ellauri006.html on line 1385: 41. Herra puhuu jobille laweammalta krokodiilista. Tää krokodiili on alkutextissä nimeltään Lewiathan. Vähän kuin Moby Dickin valkoinen valas, albiino kaskelotti, hammasvalas. Se oli ilkeä. Vastusti pidätystä. Söi Ahabilta keskijalan, dick suussa hammasteli sille. Kapu jahtas sitä purjelaivalla kuin porsasta. Nyt ei Dickillä olis enää mitään mahkuja japsulaisen valaskonttilaivan kyljessä. GPS paljastas hetkessä sen sijainnin. Mun tutkit herra tarkasti. Varustat parasta ennen leimalla kuin Wagner wanhemman, Viivin sian isävainajan.
ellauri011.html on line 1013: Joku pesuainekylän paikallinen pyhä Savva uskoi että päältä ilkeä arabi Ahab on kiltti sisäpuolelta, ja niin se sitten olikin, koska tää on satu. Eli siitä tuli kiltti kun se ymmärsi hirttää tuhmia ja nuolla rikkaita. Typerä satu, ihan kuin arabin ilkeys olisi joku kyttyrä tai mutti, jonka kiltti länsimaalainen voi leikata vaan sanomalla ole hyvä. Jos edes sanois olkaa hyvät, pitäkää hiekkanne ja öljypumppunne, muttei sano. Vaan astuu peremmälle.
ellauri011.html on line 1015: Ilkeä Ahab hylkäsi ilkeän elämänsä ja alkoi kehittää Viskoosin seutua kuin Inkeri Vehmas-Lehto Kouvolaa. Ahab on kyllä jutkunimi eikä arabi. Tää ilkeä Ahab oli kiskuri eli todennäköisemmin jutku. Koronotto on kiellettyä koraanissa, mutta se on jutkujen ja kristittyjen peruskauraa. Se myös soveltaa anteexiantopäivää, mikä on juutalainen kexintö. Siinä annetaan anteexi jahvelle vuoden ilkeilyt. Aloitetaan uusi vuosi molemmin puolin puhtaalta pöydältä, unohdetaan kaunat.
ellauri094.html on line 186: Juudan kuningaskunta, joka oli Israelia pienempi, vastusti Israelia pitempään valloittajia ja jopa laajeni vuosina 930–730 eaa. Raamatussa kerrotaan isien jumalalle kuuliaista kuninkaista profeetoista sekä huonoista hallitsijoista kuten Israelin kuninkaan Ahabin tyttärestä Ataljasta, joka hallitsi Juudaa 850-luvun eaa. jälkeen ja Baal-uskonsa takia surmattiin. Juudan kuningaskunta joutui Egyptin vasalliksi ennen kuin Babylonian kuningas Nebukadnessar II vuonna 587 eaa. hävitti Jerusalemin temppelin ja vei suuren osan kansasta vankeuteen Babyloniaan.
ellauri118.html on line 889: Isebel tai Iisebel oli Israelin kuningatar, jonka tarina kerrotaan Raamatun Ensimmäisessä ja Toisessa kuninkaitten kirjassa. Sen mies oli Ahab eli se jalkapuoli munaton mies joka jahtasi kaunaisesti valaita. Leviatanilla oli puunjuuren kokonen kikkeli. Ehkä se halus siitä proteesin.
ellauri118.html on line 891: Isebelin aikakauteen sanotaan liittyneen Baal-jumalan palvonnan voimistuminen kuningas Ahabin aikana. Hän myös pyrki muuttamaan oikeuskäsitystä ajanmukaiseksi siten, että kuningas ei olisi ollut enää yhdenvertainen Mooseksen lain edessä muiden juutalaisten kanssa, vaan hänellä olisi ollut asemansa vuoksi erioikeuksia, mikä näkyy Nabotin tuomitsemisena kuolemaan siksi, että hän kieltäytyi myymästä maataan kuningas Ahabille. Isebelin näkemyksen mukaan olisi riittänyt se, että kuningas olisi takavarikoinut maan korvauksetta asemaansa perustuen.
ellauri118.html on line 893: Isebel oli foinikialainen prinsessa, Tyyroksen kuningas Ithobaal I:n tytär, joka nai kuningas Ahabin. Vanhassa Testamentissa tätä syytetään Ahabin kääntämisestä pois oikeasta Jumalasta ja hänen ohjaamisestaan palvomaan omaa jumalaansa, Baalia.
ellauri118.html on line 897: Kuningatarta syytetään myös tyrannimaisen hallitusmuodon tuomisesta Israeliin. Uskotaan myös, että hän ja Ahab yrittivät aloittaa Israelissa vallankumousta. Häntä syytettiin Herran profeettojen tappamisesta, ja profeetta Elia syytti häntä hirmuteoista.
