ellauri008.html on line 864: Poistan varmistimen pistoolistani sanoi eräskin nazi Kulturfunktionär Hanns Johstin näytelmässä Schlageter 1933. No ei kai se sitä suorastaan poistanut, napsautti vaan pois päältä.
ellauri025.html on line 877: Monika Fagerholm asui lapsuutensa Helsingin Puotilassa. Mäkin kävin siellä Hannu-Pekan kotona. Aika keskiluokkasta. Olihan siinä hienommat Marjaniemi ja Kallvik lähellä, niitä lienee kirjan muisteluissa mukana. Hänen isänsä oli koneenrakennuxen professori Nils-Erik Fagerholm (1928)ja äitinsä kirjastoamanuenssi Kristina Herrgård (1933). Nisseä 5v nuorempi, Botby gårdin kaunis Kristiina. Monika oli perheen kuopus ja kiltti tyttö. Isosisko Pia Annika (1959) on stashattu. Isän professorimatrikkelissa Monika on psykolog, isosiskosta ei ole mitään. Hän kirjoitti päiväkirjoja ja myöhemmin nuortenkirjoja. Muuna aikana hän juoksi lähimetsissä ja tapasi kavereitaan ympäri Itä-Helsinkiä.
ellauri039.html on line 774: John Galsworthy OM (/ˈɡɔːlzwɜːrði/; 14 August 1867 – 31 January 1933) was an English novelist and playwright. Notable works include The Forsyte Saga (1906–1921) and its sequels, A Modern Comedy and End of the Chapter. He won the Nobel Prize in Literature in 1932.
ellauri042.html on line 563: Oliver Wolf Sacks (9. heinäkuuta 1933 Lontoo, Britannia – 30. elokuuta 2015 New York, Yhdysvallat) oli neurologian professori, joka tunnettiin tieteenalansa popularisoijana. Hän kirjoitti kliinisiä tapauskertomuksia helposti ymmärrettävällä, välillä lähes anekdoottimaisella tyylillä. Sacks osasi nähdä neurologiset oireet inhimillisessä valossa ja kirjoittaa niistä humoristisesti.
ellauri047.html on line 76: Samoihin aikoihin hän alkoi saada mainetta kirjailijana. Vuonna 1774 ilmestyi kirjeromaani Nuoren 193323398252701" data-nimi="Werther">Wertherin kärsimykset, josta tuli nopeasti suurmenestys joka puolella Eurooppaa. Romaanin päähenkilö Werther ajautuu onnettoman rakkauden vuoksi itsemurhaan, ja tämä tarina teki lukijoihin niin vahvan vaikutuksen, että nuorison keskuuteen levisi suoranainen itsemurhaepidemia. Tätä Goethen romaania on pidetty hyvin leimallisena teoksena saksankielisen kirjallisuudenhistorian vuosina 1767–1785 vallinneelle Sturm und Drang -kaudelle. Eli Goethe apinoi siinä Klopstockia. Riku lainas meille kirjaa, jossa oli Klopstockin vaimon kirjeitä. Tuntui silloin tylsältä. Nyt voiskin jo kiinnostaa.
ellauri048.html on line 278: Vuosina 1930–1933 Paloheimo opiskeli jonkin aikaa Yhteiskunnallisen korkeakoulun sanomalehtimieslinjalla. Heikko menestys etenkin kielissä sekä taloudelliset ongelmat keskeyttivät kuitenkin opinnot. Ensimmäisen kirjansa, runokokoelman Vaeltava laulaja, Paloheimo julkaisi 1935. Seuraavat 7v hän käytti omaelämäkerrallisen romaaninsa tekemiseen; teos ilmestyi 1942 nimellä Levoton lapsuus.
ellauri049.html on line 136: Frans Uuno Kailas (alk. Salonen; 29. maaliskuuta 1901 Heinola – 22. maaliskuuta 1933 Nizza, Ranska) oli suomalainen runoilija ja kirjailija. Kailas tunnetaan parhaiten runokokoelmistaan, mutta hän myös suomensi paljon. Niin minäkin. Suomentaminen on kivaa, ei tarvi ize kexiä sanottavaa.)
ellauri049.html on line 148: Vuonna 1929 Kailas joutui mielisairaalaan skitsofrenian vuoksi. Sairastumiseen vaikuttivat ilmeisesti osaltaan lapsuuden traumat ja homoseksuaalisuuden tukahduttaminen. Kailaalla todettiin myös keuhkotuberkuloosi. Kailas pääsi sairaalasta pois jonkin ajan kuluttua, mutta tuberkuloosi koitui kuitenkin hänelle kuolemaksi vuonna 1933 Nizzassa, jonne hän oli lähtenyt parantumaan.
ellauri049.html on line 205: Uuno Kailas lähti parantolamatkalle Nizzaan marraskuussa 1932. Kuitenkin pitkälle kehittynyt keuhkotauti sekä Kailaan seikkailut Pariisissa ja Berliinissä ennen sanatorio Villa Constanceen saapumista veivät viimeisen mahdollisuuden parantumiselta. Runoilija Uuno Kailas kuoli 22.3.1933, viikkoa ennen 32-syntymäpäiväänsä.
ellauri049.html on line 777: Vuonna 1932 hänet valittiin jäseneksi Ranskan kansalliseen museoneuvostoon, vuonna 1933 hänet nimitettiin Nizzan yliopiston kansleriksi. Vuonna 1936 oli vuorossa nimitys maailmannäyttelyn kulttuuriyhteistyön puheenjohtajuus, vuonna 1937 hän sai perustaa oman runouden oppituolinsa maineikkaaseen Collège de Franceen ja vuonna 1939 hänestä tuli Ranskan kirjailijoiden, säveltäjien ja kustantajien yhdistyksen kunniapuheenjohtaja.
ellauri050.html on line 755: Harmaja aloitti syksyllä 1932 kielten ja kirjallisuuden opinnot Helsingin yliopistossa. Hänen opiskelunsa eteni hitaasti, ja syksyn 1933 hän opiskeli Tarton yliopistossa.
ellauri052.html on line 434: Im Gegenpart zu Nietzsche sieht Alfred Adler – schon vor der Machtergreifung der Nationalsozialisten in Deutschland 1933 – den Willen zur Macht auch kritisch als eine mögliche Überkompensation eines verstärkt erlebten Minderwertigkeitsgefühls.
ellauri053.html on line 1175:

In After Strange Gods—the Page-Barbour Lectures that Eliot delivered at the University of Virginia in 1933">1933— Tommy referred to Pound as “probably the most important living poet in our language” and to Yeats as “the other important poet of our time,” while subjecting both poets to rebuke.
ellauri053.html on line 1354: W. B. Yeats, “Sailing to Byzantium” from The Poems of W. B. Yeats: A New Edition, edited by Richard J. Finneran. Copyright 1933 by Macmillan Publishing Company, renewed © 1961 by Georgie Yeats. Reprinted with the permission of A. P. Watt, Ltd. on behalf of Michael Yeats. Source: The Collected Poems of W. B. Yeats (1989)
ellauri055.html on line 86: Mais cette grande amitié va peu à peu buter sur des divergences à propos de la situation internationale. En 1933, Romain Rolland écrit sur Stefan Zweig :
ellauri055.html on line 94: Adolf Hitler accède au pouvoir en janvier 1933. Pressentant la tragédie qui s'annonce, Stefan Zweig quitte l'Autriche en février 1934. Il se suicide en 1942 au Brésil. Romain Rolland meurt à Vézelay le 30 décembre 1944.
ellauri055.html on line 897: Sigrid Salomäen sosiaalinen tausta oli samanlainen kuin Sillinpäälläkin, hän oli kotoisin Raipalan taloon kuuluneesta Hirvelä-nimisestä mäkituvasta. Tästä alkanut seurustelu johti lopulta siihen, että Sillinpää meni Siikrin kanssa naimisiin syyskuussa 1916. Pariskunnan esikoinen syntyi maaliskuussa 1917, kaikkiaan heillä oli kahdeksan lasta: Saara (s. 1917), Esko (s. 1919), Helmi (s. 1921), Paula (s. 1923), Eero (s. 1924), Juhani (s. 1926), Heikki (1933–1934) ja Kristiina (s. 1938). Siikri nuoli lusikan Kristiinan jälkeen 40-vuotiaana. Hampaankärjet keltaisina.
ellauri055.html on line 1119: Sotavalta toimi Helsingin yliopiston lainopillisen tiedekunnan suomen kielen opettajana 1924–1950, foneettisen laitoksen amanuenssina 1928–1950 sekä fonetiikan dosenttina 1940–1950. Hän oli myös Suomalaisen kirjallisuuden edistämirahaston sihteerinä 1922–1933, Helsingin suomalaisen lyseon tunti- ja sijaisopettajana 1924–1929 ja kauppakorkeakoulun opettajana 1929–1931.
ellauri058.html on line 950: Vuonna 1933 julaistussa Kirjassa Ecluse No 1 Megree on lähdössä varhaiseläkkeelle pöndelle. Slimenon oli vasta 30 vee! Olikohan sillä kolmenkympin kriisi. Kirjassa Maigret 1934 sama tematiikka jatkuu.
ellauri064.html on line 77: Walter Benjamin was a radically innovative cultural theorist and a German Jewish Marxist, securing refuge in France in 1933. Following the 1940 Nazi invasion he fled France, bound for the USA. However, on the mountainous approach to the French–Spanish border he realised dictator Franco had suddenly blocked transit. Benjamin was in ill health and struggling to carry a briefcase with a heavy manuscript, which he declared more precious than his life. Sadly, he completed suicide: there was family history on his father's side.
ellauri064.html on line 311: Thomas "Pip pip" Jeeves Horder, 1st Baron Horder, known as ‘Tommy’, was created a baronet in 1923 and Baron Horder in 1933 in recognition of his services as physician to several British monarchs and Prime Ministers, including the pro-nazi abdicate Edvard VII.
ellauri065.html on line 621: Henkien taistelu on Joel Lehtosen vuonna 1933 julkaistu romaani pulakauden ja kieltolain aikaisesta Suomesta. Teos on Lehtosen viimeinen romaani.


ellauri066.html on line 482: C.S. Lewis (1933) The Pilgrim's Regress: “'Our father was married twice,' continued Humanist. 'Once to a lady named Epichaerecacia, and afterwords to Euphuia.
ellauri067.html on line 149: 2-vuotias von Braun aiheutti suurta häiriötä väkijoukossa räjäytettyään lelurattaat, joihin hän oli kiinnittänyt useita ilotulitusraketteja. Von Braun oli kansallissosialistisen puolueen jäsen vuodesta 1933 alkaen ja SS-majuri. Hitler antoi Vernerille vapaat kädet rakettitieteeseen. Sodan jälkeen jenkit antoi sille vapaat kädet rakettitieteeseen. Siirryttyään Yhdysvaltojen palvelukseen hänet vapautettiin kaikista nazisyytteistä.
ellauri067.html on line 343: Vina Fay Wray: (September 15, 1907 – August 8, 2004) was a Canadian-born American actress best remembered for starring as Ann Darrow in the 1933 film King Kong. Through an acting career that spanned nearly six decades, Wray attained international recognition as an actress in horror films. She has been dubbed one of the early "scream queens".
ellauri067.html on line 525: Carioca (kuuntele ääntämys) on portugalinkielinen termi, jolla tarkoitetaan Rio de Janeiron syntyperäistä asukasta. Termillä voidaan viitata myös seuraaviin asioihin: Carioca (engl. Flying Down to Rio), yhdysvaltalainen musikaalielokuva vuodelta 1933 ”Carioca”, elokuvassa esitetty musiikkikappale; Campeonato Carioca, brasilialainen jalkapallosarja; José Carioca, hahmo Aku Ankka -sarjakuvissa.
ellauri069.html on line 170: Dr. Mabuse is a fictional character created by Norbert Jacques in the German novel Dr. Mabuse, der Spieler ("Dr. Mabuse, the Gambler"), and made famous by three films about the character directed by Fritz Lang: Dr. Mabuse the Gambler (silent, 1922) The Testament of Dr. Mabuse (1933) and the much later The Thousand Eyes of Dr. Mabuse (1960). Dr. Mabuse is a master of disguise and telepathic hypnosis known to employ body transference, most often through demonic possession, but sometimes utilizing object technologies such as television or phonograph machines, to build a "society of crime". One "Dr. Mabuse" may be defeated and sent to an asylum, jail or the grave, only for a new "Dr. Mabuse" to later appear, as depicted in The Testament of Dr. Mabuse. The replacement invariably has the same methods, the same powers of hypnosis and the same criminal genius. There are even suggestions in some installments of the series that the "real" Mabuse is some sort of spirit that possesses a series of hosts.
ellauri069.html on line 572: The Romance of Helen Trent was a radio soap opera which aired on CBS from October 30, 1933 to June 24, 1960 for a total of 7,222 episodes. The show was created by Frank and Anne Hummert, who were among the most prolific producers during the radio soap era. The program opened with:
ellauri070.html on line 58: The Mendoza RM2 was a light machine gun similar to the M1918 BAR manufactured in Mexico by Productos Mendoza, S.A.. Rafael Mendoza have been producing machine guns for the Mexican Army since 1933 and all have been noted for their lightness, simplicity, ease of maintenance, and economic construction without sacrificing reliability.
