ellauri001.html on line 1908:

Mut pantiin pyrkimään 1862623448585">Norssiin, peruskouluun Saarssonien.

ellauri002.html on line 528: (18628135914758" data-nimi="Leskinen Juice">Juice Leskinen)
ellauri033.html on line 170: Né en 1862 à Charmes en Lorraine, Maurice Barrès a huit ans en 1870 et jamais il n´oubliera l´humiliation de la défaite et de l´occupation : « C´est persuasif pour toujours, écrira-t-il vers la fin de sa vie, d´avoir vu dans sa huitième année une troupe prussienne entrant sur un air de fifre dans une petite ville française. »

ellauri033.html on line 1135: Nommé, le 11 janvier 1862, professeur d´hébreu au Collège de France où il succède à Étienne Quatremère, il est suspendu quatre jours après sa leçon inaugurale pour injure à la foi chrétienne et remplacé dans sa chaire d´hébreu le 11 juin 1864 en raison de sa Vie de Jésus, ouvrage sur Jésus de Nazareth jugé sacrilège. L´érudit Salomon Munk lui succède à cette chaire.
ellauri033.html on line 1152: 1862">

Bashkiireja

ellauri033.html on line 1163: Auguste Maurice Barrès (19. elokuuta 1862 Charmes-sur-Moselle – 5. joulukuuta 1923 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija, tyhjäntoimittaja ja poliitikko, joka vaikutti ranskalaisen nationalismin pahentumiseen Saxan-Ranskan sodan turpasaunan jäljiltä. Uudestaan olis tullut turpaan Fifille maailmansodissa saxanpaimenkoiralta ellei ois apuun tullut anglosaxiboxeri ja transatlanttinen buldoggi. Räyh räyh! Vuh! Uyyylll! Koirat ärisevät toistensa turkissa.
ellauri037.html on line 717: Luki Klopstockin Sturm und Drang tuubaa opiskeluaikana. Sit Plutarkosta, Shakespearea, Voltairea, 186259846688" data-nimi="Rousseau Jean-Jacques">Rousseauta und Goethea. 10v vanhempi Goethe piti jolppia eka kilpailijana, niillä oli riitaakin. Mut kyl niistä sitten 1794 tuli kavereita vuosikymmenexi. Schiller kuoli 45-vuotiaana tubiin 1805. Goethe suri kovasti, kuoli puolixi. Jatkoi paskanjauhantaa puoliteholla, runokone kävi enää yhdellä pytyllä. Pitkään kyllä vielä prutkutti, vuoteen 1832.
ellauri042.html on line 708: During repeated trips to many European cities in the years 1862–1865, Dostoevsky got to know the complacence and arrogance of the aristocratic European ‘Bourgeoisie’. These experiences strengthened his slavophilic attitude and explain his xenophilia.
ellauri049.html on line 365: Etevä Baudelaire-tutkija Claude Pichois otaxuu, että Baudelaire lakkasi olemasta oma izensä jo vuoden 1862 jälkeen, jolloin se tunsi yllään mielipuolisuuden siipien havinan. On myönnettävä, että runoilijakaan ei ole immuuni fysiologisten komplikaatioiden vaikutuxelle. Lukijassa nousee vastarinta, hän kieltäytyy hyväxymästä kryptoniitin vaikutusta, hän ärtyy; hän kokee izensä runoilijaparan suojelijaxi. Mutta voi! Runoilija, siinä missä kuka tahansa muukin, on vain apina, joka on aina altis sairauden seurauxille. Baudelairen Belgia-viha on vain maniaa, jonka syfilixen eteneminen on aiheuttanut ja joka on juurtunut muutenkin kuluttavan elämän, lähinnä alkoholin, rappeuttamaan ruumiseen.
ellauri055.html on line 970: Teuvo Pakkala (alun perin Teodor Oskar Johaninpoika Frosterus, 9. huhtikuuta 1862 Oulu – 7. toukokuuta 1925 Kuopio) oli suomalainen kirjailija. Pakkala lasketaan 1880–1890-lukujen realisteihin, ja häntä on usein nimitetty myös naturalistiksi. Onkohan se isotissiselle Janinalle sukua? Ei kai, sehän olikin Frostell, nyttemmin Fry. And bring some shit for my Fry.
