Osuit Antero">Antero naulan kantaan, niin siinä juuri käy.
ellauri021.html on line 879: Antero Shitfly on nähtävästi epäonnistunut lakimies mutta sitä onnistuneempi pyhäkoulunopettaja. Se aloitti Sikanautapedian kun Wikipedia alkoi käyttää Common Era ajanlaskua Kristuksen sijasta. Onx joku yhteinen ajanlasku muka joku parannus, jumalahan on jopa kolmiyhteinen. Wikipedia on vino liberaaliin suuntaan, muistuttaa kaltevaa kumitornia:
ellauri021.html on line 888: Tää Antero on varmaan sen Phyllis Schlaflyn poika, joka vastusti Amörikän perustuslain Equal Rights Amendmentia 70-luvulla, jossa oltais annettu sille tasa-arvoiset oikeudet miehensä ja poikansa rinnalla. Siitä ei Pyllis pitänyt, se tykkäs enemmän pyllistellä miesten edessä. Vitun shitfly, zezekärpänen, reactionary cunt dogmaattisessa unessa. Siitä on nyt tehty joku HBO-sarjavideo. Poika Antero odottaa vielä vuoroa. Epistä, mix äidistä leffa ennenkuin pojasta?
ellauri023.html on line 1236: Että sellaista mies ja ääni demokratiaa. Lande harjoitti Vanhan Kellarissa (ravintolassa, jonka nimi oli unohtunut V-M Ploirilta) peliä, jossa puoli-tai täysveteisellä kyrvällä lakaistiin pöydältä pois kekkomarkkoja. Sen nimi oli "vaijeritemppu". Parhaiten menestynyt sai pitää pudottamansa kolikot, ostaaxeen niillä lisää juomatavaraa. Äsken lainattua kaskua (ei siis tätä vaijeritemppua) ja toista (Oiska Ketosta ylistävää) lukuunottamatta Perzan kontribuutio on väritön, se keskittyy vaan pesemään siitä izestään pois punamaalia. Mä en käynyt koskaan Vanhalla, mutta Eski kävi kaiketi, kun tiesi kertoa mulle vaijeritempusta. Ellei se ollut kuullut sitä valepukuiselta jänixeltä eli Mauri Anterolta.
ellauri028.html on line 813: Täällä valtakunnantyhjäntoimittaja Esa-Jouni Reikä-Saarinen ja uusi sensaatiomainen tiedelöytö! Posketonta! Käsittämättömän mahtavaa! Nimittäin! Soveltavan filosofian maailma kohahti tänään kuin Keilaniemen rantaa alvariinsa tapaileva aalto. Sosiobiologi Lauri H. Anterosson paljasti löytäneensä aivan uuden ja tähän asti tuntemattoman eläinlajin, ihmismuurahaisen! Sosiopaatti Anterosson teki tämän ällistyttävän ihmismuurahaishavainnon sattumalta ollessaan rutiininomaisella helikopterilennolla 2000 metrin korkeudella Espoon ilmatilassa.
ellauri028.html on line 815: Lauri H. Anterossonin ottamien ilmakuvien perusteella näyttää, että ihmismuurahaisyhdyskunnat koostuvat pienistä tulitikkulaatikkoja muistuttavista rakennelmista, joiden ympärillä ihmismuurahaiset autoilevat ja säntäilevät päättömästi sinne tänne. Niiden teknologinen taso on lähes yhtä korkealla kuin ihmisten, ja lisäxi ne puhuvat ilmeisesti suomea, tummakuorisemmat yxilöt tosin murtaen. Onko maapallolla sittenkin älyllistä elämää? No tämähän ei sitä vielä todista. Kun Anterosson laskeutui alas Espoon maaperälle, niin ihmismuurahaiset olivat salaperäisesti kadonneet! Niiden kohdalla oli vaan käsittämättömän syvä reikä, josta hämärästi tuttu ääni huhuili: Sori siitä! Mutta ei pidä hellittää, optimistisesti vaan eteenpäin E.J.O Saarisen viitoittamalla positiivisella tiellä!
ellauri029.html on line 461: Anterokeskeinen ajattelu on izekeskeisen ajattelun rasistinen versio. Elukat jotka on samanlaisia "kuin me", mutta erivärisiä tai pitää erilaista ääntä, kuten neekerit, juutalaiset, saxalaiset ja muut apinat, on ihan erilaisia ja ennen kaikkea pahempia "kuin me". Ne ei ajattele, tunne, käyttäydy hyvin eikä ansaize samaa kohtelua "kuin me". Elukat jotka on ihat erilaisia kuin me, kuten sitten kaikki muut elukat, eivät edes tunne samoja tunteita eikä tarpeita "kuin me", ne ei siis ansaize mitään muuta kuin tulla syödyxi tai tapetuxi muuten vaan. Mitkä vitun "me"? Valkoinen vääpeli underground sarjakuvassa huusi neekerikersantille Vietnamin sodassa: "We must kill the yellow commies, before they kill us!". "What do you mean we?" kysyi kersantti. Tähän kuuluu myös se et ezii jotain anterouden perimmäistä olemusta tai selitystä, mix me ollaan niin eteviä ja hienoja. Ei me olla. Sillä hyvä. Me ollaan pikku paskiaisia pienenä, ja isona kusipäitä pyllynreikiä. Siitä ei pääse edes kysymällä "ketkä me?". Vastaus on selvä: Sinä, minä ja Hentun Liisa, Puntun Paavo ja Juorkunan Jussi, Kapakka-Lassi ja Myllårin Matti, plus yli 9 miljardia muuta. Täytyy lukea Mark Twainin Matkakirjeitä maasta (1909).
ellauri029.html on line 465: Anteronkaltaistaminen on anteroisten ominaisuuksien liittämistä muihin eläimiin, elottomiin esineisiin tai kuvitteellisiin kohteisiin. Frans de Waal käyttää ilmiöstä nimitystä bambifiointi.
ellauri029.html on line 474: Kognitiotieteen mukaan taipumus anteronkaltaistaa (anteromorfisoida) ilmiöitä on tiedostamaton, perintötekijöihin sisältyvä piirre. Antero on luonnostaan hyvin anterokeskeinen. Tämä johtuu siitä, että muinaiset anterot eivät olisi voineet selviytyä muuten kuin pienissä yhteisöissä. Toiset anterot ovat meille niin tärkeitä, että ajatteluumme liittyy lähes aina anteroisa haluja ja tavoitteita.
ellauri029.html on line 478: Tähän taipumuxeen on muun muassa seuraavia syitä. Vuorovaikutus toisten anteroiden kanssa on tärkeää. Anteroiden käsittely on tärkeää. Anteroiden sulkeminen tapahtumien ulkopuolelle on vaikeaa. Anterot saattavat olla parhaimpia ystäviämme tai pahimpia vihollisiamme. On tärkeää, että kiinnitetään ensiksi huomio tärkeimpiin asioihin, ja muiden anteroiden tekemiset ovat usein asioista kaikkein tärkeimpiä. Anterot ovat oletusarvoisesti syyllisiä kaikkeen. No JOO!
ellauri029.html on line 492: Normaaliustaipumus on anterojen taipumus olettaa et kaikki menee niinkuin ennenkin, vaikka katastrofi on silminnähtävä. Kimmo Koskenniemen mielestä elämme parhaassa mahdollisessa maailmassa. No ehkä se elääkin. Anterot kapuaa nousevasta vedestä kuiville ruohonkorrelle joka taipuu niiden painosta ja kaatuu jorpakkoon. Jos energiankäyttö kuumentaa ilmastoa ne ostaa ilmastointilaitteita. Jos talouskasvu heikkenee ne käskee synnyttää lisää lapsia. Vanhuxia on suojeltava kuolemalta luonnon kustannuxella. Lapsille ei mitään tarvi jättää. Maailma hukkuu paskaan 70% vaan lukee lehtiä. Mä en lue edes niitäkään.
ellauri029.html on line 885: Antero käyttää sarkasmin ymmärtämiseen kolmea aivojen osaa. Vasemman aivopuoliskon kieleen liittyvä aivokuoren osa tulkitsee lausahduksen kirjaimellisen merkityksen. Otsalohko ja oikea aivopuolisko päättelevät sen asiayhteyden. Lopuksi ventromediaalinen prefrontaalinen aivokuori yhdistää asiat ja tulkitsee lausahduksen sarkasmiksi. Autisteilla ja henkilöillä, jotka kärsivät aivovaurioista, on usein vaikeuksia ymmärtää sarkasmia. Mitenkähän mulle käy kun ventromediaalinen prefrontaalinen aivokuori alkaa laskostua alzheimerixi. Ehkä se on jo laskostunut.
ellauri033.html on line 522: Greslou on Anteron nuori suojatti, kirjottelee myös zygologisia tutkielmia. Se oli kotiopettajana markiisilla, jolla oli tytär Charlottie 19v joka löytyy vuoteesta kylmänä kaarisillassa, strykniinipähkinöillä myrkytettynä. Greslou tietysti on syyllinen. Koko juttu haiskahtaa uudelta heloiiselta, paizi et Greslou pani toimex sen mitä Pröö vaan suunnitteli.
