ellauri140.html on line 46: Faerie Qveene on englantilainen eeppinen runoelma Edmund Dispenseriltä. Runoelman eka julkistus oli 1590. Pitempi :D versio runoelmasta julkituli 1596. Tämä versio runosta on kuusiosainen eli 6 kirjaa. Lyhempi versio oli difpofed in twelue books, fashioning XII Morall vertues.
ellauri140.html on line 56: Book III is centred on the virtue of Chastity as embodied in Britomart, a lady knight. Resting after the events of Book II, Guyon and Arthur meet Britomart, who wins a joust with Guyon. They separate as Arthur and Guyon leave to rescue Florimell, while Britomart rescues the Redcrosse Knight. Britomart reveals to the Redcrosse Knight that she is pursuing Sir Artegall because she is destined to marry him. The Redcrosse Knight defends Artegall and they meet Merlin, who explains more carefully Britomart's destiny to found the English monarchy. Britomart leaves and fights Sir Marinell. Arthur looks for Florimell, joined later by Sir Satyrane and Britomart, and they witness and resist sexual temptation. Britomart separates them with a stick and meets Sir Scudamore, looking for his captured lady Amoret. Britomart alone is able to rescue Amoret from the wizard Busirane. Unfortunately, when they emerge from the castle Scudamore is gone. (The 1590 version with Books I–III depicts the lovers' happy reunion, but this was changed in the 1596 version which contained all sex books.)
ellauri140.html on line 126: Scubamour M+, the lover of Amoret. His name means "Diving gear of love". This character is based on Sir James Scudamore, a jousting champion and courtier to Queen Elizabeth I. Scudamour loses his love of Amoret to the benefit of the sorcerer Busirane. Though the 1590 edition of The Faerie Queene has Scudamour united with Amoret through Britomart´s assistance, the continuation in Book IV has them separated, never to be reunited.
ellauri140.html on line 140: Though it praises her in some ways, The Faerie Queene questions Elizabeth's ability to rule so effectively because of her gender, and also inscribes the "shortcomings" of her rule. There is a character named Britomart who represents married chastity. This character is told that her destiny is to be an "immortal womb" – to have children. Here, Spenser is referring to Elizabeth's unmarried state and is touching on anxieties of the 1590s about what would happen after her death since the kingdom had no heir. No vittu ei ole maailma mixkään muuttunut, just samanlaista tuubaa kirjoitti Suomenmaa just Sanna Marinista.
ellauri140.html on line 199: In 1590, Spenser brought out the first three books of his most famous work, The Faerie Queene, having travelled to London to publish and promote the work, with the likely assistance of Raleigh. He was successful enough to obtain a life pension of £50 a year from the Queen. He probably hoped to secure a place at court through his poetry, but his next significant publication boldly antagonised the queen's principal secretary, Lord Burghley (William Cecil), through its inclusion of the satirical Mother Hubberd's Tale. He returned to Ireland. Oops.
ellauri140.html on line 201: In 1591, Spenser published a translation in verse of Joachim Du Bellay's sonnets, Les Antiquités de Rome, which had been published in 1558. Spenser's version, Ruines of Rome: by Bellay, may also have been influenced by Latin poems on the same subject, written by Jean or Janis Vitalis and published in 1576. Vitalis oli pahanhajuista naamavoidetta jota laitettiin lasten naamaan pakkasella. Vitut sanoi Vatanen, ja Vatanen oli viisas mies.
ellauri140.html on line 203: By 1594, Spenser's first wife had died, and in that year he married a much younger Elizabeth Boyle, a relative of Richard Boyle, 1st Earl of Cork. He addressed to her the sonnet sequence Amoretti. The marriage itself was celebrated in Epithalamion. They had a son named Peregrine. Ei ollut varmaan yhtä hyvä laulamaan kuin Susan Boyle, mutta ehkä nätimpi. Did you prick his Boyle? MY GOODNESS!
ellauri140.html on line 205: In 1596, Spenser wrote a prose pamphlet titled A View of the Present State of Ireland. This piece, in the form of a dialogue, circulated in manuscript, remaining unpublished until the mid-seventeenth century. It is probable that it was kept out of print during the author's lifetime because of its inflammatory content. The pamphlet argued that Ireland would never be totally "pacified" by the English until its indigenous language and customs had been destroyed, if necessary by violence. Vitun kolonialisti paskiainen.