ellauri070.html on line 458: Carl Denham is a fictional character in the films King Kong and The Son of Kong (both released in 1933). Denham's function in the story is to initiate the action by bringing the characters to Skull Island, where they encounter the giant beast Kong. Denham then brings Kong to New York City to put him on display as entertainment, but he escapes and rampages through the city.
ellauri074.html on line 270: Cioran aloitti filosofian opinnot Bukarestin yliopistossa 17-vuotiaana ja tutustui siellä vuonna 1928 Eugène Ionescoon ja Mircea Eliadeen. Hän valmistui kandidaatiksi 1932. Vuosina 1933–1935 Cioran opiskeli Berliinin yliopistossa, jossa hän tutustui Ludwig Klagesiin ja Nicolai Hartmanniin. Palattuaan Romaniaan hän opetti 1936–1937 filosofiaa Andrei Șagunan lukiossa Brașovissa.
ellauri074.html on line 323: Cioranin kirjailijanuran alkukaudelta ja kirjeenvaihdosta löytyy paljon äärioikeistolaisuutta myötäileviä ajatuksia. Muun muassa Cioranin vuonna 1936 ilmestynyt teos Schimbarea la față a României sisälsi muukalaisvastaisia ja antisemitistisiä ajatuksia sekä totalitaristisen valtiojärjestelmän ihannointia. Cioran poistatti kaikkein juutalaisvastaisimmat kohdat kirjan ranskankielisestä laitoksesta 1990-luvulla. Berliinissä 1933–1935 Cioran oli kiinnostunut natsihallinnon toimista ja kirjoitti romanialaiseen Vremea-lehteen kolumnin, jossa hän puhui ihailevaan sävyyn muun muassa Adolf Hitleristä ja pitkien puukkojen yöstä. Hän suhtautui ihailevasti myös Italian fasistiseen liikkeeseen.
ellauri083.html on line 73: 1920-1933 ne leikki kotia Nankingin yliopiston kampuksella, missä ne kummatkin opetti. Helmi opetti englannin kirjallisuutta (enimmäxeen Dickensia, no ei vaitiskaan) pienessä kirkon ajamassa Nankingin yliopistossa, Ginling Opistossa ja Kansallisessa Keskeisessä yliopistossa. 1920 Taalat saivat tyttären, Carolin, jolla oli fenyyliketonuria. Se on kehitysvammaisuutta aiheuttava perinnöllinen sairaus. Helmin äiti kuoli ja mikä pahempaa sen isä muutti niille asumaan. 1924 ne lähti kiinasta kun luuserilla oli välivuosi, ja Helmi suoritti maisterin Cornellin yliopistossa. 1925 Taalat adoptoivat jonkun terveen Janicen ja palasivat kiinaan syxyllä.
ellauri089.html on line 261: Epigrammi Stalinille (1933)
ellauri092.html on line 443: Kaarle Leopold Krohn (10. toukokuuta 1863 Helsinki – 19. heinäkuuta 1933 Sammatti) oli suomalainen kielitieteilijä, kansanrunouden tutkija ja Helsingin yliopiston suomalaisen ja vertailevan kansanrunoustutkimuksen professori.
ellauri092.html on line 469: Wilhelm Robert Breitenstein (1848-1933), Catharina Krohnin poika, jonka biologinen isä ei ole tiedossa, varttui Suomessa ja jäi tänne. Vuonna 1897 hän osti Kiiskilän kartanon, jolloin se palasi Abrahamin jälkeläisten haltuun parin vuosikymmenen ajaksi. Wilhelmin jälkeläisiä ovat mm. Suomen entinen YK-suurlähettiläs Wilhelm Breitenstein (1933-2005) sekä ministeri Alexander Stubb (1968-). Sit on se mun armeija"kaveri" Breitenstein jolta hukkui lapsi Nauvon rannassa.
ellauri095.html on line 123: Hopkins became a skilled draughtsman. He found his early training in visual art supported his later work as a poet. His siblings were much inspired by language, religion and the creative arts. Milicent (1849–1946) joined an Anglican sisterhood in 1878. Kate (1856–1933) would help Hopkins publish the first edition of his poetry. Hopkins's youngest sister Grace (1857–1945) set many of his poems to music. Lionel (1854–1952) became a world-famous expert on archaic and colloquial Chinese. Arthur (1848–1930) and Everard (1860–1928) were highly successful artists. Cyril (1846–1932) would join his father's insurance firm.
ellauri096.html on line 136: Foundationalists reject (1). They take some propositions to be self-evident. Coherentists reject (2). They tolerate some forms of circular reasoning. For instance, Nelson Goodman (1965) has characterized the method of reflective equilibrium as virtuously circular. Charles Peirce (1933–35, 5.250) rejected (3), an approach later refined by Peter Klein (2007) and championed at book-length by Scott F. Aikin (2011). Infinitists believe that infinitely long chains of justification are no more impossible than infinitely long chains of causation. Finally, the epistemological anarchist rejects (4). As Paul Feyerabend refrains in Against Method, “Anything goes” (1988, vii, 5, 14, 19, 159).
ellauri096.html on line 822: Pulla kävi viisi luokkaa Viipurin suomalaista lyseota. Hän suoritti asepalveluksen Pioneeripataljoonassa Korialla vuonna 1922. Hän oli toimittajana eri lehdissä. Hän oli Suomen Kirjailijaliiton johtokunnassa vuosina 1950–1957. Pulla teki pitkän uran mainosalalla. Hän toimi Kustannusosakeyhtiö Kirjan mainospäällikkönä 1925–1933 sekä tekstisuunnittelijana ja sittemmin apulaisjohtajana mainostoimisto Erva-Latvalassa 1933–1964. Viimeisenä työnään Pulla toimi Tukon asiakaslehden Kauppa ja Koti päätoimittajana 1964–69. Wilhon porukat piti saarnailtoja Kirjalla Pohjoisrannassa.
ellauri100.html on line 95: Am 6. April 1933 trat Ernst Kretschmer vom Vorsitz aus politischen Gründen zurück, wurde aber noch im selben Jahr förderndes Mitglied der SS. Ebenso unterzeichnete er am 11. November 1933 das Bekenntnis der deutschen Professoren zu Adolf Hitler, war jedoch kein Mitglied der NSDAP.
ellauri106.html on line 122: Philip Roth was born in Newark, New Jersey, on March 19, 1933, and grew up at 81 Summit Avenue in the Weequahic neighborhood. He was the second child of Bess (née Finkel) and Herman Roth, an insurance broker. Roth's family was Jewish, and his parents were second-generation Americans. Roth's father's parents came from Kozlov near Lviv (then Lemberg) in Austrian Galicia; his mother's ancestors were from the region of Kyiv in Ukraine. Viulunsoittajia katolta.
ellauri106.html on line 172:

PHILIP 'PHILLU' ROTH: 1933-2018


ellauri106.html on line 315: Republikaaneilla ei ollut ollut presidenttiä sitten vuoden 1933, jolloin Roosevelt oli kukistanut epäsuositun Herbert Hooverin. Puolueen ”big government” -ideologian vastainen kampanja oli raju. Siinä vastustettiin muun muassa korkeaa tuloveroa ja valtion puuttumista eri yhteiskunnan toimintoihin. Eisenhowerin sanottiin voittaneen vaalit naisten äänin, koska hänellä oli pitkän rasittavan kauden (pula-aika, toinen maailmansota, sitä seurannut työttömyys ja Korean sota) jälkeen parempia aikoja ennustanut hymy. Politiikan ulkopuolelta tuleminen ja sotasankarin maine olivat myös osa voiton avaimia.
ellauri106.html on line 378: Vuonna 1933 Marcuse siirtyi Sveitsiin ennen lopullista muuttamistaan Yhdysvaltoihin seuraavana vuonna. Yhdysvalloissa Marcuse toimi eri yliopistoissa, muun muassa San Diegossa Kaliforniassa. Samana vuonna 1965 hän otti myös vastaan ylimääräisen professuurin Berliinin Freie Universität -yliopistossa. Sikari pöllysi.
ellauri117.html on line 349: Lawrencen äisky rakasti sitä yli kaiken. Manche Augenblicke war er ruhig in ihr. Äisky yritti pidätellä sitä siellä, koska se ällösi höyläämätöntä siippaansa, kaivostyöläistä Nottinghamista. Rouvat hemmotteli hentoa, sairaalloista "Perttiä", joka kärsi tukahdetusta eläimellisestä kyrvästä. Eräät raa'at tehdastytöt aiheutti sille vaikean sexuaalitrauman uhkaamalla vetää siltä housut alas. Pertti sai tubin pelkästä säikähdyxestä. "Rakastin äiskyä kuin rakastaja", tunnusti Pertti kuolemansa jälkeen. Päivisin se teki opettajan duunia, öisin työsti äitifixaatiosta aikaiseksi mestariteoxexi, Poikia ja rakastajia (1933), klassista turbojalkatarinaa.
ellauri141.html on line 668: Huntuvuoren kirjoittaessa myös akateemisen tutkimuksen käsitys tosin oli, että paavi Gregorius IX:n vuoden 1229 kirje piispanistuimen siirtämisestä tarkoitti siirtoa Koroisista Unikankareelle eli Turun perustamista tai jo olemassa olevan kaupungin vakiintumista. Artikkelini aiheena on siis kuvitelma Turusta ennen kaupungin olemassaoloa, ja ajalta ennen mitään Turun kaupungista tai edes piispanistuimesta kertovia lähteitä. Otan tarkasteluuni ennen kaikkea 1100-luvun loppua ja 1200-luvun alkua kuvaavat romaanit Lälli Kooroxen pojat (1926), Kokemäenmaan kuningas (1930) ja Piispa Tuomas (1933). Tarkastelen jonkin verran myös näitä edeltänyttä romaania Suomen Apostoli (1923).
ellauri144.html on line 106: Portnoy's Complaint n. (after Alexander Portnoy 1933- ) A disorder in which a fictional character the same age as the writer kvetches on sex, guilt, sex and Jewishness for 250 pages without pausing for breath.
ellauri144.html on line 352: "The force that through the green fuse drives the flower" is a poem by Welsh poet Dylan Thomas— the poem that "made Thomas famous." Written in 1933 (when Thomas was nineteen), it was first published in his 1934 collection, 18 Poems.
ellauri144.html on line 353: Käännetty englannista-"Voima, joka vihreän sulakkeen kautta ajaa kukkaa", on Walesin runoilijan Dylan Thomasin runo - runo, joka "teki Thomasista kuuluisan". Kirjoitettu vuonna 1933, se julkaistiin ensimmäisen kerran hänen 1934-kokoelmassaan 18 runoa. Wikipedia (englanti). Vizi mikä veeti. No on monet muutkin lyyrikot alottaneet ihan vitun nuorena. Sit toiset nuoret siteerailee niitä collegen pihanurmikolla molo puoliveteisenä poskessa.
ellauri150.html on line 373: 193336b81feda0f8a41fc145bc53bd72330ba58955027ad.jpg" height="200px" />
ellauri162.html on line 150: Le 31 juillet 1933, en se rendant d´Avallon — où l´un de ses enfants est pensionnaire — à Montbéliard, il est renversé par la voiture d´un instituteur en retraite qui lui barre le passage : le garde-boue lui entre dans la jambe, la même où il a été blessé en 14-18. Ouch!
ellauri162.html on line 597: Hans Vaihinger (25. syyskuuta 1852, Nehren – 18. joulukuuta 1933, Halle) oli saksalainen filosofi joka syntyi Saksassa Württembergissä Nehrenissä, lähellä Tübingeniä ja kertomansa mukaan kasvoi hyvin uskonnollisessa ilmapiirissä. Hän opiskeli filosofiaa, teologiaa, luonnontieteitä sekä matematiikkaa Tübingenissä, Leipzigissa ja Berliinissä. Myöhemmin hänestä tuli filosofian opettaja ja professori Strasbourgiin, ennen kuin hän muutti Halleen vuonna 1884. Vuodesta 1892 lähtien hän hoiti filosofian professuuria Hallen yliopistossa. Hän joutui eroamaan virastaan vuonna 1906, kun hänen näkönsä heikkeni.
ellauri183.html on line 48: Bernard Malamudin (1914-1986, 71v) porukat tuli ryssistä kuin myös muiden kahden Marxin veljexen. Bernard (1914) olis Groucho, Sale (1915) Chico ja Pili (1933) Harpo. Alakertalaisten ikäisiä paizi Pili oli 5v nuorempi kuin Eero.
ellauri191.html on line 631: 1933" />1933
ellauri191.html on line 633: 1933.jpg" class="image">Ivan Bunin <span style=1933.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/19/Ivan_Bunin_1933.jpg/75px-Ivan_Bunin_1933.jpg" decoding="async" width="75" height="94" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/19/Ivan_Bunin_1933.jpg/113px-Ivan_Bunin_1933.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/19/Ivan_Bunin_1933.jpg/150px-Ivan_Bunin_1933.jpg 2x" data-file-width="1416" data-file-height="1770" />
ellauri196.html on line 628: The Great Depression were hard times for the unions, and membership fell sharply across the country. As the national economy began to recover in 1933, so did union membership. The New Deal of president Franklin D. Roosevelt, a Democrat, strongly favored labor unions.
