Hän toimi kuvataiteiden professorina Taideteollisen korkeakoulun visuaalisen kulttuurin osastolla (eli Aalto-yliopiston Taiteen laitoksella) viisivuotiskauden 2008–2013. Kissoja tappamalla pääsi Teemu istuximaan tovin näkyvillä oppituolissa. Mäki haluun näkyy! Raaistunut runkkari. Kylä lähtee. Onkohan se sukua Timo Mäkiselle.
Tietysti Giannin isä bylsi Costazaa ja oli muiluttanut rannekorun sille. Tyhmä Gianni haukkui väärää puuta. Giannin isä se suurin paskiainen oli, juuri kuten Vito sanoi. Alvar Aalto kävelemässä asbestihökkeleineen Vivi Lönnin yli. Viivi valizi viisaasti naispuolisen puolison.
ellauri101.html on line 240: Sairasvyö on tehnyt tunnetuksi käsitteen ”sisäinen sankari”, joka liittyy hänen valmennusfilosofiaansa. "Jjarri!"n kexasema käsite ”huomiotalous” viittaa näkymiseen mediassa näyttävien tempausten avulla. Oppi varmaan huomio-sanan Haminassa ollessa. Sen Alma mater on muka "Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu",
ellauri102.html on line 414: Joku Järvensivu arvioi, ettei Kleinin pulloa voi aivan sellaisenaan siirtää Suomeen: Suomen oikeisto ei ole niin toivoton. Ai mikä missä milloin? Se oli Helsingin Sanomien kirja-arviossa talouskulttuurin tutkija, kauppatieteiden tohtori ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vastuullisen liiketoiminnan tutkimusryhmän jäsen Paavo Järvensivu. Haista paska Paavo, vie nenä pois Wahlroosin pyllyvaosta. No 2005 ei vielä tiedetty Haju Pisilästä. Meillä kaikki tapahtuu 20v myöhässä.
ellauri109.html on line 241: Kalterijääkärien johdon jäsenet toimivat vuonna 1945 aktiivisesti Auerin passittamiseksi mielisairaalaan. Lääketieteellistä tukea antoi niin ikään kalterijääkäri Juho "Jurre" Aalto laatimalla tarvittavat asiakirjat. Auer toimitettiin poliisin kuljettamana Kivelän sairaalaan 26. huhtikuuta 1945.
ellauri131.html on line 539: Myös laulaja Saara Aalto ja hänen puolisonsa Meri Aalto saivat keväällä julkista huomiota satojen eurojen hintaisilla unelmointikursseillaan. Manifestoinnissa korostetaan, että rikkaudet kuuluvat jokaiselle, syntymäoikeutena.
ellauri145.html on line 104: Juhani Ihanus, FT (s. 8. toukokuuta 1954 Helsinki) on kulttuuripsykologian dosentti Helsingin yliopistossa, taidekasvatuksen ja taidepsykologian dosentti Aalto-yliopistossa sekä aate- ja oppihistorian dosentti Oulun yliopistossa. Hän on toiminut Helsingin yliopistossa vuodesta 1982 lähtien useissa opettaja- ja tutkijatehtävissä. Nähtävästi elinkautinen keskinkertaisuus kuten Lichtenberg. Ihanus on eurooppalaisen kirjallisuusterapian pioneereja. „Unsere Erde ist vielleicht ein Weibchen.“ „Wir fressen einander nicht, wir schlachten uns bloß.“ „Der Amerikaner, der den Kolumbus zuerst entdeckte, machte eine böse Entdeckung.“ Ihan näppäriä, muttei näillä kuuhun mennä. Silti Goethe kehui Joria taikasauvaxi, Kant alleviivas punasella sen kaikki töräyxet, ja Koala-vaari piti sitä izenäisenä ajattelijana. Tolstoinkin mielestä Lichtenberg oli parempi töräyttelijä kuin koketti följetongisti Nietzsche. Georg oli pedofiili, alkoi shtuppia 12-vuotiasta tyttöä v. 1777. Ikävä kyllä Lolita kuoli (varmaan johkin sexitautiin) 5 vuotta myöhemmin. Jostain syystä Jori digas Jacob Böhmeä. Ällöttävä Max Ernst piti Joria verrattomana huromistina. Seuraavasta penseestä mä voisin ottaa opixeni: Le degré le plus haut jusqu´où puisse s´élever un esprit mediocre, mais pourvu d´expérience, c´est le talent de decouvrir les faiblesses des hommes qui valent mieux que lui. Tässä ei ollut mitään hahatettavaa, vaikka tikulla olis kaivanut.
ellauri155.html on line 222: Aalto-yliopistoon perustetaan ainutlaatuinen omistajuuden professuuri. Lahjoitusvaroin perustettava professuuri sijoittuu Kauppakorkeakouluun. Uusi professuuri liittää omistajuuden kiinteäksi osaksi akateemista tutkimusta ja opetusta, vahvistaa suomalaista omistajaosaamista ja omistajuuden kulttuuria sekä tuottaa laadukasta tutkimustietoa yhteiskunnallisen keskustelun ja päätösten tueksi.
ellauri196.html on line 184: Auden kirjoitti ihan itsenäisesti satoja, tyylillisesti hyvinkin vaihtelevia runoja. Hänen tuttavapiiriinsä kuului myös amerikansuomalainen sotilas ja runoilija William Aalto. Homo sekin lyön vaikka vetoa.
ellauri244.html on line 267: Ilmatar ja sotka-pysti on Sibeliuxen puistossa, sen on väsännyt joku Aarre Aaltonen. Jonkun nahkurimestarin jälkeläisiä, ei ilmeisesti Wäiskin huonetta ja sukua, 5 vuotta vanhempi kuin tunnetumpi Wäiski. Wäiskin isukki oli räätäli. Lujanäppisiä käsityöläisiä. Toi sotka-aihe tuo mieleen Yeazin jouzentekeleen, siinäkin on iso vesilintu naisen kimpussa. Kaura-täti koki sen eri kiihottavaxi. Ilmatar on Kaura-tädin tyyppinen, tanakka. Sotkan päästä tulee mieleen muna puoliveteessä. Varmaan kauramummolle tuttu näky.
