ellauri002.html on line 1613: Asuin aluksi kampuksella professorighetossa jonkun Stanfordin proffan lastenhuoneessa. En paljon muista siitä, paitsi että kerran proffalle meni ruoka väärään kurkkuun ja se oli tukehtua, kutsuttiin ensiapumiehet paikalle.
ellauri002.html on line 1707: Syksyllä 1977 tuli lähtö MIThin. (Niitä lähtöjä ehti tulla useita. Seuraava muisto voi olla toiselta vuodelta.) Dona Carita tuli saatille Englantiin. Jönsy oli antropologian jatko-opiskelijana Englannin Cambridgessa. Olisko ollut kenttämatkalla Equadorissa, tai sitten vaan Suomessa, saatiin asua sen lukaalissa. Puntattiin Cam-joella ja muuta. Donna palasi Ruotsin kautta kotiin hirmuisessa sinuksessa. Asui Dona Ritan blondin kaverin siskon luona Tukholmassa. Sen kaverin, jonka mielestä filosofit istuvat miehissä pöydän ääreen, nojaavat päätä käteen ja sanovat: Nyt pohditaan. Siskokset hengas kurdien kanssa. Blondista tuli kunnallispoliitikko, kurdin ja sen pojasta lääkäri. Kurdit tarjosivat ruuaksi jotain kummia kasvispalloja ja lämmintä kokista. Varmaan felafelleja.
ellauri002.html on line 1770: Asui Bathissa hienossa kivilinnassa

ellauri034.html on line 421: Asuivat mamuina Määrin Freibergissä eli Slovakian Priborissa. Ne oli köyhiä, isä Jakob 1815–1896 oli siis kai huono lumppukauppias. Asuivat hellahuoneessa lukkosepän hyyryläisinä. Jakob ja 2 isovelipuolta, Amelia ja pikku Sigge. Seizemän muuta oli vielä tulossa. Aika Singer oli lumppukauppias.
ellauri317.html on line 667: Aleksandrovitsin claim to fame oli SR:n agraarisosialismin ja Chekan pettämisen lisäxi veto-oikeus 3 hengen lautamiesoikeuxissa jotka ammuttivat vastavallankumouxellisia. Keväällä 1915 Aleksandrovich pakeni maanpaosta maanpakoon ja muutti Norjaan. Asui Christianiassa (Oslossa), jossa hän työskenteli paikallisessa kalaöljytehtaassa. Ulkomailla Vjatšeslav Aleksandrovitš liittyi sosialistis-vallankumouksellisten internationalistien ryhmään, jonka keskus oli sanomalehti Mysl. Näinä vuosina hän julkaisi vallankumouksellisissa julkaisuissa salanimellä (puolueen lempinimi) "Pierre Orage". Pian Venäjän valtakunnasta pakenemisen jälkeen, syyskuussa 1915, Aleksandrovitš kääntyi sosialistisen vallankumouspuolueen (SRP) vasemmistolaisten puoleen vaatien autonomisen "populistisen" ryhmän luomista: hän näki pääsyyn erillisen puolueen luomiseen organisaation poikkeamisessa "oikeistolaisuuteen" keskuskomitean asenteessa hallitukseen ensimmäisen maailmansodan aikana.
ellauri328.html on line 166: - Hölynpöly! - Napoleon tiuskaisi. - Asuisin Pietarin parhaissa palatseissa venäläisen kansan jalona vieraana. Ranskixet ovat vieläkin suopempia ryssille kuin inselaffet. Niitä yhdistää tasavaltaiset vallankumouxet. Saarelaisilla se jäi vain naurettavaxi yrityxexi. Sixi niillä yhä pyllyilevät pöljät sakemannit tabloidien sivuilla. Suomalaiset tabloidi"erikoisasiantuntijat" ovat vielä hölmömpiä, ja pahansuopia. Putin haluaa ikuisen sodan, hölähtää tabloidi kissankokoisessa lööpissä. Ne on niin pettyneitä että vähävenäläisten salamasota meni munille.