ellauri140.html on line 207: In 1598, during the Nine Years' War, Spenser was driven from his home by the native Irish forces of Aodh Ó Néill. His castle at Kilcolman was burned, and Ben Jonson, who may have had private information, asserted that one of his infant children died in the blaze.
ellauri140.html on line 209: In the year after being driven from "his home", 1599, Spenser travelled to London, where he died at the age of forty-six – "for want of bread", according to Ben Jonson; one of Jonson's more doubtful statements, since Spenser had a payment to him authorised by the government and was due his pension (What the fuck, ei kaxitonnisella vuodessa vielä kuuhun mennä.)
ellauri142.html on line 40:
1592573&s=18ea6b7bce52bc52cdba044b16c55148" width="50%" />
ellauri142.html on line 167: Vittu mitä pellejä! Jo on lapsellista touhua. According to the historian David Stevenson, it was influential on Freemasonry as it was emerging in Scotland. Robert Vanloo (n.h.) states that earlier 17th century Rosicrucianism had a considerable influence on Anglo-Saxon Masonry. Hans Schick sees in the works of Comenius (1592–1670) the ideal of the newly born English Masonry before the foundation of the Grand Lodge in 1717. Comenius was in England during 1641. Their mission is to prepare the whole wide world for a new phase in religion, which includes awareness of the inner worlds and the subtle bodies, and to provide safe guidance in the gradual awakening of man's latent spiritual faculties during the next six centuries toward the coming Age of Aquariums. This is the dawning of it, judging by the sea levels. According to Masonic writers, the Order of the Rose Cross is expounded in a major Christian literary work that molded the subsequent spiritual beliefs of western civilization: The Divine Comedy (ca. 1308–1321) by Dante Alighieri.
ellauri144.html on line 113: Vuokrattiin nainen, mieluimmin neekeri, joka hyvin suuresta summasta kyykistyi alastomana lasiselle kahvipöydälle ja paskansi siihen, miljonäärin maatessa selällään lattialla, suoraan pöydän alla, ja runkatessa. Ja kun kakka läsähti lasin päälle kuuden tuuman päässä hänen rakastettunsa nenästä, Apinan, meidän Apina-rassukkamme täytyi istua punaisessa damastisohvassa kaikki vaatteet päällä, maistella konjakkia ja kazella. (159)
ellauri146.html on line 69: Ottavio Piccolomini, 1st Duke of Amalfi (11 November 1599 – 11 August 1656) was an Italian nobleman whose military career included service as a Spanish general and then as a field marshal of the Holy Roman Empire. Pisti hönöön ruozalaisille 30-vuotisessa sodassa.
ellauri151.html on line 166: 159">
Kerttu
ellauri151.html on line 313: 1591">
Lopun ajan tapahtumia
ellauri152.html on line 267: Nimi esiintyy Intohimoisen Pyhiinvaeltajan runossa nro 17, kokoelmassa joka ilmestyi 1599 omistettuna Shakespearelle, muze voi kuiteskin olla Richard Barnfield, jonka eka julkaisu, Rakastettava paimen, missä puhutaan Daphnixen konsummoimattomasta rakkaudesta Katamiittiin, ja joka oli, kuten Barnfield ize tunnusti, matkittu Virgilin 2. eklogista, jossa siis oli nää poikarakastajat Corydon ja Alex Snopp. Kirjailijat kiertää mustaa tähteä kuin hullu puuroa.
ellauri158.html on line 24: 159.html">eteenpäin
ellauri158.html on line 1231: 159.html">eteenpäin
ellauri159.html on line 21: 159
ellauri159.html on line 1403: Philosophies seek a rational world, 146. Determinism and Indeterminism defined, 149. Both are postulates of rationality, 152. Objections to chance considered, 153. Determinism involves pessimism, 159. Escape via Subjectivism, 164. Subjectivism leads to corruption, 170. A world with chance in it is morally the less irrational alternative, 176. Chance not incompatible with an ultimate Providence, 180.