ellauri033.html on line 524: Luvussa II on surkeata filosofointia joka on pantu Antero VI:n suuhun, nimittäin että psykologisestä determinismistä seuraisi ettei kukaan enää välittäisi mistään, kaikki olis vaan et nadja nadja soromnoo. Se on ihan höperö ajatus. Ei determinismi muuta mitään, sapajut jatkaa suunnittelemista ihan niinkuin ennenkin. Se on just se tapa, jolla determinismi toteutuu, komputoimalla ja optimoimalla. Palkizemalla ja rankaisemalla. Ei siis (jonkun mielestä) hyvä ja (jonkun toisen mielestä) paha siitä minnekään häviä.
ellauri033.html on line 532: Sixte on tästä selvillä, Polle ei. Polle koittaa väkisin tehdä pilaa Anterosta. Proffa kazoo vanhaa villisikaa eläintarhassa ja tuumii et ihmiset tuntee izeään ja ymmärtää motiivejaan yhtä vähän ellei vähemmän kuin kruik kruik. Mut se on ihan totta. Sixte tässä vähän ennakoi Freudia (multiplicité de moi oli 19. vuosisadan meemejä). Yliminä ja se taistelee vallasta kuin Akun pienet kuiskuttelijat. Niinniin, ei Freud sitä kexinyt ihan tyhjästä. Sellainen sisäinen kuiskutus on kaikille tuttua, se on kaikissa uskonnoissa mukana: hyviä ja pahoja henkiä. Skizot kuulevat sen ihan ääneen.
ellauri033.html on line 604: Anteron oppipoika koittaa pohtia kylmästi kuin maisteri. Kuin ratkaisis geometrista ongelmaa synteettisesti. Izensä lopettanut Unto Remes kirjoitti väitöskirjan Pappuxesta, joka kexi sellaisia todistuxia. Niissä lisätään kuvioon apupiirroxia, joiden oikeutus on joku AE muotoinen axiooma. Sellaiset muodostaa logiikan ratkeamattomia osajoukkoja. Koska niistä apupiirroxista syntyy loputtomasti liian nopeasti kasvavia luuppeja. Nopeammin kuin mikään rekursiivinen funktio. Todellisia kasvuräjähdyxiä. Niinkuin ruutupaperin erilaiset samaan pisteeseen vievät polut. Todistuxet voi luetella muttei niiden vastakohtia. Ei tiedä milloin ezinnän voi lopettaa. Ne ovat deterministisiä muttei ennustettavia. Ne eivät ole mekaanisia.
ellauri033.html on line 655: Kuka teki sisään! Alamummoon meni. Charlotten mielestä Gresloun ilmaveivi oli katala. Ex meidän pitänyt tehdä kaxoisseppuku? No, minä... sanoo pelkurimainen tyhjäpussi siihen. Lache! Lache! huutaa Charlotte. No eise mitään, halvexixoon vaan, pääsinpä kuitenkin pukille, vieläpä ekana, tuumaa Loup-Garou tyytyväisenä. Lällätilää Antero!
ellauri033.html on line 674: Muzilti kumma jos Antero veli ja Sixte ei kerro oikeudessa et Charlotte hölmö teki seppukun, vaikka tietävät. Mitä siinä on miettimistä, niihä siinä pääsi käymään. Kunnia ym mon oeil. Toi on tollasta typerää spartalaista spedeilyä et varastetaan ja valehdellaan pään menonkin
ellauri033.html on line 677: tosiaan poltti todisteet. Saakeli mitä paskaisia. Aatelispyllynreikiä. Ei sentään vaan jotain vielä atavistisempaa: ääliö Antero kertoo kuitenkin oikeudelle totuuden mut menee sit ja kylmän rauhallisesti nirhaa Loup-Garun luotipyssyllä, joka yhtä rauhallisesti sitä odottaa. Vitun mafiosoja. Tollanen kukkoilu on yxinomaan ällöttävää. Ja vielä viimesenä loppuvizinä Adrien Sixte ryömii kyynelehtien oppipojan raadon äärellä taivaallisen isäpapan puoleen. Polle kysyy: mixme huudettaisiin apuun suursmurffia ellei sitä oo? No monet hädissään huutaa apuun äitiä, vaikka se on maannut haudassa jo aikapäiviä.
ellauri034.html on line 201: Anteroiden raaka kuolleisuus on 22ppm/vrk. Siis 200K/vrk. USA n osuus on 6500. Niistä auton alle jää runsaat 100. Coronaan kuoli eilen itaaleja 500, raakana niitä menee 1300/vrk. Coronan lisäys on 40%.
ellauri036.html on line 41: Musset ressukka, Resset mussukka 19 vee, pettyy maailmaan kun sen paras kaveri hipelöi sen mirriä, nimittäin 6v vanhempaa George Sandia, joka oli paronitar elävän leski ja 2 lapsen äitykkä. Musse saa suun täyteen hiekkaa kuten sen Rolla Aahrikan reisulla. Aika vähästäpä se suutahtaa. No kyllähän Amantine oli aika hepsankeikka, mut mitäs muuta ammattiauttajalta voi odottaa. Musset käyttäytyy kuin sorsakoiras jonka naarasta on kuomat nussinu, kiukkuisena se hyppää viimeisenä pukille. Mixhän se välittää ketkä muutkin Joria bylsivät, kun ei se sen kanssa kuitenkaan aio jatkaa sukua. Amantinella oli jo lapset kissa Kasimirin kanssa, ei se kaivannut hiirenpoikasia. Tästä kertoo Mussen omaelämäkertateos, jonka käänsi Veikko Antero. Ihan hyvin käänsikin.
ellauri047.html on line 127: V.A. Koskenniemi oli Goethen famulus. famulus on kotiorja tai taikurin apupoika, luuta-akka mikki hiiri, igor, dobby. Kuten dobbylta, löytyy Anterolta joskus hyväntahtoista pientä vittuiluakin.
ellauri047.html on line 157: Anteron mielestä Hansu joka palasi Leipzigistä maitojunalla tubisena runokassin kanssa oli kuin Saul Samuelin 9. kirjassa, joka lähti ezimään isänsä aaseja ja palasi kuninkaana. Hmm no jaa. Caspar ei tainnut olla samaa mieltä. No, Hansusta tuli moniosaaja kuten Puovo Huovikosta: koitti vaihtelevasti kaikkea vaihtelevalla menestyxellä.
ellauri047.html on line 809: Hupasaa huomata että Maifestissa Antero on kääntänyt Hansun narsistisen loppukaneetin Wie du mich liebst häveliäästi "ikiaikoihin". Uutta runokevättä. Hans kirjoittaa rohkeasti ei niinkuin sopii, vaan niinkuin siitä tuntuu.
ellauri047.html on line 811: Kun Friederike alkaa kuumua, Hansu pudottaa sen haarukasta kuin kuuman perunan. Friederike sairastuu ja melkein kuolee, siitä tule haikea vanhapiika. Sanalla sanoen, Hansu on törkymöykky, narsistinen tunnekylmä paska. Se Anteron on pakko myöntää, mut Jööttihän on nero, ei siinä juustonhajuisen meijeritytön elämä ja onni paljon paina. Saimmehan me jälkipolvet siitä nää sievät runot.
ellauri047.html on line 813: Antero ei tiedä tai vaikenee Hansun tulenarasta väikkäriaiheesta. Ei Goethe juniorista tohtoria tullutkaan, pelkkä lisuri, mutta käytti silti Dr-titteliä. Sarlataani.
ellauri047.html on line 825: Anteron oman dobbymaisuuden, sen henkisen lyhytkasvuisuuden näkee toisaalta sen kantamassa kaunassa loppusoinnuttomuudesta innostuneille juipeille, toisaalta sen ihastuxesta "jättiläismäisiin voima-olentoihin", johkin muhkeapohkeisiin supermiehiin. Tääkin runo on tosi narsistinen:
ellauri047.html on line 827: Antero on yxin
ellauri047.html on line 897: Hizi et a) raha ja b) muna konfliktit ajoi ihmisiä ennen, kun ei ollut vielä kunnon ehkäisyä. No onhan niitä konflikteja vieläkin, ei liskoaivot ole mihkään surkastuneet. Napsu paljon myöhemmin piti tyylirikkona et Wertherin narsismia loukkasi myös työpaikkakiusaaminen eikä vaan rouva Loten pakit. Antero, jolla oli tekijän tietoa mobbauxesta(kin), piti kritiikkiä aiheettomana.
ellauri048.html on line 25: Pirkko Hiekkala ja sen äiti Elna oli nuorina eto runoihmisiä. Elna oli Kehvon paras lausuja, ja Pirkko luki paljon runoja yxin tubisairaalassa ja yhdessä Callen kaa. Etistyspuolueen kansanetustajan tyttärenä se inhosi fasisti VA Koskenniemeä. Vexi Anterosta tuli niin paljon haukkuja et ylivuoto piti siirtää tähän. Ja lisää on tulossa muistakin laulurunoilijoista
ellauri048.html on line 142: Veikko Antero Koskenniemi (vuoteen 1906 Forsnäs; 8. heinäkuuta 1885 Oulu – 4. elokuuta 1962 Turku) oli suomalainen runoilija, sanomalehtitoimittaja, kirjallisuustieteen professori ja akateemikko. Hän oli 1920–1930-lukujen suosituin suomalainen runoilija joka tunnettiin isänmaallisen runotuotantonsa ja oikeistolaisen poliittisen vakaumuksensa ansiosta lempinimellä ”valkoisen Suomen hovirunoilija”. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat suositut isänmaalliset laulut Finlandia ja Lippulaulu.
