ellauri008.html on line 854: Tässä retkueessa on paljon samaa, vaikka edustavat eri rotuja: saku, sammakko, polakka, jenkki, anglointiaani. Strang oli kaksi brittisammakkoa. Nää pojat peilaa lännen nousukautta viime vuosisadan alussa. Peukuttavat rasismia, laissez faire kapitalismia, kolonialismia, ja white supremacya. Väsäs poikamaisia seikkailukirjoja, joissa tarmokkaat ja yritteliäät oman onnensa hirvisepät takoo värivajakkien kalloja ja vuolee pätäkkää niiden selkänahasta. Näyttämöt kiertää eksoottisissa maisemissa ympäri palloa, statistit ja sparrerit edustaa kaikkia alempia rotuja apinoita. Taika-Jim ja sen nekrumuskeli. Nastamuumio ja sen mustat knääpiöt. El Zorro ja Tacho kuparinvärinen pentele. Han Solo ja älisevä Chewbagga. Tarzan, karkeakarvainen Cheetah ja sileäkarvainen Jane kolmantena pyöränä. Mikki ja Hessu. Hemingwaun Afrikka-kirjat menee tähän. Paavo Lipponen ja Carl Gustav Korkki, Armas J. Pullan Romppainen ja Ryhmy. Seikkailuja alempirotuisten apinoiden viidakoissa. Mutiaiset päänsä päällä kantaa valkoisen miehen taakkaa. Bwana. Sahib. Massa. Tuan Jim.
ellauri008.html on line 856: Armas oli Josef, niinkuin Conrad. Tai Stalin. Ranskalaisen kulttuurin tuntija ja high school dropout, kuten Conrad. Tukon asiakaslehden päätoimittaja. Siihen Conrad ei sentään yltänyt. Mikä lie merimies ja kynäilijä.
ellauri053.html on line 1205: Mitä oli tarjolla Tylsän riikinkukkopäivällisillä Sussexissa 1914? Mitähän. Veikkaan että suusexiä. Dobby ja Jästi oli kuzuttu, missä luuraa Tomppa? No se oli 25 ja vasta muuttamassa jenkeistä. Se oli hädin tuskin kuoriutunut munasta. Jästi on eri nenäkkään näköinen. Sillä on mirri kaulassa kuin Armas Salosella, muttei sentään nenäliinaa päässä.
ellauri060.html on line 218: - Armas Antinjoki! Siirtynyt ilmavoimiin silloin ja silloin.

ellauri062.html on line 675: Pie Jesu Domine, Armas herra Jesukka,
ellauri092.html on line 375: Yliopiston pyöröovissa yhdyttiin iloisesti jälleen. Ei vaitiskaan, nyt muistan väärin, eihän Porsua vielä ollutkaan. Oskar Heikel vittuili kun porukoista ei löydy vapaaehtoisia pakanalähettejä (no izekin se kantaa vaan joulukuusen latvapäätä). Kekäs on tää Oskar Heikel ja mitä sukua se on Katri Valan miehelle, vasemmistoradikaali Armas Heikelille ja sille sanakirjahepulle?
ellauri092.html on line 393: Vasemmistoradikaali Armaxesta Heikelit muikenee kuin vaarit kai yhteisestä sopimuxesta. Se oli mätämuna, jokaisessa suvussa on sellainen, ellei useita. Tai hei, löytyy siitä jotain sukusomesta. Se on O. I:n vaasalaisen pappisveljen Joel August Heikelin tuhlaajapojan Gunnar Gabrielin poka, joka (siis Gunnar) kuoli Helsingissä 38-vuotiaana espanjantautiin 1919. Jostain syystä se (siis Armas) on syntynyt jenkeissä. Ei kai Gunnar saanut tartuntaa työväenaattesta rapakon takana? Senkö tautta Armaxesta tuli punikki? Sen äiti, urkurintytär Hanna Victoria Gullstrand Skånesta kuoli varmaan samaan espanjantautiin 1919, mutta Vaasassa. Armas ressukka jäi täysorvoxi 12-vuotiaana. Se syö miestä kyllä, mixei naistakin. Armaxesta voisi olla lisää työväenkirjastossa. Se oli kemisti.
ellauri092.html on line 395: Armas Gösta Irving Heikel
ellauri093.html on line 408: Erottuaan Lahden Metodistikirkon palveluksesta Armas I. Halonen lähti helluntaiystävien kannattamana Intiaan 30-luvun lopussa ja perusti sittemmin orpokodin, joka toimii edelleen ja on laajentunut. Hän on kirjoittanut kokemuksensa mm. sodanaikaisilta intialaisilta keskitysleireiltä kirjaksi: Armas I. Halonen 1968: Intia kutsuu. Voitto-Sanoma.
