u – x | u – x | u – x | u – |
ellauri001.html on line 2262: | x x u – | x x u – | – u – |
ellauri001.html on line 2353: Syllables 5-7 of the second pāda must be a ja-gaṇa ("υ – υ") This enforces an iambic cadence.
ellauri002.html on line 55: Christian Johann Heinrich Heine (alk. Chaim Harry Heine; 13. joulukuuta 1797 Düsseldorf – 17. helmikuuta 1856 Pariisi) oli yksi 1800-luvun tärkeimmistä saksalaisista runoilijoista. Heine syntyi juutalaisperheeseen Düsseldorfissa. Vuodesta 1831 Heine asui Pariisissa. Heine vietti boheemia elämää rikkaalta sukulaiselta saamiensa rahojen turvin. Düsseldorfin kaupunki jakaa joka toinen vuosi arvostetun Heinrich Heine -palkinnon, jonka arvo on 50 000 euroa. Robert Schumann on säveltänyt lukuisia liedejä Heinen teksteihin. Niistä laulusarjat Dichterliebe ja Liederkreis kuuluvat Franz Schubertin liedien ohella maailman tunnetuimpiin lauluteoksiin.
ellauri002.html on line 60: 1803 – 1804: Heine besucht die israelitische Privatschule von Hein Hertz Rintelsohn.
ellauri002.html on line 62: 1804 – 1814: Besuch der städtischen christlichen Grundschule in Düsseldorf. Besuch des Lyzeums in Düsseldorf (heute Görres-Gymnasium) ohne Abschluss. Heine erlebt den Einzug Napoleons in Düsseldorf. Der junge Heine verehrte Napoleon zeit seines Lebens und bewunderte ihn dafür, dass er den Code civil einführte, der Juden sowie Nicht-Juden gesetzlich gleichgestellen sollte. Heine verließ 1814 das Lyzeum, ohne einen Abschluss erreicht zu haben.
ellauri002.html on line 70: John Dowland (1563 – 1626) was an English Renaissance composer, lutenist, and singer. He is best known today for his melancholy songs such as "Come, heavy sleep", "Come again", "Flow my tears", "I saw my Lady weepe" and "In darkness let me dwell", but his instrumental music has undergone a major revival, and with the 20th century's early music revival, has been a continuing source of repertoire for lutenists and classical guitarists.
ellauri006.html on line 1481: When many people hear that unicorns are mentioned in the Bible, they imagine the mythical unicorn with a flowing mane and a sparkling horn. But, that image of the unicorn is only fantasy. Unicorns are mentioned in the Bible – in fact, they are mentioned in the Bible in nine times. But, before you rush off to check it out for yourself you need to know that the word unicorn only occurs the in the Authorized King James Version of the Bible, which means if you have a modern Bible, another word has probably been substituted for unicorn to distinguish the unicorns mentioned in the Bible from the mythical ones.
ellauri007.html on line 554: Seiokrontro – prafriplo:
ellauri008.html on line 43: Tässä albumisssa on aika paljon Joseph Conradista ja sen el zorromaisista tekeleistä. Jooseppi ei saanut Noobelia, varmaan mamuuttaan. Joseph Conrad, alun perin Józef Teodor Nałęcz Konrad Korzeniowski (3. joulukuuta 1857 – 3. elokuuta 1924) oli puolalais-englantilainen kirjailija. Hän loi romaaneillaan uusia ulottuvuuksia seikkailukertomuksen lajityyppiin.
ellauri008.html on line 1433: Stressiä, kiirettä, ahdistusta, näköalattomuutta, pakkomielteistä suorittamista ja loppuun palamisia. 28-vuotias toimittaja Oskari Onninen kuulee huoli- ja stressipuhetta ympärillään päivittäin eikä ymmärrä, mikä hänen ikätovereitaan vaivaa. Heillähän pitäisi olla asiat paremmin kuin hyvin, ainakin jos tilastoihin on uskominen. Tutkijat selittävät nuorten aikuisten ahdinkoa monilla eri tekijöillä – yksi niistä on internet, joka on tehnyt elämästä jatkuvaa vertailua ja kilpailua.
ellauri012.html on line 79: Ei minuuttiakaan NBA:ssa – Koponen listattiin huonoimmaksi 30. varaukseksi
ellauri012.html on line 83: Ei minuuttiakaan NBA:ssa – Koponen listattiin huonoimmaksi 30. varaukseksi. Ei tullut noobelia. Ei edes minsan verran beliä. Mutta kuten Paulo Coelho sanoo: emmä sitä sitten halunnukkaan oikeesti. Hieno lippis kuitenkin.
ellauri014.html on line 1728: But granted these are different poems, we are left with the curious problem of where Montgomery found the Alpine Path poem. Surprisingly, after reading a dozen or so academic articles on Emily of New Moon and Montgomery’s vocation as an author–as well as a couple of good biographies–scholars have not pinned down the reference. After an extensive internet search, it seems to me that blogger Faith Elizabeth Hough may have begun to work it out. She includes the longer version of the poem here:
ellauri014.html on line 1770: Like Bryant’s poem, this verse is about autumnal flowers. With some searching I found this poem in the 1884 New Year’s edition of Godey’s Lady’s Book. “Tam! The Story of a Woman” by Ella Rodman Church and August De Bubna includes this poem. In the story the verses are found in a copy of Bryant’s poetry–hence Montgomery’s connection to the poem–but in the (relatively boring) story they are actually written on a slip of paper that was found in the Bryant book–and written by a woman who tentatively hopes to make a career as a poet in a male’s publishing world. Intriguingly, Montgomery seems to have forgotten the original context of the verse, but herself emulated the desire of “Miss Powell” in the story.
ellauri014.html on line 1772: It seems to me that Montgomery selects out the best bit of the poem, but again you see my bias. I am that “blossom,” I hope–but if all four verses are included it becomes rather silly to press the metaphor. Still, I think Montgomery was on the right track with her idea of “The Alpine Path.” It is a peculiar provenance that brings us this poem, but it has been an interesting journey. Once I found the names of Ella Rodman Church and August De Bubna I found that others have followed my path of curiosity. The Confederation Centre of the Arts in Charlottetown has some of L.M. Montgomery’s scrapbooks, including her copy of the poem. But the search has been interesting, nonetheless.
ellauri015.html on line 51: Hän toimi kuvataiteiden professorina Taideteollisen korkeakoulun visuaalisen kulttuurin osastolla (eli Aalto-yliopiston Taiteen laitoksella) viisivuotiskauden 2008–2013. Kissoja tappamalla pääsi Teemu istuximaan tovin näkyvillä oppituolissa. Mäki haluun näkyy! Raaistunut runkkari. Kylä lähtee. Onkohan se sukua Timo Mäkiselle.
ellauri015.html on line 70: Ja kääntäen! Ne on julkaisseet kirjan Maike Weißpflug: „Hannah Arendt. Die Kunst, politisch zu denken“. Hannah Arendt ize, nazi-Heideggerin ex-heila, – kokoelmassaan Kritische Gesamtausgabe – kysyy aiheellisesti: „Gibt es ein Denken, das nicht tyrannisch wird?“ Oli varmaan nazi-Martin mielessä.
ellauri015.html on line 1135: Kalle Kukkonen (14. tammikuuta 1889 Karttula – 23. marraskuuta 1954) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija, joka käytti nimimerkkejä Eetu Ollikainen, Eljas Saarelainen ja Urpo. Kukkosen vanhemmat olivat mäkitupalainen Taavetti Kukkonen ja Eeva Kustaava Jäntti. Hän kävi Kuopion tietopuolisen meijerikoulun. Teoksia:
ellauri015.html on line 1142: Kaarlo Fredrik (Kalle) Krappe (10. toukokuuta 1904 Lappi Tl – 19. helmikuuta 1983) oli suomalainen pakinoitsija ja kirjailija. Krappe toimi jatkosodan alkuvaiheissa JR 56:n I pataljoonan kranaatinheittiöjoukkueen ykkösheittöiden johtajana. Hän joutui jättämään rintamapalvelun terveydellisistä syistä marraskuussa 1941. Krappe kirjoitti pakinoita ja runoja.
ellauri015.html on line 1152: Lea Lampila (24. helmikuuta 1924 Viipuri – 18. kesäkuuta 2006 Asperö, Ruotsi) oli ruotsinsuomalainen mamukirjailija joka asui viimeksi tavattaessa Bohusin läänissä, Asperön saarella.
ellauri016.html on line 48: El Coyoten ensiesiintyminen tapahtui 1943 José Mallorquín kirjailijanimellä Carter Mulfordin kirjoittamassa saman nimisessä romaanissa "El Coyote". Vuosien 1944–1953 aikana espanjalainen Clíper-kustantantamo julkaisi 192 pulp-tyylistä vihkosta. El Coyote oli hyvin suosittu myös Suomessa, jossa sitä ilmestyi 78 numeron verran. Lehden alaotsikkona oli "Seikkailuromaani viime vuosisadan Kaliforniasta". Kustantaja oli Kustannusliike Sarjakirja.
ellauri016.html on line 309: – vaimo meikkitaiteilija Helena Lindgren teki heti armottoman päätöksen. Jorma
ellauri016.html on line 322: saatuaan tietää, että Helena oli ollut silleen koreografi Ohari Naharinin kanssa. –
ellauri016.html on line 356: Poptähti pukeutui Game of Thrones -hahmoksi – some hullaantui: "Kuningattarella on ollut rankka talvi". Game of Thronesin kahdeksas ja viimeinen tuotantokausi käynnistyi maanantaina 15. huhtikuuta. Sen kunniaksi poptähti Joe Jonas päätti pukeutua sarjaa tähdittävän kihlattunsa Sophie Turnerin roolihahmoksi.
