ellauri003.html on line 127: Artturi, verstaan kurjistajain kartturi,

ellauri030.html on line 500: Seuraava pätkä on kopsittu saxankielisestä Wikipediasta. Englantilaisessa on vähän eri juoruja, jotka on käännetty tänne. Artturi syntyi 1788 Danzigissa, nykyisessä Gdanskissa. Isä oli kauppias ja äiti piti Goethellekin kelvannutta kirjallista salonkia. Porukka muutti 1793 eli Ranskan giljotiinikekkereiden aikaan Hampuriin, kun Puola oli menettänyt Gdanskin Preussille. Isä-Heikki jatkoi helppoheikin hommia Hampurissa. Artun oli määrä jatkaa kaupassa, mutta Arttu perkele! halus lukioon. Iskä ei päästänyt sitä turhuuteen, mutta pääsi se kuitenkin vaihtoon ulkomaille. Iskältä ei kauppa käynyt, se hyppäs masixena talon katolta. Äiti ja sisko muutti Weimariin, Arttu jäi Hampuriin. Ja eikun kimnaasiin, kun ei ollut iskä eikä äiti enää kieltämässä. Pihkaantui vähän johki näyttelijättäreen, siitä ei tullut muuta kuin sydänsurua.
ellauri030.html on line 502: Perinnön saatuaan ei Artturilla ollut huolen päivää. Se alkoi opiskella ensin lääkistä, mutta vaihtoi sitten filosofiaan, helpompaa. Väitöskirja oli jotain hämärää kantilaista logiikkaa. Schopenhauer peukutti Goethen idioottimaista väriteoriaa, mistä Hansu oli ensin mielissään, mut kun Arttu alkoi ehdotella parannuxia, Goethen kirjeet harvenivat. Arttu perkele esitti sitten oman väriteoriansa 1815, yhtä paskan. Arttu pysyi kuitenkin Goethen bändärinä.
ellauri030.html on line 504: Artturin magnum opus Maailma tahtona ja mielteenä (1818-9) ei ollut bestselleri, vaikka Arttu oli ize vakuuttunut että se oli käänteentekevä. Eka painos kesti 30 vuotta myydä loppuun. Arttu oli rahantunteva kuin iskänsä, hirmu kirpunnylkijä ja pedanti. Sanaakaan ei saanut muuttaa kässäristä. Brockhaus suuttui aika lailla ja haukkui Artturia hevoskuskixi, ja uhkasi että Artun magnum opus menee suoraan makulatuurixi. Toinen osa 1844 meni painoon sopuisammin.
ellauri030.html on line 531: Sitku se oikeen makustelee tätä elämää, niin se huomaa että pelkkä tahtominen jakaantuu elämisen ja jälkipolven bylsimisen tahtomiseen. Siinä se ize jäi kyllä teoreetikoxi, tai bylsi kyllä muttei tullut lasta, paska saatto tulla kyllä. Tahtomista ei sen miälestä voi tahtoa, se vaan tulee, niinkun paska. No voi sitä vähän pidättää, jos viizii yrittää, mut Artturi ei viizinyt. Tahdon vapautta sen mielestä on esim. et jos tykkää jostain taulusta, niin voi olla tykkäämättäkin, tai jättää ostamatta ainakin. Se on melankoolista.
ellauri030.html on line 541: Goethe kirjoitti Artturin vieraskirjaan: Jos haluut iloita elämästä, sun pitää tykätä maailmasta. No Goethehan iloizi ja tykkäsi. Schopenhauer ei. Puolixi se johtui geeneistä (sen isä oli masis) ja puolix meemeistä (sen vanhemmat tappeli kuin Vihtori ja Klaara).
