ellauri003.html on line 642: Syksyllä 1980 lennettiin Bostoniin virallisesti nyt vasta naineina. Koneessa oli sattumalta mukana kohtalotoveri MIT: n tohtorikoulusta, Antti Niemi, kultasepän poika Raumalta, hopealusikka jo suussa syntynyt. Teoreettinen fyysikko, hyvä laskemaan. Kokonaisia ruutulehtiöitä täytti kaavoilla. Kokista joi päänsärkyyn ketjussa. Anttikin oli naimisissa. Auli oli Antin koulukaveri, Raumalta Antin naapurista, vaikka köyhempi. Se oli just valmistunut insinööriksi. Niillä oli pullat jo hyvin uunissa. Auli tuli MITtiin Antin perässä. Asunto oli varattuna Westgatesta.
ellauri003.html on line 672: Antti lendekassa. Häämatka Hienon pöydän alla Watertown. Jakob ei syö hedelmöitettyjö munia. Annetaan niitä sille salaa. Jakob pieree.
ellauri003.html on line 682: Tietokone, glass teletype. Kalsarit väärinpäin. She is me and i am she. me = she / mit=shit. Not the way out, exit thru tunnel in rear. Hannu ja Helena. Turbaani. Antti ja Auli, New York. Revere Beach. Lea syömässä Kiparskyillä.
ellauri012.html on line 70: "Jape" ei kyllä ollut paikalla 1961 Tehtaankadun kansakoulun ruokalassa. Meillä ei ollut tomaattilihapullia, ei ollut tomaattia eikä lihapullia. Meillä oli kaalikeittoa, jauhelihakeittoa, siskonmakkarakeittoa, hernekeittoa, kauralimaa, puolukka-ruispuuroa, vitapuuroa, tillilihaa joskus juhlapäivinä. Ei ollut lukujaksoja. Ei ollut yläastetta. Ne jotka ei päässeet oppikouluun jatkoi neljännen luokan jälkeen kansalaiskoulussa ja sit suoraan lapioimaan tai lakaisemaan katua. Niinkuin mun ekan luokan paras kaveri Antti Räty. Äiti ei antanut mun leikkiä sen kanssa, kun sen isä oli talonmies. Tavallisilla tallaajilla ei ollut Aaronia tai muita pianokirjoja, koulussa ne oli tuntemattomia. Ei ollut pianoakaan, oli urkuharmooni. Eikä omia tavaroita saanut tuoda kouluun. Ei edes salmiakkilaatikkoa. Jotkut kyllä kaatoi salmiakkijauhoa mustepullokoloon ja söi sieltä nuolaistulla sormella, kun opettajan silmä vältti. Törö ei uskaltanut. Eikä ois uskaltanut heittää lihapullia ruokalassa, jos niitä oisi ollut. Ruokalan tädit oli pelottavia. Aikaihmisillä oli valta antaa luunappi lapselle tai tukkapöllyä.
ellauri014.html on line 31: Andelinit on lahtelainen suku ahkeria kääntäjiä, kellosepän poikia vähän kuin Rousseau. Werner Andelin 1869, sittemmin Anttila, lukion ope Tampereella ja Kustannus Osakeyhtiö Sampon kustannusvirkailija, oli se jonka innoittuneesta kädestä lähti Tutulta perityn Dorén kuvilla somistetun kuvaraamatun kevyesti editoitu pyhä teksti. Käänsi romskuja ja harrasti esperantoa.
ellauri014.html on line 33: Wernerin pikkuweli oli Wäinö Hämeen-Anttila 1878 (9 vuotta
ellauri014.html on line 115: Pamela vainottuna on mainio muinaissuomalainen romaani. Hämeen-Anttilan käännös on satavuotias, 1919. Järkevä ja reipas tyttö panee tyrnävästi vastaan vapaaherralle. Joka pettyneenä haukkuu sitä hupeloksi verukkelehtijaxi, ja hurnakaxi nenäkkääxi ynseäsilmä letukaxi. Mutta Pamela kieltäytyy ehottomasti rupeemasta vapaaherran huvinaisexi ja pillomuxexi. Mieluista olisi olla maahovissa kaikkien lemmikkinä, muttei pillun hinnalla.
ellauri020.html on line 578: Tie eeku paranoo, sano savolaenen kun ajo jäällä ympyrää. Iso-Masan antama ilmainen joululahja, arvostelijankappale Savon Sanomista. Not that I would care. Iivanan kirja on ällistyttävän hyvä, verrattavissa Thackerayn niteeseen Turhuuden turuilla. Mitä ökyrikkaampia ollaan, sitä paljaan klisheisemmin ilmenee tän apinan elukkapiirteet kuin keisarista ilman vaatteita. Perustarpeet jää jälelle kun ei tarvi tyydyttää mitään monimutkaisempia. Onhan ne monimutkaisemmatkin tarpeet sitä samaa apinajuttua, mut monimutkaisempi ympäristö monmutkaistaa käytöstä. Sileällä pöydällä muurahainenkin menee ympyrää eikä brownin liikettä. Tie eeku paranoo. Kuin kiveen hakattuna paljastuu tän otuxen koko radollisuus. Eat! Eat! Fuck! Fuck! Kill! Kill! Siinä se on nimenpudottelun perässä, pienessä lankakerässä. Iivanan sketsi lapsettoman parin keskinäisestä syyttelystä on kuin Teofrastoxen coveri. Eski ja Liisa, Antti ja Auli. Ei kenenkään syy ja kuitenkin jotenkin toisen syy.
ellauri021.html on line 373: kuin Antti Hyryn mestariteoxessa Uuni.
ellauri023.html on line 640: Aarne (1930) oli jo ylimääräinen henkilökohtainen esteetikko 1968, kun Antti Eskolan (1934) hengenheimolaiset heilui vanhalla ja pani neitosia pianon kannella. Silti Antista tuli jumalinen, Arskasta ei. Sosiaalisuus taitaa olla määräävämpi tekijä kuin vakaumus. Turvenuijan aaluvia molemmat. Eskola on vieläpä Urjalan poikia, Arska salamieli savon poika syntyi Liexassa. Siellä päin me kerran oltiin kesämökillä, kun pojat oli pieniä.
ellauri024.html on line 314: Heti alkuun (alaviitteessä) Arska kehasee Antti Hyryn romaania Uuni. Vaimoaan se ei kehu omistuxessa, sanoo vaan sen lukeneen muisteluxet moneen kertaan. Kummallisinta Arskan mielestä on, ettei voi välttää itsekehua. Ei kai, jos on etevä. Sekään ei tykkää (alaviitteessä) Kirsikkapuiston uudennosnimestä Kirsikkapuutarha. Vanhakantaisia ollaan molemmat.
ellauri032.html on line 558: tmi Antti Sommarhem. Miekkonen on ristinyt sekä izensä
ellauri035.html on line 25:
ellauri035.html on line 81: Supersuositun Antti Holman valloittavaa runohuumoria
ellauri035.html on line 85: Antti Holma esittelee lukijoille neljä pähkähullua runoilijasuuruutta, jotka eivät koskaan päässeet mukaan Kauneimmat runot -kokoelmiin – hyvästä syystä. Ihmiselämän kauneus ja rujous vuorottelevat Reino Leinon tuotannossa, joka sisältää pääasiassa kansallisromanttista (jopa -sosialistista), mitallista runoutta. Sirsi Sunnas on tehnyt pitkän uran lastenrunouden parissa siitäkin huolimatta, että hänellä ei ole ollut omia lapsia oikeuden päätöksen jälkeen. Karin Toisiks-Parasken elämänmakuiset säkeet saavat rytminsä hänen itse kehittämästään tuntemattomasta lounaismurteesta. Modernisti Edith Södermalmin koko tuotanto on julkaistu pdf-tiedostoina.
ellauri035.html on line 961: > Antti Arppe väitteli 4 ajattelua merkizevästä sanasta. Yxi oli pohtia. Se osotti tilastollisesti et pohtiminen on seurallista, asioiden puimista yhessä ja samassa riihessä. Hallitus päättää hallitus kommentoi. Pohtivat budjettia riihessä. Kuuluu karmea jyske varstojen. Tulee iso jytky. Riippumahat hyllyvät. Homoministeri hyllyttää diplomaatteja.
ellauri036.html on line 187: Musset on suunnilleen yhtä miehekkään näköinen kuvissa kuin Antti">Antti Hautamäki, joka aloitti punaisena stallarina ja päätyi lopulta Sitraan yritysten asiamiehexi. Antti oli hirmu ylpeä ysärillä kun sillä oli varaa pieneen Volvo 40seen, käytettynä ostettuun. Se oli sellainen pikku vekkuli, vaikka yrittikin vaikuttaa tärkeältä välillä, ihan viran puolesta. Muut kuvaan päässeet piipunrassit ovat Knasu ja Grels Teir.
ellauri037.html on line 45: James täyttää 90 tänä vuonna jos elää elokuuhun asti. Sen nimi oli Tommy pienenä ja sittemmin Big Tam. Sean mätki ekaa vaimoa näyttelijä Cilentoa, jonka kanssa sillä on poika Jason. Toka vaimo, vuotta sitä vanhempi marokkolainen Micheline, jonka se nai 45-vuotiaana, on pitänyt sen kurissa. Antti">Antti Niemen nuorempi kuranssari Nadja on dumpannut jo sen. Antista tuli ehkä liian patriarkan näköinen, vanha kaljupää. James pelasi luteenhajuisen Cilantron päällä potkupalloa, vaan Michelinin hännän alla vaarattomammin 3 reiän golfia. Jamesin mökkinaapuri on Hollannin kuningas. Niillä on yhteinen helikopteripaikka. Joskus kun James lennähtää mökille on paikalla jo Willemin ökykopteri. Se ottaa Jamesta niin päähän että. Nemin heila Grimm on samaa kadehdittavaa pitkää mustaa miestyyppiä. Fred Karlsson oli aika lailla James Bondin näköinen.
ellauri040.html on line 267: | kuivurrri | Bourget, Byron, Cato Sr., Cicero, Coelho, Conrad, Jörkkä Donner, Anttila Virpi ja Jaakko">Hämeen-Anttilat, Fred Karlsson, Kimmo Koskenniemi, Platon, Rousseau, Heka Tikkanen | Epiktetos, Hamsun, Hitler, Knasu, Syväntö | Cato Jr, Melville, Nietzsche, Peeveli | Jari Ehrnrooth |
ellauri040.html on line 281: Seuraavan kahden insinööriantin, Antti">Hyryn ja Antti">Tuurin lyttäyxen allekirjoittaa Jykä, jotenka se kai on sitten sen kirjoittama. Vaik eihän sillä ole mitään väliä, eihän teoxella ole arvoa, texti mikä texti, eikä nää juuri ylitä teoskynnystä.
ellauri040.html on line 505: Toinen on ääni kellossa Antti Hajahderilla, Herlinin sanomien setämiehellä,
ellauri041.html on line 334: Häntä ei tarvitse uskoa, nytkään. Eikä Tommia, postmodernistia, ei Anttia eikä Jukkaa, ne on kaikki kusettajia.
ellauri041.html on line 350: vaikka toinen on Tommi ja toinen Antti, ja se kolmas on Jukka Petäjä. Lepkuuskoi puuttuu joukosta.
ellauri041.html on line 358: Antti Leo Kalevi Hajander syntyi 1961 ja aloitti Länsiväylän toimittajana. Hajanderin viimeisiä
ellauri041.html on line 366: Tommin Ranskalaisia pastilleja oli Finlandia-ehdokkaana vuonna 2009. Valituxi tuli Antti Hyryn
ellauri041.html on line 378: Antti Arppe selvitti sanojen ajatella, miettiä, pohtia ja tuumata eroja. Miettiminen
ellauri041.html on line 387: Sopivasti Tommi Melenderin uuden rykäyxen arvostelee Herlinin pää-äänenkannattajassa tällä kertaa Antti Majander. Ensi kerralla voivat sitten vaihtaa osia.
ellauri041.html on line 389: Antti ei toivo Tommille Puovon kohtaloa. Puovo ärähteli lehtimiehille niin ärhäköitä aforismeja, etteivät ne saaneet siitä irti tuon taivaallista. Melenderiäkin kunnioitetaan ja pelätään jo sopulilaumassa, senkin jyrsintähampaat on jo kuluneet eri terävixi. "Yxikin vale, kaunistus tai yleistys tuhoaa kirjailijan", siteeraa Kokkolan poika ihaillen leipurinsälliä stadin Linjoilta. Enemmistö niistä lie jo sitten tuomittu Tommin toimesta hautuumaan jäykkäjäseniseen viihdytyspataljoonaan, jonka majuri on Paavo Haavikko.
ellauri045.html on line 393: Seuraava on jo putkessa, parhaan ja vanhimman kaverini Antti Tuurin kaa juhlittiin sitä Turussa, josta pidän enemmän kuin Tampereesta, sori vaan. Mitähän mun Lauri poika duunaa nykyään. Ei mitään havaintoa. Mut mä oon optimisti, tää uusin hoito on niin nuori et tällä kertaa mä varmaan saan kunnon pojan ja kuolen ize ennen eroa. Isäparalla ei ollut sitä onnea.
ellauri045.html on line 447: Yllätyksiäkin sattuu. Kun menimme lähes tyhjään ravintola Göstaan, löysimme sieltä Antti Tuurin Merja-vaimonsa kanssa. Meillä on molemmilla tälläiset nuoret vaimot. Ollaan me aika äijiä. Visakoivuja. Ei vähä mitään.
ellauri045.html on line 449: Hanska mulshero on pikku-uskonnollinen ja oikeistolainen kuten 70-luvun kaverinsa sikaniska insinööri Antti Tuuri. Antti Hyrystä puhumattakaan. Psska ploki on täynnä suoltoa:
ellauri051.html on line 147: Lao Rui: Matti Vanhanen tekis hyviä uuniperunoita ja lautakasoja Antti Kurvinen voisi tulla vahingossa ammutuxi villisikana
ellauri053.html on line 33: Vuonna 1 jLC syntyivät Eski Saarinen, Antti Niemi ja Wolfram Roth.
ellauri053.html on line 44: 16. huhtikuuta – Merenkulkuneuvos Antti Wihuri perusti nimeään kantavan kansainvälisten palkintojen rahaston.
ellauri055.html on line 542: Masin nenäkkään luokkatoverin Antti Arjavan äiti oli omaa sukua Manninen. Nokkava oman hännän nostaja oli äitikin, razasteli hienolla suvulla. Kangasniemen kirkkomäellä on Mannisia kuin Salpausselällä. Hokkia ja Tissareita. Tulivat pienellä veneellä majalle Kangasniemeltä (tai ehkä Kuhmoisista?) ja kovin soimasivat majaa kun se on niin pieni ja hankala. Ize asuivat Helsingissä ahtaasti.
ellauri055.html on line 568: Mannisen Pirren tapakomedia tuo mieleen Jean de la Bruyèren, terkkuja vapaamieliseltä 70-luvulta. Manniska 36 vee tekee raakaa pilaa 19-vuotiaasta Mirkusta ja Mirkun stalinisti idealisti poikaystävästä Jussista. Jussi uskoo muun vassarihömpötyxen lisäxi vapaisiin suhteisiin, kunnallisen liikenteeseen ja porkkanoihin. Pirren ikätoveri Johannes on ristisiitos Jaakko Hämeen-Anttilasta ja Hannu Riikosesta. Jussi tuskin panee pahaxeen jos Hannu vähän käyttää Mirjaa hyväxeen. Uskovaisille on kaikki yhteistä. Eivät heitä luontoon tölkkejä eikä nazoja. Käytetystä korzuista nyt puhumattakaan.
ellauri055.html on line 591: Margit arvioi happamesti Hansua: Arvokkaan näköinen mies jolla on jo harmaata tukassaan (tanakka ja pieni kuten sidi Hämeen-Anttila) ja pikku tyttö joka pukeutuu kuin hippi. Onko edes avoliittokaan, joku satunnainen panopuu. Salaliittomainen hymy Handelle: ja ponimaju! Makeennäkönen pusakka sanoo veen muotoinen Lars silmäillen Mirjan terhakoita tissejä.
