ellauri033.html on line 591: Sanoo mitä sanoo, pikku kotiope on kade isobroidimaiselle kreiville, niinkuin moni väpelömpi pikkuveli fyysisesti ylivoimaiselle veljelle, nimiä nyt mainizematta. Goethen Faust oli samalla lailla kade Mefistolle, väittää Polle. Amielin päiväkirja ilmestyi näihin samoihin aikoihin, siinä vasta vätys. Se oli Kristinan mielikirjoja. Muakin teini-ikäisenä vitutti et olin niin väpelö. Koitin koulumatkalla opetella kävelemään reippaammin ja heiluttamaan käsiä. Jossain Johannexen seurakuntakodin kohdalla, missä Ilmo Launis ja sen pojat pehmitti Jöpiä. Seurauxet on vieläkin nähtävissä jönsin henkisessä habituxessa. Vallatonta ja vakavaa.
ellauri053.html on line 855: Yäk. Mikä pahinta, Rampe opetti izekin lapsiaan. Rahan lisäxi sillä ei ollut kuin aikaa. In English he would sometimes assign us passages from Amiel’s Journal , one of his favourite books.
ellauri077.html on line 407: “Tietoisuus”, se summaa, “ on tauti.” Luku 1 päättyy listaan luisevia ja lihavia miehiä joilla on tää tauti tosi pahana, tää traaginen elämässä roikkuminen. “Marcus Aurelius, St. Augustine, Pascal, Rousseau, Rene, Obermann, Thomson, Leopardi, Vigny, Lenau, Kleist, Amiel, Quental, Kierkegaard—miehiä joita rasittaa liika viisaus ilman asiatietoja.” Tietämättömiä tahtouskovaisia. Vakavia narsistikeissejä.
ellauri405.html on line 192: (Omistettu Henri Amielille)
ellauri408.html on line 52: Seppo "Ihan sama mulle" Kemivirta istui vessassa ja kuunteli Kalervo Jankon tavoin tyynenä kun Ritva Riski huusi eteisessä sille nämä sanat. Pasilan mamukirjaston poistopöydältä löytyi paperbakkina Henri F. Amielin Unexijan päiväkirja, josta näissä muistelmissa on mainintoja koska se oli eräs Kristina tädin mielikirjoista. V.A. Koskenniemi joka ei muuton ize vätystellyt nussiessaan nubiileja runotyttöjä maineen poluilla, kirjoitti osuvasti Amielista:
ellauri408.html on line 54: Pohjimmiltaan Amiel oli iloton luonne, ja hänen "Päiväkirjansa" on tarkkaavalle lukijalle kuin jatkuva, enemmän tai vähemmän välittömään muotoon pukeutunut valitus. "Arkiryske kyllästyttää ja ihannettani en löydä", siinä se on ihan pähkinänkuoressa.
ellauri408.html on line 58: Kieltämättä Amiel oli Montaigne-luokan löysä väppy, myöntää Vaakku, mutta sentään se oli vakava (lue: totaalisen huumoriton puolikuivuri), ja siinä oli tollasta Vignyn suosittamaa pyhyyden (pepun) hajua, josta elämä saa kohtalon omaisuutta ja lisää merkityxiä. Ach was, vielä yxi merkityspeikko siis.
ellauri408.html on line 127: Vaakku Koskenniemi laitti Rusoota päiväkirjanikkarina Amieliin verrattuna siitä että Zeizei suorastaan leveili luonteenvioilla, Heikki ei.
ellauri408.html on line 208: Veli Unelias (alias Henri Amiel) muistuttaa henkisest aika lailla Hilja Haahtea. Hilja Haahden koko tuotanto oli näytillä Pasilan mamukirjaston mainostornissa, paizi "Seija-tyttösen tarina". Mixi ihmeessä se oli jäänyt pois framilta? Epistä. Se on mielikirjani.

Minä en uskalla toimia, en rakastaa enkä tuottaa, ellei osaxi tule yleinen tunnustus. DSM5 diagnoosi: NPD eli narsistinen luonnehäiriö. Tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan.
ellauri408.html on line 221: Ei ihme että sexuaalisuus oli Amielille myrkkyä, kun lukee se järkyttävää sexismijaaritusta. Arkuutta ja ujostelua naisten seurassa, väkivaltaisia pyyteitä, mitä vielä, ja silti Henrin score oli nolla! Henri lentää kuin salvettu kärrpänen muttei jatka sukuaan. Kiihottuu vaan pikku Lulusta. Teki mieli nuolla tuollainen pikku tyllerö kiireestä kantapäähän! Naah, viime kädessä Häri viihtyy vain izensä seurassa, keppi kädessä. Väärä häveliäisyys teki siitä eunukin. Sen käsityxet naisista on aivan sikkejä. Naisen rakkauden ainoana pyrintönä on hurmioinen yhtymys. Paljonkin sä siitä tiedät eunukki!