ellauri210.html on line 211: Raymond Roussel (20. tammikuuta 1877 Pariisi – 14. heinäkuuta 1933 Palermo Italia) oli ranskalainen kirjailija. Eipä siitä sen enempää. Ai mitä? No joo:
ellauri210.html on line 511: Im Jahr der nationalsozialistischen „Machtergreifung“ 1933 emigrierte van Hoddis’ Mutter mit seinen Schwestern Marie und Anna ebenfalls nach Palästina. Van Hoddis mussten sie aufgrund seines Zustandes zurücklassen. Am 29. September 1933 wurde van Hoddis in die „Israelitischen Heil- und Pflegeanstalten“ Bendorf-Sayn bei Koblenz verlegt. In dieser Anstalt wurden ab 1940 der größte Teil von jüdischen psychiatrischen Patienten im deutschen Reich konzentriert. Zu diesem Zeitpunkt war Hoddis wegen seiner hebephrenen Schizophrenie im Endstadium nicht mehr ansprechbar.
ellauri210.html on line 776: Michel del Castillo (or Michel Janicot del Castillo), born in Madrid on August 2, 1933, is a Spanish-French writer. Interned in a concentration camp named Rieucros in Mende with his mother during the Second World War, he developed a sense of belonging to this town, which has honored him with naming a school after him. Wow.
ellauri210.html on line 991: En 1932, à l'initiative du communiste Paul Vaillant-Couturier, Jacques Prévert est sollicité par le groupe Octobre pour écrire des textes contestataires d’agitation-propagande. Sa verve, son humour, son aisance à rédiger très rapidement sur des sujets d’actualité brûlants, font la notoriété du groupe. Le plus célèbre de ces textes, La Bataille de Fontenoy, présenté en 1933 aux Olympiades internationales du théâtre ouvrier à Moscou, devant Staline), se moque des hommes politiques de l’époque.
ellauri210.html on line 1068: Dalí etääntyi 1930-luvun alussa surrealistien vasemmistolaisista aatteista yhä selvemmin ja muuttui vuosi vuodelta oikeistolaisemmaksi. Dalín tempaukset herättivät pahaa verta joissakin surrealismin johtohahmoissa, sillä heidän mielestään Dalín käyttäytyminen saattoi vahingoittaa liikettä ja sen radikaalivasemmistolaisuuteen perustuneita tavoitteita. Dalí maalasi vuonna 1933 kiistellyn Leninin muotokuvan Wilhelm Tellin arvoitus sekä toiseen teokseensa hakaristin. Surrealistien johtaja André Breton järkyttyi ja järjesti vuonna 1934 surrealistien piirissä ”oikeudenkäynnin” Dalín erottamiseksi ryhmästä. Dalí puolustautui selittämällä, että hän oli maalannut Leninin ja Hitlerin näkemiensä unien pohjalta ja että hänen kiinnostuksensa Hitleriin oli epäpoliittista ja puhtaasti taiteellista.
ellauri216.html on line 968: Igumeeni Haritonin ansiosta (1933–1947) luostarin perinteinen elämäntyyli katkesi talvisotaan.
ellauri219.html on line 384: Designed by George Petty, like the Vargas Girls (No.11), Petty Girls were pin-up paintings that appeared in Esquire, between 1933 and 1956, and also found a home on the front of World War II fighter planes – notably on the B-17 fighter jet nicknamed Memphis Belle.
ellauri220.html on line 135: Jayne Mansfield (synt. Vera Jayne Palmer, 19. huhtikuuta 1933 Bryn Mawr, Pennsylvania – 29. kesäkuuta 1967 Slidell, Louisiana) oli yhdysvaltalainen näyttelijä, malli ja laulaja, joka työskenteli sekä Broadwaylla että Hollywoodissa. Hän oli myös yksi 1950- ja 1960-lukujen johtavista seksisymboleista ja julkisuuden henkilöistä. Pelkästään syyskuun 1956 ja toukokuun 1957 välisenä aikana Mansfield esiintyi noin 2 500 uutiskuvassa ja niillä runkattiin kuivixi noin 122 000 000 kullia ympäri maailmaa.
ellauri226.html on line 170: Per Gunnar Henning Evander, född 25 april 1933 i Ovansjö, Gävleborgs län, död 16 maj 2022 var en svensk folkhögskollärare, författare, manusförfattare och farbrorman. Evander var en mycket framgångsrik och produktiv författare. Evanders romaner kretsar ofta kring förlorarna i folkhemmet. Gång på gång gestaltar han personer som är svikna av samhället och har psykiska problem, som han.
ellauri254.html on line 333: Vuonna 1932 Stalin järjesti Zinovjevin ja Kamenevin uudelleen erotetuiksi puolueesta ja karkotetuiksi Siperiaan oikeisto-opposition tukijoina, mutta heidät armahdettiin vielä toukokuussa 1933 ja hyväksyttiin takaisin puolueeseen. Kun Sergei Kirov murhattiin joulukuussa 1934, Zinovjevin ja Kamenevin väitettiin olleen ”moraalisesti osallisia” tapahtuneeseen, joten heidät erotettiin jälleen puolueesta ja vangittiin. He tunnustivat syyllisyytensä saadakseen lievemmät tuomiot. Tammikuussa 1935 Zinovjev tuomittiin salaisessa oikeudenkäynnissä kymmenen ja Kamenev viiden vuoden vankeuteen. Samassa yhteydessä yli 600 Zinovjevin entistä leningradilaista tukijaa karkotettiin Siperiaan.
ellauri254.html on line 455: Stefan Anton George (* 12. Juli 1868 in Büdesheim, heute Stadtteil von Bingen am Rhein; † 4. Dezember 1933 in Locarno) war ein deutscher Lyriker. Zunächst vor allem dem Symbolismus verpflichtet, wandte er sich nach der Jahrhundertwende vom reinen Ästhetizismus der zuvor in den Blättern für die Kunst propagierten „kunst für die kunst“ ab und wurde zum Mittelpunkt des nach ihm benannten, auf eigenen ästhetischen, philosophischen und lebensreformerischen Vorstellungen beruhenden George-Kreises.
ellauri254.html on line 610: Nikolai Nikolajevitš Judenitš (ven. Николай Николаевич Юденич, 30. kesäkuuta (J: 18. kesäkuuta) 1862 Moskova, Venäjä – 5. lokakuuta 1933 Nizza, Ranska), oli Venäjän menestyksekkäimpiä kenraaleja ensimmäisessä maailmansodassa ja taisteli johtajana luoteisella rintamalla Venäjän vastavallankumouksessa ja sisällissodassa 1918–1920. Judenitš sai jalkaväenkenraalin arvon vuonna 1915, ja Venäjän valkoisten joukkojen komentajaksi hänet nimitettiin Baltiaan Venäjän sisällissodassa 1918–1920. Siinä läski riippuwiixi Judenits otti turpaansa hintelältä Trozkilta niin ettei kotiin löytänyt. Lähti Ranskaan emigrantixi.
ellauri254.html on line 667: Ranskan hallitus epäsi Trotskilta maahantulon 21. helmikuuta, ja 11. huhtikuuta 1929 Saksakin hylkäsi Trotskin turvapaikka-anomuksen. Vasta 25. heinäkuuta 1933 Ranskan pääministeri Édouard Daladier myönsi hänelle turvapaikan, ja Trotski saapui Marseilleen. Hän asui aluksi Royanissa ja Barbizonissa, eikä hänellä ollut lupaa matkustaa Pariisiin.
ellauri254.html on line 695: Kamenev ja Zinovjev saivat puoluejäsenyytensä takaisin vuonna 1928. Puolueesta erottaminen ja uudelleen jäseneksi hyväksyminen toistui 1932–1933, missä välissä Kamenev oli karkotettuna Minusinskiin. Vuosina 1932–1934 hän oli Moskovaan perustetun Gorkin maailmankirjallisuuden instituutin ensimmäisenä johtajana. Kun Sergei Kirov murhattiin joulukuussa 1934, Zinovjevia ja Kamenevia syytettiin ”moraalisesta osallisuudesta” tapahtuneeseen. Tammikuussa 1935 pidetyssä salaisessa oikeudenkäynnissä Kamenev tuomittiin viiden ja Zinovjev kymmenen vuoden vankeuteen. Kamenev joutui heinäkuussa 1935 yhdessä 38 muun henkilön kanssa syytetyksi myös salaliitosta Stalinia vastaan ja tällä kertaa hänet tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen.
ellauri263.html on line 633: Annie Besant (1847–1933) sensijaan oli aimo desantti! sosialistivaikuttaja, journalisti, naisoikeusaktivisti, Kansainvälisen Teosofisen Seuran puheenjohtaja sekä Idän Tähti -järjestön perustaja.
ellauri263.html on line 652: Intian vuosiensa aikana Besant säilytti yhä kiinnostuksensa naisten oikeuksien ajamiseen sekä muihin sosiaalisiin kysymyksiin, ja kirjoitti yhä artikkeleita Britannian sanomalehtiin kiistellen muun muassa naisten äänioikeudesta. Hän perusti myös The Central Hindu Collegen Benaresiin vuonna 1898. Annie Besant kuoli Intiassa vuonna 1933, ja hänen tuhkansa siroteltiin varmuuden vuoksi mereen.
ellauri263.html on line 655: the Theosophical Society under Annie Besant’s leadership (1907–1933) was, at least in England, an important part of a loosely socialist and feminist political culture. Hyvä desantti! Olet idän tähti! Enola Holmes-sarjassa oli 1 episodi Besantista tulitikkutehtaalla, vaikkei sen nimeä kyllä mainittu.
ellauri266.html on line 328: Korzybski’s major work on general semantics is Science and Sanity (1933; 5th ed., 1994). The Institute of General Semantics (founded 1938) publishes a quarterly, ETC: A Review of General Semantics.
ellauri266.html on line 409: Pierre Boulle (20. helmikuuta 1912 – 30. tammikuuta 1994) syntyi Avignonissa, Ranskassa, ja hänet kastettiin ja kasvatettiin katolilaiseksi, vaikka myöhemmin hänestä tuli agnostikko [ lainaus tarvitaan ]. Hän opiskeli arvostetussa École supérieure d´électricitéssä ( Supélec ), jossa hän sai insinöörin tutkinnon vuonna 1933. Vuodesta 1936 vuoteen 1939 hän työskenteli pyroteknikkona brittiläisillä kumiviljelmillä Malayassa. Siellä ollessaan hän tapasi ranskalaisen naisen, joka oli erossa miehestään. Hiänestä piti tulla hänen elämänsä rakkaus, jolle hän kirjoitti lempeitä rakkauskirjeitä. Myöhemmin hiän päätti palata miehensä luo, joka oli virkamies Ranskan Indokiinassa. Toisen maailmansodan aikana hiän ja hänen miehensä pakenivat Malajaan, mutta yksi hiänen lapsistaan ​​kuoli prosessissa. Boulle tapasi hänet myöhemmin sodan jälkeen, ja he nauttivat kovasti platonisesta ystävyydestä.
ellauri275.html on line 416: 68. Tämä runo, joka kirjoitettiin ennen maaorjuuden poistamista Gruusiassa, oli pitkään tiukan sensuurin alainen, mutta sitä jaettiin samizdattina käsin kirjoitettuina kopioina. Vuonna 1863 vain runon ensimmäinen osa julkaistiin Sakartvelos moambe -lehdessä (nro 10), otsikolla "Tarinan alku". Kirjeessään ystävälleen Kirill Lordkipanidzelle, joka pyysi I. Chavchavadzea antamaan tämän runon julkaistavaksi Chonguri-kokoelmassa, hän kirjoitti vuoden 1864 alussa: koska tiedän, että niitä ei paineta. Vaikka saisitkin luvan sinne, koko kokoelmasi takavarikoidaan silti täällä, tiedän sen varmasti. Yritin itse paljon paikallisessa sensuurikomiteassa, mutta se kiellettiin erittäin, erittäin hyvin” (“Mnatombi”, 1933, nro 8-9, s. 273). K. Lordkipanidze la. "Chonguri" vuonna 1864 onnistui painamaan myös vain runon ensimmäisen osan. Vuonna 1873 "Krebuli" -lehden toimittaja N. Ya. Nikoladze yritti jälleen tulostaa koko runon: yhdessä sen numerossa lehden toimittajat ilmoittivat runon koko tekstin välittömästä julkaisemisesta, mutta julkaisu runon - jälleen ilmeisesti sensuurin kiellon vuoksi - ei tapahtunut. Runo julkaistiin kokonaisuudessaan vasta vuonna 1879 Iveria-lehdessä (nro 5). I. Chavchavadzea inspiroi tämän runon luomiseen toisaalta erään talonpoikien vapautusliikkeen järjestäjän, kansallissankarin Arsene "Lupin" Odzelashvilin (k. 1843) legendaarinen taistelu sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta vastaan ​​ja toisaalta tapaaminen vuonna 1857 isäntänsä tapponeen talonpojan kanssa, josta tuli sitten rosvo, tietyn Gaukharashvilin. Khurjin on pussi rahaa. Chokha on Gruusian kansalliset vetimet.