ellauri055.html on line 657: Kuivaniemi on entinen kunta Oulun pohjoispuolella. Tunnettuja kuivaniemeläisiä ovat Antti Hyryn kuikelo ja hyllyvävazainen Mikko Alatalo tv-laseissa. Rikoo on riskillä ruma, tosiaan. Joviaaleja ilmiöitä molemmat. Maalaispoikia. Onnexi ei enää ole Kuivaniemeä, paizi pienenä pisteenä Iin päällä. Kuivaniemellä on paljon lestadiolaisia. Hyryn Antti oli 1 niistä.
ellauri055.html on line 663: menee ostamaan tai oikeestaan sahauttamaan Ford Taunuxella Antti Hyry 1968.
ellauri055.html on line 664: Mun oli ihan pakko ostaa Antti Hyryn Leveitä lautoja Sturenkadun ynseän vanhusrepukan divarista ylihintaan, painostettuna. Oisko sittenkin pitänyt ottaa sotakirja tai joku Remes.
ellauri055.html on line 672: Antti Hyry 1931-2016 oli syvällinen paskiainen. Valmistui insinöörixi 1958 muttei yhtään normipäivää nähnyt. Alkoi heti kirjoitella näitä autistisia prujauxia.
ellauri055.html on line 674: Antti Hyry vaikuttaa lautakokoelmassa niin kuin aina kylmiöltä, täys solipsisti. Et jaxaakin mies rakastaa noin paljon lumpui ja rätei, leveitä lautoja, aitoja ja uuneja. Hyvää puuta. Uuniperunaa. Siinä on jotain ellottavan perisuomalaista Matti Vanhas- Kimmo Koskenniemimäisyyttä.
ellauri055.html on line 726: Hyrykin oppi väessä järjestyxen miehexi. Tekemään siistejä pinkkoja ja kyselemään hintoja. Pysyy sielukin sitten paremmin hallinnassa. Anttia itkettää kun tärkeässä asiassa tulee eteen ei. Isä ei anna tuuman nauloja eikä Maija persettä. (No antoi se, ks. seuraava paasaus.)
ellauri055.html on line 733: Antti valmistui ylioppilaaksi vuonna 1952 Rovaniemellä ja lähti Helsinkiin pyrkimään polille. Lestadiolaisten ylioppilaskodilla hän kohtasi Maijan, joka oli keittämässä kahta kananmunaa. ”Kuka niitä syö? Anna toinen minulle, kun niin tekisi mieli”, sanoi Antti. ”Saatanpa antaa”, vastasi Maija. Antti antoi sittemmin munaa Maijalle ainakin 6x.
ellauri055.html on line 735: Antti ja Maija avioituivat Oulussa 28.5.1955. Perheeseen syntyi kuusi lasta. Antti valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1958. Samana vuonna julkaistiin Antin ensimmäiset kirjat: novellikokoelma Maantieltä hän lähti ja romaani Kevättä ja syksyä.
ellauri055.html on line 737: 1960-luvun alussa Antti ja Maija hankkivat tontin Espoon Rastaalasta ja rakensivat sinne talon. Antti houkutteli Jupperiin ja Rastaalaan kokonaisen yhdyskunnan perheitä ja oli mukana rakennuksilla. Myös kaikki lapset rakensivat talonsa lähialueille.
ellauri055.html on line 739: Kuivaniemen Rantalaan, merenrantaan, Antti siirsi useita hirsirakennuksia: savupirtin, aitan ja savusaunan. Vuonna 1978 valettiin pitkän hirsirakennuksen pohja. Taloon päästiin muuttamaan vuonna 2001.
ellauri055.html on line 740: Olikohan Antti vähän pedantti?
ellauri055.html on line 742: Antti oli erityisen kiinnostunut prosesseista, mutta niiden toteuttamiseen hän kaipasi työntekijöitä. Lapset ja lastenlapset olivat, kukin vuorollaan, mukana erilaisissa hankkeissa: kantamassa tiiliä tai laastia, purkamassa ja rakentamassa. Lapset tottuivat nopeasti papan suorapuheiseen tyyliin. Vieraammat saattoivat alkuun ihmetellä. Tiiliä ja sassiin! Laastia heti kuin olis jo! Älä pudota sitä lautaa mämmäri! No nyt siihen tuli rloso!
ellauri055.html on line 746: Antin aloitteesta käynnistettiin Jämsän opistolla urkukurssit, joilla Antti oli opettajana 14 vuoden ajan.
ellauri055.html on line 747: Viimeisinä vuosina tärkeäksi harrastukseksi tuli Hämeenkylän kirkolla kokoontunut miesten kirjallisuuspiiri, jonne Antti tuli myös Kuivaniemeltä, junalla tai lentokoneella. Enimmäxeen luettiin Antin kirjottama kirja. Aitta tai Uuni. Tai Leveitä lautoja.
ellauri055.html on line 750: Eivät pirlkeleet muistaneet päiväunia. Ihme homma, pappa on kuollut, sanoi poika aamulla huojentuneena. Alkoivat kai epäillä ettei se lähde ollenkaan. Nyt on Anttikin maanalaisissa hommissa kuten Käyrän Niilo. Polvet suorina.
ellauri055.html on line 1291: Vuonna 1948 Kala vieraili Yhdysvalloissa ja tapasi Carl G. Hempelin ja Kurt Gödelin. Jan von Platon apulaisena Hämeen-Anttiloiden tyttö tulkkaa Gödelin käsialaa. Siihen pystyy vain kourallinen ihmisiä maailmassa. Sieltä kuuluu löytyneen oikea pommi. Aukko epätäydellisyysteorian todistuxesta. Jenkit sano Girdle. Vyö. Jan von Plato fanitti Georg Kreiselia. Top logician, naureskeli koleerinen Janne. Tajuutteko? Kreisel? Top! Eski Saarinen bylsi Jannen anaalis-obsessiivista ykkösvaimoa Tontunmäessä.
ellauri055.html on line 1361: Malkamäen tutkielmassa avataan ansiokkaasti Orvokki Aution ja Antti Tuurin tuotannossa esiintyviä häpeän. (lause katkeaa)
ellauri058.html on line 276: Hotakaisen vuonna 2002 ilmestynyt romaani Juoksuhaudantie sai Finlandia-palkinnon, ja kirjasta tehtiin myös samanniminen elokuva. Hotakainen sai romaanista Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 2004. Kirjan päähenkilö haluaa keskitasoisen, järkihintaisen omakotitalon, mutta Helsingin asuntomarkkinoilla se on melkein mahdotonta. Kun valtaosa suomalaisista haluaisi asua omassa talossa, romaani osuu suureen unelmaan. Kirja on käännetty yli kymmenelle kielelle. Sitä olisi opettavaista verrata toisen kodinrakentajan tuotantoon, nimittäin Antti Hyryn.
ellauri058.html on line 510: Kirjainsinööri Antti Tuuri kirjoittaa kuin poliisi. Kuulusteltava kielsi käyttäneensä puolisoonsa puukkoa. Myönsi käyttäneensä hirvipyssyä. Kuulustelupöytäkirjoja. Loputonta referaattia. Mielipiteet on sillä samaa poliisiauton sinimustavalkosta kuin sinivuokoilla. Miten näin luokatonta väsäilijää julkaistaan? Koska muut tönköt suomalaiset peltipoliisit tykkää kerrata siitä isiltä perittyjä ennakkoluulojaan uudestaan ja uudestaan. Pohojalaaset on erityisen syvältä.
ellauri058.html on line 634: Inhoon talonpoikaista Antti Rokkaa melkein vielä enemmän kuin korseteissa koreilevaa Mannerheimia. Kenzu Ehrnroothin esitys Airaxisen Timpan valajuhlassa oli yhtä möyrästävää huutoa.
ellauri060.html on line 433: Timo Airaxinen ei ole 375 humoristin joukossa. Anttila Jaakko ja Virpi">Jaakko ja Virpi Hämeen-Anttila ovat. Omat lehmät purivat.
ellauri060.html on line 446: Yllättävän vähän esim. vanhempia klassikkoja. No onhan siellä sentään nuoremmasta polvesta Antti">Antti Arjava, riskittömän leivän perään lehahtanut rahanhoitaja, ”antiikin hailea varjo”. Oliko klassillista antiikkia oikeasti olemassa, ja jos oli, onko sillä meidän kannaltamme enää mitään väliä? Tätä pohti Antti Arjava, joka vieläkin kehtaa razastaa ukillaan Antero Mannisella.
ellauri060.html on line 448: Ei sentään mainize äitiään Hellevi Arjavaa. Eläkkelle päästyään suunnittelee heti kirjaa Padasjoen linnustosta. Sieltä kai se prutkutti Rauharantaan äidin kaa 60-luvulla nyrpistämään nenäänsä Lealle ja pikku-Matille. Onpa pieni maja! Kun Antti lähtee eläkkeelle rahastosta Nilkki sanoo Perkele! jos on hengissä. Vaikka neuvoo jälkeläisiäänkin välttelemään voimasanoja.
ellauri061.html on line 1395: Antti Haataja twiittasi:
ellauri062.html on line 452: Tekstin ensimmäinen raakaversio oli kirjailijan mukaan synkempi. Absurdi sävy löytyi kustannustoimittaja Antti Arnkilin avulla.
ellauri064.html on line 339: Nyt puhuu Antti Arnkil
ellauri064.html on line 341: Jönsillä oli luokkatoveri Tom Arnkil. Onx Antti kenties sen aaluva?
ellauri064.html on line 362: Moi mä oon Marko Suomi! Millaista on kustannustoimittajan työ? Miten voi lukea jatkuvasti työkseen ja nauttia siitä, vai onko nautinto edes oleellista lukemisessa? Kun puhutaan esseekirjallisuudesta, mistä oikeastaan puhutaan ja miten sitä kirjoitetaan? Millaiseen maailmaan Jaakko Yli-Juonikas meidät vie? Näistä aiheista keskustelemassa kanssani Siltalan kustannustoimittaja ja kirjailija Antti Arnkil. Kiitos Antti vierailusta! Herättikö jakso ajatuksia? Ole yhteydessä: https://twitter.com/markosuomi tai marko.suomi@iki.fi Siltala: http://www.siltalapublishing.fi/ Antti Arnkil: https://twitter.com/arnkil Kaikki mainitut kirjat linkkeinä alla.
ellauri064.html on line 364: Moi! Mä olen Marko Suomi! Antti Arnkil, kuka sä oikeen oot? Mä oon 1/2v Siltalassa ja kirjotan esseekirjoja friinä. 9-10 esseetä kirjallisuudesta ym sälästä per nide. Käsiapulainenkin oli kustannustoimittaja. Kässärien lukemista ja niiden kommentointia. Väärennän Komentajan allekirjoituxia. Omia kirjailijoita. Arnkililla on Juotikas, Harri Haanpäällä Pervo. Siin pääsee vaikuttaa aika paljon. Ateljeekriitikkona ja muusana. Mäkin kyllä paransin Juotikkaan MS-kasaa, ainakin oleellisesti ohensin. Kirjailijat jotka näkyy myyvät. Jaakko ei valitettavasti ole kovin näyttävä. Sen kirjat on niin paxuja ettei niitä saada edes kirjakaupan hyllylle. Ja se tuppaa piileskelemään ujona jossain kirjakasan takana. Psykologin otetta siinä tarvitaan. Joskus isän apua. Isä tulee antaa isän kädestä. Touko ja Alexi lähti Södikasta 2008 eli lamavuotena. Oiskohan ne joutuneet pihalle? Arnkil on aktiivinen twitterissä. Se on raakaa työtä. Lukeminen ei koukuta. Netflix vie mennessään. Se on aistillista, ei aivohommaa. Teemu Mäki on jättimäinen paska, se on se runkkari ja kissantappaja. Mitä on essee? Se on tarina joka ei ole fiktiivinen. Oliko H.K.Riikonen samaa mieltä? Entä Antti Nylen? Entä Pentti Linkola? Hienoja textejä. Vahvoja arvoja. Nylen kuuluu olevan vegaani. Jos Linkola ei oliskaan ekofasisti, se olisi iso pettymys. Onko ne tietokirjoja vai kaunoa? Kaunoa. Muttei fiktiota. Fiction, but not fiction. Oravat puhuvat ristiin, eikö teistäkin? Okei! Aivan!
ellauri064.html on line 366: Lähde: Antti Nylen https://www.goodreads.com/book/show/5706066-vihan-ja-katkeruuden-esseet. Hilloo vähän aikaa sitä.
ellauri064.html on line 454: Ensimmäinen Bilderberg-ryhmän kokoukseen kutsuttu suomalainen oli Sakari Tuomioja.lähde? Suomesta kokouksiin ovat osallistuneet mm. Jorma Ollila, Helsingin Sanomien toimitusjohtajat ja päätoimittajat kuten Aatos Erkko (1994), Janne Virkkunen (1998, 2001), Olli Kivinen (2003), Mikael Pentikäinen (2005, 2011) ja Antti Blåfield (2008, 2010), Yleisradion Atte Jääskeläinen (2007) sekä Antti Herlin, Elina Lepomäki ja Björn Wahlroos (kaikki 2018).
ellauri064.html on line 493: Vaikka liike sanoo peräänkuuluttavansa väkivallatonta kansalaisvastarintaa, niin vihreän politiikan kriitikkona tunnettu lääketieteen tohtori ja epidemiologian dosentti Mikko Paunio huomioi äsken hänen FB-seinällään (kenen? Hemmetti opettele suomea): ”Tietääköhän Antti Rinne, että Greta on sitoutunut Extinction Rebellionin (XR) tavoitteisiin, joihin kuuluu mobilisoida 3,5 % väestöstä ja muuttaa yhteiskuntajärjestys näiden ihmisten avulla. XR kertoo olevansa sitoutunut väkivallattomuuteen, mutta miten 3,5 %:lla voidaan yhteiskuntajärjestys muuttaa ilman väkivaltaa?” Paunio julkaisee muuten lokakuun lopussa humorisesti nimetyn uuden kirjansa Hourulan väen ilmastovallankumous, johon sain kunnian jakaa hieman myös omaa tietämystäni. Annoin Mikolle ilmaisen näytteen omasta eskatologisesta kirjastani Joka ei ollut saapa kuninkaan arvoa – Antikristus paljastettu? ja hän kertoi lisänneen kirjani 10. luvun innoittamana jotain oman kirjansa esipuheeseen (Mikon kirjan voit ennakkotilata täältä ja oman kirjani voit tilata täältä).
ellauri065.html on line 194: The Human Centipede (First Sequence) (suom. Ihmistuhatjalkainen) on alankomaalainen kauhuelokuva, joka valmistui vuonna 2009. Elokuvan on käsikirjoittanut ja ohjannut Tom Six. So bring not six. Sanoi melkein Fields mitalisti prof. Antti Niemi New Yorkilaisessa baarissa 70 luvulla tilatessaan juomat koko joukolle. Elokuva kertoo saksalaisesta, eläkkeellä olevasta kirurgista, joka kidnappaa kolme turistia ja tekee heistä "ihmistuhatjalkaisen" liittämällä heidän suunsa kiinni toistensa peräaukkoihin.
ellauri066.html on line 32: Antti Juhani Lindholm (s. 16. maaliskuuta 1951 Helsinki) on suomalainen kirjallisuuden kääntäjä. Hän on kääntänyt sekä tieto- että kaunokirjallisuutta. Erityisen arvostettu on hänen Vänrikki Stålin tarinoista tekemänsä uusi suomennos, josta hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon vuonna 2009. Lindholm valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi vuonna 1981 Helsingin yliopistosta. Vuodesta 2008 hän on ollut Eino Leinon Seuran puheenjohtaja. Hemmetti, eikö Paavo Cajanderin suomennos muka kelpaa enää! Vereni tunnen kuumemmax! Jotekin ehkä tietäisin, olinhan siellä minäkin.
ellauri066.html on line 198: Sukelsi Aleksis Kiven tuotantoon eroksen kautta, Mustapään Lindblandiin (sic) etu- ja Kailakseen takakautta? No ei vaitiskaan, Väiski oli Aaron lanko, Haavio ja Kailas sen frendejä. Yhdessä setämiehet dissas nenäkkäitä tuijunkantajia. Ne oli liian vasemmistolaisia, Kati Vala ainakin. Avioliitosta Lempi "Alinna" Aaltosen kanssa syntyi kaksi lasta, Katri ja Eero Antti (1929–2019), josta tuli hermo- ja mielitauteihin erikoistunut lääkäri. No wonder.
