ellauri008.html on line 644: Siis tätä edeltäneen sellaisen. Aikansa elähtänyttä.
ellauri014.html on line 921: Juttuhan on niin, ettei Rusakkoa kiinnosta pätkän vertaa kukaan näistä ihmisistä, ei Julle, Claire, Teddy, Volmari kuin Rafukaan, se haluu vaan saarnata. Nää on on vaan pompittimia tai vaatepuita, joihin se ripustaa mölsää filosofiaansa roikkumaan. Se on just sellainen précheuse kuin miks se sanoo Juuliaa. Jos sitä pitäis luonnehtia yhdellä sanalla se olis TEKOPYHÄ. Aikansa Päivi Räsänen.
ellauri040.html on line 131: Francis Pekoni oli esiniiniluodollinen järkijaakko, induktiokoneen rakentaja ja monopoliisi. Aikansa vallanpitäjiä mielisteltyään (toistuva teema tässä seuraannossa) Pekoni sai nuhan ja kuoli yritettyään täyttää kananpoikaa lumella.
ellauri058.html on line 308: Jari ja Kari. Tatu ja Patu. Minttu ja Ville. Aikansa ykkösnimiä. Jari on Rovaniemeltä ja Kari Rautalammilta. Ei sentään Hämeenkyröstä. Maalaismiehiä, ei kuitenkaan maajusseja. Maaltapaenneita tyhjäntoimittajia. Molemmat on hum.kandeja nilkin 375 humanistin tiimissä. Vallanko Kari hotasi luuvitosella äänitarkkailijaa? Tarjoili rystyvoileipää? On ne naimisissa vieläkin. Äänitarkkailija varmaan huutaa kovasti. Ne asuu Helsingin Pakilassa takuulla omakotitalossa. Kyllä tässä on paljon ize elettyä mukana. Kirjailijoissa on aina ollut noita kotimiehiä. Väpelöitä kotivaloja.
ellauri378.html on line 99: Molotov, Stalinin johtaman Neuvostoliiton voimakas ulkoministeri, esitti monia huomautuksia juutalaisista Felix Tšueville vuosina 1969-1986 käydyissä keskusteluissa, joista tuli pohjana vuoden 1991 kirjalle Molotov muistaa. Hän muistutti, että Leninin ollessa kuolemassa "juutalaiset hallitsivat monia johtavia tehtäviä, vaikka he muodostivat vain pienen osan maan väestöstä". Zinovjevistä hän muisteli: "Hän ei edes näyttänyt juutalaiselta." "Aikansa he haistelevat ympäriinsä, sekoittelevat asioita, mutta ovat aina valmiita kuin lukkari sotaan."
ellauri447.html on line 269: Κέλσος, Kélsos, 175–177 jKr. oli 100-luvulla elänyt kreikkalainen filosofi ja varhaiskristillisyyden vastustaja. Hänen kirjallinen teoksensa Tosi sana (myös Selitys, Oppi tai Diskurssi: Λόγος Ἀληθής) on säilynyt yksinomaan lainausten kautta teoksessa Contra Celsum, joka on Aleksandrialaisen Origeneen vuonna 248 kirjoittama kumoava teos. Tosi sana on varhaisin tunnettu kattava kristinuskon ja juutalaisuuden kritiikki. Aikansa kristillinen yhteisö kiisti väitteet, ja kirja lopulta kiellettiin vuonna 448 Valentinianus III:n ja Theodosius II:n määräyksestä, samoin kuin Porfyrioksen 15 kristittyjä vastaan hyökkäävää kirjaa, Filosofia oraakkeleista . Kokonaisia kopioita teoksesta ei ole säilynyt, mutta se voidaan rekonstruoida Origeneen yksityiskohtaisesta selostuksesta siitä hänen kahdeksanosaisessa kumoavassa teoksessaan, jossa lainataan Celsusta laajasti. Origeneen työ on säilynyt ja siten säilyttänyt Celsuksen työn.
xxx/ellauri201.html on line 88: Aikansa vittuani koulittuaan rupesi Isokukko-Uljas tosissaan lykkimään, työnsi aisaansa vakoseeni oikein voimalla. Minua hirvitti se meno, vieläkin aristi, vaikka nautinto ja hekuma niskan päälle pääsivät. Huohotin, ettei nyt enää pitkään naitaisi, ei kestä paikat. Lupasi se Isokukko-Uljas, mutta ei heti kumminkaan lopettanut. Sänky antoi jo sellaista valitusta, että kuului varmasti tupaan. En minä siinä enempää muita joutanut ajattelemaan, kuulkoot vaan, miten emäntää naidaan. Minulla olikin sängyssä nyt semmoinen sonni, ettei ikinä ollut ennemmin ollut. Se polki tosissaan, kun oli, millä polkea! Ai ai ai, että minä aloin ulista, loppua kohden jo huusin suoraa huutoa! Vittua kirveli, yht’aikaa herkisti, liplatteli, värisytti voimalla, kun iso kyrpä täytti joka paikan. Isokukko-Uljas kurotti jalkansa sängynpäätyyn ja alkoi siitä ponnistella. Ai herrajestas, mimmoista astumista se oli! Minä alla valitin, iso vieras mies päällä nussi, murisi mahdissaan, vitussa iso siitin teki työtään, kirnusi minua, nuorta halukasta emäntää, jonka oma ukko ei pystynyt!
xxx/ellauri312.html on line 931: Eli siis Tarina kertoo seitsemän pyhiinvaeltajan matkasta kohti Hyperion-planeetan aikahautoja, jotka ovat Lepinkäisen koti. Lepinkäinen ei ole lintu, vaan on olento, joka voi muuttaa fysiikan lakeja. Aikahautojen ympäristössä avaruusalusten miehistö katoaa ja pyhiinvaeltajat joutuvat taittamaan matkaa vanhanaikaisemmin tavoin. Aikansa kuluksi he päättävät kertoa toisilleen tarinansa ja syynsä, jotka saivat heidät ryhtymään tähän matkaan.
8