ellauri030.html on line 543: Freudilainen psykoanalyysi ehkä otti Artturilta noi vietit ja niiden tukahduttamisen, ja koko sielunelämälle tyypillisen epärationaalisuuden. No ton ajan filosofia ennakoikin psykologiaa, ei vielä tehty filosofian ja sielutieteen väliin suurta eroa. Adlerin miälestä schopenhauerilainen ihmisviha johtuu huonoista väleistä äitykkään. Artturilla oli sellaiset. Entäs mä? Emmä nyt ihan noin pessimisti ole kuitenkaan.
ellauri030.html on line 553: Artturi oli äidille hyvin ikävä, syytti sitä isän onnettomuudesta, pihisti perintörahoja. Äiti inhos sen perrimismiä, röyhkeyttä ja komentelua. Se oli varmaan isänperintöä. Danzigin konkka tuli 1819 ja köyhdytti perhettä. Johanna ei huolinut Artun rahoja.
ellauri030.html on line 557: Ääliömpää filosofia kuin Schopenhauer saa hakea. Yllättävää kyllä kaikki tää huuhailu on tehnyt Schopenhauerista julkkisten ja taidepellejen mielifilosofin. Peukkuja on antaneet mm. Richard Wagner, Wilhelm Busch, Thomas Hardy, Friedrich Nietzsche, Henri Bergson, Thomas Mann, Bruno Frank, Hermann Hesse, Albert Einstein, Kurt Tucholsky, Samuel Beckett, Thomas Bernhard, Stanisław Lem, Leo Tolstoi, Arno Schmidt, August Macke, Jorge Luis Borges und Michel Houellebecq (jotkut näistä on kyllä ihan never heard). Tolstoin mielestä ne ketä ei tykkää Artusta on idiootteja. Suurin osa jengistähän onkin idiootteja. Niin ja Wittgenstein. Artturi on piisamirottain ruhtinas. Russell, toisen sortin tomppeli, inhos sitä. Tiez mitä? Nää on joka iikka jonkin sortin narsisteja! Ja pelkkiä kickelinheiluttajia! All-male panel. Omahyväisten otusten kerho.
ellauri030.html on line 792: Vizit on siitä miellyttäviä (jatkaa Artturi), että havainto voittaa, järki jää toisexi. Eläin sapajussa voittaa ihmisen. Vizailu on kevyttä puuhaa, siitä ei tule päänsärkyä, kuten kovasta ajattelusta. Ja on kiva nähdä joskus, että elukka pääsee joholle, tää ihmismäinen pohdinta on pitkän päällä ikävää. Tiedon lisäys on tuskan lisäystä. Kivempi edes joskus ilostella vaan. Six nauru vähän muistuttaa iloa. Köykästä ilonpitoa.
ellauri031.html on line 129: Lumpenissa luin Nick Ostlerilta saamaani T.C. Whiten kirjaa Once and Future King, etenkin sitä episodia, missä nuori Artturi exyilee murkkupesässä. Se tuntui siellä aavemaisen tutulta.
ellauri037.html on line 536: No jo on hemmetti! Voiko olla törkeämpää setämiehen kotiin vetoa kuin tää Schopenhauerin traktaatti? Vedä käteenpäin vaan Artturi, älä kotiinpäin!
ellauri037.html on line 541: No nyt jos et herkeä, top tykkänään, Artturi, there is a limit, be nice now! Nyt kyllä jo ansaizet vizaa paljaalle pyllylle, oikein äidin kädestä!
ellauri037.html on line 677: Er starb allein, im Alter von 72 Jahren, an einem Lungen-Blutsturz. Der Hund Atman hat nach ihm sehr geheult. 50n villitys, 60n kullitus, 70n selitys. Selityxet katkes Artturilta lyhyeen.
ellauri045.html on line 311: kyllä hapan vanha pessimisti kuten Sopen Artturi.