ellauri066.html on line 272: – Enpä ole sitten 70- ja 80-luvun Ylen Moskovan kirjeenvaihtajien nähnyt asenteellisempaa juttua kuin juuri päättynyt Suomalaiset ikimetsät -ohjelma. Perkele! Todellinen rimanalitus, rähähti karkeasti Esa Härmälä ja osoitti fäkkiä Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilalle. Vatkaa tätä munaa horo!
ellauri069.html on line 509: Meidän huonekasvit on melkein yhtä vanhoja kuin lapset, muttei ihan. Vanhin oli traakkipuu, jonka Antti ja Auli Niemi lahjoitti uuteen kotiin, mutta se pääsi kuolemaan. Niiden koti hajosi myös sittemmin. Nyt vanhimpia on Matin ja Minnan lahjoittama vehka siltä ajalta, kun ne muutti Amerikkaan. Okki-vainajan antaman kiinanruusun sain ennenkuin täytin viisikymmentä. Nukkumatin ostin Kouvolasta sikäläiseen kämppään, joka mulla oli vaan jonkun vuoden ajan, se on lähes yhtä vanha. Iso viinikastanja salissa lie parikymppinen. Viuhkapalmu makuuhuoneen ikkunalla lähti jostain kirpputoritaimesta 2000-luvun taitteessa. Alakerran jukkapalmu on lastentarha Pellavasta ihan pikkuisena ostettu jo Pellervontien aikana. Se saattaa olla nyt vanhin kaikista. Anopinkieli Seijan huoneessa on sekin luultavasti kolmikymppinen.
ellauri069.html on line 781: Amerikansuomalainen laulaja Antti Syrjäniemi levytti vuonna 1929 kappaleen Daytonin apinajuttu, joka tuli sittemmin paremmin tunnetuksi Tuomari Nurmion laulamana. Tästä kohdasta ei jenkkiapinat ole äsähtäneet yhtään minnekään.
ellauri070.html on line 66: Antti Hanhivaaran katoaminen Angelissa: "Kukaan ei puhu".
ellauri070.html on line 68: Kerrotaan, että veli nähtiin viimeisen kerran lokakuun 14. päivän aamuna vuonna 2006. Se oli lauantai. Silminnäkijä on väittänyt, että tuona aamuna Antti Hanhivaara käveli metsään kohti Inarin erämaata.
ellauri073.html on line 81: – En ole 35-vuotias, flanellipaitaan pukeutunut perheenisä-koomikko. Mutta ei mun tarvitsekaan olla. Hakukone tuo sanoilla "eve kulmala mies joka ei saa sanoa mitään" Risto Jarvan vuonna 1975 ohjaaman elokuvan "mies joka ei osannut sanoa ei", jonka pääosassa näyttelee Antti Litja. Hän on sittemmin näytellyt myös Mielensäpahoittajaa. Risto Jarva lähti tällä elokuvalla kazojaystävälisempään suuntaan.
ellauri093.html on line 742: Matti Antinpoika Tarkkanen syntyi päivä kuukausi 1862, paikassa syntymäpaikka, henkilöille Antti Mikonpoika Tarkkanen ja Maria Joosepintytär Tarkkanen (o.s. Kestikievari).
ellauri093.html on line 743: Antti syntyi 30. marraskuuta 1838, paikassa Laihia, Jokikylä, Tarkkanen.
ellauri093.html on line 745: Henkilöllä Matti oli 3 sisarusta: Antti Mikael Tarkkanen ja 2 muuta sisarusta.
ellauri096.html on line 929: En tunne kumpaakaan kirjallista performanssitaiteilijaa ollenkaan. Nuoren Voiman toinen päätoimittaja Vesa Rantama, vieläkö aiotte jatkaa sairauskertomuksen julkaisemista? ”Saattaa olla”, Rantama vastaa. Saahan sillä rahnaa, josta on aina pula. Niinkuin tälläkin, miettii Herlinin omistama Antti Mäjänder.
ellauri097.html on line 63: Henry Louis Mencken (September 12, 1880 – January 29, 1956) oli jenkki lehtineekeri vaikka matu sakemanni kuten Donald Trump. Kova sakubändäri. Kirjoitti yritelmiä, etenkin satiirisia. Satyriasisko sitä vaivasi. Saxaa puhui pienenä mutta näytti kieltä jenkeille. Amerikansk kulturprofil, tyypillinen sikäli että luuli enemmän kuin tiesi. Sikäli epätyypillinen ettei uskonut enempää kuin luuli. Kommentoi laajasti paikallista skeneä. Pilkkasi Daytonin apinajuttua (sen perusteella teki laulun Antti Syrjäniemi ja Dumari coverin, joka on tullut mainituxi paasauxissa aiemmin.) Oli ateisti ja vastusti Amerikan menoa molempiin maailmansotiin. Ei voinut siis olla läpeensä paha kaiketi. Muttei hyväkään sillä piti mursuwiixisestä maanmiehestään Nietschestä.
ellauri097.html on line 541: Antti Nyölén marisee
ellauri097.html on line 545: Antti Mikael Nyölén (s. 2. heinäkuuta 1973 Helsinki) on suomalainen kirjailija ja suomentaja. Hän on suomentajana erikoistunut 1800-luvun ranskalaiseen kirjallisuuteen.
ellauri097.html on line 667: Antti Nyölén
ellauri101.html on line 192: Valmistaudutko sinä jotta olisit valmis kun kuulet kuzun? Velvollisuus joka meidän on täytettävä. Alhaalla / ylhäällä, tämä maailma / toinen maailma, taivas / maa. Nää on kaikki tollasia portaita, tehtaanlattioita ja johtokunnan kerroxia. ABC, kissa kävelee / tikapuita pitkin taivaaseen. Leeveliltä noustaan leevelille kuin tasohyppelypelissä. Supermäntä ollaan, Antti Herlinixi pyritään kuin Nietsche (lähde: Eski Saarinen, Länsimaiden filosofia huipulta huipulle).
ellauri110.html on line 159: Kun otin lopputilin Otavasta, kaverit unohtivat mut, paizi Ernua ja Antti Hyryä, joiden kanssa oltiin samassa veneessä. Pilipaliporukat kuten röyhkeät naisihmiset tuppas komentelemaan. Se oli nöyryyttävää. Orjan vapaus on kahleen pituinen.
ellauri110.html on line 163: Piret Saluri on kääntänyt useita lastenkirjojani. Piret on älykäs, viehättävä ja paljon lukenut. Anaalinen Antti kehii köydet kehille siististi. Loppiaisaattona 2022 löytyi Handen v1997 pikkupoikakirja pikkupekasta ja jättipekasta Väinölänkadun kirjaston poistohyllystä. Se on aika imelä. Se on kai poistettu koska pikkupekan käyttämä viihdeteknologia on täysin vanhentunutta. On kuin kazoisi vanhoja Montalbanoja.
ellauri110.html on line 175: Viinapäissään Virossa Hannu riehaantuu ja alkaa kerskua. Antti Hyry toppuuttelee, ottaa nenään hernettä. Hannu ei toppuuta, rientää höpöttää ja hökeltää. Holauttaa surutta alas kurkusta vodkaa ja olutta. Mikä lapsi hän on!
ellauri110.html on line 288: Hannu Mäkelä on viinamäen mies. Se huomaa suurexi yllätyxexi, että kun vetää viinaa joka päivä, viina alkaa tulla tavaxi. Nimeni on Hannu, ja olen alkoholisti. Älä ihmettä? No ei, ei Hande ole tapajuoppo, se on tuurijuoppo, jolla on juoppoputkia. Niin on Antti Tuurikin.
ellauri110.html on line 329: Kotimatkalla Hande on upota jorpakkoon kun ravistunut jolla vajoaa sen alta. Alkoholilla lie ollut osuutta asiaan. Vaan eipä hukkunut, voi olla kiitollinen jollekulle jos tuntuu siltä. Anaali-Antti ois mieluusti jättänyt sen veteen virumaan. Sitä varmaan harmitti että nyt sen jolla oli vesilastissa.
ellauri110.html on line 635: Kun Hande Antti Tuutin tenixeen inostamana väsää aivan penkin alle menneen kirjan "0-40", sitä oikein hävettää ja tekee mieli pyytää anteeksi. Nöyränä on pysyttävä: nöyryys ja intohimo, ne koirankin päästää pukille. Kuten hokevat Tuntti Aari ja Mikä Waltari. Siitä puhe mistä puute. Samanlaisia tuurijuoppoja kaikki 3.
ellauri110.html on line 1136: Kuappis-Antti
ellauri110.html on line 1138: Timppa Airaxisen seuraaja Antti Kauppinen, Kaappinen, tai Kuappinen, selvittää ihmiskaupan sääntöjä. Ropottiauto kääntyy kulmasta jossa vastaan tulee 2 rupattelevaa hölkkääjää ja 1 kypäräpää pyöräilevä Antti Kuappinen. Kummat ropotin on liiskattava? Antti vastaa ize: ne hölkkääjät koska pyöräilijä noudatti sääntöjä, ei rupatellut ilman vastuuta. Parempi 2 syntistä kuin 1 vanhurskas. Samaa periaatetta noudattaa GT-sählämit: parempi 1000 rättipäätä kuin 9 jumalan valitusta kansasta. Vitut mixei ropottiauto ajanut hiljempaa? Olis ite ajanut izensä seinään vaan. Rotkokin kelpaisi jos sellainen on käsillä.
ellauri110.html on line 1140: Tekoäly-yhtiöiden kansallistaminen olisi liioiteltua, sanoo tämä kusipää. Senmiälestä on ihan ookoo että Larry Page päättää miljoonien apinoiden kohtalosta, kai koska se on niin kexeliäs ja yritteliäs. Taitaa Antti Kuappinen edustaa samaa kauppiasmoraalia kuin edeltäjänsä Timo. Paitakin sillä reuhottaa ilman solmiota.
ellauri112.html on line 31: Siinä oli meitä kulttuurikoneita, siinä oli Hande, Erkon Jussi, Eno Kala, vitaali muotifilosofi Bergson ja Renan Ernest. Hämärinä taustaheppuina Antti">Hyntti, Alpi ja Antti">Tuntti. Juopporemmistä jää uupumaan Matti Viikari ja Erno Pee.
ellauri118.html on line 403: Kirjallisuuden tutkijat epäilevät hänen tutustuneen Milanossa Stendhaliin. Teosta Vaarallisia suhteita pidetään yleisesti lajityyppinsä kirjeromaanin parhaana esimerkkinä. Teoksen henkilöt jakaantuvat selvästi hyviin ja pahoihin. Cécile ja ritari Danceny ovat hyviä, viattomia, nuoria ja kokemattomia. Valmont ja markiisitar de Merteuil ovat pahoja. Valmont on terävä-älyinen, viehätysvoimainen pelimies, jonka intohimona on valehtelu. Markiisitar de Merteuil ei ole hyveellinen, viaton, uskollinen tai aito. Häneltä puuttuu myös kaikki uskonnollisuus. Yhdessä Valmontin kanssa hän pitää ihmisiä joko ottajina tai niinä, joilta otetaan. Heillä ei ole muita aitoja tunteita kuin itserakkaus. Valloitukset tuovat paitsi vallantunnetta myös eroottista tyydytystä. Vaikka Cécile ja ritari Danceny turmelevat viattomuutensa, he tuntevat kuitenkin katumusta. Rouva de Tourvel edustaa aitoutta ja viattomuutta, joka säilyy iästä huolimatta. (Höh? Mistä iästä? Se oli 22v.) Teos puhuu lakkaamatta hyveestä ja viattomuudesta sekä niiden menettämisestä. Valmont ja markiisitar de Merteuil yrittävät parhaansa mukaan kitkeä viattomuuden ja hyveet, pelkästään kostonhalunsa takia tai pönkittääkseen omaa statustaan. Teoksen painopiste ei ole toiminnassa, vaan viettelyn tekniikassa. Siinä suhteessa tää jää selvästi 2.ksi verrattuna Vargas Llosaan. Vastoinkäymiset ovat Valmontille esteitä, jotka ovat kierrettävissä oveluudella ja julmuudella. Vaarallisia suhteita on lajityypistään huolimatta hyvin draamallinen, ja se on sovitettu teatterinäyttämölle lukemattomia kertoja. Elokuvaksi se on sovitettu viidesti. Helsinkiläinen Ryhmäteatteri esitti vuonna 2015 Vaarallisia suhteita Suomenlinnan kesäteatterissa. Näytelmäsovituksen teki Juha Kukkonen ja pääosia näyttelivät Minna Suuronen ja Antti Virmavirta. Se oli Pierren uran huippuhetkiä.
ellauri132.html on line 632: Jokainen stoori koostuu sekä tapahtumista että hahmoista. Stoori tapahtuu koska joku kaava keskeyty. Jos kirjotat päivästä joka on samanlainen kuin kaikki muut päivät, se on todnäk. rutiinia, tai sizä oot Antti Hyry.
ellauri141.html on line 705: Huntuvuori arvostelee 1100-luvulle sijoittuvan Selma Anttilan romaanin Kalliotaatto. Hän löytää paljon huomautettavaa historiallisten faktojen paikkansapitävyydestä, mutta tuomitsee romaanin lopuksi erityisesti, koska se kuvaa suomalaiset alkukantaisina ja kehittymättöminä:
ellauri141.html on line 707: Historiantutkijamme ovat jo aikoja sitten osoittaneet, että kansamme ristiretkien aikana oli samalla kehitystasolla kuin sen läntiset naapurit. Tälläpuolen Pohjanlahden elettiin silloin yhtä voimakasta sankarielämää kuin tuollapuolenkin. Mutta Selma Anttila yhtyy vanhaan virteen: Me, suomalaiset, olimme barbaareja, joille ruotsalaiset toivat uuden uskon, sivistyksen ja lempeämmät tavat. Rökitettävä tuollaiset wimpyt on!
ellauri145.html on line 711: Tää oli takuulla kaikki samaa Ranskan rökäletappion 1871 aiheuttamaa oikeistoaaltoa. Ihan sama ilmiö kuin Saxassa 20/30-luvulla. Kylä lähtee äkäsiä meemejä liikenteeseen kun joku kukkoileva maa saa pahan kerran turpaansa. Se että typerä Antti Nyöleen suomensi sen 2005 ei ole ylläri, se on osa tällä vuosituhannella alkanutta maailmanlaajuista talousliberaalia oikeistoaaltoa. Arvostelijalla oli kuitenkin jotain huomautettavaa:
ellauri145.html on line 721: Tämä vanhemmilleen kaunainen vino bretagnelainen nuorukainen on oikeasti aika lystikäs. Ei se mikään Tristan ollut vaan Eetu-Joakim. Sen koira oli Tristan. Sun koiraskin häpee sua. Joakim von Anka oli se Baabelin vankeuteen viety juutalainen kuningas. Homo-Verlainella oli tollanen kirottujen poeettojen katalogi ennen Anteroa, josta Antti tänkin löysi. Oltuaan esisymbolisti siitä tuli esisubrealisti.
ellauri147.html on line 479: Anfang der 1990er Jahre trafen Ylönen und Heinonen auf der Suutarila Highschool Pauli Rantasalmi und Janne Heiskanen. 1994 startete Ylönen mit Eero Heinonen (Bass) Pauli Rantasalmi (Gitarre), und Janne Heiskanen (Schlagzeug) das Projekt The Rasmus (damals nannten sie sich zuerst "Sputnik", dann "Anttila" und schließlich "Rasmus"). Ihre ersten Auftritte hatten sie 1994 in ihrer Schule. Ylönen ist der Frontmann und Komponist der Band. Wegen der Musik brach er die Schule ab. Mit 15 Jahren unterschrieb Ylönen dann den ersten Plattenvertrag für seine Band. Nach der Veröffentlichung von drei Alben verließ Janne Heiskanen 1998 die Band, und Aki Hakala wurde neuer Schlagzeuger bei The Rasmus. Im selben Jahr wechselten sie von Warner Music Finnland zu Playground Music Scandinavia.
ellauri151.html on line 340: Ulkopuliittisen Instituutin toiminnan ja selvitysten on usein mediassa arvioitu olevan poliittisesti värittynyttä. Kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen Sika-Liisa Anttila piti vuonna 2016 Ulkopoliittista instituuttia "Naton haarakonttorina". Ulkoministeri Erkki Tuomioja on arvostellut instituuttia siitä, että se tuottaa pikemminkin mielipiteellisiä näkemyksiä kuin oikea-aikaista informaatiota ja analyysia. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Pekka Tiilikainen on myös toiminut kokoomuslaisten ministerien poliittisena valtiosihteerinä, mm. Alexander Stubbin valtiosihteerinä.
