Motive der Bildgeschichte scheinen eher dem Leben des Antonius Grossen entnommen zu sein!
Flaubert siteeraa vaan Anton lukemat peukalovärssyt (lihavalla). Pitää kazoa myös asiayhteyttä, neuvoi Syväntö. A. on hyvin hyvin nälkäinen, pahalla mielellä ja tuulella. Äkäisenä kuin piru lukee raamattua, vaihtaa kanavaa, surffailee sana-aalloilla. No se on nähnyt nää kaikki, pelkkiä uusintoja. Miseret homo unius libri. Piget, pudet, paenitet, taedet atque miseret.
ellauri043.html on line 263:
Anton seisoo kallella kypärin. Tuulen rapistellessa kirjan lehtiä se hätkähtää hereille, ja lukee:
Antonius panee nauruxi; levittäen käsivartens se sekottaa sormillaan kirjan sivuja. Sen silmät sattuu tähän kohtaan::
Antonius
Antonius,
Antonius kumartuu. Ison sataman ympärillä on keskeytymätön sarja kuninkaallisia rakennuxia: Ptolemaiosten palazi, Museo, Poseideion, Caesareum, Timonium (jonne Marcus Antonius pakeni), Soma, jossa on Alexanterin hauta; toisessa päässä kaupunkia Eunostoxen takaisessa esikaupungissa on lasitehtaita, hajuvesipajoja ja papyrusmyllyjä. Antonius kulkee niiden keskize. Ne laahustaa sen perässä, pyytää sitä välimiehexi, muiskuttaa sen käsiä. Koko yleisö buuaa niille. Anttu iloizee niiden nöyryytyxestä, ihan törkeesti, Näinpä siitä onkin tullut hovijulkkis, tsaarin luottomies, pääministeri! Konsta laittaa diadeeminsa Antun päähän, Anttu pitää sen päässä muina miehinä.
Antonius
Antonius kääntyy, ja näkee vielä 3 samanlaista razastajaa samixilla aaseilla, samassa asennossa. Antonius
Antonius sanoo huoh. Antonius perääntyy. (Väpelö.) Rouva lähentyy ja sanoo ärtyneellä äänellä: Antonius kazoo niitä vasten tahtoaan. Antoniusn hampat kalisee. Antonius ristii silmänsä. Rouvan kadottua Antonius näkee lapsen hytin kynnyxellä. Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius
Antonius Antonius Antonius Ja ihan totta, Hilarion oikenee ihan silmissä, ja Antonius sulkee silmänsä ollaxeen näkemättä sitä.
Se vetää kynän vyöstä, ja maassa jalat ristissä papyrusrulla kädessä se nostaa pään pyhää Antoniusta päin, joka istuu sen vieressä oza vielä lysyssä. Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Ja Antonius näkee edessään valtavan basilikan. Armi Hilario etenee jengin keskellä. Kaikki tervehtii sitä. Antonius, joka kulkee ihan sen liiveissä, havainnoi toisia. Se huomaa joukossa paljon naisia. Monet on pukeutuneet miehixi, tukat ajettuina. Sitä pelottaa.
Antonius Antonius Antonius meinaa vastata. Mutta Hilarion sanoo sille hiljaa että tää mies on valtava Origenes; ja Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius
Antonius Hilario on kadonnut; ja Anton ajautuu tungoxessa seuraavan tiimin eteen:
Antonius
Antonius Antonius Antonius Antonius kääntyy, ja sen lähellä, toisella puolella penkillä, istuu toinen nainen — tää on blondi,
Antonius Antonius
Antonius Ja kaikki lahkojohtajat tekee ringin Anton ympärille, joka itkee pää käsissä.
Antonius Antonius kiemurtelee, pääsee karkuun niiiltä; — ja huomaa täysvarjoisessa nurkassa, Antonius Antonius Ja Antonius tuntee käsivarrellaan kovan kouran, joka vetää sitä mukaansa.
Savilamput näiden kuvatusten alla heittää häilähtelevää valoa. Antonius, huomaa muurin raosta kuun, joka loistaa kaukaa maininkien päällä, ja se erottaa jopa pientä säännöllistä liplatusta, ja laivan kölin soinnittoman äänen sen kolhiessa möljän kiviin. Sataman tuoxut sekoittuvat kuumassa ilmassa lampunkäryyn. Lampunsydämmet kärskyttävät ja ovat sammumaisillaan; pitkät itikat käy turnajaisia. Ja Antonius
Antonius
Lohduttajien joukossa, Antonius panee merkille kaljun äijän, mustakaavun, jonka hahmo on näkynyt jo jossakin; se pitää kannustuspuheita maailman mitättömyydestä ja valittujen käsittämättömästä pullasta.
