1770" />
ellauri247.html on line 129: Cape Tribulation was named by British navigator Lieutenant James Cook on 10 June 1770 (log date) after his ship scraped a reef north east of the cape, whilst passing over it, at 6pm. Cook steered away from the coast into deeper water but at 10.30pm the ship ran aground, on what is now named Endeavour Reef. The ship stuck fast and was badly damaged, desperate measures being needed to prevent it foundering until it was refloated the next day. Cook recorded "...the north point [was named] Cape Tribulation because "here begun all our troubles".
ellauri247.html on line 131: James Cook, RN named the river in 1770 after he was forced to beach his ship, HMS Endeavour, for repairs in the river mouth, after damaging it on Endeavour Reef. Joseph Banks named the river the Endeavours River but the form Cook used, Endeavour River, has stuck.
ellauri266.html on line 71:
ellauri322.html on line 415: Caroline Mathildes ægteskab og tid som dronning blev præget af hendes mands ændrede sindstilstand. Manden var så gal som et gøgur. I 1770 indledte hun et kærlighedsforhold til kongens livlæge Johann Friedrich Struensee, der blev den egentlige magthaver i Danmark fra 1770 til 1772. Ved kuppet mod Struensee i 1772 blev hun arresteret, ægteskabet med Christian 7. blev ophævet, og hun blev forvist fra Danmark. Hun levede herefter, adskilt fra sine børn, i byen Celle i Tysklyand indtil sin tidlige død som 23-årig i 1775. Matilda vaikuttaa ihan Hamletin äiskältä. Tanskanmaassa on psljon mätää, mutta kuninkaalla oli hyviä rintapastilleja.
ellauri345.html on line 89: (17701843">Hullu-Hölderlin)
ellauri348.html on line 717: D'Aulnoys roman översattes till svenska 1746. Motivet har bland annat behandlats av Anton Kalmeter (1712-1764) i alexandrindikten Saga om prints Adolph, och printsessan Lycksalighet (1747) som är en bearbetning av d'Aulnoys roman. Den svenska varianten av sagan utkom i sina första versioner på 1760- eller 1770-talet. En utgåva hos Axmar i Falun från 1810, Lycksalighetens ö, förestäld uti en wacker historisk berättelse, som wisar deras fåfänglighet, hwilka söka at winna den rätta lycksaligheten här i werlden, samt huru tiden och afunden alt til intet gör, ehuru stort nöje man tycker sig : hafwa ärnådt. är den variant som gav Atterbom uppslaget till hans sagospel Lycksalighetens ö.
ellauri368.html on line 83: Haskalah, jota usein kutsutaan juutalaiseksi valistukseksi (heprea: הַשְׂכָּלָה; kirjaimellisesti "viisaus", "sivistys" tai "koulutus"), oli Keski- ja Itä-Euroopan juutalaisten keskuudessa ollut älyllinen liike, jolla oli tietty vaikutus Länsi- Euroopan juutalaisiin. Eurooppa ja muslimimaailma. Se syntyi määriteltynä ideologisena maailmankuvana 1770-luvulla, ja sen viimeinen vaihe päättyi noin 1881 juutalaisten vapautumisen nousuun.
xxx/ellauri056.html on line 505: Kant oli hakenut professuuria useita kertoja jo 1750-luvun loppupuolella ilman menestystä. Vuonna 1770 45-vuotias Kant lopulta nimitettiin Königsbergin yliopiston logiikan ja metafysiikan vakinaiseksi professoriksi.
xxx/ellauri056.html on line 509: Tämä tapahtui joskus vuonna 1770. Seuraavan yhdentoista vuoden aikana Kant ei julkaissut mitään filosofiaa käsittelevää. Hyvä Manu! Jatka samaan tahtiin!
xxx/ellauri125.html on line 70: François Boucher (29. syyskuuta 1703 Pariisi – 30. toukokuuta 1770 Pariisi) oli ranskalainen rokokoo-ajan kuuluisa taidemaalari, suunnittelija ja nenänkaivertaja. Hän syntyi Pariisissa ja toimi maalari François Le Moynen oppipoikana. Suurin hänen innoittajansa oli kuitenkin maalari Jean-Antoine Watteau, jonka useita kuvia hän kaiversi vaikka ne oli aika kehnoja.
xxx/ellauri125.html on line 78: Uusklassismia kohti siirryttäessä Broucher menetti suosiota. Denis Diderot kritisoi Boucherin teoksia niiden teennäisyydestä sekä Boucherin tavasta halventaa omaa vaimoaan käyttämällä tätä mallina esimerkiksi teoksessa Odaliski. Boucher ei antanut valistusfilosofin lannistaa itseään, vaikkakin tämä kritiikki toimi myöhemmin yllykkeenä Boucherin maineen mustaamiselle. François Boucher kuoli 30. toukokuuta 1770 Pariisissa.
xxx/ellauri127.html on line 711: Endymion" is a poem by John Keats first published in 1818 by Taylor and Hessey of Fleet Street in London. John Keats dedicated this poem to the late poet Thomas Chatterton. Thomas Chatterton (20 November 1752 – 24 August 1770) was an English poet whose precocious talents ended in suicide at age 17. He was an influence on Romantic artists of the period such as Shelley, Keats, Wordsworth and Coleridge. Chatterton was born in Bristol where the office of sexton of St Mary Redcliffe had long been held by the Chatterton family. The poet's father, also named Thomas Chatterton, was a musician, a poet, a numismatist, and a dabbler in the occult. Tom got one over on his uncle the sexton: han var sjutton när han dog.