ellauri065.html on line 179: ... että Claudette Colbert, joka voitti vain Parhaan naispääosan Oscar-palkinto varten Tapahtui eräänä yönä (juliste kuvassa), yksityisesti nimeltään elokuva "pahin kuvan maailmassa"? ... että vuoden 1958 Libanonin presidentinvaalit pidettiin aseellisen kapinan aikana, kun kansakuntaan oli sijoitettu 10000 Yhdysvaltain sotilasta ? ... että kiinalainen cosplayer Liyuu on myös anime- muusikko? ... että urospuolinen merihämähäkki Propallene longiceps kuljettaa hedelmöitettyjä munia rannekkeen kaltaisissa massoissa käärittyinä jalkojensa ympärille? ... että MLS Cup 2020 -pelissä on Seattle Sounders FC neljännen kerran viiden vuoden aikana? ... että Elsa-Brita Nordlund, Ruotsin ensimmäinen lastenpsykiatri, kannatti hoidon inhimillistämistä lastensairaaloissa? ... että kirjojen ja televisiosarjojen otsikkona lainataan vuoden 1840 kappaleen " Kein schöner Land in dieser Zeit " rivi, jossa väitetään, ettei kukaan maa ole kauniimpi ja jonka tekijä esittelee Volksliedinä ? ... kun hänet nimitettiin Georgetownin yliopiston presidentiksi, Gerard J. Campbellia kuvattiin " Ivy League Catholic" "uudeksi roduksi "? Arkistoi Aloita uusi artikkeli Nimeä artikkeli Uutisissa COVID-19- pandemia Tauti Virus Sijainnin mukaan Vaikutus Rokotteet Portaali Nana Akufo-Addo vuonna 2020 Nana Akufo-Addo Nana Akufo-Addo (kuvassa) valitaan uudelleen toiseksi toimikaudeksi Ghanan presidentiksi . Moottoriurheilussa Sébastien Ogier ja Julien Ingrassia voittavat MM-rallin, kun taas Hyundai voittaa valmistajien tittelin. Hayabusa2 palauttaa asteroidista162173 Ryugukerätyt näytteet onnistuneestimaahan. Zdravko Krivokapić aloitti tehtävänsä Montenegron pääministerinä ja tuli ensimmäiseksi itsenäiseksi tehtäväksi. Käynnissä : Intian maanviljelijöiden mielenosoitus Tigray-konflikti Viimeaikaiset kuolemat : UA Khader Iman Budhi Santosa Astad Deboo Raymond Hunter Stanley Smith Manglesh Dabral Nimeä artikkeli Tänä päivänä 13. joulukuuta : Haile Selassie Haile Selassie 1862 - Yhdysvaltojen sisällissota : unionin joukkojen alle Ambrose Burnside kärsi vakavia tappioita vakiintuneiden Konfederaation puolustajiin klo fredericksburgin taistelu Virginiassa. 1928 - Amerikkalainen Pariisissa, George Gershwinin jazziin vaikuttava orkesteriteos, kantaesitettiin Carnegie Hallissa New Yorkissa. 1960 - With Haile Selassie (kuvassa), keisari Etiopiassa, pois maasta, neljä salaliittolaiset järjesti vallankaappauksen yritys asentaa kruununprinssi Asfaw Wossen uudeksi keisari. 1982 - Pohjois-Jemenissä iski 6,2 M w: n rekisteröity maanjäristys, jossa kuoli noin 2800 ihmistä. Paul Speratus ( s. 1484) Mary Todd Lincoln ( s. 1818) Dora Marsden ( s. 1960) Lisää vuosipäiviä: 12. joulukuuta 13. joulukuuta 14. joulukuuta Arkistoi Sähkopostilla Luettelo päivistä vuodessa
ellauri093.html on line 742: Matti Antinpoika Tarkkanen syntyi päivä kuukausi 1862, paikassa syntymäpaikka, henkilöille Antti Mikonpoika Tarkkanen ja Maria Joosepintytär Tarkkanen (o.s. Kestikievari).
ellauri095.html on line 269: Kristina-sisko kirjotti 1862 tollasen "kun olen kuollut" runon kuten teki Rumi. Sellaiset tuppaavat olemaan narsistisia. Se askarruttaa runoilijoita tosi paljon. On vaikea uskoa ettei maailma tunnu miltään ja että se jatkaa menoaan maailmansubjektin irrottua kantimista kuin päätön kana.