ellauri275.html on line 492: Holodomor (ukr. Голодомор) oli Ukrainan neuvostotasavallassa vuosina 1932–1933 raivonnut nälänhätä, jossa kuoli eri arvioiden mukaan 3–14 miljoonaa ukrainalaista. Erilaisia lukuja on esitetty muun muassa joukkotiedotusvälineissä ja julkisissa väittelyissä. Uhrien määrästä ei ole päästy yksimielisyyteen. Kansanmurhaksi tapahtuman on "tunnustanut" parikymmentä länkkäriä.
ellauri275.html on line 494: Holodomor oli osa laajempaa, koko Neuvostoliittoa vuosina 1931–1934 koskenutta nälänhätää. Ukrainan nälänhätä oli kuitenkin pahempi asia, johtuen poliittisista etunäkökohdista, jotka kohdistuvat suurimmaksi osaksi vain Ukrainaan. Vuosien 1932–1933 nälänhädästä vaiettiin Neuvostoliitossa perestroikaan saakka. Neuvostoliitossa vierailleet läntiset toimittajat eivät myöskään kertoneet tapahtuneesta länsimaissa. Venäläiset huomauttavat, että länsipuoli Ukrainasta, jossa niiden mukaan hätä oli pahin, ei ollut osa Ukrainan neuvostotasavaltaa ennen suurta isänmaallista sotaa.
ellauri276.html on line 1305: Dobbs v. Jackson Women's Health Organization, nro 19-1392, 597 U.S. ___ (2022), on Yhdysvaltain korkeimman oikeuden merkittävä päätös, jossa tuomioistuin katsoi, että Yhdysvaltojen perustuslaki ei anna oikeutta aborttiin. Tuomioistuimen päätös kumosi sekä Roe v. Wade (1973) että Planned Parenthood v. Casey (1992), mikä antoi yksittäisille osavaltioille takaisin vallan säännellä kaikkia abortin näkökohtia, joita liittovaltion lait eivät suojaa. Päätös tuli 1 äänen enemmistöllä, jossa häpykielenä toimi Trumpin häthätää nimittämä "Amy" (1972) Ruth Bader Ginsburgin (1933-2020) onnekkaasti kellistyttyä. Ginsburg oli ensimmäinen juutalaisnainen ja toinen hovissa palvellut nainen Sandra Day O´Connorin jälkeen. Sen mielipiteet olivat konservatiivisia viime vuosituhannella, nyt ne ovat radikaaleja.
ellauri278.html on line 216: On 6 February 1933, Litvinov made the most-significant speech of his career, in which he tried to define aggression. He stated the internal situation of a country, alleged maladministration, possible danger to foreign residents, and civil unrest in a neighbouring country were not justifications for war. This speech became the authority when war was justified. British politician Anthony Eden had said; "to try to define aggression was a trap for the innocent and protection for the guilty". In 1946, the British Government supported Litvinov’s definition of aggression by accusing the Soviet Union of not complying with Litvinov’s definition of aggression. Finland made similar criticisms against the Soviet Union in 1939.
ellauri278.html on line 224: In 1933, Litvinov was instrumental in winning a long-sought formal diplomatic recognition of the Soviet government by the United States. US President Franklin Roosevelt sent comedian Harpo Marx to the Soviet Union as a goodwill ambassador. Isosetä Karl oli näät disponibiliteetissa. Litvinov and Marx became friends and performed a routine on stage together. Litvinov also facilitated the acceptance of the Soviet Union into the League of Nations, where he represented his country from 1934 to 1938. Litvinov has been considered to have concentrated on taking strong measures against Italy, Japan and Germany, and being little interested in other matters.
ellauri278.html on line 273: Joulukuusta 1930 toukokuuhun 1941 Molotov oli kansankomissaarien neuvoston (Sovnarkom) puhemies eli Neuvostoliiton hallituksen pääministeri. Ukrainan suurten katovuosien aikana 1932–1933 Molotov oli viljatoimitusten erikoiskomission johtaja Ukrainassa. Huolimatta nälänhädästä, johon jopa kolmen miljoonan ukrainalaisen arvioidaan kuolleen (holodomor), hänen onnistui kerätä nälkää kärsivältä alueelta 4,2 miljoonaa tonnia viljaa 4,6 miljoonan tonnin tavoitteesta pois kuljetettavaksi (minne?).
ellauri278.html on line 421: Päts toimi Viron itsenäistymisen jälkeen liike-elämässä. Hän oli vuonna 1919 mukana perustamassa Harju Pankia, ja hän oli vuosina 1919–1933 Eesti Lloydin esimies. Vuosina 1920–1921 ja vuodesta 1924 eteenpäin hän oli Tallinnan pörssikomitean esimies. Päts oli mukana perustamassa virolais-neuvostoliittolaista kauppakamaria 1924 ja toimi sen esimiehenä vuoteen 1931 asti. Hän oli kauppa- ja teollisuuskamarin esimies vuosina 1925–1929.
ellauri278.html on line 425: Virossa pidettiin elokuun 1932 ja lokakuun 1933 välisenä aikana kolme kansanäänestystä. Kaikki ehdotukset ajoivat vahvaa toimeenpanovaltaa, ja ne erosivat toisistaan vain hieman. Kahta ensimmäistä ehdotti eduskunta ja kolmatta äärioikeistolaiset vapsit. Vapsien ehdotus sai lähes 73 % kannatuksen. Hyväksytyssä ehdotuksessa oli uudella valtionpäämiehellä oikeus antaa itsenäisesti lakeja asetuksiaselvennä ”valtion pakottavissa hätätilanteissa”. Käytännössä valtionpäämies siis saattoi hallita maata myös ilman eduskuntaa.
ellauri279.html on line 194: Yuri Ilyich Druzhnikov (in Russian: Юрий Ильич Дружников) was born Yuri Izrailevich Alperovich on the 17 April 1933 in Moscow, USSR. He died on the 14 May 2008 in Davis, California.
ellauri282.html on line 420: Vuonna 1926, kun Merton oli 11-vuotias, hänen isänsä kirjoitti hänet poikien sisäoppilaitokseen Juan Batiste Montaubaniin, Lycée Ingresiin. Kesällä 1928 hän poisti Mertonin Lycée Ingresistä sanomalla, että perhe muutti Englantiin. Merton näki siellä liikaa Ingresin maalamia alastonten naisten kuvia. Lokakuussa 1933 Merton, 18-vuotias, tuli Clare Collegeen perustutkinto-opiskelijaksi opiskelemaan moderneja kieliä (esimm. ranska ja italia).
ellauri282.html on line 486: Lääkärin vaurauden ja usein vastahakoisen holhouksen ansiosta Merton pystyi elämään leveämpää elämää. Noustuaan Cambridgeen 1933 tuleva trappisti aloitti intensiivisen juomisen ja naismezästyxen ajanjakson, jonka yksityiskohdat trappistit sensuroivat voimakkaasti ennen julkaisua. Merton muistelee, että hän vietti suurimman osan ajastaan ​​Cambridgessa irstailemalla ja että hänen ensimmäisen vuoden tuottavin tapahtuma oli hänen johdatus Danten jumalalliseen komediaan. Sillä hän tahrasi maineensa niin, että hän päätti lähteä Englannista 1934 opiskellakseen Columbia Universityyn New Yorkiin.
ellauri283.html on line 65: Kerstin Lillemor Ekman, född Hjorth den 27 augusti 1933 i Risinge församling i Östergötland, är en svensk författare och tidigare ledamot av Samfundet De Nio (1978–1985, 1993–2021) samt tidigare ledamot av Svenska Akademien (1978–2018).
ellauri308.html on line 229: Arvo Tuominen tuomittiin poliittisen toimintansa vuoksi Tammisaaressa sijaitsevaan pakkotyölaitokseen vuosiksi 1922–1926 ja Turun Lääninvankilaan 1928–1933. Kommunistiartisti Armas Äikiä kertoi Tuomisen olleen ”heikkoluontoinen raukka”, joka yritti miellyttää vankilan viranomaisia ja sai siksi lempeämpää kohtelua.
ellauri308.html on line 326: Vieraillessaan ystävänsä Kustaa Rovion kanssa Stalinin kanavalla Karjalassa 1933, Tuomiselle selvisi, mihin kommunismin tietä kulkemalla oltiin matkalla.
ellauri308.html on line 542: Amerikkavastaisuus on ollut Venäjällä jo pitkään, aina bolshevikkien vallankumouksesta vuonna 1917. Suhteet jäivät vuoteen 1933 asti, jolloin Yhdysvaltain presidentti Franklin Roosevelt päätti solmia diplomaattisuhteet Neuvostoliiton kanssa. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat vastentahtoisesti liittolaisia toisessa maailmansodassa, mutta sodan päätyttyä Yhdysvallat vastusti Neuvostoliiton sotilaallista menestystä ja Itä-Euroopan herruutta. Kun jännitteet kasvoivat kylmäksi sodaksi , suhteet muuttuivat vihamielisiksi ja suuria sotasuunnitelmia tehtiin, mutta suoraa sotaa ei valitettavasti tapahtunut. Nyt asia on Krimillä korjaantumassa.
ellauri308.html on line 612: Itzig Natsi-Saksa juutalaiset Jiddishin kielestä איציק ‎ ( itsik ), muunnelma tai lemmikkimuoto nimestä Isaak (vaihtoehtoisesti Isaac ). Natsit ennen toista maailmansotaa (mutta vallan ottamisen jälkeen vuosina 1933–1934) aloittivat juutalaisten vainon ja vangitsemisen, ennen kuin ne kiihtyivät kansanmurhaan, mikä johti holokaustiin.
ellauri317.html on line 49: William Henry Blum (/ b l uː m / ; 6. maaliskuuta 1933 – 9. joulukuuta 2018) oli amerikkalainen historioitsija ja Yhdysvaltain ulkopolitiikan kriitikko.
ellauri325.html on line 535: Helanen otti vapaaehtoisena osaa Viron vapaussotaan 1919. Hän liittyi heimoaatteelliseen Akateemiseen Karjala-Seuraan (AKS) vuonna 1923 jäsenenä n:o 91 (jäsen n:o 1 oli Elias Simojoki) ja toimi seuran puheenjohtajana 1927–1928 ja uudelleen syksystä 1933 lähtien "vanhojen" noustua jälleen valtaan seurassa. Helasen puheenjohtajuus jatkui seuran lakkauttamiseen saakka. Kolmekymmentäluvulla Helanen antoi tukensa Lapuan liikkeelle ja liittyi Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) riveihin. Tämä ratkaisu johti hänet eroon monista AKS:n aikaisista opiskelutovereistaan, muun muassa Urho Kekkosesta.
ellauri327.html on line 61: 1933-9745-tm_thickbox_default/t-shirt-no-pasaran-gray.jpg" height="200px" />
ellauri327.html on line 516: Vuonna 1932 Kianto sai virallisen eron ensimmäisestä vaimostaan, ja hän meni 1933 uusiin naimisiin Elsa-Maria Karppisen (o.s. Kokko) (1896–1954) kanssa. Hänellä oli kuitenkin samaan aikaan suhde Raakel Nymanin kanssa ja vuodesta 1934 lähtien myös Turjanlinnan palvelustyttönä toimineen Aino Seppäsen (”Aino-Kaino”) kanssa. Vuonna 1934 Kianto onnistui myös kahdeksan vuoden ponnistelun jälkeen lunastamaan Turjanlinnan palstan itsenäiseksi tilaksi.
ellauri330.html on line 126: Seppo Kalevi Albert Kivinen (19. lokakuuta 1933 Ikaalinen – 13. elokuuta 2021 Helsinki) oli suomalainen filosofi ja filosofian tohtori, joka toimi Helsingin yliopiston filosofian laitoksessa dosenttina. Hän toimi Suomi-Mongolia -seuran puheenjohtajana 1970-luvun alkupuolella, Suomen Parapsykologisen tutkimusseuran johtokunnan jäsenenä vuosina 1972–1974 ja Transscendentaaliradiestesian Seuran sihteerinä vuosina 1974–1987. Skepsis ry:n puheenjohtajana hän toimi vuosina 1987–1989.
ellauri341.html on line 324: Palästina-Transfer-Abkommen vom 25. August 1933
ellauri341.html on line 326: Haʿavara-Abkommen (hebräisch הֶסְכֵּם הַעֲבָרָה Heskem Haʿavarah, deutsch ‚Abkommen der Übertragung‘) bzw. Palästina-Transfer, auch Hoofien-Abkommen nach Eliezer Sigfried Hoofien (1881–1957), dem damaligen Direktor der Anglo-Palestine Bank, war der Name einer am 25. August 1933 geschlossenen Vereinbarung, die nach dreimonatigen Verhandlungen zwischen der Jewish Agency, der Zionistischen Vereinigung für Deutschland und dem deutschen Reichsministerium für Wirtschaft zustande kam. Sie sollte die Emigration deutscher Juden nach Palästina erleichtern und gleichzeitig den deutschen Export fördern. Sie war in der zionistischen Bewegung umstritten, da sie gleichzeitig mit dem Beschluss des Abkommens im Jahr 1933 betriebenen Boykottmaßnahmen gegen die Nationalsozialisten entgegenlief.