ellauri048.html on line 168: Mulla on Veikko Anteron nide Goethe ja hänen maailmansa 1948, joka sisältää pääpiirteittäin tekijän aikaisemmin julkaisemat "Nuori Goethe" (1932) ja "Goethe, keskipäivä ja elämänilta" (1944). Suomen Goethe julkaisi ne Hitlerin nousun ja tuhon päivinä, respectively. Mahtoi harmittaa. No välillä harmittaa ize kutakin, kun seurauxena on ollut tää vittumainen anglosaxien talousliberaalien tuhotulva, globalisaatio.
ellauri048.html on line 170: Viimeisenä syntymäpäivänään Goethe kapuaa pojanpoikien työntämänä epämukavia portaita lautaisen mezästysmajan ylempään kerroxeen Kickelhahnin huipulle lukeaxeen sen seinästä vielä kerran sinne raapustamansa runon (sen Gipfel-Wipfel jutun) ja kirkkoveneen kuvan. Goethe luki runonsa ja kyynelten kohotessa hänen silmiinsä hän kertasi sen loppusanat. Liikuttui kyyneliin omasta runostaan. Niin mäkin joskus teen. On ne niin hienoja. (Siis mun runot.) Ajattelikohan aika pöllönnnäköinen Antero izeään kun se herutti Goethen viimeisen muotokuvan äärellä? Liikuttuikohan sekin kyyneliin? Luultavasti. Aika tädin näköinen on jöötti potretissa. Antero izekin on vähän siivojan näköinen tossa riemumaisterikuvassa. Ketähän on noi sen superhömelöt pöytäkumppanit?
ellauri048.html on line 180: Anteron oman dobbymaisuuden, sen henkisen lyhytkasvuisuuden näkee toisaalta sen kantamassa kaunassa loppusoinnuttomuudesta innostuneille juipeille, toisaalta sen ihastuxesta "jättiläismäisiin voima-olentoihin", johkin muhkeapohkeisiin supermiehiin. Tääkin runo on tosi narsistinen:
ellauri048.html on line 344: Nojoo, juu, sanoo Antero, mutta sillonkin solipsistisesti
ellauri048.html on line 354: Tääkin on siis järvellä-lyriikka, kuten Lamartinen luritus. Se nyt ainaskin oli lyriikkaa, ja romanttista sellaista. Ja siinä muisteltiin jotakuta poissa olevaa. Jotain sellasta on tässäkin. Mut ainahan Antero pääsee pakoon piispa Berkeleyn paxun mahan alle sateensuojaan: kaikki tapahtunutkin on vaan mun muistoja.
ellauri048.html on line 409: Antero joutui naurunalaisexi 1951 jämittäessään loppusoinnullisen riimittelyn puolesta. Nuoret modernistit hahattivat ja katkaisivat lauseita mistä tahtoivat. Loppusoinnuista ei mitään havaintoa. "Meillä tulee aina olla lukiessa tunne siitä, ettei se säännönomaisuus, se pakollisus, mihin runomitta runoilijan velvoittaa, milloinkaan ylitä sitä, mitä voisi ehkä kuzua helläxi väkivallaxi." Riimin kotiväkivaltaa. Sexiin pakottamista. Hyvä riimiseppo venyttää mittaa kuin B.B. King tai Jimi Hendrix vinkukitaraa, soittaa sitä vaikka hampaillaan, hakkaa säleixi, sytyttää sen tuleen. VAn miälestä Goethe veteli sillä lailla ottave rimellä. "Myös loppusointu, runouden toimelias paashipoika, tehostaa rytmin tarkoituxia, jäsentelemällä säkeitä ja syventämällä äännetoistollaan runon vaikutelmaa akustisesti sidottuna, kaikessa liikunnasaankin lainomaisesti säännösteltynä yhteytenä." LOL. Kolmantena pyöränä paashipoika ottaa osaa sidontaan mehukkaasti takaapäin. Sama kaiku on askelten, marssin tahdissa vaimolaisen partoja napsitaan keskijalkamiehinä. Paashipoika mukaan, kolme, neljä! Mannerheimin linjalla survastaan Jurvan tahdissa! Taatusti loppusointuista.
ellauri049.html on line 263: »Muistan kyllä että Saksassa melkein jokainen juttelee politiikka bierlasiensa ääressä, mutta että Sinä olet haksahtanut!» (Hiisku s. 153). Tää on Aune Hiisku. Hiiskuista on ollut puhetta paasauxissa Vexi Anterosta.
ellauri049.html on line 1056: Voi hemmetti mikä paska narsistirunkku. Varmaankin Wexi menetteli samoin noiden Huiskun sisarusten kaa. Anterosta on miehekästä bylsiä tyttäriä katederia vasten ja jälkikäteen velttomunaa huiskuttaen marista, että tärkeät velvollisuudet ja siteet pakottaa sen ikäänkuin syömään tortun ja samalla myös säästämään sen, tårta på tårta tyylisesti.
ellauri050.html on line 728: Lämmintä sensualismia, vinkkaa silmää Veikko-Antero.
ellauri060.html on line 446: Yllättävän vähän esim. vanhempia klassikkoja. No onhan siellä sentään nuoremmasta polvesta Antti Arjava, riskittömän leivän perään lehahtanut rahanhoitaja, ”antiikin hailea varjo”. Oliko klassillista antiikkia oikeasti olemassa, ja jos oli, onko sillä meidän kannaltamme enää mitään väliä? Tätä pohti Antti Arjava, joka vieläkin kehtaa razastaa ukillaan Antero Mannisella.
ellauri063.html on line 400: Jatkosodan kansalliseksi kertomukseksi vakiintunutta romaani ampuu räkäpäällä. Antero Rokka syyllistyi 1950-luvulla ”hyvin raakoihin seksuaalirikoksiin”, joista hän selvisi ”supliikkimiehenä” rangaistuksetta.
ellauri064.html on line 273: Razumestari Rabbe Wrede Liivinmaalta pääsi säätyyn 1625 lainattuaan hevosta meidän Kustaa enolle 30-v sodassa. Mixhä tähän piti laittaa tollanen rivo ja tarpeeton sianteurastus? Onxe daideellisda? Vai onxe vaan jotain rotinkaisen kateutta? Kenties luihu Johan Wrede vittuili Jaskalle jossain matineassa? Vielä ruozixi? Johanin vaimo jätti sen vielä 70-vuotiaana. Eikä kaavakuvalla ole textin kanssa mitään tekemistä. Se on varmaan hassua. Sillä voisi päästä Piha-Anteron noirin huumorin kukkapenkkiin.
ellauri065.html on line 450: Modernismi on kirjallinen suuntaus, joka hylkäsi hämäräperäisen psykologisoinnin ja tunnetilojen utuiset kuvauxet ja perusti kerronnan raikkaaseen havaintoon. Ennen kirjoitettiin että "Antero tunsi sielussaan sävähdyxen kun hä kazoi pohjoisniitylle antavasta ikkunasta ulos ja näki Martan hennon hahmon pakahduttavissa mietteissä rantatöyräällä", nyt todettiin että "Antero kazoi ikkunasta ja näki Marian, jonka hän aikoi jättää heti lounaan jälkeen". (Klassikko, 208fn)
ellauri065.html on line 555: - Tuuha sieki vaa peremmäl! Mie paan siul teeveen lämpiimää. Ensin hän oletti sotilaspalvelijan lähtevän hakemaan vanhaa hitaasti käynnistyvää Salora-televisiota. Kun sotilaspalvelija sitten palasi saliin kantaen tarjottimella samovaaria, kermanekkaa ja kuppeja, Lampião oivalsi palvelijan tarkoittaneen teevettä. Kielimuuri oli taas tukkinut keskusteluyhteyden. Tästähän beatlestukkainen nilkki oli juuri varoittanut. Erimielisyydet johtuvat kielitaidon puutteesta. Lukekaa kapustaa!
Lahtarisika Hannu tajusi että sotilaspalvelija oli kuin nuorennettu uusintapainos Antero Rokasta, rammasta kulkurista joka 1940-luvun alussa kylvi kauhua itärajalla. Rintamalla oli tapahtunut 2 hyvin raakaa sexuaalirikosta. Miesten antamat tuntomerkit sopivat täydellisesti Rokkaan. Ylen sankea priha. Juanikas virtaheponen ei pidä Väpistä, se on huomattu jo ennenkin. No aika paskahan se olikin miehexeen. Sekin oli.