ellauri095.html on line 402: 1840-luvun lopulla Rossetti alkoi näyttää maalauksiaan ja tapasi vuonna 1850 Elizabeth Eleanor Siddalin, "Lizzien", joka oli silloin 16- tai 17-vuotias. Lizziestä tuli Rossettin malli ja lopulta hänen vaimonsa. Menetettyään lapsen hän teki itsemurhan vuonna 1862; jo masentunut, hänen kuolemansa työnsi Rossettin syvempään melankoliaan. Viimeisenä kunnianosoituksena Rossetti asetti runojensa käsikirjoituksen vaimonsa hautaan, päätöstä hän myöhemmin katui. Rossetti päätti vuonna 1869 julkaista runokokoelman, ja lokakuussa hän palkkasi Charles Augustus Howellin ja muut kaivamaan käsikirjoituksen vaimonsa haudasta. Rossettin tuotantovuosi ei ollut ilman varjojaan: hänen vuoden 1892 omaelämäkerraisissa muistiinpanoissaanWilliam Bell Scott kertoi, että vierailunsa aikana Skotlannissa Rossetti osoitti pelkoa pepussa, jonka hän tunsi sisältävän kuolleen vaimonsa hengen.
ellauri095.html on line 518: The motif of the singing bird appears again in Gerard’s “Spring” (1877): “and thrush/Through the echoing timber does so rinse and wring/The ear, it strikes like lightnings to hear him sing.” The father’s attempt to represent what it is like to live in a bird’s environment, moreover, to experience daily the “fields, the open sky, /The rising sun, the moon’s pale majesty; /The leafy bower, where the airy nest is hung” was also one of the inspirations of the son’s lengthy account of a lark’s gliding beneath clouds, its aerial view of the fields below, and its proximity to a rainbow in “Il Mystico” (1862), as well as the son’s attempt to enter into a lark’s existence and express its essence mimically in “The Woodlark” (1876). A related motif, Manley’s feeling for clouds, evident in his poem “Clouds,” encouraged his son’s representation of them in “Hurrahing in Harvest’ (1877) and “That Nature is a Heraclitean Fire”(1888).
ellauri100.html on line 678: Rusetin kuuluisin kokoelma, Menninkäisten marketti ja muita runoja, ilmestyi 1862, kun se oli 31. Se sai laajaa kiitosta ja teki siitä aikansa toisexi etevimmän NAISrunoilijan (paitzi Elizabeth Käsiasetta). Epäilyttävät homot ja väpelöt Hopkins, Swinburne ja Tennyson kiitti sitä, ja kun Käsiase (Elizabeth Barrett Browning) vihdoin ymmärsi kuolla 1861 se pääsi kalifixi kalifin paikalle. Kokoelman nimiruno on 1 Rusetin parhaiten tunnettuja. Vaikka siinä on nähtävästi kyse 2 siskon huonoista kokemuxista menninkäisten kaa, kriitikot on saaneet selville, että sen voikin tulkita useillakin tavoilla, eli se on moniteholääke, polyvalentti! Se vois olla allegoria kiusaajista (menninkäiset ois niinku Jari Sairasvyön "kiusoja"!) ja pelastavasta salvasta, tai size vois olla kommentaari Viktorian sukupuoliroolista ja naistoiminnsta, tai sit eroottisesta halusta ja yhteiskunnallisesta lunastuxesta (whatever that is).
ellauri135.html on line 210: After the Crimean War ended, Nikolai Vasilyevich went to the Caucasus where he witnessed the capture and arrest of Imam Shamil. He then traveled to Italy as a correspondent of The Russian Messenger to report on the progress of Giuseppe Garibaldi's army. He spent 1860-1862 traveling through Syria, Palestine, and Egypt. As the January Uprising in Poland began Nikolai Vasilyevich went to Warsaw as a correspondent for the Saint Petersburg magazine Vedomosti and stayed there for the rest of his life, teaching Russian language and literature at Warsaw University beginning in 1868, then editing the newspaper The Warsaw Diary (Varshavsky Dnevnik) from 1874 to 1877.