ellauri094.html on line 84: Prof. Simo ParpolaProf. Armas Salonen
ellauri096.html on line 813: Tää kuulostaa joltain kirjallisuustieteeltä. Varmaan hirmu juonikas Jaska tarkoittaa nyt sanoa että sen kirjoista on juoni hukassa, juoni kuorsaa kännipäisenä Anterona jossain mezämaalla tai konemezässä. Joo selvästi olen oikeilla jäljillä, tossa typerässä Kansa taisteli - miehet kertovat intermezzossa esiintyy nimi Panofart, joka on dead giveaway, se viittaa arzy farzy Erwin Panofskyyn, joka esiintyi Arskan estetiikan oppikirjassa minkä Jaska on ehkä "lukaissut". Nordensvahn oli eversti myös heppakirjassa. Pulla on varmaan Ryhmyn ja Romppaisen kirjoittaja Armas J. Pulla, armoitettu fasisti.
ellauri096.html on line 820: Armas Josef Pulla (29. maaliskuuta 1904 Viipuri – 14. joulukuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, pakinoitsija, piirtäjä ja mainonnan suunnittelija.
ellauri096.html on line 824: Pulla käytti yhdessä Mika Waltarin kanssa salanimeä kapteeni Leo Rainio. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Ryhmy ja Romppais -kirjat, joita käytettiin jatkosodan aikana propagandatarkoituksiin. Mika ja Armas oli samanlaisia pullanaamoja, kuin Tweedledum ja Tweedledee. Mikallakin oli aika mauton propagandakirja, Rakkaus vainoaikaan.
ellauri096.html on line 829: Armas J. Pullan poika oli entisöijä Jorma Pulla.
ellauri097.html on line 679: Kauko Armas Nieminen (15. helmikuuta 1929 Kuopio – 31. tammikuuta 2010 Helsinki) oli suomalainen harrastelijaluonnontieteilijä, joka tunnettiin itse kehittämästään eetteripyörreteoriasta.
ellauri110.html on line 777:

Hilja ja Armas runoseppoina

ellauri196.html on line 159: Armas Jokio … automies
ellauri308.html on line 229: Arvo Tuominen tuomittiin poliittisen toimintansa vuoksi Tammisaaressa sijaitsevaan pakkotyölaitokseen vuosiksi 1922–1926 ja Turun Lääninvankilaan 1928–1933. Kommunistiartisti Armas Äikiä kertoi Tuomisen olleen ”heikkoluontoinen raukka”, joka yritti miellyttää vankilan viranomaisia ja sai siksi lempeämpää kohtelua.
ellauri308.html on line 732: Armas">Armas Äikiä (14. maaliskuuta 1904 Pyhäjärvi Vpl – 20. marraskuuta 1965 Helsinki) oli lahjaton suomalainen runoilija, kirjailija, kääntäjä, toimittaja ja poliitikko. Äikiä kuului Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) johtoon 1930-luvun lopusta alkaen, asui vuosia Neuvostoliitossa ja oli talvisodan aikana perustetun Terijoen hallituksen maatalousministeri. Hän käytti myös salanimiä Viljo Veijo, Ami Aarto ja Liukas Luikku. Sekä Äikiän poliittisten mielipiteiden että kulttuuri- ja taidekäsitysten on luonnehdittu edustaneen dogmaattista neuvosto-marxismia.
ellauri308.html on line 756: Välirauhan aikana Suomen Aseveljien Työjärjestö käynnisti toiminnan, jonka tarkoituksena oli ylläpitää ja kehittää muun muassa henkistä maanpuolustustyötä ja torjua järjestettyjä huhukampanjoita. Toiminta laajeni käsittämään kansalaisten mielialojen ja poliittisten tapahtumien vaikutuksien seuraamisen. Toimintaa varten perustettiin kirjeenvaihtopalvelu, joka jatkosodan alettua laajeni niin, että kirjeitä käsiteltiin myös radiolähetyksissä. Näiden radiolähetysten toimittajaksi valittiin Kilpeläinen nimimerkillä Jahvetti. Kansalaisten lähettämien kirjeiden käsittelyn lisäksi Jahvetti kävi radioaalloilla propagandasotaa muun muassa Armas Äikiää ja Moskovan Tiltua vastaan. Ohjelma oli erittäin suosittu, ja siihen lähetettiin sotavuosien aikana noin 100 000 kirjettä. Näistä noin 30 000, joilla katsottiin olevan laajempaa mielenkiintoa, käsiteltiin radiolähetyksissä, ja muihin lähetettiin vastaus postitse.