ellauri153.html on line 42: Kirja sisältää proosamuotoista elämänviisautta pienien opetustarinoiden muodossa. Sen on suomentanut limainen Jaakko Hämeen-Anttila, kertoo Miikka Hujanen, Ilta-Pulun toimittaja rikospaikalta.
ellauri153.html on line 232: Helvatti kyltoi Hämeen-Anttila on sit limaisen oloinen. Mieluummin ottais vaikka räjähtäneen sunnimuslimin. Yli-maakari on avannosta nousseen piisamirotan näköinen. Hyvin yhteensoinnahtava kaxikko.
ellauri161.html on line 44: Antti Nyölénin usko siirtää moottoriteitä
ellauri161.html on line 46: Huysmansin kirjan esipuhetta lukiessa alkoi tuntua että Antti Nyölen on hurahtanut. Ja onhan se! Sense on ize asiassa vähän näkönenkin. Vaan onkohan sekin nonbinääri? Hölmö se on ainakin, se sanoo mm.: Valtaosa Suomen metsien eläimistä on minulle uskomusolentoja. Uskon niihin kernaasti näkemättäkin, kuten enkeleihin. Ne ovat tenhoavia.
ellauri161.html on line 50: Vilpittömällä punaoravalla on kuitenkin salamyhkäinen, visusti lymyilevä, huhujen mukaan lentävä serkku, jota kukaan ei ole koskaan nähnyt (haista paska Antti, sellainen on purrut Helmiä, eli todisteet on paremmat kuin epäilevällä Tuomaalla), mutta jolla siitä huolimatta on outo kyky pysäyttää ihmisten turhia rakennushankkeita ja tehdä mutkia moottoriteihin. ”Liito-oravat vaarantavat Vantaan asuntomessut”, uutisoitiin menneenäkin kesänä. Se on toden totta upea saavutus oliolta, jonka olemassaoloon lähes kaikki suomalaiset uskovat ilman todisteita.
ellauri161.html on line 64: napostelee katolisoletetun Antti Nyölénin Tunnustuskirja-postillaa.
ellauri161.html on line 160: Antti Nyölö oli 1990-luvun jälkipuoliskolla mukana kristillisessä kulttuuri- ja mielipidelehdessä Etsijässä, päätoimittajanakin. Hän kirjoitti jo tuolloin vakavia ja intohimoisia esseitä.
ellauri161.html on line 173: Spuget keskustelivat Andyn 2010 esseetuotannosta seuraavasti. Antti Nyölénin Halun ja epäluulon esseet (2010) ja hänen muu kirjalllinen tuotantonsa on kieltämättä usein kekseliästä ja ajatuksia herättävää. Mutta yhtälailla se on täydellisen yliampuvaa ja tökeröä, totalitaristista. Hän on suosittu hahmo kaikenlaisten avarakatseisten postmodernin "teorian" syvyyksiin uponneiden humanistien piireissä, vaikka poliittisesti on murhanhimoinen demokratian vihollinen.
ellauri161.html on line 177: Tähän mennessä lukemani esseet ovat pääosin tunnetason viittauksia eräänlaiseen ideologisesti vahvan uskon omaavan ihmisen impotenttiin raivoon. Muistakaa nyt tämä: Mies on kaikkein vaarallisimmillaan, kun hän luulee tuntevansa totuuden. Niinpä, kun kertomansa mukaan Antti ähkii ja puhkii täyttäessään lomakkeita, jotka kategorisoivat hänet mieheksi tai naiseksi (voi ei!), kun hän joutuu toteamaan, kuinka paljon hän tienaa (ettäs kehtaavat!), kun hänen on julistauduttava ammatin harjoittajaksi (mitä vielä?). Hän toteaakin: "En koskaan ole kärsinyt niin paljon". Nyt seuraa psykoanalyyttistä analyysiä (varoitan!): Nyölénin kärsimykset lomakkeiden edessä on merkki, ei vihasta, vaan raukeamattoman halun (ehkä käsittelen tätä termiä myöhemmin) aiheuttamasta syyllisyydestä, joka on outo ja alituinen haave yhteydestä, täyttymyksestä.
ellauri161.html on line 193: Re: Antti Nyölén
ellauri161.html on line 201: Eli miksi kaikki tämä Nyölénin valitus Velvet Undergroundin Nicon vähäisestä suosiosta? Ei kai Antti Nyölénin sisäinen elitisti ja erikoisuuden tavoittelija salaa nauti voivansa vuodesta toiseen saarnata ihmisille tästä suuresta nerosta, jonka vain hänen kultivoituneen musiikintuntemuksensa omaava on saattanut löytää musiikin historian kätköistä?
ellauri161.html on line 205: Kappaleessa viisi päästään kiinnostavaan gender-keskusteluun (huomio plink feministit!). Antti Nyölén päättää arvuutella Nicon yleistä sukupuoliroolia. Nainen tämä ei ainakaan ole. Antille Nico on ollut yleensä äiti. Mutta nyt hän ehdottaa hullua ämmää. Hullu ämmä on arkkityyppi, ja Nico on sen täydellinen edustaja. Hullu ämmä, Nyölö arvuuttelee, on ehkä dandyn naispuolinen vastine. Feministiä tai luokkataistelijaa hänestä ei voi tulla, sillä hän ei tunnusta sukupuolieroa eikä tunne solidaarisuutta mitään viitekehystä kohtaan vaan halveksii niitä kaikkia - samoin kuin dandy ylenkatsoo muiden standardimieheyttä. Hullu ämmä on mielummin misogyyni kuin feministi. Ennen kaikkea hän on jyrkkä individualisti ja herooisen välinpitämätön muiden ajatuksista ja odotuksista.
ellauri161.html on line 215: Nico ryhtyi käyttämään heroiinia vuoden 1968 tienoilla. Samanikäisenä kuin Antti sai yllätyslapsensa. Vaikea riippuvuus verotti aikaa myöten hänen voimavarojaan, ja hän levytti enää harvoin. Antti levyttää aika usein, paizi messuaikoina. Nico sai aivoverenvuodon ja kaatui polkupyöräretkellä tai päinvastoin, ja hän kuoli Ibizalla kesällä 1988.
ellauri161.html on line 222: Nico esiintyi Helsingissä kaksi kertaa, vuosina 1982 ja 1984. 9-11 vuotias Antti huusi yleisöstä: Äiti!
ellauri161.html on line 230: Rasismiteema. Esseisti Antti Nyölén ottaa Valomerkki-sivustolla kantaa ajankohtaiseen aiheeseen: keskusteluun suvaitsevaisuudesta ja rasismista. Se ei suvaize lainkaan rasismia. Esimerkki on omani mutta ajatus Franciscuksen: broilerihalli on myös ihmisoikeusloukkaus. Hetkinen taas antroposentristi! Broilerihalli on kanaoikeusloukkaus! Tuntuuko väite pahalta? Hyvä! Maistuuko kana pahalta? Paha! Kuitenkin kaikista sanoista kristillisin on "kuitenkin".
ellauri161.html on line 237: Vegaani ja kristitty Antti Nyölén, 44, on esseisti ja kääntäjä. Hän on kotoisin Vantaan Mikkolasta ja asuu vaimonsa ja lastensa kanssa Helsingin Maunulassa.
ellauri161.html on line 246: Antti Nyölen
ellauri161.html on line 259: Messussa käyminen ja pimiötyöskentely madottavat Antti Nyölénin maailman. Nyölö ajattelee, että samalla hän lähenee Jumalaa. Jumala on hänelle realiteetti, josta korkealentoiset sanat ja ylevä filosofia lähinnä erkaannuttavat. Jumala tarkoittaa sitä, että maailmassa on jokin mieli. Antin mielijumala on paxu pieni mies maailman katolla propelli selässä, jakaa sieltä sille mielialalääkettä.
ellauri161.html on line 265: – Saatoin lähestyä uskoa täysin avoimin mielin ja reippaasti, aikuisena kristityksi kääntynyt uskonnottoman kodin kasvatti muistelee. Kaikki nihilismi on vulgaaria ja vaarin! huudahtaa kirjailija ja suomentaja Antti Nyölén, joka on noussut kotimaisen esseistiikan terävimpään kärkeen. Herkullisen kielenkäyttäjän vimmaiset tekstit pureutuvat pisteliäästi kohteisiinsa.
ellauri161.html on line 269: Antti Nyölén ruoskii ankarasti aikalaisia, joiden arvot ovat hänen mielestään mädäntyneitä. Kristitty kirjailija tunnustaa kuitenkin olevansa ”huono ihmisvihaaja”. Eli siis huono apina ja ihmisvihaaja.
ellauri161.html on line 271: Tosin Antti Nyölén on kirjoittanut kovasanaisesti inhasta ilmiöstä ”kristofobiasta”. Nyölénin mukaan kristofoobikko kuvittelee, että kristinusko kieltää iloitsemasta elämästä ja väittää satuja tosiksi.
ellauri161.html on line 280: Antti Nyölén hoitaa hengenelämäänsä hajamielisellä Raamatun ja kristillisen kirjallisuuden hypistelyllä sekä kirkon mystiseen sakramenttielämään osallistumisella.
ellauri161.html on line 295: Murhanlemuinen lihansyöjä helvetistä Antti Nyölén toivoisi, että kristityt kiinnittäisivät enemmän huomiota luomakunnan suojelemiseen, eläinten oikeuksiin ja ekokatastrofiin.
ellauri161.html on line 306: Pessimismi on väärää lohtua. Ruoskiessaan aikalaisten arvomaailmaa Antti Nyölén kuulostaa monesti perin pessimistiseltä.
ellauri161.html on line 313: Filmi ja valokuvapaperi eivät ole vegaanisia tuotteita. Harras hetki: Pimiöön meneminen on kuin menisi messuun, tuumii Antti Nyölén.
ellauri161.html on line 314: Pimiötyöskentely madottaa myös Antti Nyölénin maailman. Samalla hän lähenee Jumalaa, ottaa siitä pimiössä selfieitä. Jumala on siitä hyvin otettu.
ellauri161.html on line 321: Toinen kirjailijan kompromissi liittyy kissojen pitämiseen, jota pohtiessaan Antti Nyölénkin herkistyy.
ellauri161.html on line 329: Katolilainen esseisti ja suomentaja Antti Nyölén kertoo keskiviikkona ilmestyvän Elämä-lehden haastattelussa kuolemasta (ei omastaan, älkää innostuko).
ellauri161.html on line 336: Syntymäkin on saanut Nyölénin ymmälleen. ”Kuka tai mikä antaa elämän? Haluaisin kuulla ateistin vastauksen tähän yksinkertaiseen kysymykseen”, hän tivaa viime keväänä ilmestyneessä teoksessaan Tunnustuskirja. Oletko lakannut lyömästä Nyleenskää Antti? Vastaa tähän yxinkertaiseen kysymyxeen!
ellauri161.html on line 352: Lupasin päättää Antti Nyölénin Tunnustuskirja-kritiikkisarjani positiiviseen sävyyn, joten tässä se nyt tulee, viides ja viimeinen osa ja Nyölén katolisena apologeettana. Aloitan palaamalla kysymykseen Jumala-uskosta. Nyölén kirjoittaa tavallaan aivan oikeaoppisesti Vatikaanin I konsiilin mukaan, että Jumalan olemassaolo ei varsinaisesti ole uskonasia. Se on jotain, jonka ihan perusjärki saavuttaa ilman mitään yliluonnollisia ilmoituksia. Nyölén muotoilee asian näin:
ellauri161.html on line 354: "Aitoja reduktionisteja on vähän. Paperilla on joitakuita, todellisuudessa... ehkei yhtäkään. 1990-luvulla pastori Antti Kylliäinen väitti, että kaikki pääsevät taivaaseen. Minä aiheutan nyt lisää harmia ja pahaa mieltä jumalankieltäjille väittämällä, että kaikki uskovat Jumalaan. Voi tietysti, edelleen, kutsua asioita muillakin nimillä, esim Allah. Minä esimerkixi, uskon humalaan. Humala ja jumala, jumalahumala, ja välillä pimiöön.Kristitty ei usko Jumalan olemassaoloon, joka on ajatukseltaankin perin kummallinen ja sekava, vaan Jumalaan. Hän on hieman sekava. Kuten kaikki muutkin ihmiset." (s. 80-81) Siis jumala. Oman ilmoituxensa perusteella kerrassaan kääk kääk pimpelipom.
ellauri161.html on line 393: Japanilainen lumppukauppa Muji saa nyt kylmää kyytiä. Auringon pojat kiskoo kotiinpäin "valitettavasti" palvelulla. Joululahjoja ei saa vaihtaa jos niist on poissa hintalaput. Vitun vinkuintiaanit! Sääli ettei teihin osunut enemmänkin Antti Nyölénin tuomizemia atomipommeja! Hiroshima oli hyvä osuma, mutta olis jenkit voineet vetää koko poppoon sileäxi kerralla! Ei niistä ole muuta kuin harmia. En edes pidä pikakeitoista, varsinkaan ramenista. Alla muutama valokuvanäpäys Kampin Muji-myymälän ystävällisestä henkilökunnasta.
ellauri162.html on line 50: Antti Nylén ja kuusi muuta bi ja homofiiliä paljastavat rakkaat kirjansa.
ellauri162.html on line 59: Kirjailijahko Antti Nylénin fetissikirja on J.A. Hollolle kuulunut Liddell & Scottin muinaiskreikka-englanti-sanakirja, joka toimi hänen talismaaninaan kääntäjäuran alkupuolella. Haha, kuvasta näkee että se on vaan se taskukirjaversio jonka ostin izekin perusopiskelijana. Sehän on vaan kirjanen. Mulla on se isokin, traagisesti oman käden kautta kuolleen Unto Remexen kappale jonka sain halvalla sen leskeltä. Plus Callen vanha Bülowin sanakirjan ruozinnos 1800-luvulta. Olen selvästi tässä kohin parempi, vaikka valitettavasti paljon vanhempi.
ellauri162.html on line 64: ”Kirjan vaikutus voi olla arvaamaton. Ne ovat säteileviä esineitä, lähellä olevia valaisevia objekteja”, kirjailija Antti Nyölén sanoo, vaikkei ole avaruustähtitieteilijä. Ändy ei ole aikoihin enää ostanut kirjoja. Nyölenin Bokeh-”julkaisuprojekti”, joka ei Nyölénin mukaan ole kustantamo, vaikka keskittyykin pienjulkaisemiseen, tyydyttää uutuuxien nälän.
ellauri162.html on line 70: ”Se liittyy meidän koko modernin ajan itseymmärrykseemme. Kirja on se, mikä erottaa meidät antiikista ja joistakin muista kulttuureista. Se on jotakin omaa tälle sivilisaatiolle.” Huoh Antti alkaa taas paasata, siirrytäänpä seuraavaan julkkixeen.
ellauri162.html on line 340: Antti Nyölenin Huismannisuomennos on selvää 21. vuosisataa. Sellasta rapsakan rouheaa uutta suomea. En brasilienare vid namn Ricardo levde som en död pojke I 20 år. Kari-Jori gjorde det hela livet långt.
ellauri163.html on line 840: Vuosien saatossa pyylevöitynyt Antti Arppe väitteli sanoista ajatella, tuumia, miettiä ja pohtia. Isoluinen blondi Jaana laittoi kyynärpään Eiran keittiön pyöreälle keltaiselle yxijalkaiselle muoviselle pöydälle ja sanoi: nyt pohditaan.
ellauri185.html on line 468: Tämä esitys Tolstoin teologiasta ilmestyi ensixi saxankielisenä nimellä Leo Tolstois politische Ansichten v. 1923. Vasta 30-luvulla oivalsin, luettuani Antti J. Pietilän nyhverömmän teoxen Jeesuxen siveysoppi ja nykyaika (1935), että pystyisin myös teologisesti parempaan. Joten tässä se nyt on! Parempi myöhään ei kuin milloinkaan.
ellauri194.html on line 209: Ranskalainen 1800-luvun kirjallisuus sai Viiva Luomen kiinnostumaan katolisesta kirkosta. Sehän trendasi, kz. esim Antti Nyöleniä. Aiemmin jonkin sortin vasemmistoradikaaliksi ja hipiksi identifioituneen teinin arvomaailma alkoi muuttua konservatiivisempaan ja kansallismielisempään suuntaan.
