika ahistava runokirja nuorena. Mainizinkin sen yo-aineessa, jonka ozikkona oli Todennäköisyyxien maailma. Mainizin myös Monodin. Hyvä veto, vaikkei Pascalin. Täydestä meni, uppos lautakunnan lautapäihin kuin veizi voihin. Kirjoitin sen vesirokossa vanhempien sängyssä. Sanoin izeäni agnostikoxi nuorena. Mitähän mäkin olin tietävinäni todennäköisyyxistä lyhyeltä matikkapohjalta. Ei niitä edes opetettu. Ateisti-Airaxisen miälestä agnostikot on pelkureita. Niin ne onkin. Odottelee kentän reunalla kumpi puoli voittaa, ja säntää sitten juhlimaan voittajien kaa. Lea Lehtisalo oli. Ongelma on että pelimiehet ei pidä niistä. Joka eio meidän puolella on meitä vastaan, tää on nollasummapeliä. Ei oo mitään win-winiä, on enintään lose-lose.
ellauri036.html on line 81: Kerrotaan, että Ateenassa oli joukko kauniita tyttöjä. Praxiteles piirusti kaikkien heidän kuvansa, toisen toisensa jälkeen, ja kaikista näistä kaunottarista, joista kullakin oli omat puutteensa, loi hän virheettömän kauneuden, Venuksen.
ellauri037.html on line 380: The Klinger Atelier, Grabenstrasse, Braunau,
ellauri037.html on line 421: Klinger Atelier, Grabenstrasse, Braunau.
ellauri042.html on line 860: Klemens Aleksandrialainen (oik. Titus Flavius Clemens; n. 150 – n. 215) oli Aleksandrian kirkon jäsen ja ensimmäinen varsinainen kristillinen filosofi. Hänet lasketaan kirkkoisien joukkoon. Klemens oli kotoisin Ateenasta. Hänen kääntymisestään ei ole tietoa, mutta kristityksi tulonsa jälkeen hän matkusti Etelä-Italiaan, Syyriaan ja Palestiinaan tapaamaan kristittyjä opettajia. Lopulta hän päätyi Aleksandriaan, jonne hän asettui aloilleen. Aleksandriassa Klemens tapasi oppi-isänsä Pantainoksen, joka johti tunnettua Aleksandrian kateketiikkakoulua. Pantainos oli stoalaisuudesta kristityksi kääntynyt opettaja.
ellauri043.html on line 3633: jui! jui! Ateriakexejä!
ellauri043.html on line 3653: Mä selitän sulle matkalla jumalien asennot, mix Apolla seiso, Juppiter istuu, mix Venus on musta Korintissa, ruudullinen Ateenassa, teltanmallinen Pafoxella (credits: E.Saarinen).
ellauri043.html on line 5087: Antakaa mun nähdä onko mun laivat jotka puskee briljanttia merta, palanneet mun 3 satamaan, mixi maaseutu näyttää hylätyltä, ja mitä nyt tekee Ateenan tytöt.
ellauri043.html on line 5553: Ateenalainen tervehti mua kuin onnen airuena, harras roomalainen kirosi mua nyrkki pystyssä, ja Egyptin paavi pidättäytyi pavuista, koska se vapisi mun ääntä ja kalpeni mun hajusta.
ellauri047.html on line 978: Nyt näyttää vanha Fritz olevan vaihteexi myötätuulessa. Outi Merisalo Suomen Ateenasta hehkutti 2015 Saxan Ateenaa. Preussit on kuiteskin henkisest enempi spartalaisia, niinkun Seinäjoelta tai Vaasasta.
ellauri061.html on line 134: THESEUS, Ateenan herttua.
ellauri061.html on line 158: Tapahtumapaikka: Ateenan kaupunki ja sen läheisyydessä oleva metsä.
ellauri061.html on line 259: Nyzitten palaa näyttämölle Ateenan herrasväet. (Mekot on vaihdettu karviaismarjapensaassa aika vauhdilla.) Karhuntappaminen on näistä vekkuleista hauskaa hälinää. Voi vittu. En ole ihan seurannut, mutta nähtävästi Dimitri nyt styylaakin Helenaa ja Oleanteri ja Hernia myös on sovussa. Loppu hyvä kaikki hyvin, niinkuin komeljassa ainakin. Paragon/paramour pila kääntyy huiluharppu/huuliharppu sanaleikixi. Taas tollasta dynaamista käännöstä. Yx puujalkavizi korvautuu toisella puujalalla.
ellauri064.html on line 364: Moi! Mä olen Marko Suomi! Antti Arnkil, kuka sä oikeen oot? Mä oon 1/2v Siltalassa ja kirjotan esseekirjoja friinä. 9-10 esseetä kirjallisuudesta ym sälästä per nide. Käsiapulainenkin oli kustannustoimittaja. Kässärien lukemista ja niiden kommentointia. Väärennän Komentajan allekirjoituxia. Omia kirjailijoita. Arnkililla on Juotikas, Harri Haanpäällä Pervo. Siin pääsee vaikuttaa aika paljon. Ateljeekriitikkona ja muusana. Mäkin kyllä paransin Juotikkaan MS-kasaa, ainakin oleellisesti ohensin. Kirjailijat jotka näkyy myyvät. Jaakko ei valitettavasti ole kovin näyttävä. Sen kirjat on niin paxuja ettei niitä saada edes kirjakaupan hyllylle. Ja se tuppaa piileskelemään ujona jossain kirjakasan takana. Psykologin otetta siinä tarvitaan. Joskus isän apua. Isä tulee antaa isän kädestä. Touko ja Alexi lähti Södikasta 2008 eli lamavuotena. Oiskohan ne joutuneet pihalle? Arnkil on aktiivinen twitterissä. Se on raakaa työtä. Lukeminen ei koukuta. Netflix vie mennessään. Se on aistillista, ei aivohommaa. Teemu Mäki on jättimäinen paska, se on se runkkari ja kissantappaja. Mitä on essee? Se on tarina joka ei ole fiktiivinen. Oliko H.K.Riikonen samaa mieltä? Entä Antti Nylen? Entä Pentti Linkola? Hienoja textejä. Vahvoja arvoja. Nylen kuuluu olevan vegaani. Jos Linkola ei oliskaan ekofasisti, se olisi iso pettymys. Onko ne tietokirjoja vai kaunoa? Kaunoa. Muttei fiktiota. Fiction, but not fiction. Oravat puhuvat ristiin, eikö teistäkin? Okei! Aivan!
ellauri074.html on line 294: Erittäin hyvin sanottu. Mulle se paikka on Käpylä. Kouvola oli vaan paikka jossa kävin työaikana epäonnistumassa. Ciorania epäillään sekä fasismista että anarkismista. Sekin kuulostaa lupaavalta. Nuorempana se ehkä oli vähän fasisti, mutta se karisi sittemmin enimmäxeen pois. Sen sijaan siitä tuli erittäin onnistunut ihmisvihaaja, ihan Timon Ateenalaisen väkevyyxinen. Vaikuttaa siis oikeinkin järkevältä hessulta. Mutta luetaanpa eteenpäin.
ellauri089.html on line 174: Joopa joo olihan se hienoa, vaikkei siitä seurannutkaan sitten paljon paskaakaan. Muistan että oli Münchenin rautatieasemalla lähdössä junalla kohti Ateenaa. Kuulähetys tuli rautatieaseman rakeisista mustavalkotelevisioista katonrajassa. Ei kyllä Walter Cronkite vaaan joku saxalainen uutislähetys. Me pojat oltiin aika uupuneita ja levättiin tovi aseman ulkopuolella olleella Liegewiesellä. Me oltiin 16-vuotiaita, suunnilleen All-American Boy Cliffordin ikäisiä. Hyvä Kip! Hyvä Oliver!
ellauri092.html on line 559: Ateenan ihme: Kreikkaan tulleiden pakolaisten keskellä tapahtuu
ellauri094.html on line 720: Ateistipalstalla mellastaa kristitty fundamentalisti nimim. Silence of Mind. Hyvä nimim. Sen pään sisässä on hiljaista, nollakeli, tyyntä myrskyn edellä. Vielä vähemmän on nolla, nollassa ei voi mitään olla. Näin jänis lukuja pohti:
ellauri100.html on line 848: Ate their fruits and wore their flowers
ellauri140.html on line 58: Book IV, despite its title "The Legend of Cambell and Telamond or Of Friendship", Cambell's companion in Book IV is actually named Triamond, and the plot does not center on their friendship; the two men appear only briefly in the story. The book is largely a continuation of events begun in Book III. First, Scudamore is convinced by the hag Ate (discord) that Britomart has run off with Amoret and becomes jealous. A three-day tournament is then held by Satyrane, where Britomart beats Arthegal (both in disguise). Scudamore and Arthegal unite against Britomart, but when her helmet comes off in battle Arthegal falls in love with her. He surrenders, removes his helmet, and Britomart recognizes him as the man in the enchanted mirror. Arthegal pledges his love to her but must first leave and complete his quest. Scudamore, upon discovering Britomart's sex, realizes his mistake and asks after his lady, but by this time Britomart has lost Amoret, and she and Scudamore embark together on a search for her. The reader discovers that Amoret was abducted by a savage man and is imprisoned in his cave. One day Amoret darts out past the savage and is rescued from him by the squire Timias and Belphoebe. Arthur then appears, offering his service as a knight to the lost woman. She accepts, and after a couple of trials on the way, Arthur and Amoret finally happen across Scudamore and Britomart. The two lovers are reunited. Wrapping up a different plotline from Book III, the recently recovered Marinel discovers Florimell suffering in Proteus' dungeon. He returns home and becomes sick with love and pity. Eventually he confesses his feelings to his mother, and she pleads with Neptune to have the girl released, which the god grants.
ellauri140.html on line 84: Atte F-, a fiend from Hell disguised as a beautiful maiden. Ate opposes Book IV's virtue of friendship through spreading discord. She is aided in her task by Duessa, the female deceiver of Book I, whom Ate summoned from Hell. Ate and Duessa have fooled the false knights Blandamour and Paridell into taking them as lovers. Her name is possibly inspired by the Greek goddess of misfortune Atë, said to have been thrown from Heaven by Zeus, similar to the fallen angels. God Ate My Homework.
ellauri146.html on line 150: RATTENGIFT. Der Teufel mag – (sich korrigierend, mit einer Verbeugung) Der Herr Teufel mögen mich holen, wenn mir nicht vor Staunen und Verwunderung der Atem stehenbleibt! Doch, reden Sie fort! Was machen die Dichter selber? Schiller, Shakspeare, Calderon, Dante, Ariost, Horaz, was tun, was treiben sie?
ellauri147.html on line 240: Many scenes are filmed in Paris, Texas, at Place de l´Estrapade in the 5th Arrondissement, including the site of Emily´s first apartment, the restaurant ("Les Deux Compères"), and the bakery ("La Boulangerie Moderne"). Some scenes are also filmed at Cité du Cinéma, a famous film studio complex in Denver. Famous Parisian sites to feature in the series as digitally prepared miniatures include: Le Grand Véfour, the Pont Alexandre III, Palais Garnier, L´Atelier des Lumières, Rue de l´Abreuvoir, Jardin du Luxembourg, Jardin Du Palais Royale, Café de Flore and the Panthéon. An episode was also filmed at the Château de Sonnay in the department of Indre-et-Loire. Additional photography took place in Chicago during November 2019.