ellauri135.html on line 229: After the surrender of Sebastopol and the transition of the chief of staff of the Crimean army in Odessa, Berg left the service, and until 1868 was not employed at all, leading the life of a tourist. The war of 1859 between Italy and Austria drew Berg in Lombardy, where he was at different headquarters of the French, Italian and at the end of Garibaldi, the detachment of Alpine rifles, wrote a number of correspondences in the "Russian Gazette" in 1859 the Movement in 1860, in the Lebanese mountains between Druze and Maronites drew Berg to the East. He lived in Beirut, Damascus, visited Jerusalem, said, Alexandria. Cairo, pyramids and Keepaway left an inscription, then the first in the Russian language. The fruit of these wanderings there were a few articles in Moscow and St. Petersburg editions and book "Guide to Jerusalem and its surroundings" (1863). During this trip, Berg studied the Bedouin life, which wandered in the wilderness. In 1861 he returned to Russia and has translated a significant part of "pan Tadeusz" (printed in "Domestic. Notes" 1862). Then again, Berg went to the East, lived again in Beirut, Damascus and Jerusalem, and printed about this trip in several articles in "Fatherlands. Notes", "Russian Gazette", "Our time" and SPb. Statements".
ellauri135.html on line 231: In the fall of 1862, Berg returned to Russia, lived in Moscow, in Petersburg and here, at the beginning of 1863, just when the Polish uprising broke out, went to Warsaw, then to Krakow and Lviv. He kept notes on the movement of the poles in all these places and printed them in the "SPb. Statements." and in the "Library for Reading" (1864). In late 1864 he received the invitation of the Viceroy in the Kingdom of Poland, count F. F. Berg, to collect material for the history of the last Polish uprising, and was executed. (!?)
ellauri135.html on line 276: Pjotr Arkadjevitš Stolypin (ven. Пётр Аркадьевич Столыпин; 14. huhtikuuta (J: 2. huhtikuuta) 1862 Dresden, Saksin kuningaskunta – 18. syyskuuta (J: 5. syyskuuta) 1911 Kiova, Venäjän keisarikunta)[1] oli venäläinen konservatiivinen valtiomies, joka toimi Venäjän keisarikunnan pääministerinä vuosina 1906–1911. Hänet tunnetaan voimatoimistaan vallankumouksellisia vastaan, suuresta maatalousuudistuksestaan eli niin sanotusta Stolypinin reformista ja Suomessa toisen sortokauden aloittamisesta. Hänet salamurhattiin kesken virkakauden.
ellauri141.html on line 476: Seuraavan kahden vuoden aikana hän julkaisi romaanin Valon kadotessa (The Light that Failed), sai hermoromahduksen ja tapasi amerikkalaisen kirjailijan ja kustantajan Wolcott Balestierin, jonka kanssa yhteistyössä hän kirjoitti romaanin The Naulahka (1892). Kipling lähti 1891 lääkäreidensä neuvosta merimatkalle vieraillakseen Etelä-Afrikassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja jälleen kerran Intiassa. Kiplingin piti viettää joulu perheensä kanssa Intiassa, mutta kuultuaan Balestierin kuolleen lavantautiin hän päätti palata välittömästi Lontooseen. Ennen paluutaan hän oli sähkeitse pyytänyt Wollcottin siskon Caroline Starr Balestierin (1862–1939) kättä. ”Carrien” hän oli tavannut aiemmin ja hänellä oli ollut tämän kanssaan ilmeisesti ajoittainen romanssi.
ellauri142.html on line 1027: Vuonna 1861 hän julkaisi jatkoa, teoksen nimeltä La Clef des Grands Mystères (suom. Suurten mysterioiden avain), joka ilmestyi vuonna 1921 Ruusu-Risti-aikakauslehdessä Pekka Ervastin suomentamana. Pekka Ervastilla oli kesämökki Sysmässä. Myöhempiä Levin maagisia töitä olivat muun muassa Fables et Symboles (1862, 'Tarinoita ja kuvia'), ja La Science des Esprits (1865, 'Henkien tiede'). Vuonna 1868 hän kirjoitti kirjan Le Grand Arcane, ou l'Occultisme Dévoilé ('Suuri salaisuus', paljastettu okkultismi); teos kuitenkin julkaistiin vasta 1898.