ellauri160.html on line 23: 159.html">taaxepäin
ellauri160.html on line 814: href="ellauri159.html">taaxepäin
ellauri161.html on line 135: Nyölénin tekstissä on kyllä paljon oikeaoppistakin, ja ehkä siitä saisi väännettyä juuri ja juuri kirkon uskon mukaisen tulkinnan. Suoraan ei sanota minunkaan raamatussani1, ovatko kuolleet tietoisia ja voivatko he nauttia Jumalan läsnäolosta ennen ylösnousemuksen päivää, voivatko pyhät rukoilla puolestamme taivaassa jo nyt, ja onkp siitä mitään apua.. Nyölén ohittaa kokonaan Uuden testamentin aineiston, kristillisen tradition, katolisen dogmin ja vaikkapa Jari Jolkkosen Euangelium Benedictum -kirjassa mainitsemat "luterilaiset pyhäinpäivän virret" ja "katoliset hautausrukoukset", jotka "tietävät, että pyhät viettävät juhlaa taivaassa jo nyt" (s. 159). No vittu mitä ne nyt tietävät. Oliko niille muka ilmoitettu jotakin ohi virkatien?
ellauri162.html on line 92: 15942">
Papin normipäivä
ellauri163.html on line 112: Dekalogi. Noin 10 käskyä, joista on 159.html#5228">toisaalla jo paasaus. Käskyjen numerointi puuttuu, joten tarkka lukumääärä on ihan herrassa.
ellauri190.html on line 269: In 1596, the so-called Union of Brest (Brestin jyräys) was signed, officially starting the Eastern Rite Catholic Church in Ukraine (a.k.a. the Greek Catholic Church). It was meant to reconcile the Orthodox Ukrainians with Rome, which was, of course, a step in the direction of more peace and prosperity. Unfortunately, at the beginning of the next, 17th, century, the secular powers began to close the traditional Orthodox parishes by force, which, of course, caused huge tensions and sparks of violence.
ellauri190.html on line 283: But the nobility obtained legal ownership of vast expanses of land on the Dnipro from the Polish kings, and then attempted to impose feudal dependency on the local population. Landowners utilized the locals in war, by raising the Cossack registry in times of hostility, and then radically decreasing it and forcing the Cossacks back into serfdom in times of peace. This institutionalized method of control bred discontent among the Cossacks. By the end of the 16th century, they began to revolt, in the uprisings of Kryshtof Kosynsky (1591–1593), Severyn Nalyvaiko (1594–1596), Hryhorii Loboda (1596), Marko Zhmailo (1625), Taras Fedorovych (1630), Ivan Sulyma (1635), Pavlo Pavliuk and Dmytro Hunia (1637), and Yakiv Ostrianyn and Karpo Skydan (1638). All were brutally suppressed and ended by the Polish government.
ellauri190.html on line 297: Cossacks and Tatars developed longstanding enmity due to the losses of their heads. The ensuing chaos and cycles of retaliation often turned the entire southeastern Polish–Lithuanian Commonwealth border into a low-intensity war zone. It catalyzed escalation of Commonwealth–Ottoman warfare, from the Moldavian Magnate Wars (1593–1617) to the Battle of Cecora (1620), and campaigns in the Polish–Ottoman War of 1633–1634.
ellauri190.html on line 322: Herr Peders sjöresa är en mycket spridd riddarvisa som är känd från hela Norden. Det är den visa som har flest kända varianter i Sveriges Medeltida Ballader, 347 stycken. Dessutom har ytterligare en variant upptäckts i George Stephens manuskriptsamling i Växjö. Den äldsta kända nedteckningen kommer från Danmark och har daterats till 1590.
ellauri190.html on line 326: I den äldsta danska varianten från 1590 räddas Peder av att vattnet blir till fast mark. I nyare nedteckningar drunknar han och i vissa fall avslutas visan med att skeppet åter får vind i seglen.
ellauri190.html on line 557:
ellauri206.html on line 450: Pierre Gassendi (22. tammikuuta 1592 – 24. lokakuuta 1655) oli ranskalainen filosofi, tiedemies ja matemaatikko, ja yksi oppineista libertiineistä. Hänet tunnetaan parhaiten siitä, että hän yritti sovittaa epikurolaisen atomismin yhteen kristinuskon kanssa.
ellauri216.html on line 895: 1500-luvulla luostari koki useita vastoinkäymisiä. Vuonna 1553 tulipalo poltti kirkkoja ja irtaimistoa ja kohta sen jälkeen sota Venäjän ja Ruotsin välillä ruhjoi luostaria ja veljestö pakeni turvaan Novgorodiin. Ruotsalaisten ei onnistunut kuitenkaan hävittää luostaria kokonaan ja vuonna 1597 munkit palasivat saarelle takaisin kuin torakat.