ellauri244.html on line 326: Eski koitti ansaita manta almanakoilla, samantyylisillä kuin sen paskakaivokirja Imagologies. Kauppa ei käynyt kuin siimaa. Isku instituutioihin kaikkialla. No täsmäisku Aalto yliopiston teollisuustalouden laitoxeen sentään osui kohdalleen kuin Sven Tuuvan pati.
ellauri245.html on line 534:
ellauri245.html on line 538: Fayen kukaktiga Jack on kollaasi ziljoonasta julkkis miljoonamies paskiaisesta, mutta älähäläpäs, kyllä niitä löytyy myös koti-Suomesta. Niikö Alvar Aalto esimerkixi, joka tölvi ja kusetti törkeästi toistakin vaimoansa, lahjakasta arkkitehtia Elissa Aaltoa. Lahjakas arkkitehti Elissa Aalto omistautui miehensä elämäntyön vaalimiseen. Hänen omaa, poikkeuksellista elämäänsä on tähän saakka viizitty pöyhiä varsin vähän.
ellauri245.html on line 544: Alvar Aalto halusi vaikuttaa vaimonsa nimeen ja ulkonäköön. Hänen tahtonaan oli, että Elsasta tuli Elissa. Elsan sukulaiset ihmettelivät asiaa kovasti. Hiukset tuli laittaa tiukasti nutturalle ja pukeutumistyyli muuttui pelkistetyksi.
ellauri245.html on line 546: Helsinki huhtikuussa 1957. Englantilaisen Star-lehden reportteri on tullut haastattelemaan maailmankuulua arkkitehtia. Arkkitehtipariskunta Alvar ja Elissa Aalto on lopettelemassa äyriäislounastaan ravintola Savoyssa. Toimittaja kysyy Aallolta: ”Vaimonnekin on arkkitehti?”. Johon tämä vastaa: ”Kyllä, meillä Suomessa laki määrää, että arkkitehdit saavat naida vain arkkitehteja. Aina kun tarvitsen uuden rouvan, vilkaisen vain avustajia ja katson kenellä on näteimmät muodot – piirustuspöydällä tarkoitan.”
ellauri245.html on line 548: Myös Elissa Aalto oli sekä arkkitehti että suunnittelija, joka suunnitteli huonekaluja, sisustuskokonaisuuksia ja painokangasmalleja. Vuonna 1941 Lapin läänin ensimmäinen viiden ällän ylioppilas Elsa Mäkiniemi muutti Helsinkiin opiskelemaan arkkitehtuuria Teknilliseen korkeakouluun.
ellauri245.html on line 550: Elsa valmistui arkkitehdiksi helmikuussa 1949. Sen jälkeen hän työskenteli hetken aikaa Elsi Borgin ja Margareta Stigzeliuksen arkkitehtitoimistoissa. Kun työt siellä loppuivat, hän lähti kysymään töitä Alvar Aallon toimistosta. Toimisto sijaitsi Riihitiellä Munkkiniemessä, Aaltojen kodin yhteydessä. Pienessä työyhteisössä oli tuolloin vaikea tilanne, sillä Alvar Aallon ensimmäinen puoliso, lähin työtoveri ja yhtiökumppani Aino Aalto oli kuollut saman vuoden tammikuussa. Alvar Aalto joi suruunsa eikä saanut töitään kunnolla hoidettua. Kun Elissa sai töitä toimistosta, tilanne muuttui. Myöhemmin Aallon hovikuvaaja Eino Mäkinen oli kysynyt Alvarilta, miksi hän ei valinnut Maijaa. Alvarin vastaus oli: ”Jag måste ha litet skratt i mitt liv!” Elsa oli nuori ja iloinen. Moniin valokuviin on ikuistettu Alvar yrityxen ruorissa, mutta Elissan kerrotaan olleen miestään taitavampi kippari.
ellauri245.html on line 552: Kun kärttyinen ja juoppo Alvar Aalto vuonna 1976 kuoli, Elissa Aalto ryhtyi johtamaan toimistoa. Elissan johdolla valmistuivat lukuisat merkittävät rakennukset, kuten Lahden Ristinkirkko, Riolan kirkko, Rovaniemen kaupungintalo ja Jyväskylän kaupunginteatteri.
ellauri271.html on line 46: Eläinetiikkaan ja moraalifilosofiaan perehtyneen filosofi Elisa Aaltolan mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että hyönteisillä on mieli, tietoisuus ja kyky oppia. Ne osaavat ennakoida ja välttää tunnetasolla epämiellyttäviä asioita. Se viittaa siihen, että ne tuntevat kipua.
ellauri272.html on line 545: Eläinetiikkaan ja moraalifilosofiaan perehtyneen filosofi Elisa Aaltolan mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että hyönteisillä on mieli, tietoisuus ja kyky oppia. Ne osaavat ennakoida ja välttää tunnetasolla epämiellyttäviä asioita. Se viittaa siihen, että ne tuntevat kipua.
ellauri285.html on line 755: The first consequential re-evaluation of the mathematical modeling behind the critical positivity ratio was published in 2008 by a group of Finnish researchers from the Systems Analysis Laboratory at Aalto University (Jukka Luoma, Raimo Hämäläinen, and Esa Saarinen). The authors noted that "only very limited explanations are given about the modeling process and the meaning and interpretation of its parameters... [so that] the reasoning behind the model equations remains unclear to the reader"; moreover, they noted that "the model also produces strange and previously unreported behavior under certain conditions... [so that] the predictive validity of the model also becomes problematic."
ellauri285.html on line 793: Jukka Luoma kertoo lisää izestään Aalto-yliopiston sivuilla:
ellauri285.html on line 795: Aalto-yliopiston ihmiset
ellauri285.html on line 797: Mikä Aalto People on?
