ellauri035.html on line 26: Seija sanoo mua Aale Tynnixi, kun olen nyt kääntänyt useampia romanttisia runoja omalla jäljittelemättömällä jäljittelevällä tyylillä. Siis käännän mahdollisimman kirjaimellisesti kuten piti tehdä koulussa latinantunnilla, mutta otan sitten aika törkeitä vapauxia, jos musta runo alkaa tuntua liian sentimentaaliselta, tai ei tarpeexi.
ellauri035.html on line 28: Joo Aale käänsi tuhat laulujen vuotta omia mielirunojaan ja ehkä muitakin, jos ne tuntui tärkeiltä. Mäkin käännän sellaisia jotka musta on olleet liikuttavia tai muuten merkillisiä. Mutta mun varsinainen roolimalli on kuitenkin Immi Hellén, jonka tuotannossa on yli 1000 runoa. Tähän mäkin koitan yltää, ja olen jo aika lähellä. (No joo, eihän ne kaikki ole runoja vaan suurin osa paasauxia, ja luvussa on mukana monia muilta suoraan kopsittuja, mut enivei.) Kunpa ehtisin saada ne tuhat kokoon ennenkuin alzheimer pahenee, tai tulee korona ja vie.
ellauri048.html on line 119: Koskenniemi oli huolestunut Valvojan menestyksestä ja kilpailutilanteesta uusien lehtien paineessa. Hän kirjoitti 18.9.1949 Uuden Suomen päätoimittaja Lauri Aholle ja valitti, ettei Valvojan nimi esiinny lehden palstoilla. "Alinomaa siteerataan Ajan Kirjaa ja Näköalaa". Vuonna 1949 aloittaneen Näköalan päätoimittaja oli Aaro Hellaakoski ja toimitussihteeri Tuomas Anhava. Vakinaisiksi avustajiksi olivat lupautuneet mm. Unto Kupiainen, Kai Laitinen, Kaarlo Marjanen, P. Mustapää, Annamari Sarajas, Aale Tynni ja Lauri Viljanen.*
ellauri049.html on line 1122: Frithjofin storsucceen jälkeen oli vuorossa depressionen och vägen till biskopsstolen i Uppsala. Där var han föremål till mycket hyllning. Sillä oli 8-10v välein nousukausia ja kiihtyneitä depixiä. Runon Mjältsjukan (1825) eli Pernatauti eli mustasappisuus suomentaa pukersi Aale Tynni loppusointuisasti nimellä Synkkämielisyys.
ellauri061.html on line 748: Samaa elämäkerran torjuvaa tulkinnan tapaa Haavio opetti myös Elsa-puolisolleen, kun tämä syventyi Aale Tynnin runoon Tanssilaulu. "Ja he tanssivat vierekkäin, / koko yön he tanssivat näin." Päiväkirjassaan Elsa Enäjärvi-Haavio vetää kuitenkin mutkat suoriksi: "Se, jonka hymyä Martti kiittää runossaan Runon synty on AT." Elsan mukaan "Martti katsoo asiakseen kai jokseenkin aina kertoa, koska hän on tavannut AT:n tai puhunut hänen kanssaan puhelimessa. Ja sen mitä hän ei kerro, minä tiedän ja arvaan." Mustapää tiivistää runousoppinsa kokoelmassa Koiruoho, ruusunkukka (1947): "Minun laulussani on / vain kuva kaivattuni / ja kukka, leikki, uni. / Puck, Oberon." Mutta kansa haluaa ja saakin tietää, kuka se "kaivattu" oikein oli, Kirjallisuustieteen nykyisen teorian mukaan Martti Haavio, nimimerkki P. Mustapää ja P. Mustapään runojen roolihenkilö läkkiseppä Lindblad ovat kolme eri persoonaa, jos heitä ei dna-testi samaksi osoita. Mutta jos media olisi 1940-luvulla ollut nykyisissä voimissaan, olisi Martti Haaviosta ja Aale Tynnistä tehty kohupari.
ellauri061.html on line 750: Kaikki pysyi kulissien takana. Sitä paitsi kunnianarvoisan kustannusliike WSOY:n kirjallisella johtajalla Martti Haaviolla oli suhde saman yhtiön nuoreen runoilija Aale Tynniin samoihin aikoihin, jolloin WSOY:n johtokunnan jäsenellä, professorilla ja runoilijalla V.A. Koskenniemellä oli ihastuksenaan vielä nuorempi WSOY:n runoilijaneitonen Aila Meriluoto.
