ellauri141.html on line 87: Agrippa : We? What did you do all day? Sleep?
ellauri141.html on line 89: Maecenas : We are three kings. Octavius, the leader. Agrippa, the soldier, and Maecenas, the...
ellauri141.html on line 91: Agrippa : Mouth?
ellauri141.html on line 95: [Indicates a toast to Octavius and Agrippa]
ellauri141.html on line 99: Maecenas , Agrippa , Octavius : To business!
ellauri172.html on line 62: - Théodore Agrippa d’Aubigné
ellauri172.html on line 97: Théodore Agrippa d’Aubigné (1552 Pons, Ranska −1630 Geneve, Sveitsi) oli ranskalainen kirjailija ja aikansa historioitsija, joka kuoli maanpakolaisena. Hän oli maineikas huuakotti. Hänen ystäviään oli Henrik Navarralainen, ja hän oli Madame de Maintenonin isoisä. Pariisin parlamentti määräsi hänen teoksensa Histoire universelle 1550−1601 poltettavaksi. Teos on merkittävä aikalaiskuvaustensa vuoksi. Merkittävin hänen teoksistaan on seitsenosainen runoelma Les Tragiques (1616), jossa hän käsittelee Ranskan tilannetta, uskonvainoja ja Jumalan rangaistuksia. Hän pakeni 1620 Geneveen, jossa kuoli. Kaikesta huolimatta
ellauri172.html on line 98: Agrippa yllättäen virnistää wikipediaan näpätyssä kuvassa.
ellauri172.html on line 104: Runoilijan oman kertomuksen mukaan hän osasi latinaa, kreikkaa ja hepreaa kuuden vuoden iässä, ja hän oli kääntänyt Platonin Kritonin kirjastosta alle 11-vuotiaana. Runoilijan poika petti isän asian katollisille ja jäi siitä perinnöttömäxi. Nobelisti Szymborska on puolantanut Agrippaa.
ellauri370.html on line 298: Kristityt oli juutalainen lahko kaikista muista paizi juutalaisista. Yhteinen paha virhe oli yxijumalaisuus, hölmö ajatus, josta seurasi vain diktatuuria ja muita ikävyyxiä. Jeesus pääsi joholle koska sen kokouxiin ei tarvinnut pääsylippua, kaikki ovat lähimmäisiä. Just päinvastainen liikeidea kuin juutalaisilla. Juutalainen Agrippa joka päsmäröi keisareita Roomassa on ollut monen paasauxen aiheena.
ellauri372.html on line 253: Hasmonean-dynastia oli säilynyt 103 vuotta ennen kuin antautui Herodian-dynastialle vuonna 37 eaa. Herodes Suuren (idumealaisen ) asettaminen kuninkaaksi vuonna 37 eaa. teki Juudeasta Rooman asiakasvaltion ja merkitsi Hasmonean-dynastian loppua. Jo silloin Herodes yritti vahvistaa hallituskautensa legitiimiyttä avioitumalla Hasmonean prinsessan Mariamnen kanssa ja aikomalla hukuttaa viimeisen miespuolisen Hasmonean perillisen Jerikon palatsissaan. Vuonna 6 jKr. Rooma liitettiin varsinaiseen Juudeaan, Samariaan ja Idumeaan Rooman Juudean provinssiin. Vuonna 44 jKr. Rooma asetti prokuraattorin vallan rinnalle Herodian kuninkaiden hallinnon kanssa (erityisesti Agrippa I 41–44 ja Agrippa II 50–100).
ellauri401.html on line 63: Robert Fludd , joka tunnetaan myös nimellä Robertus de Fluctibus (17. tammikuuta 1574 – 8. syyskuuta 1637), oli huomattava englantilainen paraselsilainen lääkäri , jolla oli sekä tieteellisiä että okkulttisia kiinnostuksen kohteita. Hänet muistetaan astrologina , matemaatikkona , kosmologina, kabalistina ja ruusuristiläisenä. Thomas Vaughan (17. huhtikuuta 1621–27. helmikuuta 1666) oli walesilainen pappi , filosofi ja alkemisti , joka kirjoitti englanniksi. Hänet muistetaan nyt hänen työstään luonnonmagian alalla . Hän julkaisi myös salanimellä Eugenius Philalethes. Hänen vaikutteitaan olivat Johannes Trithemius (1462–1516), Heinrich Cornelius Agrippa (1486–1535), Michael Sendivogius (1566–1636) ja ruusuristilaisuus (1600-luvun alku).
ellauri401.html on line 230: Pekka sai käsiinsä myös ryssänamerikkalaisen ämmän H. P. Blavatskyn (1831–1891) Teosofian avaimen vuonna 1890 julkaistun ruotsinkielisen käännöksen Nyckeln till teosofien (kz. mm. albumia 142. ”Luonnollista oli, että minä ensin ahmimalla ahmin, sitten tarkasti luin ja vihdoin uudestaan ja uudestaan luin näitä harvoja kirjoja.” Timeo hominem unius libri. Pekka haki yliopiston kirjastosta kaikki mystiikkaa, teosofiaa ja okkultismia käsittelevät kirjat, mitä oli saatavissa. Hän perehtyi tarkoin eri aikojen viisauteen ja luki Platonia, Jakob Böhmeä, Giordano Brunoa, Paracelsusta, Agrippa von Nettesheimia, Mestari Eckhartia, Johannes Tauleria, Heinrich Susoa, tärisevää Swedenborgia ynnä muuta. Papus’n (Gérard Encausse) kirjojen kautta Pekka tutustui länsimaalaiseen salatieteeseen. ”Hänen teoksensa osoittivat tavatonta oppineisuutta, aineeseensa perehtyneisyyttä ja gallialaista selväjärkisyyttä."