ellauri285.html on line 798: Kuinka Aalto People:a käytetään
ellauri285.html on line 808: Olen strategisen johtamisen apulaisprofessori Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun teollisuustekniikan ja johtamisen laitoksella. Osaamisalueitani ovat kilpailudynamiikka sekä malli- ja datalähtöinen päätöksenteko. Tutkimukseni ilmestyy akateemisissa julkaisuissa, kuten Strategic Management Journal, Journal of Marketing ja European Journal of Operational Research. Toimin myös Long Range Planningin toimituskunnassa. Olen kokenut kouluttaja, jonka yleisö vaihtelee perustutkinto- ja jatko-opiskelijoista johtajiin ja muihin kokeneisiin ammattilaisiin. Olen erityisen kiinnostunut innovatiivisista opetusmenetelmistä, jotka mahdollistavat kokemuksellista ja vuorovaikutuspohjaista oppimista. En siis ole:
ellauri297.html on line 604: Johnin ikäinen viekkaan näköinen Frank Martela (s. 1981) on suomalainen filosofi, tietokirjailija ja tutkija, joka toimii yliopistonlehtorina Aalto-yliopistossa ja valmentajana Filosofian Akatemia Oy:ssä. Martela on filosofian tohtori, valtiotieteiden tohtori ja hyvinvoinnin psykologian dosentti ja hänen tutkimuskohteita ovat hyvä elämä, hyvinvointi, sisäinen motivaatio, ihmisyys ja elämän pohjimmainen merkityksellisyys.
ellauri297.html on line 606: Martela väitteli soveltavan filosofian ja organisaatiotutkimuksen tohtoriksi Aalto-yliopistossa vuonna 2012 ja käytännöllisen filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2019 Hän opiskeli Esa Saarisen johdolla ja on tehnyt tutkimusta Yhdysvalloissa motivaatiopsykologian keulahahmoihin kuuluvan Richard Ryanin johdolla. Martelan ensimmäinen väitöskirja koski vanhustenhoidon työntekijöiden merkityksellisyyden kokemusta ja niin kutsutun "hoivayhteyden" syntymisen ehtoja. Hänen akateemisia tutkimuksiaan on julkaistu mm. Nature Human Behaviour, Journal of Personality, Southern Journal of Philosophy, ja Organization Studies -lehdissä.
ellauri299.html on line 451: Ne saapuvat omasta mielestä käsin, ne lentävät lempeyden ehdoin. Ne ehdottavat, hymyilevät, ne liikkuvat sävelten siivin. Silloin tällöin voivat sellot soida mollisoinnein, urkupiste asettua alas. Mutta aina kantaa avaruus, ylärekisteri välkehtii sateenkaarena, sillä taikurin hattu on mukana. Ja myös Haisuli, Mr Mörkö [mitä vittua!? Morran on Ms.!] mahtuvat mukaan hyväksynnän sakkiin luennon nolousvapaalla vyöhykkeellä. – Filosofia ja systeemiajattelu 2019 tuotantokausi luento 8/8 ”Valkoinen taulu”. Klo 15-18 Aalto-yliopiston Aalto-sali Otaniemessä keskiviikkona 13.3.2019. Silta omaan ajatteluun, kutsu ystävällisen pohdinnan prosessiin, oman kuljeskelevan luovuusmielen laaksohiippailuihin ja auringonnousuihin. ”Filosofia näyttää tarjoavan hämmästyttäviä nautintoja” toivoakseni taas kerran toteutuu, ”mitä tulee niiden pysyvyyteen ja puhtauteen”. (Aristoteles, Nikomakhoksen etiikka 1177a)
ellauri311.html on line 246: Salo on ollut kihloissa rockmuusikko Sammy Aaltosen kanssa. Pariskunnalla on kaksi yhteistä poikaa.
ellauri311.html on line 438: Rasisti Riikka Purra puolustaa Maria Nordinia, koska hänkin on kiinnostunut henkistymisestä. Kaikki nämä ämmät ovat Aalto-yliopiston höyrähtäneitä teekkareita tai jälkihenkistyneitä kauppaopiston naisia. Ei olisi pitänyt päästää Esaa Otaniemeen sekoittamaan putkiaivoja.
ellauri313.html on line 452: And indeed! Ilta-pulun resistenttiehdokas, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola tviittasi tiistaiaamuna
ellauri313.html on line 453: viestiketjun Twitteriin Ukrainan sodan tilanteesta. Aaltolan mukaan on tultu vaiheeseen, jossa nähdään selkeää ruumisläjien kasvua. - Venäjällä pelissä kaikki Ukrainan sotaa varten satsatut joukot. Selkeä huollettavien kasvu havaittavissa puolella jos toisella, Aaltola tviittaa iloisena. Konfliktit eskaloituvat kahta reittiä: Niillä on taipumus syventymiseen, jolloin sodan intensiteetti paranee, koskas muutenkaan. (Muita reittejä en muista, kazo kuvasta.) Venäjällä pelissä kaikki Ukrainan sotaa varten satsatut joukot. Selkeä kuolevaisuuden kasvu havaittavissa, Kts esim. Herman Kahn ”On Escalation”, 1965. — Mika Aaltola (@MikaAaltola) March 8, 2022. Ai oops, täähän uutinen on jo yli vuoden vanha. Presidentti Zelenskyi vannoo sotarikollisten rankaisemista ja varoittaa länsimaita Venäjän valloitushaluista. Vittu tervetuloa vaan yrittämään valloittaa takaisin edes postimerkin kokoinen pala ryssiltä, huutaa Ukrainan ulkoministeri tuskastuneena. Puheloinen (äiti oli siitä vihainen: heta korven! hur kan man heta så?) sanoi vuosi sitten työmiehen muistelmissa ettei tää sota lopu ihan hevillä. Oikeassa oli loinen.