ellauri219.html on line 835: 15981">
Notorious atheists
ellauri220.html on line 139: 15951" data-video="Mansfield"/>
ellauri222.html on line 857: 15986">
Sotahulluja
ellauri223.html on line 198: Their marriage led to no children. In 1620, she met Mr. Frodo Underhill, and Mr. Nicholas Bacon, gentlemen-in-waiting at York House, Strand, Bacon's London property. She was rumoured to have had an ongoing affair with Underhill. Underhill was a cousin of the Bilbo Underhill who sold New Place to Gandalf Shakespeare in 1597.
ellauri238.html on line 860: 1598" data-nimi="Amichai Yehuda">Layle Silbert Yehuda Amichai (1924-2000) is recognized as one of Israel´s finest poets. His poems, written in Hebrew, have been translated into 40 languages (2 more than Herbert), and entire volumes of his work have been published in English, French, German, Swedish, Spanish, and Catalan. “Yehuda Amichai, it has been remarked with some justice,” according to translator Robert Alter, “is the most widely translated Hebrew poet since King David.” But boy, has he a long way to go to beat Dave.
ellauri243.html on line 196:
1599px-THE_HOPE_OF_ALL_THE_WORLD_-_NARA_-_515613.jpg?20111010030348" width="100%" />
ellauri247.html on line 230: Pikareskiromaani syntyi Espanjassa 1500-luvun puolivälissä tarkoituksellisesti kehiteltynä vastagenrenä ritariromaanille ja sen harhailevalle, haavemaailmassa elävälle sankarille. Pseudoautobiografisena pikareskiromaanin tapahtumat myötäilevät sankarin (espanjan picaro = 'ratsastaja') monipolvista vaellusta ja antavat sen kautta humoristis-satiirisen kuvan maailmasta. Veijarityylin (gusta picaresca) varhainen edustaja oli tuntemattoman tekijän romaani La vida de Lazarillo de Tormes (1554). Muita varhaisia klassikkoja ovat Mateo Alemánin La Vida del picaro Guzman de Alfarache (1599–1604), sekä lajin tunnetuin klassikko, Miguel de Cervantes Saavedran El ingenioso hidalgo don Quijote de la Mancha (1605, 1615, Don Quijote manchalainen, surullisen hahmon ritari). Veijariromaanin sankarina on esiintynyt myös naisia, jotka käyvät veijarimaisesta seikkailusta toiseen pyrkien valloittamaan mahdollisimman paljon varakkaita miehiä, kuten Francisco López de Úbedan romaanissa La pícara Justina (1605).
ellauri247.html on line 234: Thomas Nashe perusti teoksellaan The Unfortunate Traveller, or, The Life of Jacke Wilton (1594) englantilaisen seikkailullisen veijariromaanin tyypin (rogue story). Saksan kirjallisuuden tunnetuin veijariromaani on Hans Jacob von Grimmelshausenin Der abenteurliche Simplicissimus Teutsch (1669, Seikkailukas Simplicissimus), jonka innoittamana julkaistiin muitakin "simplikiaanisia" kirjoja, kuten Johan Beerin Der simplicianische Weltkucker (1677–1679) ja Daniel Speerin Der Ungarische oder Dacianische Simplicissimus (1683). Tunnettuja veijariromaaneja ovat myös ranskalaisen Alain-René Lesagen Histoire de Gil Blas de Santillane (1715–1735, Kavaljeerin muistelmat) sekä englantilaisten Daniel Defoen Moll Flanders (1722, suom.), Henry Fieldingin Jonathan Wild (1743), Tobias Smollettin The Adventures of Roderick Random (1748) ja William Thackerayn The Luck of Barry Lyndon (1844).