ellauri194.html on line 1051: Häh, nämähän on kaikki samanlaisia vedättäjiä kuin Teflon ize? Manus manum lavat. Miten hemmetissä jotkut turvelot menee lankaan tämmöseen paskaan? Koska ne on ize ezimässä koko ajan jotain porsaanreikiä! Kyllä korppi korpin silmää nokkii jos saa yllätettyä, sanoi sananlasku mitä tahansa. Mullakin on 1 käden kokemusta jostain saman tyylin konsulteista; no Eski tietysti, ja Iso-Masa, ja size Kouvolassa komeljanttaroinut alivaltiosihteeri, plus ADHD suonikohjuineen, sekä 2. viimeisenä muttei vähäisimpänä Samu Mutajoki ja hännänhuippuna se pieni pyylevä koraaniprofessori, Jaakko Hämeen-Anttila. Kaikki tyynni käärmeöljymiehiä.
ellauri196.html on line 430: Jules Verne: Pohjoista kohti, seikkailuromaani. Karisto 1935 (yhdessä Väinö Hämeen-Anttilan kanssa)
ellauri206.html on line 526: Tule pelaamaan MM-lätkävisaa! Kuinka monta lyöt sisään? Montako maalia Marko "Mörkö" Anttila painoi reppuun jääkiekon MM-finaalissa vuonna 2019? Mitkä olivat Ville Peltosen tehopisteet jääkiekon MM-finaalissa vuonna 1995? Pelejä odotellessa tule pelaamaan Testerin MM-lätkävisaa. Kuinka monta saat oikein? Klikkaa pelaamaan!
ellauri217.html on line 141: Muhammedin jäähyväissaarnasta on esitetty täysin uutta muistitietoa jopa 2000-luvulla. Suomessa Jaakob Hämeen-Anttila on muistavinaan, että Koraani sisältää melko täydellisesti Muhammedin saamat ilmoitukset niin, että unohtumaan on päässyt korkeintaan yksittäisiä sanoja kuten sieltä täältä "ei". Siihen pieneen pyylevään kaveriin ei ole luottamista pitemmälle kun sen jaxaa heittää.
ellauri217.html on line 202: Jaakob Hämeen-Anttilan mukaan islamilaiset lähteet ovat kuin "talo ilman perustaa", mutta koska muutakaan ei ole tarjolla, niihin on luotettava. Muussa tapauksessa humanististen tieteiden saamat tulokset jäisivät huomattavan vähiin. Se olisi hyvin kiusallista.
ellauri217.html on line 206: Edinburghin yliopiston arabialaisen ja islamilaisen kulttuurin professori Jaakko Hämeen-Anttila on kuollut äkilliseen sairauskohtaukseen joulukuun 18. päivänä. Asian vahvistaa HS:lle hänen puolisonsa Virpi Hämeen-Anttila.
ellauri217.html on line 210: Jaakko Hämeen-Anttila oli kuollessaan 60-vuotias. Kansainvälisesti tunnettu huippututkija oli myös tunnettu mediakommentaattori ja tieteellisen tiedon popularisoija.
ellauri217.html on line 212: Hämeen-Anttila syntyi Oulussa vuonna 1963. Hänellä on mittava kirjallinen tuotanto, johon kuuluu käännöksiä ja kymmeniä tietokirjoja. Hän on kirjoittanut paljon muun muassa islamista ja Lähi-idän kirjallisuudesta sekä suomentanut esimerkiksi Koraanin ja Tuhannen ja yhden yön tarinat.
ellauri217.html on line 214: Ennen Edinburghin yliopistoa Hämeen-Anttila oli arabian kielen ja kirjallisuuden professorina Helsingin yliopistossa. Kesällä 2016 hän siirtyi arabian kielen ja islamin tutkimuksen professoriksi Edinburghiin, sillä hän oli pettynyt silloisen hallituksen tekemiin koulutusleikkauksiin ja vaimonsa Virpin pöperöihin.
ellauri238.html on line 544: Pekka Antti Aunus Kejonen (18. heinäkuuta 1941 Kuopio – 10. syyskuuta 2020 Vilppula) oli suomalainen runoilija, kirjailija ja jazz-muusikko. Häntä pidetään suomalaisen beat-kirjallisuuden isänä. Kejosen taiteilijanura alkoi Kuopiossa 1960-luvulla, millä vuosikymmenellä hän saavutti myös suurimman suosionsa. Hän kertoi lopettaneensa esikoisteoksensa Jamien (1963) ilmestyttyä jatsimuusikon hommat ja keskittyneensä kirjoittamiseen. Kejonen joi hampaansa ja nilkutti kepin varassa. Silti hakkasi Penan elinvuosissa toinen käsi selän takana.
ellauri238.html on line 566: Turun kirjallisuusmatinean esiintyjiä vuonna 1962: punkkitohtori Armo Hormia (vas.), kynäilijä Paavo Rintala, kynäilijä Antti Hyry (tasku pullottaa taskubiljardista kai), runoilija Selvä Pyy, tyhjäntoimittaja Pekka Tarkka ja kynäilijä Kaarlo Isotalo. Pekka Tarkan selfiekokoelmat.
ellauri238.html on line 716: Pentti oli super kusipää, onnexi se kuoli suht nuorena. 1/3 sen maxasta oli arpikudosta jo 1973. Antti Hyryn mielestä Keravan talo oli penalaisille liian suuri. Leveitä lautoja. Aitta. Uuni. Oli siinäkin toinen turrvelo. Pena heittää Tuula2n tarjoamat appeet seinille jos ne ei jostain syystä kelpaa sille. Hän ei mukista huoli keittoa. Hän ei syö einexiä. Tuula2 oli laiska, tyhmä ja ruma. Pena oli ahkera, älykäs ja kaunis. What a laugh. Legenda jo eläessään. Vanha, rappeutunut, viinaan kuollut, säälittävä Leino. Pentti istuu keittiössä silmä hädin tuskin auki, kaze harmaana. Pöydällä kossupullo, roskixessa toinen, räkäisiä nenäliinoja, likaisia astioita, pölyä, sotkua, vaatteita hujan hajan, hajua ja törkyä. Pentti tukkihumalassa, viinasta vetelänä, puolitajuttomana, savukkeenpätkä sormissa, jotka ovat laihat ja keltaiset kuin kanan varpaat, toinen tupakka käryämässä täydessä tuhkakupissa, kolmas matolla, johon on jo palanut reikä. Juoppoputki, juopporemmi, juopporeissu, on se kumma miten viina miestä syö. Kaiken lisäxi se on vielä pahaa.
ellauri240.html on line 235: Talonmiehen Piia syötti Seijalle lipeäsaippuoita karkkina. Seija joutui siitä mahahuuhteluun. Siihen loppui leikit Piian kanssa. Pirkko ei päästänyt Laivanvarastajankadun talonmiehen poikaa Antti Rätyä meille sisälle ja teki lopun meidän leikeistä. Allisonin äiti koittaa savustaa Selenaa pois Allisonin kimpusta. Kun olisi niin paljon hauskojakin lapsia!
ellauri243.html on line 406: luksusasunnon Monacosta. Kuva: Antti Hämäläinen / IS, Zuma / MVPhotos.
ellauri266.html on line 121: Tämä hauskasti väärinkuultu lyrics on Härpi Vimpan-Anttilan esikoisen mottona. Toi susi on epilepsia, eli grand mal. Susi nielee 13 kiliä yhteispaino n. 130 kiloa, mutta kuttu ehtii hätiin ja täyttää suden mahan kivillä. Susi menee janoisena juomaan kaivolle ja putoo sinne. Avausjaxossa Mikaelan kurkku on ahdas ja limainen, sinne on juuttunut Villen mälliä. He ovat juuri tehneet aviorikoxen. Varmaan lojuvat sängyn päällä nakuina hikisissä täkeissä niinkuin joka ikisessä Netflix sarjassa. Tekee mieli röökiä. Yllättävä, rohkea, sivistynyt ja hauska. Toikin että käännytään hässimään toinen varvi on nähty miljoonissa pätkissä. Kai se sitten tuppaa olla tällästä. Ainakin sohvakansan toiveissa.
ellauri266.html on line 155: Epileptinen Sari Karalahti (Virpi Hämeen-Anttila) on antanut izelleen luvan pihkaantua Aslania ainakin ääneltään (Liam Neeson) muistuttavaan prof. Mikko Gromaniin. Paizi ettei se ole kuin kirppuinen dosentti. Pitkäköhän sillä on jäykkänä? Jäykistyyköhän sillä edes enää? Jonkun suuremman kiihkeätä ezintää.
ellauri266.html on line 200: Virpi Hämeen-Anttila (s. 15.10.1958 Espoossa) valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 1996. Hän teki väitöskirjan vanhan intialaisen kertomakirjallisuuden teoriasta. Hämeen-Anttila on toiminut opettajana Helsingin yliopistossa vuodesta 1987 opetusaloinaan sanskritin kieli sekä Intian kirjallisuus, historia, filosofia ja kulttuurihistoria.
ellauri266.html on line 202: Tämä Hämeen-Anttila on ollut Suomen Kirjailijaliiton johtokunnan varapuheenjohtaja vuodesta 2017. Hämeen-Anttila asuu Vantaalla. Hän on kertonut, että hänellä on henkistä väkivaltaa harjoittaneesta isästään johtuen dissosiatiivinen identiteettihäiriö. Hämeen-Anttila kuvaa ilmiötä omaelämäkerrallisessa kirjassa Tapetinvärinen.
ellauri266.html on line 204: Tampere kuplii. Sarjis-Finlandian valitsee kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. 2022. Äänikirjat. ... Suden vuodessa 2003 epilepsia sävyttää epä-sovinnaista rak-kaustarinaa. Tokko Virpillä on sentään izellään grand mal vaivoja? Ei se ainakaan ole tunnustanut.
ellauri266.html on line 209: Hämeen-Anttila kuvaa elämänmittaista kamppailuaan kohti kehonsa hyväksymistä ja liittolaisuutta tuoreimmassa teoksessaan Ylipaino (Otava 2020). Kirja alkaa liikunnallisesta ja luovasta läskistä lapsesta, mutta kohtalokkaan painon putoamisen jälkeen alkaa vuosien kipu ja piina. Hän oli laihtunut 60 kiloa eli puoleen entisestään, mutta hän ei ollut tullut yhtään onnellisemmaksi. Hänessä asui (ja asuu vieläkin) pieni ortorektinen poni. Vuosia kestänyt ankara kehohäpeä ei kadonnut, vaikka kilot lähtivät. Paino, ylimääräiset kilot ja lihavuus olivat määritelleet ja rajoittaneet häntä lapsesta asti.
ellauri266.html on line 211: Vaikka olen välillä hurjan kipeä, olen eloisa, Virpi ajattelee. Kipu menee ohi, niin kuin lapsuus. Ja sen jälkeen kaikki on taas paremmin. Bussissa Virpin pää oli jäänyt pari viikkoa aiemmin ovien väliin kuin giljotiiniin. Kaikki aina paranee, tavalla tai toisella, Virpi hymyilee, paizi pää. Virpi Hämeen-Anttila nauttii kevään kukista eniten valkovuokoista. Niitä nautittuaan hän nousee taivaalle painottomasti kuin Muumin muotoinen ilmapallo. Hän on yhdessä miehensä Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa julkaissut nimellä Markus Falk seikkailuromaaneja.
ellauri266.html on line 217: Pieni paxu aviomies Jaakko Hämeen-Anttila asuu Edinburghissa. Perheeseen kuuluu myös kaksi aikuista lasta. Kun Virpi nykyään astuu kotiovesta sisään, vastassa on hiljaisuus. Lapset muuttivat pois muutamia vuosia sitten. Heidän varhainen itsenäistymisensä lukioikäisinä yllätti, molemmat kun olivat kotona viihtyvää sorttia aina kun vanhemmat oli liesussa. Vajaa vuosi sitten myös Virpin aviomies, islamin tutkija Jaakko Hämeen-Anttila muutti Edinburghiin, hän sai zägällä professuurin paikallisesta yliopistosta. Minulta kysytään jatkuvasti, onko tämä nyt hirveä kriisi. Mutta kun olemme olleet 34 vuotta naimisissa, niin kyllä me tällaisen "väliaikaisen" eron (7v tähän mennessä) kestämme nykyteknologian aikakautena. Nyt kun en voi riehua ja räyhätä Jaakolle aamu-Hesarin äärellä, olen huomannut marmattavani hänestä herkästi Suomi 24 palstalla. Näytän kai jonkinlaiselta höpönassulta, kun ihmiset suorastaan hyökkäävät kimppuuni, jos haluavat jotain. Jaakko on onneksi ollut minulle hyvä roolimalli. Hän osaa olla hyvin tiukka, jopa häikäilemättömän suorasanainen ihmisille, jotka haluavat häneltä jotain, johon hän ei ole valmis. Hän on oikeastaan tarkemmin ajatellen aivan hirveä pieni paskiainen. Hyvä että lähti.
ellauri266.html on line 235: Kaksikymppisenä hän painoi luultavasti yli 130 kiloa, mutta selkävaivat olivat kadonneet. Surut ja murheet olivat kasautuneet traanixi kehooni. Häntä eivät kiinnostaneet filosofian opinnot yliopistossa eikä mikään muukaan. Virpi Hämeen-Anttilan kokemus on, että lihavana hän ei kiinnostanut miehiä. Vieläkin häntä raivostuttaa, jos miehet kuvaavat ihannenaisensa hoikaksi.
ellauri266.html on line 238: Ahdistusta lisäsi isä, joka dominoi perhettä saatuaan tietää, ettei hänen isänsä olekaan hänen oikea isänsä. Se oli jatkuvaa huutoa ja karjumista (niinkuin muuten meilläkin kotona), mutta ei isäni hullu ollut, hän oli vain traumatisoitunut. En pelkää putoamista kun kiipeilen seinille, mutta hulluksi tulemista ensin pelkäsin, Virpi sanoo. Masennuksesta ja bulimiasta toivuttuaan Virpi kohtasi tulevan puolisonsa Jaakko Hämeen-Anttilan, joka on tällä hetkellä Edinburghissa professorina. He saivat kaksi lasta. Siitoxet olivat Virpille juhlaa: kas, keho toimiikin moitteettomasti. Jaakolta olen saanut vain ehdotonta hyväksyntää. Hänelle olen sama ihminen kaikissa painoissa, Virpi tietää. Ei hänkään hyljexi sylttyä eikä lasiin sylje. Ei hän näe minussa ennen kaikkea paksut pohkeet, leveän lantion, litteän takapuolen ja epätasaisen ihon. (Varhaisempaa paasausta tästä mieltäkääntävästä aiheesta mm. albumissa 27.)
ellauri269.html on line 48: The Aarne–Thompson–Uther Index (ATU Index) is a catalogue of folktale types used in folklore studies. The ATU Index is the product of a series of revisions and expansions by an international group of scholars: originally composed in German by Finnish folklorist Antti Aarne (1910), the index was translated into English, revised, and expanded by American folklorist Stith Thompson (1928, 1961), and later further revised and expanded by German folklorist Hans-Jörg Uther (2004). The ATU Index, along with Thompson's Motif-Index of Folk-Literature (1932) - with which it is used in tandem, is an essential tool for folklorists.
ellauri278.html on line 475: Kun talvisotaan mentiin, konepistooleita käytettiin ryhmäaseina. Kiväärijoukkueen neljästä ryhmästä oli kahteen sijoitettu pikakivääri ja kahdessa oli ryhmäaseena konepistooli. Ryhmään kuuluivat ampuja ja apulainen, jonka tehtävänä oli mm. täyttää lippaita ja kantaa niitä. Tämä oli niin jäykkä yhdistelmä, että suomalaiset rintamajohtajat - joukkueenjohtajat ja komppanianpäälliköt - tajusivat, ettei siinä ole mitään järkeä. He purkivat "ylhäältä" tulleet määrävahvuudet ja käskivät jakaa komppanian konepistoolit pätevimmille yksittäistaistelijoille, esim. Antti Rokalle.
ellauri278.html on line 477: Kun Antti Rokat sitten vielä varustettiin suksin, porkin, lumipuvuin ja useilla lippailla sekä koottiin iskuosastoiksi, niin saatiin hyvin pienellä miesmäärällä aikaan yhtäkkinen kova tulivoima hyökättäessä "mottien" kimppuun. Lähitaistelussa tämä riitti. Konepistoolin parhaat puolet tulivat näin esille rynnäkköaseena aggressiivisessa sodankäyntivaiheessa. Suomi-konepistooli oli tähän paras mahdollinen ase, varsinkin maamme oloissa, joissa metsä on rajoittava tekijä luodin kantamassa.