Ja vastapäisessä loosissa leijonat kävelee edetakaisin tauotta, jatkuvassa nopeassa liikkeessä, rivakasti. Suurin niistä yxkax kazoo Antoniusta, alkaa karjua, ja sen suusta nousee höyryä. Antonius
Kuuluu ruoskan läiskettä. Kristityt horjahtaa , — ja pannaxeen asioihin vauhtia, veljet tyrkkii niitä. Antonius sulkee silmänsä.
Niitä tulee lisää, köykäsesti. Silmiä kiiluu pitkien verhojen raosta. Niiden askeleiden huolettomuudesta ja niistä lähtevistä tuoxahduxista Antonius tunnistaa ne patriisinaisixi.
Ja Antonius
Sen halkopinon (tai rovion) neljässä kulmassa palaa neljä tulta. Aurinko on suoraan edessä. Se kazoo aurinkoon silmät suizirenkaina; ja kazomatta Antoniusta: Antonius Kiljaisten Antonius tamppaa nuotiota; — ja kun siitä ei ole jäljellä kuin kasa tuhkaa: Antonius
Antonius pelästyy — ja kysyy kuka toi misu on. Antonius kyylää tyttöä tän lepattavan liekin valossa
Antonius Antonius hätkähtää. Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Spede (siis Antonius) Antonius ziigaa sitä
Se ojentaa kätensä haisteltavaxi. Ne haisee raadolta. Antonius ottaa takapakkia.
Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius
Antonius Antonius Antoniuxelle,
Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius
Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius,
Antonius
Antonius
Antonius ja
Sitä mukaa kun ne alkavat muistuttaa enemmän ihmistä, ne ärsyttävät Antoniusta enemmän. Se lyö niitä nyrkillä, potkii niitä, hyökkää niiden kimppuun.
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius on maassa, figuuri käsissään. Seisaallaan sen vieressä, selkä ristiin päin, Hilarion kazoo sitä.
Sitten ilmestyy erikoinen olento, jolla on ihmisen pää kalan ruumiissa. Se lähestyy suoraan ilmassa, lyöden pyrstöllään hiekkaa; ja tää kädetön patriarkka saa Antoniuxen nauramaan.
Antonius
Antonius
Antoniusta pelottaa, se haluisi perääntyä. Silti selittämätön uteliaisuus vetää sitä mukaansa.
Antonius
Antonius
Antonius huomaa olevansa taas pimeässä.
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Silloin, kalpean kuunsäteen valossa, Antonius erottaa loppumattoman karavaanin joka kulkee kallioiden harjalla; — ja jokainen matkalainen, yx toisensa jälkeen, putoo jyrkänteeltä rotkoon.
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius katuu kauppojaan.
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Piru vei Antoniuxen; ja pitäen sitä käsiensä päissä se kazoo sitä haavi auki, heittääxen sen ääntä kohti.
Antonius
Antonius
Antonius nousee hypähtäen hämmästyxestä. Se on näkevinään äitinsä henkiin palanneena.
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
Tässä myräkässä Antonius havaizee pilvipyörteitä, epäselviä kumuluxia.
Antonius
Antonius
Se kääntää haaroja, joista kuuluu säröisiä huutoja; Antonius on kuin rikki revitty.
Antonius
Antonius
Antonius
Antonius
ellauri043.html on line 554:
ellauri043.html on line 634:
ellauri043.html on line 713: Antonius huomaa orjia aitioiden perällä. Ne on Nikean laitosneuvoston paapoja, surkeissa rääsyissä. Marttyyri Pafnutius sukii yhden hepan harjaa, Teofilus Kierto pesee toisen jalkoja, Jeah maalaa kolmannen kavioita, Aleksanteri kerää koriin kakkamunkkeja.