ellauri313.html on line 538: Kahnin näkemyksen mukaan kapitalismilla ja teknologialla oli lähes rajattomat edistysmahdollisuudet, ja avaruuden kolonisaatio oli lähitulevaisuudessa, ei kaukaisessa. Hän esitteli optimistisen skenaarion vuoden 2176 talousolosuhteista. Hän oli suursyömäri. Viimeisenä vuonnaan 1983 Kahn kirjoitti hyväksyvästi Ronald Reaganin poliittisesta agendasta The Coming Boom: Economic, Political and Social -kirjassa ja pilkkasi suoraan Jonathan Schellin väitteitä ydinsodan pitkäaikaisista vaikutuksista. Saman vuoden heinäkuun 7. päivänä hän kuoli apoplexiaan 61-vuotiaana. Vizi mikä perse! Ja tää on Mika Aaltolan guru sitten. Voi perkele.
ellauri321.html on line 266: Kimmo Aalto: Russki troll, idi nahui.
ellauri325.html on line 417: 1930-luvulla Kivimies työskenteli jyväskyläläisessä Gummeruksen kustannusliikkeessä. Hän kokosi 1937 helsinkiläisen Hotelli Tornin kabinettiin joukon nuoremman polven suomalaisia älymystön edustajia keskustelemaan silloin ajankohtaisista aiheista, kuten suomalaisen kansanluonteen myytistä, naapuruussuhteista ja erilaisten kansojen yhteiselosta. Näiden keskustelujen pohjalta Kivimies julkaisi samana vuonna kirjan Pidot Tornissa, jossa keskustelijat esiintyivät salanimillä. Kivimies itse esiintyi kirjassa nimellä "konservatiivi". Muita keskustelijoita olivat Martti Haavio (dosentti), Tatu Vaaskivi (kirjailija), Lauri Viljanen (esteetikko), Niilo Mäki (filosofi), Helvi Hämäläinen (pikku rouva), Esko Aaltonen (lehtimies), Sakari Pälsi (suuri tuntematon), Kustaa Vilkuna (kansatieteilijä), Lauri Hakulinen (kielimies), Kaarlo Marjanen (kriitikko), Olavi Paavolainen (kulttuurimatkailija), Jussi Teljo (pessimisti), Matti Kurjensaari (radikaali) ja Urho Kekkonen (ministeri). Pitojen keskusteluissa tuotiin esille uusia ajatuksia, mutta keskusteluissa näkyi myös kansalliskiihko sekä epäluuloinen suhtautuminen vasemmistolaisiin ajatuksiin ja suuriin kansanjoukkoihin. Pidot Tornissa -kirjan perinteitä jatkoivat myöhemmin Eino S. Repo kirjallaan Toiset pidot Tornissa (1954) ja Erno Paasilinna kirjoillaan Pidot Aulangolla (1963) ja Pidot Suomessa (1972).
ellauri325.html on line 660: Lauri "Tahko" Pihkala oli vuoteen 1906 saakka Gummerus. Tahko Pihkalan pimeä puoli - punaisten kenttäsairaalaan lahdattiin ainakin parikymmentä ihmistä: ”Valmistautukaa siirtymään helvettiin”. Verilöylystä eloon jääneen sairaanhoitaja Dagmar Aaltosen (myöh. Meriluoto) mukaan sisään tulleet valkoiset huusivat sairashuoneen ovelta, että valmistautukaa siirtymään helvettiin, sillä kuolema tulee jokaiselle viiden minuutin kuluttua. Kaikkia potilaita ammuttiin päähän. Myös miespuoliset hoitajat joutuivat luotien saaliiksi.
ellauri325.html on line 679: Esko Aaltonen. Tuomas Anhava. Veikko Anttila. Heikki Brotherus. Martti Haavio. Lauri Hakulinen. Lauri Hyvämäki. Kauko Kare. Paavo Kastari. Eino Kauppinen. Urho Kekkonen. Arvi Kivimaa. Yrjö Kivimies. Esko Koivusalo Simo Konsala. Matti Kuusi. Reino Kuuskoski. György Lako. Lino Leskinen. Kaarlo Marjanen. Jooseppi Mikkola. Paul Myllymäki. Osmo Mäkeläinen. Niilo Mäki. Eino Mäkinen. R.E. Nirvi. Tauno Nurmela. Ohto ja Päivo Oksala. Aarni Penttilä. Paavo Pitkänen. Jorma Pohjanpalo. Mikko Pohtola. Lauri Posti. Lauri Puntila. Sakari Pälsi. Eino S. Repo. Eero Saarenheimo. E.A. Saarimaa. Matti Sadleniemi. Lauri Simmonsuuri. Esko Suhonen. VJ Sukselainen. Paavo Saippa. Erkki Tanttu. Jussi Teljo. Hannes Teppo. Tuomo Tuomi. Ilmari Turja. Mauno Turunen. Tatu Vaaskivi. Oskari Wahervuori. Kosti Vasa. Torsti Verkkola. Kustaa Vilkuna. Toivo Vuorela.
ellauri332.html on line 95: Esau möi akateemiset ambitionsa hernekeitosta jo väikkärillä "Backwards-looking operators". Pahemmaxi meni sitten Aalto-yliopiston feikkiprofeettana. Viimeisin pohjanoteeraus näyttää olleen Lauri "Tafsaaja" Törhösen farssimainen väittely Lapin yliopistossa. Mitään tekemättömässä "väitöskirjassa" ei ollut lähteitä eikä viiteapparaattia, todennäköisesti pelkkää narsistista pullistelua. Väittelijä vastasi kysymyxillä ja kysyi vastauxilla kuin Tuomari Nurmion "hän on täällä tänään." Löysä pata ja kalju kattila kolisivat kateederilla kuin tyhjät tynnyrit, musta kylki loisti kummallakin suoratoistona.
ellauri332.html on line 97: Törhösfarssi, osa 2: Lauri Törhösen väitöskirja on hylätty. Lähteinä oli käytetty Beatlesien lauluja, jääkaappimagneettia ja 80-luvun lukion psykankirjaa. Lauri Törhösen väitöskirjan arvioinnissa on tehty vakavia virheitä. Törhösen väitöskirjan esitarkastajat saattoivat olla jäävejä. Törhösen väitöskirjan esitarkastajat ovat psykologian professori (emeritus) Göte Nyman Helsingin yliopistosta ja dosentti Ilkka Huovio Lapin yliopistosta, joka on erikoistunut koulutushistoriaan. Vastaväittäjä on professori (emeritus) Esa Saarinen Aalto-yliopistosta, alanaan filosofia.