ellauri408.html on line 485:

Henri Amielin siitinelämä


ellauri408.html on line 487: Tästä uhkaa tulla superlyhyt paasaus, sillä "Aangri" pushaa jo kolmekymppistä eikä sillä ole vielä ollut keppi liossa. Mitä vanhemmaxi tulet sitä enemmän käyttämättömät tuikkaustilaisuudet kaduttaa. Varsinainen arkajalka, vizi mikä vässykkä. Käsitöissä se takuulla on puuhastellut vaikkei kerro. Hän käsitteli mieluisasti soitintansa. Aistimuxeni väräjöivät vielä pitkän tovin jälkeenpäin. Eivät suuret sanat suuta halkaise, senkin pelle. Pehmeä koira, kuin Nuutti tai Niklaxen Annika. Amiel on maailmanluokan typerys, jonka mielestä Berkeley, Fichte ja Emerson "tuntuisivat olevan oikeilla jäljillä". Kaikki 3 tökeröitä oikeistopönttöjä, vitun idealisteja. Ainoa todellinen on tajunta, maailma pelkkää ilotulitusta. Tuumii Amiel ja kaivaa nenäänsä. Jokohan tee on valmista? (onko tuo oikea sana?) Ellei lauseeni kuulostaisi karkealta ja säälimättömältä paradoxilta, sanoisin: Kärsimys on oma vikanne, pyhyys on aina seesteinen. Apostoli sanoi kuin Pirkko Hiekkala: naura sinäkin!
ellauri408.html on line 489: Amiel_jeune-01.jpg" height="400" />
ellauri408.html on line 494: Henri-Frédéric Amiel, né le 27 septembre 1821 à Genève et mort le 11 mai 1881 dans la même ville, est un écrivain et philosophe suisse, auteur d'un journal intime exceptionnel tant par son volume (17 000 pages) que par la verbosité et la superficialité de son message.
ellauri408.html on line 496: Die Familie Amiel stammte ursprünglich aus Frankreich und war seit 1791 in Genf heimatberechtigt. Harryn porukat olivat hottentotteja, jotka pakenivat Sveitsiin Nantesin ediktin kumoamisen jälkeen. Deux tragédies familiales marquent son enfance : la mort de sa mère (d'une tuberculose), alors qu'il n'a que onze ans, et, moins de deux ans plus tard, le suicide de son père, qui se jette dans le Rhône. Henri-Frédéric, alors âgé de 13 ans, et ses deux sœurs cadettes, Fanny et Laure, sont recueillis par leur oncle Frédéric Amiel et leur tante Fanchette, déjà parents de onze enfants. Ce séjour dure sept ans.
ellauri408.html on line 502: Vers 1870, Berthe Vadier écrit un cahier de poésie qu'elle soumet à H.-F. Amiel. De là débute une relation "d'un maître et d'une élève". À la suite de cette rencontre, il va loger à la pension Chappuis, tenue par B. Vadier et sa mère, pour les dernières années de sa vie et il meurt chez elles. Il est enseveli au cimetière de Clarens. Der Grabstein trägt eine Inschrift mit einem Zitat aus dem Brief des Paulus an die Galater 6,8: "CELUI QUI SEME SEULEMENT SUR L'ESPRIT SE FERA MOUSSER AVEC L'ESPRIT DE LA VIE ETERNELLE." („Wer nur auf den Geist sät, der wird vom Geist ein ewiges Leben auf sich schäumen.“) Tämä läppä vähän lohdutti nahjusta joka ei ikänänsä päässyt hilloviivalle.
ellauri408.html on line 504: Amiel publizierte mehrere Gedichtbände, historische und philologische Studien und philosophische Essays, die von der idealistischen deutschen Philosophie beeinflusst sind. Das populärste Werk, das er zu Lebzeiten veröffentlichte, war das patriotisch-militaristische Lied Roulez, tambours! (1857), das die befürchtete Intervention Preussens in Neuenburg behandelte. Seine voluminösen Selbsterörterungen befrüchteten z B. Leo Tolstoi, Fernando Pessoa, Hugo von Hofmannsthal, und Tante Kristina. Runoilijan kirjeenvaihto muusansa Louise Weiderin kanssa, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2004, on säilynyt .
ellauri408.html on line 509: Geneve, tuo Amielin Kouvola, oli myyränkolo. Heppu muistutti milloin alakuloista kalmiston vartijaa, milloin Paulin ja Virginian kertojaa, kelpo ukkoa. Muut pitivät sitä milloin hilpeänä epikuurina, milloin masentuneena stoalaisena, milloin epäsosiaalisena originellina, milloin aika egoistina, morkkailevana jurona erakkona tai laiskurina joka tekee kuolemaa pelkästä laiskuudesta. Oikeasti se olikin näitä kaikkia, sillä se oli epäonnistunut narsisti! Hän piti lelunaan nuoria tyttöjä ja toimi joutohetkinään riimiseppona ja viinisieppona. Hän oli joutava ja ehtymätön jaarittelija.