ellauri152.html on line 42: ὄμματά μοι γλαυκᾶς χαροπώτερα πολλὸν Ἀθάνας, Mun silm säkenöip enemp kö Ateenan,
ellauri161.html on line 1087: Dionysios Areopagita oli Ateenan areiopagin neuvoston jäsen ensimmäisellä vuosisadalla. Apostolien tekojen mukaan hän kääntyi kristityksi apostoli Paavalin vaikutuksesta. Eusebios lainaa Dionysios Korinttolaista ja kertoo, että tästä Dionysios Areopagitasta tuli sittemmin Ateenan piispa. Kuoli: Luteita, Pariisi
ellauri163.html on line 622: No. 36 ateistilistalla, Philip Pullman (1946) syntyi Norwichissa, Isossa-Britanniassa ja suoritti kolmannen luokan englannin tutkinnon Oxfordin yliopistossa. Hän työskenteli keskiasteen opettajana kirjoittaessaan lastenkirjoja – jo yli 30-vuotiaana – jotka tekisivät hänen maineestaan tunnetun. Hän saavutti kuitenkin todelliset julkkikset vasta julkaisemalla myydyimmän trilogiansa Hänen tummat kankaansa vuosina 1994–2001. Trilogia perustuu löyhästi Miltonin kadonneeseen Paratiisiin – paitsi että saatanahahmo on sankari, kun taas Jumala on roisto (no niinhän se vähän oli Miltonillakin). Ateistit ovat ylistäneet sitä vastalääkkeenä C.S. Lewisin Narnia-sarjalle, jonka Pullman on tuominnut uskonnolliseksi propagandaksi. Hän on suorapuheinen ateistien puolesta Isossa-Britanniassa. Hetkinen, kekä saatanahahmo? Sankarihan on Lyra, josta tulee Eeva kakkoineen? Sekö on se saatana? Ja paha jumalakin on vaan tollanen vanha statisti, niikö Paavi Wojtylä, jota pidettiin paavimobiilissa pystyssä kepillä.
ellauri171.html on line 1184: 4 Juuri silloin Boas saapui Betlehemistä ja tervehti elonkorjaajia: "Herra olkoon teidän kanssanne!" "HERRA siunatkoon sinua!" he vastasivat. 5 Boas kysyi leikkuukoneensa valvojalta: "Kenelle tuo mehukkaannäköinen nuori nainen kuuluu?" 6 Valvoja vastasi: "Hän on mooabilainen, joka palasi Moabista Noomin kanssa. 7 Hiän sanoi: 'Anna minun poimia ja kerätä lyhteitä leikkuukoneen taakse.' Hiän tuli kentälle ja on jäänyt tänne aamusta tähän päivään, lukuun ottamatta vessakäyntejä ja lyhyttä lepoa tarhassa." 8 Niin Boas sanoi Ruutille: "Tyttäreni, kuuntele minua. Älä mene poimimaan toiselta alalta äläkä mene pois täältä. Pysy täällä naisten kanssa, jotka työskentelevät minulle. 9 Tarkkaile peltoa, jolla miehet korjaavat, ja seuraa naisten perässä. Olen sanonut miehille, etteivät he tafsaa sinua, ainakaan sieltä. Ja aina kun sinulla on jano, mene ja ota juotavaa vesipurkeista, jotka miehet ovat täyttäneet." 10 Tämän jälkeen hiän kumartui kasvot maahan. Hiän kysyi häneltä: "Miksi olen saanut niin suosion silmissäsi, että huomaat minut - ulkomaalaisen?" 11 Boas vastasi: "Minulle on kerrottu kaikki, mitä olet tehnyt anoppisi hyväksi miehesi kuoleman jälkeen - kuinka jätit isäsi ja äitisi ja kotimaasi ja tulit asumaan kansan luo, jota et tietää etukäteen. 12 HERRA maksakoon sinulle, mitä olet tehnyt. Saakoon sinulle runsaan palkkion HERRA, Israelin Jumala, jonka siipien alle olet tullut turvaan. " 13 "Saanko edelleen löytää armon silmissäsi, herrani", hän sanoi. "Olet saanut minut rauhoittumaan puhumalla ystävällisesti kuin palvelijallesi, vaikka minulla ei olekaan yhdenkään palvelijasi asemaa." 14 Aterian aikaan Boas sanoi hänelle: "Tule tänne. Ota leipää ja kasta se viinietikkaan." Kun hän istui sadonkorjuukoneiden kanssa, hän tarjosi hiänelle paahtomaissia. Hiän söi kaiken, mitä halusi, ja hänellä oli vähän yli.
ellauri172.html on line 344: Nach Korinthus von Athen gezogenn Korinttiin Ateenasta muuttaneena
ellauri188.html on line 319: Zenonin opettajina toimivat sekä Krates Thebalainen, Akatemian silloinen johtaja Polemon, että megaralaiset Stilpon ja Diodoros Kronos. Zenon aloitti oman opetuksensa vuonna 301 eaa. Ateenassa sijaitsevassa pylväshallissa, jota kutsuttiin nimellä Stoa poikile ("Kirjava pylväshalli"), josta juontui nimi koko koulukunnalle. Siitä läxi raha poikiloimaan.
ellauri211.html on line 90: Saatana miten nää naisunelmat on rikumaisen samanlaisia, täysin ennustettavia. Kauppatieteiden maisterin tutkinnolla mielellään rehentelevä serkku ja sen toyboy. Puraisin huultani. Aterialla juomani viini oli vapauttanut minua liikaa. Kohta kaivelisin toyboyn sepaluxesta esiin letkua. Minulla oli päälläni mustat lempisorzini ja sivullinen lisää narsistista asuesittelyä. Navan alle valittiin jne, piikkikorkoiset "Manolo Blahnikit" kuten Helmillä. Kolmekymppiä on paha kynnys naiselle. Vaikka kyllä 40 on vielä pahempi. Sujata täytti 40v 2004.
ellauri216.html on line 129: M.kreik. Διονύσιος ὁ Ἀρεοπαγίτης, Dionysios ho Areopagitēs) oli Ateenan areiopagin neuvoston jäsen ensimmäisellä vuosisadalla. Apostolien tekojen mukaan hän kääntyi kristityksi apostoli Paavalin vaikutuksesta. Eusebios lainaa Dionysios Korinttolaista ja kertoo, että tästä Dionysios Areopagitasta tuli sittemmin Ateenan piispa.
ellauri216.html on line 138: Pariisin pyhän Dionysioksen luostarin apotti Hilduin käänsi Pseudo-Dionysioksen kirjoituskokoelman kreikasta latinaksi 800-luvulla ja yhdisti virheellisesti identiteetit yhteen persoonaan. Niinpä keskiajalla nämä neljä eri lähteistä nousevaa identiteettiä – Apostolien tekojen Dionysios Areopagita, Eusebioksen Dionysios Ateenalainen, marttyyri Dionysios ja Pseudo-Dionysios Areopagita – yhdistettiin yhdeksi ja samaksi persoonaksi; Dionysioksen katsottiin kääntyneen Paavalin saarnan vaikutuksesta, tulleen Ateenan piispaksi, kirjoittaneen edellä mainitut mystiikan teologian tekstit ja tämän jälkeen kuolleen marttyyrina Pariisissa. Oli siinä yhdelle kaverille duunia.
ellauri216.html on line 142: Tekstissä kirjoittaja väittää olevansa Ateenan Areiopagin jäsen Dionysios, joka kääntyi Apostolien tekojen mukaan Paavalin vaikutuksesta kristityksi. Eräät viittaukset tekstissä antavat ymmärtää, että kirjoittaja olisi Apostolien teoissa mainittu Dionysios. Hän toteaa kirjoittaneensa myös muita teoksia, mutta näitä ei ole säilynyt.
ellauri216.html on line 154: Proklos huomasi pitävänsä enemmän filosofiasta kuin lainlukemisesta. Hän matkasi takaisin Aleksandriaan, jossa hän aloitti Aristoteleen töiden lukemisen Olympiodoroksen opettamana. Tässä vaiheessa hän aloitti matematiikan lukemisen Heroonin oppilaana (ei pidä sekoittaa Heron Aleksandrialaiseen). Proklos oli varsin lahjakas oppilas. Häntä alkoi kuitenkin kyllästyttää Aleksandriassa opetetun filosofian alhainen taso ja muutti Ateenaan vuonna 431 opiskellakseen kuuluisassa Akatemiassa, jonka Platon oli perustanut 800 vuotta aikaisemmin, ja jossa hän toivoi saavansa parempitasoista filosofiaa. Hän opiskeli Akatemian johtajan Syrianoksen oppilaana yhdessä Domninos Larissalaisen kanssa. Domninoksesta ja Prokloksesta tuli varsinaiset riitapukarit.
ellauri216.html on line 156: Prokloksesta tuli Akatemian uusi johtaja Syrianoksen kuoltua. Hän asui Ateenassa kuolemaansa saakka, lukuun ottamatta vuoden kestänyttä maanpakoa, johon hän joutui siksi, että kaupungin kristityt hallitsijat eivät suvainneet kaikkia hänen poliittis-filosofisia ajatuksiaan. Talo, jonka Proklos peri ja jossa uusplatonilainen koulu toimi, on mahdollisesti löydetty: arkeologinen kohde tunnetaan nimellä Prokloksen talo.
ellauri216.html on line 160: Filosofiassaan Proklos yhdisti omia ajatuksiaan, ja henkisten isiensä ja opettajiensa, kuten Plutarkhos Ateenalaisen, Syrianoksen, Porfyrioksen ja Iamblikhoksen, ajatuksia.
ellauri216.html on line 1148: Klo 13:00 - lounas veljesravintolassa. Aterian aikana yksi veljistä lukee patristisia kirjoituksia. Koko veljien läsnäolo on pakollista. Lukemisen jälkeen rehtori antaa siunauksen merkiksi lukijalle osan ateriastaan, jonka hän ottaa kiitollisuudella ja hellästi vastaan. Aterian jälkeen joka päivä klo 13.30 rukouspalvelu luostarin perustajien, Valaamin ihmetyöntekijöiden Pyhän Sergiuksen ja Hermanin pyhäkössä, ja keskiviikkona rukouspalvelu arvostetulla luostarin listalla. Jumalanäidin ikoni, nimeltään "All-Tsaritsa". Sunnuntaina vesperin jälkeen katedraalissa tarjoillaan rukouspalvelu akatistin kanssa Pyhälle Sergiukselle ja Hermanille. Klo 21 - lähtö temppelistä.
ellauri219.html on line 680: Niinpä käsillä olevan kirjan tekijä piti parhaimpana esikuvanaan syyrialaissyntyistä Ateenassa vaikuttanutta Dionysos Areopagiittaa, johon hän viittaakin sanomalla (70. luku), että tämän kirjoista voi saada vahvistuksen kaikelle, mitä hän itse kirjoittaa. Samaan hengenvetoon hän toteaa, että ei yleensä viittaile mihinkään aikaisempiin kirjoituksiin, koska pitää sitä keikarointina, jolla ei ole mitään merkitystä asian kannalta. ”Sinä et sellaista tarvitse” hän toteaa oppilaalleen jolle kirja on osoitettu, ”..jolla on korvat, se kuulkoon, ja joka tuntee sydämessään kehotuksen uskoa, se uskokoon, muuta mahdollisuutta ei ole.”
ellauri238.html on line 493: Sarah Kirschs Lyrik ist von hinten offen, meist ohne Reim und in freiem Versmaß. Dennoch spielt der Rhythmus im Sinne des Atemtempos eine große Rolle, ebenso Zeilenumbrüche und Zeilensprünge, durch die ein Strömen oder eine Atemlosigkeit erzeugt wird. Kirsch kombiniert häufig fachsprachliche oder altmodische Ausdrücke mit einem saloppen Ton. Als literarisches Vorbild nannte Kirsch Annette von Droste-Hülshoff, daneben ist ihr Werk durch Johannes Bobrowski und Wladimir Majakowski beeinflusst.
ellauri240.html on line 262: Timon Ateenalainen rulettaa
ellauri240.html on line 268: Timon pettyi kanssa-apinoihin niin, että eristi itsensä muista punapepuista. Hänen kerrotaan päästäneen seuraansa ainoastaan Alkibiadeen. Komediakirjailijat Aristofanes ja Platon sanovat Timonin arvostaneen Alkibiadesta siksi koska katsoi tämän vielä jonakin päivänä tulevan vahingoittamaan Ateenaa pahasti. Ei vaan koska sillä oli kokko komea.