ellauri016.html on line 407: Bulgarian matala verotus ja löyhä lainsäädäntö koskien rahapeliyhtiöitä on johtanut siihen, että maasta on tullut uhkapelitarjoajien leikkikenttä. Toisin kuin kaikissa muissa EU-maissa, Bulgariassa rahapeliyhtiöt eivät ole velvoitettuja lahjoittamaan rahaa julkisiin avustuskohteisiin. Toisen ääripään esimerkkiä ei tarvitse kaukaa hakea – Veikkaus jakaa Suomen lainsäädännön nojalla 100 % tuotoistaan taiteen, tieteen, kulttuurin ja urheilun tukemiseen.
ellauri017.html on line 376: Numerologia on okkulttinen näennäistiede, jonka mukaan henkilön syntymähetken ja nimen sisältämien kirjaimien lukuarvoista voidaan laskea erilaisia henkilön luonteeseen, tulevaisuuteen ja kohtaloon liittyviä asioita. Nimi tulee latinan sanasta numerus. Numerologiassa on piirteitä astrologiasta ja horoskoopeista. Kreikkalaista Pythagorasta (582–496 eaa.) pidetään numerologian perustajana.
ellauri017.html on line 448: George Ivanovitš Gurdjieff (arm. Գեորգի Իվանովիչ Գյուրջիև, kreik. Γιώργος Γεωργιάδης, ven. Гео́ргий Ива́нович Гюрджи́ев, Georgi Ivanovitš Gjurdžijev; 13. tammikuuta 1866/1877? Aleksandropol – 29. lokakuuta 1949 Neuilly-sur-Seine) oli armenialais-kreikkalainen mystikko ja henkinen opettaja. Hänen äitinsä oli etniseltä taustaltaan armenialainen ja isä Pontoksen kreikkalainen.
ellauri017.html on line 454: Pjotr Demjanovitš Uspenski, (ven. Пётр Демья́нович Успе́нский; 17. maaliskuuta (J: 5. maaliskuuta) 1878 Moskova – 21. lokakuuta 1947 Surrey, Iso-Britannia), laajemmin tunnettu nimellä P. D. Ouspensky, oli esoteerikkona tunnettu venäläinen intellektuelli, matemaatikko, journalisti ja teosofi. Hän toi euklidisen geometrian ja epäeuklidisen geometrian mukaan psykologiaa sekä korkeamman ulottuvuuden olemassaoloa käsitteleviin keskusteluihin. Sehän mun teometrisestä runosta vielä puuttuikin.
ellauri017.html on line 967: Toinen laajalti vallitseva näkemys on, että osa kirjan ensimmäisestä puoliskosta (luvut 1–39) on peräisin historiallisesta profeettasta, ja niiden välissä on kuningas Josian aikana 100 vuotta myöhemmin kirjoitettuja proosakommentteja ja että kirjan loppuosa on peräisin juuri ennen Babylonin pakkosiirtoa ja heti sen jälkeen , lähes kaksi vuosisataa historiallisen profeetan ajan jälkeen, ja ehkä nämä myöhemmät luvut edustavat meneillään olevan profeettakoulun työtä, joka profetoi jo tapahtuneen mukaisesti.
ellauri017.html on line 971: Esaiaan kirja ( heprea : ספר ישעיהו [ˈsɛ.fɛr jə.ʃaʕ.ˈjaː.hu] ) on ensimmäinen myöhemmistä profeetoista heprealaisessa Raamatussa ja ensimmäinen suurista profeetoista kristillisessä Vanhassa testamentissa. Se tunnistetaan yläkirjoituksesta 800 -luvulla eaa. eläneen profeetta Isaiah ben Amozin sanoiksi , mutta on todisteita siitä, että suuri osa siitä on sävelletty Babylonin vankeuden aikana ja myöhemmin. Johann Christoph Döderlein ehdotti vuonna 1775, että kirja sisälsi kahden profeetan teoksia, joita erottaa yli vuosisata, ja Bernhard Duhm sai aikaan näkemyksen, joka vallitsi suurimman osan 1900-luvulta yksimielisesti, että kirja sisältää kolme erillistä oraakkelikokoelmaa: Proto -Jesaiah ( luvut 1-39 ), joka sisältää 8. vuosisadalla eaa. profeetta Jesajan sanat; Deutero-Jesaiah ( luvut 40-55 ) , nimettömän 6. vuosisadalla eaa. kirjailijan työ, joka kirjoitti maanpaossa; ja Trito-Jesaiah ( luvut 56-66 ) , sävelletty maanpaosta palaamisen jälkeen. Jesaja 1–33 lupaa tuomion ja ennallistamisen Juudalle, Jerusalemille ja kansoille, ja luvuissa 34–66 oletetaan, että tuomio on julistettu ja ennallistaminen tapahtuu pian.Vaikka harvat tutkijat nykyään pitävät koko kirjan tai jopa suurimman osan siitä yhden henkilön ansioksi, kirjan olennainen yhtenäisyys on noussut revisionistisen tutkimuksen painopisteeksi.
ellauri017.html on line 975: 1 – 33 : Varoitukset tuomiosta ja lupaukset myöhemmästä ennallistamisesta Jerusalemille, Juudalle ja kansoille;
ellauri017.html on line 977: 34 – 66 : Tuomio on jo annettu ja ennallistaminen on käsillä.
ellauri017.html on line 982: Jesaja oli yksi suosituimmista teoksista juutalaisten keskuudessa toisen temppelin aikana (n. 515 eaa. – 70 jKr.). Kristillisissä piireissä sitä pidettiin tän messiasläpän tähden niin suuressa arvossa, että sitä kutsuttiin "viidenneksi evankeliumiksi", ja sen vaikutus ulottuu kristinuskon lisäksi
ellauri017.html on line 987: Kirja alkaa esittelemällä aiheita vanhurskaiden tuomiosta ja myöhemmästä ennallistamisesta. Jumalalla on suunnitelma, joka toteutuu " Jahven päivänä ", jolloin Jerusalemista tulee hänen maailmanlaajuisen hallintonsa keskus. Sinä päivänä kaikki maailman kansat tulevat Siioniin (Jerusalemiin) neuvomaan konkonokkia, mutta ensin kaupunki on rangaistava ja puhdistettava pahasta. Israel on kutsuttu mukaan tähän suunnitelmaan. Luvuissa 5–12 selitetään Assyrian Israelin vastaisen tuomion merkitystä: Daavidin kuninkaan vanhurskas hallinto seuraa ylimielisen Assyrian hallitsijan kukistamisen jälkeen. Luvuissa 13–27 kerrotaan kansojen valmistautumisesta Jahven maailmanvaltaan; luvut 28–33 ilmoittavat, että kuninkaallinen pelastaja (messias ) ilmestyy Jerusalemin rangaistuksen ja sen sortajan tuhon jälkeen.
ellauri017.html on line 989: Sortaja (joka tunnetaan nyt Irakixi eikä Syyriaksi, joka on pelkkä paperitiikeri) on kaatumassa. Luvut 34–35 kertovat, kuinka Jahve palauttaa lunastetut pakkosiirtolaiset Jerusalemiin. Luvuissa 36–39 kerrotaan ruotiukko Hiski Piskisen uskollisuudesta Jahvelle Syyrian piirityksen aikana mallina palautetulle yhteisölle. Luvuissa 40–54 todetaan, että Siionin ennallistaminen tapahtuu, koska Jahve, maailmankaikkeuden luoja, on nimennyt Persian kuninkaan Kyyros Suuren luvatuksi messiaaksi ja temppelin rakentajaksi. Tarkemmin sanottuna luku 53 ennustaa kärsivän palvelijan, josta tulee se messias, josta profeetta puhuu edellisissä jakeissa. Luvut 55–66 kehottavat Israelia pitämään liiton. Jumalan ikuinen lupaus Daavidille on nyt annettu Israelin/Juudan kansalle yleisesti. Kirja päättyy käskemällä vanhurskautta, kun Jumalan suunnitelman viimeiset vaiheet toteutuvat, mukaan lukien diasporan kansojen pyhiinvaellus Siioniin ja Jahven kuninkauden toteutuminen.
ellauri017.html on line 993: Proto-Jesaiah / Ensimmäinen Jesaja (luvut 1–39): [19]
ellauri017.html on line 995: 1–12: Juudan vastaiset oraakkelit enimmäkseen Jesajan varhaisista vuosista;
ellauri017.html on line 997: 13–23: Oraakkelit vieraita kansoja vastaan hänen keskivuosistaan;
ellauri017.html on line 999: 24–27: "Jesajan apokalypsi", lisätty paljon myöhemmin;
ellauri017.html on line 1001: 28–33: Oraakkelit Jesajan myöhemmästä palvelutyöstä
ellauri017.html on line 1003: 34–35: Näky Siionista, ehkä myöhempi lisäys;
ellauri017.html on line 1005: 36–39: Tarinoita Jesajan elämästä, jotkut Kuninkaiden kirjasta
ellauri017.html on line 1008: Deutero-Jesaiah / Toinen Jesaja (luvut 40–54), jossa on kaksi suurta jakoa, 40–48 ja 49–54, joista ensimmäinen korostaa Israelia, toinen Siionia ja Jerusalemia:
ellauri017.html on line 1023: Trito-Jesaiah / Kolmas Jesaja (luvut 55–66):
ellauri017.html on line 1038: Talmudissa kerrotaan, että rabbi Simeon ben Azzai löysi Jerusalemista kertomuksen, jossa kirjoitettiin, että kuningas Manasse tappoi Jesajan. Kuningas Manasse sanoi Jesajalle: "Häntäsi Mooses sanoi: 'Ei kukaan saa nähdä Jumalaa ja jää eloon'; mutta sinä olet sanonut: 'Minä näin Herran istuvan hänen valtaistuimellaan'; ja totesi edelleen muita ristiriitoja – kuten 5. Mooseksen kirjan ja Jesajan kirjan 40 välillä; Mooseksen kirjan 33 ja 2 Kings välillä Jesaja ajatteli: "Tiedän, että hän ei hyväksy selityksiäni; miksi minun pitäisi lisätä hänen syyllisyyttään?" Sitten hän lausui tetragrammin, setripuu avautui ja Jesaja katosi sen sisään. Kuningas Manasse käski sahata setri, ja kun saha saavutti hänen suunsa, Jesaja kuoli; näin häntä rangaistiin siitä, että hän sanoi: "Minä asun kanan pepussa, jolla on saastaiset huulet".
