ellauri020.html on line 663: Sabrinaa haukuskellaan taas. Tähän Iivana palaa kuin koira oxennuxelle. Sabriina torvee ilkeästi kaikkialla Katrinkan erohäpeää. (Ei kait se ollut toi Liz Smith? Tuskin Liz vanha vuohi, nyt jo vainaja, jolle Ivana antoi eksklusiivin eron jälkeen. Ei todennäköistä.) Kosto elää, vaikka salanimellä. Lusijan liivijengimies on vangittu ja joutuu lusimaan. Spartalainen meininki: saa varastaa, muttei saa jäädä kiinni, siitä rankaistaan. Kaveruxet syö juustoja ja miettii elämää. Kuka osaa olla onnellinen? Koko ajanko? Ei kukaan. Mut onnen pipanoitakin voi syödä, kuin juustonmuruja. Sanoi Aapeli eli Simo Puupponen sotavuosina, siteeraten jotain vielä viisaampaa. Kuoli nuorena. Kirjoitti Savon Sanomiin. Mulla on ukki Lassin sidotut Savon Sanomat kellarissa. Isoja broadsheet kirjoja. Pitääpä joskus tshekata löytyykö niistä aitoja aapeleita.
ellauri041.html on line 368: (Ohops, Ranskalaisia pastilleja olikin Juha Tantun matkakirja, joka oli Linkuilla mukana Pariisissa. Melenderin kirja oli Ranskalainen ystävä. Aapelilla oli Onnen pipanoita ja Talvella Iloinen juusto.)
ellauri058.html on line 499: "Professori" Lasse Pöysti antoi "maisteri" Hotakaiselle kirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Gradu pakinoitsija Aapelin tyylistä jäi vaille ensimmäistäkään riviä.
ellauri066.html on line 59: Einari Arvid Vuorela (17. elokuuta 1889 Keuruu – 10. heinäkuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja prosaisti. Filosofian kunniatohtorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1969. Vuorela syntyi Keuruun Jukojärvellä perheeseen, jossa oli kymmenen lasta ja aloitti opintonsa Multialla. Hänen vanhempansa olivat rakennusmestarit Aapeli Vuorela ja Kristiina Ryöppylä. Vuorelan puoliso vuodesta 1939 oli kirjailija Laura Soinne. Vuorela valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista 1914. Hän toimi liikeapulaisena ja myymälänhoitajana 1903–1909 ja kansakoulunopettajana Töysässä 1914–1920, Jyväskylässä 1922–1923 ja myöhemmin Multialla.
ellauri184.html on line 161: Tämä on julkaistu englanniksi kirjassa ’The Apocrypha And Pseudepigrapha Of The Old Testament' (Oxford; Clarendon Press 1913). Edesmennyt professori Aapeli Saarisalo mainitsee kirjassaan ’Hyvä Opettaja’ tämän tekstin etiopiankielisen version:
ellauri325.html on line 314: Sitten on tää Simo Puupponen eli Aapeli. Aapelista on paasauxissa hajatietoja, mm. Hotakaisen kirjoittamaton gradu koski sen pakinointityyliä.
ellauri325.html on line 315: Simo Tapio Puupponen (nimimerkki Aapeli; 23. lokakuuta 1915 Kuopio – 10. lokakuuta 1967 Helsinki), oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Puupponen toimi Kuopiossa ilmestyneissä Pohjois-Savo ja Savon Sanomat -lehdissä pitkäaikaisena toimittajana ja pakinoitsijana 1936–1953.
ellauri325.html on line 317: Simolta jäi gradu tekemättä kuten Hotakaiselta ja Kristina-tädiltä. Naurukin jäi kesken 52-vuotiaana 1967. Vuonna 1941 Simo siirtyi Savon Sanomiin toimittajaksi. Tähän aikaan hän alkoi julkaista lehdissä pakinoita nimimerkillä Aapeli. Pakinat kuvasivat jatkosotaa rivimiehen näkökulmasta. Laajemman yleisön tietoisuuteen hän tuli vuonna 1946, kun hän julkaisi lyhyen parodian Olavi Paavolaisen Synkästä yksinpuhelusta nimellä Mörkki monologi. Teksteissä esiintyy Aapelin vakiohahmo mäkitupalainen Hermanni Hulukkonen, joka tuo pakinoihin maalaishuumoria. Hauskuus syntyy myös kohelluksista ja vitsikkyydestä. Aapelin nuorisokirjoista tunnetuimmat ovat Koko kaupungin Vinski ja sen jatko-osa Detektivbüro Winski und Waldemar. Vittu Waldemar, se oli Winzent. Ne oli munkin mielikirjoja poikasena. Minä keitän täitä... People Are Not as Bad as They Seem (Finnish: Aika hyvä ihmiseksi) is a 1977 Finnish historical film directed by Rauni Mollberg, based on the novels by Aapeli. Minnettee puhheettee savveettee murreettee. Huoh.
xxx/ellauri091.html on line 705: Ristiä sanoi kissa kun jäälle kuoli, heitti korttisakki Aapelin Koko kaupungin
xxx/ellauri091.html on line 713: Aapelilla oli myös kirja Pikku Pietarin piha mutta se oli aikuisten. Siitä Pietua kai ruvettiin sanomaan Pietarixi.
xxx/ellauri293.html on line 181: Vanhan testamentin rituaalinen eläinuhreiden veriviillotus esikuvasi Kristuksen uhria ristillä. Vertaa: "Ja Jeesuksen, uuden liiton välimiehen, ja pirskotusveren tykö, joka puhuu parempaa kuin Aapelin." (Hepr. 12:24; ks. myös Hepr. 10:19, 22); "Valitut Isän Jumalan ennaltatietämisen mukaan Hengen pyhityksen kautta kuuliaisuuteen ja Jeesuksen Kristuksen veren vihmotukseen..." (1 Piet 1:2). Byöörk. Sillä Jumala on sanonut hänen lihassaan olevista ripsimisjäljistä, että ne olivat heiltä [nimittäin juutalaisilta]. Ja minä lyön paimenta, ja lauman lampaat hajotetaan jauhelihaxi. Hän on kärsinyt, että me saisimme elää hänen saamistaan lyönneistä.
12