ellauri332.html on line 111:
ellauri349.html on line 63: E. Saarisen tehtävä oli olla Aalto-yliopiston sisäänheittäjä. Intiaanipäähine päässä nippu sikaareita ojennetussa kädessä. Hemmetti miten se kipittää kapitalismin uomassa. Mutta se sillä on perintönä jo kotoa. E. Saarisesta on hienoa että Suomi on nyt Natossa. Kiitos Sauli Niinistö! Sininen ja valkoinen, lampaat nuo taivaan siniseeeeen!
ellauri349.html on line 153: Eskin tunnetotuudet kaihtavat exaktia formulointia. Onkohan tässä kirjassa yhtään ajatusta, vaiko vain näitä klisheitä, klisheitä? E. Saarisen ajatuxia E. Saarisesta. Saarisen oleminen ilmeni narsistisen Sartren sanoin "olemisena izelleen". En sunkaan ole vähän narsisti? Pipsan ansiosta olen sitä kenties hieman vähemmän. Puhun Aalto-yliopiston tulijoille kulmakarvat torakkamaisesti heiluen leipääntyneesti voimaisella äänellä räjähdysvoimasta. Jörn Donner paskiainen ei ollut ainoastaan narsisti vaan röyhkeä kylmä ilkimys. Psykopaatti pikemminkin. Eski taitaa olla oikeastaan Surku Yniäinen, joka menee mezään wannabeenä ulvomaan isojen pahojen susien perään, ja luikkii sitten kotiin Pipsan luo pelkämään puuvillainen häntä koipien välissä.
ellauri349.html on line 175: "Onko siis oikein sanoa, että kyseessä on eräänlainen tanssimusiikki?" Wittgensteinin persoonallisuus pusertui läpi Molli-Jorin punaisten poskien ja kääntäen. Korkean tason rohkaisu, ellei peräti siunaus. Siinä prosessissa jokin on parempaa ja tavoiteltavampaa kuin jokin muu. Kasvussa on, ja kasvu on talousliberalismin taikasana. Asioilla, tilanteilla, koko elämällä on myönteinen eikä kielteinen liikesuunta. Energia, bossanova, tunnetotuus, epätäydellisyyden estetiikka. Keskinkertaisuuden logiikka. Oiska osui naulan kantaan: Oletko jäänyt vaille vittua? Eski oli kuin Alvar Aalto pörssiklubilla, puhui ruokottomia ja kehui koko ajan izeään. Infantiili. Ylisanojen estetiikka on sukua ulkokultaisuudelle, omahyväisyydelle ja sille että luulee liikoja izestään. Tismalleen!
ellauri349.html on line 321: Hengitys voidaan ulkoistaa koneelle, kuten tehtiin pandemian aikana. Paraikaa ulkoistetaan ajattelua, korvataan ajatustyön tekijät tekoälyllä. Mihkä sitten enää tarvitaan näin paljon hengittäjiä? Hengittäminen on kallista. Panepa se piippuusi ja polta, E. Saarinen. Sitähän sinäkin olet edistänyt omalta osaltasi Aalto-yliopiston sisäänheittäjänä, työläisten ulkoistamista. Joppi vaari kierähtelee haudassa. Hemmetti on kaverilla ozaa. Se luulee olevansa joku Sokrates. On noussut kusi päähän eikä vähän. Söpö leskenlehti kasvoi röyhkeäxi tukuxi greenbäkkejä.
ellauri349.html on line 558: Saarinen completed his Ph.D. degree in 1978 at the University of Helsinki, where he has since held docentship. His extrovert public persona – he became known as the “punk doctor” – was reflected in his lectures at the university, which drew increasingly large audiences until the late 1990s. After failing to get the position of full-time professor at the Department of Philosophy at the University of Helsinki, Saarinen resigned his lecturer position. Soon afterwards he was appointed professor at Helsinki University of Technology, since renamed Aalto University. His lectures there each year draw full lecture halls.
ellauri349.html on line 564: Esa Jouni Olavi Saarinen (born 27 July 1953 in Hyvinkää, Finland) is a Finnish philosopher who is professor of applied philosophy at Aalto University and co-director of the Systems Intelligence Research Group.
ellauri349.html on line 704: Eskin kannalta oli convenient, ettei systeemitieteessä tarvinnut määritellä mitään, senkun antoi mennä. Mikä "ylärekisteri"? Mikä "majesteetti"? Who cares. Marxille se oli selvää kuin pläkki, mutta Aalto-yliopistolle sopi obfuskaatio. Kuka kaipaa Marxia, riittää kun mietiskelemme jotain lähellä olevaa (Heidegger). Let it be, he Jude, the movement you need is on your shoulder. Eskin luennot ei ole sokraattista dialektiikkaa eikä interaktiota. Interaktiona ne ovat lähinnä saarnoja, tositeeveetä, tai kissavideoita. Kuuntele Eskin nonstop sössötystä ja mieti omiasi. Se on Eskin filosofia: jokainen ajatelkoon omiaan. Merkitys ei ole sulkemista vaan avaamista, sanoi Eskin usein lehteilemä Mauri Merlot-Pönttökin. Fucking Merlot. Tärkeämpää kuin uusi tieto on se tietty edestakainen liike ja vanhan vatvominen. Toisto tyylikeinona.
xxx/ellauri010.html on line 1642: Aaltoja katsomossa
xxx/ellauri010.html on line 1644: Aalto-yliopisto on pelimiesten pesäke.
xxx/ellauri010.html on line 1668: Hurraata siis Aalto-yliopistolle!