ellauri240.html on line 270: Timonin kerrotaan myös kuolleen ihmisvihansa seurauksena. Hän putosi alas päärynäpuusta ja satutti jalkansa. Hän kuitenkin kieltäytyi lääkärinavusta, jolloin märkinyt haava surmasi hänet. Vielä Pausaniaan (se rupinaamainen kaveri joka varsin valehteli Korinnasta) aikana Ateenassa tunnettiin Akatemian läheisyydessä sijainnut rakennus nimeltä Timonin torni. Timonin hauta oli kuitenkin jo tuolloin ilmaston lämpenemisen ansiosta jäänyt meren peittoon.
ellauri264.html on line 107: Grein körde forbi Lincoln Square och fortsatte nedför Broadway. Fast detta var inte längre Broadway utan en genomfartsled i de äldsta av hedniska städer, Rom, Aten, till och med Kartago. Här hade avgudarna sina tillbedjare och präster. Deras avbilder stirrade ner från snötäckta affischtavlor - ursinniga mördare, nakna horor. Framför en teater knuffades och trängdes unga kvinnor i väntan på en idol. Idolatrin är en kvinnlig synd. I bibeln är det mestadels utländska kvinnor och skökor som gör det.
ellauri266.html on line 513: Ateismissa on oltava jotain konstruktiivisempaa kuin jumalien vastustus, jotta se antaisi elämälle merkitystä. Ainoa mahdollisuus on hyväksyä että moraali on lajillemme luonnollista. Olemme geneettisesti valikoituneet palvelemaan suurta karvapersettä puun latvan ylimmällä oxalla.
ellauri282.html on line 522: A mountza or moutza also called faskeloma is the most traditional gesture of insult among Greeks. It consists of extending and spreading all fingers of the hand and presenting the palm towards the face of the person to be insulted with a forward motion. It is often coupled with να, ορίστε, or πάρτα (no, olkaa hyvä, ota nämä) and swear words. Jöns teki näin Ateenan torilla perheen Kreikan matkalla ostaaxeen viisi jotain, sai aika tylyn vastaanoton.
ellauri285.html on line 703: Mitterrand kuoli syöpään tammikuussa 1996. Eturauhassyövästä kärsinyt presidentti tiesi kuolemansa olevan lähellä ja järjesti elämänsä viimeisen juhla-aterian 31. joulukuuta 1995. Ateriaan kuului Ranskassa suurena herkkuna pidettyä, mutta ruuanvalmistuksessa laitonta peltosirkkua. Sirkku oli viimeinen ruokalaji, jonka hän söi ennen kuin kuoli viikkoa myöhemmin.
ellauri322.html on line 136: William Godwin (3. maaliskuuta 1756 – 7. huhtikuuta 1836) oli englantilainen tyhjäntoimittaja, poliittinen filosofi ja kynäilijä. Häntä pidetään yhtenä ensimmäisistä utilitarismin edustajista ja ensimmäisenä nykyajan anarkismin kannattajana. Ateisti kaiken kukkuraxi.
ellauri328.html on line 96: Afganistanin vaippapäiden olis kannattanut puukottaa Atte Kaleva heti eikä pitää panttivankina. Inhottava Porin prikaatin murhakouluttaja ja kokoomuxen kansanmurhaajien edustaja sai siitä turhaa julkkixuutta. Leila Kalevalla on törkeän räystäsmäiset ryntäät. He ovat toistensa pellejä ja naurupeilejä. Aten mielestä huivinkäyttäjät pitäisi kuskata ulos Suomesta. Mieluummin olis kiellettävä tollaset telttamaiset tunikat kuin Leilalla. Aten mielestä Gazan porukat on antisemitistejä. Mitä vittua seemiläisiä ne on molemmat, sekä GT että tavalliset sählämit. Atte ja Leila sietäis ampua täyteen reikiä kalashnikovilla kuten talvisodan näköispazaat, panna ruumissäkkiin ja kuskata sanotaan vaikka huizin Ukrainaan.
ellauri343.html on line 307: Lopuksi Setälä siteerasi Ateenalaisten laulun sanoja "Nuorukaiselle kuolla kuuluu" -säkeestä lähtien loppuun saakka. Joltisenkin tovin jälkeen seppeleet laskivat Karjalan Kansalaisliiton Itä-Karjalan komitea, Karjalainen osakunta, valtioneuvoston Itä-Karjalan toimituskunta, Neuvostoliiton Karjalan autonomisen kansantasavallan edustaja Sergei Lavrov, Repolan Sivistysseura ja Helsingin Suomalaisen Normaalilyseon luokkatoverit. Kappeli kohahti, kun paikalle saapui kenraali Mannerheim seuranaan kenraali Hannes Ignatius ja mustalainen Allan Åkerblom. Mannerheim laski arkulle seppeleen, jonka nauhoista hän luki suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi: "Isänmaalliselle nuorukaiselle, joka kaatui Suomen lipun laskiessa Itä-Karjalassa. Till en fosterländsk yngling som föll när den finska flaggan kom ner I Östra Karelen. «Патриотичному молодому человеку, павшему, когда в Восточной Карелии упал финский флаг."
ellauri347.html on line 175: Kuoro kyselee Oidipukselta tämän suorittaman isänmurhan ja insestisen suhteen yksityiskohdista: panitko äiskyä kolonoxeen vaiko edestä? Oidipus raivostuu ja sanoo jälleen, ettei vastaa moraalisesti teostaan. Oidipus on suudella myös Theseusta, mutta tajuaa viime hetkessä olevansa edelleen moraalisesti saastainen. Hän kiroaa Polyneikeen uudelleen. Historiallisessa kontekstissaan näytelmä näyttäytyy Ateenan demokratian ja lakien puolustuspuheena aikana, jolloin Ateena oli häviämässä peloponnesolaissodan ja joutumassa kolmenkymmenen tyrannin vallan alle. Sen erääksi teemaksi voidaan nähdä ihmisen erehtyväisyys ja mahdollisuus anteeksiantoon. Samalla se käsittelee sitä, missä määrin ihminen on moraalisesti vastuussa teoista, jotka kohtalo on määrännyt. Näytelmän esittämä ratkaisu on kenties se, että vaikka kohtalo ei poistakaan ihmisen suoraa vastuuta omista teoistaan, hänen kärsimyksensä elämän aikana voidaan nähdä riittävänä rangaistuksena, jotta hänet voidaan vapauttaa kuollessaan syyllisyydestä. Big fat hairy deal. Ihme sekoilua.
ellauri347.html on line 177: Peloponnesolaissota käytiin pääasiassa Ateenan ja Spartan johtamien liittojen välillä vuosina 431–404 eaa. Persialaissotien jälkeen Ateenan valta oli kasvanut valtavasti, ja muut kaupunkivaltiot pelkäsivät, että Ateenasta tulisi liian voimakas. Lopulta sota syttyi Spartan ja Ateenan välillä. Peloponnesolaissota oli yksi antiikin Kreikan historian käännekohdista. Sota veti mukaansa miltei kaikki kreikkalaiset kaupunkivaltiot, ja sen aikana kuoli ennennäkemätön määrä ihmisiä. Sodan aikana kumpikin osapuoli teki myös julmuuksia, joilta aikaisemmin oli säästytty. Kreikan sisäiset sodat vain vahvistivat Persiaa, joka sai vallattua takaisin Joonian kaupungit. Täähän kuulostaa vähän Ukrainan demilitarisaatiolta.
ellauri350.html on line 403: Atticus oli kiivaasti peripataattia vastaan. Atticuksen kirjoituksista, jotka on säilyneet vain fragmentaarisessa muodossa, voidaan nähdä, että hän oli arkkikonservatiivinen ja halusi puhdistaa Platonin alkuperäisinä opetuksina pitämänsä potaskan aristotelismin elementtien tunkeutumiselta. Platonin tulkkina Atticus ajatteli filologisesti ja kannatti Platonin luomisopin kirjaimellista, ei metaforista tulkintaa. Atticuksen asema edustaa versiota platonismista, jonka mukaan poikkeaminen mestarin kirjaimellisesta sanasta tarkoittaa korvaamatonta harhaoppista vastustusta. Hänen työnsä oli poleeminen, mahdollisesti peräisin hänen asemastaan ensimmäisenä platonisen filosofian tuolin haltijana Ateenassa Marcus Aureliuksen rahoituxella. Atticus väitti, että Aristoteles oli ateisti, että hän kielsi sielun olemassaolon ja hylkäsi jumalallisen huolenpidon. Hän koitti saada muutkin uskomaan, että maailmalla oli alku demiurgin kiidettyä ensihoitoon ajoissa.
ellauri369.html on line 464: Ateistinen Venäjä ravistelee maailmaa.
ellauri370.html on line 612: Ateenassa Gobineau kosiskeli kahta sisarusta, Zoé ja Marika Dragoumista, joista molemmista tuli hänen rakastajattariaan, edellisestä myös elinikäinen kirjeenvaihtotoveri. Hän teki Kreikan poliittisista oloista sellaisen yhteenvedon, että niin kansa kuin sen kiinnostuksen kohteetkin olivat joutavia ja kaikki oli vähäpätöistä paitsi se ylenkatse, jonka se olisi ansainnut. Mokaillut Gobineau joutui disponibiliteettiin kuin Heikki Brotherus.
ellauri372.html on line 209: Vonna 1939, Kolbe kirjoitti: "Ateistinen kommunismi näyttää raivoavan yhä villimmin. Sen alkuperä voidaan helposti löytää se rikollinen mafia, joka kutsuu itseään vapaamuurariudeksi, ja käsi, joka ohjaa kaikkea kohti selkeää päämäärää, on kansainvälinen sionismi. Mitä ei pidä ymmärtää niin, ettei edes juutalaisten joukosta löydy hyviä ihmisiä."
ellauri384.html on line 74: Näissä säkeissä Solon, Ateenan suuri lainsäätäjä, jakaa ihmisen elämän kymmeneen seitsemän vuoden pituiseen ajanjaksoon, joita hän kutsuu hebdomadiksi, kreikan sanasta, joka tarkoittaa seitsemää.
ellauri384.html on line 197: Ostin Tammiston Kontista Hellerin kovakantisen Kuvittele tätä (Picture this). Se tarkastelee satiirin varjolla ihmisen olemassaolon perusdikotomioita. Teos hyppää Ateenan kulta-ajalta 1600 -luvun Hollantiin ja Amerikan valtakunnan nousuun; hyppäämällä Aristotelesta Rembrandtiin, Sokrateen ja takaisin Helleriin ja jopa Jimmy Carteriin. Niitä (paizi Jimmyä) yhdistää yksi maalaus: Rembrandt van Rijnin Aristoteles miettimässä Homeroksen rintakuvaa. Sen on jenkit ryövänneet Uuden Amsterdamin Metropolitan-museoon.
ellauri384.html on line 205: Tämä näkyy selvimmin hänen käsittelyssään Ateenan huipusta ja romahtamisesta, kun Persiasta saadun voiton jälkeen Ateena muodosti Deloxen (Nato) liiton ja sotkeutui Peloponnesoksen (Krim) sotaan. Heller kuvaa demokratian majakkana, joka tuhoaa omat suurimmat edistymisensä tai muuttaa ne väärinkäytön työkaluiksi, kääntyy omien liittolaistensa (CCCP) kimppuun vain osoittaakseen voimansa ja häviää heikommille vihollisille (Vietnam, Afghanistan jne.) itsepetoksen vuoksi.
ellauri384.html on line 238: Sekä Hollanti että Ateena olivat käyneet viljakauppaa Venäjän kanssa: Hollanti Itämeren kautta; ateenalaiset Hellespontoksen, Bosporin, kreikkalaiskaupungin Byzantionin ja Mustanmeren kautta, hankkien Krimiltä kaupungilleen elintärkeää vehnää, riisiä ja ohraa. Ateenalaiset joutuivat sotimaan tavan takaa pitääkseen nämä reitit avoinna. Sanotaan, että Zeuxis nauroi itsensä kuoliaaksi, kun häntä pyydettiin kuvaamaan rumaa vanhaa naista.