ellauri331.html on line 276: "Ymmärrän kaiken Mashin maineesta, ymmärrän häpeällisistä asioista, mutta teimme todella kaikkemme (kun pystyimme). He sopivat Golunovin joukkoon, joka tuki kiivaasti Valko-Venäjän ihmisiä <…>. Asuimme tällä harmaalla vyöhykkeellä Putinin kustannuxella ja taistelimme, epätoivoisesti, mahdollisuudesta olla kirjoittamatta paskaa. Mutta he päättivät toisin. Olet nähnyt videot itse. Lahjakkaiden ihmisten työ <…>, kaikki kokemuksemme ylittivät pukujen ihmisten päätökset, jotka eivät välitä paskaakaan toimittajista."
ellauri364.html on line 457: Harva ihminen on voinut elää eläkeläisemmin kuin me. Lyhyiden sukulaisvierailujen lisäksi, joskus merenrannalla tai muualla, emme ole menneet mihinkään. Asuinpaikkamme ensimmäisen osan aikana menimme hieman yhteiskuntaan ja saimme tänne muutaman ystävän; mutta terveyteni kärsi melkein aina tästä aiheutuneesta jännityksestä, väkivaltaisista vapina- ja oksentelukohtauksista. Olen sen vuoksi joutunut useiden vuosien ajan luopumaan kaikista illallisjuhlista; ja tämä on ollut minulle jonkin verran puutetta, sillä tällaiset juhlat saavat minut aina hyvälle tuulelle. Samasta syystä olen voinut kutsua tänne hyvin vähän tieteellisiä tuttavia. Päähuvinani ja ainoa työpaikkani koko elämäni on ollut tieteellinen työ; ja innostus sellaisesta työstä saa minut hetkeksi unohtamaan päivittäisen epämukavuuden tai karkottaa sen pois. Minulla ei siis ole muuta nauhoitettavaa loppuelämäni aikana, paitsi useiden kirjojeni julkaiseminen.
xxx/ellauri044.html on line 418: Kyllä Hermann näyttää olleen äidin poika, isän kanssa tuli sitten riitoja. Ukki Gündertillä oli iso kirjasto. Hermanni pantiin seminaariin, mutta se ei tykännyt, "Dichter oder nichts", sanoi jääräpäisesti. Tuli molemmat. 14-vuotiaana sillä oli depis: "ich möchte hingehen wie das Abendbrot". Izemurha jäi yrityxexi. Seurasi sarja kasvatuslaitoxia ja amixia. Kirjakauppa-apulaisena vaihtoi vanhempien etiikan estetiikkaan. Käänteinen Kierkegaard. Ei kuitenkaan kyttyrävazainen, pikemminkin laiha poika. Likinäköisenä pääsi C-miehexi. Maailmansodan vapaaehtoisena Saxan armeijassa oli kirjastoapulaisena. Avioliitto Bernouillin Marian, freelance-valokuvaajan kanssa meni kehnosti ja Hermanni lähti maailmanympärimatkalle Intiaan. Nelikymppisenä maailmansodan aikana tuli takaiskuja (isä kuoli, Mia läksi), ja Hermanni tuli pöpixi. Pääsi tutustumaan zygoanalyysiin läheltä. Perheestä päästyä sillä alkoi oikein mukavat ja tuotteliaat ajat Luganossa. Vaihtoi sakemannista takasin schweizarixi. Ei se oikein kunnon saku koskaan ollutkaan, tollainen kosmopoliitti ja pasifisti. 2 muuta vaimoa seurasi. Asui Luganossa ökytalossa Ninonin kanssa eri kerroxissa ja maalasi akvarelleja luppoaikoina. Hermanni oli myös kova musiikkimies. Vieraina Schweizissä kävivät Bertolt Brecht ja Thomas Mann. Ei Hermanni siis ollut mikään nazi. 1946 päsähti siitä hyvästä Noobeli. Niiku osotettiin sakuille etteime teitä vihata kunhan pysytte kyykyssä ja ajattelette niiku me, tai edes niiku schweiziläiset.
