ellauri002.html on line 1721: 508711533478" data-nimi="Charles River">Charles Riverin silta yli Cambridgeen,
ellauri002.html on line 2160: 5080" data-poet="Nietzsche">Der Führer
ellauri023.html on line 728: In 508 BC, during the war between Rome and Clusium, the Clusian king Lars Porsena laid siege to Rome. Gaius Mucius Cordus, with the approval of the Roman Senate, sneaked into the Etruscan camp with the intent of murdering Porsena. Since it was the soldiers' pay day, there were two similarly dressed people, one of whom was the king, on a raised platform speaking to the troops. This caused Mucius to misidentify his target, and he killed Porsena's scribe by mistake. After being captured, he famously declared to Porsena: "I am Gaius Mucius, a citizen of Rome. I came
ellauri034.html on line 229: | pehmyri | | Browning, Diderot, Epikuros, Erasmus, Fontane, Marx, Proust, Russell, Stendhal, 50878" data-nimi="Zola Emile">Zola | Spinoza |
ellauri047.html on line 93: Weimarin herttua 50855" data-nimi="Karl August">Karl August (1757–1828) vaikuttui Goethen kirjallisista kyvyistä ja tarjosi tälle vuonna 1775 työtä herttuakunnassaan. Weimarista tuli Goethen kotikaupunki tämän loppuiäksi. Hänestä tuli monialainen poliitikko, joka vastasi muun muassa ulko-, opetus-, kulkulaitos- ja rahaministerin tehtävistä. Lisäksi hän toimi sotaministerinä yhteistyössä herttuan kanssa. Kaiken tämän ohella hän jatkoi työtään kirjailijana. Aikaa riitti myös tieteellisille harrastuksille, muun muassa kasvitieteelle ja geologialle. Weimariin perustettiin myös teatteri, jossa Goethe toimi käsikirjoittajana, ohjaajana, lavastajana ja näyttelijänä. Hänen ansiostaan vähäpätöisestä Weimarista kehittyi eurooppalainen kulttuurikeskus, joka veti puoleensa aikansa lahjakkaimpia taiteilijoita. Kaikkein kuuluisin näistä Goethen jälkeen Weimariin muuttaneista taiteilijoista oli kirjailija Friedrich Schiller.
ellauri051.html on line 1099: 508 Through me many long dumb voices, 508 Minun kauttani monia pitkiä mykkiä ääniä,
ellauri060.html on line 118: Toinen lupaavan oloinen kirjalöydöskaxikko on 508" data-nimi="Solohov Mihail">Mihail Solohovin 'Apinakohtalo' plus 'He taistelivat reviirinsä puolesta' 1943 ja Ritva Enäkosken 'Halu, hinku ja haba, eli miten bodaan kantin kestäväxi' 1993. Kansa taisteli, koiraat kertovat, ja vähän naaraatkin. Solohov sai aherruxestaan Nobelin palkinnon 1965, ja jo sitä ennen Leninin palkinnon. Ritva Enäkosken osalta jury on vielä sisällä. On sillä jo Vuoden innostaja -palkinto.
ellauri066.html on line 171: 
5080_Hellakoski.jpg" width="30%" />
ellauri066.html on line 417: 
508/Jerry-Maren.jpg" width="50%" />
ellauri083.html on line 122: Solmu Mäkelä teki taikatemppuja. "Solmu" oli Helmin ja sen pikku ystävien peitenimi siittimelle. 508295712" data-nimi="Hamsun Knut">"Solmu" Hamsun kirjoitti aika samanlaisen rags to riches and back farmipläjäyxen kuin Helmi $ Taala.
ellauri102.html on line 325: 
508%29_%28cropped%29.jpg/749px-FMSTAN_%26_SPIDER_Global_meeting_in_Austrian_Foreign_Ministries_in_Vienna_%2849120446508%29_%28cropped%29.jpg" height="200px" />
ellauri112.html on line 57: Nykyajan sielutiede, sekä filosofinen että varsinaisesti tieteellinen, onkin sentähden--kuten pitkin rintamaa voi huomata-- usein sangen jyrkästikin varuillaan assosiatsio-psykologian liioitteluja vastaan. Niinpä voitanee esim. Henri Bergson'in filosofiaa osittain pitää jyrkkänä vastavaikutuksena sitä vastaan. Mitä sielukäsitteeseemme tulee, ovat hänen mielestään sekä 'ykseys' että 'moninaisuus' sellaisia »cadres de l'intélligence», ymmärryksen kaavoja, joihin elävä todellisuus vain väkivaltaisesti pakoittamalla saadaan soveltumaan, »konfektsiovaatteita» eikä suinkaan mitan mukaan tehtyjä (kts lähemmin Aika 1911 s. 433 seur.) Tällaisen »mitan mukaan tehdyn» sielukäsitteen on 508770" data-nimi="James William">James koettanut tuoda esiin perustavassa »Sielutieteen periaatteissaan.» Loistavassa luvussaan »tajunnan virrasta» (the stream of thought) suosittelee hän tätä kuvaa karakterisoimaan sielunelämän yleistä luonnetta. Nykyisessä kirjallisuudessa se onkin yleisesti omaksuttu.
ellauri115.html on line 335: 508">Mun täytyy kävellä näin
ellauri188.html on line 374: 5081" data-nimi="Melville Herman">Herman Melville (1. elokuuta 1819 New York, New York – 28. syyskuuta 1891 New York, New York) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Melville toimi nuoruudessaan merimiehenä ja kirjoitti siitä lopun ikänsä kuten kolleegansa Konrad.
