ellauri008.html on line 215: toisaalta on Ruotsin Akatemia
ellauri011.html on line 512: Kani on pieni ja ruipelo. Sen mieliruoka on muna. Se juo myös alkoholia. Se on keskiluokkaisesta perheestä. Kanilla ei ole poikasia. Se tapatti sen ainoan. Brasilian Akatemia nimesi laihan kanin akateemikoksi lihavan perinnön toivossa.
ellauri024.html on line 582: Olli Alhoa ei voinut Aarne liioin sietää, mut luultavammin kilpailijana: Olli oli 13v nuorempi jolppi mukahumoristi meediapersoona, viransijainen joka pääsi ilman ansioita televisioon ja Suomen Akatemiaan ja josta tuli Suomalaisen klubin johtaja ja vielä ostoprofessori. Harrastaa raviurheilua ja sikaareita. Er.epm. ja ärsyttävää. Huumorikortilla pelaava arbiter elegantiarum on kaikkein sietämättömin. Noh noh, leikki sijansa saakoon, nyt on kyllin naurettu, pylly pois leijonavaakunatyynyltä. Vallatonta vallattomille, vallanpitäjille vakavaa. Koita päättää! Koominen ei tunne pyhää, niinkuin kemia ei likaa.
ellauri029.html on line 41: Koitin löytää mun vanhaa kappaletta Jan Blomstedtin ja E. Saarisen kirjasesta Runk-Akatemia, mutten löytänyt. Sen piti olla mun hörhökirjakokoelmassa, mutten löytänyt koko kokoelmaa, enkä muitakaan Eskin hörhökirjoja, vaikka mulla kyllä oli kaikki ne aikaisemmat, viime vuosituhannelta ennen Aallon aikoja. Ei ollut hyllyssä, ei vintillä (siellä oli kosteaa, kirjat oli koirankorvilla, ei kai katto sunkaan vuoda? Voi se olla noiden myrskyjenkin aikaansaannosta, vesi tulee seinän läpi kovalla tuulella.) Oiskohan ne maalla. Voi olla, täytyy kazoa kun joskus mennään sinne taas. Runk-akatemiasta on painos loppu, ja todennäkösesti paineetkin.
ellauri030.html on line 55: Ciceron aikaan Kreikan parasta ennen -päivä oli ohize. Jälellä oli neljä koulua, Pro-Akatemia, ympyrää kävelevät, Stoa (ei siis se Itixen takana, jossa on mamuja), ja epikurolaiset. Viimemainitut ei ollenkaan kelvanneet, koska ne peukutti atomeja, mukavaa elämää ja jumalattomuutta. (Hyvä epikurolaiset! Olette voittaneet! huutaa pieni saxalainen judoka hämmästyneenä Asterixille ja Obelixille.)
ellauri030.html on line 57: Stoalaisia ja kävelysauvalaisia ei erottanut toisistaan kuin törkkimällä porkalla. Ne oli soveltavia filosofeja, joita kiinnosti vaan elämäntaito eli izehoito. Stoalaisille oli kiinnostuneet vaan ja yxinomaan 100% äijyydestä, sauvojat myönsi muille asioille infinitesimaalisesti arvoa. Pro-Akatemian eklektikot laski vaan kannattavuusprosentteja ja selasi tuotevalikoimia.
ellauri030.html on line 59: Cicero, laskelmoiva mies, kannusti Pro-Akatemiaa ja TAMK:ia, vaikka käytännössä heilui jossain sauvakansan ja Stoan persuporukan välillä. Se halus kukkoilla julkkixena, mille stoalaiset nyrpisti, sauvaporukat taas peukutti. Epikurolaisia se ei alkuunkaan sietänyt. Epikuroxesta ja muista kreikkalaisista Cicero luki vaan jotain surkeita esitteitä ja lyhennettyjä käännöxiä. Se oli aika moukka, vaikka olikin kermaperseisistä keskiluokkaisista piireistä. Sen nimi tarkoittaa kikhernettä eli egyptinhernettä, perhe oli rikastunut hernebisnexestä. Se oli yhtä kova keximään latinaan uudissanoja kuin hengenheimolaisensa E.Saarinen. Sillä oli oma kuningatar Pipsakin, Terentia. Paizi että niille tuli ero viisikymppisinä. Sit Cicero otti jonkun nuoren rikkaan typykän voidaxeen maxaa Terentialle erorahat. Se liitto ei kauan kestänyt, kun rahat oli syöty.
ellauri030.html on line 94: Tyttären kuoltua se kirjoitti vielä Lohdusta, Pro-Akatemiasta, Hyvixistä ja pahixista, Tuskulanumin väitöxiä, Jumalten luonteesta, Cato vanhempi (tän albumin nimikappale, vanhemmuudesta kato), Laelius (kaveruudesta), Kohtalosta, Poskettomuuxia (stoalaisista), Viroista, ym ym, monet kaikexi onnexi hävyxissä. Pojan kuolemasta se ei kuulemma ollut moxiskaan, se olikin joku mitääntekemätön hummeri. Aika epeli.