ellauri341.html on line 328: Das Abkommen entstand ursprünglich aus einer Privatinitiative in Palästina. Sam Cohen war Generaldirektor der Hanotea (hebräisch הַנּוֹטֵעַ HaNōṭeʿa, deutsch ‚der Baumpflanzer‘), einer Gesellschaft zur Anlage von Citrusplantagen, und schloss im Mai 1933 einen Vertrag mit dem Reichswirtschaftsministerium im Umfang von 1 Million Reichsmark (ℛℳ), das bald darauf auf drei Millionen ℛℳ erweitert wurde. Ausreisewillige deutsche Juden konnten bis 40.000 ℛℳ auf ein Sperrkonto einzahlen und erhielten dafür den Gegenwert in Palästina-Pfund (£P) oder Sachwerten wie Häuser oder Citrusplantagen in Palästina. Die Gelder des Sperrkontos verwendete die Hanotea für den Import deutscher Waren nach Palästina. Das Reichswirtschaftsministerium ging davon aus, dass dies von den zionistischen Organisationen gebilligt worden war, dem widersprach aber bald darauf Georg Landauer von der Zionistischen Vereinigung für Deutschland (ZVfD) und jüdische Organisationen in England und den USA drängten im Gegenteil auf einen Boykott Deutschlands.
ellauri341.html on line 330: Das änderte sich mit der zunehmend bedrohlichen Lage der Juden in Deutschland. Man entwickelte einen Vorschlag des Leiters der politischen Abteilung der Jewish Agency for Palestine Chaim Arlosoroff an den deutschen Generalkonsul in Jerusalem Heinrich Wolff vom April 1933 weiter. Das war inzwischen von Pinchas Ruthenberg, dem Gründer der Palestine Electric Company, weiterentwickelt worden und wurde im Juli 1933 von Werner Senator der zionistischen Exekutive in London vertraulich mitgeteilt. Vermögen von Juden in Deutschland sollte durch eine Treuhandgesellschaft aufgelöst werden und über eine Liquiditätsbank, die von Aktionären außerhalb Deutschlands gegründet werden sollte, nach Palästina transferiert werden. Der Treuhandfonds zahlte in die Bank ein, die wiederum Schuldverschreibungen an Juden im Ausland ausgab, die dafür ausländische Devisen erhielten. Die deutsche Regierung sollte eine Transfergarantie für Zinsen und Tilgungen der Schuldverschreibungen übernehmen. Als Ausgleich sollte die Bank aus dem zurückgelassenen Vermögen der Auswanderer finanzierte deutsche Exporte in die neuen Heimatländer der jüdischen Auswanderer unterstützen.
ellauri341.html on line 332: Im August 1933 kam es zu einem entscheidenden Treffen im Reichswirtschaftsministerium. Von jüdischer Seite waren die Hanotea (Sam Cohen, Moses Nachnes), Arthur Ruppin (später Leiter der deutschen Abteilung der Jewish Agency), Eliezer Sigfried Hoofien von der Anglo-Palestine Bank in Tel Aviv und die Vertreter der ZVfD (Georg Landauer, Siegfried Moses) zugegen. Man einigte sich zwar nicht auf die Gründung einer Liquiditätsbank, aber einer Treuhandgesellschaft in Palästina, die den Auswanderern das auf ein Reichsmark-Sonderkonto der Anglo-Palestine Bank und der Bank der Tempelgesellschaft bei der Reichsbank Eingezahlte in Palästina auszahlte und außerdem den Absatz deutscher Exporte übernahm. Die Treuhandgesellschaft erhielt außerdem ein De-facto-Monopol auf solche Vermögensübertragungen jüdischer Auswanderer nach Palästina. Am 28. August 1933 wurde im Runderlaß Nr. 54/1933 des Reichswirtschaftsministeriums der Vertrag in Vollzug gesetzt. Er erhielt den Namen Haʿavara (hebräisch für Übertragung). Die Treuhandgesellschaft in Palästina erhielt den Namen Trust and Transfer Office Haʿavara Ltd. und stand unter Leitung von Werner Feilchenfeld. In Deutschland entstand die Palästina-Treuhandstelle zur Beratung deutscher Juden GmbH (Paltreu) unter Beteiligung der Banken M.M.Warburg & CO (Hamburg), A. E. Wassermann (Berlin) und der Anglo-Palestine Bank in Tel Aviv.
ellauri341.html on line 336: Am 5. November 1933 wurde die Trust and Transfer Office Haʿavara Ltd. eingetragen, quasi als privates Unternehmen. Die Zionistische Weltorganisation billigte auf ihrer Konferenz am 20. August 1935 in Luzern mit Mehrheit den Haʿavara-Abschluss und nahm sogar deren ganze Tätigkeit in eigene Regie.
ellauri341.html on line 338: Die britische Mandatsverwaltung Palästinas verlangte von den Einwanderungswilligen ein Einwanderungszertifikat (Kapitalistenzertifikat) und, damit verbunden, den Nachweis finanzieller Mittel (so genanntes Vorzeigegeld) in Höhe von 1.000 £P pro Kopf, was etwa 8.000 ℛℳ entsprach. Nach den deutschen Devisenbestimmungen – der Reichsfluchtsteuer beschlossen 1931 im Zuge der Weltwirtschaftskrise, offiziell zur Eindämmung von Kapitalflucht bzw. Devisenspekulation, ab 1933 aber instrumentalisiert, um Vermögen auswandernder vor allem jüdischer Deutscher per Steuer zu konfiszieren – wurden von Auslandsüberweisungen hohe Abschläge einbehalten.
ellauri341.html on line 348: In Palästina und im Ausland wurde das Abkommen einzelner jüdischer Organisationen mit dem NS-Regime heftig kritisiert. Auf dem 18. Zionistenkongress 1933 in Prag etwa bezeichnete der Schriftsteller Schalom Asch das Abkommen mit Hitlers Regime als „Verrat am Weltjudentum“. Chaim Arlosoroff, der damalige Verhandlungsführer der Jewish Agency, wurde wahrscheinlich deshalb im Juni 1933 Opfer eines Mordanschlags.
ellauri341.html on line 352: Haim Arlosoroff (23. helmikuuta 1899 – 16. kesäkuuta 1933; tunnetaan myös nimellä Chaim Arlozorov ; heprea : חיים ארלוזורוב ) oli Israelin sosialistinen sionistinen johtaja, Yishuvin johtaja ja Palestinen juutalaisen viraston poliittinen osastonjohtaja Ison-Britannian mandaatin aikana. Vuonna 1933 Arlosoroff murhattiin kävellessään vaimonsa kanssa rannalla Tel Avivissa. Murhaajat oli jotain revisiionisteja.
ellauri341.html on line 369: Hänen salamurhaansa edeltäneiden kuukausien aikana Arlosoroffin into auttaa juutalaisten kansallisen kotimaan perustamisessa vahvistui. Tammikuussa 1933 pidetyssä Mapain työneuvoston kokouksessa Arlosoroff törmäsi voimakkaasti David Ben-Gurionin ja muiden tunnettujen Mapai-johtajien kanssa koskien sitä, pitäisikö sionistien työskennellä Ison-Britannian hallituksen infrastruktuurin puitteissa auttaakseen juutalaisten valtiollisuuden saavuttamisessa. Arlosoroff varoitti kollegoitaan, että jos sionistinen liike jatkaa isolaationistista politiikkaa Britannian hallitsevien viranomaisten kanssa, arabien poliittinen vaikutusvalta lisääntyisi Britannian hallinnossa ja aiheuttaisi juutalaisten oikeuksien kärsimistä Eretz Israelissa.
ellauri341.html on line 371: 8. huhtikuuta 1933 Arlosoroff järjesti historiallisen tapahtuman King David -hotellissa Jerusalemissa Juutalaisviraston puolesta. Lounas, johon osallistuivat Weizmann ja Transjordanin merkittävät arabijohtajat, oli ensimmäinen kerta, kun juutalaiset sionistit ja keskeiset arabit kokoontuivat epäluuloisina yhteen edistämään yhteistyötä näiden kahden ryhmän välillä. Arlosoroff toivoi, että rakentamalla sopimus Transjordanin arabiheikin kanssa poliittisia suhteita pakollisen Palestiinan arabijohtajien kanssa voitaisiin parantaa. Kaikki eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä Arlosoroffin visioon juutalaisten ja arabien yhteistyöstä, eivätkä vaippapäiden mahdollisesta kaxoisnelistyxestä tulevaisuudessa Eretz Israelissa. Lounaan jälkeen arabiradikaalit nuhtelivat avoimesti kokoukseen osallistuneita maltillisia arabeja. Tietyt arabijohtajat pakollisessa Palestiinassa etääntyivät täysin Transjordanian arabivaltuuskunnasta. Erityinen viha kohdistui Transjordanin emiiri Abdullahiin, joka oli Transjordanin suurten alueiden hallitsija, joka oli ottanut johtavan roolin sovittelupyrkimyksissä. Juutalaisten vastustus King David -hotellikokousta kohtaan tuli myös ilmeiseksi, kun uskonnollisen sionismin suurin puolue Mizrachi vaati, että Arlosoroffin tulisi erota asemastaan Juutalaisvirastossa. Jotkut revisionistisen liikkeen radikaalit menivät vielä pidemmälle ja kyseenalaistivat Arlosoroffin oikeuden olla ylipäänsä elävien kirjoissa.
ellauri341.html on line 373: Vuonna 1933 Arlosoroff ja Saksan valtakunnan virkamiehet pitivät Britannian Palestiinan mandaattia mahdollisuuksien maana hyvin erilaisista syistä. Natsijohdon silmissä syrjäinen Britannian hallitsema alue näytti olevan hyvä "kaatopaikka", joka soveltuu eriöimään tuhansia Hitlerin vastaisia juutalaisia pakolaisia maailman poliittiselta areenalta. Lisäksi rahoitussopimus sionistijohtajien kanssa pakolaisten siirrosta auttaisi vahvistamaan Saksan taloutta, johon natsien vastaiset talouspakotteet ovat vaikuttaneet. Arlosoroffille ja muille sionisteille Saksan juutalaisten ja heidän omaisuutensa mahdollinen joukkosiirto Eretz Israelille tarjosi kuitenkin historiallisen tilaisuuden auttaa takaamaan juutalaisen kansankodin tulevan perustamisen pakolliseen Palestiinaan.
ellauri341.html on line 376: Pyrkiessään auttamaan juutalaisia pakenemaan Hitlerin tyranniasta, Arlosoroff kohtasi oman sionistisen liikkeensä revisionistien jyrkän vastustuksen. Vaikka Mapain työväenpuolueen johtajat yrittivät valmistaa tietä sopimukselle Saksan kanssa lieventämällä natsivastaisia tunteita sionistipiireissä, näkyvä revisionistinen johtaja Ze'ev Jabotinsky vastusti heitä jyrkästi. Radiolähetyksessä 28. huhtikuuta 1933 Jabotinsky tuomitsi jyrkästi kaikki mahdolliset sionismin ja Hitlerin väliset sopimukset. (Tästä Jabotinskystä tais olla jo joku paasaus?) Jabotinsky kannatti hitlertyylisessä radiopuheessaan revisionistista foorumia Saksan viennin kansainväliselle taloudelliselle boikotille, ehdottaen lisäksi, että Brittiläisen Palestiinan mandaatin tulisi ottaa boikottipyrkimysten johto.
ellauri341.html on line 386: Haim Arlosoroff murhattiin 16. kesäkuuta 1933, vain kaksi päivää sen jälkeen, kun hän palasi neuvotteluista Saksasta. Hänet tapettiin kävellessä vaimonsa Siman kanssa rannalla Tel Avivissa. Arlosoroffin hautajaiset olivat pakollisen Palestiinan historian suurimmat, ja niissä pörräsi arviolta 70 000 - 100 000 surisijaa. Arlosoroffin kuolema pahensi suuresti poliittisia suhteita sionistisen liikkeen sisällä.
ellauri341.html on line 453: Entgegen gültigem Recht verurteilte das Gericht Hitler schließlich lediglich zur Mindeststrafe von fünf Jahren und stellte dem bereits bewährungsbrüchigen Straftäter sogar die baldige Strafaussetzung in Aussicht. Tatsächlich verbüßte Hitler nur etwa acht Monate Festungshaft. Anfang Januar 1933 wurde Neithardt Präsident am Landgericht Hof. Kurz nach der „Machtergreifung“ der Nationalsozialisten wurde er Anfang September 1933 zum Präsidenten des Oberlandesgerichts München ernannt. Er wurde auch Mitglied des Familienrechtsausschusses der Akademie für Deutsches Recht. Anfang September 1937 wurde Neithardt mit einer persönlichen Dankesurkunde Adolf Hitlers in den Ruhestand verabschiedet. Am 1. November 1941 starb er mit seinem Lebenslauf sehr vergnügt.