ellauri245.html on line 348:
ellauri246.html on line 141:
ellauri277.html on line 326: 508">Eipä paha
ellauri277.html on line 477: 
508aa3cd2cee.jpg" />
ellauri308.html on line 362: 
5089776766_2200695093046804480_n1.jpg" width="10%" />
ellauri327.html on line 309: 508">Dobroje utro (Finski zaliv, Rossija)!
ellauri339.html on line 482: 
5085/rth6b0c2fba7f6676948d608734eaf751f8/max_g480_c12_r4x3_pd20" />
ellauri340.html on line 158: 2015: (Stanisław Obirekin kanssa) O bogu i człowieku. Rozmowy . Krakova: Wydawnictwo Literackie.ISBN 978-83-08-05089-7
ellauri343.html on line 411: 
5083756f314bdf2dab.jpg" height="250px" />
ellauri344.html on line 253: 
508143/rth38b5b9d945035c8f67ab048dbf9fb8a2/max_g480_c12_r4x3_pd10" />
ellauri367.html on line 27: 
508935aa/md_657d409693bef2899a4e7e62.jpg" width="100%" />
ellauri369.html on line 28: 
50893551/md_633c4997499006a39635ff93.jpg" width="100%" />
ellauri372.html on line 496: Butler löysi luultavasti nimen "Hudibras" Spenserin Faerie Queenen toisesta kirjasta (1590), jossa "Huddibras" (niin Spenser kirjoittaa kauttaaltaan) on ritari, joka oli enemmän kuuluisa vahvuudestaan kuin teoistaan ja joka oli enemmän tyhmä kuin viisas. Spenser itse poimi nimen joko Holinshedin Chroniclesista tai Holinshedin lähteestä, Geoffrey of Monmouthin historiallisesta fantasiasta De gestis Britonum tai History of the Kings of Britain (noin 1136; painettu vuonna 1508). Toisin kuin Butler ja Spenser, Geoffrey tai Holinshed eivät anna Hudibraalle mitään erityisiä ominaisuuksia tai toimintoja.
xxx/ellauri059.html on line 580: on tämä 5087086444" data-nimi="Kaila Eino">Eno Kalan suomentama sitaatti Koala-sedältä:
xxx/ellauri081.html on line 73: 
5082673507_d3543538bd_z.jpg" height="250px" />
xxx/ellauri091.html on line 160: Haahden runoilua löytyy myös virsikirjasta. Hänen suomentamiansa tai uudistamiansa ovat virret 30 Maa on niin kaunis, 320 Sinua, Jumalaa, 342 Niin ihanaa on ylistää, 508 Valkeus kirkas päällä synkän maan sekä 594 Käy aavaa merta purtemme. Tunnetuimpia virsiä on Haahden runoilema 548 Tule kanssani Herra Jeesus sekä 549 Pidä kiirettä, mä meinaan tulla jo.
xxx/ellauri121.html on line 374: 
508866256.jpg?crop=1xw:0.789xh;center,top&resize=980:*" width="50%" />
xxx/ellauri193.html on line 133: 
50847845/49de01a2-b44a-4a8e-a26c-9d91f3d7fb7b-1493x2040.jpeg?w=1200&q=55&auto=format&usm=12&fit=max&s=ed1104d8d95b6458f1087997787745c9" width="20%" />
xxx/ellauri215.html on line 161: Isaac Abrabanel (1437–1508) oli Portugalissa syntynyt juutalainen valtiomies ja filosofi. Hän teki useita kirjallisia teoksia, jotka käsittelivät lähinnä apologetiikkaa, filosofiaa ja eksegetiikkaa.
xxx/ellauri224.html on line 57: 5085">Leigh Taylor-Young presidentixi!
xxx/ellauri237.html on line 77: 
508b4e08ce56399acd.jpg.webp" width="40%" />
xxx/ellauri252.html on line 193: 
50883652-1629878185084" width="30%" />
xxx/ellauri292.html on line 560: 600-luvulla eaa. laajat yhteiskunnalliset levottomuudet johtivat Ateenassa Solonin lakiuudistuksiin. Nämä tasoittivat tietä Cleistheneen teoriassa mahdolliselle demokratian käyttöönotolle vuonna 508 eaa. Ateenasta oli tähän mennessä tullut merkittävä merivalta, jolla oli suuri laivasto, ja se auttoi Joonianmeren kaupunkien kapinaa persialaisia vastaan. Tästä öykkäröinnistä seuranneessa Persian suorittamassa Kreikan demilitarisaatiossa Ateena johti yhdessä Spartan kanssa kreikkalaisten valtioiden liittoumaa, joka lopulta torjui persialaiset, kukistaen heidät Marathonissa vuonna 490 eaa. ja Salamissa vuonna 480 eaa. Tämä ei kuitenkaan estänyt Ateenan vangitsemista ja potkimista hajalle kahdesti persialaisten taholta yhden vuoden sisällä spartalaisten ja muiden kreikkalaisten kuningas Leonidaksen johtaman sankarillisen mutta lopulta epäonnistuneen vastarinnan jälkeen Termopylaissa sen jälkeen kun sekä Boiotia että Attika joutuivat persialaisten käsiin.
xxx/ellauri293.html on line 363: 
5082515/visningtradkdjurklur.jpg" width="60%"/>
xxx/ellauri303.html on line 48: 508">Grein pahexuu vilpittömästi uutisia
xxx/ellauri305.html on line 259: 
50801161851im_/http://karmelabelinki.com/yahoo_site_admin/assets/images/jag_001.223232749_std.jpg" />
xxx/ellauri329.html on line 124: 
508313.58145098440ab.jpg" />
41