ellauri036.html on line 204: Musset oli aatelispoikia, pikkuveli, vanhemmat oli köyhiä. Isä pikkuvirkamies ei koskaan antanut sille rahaa. Äiti oli tärkeämpi, piti salonkia. Se oli hyvä lyseossa, ja ajatteli ensin pyrkiä oikixeen tai lääkixeen, mutta ne on tylsiä (ruumiiden leikkaaminen ällötti), se päätti ryhtyä kirjailijaxi joskus abi-iässä. Siitä tuli kirjastonhoitaja. 19-vuotiaana julkaisi Espanjan ja Italian satunsa. Sit se aloitti uran turmeltuneena dändinä, seukkaa George Sandin kaa, ja kirjoittaa näytelmäpiisejä. Samalla angstisia runoja, eri vuodenaikojen öitä. Omaelämäkerrallinen romaani Vuosisadan lapsen tunnustuxia 1836 löytyy suomennettuna, kiitos VA Koskenniemen. Tais kirjoittaa muistelmansa saman ikäsenä kuin E.S. Punk-Akatemian. Sekin kävi bordelleissa ja oli huono asiakas, pahoinpitelikin palvelushenkilökuntaa.
ellauri042.html on line 690: Elävän leskestä tuli leipäsusi kunnes susikoira kellahti. Gibson oli sellainen koira joka jokaisen kirjailijattaren pitäisi valita. Ei todellakaan mikään komendantti. Oktogenaari taitaa olla vähän jo liian senior fellow ehtiäxeen saada noobelin. Ja liian feministi, tollanen niinko riitasa. Ei sellaisesta Ruozin Akatemiassa pidetä. Sitäpaizi Alice Munrohan juuri palkittiin, kanadalaiset naiset on syöneet jäätelönsä.
ellauri048.html on line 115: V. A. Koskenniemi nimitettiin Suomen Akatemian jäseneksi vuonna 1948. Hän oli jatkuvasti vahva vaikuttaja Uudessa Suomessa, Valvojassa, WSOY:ssä ja Suomen Kirjailijaliitossa.
ellauri050.html on line 90: Akatemian tilausrunossa 2004
ellauri050.html on line 168: No ei sentään. On liikuttaviakin yxityiskohtia: 11-vuotiaana Ransu lähetettii katoliseen seminaariin lähellä Durhamia. Se oli hento herkkä hirmu ujo poika, kaverit sanoi sitä hulluxi. Sen näki jo kaukaa käytävässä hiipimässä lammasmaisesti takinkaulus ylhäällä. Näitä piisas Norssissa, mun luokalla oli useampia. Hyppytunneilla se hipsi koulun kirjastoon ja luki historiaa ja runoja. Vaikka kirjastossa oli kaamee mekkala ja käytiin rizasotia, Ransu sulki izensä pois ja keskittyi kirjoihin kuin Sateenkaarinotkon pastori Meredith. Siitä tuli ihan hikipinko ainekirjoituxessa. Kerran se sai jälkkäriä oltuaan hitain jumppatunnilla. Kazokaa Lallia, kolme, neljä. Huono matikassa, mutta aika hyvä käsipallossa. Kriketissä ykkösluokan penkkiurheilija. Koulu pyysi siltä juhlarunon 1908 kuin kuningatar Kristiinalta Suomen Akatemia, mutta ehti kuolla ensin, 1907. Kristiinalla on tässäkin käynyt parempi pulla.
ellauri050.html on line 419: Nyt on vuorossa Itävallan poika Rilken Rene. Aloitetaan seuraavasta skezistä eli ébauchesta eli luonnoxesta. Tää on siitä merkittävä, että se esiintyy lainauxena Kristina Carlsonin tilauslyriikassa Suomen Akatemialle.
ellauri054.html on line 221: Giovanni Pico della Mirandola (s. 24. helmikuuta 1463 – 17. marraskuuta 1494) oli firenzeläinen humanisti ja renessanssifilosofi, joka tuli tunnetuksi vuoden 1486 tapahtumien johdosta. 23-vuotias Pico pääsi silloin julkisuuteen suunnitellessaan tilaisuutta, jossa puolustaisi uskontoa, filosofiaa, eettistä naturalismia ja magiaa koskevia 600 teesiä. Niistä 13 oli kerettiläisiä. Pico della Mirandola vaikutti Firenzen Akatemiassa. Piko Mirandola, Firenzen akatemiasta. Hei hei!
ellauri055.html on line 1295: Juhlaesitelmässään Suomen Akatemian vihkiäisjuhlassä 1948 Kala katsoi, että toimiva demokratia vaatii yhtenäisen kansan. Tässä hän viittasi Yhdysvaltoihin, jossa esimerkiksi mustat ja valkoiset ovat harvoin tekemisissä keskenään.