25.10.2015 Viljam Pylkäs (28. helmikuuta 1912 Valkjärvi – 6. helmikuuta 1999 Lempäälä) oli suomalainen maanviljelijä, joka oli Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas esiintyvän sotilassankari Antero Rokan esikuva. Tämä käy ilmi Väinö Linnan Pylkkäälle lähettämästä kirjeestä. (Ote Väinö Linnan kirjeestä Viljam Pylkkäälle, päivätty Tampereella 23. toukokuuta 1955)
Viljam Pylkäs sai elää pitkän elämän. Hänet siunattiin haudan lepoon helmikuussa 1999 kunnioitettuna sotaveteraanina. Siitä tilanteesta ei Valkjärveltä kotoisin oleva suppliikkimies enää osannut luistella ulos. Juanikas virtaheponen ei pidä itäsuomalaisista. Väpi oli kyllä hämäläinen, Urjalan poikia, sankarien syntysijoilta. Jostain syystä Pylkästä ei mainita Quoran suurten suomalaisten badassien listalla. Siellä on Lauri Törni, se yx leukapuoli tarkkampuja, Mannerheim ja Lalli. Lälli kooros puuttuu myös. Er. epm.
Ei vizi Antero on kerännyt tähän vihkoon kaikki kummalliset kamunsa, vaikka kuinka huumorittomat tai muuten lahjattomat.
Duchamp oli se häiskä joka teki taidetta kusilaarista liimamalla sen päälle lapun "The Fountain". Olipa nokkelaa. Duchamp oli Anteron parhaita kavereita, sixi se pääsi mukaan tähän luetteloon vaikkei ollut kovin hauskakaan. Millaisia olivat sen muut töräyxet? Ses plus belles pensées?
Ervasti lukee tiilenpäitä parrattomana ja takapuoli arkana Tukholman lääninvankilassa. Telkan päällä on valokuva, jossa Anterolla seisoo sorzeissa Ladan vieressä, viaton Marja on selkeästi jonkun pullat uunissa. Ottopoika Ville Kuusinen ei vaan Kosonen perambulaattorissa ei vielä tiedä mikä sitä odottaa pahan äitipuolen taholta.
ellauri093.html on line 404: Kokouksia on säännöllisesti osoitteessa Keskustie 33. Nykyinen paimen on Antero Lehtonen.
ellauri094.html on line 140: Arvoisa puhemies! Edustaja Antero Laukkanen tarttui erittäin tärkeään asiaan. Koko pappien työnkuva perustuu heidän omaan uskoonsa ja omaantuntoonsa. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on julkisesti ottanut kantaa ja ilmaissut huolensa tästä, että papeilta voitaisiin olla viemässä omantunnon oikeus pois. Mitä papeille sitten enää jää?
ellauri096.html on line 804: Intermezzossa Seriator ei olekaan vilistävä alien, vaan isona kivenä kuorsaava Antero Vipunen, jonka sepalus on auki ja sieltä kurkistava "pippeli" on valaan kokoinen. Valaat eivät syö hylkeitä, väitti Redditissä käyttäjä u/seriator 6v sitten. Kyllä miekkavalaat syövät.
ellauri096.html on line 813: Tää kuulostaa joltain kirjallisuustieteeltä. Varmaan hirmu juonikas Jaska tarkoittaa nyt sanoa että sen kirjoista on juoni hukassa, juoni kuorsaa kännipäisenä Anterona jossain mezämaalla tai konemezässä. Joo selvästi olen oikeilla jäljillä, tossa typerässä Kansa taisteli - miehet kertovat intermezzossa esiintyy nimi Panofart, joka on dead giveaway, se viittaa arzy farzy Erwin Panofskyyn, joka esiintyi Arskan estetiikan oppikirjassa minkä Jaska on ehkä "lukaissut". Nordensvahn oli eversti myös heppakirjassa. Pulla on varmaan Ryhmyn ja Romppaisen kirjoittaja Armas J. Pulla, armoitettu fasisti.
ellauri110.html on line 631: Tapahtumattomat tapahtumat pyörivät raittiin Handen ympärillä kuin laiskat kärpäset. Ilman viinaa ei se viizi edes teeskennellä iloa. Sillä on tosi tylsää mutta ehken elämänkumppanilla on nyt hauskempaa. Ehken ei. Tää siis on yhä se Anza, josta ei Handen wikipediasivuilla ole edes mainintaa. Mennään vssa 1993. Ei se kuitenkaan kai ole elämänmahlainen Antero "Anza" Mäkelä. Itkua ja naurua koko ihmiselämän ihanuudelle.
ellauri141.html on line 488: "Valkoisen miehen taakka” (The White Man's Burden) (1899) herätti polemiikkia julkaisunsa jälkeen. Kyseiset runot ovat monitulkintaisia. Joidenkin mukaan ne olivat valistuneen ja velvollisuudentuntoisen imperiumin rakentamisen ylistys, joka henki viktoriaanisen ajan henkeä. Toiset näkivät niissä röyhkeää imperialistista propagandaa ja siihen liittyviä rodullisia asenteita. Toiset taas näkivät runoissa ironiaa ja varoituksia imperiumia kohtaavista uhista. Antero Manninen käänsi "Valkoisen miehen taakan" suomeksi 1976.
ellauri145.html on line 62: André Breton (19. helmikuuta 1896 Tinchebray, Orne – 28. syyskuuta 1966 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija, surrealismin perustaja ja johtohahmo. Breton syntyi Normandiassa, Pohjois-Ranskassa. Hän oli kauppiasperheen ainut lapsi. Perhe muutti vuonna 1900 Pariisin esikaupunkiin, missä Breton kävi koulua. Hän opiskeli lääketiedettä, mutta ei suorittanut opintojaan loppuun. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän työskenteli Nantes’n sotilassairaalan neurologisella osastolla. Surrealistinen teoria on saanut vaikutteita Sigmund Freudin psykoanalyysistä sekä syvyyspsykologiasta. Breton sovelsi Freudin oppeja niin valelääkärinä kuin valekirjailijanakin, ja hän kävi tapaamassa Freudia Wienissä vuonna 1921. Surrealismin piti olla subrealismi mut Mallarme mokasi. Surrealismi oli jatkoa Tristan Tarzanin perustamalle Dada-liikkeelle. Breton liittyi dadaisteihin yhdessä Louis Aragonin ja Philippe Soupaut’n kanssa. Bretonille tuli kuitenkin välirikko dadan jäsenten kanssa, joten hän erosi liikkeestä. Selkeesti piha-Antero aina alotti. Vuonna 1944 julkaistiin pienoisteos nimeltään Arcane 17. Sen pohjana on keskiaikainen Melusinasta kertova legenda. Legendan mukaan ritari menee naimisiin hengettären, Melusinan kanssa. Ehtona on, ettei ritari saa nähdä vaimoaan yhtenä päivänä viikossa, jolloin Melusina on poissa ruumiistaan. Uteliaisuus kuitenkin voittaa, joten Melusina muuttuu pysyvästi henkiolennoksi. Nimi Arcane 17 viittaa tarot-kortteihin. Kortti numero 17 kuvaa rauhan ja rakkauden voittoa. Melusine on nykyisin vuonna 1979 Paris III -yliopiston yhteyteen perustetun Surrealismin tutkimuskeskuksen (Centre de recherche sur le Surréalisme) nimi. Andre oli mikrokefalinen, Georges Bataille (kz. albumia 139) käyt.kaz. akefali.
ellauri145.html on line 86:
saku surrealistimaalari Max Ernst on ällöttävä,
kuin myös jättimäinen narsisti Charlie Chaplin.
ellauri145.html on line 89: Piha-Anteron siemenpussin sisälmysluettelo
ellauri145.html on line 91: Piha-Anteron mustan huumorin antologia sisältää seuraavia otteita. Antero on kirjoittanut kaikkiin d´Alembertmaisesti pikku johdannon. Tähän paasaelmaan laitan mukaan Anteron esipuheet, jossa se selittää mikä kulloinkin on kaskun kärkenä. Joo mä tiedän: nää on kaikki vähän samanlaisia biliöösejä luusereita kuin ize Antero! Antero on ennen kaikkea pirun kiukkuinen. Sen musta huumori on ukkosenjohdatin, kun oikeasti tekis mieli mennä ampumaan laahusta ja särkemään näyteikkunoita.
ellauri145.html on line 94: Swift on Anteron käsityxen mukaan eka jonka kokonainen vizikirja säilyi jälkimaailmalle. Rabelaisia ei lasketa, koska se nauroi mukana. Swift vihas apinakööriä, mutta pysytteli piispana ja shtuppi mielellään Varinaa, Stellaa ja Vanessaa. Se lahos latva edellä ja testamenttasi mielisairaalallensa miljoonan. Instructions aux domestiques vaikuttaa yhtä hauskalta kuin Osmo Soininvaaran 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka, ja on yhtä oikealla. Ratkaisuxi köyhien sikiämiselle Swift ehdottaa lasten syöntiä. Vanha vizi, ei naurata. Mixei mieluummin lyödä lihoixi vanhoja lihavia piispoja sekä leukavia subrealisteja. Alaston apina on kuin luuta, paizi päällään seisova, se oivaltaa vielä lopuxi, mutta kuluu kuin se naisten kädessä. Haha. Vitun misogyynejä. Swiftin yhden rivin turauxet on käyt.kaz 1-1 samoja kuin happovaivaisella Ambrose Biercellä.