ellauri384.html on line 255: Kreikan seitsemän viisasta olivat julkkixina hyvin tunnettuja sekä toisilleen että suurelle yleisölle. Anacharsis, joka oli yksi näistä viisaista miehistä, tuli käymään Solonissa Ateenassa. Kun Anacharsis näki Ateenan demokratian toiminnan, hän huomautti, että oli outoa, että Ateenassa viisaat puhuivat ja tyhmät päättivät. Solon ihaili tämän miehen valmisnokkeluutta ja hän viihdytti Anacharsisia vieraana pitkään. Solon näytti Anacharsikselle joitain lakeja, joita hän laati ateenalaisille. Anacharsis nauroi Solonille, koska hän kuvitteli, että ateenalaisten epärehellisyys ja ahneus voitaisiin rajoittaa kirjoitetuilla laeilla. Sellaiset lait, sanoi Anacharsis, ovat kuin hämähäkinverkkoja: ne saavat kiinni heikot ja köyhät, mutta rikkaat voivat repiä niiden läpi.
ellauri384.html on line 258: Kun Solon meni tapaamaan toista seitsemästä viisasta, Miletoksen Thalesta, Solon kysyi, miksi Thales ei mennyt naimisiin ja hankkinut lapsia. Thales ei vastannut, mutta palkkasi näyttelijän, joka muutamaa päivää myöhemmin teeskenteli saapuneensa juuri Ateenasta. Solon kysyi tältä näyttelijältä viimeisimmät uutiset, ja näyttelijä vastasi Thalesin ohjeiden mukaisesti. Hän sanoi, ettei mitään tärkeää ollut tapahtunut, paitsi että siellä oli jonkun nuoren miehen hautajaiset, joka oli kuollut hänen kuuluisan isänsä ollessa Miletoxessa. "Miesparka", sanoi Solon, "mutta mikä hänen nimensä on?" Jokaisen kysymyksen ja vastauksen myötä Solon huolestui yhä enemmän, kunnes lopulta hän mainitsi oman nimensä. "Se on se mies!" sanoi näyttelijä, ja Solon meni ihan sekaisin, kaikkiin tavanomaisiin surunilmauksiin nolosti langeten Thalesin katsoessa päältä. Jonkin ajan kuluttua Thales sanoi Solonille: "Sinä kysyit, miksi en mennyt naimisiin ja hankkinut lapsia. Nyt näet syyn. Sellainen menetys on liikaa jopa rohkean henkesi kestää. Mutta älä huoli, se oli kaikki ei muuta kuin valhetta."
ellauri384.html on line 264: Ateenalaiset ja megaralaiset olivat taistelleet pitkään salamimakkarasta. Ateenalaiset kyllästyivät sotaan ja hyväksyivät lain, jonka mukaan jokainen, joka halusi salamia, kuolisi. Solon näki, että suurin osa nuorista miehistä halusi salamimakkaraa, mutta pelkäsivät puhua ääneen tämän lain takia.
ellauri384.html on line 267: Megaralaiset söivät sillä aikaa kaiken salamin. Solon lähetti sinne vakoojan kertomaan megaralaisille loistavasta tilaisuudesta siepata Ateenan jaloimmat naiset, jotka viettivät anakronistisesti juhlaa Venuksen temppelissä. Tämä oli totta, mutta megarialaiset eivät ymmärtäneet, että Solon tiesi heidän tulevan.
ellauri384.html on line 270: Ateenassa oli tuolloin kolme ryhmää: kukkuloiden kansa, joka kannatti demokratiaa; tasangon asukkaat, jotka suosivat oligarkiaa; ja rannikon ihmiset, jotka suosivat sekalaista hallitusta ja estivät jompaakumpaa kahdesta muusta ryhmittymästä pääsemästä voittoon. Ihan kuin poliittinen kartta Vähä-Venäjällä! Poliittinen myllerrys oli tullut siihen pisteeseen, että näytti siltä, että ainoa tapa, jolla hallitus voitaisiin perustaa, olisi se, että joku putinisti tyranni ottaa kaiken vallan omiin käsiinsä.
ellauri384.html on line 272: Tuolloin Ateenan lain mukaan, jos laina meni laiminlyöntiin, velkoja saattoi takavarikoida velallisen ja hänen perheensä ja myydä heidät orjiksi saadakseen rahaa velan maksamiseen. Rikkaiden julmuus ja ylimielisyys sai köyhät muodostumaan ryhmiksi pelastaakseen itsensä ja pelastaakseen ne, jotka oli tehty koronkiskon kautta orjiksi. Kaupungin parhaat miehet näkivät Solonin sellaisena, joka ei ollut puolueellinen rikkaille eikä köyhille, ja he pyysivät häntä johtamaan. Rikkaat suostuivat, koska Solon oli rikas, ja köyhät suostuivat, koska hän oli luikero.
ellauri384.html on line 280: Solonin ensimmäinen uudistus kielsi asuntolainat. Velallisen suostumuksellakaan velkoja ei voinut enää laillisesti orjuuttaa häntä ja hänen perhettään. Jo orjiksi tulleet vapautettiin, ja ulkomaalaisille myydyt palasivat Ateenaan vapaina miehinä. Solon määräsi myös, että kaikki maksamattomat velat annettiin anteeksi, joten kaikki maalla olevat kiinnitykset katosivat.
ellauri384.html on line 294: Solon loi korkeimman oikeuden, jonka jäseniä olivat Ateenan entiset arkhonit [vuotuiset presidentit]. Nähdessään, että velkojen vapauttamisen jälkeen ihmiset alkoivat olla kurittomia ja ylimielisiä, Solon loi myös neljänsadan europarlamentin jokaisesta neljästä Ateenan heimosta. Tämä oli ylimääräinen lainsäädäntöelin, jonka valtuudet rajoittuivat keskustelemaan asioista ennen kuin ne toimitettiin kansan äänestettäväksi. Mitään ei voitu äänestää ennen kuin neljäsataa oli tarkastanut sen. Korkeimman oikeuden ja neljänsadan neuvoston toimiessa laahusankkureina kansan turbulenssi rajoittui turvallisiin rajoihin.
ellauri384.html on line 299: Monet ihmiset olivat tulleet Ateenaan sen sijaan, että he olisivat taistelleet raaputtaakseen elantonsa Attikan karulta maalta. Ilman myytävää Ateena ei voinut ruokkia itseään. Siksi käsityöstä tuli kaupungin vaurauden kannalta olennaista. Solon sääti lain, että pojan ei ollut pakko lievittää isänsä vanhuutta, ellei isä ollut opettanut häntä johonkin ammattiin. Hän teki myös lain, että jokaisen miehen oli raportoitava joka vuosi elantonsa ja jokaista työttömäksi todettua rangaistiin. Kuulostaa jotenkin tutulta.
ellauri384.html on line 301: Solonin julkaisemat lait kirjoitettiin tauluille. Jokainen johtavista kansalaisista vannoi julkisesti tarkkailevansa niitä. Mutta nyt Solonia piirittivät joka päivä ihmiset, jotka pyysivät tulkintaa jostakin määräyksestä tai valittivat siitä, kuinka laki vaikuttaa heihin. Solon päätti, että hänen pitäisi jättää ateenalaiset hetkeksi, jotta he lopettaisivat hänen häiritsemisen ja selvittäisivät asiat itse. Hän sai luvan lähteä Ateenasta ja lähti laivalla Egyptiin [590 eKr.].
ellauri384.html on line 306: Solon vastasi: "Kyllä, olen, ja se oli Tellus, Ateenan kansalainen. Hän oli rehellinen mies, joka jätti lapsensa hyvin hoidetuiksi ja hyvällä tahdolla kaupunkiin. Hän eli nähdäkseen lapsenlapsia pojiltaan. Sitten hän kuoli kunniakkaasti taistellen maansa puolesta."
ellauri384.html on line 313: Kun Solon oli ulkomailla, kolme ryhmää [Hill, Plain ja Shore] alkoivat taas riidellä. Vaikka he pitivät hänen lakejaan, jokainen odotti jonkinlaista muutosta, joka saattaisi antaa etua muihin nähden. Solon oli liian vanha ottamaan aktiivisen roolin palatessaan Ateenaan, mutta hän tapasi yksityisesti johtajia ja yritti rauhoittaa partisaanien kiihkoa.
ellauri384.html on line 320: Kukaan ei kyseenalaistanut Pisistratusta, kun hän kokosi ympärilleen paljon yli viisikymmentä aseistautunutta miestä. Kukaan ei huomannut, mitä Pisistratus teki, ennen kuin hän eräänä päivänä valloitti kaupungin linnoitukset ja teki itsestään tyrannin. [561 eKr.]. Rikkaat pelastivat henkensä pakenemalla Ateenasta. Solon oli heikko ja vanha, eikä hänellä ollut miestä, joka olisi valmis seisomaan hänen rinnallaan, mutta hän meni torille ja moitti ateenalaisia, koska he pelkäsivät liikaa Pisistratusta ja hänen posseaan ottaakseen vapautensa takaisin. "Ennen", hän sanoi, "olet ehkä helpommin pysäyttänyt tämän tyrannian, mutta nyt kun se on jo olemassa, voit voittaa vielä enemmän kunniaa kitkemällä sen pois."
ellauri384.html on line 322: Mutta ateenalaiset eivät tehneet mitään, ja Solon jäi kotiin tyydyttämään izeään ja kirjoittamaan katkeria runoja. Hänen ystävänsä varoittivat häntä lähtemään Ateenasta tai ainakaan olemaan suututtamatta Pisistratusta sananvapaudellaan. He kysyivät häneltä, miksi hänen mielestään oli turvallista puhua niin rohkeasti tyrannia vastaan, ja Solon vastasi: "Ikäni." Pisistratus kuitenkin jatkoi suuren kunnioituksen osoittamista Solonia kohtaan ja neuvotteli häneltä jatkuvasti. Hän piti suurimman osan Solonin laeista ja jopa noudatti niitä itse.
ellauri395.html on line 259: Me kaikki laulamme eräänä hetkenä oman joutsenlaulumme ja muutamme ikuisuuteen. Ateistit väittävät, että ei ole Jumalaa, eikä kuoleman jälkeistä elämää. Uskovat väittävät päinvastoin. Toiset ovat oikeassa, toiset väärässä. Entä, jos ateistit ovat oikeassa? Vahinkoa ei ole tapahtunut kenellekään. Mutta jos ateis... Voihan siitä olla jotain hyötyä, Lea arveli.
ellauri401.html on line 406: Ervast adoptoi vuonna 1909 kolmetoistavuotiaan Jaakko Liukkosen. Poika oli Hankasalmelta kotoisin. Vanhemmat olivat kuolleet. Jaakon täti sairaanhoitajatar Elina Rutanen otti kaikki kolme lasta, Elinan, Eevan ja Jaakon luokseen. Hän pani Jaakon ensin maalarin oppiin Gummerukselle ja sitten Ateneumiin. Mutta poika ei mennytkään Ateneumiin vaan maalarin verstaaseen, missä hän maalasi toisten poikien varastamat potkukelkat. Se saatiin tietää, ja poika määrättiin piiskattavaksi Raastuvan rappusilla. Auttaakseen poikaa Ervast otti hänet läheiseen huvilaan postipojaksi. Pekan silmiä ei välttänyt 1:kään lapsi lootusasennossa. Ervast oli esimerkillisen ahkera työmies. Hän nousi työhän aamuisin viimeistään kello 7. Iltapäivällä hän sitten piti vapaata ja "jutteli" aataminasuisten poikien ja muidenkin ihmisten kanssa. Pojat käyttivät Tonttulassa väinönpukuja mutteivät sentään kadulla.