xxx/ellauri027.html on line 370: Insinööri on soveltava fyysikko, soveltava teologi on diakoni, ja soveltava filosofi on izehoitojuontaja. Diakonissalaitoxen voisi annexoida Aalto-yliopistoon ja siirtää Eskin työsielunhoidon sinne. Sieltä se voisi saarnata mukavasta vuoteesta käsin kuin vanha David kuningas Pipsa kuumavesipullona yhtä vanhaxi kuin Aira Samulin. Kokoavasti on sanottava, että Niini kaikesta huolimatta on tästä juhlaporukasta ainoa, jolla on järki jotenkuten tallella. Sen tyyppipiirre on, et se ei koskaan sano mitään ennenkuin on vähän miettinyt. Kröhii vaikka vähän ensin jos on kiire vastata.
xxx/ellauri027.html on line 396: Kirjoittajina on teoksen toimittajien ohella järeä ryhmä ykköskentän professoreita, tutkijoita ja muita vaikuttajia: Ilkka Niiniluoto, Sami Pihlström, Sara Heinämaa, Sam Inkinen, Mauri Ylä-Kotola, Mark C. Taylor, James Wilk, Kirsti Lonka, Rachel Jones, Raimo P. Hämäläinen, Tuuli Lehti, Heikki Peltola, Tapio Aaltonen, Saku Mantere, Makke Leppänen, Päivi Partanen ja Ollis Leppänen. Haastatteluiden kautta mukana ovat Matti Alahuhta, Jorma Ollila, Pertti Korhonen, J. T. Bergqvist, Rosa Liksom, M.A. Numminen ja Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri. Oman tervehdyksensä esittävät Howard Gardner, Bill Damon & Anne Colby ja nobelisti Edmund Phelps.
xxx/ellauri027.html on line 402: Avainteemoja ovat: "pehmeitten" teemojen kova, ratkaiseva voima - positiivisuuden positivisuus - käytännön ensisijaisuus - kasvun ihme - se hengen ankara laulu, mistä on kyse. Kirja on fyysesti ostettavissa Akateemisesta kirjakaupasta ja Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitoksen kirjastosta, jonka sivuilta teos on myös ladattavissa digitaalisesti (ilmaiseksi). Hinta vain (en nyt muista, muttei se kovin kallis oo). Et tukka putkella nyt vaan ihan fyysisest tänne Tuotantotalouden laitoxeen! Luvassa on hellän dynaamisia ja innostavia, räjähdysvoimaisia hetkiä... ja vähän tietoakin!
xxx/ellauri027.html on line 464: Mikä on se kurssi, jonka luennot kuvaustiimi taltioi videolle ja laittaa verkkoon saataville? Kuten arvata saattaa, se on Esa Saarisen Aalto-yliopiston kurssi Filosofia ja systeemiajattelu. Sillä on ollut kolossaaliset 450 kuulijaa Otaniemen kauniissa isossa salissa. (Ei se kyllä ihan täysi ollut kun Ploiri vieraili. Puukotuxen jälkeen saattoi kyllä tulla salillinen kumikauloja. Näyttääköhän se masunsa kuin Kristus haavansa?) On kuitenkin helpompi havaita se kiinnostus, joka kurssia kohtaan on, kuin vastata perustellusti ja perusteellisesti siihen, mitä osallistujat kurssista saavat.
xxx/ellauri027.html on line 478: Jaakko Korhonen on toiminut Esa Saarisen Filosofia ja systeemiajattelu -kurssin assistenttina 4v. Hän on aiemmin tutkinut kurssin hyvinvointivaikutuksia diplomityössään Yliopisto-opetuksella kukoistusta – elämänfilosofisen luentosarjan vaikuttavuus hyvinvointiin. Kirjoittaja työskentelee Aalto-yliopistossa Esa Saarisen tutkimusryhmässä ja aikoo jatkaa relevanttien ilmiöiden tutkimista.
xxx/ellauri027.html on line 538: Saku Mantere on Esa Saarisen entinen oppilas, joka on nykyisin Hanken Svenska handels-högskolanin johtamisen professori ja johtamisen laitoksen esimies. Mantere on myös Aalto-korkeakoulusäätiön hallituksen jäsen ja Taideyliopiston hallituksen puheenjohtaja. Mantere on kansainvälisesti tunnettu organisaatioteorian ja strategisen johtamisen tutkija, jonka töitä on julkaistu alan johtavissa aikakausjulkaisuissa. Hänellä on useita kansainvälisiä tieteellisiä luottamustehtäviä.
xxx/ellauri027.html on line 623:
Tapio Aaltonen, TM, pappi, on Novetos Oy:n perustaja ja partneri, johtamisen kehittäjä ja koutsi. Hän on kirjoittanut, yksin tai ryhmässä, useita johtajuutta käsitteleviä kirjoja, kuten Yrityksen arvot ja etiikka (Pro Oeconomia –palkittu vuonna 2000), Vastuullinen johtaminen, Syty ja sytytä –valmentavan johtamisen filosofia, Asiantuntijasta esimies, Luova kutsumus sekä Johda ihmistä –teologiaa johtajille. Yrittäjänä ja valmentajana hän on toiminut vuodesta 1997. Sitä ennen hän toimi järjestöjohtajana Suomessa ja Ruotsissa sekä Sana-lehden päätoimittajana. Siviilissä hänet tunnetaan laulumusiikin harrastajana ja elämän pohdiskelijana. Arjen filosofi Esa Saarinen käyttää hänestä titteliä ”hengen mies”.
xxx/ellauri027.html on line 781: Aalto University School of Science CV: VI Audio and TV materials
xxx/ellauri027.html on line 1025: Tästä näkee, ettei tarvi välttämättä puhua ääneen eikä videolla tuodaxeen liskoaivomaisia ajatuxia pinnalle. Voi sen tehdä kirjallisestikin. Mut tää on tätä päivää, kirjoitusten aika jo ohize, karkit heitetty abiautoista, nyt uidaan aalloilla. Eski oli ajan pulssilla kun lähti Aalto-yliopistoon.
xxx/ellauri027.html on line 1095: Esa Jouni Olavi Saarinen (s. 27. heinäkuuta 1953 Hyvinkää) on suomalainen filosofi, yritysvalmentaja ja kirjailija. Saarinen on ollut vuodesta 2002 systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professori Teknillisessä korkeakoulussa (Aalto-yliopisto). Saarinen on ollut tunnettu julkisena keskustelijana, suosittuna luennoitsijana ja filosofian oppikirjojen tekijänä.
