ellauri012.html on line 537: François Fénelon oli katolinen kardinaali, kärpässienilakkinen munatulkku, punamulkku, jolta Rousseau kopsi tytönkasvatuxen ideoita. Kardinaali kirjoitti opuxen nimeltä Traité de l´education des filles (1687), se on tutkimus tyttöin hutkimuxesta. Se on ajatuxet pysäyttävä texti. Kylä lähtee. Jää tämän päivän setämies seisomaan kuin tikku paskaan.
ellauri014.html on line 542: Julian ja Pröön mielikirjailijoita on kardinaali Fénelon, joka kirjoitti tutkielman tyttöjen opetuksesta 1687. Se on varmaan setämiesten aarreaitta. Täytyypä tutustua lähemmin. Oikeassa olin. Tästä äijänkäppyrästä mullon jossain erillinen seloste.
ellauri055.html on line 622: La première édition des Caractères paraît à Paris, chez Étienne Michallet, à l’automne de 1687, sous ce titre : les Caractères de Théophraste, traduits du grec, avec les Caractères ou les Mœurs de ce siècle. L’ouvrage comptait cent pages de traduction et deux cents pages originales.
ellauri065.html on line 549: 1687">Käynti kerjäläisten syndikaatissa
ellauri082.html on line 270: 1687" data-poet="Frost">Hoary Frost
ellauri108.html on line 392: 
168715672100c182.jpg" height="200px" />
ellauri109.html on line 687: Hänen kääntymyksensä katolisuuteen kuvastuu allegoriassa The hind and the panther (1687).
ellauri109.html on line 689: A Poem, in Three Parts (1687) is an allegory in heroic couplets by John Dryden. At some 2600 lines it is much the longest of Dryden's poems, translations excepted, and perhaps the most mind-numbing. Luckily, no one has repeated it.
ellauri158.html on line 481: Ruumiit eroavat liikkeen ja levon, nopeuden ja hitauden suhteen, eikä aineen suhteen. (Häh? Jopa pomppasi. Eikö Siili tiennyt massoista eikä Newtonista? Isaac oli Penttiä 10v nuorempi. No ehkä substanssi oli Siilille jotain muuta. Siilin Etiikka ilmestyi 1674 ja Newtonin Principia 1687. Ei ihme jos Pentti vähän tunaroi.
xxx/ellauri087.html on line 323: Moorellakaan ei ollut sille mitään sanottavaa, mutta matemaatikko Hardyn kanssa se tuli juttuun. Hardyn periaate sanoo että geenijakaumat on stabiileja ellei ympäristö vaikuta. Lawrence oli varmaan jotain kolmikymppinen kansakoulunopettaja ja Hardy sitä 7v vanhempi kiltinoloinen kaveri jonka vanhemmat oli olleet seminaarinkäyneitä opettajia. Hardykin oli "apostoli". Sen ainoa romanssi oli sen tuttavuus Ramanujanin kaa, sen joka kuolinvuoteella piti Hardyn ehdottamaa tyhmää kokonaislukua kiinnostavana. Masentuneena vanhuxena se kirjoitti Matematiikan apologian. Russell kirjoitti Principia Mathematican 1910, jonka nimen se otti Mooren Principia Ethicasta 1903, joka puolestaan apinoi Newtonin (Philosophiae naturalis) Principia Mathematicaa 1687, jonka esikuva oli Eukleideen Stoikheia 300 BC. Aika nenäkästä porukkaa.
xxx/ellauri129.html on line 633: Fontenelle sai kasvatuksensa jesuiitoilta. Hän vaihtoi aloittamansa asianajajanuran kirjalliseen. Ensin hän yritti Pariisissa traagisena ja paimenrunoilijana, mutta saavutti menestystä vasta Lukianoksen tyyliin kirjoitetuilla dialogeillaan Dialogues des Morts (1683). Oikean alansa hän kuitenkin löysi vasta ruvettuaan Anto Leikolaxi. Teos Entretiens sur la Pluralité des Mondes (1686) oli ensimmäinen onnistunut yritys yleistajuisesti esittää Kopernikuksen, Galilein ja Descartesin oppeja. Teos Histoire des oracles (1687) oli sivistyneitä varten tehty hollantilaiselta oppineelta Antonius van Dalelta nyysitty kirja, jossa Fontenelle joutui ristiriitaan kirkon kanssa. Pientä ironis-leikillistä kritiikkiä, joka nojas senaikaisen luonnontieteen perustuksiin. Markiisitar de Lambertin suuntaamääräävissä hienon maailman salongeissa Fontenellella oli suuri näkyvyys. Akatemiassa se aloitti akateemikkojen omakehuperinteen. Eipä siitä sen enempää.
xxx/ellauri319.html on line 707: Joulukuukkua kutsuttiin "uteliaaksi kuukaudeksi” syystä, kirjoitti Reverend Increase Mather vuonna 1687 . Nuoret miehet ja naiset käyttivät hyväkseen joulukauden moraalista löysyyttä harrastaakseen myöhäisillan juomista ja seksiä.
12