ellauri072.html on line 59: Akutagawa Ryūnosuke 35
ellauri072.html on line 155: Akutagawa syntyi Tokiossa maitomiehen poikana. Hän sai lisänimen Ryūnosuke, ”Lohikäärmeen poika”, koska hänen sanottiin syntyneen lohikäärmeen vuonna 1892, lohikäärmeen kuussa, lohikäärmeen päivänä lohikäärmeen tuntina. Asiasta ei kuitenkaan ole varmuutta, sillä tallessa ei ole syntymätodistusta, josta Akutagawan tarkka syntymäaika ilmenisi. Hän kasvoi enonsa perheessä ja sai siksi äitinsä tyttönimen Akutagawa. Eliskä siis maitomies käväistessään enolassa täytteli muutakin kuin pulloja.
ellauri072.html on line 156: Suuri osa Akutagawan tuotannosta on vahvasti omaelämäkerrallista. Hän kamppaili horjuvan fyysisen kunnon ja mielenterveyden kanssa. Akutagawa kärsi harhoista ja syömishäiriöistä, yritti pari kertaa itsemurhaa ja onnistui siinä lopulta vuonna 1927, vain 35-vuotiaana. Kuolinsyy oli barbituraattien yliannostus.
ellauri257.html on line 55: Gogol's huge influence on Russian, Ukrainian and world literature was acknowledged by Mikhail Bulgakov, Fyodor Dostoevsky, Ryūnosuke Akutagawa, Mikhail Saltykov-Shchedrin, Franz Kafka and (most notably) Flannery O'Connor.
xxx/ellauri230.html on line 70: In addition to the numerous mentions of Zen and nature, one topic that was briefly mentioned in Kawabata´s mile long Nobel lecture was that of suicide. Kawabata reminisced of other famous Japanese authors who committed suicide, in particular Ryūnosuke Akutagawa. He contradicted the custom of suicide as being a form of enlightenment, mentioning the priest Ikkyū, who also thought of suicide twice. He quoted Ikkyū, "Among those who give thoughts to things, is there one who does not think of suicide?" There was much speculation about this quote being a clue to Kawabata´s suicide in 1972, a year and a half after Mishima had committed suicide. Kawabata saw ca. 200 nighmares about it. Vittu nää insulaariset viirusilmät on aika vinxahtaneita.
xxx/ellauri394.html on line 379: Rashomon oli Kurosawan läpimurtoelokuva nro 1, ja sen jälkeen yleensäkin japanilainen elokuva on noussut kansainväliseen suosioon. Japanilaisissa kriitikoissa herätti hämmästystä, että elokuva sai lännessä myönteisen vastaanoton. Epäiltiin, että syynä oli toisaalta sen eksoottisuus, toisaalta se, että se on japanilaisia elokuvia länsimaisempi. Heidän näkemyksensä mukaan Kurosawa otti liiaksi vapauksia aineistoon nähden. Kurosawa puolestaan näki japanilaisten kriittisen asenteen johtuvan juuri siitä, että elokuva menestyi lännessä, mikä herättää epäilyksiä sen aitoudesta. Elokuvan juoni asettaa totuuden luonteen kyseenalaiseksi. Japsujen ja lännen keskinäiselle lipomiselle oli kylmän sodan poliittinen tilaus. Katsojan on määrä omaksua epätoivon sijaan myönteinen asenne. Kurosawa tekee loppuratkaisusta toisenlaisen kuin Ryonosuke Akutagawan tarinoiden pessimistinen päätös. Kriitikon mukaan sodan jälkeen tarvittiin toivonkipinää ja ikäville totuuksille vaihtoehtoja.
xxx/ellauri394.html on line 381: Kyynisempi puolisukeltaja Akutagawa löytyy albumin suikkitaulukosta maanmiehensä Kawabatan ohella. Hänet tunnettiin myös pseudonyymillä Chōkōdō Shujin. Hän kehitti voimakkaasti japanilaisten novellien tyyliä ja kirjoitti yksityiskohtaisia kuvauksia ihmisluonnon nurjista puolista. Kertomus Rashōmon (1915) perustuu Heian-kauden kauhukertomukseen, ja hän soveltaa siihen aikansa psykologista kerrontaa. Vuonna 1921 suosionsa huipulla Akutagawa luopui täysipäiväisestä kirjailijantyöstä ja lähti kirjeenvaihtajaksi Kiinaan. Hän stressaantui, sairastui eikä enää toipunut entiselleen. Palattuaan Japaniin hän julkaisi kuuluisimman kertomuksensa "Metsikössä", (Yabu no naka) vuonna 1922. Suuri osa Akutagawan tuotannosta on vahvasti omaelämäkerrallista. Hän tsemppasi horjuvan fyysisen kunnon ja mielenterveyden kanssa. Akutagawa kärsi harhoista ja syömishäiriöistä, yritti itsemurhaa pari kertaa ja onnistui siinä lopulta vuonna 1927, vain 35-vuotiaana. Tsemppi kannatti! Akira Kurosawan läpimurtoelokuva Rashomon – paholaisen temppeli perustuu Akutagawan novelleihin Rashōmon ja Metsikössä. Novellissa Rashōmon on Kioton kaupungin eteläinen portti, kun taas elokuvassa se on temppeli. Nimestään huolimatta elokuvan juoni perustuu lähes täysin Metsikössä-novelliin.
7