ellauri408.html on line 511: Amielin ällöämä Girardin oli taitava mutta häikäilemätön ja vakaumusta vailla oleva julkisen sanan käyttäjä, joka piti lehtitointa pelkästään elinkeinona. 1860-luvun lopulla Girardin yllytti lehdessään La Liberté sotaan Preussia vastaan. Vuosien 1870–1871 sodan aikana hän vastusti Léon Gambettan diktatuuria. Sodan jälkeen hänellä oli hallussaan useita lehtiä, muun muassa Le Petit Journal, jolla puolen miljoonan levikillä oli laaja lukijapiiri, ja La France, jossa hän 1877 kävi taistelua Albert de Broglien ministeristöä vastaan. Hänet valittiin samana vuonna edustajakamariin.
ellauri408.html on line 521: Hän oli ihailtavan perehtynyt ja tunsi vieraita kieliä ja asioita. Hän kirjoitti salanimellä "G. Valbert" joukon artikkeleita, joita Revue des deux Mondes -lehden lukijat arvostivat: kirjallisuuskritiikkiä, poliittisia kronikoita ja ulkomaisia ​​tutkimuksia. omistettu erityisesti Saksalle, jonka hän tunsi niin hyvin. Tässä suhteessa hän tunsi Strindbergin, Hauptmannin, Ibsenin, Wagnerin ja herätti monia ajatuksia aikalaistensa keskuudessa, joille hän esitteli ulkomaisia kirjallisuuksia. Nämä kursiiviset artikkelit, joissa sekoittuvat eruditio ja huumori, sekä tieteellisen ja viehättävän puheen sävy, antoivat erityisen arvon tämän erittäin tietoisen humoristin ja moralistin esseille. Hänellä oli maanmiehensä Amielin mukaan tietty oratorinen lahjakkuus.
ellauri408.html on line 987: Amiel_2889.jpg" />
ellauri408.html on line 1020: Amielin kuolinsyy on "unspecified". Jotain limaa sillä oli kurkussa. Ei sentään kuten rapperi XL:llä "asphyxia as a result of ligature hanging." Ihan lopussa se riimittelee tutunomaisesti:
ellauri409.html on line 445: Eliot ja Amiel oli naisten suhteen samanlaisia estoläjiä, tai sit ne varsin valehtelivat. Angstailivat huorakortteleissa siitin tanassa ja keventyivät vessassa. Tomi oli 26-vuotiaana (naisen) koskematon. Narsistista arkuutta, keikarointia, pahaa sisua ja jäätävää raivoa. Kuulostaa tutulta
ellauri409.html on line 467: The problem seems to be again that he fails to score with juicy mermaids, like Henri Amiel.
xxx/ellauri129.html on line 478: Jos mies pettyy naisen suhteen, johtuu tämä siitä, että naiset ja hän ei puhu samaa kieltä, nim. ranskaa.Henri AmielMFUCK!
xxx/ellauri129.html on line 479: Nainen haluaa tulla rakastetuxi ilman perusteita, ei sixi että hän on kaunis hyvä hyvästä perheestä viehättävä henkevä (ja hyvä pano), vaan ihan muuten vaan. Epistä!Henri AmielMFUCK!
xxx/ellauri130.html on line 183: U. on varmuutta ilman todisteita.Henri AmielMKILL!
xxx/ellauri130.html on line 354: Ainoa varma asia on kuolema. (Nojoo, ja verot.)Henri AmielMKILL!
xxx/ellauri410.html on line 122: Eliot työnsi käden kakkaan Vivienin kanssa ja kääntäen, juuri siten kuin Henri Amiel oli aina pelännyt. Väärä päätös johti elinikäiseen kurjuuteen. Pertti Rustle sanoi että Tomppa häpesi Vivieniä ja Vivien kyllästyisi Tomppaan piankin. Mä nään. Peraakin kyllä Vivienin nainti ällötti. Vivien oli kaunis mutta kitkutus päättämättömän vaikka velvollisuudentuntoisen Tomin kanssa imi siitä mehut. Poor Vivien.
xxx/ellauri410.html on line 274: Kahn was a Jew from Metz, Lorraine. He chose sides with Émile Zola in the Dreyfus affair. His wife Elizabeth converted to Judaism as a protest against antisemitism, changing her name to Rachel. Gustave kirjoitti aika liikkixesti sille rakkausrunoja, pace Amiel. Rouva Elisabeth Kahnille. Je t’aime de ta voix, de tes yeux, de tes seins. Verkkotunnuxesi on pieni satumaa. Hänet haudattiin Pariisin Mottenparnasin hautausmaalle. Hänen paperinsa ovat nyt kunnossa Israelissa.
xxx/ellauri414.html on line 328: Ranskankurssin kunniaxi palasin Janne-Jaakon viime oxennuxelle portinpieleen, jonne olin sen albumissa 115 jättänyt. Ohut ranskalainen painos löytyi Pasilan kirjavarastosta. Tämä JJ Rousseaun jouzenlaulu on loputonta marinaa. Päinvastoin kuin Amielilla löytyy Rousseaun onnettomuuden syy aina ja 100% toisista, ize se on puhtoinen pulmunen. Anssi Kela kelasi aika samantyylisesti, narsisteja kumpikin.
31