ellauri282.html on line 260: Hautamäki (tuskin Antti , ex-assari, Sitran emeritusasiamies, takinkääntäjä, luultavammin Aimo, Rauhanyhdistyxen rovasti ja Siionin lähetyslehden toimittaja Revonlahdelta) oli sanonut tai ehkä textannut Matille:
ellauri282.html on line 495: Häntä ahdisti toisen maailmansodan lähestyvä kauhu, joka oli vielä edessä. Välttääkseen kuzunnan brittiarmeijaan hän jatkoi kirjoittamista ja rukousta kuin Antti Niemi ja uppoutui täysin katolisen kirkon elämään. Vuonna 1941 hänet otettiin trappistiluostariin possun pantiksi. Trappistimunkit ovat osa Cistercian ritarikuntaa, ja ne ovat luostarikunta, joka on täysin omistettu oluenpanolle, juustonteolle, lakaisulle ja muulle ruumiilliselle työlle. Hän uskoi, että antaessaan tämän kaiken Jumalalle hän oli onnistuneesti kiivennyt seitsenkerroksiselle vuorelle ja päässyt paratiisiin. Miltonin paratiisissakin Aatami ja Eeva lakaisivat ensin ja omistautuivat sen jälkeen ruumiilliselle puuhastelulle puutarhamajassa.
ellauri282.html on line 524: Whích What Hanhi (/ˈtɪk ˈnjʌt ˈhʌn/ TIK NYUHT HUHN; Vietnamese: [tʰǐk̟ ɲə̌t hâjŋ̟ˀ] (listen); born Nguyễn Xuân Bảo; 11 October 1926 – 22 January 2022) oli vietnamilainen Thiền-buddhalainen munkki, rauhanaktivisti, tuottelias kirjailija, runoilija ja opettaja, joka perusti Luumu Kylä Perinteen, joka on historiallisesti tunnustettu tärkeimmäksi innoituxexi sitoutuneelle buddhalaisuudelle. "Mindfulnessin isänä" tunnettu Nhất Hạnh oli merkittävä vaikutus buddhalaisuuden länsimaisiin käytäntöihin. Mindfulness (skr. smrti, pal. sati) tarkoittaa muistoa. Sitä mikä palaa mieleen. Lännessä hän on ikoni. En voi ajatella länsimaista buddhalaista, joka ei tiedä Thich Nhất Hạnhista. Selvä länkkäreiden agentti. Tätähän muuten tutki Antti Niemen tytär Maisu, ei saanut juuri mitään mitattavaa tulosta, mutta perusti siitä huolimatta mindfulness-toimiston Tukholman vanhaan kaupunkiin, joka varmaan vetää väkeä kuin häkä. 2019 raportoitiin, että Nhất Hạnhin kannattamasta mindfulnessista oli tullut teoreettinen perusta 1.1 miljardin dollarin teollisuudelle Yhdysvalloissa. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että 35% työnantajista käytti mindfulnessia työpaikan käytännöissä. Varsinaista ison rahan vedätystä siis!
ellauri285.html on line 135: Hullua miten ihan sama mistä aiheesta TIEDE lehden artikkelit ovat, ne alkaa samalla Ukraina-uskontunnustuxella. Vittuako teor. filosofian professorilta edes haetaan neuvoa moraalikysymyxissä. Sitä vartenhan on Timo Airaxisen viran haltija, joka näkyy olevan joku Antti Kuappinen. Kyllä on suomalaisen filosofian maine mennyt manalle. Maria Lasonen on obsessiivinen kiipijä ja Kuappinen ilmeisesti talousliberaali sekin.
ellauri285.html on line 262: Timo Airaxisen seuraaja joensuulainen Antti Kauppinen on kynäillyt luvun Meaningfulness kirjaan Routledge Handbook of the Philosophy of Well-Being. Abstract: This paper is an overview of contemporary theories of meaning of life and its relation to well-being.
ellauri285.html on line 263: Antti Kauppisen tuntevat sanovat, että hän on ihminen, joka päätyy yllättäviin tilanteisiin. Helsinkiläinen museotyöntekijä on Gucci-malli, nuuka palstaviljelijä ja nahkahomoaktivisti. Antti Kauppinen tekee Ylelle Homotutka-podcastia, jossa Kauppinen keskustelee vieraidensa kanssa vähemmistöjen elämästä.
ellauri285.html on line 427: Eloonjääneiden syyllisyys on musta täysin käsittämätön tunnetila. Että muka vika on siinä että sittenhän elämät ovat turhia. Tää on taas sitä rovasti Hautamäkeä. Turhia mihin tarkoitukseen? Ei elämällä ole muuta tarkoitusta kuin se ize. "Linkoloiden elämä oli merkittävintä Suomessa." Taas näitä merkityspellejä. Samanlaisia kuin Antti Kuappinen. Kateen Patin oma Kainin savu haihtui kuin pieru Saharaan.
ellauri286.html on line 623: – Osa näistä henkilöistä, jotka syyttelivät minua julkisuudessa, kyselivät kuitenkin minulta töitä vain muutamaa kuukautta aiemmin, hän toteaa ja jatkaa: – Ohjaajana olen samanlainen kuin ennenkin. En antanut. Turpiin tempasin, tai wiixeen, riippuen ulkonäöstä. Haluaisin nyt kuitenkin jo keskittyä elokuvien tekemiseen, hän sanoo. Käsikirjoituksen olemme tehneet yhdessä Antti Tuurin kanssa.
ellauri299.html on line 477: Turkkulaine Ilkka Malmberg palkittiin kerran vuoden posiolaisena. Osti loppupeleissä hehtaarin mezäpalstan jostain pohjoisesta, varmaankin Posiolta. Malmberg kuoli nopeasti edenneeseen haimasyöpään 3. joulukuuta 2016. Ikää oli kertynyt vasta 60. Malmberg kertoi saaneensa paljon oppia Juha Tantulta (ranskalaiset pastillit) sekä muiden muassa Antti Tuurin, Hannu Raittilan ja Veijo Meren niukasta mutta tarkasta proosakerronnasta. Suuren palkinnon hän sai jutulla Mervi Nykäsestä.
ellauri301.html on line 298: Antti Veikko Ilmari ”Jammu” Siltavuori (29. lokakuuta 1926 Vaasa – 9. maaliskuuta 2012 Kuopio) oli suomalainen rikollinen, joka tuli tunnetuksi kahden kahdeksanvuotiaan tytön murhaamisesta ja ruumiiden polttamisesta maaliskuussa 1989. Sitä ennen hän oli viimeistään 1950-luvulta lähtien syyllistynyt useisiin alaikäisten tyttöjen raiskauksiin. Niiden lisäksi hänet oli tuomittu muista siveellisyysrikoksista, omaisuusrikoksista sekä murhayrityksestä, joista hän istui tuomiota jo 1960-luvulla. Siltavuori kuoli Niuvanniemessä maaliskuussa 2012. Ennen kuolemaansa hän oli vaikeasti dementoitunut.
ellauri316.html on line 301: Antti Oskari Tokoi (ent. Antti Hirvi; Toko on Torkkeli tai Tuomas, Tokoi on Tokola. 15. toukokuuta 1873 Kannus – 4. huhtikuuta 1963 Leominster, Massachusetts, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja. Hän oli Suomen työväenliikkeen alkuvuosien keskeisiä hahmoja. Tokoi kävi kansakoulun ja työskenteli renkinä. Hän lähti vuonna 1891 Yhdysvaltoihin, jossa hän työskenteli muun muassa kaivosmiehenä, tutustuen sikäläiseen ammattiyhdistystoimintaan. Hän palasi vuonna 1900 Suomeen Kannukseen maanviljelijäksi ja kauppiaaksi. Hänet valittiin vuonna 1905 Kannuksen elinkeinoasiamiehexi ja vuoden 1907 vaaleissa eduskuntaan SDP:n listalta. Vuonna 1912 Tokoista tuli SAJ:n puheenjohtaja. Vuonna 1913 hänet valittiin eduskunnan puhemieheksi, ja 1917 hänet nimitettiin Suomen Senaatin talousosaston varapuheenjohtajaksi. Tuolloin hänestä tuli maailman ensimmäinen sosiaalidemokraattinen pääministeri. Miespuolinen Sanna Marin, vaikka rumempi.
ellauri325.html on line 679: Esko Aaltonen. Tuomas Anhava. Veikko Anttila. Heikki Brotherus. Martti Haavio. Lauri Hakulinen. Lauri Hyvämäki. Kauko Kare. Paavo Kastari. Eino Kauppinen. Urho Kekkonen. Arvi Kivimaa. Yrjö Kivimies. Esko Koivusalo Simo Konsala. Matti Kuusi. Reino Kuuskoski. György Lako. Lino Leskinen. Kaarlo Marjanen. Jooseppi Mikkola. Paul Myllymäki. Osmo Mäkeläinen. Niilo Mäki. Eino Mäkinen. R.E. Nirvi. Tauno Nurmela. Ohto ja Päivo Oksala. Aarni Penttilä. Paavo Pitkänen. Jorma Pohjanpalo. Mikko Pohtola. Lauri Posti. Lauri Puntila. Sakari Pälsi. Eino S. Repo. Eero Saarenheimo. E.A. Saarimaa. Matti Sadleniemi. Lauri Simmonsuuri. Esko Suhonen. VJ Sukselainen. Paavo Saippa. Erkki Tanttu. Jussi Teljo. Hannes Teppo. Tuomo Tuomi. Ilmari Turja. Mauno Turunen. Tatu Vaaskivi. Oskari Wahervuori. Kosti Vasa. Torsti Verkkola. Kustaa Vilkuna. Toivo Vuorela.
ellauri325.html on line 687: Kansanrunousarkiston rappukuiluun kuollut Lönnrotin elämäkerturi Aarne Anttila on oikeutetusti luonnehtinut piippua Lönnrotin ”ainaiseksi ystäväksi” – niin kiinteä osa se oli hänen jokapäiväistä elämäänsä. Kirjoitustyötä tehdessä Lönnrotilla oli jopa apuna omatekoinen ja omintakeinen teline, josta piipun sai huulille poltettavaksi niin, että molemmat kädet olivat vapaita työskentelemään, kirjoittamaan paperiliuskoja lehteilemään ja vaikka tumputtamaan.
ellauri331.html on line 607: Antti pantti pakana 
ellauri334.html on line 161: Efter valet 2015 blev det andra nationalspråket en raritet. Centerledaren Juha Sipilä talade inte mycket svenska men sa ibland några fraser. Hans kortvariga efterträdare Antti Rinne (SDP) hade däremot goda kunskaper i språket.
ellauri342.html on line 227: Amerikansuomalaisen Antti Syrjäniemen Daytonin apinajutun sanoista mahtui albumiin 5 vain alkupää, varmaan Tuomari Nurmion aikanaan kesken jättämä. Tässä Syrjäniemen alkuperäinen lyrics lyhentämättömänä. Kuten melkein aina, alkuperäinen on parempi kuin coveri.
ellauri343.html on line 43: Oikeistoknääkkä Antti Tuuri, josta on jo lyhyt tiivistelmä setämieskynäilijöistä kertovassa albumissa 58 syntyi 1944 Kauhavalla Suomen jo solmittua nolon erillisrauhan kärsittyään itänaapurilta rökäletappion. Eli kuulopuheisiin tai suorastaan levottomaan mielikuvituxeen perustuu tääkin iliadi.
ellauri343.html on line 45: Antti Tuurin sanavarasto muodostuu ehkä 500 sanasta. Antti Tuurin ajatusvarasto muodostuu ehkä 5 ajatuxesta. Siinä voi olla kyllä vähän liioittelua. Käärmekeiton syönyt mies.
ellauri343.html on line 119: elämä ISÄNMAALLE: Tästä romaanista syntyi elokuva Rukajärven tie. Eipäsvaan pikemminkin päinvastoin! Ko. läpyskä on kohennettu romaanixi leffamanuskasta. Siltä se vaikuttaakin kyllä. Antti Tuuri kertoo romaanissaan jatkosodasta, velvollisuudesta ja tyhmänrohkeudesta - äärimmäisistä olosuhteista, joihin maailmanhistorian tapahtumat suomalaisia miehiä heittelivät kuin ajopuita.
ellauri343.html on line 132: "Tie Rukajärveen" (tunnetaan nimikkeillä "Neljäkymmentäyksi: Vastakkainasettelu", "Vyöjitys" ja "Viholinjojen takana") on vuoden 1999 elokuva. Perustuu suomalaisen kirjailijan Antti Tuurin romaaniin ”Elämä on isänmaata varten” (Suomeksi: Elämä isänmalle, 1998). Rukajärvi on kylän ja Rugozeron (Muezerskyn piirikunta Karjalan tasavallan) suomalainen nimi. Elokuva perustuu heinäkuun 1941 tapahtumiin, jotka tapahtuvat Itä-Karjalassa Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan aikana. Luutnantti Eero Perkolan osasto on määrätty etenemään vihollislinjojen taakse tukemaan myöhemmin kenraalimajuri Erkki Johannes Raappanin johtaman 14. jalkaväedivisioonan pääjoukkojen etenemistä Rugozeron suuntaan.
ellauri344.html on line 288: Kyllikki Forssell, Antti Litja, Ritva Valkama, Lasse Pöysti
ellauri348.html on line 326: Mielestäni työskentelen aika hyvin. Ainakin yhtä hyvin kuin muutkin lapset, tai paremmin. Minä porskutan kun muut luovuttavat. Mistä koet saavasi elämääsi toivoa? Onko sinulla uskonnollisia tai henkisiä uskomuxia? Miten ylläpidät toivoasi? Mikäs on hätänä kun on Isoo-Antti setänä. Vahva usko auttaa paremmin ku huanom miähe kiippito. Laho puu, mutta kova oxa. Minkäläiset henkiset käytännöt auttavat sinua parhaiten? Esim. meditaatio, lukeminen, rukoileminen, henkisiin palveluihin tai toiminteisiin osallistuminen, musiikin kuuntelu, yhteys luontoon, muu, mikä?
ellauri348.html on line 460: Toivossa on hyvä elää – Haastattelussa Antti Nylén. Menestynyt kirjailija Antti Nylén ei lue ikäviä uutisia. - Olet Suomen virallinen Morrissey-asiantuntija. Morrissey on pilalla. Miltä se tuntuu?
ellauri349.html on line 462: Mitä VITTUA? Eskin koulukaverin Antti Partasen isosisko Liisa, josta Eski puhuu hartaasti muistellen romuluista Liisaa (s. 1947, Pikin ikäinen) 1970 Hyvinkään Puutteenpuistossa, se on se sama Liisa Mäntymies ent. Suurla os. Partanen, jonka 1. mies kuoli leukemiaan (mistä seikasta Liisa imi kaiken irti julkaisumielessä) joka asuu Länsi-Käpylässä ja hymistelee vieläkin jumalisesti Käpylä-lehdessä ellei ole kuollut, joka oli Kristina-tädin ex-kumppani. Kyllä maailma on sitten pieni!
ellauri355.html on line 95: 
Antti-web-1334.jpg?Width=128&RenditionID=6" height="300px" />
ellauri369.html on line 281: (Koraani 22:52, suomennos Hämeen-Anttila, 1995)
ellauri369.html on line 283: Jaakko Hämeen-Anttila -vainajan (levätkööt hänen luunsa rauhassa) mukaan länsimaiset arabian tutkijat yleensä uskovat, että asiat todella tapahtuivat niin kuin Ibn Ishaq oli kuullut kerrottavan, kuitenkin niin, että viime aikoina on tuotu esiin mahdollisuus, että tarinaan on tiivistetty pitempi ajanjakso, jolloin Muhammed ei olisi vielä tuominnut epäjumalia. Toisaalta kertomus muistuttaa kaunokirjallista veijaritarinaa, jossa piru petkuttaa hengenmiestä. Jansen uskoo, että tarina on keksitty antamaan selitys edellä lainatulle Koraanin jakeelle 22:52. K.-H. Ohlig pitää mahdollisena, että saatanalliset jakeet olivat Koraanissa al-Tabarin aikana 900-luvulla ja poistettiin vasta sen jälkeen.