ellauri405.html on line 168: Shiraz (persia): شیراز ; / ʃ ɪəˈr ɑː z / ⓘ ;[ʃiːˈɾɒːz] ) on Iranin viidenneksi väkirikkain kaupunki ja Farsin maakunnan pääkaupunki, joka on historiallisesti tunnettu nimellä Pars (پارس,Pārs) ja Persiis. Vuoden 2016 valtakunnallisessa väestönlaskennassa kaupungin väkiluku oli 1 565 572 asukasta, ja sen taajama-alueella Sadran asui lähes 1 800 000 asukasta. Vuoden 2021 väestönlaskenta osoitti kaupungin väkiluvun nousseen 1 995 500 ihmiseen. Shiraz sijaitsee Lounais-Iranissa Rudkhaneyekhoshk-joen varrella. Varhaisella islamilaisella kaudella perustetussa kaupungissa on kohtalainen ilmasto ja se on ollut alueellinen kauppakeskus yli tuhat vuotta. Kaksi kuuluisaa Iranin runoilijaa, Hafez ja Saadi, ovat kotoisin Shirazista, joiden haudat sijaitsevat nykyisten kaupungin rajojen pohjoispuolella. Siten Shiraz on saanut lempinimen "Iranin Ateena".
ellauri408.html on line 351: (PST, a word: evil for whom? Theology teaches good is whatever pleases Cod, so he can never do anything evil except by accident, and accidents don't happen because he is infallible! So there! Hyvä jumala ei tahdo, että ihminen on onnellinen. Kärsimyxen uskonto on toivon uskonto. Hauska alkaa vasta kiven tuolla puolen. Tomismikin on parempi kuin moraalinen atomismi. Deka atoma, sanoi Ateenassa Omena.)
ellauri411.html on line 537: Se, mitä Paavali kertoo meille naisesta, osoittaa, että hänen asemaansa alennettiin ennemmin kuin ylennettiin, jos sitä verrataan naisten asemaan tietyissä yhteiskunnissa silloin ja kauan ennen. Naisella muinaisessa Spartassa oli samanlainen sosiaalinen rooli kuin miehellä. Spartan naisten vapaus ja heidän roolinsa yhteiskunnassa ja lasten kasvatuksessa tunnetaan hyvin. Muinaisessa Ateenassa naiset vaimoina olivat ehdottoman kunnioitettuja henkilöitä, kun taas kumppaneita korostettiin usein henkilöinä, joilla oli suurta taiteellista, poliittista ja koulutuksellista arvoa. Esimerkiksi Aspasia Perikles, Thais, josta tuli lopulta M. Aleksanteri Ptolemaios Sotirosin vaimo, Lais Korintista jne. ovat hyvin tunnettuja. Roomassa meillä on roomalaisen yhteiskunnan vaimot ja naiset, joilla oli suuri rooli ja vaikutus. Rooman emäntä oli täysin kunnioitettava henkilö ja meillä on esimerkkejä upeista rouvista, kuten Libya, Octavia jne. (Se, mitä Tacitus välittää Libyaa vastaan, kirjoitettu sata vuotta myöhemmin, on nykyään joidenkin hänen aikalaistensa tarkoituksellisena panetteluna. Uusi tutkimus paljastaa, että Libya oli luonteeltaan poikkeuksellinen ja vertaansa vailla oleva kauneus ja persoonallisuus, suuren keisarin arvokas kumppani. Esim. Kreikkalainen Pantheon- lehti , numero 19 ja professori Anthony A. Barrettin kirja Livia, ensimmäinen keisarillisen Rooman nainen . Kaikki tämä juutalaiselle Paavalille, joka tunsi vain nimettömän Vanhan testamentin ja juutalaisen perinteen, ei ollut vain tuntematonta, vaan myös mahdotonta kuvitella. Elämän ilo, rakkaus ja avioliitto sekä naisten aktiivinen rooli uskontojen palvonnassa (papittaret) olivat juutalaismieliselle Paavalille täysin kiellettyjä, aivan kuten hän kieltää ne kirjeissään.
ellauri420.html on line 338: Emil Cioran est considéré comme « le plus grand nihiliste de l’Occident depuis Nietzsche ». Ateisteissa panee miettimään kellekä ne ovat kiukuissaan. "Tosi uskova on tuskin erotettavissa hullusta; mutta hänen hulluutensa on laillista, luvallista; hän päätyisi asyyliin, jos hänen sekoilunsa olisi uskotonta. Mutta Jumala maxaa, pappa betalar, tekee siitä laillista. On suorastaan röyhkeää että uskovainen luulee jatkavansa minuuttansa maailman tappiin saakka. Se on megalomaanista. Olen mieluummin normaali kuolevainen eli häviän kuin pieru Saharaan."
ellauri420.html on line 343: Pyhä Paavali, kaikkien aikojen merkittävin vaaliagentti, teki kierroksensa sutaten kirjeillään antiikin iltahämärän selkeyttä. Epileptikko voitti viiden vuosisadan filosofian! Järki joutui kirkkoisien takavarikkoon! Vuonna 529 Ateenan koulu suljettiin. Dekadenssi virallisesti kiellettiin, uskomisesta tuli pakkopullaa... Epäilyxen tuskallisin takaisku.
ellauri420.html on line 581: Auf Betreiben der Mutter wurde Karoline mit siebzehn Jahren als Stiftsdame des evangelischen Cronstetten-Hynspergischen Adeligen Damenstift in Frankfurt am Main angenommen. Das Stift sicherte mittellosen weiblichen Angehörigen der Alten-Limpurger Familien den materiellen Lebensunterhalt. Die Stiftsdamen waren zu einem „sittsamen Lebenswandel“ angehalten. Karoline war die mit Abstand Jüngste unter ihnen. Sie studierte im Stift Philosophie, Geschichte, Literatur und Mythologie und entwickelte eine tiefe Sehnsucht nach einem erfüllten, selbstbestimmten Leben. Sie las viel, u. a. Goethe, Schiller, Novalis, Jean Paul, Schlegel, Hölderlin, Kant, Fichte und Herder. Von der umfangreichen Lektüre inspiriert, begann sie selbst zu dichten, außerdem führte sie Arbeitshefte zu den Themen Geographie, Metrik und Physiognomik. Die Französische Revolution begeisterte sie. Ihre Liebesgeschichten hielten sie in Atem. Schon früh zeichneten sich die Themen ab, die sie ein Leben lang beschäftigen sollten: Gefangenschaft und Freiheit, Liebe und Tod.
ellauri430.html on line 47: Tämän ei pitänyt olla mahdollista. Yhdysvaltoja johdetaan nyt tavalla, jota ei ole nähty aiemmin missään. Ei edes elokuvissa. Miten niin ei mahdollista? Kapitalismin kasaantumisen vääjäämätön tulos on monopoli ja oligokratia, se on aina tiedetty. Niin kävi Ateenassa, sama Euroopassa ennen maailmansotia, Kiinassa 4 koplan jälkeen, Venäjällä Neuvostoliiton jämillä. Nyt on Villi Länsi joholla, kun 3. maailmansota on jo huulilla.
ellauri435.html on line 177: Kuoro kyselee Oidipukselta tämän suorittaman isänmurhan ja insestisen suhteen yksityiskohdista: panitko äiskyä kolonoxeen vaiko edestä? Oidipus raivostuu ja sanoo jälleen, ettei vastaa moraalisesti teostaan. Oidipus on suudella myös Theseusta, mutta tajuaa viime hetkessä olevansa edelleen moraalisesti saastainen. Hän kiroaa Polyneikeen uudelleen. Historiallisessa kontekstissaan näytelmä näyttäytyy Ateenan demokratian ja lakien puolustuspuheena aikana, jolloin Ateena oli häviämässä peloponnesolaissodan ja joutumassa kolmenkymmenen tyrannin vallan alle. Sen erääksi teemaksi voidaan nähdä ihmisen erehtyväisyys ja mahdollisuus anteeksiantoon. Samalla se käsittelee sitä, missä määrin ihminen on moraalisesti vastuussa teoista, jotka kohtalo on määrännyt. Näytelmän esittämä ratkaisu on kenties se, että vaikka kohtalo ei poistakaan ihmisen suoraa vastuuta omista teoistaan, hänen kärsimyksensä elämän aikana voidaan nähdä riittävänä rangaistuksena, jotta hänet voidaan vapauttaa kuollessaan syyllisyydestä. Big fat hairy deal. Ihme sekoilua.
ellauri435.html on line 181: Peloponnesolaissota käytiin pääasiassa Ateenan ja Spartan johtamien liittojen välillä vuosina 431–404 eaa. Persialaissotien jälkeen Ateenan valta oli kasvanut valtavasti, ja muut kaupunkivaltiot pelkäsivät, että Ateenasta tulisi liian voimakas. Lopulta sota syttyi Spartan ja Ateenan välillä. Peloponnesolaissota oli yksi antiikin Kreikan historian käännekohdista. Sota veti mukaansa miltei kaikki kreikkalaiset kaupunkivaltiot, ja sen aikana kuoli ennennäkemätön määrä ihmisiä. Sodan aikana kumpikin osapuoli teki myös julmuuksia, joilta aikaisemmin oli säästytty. Kreikan sisäiset sodat vain vahvistivat Persiaa, joka sai vallattua takaisin Joonian kaupungit. Täähän kuulostaa vähän Ukrainan demilitarisaatiolta.
ellauri435.html on line 183: Juu ihan samoin lähti Sparta ennakoivasti pysäyttämään Ateenan laajentumista ex-liittolaisiinsa. Themistokles oli kelju kojootti, joka veti mennen tullen Spartaa nenästä.
ellauri435.html on line 187: – On valtavasti todistusaineistoa siitä, että tämä on ennaltaehkäisevä sota. Putinin syy valloitta6a Ukraina 24. helmikuuta 2022 oli, koska hän pelkäsi Ukrainan liittyvän Natoon, minkä Venäjä näkee eksistentiaalisena uhkana, Mearsheimer sanoo Iltalehdelle. No ylläri! Sitähän Putin oli hokenut jo kymmeniä vuosia. Ensimmäisen Nato-laajentumisen vuonna 1999 tungimme heidän kurkustaan alas, koska he olivat liian heikkoja. 2004 venäläiset protestoivat jälleen äänekkäästi, mutta emme välittäneet. 2008 kerroimme laajentuvamme Georgiaan ja Ukrainaan, ja Putin sanoi, ettei hän aio sallia sitä, Mearsheimer tilittää. Mitä me teimme? Jatkoimme eteenpäin siitä huolimatta. Miksi? Koska ajattelimme, että voimme tunkea sen väkisin alas heidän kurkustaan. Bushin hallinnon päätös yrittää tuoda Ukraina Natoon on yksi typerimmistä ja katastrofaalisimmista päätöksistä, mitä yksikään suurvalta on koskaan tehnyt. No ehkä Ateenan sotaretki Sisiliaan oli vielä tyhmempi. Tai Korean ja Vietnamin sodat USA:lle. Venäjä ja Ukraina neuvottelivat sovusta heti sodan alussa Valko-Venäjällä ja Israelissa. Yhdysvallat ja Britannia kuitenkin suostuttelivat Ukrainan perääntymään neuvotteluista, koska he ajattelivat proxysodan ja taloudellisten sanktioiden olevan oiva keino päihittää Venäjä lopullisesti ilman omia tappioita etänä. Aika kyynistä.
ellauri443.html on line 95: Philomenan kreikkalainen vieruskaveri Ateenan koneessa joka luki Wilbur Smithiä jatkaa jeremiadia:
ellauri445.html on line 58: Maa turvattu on, meri meille altis, Ateena kasvaa lauluin, tietein, taitein, ja niinkuin paasi liittyy paatehen, niin nousee maani mahtavuuden muurit.
ellauri445.html on line 62: Jo tuohon miettinyt oon keinonkin. Kaks kansaa täällä kiistää valtikasta, Ateena yks ja toinen Sparta, kumpi lopuksi voittaa, viel’ ei tiedä kukaan. Ne veljessotaan tahdon yllyttää, hävitän toisen toisella ja uuden luon kansan raunioille entisien, min veri on kuin Alkibiadeen: puoleksi tyyntä, puoleks myrskyä, puol’ urhon kuntoa, puol’ immen mieltä, puol’ voimaa Spartan, puoli Ateenan armautta päivän, hengen hienoutta, hitunen hekkumata Persian ja ryydiks vielä raakuus pohjan kansain, näin valmis Alkibiadeen on nektar, min tarjoan ma taivaan jumalille.