ellauri043.html on line 715:
ellauri043.html on line 767:
ellauri043.html on line 789:
ellauri043.html on line 835:
ellauri043.html on line 890:
ellauri043.html on line 920:
ellauri043.html on line 928:
ellauri043.html on line 935:
ellauri043.html on line 942:
ellauri043.html on line 968:
ellauri043.html on line 983:
ellauri043.html on line 997:
ellauri043.html on line 1005:
ellauri043.html on line 1017:
ellauri043.html on line 1025:
ellauri043.html on line 1033:
ellauri043.html on line 1045:
ellauri043.html on line 1053:
ellauri043.html on line 1061:
ellauri043.html on line 1071:
ellauri043.html on line 1080:
ellauri043.html on line 1088:
ellauri043.html on line 1096:
ellauri043.html on line 1104:
ellauri043.html on line 1112:
ellauri043.html on line 1124:
ellauri043.html on line 1134:
ellauri043.html on line 1145:
ellauri043.html on line 1154:
ellauri043.html on line 1162:
ellauri043.html on line 1171:
ellauri043.html on line 1179:
ellauri043.html on line 1193:
ellauri043.html on line 1204:
ellauri043.html on line 1208:
ellauri043.html on line 1217:
ellauri043.html on line 1226:
ellauri043.html on line 1234:
ellauri043.html on line 1242:
ellauri043.html on line 1250:
ellauri043.html on line 1261:
ellauri043.html on line 1270:
ellauri043.html on line 1279:
ellauri043.html on line 1293:
ellauri043.html on line 1304:
ellauri043.html on line 1318:
ellauri043.html on line 1326:
ellauri043.html on line 1342:
ellauri043.html on line 1356: Kuvat esittää otuxia jotka torkkui kaaoxessa. Antonius kurkkii nähdäxeen kuvat paremmin. Sitten
ellauri043.html on line 1381:
ellauri043.html on line 1400:
ellauri043.html on line 1410:
ellauri043.html on line 1443:
ellauri043.html on line 1461:
ellauri043.html on line 1494:
ellauri043.html on line 1521:
ellauri043.html on line 1567:
ellauri043.html on line 1589:
ellauri043.html on line 1606:
ellauri043.html on line 1656:
ellauri043.html on line 1718:
ellauri043.html on line 1735: ja Antonius näkee Tertullianuxen paikalla naisen istumassa kivipenkillä.
ellauri043.html on line 1755:
ellauri043.html on line 1764:
ellauri043.html on line 1778:
ellauri043.html on line 1806:
ellauri043.html on line 1850:
ellauri043.html on line 1959:
ellauri043.html on line 2024:
ellauri043.html on line 2049:
ellauri043.html on line 2086:
ellauri043.html on line 2104:
ellauri043.html on line 2113:
ellauri043.html on line 2143:
ellauri043.html on line 2152:
ellauri043.html on line 2224:
ellauri043.html on line 2281:
ellauri043.html on line 2303:
ellauri043.html on line 2304: Antonius on liekeissä. Se odottaa vaan tilaisuutta päästä messuamaan elämästäään pelastustiimissä, tietämättä ettei se ole yxi marttyyreistä.
ellauri043.html on line 2369:
ellauri043.html on line 2380:
ellauri043.html on line 2409:
ellauri043.html on line 2418:
ellauri043.html on line 2509:
ellauri043.html on line 2520:
ellauri043.html on line 2567:
ellauri043.html on line 2573:
ellauri043.html on line 2604:
ellauri043.html on line 2611:
ellauri043.html on line 2622:
ellauri043.html on line 2633:
ellauri043.html on line 2653:
ellauri043.html on line 2660:
ellauri043.html on line 2685:
ellauri043.html on line 2713:
ellauri043.html on line 2727:
ellauri043.html on line 2735:
ellauri043.html on line 2753:
ellauri043.html on line 2772:
ellauri043.html on line 2789:
ellauri043.html on line 2817:
ellauri043.html on line 2834:
ellauri043.html on line 2851:
ellauri043.html on line 2872:
ellauri043.html on line 2884:
ellauri043.html on line 2895:
ellauri043.html on line 2903:
ellauri043.html on line 2920:
ellauri043.html on line 2939:
ellauri043.html on line 2956:
ellauri043.html on line 2968: Antoniuxelle:
ellauri043.html on line 2990:
ellauri043.html on line 3008:
ellauri043.html on line 3032:
ellauri043.html on line 3093:
ellauri043.html on line 3105:
ellauri043.html on line 3146:
ellauri043.html on line 3163:
ellauri043.html on line 3191:
ellauri043.html on line 3202:
ellauri043.html on line 3215:
ellauri043.html on line 3231:
ellauri043.html on line 3245:
ellauri043.html on line 3258:
ellauri043.html on line 3267:
ellauri043.html on line 3280:
ellauri043.html on line 3288:
ellauri043.html on line 3301:
ellauri043.html on line 3309:
ellauri043.html on line 3329:
ellauri043.html on line 3341:
ellauri043.html on line 3357:
ellauri043.html on line 3365:
ellauri043.html on line 3388:
ellauri043.html on line 3412:
ellauri043.html on line 3429:
ellauri043.html on line 3446:
ellauri043.html on line 3476:
ellauri043.html on line 3496:
ellauri043.html on line 3556:
ellauri043.html on line 3581:
ellauri043.html on line 3602:
ellauri043.html on line 3623:
ellauri043.html on line 3653:
ellauri043.html on line 3669:
ellauri043.html on line 3686:
ellauri043.html on line 3699:
ellauri043.html on line 3723: Antonius kykkii ristin juurella ja pomiloi rukouxia. Damis pyörii sen ympärillä tehden pieniä tekopyhiä eleitä.