ellauri145.html on line 98: D.-A.-F. de Sade: Juliette. Anteron mielestä sadistinen markiisi oli hurjan vapaamielinen, kun se otti vapauxia naisten kustannuxella. Vitun misogyynejä. Sadisti selittää pirun tarkasti, miten se pitää haudata omaan mezäänsä ja heitellä haudan päälle terskoja. Sukulaiset saa olla paikalla Kenin arkivaatteissa. Ha ha. No Saden sadussa Minski niminen jättirikas ryssä (tulee mieleen Elon Musk) matkusteli ympäri maapalloa ja rypi paheessa. Aahrikassa sille opettivat rättipäät: Mitä ovat naiset elleivät meidän kotielukoita, joihin me saadaan tyydyttää sekä tarpeemme että himomme, jos ne nyt ovat ylipäänsä eri asia. Ja missä suhteessa naiset olis parempia kuin elukat, pikemminkin karja ansaizee parempaa kohtelua koska se ei nalkuta eikä vedä meitä nenästä. Ryssällä on haaremit kuin Peter Nygårdilla tai sillä mustalaiskomeljanttarilla, jonka nimeä en koskaan muista. Ha ha. Missä kohtaa pitäisi muka nauraa? Aivan helkutin heikkotasoista paskanjauhantaa. Miten tätä jaxetaan painaa aina uudestan ja uudestaan? Koska ei maailmasta misogyynit lopu, niitä on niin kauan kun on äidin hännän alla pikkupoikia.
ellauri145.html on line 115: Ei vittu tää piha-Antero on täys hourupää, ja niin on noi sen kaverit, subrealistit symbolistit sun muut mustikkasuut, ja ennenkaikkea ne on totaalisen huumorittomia. 100% tyhjiökuivattuja. Bretonin valizemat Fourierin muka-huvittavat pläjäyxet on erittäinkin puujalkamaisia.
ellauri145.html on line 124: Antero kuvailee nyyhkysti narkkari-Quincyn nuoruuden rakkautta johkin prostituuttiin, jonka se olis halunnut pelastaa kuin Prinssi Rohkea tai Philip Roth. Mitä tekemistä tällä ja mustalla huumorilla on?
ellauri145.html on line 152: Christian Dietrich Grabbe Den här grabben nämndes även i Aarne Kinnunens gula humorbok. På tal om det, det är något likadant mellan Aarnes och Anteros humorstil. Schwarze Parzen sind sie beide, doch Aarne ist zuweilen echt witzig, André nicht.
ellauri145.html on line 154: Christian Dietrich Grabbe (1801–1836) oli saksalainen näytelmäkirjailija. Hän kirjoitti useita näytelmiä, joiden vahvin puoli ei ole esitettävyys mutta joissa ilmenevä luonteenerittely on usein nerokas, joskin toisinaan erikoinen ja keinotekoinen. Hänen draamansa Herzog Theodor von Gothland on osaksi mauton, mutta osaxi suurisuuntainen ja syväajatuksinen. Hänen muista draamateoksistaan ovat huomattavia Don Juan und Faust (1829), Kaiser Friedrich Barbarossa (1829), Kaiser Heinrich VI (1830), Napoleon oder die hundert Tage (1831), Hannibal (1835) ja Die Hermansschlacht (julk. 1838). Monet arvostelijat pitivät aikoinaan Grabbea Heinrich von Kleistin rinnalla Friedrich Schillerin jälkeen Saksan suurimpana draamaerona. Minnes unohtui Scherz, Satire, Ironie und tiefere Bedeutung. Lustspiel, geschrieben 1822, Änderungen bis 1827. Uraufführung München 1907, jota suizuttavat Aarne sekä Antero? Vähän tuntuu siltä että Anterolle ja sen mielirunoilijoille olis kaikille pitänyt jakaa kirja "Be Your Own Best Friend". Grabbessa lisää ensi numerossa, jossa Grabbe ja Klopstock razastavat Vormärzin kuuman taivaan alla, te mukana!
ellauri145.html on line 179: Edgar Allan Poe: The Angel of the Odd. Oudosti Antero ottaa mukaan toisen spugen Baudelairen ranskannoxesta vaan pätkän tekohauskasti saxaa murtavan bisarrin enkelin puhetta. Onxtää vaan jotain anglosaxeille ja frogeille yhteistä teutonifobiaa?
ellauri145.html on line 249: Onko ranskalaiset huumormiehiä vai eivät? Onhan niillä hauskoja sarjakuvia (lukuunottamatta je suis Charlieta), mutta näissä kirjailijoissa on useita tavattoman puisevia. Ei se Ball-sackinkaan Contes drolatiques ollut kovin naurattava. Tsekkaa vaikka tämä Piha-Anteron juhatus:
ellauri145.html on line 257: Anterosta paras jäynä oli kun Charlie oli ikävystynyt ja kuzui yläkertaan lasimestarin hankalasta portaikosta lasiruutuineen, sitten haukkui sen kun sillä ei ollut köyhissä kortteleissa kaupan värilaseja, joiden läpi elämä näyttäs ruusuiselta köyhille. Ja kun lasimestari oli lähdössä pihasta, se vielä heitti sen lasikuormaa kukkaruukulla, niin että kaikki ruudut särkyivät. "Kyllähän tällänen voi tulla kalliixi, mutta mitä hinnasta, kun saa tuntea tällästä puhdasta riemua." Voi pannahinen, täytyy sanoa kuin Kit Carson. Vitun spedet.
ellauri145.html on line 400: Lewis Carroll: Lobster Quadrille. Lewis Carrollin main claim to fame Bretonin mustan huumorin kirjassa on ezen Hunting of The Snark (Jabberwockyn ´twas brillig and the slithe momes jatko-osa) ilmestyi samana vuonna kuin presubrealisti Lautremontin Pahanhajuiset laulut (joista enemmän alla). Tähän niteeseen on Antero jostain syystä ottanut Liisan Ihmemaassa Osterien laulun; outoa sikäli, että se on oikeasti melko hauska.
ellauri145.html on line 495: Mutta hykerryttävän hauskinta Piha-Anterosta oli Speden tarina Science d´amour jossa se on tutkivinaan ryöstämänsä rakastuneen neidon ruumiintoimintoja panon aikana. Haha. Mille baisers olikin käytännössä 944. Tosin Speden suussa ollut sen keximä pusulaskin saattoi vähän hidastaa menoa.
ellauri145.html on line 591: Ehkä oireellisesti, Anteron miälestä Nietzschen hauskin pläjäys oli tää sen viimeinen Wahnsinnszettel. Retun siirtymät murentumisesta (Zerrüttung) luhistumiseen (Zusammenbruch) ja sammahtamiseen (Umnachtung) olivat lyhyitä.
ellauri145.html on line 667: Tän sekopään esipuheessa Antero siteeraa toista algolagnia, Swinburnea, joka vertaa ihailemaansa de Sadea miehenkokoiseen miehenelimeen (homme-phallus). Profil auguste et cynique. Siinä sykkii universaalisen hengen paisuvainen, des veines gonflées du sang divin. Kylpä nää jäbät ovat suorastaan ylpeitä.
ellauri145.html on line 669: Antero tiivistää Isidoren 3 avainpointtia seuraavastti:
ellauri145.html on line 688: Joris-Karl Huysmans on Anteron seuraava potilas. Charles-Marie-Georges Huysmans (5. helmikuuta 1848 Pariisi, Ranska – 12. toukokuuta 1907 Pariisi, Ranska) oli pukinpartainen flaamilaissyntyinen ranskalainen kirjailija ja taidekriitikko, jonka ensimmäiset romaanit olivat naturalistisia. Hänestä tuli kuitenkin pian dekadentti. Hän oli myös arvostettua kirjallisuuspalkintoa jakavan Goncourt-akatemian ensimmäinen johtaja Huysmans oli ranskalaisen äidin ja alankomaalaisen isän ainoa poika. Hän aloitti 20-vuotiaana pitkän uran Ranskan sisäministeriössä. Useimmat romaaninsa hän kirjoitti virka-aikana työpaikalta varastamalleen kirjepaperille. Ranskalaisillahan ei ole töissä muuta kuin luppoaikaa, kuten selviää amerikkalaisten tekemässä ranskisklisheekokoelmassa nimelltä Emily in Paris. Se on mikäli mahdollista vielä kehnompi kuin Jorin romaanit. Huysmansin varhaisimmat teokset saivat vaikutteita naturalisteilta. Niihin kuuluvat muun muassa romaani Marthe, histoire d’une fille (1876) ja pienoisromaani Sac au dos (1880), joka perustui Huysmansin omiin kokemuksiin Saksan–Ranskan sodasta.
ellauri145.html on line 721: Tämä vanhemmilleen kaunainen vino bretagnelainen nuorukainen on oikeasti aika lystikäs. Ei se mikään Tristan ollut vaan Eetu-Joakim. Sen koira oli Tristan. Sun koiraskin häpee sua. Joakim von Anka oli se Baabelin vankeuteen viety juutalainen kuningas. Homo-Verlainella oli tollanen kirottujen poeettojen katalogi ennen Anteroa, josta Antti tänkin löysi. Oltuaan esisymbolisti siitä tuli esisubrealisti.
