ellauri037.html on line 569: Arttu oli lääpällään kauniiseen 169689515637" data-nimi="Jagemann Karoline">Karoline Jagemanniin, herttua Karl Augustin kanaseen, ja kirjotti sille ainoan tunnetun rakkausrunonsa. (Atmalle kirjotetut on hävinneet, koira kai söi läxyvihon.) Vaikka Sope myöhemmin vähexyi sänkypainia, sillä oli kaikenlaista panoa alempiarvosten naisten seurassa, kuten palvelijoiden, näyttelijättärien ja joskus maxettujen naisten (näitä se vältteli, liian kallista). Nää hommat jatku vanhempanakin, ja sillä oli 2 aviotonta tytrtä (1819, 1836), jotka onnex onnex kuoli vauvana. Arthur jopa kehuskeli tällä, kai se tiesi ettei naiset pitäneet sitä minään löytönä, sehän oli ruma kuin perse, eikä se useinkaan päässyt viivalle.
ellauri055.html on line 568: Mannisen Pirren tapakomedia on jonkun mielestä Jean de la Bruyèren (siirretty albymiin 1696">419) jäljitelmä vajaamieliseltä 70-luvulta. Manniska 36 vee tekee raakaa pilaa 19-vuotiaasta Mirkusta ja Mirkun stalinisti idealisti poikaystävästä Jussista. Jussi uskoo muun vassarihömpötyxen lisäxi vapaisiin suhteisiin, kunnallisen liikenteeseen ja porkkanoihin. Pirren ikätoveri Johannes on ristisiitos Jaakko Hämeen-Anttilasta ja Hannu Riikosesta. Jussi tuskin panee pahaxeen jos Hannu vähän käyttää Mirjaa hyväxeen. Uskovaisille on kaikki yhteistä. Eivät heitä luontoon tölkkejä eikä nazoja. Käytetystä korzuista nyt puhumattakaan.
ellauri060.html on line 245: Following his release from debtors’ prison, he probably travelled in Europe and Scotland, and it may have been at this time that he traded wine to Cadiz, Porto and Lisbon. By 1695, he was back in England, now formally using the name "Defoe" and serving as a "commissioner of the glass duty", responsible for collecting taxes on bottles. In 1696, he ran a tile and brick factory in what is now Tilbury in Essex and lived in the parish of Chadwell St Mary. He was a serial entrepreneur.
ellauri061.html on line 1595: 16960308.jpg?w=1006&ssl=1&ezimgfmt=ng:webp/ngcb4" width="50%" />
ellauri072.html on line 432: 16965">
ellauri097.html on line 75: Nykyisen Baltimoren lähialueen alkuperäisasukkaita olivat susquehannock- ja piscataway-intiaanit. Intiaanien väkiluku romahti kuitenkin eurooppalaistaustaisten siirtolaisten saapumisen jälkeen ja 1700-lukuun mennessä heitä oli koko Marylandissä vain muutama sata. Englannin kuningas Kaarle I oli antanut vuonna 1632 Baltimoren paroni George Calvertille maita Amerikasta, joista muodostettiin Baltimoren piirikunta vuonna 1659. Alueelle saapuville siirtolaisille jaettiin maata ja Marylandissä alettiin viljellä erityisesti tupakkaa. Vuonna 1696 Daniel ja Charles Carrol -nimiset maanomistajat ostivat 550 eekkerin kokoisen alueen alun perin nimellä Cole’s Harbor tunnetulta paikalta Baltimoren piirikunnasta. Maata myytiin eteenpäin eekkerin kokoisina palstoina, joista alkoi muodostua Baltimoren kaupunki. 1700-luvulla Baltimoren sataman kautta vietiin tupakkaa Eurooppaan ja viljaa Länsi-Intiaan.
ellauri276.html on line 930: Vuonna 1696, kun Pix oli 30-vuotias, hän nousi ensin ammattikirjailijaksi ja julkaisi The Inhumane Cardinal; tai Inocence Betrayed, hänen ensimmäinen ja ainoa romaaninsa sekä kaksi näytelmää, Ibrahim, turkkilaisten kolmastoista keisari ja Espanjalaiset vaimot.
ellauri276.html on line 933: Kolme naisnäytelmäkirjailijaa saavutti niin paljon julkista menestystä, että heitä kritisoitiin nimettömän satiirisen näytelmän The Female Wits (1696) muodossa. Mary Pix esiintyy "rouva Wellfed, joka edustaa lihavaa, naiskirjailijaa. Hyvä melko seurallinen, hyvin kypsä kumppani, joka ei kärsisi marttyyrikuolemasta vaikka riisuisi 2-3 puskuria kädellä". Hänet kuvataan tietämättömänä naisena, vaikkakin ystävällinen ja vaatimaton. Pix on tiivistetty "tyhmäksi ja avoimeksi". Eräs Powell niminen setämies kusetti Pixiä ja julkaisi sen kirjoittaman näytelmän omissa nimissään. Sen jälkeen Pix ei enää signeerannut töitään.