ellauri372.html on line 391: Antti Kirkkala. Julkaistu 14.03.2024 | 07:20. Päivitetty 14.03.2024 | 08:47. by Hamas
xxx/ellauri027.html on line 323: Ralph Waldo Emerson: Luonto, suom. Antti Immonen, 23°45 Tampere 2002. Pieni ylevöittävä esseekirja taidokkaana suomennoksena. Joka tämän ottaa mukaansa kuistille tai kahvilaan, ei pety, vaan kohottautuu sen perustavan hengenlain kautta, jossa sisäinen itu alkaa elää, kun saa valoa, ravinnetta.
xxx/ellauri027.html on line 333: Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttila: Rakkauden atlas, Otava 2005. "Olemme kirjoittaneet tämän kirjan eräänlaiseksi rakkauden kulttuurihistorian atlakseksi, karttakirjaksi, josta näkyy, millaisin silmin muut vaeltajat ovat katselleet näitä maisemia." Sympaattinen, ymmärtäväväinen, lämmin ja laajakatseinen kirja, joka esittelee ihanan soljuvasti rakkauden kuvastoja lännessä ja idässä. Perustuu tekijärakastavaisten poikkeuksellisen suureen lukeneisuuteen ja inhimilliseen ymmärrykseen. Kansainvälsien tason huipputeos, uhkea myös ulkoisessa toteutuksessaan ja kuvituksessaan. Tekijät edustavat sitä harvinaista taitoa, jossa opillinen sivistys ja sydämen sivistys kulkevat käsi kädessä ja inspiroivat kaiken aikaa toisiaan.
xxx/ellauri027.html on line 335: Mm, mitkä maisemat! sanoo el Zorron roistot kaivettuaan neitosen maitomunat esille. Hämeen-Anttilat (nää Lahden Andelinit on tulleet vastaan ennenkin) hellinevät vielä toisiaan, pysyttelevät erotiikan kartalla, näissä kuvissa, näissä tunnelmissa, vaikka vaan näköpuhelimen kautta nyt, kun pyylevä ja pörheä islamisti pikkumies on maanpaossa Edinburghissa ja uus-Hietamies jäi tänne nälkämaalle soittelemaan kodin kuvalehdellä.
xxx/ellauri027.html on line 1283: Siellä oli Isontalon Antti ja Rannanjärvi linnassa.
xxx/ellauri056.html on line 159: Katri Manninen meni uusiin naimisiin syyskuussa 2001. Ensi syksynä hän lähtee miehensä, elokuvakriitikko, käsikirjoittaja Antti Pesosen kanssa kolmeksi kuukaudeksi Italiaan. Sinne Manninen on päättänyt mennä ilman valmiiksi myytyjä töitä. Mukaan mahtuu miehen ja kannettavan lisäksi vain siemeniä, jotka miehen on kannettava omassa pussissa.
xxx/ellauri056.html on line 208: Mannisella on neljä sisarusta, joihin lukeutuvat musiikkivideo-ohjaaja Kusti Manninen ja muusikko Jaakko Manninen. Manninen asuu kahden poikansa ja heidän isänsä kanssa Helsingin Puu-Vallilassa. Puoliso: Antti Pesonen (v. 2001–2006) ja Jyrki Ranta-aho (v. 1997–2000). Katrilla on 4v aikaa vetää Aalto PhD läpitte. 50-vuotispäiväxi voi ehtiä. LinkedInissä on 5 muuta vähemmän julkkista Katri Mannista. Mannisia piisaa kuin Kangasniemen kirkonmäellä.
xxx/ellauri057.html on line 117: Antti Hyry kiittää uusia tylppänokkaisia siitä ettei nokka juutu lumihankeen. Novellissa Leveitä lautoja. Kokkareet toivovat että suurtuloiset saisivat vähän veroalea.
xxx/ellauri057.html on line 236: Hilja tapasi Armas Einar Leopold Mustosen (1878-1926) ensimmäistä kertaa 1900-luvun alussa ollessaan vielä jatko-opistossa. Einar oli pohjoisen poikia, syntyi 1878 Paltamon Paltaniemellä (nykyisin osa Kajaania) sivistyneeseen keskivarakkaaseen maalaisvirkamieskotiin. Einarin isä vaihtoi nimensä Antti Mustosesta Anders Lönnbomiksi parantaakseen mahdollisuuksiaan tulevaan säätyläistaustaiseen vaimoonsa. Hilja pyysi Einarilta juhlarunoa jatko-opiston konventtiin. Kysyi Einarilta, mikä soveltuisi hänen tulevaisuuden urakseen parhaiten. Einar vastasi hänelle leikillisesti: ”Menkää naimisiin.” Haha. Hilja ja Einar tapasivat myöhemmin uudelleen ja rakastuivat intohimoisesti. He eivät kuitenkaan menneet naimisiin ja asuivat yhdessä vain ulkomailla. Parempi niin jos haluu pysyä intohimoisena. Vaikkei sekään auttanut.
xxx/ellauri057.html on line 1123: Wang Wei: Pertti on niin pertti, varsinkin sen romskut, joita on julkaissut 3 vanhoilla päivillään! Yx pääsi jopa Finlandia-ehdokkax. Mut ihan vitun paskoja kaikki. Anttihyry-pastissia (toka), kolmas ties mitä...
xxx/ellauri091.html on line 723: No nyt tää alkaa kuulostaa Antti Hyryltä. Aika lopettaa ja panna maate. Ennenkuin muutun Hilja Haahdexi.
xxx/ellauri104.html on line 505: Paizi jos on keskustan johtaja, jolta puolue kutistuu kuin pyy maailmanlopun edellä. Kukas niitä enää äänestää jos ison talon Anttikin putoo kiesistä? Nyt tytöt pihalle ja Haju Pisilä kiireesti remmiin takasin!
xxx/ellauri104.html on line 816: Pulkkisen lapsuuden koti oli maalaiskylässä. Isä Hermanni oli maanviljelijä ja kustannusasiamies, äiti Tilda emäntä, joka kirjoitti sanomalehtipakinoita. Pulkkinen kirjoitti ylioppilaaksi Joensuun normaalilyseosta 1963 ja opiskeli Helsingin yliopistossa kotimaista kirjallisuutta sekä venäjän kieltä. Hän avioitui teologian kandidaatti Vuokko Rissasen kanssa vuonna 1971. Perheeseen syntyi kaksi lasta, Antti ja Tuuli. Kansanperinteen tallentaja Paavo Pulkkinen oli Matti Pulkkisen isoisä.
xxx/ellauri121.html on line 262: Viimeisinä kesinään Kuula purjehti paljon Päijänteellä ja piti lokkikirjaa, jossa kuvasi järven luontoa, etenkin selkälokkeja. Viereisissä veneissä kiikaroivat Antti Arjava, Pentti Linkola ja Päijänteen erakko Pylvänäinen, vilkuillen toisiaan syrjäkarein.
xxx/ellauri121.html on line 313: Peg was particularly happy that he achieved the kind of swift exit she wanted and avoided the decline into further dementia that she feared. He had a lovely last few weeks locked up on Peg's boat before being taken to the shot. He was an avid birdwatcher like Antti Arjava. Peg's antics wagging her tail out on a limb were a serene joy to watch.
xxx/ellauri121.html on line 424: Paju raita salava, sanoi susi hitaasti. Hopeasalavan taimemme kuivuivat epähuomiossa ruskehixi mutta nyt on niissä onnexi uusia viheriöitä umpuja. Syxymmällä ehkä otan lepäntaimen laiturin vasemmasta korvasta ja istutaan sen kolmannexi näkösuojapuuxi biitsin partaalle. Jos muistan. Kuulostan ihan Antti Hyryltä. Sen vaimon piti pitää turpa rullalla kuin Antti paistoi uudessa uunissa ohrarieviä. Etteivät pääse palamaan. Uunista tuli hyvä. All was well.
xxx/ellauri121.html on line 443: Antti Arjava tutkii naisen asemaa antiikissa, ei se niinkään huono ollut, nainen osaa kääntää patriarkan pään naisellisilla konsteillaan. Antti Arjava tutkii myös selkälokkeja, mikä niiden käytöxessä on tavallisinta. On ilmennyt, että ne lentää liihottelevat Padasjoella ja kirkuvat. Vaikka vesilintujen määrä on vähentynyt lopun edellä, täällä Padasjoella on niitä vielä runsaasti. Antti Arjava on Milli-Mollin transuversio. Antti Arjava antoi Matin lukea vanhoja Akujansa 50 pennillä. Antti Arjavan kynät olivat pituusjärjestyxessä. Matti siirsi piruuttaan yhtä paikaltaan. Kun Antti tuli syömästä, se heti huomasi: sä olet kajonnut mun kyniin! Kuenimaettoemiae kanoja! Kun Antti Arjava tuli koppavine äiteineen käymään majalla Padasjoelta, Matti sanoi parin päivän päästä: voisiko Antti lähteä jo kotio. Äiti sanoi: sovittu aika on oltava. Toista kertaa ei Antti Arjavaa tänne pyydetä.
xxx/ellauri126.html on line 816: Esimerkiksi "aikuisten oikeesti", Ari Koivunen ja Antti Tuisku, besserwisserit, CD-koteloiden päällä oleva muovi, coverbiisit, Crocsit, Danny, dieetit, diesel- ja bensakoneiden vertailu, englanninkieliset tittelit, esimiehet ja alaiset, Espanjan eläkeläiset, fläppitaulut, laserosoittimet ja kaksipuolinen teippi, herätyskellon torkuttaminen, hikeä ozaliinaan pyyhkivät läskit, "hätätilassa riko lasi" vasarat, inttijutut, izensä ezijät, jatko-osat, jenkkakahvat, johdot, joululahjojen ostaminen, jouluvalot kesäkuussa, julkinen nenänkaivuu, juopon tuuri, juuri sinä: heitä tämä kirja vittuun ja mene töihin, jälkiviisastelijat, jäätelöauto, "kannettavat" tietokoneet, kirkollisvero, kiroileva siili, KOKO VIESTIN CAPS LOCK POHJASSA KIRJOITTAVAT URPOT, kotiteatteriurpot, kylmä kala -kättelijät, kännykkäkotelot vyöllä, käsityöblogit, liian ylös nostetut housut, liito-oravat, Markkuliitto, marttyyrit, metrilaku, miljoonat kaukosäätimet ei vehkeisiin, mukafiksut pellehermannit, jotka viittaavat itseensä sanalla allekirjoittanut, naaman kiilto reissujen jälkeen, Nico Rosberg, "niimpä", näppäinäänet, Näsinneula, ohuen ohuet leikkeleet, paperiprosessimiehet, peltipoliisin välähdys, penkiltä vitusti nostajat, perusjurpot hississä, pihatalkoot ja yhtiökokoukset, pirteät radiojuontajat, pissikset, projektit, puheluiden vitun ärsyttävät lopetusrutiinit, "RE Vs: vs: VS. RE Terve!", "Ruuhka-Suomi", se, että "sanos muuta" ja "Älä muuta sano" tarkoittavat samaa, se, kun on "ihmisiä liikeellä", painukaa vittuun! seniilit, debiilit ja gerbiilit, sisäisesti kauniit ihmiset, suomenruotsalaiset, teekkarit, teinityttöjen laihdutus, tietokoneen uudelleen käynnistäminen AINA kun tekee jotain, tsätit, turistit, tusinajulkkikset, TV Shop, TVstä tuttu, tyttöystävät, jotka puristelevat poikaystävänsä finnejä, tyypit, joiden on pakko sanoa joka asiaan jotakin, tyypit, jotka luulevat, että parisuhde paranee, kun otetaan koira tai hankitaan kakara, tyypit, jotka soittavat miljoona kertaa junasta, vaikka puhelu katkeaa heti, "vanha ällä", Venäjä, vesipullot, viinaa kannattaa hakea laivalta-matemaatikot.
xxx/ellauri128.html on line 171: Kolmas "Hyvää yötä", toim. Väinö Hämeen-Anttila, Hämeenlinna: Karisto 1936
xxx/ellauri128.html on line 177: Kuulostaa aika pahalta. Toi Väinö tuli mainituxi Tutun kuvaraamatun kääntäjänä. Samoja Hämeen-Anttiloita kuin limainen Jaakko ja sen lälly rouva Virpi. Rafu oli armoton nyhverö, mannertenvälinen nahjus. Loivamaa on (n.h.)
xxx/ellauri137.html on line 98: Keväällä 2019 Souri oli vihreiden eduskuntavaaliehdokkaana ja piti Youtubessa vaalikanavaa nimeltä Noitarovio. Yhtenä vieraana oli Rantala – hän puhui suoliston mikrobiomista. Toinen vieras oli lääkäri Antti Heikkilä, joka suhtautuu lääkkeisiin penseästi. Heikkilä tunnetaan myös vähähiilihydraattisen ruokavalion ja rasvankäytön puolestapuhujana. Rantala puolestaan sanoo rasvojen demonisoinnin olevan sokeriteollisuuden propagandaa. Sokerin demonisointi puolestaan on lehmäteollisuuden juonia. Videolla Heikkilä esitti omintakeisia näkemyksiään ja muun muassa väitti gluteenin aiheuttavan psykoosia. Sen on valmis uskomaan kuin kuuntelee Heikkilää. Souri näytti nielevän Heikkilän puheet pureximatta kuin hentosudenkorento jauhopukin toukan.
xxx/ellauri137.html on line 102: ”Tästä tuli hirveä haloo tästä Heikkilästä. Mä allekirjoitan vain sen, mitä mä siinä sanoin, vaikka puhui Anttikin sillä videolla ihan fiksuja”, Souri sanoo. Hän ihmettelee, miksi toimittajat eivät kysyneet hänen näkemyksiään aiheesta. Ilta-Pulusta sentään soitettiin ja naurettiin. Faktantarkistusvaiheessa Souri neuvoi soittamaan Rantalalle, sillä tämä osaisi kertoa, ”missä viimeisin tiede menee”. Näin toimittaja tekikin ja soitti myös toiselle professorille. Jutun julkaisu venyi ja venyi. Lopulta Souri soitti lehden päätoimittajalle, joka kertoi, ettei juttua julkaistaisi. Souri on ollut julkisuudessa yli 30 vuotta. Hän sanoo, että häntä ei ole koskaan ennen tällä tavoin ”sensuroitu”. Ei edes Playboy-lehden kuvissa. Kaikki sai näkyä. Lämmintä piti vaikka läpi näkyi.
xxx/ellauri157.html on line 356: Jukka Martti Kemppinen (s. 23. joulukuuta 1944 Kauhava) on suomalainen varaprofessori, varadosetti, filosofian varatohtori, varatuomari, Marja Kemppais-vainaan varamies, varakirjailija ja varasuomentaja. Jukka Kemppinen oli Antti Tuurin varaluokkatoveri Kauhavalla. Jukkis hääri vaimo Marjan kanssa Otavalla kunnes Paavo Haavikko sarvetti sen Marjan suostumuxella. Se on sählännyt vallan hirveästi sekä oikeussalitekniikassa että käännöxessä. Sen suomentamat Singerit on huomattavasti kehnommin käännettyjä kuin Liisa Ryömän. Kemppinen on saanut kirkon kirjallisuuspalkinnon, sillä Jukkis on kääntänyt Raamatun yli 10 kielestä.
xxx/ellauri165.html on line 649: Suomessa apokatastaasiopin edustajana tunnetaan esim. luterilainen pappi Antti Kylliäinen, joka on julkaissut teologisen pamfletin nimeltä Kaikki pääsevät taivaaseen: Välttämättömiä tarkistuksia kristillisiin opinkohtiin (1997).
xxx/ellauri179.html on line 275: Grace Ernestine Hall, sittemmin Grace Hall Hemingway (June 15, 1872 – June 28, 1951) was an American opera singer, music teacher, and painter. Sen isä oli todennäkösesti chicagolainen teurastaja tai lihakauppias. Sen on tytär ainakin näkönen, vielä pelottavamman kuin Keskustan Sirkka-Liisa Anttila (kisa ratkeaa kyllä vasta loppumetreillä).