ellauri145.html on line 226:

1862.jpg/800px-%C3%89tienne_Carjat%2C_Portrait_of_Charles_Baudelaire%2C_circa_1862.jpg" height="200px" />
ellauri145.html on line 662: 20 Wilhelm von Bismarck (1852–1901) oli Otto von Bismarckin (1815–1898), Preussin pääministerin (1862–1870) ja yhdistyneen Saksan valtakunnankanslerin (1871–1890), nuorin poika ja saksalainen lakimies ja poliitikko. Pilkun lisäten lauseen alun merkitys muuttuisi muotoon: ”Wilhelm, Bismarck ja”, jossa Bismarck olisi isä - Bismarck ja Wilhelm ilmeisimmin Saksan keisari Vilhelm II (1859–1941; vallassa 1888–1918). Hulluuspapereissa toistuu ajatus Vilhelmin edustaman Hohenzoller-hallitsijasuvun jäsenten ansaitsemasta kuolemasta. Kansleri Bismarckia kuvaillaan Nietzschen teksteissä toisinaan ihailevaan sävyyn, mutta asennoituminen käy vähitellen yhä kielteisemmäksi. Antisemitismi ja antisemitistit ovat Nietzschen 1880-luvun kriittisten kirjoitusten päämaaleja.
ellauri172.html on line 883: Les Misérables, roman de Victor Hugo, 1862, personnage de Mgr Bienvenu Myriel.
ellauri191.html on line 1554: 18627">Poliittinen tilaus Kairosta
ellauri210.html on line 50: William Sydney Porter (September 11, 1862 – June 5, 1910), better known by his pen name O. Henry, was an American short story writer. Amerikkalainen pikkukonna ja pakinoizija joka hyvin amerikkalaisittain yhdisti nämä ammatit, tehden kahta työtä rinnakkain. Sen mielikirja oli Burtonin Anatomy of Melancholy. Nuorena se vietti aikaa Texasissa päästäkseen pahasta yskästä. Yskä parani mutta jano paheni. Se nai kauniin mutta tubisen vaimon vastoin perheen tahtoa. Sen poika kuoli synnytyksessä
ellauri238.html on line 360: Bernhardtin näyttelijänura alkoi vuonna 1862, lähinnä komedianäytelmissä. Kuuluisa hänestä tuli Euroopan näyttämöillä 1870-luvulla, ja pian hän oli haluttu esiintyjä kaikkialla Euroopassa ja Yhdysvalloissa, ollen mahdollisesti 1800-luvun kuuluisin näyttelijä. Bernhardt tunnetaan Lucky Lukesta vakavana draamanäyttelijänä.
ellauri240.html on line 550: Preussin kuuluisa kassleri Otto von Bismarck lausui vuonna 1862 edustajainhuoneen kanssa kiistellessään kuuluisat sanat: ”Ajan suuria kysymyksiä ei ratkaista puheilla ja enemmistöpäätöksillä, vaan raudalla ja verellä”, Eisen und Blut.
ellauri254.html on line 610: Nikolai Nikolajevitš Judenitš (ven. Николай Николаевич Юденич, 30. kesäkuuta (J: 18. kesäkuuta) 1862 Moskova, Venäjä – 5. lokakuuta 1933 Nizza, Ranska), oli Venäjän menestyksekkäimpiä kenraaleja ensimmäisessä maailmansodassa ja taisteli johtajana luoteisella rintamalla Venäjän vastavallankumouksessa ja sisällissodassa 1918–1920. Judenitš sai jalkaväenkenraalin arvon vuonna 1915, ja Venäjän valkoisten joukkojen komentajaksi hänet nimitettiin Baltiaan Venäjän sisällissodassa 1918–1920. Siinä läski riippuwiixi Judenits otti turpaansa hintelältä Trozkilta niin ettei kotiin löytänyt. Lähti Ranskaan emigrantixi.
ellauri260.html on line 233: Ferdinand Lassalle (geboren am 11. April 1825 in Breslau als Ferdinand Johann Gottlieb Lassal; gestorben am 31. August 1864 in Carouge) war Schriftsteller, sozialistischer Politiker im Deutschen Bund und einer der Wortführer der frühen deutschen Arbeiterbewegung. Ferdinand Lassalle war Sohn des wohlhabenden jüdischen Seidenhändlers Heyman Lassal (auch „Loslauer“ genannt, 1791–1862). Sein Bruder Rochus starb im Alter von drei Jahren an Schwindsucht. Seine Schwester Friederike heiratete den Kaufmann Ferdinand Friedland.