xxx/ellauri027.html on line 1103: Olennaisinta on löytää paikat ja asiat, jotka haastavat henkiseen kasvuun. Aalto-yliopisto on ollut mulle sellainen, yksityis-elämässä rakkaus Pipsaan. Älyn kehitys on yksi asia, mutta lopulta kaikki punnitaan eletyssä elämässä. Meidän tulee ennen kaikkea kehittää ihmisiä ja kylvyssä helliä toisiamme.
xxx/ellauri027.html on line 1113: Työ: Filosofi, yritysvalmentaja ja kirjailija. Soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professori Aalto-yliopistossa.
xxx/ellauri027.html on line 1277: sehän päätyi Aalto-yliopistoon Eskin seuraxi.
xxx/ellauri044.html on line 455: Eski saarnaa Youtubessa luentoa 8/8 Aalto-yliopiston systeemiajattelun kurssilla
xxx/ellauri044.html on line 457: Korona on iskenyt, ja Eski on vähän pettynyt, ettei pääse loistamaan estradilla Aalto-salissa
xxx/ellauri056.html on line 208: Mannisella on neljä sisarusta, joihin lukeutuvat musiikkivideo-ohjaaja Kusti Manninen ja muusikko Jaakko Manninen. Manninen asuu kahden poikansa ja heidän isänsä kanssa Helsingin Puu-Vallilassa. Puoliso: Antti Pesonen (v. 2001–2006) ja Jyrki Ranta-aho (v. 1997–2000). Katrilla on 4v aikaa vetää Aalto PhD läpitte. 50-vuotispäiväxi voi ehtiä. LinkedInissä on 5 muuta vähemmän julkkista Katri Mannista. Mannisia piisaa kuin Kangasniemen kirkonmäellä.
xxx/ellauri056.html on line 618: Schelling muutti filosofisia kantojaan kuin väkkärä. Hälläpyörä olisi Sirkkis siitä sanonut. Sen luonnonfilosofia oli jotain vitun hermeneutiikkaa. Empiirisesti aivan pielessä. Toinen on antikartesiolainen näkemys omasta navasta. Pointtina ettei sini ja mini ymmärrä edes izeään. Siinä se on kyllä oikeassa. Size nakersi Hegeliä tavalla josta monet myöhemmät sekulit ml Kierkegaard, Marx, Nietzsche, Heidegger ym ym innostuivat. Ranskalaiset postmodernistit tyyliin Lacan, Derrida tai Adorno näyttää olleen saxalaisen idealismin karkeen manttelin perijöitä. Jälkiuudenaikaisia hämärämiehiä. Existentialistit kuten Eski Saarinen on perimmältään samanlaisia, Aalto yliopiston miehiä.
xxx/ellauri056.html on line 645: Myös Muusikko Juhani Aaltonen kertaa elämänsä vaiheita Helsingin hyvissä Sanomissa:
xxx/ellauri057.html on line 256:
xxx/ellauri087.html on line 232: Vuodesta 2001 Esa Saarinen on ollut Teknillisen korkeakoulun ja sitten Aalto-yliopiston professori. Tänä keväänä hän on toiminut etänä muun muassa ohjaten väitöskirjoja ja tehden tutkimusta, mutta lähes kaikki hänen luentonsa muutamia verkkoluentoja lukuun ottamatta peruuntuivat.
xxx/ellauri127.html on line 167: Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia vastustaa ajatusta, että koko toimeentulotuki siirtyisi jatkossa Kelalle. Nykyisin Kela huolehtii perustoimeentulotuesta ja kunnat vastaavat ehkäisevästä ja täydentävästä toimeentulotuesta. Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen ja julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen ovat esittäneet, että Kela huolehtisi jatkossa toimeentulotuesta kokonaisuudessaan.
xxx/ellauri149.html on line 87: Esa Jouni Olavi Saarinen (s. 27. heinäkuuta 1953 Hyvinkää) on suomalainen filosofi, yritysvalmentaja ja kirjailija. Saarinen oli vuodesta 2002 systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professorina Teknillisessä korkeakoulussa (Aalto-yliopisto), ja hän jäi eläkkeelle kesällä 2021. Saarinen on ollut tunnettu julkisena keskustelijana, suosittuna luennoitsijana ja filosofian oppikirjojen tekijänä.
xxx/ellauri149.html on line 97: Saarista puukotettiin 5. maaliskuuta 2014 Espoossa sijaitsevan Aalto-yliopiston Dipoli-rakennuksen edustalla. Poliisi otti murhan yrityksestä epäiltynä kiinni 21-vuotiaan miehen. Puukottajaa ei kuitenkaan tuomittu rangaistukseen, sillä mielentilatutkimuksen mukaan E. Saarinen oli syyntakeeton, ja hänet määrättiin tahdosta riippumattomaan hoitoon oikeuspsykiatriseen sairaalaan.
xxx/ellauri168.html on line 143: laetitiaque fremunt animosque ad sidera tollunt. Aaltoja kazomo laittaa, nousee tunnelma kattoon.
xxx/ellauri173.html on line 608: "Aaltoili eläimellinen valkeus lepoasennossa:
xxx/ellauri177.html on line 95:
xxx/ellauri199.html on line 777: Aaltojen alla Beneath the waves
xxx/ellauri199.html on line 794: Aaltojen alla Beneath the waves
xxx/ellauri228.html on line 376: Wave follows wave to break on the shore, Aalto seuraa aaltoa särkyäxeen rannalle,
xxx/ellauri230.html on line 213: Ennen lähtöä olivat pres- professori Ståhlberg ja suutari Aaltonen Kustun kimpussa. Kustu ei olis halunnut lähtä japsuihin, mutta nuorsuomalainen aateveli K.J. pakotti. Kustun piti mennä kotiin kazomaan sanakirjasta, mitä on chargé d'affaire. Lontoossa se osasi yhtä vähän enkkua kuin Wilho Pylkkänen. Länkkärien sompailusta Kaakkois-Aasiassa tulee voimakkaasti mieleen Pekka Lipponen ja Kalle-Kustaa Korkki.