ellauri325.html on line 151: Kylläpä on kehnoa puujalkahuumoria tehtailtu propagandan nimissä suomen sotaurhoille talvi- ja varsinkin jatkosodassa. Niin puisevaa että tikut jää lukijalle käteen. Pahimpia syntisiä ovat Swan Ohto Antero Manninen "Bosambo" ja Reijo "Repe" Helismaa eli Erho. Niiden sepustuxia lukiessa melkein hävettää. Jees, propagandaa! huudahtaa kolmas puu-ukko Armas J. Pulla. Oliskohan niin että oikeistolaisuus synnyttää aivan erityisen puisevaa propagandaläjää. Suhtautukaa vakavasti propagandaan pojat! Jäi vähän vaivaamaan että oikeinko se Stalin tarjosi Tannerille ja Mannerheimille parempia rauhanehtoja 1941 kuin se sai 1940 tai 1944? No oli varmaan liian myöhäistä kun Aatu oli siihen mennessä nielaissut Lapista ei vaan peukaloa vaan koko käden.
ellauri325.html on line 414: Yrjö Armas Kivimies (alk. Uuno Armas Mattila; 8. joulukuuta 1899 Joensuu – 18. maaliskuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, kriitikko, kolumnisti ja kääntäjä, jonka tunnetuin teos oli 1937 ilmestynyt Pidot Tornissa. Kaveri oli taas 1 näitä oikeistolaisia puisevia puujalkaviziukkoja
ellauri325.html on line 584:

Armas Kemppi

ellauri325.html on line 594: Kemppi erosi sotien jälkeen vakinaisesta palveluksesta ja siirtyi valtion asiamieheksi Sysmän verotuslautakuntaan, missä hän palveli kuolemaansa saakka. Hänet haudattiin Kouvolaan. Miten noloa. Kuudennen Armeijakunnan komentaja Aarne Blick esitti 28. elokuuta 1942 Armas Kempille Mannerheim-ristiä, jonka Tannerheim torppasi.
ellauri330.html on line 283: Rafael Koskimies syntyi Savonlinnassa helmikuussa 1898 fennomaani-ihanteita kannattavan keskiluokkaisen lehtoriperheen vanhimmaksi lapseksi. Perheen fennomaanimyönteisyys ei ollut yllättävää, sillä suku kytkeytyy kuuluisiin fennomaaniaatteen ajajiin, kuten Yrjö Sakari Yrjö-Koskiseen, josta Rafun äiti pissi herneitä. Rafael Koskimiehen sukunimi olikin vuoteen 1926 asti Forsman. Yrjö-Kossuilla on mahtipontinen kivi Hietaniemessä. Siinä lähistöllä on Rafukin pienen kiven alla. Rafun äisky oli voimisyelunopettaja, os. Heikinheimo, ex-Heikel, ex-Heikkilä Oulunjoelta, Oulun Houruloiden naapurista. Musta lammas Armas tuli esiin Katri Valan partnerina.
ellauri335.html on line 287: Sen rauhallisen kuoleman Johan Ludvig Runeberg 1855, bearb. | Melodi: Armas Maasalo 1912.
ellauri343.html on line 428: Armas Äikiä häirizee Jahvetin lähetystyötä.
ellauri401.html on line 643: Vuoteeseen mentäessä Waldemar auttoi Ervastia riisuuntu-maan. Silloin Ervast sai tihenemistään tiheneviä yskänkohtauksia,jotka saivat aikaan voimakasta sydämentykytystä. Limaakin nousisuuhun lakkaamatta. Ervast nousi kävelemään ja pyysi Waldemariakostuttamaan pyyhkeen ja painamaan sen sydäntä vasten. Walde-mar teki niin, ja Ervast sanoi, että se auttoi. Mutta sitten tuli taasyskänkohtaus. Waldemar huomasi, että tosi oli kysymyksessä. Hän ei kuitenkaan voinut jättää potilasta yksin. Hän tuki Ervastia tämänistuessa. Yhtäkkiä Ervast raukeni, ja kaikki oli lopussa. Se tapahtui klo 23.20. Waldemar riensi Eino Krohnin luo. He kutsuivat tohtoriArmas Ruotsalaisen, joka totesi, että kuoleman oli aiheuttanut sydänkohtaus. Eino ja Waldemar valvoivat Ervastin ruumiin luona koko yön, ja aamulla ilmoitettiin kuolemasta omaisille ja tuttaville.Ervastin kuolemasta kerrottiin tuoreeltaan radiossa. Gerda osti Elannosta kauneimman ja hienoimman valkoisen arkun, mitä löytyi, ei mitään kangaspäällysteistä, ja huone koristettiin kukkivilla kasveilla. Veljet irrottivat Ervastilta kultapaikat ja sminkkasivat hänet hienoxi.