ellauri077.html on line 75: Viisikymmentäkuusivuotias amerikkalainen Nobel-palkittu runoilija, kohtalaisen ylipainoinen mies, joka amerikkalaisissa kirjallisuuspiireissä tunnettiin "runoilijoiden runoilijana" tai toisinaan pelkästään "Runoilijana", istui rinta paljaana aurinkoisella terassilla puolittain makuuasentoon käännetyssä aurinkotuoliissa kohtalaisessa määrin mutta ei vakavasti ylipainoisena, mies joka oli voittanut Kansallisen Kirja Palkinnon (2x), Kansallisen Kirja-arvostelijoiden Piiri Palkinnnon ja Lamont-palkinnon, saanut 2 apurahaa Kansalliselta Taidesäätiöltä, Rooman palkinnon, Lannan-säätiön stipendin, MacDowell-mitalin ja Mildred ja Harold Straussin Elämispalkinto -palkinnon Amerikan Taiteiden ja Kirjeiden Akatemialta ja Instituutilta sekä tullut valituxi KYNÄ-klubin pen palixi, runoilija jota 2kin sukupolvea oli julistant sukupolvensa äänexi ja joka nyt oli siis 56 vuotias ja loikoili kuivat Speedo-merkkiset XL-kokoiset uimahousut jalassa markiisikankaisessa, portaittain säädettävässä kansituolissa laatoitetulla terassilla kotinsa uima-altaan ääressä, runoilija joka ensimmäisten amerikkalaisten joukossa sai arvovaltaisen John D. ja Catherine T. MacArthur säätiöltä "Nero-palkinnon", joka oli vain 1/3 elossa olevasta amerikkalaisesta kirjallisuuden nobelistista, oli 172 senttiä pitkä, painoi 82 kiloa, oli ruskeatukkainen ja oli aina välillä huolinut/torjunut erilaisia Hius Lisäys Järjestelmä -merkkisiä hiussiirrännäisiä niin, että hänen hiusrajansa oli epätasaisesti vetäytynyt, ja nyt hän siis istui - tai kukaties tarkemmin sanottuna vain "lojui" - mustissa Speedoissa kotinsa munuaisen-
ellauri099.html on line 159: Suomen Akatemia ja vähän Kreikankin
ellauri099.html on line 161: Jakkoh-Hintikka, Suoooomen Akatemia, vastasi Jaakko puhelimeen viereisessä huoneessa. Mun ensimmäinen ja paras työnantaja oli Suomen Akatemia, siitä eteenpäin on ollut pelkkää alamäkeä. Suomen Akatemia sai nimensä Turun Akatemiasta, joka monen mutkan kautta on saanut nimensä Platonin koulusta, joka sai nimensä Akademian puistosta, joka oli saanut nimensä tarunomaisesta Akademoxesta. Βρισκόταν σε ένα άλσος της Ακαδήμειας, προαστίου των Αθηνών αφιερωμένου στον Αθηναίο ήρωα Ακάδημο, από το όνομα του οποίου και προήλθε η ονομασία της.
ellauri099.html on line 163: Platonin ääliö sivuutti Aristoteleen Akatemian deanina ja pani siihen typerän sisarenpoikansa Speusippoxen. Vitun nepotisti. Aristoteleesta tuli lyseon rehtori. No eihän Speusippoxen tunaroinnista tullut lasta eikä paskaakaan. Ensi töixeen se peruutti Platonin ideaopin ja heitti hyvän (agathon) tienoheen sen perään. Myöhemmin se joutui hakemaan ne nolosti takaisin. 8v kuluttua se sai slaagin ja dekaanixi tuli parin äänen enemmistöllä mamu Xenokrates. Xenokrates oli oligarkki ja piti ykköstä ja kakkosta jumalina. Kristinusko pani myöhemmin nokkiin ja päätyi kolmoseen.
ellauri102.html on line 318: Jeffrey Sachs ja Paul Krugman hinkuu vaan lisää hiostamoja. Niiden mielestä just niissä hikiset vinkuintiaanit ja rullaturvat neekerit pääsee eroon uuvuttavasta maanviljelystä elintasohissin nappuloita painamaan. Taitaa äijät olla Israelin poikia. Niille on kolmas maailma täynnä käyttämättömiä filistealaisia. Joo oikeassa olin, Ruozin Akatemian palkizemia kusipäitä kuten Bob Zimmermann. Vetäkää vaan työlaisnaisten kusikassit päähänne ja tukehtukaa sinne, miljardöörien kumihanskat, liikemiesvainukoirat. Ruozi on erilainen kuin muut pohjoismaat, sanoo Mengele, se on pikku-Amerikka. Sixi siellä kuolee niin helvetisti matuköyhimyxiä. Loppuunkäytettyä apinamateriaalia.
ellauri115.html on line 264: Varakuningas oli aateloinut Huugon varakreivixi ja nimittänyt päärixi. Hänestä tuli Suomen Akatemian jäsen. Vierailevat valtionpäämiehet kävivät kazomassa valtion raha-apajaa ja pyysivät anteexi häiriötä. Huugon 79-vuotispäivää vietettiin suurin juhlallisuuxin. Huugo sai Pariisista nimikkokadun. Marseljeesia soitettiin sen ikkunan alla monen orkesterin voimalla. Pääministeri tuli onnittelukäynnille ja lähetystöt Ranskan tärkeimmistä kaupungeista, ja talon ohize marssi 600.000 ihmisen kulkue Tintti-julisteineen.
ellauri141.html on line 746: a) Koska Nobelin kirjallisuuspalkinto on poliittinen propagandateko. Ruozin Akatemia on Amerikan hegemoniaa ja länkkäreiden talousliberaalien setämiesten asiaa ajava PR-toimisto. Sen rahoitti räjähdysaineilla rikastunut porho, joka edellytti palkinnon saajilta, että niiden tuotanto on toivotulla lailla "positiivista".