ellauri257.html on line 364:
1597494310477" width="20%" />
ellauri275.html on line 640:
Benito Juarez | 137 | Mexico | ||
David Ben Gurion | 152 | Israel | ||
Mahmoud Ahmadinejad | 157 | Iran | ||
Abdelaziz Bouteflika | 159 | Algeria | ||
Kim Yong Ill | 160 | Korea (North) | ||
Dmitry Medvedev | 163 | Russia | ||
Queen Elizabeth II | 163 | UK | ||
Cristina Fernandez de Kirchner | 164 | Argentina | ||
Nicolas Sarkozy | 165 | France | ||
Angela Merkel | 165 | Germany | ||
Silvio Berlusconi | 165 | Italy | ||
Josef Stalin | 165 | Russia | ||
Vladimir Lenin | 165 | Russia | ||
Margaret Thatcher | 165 | UK | ||
Julia Eileen Gillard | 166 | Australia | ||
Napoleon | 168 | France | ||
Winston Churchill | 168 | UK | ||
Benito Mussolini | 169 | Italy | ||
Yasuo Fukuda | 169 | Japan | ||
François Hollande | 170 | France | ||
Vladimir Putin | 170 | Russia | ||
Tarja Halonen | 172 | Finland | ||
François Mitterrand | 172 | France | ||
Adolf Hitler | 173 | Germany | ||
Harold Wilson | 173 | UK | ||
Hugo Chávez | 173 | Venezuela | ||
Gerhard Schröder | 174 | Germany | ||
Viktor Orban | 174 | Hungary |
ellauri294.html on line 135: 159">
Gal vaan ei Tan
ellauri299.html on line 83: Siinä suhteessa se on kollegansa Topelbergin linjoilla, vaikka vastakkaisista lähtökohdista. Gershwin on persoonallisuustyyppiä ESTP (kz. albumia 159.html">159). ESTP:t ovat innokkaita seikkailijoita, jotka nauttivat käytännön kokemuksista. He ovat realisteja, jotka hyväksyvät maailman sellaisena kuin se on ja keskittyvät nauttimaan uusista toiminnoista ja haasteista. Kuuluisia ESTP-kirjoittajia ovat Sir Arthur Conan Doyle, Glenn Beck, Bret Easton Ellis, markiisi de Sade, Ernest Hemingway, John Grisham, Dale Carnegie, Stephen R. Covey, Epicurus ja Rhonda Byrne.
ellauri318.html on line 225: 15913">
Elokuva Spedestä
ellauri325.html on line 725: 15988">
Sanottu. Tehty. Matti Kuusen elämä 1914-1998.
ellauri327.html on line 87:
159f92bbee-1118x2040.jpeg?width=700&quality=85&auto=format&fit=max&s=1e5f126287383bcae36918d28f593258" height="200px" />
ellauri330.html on line 101: P. Pylkkänen & kumpp puhuvat puhasta potaskaa verrattuna 1599-020-00591-y">Harry Smitiin ja Peter Hackeriin, jotka ovat sentään monisteja ja apinoixi lähes järkimiehiä.
ellauri333.html on line 477: Guru Hargobind (1595–1644)
ellauri343.html on line 61: Varhaisimmat kuvaukset Novgorodin Lappiin kuuluneesta Rukajärvestä ovat 1500-luvulta. Vuonna 1578 tsaarin voivodi rakensi sinne linnoituksen, joka samana vuonna torjui ruotsalaisten hyökkäyksen. Vuonna 1597 Rukajärvelle pystytettiin kirkko ja perustettiin ortodoksinen seurakunta. Saman vuoden tarkastuskirjan mukaan Rukajärven pogostassa oli 44 asuttua taloa. Vuonna 1707 taloluku oli noussut 75:een. Seudulla asuneet karjalaiset harjoittivat kaskiviljelyä, kalastusta ja turkismetsästystä sekä toimittivat rautamalmia Petroskoin ja Kentjärven tehtaille. Ruotsalaiset hävittivät Rukajärven kyliä vuonna 1718. Lieksan ja Ilomantsin suomalaiset kävivät hävitysretkellä vuonna 1742.
ellauri348.html on line 854: Näitä hyveiden luetteloita on jo nähty pyykkikorikaupalla, esim. albumeissa 80, 98, 159.html">159. Mutta tämä on ensimmäinen joka on vahvistettu eläinkokeilla.
ellauri349.html on line 218:
1596612_luce.jpg" width="70%" />
ellauri352.html on line 454:
159490abade.jpg" height="250px" />
ellauri353.html on line 484: Bohdan (Zynovii-Bohdan) Hmelnytskin vaakuna Abdank (27. joulukuuta 1595 (6. tammikuuta 1596) - 27. heinäkuuta (6. elokuuta 1657) – poliitikko, komentaja ja diplomaatti, kansallisen vapautussodan johtaja 1648-1657, Ukrainan kasakkavaltion luoja, Zaporozshin armeijan hetmani.
