ellauri035.html on line 1024: Toinen Jöpiä ärsyttänyt filosofi on Judith Butler (*1956), meidän päiviemme Pamela. Champion of third-wave feminism, queer theory, and literary theory. Tästäkään en ole tätä ennen kuullut halaistua sanaa. Jönsin mielestä se on tullut mieheltänäyttämiskilpailussa hopealle aivan Asko Sarkolan kannoilla, saatuaan viisi sakkominuuttia feminismistä. Se ei olekaan huono tulos.
ellauri190.html on line 111: Bysantin keisari Konstantinos VII mukaan osa petsenegeistä nimitti itseään nimellä kangareiksi (kreik. Κάγγαρ). 800-luvun lopun osa heistä nimitti itseään nimellä "patsynak" (petseneg) joutui siirtymään Euraasian aroseuduilta ilmaston muuttumisen (kuivuuden) sekä naapurikansojen (kimakkien ja oguzien) painostuksen vuoksi siirtymään Volgan varteen, jossa jo olivat unkarilaiset. Vuonna 860 petsenegit lähtivät vaeltamaan länttä kohti, nykyisen Ukrainan alueelle, samalla pakottaen siellä aiemmin asuneet unkarilaiset siirtymään Karpaattien yli Tonavan altaan puolelle. Unkarilaisten aikana maan nimi oli "Levedia". Petsenegit antoivat sille nimeksi Padzinakia (kreik. Πατζινακία). Noin vuonna 882 petsenegit saapuivat Krimille. Siitä alkoivat petsenegien kiistat Kiovan ruhtinas Askoldin kanssa noin vuonna 875, mikä on kirjattu vanhimpiin kronikoihin ja minkä myös historioitsijat ovat vahvistaneet ruhtinas Igorin kanssa (915, 920). Kasaarien kaanikunnan tuhoutumisen jälkeen (vuonna 965) Volgasta länteen olevien arojen herruus siirtyi petsenegeille. Petsenegisen hallussa oli tuolloin alue, jonka rajanaapureina olivat: Kiovan Venäjä, Unkari, ensimmäinen Bulgarian valtakunta, Alaanit, Mordva sekä Länsi-Kazakstania asuttaneet oguzit.
ellauri318.html on line 337: 800-luvun lopulta lähtien Kiivan Rus nousi myös suureksi vastustajaksi. Kronikoiden mukaan Askoldin ja Dyrin varangilaiset joukot (siis nippu ruåzalaisia, uskokaa tai älkää) vapauttivat Kiovan kasareista vuonna 862 ja vuosina 883–85 prinssi Oleh (Hälge siis) vapautti polialaiset ja siverilaiset kasarien vallasta. Prinssi Ihorin armeija marssi kahdesti (913–14 ja 943–944) kasarien alueen läpi Kaspianmerelle ja toi takaisin runsaasti saaliita.
ellauri327.html on line 474: Johannes Linnankoski (oik. Vihtori Johan Peltonen 18. lokakuuta 1869 Askola – 10. elokuuta 1913 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on Laulu tulipunaisesta kukasta. Hänen kirjojensa kantavia teemoja ovat syyllisyyden, rangaistuksen ja sovituksen moraaliset ongelmat.
ellauri333.html on line 67: The Sanskrit word occurs as a verb mlecchati for the first time in the latic Vedic text Śathapatha‐Brāhmana dated to around 700 BCE. It is taken to mean "to speak indistinctly or barbarously". Brahmins are prohibited from speaking in this fashion. As mleccha does not have an Indo-European etymology, scholars infer that it must have been a self-designation of a non-Aryan people within India. Based on the geographic references to the Mleccha deśa (Mleccha country) to the west, the term is identified with the Indus people, whose land is known from the Sumerian texts as Meluḫḫa. Asko Parpola has proposed a Dravidian derivation for "Meluḫḫa", as mel-akam ("high country", a possible reference to the Balochistan high lands). Not very likely. Wettenhovi-Aspan nehashkushilta kuulostaa Askon selitys (neekerit haisevat kuselta). Some suggest that the Indo-Aryans used an onomatopoeic sound to imitate the harshness of alien tongue and to indicate incomprehension, thus coming up with "mleccha". Bar, bar! koittaa yhdet sanoa. Mleccha? ihmettelee toiset. Nemetskit seuraa vierestä huuli pyöreänä.
