ellauri032.html on line 136: Vuonna 1646 Pascalin isä kaatui pahasti jäisellä tiellä Rouenissa, minkä jälkeen häntä hoitaneet lääkärit saattoivat perheen kosketuksiin jansenistisen lahkon kanssa. Samana vuonna koko perhe kääntyi jansenisteiksi. (Näistä jansenisteista tarvittaisiin oma paasaus. Niiden gurusta Hipon Augustinuxesta taitaa mulla jotain jo ollakin.) Lankeemuxesta seurasi parannus. Monet näkevät Pascalin matemaattisen uran alamäen alkaneen tästä hetkestä, mutta Pascal onnistui vielä tekemään matemaattis-luonnontieteellisiä innovaatioita, vaikka hän kärsikin pahenevista ruoansulatushäiriöistä, jotka aiheuttivat hänelle kerran jopa ohimenevän paskahalvauksen. Vuonna 1648 Pascal loi ilmanpaineen luonnonlait tutkittuaan ilmiötä Evangelista Torricellin keksimällä ilmapuntarilla. Enpä tiennyt että sen nimi oli evankelista. Pascalilla oli varmaan pieru exyxissä, siitä tulee maha kipeäxi. Helpotus tulee sitten isolla paineella. Jos tulee, muuten saa istua tuntikaudet paskalla, tulee peräaukkoon paiseita.
ellauri032.html on line 142: Vuoden 1648 aikana Jacqueline koki uskonnollisen heräämisen ja sai innoituksen ryhtyä nunnaksi Pariisin lähellä olevaan Port-Royalin luostariin. Pascalin isä ei suostunut hyväksymään tyttärensä päätöstä (kuoli kiukkuisena 1651) mutta veljeensä Jacqueline onnistui vaikuttamaan jatkuvan saarnaamisen myötä, vaikka veljeä vitutti, kun Jacqueline ei jäänyt kotiin sitä ruokkimaan. Perinnöstä tapeltiin ihan päät verissä. Tytöt vei Pascalilta niin paljon että siitä tuli KÖYYYHÄ. Clermontin aikaa isältä rauhassa kutsutaan joskus Pascalin ”välikaudeksi”, jolloin jotkin huhut ovat väittäneet Pascalin viettäneen poikamieselämää (nähdään myöhemmin rakas nyrkki-Kyllikki), mutta tästä ei ole olemassa todisteita.
ellauri046.html on line 520: 1648">Tentten-ukot hyppikäätte!
ellauri054.html on line 87: Comenius palasi Puolan Lesznoon (1648) ja hänet valittiin veljesyhteisön piispaksi. Matkasta muodostui traaginen, sillä Comeniuksen toinen vaimo makasi kuolemansairaana hevosten vetämissä kärryissä kaksi pientä lastaan vierellään. Hän kuoli pian perilletulon jälkeen. Myös Oxenstierna unohti ruotsalaiset tšekkien uskontovapauskysymyksessä ja lohduttoman tilanteen murtamana Comenius kirjoitti uskonnollisen teoksen, eräänlaisen uskontunnustuksen, jolle antoi nimen Kuolevan äidin testamentti tšekkiläiselle veljeskunnalle, joka tunnetaan myös lyhyesti tšekkiläisestä nimestään Ksaft (Testamentti). Lopussa Comenius ilmaisee vakaumuksensa, että tšekin kansan kohtalo vielä kääntyy. Comeniuksen toivon sanoista tuli tšekkiläisen kansan uskon rukous ja tunnus sukupolvelta toiselle.
ellauri054.html on line 89: Vaikka Westfalenin rauha vuonna 1648 tuli veljesyhteisön kannalta raskaaksi, päätettiin toimintaa jatkaa. Comenius kutsuttiin Unkariin Sarospatakiin kouluoloja järjestämään.
ellauri093.html on line 843: Augsburgin tunnustuksen saamaan arvonantoon vaikutti myös sen saama poliittinen asema. Erityisen merkityksellistä oli se, että vuoden 1555 Augsburgin uskonrauhassa annetut myönnytykset protestanteille koskivat nimenomaisesti Augsburgin tunnustukseen liittyneitä. Kyseinen vakuutus toistettiin Westfalenin rauhassa 1648.