ellauri345.html on line 442: Aufgrund seiner jüdischen Herkunft lebte er ab 1933 immer zurückgezogener. Dies hinderte ihn nicht, dem faschistischen Diktator Mussolini im April 1933 ein Exemplar seiner Übertragung von Dantes Divina Commedia zu überreichen.
ellauri345.html on line 637: Arndt oli maaorjan poika Rügenin saarelta, joka silloin kuului Ruotsille, ja kävi haluttomasti koulua Stralsundissa. Hän opiskeli teologiaa Greifswaldissa ja Jenassa tarkoituksena valmistua papiksi. mutta hänestä tuli kuitenkin Greifswaldissa historian professori vuodesta 1806 sekä historian professori Bonnin yliopistossa vuodesta 1818. Greifswald sijaitsee Koillis-Saksassa, Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa. Kaupunki rakennettiin Itämeren eteläiselle rannalle, Rügenin ja Usedomin saarten väliin. Pienet saaret Koos ja Riems ovat osa kaupunkia. Pieni Ryck-joki virtaa vanhan kaupungin lävitse ja laskee vetensä Greifswaldinlahteen. Kokonaisuudessaan kaupungin seutu on suhteellisen tasaista, korkein kohta nousee vain 36 metriin. Greifswaldin yliopistossa (vuodesta 1933 vuoteen 2018 Ernst-Moritz-Arndt-Universität Greifswald) opiskelee noin 13 000 opiskelijaa. Yliopiston suomen kielen oppituoli on koko Saksan vanhin. Suomen kielen opiskelu tapahtuu samassa laitoksessa skandinaavisten kielten kanssa.
ellauri345.html on line 673: Georg Friedrich Daumer oli Nürnbergin turkismestarin poika. Hän kävi Nürnbergin Aegidianumia tai Egidiengymnasiumia, jossa Georg Wilhelm Friedrich Hegel oli tuolloin rehtorina. Vuodesta 1933 lähtien sitä on kutsuttu nimellä Melanchthon-Gymnasium.
ellauri348.html on line 236: Charles Franklin Kettering (29. elokuuta 1876 – 25. marraskuuta 1958), joka tunnetaan myös nimellä Charles Fredrick Kettering oli amerikkalainen keksijä, insinööri, liikemies ja 186 patentin haltija. Hän oli Telkon perustaja ja General Motorsin sähkökäynnistysmoottori ja lyijyllinen bensiini. Yhdessä DuPont Chemical Company, hän oli myös vastuussa freonin kylmäaineen keksimisestä (ozoniaukot, jäähdytys ja ilmastointi). DuPontilla hän vastasi myös Duco -lakkojen ja emalien, ensimmäisten käytännöllisten massa- tuotettujen autojen. Työskennellessään Dayton-Wright Companyn kanssa hän kehitti "virheen" ilmatorpedoon, jota pidetään maailman ensimmäisenä ilmaohjuksena. Hän johti käytännöllisen ja kevyen kaksitahtidieselmoottorit, jotka mullistavat veturin ja raskaita laitteita toimialoilla. Vuonna 1927 hän perusti Kettering Foundationin, "puolueettoman" tutkimussäätiön, ja hänet esitettiin kannessa Time -lehti tammikuussa 1933.
ellauri351.html on line 253: Lewin yhdistettiin usein varhaiseen Frankfurtin koulukuntaan, jonka sai alkunsa vaikutusvaltainen suurelta osin juutalaismarxilaisryhmä Saksan yhteiskuntatutkimuksen instituutissa. Mutta kun Hitler tuli valtaan Saksassa vuonna 1933, instituutin jäsenten piti hajota ja muuttaa Englantiin ja sitten Amerikkaan.
ellauri351.html on line 255: Lewin muutti Yhdysvaltoihin elokuussa 1933 ja sai kansalaisuuden vuonna 1940. Muutama vuosi Amerikkaan muuttamisen jälkeen Lewin alkoi pyytää ihmisiä lausumaan nimensä "Lou-in" eikä "Le-veen", koska sanan virheellinen ääntäminen hänen nimensä amerikkalaiset olivat johtaneet moniin vastaamattomiin puheluihin. Vähän ennen kuolemaansa hän kuitenkin alkoi pyytää oppilaita ja kollegoita käyttämään oikeaa ääntämistä ("Le-veen"), koska hän piti sitä parempana.
ellauri351.html on line 690: Hobsbawm opiskeli Prinz Heinrich- Gymnasium Berlinissä (nykyään Friedrich-List-School), kun natsipuolue tuli valtaan vuonna 1933. Samana vuonna perhe muutti Lontooseen, missä Hobsbawm ilmoittautui St Marylebone Grammar Schooliin. Hänen muuttonsa Saksasta loi väärän uskomuksen, että Hobsbawm oli pakolainen, joka säilyi koko hänen elämänsä, vaikka hän itse asiassa oli syntymästään britti isänsä kansalaisuuden vuoksi.
ellauri353.html on line 580: Huomattakoon, että vuosina 1933-1934 monet tuomitut "sotilasasiantuntijat" - tosin vain ne, joita ei heti ammuttu - vapautettiin rangaistuksensa suorittamisesta (yleensä tarkastamatta tapauksiaan) ja palasivat armeijaan. Suurin osa heistä kuitenkin pidätettiin uudestaan ja ammuttiin vuosien 1936-1938 suuren terrorin aikana..
ellauri364.html on line 117: bog »Søren Kierkegaard, En psykiatrisk-psykologisk studie« (1933) har samlet
ellauri367.html on line 275: Toukokuussa 1933 natsien apulaisfüüreri Rudolf Hess antoi saksalaiselle maahanmuuttajalle ja saksalaisen natsipuolueen jäsenelle Heinz Spanknöbelille valtuudet perustaa amerikkalainen natsijärjestö. Pian tämän jälkeen Spanknöbel loi New Yorkissa sijaitsevan saksalaisen konsulin avulla Ystävien Uuden Saksan yhdistämällä kaksi vanhempaa organisaatiota Yhdysvalloissa, Gau-USA ja Free Society of Teutonia, jotka molemmat olivat pieniä ryhmiä, joissa kussakin oli vain muutama hassu jäsen. FONG toimi New Yorkissa, mutta sillä oli vahva läsnäolo Chicagossa. Miesjäsenet käyttivät univormua: valkoinen paita, mustat housut ja musta hattu, jota koristaa punainen symboli. Naisjäsenillä oli yllään sievä valkoinen pusero ja musta hame.
ellauri367.html on line 277: Spanknöbelin johtama järjestö oli avoimesti natsimielinen, ja se osallistui toimintaan, kuten saksankielisen New Yorker Staats-Zeitungin hyökkäykseen ja natsimyönteisten artikkeleiden julkaisuun ja soluttautumisen muihin ei-poliittisiin saksalais-amerikkalaisjärjestöihin. Yksi Ystävien varhaisista aloitteista oli propagandan avulla vastustaa juutalaisten saksalaisten tavaroiden boikottia, joka aloitettiin maaliskuussa 1933 protestina natsien antisemitismiä vastaan.
ellauri367.html on line 279: Ystävien hallinnasta käydyssä sisäisessä taistelussa Spanknöbel syrjäytettiin sen johtajana, ja myöhemmin hänet karkotettiin lokakuussa 1933, koska hän ei ollut ajoissa rekisteröitynyt ulkomaiseksi agentiksi.
ellauri376.html on line 74: Oliko Tampereella 1933 kääntäjä Jens Hilden se Sara Hildenin adoptiolapsi? Oli takuulla, Jensin tytärkin on Sara. Kenties Jens olikin jonkun Jussi Jänixen Saaralle vaikka Ruåzin reissulla epähuomiossa pukkaama oma lapsi! Sara Hildén os. Saara Kadell oli izekin lehtolapsi Lempäälästä jolla oli sittemmin rättikauppoja Tampereella ja Lahessa. 40-vuotiaana nai parikymppisen juopon maalarin eikä niillä keskenään ollut lapsia. Vain massia ja maalauxia. Sara lähetti Jensin Ruåziin sotalapsexi 1942 ja 1947 se jäikin sinne. Sarasta tuli muotialan liikenainen ja taidemesenaatti. Sen hautakivessä on sitaatti joltain ranu maalarilta joka sanoo että sitten kun taulut ovat joutavia on piru merrassa. Nyze on. Druzhinin Polina ei perustanut Sacksin haalistuneista tauluista joissa oli lehmiä ja rosvoja.
ellauri378.html on line 62: Saksalainen puolustussyyttäjä Hans Rolfe väittää, että syytetyt eivät olleet ainoita, jotka auttoivat tai jättivät huomiotta natsihallinnon. Hän väittää, että Yhdysvallat on tehnyt yhtä pahoja tai pahempia tekoja kuin natsit, kuten Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomarin Oliver Wendell Holmes Jr.:n tuki ensimmäisille eugeniikkakäytännöille; Saksan ja Vatikaanin Reichskonkordat vuodelta 1933, jota natsien hallitsema Saksan hallitus käytti implisiittisenä varhaisena ulkomaisena tunnustuksena natsien johtajuudesta; Josif Stalinin osa vuoden 1939 natsien ja neuvostoliittojen välisessä sopimuksessa, joka poisti viimeisen suuren esteen Saksan hyökkäykseltä ja Länsi- Puolan miehittämiseltä ja aloitti toisen maailmansodan ; sekä Hiroshiman ja Nagasakin atomipommitukset sodan loppuvaiheessa elokuussa 1945.
xxx/ellauri068.html on line 68: The events in Germany since January 30, 1933, when Nazis came to power and declared as their aim the march to the east to capture resourcesand "living space" greatly contributed to it. The USSR realized the enormous importance of the national question and recognized the great role of the country´s history and patriotism in the consolidation of the society. There was mounting criticism of romanization. It was admitted that, in some cases, there had been overreliance on the alphabetical creativity of the linguists,engaged in language construction, which manifested itself in the creation of individual alphabets for numerically very small dialects, as well as in the overly largenumber of letters for some alphabets, in frequent disregard for the practical problemsof language construction and in the exclusive use of the Latin as a possible basis forthe creation of writing for the illiterate peoples, as well as in the insufficient attentionto the use of other alphabets (Novyi alfavit (The New Alphabet), 1934).
xxx/ellauri081.html on line 373: Dennis was born in 1933 in southern Africa. He played tournaments as a youngster, but at age 19, during a Davis Cup tryout in South Africa, he choked on a critical point. After that, his confidence flagged and his playing career stalled. His coach suggested he teach tennis to regain his confidence, and that’s all it took. He had also, as it turned out, found his calling.
xxx/ellauri120.html on line 414: 1930-luvun alussa Nyrki Tapiovaara etsi itseään, tulevaisuus oli epävarma, ja lakitieteiden opiskelukin jäi sivuasiaksi. Syksyllä 1933 isä-Tapiovaara kutsui poikansa takaisin Hämeenlinnaan. Tämän karanteenin aikana Nyrki Tapiovaara löysi elokuvataiteen. Hän kirjoitti niin vakuuttavia elokuva-arvosteluja pieneen Häme-lehteen, että pian hänet kutsuttiin Yleisradion säännöllisten elokuvakatsausten tekijäksi. Syksyllä 1934 hän aloitti myös työn Työväen näyttämön ohjaajana Helsingissä.
xxx/ellauri121.html on line 414: 1933">

Norsut muistavat


xxx/ellauri122.html on line 1094: Vuonna 1933 Capote muutti New Yorkiin äitinsä ja tämän
xxx/ellauri128.html on line 402: Han var son till Hans Gahlin och Selma Andersdotter. Han bodde en lång tid i en villa i Långedrag och var känd för att spritsa fram sina tuschfigurer under nattens mörka timmar. Gahlin debuterade som tidningstecknare 1933 och blev fast anställd vid Dagens nyheter 1937. Som tecknare medverkade han även i Söndagsnisse-Strix, Morgontidningen i Göteborg 1933-19490, Vårt Hem 1935-1940. Gahlin medverkade i 43 år (1932-1975) dagligen med sina karaktäristiska skämteckningar i Dagens Nyheter under vinjetten Salon Gahlin på sidan Namn och Nytt. Han tecknade också serierna Klotjohan (1934-1970) och Fredrik (1934-1973); den senare i Göteborgs Handels- och Sjöfartstidning. Han fick Adamsonstatyetten 1970.
xxx/ellauri128.html on line 411: Reik siirtyi vuonna 1928 Berliiniin ja työskenteli opettajana psykoanalyyttisessa koulutuslaitoksessa. Vuonna 1933 hän joutui pakenemaan kansallissosialisteja Hollantiin ja vuonna 1938 edelleen Yhdysvaltoihin.
xxx/ellauri128.html on line 480: Kreivitär Anna de Noailles kääntyi Kaarlo Sarkian runoherkissä käsissä. Anna de Noailles, kirjailijanimi Mathieu de Noailles, (15. marraskuuta 1876 Pariisi, Ranska – 30. huhtikuuta 1933 Pariisi, Ranska), kreivitär, oli romanialais-kreikkalais-ranskalainen runoilija. Hän julkaisi useita runokokoelmia, kolme romaania ja omaelämäkerran.