ellauri434.html on line 519: Juutalaiset syyttivät Arkhelaosta julmuuksista ja Augustus määräsi hänet karkotettavaksi Galliaan. Tämän jälkeen Juudeasta tuli Rooman provinssi. Lopulta Caligula karkotti Antipaan Gallian Lugdunum Convenarumiin (nykyisin Saint-Bertrand-de-Comminges) ja antoi hänen hallitsemansa alueet Herodes Agrippalle. Saint-Bertrand-de-Comminges on kunta Lounais-Ranskassa Haute-Garonnen departementissa Midi-Pyrénées’n alueella. Kunnan alueella sijaitsee roomalaisten rakentaman Lugdunum Convenarumin kaupungin raunioita. Saint-Bertrand-de-Commingesin 1000-luvulta peräisin oleva katedraali kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon osana Santiago de Compostela pyhiinvaellusreittiä Ranskassa. Kunnassa asuu noin 250 ihmistä.
xxx/ellauri287.html on line 459: Caesar oli prosemiitti, Tiberius ja sen rääppä Sejanus antisemiitti. Korkkarin ja pelkurimaisen saxalaisen Clauden aikana ohjaxissa oli jutku Agrippa.
xxx/ellauri293.html on line 78: Herodexen sukulainen juutalainen veijari Agrippa järjesti potkut Antipaalle rouvineen ja hommasi vanhan Claude kloorikanan seuraajaxi korkkarille. Hoisi fariseusten mielixi hengiltä myös pyhän Jamexen.
xxx/ellauri295.html on line 107:
xxx/ellauri295.html on line 109: Paavalin roomalainen tuomari Feelix-kissa oli paha vanha vapautettu orja, desspicable tipejä jahtaava Sylvesteri, joka plokkasi joltakulta 19-vuotiaan prinsessa Druzillan vaikka hiän oli jo toisen irtaimistoa. Tää siis ei ollut Julia Druzilla, Korkkarin suosikkisisko ja Clauden tytär joka syntyi nykypäivän Koblenzissa Saksassa, vaan Kyproxen juutalaisen kuninkaan Agrippan tytär.
xxx/ellauri295.html on line 111: Josephuksen mukaan Agrippan kuoltua kansa "syytti vainajaa sellaisista moitteista, joista ei sovi puhua; ja niin monet heistä, jotka olivat silloin sotilaita, joita oli suuri määrä, menivät hänen taloonsa, ja kantoivat kiireesti pois Agrippan tyttärien patsaat ja veivät ne heti bordelleihin, ja kun he olivat asettaneet ne bordellien katoille, he käyttivät niitä väärin parhaansa mukaan ja tekivät niille sellaisia ​​asioita. jotka ovat liian säädyttömiä kerrottavaxi."
xxx/ellauri295.html on line 121: "Haluaisin kuulla miehen itse", Agrippa sanoi. Ja Festus vastasi: "Sinä tulet - huomenna!" Ja:
xxx/ellauri295.html on line 125: Sitten Agrippa sanoi Paavalille: "Saat puhua puolustukseksesi." Joten Paavali elehtien kädellä aloitti puolustuksensa: Olen täysin oppinut fariseus. Uskoin ennen izekin että minun pitäisi tehdä kaikkeni vastustaakseni Jeesus Nasaretilaista pseudo Messiaxena. Todellakin, tein juuri sen Jerusalemissa. Johtavien pappien valtuuttamana lähetin monet siellä olevat uskovat vankilaan. Ja äänestin heitä vastaan, kun heidät tuomittiin kuolemaan.
xxx/ellauri295.html on line 135: (Agrippa ja Berenike haukottelivat makeasti tähän mennessä.)
xxx/ellauri295.html on line 139: Agrippa ei ollut täysin vakuuttunut: En oligo me peitheis khristianon poiesai? Sitten kuningas, kuvernööri, Bernice ja kaikki muut seisoivat ja lähtivät. Sanoivat mennessään: hulluhan tämä on kuin käki, muttei rikollinen.
xxx/ellauri295.html on line 140: Agrippa sanoi Festukselle: "Hänet olisi voitu vapauttaa, jos hän ei olisi vedonnut keisariin."
xxx/ellauri295.html on line 156: Berenice syntyi vuonna 28 Herodes Agrippalle ja Kyprokselle, Aristobulus IV:n pojantyttärenä ja Herodes Suuren tyttärentyttärenä. Hänen vanhempi veljensä oli Agrippa II (s. 27) ja nuoremmat sisarensa Mariamne (s. 34) ja Drusilla.
xxx/ellauri295.html on line 158: Josefus ei ollut ainoa muinainen kirjailija, joka ehdotti insestiläisiä suhteita Bereniken ja Agrippan välillä. Juvenal väittää kuudennessa satiirissaan suoraan, että he olivat rakastajia.
xxx/ellauri354.html on line 538: Esteistä huolimatta useat analyyttiset ryhmät pyrkivät ilmaisemaan hyödyt paikallisille ja alueellisille toimijoille ja osallistujille kannustaakseen kehitystä, joka asteittain yhdenmukaistaisi tuen. Talmudista tiedetään, että kuningas Agrippan aikana Jerusalem oli täynnä miljoonia vierailijoita ja pyhiinvaeltajia koko alueelta. Jotkut tämänhetkiset mielipiteet viittaavat siihen, että henkisen matkailun potentiaali tukisi Jerusalemin pormestarin kasvutavoitteita 10 miljoonalle turistille vuosittain. Tämä lisäisi merkittävästi taloutta ja hyödyttäisi paikallisia ja alueellisia ihmisiä, joista monet elävät köyhyydessä.
xxx/ellauri404.html on line 310: XIV. Herodes Agrippa I: n vaino
28