xxx/ellauri128.html on line 114: Madame de Baste (1770-1836) kirjailija puuttuu kokonaan hakukoneista.
xxx/ellauri139.html on line 1022: Nicolas Joseph Florent Gilbert, né le 15 décembre 1750 dans le sud du duché de Lorraine à Fontenoy-le-Château et mort le 16 novembre 1780 à Paris, est un poète lorrain francophone. Son père, maire de Fontenoy-le-Château, propriétaire de deux fermes, y exerce le métier de marchand de grains. Son éducation est confiée au curé du village, un jésuite qui, voyant en lui « un esprit apte à être éduqué », lui apprend le latin. Puis le jeune Nicolas part faire ses humanités au collège de l'Arc à Dole. Après 1770, il part pour Paris, avec en poche ses premiers vers, ainsi qu’une lettre, signée de Mme de La Verpillière, femme du prévôt des marchands de Lyon et mécène. Cette lettre recommande le jeune poète à D’Alembert. Il semble que D’Alembert, lui ayant promis une place de précepteur, n’honore pas cette espérance, et le reçoit d’ailleurs assez froidement. Gilbert s'en souviendra quand il composera sa satire du Dix-huitième siècle :
xxx/ellauri139.html on line 1037: Eise mitään kuollut köyhänä ja kirottuna, vaan mukavasti eläkkeellä, ja testamenttas vielä loput rahat Bernadottelle. Elämälle heippa, sain siltä paljon. Sensijaan Thomas Chatterton, joka oli se Rowleyhuijari joka mainittiin Keazin yhteydessä kai, kuoli nälkäisenä arsenikkiin 17-vuotiaana. Thomas Chatterton, né le 20 novembre 1752 à Bristol et mort le 24 août 1770 à Holborn, est un poète et mystificateur anglais. Ayant attribué ses œuvres à un moine médiéval du nom de « Rowley », il fut accusé à tort d’être un faussaire par certains de ses contemporains les plus influents. Il est reconnu comme un poète de talent, malgré sa mort à l'âge de 17 ans, ayant préféré se suicider à l’arsenic plutôt que de mourir de faim, devenant ainsi pour les romantiques le symbole de l’homme de génie non reconnu.
xxx/ellauri165.html on line 75: Mercier vastusti ranskalaista klassillista näytelmätyyliä, Hän moitti Jean Racinea ja Pierre Corneillea siitä, että he olivat ammentaneet näytelmiensä aiheet työhuoneestaan eivätkä elämän avoimesta kirjasta. Omia käsityksiään draamasta hän esitti tutkielmassa Essai sur l’art dramatique (1773). Mercier itse oli kuitenkin ize niin keskinkertainen kirjailija, ettei hän voinut todellisuuden maaperään istuttamillaan omilla näytelmillään luoda mitään todella arvokasta. Hän oli ize asiassa aivan paska. Hänen näytelmiään ovat esimerkiksi Eugénie (1767), Les deux amis (1770), Le faux ami (1772), Le juge (1774), Le déserteur, L’indigent (1782).
xxx/ellauri229.html on line 55: Noin vuonna 1770 Bošković muutti Milanoon, jossa hän jatkoi opettamista ja Breran observatorion johtamista. Hän oli juuri vetäytymässä kotipaikkakunnalleen Ragusaan, kun hän sai tiedon jesuiittaveljeskunnan lakkauttamisesta Italiassa vuonna 1773. Epävarmuus tulevaisuudestaan sai hänet hyväksymään Ranskan kuninkaan Ludvig XV:n kutsun tulla Pariisiin, jossa hänet nimitettiin merenkulun optiikan johtajaksi.
xxx/ellauri312.html on line 652: Why bother? Why not just give up and say: this was it, paska reisu mutta tulipahan tehtyä. Mutta takaisin Rortyn motiiveihin! 70-luvun Gadamer-innostus ja sen "ihmistieteet on ihan eri asia kuin luonnontieteet" humanistinen hengenkohotus oli vain eräs muunnos vanhasta kunnon saxalaisesta idealismista. Mänköön vuan huuthelekkariin muiden mukana. "The trail of the human serpent is over all", kuten Jameskin leukavasti laukaisi. Rorty peukutti nazi-Heideggeria, joka puolestaan siteerasi hullu-Hölderliniä (kz. albumia 17701843">40).
xxx/ellauri312.html on line 983: Die Handlung spielt vor dem Hintergrund des griechischen Aufstands gegen die Türken im Jahr 1770.
xxx/ellauri363.html on line 315: Kävijämäärät kasvoivat vuosi vuodelta, mikä johti ylikansoittumiseen erityisesti joulun ja pääsiäisen aikana. Vuodesta 1770 lähtien sisäänpääsyä tiukennettiin vähitellen, jotta sekä vierailijoiden että potilaiden riehakasta käytöstä sesonkilomien aikana rajoitettiin.
32