ellauri421.html on line 68: 1955-1988 tapaamme jälleen monia kirjailijan ystäviä ja aikalaisia. Siellä tulevat vastaan esim. Toini Havu, Erkki Kilpinen, arkkipiispa Paavali, Essi Renvall, Hilja Riipinen, Elvi Sinervo, Aari Surakka, Antti Timonen, Ester Toivonen, Elli Tompuri, Tyyni Tuulio, Elina Vaara, Armas Äikiä ja muistoina Olavi Paavolainen ja muutkin kanankakan kantajat. "Valev Uibopuu on kaxoisolentoni", Helvi kirjoitti. Miss Eurooppa Ester Toivonen-Siirala oli Helvin serkku. Helvin pojanpojan Pekka Mordekai Haapmanin väkertämiä miniatyyriesineitä on Eero Hyvösen väsäämässä MuseoSuomi semanttisessa vepissä. Tuomas "persnettoa-tulee-mutta-tulkoon" Haapman on helsinkiläinen valokuvaaja, tapahtumaorganisaattori, liikemies ja supermies. Hän onnistuu kaikessa, mitä lähtee tekemään. Haapmanin neronleimauksia ovat olleet ainakin pyrkimys muuttaa oma syntymäpäivänsä liputuspäiväksi, silikonimissikisat, maksuttoman kuvapankin käyttö muotikerraston designpohjana ja tissin mainostilaksi myyminen. Tapsa ja Typy Tapiovaara oli Helvin naapurit Tapiolassa.
xxx/ellauri057.html on line 223: Hilja Onerva Lehtinen (L. Onerva), 28. huhtikuuta 1882 Helsinki – 1. maaliskuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen runoilija. Hilja kirjoitti myös novelleja ja romaaneja sekä toimi suomentajana ja kriitikkona. Teoksissaan hän käsitteli usein naisen elämään kuuluvia vapauden ja sitoutumisen välisiä ristiriitoja. Hilja oli myös Armas Mustosen monivuotinen leipäsusi.
xxx/ellauri057.html on line 236: Hilja tapasi Armas Einar Leopold Mustosen (1878-1926) ensimmäistä kertaa 1900-luvun alussa ollessaan vielä jatko-opistossa. Einar oli pohjoisen poikia, syntyi 1878 Paltamon Paltaniemellä (nykyisin osa Kajaania) sivistyneeseen keskivarakkaaseen maalaisvirkamieskotiin. Einarin isä vaihtoi nimensä Antti Mustosesta Anders Lönnbomiksi parantaakseen mahdollisuuksiaan tulevaan säätyläistaustaiseen vaimoonsa. Hilja pyysi Einarilta juhlarunoa jatko-opiston konventtiin. Kysyi Einarilta, mikä soveltuisi hänen tulevaisuuden urakseen parhaiten. Einar vastasi hänelle leikillisesti: ”Menkää naimisiin.” Haha. Hilja ja Einar tapasivat myöhemmin uudelleen ja rakastuivat intohimoisesti. He eivät kuitenkaan menneet naimisiin ja asuivat yhdessä vain ulkomailla. Parempi niin jos haluu pysyä intohimoisena. Vaikkei sekään auttanut.
xxx/ellauri057.html on line 1363: Martti Haavio, Elsa Enäjärvi-Haavio, Yrjö Jylhä, Iiro Kaikko (?), Arvi Kivimaa, Unto Koskela (?), Olli Nuorto, Armas J. Pulla, Unto Seppänen, Martti Turunen (?) Lauri Viljanen, Mika Waltari.
xxx/ellauri114.html on line 487: Siitä tuli vapaa kirjailija oltuaan teologian laitoxen kirjastonhoitaja. Oliko assyriologi ja babilogi Armas Salonen siellä silloin professorina? Onko se mainittu jossain paasauxessa? Mulla on sen kirja Kaxoisvirran maa, löysin sen Elna mummin laudakosta.