ellauri181.html on line 83: "Akatemian herrat! | Teet minulle kunnian pyytää minua toimittamaan raportin akatemialle apinani elämästäni. | Tässä mielessä en valitettavasti voi noudattaa pyyntöä. Lähes viisi vuotta erottaa minut apinoista, […]. Tämä saavutus olisi ollut mahdotonta, jos olisin izepäisesti halunnut pitää kiinni alkuperästäni, nuoruuteni muistoista. Pelkkä luopuminen liitetiedoista oli ensisijainen prioriteetti, jonka olin asettanut izelleni; Minä, vapaa apina, alistuin tälle ikeen. Tämän seurauxena muistoni sulkeutuivat minulle yhä enemmän. " … välillä … "... Avoin sanoen, niin paljon kuin haluan valita kuvia näihin asioihin, suoraan sanottuna: Apeisuutenne, herrat, jos teillä on jotain tällaista takananne, ei voi olla kauempana teistä kuin minun. Mutta jokainen, joka kävelee täällä maan päällä on mielissään on kantapää : pikku simpanssi kuin iso Achilles . " "Ja opin, herrat! Voi, opit, kun sinun täytyy; yxi oppii, kun haluaa pääsyä; yxi oppii armottomasti. Piiskaalla valvotaan izeään; yxi repii izensä pienixi vastarinnoixi. Apinaluonto juoxi minusta ja pois kiertäen izensä yli, niin että ensimmäisestä opettajastani ize tuli melkein apina, piti pian luopua opetuxesta ja viedä sanatorioon. Onnexi hän tuli pian taas ulos. " "Nämä edistysaskeleet! Tämä tietosäteiden tunkeutuminen kaikilta puolilta herääviin aivoihin! En kiellä: se teki minut onnellisexi. Mutta myönnän myös: en yliarvioinut sitä edes silloin, kuinka paljon vähemmän tänään. Ponnistelulla, jota ei ole koskaan toistettu maan päällä, olen saavuttanut eurooppalaisen keskimääräisen koulutuxen. Ehkä se ei olisi izessään mitään, mutta se on jotain siltä osin kuin se auttoi minua ulos häkistä ja antoi minulle tämän erityisen ulospääsyn, tämän inhimillisen ulospääsyn. " ... hän päättelee yhteenvetona : "Kaiken kaikkiaan saavutin sen, mitä halusin saavuttaa. Älä sano, että se ei ollut vaivan arvoista. Sitä paizi en halua kenenkään tuomiota; Haluan vain levittää tietoa; Ilmoitan vain; Ilmoitin sinulle vain, herrat akatemiasta. "
ellauri188.html on line 319: Zenonin opettajina toimivat sekä Krates Thebalainen, Akatemian silloinen johtaja Polemon, että megaralaiset Stilpon ja Diodoros Kronos. Zenon aloitti oman opetuksensa vuonna 301 eaa. Ateenassa sijaitsevassa pylväshallissa, jota kutsuttiin nimellä Stoa poikile ("Kirjava pylväshalli"), josta juontui nimi koko koulukunnalle. Siitä läxi raha poikiloimaan.
ellauri216.html on line 150: Proklos (m.kreik. Πρόκλος ὁ Διάδοχος, Próklos ho Diádokhos, Proklos Seuraaja; lat. Proclus; 8. helmikuuta 412 – 17. huhtikuuta 487) oli antiikin kreikkalainen uusplatonilainen filosofi ja Platonin Akatemian johtaja. Hän oli antiikin viimeisimpiä merkittäviä filosofeja. Proklos kehitti yhden tarkimmin määritellyistä uusplatonistisista järjestelmistä. Hänen elinaikansa sijoittuu antiikin Kreikan filosofian loppuun, joten hänen ajatuksensa siirtyivät tehokkaasti keskiaikaiseen filosofiaan ja islamilaiseen filosofiaan.
ellauri216.html on line 154: Proklos huomasi pitävänsä enemmän filosofiasta kuin lainlukemisesta. Hän matkasi takaisin Aleksandriaan, jossa hän aloitti Aristoteleen töiden lukemisen Olympiodoroksen opettamana. Tässä vaiheessa hän aloitti matematiikan lukemisen Heroonin oppilaana (ei pidä sekoittaa Heron Aleksandrialaiseen). Proklos oli varsin lahjakas oppilas. Häntä alkoi kuitenkin kyllästyttää Aleksandriassa opetetun filosofian alhainen taso ja muutti Ateenaan vuonna 431 opiskellakseen kuuluisassa Akatemiassa, jonka Platon oli perustanut 800 vuotta aikaisemmin, ja jossa hän toivoi saavansa parempitasoista filosofiaa. Hän opiskeli Akatemian johtajan Syrianoksen oppilaana yhdessä Domninos Larissalaisen kanssa. Domninoksesta ja Prokloksesta tuli varsinaiset riitapukarit.
