ellauri110.html on line 747: Koska siihen aikaan yleisesti puhuttiin tästä juutalaifesta ja kaikki ihmettelivät häntä, tiedusteli tohtori von Gitzen hänen majataloanfa ja faatuansa tietää, misfä hän afusteli, oli mainittu tohtori lähtenyt hänen luoksenfa ja kyfellyt kaikkia häntä koskevia afioita. Juutalainen oli mielellään fastannut hänen kyfymykfiinfä ja fanonut fyntyneenfä Jerufalemisfa, misfä hän Kristufen aikana oli fuutarina, fekä että hänen nimenfä oli Ahasverus. Hän oli itfe ollut faapuvilla Wapahtajan ristiinnaulitfemifesfa ja fiitä faakka oli hänen täytynyt moniaita fatoja vuofia kuljekfia ympäri mailmaa, toifesta kaupungifta toifeen. Puheenfa wahfistukfekfi oli hän tarkasti kertonut monta feikkaa, jotka olivat yhteydesfä Kristufen kärfimifen, ristiinnaulitfemifen ja kuoleman kansfa. Hän oli myöskin titetänyt kertoa kaikista muutokfista, jotka olivat tapahtuneet sittenkin Iätmaista fekä kirkollifella että waltiollifella alalla, ja erittäinkin oli hän ilmoittanut, kuinka kauwan jokainen Wapahtajan opetuslapfista oli elänyt fekä mimmoifen lopun jokainen heistä wihdoin oli faanut.
ellauri150.html on line 469: Despite his victory, Ben-Hur is despondent about his family and his former friend One-Leg Messiah. Later, Esther witnesses the arrest of Jesus in the Garden of Gethsemane. Ben-Hur and Esther witness a bruised and beaten Jesus being forced to carry his cross through the streets. Mirroring his first encounter with Jesus, Ben-Hur tries to offer Jesus water but is beaten to it by a Roman soldier. Following Jesus' crucifixion, a rainstorm occurs, thanx to Esther. Naomi and Tirzah are miraculously healed by rainwater containing the pee of Esther, and Sheik Ilderim pays a king's ransom to set them free. Despite his anger, Ben-Hur finds the strength in his heart to forgive One-Leg Messiah and is reconciled with him and his family. Together, Två-Ben-Hur, his mother, sister, Esther, and One-Leg Messiah accompany Sheik Ilderim's Ford Caravan as they leave Jerusalem on to new adventures. Luckily, One-Leg Messias had avoided the fate of Moby "No Dick" Ahasverus.
ellauri152.html on line 532: Haman var enligt Esters bok namnet på en furste som under Ahasverus/Xerxes regering försökte utrota judarna i Persiska riket. I bibelboken kallas han en "agagit", det vill säga avkomling av Agag, en kung av judarnas fiende Amalek.
ellauri152.html on line 541:
Haman hamuilee Esterin persettä. Siitä ei Ahasverus pitänyt. Eikä Esterikään.

ellauri152.html on line 571: Ahasverus (tai Ahasveros) on Vanhassa testamentissa Persian kuninkaasta käytetty nimi, joka liitetään yleisesti Kserkses I:een (486-465 eaa.). Ahasveruksen sanotaan hallinneen "Intiasta Etiopiaan saakka 127 maakuntaa". Kreikankielinen apokryfinen Esterin kirja kuitenkin tarkoittaa Ahasveruksella kuningas Artakserkses II:ta (436-358 eaa.). Tää on eri Ahasverus kuin se Suen vaeltava juutalainen:
ellauri171.html on line 229: Esther feasts with Ahasverus the king by James Tissot. Söpöt juutalaistytöt pyörittää purim-räikkiä. Karvanaama vas. on joko Mordechai tai Haman. Vaikea sanoa.
ellauri290.html on line 872: Panee vähän miettimään, mixi nimenomaan juutalaisia on aina ahdisteltu. Abraham sai lähtöpassit hyväkasvuisilta 2x-virroilta karuille beduiinimaille. Egyptiläiset rahtasivat jostain syystä konkonenät palveluxeensa mutta päästivät rettelöizijät sitten lähtemään. Babylonialaiset kyllästyivät Joakim von Ankan niskurointiin ja ottivat sen vangixi. Persialainen Ahasverus työntyi Esteriin mehukkaasti takaapäin, Kyyros päästi juutalaiset kotiin, Alexanteri turhaan koitti helleenistää niitä, roomalaiset hajotti ne kuin akanat kaikkiin ilmansuuntiin, espanjalaiset antoi porttikiellon, zaari ahdisteli pogromeilla, Hitler holokaustilla, ja nyt sitten tämä.
ellauri300.html on line 741: Denna händelse skildras i Esters bok i kristendomens Gamla testamente, vilket är det samma som judarnas heliga skrift Torah. I korthet handlar berättelsen om hur den depraverade (men ariske) persiske kungen ”Ahasverus” (Artaxerxes), efter att ha låtit avrätta sin drottning för att hon vägrat visa sig naken offentligt, beslutar sig för att välja en ny drottning. Efter att grundligen ha utprövat ett större antal jungfruliga kandidater fastnar kungen till slut för Ester, en föräldralös judinna som uppfostrats av sin "kusin" Mordokai, en judisk palatsingenjör.