xxx/ellauri128.html on line 576: Jean Rostand, né le 30 octobre 1894 à Paris (17e arrondissement) et mort le 4 septembre 1977 à Ville-d´Avray (Hauts-de-Seine), était un écrivain, moraliste, biologiste, historien des sciences et académicien français. Très intéressé par les origines de la vie, il étudie la biologie des batraciens (grenouilles, crapauds, tritons et autres), la parthénogenèse, l´action du froid sur les œufs, et promeut de multiples recherches sur l´hérédité. Avec conviction et enthousiasme, il s´efforce de vulgariser la biologie auprès d´un large public (il reçoit en 1959 le prix Kalinga de vulgarisation scientifique) et d´alerter l´opinion sur la gravité et des problèmes humains qu´elle pose. Considérant la biologie comme devant être porteuse d´une morale, il met en garde contre les dangers qui menacent les humains lorsqu´ils jouent aux apprentis sorciers, comme les tenants de l´eugénisme. Toutefois, Rostand soutient une forme d´« eugénisme 'positif' », approuvant certains écrits d´Alexis Carrel et la stérilisation des personnes atteintes de certaines formes graves de maladies mentales, ce qui fut rapproché, après la guerre, de la loi nazie de 1933, et lui fut reproché dans un contexte où l´eugénisme est une idéologie encore répandue avec des auteurs comme Julian Huxley, premier directeur de l´UNESCO (1946-1948).
xxx/ellauri128.html on line 622: Maureen Patricia Duffy (born 21 October 1933) is an English poet, playwright, novelist and non-fiction author. Long an activist covering such issues as gay rights and animal rights, she campaigns especially on behalf of authors. She has received the Benson & Hedges Medal for her damn long writings.
xxx/ellauri129.html on line 634: Esofagus pseudonyme de Pierre Faillet 1872-1933. Danse Macabre. Vai olixe George? FAGUS 2068 (pseudonyme de Georges Faillet). Né de parents français à Bruxelles le 22 janvier 1872, mort accidentellement à Paris le 9 novembre 1933. Notes biographiques : Il a occupé un emploi à la préfecture de la Seine. Il collabora dès vingt ans aux revues littéraires La Plume, La Revue blanche, La Revue de Champagne, L´occident, le Mercure de France, assuma la direction de la ... Tästä hemmosta ei ole edes nenänpäätä pinnalla. Enintään näppylä ja karva. Un volume in-8, broché, non coupé.
xxx/ellauri129.html on line 714: Meredith sai vuonna 1905 kuningas Edvard VII:n myöntämän Order of Merit -ansiomerkin. Vau! Meredithin tekstejä on antologiassa Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (WSOY 1933). Eikai ne vaan ole Vaakun kokoamia? Maailmankirjallisuuden kultainen kirja on 7-osainen suomalainen kirjallisuusantologia, joka julkaistiin vuosina 1930–1954. Teossarjaan koottiin näytteitä maailmankirjallisuudesta. Sarjan päätoimittajina olivat Rafael Koskimies ja Martti Haavio, ja teoksen kustansi WSOY. Nojaa, yhtä toxisia setämiehiä.
xxx/ellauri129.html on line 744: Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja, selkänimeke Englannin kirjallisuuden kultainen kirja, on vuonna 1933 ilmestynyt englanninkielisen kirjallisuuden antologia. Se kuuluu eri kielistä kirjallisuutta esittelevään sarjaan Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Teoksen on toimittanut ja kirjailijaesittelyt kirjoittanut Eino Railo. Kirjan on vuonna 1933 kustantanut WSOY. Esipuheessa Railo toteaa:
xxx/ellauri157.html on line 567: Martin Buber war von 1924 bis 1933 – zunächst als Lehrbeauftragter, später als Honorarprofessor für jüdische Religionslehre und Ethik – an der Universität Frankfurt am Main tätig. Er legte die Professur 1933 nach der Machtübernahme Hitlers nieder, um einer Aberkennung zuvorzukommen. Danach wirkte er am Aufbau der Mittelstelle für jüdische Erwachsenenbildung bei der Reichsvertretung der Deutschen Juden mit, bis diese ihre Arbeit einstellen musste. Noch vor dem Novemberpogrom 1938 emigrierte Buber nach Israel. Zeitlebens stand Martin Buber in Kontakt mit Persönlichkeiten aus allen Bereichen des geistigen Lebens, darunter auch zahlreichen Literatinnen und Literaten wie Margarete Susman, Hermann Hesse, Arnold Zweig, Thomas Mann oder Franz Kafka. Dabei scheute er auch vor kontroversen Auseinandersetzungen nicht zurück.
xxx/ellauri167.html on line 608: Robert Joseph Shea (February 14, 1933 – March 10, 1994) was an American novelist and former journalist best known as co-author with Robert Anton Wilson of the science fantasy trilogy Illuminatus!. It became a cult success and was later turned into a marathon-length stage show put on at the British National Theatre and elsewhere. In 1986 it won the Prometheus Hall of Fame Award. Shea went on to write several action novels based in exotic historical settings.
xxx/ellauri168.html on line 182: X-Filesin innovaatio oli että naisosan esittäjä oli mikimpi kuin sen hessumainen aisapari. Sekin oli aika pelottavaa. Ehkä ensimmäinen tarkka kuvaus "harmaista" on ruotsalaisen Gustav Sandgrenin vuonna 1933 nimimerkillä Gabriel Linde julkaisemassa nuorille suunnatussa tieteisromaanissa Tuntematon vaara (ruotsinkielinen alkuteos Den okända faran): "Hän huomasi, etteivät nuo olennot muistuttaneet mitään ihmisrotua. He olivat lyhyitä, lyhyempiä kuin keskimitan japanilaiset, heidän päänsä oli hyvin iso ja kalju, otsa voimakas, nelikulmainen, nenä ja suu hyvin pienet ja leuka heikko.
xxx/ellauri169.html on line 106: Toinen väärä profeetta oli Jerry Falwell (11. elokuuta 1933 Lynchburg (suom. Lynkkauslinna), Virginia – 15. toukokuuta 2007 Lynchburg, Virginia). Jerry oli yhdysvaltalainen baptistipastori ja tv-evankelista, joka perusti vuonna 1979 Moral Majority -järjestön (suom. Moraalinen enemmistö). Falwell oli keskeinen hahmo yhdysvaltalaisen kristillisen oikeiston synnyssä ja sen nousussa merkittäväksi poliittiseksi tekijäksi.
xxx/ellauri170.html on line 1113: George Robert Stow Mead (22 March 1863 in Peckham, Surrey – 28 September 1933 in London) was an English historian, writer, editor, translator, and an influential member of the Theosophical Society, as well as the founder of the Quest Society. His scholarly works dealt mainly with the Hermetic and Gnostic religions of Late Antiquity, and were very exhausting.
xxx/ellauri178.html on line 51: Matti Antero Salo (12. joulukuuta 1933 Tampere – 1. joulukuuta 2017 Espoo) oli suomalainen elokuvakriitikko ja -tutkija. Hän työskenteli Suomen elokuva-arkistossa (Kavi) vuoteen 1998, jolloin hän jäi eläkkeelle.
xxx/ellauri179.html on line 292: His works were burnt in the bonfire in Berlin on May 10, 1933 as being a monument of modern decadence. That was a major proof of the writer’s significance and a step toward world fame.
xxx/ellauri202.html on line 198: He spent most of his time there wandering around ‘the less salubrious districts of the city’, noticing (relative to Paris) the many prostitutes of both sexes and the ready availability of pornography. Encouraged by such reports, André Gide visited Berlin no fewer than five times in 1933. He, too, was delighted by, and seriously interested in, what he found there, although he did concede to Robert Levesque that Paris itself was slowly becoming more Berlin-like even if at the same time (to use that most erotically evocative of geographical terms) more ‘southern’. The two writers coincided in Berlin in October, Gide arriving for a fortnight, Martin du Gard for five weeks. They did their best to avoid each other on their forays into the sexual underworld, but always dutifully compared notes on what they had seen and experienced.
xxx/ellauri202.html on line 208: « Je voudrais surtout ressusciter l'atmosphère du temps. L'agitation pacifiste internationale, autour de Jacques ; la vie bourgeoise, autour d'Antoine », écrit l'auteur à son collegue homophile et ami André Gide en 1933: dès lors « on passe de la fresque sociale à la fresque historique».
xxx/ellauri202.html on line 419: In 1933, the London Daily Mirror published a picture of a gravestone in a Jewish cemetery in Bucharest inscribed with some Hebrew characters and the name Adolf Hitler, but this Bucharest Hitler could not have been the Nazi leader’s grandfather. At the time, though, this picture sufficiently worried Hitler that he had the Nazi law defining Jewishness written to exclude Jesus Christ and himself.
xxx/ellauri208.html on line 432: Kärkkäisen magneettimedia peukuttaa distributismia, oik. korporatismia. Distributismia mukailevaa talouspolitiikkaa alettiin noudattamaan 30-luvulla niin fasistisessa Italiassa kuin kansallissosialistisessa Saksassakin. Lopputuloksena Saksassa koettiin ihmiskunnan merkittävin taloudellinen nousu ja hyvinvoinnin lisääntyminen uskomattoman lyhyessä ajassa. Tämän yksityispankkien kahleista irtautumisen seurauksena kansainvälinen juutalaisyhteisö julisti Saksalle sodan vuonna 1933, mikä lopulta johti myöhemmin toisen maailmansodan syttymiseen. Distributismin kohtalon koki myös englantilaisen insinöörin Clifford Hugh ”C. H.” Douglasin talousteoriat ja kansanluottomalli (Social Credit). Douglasin mallissa tyrmättiin yksityinen pankkitoiminta ja todettiin rahan olevan tuotantoa ohjaava informaation väline eikä pelkkä vaihdonväline. Sysmän Osuuspankki näkyy lopettelevan, tiesi Sysmän tyrnävä blondi kirjastonhoitaja kertoa. Social Credit –mallia muun muassa USA:ssa, Englannissa ja Italiassa kamppanjoineet Douglas ja hänen yhteistyökumppaninsa runoilija ja filosofi Ezra Pound leimattiin sodan jälkeen antisemitisteiksi ja jopa mielenvikaisiksi.
xxx/ellauri228.html on line 568: Charles Parsons (philosopher) (born 1933), professor in the philosophy of mathematics at Harvard University
xxx/ellauri230.html on line 137: Ramstedtin vanhemmat olivat konetyömies Gustaf Adolf Ramstedt ja Edla Mathilda o.s. Holmberg. Perheessä oli yksitoista lasta, joista tunnettuja ovat myös laulaja, säveltäjä ja näyttelijä Rafael ”Rafu” Ramstedt (1888–1933) ja kansanedustaja Emanuel ”Manu” Ramstedt (1881–1960).
xxx/ellauri230.html on line 204: MIJAZAŬA Kenĝi (japane: 宮沢賢治 [Mijazaŭa Kenĝi], (27-a de aŭgusto 1896 - 21-a de septembro 1933) estis poemisto, verkisto de fabeloj pro infanoj kaj li estis esuperantisto. Hobie li estis pentristo, muzikisto kaj mineralogo. En 1926 li lernis Esuperanton, kaj lia renkonto kun esuperantisto, finna ambasadoro Gustaf John Ramstedt, rezidanta en Japanio akcelis lian emon lerni ĝin.
xxx/ellauri231.html on line 369:

Millä lihaxilla Ivan Bunin pääsi pokkaamaan Noobelin 1933">1933?