ellauri145.html on line 733: Tämmösen dityrambin päästää Antero Tristanille, ihan aiheesta:
ellauri145.html on line 1178: Freudin Sigge koitti urputtaa, että huumorissa erotuxena komiikasta on jotain härmistynyttä ja ylevää. Aivan perseelleen meni Sigge, nimenomaan sitä siinä ei ole. Härmistys tulis (sanoo Piha-Antero) narsismin voitosta, haavoittumaton minä selviää voittajaxi. Mitä vittua? Taas menee tismalleen väärinpäin. Huumori on voittoa narsismista jos jotakin. Naura sinäkin. Minä muka ei anna izensä masentua Ollin kurjuudesta, vaan pikemminkin ilostelee siitä, sanoo Freud, ja antaa hauskan esim: Hirtettävä joka hirtetään maanantaina orjankäteen (potence) "huudahtaa": Kerrankin viikko alkaa kivasti! Ha. Ha. Saatana mikä ääliö toi Sigge oli. No kyllä se sentään huomaa että ego siinä tekee pilaa supermiehestä, nauraa sen kustannuxella. Antero peräsmies terottaa: musta huumori ei ole tyhmyyxiä (bétise), ironiaa, keveätä pilailua ... Se on jotain vallatonta mutta vakavaa, kuin Ilmo Launixella. Ei ainaskaan sentimentaalista, sille se on vihainen kuin rakkikoira. Kruunattu kurjenpää.
ellauri146.html on line 172: Piha-Anteron antologiassa on seuraava pätkä näytelmän ihan lopusta.
ellauri151.html on line 1163: Aika sikkiä. Tuollaista just saattoi odottaa Antero homolta. Ahdas portti on Anssilla peräluukussa. Francis Jammes, joka karseen Claudelin tavoin oli turhaan yrittänyt käännyttää Giden katolilaisuuteen muutama vuosi aiemmin, maalaa dityrambisen muotokuvan Alissasta. Toiset näkevät tässä "hyveen jalostuksessa" "syyllisen poikkeaman" ja arvostelevat Gidea "sairaalloisesta ja epäterveestä" kirjasta. Ja ihan aiheesta.
ellauri151.html on line 1185: Vaan jumalauta, kyllä yllätti Jeromen siittimen kömpelö akti, joka oli innokas hulluuteen asti työntämään emättimeni sille hyveen huipulle, jota olin epätoivoinen saavuttamaan. Iloa, iloa, iloa, ilon kyyneleitä... Jerome, haluaisin opettaa sinulle täydellisen ilon. Olet liian kömpelö, ei tästä vittu tule lasta eikä paskaakaan. On kuin itkis ja nussis. Oi Herra! saanko koskaan päästä loppuun ilman jumalanpilkkaa. Etpä tietysti. Jo oli ällö tarina, just homo-Anteron tapaista.
ellauri151.html on line 1190: Läskiintynyt Juliette näytti Plantier-tädiltä. Se itkee nästyykiin kun Jerome ei välitä bylsästä sitä vieläkään vaikka Alissan kuolemasta on jo 20v. Aika narsistinen loppuveto Jerome. Siis Antero.
ellauri210.html on line 40: Piha-Anteron huumorin määritelmä on freudilaisen huumoriton: démenti de la réalité, affirmation grandiose au principe du plaisir. Se on nähdäxeni aivan hakoteillä. Huumori on nimenomaan tosiasioiden tunnustamista, ja sen tajuamista, etteivät ne ole huisin tärkeitä. Mikään ole kuolemanvakavaa, edes kuolema. Huumorille on kaikki suhteellista, se vaatii suhteellisuudentajua. Siihen nähden Anteron kovan linjan suhteettomuus vaikuttaa suht sentimentaaliselta. Vaikka kirjan takakannessa se vakuuttaa, että musta huumori on sentimentaalisuudelle vihainen kuin rakkikoira. No pääasiahan on että nyt voin vihdoin palauttaa Andrein kirjasen yliopistolle, sillä se on lainattu Seijan kortilla. Se on läpitte!
ellauri210.html on line 45: Piha-Anteron siemenpussin sisällyxen ylivuotoa. Tämä paasaus on jatkoa albumissa 145 keskenjääneeseen André Bretonin Ranskan huippukoomikkojen luetteloon.
ellauri210.html on line 55: Antero oli valinnut Penistentiary-Henryltä tarinan jossa ravintolan kassa huijaa olevansa perijätär ja perijä huijaa olevansa ravintolan kassa. Klubille, Henry! Periamerikkalainen läpimätä setämiestarina.
ellauri210.html on line 79: Anteron valkkaamassa palassa toyboy kertoo miten se päihitti viikatetta heiluttavan isän lyömällä sitä takaraivoon kuokalla. Naiset riemuizevat.
ellauri210.html on line 94: Antero tulkkaa Sigge Riemun huumoriteoriaa et huumori on superegon (sic) mielihyväperiaatteen voitto egon realismista kun jälkimmäinen joutuu liian ahtaalle. Noh noh Antero, ei Riemu niin sanonut. Yliminä on vakavalärväisin koko kolmikosta. Huumorissa yliminä antaa minän olla kurkottamatta yliminän ideaalikuuseen ja antaa sen kapsahtaa idin mielihyvän katajaan. Sixi se on alhaista.
ellauri210.html on line 272: Picabian maalarinlahjat ilmenivät aikaisin. 1894, hän kopioi isoisänsä espanjalaisen taidekokoelman, möi alkuperäiset ja osti rahoilla postimerkkejä. Francis oli Piha-Anteron hyvä kaveri, piirsi Anterolle kansikuvia ja muitakin.
ellauri210.html on line 350: Piha-Anteron siteeraamat Pablon proosarunot on pelkkää sanasalaattia.
ellauri210.html on line 354:
ellauri210.html on line 602:
ellauri210.html on line 619: Tommosia skizofreenisiä sanaleikkejä siltä näytti syntyneen ihan nauhana. Ei ne kyllä ole kovin kummosia, sori vaan Antero.
ellauri210.html on line 714: Piha-Antero kiinnittää huomioo että isoveli Jorgon kuvat pursuu patafyysisiä genitaaleja. On torneja, katakombeja, tunneliin syöxyviä junia, röhnöttäviä naisia, sojottavia miehiä, uimakoppeja, halaavia hevosia, pahentuneita banaaneja työntymässä marmoriseen torsoon, käärmeitä, miekkoja ojossa ja puoliveteessä, kakasti tursuavia hevonhäntiä, you name it. Se on modernia, mutta myös hyvin hyvin vanhanaikaista.
ellauri210.html on line 740: Piha-Antero: musta tää oli tosi hyvä.
ellauri210.html on line 1058: Varhaiskauden surrealistinen Dali teki tilaa 1935 henkilölle nimeltä Avida Dollars, joka maalasi julkkisten muotokuvia, palasi paavin helmaan ja sai siltä sovinnaisesta kirkkotaiteestaan peukutuxia. Sille Anterolla ei ole mitään asiaa.
ellauri210.html on line 1105: Ferryn lyhytnovelli tiikerinkesytyxestä oli aika kesy. Mikähän siinä oli humoristista ja mikä dadaa? Jäi epäselväxi. Oliko tää heppu lisäys Anteron kirjan 2.painoxeen? Ois voinut jäädä lisäämättä. Aeeka mitätön. Jepujee enää 3 dadaistia jäljellä, nekin jotain myöhäsyntyisiä, 2 halkiohaaraa kaiken kukkuraxi!
ellauri210.html on line 1175: Anteron lisätessä Jannea vizikirjansa 2. painoxeen v. 1950 sillä oli 9v. jäljellä, Anterolla 15v. Mutta hizi mixei Andrei huolinut keräilysarjaan Joycea? Eikö ne olleet väleissä?
ellauri210.html on line 1214: Muita Piha-Anteron mainizemia nuaria tyyppejä
ellauri210.html on line 1366: Joyce Mansour nee Joyce Patricia Adès, (25 July 1928 – 27 August 1986), was an Egyptian-French author, notable as a surrealist poet. She became the best known surrealist female poet, author of 16 books of poetry, as well as a number of important prose and theatre pieces. Ei ehtinyt mukaan Piha-Anteron humoristeihin, mutta Antero kirjoitti siitä erillisiä puffeja.
ellauri211.html on line 199: Huomaan kyllä mihin nuoli osoittaa. Duchamp oli 1/45 Piha-Antero Bretonin nuaareista humoristeista. Siltä lähti mm. tälläsiä aforismeja:
ellauri285.html on line 441: Erno Antero Paasilinna (14. maaliskuuta 1935 Petsamo – 30. syyskuuta 2000 Tampere) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Paasilinnan esseekokoelma Yksinäisyys ja uhma sai vuonna 1984 ensimmäisen Finlandia-palkinnon. Teoksesta löytyvät myös Paasilinnan usein siteeratut, hänen motokseen mielletyt sanat ”Kirjailijaksi ei synnytä. – – On elettävä sellainen elämä, josta syntyy kirjailija”. Sitä se ei takuulla ollut ize kexinyt.