ellauri043.html on line 3756:
ellauri043.html on line 3764:
ellauri043.html on line 3801:
ellauri043.html on line 3823:
ellauri043.html on line 3828:
ellauri043.html on line 3837:
ellauri043.html on line 3850:
ellauri043.html on line 3874:
ellauri043.html on line 3910:
ellauri043.html on line 3943:
ellauri043.html on line 3970:
ellauri043.html on line 4018:
ellauri043.html on line 4057:
ellauri043.html on line 4129:
ellauri043.html on line 4146:
ellauri043.html on line 4191:
ellauri043.html on line 4197:
ellauri043.html on line 4272:
ellauri043.html on line 4287:
ellauri043.html on line 4317:
ellauri043.html on line 4334:
ellauri043.html on line 4353:
ellauri043.html on line 4367:
ellauri043.html on line 4427: Antoniuxen selän takana, pidättää voittomölinää, — ja Ormuz sukeltaa pimeään.
ellauri043.html on line 4467:
ellauri043.html on line 4561:
ellauri043.html on line 4677:
ellauri043.html on line 4755:
ellauri043.html on line 4849:
ellauri043.html on line 4866:
ellauri043.html on line 4880:
ellauri043.html on line 4896:
ellauri043.html on line 4951:
ellauri043.html on line 4987:
ellauri043.html on line 5006: Antonius erottaa sen juurta vasten, puolixi kadonneina sen onkaloihin, tai kanniskellen kiviä olkapäillään, valtavia kahlehdittuja ruumiita. Ne on titaanit, jättiläiset, hekatonkyyrit, kykloopit, ja Obelix, hiidenkivien toimitusmies.
ellauri043.html on line 5312:
ellauri043.html on line 5341:
ellauri043.html on line 5380:
ellauri043.html on line 5404:
ellauri043.html on line 5431:
ellauri043.html on line 5452: Markus Antoniuxen aikaiset patriisit piti enemmän Libitinasta.
ellauri043.html on line 5481:
ellauri043.html on line 5636:
ellauri043.html on line 5660:
ellauri043.html on line 5677:
ellauri043.html on line 5697:
ellauri043.html on line 5718:
ellauri043.html on line 5731:
ellauri043.html on line 5754:
ellauri043.html on line 5767:
ellauri043.html on line 5790:
ellauri043.html on line 5807:
ellauri043.html on line 5828:
ellauri043.html on line 5842:
ellauri043.html on line 5883:
ellauri043.html on line 5898:
ellauri043.html on line 5930:
ellauri043.html on line 5952:
ellauri043.html on line 5972:
ellauri043.html on line 5990:
ellauri043.html on line 6015:
ellauri043.html on line 6038:
ellauri043.html on line 6052:
ellauri043.html on line 6084:
ellauri043.html on line 6112:
ellauri043.html on line 6120:
ellauri043.html on line 6129:
ellauri043.html on line 6210:
ellauri043.html on line 6226:
ellauri043.html on line 6252:
ellauri043.html on line 6269:
ellauri043.html on line 6295:
ellauri043.html on line 6329:
ellauri043.html on line 6388:
ellauri043.html on line 6395:
ellauri043.html on line 6484:
ellauri043.html on line 6640:
ellauri043.html on line 6732:
ellauri043.html on line 6827:
ellauri043.html on line 6851:
ellauri043.html on line 6865:
ellauri043.html on line 6905: Antonius, ei ole koskaan nähnyt mun silmiä, tai ne jotka on nähneet on kuolleet. Jos mä kohottaisin mun silmäluomia — mun vaaleapunaisia turvonneita silmäluomia, — sä heti kuolisit.
ellauri043.html on line 6909:
ellauri043.html on line 6979: — ja kaikki pyörivät Antoniuxen ympärillä tasaisena vellontana, kuin maa olisi laivan silta.