ellauri189.html on line 89: to them, they turned (in 1648) against their former rulers. The vicissitudes of a series of risings, during which both sides committed unspeakable cruelties, were often shown in the “frenetic” tales and dramas of the younger contemporaries
ellauri190.html on line 275: In 1648, a Kozak leader called Zinoviy Bohdan Khmelnytsky (Polish transliteration, Chmielnicki) started a war on the Polish crown. Initially, it was his own personal vendetta on a Polish landlord who stole his land, but very soon it grew into a colossal uprising of the Kozaks and Ukrainian peasants against their Polish landlords. The people fought (the way they knew how) against the feudal oppression, as well as against forced Catholicization and Polonization of Ukraine. Unfortunately, it turned into a fratricide. (Sorry Poles, of course we are on the same side now.) The main adversary of Khmelnytsky was Prince Yarema (Jeremiah) Korybut-Vyshnevetsky, a Rusyn-Ukrainian, a noble valiant knight and a great statesman who, nonetheless, kept his allegiance to the Polish king (whom he personally hated, but could not break his knight’s oath of loyalty). Both sides resorted to unspeakable cruelties. Most tragically, Khmelnysky, a brave warrior as he was, turned out to be a horribly short-sighted politician. In January 1654, he essentially surrendered Ukraine to Muscovy, approving what he thought was a temporary military union against the Republic but turned out to be the beginning of the “Russian” (actually Muscovite) occupation of Ukraine. It just goes to show: give a pinky finger to the Russkies and they take the whole hand.
ellauri256.html on line 487: Pohjan sodan aikaan kaupunki joutui kapinallisen kasakkahetmani Bohdan H’melnytskyin hallintaan. Vuosina 1648–1678 kaupunki oli kasakoiden hallussa, kunnes nämä hävisivät taistelussa turkkilaisille ja kaupungin hallinto muutettiin Bohuslaviin.
ellauri299.html on line 417: Minimistiveli Marin Mersenne (1588–1648) näytteli keskeistä roolia 1700-luvun ensimmäisen puoliskon ranskalaisessa henkisessä elämässä. Aikana, jolloin tieteellisistä aikakauslehdistä puuttui vielä kovasti, häntä kutsuttiin oikeutetusti "Oppineen Euroopan sihteeriksi" ( "le secrétaire de l'Europe savante ". Mersennes oli Cartesiuxen pyllynnuolija.
ellauri330.html on line 494: Hmelnytskin kapina, myös kasakka-Puolan sota, tai Hmelnytskin kapina, oli kasakkojen kapina, joka tapahtui vuosina 1648-1657 Puolan ja Liettuan liittovaltion itäisillä alueilla ja johti kasakkojen hetmanaatin perustamiseen Ukrainaan. Hetmani Bohdan Khmelnytskyn komennossa Zaporozshin kasakat, jotka olivat liittoutuneita Krimin tataarien ja paikallisen ukrainalaisen talonpoikaisväestön kanssa, taistelivat Puolan herruutta ja Puolan-Liettuan Kansainyhteisön joukkoja vastaan. Kapinaan liittyi kasakkojen siviiliväestöä, erityisesti roomalaiskatolisia ja ruteenialaisia uniaattipappeja ja juutalaisia kohtaan kiukkuisia joukkojulmureita sekä Ruteenian voivodikunnan voivodi Jeremi Wiśniowieckin rajuja kostotommeja.
ellauri338.html on line 56: 
164840" />
ellauri342.html on line 361: 16480">New York Vulture
ellauri353.html on line 484: Bohdan (Zynovii-Bohdan) Hmelnytskin vaakuna Abdank (27. joulukuuta 1595 (6. tammikuuta 1596) - 27. heinäkuuta (6. elokuuta 1657) – poliitikko, komentaja ja diplomaatti, kansallisen vapautussodan johtaja 1648-1657, Ukrainan kasakkavaltion luoja, Zaporozshin armeijan hetmani.
ellauri355.html on line 252: Keski-Euroopasta muistetaan kolmikymmenvuotinen sota, johon suomalaisetkin hallitsijansa Ruotsin määrääminä osallistuivat vuosina 1618-1648.
ellauri370.html on line 787: Juutalaisille on ainakin jäänyt vähän paha maku suuhun. Poul kertoo: Ukraina är det vidsträckta och fruktbara slättland sam utbredersig mellan våra dagars Polen och det egentliga Ryssland. Den genomströmmas av floderna Dnjepr och Dnjestr samt har Kiev som huvudstad. I dag hör Ukraina intimt samman med Putin-Ryssland, men för trehundra år sedan härskade den polsk-litauiske konungen över det. Ukraina var ett av de polska kronländerna. Därför drabbade det också Polen, då hetman (benämning på kosackhövding) Bogdan Chmelnickiji Ukraina är 1648 utropade det heliga kriget mot de polska härskarna och deras judiska tjänare. Signalen till strid hade knappt gått, förrän Ukrainas bönder klippte till, lämnade hus och hem, stormade herrgårdarna och sablade ner dem som kom i deras väg, först och främst de förhatliga judiska ämbetsmännen. De enda som skonades var det fåtal judar som övergick till den grekisk-katolska kyrkan. Ukraina stod i lågor, och prästerna hetsade de upproriska till blodiga illdåd.