ellauri325.html on line 151: Kylläpä on kehnoa puujalkahuumoria tehtailtu propagandan nimissä suomen sotaurhoille talvi- ja varsinkin jatkosodassa. Niin puisevaa että tikut jää lukijalle käteen. Pahimpia syntisiä ovat Swan Ohto Antero Manninen "Bosambo" ja Reijo "Repe" Helismaa eli Erho. Niiden sepustuxia lukiessa melkein hävettää. Jees, propagandaa! huudahtaa kolmas puu-ukko Armas J. Pulla. Oliskohan niin että oikeistolaisuus synnyttää aivan erityisen puisevaa propagandaläjää. Suhtautukaa vakavasti propagandaan pojat! Jäi vähän vaivaamaan että oikeinko se Stalin tarjosi Tannerille ja Mannerheimille parempia rauhanehtoja 1941 kuin se sai 1940 tai 1944? No oli varmaan liian myöhäistä kun Aatu oli siihen mennessä nielaissut Lapista ei vaan peukaloa vaan koko käden.
ellauri343.html on line 265: Sivénin veljekset loivat Ruokolahden suojeluskunnan perustan. Kun sisällissota alkoi 26. tammikuuta 1918. Sivén, kuten suurin osa muista Norssin koululaisista asettui tukemaan valkoisia. Lopulta Sivén joutui punaisten etsintäkuuluttamaksi ja Sivén otti salanimekseen Hannu Halonen. Kerran hän oli jäädä kiinni nukkuessaan kummitätinsä Anni Swanin luona, mutta Swan vaihtoi poikansa Antero Mannisen Bobin tilalle, jolloin punakaartilaiset löysivät ihmeissään sängystä lyseolaisen Swanin eikä lyseolaista Sivéniä. Saxalaisten tultua apuun Sivén ampui ainakin yhden punaisen, joka oli vaaninut suojeluskuntalaisia Erottajan apteekin päällä.Valtauksessa saksalaisia kaatui 54, suojeluskuntalaisia 17 ja punaisia 400. Tappioluvut kuin Gazan kansanmurhassa.
xxx/ellauri044.html on line 943: Så dikterade Bertel och åt apelsinklyftor medan Wexi Antero översatt snilleblixterna till finska. Izekin ois osannut, Bertel puhui pellon reunalla 6 dagar viikossa hoono soomi ja 1 dålig svenska. Såsom farbror Oscar. Toi vapaamittainen käännös on kai Kai Laitisen kirjallisuudenhistoriasta. Kai oli kääntänyt vilddjurens sanaxi villipedon yxiköllä, ei sekään savolaisena kovin hyvin osannut ruozia. Vääräleuka koulukiusaaja. Vähän piti tuotakin sitten korjata. Aale Tynnikin sminkkas muilta lainaamiaan runokäännöxiä omalla kulmakynällä. Sarkian humaltuneesta venheestä tuli laiva. Meikit on poistettu uudessa painoxessa.
xxx/ellauri057.html on line 1398: Nää eemeritat on siis ekojen Haavioiden tyttöjä. Aale Tynni teki pojan kirkkohistorian professori Kauko Piriselle mutta Maralle vaan lastenkirjoja. Poika Matti Antero Pirinen (15. kesäkuuta 1942 Helsinki – 20. helmikuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen runoilija, joka kärsi mielenterveysongelmista ja teki 28-vuotiaana seppukun hyppäämällä perheensä entisen kotitalon katolta Helsingin Ullanlinnassa. Mistä talosta? Ois kiva tietää.
xxx/ellauri130.html on line 782: Anglofiili Lichtenberg tulee esitellyxi Piha-Anteron paasauxessa 145.
xxx/ellauri139.html on line 158: Bataillen kiinnostus kohdistui mystiikkaan ja buddhalaiseen filosofiaan. Hän haki äärikokemuksia voidakseen ylittää arkitietoisuuden. Hän osallistui surrealistien ja dadaistien toimintaan, kunnes joutui riitoihin Bretonin kanssa. Vittuako se piti koko ajan riitautua Anteron kaa? Noku Andre alotti! Älä sinä jatka! Mulla oli pienenä kaveri Antero joka asui Eirassa. Ei me muistaaxeni riidelty.
xxx/ellauri139.html on line 189: Asko Jukka Korpela on essessään Dostojevskin Idiootista. Tää on varmaan se sama idiootti Jukka "Yucca" Korpela jolla oli netissä tietoa merkkijoukoista. Idiootti tarkoittaa yxityishenkilöä, originellia, joka ei lähe mukaan yhteisöllisyyteen. Tollasta kuin Philip Roth. Rothilla vilisee samoja kvasiuskonnollisia ällösanoja kuin Dostolla: ylpeys häpeä selitys merkitys. Merkitys on erityisen ällö. Semantiikkaa. Mikä on tän kaiken tarkoitus? Ken voi sen tietää. Kaikki tietävät. Doston armo ja nöyristely kyllä puuttuu kiivaalta juutalaiselta Rothilta. Kabulissa on jälellä 2 jutkua jotka on riidoissa, käy eri synagoogissa. Hyi häpeä. Pahempia kuin Antero. Teidän armonne. Saako olla pikkuleipiä?
xxx/ellauri139.html on line 1071: Pierre François Lacenaire, född 20 december 1803 i Francheville, giljotinerad 9 januari 1836 i Paris, var en yrkeskriminell bedragare och mördare, som gått till historien genom sina Minnen (1836), nedtecknade på kort tid medan han väntade på sin avrättning. De utgavs första gången samma år som han dog och finns i svensk översättning sedan 1999. André Breton tog med en av Lacenaires dikter i sin antologi om svart humor, Anthologie de l'humour noir (1940). Hyvä Antero.
xxx/ellauri165.html on line 61: Mutta aikaisemmin olimme mitanneet erään Antero Poppiuxen työnnön ja Ollin työntö oli melkein yhtä hyvä! Täällä on myös herrasväki Krohn ja meidän on pitänyt pelata ahkerasti keilaa, vaikkei se olekaan minusta mikään erikoisen hauska peli.
xxx/ellauri178.html on line 51: Matti Antero Salo (12. joulukuuta 1933 Tampere – 1. joulukuuta 2017 Espoo) oli suomalainen elokuvakriitikko ja -tutkija. Hän työskenteli Suomen elokuva-arkistossa (Kavi) vuoteen 1998, jolloin hän jäi eläkkeelle.
xxx/ellauri200.html on line 636: and still recalls him. Though now long estranged, Antero Vipuselta, joka kuzuu sen takaisin,
xxx/ellauri200.html on line 644: through whom is splintered from a single White Anteron huikaiseva valo valkea
xxx/ellauri225.html on line 462: Edesmennyt Emil Keinänen oli varsinainen paskavarvas, valvoi tenukeppejä vaxeja kuin piha-Antero. Rauha Koivuniemi asuu Vallilassa Päijänteentiellä. Istuu valmiina lumipälvessä odottamassa Burren Turun kyytiä maxamattomalla Bemarilla.
xxx/ellauri237.html on line 348: Alikersantti Antero ”Antti” Rokka on fiktiivinen hahmo Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas. Antero Rokka on hyvin tunnettu hahmo, ja hän on saanut lähes arkipäiväisen roolin Suomen kulttuurissa. Rokan esikuva oli Väinö Linnan oman todistuksen mukaan Linnan asetoveri Viljam Pylkäs.
xxx/ellauri239.html on line 354: Anne Holmin kirjassa on urheilijoita ja lesboja kuin holmenkollenilla. Urheilijoita nirhataan pyykkikorikaupalla, mikä sinänsä on kyllä hyvä asia. Viihdejulkkisurheilu on punapyllypaviaanin perseestä. Eikä vähiten jalis eli potkupallo. Argentiinan huippupelaaja Antero Massi kiitti jumalaa että se oli loppuottelussa Argentiinan puolella, ja antoi Ranskan hävitä. Ehkä jumala pahastui kun Mbappe nauroi Citizen Kanen naurettavalle kärkkärille karsintapelissä.
xxx/ellauri253.html on line 196: Toinen konna on kuluneeseen mustaan nahkatakkiin pukeutunut fanaattinen hilsepää Antero. Antero ja Ervasti. Ervasti ja Antero. "Markun" suosittama nazi-Antero ei vaikuta järin luotettavalta. Antero Määttä vieläpä kuin sontimattomasta tutilaasta. Hyi että inhoon tälläsiä suomalais-isänmaallisia korstoja. Kalevi ja 3 muuta jauhautui kalisevien telaketjujen alle. Pojat joitei saatu hyvix on nyt jauhettuna jyvix. Mitäs meni huligaanit törkkimään Otto-Villen pazasta.
xxx/ellauri253.html on line 203: "Minä täällä" sanoi Antero matalalla äänellä. "Hän on täällä tänään", Markku sanoi hiljaa. "Kaikki on selvää. Aseet ovat mezässä." "Pystyn hankkimaan jotain jota te tarvizette," sanoi Rybkin venäjäxi. "Mustavalkoisia pornokuvia." "Lasket leikkiä." sanoi Markku venäjäxi. "Niin laskin, tarkoitin ydinkärkiä. Mutta ne ovat kalliita."