ellauri118.html on line 903: »Sinä olet myynyt itsesi tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä. Sen tähden Herra sanoo näin: ”Minä saatan sinut onnettomuuteen. Minä lakaisen sinut pois ja hävitän Israelista miespuoliset jälkeläisesi, niin suuret kuin pienetkin. Minä teen sinun suvullesi niin kuin tein Jerobeamin, Nebatin pojan, suvulle ja Baesan, Ahian pojan, suvulle. Tämän teen siksi, että olet herättänyt minun vihani ja johdattanut Israelin tekemään syntiä. Missä koirat nuoleksivat Nabotin verta, siellä ne nuoleksivat sinunkin vertasi ja portot peseytyvät siinä! Ja koirat ovat syövä Isebelin Jisreelin vainioilla! Sen Ahabin jälkeläisen, joka kuolee kaupungissa, syövät koirat, ja sen, joka kuolee muurien ulkopuolella, syövät taivaan linnut.”»
ellauri118.html on line 907: Ahab kauhistui ennustusta todella pahasti:
ellauri118.html on line 909: »Mutta kun Ahab kuuli Elian sanat, hän repäisi vaatteensa ja pani säkkikankaan paljaalle iholleen. Hän paastosi, nukkui pelkkä säkkikangas yllään ja kulki pää painuksissa»
ellauri118.html on line 913: »Oletko huomannut, miten Ahab on nöyrtynyt minun edessäni? Koska hän on noin nöyrtynyt, minä en tuo onnettomuutta vielä hänen päivinään. Vasta hänen poikansa aikana minä saatan hänen sukunsa onnettomuuteen».
ellauri118.html on line 915: Vaikuttaa vahvasti jälkieditoidulta. Tosin päätöstä Ahabin verestä ei muutettu: Ahab vuoti kuiviin sotavaunuihinsa haavoituttuaan nuolesta, ja kun vaunut pestiin Jisreelin lammikolla, kulkukoirat nuoleksivat Ahabin verta ja portot peseytyivät siinä.
ellauri118.html on line 917: Sodan Ahabin suvulle julistanut, Elian Israelin kuninkaaksi rasvaama sotapäällikkö Jeehu, aika jehu, Nimsin poika, surmasi kuninkaan pojan Jooramin jousellaan ja käski vaunusoturinsa Nickin heittää surmatun ruumis (objektivirhe) Nabotin maalle – johon se tiettävästi jäi haaskansyöjien revittäväksi, koska kukaan ei uskaltanut kajota kirotulle maalle heitettyyn ruumiiseen – jolta (vaikka sitä ei suoraan sanotakaan) jo vakiintuneen juutalaisen tavan mukaan ennen hylkäämistä oli riistetty kaikki arvovaatteet ja varusteet:
ellauri118.html on line 919: »Ota hänet vaunuista ja heitä jisreeliläisen Nabotin pellolle. Muistathan sen Herran ennustuksen? Kun me ajoimme valjakoillamme hänen isänsä Ahabin perässä, kuninkaalle lausuttiin tämä Herran sana: ”Totisesti, minä näin eilen Nabotin ja hänen poikiensa veren, ja sillä samalla paikalla minä vielä kostan sinulle.” Tee nyt Herran sanan mukaisesti, ota hänet vaunuista ja nakkaa pellolle!» Näin ne ennustuxet toteutuvat.
ellauri118.html on line 921: Ahabin kuoleman jälkeen Isebel jatkoi vallassa poikansa Joramin ja pojanpoikansa Ahasjan kanssa. Hänen tyttärensä Atalja puolestaan oli naimisissa Juudan kuninkaan Joramin kanssa. Raamattu kuvaa Ataljan hyvin samanlaiseksi kuin äitinsä – vallanhimoiseksi, kovatahtoiseksi ja läpeensä pakanaksi.
ellauri132.html on line 695: Loppu. Stoorin loppu vastaa dramaattiseen kymysyxeen, jossa on jo piilossa sun lopetus. Esim jos sun kymysys on: Saax Ahab pyydystettyä sen valaan loppupeleissä? Sillon sun stoorin lopetus on se hetki kun se nappaa sen. Usein jännitys lässähtää kesken novellia. Se on kuin tulis ejaculatio ante portas. Six kannatta kirjotta loppu ensin, se on kuin vetäs käteen ennen panoa. Se ei ehkä ole perfekti, ja on ok muuttaa mieltä myöhemmin, mutta on hyvä tietää kliimaxi jota kohti sun hahmojen pyllyt heiluvat. Kun sulla on päätepysäkki, sä pysyt fokusoituneena siihen kesken "keskustalaista arkiryskettä."