ellauri018.html on line 555: Linnanmäellä sijaitsevan Sea Life -akvaarion meriahven Mikko söi tiistaina harjan. – Mikko jaksaa aina yllättää, päivittelee intendentti Markus Dernjatin.
ellauri018.html on line 556: Mikolla on taustaa mielenterveyskuntoutujana. Vielä noin vuosi sitten kala oli masentunut. – Se oli ihan oikeasti masentunut, sanoo Dernjatin.
ellauri018.html on line 558: Mikon mieliala alkoi kohentua, kun sille saatiin hankittua isompi akvaario. Varsinaista nautinnollista, virikkeellistä meriahvenen elämää se on viettänyt siitä asti, kun sai akvaarioon seurakseen puhdistajakaloja. – Mikko diggaa puhdistajakaloista. Intian valtamerestä kotoisin oleva Mikko tuli Suomeen sinttinä.
ellauri018.html on line 565: – Se on sosiaalinen kala. Se tunnistaa hoitajat paidan väristä. Mikkoa on harjattu. Kun akvaarion ikkuna pyyhitään kankaalla, se on alkanut sitä kerjäämään, että Mikkoakin silitellään. Se vaihtaa vähän väriäkin. Nyt Mikkoa yritettiin harjata noin 35-senttisellä pulloharjalla. Idea oli huono. Mikko söi sen.
ellauri018.html on line 567: – Siinä vaiheessa kun harja meni altaaseen, Mikko syöksyi ja riuhtaisi harjan irti varresta. Suu auki seistiin siinä, ja harja oli Mikon kurkussa.
ellauri018.html on line 568: Dernjatinin mielestä Mikko näytti siltä, että se tajusi, että nyt ei ole kaikki kohdallaan. – Se heilutteli ja availi suutaan, että nyt olisi ongelma, että voisitteko tehdä jotain. En usko, että kalat syvällisiä ajattelevat, mutta sellainen fiilis jäi, että Mikko tarvitsee apua.
ellauri018.html on line 573: – Sukellettiin joukolla altaaseen, aine sinne, ja Mikko nukahti saman tien. Harja vedettiin ulos. Sitten seuraava haaste oli se, että kala piti saada puhtaaseen veteen. – Rakennettiin heräämö, raikasta vettä.
ellauri018.html on line 575: Kerta ei ollut ensimmäinen, kun yleisöakvaario on joutunut kamppailuun vierasesineen kanssa. – Viimeksi oli episodi, kun sähköankerias söi taskulampun. Tämä onkin sitten toinen tarina. Mikko toipuu nyt koettelemuksesta yhdessä puhdistajakalojen kanssa.
ellauri018.html on line 701: Muhammed kannattajineen otti vallan haltuunsa Medinassa ja perusti sinne umman eli uskovien yhteisön. Kärsiköhän se ummetuksesta. Vois selittää sen kiukkuisuutta. Tässä vaiheessa elämänkertaa Hisham varoittaa, että hän on karsinut Ibn Ishaqin selostusta ja jättänyt pois ne asiat, jotka ovat häpeällisiä kertoa. Hisham kertoo, että Muhammed alkaa saaliin toivossa ryöstää kauppakaravaaneja, on sukupuoliyhteydessä lapsen kanssa, anastaa ottopoikansa vaimon (vrt. Koraani 33: 37–40), kiduttaa ja tappaa vankeja, järjestää murhapolton moskeijassa, käskee tappaa häntä pilkanneet naiset, ja järjestää Medinassa juutalaisten joukkomurhan. Hisham kertoo, että Medinan joukkomurhaa seurannut sivullinen tokaisi: "Kautta Jumalan, tämäpä vasta uskonto!" ja kääntyi islamiin. Nää ei siis olleet häpeällisiä. Hitzi, mitähän Hisham jätti pois Ibn Ishaqin raportista. Oiskohan Muhammed epähuomiossa ollut laupias? Hypittänyt tyttöä vaan polvella? Myynyt maton tappiolla? Kazonut izeänsä peilistä ja katunut koko ideaa? Se tuntui aluxi niin hyvältä.
ellauri018.html on line 842: Zakat eli almuvero maksetaan periaatteessa kerran vuodessa yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan – eri omaisuudesta lajeista maksetaan erisuuruisia määriä almuveroa. Muslimin tulee ryhtyä maksamaan almuveroa kun hän on mennyt naimisiin. Almut voidaan antaa myös islamin yhteiseksi hyväksi, kuten moskeijan rakentamiseen.
ellauri019.html on line 290: Edom oli Esaulle, Jaakobin kaksoisveljelle, annettu toinen nimi tai lisänimi (1Mo 36:1). Se annettiin hänelle, koska hän myi esikoisoikeutensa punaisesta muhennoksesta (1Mo 25:30–34). Sattuvasti Esau oli ollut syntyessään hyvin punainen (1Mo 25:25) ja maa, jossa hän ja hänen jälkeläisensä myöhemmin asuivat, oli paikoitellen samanvärinen.
ellauri019.html on line 292: Seirin maa oli aiemmin ollut horilaisten aluetta (1Mo 14:6; 36:20–30), mutta Esaun pojat häätivät horilaiset šeikit ja valtasivat seudun (5Mo 2:12). Sittemmin maa tuli tunnetuksi Edomin maana, vaikka myös vanha nimi Seir oli yhä käytössä (4Mo 24:18).
ellauri019.html on line 294: Maantieteellinen kuvaus. Edomin n. 160 km pitkä alue ulottui Moabin vastaisella pohjoisrajalla olleesta Seredin purolaaksosta etelässä Akabanlahden rannalla sijainneeseen Elatiin (Elotiin) saakka (5Mo 2:1–8, 13, 14; 1Ku 9:26). Idässä edomilaisten maa-alue levittäytyi ilmeisesti Arabian aavikon reunamille, kun taas lännessä se ylsi Araban toiselle puolelle Sinin erämaahan ja käsitti Negevin ylänköalueen, joka ulottui Suolameren lounaiskolkasta Kades-Barneaan asti. Edomin länsiosasta tuli näin ollen Juudan alueen kaakkoisraja. (Jos 15:1; vrt. 4Mo 34:3.)
ellauri019.html on line 302: Edomin kansa. Esaun jälkeläisinä edomilaiset olivat pohjimmiltaan seemiläisiä, mutta heillä oli kuitenkin voimakkaita haamilaisia piirteitä. Tämä johtui siitä, että kaksi Esaun vaimoista oli haamilais-kanaanilaista syntyperää (heettiläinen ja hivviläinen); vain yksi nimeltä mainituista vaimoista oli osittain seemiläinen Abrahamin pojan Ismaelin kautta (1Mo 36:2, 3). Jos nimitys horilainen tarkoittaa yksinkertaisesti ’luolassa asujaa’, niin kuin jotkut tutkijat ajattelevat, Esaun hivviläinen vaimo Oholibama, Anan tytär, on voinut olla lähtöisin Seirin horilaisten asukkaiden keskuudesta (vrt. 1Mo 36:2, 20, 24, 25). Joka tapauksessa edomilaiset olivat Lootista polveutuvien moabilaisten ja ammonilaisten tavoin (huom. Da 11:41) sukua israelilaisille, ja alun pitäen ympärileikkaus kuului heidänkin tapoihinsa (Jer 9:25, 26; vrt. Hes 32:29). Jehova kutsui heitä Israelin ”veljiksi”, eivätkä israelilaiset saaneet loukata edomilaisten maanomistusoikeuksia vaeltaessaan erämaassa, koska Jehova oli antanut Seirinvuoren Edomin jälkeläisten omaksi (5Mo 2:1–8).
ellauri019.html on line 310: Egyptistä lähdöstä Juudan historian loppuvaiheisiin. Faraon joukkojen tuho ja Israelin ihmeellinen vapautus Punaisellamerellä vaikuttivat Edomiin samoin kuin koko Kanaaniin ja sen ympäristöseutuun (2Mo 15:14, 15). Siinain niemimaan erämaa-alueella Israel joutui ensi kerran kohtaamaan aseellista vastarintaa laajalle levittäytyneen edomilaisheimon, amalekilaisten, taholta; kautta aikojen he aiheuttivat Israelille vaikeuksia (2Mo 17:8–16; vrt. 1Mo 36:12, 16; ks. AMALEK, AMALEKILAISET). Erämaavaelluksen loppupuolella evättiin Mooseksen esittämä kunnioittava pyyntö saada kulkea Edomin läpi Kuninkaan valtatietä, ja nimeltä mainitsematon edomilaiskuningas järjesti voimakkaan joukon estämään israelilaisten maahantunkeutumisen (4Mo 20:14–21). Sen jälkeen kun Aaron oli kuollut Horinvuorella lähellä Edomin rajaa (4Mo 20:22–29), Israel kiersi Edomin ydinalueen, leiriytyi Seredin purolaakson liepeille ja taivalsi sitten kohti pohjoista Moabin itärajan ohi (4Mo 21:4, 10–13; Tu 11:18; vrt. 5Mo 2:26–29).
ellauri019.html on line 314: Israelille oli esitetty kielto: ”Et saa inhota edomilaista, sillä hän on veljesi.” (5Mo 23:7, 8.) Mutta ei ainoastaan aggressiivinen amalekilaisten heimo, vaan koko Edom vastusti Israelia. Saul soti menestyksellisesti heitä vastaan (1Sa 14:47, 48). Saulin paimenten päällikkönä oli kuitenkin edomilainen Doeg, ja tämä mies antoi Daavidin ilmi Saulille. Kun Saulin miehet olivat haluttomia hyökkäämään Nobin pappien kimppuun, Saul käski Doegin surmata heidät kaikki. (1Sa 21:7; 22:9–18.)