ellauri262.html on line 135: Lewis's mother was Florence Augusta Lewis née Hamilton (1862–1908), known as Flora, the daughter of Thomas Hamilton, a Church of Ireland priest, and the great-granddaughter of both Bishop Hugh Hamilton and John Staples. Lewis had an elder brother, Warren Hamilton Lewis (known as "Warnie"). He was baptized on 29 January 1899 by his maternal grandfather in St Mark's Church, Dundela. Jacksie's dad was a second generation immigrant from Wales.
ellauri263.html on line 532: Helenan välit Nikiforiin olivat ilmeisesti lämmenneet, koska hän anoi vuonna 1862 passia Juri-nimiselle pojalle, joka merkittiin herra ja rouva Blavatskin ottolapseksi. Joidenkin huhujen mukaan poika olisi ollut Helenan avioton lapsi, ja samaa epäili myös hänen isänsä, kunnes Helena esitti väärennetyn lääkärintodistuksen todistaakseen viattomuutensa.
ellauri276.html on line 160: Venäjänsi englannista, ranskasta, saksasta ja espanjasta. Kaksi Calderonin draamaa erottuvat hänen käännöksistään : "Heresy in England" ja "Life is a dream"; Goethen " Faustin " ensimmäinen osa (M., 1843 ja Pietari, 1859); Shakespearen Romeo ja Julia (Pietari, 1862); draama Girardin "Naisen kidutus"; Alfred de Mussetin runo "Rolla" (Moskova, 1864); Heinen runot (M., 1863 ) jne. Grekovin käännökset erottuvat hyvistä säkeistä ja ovat melko lähellä alkuperäisiä. (Mäkin olen suomentanut Rollan, se on albumissa 36.)
ellauri301.html on line 187: Kalke toimi Isonkyrön kappalaisena 1898–1916 ja Tohmajärven kirkkoherrana vuodesta 1916. Hän sai rovastin arvon 1928. Pastori, sittemmin rovasti Kalke meni varovasti naimisiin vasta erotutkintovuonna 1886 Hilma Henriette Brusilan (1862–1943) kanssa. Siittiköhän Kosti Hilmasta lisää kalkkeita? Todennäkösesti siitti. Hilman ja Kostin luut ovat Hämeenkoskella, kuten näyttää amerikkalainen hautakiviohjelma. Kuvaa ei viizi laittaa tähän koska jenkit eivät salli sitä kuumalinkata. Vittu että ne on perseitä. Törkeää kulttuurista appropriointia. Mitä asiaa on niillä meidän hautuumaille? Mitä asiaa on niillä tänne ylipäätänsä?
ellauri310.html on line 502: aikana vuonna 1862 kirjoittamaan kuuluisan runonsa "Kilikia" ("Kilikia ") Länsi
ellauri316.html on line 393:

1862-741x475.jpg?width=480" />
ellauri316.html on line 395: Unionistit kaikkialla konfederaatiovaltioissa, mukaan lukien saksalaiset, vastustivat asevelvollisuuden määräämistä vuonna 1862.
ellauri351.html on line 670: Albert Jeremiah Beveridge (6. lokakuuta 1862 – 27. huhtikuuta 1927) oli amerikkalainen historioitsija ja Yhdysvaltain senaattori Indianasta. Beveridge tunnetaan yhtenä Yhdysvaltain merkittävimmistä imperialisteista. Hän oli progressiivisen aikakauden älyllinen johtaja ja päätuomari John Marshallin ja presidentti Abraham Lincolnin keskeneräisen elämäkerran kirjoittaja.
ellauri353.html on line 420: Syntynyt Kozyurinin kylässä Kalmykin alueella Donin armeijan alueella. Vanhemmat ovat köyhiä ulkomaisia talonpoikia Mihail Ivanovitš (1862-1919) ja Melanya Nikitovna (1859-1944), jotka ovat kotoisin Birjutšenskin alueelta Voronežin maakunnasta.