ellauri061.html on line 752: Näinkö Aale ja Aila pääsikin vallan reittä myöten kansakunnan kaapin päälle? Etusuoraa, oikoreittiä. Puck-tonttu ja setämies Oberon ainakin on helppo tunnistaa. Marakatti ja Vaakkuhan ne on! Jatkuu albumissa 147.
ellauri082.html on line 214: Runoilijaveli Jönsy lähetti mulle runon Robert Frostilta. Frostin nimi on vilahtanut ohi ehkä jossakin, mutta emmä siitä oikeestaan tiennyt tuon taivaallista, vaikka Aale Tynnin 1000 laulujen vuottakin olin muka lukenut. Tätä lumista runoa ei meidän enkun tunnilla kyllä tullut vastaan, ei tullut kyllä muistaaxeni mitään muitakaan. Meidän enkun maikka ei ollut mikään romantikko, vaan täti aika tyrnävä, kuuluisan Eeva Riikosen enkku-suomi sanakirjan tekijä. Jöns oli opetellut tämän runon ulkoa Kabulissa kirjastossa. Se on jo exoottista se. Olikohan siellä lunta ollenkaan. No tänä vuonna ainakin on tullut lujasti. Mutta nyt on säät sekaisin koko pallolla.
ellauri093.html on line 424: Kirkkotaiteilija Ilmari Launis jonka pojasta Ilmo Launixesta tuli Töölön kirkon kappalainen lupasi kopioida Edelfeltin taulun "Kristus ja Mataleena" Karin esitelmän tuottamilla rahoilla. NNKY:n tytöt af Forsellesin johdolla säikähtivät jeesusta virsujalkaisena. Ja Mataleenakin siinä langenneena! Ja se runokin (hyi): "pane minua minnes tahot... ...jaloin päälle käytäväxi" AI KAUHEETA. Hilja koitti puolustella mursuwiixisellä Fritz Uhdella, muttei vakuuttanut, pahemmaksi meni vaan (no ks. kuvaa hyvä ihme). Tulee mieleen Aale Tynnin ihana runo "Kaarisilta". Puuttuu vaan kuva jossa Mataleena on sillassa, ja jeesus käy sen päällä jaloilla. Ehkä sen taulun voisi ripustaa johtajattaren huoneen oviseinälle. Vie minut minne tahdot, vie vaikka Mexikoon. Rakkaus on leikkiä kahden, todellisuus harhaa vain on...
ellauri144.html on line 314: Syxy paisuttaa kurpizan, sanoo Keaz Philin alludoimassa, toiseen paasauxeen suomentamassani Syxylle-runossa. Vizi että nää Amerikan immigranttijutkut osaa olla rasisteja. Älä bylsi shixeä, NE OVAT KOKONAAN TOINEN IHMISLAJI! No Phil kyllä kerta kiellon jälkeen shtuppii shixeä, ja veltto molo vielä marakatin poskessa siteeraa ruozintamaani Yeazin Leda-runoa, kylläkin Aale Tynnin vetelämpää suomennosta siitä.
ellauri147.html on line 41: Pirkko Hiekkalan mielirunoilija P. Mustapää eli Martti Haapio on ollut tikun nenässä myös albumissa 61. Paizi että se on musta P-pää ja ärsyttävä pataoikeistolainen kuikelo, se on myös mun aatteellinen vastustaja monessakin suhteessa. Haapio kielsi lukemasta runoja elämän kautta. Hahaa, heti kun se kuukahti, sen nuorempi vaimo Aale">Ale Tyynni-Haapio alkoi kapinoida ja tulkizi sen runoja sen elämän kautta teoxessa Olen typerä kana.