ellauri019.html on line 318: Salomo, jolla oli edomilaisia vaimoja (1Ku 11:1), käytti hyväkseen israelilaisten valvonnassa olevia Punaisenmeren edomilaisia rannikkokaupunkeja, Elotia (Elatia) ja Esjon-Geberiä, edistääkseen merenkulkuaan (1Ku 9:26; 2Ai 8:17, 18). Edomin harvalukuinen miesväki ei pystynyt nostamaan harteiltaan Israelin iestä, vaikka muuan Hadad-niminen pakolainen, jonka suonissa virtasi kuninkaallista verta, johtikin jonkinlaista vastarintaliikettä (1Ku 11:14–22).
ellauri019.html on line 320: Ei voida sanoa, jatkuiko tilanne tällaisena kokonaisen vuosisadan ajan Daavidin ensimmäisen voiton jälkeen. ”Ammonin poikien ja Moabin ja Seirin [Edomin] vuoriston” hyökkäys (2Ai 20:1, 2, 10, 22) on saattanut tapahtua ennen kuin Juudan, Israelin ja Edomin yhdistyneet joukot hyökkäsivät Moabin kimppuun (2Ku 3:5–9; ks. MOAB, MOABILAISET). Edom oli nähtävästi mukana kummassakin kolmiliitossa ja taisteli ensin toisella ja sitten toisella puolella. Lisäksi kerrotaan, että jolloinkin Josafatin hallituskaudella Edomissa ei ollut kuningasta; maata hallitsi valtuutettu, joka oli ilmeisesti vastuussa Juudan valtaistuimelle, joten Juudalla oli vapaa pääsy Akabanlahdelle ja sen satamaan tai satamiin (1Ku 22:47, 48). Liittoutuneiden sotajoukkojen leiripaikkana olleen aiemmin kuivan purolaakson ennustettu tulviminen Moabin vastaisella sotaretkellä on saattanut johtua korkealla ylätasangolla puhjenneesta aavikon rajuilmasta. Tämänkaltaiset myrskyt voivat nykyisinkin synnyttää vuolaita virtoja, jotka ryöppyävät wadeja pitkin kohti Arabaa. Tai vesi on voinut ilmaantua täysin ihmeen välityksellä. (2Ku 3:16–23.)
ellauri019.html on line 322: Edom kapinoi ja karisti Juudan ikeen niskoiltaan Josafatin pojan Joramin hallituskaudella ja perusti uudelleen itsenäisen monarkiansa. Vaikka Joram sai edomilaisista voiton sotilaallisessa yhteenotossa, he jatkoivat kapinoimista. (2Ku 8:20–22; 2Ai 21:8–10.) Amasjan hallituskauden (858–830 eaa.) alkupuoliskolla Suolalaakso oli jälleen Edomin sotilaallisen tappion näyttämönä, ja Amasja sai haltuunsa Edomin huomattavimman kaupungin Selan, mutta joutui Edomin voimattomien väärien jumalien palvonnan ansaan (2Ku 14:7; 2Ai 25:11–20). Hänen poikansa Ussia (Asarja) palautti Elatin Juudan valvontaan (2Ku 14:21, 22).
ellauri019.html on line 324: Syyria hyökkäsi Juudaa vastaan Ahasin hallituskaudella (761–746 eaa.) ja palautti Elatin, Punaisenmeren satamakaupungin, Edomin haltuun (2Ku 16:5, 6). Edomilaiset, jotka olivat ilmeisesti vapautuneet Juudan vallasta, tekivät muiden kansakuntien, mm. assyrialaisten, kanssa yllätyshyökkäyksiä Juudaan (2Ai 28:16–20; vrt. Ps 83:4–8).
ellauri019.html on line 328: Edom profetioissa. Jo kuningas Ussian hallituskaudella profeetat Joel ja Aamos julistivat, että Jehova tulee varmasti tuomitsemaan Edomin, koska armottomalla miekan käytöllään se ilmaisi talttumatonta vimmaansa Israelia kohtaan (Am 1:6, 11, 12). Sen vuoksi että Edom vastusti ilkeämielisesti Jehovan liittokansaa, se oli menettänyt omistusoikeutensa maahan, jonka Jumala oli sille antanut (Jl 3:19; Am 9:11, 12). Edomilaisten tuho sinetöitiin babylonialaisten valloittaessa Juudan ja Jerusalemin 607 eaa. Edomilaisten viha ilmeni selvästi, kun he yllyttivät Jerusalemin autioittajia (Ps 137:7), iloitsivat Juudan murhenäytelmästä ja jopa luovuttivat vihamielisyydessään ja kostonhalussaan pakoon päässeitä Juudan asukkaita babylonialaisille teurastettaviksi. He ryöstivät maata muiden naapurikansojen kanssa, suunnittelivat ottavansa Juudan ja Israelin hylätyn maan haltuunsa ja puhuivat kerskaillen Jehovaa vastaan. Tästä syystä Jehova käski profeettojensa Jeremian, Hesekielin ja Obadjan vakuuttaa Edomille, että sen ilo jäisi lyhytaikaiseksi ja se saisi osakseen samanlaista kohtelua kuin Juuda. (Va 4:21, 22; Hes 25:12–14; 35:1–15; 36:3–5; Ob 1–16.) Kuten profeetta Jesaja oli aiemmin ennustanut, miekkaa käyttävät edomilaiset joutuisivat Jehovan oman oikeuden ja tuomion miekan alle: kaikista ryhmistä, suurista ja pienistä, tulisi tuhon omaksi vihittyjen teurasuhrieläinten kaltaisia (Jes 34:5–8).
ellauri019.html on line 330: Edomista oli tuleva kuin Sodoma ja Gomorra, asumaton kaikiksi ajoiksi (Jer 49:7–22; vrt. Jes 34:9–15). Koska Edom ansaitsi Jehovan vihan, sitä nimitettäisiin ”jumalattomuuden alueeksi” ja ”kansaksi, jonka Jehova on asettanut tuomiojulistuksen alaisuuteen ajan hämärään asti” (Mal 1:1–5). Edom edustaa siis Jesajan 63:1–6:ssa ilmeisestikin Jumalan liittokansan taipumattomia vihollisia. Noissa jakeissa kuvaillaan verentahraamissa vaatteissa olevan jumalallisen Soturin, joka on polkenut Jumalan koston viinikuurnan, tulevan sopivasti Edomista (merk. ’punainen’) ja Edomin huomattavimmasta kaupungista Bosrasta (mahd. sanaleikki, sillä heprean sana ba·tsirʹ merkitsee ’viininkorjuuta’). (Vrt. Il 14:14–20; 19:11–16.)
ellauri019.html on line 332: Myöhempi historia ja katoaminen. Jehovan profeetan Jeremian välityksellä Edomin kuningasta varoitettiin siitä, että Babylonin kuningas Nebukadnessar panisi ikeen hänen niskaansa (Jer 27:1–7). Sitä, mitä edomilaiset todellisuudessa tekivät tässä tilanteessa, ei kerrota. Jerusalemin tuhouduttua 607 eaa. jotkut maanpakoon joutuneet juutalaiset saivat kuitenkin tilapäisen turvapaikan Edomista. Kun babylonialaisarmeijat sitten olivat lähteneet, nämä pakolaiset palasivat omaan maahansa ja pakenivat lopulta Egyptiin. (Jer 40:11, 12; 43:5–7.) Pian koitti aika, jolloin Edomin oli siemaistava syvään Jehovan vihastuksen maljasta (Jer 25:15–17, 21). Tämä tapahtui suunnilleen 500-luvun eaa. puolivälissä Babylonian kuninkaan Nabunaidin hallitessa. Babylonian historian ja kirjallisuuden tutkijan C. J. Gaddin mukaan Nabunaidin joukoissa, jotka voittivat Edomin ja Teman, oli mukana juutalaissotilaita. Kommentoidessaan tätä John Lindsay kirjoitti: ”Täten profeetan sanat täyttyivät ainakin osittain, kun hän kirjoitti Jahvesta sanoen: ’Minä langetan kostoni Edomille kansani Israelin kädellä.’ (Hes. 25:14.) Osittain ovat täyttyneet myös Obadjan sanat, joiden mukaan Edomin ’liittolaiset’, ’luotetut ystävät’ ’pettäisivät’ sen, ’veisivät siitä voiton’ ja ’panisivat paulan sen eteen’. Tässä saatamme nähdä viittauksen babylonialaisiin, jotka Nebukadressarin päivinä olivat halukkaita antamaan sen saada osansa Juudan tappiosta, mutta Nabunaidin alaisuudessa tukahduttivat kaikiksi ajoiksi Edomin kaupalliset pyrkimykset. (Vrt. Ob. 1 ja 7.)” (Palestine Exploration Quarterly, Lontoo 1976, s. 39.)
ellauri019.html on line 638: Ankaraa sanomaa kirkoille, naispappeudelle, feministeille ja monen heikkouskoisen, itsensä korottajan kiihkoilevan naisen typerille teoille – olkaa akat alamaisia, ottakaa korviinne ja sydämiinne, ymmärtäkää mieluummin Rakkaus kuin Lihan tuoma mielihalu taistella. Jokainen sota tuo kaunaa ja lisää sotaa, jokainen elimen luovutus rauhaa ja anteeksiantoa.