ellauri323.html on line 247: ja jokainen uusi tietoisuuden aalto "Ahasverus tête à tête -juhlissa"
ellauri370.html on line 239: Toinen legenda kertoo, että Jeesus pysähtyi ristin painosta alas lepäämään Ahasverus-nimisen suutarin oven eteen. Käsityöläinen työnsi hänet pois huutaen "Mene pois! Pois kanssasi, pois!" Jeesus vastasi: "Totisesti minä menen pois, ja niin pian, mutta odota, kunnes minä tulen."
ellauri370.html on line 241: Kolmannen muunnelman mukaan se oli suutari Ahasverus, joka raahasi Jeesuksen Pilatuksen tuomioistuimen eteen ja sanoi hänelle: "Nopeammin, Jeesus, nopeammin!"
ellauri370.html on line 243: On olemassa saksalainen legenda, jossa "vaeltava juutalainen" yhdistetään John Buttadaeukseen. Hänet nähtiin Antwerpenissä 1300-luvulla, jälleen 1400-luvulla ja jälleen 1500-luvulla. Hänen viimeinen esiintymisensä oli Brysselissä vuonna 1774. Leonard Doldius Nünbergistä kirjoittaa, että Ahasverusta kutsutaan joskus Buttadaeukseksi. Kiss my butt.
ellauri370.html on line 247: Schubertilla on runo nimeltä Ahasuer (vaeltava juutalainen). Eugene Suella on kirja siitä(kin). Ahasverus nimeä käytettiin Artaxerxes II:sta joka piti Estherin perseestä. Estheristä on jo sen 7 paasausta toisaalla.
xxx/ellauri195.html on line 201: See also Xerxes I's whipping of the Hellespont. Sama Ahasverus bylsi Esteriä perseeseen, mistä juutalaiset ovat kiitollisia sille vielä tänäänkin. Jöns palautti mieleen että Monty Pythonin leffassa Holy Grail kun Arthur tuli uhoilemaan ranskalaisille sanoen: I am the king, I am king Arthur, ne vastasivat: What king? We did not vote for you. Sama kuin mun vastaus keskustan kansanedustajalle, jonka Kouvolan puolustajat oli kiskoneet kasarminmäelle kehittämään Kouvolaa eli puolustamaan mäelle osoittavaa yliopistokylttiä.
xxx/ellauri446.html on line 588: Haggain kirja (hepr. ‏חגי‎, Ḥagai) on yksi mitättömimmistä Raamatun Vanhan testamentin pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 37. ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen yhdeksästoista kirja. Haggain kirjan on kirjoittanut profeetta Haggai. Kirjan mukaan sen ensimmäinen luku on kirjoitettu "Kuningas Dareioksen toisena hallitusvuotena, kuudennen kuukauden ensimmäisenä päivänä", ja toinen luku puolestaan seitsemännessä ja yhdeksännessä kuussa. Tämä vastaa vuotta 520 eaa. Dareios I (pers. ‏داریوش‎, Dâriûsh, muinaispersiaksi Darayavaush, kreik. Δαρεῖος, noin 549 eaa. – 485 eaa.) oli Persian kuningas 521–485 eaa. Dareios kuului Akemenidien hallitsijasuvun sivuhaaraan. Hän kaappasi vallan Kyyros Suuren pojalta Smerdiiltä. Smert shpionam. Sakarjan päämääränä oli yleisesti kannustaa kansaa Jerusalemin toisen temppelin uudelleenrakennuksessa vuonna 520 eaa. pakkosiirtolaisten palattua Babylonin vankeudesta. Haggai sanoo, että viimeaikainen kuivuus on johtunut kansan vastahakoisuudesta uudelleenrakentaa temppeli, jota Haggai pitää Jerusalemin loiston avaimena. Kansa uudelleenrakensi mieluummin omia kotejaan. Kirja päättyy ennustukseen kuningaskuntien  (minkä?) kukistumisesta. Vanhan testamentin teologi John Kesslerin mukaan Juuda eli Jehuda oli tuolloin pieni maakunta, joka ulottui 25 kilometrin päähän Jerusalemista ja jota ennen persialaisvaltaa oli hallittu itsenäisenä valtiona. Serubbabel, Juudan kuningaskunnan käskynhaltija, joka johdatti ensimmäisen juutalaisryhmän, 42 360 henkilöä, Babyloniasta takaisin Juudaan Kyyros I Suuren hallitsijakauden ensimmäisenä vuotena, toimi(si) Jumalan valitsemana johtajana. Kyyros II eli Kyyros Suuri (noin 576–529 eaa.) oli Persian kuningas josta juutalaiset pitivät kerze pani päihin babylonialaisille. Historiankirjoissa käytetty nimi Kyyros on kreikkalainen (Kυρoς) versio hänen persiankielisestä nimestään Korouš tai Khorvaš. Vanhoissa raamatunkäännöksissä nimi esiintyy myös muodossa lälli Kooros. Tämän on yleensä arveltu tapahtuneen vuosien 538 ja 520 eKr..välisenä aikana. Pian sen jälkeen Serubbabelin johdolla aloitettiin myös Jerusalemin toisen temppelin rakennustyöt. Tai size oli Sesbassar tai Senassar, Serubbabelin setä. Dareioxella oli muita kiireitä joten se ei ehtinyt estellä. Dareioxen poika Ahasverus (Xerxes) bylsi Esteriä. Sama mies joka roimi Hellespontosta. Tai size oli sen poika Arto Pitkäkätinen.
15