xxx/ellauri253.html on line 206: Jukka jonka naamakin on "malli Cajander" sitoi maalintuoxuisia kengännauhoja briteissä. Hänellä oli pienikokoinen mutta jäntevä. Hän liikkui nopeasti, puhui nopeasti, ajatteli nopeasti ja tuli aivan liian nopeasti, Susanin kannalta. Susan oli vastustanut talon ostamista mutta "Jukka" oli pitänyt päänsä. "Yucca" otti liikaa asuntolainaa, nyt on lama jälleen ovella. "Yucca" oli energinen häirikkö, karu puurtaja. Seisoma-asento paljasti sammareihin kuluneet molo- ja munapussit. Ylihintaisessa talossa oli muutama Ikean laadukkaamman sarjan huonekalu. Häh onko sellaisia muka? Susan turhautui kotona ja kaipasi töihin mutta "Yucca" halusi sen hoitavan poikia. Tarvittaessa rahaa ja kulttuuripääomaa riitti vaikka mihin. "Yucca" puolestaan on onneton rotinkainen persu. Vizi exe älyä että Kekkoslovakiassa sen ei tarviis välittää tollasista luokkaeroista. Pitkä ja harteikas Tony Stewart päihittää "Yucca"n squashissa toinen käsi selän takana ja varrastaa sen vaimoa sen selän takana. Antero tunsi inhonväreitä jo etukäteen. Miten nää VOI olla näin klisheisiä? Näin kerta kaikkiaan läpipaskoja?
xxx/ellauri253.html on line 213: Antero ei huoli pitkänhuiskeaa Marjaa yökaverixi koska on lähdössä "asioille". Vizi oishan Marja voinut jäädä yöxi yxinkin, paremminkin vielä kuin tollon Anteron petikaverixi. Ällöt "aktivistit" kuskaa jotain raatoja. Samaan aikaan toisaalla Boijerin paxut huulet ohenivat viivaxi. "Yucca" oli 1000 juoxukilometrin sitkeyttämä. Lyödyxi tuleminen auttoi näkemään apinat sellaisina mitä ne ovat: karvattomina aggressiivisina 2-jalkaisina nisäkkäinä. Ervastia ärsytti kun mustakalloa potkiskelevat svedudemokraatit piti vielä izeään humanisteina. Kaikenlaiset "operaatiot" kuten "Pääkallokehrääjä" kuulostaa lapsellisilta, ja onkin sitä. "Unto Remes"kin kuulostaa lapselliselta. Nämä lihavat vaaleanpunaiset nisäkkäät tuottavat testosteronia ja adrenaliinia. Miehet on ihmisiä mut naiset resursseja. Suomen inselit vois laivata Afganistaniin sikäläisten apinoiden peräresurssixi, Unto Remes perämiehenä. Pohjanlahden takana oli Natoon kuuluva Ruåzi. R.I.P. vene oli armeijan suosiossa.
xxx/ellauri253.html on line 219: Ervasti ratkoi hattunsa sisältä Yhdysvaltain passin. Huonekaluista, kodinkoneista ja autoista oli jatkuva pula. Ne eivät mahtuneet Ervastin hatun sisälle. Moottoritielle päästyään Antero lisäsi naamalleen jähmettyneen ilmeen. Matkan kohteena on taas autiomökki Kymenlaaksossa. Puskaryssä myy siniselle armeijalle ydinaseen 100K$ ja 150KDM hinnasta. Jabes Mond-tyylinen loota sisältää ydinkärjen, joka on pelkkä lelu ilman UTC-koodia. Taktinen Senaattori tyyppinen ydinlataus. Kylläpä tää jännäri etenee hitaasti.
xxx/ellauri253.html on line 300: Ryssät löytävät syötixi jätetyn ydinlatauxen. Ao. jaxon perässä pyllistää tutut 3 hämärää tähteä: sinisen armeijan Heikki Ervastin, Antero Määtän ja Markun jonka sukunimeä en muista. (Se oli Kosonen.)
xxx/ellauri253.html on line 318: Antero istui Antti-enolta perimäänsä 50-luvun nojatuoliin. Kohta hän saisi Marjalta turmeltumatonta pillua. Marja oli pienipalkkaisen lääkäriperheen turmeltumaton tytär. Onko sellaisia muka.
xxx/ellauri253.html on line 369: Turmeltumaton Marja oli nähty tulemassa turmeltuneelta Tokmannilta. Marjan tissit joutuvat pian oikeisiin töihin, sillä Antero on puskenut sen paxuxi. Antero lukee vinnillä Leinon Einon sota-ajan ralleja:
xxx/ellauri253.html on line 370: Karjalan kannas on vaikein paikka. Karjalan kannas on kaunein paikka. Taistella Euroopan silmien alla, vastata sortoon vapautumalla. Visulahti! Sanat saivat jonkin värähtämään Anteron kaatioiden sisällä.
xxx/ellauri253.html on line 374: Markku jyystää Mänzälään sedän Ural-sivuvaunupyörällä märkä Ville-vauva pakaasina. Antero on samaan pisteeseen matkalla varmaan Onnibussilla. Ei vaan Ladalla.
xxx/ellauri253.html on line 443: Sinisilmäinen Susan antoi hymyillen liinapäisille aktivisteille pihakeinussa. Hänen toisessa kainalossaan oli Markku ja toisessa Antero. Isokainalossa hääri Irves suu irvessä. Luonnontieteilijä "Yucca" ei arvosta Shakespearea.
xxx/ellauri253.html on line 464: Määttä, Juhanilla, Anteron menestyneellä isällä on tympeä miesääni, tietysti, koska se on kommari. Zero-ryhmän miehet etenivät pimeässä mezässä sujuvasti kuin perunat.
xxx/ellauri253.html on line 491: Antero pureskelee kynsiä. Marja roikkui hänen ajatuxissaan hoikkana ja jäntevänä ja pillunhajuisena. Kalevi ei ollut kuollut turhaan. Kalevin kuolemasta oli paljonkin hyötyä. Holmstenin kauhistuneet ja ennen kaikkea hikiset kasvot hohtivat.
xxx/ellauri253.html on line 506: Ihmiset jonottivat sikamakkaraa valkotakkisilta kurdeilta. Antero on onneton kun joutuu maanpakolaisexi. Saxassa sinappi on väkevää, Koti-Suomessa se on makeaa. Karhupuistossa on nuhruisempaa kuin Heidelbergissä. Jukka Susan Daniel ja Henry ovat jälleen ydinperheenä, Susan tosin kantavana nirhatulle Tonylle. Mutta sitähän ei "Yucan" tarvize tietää, vai tarvizeeko? Henry älä sottaa muroja, sanoo Susan uupuneena. Kannattiko tuota poikaa ylipäänsä pelastaa? No Jukan tuntemattomat sukulaiset Vimpelissä sille kyllä hurraavat.
xxx/ellauri253.html on line 520:
xxx/ellauri296.html on line 350: Lyytikäinen siirtyi toimitusjohtajaksi Tampereelle Teos-nimiseen kustannusyhtiöön, jossa hän kustansi muun muassa aikansa menestyskirjailijan Hedwig Courths-Mahlerin teosten suomennoksia. Hän ryhtyi myös päätoimittamaan yhtiön Revontuli-lukemistoa 1932, mutta sitä ei saatu kannattamaan. Samoihin aikoihin Lyytikäinen menetti säästönsä pankin konkurssissa. Lyytikäinen palasi Helsinkiin ja kokeili vielä nimiinsä hankkiman Revontulen kustantamista siellä mutta luovutti. Yhdessä kirjapainonomistaja K. F. Puromiehen kanssa hän perusti uuden lukemistolehden Avun, markkinoiden kolmannen lehden jonka myyjiksi värvättiin työttömiä. Pian kaksi aiemmin saman idean keksinyttä kilpailevaa lehteä, E. J. Paavolan Urpu ja Antero Kajannon Lukki jouduttiin lopettamaan, kun Apu oli sisällöltään parempi ja tarjosi työttömille myyjille suuremman provision.
xxx/ellauri388.html on line 70: Talvisodan aikana Waltari työskenteli Valtion tiedoituslaitoksessa Pirkon esimiehenä. Hän osallistui sotapropagandan tekoon muun muassa kirjoittamalla tietokirjat Neuvostoliton varjossa (1942, näköispainos 1994), Totuus Virosta, Latviasta ja Liettuasta (1941, salanimellä Nauticus) sekä sotaromaanit Antero ei jaxa enää palaakaan (1940) ja Raiskaus vainoaikaan (1943). Hän kirjoitti paljon lehtiartikkeleita, isänmaallisia reportaaseja rintamalta ja oikeistohenkisiä sanomalehtien pääkirjoituksia.
xxx/ellauri420.html on line 257: Lehtikuvassa Malraux seisoo urhean näköisenä vanhentuneiden Potez lendekoiden vieressä. Itse Antero ei ollut lentäjä, eikä edes väittänyt olevansa sellainen, mutta hänen johtajuusominaisuudet näyttävät tunnustetun, koska hänestä tehtiin España-lentueen laivuejohtaja.
129