ellauri019.html on line 760: – Koska sinun miekkasi on vienyt äideiltä lapset,
ellauri021.html on line 645: – div minne twanch sêre den man –
ellauri022.html on line 933: Nizami Ganjavi ( persia: نظامی گنجوی, latinoitu: Niẓāmī Ganjavī, l. 'Niẓāmī of Ganja ' ; n. 1141–1209), Nizami Ganje'i, muodollinen, Jami, jonka nimi oli Nezami, Nizami -Dīn Abū Muḥammad Ilyās ibn-Yūsuf ibn-Zakkī oli 1100-luvun muslimirunoilija. Nezāmia pidetään persialaisen kirjallisuuden suurimpana romanttisena eeppisenä runoilijana, joka toi persialaiseen eepoxeen puhekielen ja realistisen tyylin. Hänen perintöään arvostavat ja jakavat laajalti Afganistan, Azerbaidžanin tasavalta, Iran, Kurdistanin alue ja Tadzikistan.
ellauri022.html on line 938: Khosrow ja Shirin ( persiaksi: خسرو و شیرین) on persialaisen runoilijan Nizami Ganjavin (1141–1209), joka kirjoitti myös Laylan ja Majnunin, kuuluisan traagisen romanssin nimi. Se kertoo pitkälle kehitetyn fiktiivisen version tarinasta Sasanian kuninkaan Khosrow II: n rakkaudesta Armenian prinsessa Shiriniin, josta tulee Persian kuningatar. Olennainen kertomus on persialaista alkuperää oleva rakkaustarina, joka tunnettiin jo suuresta eepos-historiallisesta runosta Shahnameh ja muista persialaisista kirjailijoista ja suosituista tarinoista, ja muissa teoksissa on sama otsikko.
ellauri024.html on line 576: Paavo Juho Talvela (alk. Thorén; 19. helmikuuta 1897 Helsingin maalaiskunta – 30. syyskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen upseeri, joka sai Saksassa jääkärikoulutuksen.[1] Hän osallistui sisällissotaan, heimosotiin sekä talvi- ja jatkosotaan. Hänestä tuli armeijakunnan komentaja sekä marsalkka Mannerheimin luottomies, joka neuvotteli Saksan korkeimman johdon kanssa. Hän oli mukana myös äärioikeistolaisessa Lapuan liikkessä ja toimi myöhemmin 1930-luvulla liikemiehenä sekä jatkosodan jälkeen muun muassa paperiteollisuuden palveluksessa.
ellauri024.html on line 1408: Helle: Eniten närkästystä – ja toisaalta huvittuneisuutta – tuntuu herättäneen akateemikko Georg Henrik von Wrightin runteleminen esseessä ”Lakritsipenis ja omenansyönnin ammattilaiset”. Kyse ei kuitenkaan tainnut olla niinkään henkilökohtaisesta von Wrightiin suunnatusta ryntäyksestä, ainakaan jos Jälkisanoja lukee vähän tarkemmin. Vai oliko sittenkin?
ellauri025.html on line 75: Pariisissa Tuomas kävi lukuisia oppiriitoja toisaalta arabialaisia aristoteelikkoja ja toisaalta Platonin ja Augustinuksen oppeja kannattaneita vastaan. Arabialaiset aristoteelikot kannattivat kahden totuuden oppia, jonka mukaan teologinen ja filosofinen totuus voivat olla erilaisia. Alternatiivisia totuuxia siis. Tuomas vastusti tätä jyrkästi. Platonistit taas katsoivat Platonin tavoin, että ”sielu on kuin kalkkilaivan kapteeni”. Tuomas kannatti sen sijaan aristoteelista ajatusta siitä, että sielu on ruumiin muoto – latinaksi forma, eli sen kvidditeetti. Quid pro quo.
ellauri025.html on line 443: Mut toisen kello edistää Ja huutais: ”Näin on aika maan!” – Mut mies se viipyy, viipyy vaan
ellauri025.html on line 445: ja kaikki toimet nurin käy, hän ajan kellon asettais – ja kaikki toimet nurin käy,
ellauri025.html on line 645: Howard Phillips Lovecraft (20. elokuuta 1890 – 15. maaliskuuta 1937) oli yhdysvaltalainen prosaisti ja runoilija, joka kirjoitti etupäässä fantasia- ja kauhukirjallisuutta. Eläessään Lovecraft ei saavuttanut suurta menestystä ja jäi yhtä köyhäxi kuin Poe, mutta nykyään häntä pidetään eräänä kaikkien aikojen merkittävimmistä kauhukirjailijoista. Suuren osan tuotannostaan Lovecraft julkaisi pulp-lehti Weird Talesissa sekä erilaisissa amatöörikustanteissa.
ellauri025.html on line 820: Monika Fagerholm Net Worth – Height, Weight, Age, Bio
ellauri025.html on line 822: For 26.03.2020 – We have next information about Monika Fagerholm earnings, net worth: $9,366,044 Dollars*
ellauri025.html on line 829: How tall is Monika Fagerholm – 1,68m.**
ellauri025.html on line 830: How much weight is Monika Fagerholm – 75kg**
ellauri025.html on line 991: Koskettava video – Claes Andersson lukee runon isästään
ellauri026.html on line 223: he did not stir. (13.80–81)
ellauri028.html on line 501: Naisten ohella huutia saavat neekerit, homot, sotahullut, sivarit, uskovaiset, Brysselin herrat – kaikki.
ellauri028.html on line 510: Pekka Kustaa Parkkinen (4. kesäkuuta 1940 Helsinki – 8. toukokuuta 1992 Helsinki) oli tuottelias suomalainen kirjailija ja kääntäjä. Proosassaan hän kuvasi väljällä, puheenomaisella kielellä näkemyksiään kulutusyhteiskunnan varjopuolista. Hänen teoksiensa hallitsevina aihepiireinä ovat rakkaus ja sen ristiriidat. Parkkista on kuvattu myös kommentoivaksi yhteiskuntakriitikoksi ja arjen kuvailijaksi. Runoilijana Parkkinen on (oli) aforistinen kiteyttäjä. Se löytyy kaljupäisen Tontin plokista Unohdettuja runoilijoita.
ellauri028.html on line 514: Heikki Parkkonen (24. maaliskuuta 1938 Vaajakoski, Jyväskylän maalaiskunta – 17. huhtikuuta 2018 Helsinki) oli suomalainen päätoimittaja.
ellauri028.html on line 515: Parkkonen aloitti 1960-luvulla toimittajana Helsingin Sanomissa ja siirtyi sieltä Viikkosanomiin. Kun levikkiongelmiin joutuneeseen Seura-lehteen haettiin päätoimittajaa, ehdotti Otavan kirjallinen johtaja Paavo Haavikko tehtävää Parkkoselle. Seuran päätoimittajana Parkkonen toimi vuosina 1974–1981 ja uudelleen 1985–1990. Parkkonen nosti Seuran Suomen suurimmaksi viikkolehdeksi, mutta lähti sen jälkeen etsimään uusia haasteita. Vuonna 1981 hän kävi perustamassa ja päätoimittamassa Lehtimiesten lyhytikäiseksi jäänyttä yleisaikakauslehti Pikajunaa.
ellauri028.html on line 912: God – 1,153
ellauri028.html on line 913: Jesus – 949
ellauri028.html on line 914: Lord – 606
ellauri028.html on line 915: Faith / Believe – 501
ellauri028.html on line 916: Spirit / spirit – 385
ellauri028.html on line 917: Love – 230
ellauri028.html on line 918: Father – 229
ellauri028.html on line 919: Heaven – 213
ellauri028.html on line 920: Sin – 213
ellauri028.html on line 921: Word – 195
ellauri028.html on line 922: Grace – 114
ellauri028.html on line 923: Save / Saved/ Healed / Whole – 103
ellauri028.html on line 924: Holy Spirit – 93 (not included above)
ellauri028.html on line 925: Light – 72
ellauri028.html on line 926: Hope – 72
ellauri028.html on line 927: Mercy – 54
ellauri028.html on line 928: Salvation – 43
ellauri028.html on line 929: Doubt / Unbelief – 38
ellauri028.html on line 930: Obey / Obedience – 37
ellauri028.html on line 931: Savior – 24
ellauri029.html on line 83: TAMK Proakatemia – The Paragon of New Entrepreneurship.
ellauri029.html on line 164: Jalosta niitä, avarra ajattelua tai viritä keskustelua kommentoimalla 3 – 5 muiden esseetä esseepankin kommenttikentässä.
ellauri029.html on line 174: Lähdekirjallisuuden tulee olla tasoltaan sellaista, että se kelpaisi opinnäytetyöhönkin – ellei sitten lähde ole aiheuttanut merkittävää yhteiskunnallista keskustelua. (Esim. Tuomas Embusken blogi Iltalehdessä saattaisi niin tehdä ja Iltalehdestä huolimatta silloin kelvata lähteeksi. Aamulehden kolumni on toki paljon parempi.)
ellauri029.html on line 176: Akateemisen esseen kirjoitat 2 – 3 henkilön ryhmässä. Sitä varten tarvitaan aina useita lähteitä, kirjoja ja mielellään myös muita lähteitä kuten ajankohtaisia artikkeleita Wahlroosilta, Vartiaiselta tai Embuskelta. Kirjat saavat olla niitä vanhoja. Esim. Popperin Avoin yliopisto tai Runk-akatemia on hyviä.
ellauri029.html on line 179: Soluessee on lähtökohtaisesti mittava tuotos, n. 8 – 10 sivua kirjoitettua tekstiä. Väliotsikointi kannattaa.
ellauri029.html on line 185: Podcast/vlogi tuottaa 1 – 3 esseepistettä riippuen laajuudesta ja akateemisuudesta. 1 pisteessä pohdit(te) ääneen esim. yhden kirjan tai merkittävän artikkelin antia. 2 pisteen laajuisessa lähteitä on jo monipuolisemmin ja antiakin pidemmin; äänessä voi nytkin olla useita henkilöitä. 3 pisteen edestä podcastin tuottaminen voi olla mahdotonta, mutta erityisen syvällinen ja oivaltava dialogi saattaa sellaiseksi yltää. Luetun tekstin taakse ei voi piiloutua vaan aitous nousee arvoonsa. Tätähän terotti myös Eski Saarinen konduktöörin ohjeissa.