ellauri323.html on line 178: 1696686056.png?w=770&resize=770%2C770&quality=80" />
ellauri330.html on line 156: src="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/c_crop,h_2592,w_4606,x_0,y_0/ar_1.7777777777777777,c_fill,g_faces,h_675,w_1200/dpr_2.0/q_auto:eco/f_auto/fl_lossy/v1696592106/39-1182450651ff0779d5f0" width="70%"/>
ellauri365.html on line 301: Vaan Cibber näytelmässä Love's Last Shift 1696:
ellauri386.html on line 465: 1696.jpg/440px-Stamp_of_USSR_1696.jpg" />
ellauri419.html on line 342: 1696" data-nimi="La Bruyère Jean de">Jean de La Bruyère (1645-1696), ranskalainen moralistisatiirikko, joka tunnetaan parhaiten ainoasta teoksestaan "Les Caractères de Théophraste traduits du grec avec Les Caractères ou les moeurs de ce siècle", jota pidetään yhtenä Ranskan kirjallisuuden mestariteoksista.
ellauri419.html on line 348: Oleskelu itsepäisen ja oikullisen ruhtinaan talossa tarjosi La Bruyèrelle tilaisuuden monipuolisesti vittuilla hovipiireissä liikkuvien henkilöiden luonteista, toiminnoista ja elämöinnistä. Boileau sanoo hänestä: "Siinäpä vittumainen mies." Vuoden 1688 alussa La Bruyère julkaisi kuuluisan teoksensa Les Caractères ou les Mœurs de ce siècle. Siinä Theofrastoksen teoksen Luonteita ranskankielistä käännöstä seurasi kuusitoista lukua, joilla oli sellaisia otsikoita kuin "Hengentuotteista", "Persoonallisesta ansiosta", "Naisista ja sydämestä", "Ihmisestä", "Muodista" ym. 9. painos (1696), joka ilmestyi muutama päivä La Bruyèren kuoleman jälkeen, mutta jonka hän oli tarkistanut ja korjannut, ei sisältänyt mitään uutta.
ellauri419.html on line 356: La Bruyèren elämän viimeiset vuodet olivat omistettu uuden teoksen valmistelulle, jonka hän oli saanut Bossuet'n kanssa käydyistä keskusteluistaan, nimittäin Dialogues sur le Quiétisme , jonka hän jätti kesken. Se ja pomo Bossuet eivät pitäneet pietisteistä kuten Mme Guyon ja Fénélon, koska nämä nuolivat voit hierarkian leivältä. Hän kuoli Versaillesissa 10. päivän yönä 11. toukokuuta 1696, apopleksiakohtaukseen. Hän oli hyvin syönyt, juonut ja iloinen eikä ollut koskaan ollut parempi. Keskiviikko ja torstai, kello yhdeksään illalla, kuluivat vierailuilla ja kävelyillä ilman mitään aavistustakaan; hän illallisti hyvällä ruokahalulla, ja yhtäkkiä hän menetti puheensa ja hänen suunsa vääntyi. Verenvuoto, oksentelu, tupakkaperäruiske, mikään ei auttanut... "Tämä on menetys meille kaikille; pahoittelemme sitä selvästi," Bossuet itse kirjoitti puolestaan: "Koko hovi katui sitä, ja herra prinssi enemmän kuin kaikki muut." 'Olin tuntenut hänet liian hyvin, että katuisin häntä," prinssi vahvisti. La Bruyère kuoli sinkkuna ja köyhänä. Epäiltiin että myrkynkylväjä oli myrkytetty.
ellauri420.html on line 552: Marie de Vichy-Chamrond (ou Champrond), marquise du Deffand, née le 25 septembre 1696 au château de Chamron, à Ligny-en-Brionnais, en Bourgogne, et morte le 23 août 1780 à Paris, est une épistolière et salonnière française. Marie de Vichy-Chamrond est née au sein d’une riche famille noble de Bourgogne, la maison de Vichy, de noblesse d'ancienne chevalerie (avant 1065) et originaire d'Auvergne. Elle est la fille de Gaspard de Vichy, comte de Champrond, et d'Anne Brûlart de La Borde, sœur de la duchesse de Luynes.
xxx/ellauri129.html on line 555:
xxx/ellauri229.html on line 81: Works of John Sergeant, electronic. I began a project in my spare time of editing and cleaning up extant electronic versions of the works of the early modern philosopher and theologian, John Sergeant (1623-1707). The most famous and most easily available are his Method to Science (1696), Solid Philosophy (1697), and Transnatural Philosophy (1700). You can go to the “John Sergeant” link in the menu to see what chapters and sections are available thus far.
xxx/ellauri237.html on line 229: Myöhemmin Totisesta kristillisyydestä -teosta laajennettiin viidennellä ja kuudennella kirjalla, jotka eivät kuuluneet Arndtin itsensä toimittamiin laitoksiin, mutta sisältävät osaksi hänen tekstejään. Viides kirja on peräisin Riiassa 1679 julkaistusta laitoksesta, johon Riian superintendentti liitti mukaan rukouksia. Kuudes kirja syntyi, kun Spener otti toimittamaansa laitokseen (1674 tai 1678) Georg Dorscheuksen, Lutherin ja Georg Wareniuksen lausuntoja sekä Arndtin tekstejä. Teoksen myöhempien julkaisujen perustaksi muodostui vuoden 1696 laitos.
21