ellauri216.html on line 156: Prokloksesta tuli Akatemian uusi johtaja Syrianoksen kuoltua. Hän asui Ateenassa kuolemaansa saakka, lukuun ottamatta vuoden kestänyttä maanpakoa, johon hän joutui siksi, että kaupungin kristityt hallitsijat eivät suvainneet kaikkia hänen poliittis-filosofisia ajatuksiaan. Talo, jonka Proklos peri ja jossa uusplatonilainen koulu toimi, on mahdollisesti löydetty: arkeologinen kohde tunnetaan nimellä Prokloksen talo.
ellauri240.html on line 270: Timonin kerrotaan myös kuolleen ihmisvihansa seurauksena. Hän putosi alas päärynäpuusta ja satutti jalkansa. Hän kuitenkin kieltäytyi lääkärinavusta, jolloin märkinyt haava surmasi hänet. Vielä Pausaniaan (se rupinaamainen kaveri joka varsin valehteli Korinnasta) aikana Ateenassa tunnettiin Akatemian läheisyydessä sijainnut rakennus nimeltä Timonin torni. Timonin hauta oli kuitenkin jo tuolloin ilmaston lämpenemisen ansiosta jäänyt meren peittoon.
ellauri246.html on line 377: Taistelussa Joseph Brodskin paluuta varten, jotta saataisiin elämäkerta ja lisää luovuutta, joista tulee kriitikoille paljon teräviä tarkasteluja, oli hyvin vaikutusvaltaisia ihmisiä. Ensinnäkin A. A. Akhmatova. Trid Vigdorovan transkriptillä oli tärkeä rooli. Se julkaistiin monissa Länsi-Euroopan tiedotusvälineissä. Yhdessä Anna Andreevnayan kanssa lukemattomat kirjeet puolueen viranomaisille ja oikeuslaitosta vastaan ovat Lydia Chukkovskaya. Shostakovich, TVARDOVSKI, Powesty, Marshak. Nämä eivät ole kaikki ihmiset, jotka ottivat osaa hänen kohtaloonsa mutta tärkimöt. Jean-Paul Sartre:n eurooppalaisen "Foorumin" EVE: llä varoitettiin vaikeasta tilanteesta, johon Neuvostoliiton valtuuskunta voi joutua Brodskin tapauksessa. Todennäköisesti tällä on ollut ratkaiseva rooli. Jotta runoilijalla ei olisi ollut tällaisia syytöksiä, se siirtyi kääntäjien ja kirjailijoiden liiton Leningradin sivuliikkeeseen. Kun olet lähtenyt alkuperäisestä kaupungista 23:een, hän palasi 25:een ja heti löysi itsensä hyvin oudosta, keskitetystä valtiosta. Neuvostoliiton sukunimi ei todellakaan ollut runoilija. Se oli mitä Neuvostoliiton suurlähetystön henkilökunta vastasi, kun hänet kutsuttiin kansainväliseen runolliseen festivaaliin. Kolme vuotta myöhemmin, Joosef Alexandrovich valittiin Bavarian taideteollisuuden Akatemian jäseneksi ihan kiusalla.
ellauri258.html on line 182: Tästä pitää puhua tytöille Rakkauden Akatemiassa.
ellauri258.html on line 234: Kirjanen oli ensimmäinen raportti, joka tilattiin Himaselta kokoomuslaisen valtiovarainministerin Jyrki Kataisen johdolla ja kulttuuriministeri Stefan Wallinin (rkp) ja pääministeri Matti Vanhasen (kesk) suosiollisella hyväksynnällä. Kirjan Himanen teki pro bono, korvauksetta. Sitten ahneus vei voiton. Hän pilasi oman ja Kataisen maineen saamalla Sitralta, Tekesiltä ja Suomen Akatemialta yhteensä 700 000 euron tutkimusrahoituksen ilman kilpailutusta.
ellauri258.html on line 236: Oikaisu 8.3.2021 klo 12.30: Onnen Oskari kirjoitti, että Pekka Himasen tulevaisuusselonteko olisi ollut vain Suomen Akatemian rahoittama. Tutkimushanketta rahoittivat Suomen Akatemian lisäksi Sitra ja Tekes eli nykyinen Business Finland yhteensä 700 000 eurolla. Lisäksi Himasen oma yhtiö Sofos oy rahoitti hanketta 100 000 eurolla, mikä oli pelkkää kirjanpidollista kusetusta.
ellauri266.html on line 421: James Dean teki kirjasta elokuvan, joka voitti seitsemän vuoden 1957 Oscaria, mukaan lukien paras elokuva ja paras miespääosa Guinness Alelle. Boulle itse voitti parhaan sovitetun käsikirjoituksen palkinnon, vaikka hän ei ollut kirjoittanut käsikirjoitusta, eikä hän oman tunnustuksensa mukaan edes puhu englantia vaikka kirjoittaa. Boullea oli hyvitetty käsikirjoituksesta, koska elokuvan varsinaiset käsikirjoittajat, Carl Foreman ja Michael Wilson, oli merkitty McCarthyn mustalle listalle kommunistien kannattajina. Boulle ei ollut sosialisti eikä kommunisti. Amerikan Elokuva-Akatemia kumitti Boullen nimen ja lisäsi Foremanin ja Wilsonin nimet palkintoon vuonna 1984. Sentään Kim Novak otti Oscarin vastaan Pierre Boullen puolesta.