ellauri029.html on line 187: Puoli tuntia saattaa olla oikein hyvä podcastin maksimikesto – turha lätinä ei korvaa laatua. Tiimin ja valmentajan kanssa voi neuvotella sopivasta pistemäärästä. (Käteiskorvauxesta ks. yllä.)
ellauri029.html on line 317: – Suomessa palkkani oli 75 000 euroa vuodessa, mikä on normaali ja hyvä koodarin palkka. Piilaaksossa se nousi 200 000 euroon.
ellauri029.html on line 320: – Elämä on näillä palkkaluvuilla paljon parempaa ja helpompaa Suomessa. Rahat eivät riitä Kaliforniassa mihinkään.
ellauri029.html on line 323: – Ainoastaan bensa ja turha krääsä on Kaliforniassa halvempaa.
ellauri029.html on line 325: Koodarin kokemuksen mukaan on Kaliforniassa kaikki 2–3 kertaa kalliimpaa kuin Suomessa.
ellauri029.html on line 326: –Veroprosenttini on ollut sama Suomessa ja täällä. Ero on että Kaliforniassa ei saa mitään vastinetta rahalle.
ellauri029.html on line 329: –Lapset on vietävä autolla kouluun sekä harrastuksiin ja haettava sieltä.
ellauri029.html on line 333: – Perhe on täysin riippuvainen minusta ja työstäni. Toki täällä saa aina heti uuden työpaikan, mutta jos minulle tapahtuisi jotain, niin perhe olisi todella pulassa.
ellauri029.html on line 338: –Ajomatka on todella vaarallinen, täkäläisissä autoissa ei ole kunnon renkaita, eikä kuljettajilla talviajokokemusta.
ellauri029.html on line 341: –Riski menehtyä USA:n tieliikenteessä on lähes kolminkertainen Suomeen verrattuna, vaikka kelit ovat helpommat.
ellauri029.html on line 344: –Voisin kirjoittaa romaanin siitä, kuinka paljon huonommin asiat ovat Yhdysvalloissa.
ellauri029.html on line 362: Kahneman has said that in reality humans pursue life satisfaction, which “is connected to a large degree to social yardsticks–achieving goals, meeting expectations.”
ellauri029.html on line 476: Jean Piaget havaitsi, että 3–10 vuoden vanhoilla lapsilla esiintyi elottomien olioiden elollistamista eli animismia. Lapset saattoivat pitää luonnonesineitä myös keinotekoisina. Piaget havaitsi, että nämä ajattelutavat heikkenevät, kun lapsi aikuistuu, vähäsen, mutta eivät katoo minnekkään.
ellauri029.html on line 817: Yleisradio lopettaa 27 vuotta jatkuneen Alivaltiosihteeri-ohjelman – ”Emme tietenkään nauti tilanteesta”. ”Ehkä pitäisi olla katkerampi vanha mies”, Pasi Heikura muotoilee tekijäkolmikon tunnelmat.
ellauri030.html on line 325: Tämä näkökohta – mikä on ja mikä ei ole meidän vallassamme – on myös ”Käsikirjassa” keskeinen ja perustavaa laatua, so. asiat, jotka pystymme itse itsellemme hankkimaan, ja asiat, jotka riippuvat vieraista voimista. Muilta ei pidä jäädä odottamaan apua, vaan ottaa niiltä mikä vaan on omassa vallassa. Kaikkihan on lähtöruudussa samalla viivalla, jos et pysy mukana se on voi.
ellauri030.html on line 339: Keisari Markus Aurelius (161–180 jaa.), yksi stoalaisen filosofian merkkimiehiä, joka itsekin kynäili samansuuntaisia itsetarkasteluja, oli ihastunut heräteostoxen käsikirjaan. Aurelion sielu oli häviämätön niinkuin muovipelletti, samoin Senecan. Siseron oli sekoitetta, Epiktetoxella vielä 100% biohajoava.
ellauri030.html on line 345: Stoalaisuuden aloittaja on filosofi Zeno (350–264 eaa.), ei se presokraattinen Zenon siis, järkimies, tästä on ollutkin jo puhetta. Tää Zenon oli kotoisin Kition kaupungista Kypros-saarelta. Hän oli alkuaan liikemies, mutta antautui sittemmin kokonaan henkisiin harrastuksiin. Oli kai saanut kokoon riittävästi massia. Tätä Zenonia opetti Platonin oppipoika Xenokrates, joka myytiin orjaxi kun jätti verot maxamatta. Tää on nyt vähän toistoa, mut menköön. Stoan pylväikössä oli hiljan tapettu ateenalaisia mielenosoittajia oligarkkiajoilla, Sokrates oli ollut barrikaadeilla. Zenon halus oppilaiden poistavan siitä graffitit.
ellauri030.html on line 425: Muista, että olet vain surkea näyttelijä, ja näyttelet väärässä näytelmässä. Sellaisessa näytelmässä kuin porho näytelmäkirjailija päättää – se voi olla lyhyt tai pitkä. Jos hän tahtoo sinun näyttelevän köyhää, rampaa, erakkoa tai virkamiestä (herra varjele), sinun täytyy näytellä roolisi luontevasti. Sillä sinun tehtäväsi on näytellä sinulle määrätty osasi hyvin, roolin valinta on toisen asia. (Tää näyttelijämeemi on tosi yleinen.)
ellauri030.html on line 588: HS selvitti: Pessimistin elimistö sairastuu herkästi, ja ominaisuus on hyvin pysyvä – Testaa, onko sinussa pessimistin piirteitä.
ellauri030.html on line 913: Altman, N. (2006). And now for something completely different: Humor in psychoanalysis. Psychoanalytic Dialogues, 16(5), 573–577.
ellauri031.html on line 28: Hun var født i Trondhjem, flyttet til Risør da hennes far, Peter Gustav Zwilgmeyer ble beordret dit som byfogd, i mai 1861. Som voksen flyttet hun til Kristiania. De siste årene av livet bodde hun på Kongsberg. Hun var søster til Ludvig Daae Zwilgmeyer og Ludvig Daae (1829–1893) var hennes onkel.
ellauri032.html on line 39: Jean Calvin (alkujaan Cauvin; 10. heinäkuuta 1509 Noyon – 27. toukokuuta 1564 Geneve) oli ranskalaissyntyinen uskonpuhdistaja. Hän jatkoi Ulrich Zwinglin ] (1 January 1484 – 11 October 1531) reformoidun kirkon opillista perinnettä. Hän perusti kalvinismin, yhden protestanttisen kristinuskon oppisuunnista.
ellauri032.html on line 116: Blaise Pascal (19. kesäkuuta 1623 Clermont-Ferrand – 19. elokuuta 1662 Pariisi) oli ranskalainen matemaatikko, fyysikko ja uskonnollinen filosofi. Hän edisti luonnontiedettä rakentamalla taskulaskimia, kehittämällä todennäköisyysteoriaa (Pascalin veto), tutkimalla nesteiden ja kaasujen virtausta, ja selventämällä paineen ja tyhjiön käsitteitä. Pascalin mitalla mitataankin painetta. Pikku-Paulilla pissa tuli niin paineella, että sen kusi lensi vessanpöntön kannen sisäseinälle. Ei mennyt ajoissa kuselle, kun leikit oli just kivoja.
ellauri032.html on line 230: Oh – Vivienne! Was there ever such a torture since life began! – to bear her on one´s shoulders, biting, wriggling, raving, scratching, unwholesome, powdered, insane, yet sane to the point of insanity, reading his letters, thrusting herself on us, coming in wavering trembling ... This bag of ferrets is what Tom wears round his neck.
ellauri032.html on line 244: To understand the method which Pascal employs, the reader must be prepared to follow the process of the mind of the intelligent believer. The Christian thinker – and I mean the man who is trying consciously and conscientiously to explain to himself the sequence which culminates in faith, rather than the public apologist – proceeds by rejection and elimination. … To the unbeliever, this method seems disingenuous and perverse: for the unbeliever is, as a rule, not so greatly troubled to explain the world to himself, nor so greatly distressed by its disorder; nor is he generally concerned (in modern terms) to ‘preserve values’. He does not consider that if certain emotional states, certain developments of character, and what in the highest sense can be called ‘saintliness’ are inherently and by inspection known to be good, then the satisfactory explanation of the world must be an explanation which will admit the ‘reality’ of these values. Nor does he consider such reasoning admissible; he would, so to speak, trim his values according to his cloth, because to him such values are of no great value. The unbeliever starts from the other end, and as likely as not with the question: Is a case of human parthenogenesis credible? and this he would call going straight to the heart of the matter.
ellauri032.html on line 271: Thomas Hobbes (5. huhtikuuta 1588 Westport, Wiltshire – 4. joulukuuta 1679 Hardwick Hall, Derbyshire) oli englantilainen filosofi. Hänet tunnetaan ennen kaikkea poliittisesta filosofiastaan, mutta hän kirjoitti myös historiasta, geometriasta, etiikasta ja yleisestä filosofiasta. Enimmäxeen paaaaaaskaa.
ellauri032.html on line 291: Teoksella oli välitön vaikutus. Pian Hobbes oli sekä ylistetympi että halvennetumpi kuin yksikään aikansa ajattelija. Teoksen julkaisemisen ensimmäinen vaikutus oli kuitenkin se, että hänen suhteensa kuningasmielisiin katkesi, minkä johdosta hän joutui kääntymään Englannin vallankumoushallinnon puoleen saadakseen turvaa. Hobbesin viholliset olisivat hyvin voineet surmata hänet – hänen teoksensa maallinen henki suututti sekä anglikaaneja että ranskalaisia katolilaisia. Hobbes pakeni kotimaahansa ja saapui Lontooseen talvella 1651. Hän alistui valtioneuvoston alamaisuuteen ja hänen sallittiin vetäytyä yksityisyyteen Fetter Lanelle.