ellauri171.html on line 213:
ellauri171.html on line 219: Isebel ansaitsi niin maineen jumalattomuudesta, että hänen nimeään käytetään vielä nykyäänkin kuvaamaan petollista naista. Kuningas Ahabin vaimona hän vainosi Jumalan profeettoja, erityisesti Eliaa. Hänen Baalin palvontansa ja murhasuunnitelmansa saivat hänen päälleen jumalallisen vihan.
ellauri171.html on line 455: Jezebel was the powerful queen of Israel during the reign of King Ahab. When her husband was killed in battle, the throne passed to Ahab’s son Ahaziah.
ellauri171.html on line 805: Ahabin dynastia omridit eli kuningas Omrin porukat oli jotain kananiittejä. Israel Finkelstein's The Bible Unearthed presents a very different picture of the Omrides than the circumcision handbook, making them responsible for the great empire, magnificent palaces, wealth, and peace in Israel and Judah that the Bible credits to the much earlier kings David and Solomon. According to Finkelstein, the reason for this discrepancy is the religious bias of the Biblical authors against the Omrides for their polytheism, and in particular their support for elements of the Canaanite religion.
ellauri171.html on line 807: Finkelstein maintains that the writers of the Book of Kings may have omitted possible widespread public construction that both Omri and his son Ahab commissioned during their reigns. Finkelstein and his student Norma Franklin have identified monumental construction at Samaria, Jezreel, Megiddo, and Hazor that is similar in design and build.
ellauri171.html on line 970: Jezebel (circa 910–841 BCE) was the wife of Ahab—king of Israel, daughter of Etbaal— king of Tyros (Phoenician empire), and mother of Ahazia and Jehoram—Ahab’s sons and successors. Ethbaal served as a priest of Astarte, the primary Phoenician goddess.
ellauri171.html on line 971: At a time when political alliances were cemented through matrimony, King Ahab sought to create a pact with the neighboring Tyrian kingdom and married the king’s daughter.
ellauri171.html on line 973: Jezebel’s marriage to Ahab was a political alliance. The union provided both peoples with military protection from powerful enemies as well as valuable trade routes: Israel gained access to the Phoenician ports; Phoenicia gained passage through Israel’s central hill country to Transjordan and especially to the King’s Highway, the heavily traveled inland route connecting the Gulf of Aqaba in the south with Damascus in the north. But although the marriage is sound foreign policy, it is intolerable to the Deuteronomist because of Jezebel’s competing gods.
ellauri171.html on line 976: What the fuck so she stuck to her own people's gods, that was her biggest sin. Besides being smarter than her rather goofy hubby Ahab.
ellauri171.html on line 977: Jezebel does not accept Ahab’s God, Yahweh. Rather, she leads Ahab to tolerate Baal. This is why she is vilified by the Deuteronomist, whose goal is to stamp out polytheism.
ellauri171.html on line 987: But the appearance of Jezebel in the bible includes no mention of her sexuality. In the Hebrew Bible, Jezebel appears in the books of first and second Kings as the wife of King Ahab— the marriage being a political alliance between Israel and Sidon (a coastal city to the north) where Jezebel was the princess. Jezebel brings her religion to Israel with her, and the worship of Baal is blasphemy in the eyes of the biblical writers. According to the text, Jezebel begins killing Israel’s prophets. Because of this, Elijah challenges the prophets of Baal to a showdown with Israel’s deity. The Baal worshipers fail to summon their deity, so Elijah calls upon Yahweh and fire descends from heaven and consumes the altar. Having won, Elijah then slaughters all of the prophets of Baal. Jezebel threatens to kill Elijah by the same time the next day, and, ironically, Elijah retreats.
ellauri171.html on line 989: The next time we hear of Jezebel is during the ploy to obtain Naboth’s vineyard for her husband, who is unable to secure the transaction. She sends letters, with the stamp of the king, to the elders in Naboth’s town, commanding them to lie against Naboth, and then stone him. The elders do so, and after Naboth’s death, the vineyard is claimed for Ahab. Few bible commentators acknowledge the bizarre betrayal of Naboth by his neighbors. If, as is suggested, Naboth’s neighbors had known him since birth and patronized him, how could they turn so quickly? Some scholars argue that this incident highlights Jezebel’s keen understanding of Israelite men. It is perhaps, also, one of the impetus for her modern connotation as manipulator-supreme.
ellauri171.html on line 997: Jezebel is portrayed by the Rabbis as a wicked woman who represents the negative influence of Gentile women who turned Israel’s heart to idolatry. She is a corrupting influence on her husband Ahab, who is drawn to idolatry and away from God because of her.