ellauri048.html on line 1413: My Arthur, whom I shall not see Mun Artturi, jota mä en enää nää
ellauri066.html on line 522: The philosopher Arthur Schopenhauer mentioned schadenfreude as the most evil sin of human feeling, famously saying "To feel envy is human, to savor schadenfreude is diabolic." Sen voi hyvin uskoa, Artturi on tyypillinen kateellinen paskiainen, joka inhoo erikoisesti sitä, että muut on sille vahingoniloisia.
ellauri133.html on line 823: Tompan kirjoissa on aika vähän tavallista heteronormaalia panoa, vaan sitä paxummalti insestiä, pedofiliaa ja pederastiaa. Katia ehkä bylsi kaxoisveljeään Klausia. Katja väitti myöhemmin eze oli puppua. Silti Katian isä kielsi pyssyn kanssa Tomppaa julkaisemasta näitä juttuja. Tompalla oli siitä kertovassa novellissa aika lailla antisemitismiä. Homoilua on tosi paljon mm. teoxissa Tonio Kröger, Doktor Faustus ja Der Tod in Venedig. 13-vuotias poju Tadzio oli siitä jumalattoman söpönen. Mann puolustautui homosyytöxiltä viitaten der alte Fritziin ja Michelangeloon. "Ich sehe nichts unnatürliches und viel lehrreiche Bedeutung, viel humane Grösse in dem Zartgefühl reifer Männlichkeit für lieblichere und feinere Männlichkeit." Pikkupojilla ei ainakaan ole naisihmisten leveitä lantioita ja lihavia jalkoja, joista Lapio-Artturillakin oli sanomista. Tomppa kuolasi myös oman pikku-Klaun esipuberteettisia muotoja. Ei ihme että Klausistakin tuli eheytettävä. Kun Klasu teki seppukun, ei Tomppa suostunut edes vaivautumaan jälkikäteen paikalle. Veti tollaset Jörkka Donnerit Tomppa siis.
ellauri172.html on line 728: Ni tout à fait une autre, et m'aime et me comprend. Ja rakastaa mua ja ymmärtää. (Vaimoni ei ymmärrä minua, siis Artturi).
ellauri269.html on line 400: Artturi oli kiinnostuneempi tuntemattomasta pikku nartusta kuin piispan valopalvelusta. Rengaspalvelu olisi tänään kiinnostanut enemmän kuin Volvon tiepalvelu, joka ei muuta osaa tehdä kuin hinata.
ellauri269.html on line 448: Vaade ja hänen tiemestarinsa voittivat Artturi Luukurkon sökössä. Kuuranupin tuhon ja Artturin kuoleman jälkeen Bolivar Kahluutraakista tuli uusi Luukurko pitääkseen Vizauxen epäkuolleet kurissa. Bolivar voitti myöhemmin Sylvesterin Tuulikäeltä, joka myös tuhosi Dominointimelan, jolloin Luukurkon asema päättyi.
ellauri269.html on line 479: Kun Artturi ja hänen aviomiehensä saapuivat, he tapasivat Muhammed Messinkiparran, kääpiömatkailijan, joka oli etsinyt Kuuranuppia kuultuaan aseen voimasta. Kun kauhuherra Haisumalikan joukot alkoivat lähestyä heitä, Arttu ja Muhammed riensivät ottamaan sen haltuunsa.
ellauri269.html on line 481: Kuuranuppia puolustivat The Guardian-verkkolehti ja useat revenantit. He yrittivät varoittaa Artturia vaarasta, mutta hän ei huomioinut varoitusta ja tuhosi heidät. Kun he löysivät miekan, Mujeddin luki pylväässä olevan tekstin: "Joka ottaa tämän terän, käyttää iankaikkista voimaa. Aivan kuten terä repäisee lihaa, niin voiman täytyy arpeuttaa henkeä."