xxx/ellauri259.html on line 44: Kari Hotakaisessa on jotain vakavasti vialla... mikähän se mahtaa olla... No tietysti! Se on narsisti! Karissa plus Eskissä on hurjasti samankaltaisuuxia. Olisko se toi kultahattuisuus, pikkukaupungin tyhjäntoimittajataustalta tehdään mahtavaa julkkisuraa. Sanotaan WSOY:n käytävällä toimitussihteerille: ettekö tiedä kuka minä olen? Olen kiro... en minä jaxa. Molemmat diggaavat Eino Leinoa, Eino Gröniä, VM Loiria, Rollareita ja Remu Aaltosen Roadrunner-levyä, erit. stykeä Get on. Remu Aaltonen on kuollut. He got on, eventually.
xxx/ellauri265.html on line 297: Aller Media Oy:n toimitusjohtajana toimi vuosina 2009–2019 Pauli Aalto-Setälä.
xxx/ellauri265.html on line 298: Pauli Juhani Aalto-Setälä (s. 6. toukokuuta 1966 Kankaanpää) on suomalainen toimittaja, juontaja ja media-alan sarjayritysjohtaja. Hän toimi vuosina 2009–2019 Aller Media Oy:n toimitusjohtajana.
xxx/ellauri265.html on line 301: Aalto-Setälän isä oli upseeri ja äiti terveydenhoitaja. Perhe muutti usein isän töiden mukana, kunnes he asettuivat pysyvästi Turkuun pojan ollessa kolmannella luokalla.
xxx/ellauri265.html on line 302: Aalto-Setälä valmistui ylioppilaaksi vuonna 1985. Hän opiskeli kasvatustieteitä Turun yliopistossa vuosina 1987–1990 ja elokuvataidetta Taideteollisessa korkeakoulussa vuosina 1997–2000 suorittamatta tutkintoa.
xxx/ellauri265.html on line 304: Vuonna 2000 Aalto-Setälä opiskeli Helsingin kauppakorkeakoulun tulosjohtamisen täydennyskoulutusohjelmassa (JOKO Executive Education) ja Sitran talouspoliittisen johtamisen ohjelmassa. Vuonna 2006 hän suoritti Stanfordin yliopiston ammattikustantamisen kurssin ja vuonna 2007 johtamisen erikoisammattitutkinnon. Aalto-Setälällä on myös Executive Master of Business Administration -tutkinto Aalto-yliopistosta (2012).
xxx/ellauri265.html on line 306: Aalto-Setälä on juontanut muun muassa televisio-ohjelmia Hyvät, pahat ja rumat (1995–1997) ja Vaarallinen risteytys (2003, yhdessä Kirsi Nännipihan kanssa). Vuonna 2007 hän juonsi visailuohjelmaa Älä vetämättä jätä, joka palkittiin pallopäisellä Venlalla ja Keltainen TV -palkinnolla. Hän on juontanut myös Yle Radio Suomen keskiviikkoiltojen Pyöreä pöytä ja liian vähän haarukoita -nahisteluohjelmaa sekä MTV3:n Kirjahyllyn takana piilosleikkiä yhdessä Erkki Tuomiojan kanssa.
xxx/ellauri265.html on line 308: Marraskuussa 2019 Aalto-Setälä siirtyi markkinointiviestintää tekevän Dentsu Aegis Networkin toimitusjohtajaksi. Hän jätti toimitusjohtajan työpaikan kesäkuussa 2022. Jimi Aalto-Setälä on luonut paremman uran roskakuskina.
xxx/ellauri265.html on line 471: Mika Pantzar (s. 10. toukokuuta 1956 Helsinki) on suomalainen kauppatieteiden tohtori. Hän on Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dosentti. Pantzar väitteli tohtoriksi vuonna 1991. Hän on erikoistunut teknologiatutkimukseen ja käyttäjäläheisten innovaatioiden tutkimukseen. Onko #metoosta tuttu Veijo Panzar kenties Mika Panzarin setä? Aijoo se #metoo setä onkin Veijo BALTZAR eikä Pantzar. My bad, nimet vain vaikuttivat samalta. Cultural Counsellor Veijo on kyllä ilmiselvä romsku joka pitää tanssahtelevista pikkupilluista. Niin minäkin! Kala alkoi haista. Minä myös.
xxx/ellauri280.html on line 493: Nykylukijaa saattaa Esterin muistelmissa hieman häiritä muistelijan laaja syventyminen tuntemiinsa henkilöihin ja näiden kertomiin tapauksiin henk.koht. narsististen kokemusten sijaan. Reippaan tytön kommellukset tuovat mieleen Anni Polvan Tiina-sarjan. Hän tunsi omakohtaisesti kaikki Haminan upseerikokelaat, oltuaan niiden rakastama pumpattava Varvara. Ajatella millainen merkitys naisen ulkonäöllä oli 1900-luvun Suomessa! Ilman kauneutta hän ei olisi päässyt suomalaisen ja eurooppalaisen yhteiskunnan ylimpään luokkaan, parhaaseen A-ryhmään. Jopa Wäinö Aaltonen ikuisti hänen perseensä marmoriin 1938.
xxx/ellauri296.html on line 367: 1930-luku nosti Alvar ja Aino Aallon kansainväliseen tietoisuuteen. Kolmijalkainen Alvar Aalto, Paimion parantola ja Kotkan Sunilan tehdasmiljöö ovat kaikki Aaltojen 30-luvun tuotantoa. Siitä ajasta ei ole enää ketään kertomassa.
xxx/ellauri305.html on line 173: Aaltoon, jonka seurassa kuulemma kukaan ei ollut viihtynyt Pörssiklubin
xxx/ellauri305.html on line 174: biljardihuoneessa, koska Aalto puhui ruokottomia ja kehui itseään
115