xxx/ellauri114.html on line 490: 40 vuotta sitten kuoli kaukana Japanissa syntynyt Armas Immanuel Salonen (1915-1981), yksi merkittävimpiä suomalaisia assyriologeja. Kaikissa kuvissa hän esiintyy mirri kaulassa, hänestä ei voi erehtyä. Vaikka nenäliina päässä.
xxx/ellauri114.html on line 494: Kirjeistä ja oppilaiden jälkeenjääneistä muisteluista käy hyvin ilmi, että Armas oli hyvin särmikäs persoona, särmikkäät ovat mielestäni äärettömän mielenkiintoisia, vaikka monet varmasti myöntävät, ettei heidän kanssaan aina ole helppoa elää. Itämailla poltettiin hashista ja mässäiltiin...
xxx/ellauri114.html on line 495: Kiitos hienosta blogista Armas-enosta. Hän oli ilman muuta särmikäs. Muistan hänet hyvin! On muistettava, että myös häneen sota jätti traumoja: Armas taisteli Raatteen tiellä ja oli niitä "ohiammuttuja". Suomalainen kansallisjuoma, viina, teki jossain vaiheessa tehtävänsä, mutta hän on ilman muuta niitä suuria suomalaisia! Terveisiä pohjoisesta, Ilmari Schepel. Armaksen siskonpoika ja Simon serkku.
xxx/ellauri114.html on line 497: Helsingin yliopisto oli Simo Parpolalle vuosikymmeniä paikka, jossa viihdyin ja josta voin olla ylpeä. Minulla oli hyviä ja innostavia opettajia kuten Armas Salonen, Jussi Aro, Henrik Zilliacus, Holger Thesleff ja Heikki Palva, joita kunnioitin ja ihailin, ja hyviä ystäviä kuten Jaakko Frösen, Paavo Hohti ja Jorma Kaimio, joiden kanssa oli kiva rymytä opiskelun vastapainoksi aineyhdistys Symposionissa, ekskursioilla ja osakunnissa. Tuttuja pärstiä koko all male paneeli.
xxx/ellauri230.html on line 142:
xxx/ellauri230.html on line 144: Armas var yngst av brödraskaran. Ramstedt var far till Freja Ramstedt, hustru till bergsingenjören Karl Björzén. Den här Ramstedt blev filosofie magister och specialiserade sig inom indoeuropeisk filologi, engelsk filosofi, litteraturhistoria och biologi. Han var sedan 1951 medlem av Sällskapet Bokvännerna i Finland, där han bidrog med över 4 000 volymer inom sina intresseområden. Han författade även ett antal böcker och tidskrifter om interlingvistik och konstgjorda språk. Bland annat var Ramstedt stark förespråkare av interlingue, som han också skrev diverse avhandlingar om. Han och esuperantist-storbror Gus slogs ofta med konstgjorda ord och knytnävar om vilketdera konstgjorda språket som var bäst. Nu är dom döda alla fyra.
xxx/ellauri237.html on line 194: Raamatunkäännöskomitean jäsen Aro oli vuodesta 1974 ja Vanhan Testamentin käännösyksikön puheenjohtajana vuodesta 1976. Suomen Pipliaseura julkaisi Aron suomentamana Psalmit nykysuomeksi 1973. Aro oli suomentamassa ensimmäisen kerran Koraania Armas Salosen kanssa.
xxx/ellauri259.html on line 168: Hämäläisen hitaan Panun mielestä Eino Leinokin on itäsuomalaisia. Armas syntyi Paltamon Paltaniemellä, (aiemmin ruots. Paldamo), joka on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan länsiosassa Oulujärven koillisrannalla, nykyisin osa Kajaania.
xxx/ellauri388.html on line 119: Arvid Järnefelt (16. marraskuuta 1861 Pulkkala – 27. joulukuuta 1932 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, koulutukseltaan juristi ja arvoltaan varatuomari. Elämänsä kolme viimeistä vuosikymmentä hän harjoitti maanviljelystä. Yhteiskunnallisilta näkemyksiltään Järnefelt oli opiskeluaikoinaan innokas fennomaani, mutta siirtyi myöhemmin tolstoilaisuuteen ja kristilliseen anarkismiin. Järnefeltin isä oli kenraaliluutnantti, maaherra Alexander Järnefelt ja äiti baltiansaksalaiseen Clodt von Jürgensburgin aatelissukuun kuulunut vapaaherratar Elisabeth Järnefelt. Hänen sisaruksiaan olivat Jean Sibeliuksen puoliso Aino Sibelius, taidemaalari Eero Järnefelt ja säveltäjä Armas Järnefelt.
42