ellauri269.html on line 489: Jonkin aikaa Palautusarmeijan tappion jälkeen Hylje-vuorella demoninmetsästäjä Maija Myrskyluoto käytti voimakasta loitsua hyökätäkseen Frozen Dessert -valtaistuimeen, jossa Luukurko oli vangittuna. Vaikka loitsu ei mennyt läpi, se laajensi halkeamaa, jonka läpi Kuuranuppi oli työnnetty, ja Luukurkon voima alkoi hiipua, joten hän kutsui Artturin Persaukolle auttamaan häntä. Arthas voitti Ellidan ja nousi tornin huipulle jäädykevaltaistuimelle. Sitten hän murskasi jään Kuuranupin avulla, puki prinssi Edwardin razastuskypärän, joka oli sinetöity, ja hänestä tuli uusi Luukurko. Täähän on tää Miltonin saatana ja Anakin Skywalker meemi uudelleenjäädytettynä. Jumalan poikia joit'ei saaty hyvix, on nyt jauhettuina jyvix. I'M YOUR FATHER. Pakasteita ei saisi jäädyttää uudelleen jos ne on päässeet sulamaan.
ellauri370.html on line 512: Kuten Artturin potretista näkyy, lähinnä vain aatelistossa oli enää arjalaisen rodun lähes puhdas­verisiä edustajia. Gobineau kuvasi arjalaiset fyysisesti erittäin kauniiksi ja suurikokoisiksi, hyvin älykkäiksi ja voimakkaiksi ja väitti heillä olevan uskomattoman paljon tarmoa, suurta luovuutta taiteissa ja että he olivat mieltyneet sotaan. Pitkäkalloisuutta ei mainita.
xxx/ellauri139.html on line 815: Prof. Stefan Hawlin, Department of English, Chandos Building, University of Buckingham, selittää ton Merlin kohdan Keazin runossa. Perhaps a reference to Spenser's Faerie Queene, Book III, Canto III.7-11? Demoni ois se Lady in the Lake, ja Merlinin velka ois pussillinen siimahäntiä? Tai size on Maloryn Morte d'Arthurista, josta Keazilla oli oma kopio. Oisko se demoni ehkä Merlinin oma iskä, joka oli incubus? Sitä Stefu ehdottaa: Merlin oli paholaisen poika, jonka paholainen siitti kieron kautta, mutta äiti ja Blaise risti Merlinin heti kehdossa, ja vihtahousun juoni oli pilalla. No missä mielessä sit Merlin maxo kehnon velan takaisin? No auttamalla Utherin Igrainen pukille, josta siittyi anti-anti-kristus Artturi. Aika komplisoitua. Spenserin Keijukuningatar on vähän liian pitkä tähän, 36K jaetta ja 4000 värssyä.
xxx/ellauri314.html on line 86: Arthur Miller kuoli 2005 90-vuotiaana. Sen elämä oli varsinainen unelma, varsinkin kun se pääsi pussittamaan Marilynin kaikkiin kulmiin biljardikepillä. Ei mikään kaupparazun elämä! Marilynhän sitäpaizi kuoli ensixi. Luopiojuutalaisen Artturin juutalainen elämäkerturi antaa ymmärtää että Arttu perkele oli ihmisenä nenäkäs ja muutenkin ikävä. Myös toinen juutalainen luopio Norman Mailer on kirjoittanut teoxen Amerikkalainen unelma, se on mulla tuolla hyllyssä mutten ole lukenut. Tiivistelmä on seuraava:
xxx/ellauri314.html on line 95: Kuntaas Artturin näytelmä kertoo keski-ikäisestä kaupparatsusta nimeltä Willy Loman, joka menettää työnsä ja jonka elämä lähtee alamäkeen. Hän joutuu luopumaan amerikkalaisesta unelmastaan ja hyväksymään, ettei pysty lunastamaan kaikkia odotuksia ja muun muassa läheisilleen tekemiään lupauksia. Näytelmä kritisoi rahan saamaa valtaa ja siinä käsitellään runsaasti muun muassa yksinäisyyttä, pettymystä ja henkilökohtaista tragediaa. Lisäksi siitä on olemassa muutamia TV-versioita sekä kaksi elokuvaa. Elokuvat ovat ohjanneet László Benedek (1951) ja Volker Schlöndorff (1985).
28