ellauri032.html on line 297: Poliittisesti hobbismista tuli suosittua rotinkaispiireissä, kun siinä mätkittiin papistoa ja muita herroja. Kunkku suojeli Hobbesia papiston raivolta. Parlamentin alahuone esitteli vuonna 1666 ohjelman ateismia ja maallistumista vastaan. 17. lokakuuta annetiin määräys, jonka mukaan ohjelmaa valvovalle komitealle tuli antaa valtuudet saada tietoa koskien sellaisia kirjoja jotka olivat taipuvaisia ateismiin, jumalanpilkkaan ja maallisuuteen – – erityisesti koskien – – herra Hobbesin kirjaa, jota kutsutaan nimellä Leviathan.
ellauri032.html on line 399: Symbolistit oli oikixia herraspoikia, Wille Rydmanneja, idealisteja ja/tai anarkisteja. Nimen kexi Ioannis A. Papadiamantopoulos, Ιωάννης Α. Παπαδιαμαντόπουλος; 15 April 1856 – 31 March 1910), kreikkalainen kriitikko, erottuaxeen muista dekadenteista, vaikka oli hydrofoobi izekin.
ellauri032.html on line 649: Nikolaus Ludwig von Zinzendorf von Pottendorf (1700 Dresden – 1760 Herrnhut) oli saksalainen kreivi sekä uskonnollinen julistaja, joka oli sekä herrnhutilaisuuden perustaja että johtaja. (Tää on aika pitkä paasaus, kärsivällisyyttä. Jeesus kärsi kauemmin kuin sä, tai Zinzendorf, joka litoi välillä jopa Yhdysvaltoihin.)
ellauri032.html on line 653: Zinzendorfin isoäitikin oli harras pietisti ja Philip Jakob Spenerin ystävä. Tätä kautta Nikke sai kosketuksen pietismiin. Hän kävi koulun (1710–1716) Hallessa August Hermann Francken koulussa, jossa vaikutti Hallen pietismin nimellä vaikuttanut kristillinen herätysliike. Perheen painostuksesta hän siirtyi opiskelemaan lakia Wittenbergiin. Siellä hän tapasi ortodoksiluterilaisia eli puhdasoppisia luterilaisia ja huomasi pietismin ja ortodoksiluterilaisten välillä vallinneen jännitteen. Vuonna 1722 hän avioitui Dresdenissä Ermuthe Dorothea von Reussin kanssa. Heidän perheeseensä syntyi 12 lasta. Zinzendorff jätti lain ja seuras evankeliumia, ja tuli siunatuxi. Zinzendorf kuoli vuonna 1760. Siinä kaikki.
ellauri032.html on line 663: Saarna Philadelphian Luterilaisessa kirkossa maaliskuun 7, 1742. Matt. 4:1–11.
ellauri032.html on line 679: Nyt tulee seuraava koettelemus. Koska saatana ei ollut kyennyt pääsemään minnekään Vapahtajan kanssa salaisuuden avulla, hän kokeilee tietoa. Hän sanoo: ”Jumala on sanonut, 'minä annan enkeleilleni käskyn sinusta ja he kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi' (Matt. 4:6 Ps. 91:11–12). Tämä on selvästi ilmaistu Raamatussa. Sinä tiedät tämän. Nyt hyppää alas ja testaa se”.
ellauri032.html on line 742: 1722 heiratete Zinzendorf Erdmuthe Dorothea Gräfin Reuß-Ebersdorf. Im Mai des gleichen Jahres erwarb er von seiner Großmutter das Rittergut Mittelberthelsdorf in der Oberlausitz, wo er von 1722 bis 1724 das Schloss Berthelsdorf barock umbauen ließ. Dort begann im Juni 1722 die Aufnahme von Glaubensflüchtlingen aus Mähren, Nachkommen der alten Böhmischen Brüder. Diese gründeten außerhalb von Berthelsdorf, das unterhalb des Hutberges gelegen ist, die Siedlung Herrnhut. Zinzendorf errichtete sich dort 1725–1727 ein auch als Herrschaftshaus bezeichnetes Schloss, das er bezog, sowie 1730–1746 den Vogtshof, der ab 1756 als Sitz der Schirmvogtei (des Direktoriums) der Brüder-Unität diente. 1732 überließ Zinzendorf das Schloss Berthelsdorf seiner Frau als Wohnsitz.
ellauri033.html on line 336: Charles-Marie-Georges Huysmans (Parijs, 5 februari 1848 – aldaar, 12 mei 1907) was een Frans auteur. Huysmans werd geboren uit een Franse moeder en een Nederlandse vader; zijn grootvader was tekenleraar aan de Militaire Academie in Breda en stamde uit een Zuid-Nederlands geslacht van schilders. Om zijn Nederlandse afkomst te onderstrepen publiceerde de auteur onder de naam Joris-Karl Huysmans.
ellauri033.html on line 468: Hippolyte Adolphe Taine (21. huhtikuuta 1828 Vouziers – 5. maaliskuuta 1893 Pariisi) oli ranskalainen kriitikko ja historioitsija. Hän oli vankka positivismin kannattaja ja yksi ensimmäisistä kriittisen historiantutkimuksen tekijöistä. Taine tunnetaan kolmitahoisesta lähestymistavastaan, joita hän kutsui nimellä rotu, miljöö ja hetki taiteen kontekstuaaliseen tutkimukseen.
ellauri033.html on line 474: Nick Carter on kuvitteellinen etsivä, joka esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1886. Hahmon loivat alun perin yhdysvaltalaiset Ormond G. Smith ja John R. Coryell. Vuosina 1943–1955 Carter seikkaili radiokuunnelmissa. James Bondin tultua suosituksi Nick Carterista tehtiin kovaotteinen salainen agentti, josta useat kirjoittajat tekivät suosituksi tulleita kioskikirjoja. Suomeksi Nick Carter -sarjassa on ilmestynyt 229 kirjaa vuosina 1966–1992.
ellauri033.html on line 495: Marcus Claudius Marcellus (n. 268 – 208 eaa. lähellä Venusiaa) oli roomalainen sotapäällikkö ja Hannibalin tärkeä vastustaja. Marcellus valtasi toisessa puunilaissodassa (218–201 eaa.) Syrakusan. Hän toimi konsulina viidesti.
ellauri033.html on line 496: Ensimmäisen konsulikautensa aikana 222 eaa. Marcellus taisteli Insubriassa ja saavutti spolia opiman kolmatta ja viimeistä kertaa Rooman historiassa. (The spolia opima ("rich spoils") were the armour, arms, and other effects that an ancient Roman general stripped from the body of an opposing commander slain in single combat. The spolia opima were regarded as the most honourable of the several kinds of war trophies a commander could obtain, including enemy military standards and the peaks of warships.) Hän vapautti roomalaisen varuskunnan Clasditiumissa ja valtasi Mediolanumin. Vuonna 216 eaa. Rooman hävittyä Cannaessa hän komensi armeijan jäännöksiä Canusiumissa ja pelasti Nolan ja eteläisen Campanian Hannibalilta. Vuosina 214–211 eaa. hän oli konsulina kolmatta kertaa palvellen Sisiliassa. Hän hyökkäsi Leontinoihin ja valtasi Syrakusan kahden vuoden piirityksen jälkeen. Hänen joukkonsa surmasivat tiedemies Arkhimedeen kaupungin valtauksen yhteydessä. (Noli turbare circulos meos.) Marcellius ryösti kaupungin ja toi sen aarteet Roomaan. Hän oli konsulina jälleen 210 eaa. vallaten Salapian Apuliassa, joka oli kapinoinut liittyen Hannibaliin. Vuonna 209 eaa. hän taisteli ratkaisemattomaan päättyneen taistelun Hannibalia vastaan Venusiassa. Hän sai surmansa väijytyksessä viidennellä konsulikaudellaan 208 eaa. ollessaan tiedustelemassa vihollisen asemia.
ellauri033.html on line 760: – Olen rakastunut ja suhde on totta. Olemme olleet täällä yhdessä tämän matkan ajan. Tutustuimme jo aikaisemmin, mutta menimme nyt kihloihin, kertoo Teuvo Hakkarainen Iltalehdelle rakas vierellään.
ellauri033.html on line 762: – Olen hyvin onnellinen, Stephanie kertoo Teuvo-rakkaansa viereltä. Teuvo on kaunis ja erityinen mies.
ellauri033.html on line 764: – Ei ole tärkeä asia, kaunotar kommentoi.
ellauri033.html on line 1071: Cynthia oli Sextus Propertiuxen hoito. Sextus Propertius was a Latin elegiac poet of the Augustan age. He was born around 50–45 BC in Assisium and died shortly after 15 BC. Propertius´ surviving work comprises four books of Elegies (Elegiae). He was a friend of the poets Gallus and Virgil and, with them, had as his patron Maecenas and, through Maecenas, the emperor Augustus. Although Propertius was minor in his own time compared to other Latin elegists, today he´s regarded by scholars as a major poet.
ellauri033.html on line 1163: Auguste Maurice Barrès (19. elokuuta 1862 Charmes-sur-Moselle – 5. joulukuuta 1923 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija, tyhjäntoimittaja ja poliitikko, joka vaikutti ranskalaisen nationalismin pahentumiseen Saxan-Ranskan sodan turpasaunan jäljiltä. Uudestaan olis tullut turpaan Fifille maailmansodissa saxanpaimenkoiralta ellei ois apuun tullut anglosaxiboxeri ja transatlanttinen buldoggi. Räyh räyh! Vuh! Uyyylll! Koirat ärisevät toistensa turkissa.