xxx/ellauri057.html on line 1340: Katri Valan vanhemmat ovat Porvoossa syntynyt metsänhoitaja Robert Waldemar Wadenström ja Alexandra Fredrika Mäki. Heidän esikoisensa Katri syntyi äidin kotipaikkakunnalla Muoniossa. Vuoden kuluttua perhe muutti Porvooseen, jossa syntyi veli Erkki, ja edelleen 1905 Ilomantsiin, jossa syntyi toinen veli Niilo. Robert kuoli jumalten keinussa nälkään pimpolassa vuonna 1911 ollessaan 37 ja Katri 10 (surullista), jonka jälkeen äiti ja lapset muuttivat takaisin Porvooseen. Vala kirjoitti ylioppilaaksi 1919 ja valmistui kansakoulunopettajaksi Heinolan seminaarista 1922. Vuosina 1922–1928 hän työskenteli kansakoulunopettajana Kuopion maalaiskunnassa, Valkealassa ja Askolassa sekä Ilomantsissa vuosina 1925–1929. Kaikenlaisia paikkoja. Heitettiinköhän se aina ulos punikkina? Aika ankaran kansakoulunopettajan näköinen.
xxx/ellauri081.html on line 238: Oulunkylän kierrätyskeskuxesta löytyi Panun pääteos "Lavatähti ja kirjamies" paperikantisena sopuhinnalla, 0 eurolla. Taskuunmahtuvampi kuin tämän Suomen luetuimman elämäkerturin ja elämäntapapyllynnuolijan muut opuxet. Siinä vanha norssi hienovaraisesti vittuilee Tohmajärven tytölle joka rajaa silmänsäkin sinisellä ja laulaa kireällä eellä. Tohmajärvi on kunta aivan rajan pinnassa Pohjois-Karjalassa, tuolla Tuupovaarassa. No ei, Tuupovaara on nyttemmin Joen kaupungin kaupunginosa. Katri-Helena muistuttaa Calvinia ja Hobbesia, Yeazeja ja Browningeja siinä, että se uskoo keskusteluun vainajien kanssa ouija-laudalla. Kaikki on ennalta määrättyä, jopa Panun kosinta. Katrin edellinen norssi oli Fisu eli Timo Kalaoja, Panun luokkatoveri useammassakkn sanan mielessä. Eikös senniminen ollut meidänkin luokalla, lihava kaveri joka lopetti keskikoulusta ja lähti ajamaan jotain jakeluautoa? Sillä oli kai päässyt palamaan puuro pohjaan tai jotain sellasta. Eikun se oli Kalajoki. No lähellä. Timo oli tunari, ei osannut sorvata edes pianonjalkoja. Sen virma meni konkurssiin, Timo kuoli ja Katri jäi maxelemaan konkurssivelkoja. Siinä oli Katrin tiukasta yläviivasta paljon apua. Katri asui ensin Polakassa Hyväskylässä, sitten Ponun luona Hämeenkyrössä ja nyttemmin Liimataisen kanssa Askolassa, ellei Tommi ole kuollut tai Katri eronnut.
xxx/ellauri114.html on line 498: Simosta taitaa joku paasaus ollakin. Askon sironsuloisella tyttärellä oli MS tauti. Ne oli valitettavasti Kimmon mökkinaapureita Lohjalla, jonne Kimmo ei meitä koskaan kuzunut. No ei mekään
xxx/ellauri129.html on line 214: Salierin Asko on ollut kahdesti finlandiaehdokas. Hänen pimeä äänensä voitti mäntin kirjapalkinnon. Hän asuu siltojen alla Göteborgissa. Exyneenä ja häväistynä hän kirjoittaa siitä ja sen puutteesta.