ellauri364.html on line 147:
1595cb991fc5253fd0c25d1a22&ipo=images" />
ellauri367.html on line 64: Nathaniel Mayer Victor Rothschild, 3. Baron Rothschild (31. lokakuuta 1910 - 20. maaliskuuta 1990) - Rothschildien perheen edustaja, biologi ja kriketinpelaaja, MI5- agentti (1935-1938), brittiläisen vastatiedustelupalvelun MI-1:n apulaisjohtaja (159038). Englannin keskustapolitiikan pääsuunnittelija, Britannian kumikanapääministerin Margaret Thatcherin ensimmäinen neuvonantaja (1979-1990), Lontoon Royal Pain in The Arse Societyn varajärjestäjä (1953). Juutalaista alkuperää oleva Victor Rothschild piti itseään ateistina. Vittu super paskiainen se oli, Haju Pisilääkin rivompi oikeistopaska kusitolppa.
ellauri370.html on line 454:
1597608474674" width="70%" />
ellauri372.html on line 496: Butler löysi luultavasti nimen "Hudibras" Spenserin Faerie Queenen toisesta kirjasta (1590), jossa "Huddibras" (niin Spenser kirjoittaa kauttaaltaan) on ritari, joka oli enemmän kuuluisa vahvuudestaan kuin teoistaan ja joka oli enemmän tyhmä kuin viisas. Spenser itse poimi nimen joko Holinshedin Chroniclesista tai Holinshedin lähteestä, Geoffrey of Monmouthin historiallisesta fantasiasta De gestis Britonum tai History of the Kings of Britain (noin 1136; painettu vuonna 1508). Toisin kuin Butler ja Spenser, Geoffrey tai Holinshed eivät anna Hudibraalle mitään erityisiä ominaisuuksia tai toimintoja.
xxx/ellauri044.html on line 493: 159">
Nilkkiuutisia
xxx/ellauri057.html on line 841: 15934">
Lihan hedelmät
xxx/ellauri120.html on line 194:
159%26mode%3Dcrop%26quality%3D75%26width%3D934%26height%3D500%26rnd%3D131970420500000000&f=1&nofb=1" height="200px" />
xxx/ellauri125.html on line 406:
1599765887.jpg?resize=480:*" height="300px" />
xxx/ellauri137.html on line 689:
1590028181?e=1646265600&v=beta&t=9VwN7nz9u0uqstKCWoypOf72OgH5Z1rDi9I-etpINqY" />
xxx/ellauri138.html on line 276:
159c0f7229695c36dbf1345fcba2e62354f" width="50%" />
xxx/ellauri173.html on line 374: 159">
Hunööri
xxx/ellauri176.html on line 850:
159_4789_3377/master/4789.jpg?width=445&quality=45&auto=format&fit=max&dpr=2&s=37400ea07e845c1cec214fc0eb096ad2" height="200px" />
xxx/ellauri177.html on line 44: 15982">
Kappalainen lipeää
xxx/ellauri187.html on line 292: The growth of the following of Joseph is manifested with the earliest church dedicated to him in Rome, San Giuseppe dei Falegnami (St. Joseph of the Carpenters), constructed in 1540 in the Forum Romanum, above the prison that by tradition had held the Apostles Peter and Paul. The spread of his following is then shown by the publication of the first Litany of St. Joseph in Rome in 1597 and the introduction of the Cord of St. Joseph in Antwerp in 1657. These were then followed by the Chaplet of St. Joseph in 1850, and the Scapular of St. Joseph of the Capuchins which was approved in 1880. The formal veneration of the Holy Family began in the 17th century by Mgr François de Laval.
xxx/ellauri187.html on line 325:
1590814.jpg" width="50%" />
xxx/ellauri187.html on line 597: 15972">
Lokki kivellä
xxx/ellauri187.html on line 650:
1596?k=20&m=869781596&s=612x612&w=0&h=KKSqJFUsSauImuRmOUJ3uoRNrQj7aKNKvgnIA_8qxQg=" height="300px" />
xxx/ellauri212.html on line 87: Lodwickin kirjan mottorunon kirjoitti George Herbert (1593 -1633). Welsh-born English poet, orator and Anglican priest. Kirjoitti kokoelman Sacred Poems & Private Ejaculations. Kaveri oli niin tylsä ettei siitä sen enempää.