ellauri248.html on line 303: Tammen ja WSOY:n Nobel-sarjassa ilmestyi kolmekymmentä kirjaa vuosien 1976 ja 1977 aikana. Lyriikka-antologiaa Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa lukuunottamatta kaikki sarjan nimekkeet olivat uusintapainoksia aiemmin julkaistuista kirjoista. Sarjaan sisältyvät kahden teoksen yhteisniteet ilmestyivät tässä asussa yleensä ensimmäistä kertaa, mutta nämäkin koostuivat aikaisemmin erillisinä ilmestyneistä nimekkeistä. Kaikesta päätellen Nobel-sarjaa ei tarkoitettukaan jatkuvaksi, vaan enemmänkin kertaluonteiseksi paketiksi. Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa -valikoimaan laatimassaan esipuheessa sen koonnut Aale Tynni viittaa kirjallisuuspalkinnon lähestyvään 75-vuotispäivään (ensimmäinen palkinto myönnettiin vuonna 1901), joten arvelisin tämän merkkipaalun innoittaneen Tammea ja WSOY:ta ottamaan nobelistiensa teoksista uusia painoksia niiden Nobel-statusta korostaen.
ellauri325.html on line 698: Leppoisa Martti Larni kirjallaan Neljäs Nikama oli toisixi kuuluisin suomalainen neukuissa. Sillä oli paljon ruplia. Muita liiton tähtiä olivat levoton Matti Hälli, pateettisen touhukas Konkka, ja Haavion petitoveri, kernaasti naitava Aale Tynni. Sotavammaisen sekakäyttäjän Lasse Heikkilän Agapetus heitti pihalle huutaen kuin JK Paasikivi. Konkka ja Hälli olivat jeesmies Kuuselle kateita.
ellauri349.html on line 246: Jää epäselväxi kuka jos kukaan on päässyt bylsimään Lucea. Kaiken kaikkiaan hän uskoo, että hänen henkilökohtaista elämäänsä koskevat elämäkerralliset tiedot antavat mahdollisuuden käyttää häntä vastaan miesvaltaisessa oppilaitoksessa välineenä hänen työnsä huonontamiseksi. Kuitenkin 91-vuotiaana hän julkaisi A New Culture of Energy: Beyond East and West (2021), jossa hän keskustelee vuosikymmeniä kestäneistä jooga-asanoista (asennot) ja pranayamasta (hengitys) ja väittää, että jooga rakentaa siltaa ruumiin ja hengen välillä. Olen kaarisilta, Luce runoilee kuin Aale Tynni.
ellauri365.html on line 805: och med skötet mot famnaren höjt Sillassa kuin Aale Tynni,
xxx/ellauri044.html on line 943: Så dikterade Bertel och åt apelsinklyftor medan Wexi Antero översatt snilleblixterna till finska. Izekin ois osannut, Bertel puhui pellon reunalla 6 dagar viikossa hoono soomi ja 1 dålig svenska. Såsom farbror Oscar. Toi vapaamittainen käännös on kai Kai Laitisen kirjallisuudenhistoriasta. Kai oli kääntänyt vilddjurens sanaxi villipedon yxiköllä, ei sekään savolaisena kovin hyvin osannut ruozia. Vääräleuka koulukiusaaja. Vähän piti tuotakin sitten korjata. Aale Tynnikin sminkkas muilta lainaamiaan runokäännöxiä omalla kulmakynällä. Sarkian humaltuneesta venheestä tuli laiva. Meikit on poistettu uudessa painoxessa.
xxx/ellauri057.html on line 1395: Haavion ensimmäinen vaimo (vuodesta 1929), kansanrunoudentutkimuksen dosentti Elsa Enäjärvi kuoli syöpään 1951. Runoilija Aale Tynnin kanssa Haavio avioitui 1960. Haavioiden tytär Elina Haavio-Mannila on täysinpalvellut sosiologian professori. Toinen tytär Katarina Eskola on loppuunkulutettu nykykulttuurin professori. Martti Haavion veli oli pappi ja runoilija Jaakko Haavio. Katarina Eskola on jo koonnut kulttuurivaikuttajavanhempiensa keskinäiset kirjeet yli 3000-sivuiseksi kirjasarjaksi, ja lisää on tulossa.
xxx/ellauri057.html on line 1397: Viimeisen osan nimi on Autius lehtipuissa. Siinä Martti Haavio rakastuu nuoreen runoilija Aale Tynniin ja Elsa Enäjärvi-Haavio kuolee syöpään 1951.