ellauri043.html on line 7009:
ellauri043.html on line 7057: Kasvit ei enää erotu eläimistä. Polyypeillä, jotka näyttää sykomoreilta, on kasivärsia oxina. Antonius uskoo näkevänsä perhostoukan kahden lehden välissä; se on perhonen, joka lähtee lentoon. Se meinaa tallata pikkukiven päälle; siitä hyppää harmaa sirkka. Hyönteiset, ruusunlehden kaltaiset, koristavat mezikköä; päiväkorentojen jäänteet peittää maata lumenkaltaiena kerroxena.
ellauri043.html on line 7090:
ellauri043.html on line 7106:
ellauri043.html on line 7123: Muuten se kun uuskriitikot ja psst!modernistit ym termentää et kirjottaja ei ole kertoja, et kertoja ei ole sankari ja et kaikki on pirun epäluotettavia, se on ihan yhtä lapsellista kuin vastakohtansa. Niinkauan kun kirjalla on vaan yx kirjottaja, niin se kurkistaa ihan joka paikasta. Flaubert on Antonius ja piru, ja sen naamari paistaa auringon kiakosta. Eikä se haittaa, apinat on kuiteskin aika samixia.
ellauri046.html on line 61: Nacque a Padova verso il 1523 da una famiglia di origine milanese e di condizione borghese: alla morte del padre Bartolomeo (1531), commerciante di gioielli, la vedova Cecilia, con Gaspara e i fratelli Baldassare e Cassandra, si trasferì a Venezia. Cassandra era cantante e Baldassare poeta: quest'ultimo morì per malattia nel 1544 a diciannove anni, e ciò turbò molto Gaspara, tanto da farle meditare una vita monacale, stimolata su questa strada da suor Paola Antonia Negri; di lui restano i sonetti stampati con quelli della ben più nota sorella.
Leimasimen isä oli kultaseppä, sixköhän sen nimi oli Leima. Kultaseppä Leima, sen tytär Gaspara Leimasin, ikäänkuin hullunkurisista perheistä. Bartolomeus tulee hepreasta Bar Tolomai, eli Ptolemaioxen poika. Bartolomeus oli tavixin apostoli, joka nyljettiin Armeniassa ja naulattiin ristiin vielä kuin nahkurin orsille.
ellauri047.html on line 99: Italian matkan jälkeen Goethen hallinnollista työtaakkaa kevennettiin, niin että hän saattoi entistä paremmin keskittyä kirjailijan työhön. Vaikka hän oli erittäin ahkera kirjoittaja, saattoi teosten valmistuminen kestää vuosikymmeniä, sillä hänellä oli tapana työstää monta teosta yhtäaikaisesti. Faust työllisti häntä jopa 60 vuoden ajan. Niinkuin Karl August, joka maxo viulut. Torquato Tassossa Goethe on sekä Antonio että Tasso. Ettei vaan Antoniossa ollut Augustiakin mukana, kärsimättömänä odotti valmista.
ellauri053.html on line 315: Pila, satiiri, ironia, syvempi merkitys. Mikähän niistä on naurettavin? Puovon jumalia ovat sielu, ruumis, nainen, mieli, omaisuus, jumalat. Piru, pimeys ovat maailman kehät. Tässä on aika vahvasti meemiainesta, geenejä on vaan siteenä. Puovon pirut on tulleet just noista meemeistä. Geenejä se kohteli tylysti kuten vaimoja, tytär kuoli ja pojasta tuli änkyttäjä. Kaikkia Antoniuxen kiusauxia tuli maistettua, ja tuskin kadutti. Pimeä Puovo oli, tosi pimeä.
ellauri060.html on line 229: Autiolle saarelle kirjailija Murtokivi ottaisi tukun kirjoja. Ensimmäisenä se ottaisi Daniel Defoen "Robinson Crusoen elämä ja kummalliset seikkailut" teoxen (josta lisää alempana). Hänellä on tanakka usko, että se olisi kuitenkin perehtynyt guide siiden, mitä tulisi pakkopaikassa elämisen ja olemisen opiskelemiseen. Mitähän muuta minä ilmoitin sille toimittajalle (miettii Murtokivi)? Oli siinä ainakin Fedor Dostojevskin "Karamazovin veljekset", Federico Lorcan ja Pablo Nerudan runoja, Herman Melvillen "Moby Dickyn eli Valkoisen valaan", Samuel Beckettin "Hän tulee huomenna", Anton