xxx/ellauri231.html on line 412: 1920- ja 1930-luvuilla Buninia pidettiin bolshevismin romahtamista odottavan ulkomaalaisten sukupolven moraalisena ja taiteellisena edustajana. Hän oli elävien venäläisten kirjailijoiden joukossa arvostettu vanhempi henkilö Tolstoin ja Tšehovin perinteelle uskollisena. Hänestä tuli ensimmäinen venäläinen, joka voitti Nobelin kirjallisuuden palkinnon, joka myönnettiin hänelle vuonna 1933 "venäläisen klassisen proosan perinteiden seuraamisesta ja kehittämisestä siveellä ja taidokkaalla". Per Halstroem pani juhlapuheessaan merkille palkitun runollisen lahjan. Bunin puolestaan ​​ylisti Ruotsin Akatemiaa maanpaossa olevan kirjailijan kunnioittamisesta. Puhuessaan Akatemialle hän sanoi:
xxx/ellauri232.html on line 117: Under mellankrigstiden och senare formulerades en uppsjö av psykologiska och sociologiska ”teorier” om fascism. Wilhelm Reich hävdade i sin Massenpsychologie des Faschismus (1933) att nyckeln till fascismen låg i det borgerliga samhällets undertryckande av sexualiteten. Varför vissa samhällen förblev oberörda förklarades inte. Vilka då? Inte britterna, men kanske det hjälpte att britter är högklassiga runkare.
xxx/ellauri232.html on line 133: Payne menar att Griffins definition saknar centrala element som måste ingå i en fascismdefinition, exempelvis våldsanvändningen och den paramilitära organisationsformen. Griffins definition av fascismen är närmast godmodig, ja oförarglig. Den är heller inte konsensuell i vetenskapen. Det är bara något han påstår. Att han tas upp i detta sammanhang beror på att han i Sverige fått en särskilt aktualitet genom sin lärjunge Henrik Arnstad, som under hänvisning till Griffin hävdat att Sverigedemokraterna är ett fascistiskt parti. Genom att statsminister Stefan Löfven i ett pressat ögonblick påstod att Sverigedemokraterna var ett fascistiskt parti och hänvisade till Arnstad, har denna tolkning fått ett slags officiell sanktion. Fascismen i Sverige som under mellankrigstiden inte lyckades komma över 1 procent-nivån i valet 1936 skulle nu samla nära 13 procent av den svenska valmanskåren? Well NSDAP got 1/3 of the vote on 1932. In 1933 they got 9/10, being the only option left.
xxx/ellauri250.html on line 164: This is not a movie for the masses. It is, however, a small film about real life hardships and their tragic consequences. While the dialogue and careful pacing befits the original novel, the film sometimes drags because of it. Towne has not given us the great American love story, but he has presented us with a captivating view of 1933 Los Angeles and a tale of romance that involves us in the plight of the characters.
xxx/ellauri250.html on line 818: Larry King (born Lawrence Harvey Zeiger; November 19, 1933 - January 23, 2021) was an American television and radio host, whose awards included 2 Peabodys, an Emmy and 10 Cable ACE Awards. Over his career, he hosted over 50,000 interviews. King was born and raised in New York City to Jewish parents who immigrated to the United States from Belarus in the 1930s. Olixillä jotkut henxelit? Tämäkin heppu on mulle tuiki tuntematon, nevö hööd. Oli sillä.
xxx/ellauri273.html on line 206: (Kumottu 5. joulukuuta 1933 21. lisäyksen kautta) 18. joulukuuta 1917 16. tammikuuta 1919 1 vuosi,
xxx/ellauri273.html on line 208: 20.Muuttaa päivämäärät, jolloin presidentin ja varapresidentin sekä kongressin jäsenten toimikausi alkaa ja päättyy, 20. tammikuuta ja 3. tammikuuta. Todetaan, että jos valittu presidentti kuolee ennen virkaanastumistaan, valittu varapresidentti on vihittävä presidentiksi. 2. maaliskuuta 1932 23. tammikuuta 1933
xxx/ellauri273.html on line 209: 21.Kumoaa 18. lisäyksen ja tekee liittovaltion rikokseksi päihdyttävien alkoholijuomien kuljettamisen tai tuomisen Yhdysvaltojen osavaltioihin ja alueisiin, joissa se on laissa kiellettyä. 20. helmikuuta 1933 5. joulukuuta 1933
xxx/ellauri280.html on line 179: Monet ovat kirjoittaneet Israelista ja sen historiasta, kuten Pasi Turunen ”Israel Jumalan silmäterä, maailman silmätikku” (Kuva ja Sana 2017), Rony Smolar ”Täällä Rony Smolar, Jerusalem” (Aikamedia 2017). Ester Toivonen-Siirala on kirjoittanut Israelin matkaoppaan ”Israelissa tapahtui” (Kuva ja Sana 1970), josta tämä lainaus: ”Joskus kuulee vielä sanottavan, että kibutsi on jäljitelmä kolhoosista. Se on kyllä erehdys, sillä kibutsi on täysin vapaaehtoinen ja itsenäinen yhteistalous. Se ei ole valtion synnyttämä ja ylläpitämä kuten kolhoosi.” Ester Toivonen-Siiralan tunnemme siitä, koska hän voitti ylähampaisesti Miss Suomi -kilpailun 1933 ja oli tönkkö elokuvanäyttelijä. Esteristä lilsää tuonnempana.
xxx/ellauri280.html on line 184: 19338">

Alexei Isajevizin päivä


xxx/ellauri280.html on line 491: Missivuodet tai mikään julkisuus ei sekoittanut Ester Toivosen elämää, sillä hän oli tutustunut tulevaan aviomieheensä jo 1933 Miss Suomena, tosin vielä Göstan titteliin koskematta. Vaikka Helvi Hämäläinen suhtautui kriittisesti serkkuunsa, metsänhoitaja Siirala sai hänen varauksettoman tunnustuksensa: uskollinen ja jalo koiro. Siirala eli Esterin kuoltua vielä 10v iloisena leskenä.
xxx/ellauri281.html on line 197: Malkin, AI (2012). "Rehbinderin vaikutuksen säännöllisyydet ja mekanismit". Colloid Journal. 74 (2): 223-238. doi: 10.1134/S1061933X12020068.
xxx/ellauri287.html on line 568: Valokuvia ovat vielä: Libanonin setrit, Kalat Simanin basilikan rauniot, Krak de Chevaliers (länsitornit), Vaspasionin ja Tituksen merkintä tunnelissa sekä leikkaus ja tunneli, Selucas; Margabin linnan vallit, kylpylä, Hama (Syyria); Jablehin moskeija, sulttaani Ibrahimin moskeija ja kirkollisen kaupungin portti, Tartus (Syyria); John Whiting, Grace Whiting, yksi heidän pojistaan ​​(?) ja lapsi; uudelleenesitys roomalaisten sotilaiden hyökkäyksestä Jerusalemiin, Jerusalemin YMCA:n pääsisäänkäynti Dr. John Raleigh Mott, Lord ja Lady Allenby (1933-1934); Arabit jauhamassa ateriaa ja ratsastamassa, Jerusalemin 21. piiritys (22. lokakuuta 1938), "Tommies" vartioi Damascus Gatessa, American Colony -asunnossa ja Sea of ​​Galilea Scot´s Mission Hospital, Tiberias.
xxx/ellauri296.html on line 341: Apu on vuonna 1933 perustettu, viikoittain ilmestyvä A-lehtien perhe- ja yleisaikakauslehti. Apu perustettiin lamavuonna 1933 työttömien avustamiseksi. Lehden perustivat Aune ja Yrjö Lyytikäinen. Ensimmäinen numero ilmestyi 19. helmikuuta 1933 ja myytiin loppuun saman päivän aikana. Lehden myyjinä oli vain työttömiä. Se oli maattomien työläisten ja työttömien maalaisten Iso Numero.
xxx/ellauri298.html on line 349: Wilhelm Reich ( / r aɪ x / RYKHE, saksa: [ˈvɪlhɛlm ˈʁaɪç] ; 24. maaliskuuta 1897 – 3. marraskuuta 1957) oli itävaltalainen lääketieteen tohtori ja psykoanalyytikko, Sigmund Freudin jälkeisen toisen analyytikkopolven jäsen. Useiden vaikutusvaltaisten kirjojen kirjoittaja, The Impulsive Character (1925), The Function of the Orgasm (1927), Character Analysis (1933) ja The Mass Psychology of Fascism (1933), hänestä tuli yksi radikaaleimmista hahmoista. psykiatrian historiassa.
xxx/ellauri304.html on line 204: Suomenkielisessä Raamatussa kirjan nimi on vuoden 1933 käännöksessä Korkea veisu, vuoden 1992 käännöksessä sen sijaan Laulujen laulu. Aivan persettä.
xxx/ellauri304.html on line 319: Warren Burton Murphy (13. syyskuuta 1933 – 4. syyskuuta 2015) oli amerikkalainen kirjailija, tunnetuin Puuntuhooja -sarjan luojana, johon perustui elokuva Remo Williams: Seikkailu alkaa. Remo Williams: Seikkailu alkaa, julkaistu myös nimellä Remo: Aseeton ja vaarallinen, on vuoden 1985 yhdysvaltalainen toimintaseikkailuelokuva, jonka on ohjannut a guy named Hamilton. Elokuvassa esiintyivät Retu Hoidokki, Joel Halla-aho, J.A. Pronto, Wilford Lieriö ja Kate Mulkero.
xxx/ellauri304.html on line 647: I am proud that I never got to be as much as mediocre. Perfect is the enemy of good. (Oh, shut up, liberal, Who asked you?) I also worked with Clint on Lala land. It was great, and so was Clint. Steps is a book by a Polish-American writer Jerzy Kosiński (1933-1991, nee Lewinkopff, luopio, vsta 1957 loikkari), released in 1968 by Random House. The work comprises scores of loosely connected vignettes or short stories, which explore themes of social control and alienation by depicting scenes rich in erotic and violent motives. It was no longer recognized by any literary agent in the eighties. Random House turned it down with a form rejection letter. Well maybe it was a piece of shit to start with.
xxx/ellauri307.html on line 492: 1933_jpg.jpg" />
xxx/ellauri307.html on line 494: 1933 Pajupuron Murronjoessa kastetilaisuus kastajana Vilho Soininen ( kuva Saarijärven museon/Liisa Suomäki)
xxx/ellauri329.html on line 526: Anatoli Rybakov (oikea sukunimi Aronov) syntyi juutalaisen insinöörin perheeseen. Koulun jälkeen hän opiskeli Moskovan liikenneinsinööri-instituutissa. Rybakov pidätettiin vuonna 1933 ja tuomittiin kolmen vuoden karkotukseen Siperiaan syytettynä neuvostovastaisen propagandan levittämisestä. Kärsittyään rangaistuksensa hän työskenteli eri puolilla Neuvostoliittoa. Rybakov osallistui toiseen maailmansotaan, sai ylennyksen upseeriksi ja pääsi eroon rikosmerkinnästään. Syntyi pohjois-Ukrainassa Tshernihivissä Olkkarin ikäisenä 1911, kuoli New Yorkissa 1998 11 vuotta vanhempana. Olikohan sittenkään ihan syyttä tuomittu. Minun mummoni mies teloitettiin ennen sotaa. "En sure Vasjaa, syystä vangizivat. Kieli lauloi liikaa."
xxx/ellauri337.html on line 121: Lenis Vater Hubert Gruyten ist Bauunternehmer. Bis 1933 operiert er hart an der Grenze zum Konkurs, dann geht es steil bergauf: Er verdient viel Geld am Bau des Westwalls. Dabei sind sich alle einig, dass er fachlich unbegabt ist. Er ist jedoch ein guter Organisator, furchtlos, vielleicht größenwahnsinnig. Er traut seiner Tochter trotz der schulischen Probleme viel zu. Wen er allerdings mit Bildung geradezu vollstopft, das ist sein Erstgeborener Heinrich Gruyten. Diesem will er den Krieg ersparen, doch der Junge, der mit seinem Vater ständig Streit hat, zieht diesem zum Trotz ins Feld und schickt Briefe mit Zitaten aus militärischen Texten nach Hause. 1940 stirbt der hochgebildete Heinrich einen sinnlosen Tod: Er und sein Vetter Erhard Schweigert werden wegen Fahnenflucht und Waffendiebstahls erschossen. Damit wird Leni zur „platonischen Witwe“: Sie wäre reif für Erhard und die Liebe gewesen und fieberte ihrem ersten Mal entgegen, draußen in freier Natur im Heidekraut. Der hochsensible Erhard hatte sie angebetet und ihr kühne Gedichte geschrieben, doch ansonsten waren beide so schüchtern, dass sie über ein paar Tänze nicht hinausgekommen waren, bevor der Tod Erhard holte. Leni fällt in tiefe Trauer.
xxx/ellauri356.html on line 386: Susan Sontag, alun perin Rosenblatt, (16. tammikuuta 1933 – 28. joulukuuta 2004 New York) oli yhdysvaltalainen kirjailija, esseisti ja ihmisoikeusaktivisti.
xxx/ellauri357.html on line 436: 1933x2605.jpg" width="70%"/>
xxx/ellauri363.html on line 754: Nuorena teini-ikäisenä toinen maailmansota vaikutti Jyrkiin syvästi. Lukion valmistumiseen asti Habermas asui Gummersbachissa Kölnin lähellä . Hänen isänsä Ernst Habermas oli Kölnin teollisuuspamppuja. Jyrki kuvaili häntä osuvasti natsien kannattajaksi ja vuodesta 1933 natsipuolueen NSDAP:n jäseneksi. Jyrki itse oli Jungvolkführer, saksalaisen Jungvolkin johtaja, joka kuului Hitlerjugendiin. Aika noloa. Hänet kasvatettiin vankkumattomassa protestanttisessa miljöössä, sillä hänen isoisänsä oli Gummersbachin seminaarin johtaja. Hän suoritti filosofian tohtorin tutkinnon Bonnissa vuonna 1954 väitöskirjalla, jossaa kirjoitettiin absoluutin ja "absoluutin" välisestä konfliktista Schellingin ajattelussa, Jakkoh-Hintikka sentään todisti jotain 2. kl logiikan ilmaisuvoimasta. Habilitaatiovaiheessa tuli riitaa Horkheimerin kanssa Frankfurtin koulussa, ja Jyrki painui iänikuiseen Marburgiin. Hannu-Jori hommasi sille henk.koht. ylim. professorin paikan Heidelbergistä. 1964 Jyrki kosti Horkheimerille potut pottuina ja vei sen tyhjentämän tuolin Frankfurtin koulussa.
179