ellauri279.html on line 275: Heinä-elokuussa 1937 hän työskenteli jälleen Sverdlovskin alueen viestintäosaston pääkirjanpitäjänä. Ryuminia syytettiin varojen väärinkäytöstä ja siitä, että hän nautti alueellisen viestintäosaston johtajan holhouksesta, joka oli tuolloin pidätetty "kansan vihollisena". Tämän kuultuaan Ryumin lähti Moskovaan. Sodan aikana hän opiskeli Neuvostoliiton NKVD:n korkeakoulussa (22. heinäkuuta - syyskuuta 1941 ), minkä jälkeen hän oli tutkintatyössä Arkangelin sotilaspiirin kansalaisjärjestössä NKVD - ROC "Smersh". Hän oli Suomen Akatemian erityisen tärkeiden tapausten tutkintayksikön vanhempi tutkija ( 21. syyskuuta 1949 - 10. heinäkuuta 1951 ).
ellauri297.html on line 604: Johnin ikäinen viekkaan näköinen Frank Martela (s. 1981) on suomalainen filosofi, tietokirjailija ja tutkija, joka toimii yliopistonlehtorina Aalto-yliopistossa ja valmentajana Filosofian Akatemia Oy:ssä. Martela on filosofian tohtori, valtiotieteiden tohtori ja hyvinvoinnin psykologian dosentti ja hänen tutkimuskohteita ovat hyvä elämä, hyvinvointi, sisäinen motivaatio, ihmisyys ja elämän pohjimmainen merkityksellisyys.
ellauri297.html on line 608: Martela kuuluu Filosofian Akatemiaan, tutkijoiden perustamaan tutkimus-, valmennus- ja konsulttiyritykseen, joka pyrkii kehittämään suomalaista työelämää ja sen tuloksenteko- ja innovointikykyä vahvistamalla työntekijöiden sisäistä motivaatiota. Hänen tietokirjansa Elämän tarkoitus (42 s.) julkaistiin alun perin Yhdysvalloissa HarperCollins:in kustantamana 2020 ja on käännetty suomen lisäksi 24 eri kielelle, muun muassa saksaksi, ranskaksi, espanjaksi, portugaliksi, arabiaksi, indonesiaksi, koreaksi ja japaniksi.
ellauri316.html on line 556: Olisi hienoa, jos joitain paskoja ei poistettaisi vain tärkeimpien analyyttisten laitosten tehtävistä. Akatemiastakaan ei olisi haittaa. Lopulta loppuisi heidän päänsä "hiipivä stalinismin palauttaminen". Jospa tiedemiehet olisivat mukana kehittämässä kotimaatansa, eivät länsimaista ns demokratiaa. Kuten tämä pikkuvenäläinen meloni.
ellauri326.html on line 554: Kaveri hylkäsi sittemmin työläisten asian, liittyi takas katoliseen kirkkoon ja siitä tuli Paul Bourgetin hyvä veli ja kummi Ranskan Akatemiaan. Saattoipa se olla hinaajakin, kuoli poikamiehenä? Juu oli se!
ellauri369.html on line 309: Carlylen varhaiskasvatus tuli hänen äidiltään, joka opetti hänelle lukemista (huolimatta siitä, että hiän oli tuskin lukutaitoinen), ja hänen isänsä opetti hänelle laskennan (huolimatta siitä että käytti siihen sekä sormia että varpaita). Tämän jälkeen hän meni Annan Akatemiaan ( n. 1806–1809 ), jossa hän opiskeli alkeellista kreikkaa, luki sujuvasti latinaa ja ranskaa ja opiskeli aritmetiikkaa "aivan hyvin". Häntä kiinnosti matematiikka ja geometria ja osoitti suurta lahjakkuutta näissä aiheissa, Carlyle-ympyrän keksimisen ansiosta. Yliopiston kirjastossa hän luki monia tärkeitä teoksia 1700-luvun ja nykyajan historiasta, filosofiasta ja kauniista kirjeistä. Carlyle aloitti opettamisen Annan Academyssa kesäkuussa 1814. Hän piti ensimmäiset koesaarnansa joulukuussa 1814 ja joulukuussa 1815, jotka molemmat ovat kadonneet.
ellauri386.html on line 100: Miltopaeuksen isä oli porvari Eskil Ruskiapää, jonka vastikenimi Miltopaeus on, ja äiti Elin Jakobintytär. Hän valmistui maisteriksi Turun akatemiasta 1653 ja toimi akatemian sihteerinä sekä filosofisen tiedekunnan apulaisena vuodesta 1658 ja sitten kaunopuheisuuden professorina vuodesta 1660. Akatemian rehtori hän oli 1671–1672.
ellauri393.html on line 363: Tamara Lund oli venäläistaustainen sopraano laulajatar ja operettitähti, joka syntyi vuonna 1941 ja kuoli vuonna 2005 vatsasyöpään 64-vuotiaana. Hän opiskeli sekä Suomen Teatterikoulussa että Sibelius-Akatemiassa sekä vuoden Neuvostoliitossa nimekkäässä GITIS-teatterikoulussa ja työskenteli Suomessa muun muassa Turun kaupunginteatterissa ja Kansallisoopperassa. Mutta kuka esimerkiksi tiesi hänen seurustelustaan Taisto Tammen kanssa? Tai siitä, että hänelle tehtiin 60-luvulla abortti?