xxx/ellauri199.html on line 935: – Me läheiset ehdimme hädin tuskin heittää isälle hyvästit, jälkeenjäänyt Salmi sanoo Iltalehdelle. Salmen merkitystä suomalaisen musiikin sanoittajana kuvaa muun muassa se, että mies on sanoittanut tuhansia kappaleita. Erityisesti vuonna 1942 syntynyt Salmi muistetaan lapsuudenystävänsä Irwin Goodmanin eli Antti Hammarbergin monien suosittujen laulujen sanoittajana. Pitkään alamaissa olleen Goodmanin ura lähti rakettimaiseen nousuun, kun Salmi sanoitti kansantaiteilijalle kappaleen Rentun ruusu vuonna 1988. Veikko ”Vexi” tunnetaan yhtenä Suomen musiikkihistorian suurimmista sanoittajista. Salmen kynästä ovat lähtöisin myös muun muassa kappaleet Sydämeni joulun teen, Katson sineen taivaan sekä Goodmanin Vain elämää. Näistä kappaleista en muista mitään, mutta oli Vexillä tunnettujakin kappaleita, kuten Mahtava peräsin ja pulleat purjeet tai Sankt Pauli ja Reeperbahn.
xxx/ellauri208.html on line 857: Antti on lyhytkasvuinen ja isopäinen niin kuin Peltirummun (1959) Oskar. Ikäisekseen hän on älykäs. Hänellä on insestisävytteinen ja omistushaluinen suhde äitiinsä Kaarinaan.
xxx/ellauri208.html on line 861: Antti on epäluotettava kertoja, jonka tarinassa on aukkoja. Lähes loppuun asti Antti esittää itsensä voittajana, aina tilanteen päällä olevana. Hän on lahjakas mutta outo, ulkopuolella, säälimätön, erityisherkkä.
xxx/ellauri208.html on line 888: Tomtarnas julnatt av Alfred Smedberg Midnatt råder, det är tyst i husen, tyst i husen, alla sova, släckta äro ljusen, äro ljusen. Tipp tapp, tippe-tippe-tipp-tapp, tipp, tipp, tapp. Se, då krypa tomtar upp ur vrårna, upp ur vrårna, lyssna, speja, trippa fram på tårna, fram på tårna. Tipp tapp, tippe-tippe-tipp-tapp, tipp, tipp, tapp. Å Helga natt, veisaa Björlingin Jussi. Voide teacherin mummi Gunvor kuuli sitä Tukholman oopperassa pienenä. Sixi voise teacheristakin tuli voise teacher isona. Voise teacher nauttii joka hetkestä. Naura sinäkin, Antti, naura mukana!
xxx/ellauri208.html on line 890: Pikku Antti on ällö narsisti. Beska lakritsstånger. Milloinkahan viimexi ne on mulle maistuneet. Vaikka muna seisoo joskus aamutunteina se on silti oudon tunnoton. Viime yönä seisoi kun näin unta polkkatukkaisesta hoikasta pieni- mutta pyöreärintaisesta naisesta joka antoi mun mielellään vähän sieltä täältä hypistellä. Mutta sellaista ei voi pitkään jatkaa ilman aikojaan, on pakko edetä reippahasti nussimaan, muuten menee näpein hetki ohi. Ilman kasvua ei ole onnea.
xxx/ellauri208.html on line 898: Antti ja Taru on ikäänkö vaihtaneet sukupuolta. Olikohan Annikalla tollasia muu-skizoja? Ainaskin sillä toisella kolholla kynäilijättärellä oli, sillä loistavalla Helenalla. Paasaava luonne joka kynäili tylsähköjä kirjoja. Jonkun pystymezän hourulan johtajatar. Hirvee kasa adoptoituja lapsia. Sitten minut määriteltiin tytöxi. Se oli Veronica Pimenoff.
xxx/ellauri208.html on line 961: Kertojana ja päähenkilönä Veljeni Sebastianissa on 11-vuotias, 7-vuotiaan kokoiseksi jäänyt mutta älyltään ylivertainen, suuripäinen Antti. Antin tasainen ja rauhallinen elämä yksinhuoltajaäidin, Kaarinan, kanssa päättyy, kun kuvaan astuu mukaan Mika, isä-ehdokas ja Antin ja Kaarinan symbioottisen suhteen rikkoja. Antin ja Mikan välillä alkaa hurja oidipaalinen valtataistelu ja kilpailu Kaarinasta, jossa kaikki keinot, fyysinen ja psyykkinen haavoittaminen, väkivalta, jopa tappaminen, ovat sallittuja. Antin kertojanääni riisuu kaikki verhot – "olenhan lapsi ja lapsen suusta kuulee totuuden" – mutta jättää lukijan kyselemään mikä tarinamaailmassa on totta, mikä Antin kuvittelua. Silti vittu, kuka sit on tää paljon puhuttu Sebastian? Ei selviä, ei kai ole pakko ize lukea? No ei, tässähän se tulee:
xxx/ellauri208.html on line 963: Veljeni Sebastian kiinnittyy jälleen, niin kuin Annika Idströmin romaanit yleensäkin, selkeästi aikaan ja tunnistettavaan paikkaan, jonnekin Itä-Helsinkiin, mutta samalla siinä kiteytyy niin kuin myytissä tai sadussa jotakin perustavaa ja yliyksilöllistä inhimillisestä kokemuksesta. Hädän hetkellä Antti, jonka hahmossa on yhtäläisyyksiä Günther Grassin Peltirummun Oskariin, turvautuu ystäväänsä – tai mielikuvitusystäväänsä – Sebastianiin. Järkyttävyydestään huolimatta romaani päättyy kohoamisen ja kosmisen kaikkiyhteyden tuntoon, kun romaanin lopussa Sebastian kutsuu ikkunalaudalla kuudennessa kerroksessa istuvaa, äitinsä menettänyttä Anttia mukaansa "maailman katolle" kohti tähtiä ja kuuta, osaksi "ympärillä avautuvaa äärettömyyttä". Hoo hoo jaa jaa, täas tällänen Astrid Lindgreniltä tuttu hyppy pimeään veljen yllytyxestä, kohti Kankijalan fantasiamaailmaa.
xxx/ellauri215.html on line 61: Tässä vielä pari lähikuvaa seuraavilta käynneiltä. Sirun tukka pitää vetää viehkeämmin ozan peitoxi, ja vasen silmäripsi kaipaa kipeästi laittoa. Sirun nenä on kenties liikaa Sirkan mallia, taiden vuolla sitä nykerömmäxi. Voi ei! Sirun silmämeikit levisi, ja kun koitin pestä niitä pois, naama musteni, nyze näyttää Becchin ruskealta tytöltä. Otin siltä epäonnistuneet silmäripset pois. Joopa joo, 1 askel eteenpäin, 2 taaxepäin. Voiskohan jalkaterät tehdä täyttämällä varvassukat vanhoissa saapikkaissa makroflexillä? Pikkuveikka fig. 3. on feikkiä, se oli vain kusen kyllästämä puolivetelys. Komein elin Antti A. Mukusella on reppumaha. Puutarhatonttu kurkistaa pulkkosienen takaa.
xxx/ellauri227.html on line 240: Härpi Vimpan-Anttila
xxx/ellauri227.html on line 264: Hämeen-Anttila asuu Vantaalla. Hän on kertonut, että hänellä on henkistä väkivaltaa harjoittaneesta isästään johtuen dissosiatiivinen identiteettihäiriö. Eli sillä siis on sivupersoona jonka nimi on Taimi Mähönen. Hämeen-Anttila kuvaa ilmiötä omaelämäkerrallisessa kirjassa Tapetinvärinen. Härpi ja Laiska-Jaakko ovat (olivat) Suomen kulttuuriskenen Tweedledee ja Tweedledum. Niiden dekkarihahmo Markus Falk on (oli) plagioitu Camillan samannimisestä Erikasta.
xxx/ellauri227.html on line 267: - Hämeen-Anttila, Virpi & Hämeen-Anttila, Jaakko: Rakkauden karttakirja. Näpeimmät paikat osoitettu nuolilla. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-20024-0.
xxx/ellauri227.html on line 268: - Hämeen-Anttila, Virpi & Hämeen-Anttila, Jaakko: Tarujen kirja: Kansojen kertomuksia läheltä ja kaukaa. Koonneet ja kaukaahaetuin selityksin varustaneet Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttila. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21475-5.
xxx/ellauri232.html on line 280: Kramsun vanhemmat olivat merimies, talonomistaja (on siinäkin duuni) Antti Kramsu ja Brita Liisa Anglén. Tultuaan ylioppilaaksi 1874 hän opiskeli Helsingin yliopistossa filosofiaa, historiaa ja suomen kieltä kuitenkaan valmistumatta. (Tää tuntuu olevan yxi runoilijoiden kompastuskivi.) Kramsu oli toimittajana useissa lehdissä eri paikkakunnilla, Oulun Wiikko-Sanomissa hän oli 1879, Oulun Lehdessä 1880–1881, turkulaisessa Aurassa 1885–1886, Rauman Lehdessä 1886–1889 ja porilaisessa Satakunnassa 1890–1891. Hän toimi myös Rauman kaupunginvaltuuston sihteerinä ja opettajana.
xxx/ellauri237.html on line 348: Alikersantti Antero ”Antti” Rokka on fiktiivinen hahmo Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas. Antero Rokka on hyvin tunnettu hahmo, ja hän on saanut lähes arkipäiväisen roolin Suomen kulttuurissa. Rokan esikuva oli Väinö Linnan oman todistuksen mukaan Linnan asetoveri Viljam Pylkäs.
xxx/ellauri250.html on line 368: Nääsböö konstruoi mongolinnäköisestä suomalaisesta maahanmuuttajasta Jussi Kolkasta (joka jostain syystä puhuu väärinkirjoitettua suomenruåzia) itämaisia taistelulajeja harrastavan pedofiilin. Jostain syystä kuvittelen Jussin Antti Arpen näköisexi. Se on röyhkeä väkäleukaiselle norski Harrylle, mikä ei Harrystä ole yhtään koselig. Harry alkaa vittuilla Jussille ilkeästi norjaxi. Finnens ansikt var hvit. Taitaa olla turha toivo että Jussi saa vielä tilaisuuden vetää Harryä niin lujaa lättyyn että väkäleuka irtoaa. Kolkkapoika vaikuttaa kiltiltä norskiin juoppolalliin verraten. Mutta remmin pahin fyr on selkeästi Jonne ize. Han ser ut som en erigert, våt penis skjövet øver baken til den som hade på sig byxene.
xxx/ellauri253.html on line 318: Antero istui Antti-enolta perimäänsä 50-luvun nojatuoliin. Kohta hän saisi Marjalta turmeltumatonta pillua. Marja oli pienipalkkaisen lääkäriperheen turmeltumaton tytär. Onko sellaisia muka.
xxx/ellauri280.html on line 87: Viihderomaanien ohella Bennett julkaisi merkittäviä realistisia elämänkuvauksia, kuten The Old Wives' Tale (1908) ja niin sanotun Clayhangerin trilogian (1910–1916). Hän hyödynsi kotiseutuaan kirjojensa materiaalina. Bennettin teosten suomennokset ilmestyivät aikansa halvoissa suosikkisarjoissa, kuten Otavan Tähtisarjassa. Novelli Naimisiin johtamassa, ilmestyi antologiassa: Seitsemäs "Hyvää yötä"!: hetki lepoa kunnes nukutte, toim. V. Hämeen-Anttila (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_H%C3%A4meen-Anttila), Hämeenlinna: Arvi A. Karisto 1940.
xxx/ellauri286.html on line 624: – Osa näistä henkilöistä, jotka syyttelivät minua julkisuudessa, kyselivät kuitenkin minulta töitä vain muutamaa kuukautta aiemmin, hän toteaa ja jatkaa: – Ohjaajana olen samanlainen kuin ennenkin. En antanut. Turpiin tempasin, tai wiixeen, riippuen ulkonäöstä. Haluaisin nyt kuitenkin jo keskittyä elokuvien tekemiseen, hän sanoo. Käsikirjoituksen olemme tehneet yhdessä Antti Tuurin kanssa.
xxx/ellauri295.html on line 322: Kirjailija Antti Tuuri kirjoittaa Ernon läxiäisistä 2009 tuoreessa kirjassaan "Lähikuvassa Erno Paasilinna", että Tervolan kirkkoherra ei antanut lupaa pitää Erno Paasilinnan muistotilaisuutta seurakuntakeskuksessa, vaan se jouduttiin pitämään [= saatiin pitää] ortodoksisessa tsasounassa Tervolan Varejoella. Kirkkoherran perustelu oli se, että Erno ei kuulunut evankelis-luterilaiseen kirkkoon. "Kirkossa ei saa järjestää ei-hengellisiä tilaisuuksia". Kyse oli vain siitä, että kirkkotilaa kysyttiin sellaista tilaisuutta varten, jossa ei saanut olla mitään hengellistä. Siellä ei ollut muuta kuin hengetön Erno Paasilinna ja nippu muita pakanoita. Samanlainen narsisti kuin Peppu Roth joka kazoi asiaxeen orkestroida omat läxiäisensä.
xxx/ellauri295.html on line 461: Martti Joenpolven vanhemmat olivat ratatyömies Antti Joenpolvi ja Ida Ester Nurmi. Joenpolvi opiskeli Työväen akatemiassa 1957–1958 ja hän on toiminut kirjailijan työnsä ohella Tammer-mainos Oy:n mainostoimittajana 1959–1962 ja 1966–1967. Päätoimiseksi kirjailijaksi Joenpolvi ryhtyi 1968. Hänen uusin teoksensa on romaani ”Kerrottu elämä” (1997). Hän puri puuta ja potki pilttuun seiniä samassa Gummeruxen tallissa kuin Patti.
xxx/ellauri295.html on line 664: Jouko Tyyri ja Antti Tuuri tuppaavat aina mennä sekaisin. Tuuri on se oikeistopaska Pohjanmaalta jonka isoisä lähti lakkorikkurixi Valtoihin. Jouko Tyyri (1929-2001) oli niin mitätön aforisti ettei siitä löydy edes kuvia.
xxx/ellauri298.html on line 471: Antti Eskolan esseekokoelman Uhka, toivo ja vastarinta aiheet ja teemat ovat (tai olivat) elämänhallinta, uhat ja yhteiskuntakuvaus. Tarkka aika on (oli) 80-luku.
xxx/ellauri298.html on line 477: -Sodanjälkeinen, ajattelultaan yksiulotteinen Suomi alkoi vapautua, ja juuri siihen aikakauteen sosiologien puhetapa puri erittäin hyvin. Sosiologiassa oli tuolloin iskuvoimaa, sanoo tätimäisen näköinen Alapuro, munakarvat ozalla. Tai sanoi, nythän sekin on jo vainaja. Niin on muuten Antti Eskolakin. Ja shakinpelaaja Thomas Ristoja, joka kuoli hiljan Ruåzissa.
xxx/ellauri298.html on line 488: – Nyt kaikki on kaupallistettu: vanhukset ovat bisnes, sote-uudistuksen valinnan vapaus bisnes ohjata verorahoja yrityksille ja niin edelleen. On selvää, että kehitystä nyt myös kommentoivat taloustieteilijät, Antti Eskola murisee. Tai murisi, se veti henxelit 2018. Heitti lusikan nurkkaan. liittyi jäykkäjalkaisten pataljoonaan työntämään koiranputkea.
xxx/ellauri298.html on line 497: Alapuro kiteyttää (kiteytti) asian niin, että vaikka sosiologia tieteenä on (oli) edelleen vahvasti hengissä, se ei ole enää aikakautensa karismaattinen muotoilija. Kaikkein haikeimman arvion antaa (antoi) Antti Eskola. – Aikoinaan me uskoimme tietoon ja valistukseen. Ajattelimme, että jos tieteen keinoin ihmiselle kerrotaan, kuinka tosiasiat ovat ja miten yhteiskunta toimii, se johtaa muutokseen. Oli virhe uskoa niin. Eivät ihmiset vapautta halua vaan rahaa, ja rahan puutteessa edes viihdettä. Panem et circenses. Odi profanum vulgus et arceo. Pecunia non olet.
xxx/ellauri304.html on line 87: Narsistisen persoonallisuushäiriön juurilta löytyy yleensä toistuvaa kaltoinkohtelua tai vaille jäämistä – mutta yllättäen myös ylisuojelevaa vanhemmuutta. Jos koko lapsuus on tukahduttavaa ylisuojelua, vuorovaikutustaidot ja itsenäistyminen vanhemmista saattavat vaurioitua. Lapsesta tulee joku Antti Arjava. Vanhempi saattaa kieltää ja estää lasta kohtaamasta ihmisiä, joiden perhetausta on toisenlainen, kuten Matti Pylkkänen. Ylisuojeltu lapsi puolestaan on Mannisen sukuun kuuluvan vanhempansa minuuden jatke.
251