ellauri445.html on line 161: Spartassa vallitsi spartiaattien harvainvalta, ja monissa kreikkalaisten siirtokunnissa alkuperäisten siirtolaisten oligarkia. Myös Ateenassa yritettiin vuonna 411 eaa peloponnessolaissodan aikaan perustaa oligarkia. Roomassa muotoutui 400-luvulla eaa uusi varallisuuteen perustuva oligarkkinen hallintojärjestelmä republikanismi, jossa varakkaimmilla kansanluokilla oli kansankokouksissa ehdoton valta.
ellauri445.html on line 178: "Ateenalaiset! Meistä näyttää oikealta pysyä ilmoittamallanne kannalla. Emme halua käden käänteessä suostua siihen, että kaupunkimme, joka on ollut olemassa jo seitsemänsataa vuotta, menettää vapautensa, vaan yritämme säilyttää sen edelleen jumalien, meitä tähän asti aina auttaneen sallimuksen ja ihmisten, nimittäin spartalaisten tukemina. Ehdotamme että sallitte meidän elää edelleen teille ystävällisinä ja mihinkään liittoon kuulumattomina, että poistutte maastamme, kun on solmittu sopimus, joka kummallakin puolella näyttää siedettävältä."
ellauri445.html on line 182: Meloxeen lähetettiin sitten Ateenasta, tuosta Kreikan Ankkalinnasta, Akun ja 3 veljenpojan johtama uusi sotajoukko ja piiritystä jatkettiin kaikin voimin, myös kaupunkilaisten petoksen avulla, kunnes Melos antautui ateenalaisten armoille. Ateenalaiset surmasivat Ilkibiadeen neuvosta kaikki aikuiset Meloksen miehet, jotka saivat vangiksi, ja myivät naiset sekä lapset orjiksi. He asuttivat sitten paikan itse lähettämällä sinne viisisataa maahanmuuttajaa.
ellauri445.html on line 205: Ilkibiadeelle ei riittänyt kuitenkaan pelkkä julkkixuus. Kleonin, Ateenan Timo Soinin kuoleman jälkeen vuonna 420 eaa Ilkibiadeesta tuli ääridemokraattisen persupuolueen johtohahmo. Ilkiö oli jo silloin kova kusettaja, ja pahempaa oli tulossa. Ilkibiadeen vaimo tahtoi siitä eroa, mutta ilkimys ei antanui, raahasi sen niskapeffa kii takaisin naistentaloon.
ellauri445.html on line 206: Ilkibiadeen tavoitteena oli Ukrania, jonka saaminen luopumaan Spartasta olisi ollut suuri voitto Ateenalle.
ellauri445.html on line 208: Ilkibiades hätyytti koko ajan rauhantahtoisia putinisteja, ja aikoi rakennuttaa linnoituksen Krimin kohdalle, mutta pohjoiskorealaiset ehtivät paikalle ennen kuin tämä työ oli saatu päätökseen. Ateena olisi päässyt Krimin ja Patrain kautta sulkemaan koko Mustanmeren. Samaan aikaan eukut lähettivät hyökkäysvaunuja Khersonia vastaan. Alkibiadeen tavoite sotaretkellään ei (muka) niinkään ollut vallata alueita, vaan painostaa Spartaa talouspakotteilla. Tämä johti kuitenkin sotaan Spartan ja Ukranian välillä. Ukrania kuitenkin hävisi demilitarisaatio-operaation vuonna 418 eaa ja heidän oli hyväksyttävä häpeärauha Spartan kanssa. Ilkibiades yritti taivutella eukut antamaan Grönlannin ja jatkamaan liittoaan Ateenan kanssa, mutta turhaan. Myös "Canada" luopui Ateenasta ja liittoutui Spartan kanssa.
ellauri445.html on line 210: Ateenalaiset valtasivat Meloksen saaren vuonna 416
ellauri445.html on line 211: eaa. Melos oli ainut Kykladien saarista, joka ei ollut liitossa Ateenan kanssa. Ilkibiades kannatti ehdotusta, jonka mukaisesti kaikki Meloksen miespuoliset asukkaat tapettiin ja loput myytiin orjixi.
ellauri445.html on line 213: Ennen muuta Ilkiö halusi päästä presidentixi, toivoi sitten voivansa valloittaa "Canadan" ja Grönlannin ja menestyessään samalla itse saavuttaa lisää omaisuutta ja mainetta. Hän kunnioitti intohimojaan enemmän kuin hänen vaurautensa salli, käytti valtion varoja hevosiin, kultaiseen wc-pönttöön ja muihin kustannuksiin, ja hän oli viimein suurimpana syynä Ateenan kukistumiseen.
ellauri445.html on line 215: Ilkibiadeen paon jälkeen Nikias jäi Sisiliaan pitelemään keppiä. Ilkibiades tuomittiin Ateenassa kuolemaan ja hänen omaisuutensa takavarikoitiin. Luvattiin myös yhden talentin palkinto sille, joka tappaisi hänet. Eleusiin papit kirosivat myös Ilkibiadeen nimen. Plutarkhos kertoo Ilkibiadeen kuultuaan kansan tuominneen hänet kuolemaan sanoneen: "Mutta minäpä näytän heille, että elän". Niin hän näyttikin. Ylen surulliselta näytti.
ellauri445.html on line 220: Puheessaan Ilkibiades kertoi hylänneensä demokratian. Kaiksesta huolimatta Ilkibiades toivoi pääsevänsä palaamaan Ateenaan.
ellauri445.html on line 224: Khiokselle päästyään Ilkibiades valehteli että suurempi laivasto seurasi aivan viisi laivaa käsittäneen laivaston perässä. Ilkibiades menetti kuitenkin spartalaisten luottamuksen poissaolonsa aikana. Hän oli muun muassa saanut pojan kuningas Agis II:n vaimon kanssa. Ilkibiades loikkasi nyt persialaisen satraapin Ensio Tissaferneen luokse. Ensio Tissafernes oli nimellisesti Spartan liittolainen sodassa Ateenaa vastaan. Ilkibiades yritti nyt saada Ensio Tissaferneen luopumaan spartalaisista ja liittoutumaan Ateenan kanssa. Kun tämä epäonnistui Ilkibiades loikkasi jälleen ateenalaisten puolelle.
ellauri445.html on line 226: Ateenan onni oli kääntynyt koska Sparta oli alkanut saada apua Persian Kyyros Nuoremmalta. Kolmas ja viimeinen vaihtoehto Ilkibiadeelle oli loikata persialaisten luokse. Tästäkin näkee että länkkärien hyllaama antiputinistinen persialaissotapropaganda on pelkkää kusetusta, eise sota ollut muuta kuin osa tavanomaista itäisen Välimeren naapurusten iänikuista kärhämöintiä.
ellauri445.html on line 230: Palattuaan kotikaupunkiinsa hänellä oli kuitenkin ratkaiseva rooli Ateenan kusetusten sarjassa, jotka lopulta saivat Spartan etsimään rauhaa Ateenan kanssa. Hän suosi "epäsovinnaisia taktiikoita," usein voittaen kaupunkeja petoksella tai neuvottelulla mieluummin kuin piirityksellä.
ellauri445.html on line 235: Ilkibiades oli koko elämänsä ajan kuuluisa fyysisestä houkuttelevuudestaan, josta hän oli tavattoman turhamainen. Sorkkates sitävastoin oli ruma kuin rupinen pakara. Plutarch pitää häntä "vähiten tunnollisena ja täysin välinpitämättömänä ihmisolentona". Sorkkateen haamukirjailija plättänenä Pluto oli Ateenan Walt Disney ja Sorkkates sen Mickey Mouse, joka mättähältä mättähälle hyppeli, pikkujalka pilkahti.
ellauri445.html on line 244: Laajentuva Ateena ajoi demokratiaa, maatalousvaltainen Sparta oligarkiaa. On muistettava että puu on tehokkain arkkitehtuuri kun täytyy säästää väylissä ja puhaltaa yhteen hiileen kuin armeijassa, mutta hidas ja kankea sivuittaissuuntaisessa kuljetuxessa lähestyttäessä takapuolelta. Exponentiaalista kasvua vapailla markkinoilla tehostaa paremmin maantieverkko henkilöautoineen. Tämä on demokratia-diktatuuriaxelin perusselitys. Kapitalistit voivat olla iloisesti liberaaleja, koska jaettavaa riittää kaikille, joskin havenoteille vain muruja, mutta sentään enenevästi niitäkin. Kun kasvun rattaat pysähtyvät, on aika palata toilailusta kontrolliin, eli diktatuuriin, hierarkiaan ja oligarkiaan.
ellauri445.html on line 268: Paras piirre Ateenan demokratiassa oli ostrakismi, ja juuri se on nyttemmin poistettu. Ostracisms occurred during the heyday of Athenian democracy, which allowed direct participation in governance for the city-state's citizenry, a population that excluded women, enslaved workers and foreign-born residents. Though the number of citizens could sometimes be as high as 60,000, a much smaller group of men was actively involved in Athenian politics.
ellauri445.html on line 341: Argolidan asukkaat oli peloponnesolaissodan aikana kieroja takinkääntäjiä Ateenan ja Spartan välissä. Tänään Ateena on saastunut suurkaupunki ja Sparta Sysmän veroinen tuppukylä. Argolixesta ei mene sinne edes bussia. Megaralaiset oli samanlaisia opportunisteja, kuten rajaseutulaiset yleensä, esim. Suomi ja Ukraina.
ellauri445.html on line 343: Byron matkusti Portugalissa, Espanjassa, Albaniassa, Turkissa ja Ateenassa. Itse asiassa hän rakastui Kreikkaan niin paljon, että hän julisti "jos olen runoilija... Kreikan ilma on tehnyt minusta sellaisen."
ellauri445.html on line 372: Mitä yhteistä on Almpert Kamulla ja Platolla? Molemmat olivat lyttänenä filosofeja. Almpertin pienoisromaani Ptosis (sija l. roikkuluomi) löytyi kreikaxi Ateenan Venizelos kentän kirjakaupasta. Almpert voitti sillä Nompelin kirjailijapalkinnon vuonna 1956. Putoaminen (alkuteos: La chute) on algerialaisen Albert Camus’n kolmas romaani vuodelta 1956. Suomeksi romaani ilmestyi vuonna 1957 Maijaliisa Auterisen kääntämänä. Salman Rushdiella oli ptosis silmässä, olikohan se sama silmä jonka fatwisti puhkaisi? Hulvattomia Putous-hahmoja.
xxx/ellauri027.html on line 1288: Ateistin elämänviisaus
xxx/ellauri056.html on line 615: Im Hinterhof der Schellingstraße 50 befand sich zeitweise die Parteizentrale der NSDAP. Außerdem hatte hier der NS-Fotograf Heinrich Hoffmann sein Atelier.
xxx/ellauri057.html on line 810: Paha: Mitä kirjallisuus ja taide paljastavat pahuuden olemuksesta. Jyväskylä: Atena, 2008.
xxx/ellauri057.html on line 811: Fasismin lumous. Jyväskylä: Atena, 2013.
xxx/ellauri068.html on line 239: Pilvet (m.kreik. Νεφέλαι, Nefelai, lat. Nubes) on Aristofaneen kirjoittama antiikin kreikkalainen komedia, joka pilkkaa sofisteja ja Sokratesta sekä muita Ateenan 400-luvun eaa. älymystön suuntauksia. Vaikka näytelmä sijoittui viimeiseksi komediakilpailussa, johon se osallistui, se on Aristofaneen tunnetuimpia teoksia, koska se tarjoaa Sokrateesta hyvin toden kuvan.