xxx/ellauri084.html on line 389: Quora Akateeminen ja Opettaja-Akatemia-Opisto ja Yliopisto Opettajakunta-Työ Jobit ja Urat
xxx/ellauri087.html on line 649: Onnistumisia on paljon, kuten Helsingin kaupungin innovaatiopalkinnon vuonna 2010 saanut vanhusten Liikkumissopimus. Sen tarkoituksena on vahvistaa kotihoidon potilaiden toimintakykyä arkiliikuntaa lisäämällä. Yrjöillä siihen liittyy liikkuminen kerroxittain vanhempien petillä. Kubilabala, liiku horisontaalisesti, huutaa Liisa alta neuvoja. Yksi Engeströmin keskeisiä teesejä on kollektiivinen oppiminen. Nyt loppusuoralla on Suomen Akatemian rahoittama tutkimus, jonka tarkoitus on kerätä tästä yhteisöllisiä esimerkkejä ympäri maailmaa. Niitä voisi löytyä sieltä etelämeren saarilta, joilta Margaret Mead löysi vapaasti kasvatettuja kubilabala-sexin harrastajia. (Sekin tutkimus osoittautui huijauxexi loppuviimexi. Etelämeren saarelaiset veti Meadia vaan höplästä ja hihitteli kouraansa.)
xxx/ellauri129.html on line 635: Fontenelle sai kasvatuksensa jesuiitoilta. Hän vaihtoi aloittamansa asianajajanuran kirjalliseen. Ensin hän yritti Pariisissa traagisena ja paimenrunoilijana, mutta saavutti menestystä vasta Lukianoksen tyyliin kirjoitetuilla dialogeillaan Dialogues des Morts (1683). Oikean alansa hän kuitenkin löysi vasta ruvettuaan Anto Leikolaxi. Teos Entretiens sur la Pluralité des Mondes (1686) oli ensimmäinen onnistunut yritys yleistajuisesti esittää Kopernikuksen, Galilein ja Descartesin oppeja. Teos Histoire des oracles (1687) oli sivistyneitä varten tehty hollantilaiselta oppineelta Antonius van Dalelta nyysitty kirja, jossa Fontenelle joutui ristiriitaan kirkon kanssa. Pientä ironis-leikillistä kritiikkiä, joka nojas senaikaisen luonnontieteen perustuksiin. Markiisitar de Lambertin suuntaamääräävissä hienon maailman salongeissa Fontenellella oli suuri näkyvyys. Akatemiassa se aloitti akateemikkojen omakehuperinteen. Eipä siitä sen enempää.
xxx/ellauri139.html on line 861: Sen luontomaku ja sen talentti veivät sitä kohti akateemisia kisoja. Lyonin Akatemia palkizi sen epistolan Romanien vaarasta (1804) ja Ranskan akatemia sarjasta runoja: Kirjemies riippumatossa, Pariisin koristeet, Rotroun kuolema, Liegen sankari Goffin, Angelesin akatemia palkizi Runollisen kexinnön Belzuge elirutto voitti 10v-palkinnon.
xxx/ellauri149.html on line 91: Vuonna 1980 Saarinen tuli tunnetuksi ”punktohtorina” Jan Blomstedin kanssa kirjoittamansa kirjan Punk-Akatemia vaikutuksesta. Saarisen julkisuusura jatkui 1980-luvulla muiden kirjojen tukemana: M. A. Nummisen kanssa kirjoitettu Terässinfonia (1981), Epäihmisen ääni (1984), ja Erektio Albertinkadulla (1988). Saarinen levytti myös musiikkia. Vuonna 1984 julkaistiin albumi Filosofia (mukaan lukien laulu Poikarakkaus), jonka kappaleiden sävellyksistä vastasi valtaosin Paajanen ja teksteistä Saarinen itse.lähde? Saarinen myös palkittiin opetusansioistaan Helsingin yliopiston Eino Kaila -palkinnolla. Saarinen auttoi julkisuuteen ohjaamansa, itsensä tapaan poikkeuksellisen nuorena väitelleet filosofian tohtorit Heidi Liehun ja Pekka Himasen. Vuonna 1994 ilmestynyt Imagologies: Media Philosophy (yhdessä Mark C. Taylorin kanssa) on Saarisen kansainvälisesti tunnetuin teos. Imagologies käsitteli postmodernin kulttuurin mediafilosofiaa.