ellauri370.html on line 804: Hmelnytskyn roolia Puolan valtion historiassa on nähty enimmäkseen negatiivisessa valossa. Vuoden 1648 kapina osoittautui Puolan kansainyhteisön kultakauden lopuksi ja sen lopun aluksi. Vaikka se selviytyi kapinasta ja sitä seuranneesta sodasta, Puola jaettiin sadassa vuodessa Venäjän, Preussin ja Itävallan kesken. Monet puolalaiset syyttivät Hmelnytskia tästäkin.
ellauri375.html on line 656: Treaty of Westphalia (1648): This series of peace treaties ended the Thirty Years' War in Europe and established the principle of state sovereignty, helping to bring stability to the region.
ellauri378.html on line 241: Kolmikymmenvuotisen sodan päättänyt Westfalenin rauha solmittiin Münsterissä 1648 ja kaupunki määrättiin katolilaiseksi. Vuonna 1802 Preussi valloitti kaupungin Napoleonin sotien aikana ja siitä tuli Preussin Westfalenin provinssin pääkaupunki vuonna 1815.
ellauri408.html on line 581: Aladiakonina Langresissa vuonna1648, hän kokee uskonnollisen kääntymyksen ja hylkää maallisen elämänsä. Siitä lähti liikkeelle hänen mietiskelynsä elämän lyhyydestä.
xxx/ellauri059.html on line 45: En varsinaisesti itkenyt 16483391" data-nimi="Marie Antoinette">Marie Antoinetten kuolemaa. Surin onnetonta rakkautta ja sitä, että hänet erotettiin lapsistaan ja sitä onnetonta kirjettä, jonka hän kirjoitti lokakuisena aamuna 1793. Hänen kälynsä madame Elisabeth ei milloinkaan saanut sitä. Siitä syystä vihaan Robespierreä enemmän kuin hänen muiden julmuuksiensa tähden.Olisi ollut aivan eri asia, jos hän olisi antanut viedä kirjeen perille, ja lapset olisivat saaneet tietää heidän äitinsä ajatelleen heitä viimeiseen henkäykseen asti. Tai että se pieni salainen viesti olisi toimitettu eräälle ruotsalaiselle aatelismiehelle, joka odotti tietoja huolesta harmaana. Moinen inhimillinen ajatus tuskin edes pälkähti Robespierren kylmään, laskelmoivaan päähän. Hän sen sijaan kätki viestit kylmäverisesti omiin patjoihinsa. Saatoin aivan nähdä hänet silmissäni! Hän luki niitä varmasti joka ilta ennen kynttilan sammuttamista: "Eivät voi erottaa sydämiä toisistaan" hah hah, hän nauroi kylmästi ja kätki kirjeen taas patjaansa. Siellä hän piilotteli niitä yhdeksän kuukauden ajan. Mutta eräänä kesäkuun yönä 1794 herra Robespierre ei enää kallistakaan päätään pehmeälle pielukselleen. Hänellä ei nimittäin ole päätä enää, se on katkaistu Place de la Révolutionilla. Silloin kirjeet tulevat esiin. Vastaanottajat vain eivat enää ole tavattavissa. Madame Elisabeth-parka koki saman kohtalon kuin onneton kälynsä, samalla paikalla. Vain kirjeet jäivät. Marie Antoinette-raukka! Hänkin oli kerran nuori ja iloinen, ja asui rakastettuna kauniissa linnassa joka oli koko maailman keskipiste.
xxx/ellauri307.html on line 649: 
1648" width="30%" />
xxx/ellauri376.html on line 898: 
1648691062_35-kartinkof-club-p-kartinki-smeshnie-garem-36.jpg" height="100%" />
xxx/ellauri415.html on line 244: Cervantesin Don Quijotessa (1605) Celadon on Galatean vangittuna. Celadon valittaa, että hänen "emäntänsä... Galatea pitää minua niin lyhyessä hihnassa". Robert Herrickin Hesperides, runokirja, joka julkaistiin vuonna 1648, sisälsi kolme paljastavaa runoa Hymne to Love, The Dream ja To Love, jotka esittelevät maskuliinista kaipuuta herruudesta, pidättymisestä ja kurinalaisuudesta. James Joycen Ulysses - hahmolla Leopold Bloomilla on monia fantasioita alistumisesta naiselle ja saada häneltä ruoskintoja. Sexuaalisuus ilon ja työn välillä.
24