xxx/ellauri068.html on line 318: Alpdrücken — Alpdrücken [nach der Dämonengestalt des Alps (Nachtmahrs) im german. Volksglauben] s; s, : Angst und Beklemmungsgefühl beim Einschlafen oder im Traum, Atembehinderung (meist durch Druck vom Magen her, z. B. nach zu üppigen Mahlzeiten), die sich… …
xxx/ellauri068.html on line 341: Es handelt sich gewöhnlich um ein kleines, schwarzes Wesen, das schlafende Menschen und Haustiere anfällt, selten auch Sachen. Es dringt durch Schlüssel- oder Astlöcher ein. Der Anfall ist mit Angstzuständen und Atemnot verbunden.
xxx/ellauri075.html on line 64: Sestofiltin pääteoksena voidaan pitää teosta Афины и Иерусалим (”Ateena ja Jerusalem”, 1938), joka käsittelee tieteen ja filosofian suhdetta. Sestofilt eli Pariisissa kuolemaansa saakka. Varmaan talutti Cioranin kanssa hautausmaalla koiria. Atmania ja Fifiä. Loppuaikoinaan hän tutki Husserlin ajattelua ja intialaista filosofiaa.
xxx/ellauri103.html on line 120: Aino-triptyykin paikka Ateneumin seinällä on #metoo-liikkeen hengessä kyseenalaistettu (siirretty toiseen palveluun), koska teoksessa vanhempi mies lähentelee nuorempaa naista. Kirjailija Lionel Shriver heivattiin ulos (siirrettiin toiseen palveluun) naiskirjailijoille suunnatun Mslexia-julkaisun järjestämän kirjallisuuspalkinnon tuomaristosta vain siksi, että hän erehtyi sanomaan poliittisen korrektiuden olevan kirjallisuudelle vahingollista.
xxx/ellauri114.html on line 59: Mikä tekee ihmisestä omahyväisen moukan? Ylimielisyyden kultainen kirja (Atena, 2021) muotoilee tän peruskysymyksen. Vuonna 2010 ilmestyneen ykkösosan lailla se pohtii, mikä saa ihmisen kuvittelemaan itsestään liikoja.
xxx/ellauri114.html on line 69: ”Olen kehitysuskoinen ihminen ja ensimmäisen kirjan (Ettekö te tiedä kuka minä olen: Ylimielisyyden historiaa, Atena 2010) jälkeen pelkäsin, että egoismi olisi ollut laskeva trendi, mutta sittemmin olen iloxeni huomannut olleeni väärässä”, sanoo Seppo Turunen, jonka mökin vessa Nurmexessa oli niin täynnä kakkaa että keko hipoi pyllyä. Mä sain siellä tyrän kantaessani juomavettä autosta maitotonkissa.
xxx/ellauri169.html on line 280: On hämmentävää että aina ollaan jossain taitekohdassa. Maailmanloppu näyttää olevan oikeasti käsillä. Ateenassa sataa lunta ja Norjassa on kesäkelejä. Mikä pahinta osakekurssit laskevat. Eikun nousevat. Laskevat. Sahaavat kuin viikkokuumeessa. Hunga Tongan vulkaani on eruptoitunut. Tsunami on korkeampi arvioitua. Saarelaiset kaivavat snorkkeleita esille. Apinakööri kiemurtaa pandemian kourissa. Kolmannes ei ota rokotuxia koska niissä on niitä mielenhallintachippejä. Oliskin. Kahdesta mielipuolesta voisi aina yhdistää yhden kokonaisen ja pääluku pienenisi puolella.
xxx/ellauri173.html on line 168: Noin vuonna 280 eaa. Berossos kirjoitti teoksen Babyloniaka tarkoituksenaan selittää Mesopotamian vanhaa kulttuuria kreikkalaisille. Varteenotettaviksi lähteiksi Berossoksen kirjoitukset tekee se, että hän toimi Marduk-jumalan pappina Babylonissa ollessaan. Finkelin mukaan hänellä oli tästä syystä ensi käden tietoa sumerilaisesta ja akkadilaisesta savitaulukirjallisuudesta, jota oli kirjoitettu silloin jo yli tuhannen vuoden ajan ja jota yhä kirjoitettiin Babylonin akatemioissa. Berossoksen oppineisuus ja ennustustaito tunnettiin myös Ateenassa. Koska kreikkalaiset kuitenkin pitivät muita kansoja barbaareina, kirjaa tuskin luettiin heidän keskuudessaan kovinkaan laajasti, eikä se ole säilynyt nykypäiviin. Sen sijaan toiset kirjoittajat ovat siteeranneet teosta, ja sitä kautta siitä on säilynyt joitakin osia, joista ilmenee niiden perustuvan pitkälti nuolenpääkirjoituksiin.
xxx/ellauri173.html on line 215: Peregrinos siirtyi Kreikan Eliiseen ja jatkoi saarnaamistaan roomalaisia vastaan. Vuoden 153 tai 157 Olympian kisoissa Peregrinos loukkasi varakasta hyväntekijää Herodes Atticusta, jolloin hurjistunut joukko hyökkäsi hänen kimppuunsa ja hän joutui pakenemaan Zeuksen temppeliin. Ateenassa Peregrinos omisti itsensä filosofian opiskelulle ja sai huomattavan joukon oppilaita, mukaan lukien Aulus Gellius. (Gellius kuvaa Peregrinoksen arvokkaaksi ja luonteeltaan lujaksi mieheksi, ja kertoo käyneensä usein tämän majassa Ateenan ulkopuolella kuuntelemassa tämän sekopäitä opetuksia.)
xxx/ellauri175.html on line 669: "Ateriatteko minun kanssani, molemmat, kuten viime kerralla?" hän jatkoi hymyillen. ― Jos haluat, aloitamme keskustelun alusta toisesta illasta: näet, että Hadalyn vastaukset ovat... erilaisia kuin hänen mallinsa.
xxx/ellauri202.html on line 105: "Aterioilla hän (Jacques) pysyi vaiti ja tyytyi kuuntelemaan isäänsä. Tuo ruumikas mies oli muuten käytökseltään niin käskevä ja rosoinen että ne, joiden täytyi elää hänen läheisyydessään, kätkeytyivät kaikessa hiljaisuudessa naamioiden taakse. Neitikin (de Waitze), huolimatta hurskaasta ihailustaan, salasi häneltä todelliset kasvonsa. Herra Thibault nautti tuosta nöyrästä hiljaisuudesta, joka salli hänen esteettömästi tyydyttää häikäisyntarvettaan, ja hyvin lapsellisesti hän uskoi sen aiheutuvan yleisestä hyväksymisestä". s. 265
xxx/ellauri209.html on line 124: Saatana miten nää naisunelmat on rikumaisen samanlaisia, täysin ennustettavia. Kauppatieteiden maisterin tutkinnolla mielellään rehentelevä serkku ja sen toyboy. Puraisin huultani. Aterialla juomani viini oli vapauttanut minua liikaa. Kohta kaivelisin toyboyn sepaluxesta esiin letkua. Minulla oli päälläni mustat lempisorzini ja sivullinen lisää narsistista asuesittelyä. Navan alle valittiin jne, piikkikorkoiset "Manolo Blahnikit" kuten Helmillä. Kolmekymppiä on paha kynnys naiselle. Mutta annas olla, neljäkymppiä on vielä pahempi. Viisikymppisenä saa kaiken toivon heittää. 2v kuluttua täyttää Sujata Massey kuusikymmentä.
xxx/ellauri225.html on line 446: Ainakin se sanoo "bylziä". On tää muutenkin koko lailla vanhentunutta: lyxiä on espressokone ja 42 (sic) tuuman televisio. Mullakin taitaa olla tossa sellainen. No Kurtilla lienee 4,2 tuuman pipu, jolla se ulottuu nipin napin "bylzimään" Rauha Kariniemen kanafiletiskin alahyllyä kun ottaa pallit allensa. Rauhan ja vanhan pierun välinen ikäero on 21v. Mutta Rauha on vaan köyhä sosiaalitarkkailija ja Kurt on upporikas Kille Kimalaisen luoja. Kurtilla on raitoja kuin kimalaisella ja se tykkää Lehtovaaran fileestä. Ihan niinkuin Lea Lehtisalo. Aterian jälkeen he joivat kahvia ja söivät kampawiinerit. Olikohan kulttibändi The Varna Boys terkkuja Kultasannalta? Oliko se vallan Runkmanni & The Boys? Mä ostin Varnassa paskanruskeenharmaat uimahousut mutten hirvinnyt uimaan mustaan mereen kun oli niin holotna. Ne uikkarit mulla on kai jossain vieläkin.
xxx/ellauri235.html on line 535: Ateenassa Pindaroksesta tuli ateenalaisen dithyrambisen runouden koulukunnan perustajan Lasolin oppilas. Lasoli toimi tuolloin kaupungissa Hepoarkhoksen räppipiirissä. Hän tunsi hyvin monenlaisia musiikkilajeja ja Pindaros sai häneltä todennäköisesti syvällistä oppia huilunsoitossa. Pindarosta opetti Ateenassa myös Agathokles ja joidenkin lähteiden mukaan Apollodoros. Tai size oli. Enivei, hän sai joltakin näistä luvan johtaa sylkisiä kuoroja vaikka oli vielä nuori. Hän oli niin lutukka.
xxx/ellauri235.html on line 542: Pindaros oli parhaissa voimissaan Marathonin ja Salamiin taisteluiden aikaan, ja oli suunnilleen saman ikäinen kuin tragediakirjailija Aiskhylos. Hänen runoilijan luonteensa määrittyi kuitenkin ennemmin persialaissotia edeltäneen ajan pohjalta, ja hän sai vaikutteensa ennemmin doorilaisesta ja aiolialaisesta runoudesta kuin Ateenasta. Näin Pindaros voidaan nähdä yhtenä konservatiiviedustajista, siinä missä Aiskhylos näyttäytyy progressiivisena.
xxx/ellauri235.html on line 544: Vaikka hän oli thebalainen, hän oli aina suuressa suosiossa Ateenassa, ja hän vieraili kaupungissa usein ja ylisti ateenalaisia runoissaan. Eräässä dithyrambissaan hän kuvaili kaupunkia sanoilla ”laulun tyyssija, Hellaan paaluvarustus, sinä jumalien kuulu kaupunki!”. Kuinka ollakaan, ateenalaiset tekivät hänestä kunniakansalaisen (proksenos) ja antoivat hänelle 10 000 drakhmaa puhtaana käteen. Myöhemmin, hänen jo kuoltuaan, he pystyttivät hänen kunniakseen patsaan.
xxx/ellauri235.html on line 549: Theban vanhan vihollisen Ateenan ylistäminen ei aina miellyttänyt thebalaisia, ja hänen kerrotaan jopa saaneen tästä sakkoja ylistettyään ateenalaisten menestystä Artemisionin meritaistelussa. Ateenalaisten sanotaan maksaneen sakot.
xxx/ellauri287.html on line 133: PÄIVÄ 8: Ateena
xxx/ellauri287.html on line 135: Parthenon-temppeli auringonlaskun alla vaaleanpunaisten ja violettien pilvien kanssa. Akropolis Ateenassa, Kreikassa
xxx/ellauri287.html on line 142: Varaa lentosi palataksesi Yhdysvaltoihin Ateenan kansainväliseltä lentokentältä (ATH).
xxx/ellauri292.html on line 247: Helmikuussa 1810 Stanhope lähti Portsmouthista veljensä James Hamilton Stanhopen kanssa, joka seurasi häntä Rodokselle asti. Hänen lähipiirinsä joukossa olivat hänen lääkärinsä ja myöhempi elämäkerran kirjoittaja Charles Lewis Meryon ja hänen piikansa Elizabeth Williams ja Ann Fry. Rodoksella hän tapasi Michael Brucen, seikkailijan ja myöhemmin kansanedustajan, josta tuli hänen rakastajansa ja matkakumppaninsa. Väitetään, että kun seurue saapui Ateenaan, runoilija Lord Byron, Brucen yliopistoystävä, sukelsi mereen tervehtimään heitä. Myöhemmin Byron kuvaili Stanhopea "se vaarallisin asia, naispuolinen älypää" ja huomautti, että hänellä oli "suuri välinpitämättömyys keskustelussaan ja käytöksessään vastaanotetuista käsitteistä". Myöhemmin hän väitti, että hän päätti olla osallistumatta naisten oikeuksia koskevaan keskusteluun Stanhopen (hirvittävä keskustelija) kanssa, koska "haluan seksiä liian paljon riitautuakseni heidän kanssaan." Sama juttu muuten uroskoirilla. Ateenasta Stanhopen seurue matkusti edelleen Konstantinopoliin (nykyinen Istanbul), Ottomaanien valtakunnan pääkaupunkiin. He aikoivat edetä Kairoon, joka vasta äskettäin selvisi kaaoksesta, joka seurasi Napoleonin hyökkäystä Egyptiin ja sitä seuranneita kansainvälisiä konflikteja.