xxx/ellauri231.html on line 413: 1920- ja 1930-luvuilla Buninia pidettiin bolshevismin romahtamista odottavan ulkomaalaisten sukupolven moraalisena ja taiteellisena edustajana. Hän oli elävien venäläisten kirjailijoiden joukossa arvostettu vanhempi henkilö Tolstoin ja Tšehovin perinteelle uskollisena. Hänestä tuli ensimmäinen venäläinen, joka voitti Nobelin kirjallisuuden palkinnon, joka myönnettiin hänelle vuonna 1933 "venäläisen klassisen proosan perinteiden seuraamisesta ja kehittämisestä siveellä ja taidokkaalla". Per Halstroem pani juhlapuheessaan merkille palkitun runollisen lahjan. Bunin puolestaan ylisti Ruotsin Akatemiaa maanpaossa olevan kirjailijan kunnioittamisesta. Puhuessaan Akatemialle hän sanoi:
xxx/ellauri231.html on line 415: Hämmästyneenä minuun alkaneista onnitteluista ja sähkeistä, mietin yön yksinäisyydessä ja hiljaisuudessa Ruotsin Akatemian valinnan syvällistä merkitystä. Ensimmäistä kertaa Nobel-palkinnon perustamisen jälkeen olet myöntänyt sen maanpaossa olevalle henkilölle. Kuka minä olen totuudessa? Ranskan vieraanvaraisuudesta nauttiva maanpako, jolle olen myös ikuisen kiitollisuuden velkaa. Mutta hyvät Akatemian herrat, sallikaa minun sanoa, että henkilöstäni ja työstäni riippumatta valintanne on sinänsä suuren kaunis ele. On välttämätöntä, että maailmassa on absoluuttisen riippumattomuuden keskuksia. Epäilemättä kaikki mielipide-erot, filosofiset ja uskonnolliset uskontunnustukset, ovat edustettuina tämän pöydän ympärillä. Mutta meitä yhdistää yksi totuus, ajatuksen ja omantunnon vapaus; tämän vapauden ansiosta olemme sivilisaation velkaa. Varsinkin meille kirjoittajille vapaus on dogmi ja aksiooma. Valintanne, hyvät Akatemian herrat, on jälleen kerran osoittanut, että Ruotsissa vapausrakkaus on todella monikansallinen kultti.
xxx/ellauri303.html on line 386: Yarchei Kallankarin aikana neropatti esitti konventille joukon kysymyksiä, jotka oli lähetetty vuoden aikana kaikista diasporan osista. Tarvittavat vastaukset keskusteltiin, ja lopulta Akatemian sihteeri kirjasi ne gaonin ohjeiden mukaisesti. Yarchei kallahin lopussa kysymykset ja vastaukset luettiin kokoonpanolle ja vastaukset gaon allekirjoitti. Suuri osa geologisista vasteista syntyi tällä tavalla; mutta monet niistä ovat kirjoittaneet vastaavat Geonimit välittämättä tuon taivaallista keväällä koolle kutsutuista kallah-kokouksista.
xxx/ellauri329.html on line 331: Akatemiatutkija Sanna Turoman mukaan on jokaisen itse ajateltavissa, oliko valinnan taustalla poliittisia motiiveja. – Svetlana Aleksijevitšin voittoon on vaikea uskoa, koska hän on juuri tällä hetkellä ehkä liian poliittisesti tulenarka valinta, Seppo Puttonen ja Nadja Novak kirjoittivat artikkelissaan aiemmin tällä viikolla. Aleksijevitšille palkinto kuitenkikn meni, ja Kultakuumeen haastattelussa akatemiatutkija Sanna Turoma kehottaa jokaista itse miettimään, oliko taustalla poliittisia motiiveja. Hän on erikoistunut venäjänkieliseen kirjallisuuteen. – Aiemmin on puhuttu venäläisestä kirjallisuudesta, nyt ehkä pitäisi käyttää termiä venäjänkielinen kirjallisuus, Turoma sanoo.
xxx/ellauri376.html on line 225: Dmitri oli kotoisin Simbirskistä. Isävainaa oli husaari ja äiti emigrantti. Dmitri puhui ranskaa pienenä. Vuonna 1832 Grigorovich meni saksalaiseen lukioon, minkä jälkeen hänet siirrettiin ranskalaiseen Monighettyn sisäoppilaitokseen Moskovaan. Vuonna 1835 hän ilmoittautui Nikolajevski-tekniikan instituuttiin, jossa hän ystävystyi opiskelijatoverinsa Fjodor Dostojevskin kanssa ja kiinnostui kirjallisuudesta. Vuonna 1840 Grigorovitš erosi instituutista saatuaan ankaran rangaistuksen siitä, ettei hän ollut tervehtinyt muodollisesti suurherttua Mihail Pavlovitšia tämän kulkiessa ohitse. Hän liittyi Imperial Academy of Arts -akatemiaan, jossa ukrainalainen Taras Shevchenko oli hänen läheinen ystävänsä. Yksi hänen ensimmäisistä kirjallisista tuttavistaan oli Nikolai Nekrasov, jonka hän tapasi opiskellessaan Akatemian studioissa.
xxx/ellauri376.html on line 497: "Jos Piron kirjoitti kuuluisan Oodin, meidän on moitittava häntä, mutta myönnettävä sisäänpääsy; jos hän ei ole tehnyt niin, suljekaamme ovemme häneltä." Fontenelle. (Puhe Pironin pääsystä Akatemiaan.)
xxx/ellauri388.html on line 72: Waltari osallistui lokakuussa 1942 suomalaisten kirjailijoiden vierailuun Weimarin kirjailijakokoukseen propagandaministeri Joseph Goebbelsin suojeluksessa. Saatuaan writer´s blockin hänestä tuli Suomen Akatemian jäsen, ja hän kirjoitti enää esipuheita kirjojensa uusintapainoksiin.
54