ellauri043.html on line 5036: No mä en sitten nähtävästi enää ole asioiden herra, hyvä on, hienoa, fraternityjen ja kreikkalaisten jumala, kaikkien kuninkaiden esi-isä, taivaan Agamemnon, vuorten Aladobix!
ellauri053.html on line 1284: And Agamemnon dead. Being so caught up, Och vems var ägget, det är aldrig lika klart med fåglar.
ellauri144.html on line 365: kuoleva Agamemnon. Vallattuna,

ellauri144.html on line 376: Agamemnon oli kusipää nilkki, joka sai ansionsa mukaan uhrattuaan tyttärensä Ifigeneian. Äiti Klytaimnestra jauhoi sen jyvix ja syötti sen pullasorsille. Olis lähtenyt paremmalla tuulella. Mut jos tyypit olis järkeviä ei olis pukkilauluja.
ellauri392.html on line 480: Agamemnon was King of the Achaians at the time,
ellauri392.html on line 496: Not Agamemnon who, as I said, was king at the time
ellauri392.html on line 525: Or those of my avatar, Agamemnon,
ellauri392.html on line 562: Agamemnon came home and, as I said, was stabbed by his wife
ellauri434.html on line 505: Homeroksen kertomuksessa Kinyras oli Kyproksen hallitsija, joka antoi Agamemnonille korseletin vieraslahjaksi kuin Mannerheimille kuultuaan kreikkalaisten suunnittelevan purjehdusta Troijaan. Agamemnon kirosi hänet ja myöhemmin Apollon rankaisi häntä, joka voitti hänet musiikkikilpailussa (samanlaisessa kuin Apollonin ja Marsyaan välinen kilpailu, jossa katsottiin, kumpi oli parempi lyyransoittaja) ja tappoi hänet, minkä jälkeen Kinyraan viisikymmentä tytärtä heittäytyivät mereen ja muuttuivat merilinnuiksi (alkyoneiksi).
xxx/ellauri086.html on line 641: Thyestes palasi jälleen valtaan, mutta Atreuksen pojat Agamemnonin ja Menelaoksen pelasti heidän hoitajansa Sikyonin. Spartan kuningas Tyndareus haetti Atreuksen pojat luokseen, ja yhdessä he ajoivat Thyesteen jälleen pois. Tyndareus antoi heille tyttärensä vaimoiksi, Klytaimnestra Agamemnonille ja Helenan Menelaokselle, joka peri valtaistuimen Tyndareuksen kuoltua. Näistäkin ämmistä koitui sitten tuhottomasti harmia.
xxx/ellauri125.html on line 419: teinit parkkipaikalla. Agamemnon haluaa tätä tyttöä paljon enemmän kuin vaimoaan
xxx/ellauri376.html on line 602: Achille avec Agamemnon ?
xxx/ellauri376.html on line 780: Akhilleuksen Agamemnonista?
xxx/ellauri410.html on line 447: The title of T. S. Eliot’s mock-heroic, modernist poem ‘Sweeney among the Nightingales’ perhaps has been taken from the poem ‘Bianca among the Nightingales’ written by Elizabeth Barrett Browning. As a matter of fact, the word “Nightingales” in the title stands for prostitutes. The poem is written on a mock-epic pattern following The Rape of the Lock by Alexander Pope; a trivial incident is given heroic significance in a satiric style. The “murderous” plot of the prostitutes against one of their customers or frequent visitors, Sweeney, is dealt with in a ludicrous way. The poem ends on a note of indignation and shame, lamenting the death of Agamemnon at his own wife Clytemnestra’s hands. ὤμοι, πέπληγμαι καιρίαν πληγὴν ἔσω. Voi ei, sain kohtalokkaan haavan sisään.
xxx/ellauri441.html on line 78: Pelops (m.kreik. Πέλοψ) oli kreikkalaisessa mytologiassa Tantaloksen ja Dionen poika. Vaikka hän olikin syntyperältään Fryygiasta tai Lyydiasta, hän lähti kotimaastaan ja matkusti Kreikkaan, jossa hän voitti Pisan vinon kruunun viinijuopolta Oinomaokselta. Kalopsilla kerrotaan olleen useita lapsia vaimonsa Hippodameian, Oinomaoksen tyttären, kanssa. Hänen poikiaan ovat muun muassa Pittheus, Alkathoos, Dias, Pleistosenes, Atreus, Thyestes, Kopreus ("Paskiainen")  ja Hippalkos. Atreun traagisia poikia olivat Agamemnon ja Menelaos, Troijan sodan johtotroikka.
xxx/ellauri441.html on line 80: Atreus (m.kreik. Ατρεύς) oli kreikkalaisessa mytologiassa Mykenen kuningas ja Pisan vinon kuninkaan Pelopsin ja Hippodameian poika. Hänellä oli lapset Agamemnon ja Menelaos, jotka kollektiivisesti tunnetaan atreideina. Atreus ja hänen kaksoisveljensä Thyestes olivat isänsä karkottamina maanpaossa surmattuaan velipuolensa Khrysippoksen havitellessaan Pisan valtaistuinta. He saivat suojapaikan Mykenestä ja kohosivat siellä valtaan kuningas Eurystheuksen  poissaollessa  taistelemassa herakleideja vastaan. Eurystheus oli tarkoittanut heidän hallintonsa väliaikaiseksi ratkaisuksi, mutta siitä tuli pysyvä hänen kuoltuaan taistelussa. Atreus vannoi uhraavansa parhaan lampaansa Artemiille, mutta etsiessään sitä laumastaan hän huomasi joukossa kultaisen lampaan. Hän laiminlöi lupauksensa, kuristi lampaan ja säilöi sen laatikkoon, mutta hänen vaimonsa Aerope, joka oli viehtynyt hänen veljeensä, antoikin sen Thyesteelle. Mykeneläisten saatua ennustuksen, joka kehotti heitä valitsemaan itselleen pelopidin kuninkaaksi, he kutsuivat Atreuksen ja Thyesteen. Kun he keskustelivat valtakunnasta, Thyestes julisti kansalle, että valtakunnan tulisi kuulua sille, jolla on kultainen lammas, ja kun Atreus tähän suostui, Thyestes tuotti kuristetun lampaan nähtäväksi ja julistettiin kuninkaaksi.
16