xxx/ellauri113.html on line 591: Negro napattiin ize teossa raiskausyrityxestä Tulsassa 100v sitten. Kengänkiillottaja astui vahingossa valkoisen hissitytön varpaille joka kiljahti. Tästä alkoi Tulsan lynkkausaalto Oklahomassa jossa poltettiin neekereiden Wall Street maan tasalle ja tapettiin kostoxi tyhjästä koululuokallinen mutiaisia (tai ehkä 10x enemmän, ei kukaan laskenut). 10K savunaamaa jäi kodittomaxi tuhannesta poltetusta kämpästä. Asuivat kuin sillit suolassa. Ketään ei rankaistu. Korvauxia ei maxettu. Ne juuttuivat senaattiin. 9 tapauksessa 10:stä ongelmissa jenkeissä on mukana musta nuori. 9 tapauksessa 10:stä senaattori jenkeissä on kobra vanha valkoinen. Tyttö sanoi vielä jälkeenpäin ettei siinä mitään tapahtunut, varpaisiinkaan ei sattunut. Se vaan säikähti.
xxx/ellauri234.html on line 38: Asui kerran Afrikassa Kerran yöllä kylä nukkui Rosvojoukko rynnistää
xxx/ellauri252.html on line 70: se oli jättimäinen, kerran hänen pillussaan oli hiiri pitämässä lämmintä. Me teimme lapsen, hän odotteli sängyssä että saisin valmiixi 5 sivua ja tulisin työntelemään tavalliset 5 pistoa. En minä ole katkera, kuha kirjoittelen. Leena löntysteli kauppaan joka päivä pylly pystyssä. Asuimme Taivassalossa 1kk ja ehdin kyllästyä häneen. Leenalla oli pitkä tukka ja tasaiset leveät (huom ei harvat) hampaat. Iskin se yxissä bileissä koska olin huoran tarpeessa. Minulla ei seisonut. Se oli mulle hirvittävää aikaa, kuten olen niin monasti kertonut. Kerron kaiken mieleen tulevan. Mitähän sinä teet paraikaa? Tiskaat? Lähetä rahaa. Kerron vielä Leenasta. Olin naimisissa, edellinen vaimoni Tuula otti asian hyvin raskaasti. Sinin kanssasi on niin ihana että on suorastaan vaikea kerskua kaikista näistä aiemmista panopuista.
xxx/ellauri281.html on line 775: "Tunteeni oli huipussaan. Minulla oli vaikea lapsuus, hyvin onneton. Asuin lapsena Tšetšeniassa. Taloni tuhoutui siellä venäläisten operaatioiden aikana ja pakenimme perheeni kanssa, kaikki pakolaiset, ilman omaisuutta, ilman mitään. Kuvittelin ukrainalaisten naisten joutuvan elämään sen läpi."
xxx/ellauri357.html on line 87: Yhdessä puheenjohtaja Heta Gyllingin kanssa toimitimme artikkelikokoelman Filosofien oikeus I-II, jossa käytiin läpi filosofien oikeutta koskevaa ajattelua Platonista Derridaan. Esimerkiksi poikkitieteellinen Heidegger-piiri, jossa Oleminen ja aika käytiin pikkutarkasti läpi. Jukka Kekkosesta en pidä, hän on kova kommunisti. Asuin jonkin aikaa Pariisissa, jossa kävin Jacques Derridan seminaarissa. Derrida käsitteli sattumalta aihetta, joka sivusi teokseni yhtä juonnetta, ajallisuutta Heideggerin ajattelussa.
xxx/ellauri357.html on line 739: Ei koskaan vaadita takaisin. Asuinpaikka

15