xxx/ellauri130.html on line 689: Kuolema on heräämisen hetki jolloin vedät vetoketjun auki.Asko LaurilaFKILL!
xxx/ellauri139.html on line 189: Asko Jukka Korpela on essessään Dostojevskin Idiootista. Tää on varmaan se sama idiootti Jukka "Yucca" Korpela jolla oli netissä tietoa merkkijoukoista. Idiootti tarkoittaa yxityishenkilöä, originellia, joka ei lähe mukaan yhteisöllisyyteen. Tollasta kuin Philip Roth. Rothilla vilisee samoja kvasiuskonnollisia ällösanoja kuin Dostolla: ylpeys häpeä selitys merkitys. Merkitys on erityisen ällö. Semantiikkaa. Mikä on tän kaiken tarkoitus? Ken voi sen tietää. Kaikki tietävät. Doston armo ja nöyristely kyllä puuttuu kiivaalta juutalaiselta Rothilta. Kabulissa on jälellä 2 jutkua jotka on riidoissa, käy eri synagoogissa. Hyi häpeä. Pahempia kuin Antero. Teidän armonne. Saako olla pikkuleipiä?
xxx/ellauri149.html on line 358: Jesus Christ Superstar on Norman Jewisonin ohjaama elokuva vuodelta 1973. Se perustuu Tim Ricen ja Andrew Lloyd Webberin samannimiseen musikaaliin, ja sen pääosissa ovat Ted Neeley, Carl Anderson, Yvonne Elliman ja Barry Dennen. Elokuva sai Oscar-ehdokkuuden parhaasta musiikista. Video-oppaassa vuodelta 1994 Asko Alanen piti elokuvaa yritteliäänä mutta vanhentuneena ja antoi sille kaksi tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”keskinkertainen”.
xxx/ellauri154.html on line 68: Tai sitten vaan EAT EAT. Joku mutiainen koitti eilen ryöstää 82-vuotiaan plastiikkikirurgin Sirpa Asko-Seljavaaran ja miehensä Sepon Ruoholahden parkkihallissa. Emme osta mitään, no money only creditcards, sanoi Sirpa ja työnsi juipin ulos tilavasta BMW 600-sarjan autostaan. Ei hän ollut painava. Rosmo joutui tyytymään Sirpan kännykkään. Me oltiin samaisessa parkkihallissa toissapäivänä, mutta vanha Volvomme ei ole yhtä tilava. Ei meinattu päästä ulos parkkihallista kun en löytänyt automaatista oikeata vakoa. Vielä leikkisämpää.
xxx/ellauri261.html on line 55: Vuosina 1989–1995 Liisa teki Radio Ykköseen viikoittaista Aamutarjotin-keskusteluohjelmaa Irja Askolan ja Tapsa Ruokasen kaa. Koulutukseltaan Ruokanen on teologian maisteri. Hän on ollut päätoimittaja Suomenmaassa ja Suomen Kuvalehdessä. Ruokanen on tehnyt myös muita televisio- ja radio-ohjelmia. Vuosina 1989–1991 hän teki Lenita Airiston kanssa ohjelmaa Seitsemäs hetki ja "Isäntänä Tapani Ruokanen"-ohjelmaa Radio Rapu -kanavalla. 2010-luvun loppupuolella hänellä on ollut "Isäntänä Tapani Ruokanen" -haastatteluohjelmia Alfa-tv:ssä.
xxx/ellauri261.html on line 71: Vuosina 1989–1995 Liisa veti Radio Ykkösen viikoittaista Aamutarjotin-keskusteluohjelmaa Irja Askolan ja Tapani Ruokasen kanssa. Irjalla on ollut Kivelän sairaalan vanhusosastollla oma ohjelma nimeltä Irjan Radio.
15