xxx/ellauri057.html on line 1398: Nää eemeritat on siis ekojen Haavioiden tyttöjä. Aale Tynni teki pojan kirkkohistorian professori Kauko Piriselle mutta Maralle vaan lastenkirjoja. Poika Matti Antero Pirinen (15. kesäkuuta 1942 Helsinki – 20. helmikuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen runoilija, joka kärsi mielenterveysongelmista ja teki 28-vuotiaana seppukun hyppäämällä perheensä entisen kotitalon katolta Helsingin Ullanlinnassa. Mistä talosta? Ois kiva tietää.
xxx/ellauri123.html on line 781: Kaarlo Sarkian suomentamat runot "Orapihlajalle" ja "Kassandralle" sisältyvät antologiaan Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 4, Ranskan kirjallisuuden kultainen kirja (WSOY 1934). "Kassandralle" on myös molemmissa Sarkian kokoelmissa Runot (WSOY 1944 ja WSOY 2008, ISBN 978-951-0-17531-5). Runon "Kassandralle" on suomentanut myös Aale Tynni. Seuraavan runon "Pillulle" on suomentanut näiden rivien kirjoittaja ize.
xxx/ellauri127.html on line 852: Tuohon aikaan Keats kirjoitti ystävälleen Baileylle: "En ole varma mistään muusta kuin sydämen rakkauden eheydestä ja mielikuvituksen totuudesta – sen mikä valtaa mielikuvituksen kauniina, on oltava totta." (Palturia.) Tämä siirtyi myöhemmin runon "Oodi kreikkalaiselle uurnalle" loppuriveiksi "'Beauty is truth, truth beauty' – that is all / you know on earth, and all ye need to know", minkä Aale Tynni kääntää: ”'On totta kaunis, kaunista on tosi.' – Vain sen me tiedämme, se riittääkin.”
xxx/ellauri168.html on line 460: 110,5 minuuttia -- Aale Tynnin Kaarisilta ilmestyy peilikuvansa kera. Rivistö siluetti-ihmisiä jotka jatkavat kävelyään muodostavat peilikuvan jokeen. Avustaja kertoo järjestelmälle (jonka julkisivu-persona kuulee): "AIKA KAIKKIEN HYVIEN LASTEN MENNÄ KIRKKOON. ON O.K. MENNÄ KIRKKOON. MENE PALVELEMAAN JUMALAA."
xxx/ellauri200.html on line 458: Tiistairistikossa tuli vastaan vuoden 1906 nobelisti, joka vaikutti tuiki tuntemattomalta, aivan never heardilta, vaikka onhan mun ollut pakko joskus lukea siltä ainaskin 3 runoa, ne mitkä Aale Tynni on väkertänyt tiiliskiveen 1000 laulujen vuotta. Kysesssä on siis italialainen Carducci, joka tunnetaan mm. siitä, että "hänen poliittiset mielipiteensä olivat ailahtelevaisia, ja hän on kirjoittanut yhtä tulisieluisia tekstejä tasavallan puolesta kuin sitä vastaan." Siitä huolimatta tai ehkä sixi hänet äänestettiin senaattiin vuonna 1890.
xxx/ellauri200.html on line 460: Aalen suomentamat värssyt Carduccilta ovat epäpoliittisia lölleröitä, tollasta paimenrunoutta ja muuta tunnelmointia. Eikö siltä löydy mitään mausteisempaa? Käydääs kazomassa netistä. Hemmetistihän siltä on käännetty. "Shelleyn uuman ääressä" kuulosti ensin lupaavalta, kunnes huomasin että puhe olikin Shelleyn uurnasta. Nääh, Wexi "Uurnamalli" Rantalan väitöskirjakin kuulostaa vetävämmältä. Vähän kiinnostaa toi Vanha valitus, josta on kaxikin aiempaa suomennosta, Yrjö Kaijärveltä (n.h.) ja Aale Tynniltä. Kaijärven kirjasamposivulta löytyi vaan pikku pätkä:
xxx/ellauri354.html on line 292: Aale Tynni, joka vaikeroi Martti Haavion alla palvelijan huoneessa Elsa Enäjärvi-Haavion tehdessä syöpäkuolemaa yläkerrassa (kz. albumia 147), suomensi yhden Joosen runon paxuun kirjaansa. Googlen suomennos vähän editoituna ei ole paljon Pekkaa pahempi. Mitta lienee joku Horatiuxen aiolibiitti, kz. tästä.
xxx/ellauri354.html on line 315: Kiitos Aale. Ja nyt puheenvuoro Googlelle!
26