xxx/ellauri215.html on line 70:
159/16:9/w_1280,c_limit/00-social-tout-blonde-rockers.jpg?mbid=social_retweet" height="300px" />
xxx/ellauri233.html on line 259: Erään jumalanpalveluksen aikana jesuiittalähteet väittivät hänen osallistuneen arktiselle tutkimusmatkalle, joka kesti noin kaksi vuotta etsiessään Koillisväylää Siperian rannikkoa pitkin Kaukoitään. Tämän väitteen todenperäisyys on hieman epäilyttävää, koska hän ei koskaan viitannut sellaiseen tutkimusmatkaan Japanista kirjoittamassaan omaelämäkerrallisessa kirjeessään; sen sanamuoto viittaa siihen, että vuoden 1598 matka oli hänen ensimmäinen seikkailunsa hollantilaisten kanssa. Jesuiittalähde saattoi liittää Adamsin väärin yhden Mahun miehistön hollantilaisen jäsenen väitteen, joka oli ollut Rijpin aluksella Huippuvuoret löytäneen matkan aikana. Sitäpaizi jesuiitat ovat pajunköyttä syöttäviä heittiöitä, joihin ei kannata luottaa pitemmälle kun ne jaxaa heittää.
xxx/ellauri233.html on line 269: Kun lopulta Tyynellemerelle saavutettiin 3. syyskuuta 1599, alukset joutuivat myrskyyn ja menettivät toisensa näkyvistä. Yli vuoden kuluttua jokainen laiva meni pohjaan tai pääsi kotiin omalla tavallaan, paizi Adamsin.
xxx/ellauri237.html on line 221: Papin poika Johann Arndt opiskeli lääketiedettä ja teologiaa Helmstedtissä, Wittenbergissä, Strasbourgissa ja Baselissa. Baselissa hän tutustui Theophrastus Paracelsuksen kirjoituksiin, ja Wallmannin mukaan tämän ajattelun vaikutus näkyy monissa Arndtin teoksissa, voimakkaimmin Totisesta kristillisyydestä -teoksen neljännessä kirjassa. Opintojensa jälkeen Arndt toimi kotiseudullaan Anhaltissa koulumestarina, diakonina ja pappina. Jouduttuaan eksorsismia ja kuvakieltoa eli ikonoklasmia koskevien opillisten erimielisyyksien takia jättämään virkansa vuonna 1590 hän siirtyi Quedlinburgiin saarnaajaksi, mitä virkaa hän hoiti vuoteen 1599 saakka.
xxx/ellauri237.html on line 223: Quedlinburgista Arndt siirtyi Braunschweigiin, missä hän toimi kirkkoherrana vuosina 1599–1605. Tänä aikana hän julkaisi Totisesta kristillisyydestä -teoksen ensimmäisen osan. Teoksen loppuosa ilmestyi Arndtin ollessa Braunschweigin jälkeen kaksi vuotta Eislebenissä. Elämänsä viimeiset vuodet Arndt oli Cellessä Braunschweig-Lüneburgin ruhtinaskunnan ylisuperintendenttinä eli johtavana kirkollisena henkilönä. Tänä aikana hän julkaisi muun muassa hartauskirjan Paratiisin yrttitarha, kaksi saarnakirjaa sekä psalmien selitysteoksen. Kirjallisen toiminnan lisäksi Arndt suoritti 1615 laajan tarkastusmatkan ja uudisti ruhtinaskunnan kirkkojärjestystä.
xxx/ellauri237.html on line 291: Sit tähän vähän teodikeaa Paulan kotoa. - Jumala taivaassa on järjestänyt niin, että ihmisillä maailmassa on monenlaisia hauskoja juttuja elettävänä. Siitä näkee selvästi hänen rakastavan ihmisiä. - Mutta minä ihmettelen hänen vanhempiaan, ynähti Anneli. Rakkaus lapseni, sanoi Paulan äiti tavattoman hiljaisesti ja lempeästi, se antaa anteexi kaiken, uskoo kaiken ja toivoo kaiken. Muistathan 159.html#20789">Kor. 13? Mixi Marquetan isän piti kaatua sodassa eikä Paulan juoppolallin isäpapan? No koska Marken isä meni hölmösti suoraselkäisenä ja pystypäisenä luotisateeseen; Paulan isä konttasi ja hoiperehti eikä siihen osunut. Joskus kannattaa jäädä tuleen makaamaan. Paulan äiti oli harmaa pikku hiiri jolle elämä teki pahaa, vähän kuin Milkan äiti joka joka päivä paarustaa Isoon Pajaan paiskimaan töitä lattiamanuna. Milkastakin muuten tuli lepakko. Pisisinkin elämä on vain kuin uni ja varjo ja häviää kuin löyhkä, kuin pieru Saharaan.