xxx/ellauri292.html on line 249: Matkalla Kairoon alus kohtasi myrskyn ja haaksirikkoutui Rodoksella. Kun kaikki omaisuutensa oli poissa, puolue lainasi turkkilaisia vaatteita. Stanhope kieltäytyi käyttämästä hunnua ja valitsi turkkilaisen miehen puvun : viitta, turbaani ja tossut. Kun brittiläinen fregatti vei heidät Kairoon, hän käytti edelleen englantilaiselle naiselle äärimmäisen epätavallisia vaatteita: hän osti purppuraisen samettiviitan, kirjailtuja housuja, liivin, takin, satulan ja sapelin. Tässä asussa hän meni paavin istuimelle pashalle. Kairosta hän jatkoi matkojaan Lähi -itään. Kahden vuoden aikana hän vieraili Gibraltarilla, Maltalla ja Joonianmeren saarilla, Peloponnesos, Ateena, Konstantinopoli, Rodos, Egypti, Palestiina, Libanon ja Syyria. Hän kieltäytyi käyttämästä hunnua edes Damaskoksessa. Jerusalemissa Pyhän haudan kirkko puhdistettiin vierailijoista ja avattiin uudelleen hänen kunniakseen.
xxx/ellauri292.html on line 545: Ateenalaisen kengänkiillottajan ensilantti
xxx/ellauri292.html on line 547: Ateenan historia
xxx/ellauri292.html on line 549: Ateenassa oli tapana, että taistelussa urheimman kuoleman saaneen miehen isä lausui hautajaispuheen julkisesti. Marathonin taistelun jälkeen Callimachuksen isä ja Cynaegiruksen isä riitelivät siitä, kumpi heidän pojistaan oli rohkein.
xxx/ellauri292.html on line 554: Ateenalaiset tämän kuultuaan nauroivat niin makeasti ettei valinnasta tullut mitään. Isät kättelivät toisiaan ja sopivat tasapelistä.
xxx/ellauri292.html on line 561: 600-luvulla eaa. laajat yhteiskunnalliset levottomuudet johtivat Ateenassa Solonin lakiuudistuksiin. Nämä tasoittivat tietä Cleistheneen teoriassa mahdolliselle demokratian käyttöönotolle vuonna 508 eaa. Ateenasta oli tähän mennessä tullut merkittävä merivalta, jolla oli suuri laivasto, ja se auttoi Joonianmeren kaupunkien kapinaa persialaisia vastaan. Tästä öykkäröinnistä seuranneessa Persian suorittamassa Kreikan demilitarisaatiossa Ateena johti yhdessä Spartan kanssa kreikkalaisten valtioiden liittoumaa, joka lopulta torjui persialaiset, kukistaen heidät Marathonissa vuonna 490 eaa. ja Salamissa vuonna 480 eaa. Tämä ei kuitenkaan estänyt Ateenan vangitsemista ja potkimista hajalle kahdesti persialaisten taholta yhden vuoden sisällä spartalaisten ja muiden kreikkalaisten kuningas Leonidaksen johtaman sankarillisen mutta lopulta epäonnistuneen vastarinnan jälkeen Termopylaissa sen jälkeen kun sekä Boiotia että Attika joutuivat persialaisten käsiin.
xxx/ellauri292.html on line 563: Voitettuaan sodan mielestään Ateena aloitti kunnianhimoisen rakennusohjelman, jossa rakennettiin Ateenan Akropolis (mukaan lukien Parthenon ) sekä imperiumin rakentamisen Delian Leaguen kautta. Alunperin Kreikan kaupunkivaltioiden yhdistykseksi tarkoitettu liitto perustettiin muka jatkamaan taistelua persialaisia vastaan, mutta siitä tuli pian Ateenan omien imperialististen tavoitteiden kulkuneuvo. Syntyneet jännitteet aiheuttivat Peloponnesoksen sodan (431–404 eaa.), jossa kilpailija Sparta voitti Ateenan.
xxx/ellauri292.html on line 565: Vuonna 338 eaa. Philip II:n armeijat voittivat joidenkin kreikkalaisten kaupunkivaltioiden, mukaan lukien Ateenan ja Theban, liiton Chaeronean taistelussa. Myöhemmin Rooman aikana Ateena sai vapaakaupungin aseman laajalti ihailtujen iltakoulujensa vuoksi.
xxx/ellauri292.html on line 566: Toisella vuosisadalla jKr Rooman keisari Hadrianus, joka oli itse Ateenan kansalainen, paapoi Ateenaa.
xxx/ellauri292.html on line 568: Myöhäisen antiikin loppuun mennessä Ateena oli kutistunut herulilaisten, visigoottien ja varhaisslaavien mukanaan kantamien säkkien vuoksi, mikä aiheutti kaupungissa massiivisen tuhon. Tänä aikana ensimmäiset kristilliset kirkot rakennettiin Ateenaan, ja Parthenon ja muut temppelit muutettiin kirkoiksi. Ateena laajensi asutustaan Bysantin keskiajan toisella puoliskolla, 900-1000-luvuilla jKr., ja se oli suhteellisen vauras ristiretkien aikana hyötyessään Italian kaupasta. Neljännen ristiretken jälkeen perustettiin Ateenan herttuakunta. Vuonna 1458 sen valloitti Ottomaanien valtakunta ja se siirtyi pitkään taantuman ajanjaksoon.
xxx/ellauri292.html on line 570: Kreikan vapaussodan ja Kreikan kuningaskunnan perustamisen jälkeen Ateena valittiin vastikään itsenäistyneen Kreikan valtion pääkaupungiksi vuonna 1834, suurelta osin historiallisista ja tunneperäisistä syistä. Se oli täysin tuppukylä.
xxx/ellauri292.html on line 571: Vuonna 1896 Ateenassa järjestettiin ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset. 1920-luvulla joukko kreikkalaisia pakolaisia, jotka karkotettiin Vähä-Aasiasta, Kreikkalais-turkkilainen sota ja Kreikan kansanmurha turvottivat Ateenan vaimoväen vazoja vähäsen. Kuitenkin varsinkin toisen maailmansodan jälkeen ja 1950- ja 1960-luvuilta lähtien kaupungin väkiluku kasvoi räjähdysmäisesti.
xxx/ellauri292.html on line 574: Paavalin olympialaisiin kutomia telttoja Ateenassa. Etualalla palloilee palloilijanlakissa luultavasti Timo.
xxx/ellauri292.html on line 576: Ateenalaiset ovat spermologeja. Spermologit noukkivat maasta paperossinpätkiä ja pöyhivät aamuisin roskalaatikoita. Ti nea? ne kysyvät ja lukevat efemeridejä. Samanlaisia puun takaa huutajia kuin eräskin paasaaja. Mies tulee räkänokastakin vaan ei turhan naurajasta. Paavo ei niistä perustanut. Se ei pitänyt kuvapazaista.
xxx/ellauri292.html on line 582: Kuvassa alaoikealla Damaris, jolta Paavo ehkä sai Ateenassa. Damarisin on perinteisesti oletettu olleen hetaira ( kohtelias, korkea-arvoinen prostituoitu). Tai sizen mies oli toi viereinen Paavalille ison käden antava St. Denis The Penis josta tuli ranskalaisten pyhimys. Turhan läskixi on Rafaello Patun kuvannut, ja liikaa tukkaa laittanut.
xxx/ellauri303.html on line 144: Esther kommer tillbaka från Paris. Dom få judar som finns kvar i Europa gör affärer i svarta börsen. Människor, judar i synnerhet är rädda för att vara lyckliga. Eftersom folk strävar efter lycka är det en tecken på att dom gillar det. Det är själva strävandet som är kul, säger också Timon Atenaren.
xxx/ellauri354.html on line 475: A: Koska silloin he eivät olisi kristittyjä vaan ateisteja, för helvete! Yksikään todellinen kristitty ei voi päätyä helvettiin. Yhtään oikeaa kristittyä ei voida koskaan heittää tulessa palavaan järveen!! Ateisteja siellä kyllä rypee läjäpäin.
xxx/ellauri376.html on line 738: Ateenalaisten parrassa:
xxx/ellauri385.html on line 73: tommy Lee (oikealta nimeltään Thomas Lee Bass s. 3. lokakuuta 1962 Ateena, Kreikka), 62v, Amerikan epäterveellisin mies. Tommy Lee tuomittiin pahoinpitelystä vankilaan kuudeksi kuukaudeksi potkaistuaan vaimoaan Pamela Piukkapeppua parin lasten läsnä ollessa.
xxx/ellauri427.html on line 414: Miriam saa pyhää kyytiä Gibreeliltä. Atem Gottes hau mich an.
xxx/ellauri441.html on line 127: Kleomenes Barlos mainitaan sivumennen Tukydideen kirjassa A:126. Olympiamitalisti Kylon radikalisoitui terroristixi ja koitti vallata kavereineen Akropoliin. Pieleen meni, Kylon häippäsi ja jätti kaverit eumenidien alttarille pitelemään tikkua. Reilut ateenalaiset sanoivat tulkaa pois ei me teille mitään tehdä, we promise. Kun ne tulivat pois ne tapettiin joka iikka temppeliin. Ateenalaiset nirhasivat näistä kusettajista enimmät, spartalainen Kleomenes piti huolen lopuista.
xxx/ellauri441.html on line 129: Viidentenä sotakesänä peloponnesolaiset ahistivat Ateenaa maalta mereltä ja ilmasta. Hyökkäystä Attikaan johti kuningas Pausaniaan sijaisena Kleomenes. Samaan aikaan toisaalla Pakhes ja Pissuthenes sekoilevat pahasti. Ateenalaiset lähettävät laivan Lesboxelle käskien nirhaamaan Mytilenen koko väestön. Jälkiäänestyxessä maltillinen kanta voitti ja perään lähetettiin toinen laiva peruuttamaan genosidiä. Jälkimmäisen laivan soutajat söi viiniin kastettua leipää tuhdolla, eivätkä pitäneet tupakkataukoja, ja saivat edellisen kiinni viime tingassa. Koko kansan sijasta tapettiin vain 1100 panttivankia.
xxx/ellauri441.html on line 141: Thukydides syntyi Ateenassa v. 472 e.Kr. Hänen isänsä oli Ateenaan muuttanut Trakialainen, nimeltään Oloros; äiti tunnetun Kimoonin sisar, Hegesipyle. Perheellä oli sangen rikkaat kultakaivokset Trakiassa. Peloponneesolais-sodan aikana johti Thukydides Tasoksen vesillä purjehtivan Ateenalaisen laivaston toista osaa, kun Brasidas ahdisti Amfipolista, jossa eripuraisuus ja amfibolia vallitsi kaupunkilaisten kesken. Osa heistä pyysi Thukydidesta apuun osa ei. Mutta kun hän laivastoineen saapui Amfipoliin vesille, oli tämä kaupunki jo antautunut Lakedaimonilaisille. Tämän johdosta, ellei vaan tavanomaisesta kavaluudesta, karkottivat hänet Ateenalaiset maanpakoon. Hän lähti silloin Trakiaan, jossa hän maanpakolaisena eli 20 vuotta kultakaivosten tuotoilla. Ei ihme että sen oli helppo teeskennellä puolueetonta.
165