ellauri033.html on line 1076: According to legend, Tasso wrote verses to his beloved Eleonora that touched her heart. A few years later, at the wedding of one of the Gonzaga family, celebrated at the court of Este, Tasso kissed the princess Eleonora on the cheek. Furious, Alphonso turned coolly to his courtiers and remarked, "What a great pity that the finest genius of the age has become suddenly mad!" The duke had Tasso shut up in the hospital of St. Anna in Ferrara. (In actuality, Tasso had been beset by delusional fears of persecution starting in 1575 and began a series of mad wanderings around 1577.)
ellauri038.html on line 131: Nietzsche tuomitsi darwinismin, hegeliläisyyden, kantilaisuuden sekä utilitarismin epäonnistuneina yrityksinä paikata jumalan jättämä aukko. Hölmö. 15757427258505" data-nimi="Darwin Charles">Darwin ei perustanut filosofiaa eikä uskontoa, se mittas ja laski paljonko multaa kastemadot tuottaa 20 vuodessa.
ellauri040.html on line 137: Leibniz sanoi Piikikästä kerettiläisexi juutalaisexi. Naulan kantaan osasi. Osasi myös nuolla ruhtinaiden perseitä oikeasta kohdasta. Leibniz neuvoi morsiamia: ei pidä lakata peseytymästä vaikka pääsee naimisiin. 15758115796" data-nimi="Bonaparte Napoleon">Napoleon olis ollut tosi pettynyt jos Josephine ois noudattanut sakemannin neuvoa. Siisteysintoilevat alemannit, je m´en fous. Nää puhtausjutut usein askarruttaa filosoofeja ja muita uskontopellejä. Se on anaalista, kuten Freud ja Jyrki yhteen ääneen toteaa. Mut hygienialla torjutaan kulkutauteja, six anaalisuus kuuluu keskeisesti meeminikkareiden toimenkuvaan.
ellauri047.html on line 121: Nietzschen aloituskahdexikko oli: 157523207" data-nimi="Epikuros">Epicurus and Montaigne, Goethe and Spinoza, Plato and Rousseau, Pascal and Schopenhauer.

ellauri052.html on line 333: Jakob Böhme (1575 – 17. marraskuuta 1624, Görlitz, Saksa) oli saksalainen mystikko, teosofi ja luonnontieteilijä.

ellauri110.html on line 763: Wuonna 1575 kun Schlewsig-Holsteinin herttuan fihteeri, Kristoffer Kraufe (Hantta Kraufen esi-ifä) erään toifen oppineen miehen, Jaakko von Holsteinin kansfa, herranfa lähettiläänä oleskeli Espanjan pääkaupungisfa Madridisfa, oliwat he fiellä nähneet faman juutalaifen eli Jerufalemin fuutarin ihan famanlaifena wartaloltaan, famasfa waatetukfesfa ja famanlaifilla elintawoilla, kuin hänestä nyt on kerrottu, ja oli hän filloni puhunut felwää espanjan kieltä.
ellauri351.html on line 714: 157577" data-nimi="Le Bon Gustave">Charles-Marie Gustave Le Bon ( ranska: [ɡystav lə bɔ̃] ; 7. toukokuuta 1841 – 13. joulukuuta 1931) oli johtava ranskalainen pölymatti, jonka kiinnostusalueita olivat antropologia, psykologia, sosiologia, lääketiede, keksintö ja fysiikka. Bonesin kolleega! Hänet tunnetaan parhaiten vuoden 1895 teoksestaan Psychologie des Foules, jota pidetään yhtenä joukkopsykologien tärkeimmistä teoksista.
ellauri362.html on line 418: Joukko ja valta (saks. Masse und Macht) on Elias Canettin kirjoittama esseemuotoinen tutkielma sosiaalipsykologiasta. Kirja julkaistiin vuonna 1960, ja sitä voidaan pitää Canettin pääteoksena, jos halutaan, toinen mahdollisuus on Sokeat. Joukko ja valta on käännetty useille kielille, ja englanninkielinen käännös vuodelta 1962 on tekijän auktorisoima. Canetti tarkastelee teoksessaan joukkoilmiöitä ja vallankäyttöä. Vaikka hänen työnsä on paljolti 157577">Gustave Le Bonin ja Sigmund Freudin kritiikkiä, ei näitä kirjoittajia mainita alkuteoksessa nimeltä. Canettin tyylikeinona on voimakas eläytyminen kuvattuihin tapahtumiin.
ellauri386.html on line 256: Vain 15-vuotiaana Raleigh ilmoittautui vapaaehtoiseksi Ranskan hugenottiarmeijaan. Myöhemmin, vuonna 1572, hänet hyväxyttiin perustutkinto-opiskelijaksi Oxfordissa, jossa hän opiskeli ennen Ranskaan menoaan, ja hänen nimensä esiintyy Keskitemppelin rekisterissä vuonna 1575. Raleigh, hänen veljensä Carew ja heidän puoliveljensä Sir Humphrey Gilbert varustivat suuren laivaston joka lähti "löytömatkalle" vuonna 1578. Lyhytaikainen hanke hylättiin pian, ja vuoteen 1580 mennessä Raleigh oli jo Irlannissa taistelemassa Munsterin kapinaa vastaan.
ellauri401.html on line 125: Jakob Böhme – saksalainen filosofi (1575–1624)
ellauri403.html on line 335: 15751">