xxx/ellauri239.html on line 50: Wayne W. Dyer on izehoitopersoona, joka on tullut mainituxi 159.html#7763">toisaalla esimerkkinä ESFP-persoonallisuudesta. ESFP (extroverted sensing feeling perceiving) is one of the sixteen personality types of the Myers-Briggs Type Inventory (MBTI) test. ESFPs operate from the principle that “all the world’s a stage” — and they want to be the stars. ESFP on realistinen sopeutuja ihmissuhteissa. ESFP on jenkein ja ämmämäisin tyypeistä: öykkäri ketku touho ääliö. Tai positiivisemmin, "Free-spirited and fun-loving people persons" kuten Kinsella. ESFPs are enthusiastic about having new experiences and meeting new people. They are generally warm and adaptable realists who go with the flow. ESFP authors include Tony Robbins, Wayne Dyer, Deepak Chopra, Bill Clinton, and Paulo "Kani" Coelho. Learn more about how ESFPs write somewhere else. Eli tämä paasaus keskittyy vain Wile E. Coyoteen alias Wayne W. Dyeriin.
xxx/ellauri239.html on line 348: Mihinkään tälläseen pelurointiin mulla ei ole vähäisintäkään taipumusta, vaikka tein gradun peliteoreettisesta semantiikasta. Emmä edes sillonkaan tykännyt peliteoriasta enkä peleistä. Mulla ei ole uskoa, luottoa eikä toivoa. Ne on kaikki aivan syvältä. Tässä yhteydessä kanzis ehkä lukaista toi Doston 159">Pelurit. Tai mixei Pascalin veto tai 419 scam, ne on vielä kreisimpiä. Mixhän Nääsböön ällö Harrykin oli pelimiehiä? Jotain romanttista siinäkin on olevinaan kaiketi.
xxx/ellauri250.html on line 688: 15917">
Ineffective altruists
xxx/ellauri265.html on line 510: Mutta siitä olen pikkuhousuisen Mikatytön kanssa aivan samaa mieltä, että Yuval Harari on täysi PASKA. Siitä mulla on paljon aikaisempaakin paasausta esim albumissa 143. Samansuuntaisia huomautuxia myös albumeissa 3, 4, 13, 24, 26, 32, 35, 38, 39, 53, 61, 64, 113, 117, 159, 160, 174, 178, 188 ja 201. Harari on muuten etiopialainen kaupunki.
xxx/ellauri281.html on line 181: Daniel T. Birdsell, Harihar Rajaram, David Dempsey, Hari S. Viswanathan. Hydraulisen murtumisnesteen migraatio pinnan alla: Katsaus ja laajennetut mallinnuksen tulokset. // Vesivarojen tutkimus. Osa 51, numero 9. syyskuuta 2015. Sivut 7159–7188. DOI: 10.1002/2015WR017810
xxx/ellauri281.html on line 703: 159">
Musta herra
xxx/ellauri296.html on line 143:
xxx/ellauri307.html on line 444:
xxx/ellauri307.html on line 937: Vinosuisen Rowlingin toilauxista on paasattu jo laajasti mm. albumeissa 20, 36, 38, 71, 86, 198, 159, 180, 198, 214, 220, 262, 269. Tästä voi jo päätellä miten paljon arvostan JK Rowlingia sekä sen sankareita Harrya ja Meghania.
xxx/ellauri354.html on line 223: — George Peele, "A Farewell to armes", Polhymnia, 17 November 1590.
xxx/ellauri363.html on line 73:
15922.jpg/1200px-Wassili_Lepanto_%28links%29_und_Hans-Georg_Gadamer_im_Gespr%C3%A4ch_-_DC260-mh15922.jpg" />
128