ellauri008.html on line 2224: 17357">Koronapelkoa
ellauri014.html on line 639: Robeck oli ruottalainen Kalmarista, Rusoon aikalaisia. joka muutti Hildesheimiin, ryhty jesuiitaxi, kuoli Bremenissä eläkeikäsenä (63) vuonna 1735, mikä kaikkein traagisinta, oman käden tai melan kautta, löytyi hukkuneena veneestä.
ellauri014.html on line 647: Sommaren 1735 reste han till Bremen, varifrån han till Funck översände återstoden av sina tillhörigheter, samt for därpå en dag ensam ut i en båt på Weser.
ellauri023.html on line 749: 17357">Arbeit macht frei
ellauri073.html on line 376: Galenus Abrahams jatkoi kuitenkin yhteydenpitoa muihin liikkeisiin ja solmi yhteydet Englannin kveekareihin, joista George Fox ja William Penn vierailivat hänen luonaan, yrittäen turhaan saada tätä hyväksymään spiritualistiset katsomuksensa. Abrahamsia seurasi johtajana John Dektanel, joka perusti yhdessä muiden kanssa Amsterdamiin saarnaajaseminaarin vuonna 1735. Dektanel kirjoitti myös katekismuksen ja julkaisi vuonna 1753 valikoiman Menno Simonsin kirjoituksia.
ellauri099.html on line 96: | Strindberg | siili | sappi | Dysplastiker | |  173548/landscape16_9/1600/900/4e2fa30a89968a415b208778d3439d59/Ev/siili-1.jpg" height="100px" /> |
ellauri244.html on line 58: 1735">Sebaskus Shannous
ellauri247.html on line 207: L’Histoire de Gil Blas de Santillane est un roman d'inspiration picaresque de l'écrivain français Alain-René Lesage, paru entre 1715 et 1735. Lesage joue avec les références antiques et picaresques qu'il détourne. Et l'inspiration antique marque l’œuvre jusque dans le découpage en douze livres, qui rappelle les douze chants de l'Énéide.
ellauri247.html on line 234: Thomas Nashe perusti teoksellaan The Unfortunate Traveller, or, The Life of Jacke Wilton (1594) englantilaisen seikkailullisen veijariromaanin tyypin (rogue story). Saksan kirjallisuuden tunnetuin veijariromaani on Hans Jacob von Grimmelshausenin Der abenteurliche Simplicissimus Teutsch (1669, Seikkailukas Simplicissimus), jonka innoittamana julkaistiin muitakin "simplikiaanisia" kirjoja, kuten Johan Beerin Der simplicianische Weltkucker (1677–1679) ja Daniel Speerin Der Ungarische oder Dacianische Simplicissimus (1683). Tunnettuja veijariromaaneja ovat myös ranskalaisen Alain-René Lesagen Histoire de Gil Blas de Santillane (1715–1735, Kavaljeerin muistelmat) sekä englantilaisten Daniel Defoen Moll Flanders (1722, suom.), Henry Fieldingin Jonathan Wild (1743), Tobias Smollettin The Adventures of Roderick Random (1748) ja William Thackerayn The Luck of Barry Lyndon (1844).
ellauri302.html on line 595: Vuonna 1735 Luzzatto lähti Italiasta Amsterdamiin uskoen, että siellä vapaammassa ympäristössä hän pystyisi ajamaan mystisiä etujaan. Kulkiessaan Saksan läpi hän vetosi paikallisiin rabbiiniviranomaisiin suojelemaan häntä italialaisten rabbien uhkauksilta. He kieltäytyivät ja pakottivat hänet allekirjoittamaan asiakirjan, jonka mukaan kaikki Maggidin opetukset olivat vääriä.
ellauri321.html on line 107: J. Hector Saint John de Crèvecoeur was born at Caen on January 31, 1735, of a noble family which had played some part in Norman history as early as the eleventh century.
ellauri327.html on line 63: 
1735603.jpg" height="200px" />
ellauri371.html on line 654: Jyri syntyi isänsä plantaasilla Paavipurolla Creekissä Westmorelandissa Virginiassa. Hänen isänsä Aku Washington oli alueen johtava suurtilallinen ja lääninoikeuden tuomari. Vuonna 1735 Aku muutti perheineen Pocahontas-joen yläjuoksulle, Good Hunting Creekin plantaasille, joka myöhemmin nimettiin Mount Vernoniksi. Seijan eka oma keittiö oli Mt Vernon Streetin studion takaseinä.
ellauri374.html on line 522: Baškiirit kuitenkin nousivat tämän jälkeen useasti kapinaan Venäjää vastaan. Syinä tähän olivat Venäjän ankara verotus, pakkokäännyttäminen kristinuskoon, venäläisten uudisasukkaitten asuttaminen alueelle ja baškiirien maiden haltuunotto. Suuria kapinoita oli muun muassa vuosina 1676, jonka Venäjä vain vaivoin pystyi tukahduttamaan ja 1707. Viimeinen suuri kapina oli vuosina 1735–1741. Vuonna 1774 baškiirit osallistuivat kasakka Pugatšovin kapinaan, jossa he taistelivat baškiiri Salawat Julajevin johdolla.
ellauri374.html on line 654: Vuonna 1734 Venäjän valtakunta alkoi laajentaa valta-asemaansa ja vaikutusvaltaansa Aasiassa rakentamalla itärajalleen (Etelä-Uralille) linnoitettua kaupunkia nimeltä Orenburg. Tätä tarkoitusta varten kartografi ja tilastotieteilijä Ivan Kirilov aloitti vuonna 1735 Or-joen ja Ural-joen yhtymäkohdassa olevan asutuksen kehittämisen , ja ensimmäinen asutuspaikka valittiin hänen tutkimusmatkansa aikana. Hän väitti, että kaupunkia tarvittiin "kauttakulkureitin avaamiseksi Bukharaan, Badakhshaniin, Balkhiin ja Intiaan" ja että "sieltä voitiin saada rikkauksia kullan, lapis lazulin ja granaattien muodossa".
xxx/ellauri027.html on line 803: 173516/virallinen">Virallinen - Yleistä uskonnosta - Suomi24 Kexustelut
16