ellauri362.html on line 166: Thomas Jefferson Hogg (24. toukokuuta 1792 – 27. elokuuta 1862) oli brittiläinen asianajaja ja kirjailija, joka tunnetaan parhaiten romanttisesta ystävyydestään romanttisen runoilijan Percy Bysshe Shelleyn kanssa. Hogg kasvoi Durhamin kreivikunnassa, mutta vietti suurimman osan elämästään Lontoossa. Hän ja Shelley ystävystyivät opiskellessaan University Collegessa Oxfordissa ja pysyivät läheisinä Shelleyn kuolemaan asti. Oxfordissa ollessaan he tekivät yhteistyötä useissa kirjallisissa projekteissa, jotka huipentuivat heidän yhteiseen karkotukseensa "The Necessity of Atheism" -nimisen esseen julkaisemisen jälkeen. He pysyivät hyvinä ystävinä, mutta heidän suhteensa oli joskus kireä, koska Hogg oli romanttisesti kiinnostunut lörppävittuisista naisista, jotka olivat romanttisessa suhteessa Shelleyn kanssa. Suurin osa hänen kirjoittamistaan fiktioista oli huonoxi arvioitua. Hänen tunnetuin kirjallinen teoksensa oli Percy Bysshe Shelleyn elämä, runoilijan keskeneräinen elämäkerta. Vaikka kirja oli hyvin tutkittu ja maalasi selkeän kuvan Shelleystä nuorena miehenä, sitä kritisoitiin Percyn esittämisestä negatiivisesti. Kärsittyään kihdistä Hogg kuoli unissaan. Uni jäi kesken viimeinen.
xxx/ellauri084.html on line 797: Edith Wharton (/ˈhwɔːrtən/; born Edith Newbold Jones; January 24, 1862 – August 11, 1937) was an American novelist, short story writer, and designer.
xxx/ellauri091.html on line 285: Gerhart (Johann Robert) Hauptmann (1862-1946: prominent German dramatist of the early 20th century. Hauptmann won the Nobel Prize for Literature in 1912. His naturalistic plays are still frequently performed. Hauptmann's best-known works include The Weavers (1893), a humanist drama of a rebellion against the mechanisms of the Industrial Revolution, and Hannele (1884), about the conflict between reality and fantasy.
xxx/ellauri120.html on line 46: Lytton was on the route of the Fraser Canyon Gold Rush in 1858. The same year, Lytton was named after Edward Bulwer-Lytton, the British Colonial Secretary and a novelist. For many years Lytton was a stop on major transportation routes, namely, the River Trail from 1858, Cariboo Wagon Road in 1862, the Canadian Pacific Railway in the 1880s, the Cariboo Highway in the 1920s, and the Trans Canada Highway in the 1950s. However, it has become much less important since the construction of the Coquihalla Highway in 1987 which uses a more direct route to the BC Interior.
xxx/ellauri128.html on line 116: Jakob Bosshart (* 7. August 1862 im Weiler Stürzikon, Gemeinde Oberembrach, Kanton Zürich; † 18. Februar 1924 in Clavadel, Gemeinde Davos) war ein Schweizer Lehrer und Schriftsteller. Jakob Bosshart war, wie er schrieb, der Sohn «geplagter, aber aufstrebender Bauersleute». Er wuchs auf einem einsamen Hof zwischen dem Töss- und dem Glattal im Zürcher Unterland auf. Nach dem Besuch der Sekundarschule absolvierte er von 1882 bis 1885 das Lehrerbildungsseminar in Küsnacht und wurde für kurze Zeit Lehrer in Deutschland. 1915 musste er aufgrund einer fortgeschrittenen Tuberkulose in ein Sanatorium im Hochtal von Clavadel bei Davos überführt werden, wo er 1924 starb.
xxx/ellauri128.html on line 145: Ludwig Anton Salomon Fulda (1862–1939) oli saksalainen runoilija ja näytelmäkirjailija. Hän sai nuorena vaikutteita Paul Heysen tuotannosta ja liittyi 1888 Berliinissä maltillista realismia harrastaneeseen runoilijaryhmään. Fuldan julkaisemia runokokoelmia ovat Gedichte (1890) ja Neue Gedichte (1900), jotka osoittavat harvinaista kieli- ja muototaituruutta, sekä lukuisia näytelmiä. Miellyttäviä ovat Fuldan novellit Lebensfragmente (1894) ja Die Hochzeitsreise nach Rom (1900).