ellauri171.html on line 1009: The medieval commentators differ on whether Jezebel converted to Judaism in a halachically acceptable manner. R. Levi ben Gershom (Ralbag, 1288-1344) is of the view that Jezebel did not fully embrace Judaism and was not a halachic Jewess. This would mean that her two sons, Ahazia and Jehoram, also lacked Jewish credentials. But his assumption is challenged by the fact that there are indications throughout rabbinic works that Ahazia and Jehoram were regarded as bona-fide halachic Jews. Indeed, this is the position taken by a number of halachic authorities. Some contemporary authors argue instead that Jehoram was the son of another of Ahab’s 100% Jewish wives.
ellauri171.html on line 1015: Clearly, Jezebel acted as queen even though the Bible itself refuses her the title and its attendant respect, not to mention approval. In the biblical text, Jezebel is contrasted with and juxtaposed to the prophet Elijah, to the extent that they both form the two panels of a mirrored dyptich. She is a Baal supporter, he is a God supporter; she is a woman, he is a man; she is a foreigner, he is a native; she has monarchic power, he has prophetic power; she threatens, he flees; finally he wins, she is liquidated. The real conflict is not between Ahab (the king) and Elijah, but between Jezebel (the queen in actuality, if not in title) and Elijah. Ultimately the forces of God win; Jezebel loses. It remains to be understood why she gets such bad press.
ellauri171.html on line 1018: It is not incomprehensible that, whereas Ahab devoted himself to military and foreign affairs, Jezebel acted as his deputy for internal affairs: the Naboth report comes back to her, as if the king’s seal was hers; she has her own “table,” that is her own economic establishment and budget; she has her own “prophets,” probably a religious establishment that she controls. All these point toward an official or semiofficial position that Jezebel held by virtue of her character, her royal origin and connections, her husband’s and later her children’s esteem, and her religious affiliation to the Baal (possibly also Asherah) cult.
ellauri171.html on line 1021: Israel’s most accursed queen carefully fixes a pink rose in her red locks in John Byam Liston Shaw’s “Jezebel” from 1896. Jezebel’s reputation as the most dangerous seductress in the Bible stems from her final appearance: her husband King Ahab is dead; her son has been murdered by Jehu. As Jehu’s chariot races toward the palace to kill Jezebel, she “painted her eyes with kohl and dressed her hair, and she looked out of the window” (2 Kings 9:30).
ellauri171.html on line 1033: The name Jezebel is a girl's name of Hebrew origin meaning "not exalted". Jezebel, the wife of King Ahab in the Hebrew Book of Kings, has long had a bad girl reputation. But in the modern secular world, this is somewhat mitigated by the feminist perspective of her as a strong woman, the power behind the throne. Previously avoided as a baby name, Jezebel is now, along with the also previously avoided Delilah and Desiree, coming into use, helped by its relation to other 'bel' names such as Isabel and Bella. The popular feminist celebrity blog Jezebel upped the name's cool factor. Jezebel is the title of one of Bette Davis's best known early films.
ellauri257.html on line 476: 1. Men när Ahab berättade för Isebel allt vad Elia hade gjort, och
ellauri300.html on line 841: Näissä jakeissa kuvattu tapahtuma saattaa tuntua monista vastenmieliseltä ja täysin epäluonteenmukaiselta Elisan persoonallisuuden kannalta, miehen, joka oli Eliaa rauhallisempi ja personaabelimpi. Eliasta muistetaan se Baalin profeettojen tapaus, missä Elia järjesti uhrauskilpailun Ahabin ja Iisebelin sponsoroimana Karamellivuorella.
ellauri338.html on line 99: Tel Danin säilönnyt kirjoitus kertoo, että eräs henkilö ('Ankka') tappoi Israelin Jooramin, Ahabin pojan ja Daavidin suvun kuninkaan. Nämä kirjoitukset tukevat kohtia heprealaisesta Raamatusta, sillä Toisessa Kuninkaiden kirjassa mainitaan, että Joram on israelilaisen kuninkaan Ahabin poika, jonka on kirjoittanut hänen foinikialainen vaimonsa Isebel. Stele on tällä hetkellä esillä Israelin museossa, ja se tunnetaan nimellä JOO KAI 310. Sen merkitys Israelin menneisyyden raamatulliselle versiolle on erityisesti riveillä 8 ja 9, joissa mainitaan "Israelin kuningas" ja mahdollisesti "Daavidin huone". Suurin osa tutkijoista hyväksyy jälkimmäisen lukeman, mutta eivät kaikki.
xxx/ellauri304.html on line 537: “Ahab, the obsessed, revenge-seeking captain of a whaling ship, sails his vessel and its crew to destruction, in a final confrontation with the great white whale that had crippled him years earlier.”
39