xxx/ellauri128.html on line 203: Neben anderen Liebeleien erlebte Rahel Robert, die sehr kritisch über die bürgerliche Ehe zwischen Mann und Frau dachte, auch das Scheitern ihres Verlöbnisses mit dem spanischen Gesandten Rafael Eugenio Rufino d’Urquijo Ybaizal y Taborga (1769–1839), der sie mit Streitszenen quälte. Was d’Urquijo betrifft, den sie als unbeherrscht und eifersüchtig erlebt hatte, trug sie ihm nichts nach: „Er hat mich zu sehr, zu oft, und immerweg beleidigt; gut bin ich ihm auch“, schrieb sie an Karl August Varnhagen, mit dem sie inzwischen seit fünf Jahren verlobt war. Am 15. Juli 1814 heiratete d’Urquijo in Berlin Louise von Fuchs (1792–1862); neun Wochen später, am 27. September, heiratete Rahel Robert, ebenfalls wieder in Berlin, den vierzehn Jahre jüngeren Diplomaten, Historiker und Publizisten Varnhagen, der in Österreich den Namenszusatz seiner adligen Vorfahren „von Ense“ angenommen hatte. Das geschah zu einer Zeit, als er noch Gefahr lief, als gebürtiger Düsseldorfer von Napoleons Truppen rekrutiert zu werden. Später wurde der Adelstitel, den beide Ehepartner trugen, durch ein Patent des preußischen Königs Friedrich Wilhelm III. bestätigt. Kurz zuvor, am 23. September, war Rahel zum evangelischen Christentum konvertiert. Bei der Hochzeit war der gemeinsame Freund Friedrich de la Motte Fouqué zugegen.
xxx/ellauri128.html on line 582: evolution, and his father was writer and editor Leonard Huxley. Huxley´s mother was Julia Arnold (1862–1908), a graduate of Somerville College, Oxford, who had gained a First in English Literature there in 1882. Julia and Leonard married in 1885 and they had four children: Margaret (1899–1981), the novelist Aldous, Trevenen and Julian.
xxx/ellauri154.html on line 228: Furthermore, it is quite possible that Moreau was acquainted with Flaubert’s 1862 Salammbô and with Mallarmé’s 1864 Hérodiade, which would have influenced his approach.
xxx/ellauri208.html on line 469: 18627">

Ei havaintoa Kairosta

xxx/ellauri235.html on line 432:

18625666636/C.-S.-Forester--007.jpg?width=1200&height=630&quality=85&auto=format&fit=crop&overlay-align=bottom%2Cleft&overlay-width=100p&overlay-base64=L2ltZy9zdGF0aWMvb3ZlcmxheXMvdG8tYWdlLTIwMTEucG5n&enable=upscale&s=dfe842a94dce3b3a973e80886de99fd3" height="200px" />
xxx/ellauri295.html on line 403: Andersson växte upp under knappa förhållanden i byn Skattlösberg där fadern, folkskolläraren Adolf Andersson (1854−1931), och hans fru Augusta Scherp (1862-1939), tidigare lärarinna, arbetade i skolhuset. Byn ligger i de så kallade finnmarkerna i södra Dalarna, dit svedjefinnar flyttade för att bryta bygd. Dan Andersson hade på faderns sida anor från dessa finska nybyggare, så även på moderns.
xxx/ellauri319.html on line 566: Frederick Delius (1862–1934)
xxx/ellauri376.html on line 406: Tarpeettoman ihmisen hahmon esikuvana on pidetty Aleksandr Puškinin Jevgeni Oneginin (1823–1831) nimihahmoa ja Mihail Lermontovin Aikamme sankarin (1840) Petšorinia. Ivan Turgenevin Tarpeettoman ihmisen päiväkirja (1850) teki hahmosta yleisen. Tarpeettoman ihmisen päiväkirjan Tšulkaturinin lisäksi Turgenevin tuotannon tarpeettoman ihmisen hahmoja ovat Rudinin (1856) päähenkilö ja Isien ja lapsien (1862) Pavel ja Nikolai Kirsanov. Myös Arkadi Kirsanovin hahmon on tulkittu teoksen lopulla muuttuvan tarpeettomaksi ihmiseksi. «Лишний человек» ищет смысл, цель жизни, но не находит ее. Он не нашел бы свою задницу, если бы искал ее обеими руками.
54