ellauri033.html on line 1167: Hän julkaisi vuonna 1884 Mustetahrat -nimistä lehteä, joka esiintyi nazirevanshistipoikien äänitorvena. Hän liikkui muun muassa huijarirunoilija Leconte de Lislen ja symbolistipaskiaisten piireissä. Barrès kohosi nopeasti maineeseen sekä keikarimaisilla elämäntavoillaan että varhaisilla teoksillaan, joista useimmat olivat avainromaaneja. Vuosina 1888–1891 ilmestyneessä ensimmäisessä romaanitrilogiassaan Le Culte du moi (”Minän kultti”) Barrès uppoutuu tiiviisti itsetutkiskeluun, ylistää individualismia, ivaa vallitsevia arvoja ja hierarkioita sekä tuo esiin kiinnostuksensa kuoleman ja dekadenssin teemoihin. Mikä perse! Hän sai lempinimen prince de la jeunesse (”nuorison ruhtinas”). Vittu pahan ruhtinas, suoraan Mordorista. Nationalismi korvaa culte du moin culte du moi et mes copainsilla. Yhtä syvältä on molemmat.
ellauri033.html on line 1171: Vuosina 1897–1902 ilmestyneessä toisessa romaanitrilogiassaan Le Roman de l’énergie nationale (”Kansallisen energian romaani”) Barrès käsittelee muun muassa suhdettaan kotiseutuunsa Lothringeniin (Lorraine). Teosten sanoma kuvastaa hänen omaksumaansa nationalistista katsomusta: side synnyinseutuun ja menneisiin sukupolviin muovaa yksilöt, joten kotiseudun hylkääminen johtaa yksilöllisen identiteetin menettämiseen ja kärsimykseen. Barrèsin myöhemmät romaanit Au Service de l’Allemagne (1905) ja Metzin tyttö (Colette Baudoche, 1909) käsittelevät Saksaan liitetyn Elsass-Lothringenin ranskalaisten asukkaiden lojaliteettiristiriitoja. Näitä teoksia käytettiin Ranskassa sotapropagandana ensimmäisen maailmansodan aikana. Meidän yöjuna pysähtyi Metzissä kun oltiin interreilillä. Tyttöjä ei näkynyt. Paizi Helmiä.
ellauri033.html on line 1181: Jean Maurice Eugène Clément Cocteau (5. heinäkuuta 1889 – 11. lokakuuta 1963) oli ranskalainen surrealistinen runoilija, kirjailija, muotoilija ja filmintekijä. Hänellä on monipuolinen ja laaja tuotanto, jossa aiheita on käsitelty uudella tavalla.
ellauri034.html on line 52: Jumalan edessä – niin ajan oven tuolla kuin tällä puolen – elämäsi arvo ei perustu siihen, mitä sinä olet tai teet, vaan kenelle sinä kuulut. Kuolemassa tämä on helppo ymmärtää ja hyväksyä. Ajan oven tuolla puolen ei ole merkitystä sillä, mitä minä teen tai olen tehnyt, vaan kenelle minä kuulun. Jumalan omat astuvat Jumalan valtakuntaan Kristuksen tekojen perusteella, koska he kuuluvat hänelle. (Jori Brander, metodistikirkon pastori Kuopiosta)
ellauri034.html on line 134: – Tänään tosiaan saatiin ilmoitus, että meille eilen saadut uudet aikaistetut lennotkin on peruttu eikä korvaavia enää ole, Eve kirjoittaa somessa.
ellauri034.html on line 136: – Koko päivä on jonotettu puhelimessa linjoilla, että pääsis läpi selvittämään asiaa ja ihanien apuvoimienkin kera (kiitos). Käyty myös lentokentällä selvittämässä asiaa (ja siellä oli muuten ihan maailmanlopun meininki, ahdistava), mutta ei selvinnyt sieltäkään, Eve kertoo lentohärdellistä.
ellauri034.html on line 140: – Vihdoin nyt päivän päätteeksi saatiin yhteys lentoyhtiöön! Vaikka alkuun näyttikin huonolta kun eka vastaus oli, että ei ole kun vasta 31.3. tilaa lennoille, niin saatiin kuin saatiinkin meille paikat sunnuntaille lennolle kotia, Eve kirjoittaa.
ellauri034.html on line 146: – Toivottavasti muutkin maailmalle jumiin jääneet sais lennot pian kotia. Voimia kaikille tähän haastavaan tilanteeseen ja muistetaan olla toistemme tukena! Kaikki painii saman asian kanssa, mutta vain vähän eri tavoilla, joten eihän myöskään vähätellä kenenkään avun ja tuen tarvetta.
ellauri034.html on line 421: Asuivat mamuina Määrin Freibergissä eli Slovakian Priborissa. Ne oli köyhiä, isä Jakob 1815–1896 oli siis kai huono lumppukauppias. Asuivat hellahuoneessa lukkosepän hyyryläisinä. Jakob ja 2 isovelipuolta, Amelia ja pikku Sigge. Seizemän muuta oli vielä tulossa. Aika Singer oli lumppukauppias.
ellauri034.html on line 535: Józef Teodor Nałęcz Konrad Korzeniowski, taiteilijanimeltään Joseph Conrad (3. joulukuuta 1857 – 3. elokuuta 1924) oli puolalais-englantilainen kirjailija. Hän loi romaaneillaan uusia ulottuvuuksia seikkailukertomuksen lajityyppiin.
ellauri035.html on line 85: Antti Holma esittelee lukijoille neljä pähkähullua runoilijasuuruutta, jotka eivät koskaan päässeet mukaan Kauneimmat runot -kokoelmiin – hyvästä syystä. Ihmiselämän kauneus ja rujous vuorottelevat Reino Leinon tuotannossa, joka sisältää pääasiassa kansallisromanttista (jopa -sosialistista), mitallista runoutta. Sirsi Sunnas on tehnyt pitkän uran lastenrunouden parissa siitäkin huolimatta, että hänellä ei ole ollut omia lapsia oikeuden päätöksen jälkeen. Karin Toisiks-Parasken elämänmakuiset säkeet saavat rytminsä hänen itse kehittämästään tuntemattomasta lounaismurteesta. Modernisti Edith Södermalmin koko tuotanto on julkaistu pdf-tiedostoina.
ellauri035.html on line 91: "Vaikka ei olisi runojen ystävä, niin tämä kirja on niin hervoton, että kyllä vaan suosittelen – vaikka porukalla ääneen lukemaan!" - Kirjavinkit
ellauri035.html on line 1012: As panic over coronavirus spreads, we have to make the ultimate choice – either we enact the most brutal logic of the survival of the fittest or some kind of reinvented communism with global coordination and collaboration.
ellauri035.html on line 1081: Keskustellessaan etnografian etiikasta joku kade Fine käsittelee Rainbowin työtä Marokossa – Robinow hän puhuu nimenomaisesti seksuaalisesta suhteesta, joka hänellä oli prostituoidun kanssa, kun hänen informanttinsa tarjosi hänelle mahdollisuuden nussia tämän kanssa. Fine käyttää tätä esimerkkinä yhtenä harvoista tapauksista, joissa etnografi paljastaa tällaisia henkilökohtaisia tietoja, mikä on vastoin yleistä suuntausta, jonka mukaan tällaiset herkullisen mehevät yksityiskohdat jätetään pois julkaisuista ja kerrotaan vaan kokoustauoilla.
ellauri035.html on line 1083: Foucault siis täydensi "Tunne izesi" kehotusta neuvolla "Hemmottele izeäsi". Foucault'n näkemystä uusiin suuntiin laajentaen Rabinow on asettanut haasteen keksiä nykyajan eroottisiin ja antropofagisiin ongelmiin sopivia laitteita – nykyaikaisia silikonisia laitteita. If the challenge of contemporary equipment is to develop a mode of fucking as ethical anthropological practice, it also involves the design or redesign of venuses within which such ethical but still rewarding fornication is possible. Case work can indicate strengths and weaknesses in the venuses into which penal inquiry is initiated and performed. Casework, therefore, is an essential aspect of inquiry neither reducible to theory nor an end-in-itself but rather in an informant's end. Rabinowin heimoveljet israeli-arabisodissa teki rättipäille alapesun ennenkö raiskasivat ne. Siisti täytyy aina olla sanoi kissa hietikolla.
ellauri036.html on line 43: Amantine-Lucile-Aurore Dupin, myöhemmin paronitar Dudevant, kirjailijanimeltään George Sand (1. heinäkuuta 1804 – 8. kesäkuuta 1876) oli ranskalainen feministinen kirjailija. Sand nai paroni Casimir Dudevantin vuonna 1822. Pari sai kaksi lasta. Vuonna 1835 Sand jätti miehensä ja otti lapsensa mukaansa Pariisiin.
ellauri036.html on line 44: Sand oli kova kirjoittamaan, yli 70 romaania ja 50 muuta prujausta. Sand tunnettiin aikanaan romaaniensa ohella myös hänen lukuisista rakkaussuhteistaan kuuluisiin miehiin. Sandilla oli suhde Alfred de Musset´n (1833–1835), Frédéric Chopinin (1836–1847) ja siinä välissä ehkä myös Franz Lisztin kanssa. Keuhkosairaan Chopinin Sand jätti pari vuotta ennen tämän kuolemaa lapsistaan johtuneen kiistan vuoksi. Chopin pelkäsi tulevansa elävältä haudatuxi ja vaati ruumiinavausta. Sillä oli kokonainen nippu keuhkosairauxia, puuttui enää korona. Arkussa ei saa vedetyxi henkeä, voi tukehtua kuoliaaxi. Hautajaisissa piti soittaa Mozartin Requiem, mutta ne viivästyivät, koska kirkko ei sallinut naisten rallattavan seurakunnassa. No suostui ne sitten julkisuuden pakosta, mutta pitkin hampain.
ellauri036.html on line 1948: The halftime show at Super Bowl XXXVIII, which was broadcast live on February 1, 2004 from Houston, Texas on the CBS television network, is notable for a moment in which Janet Jackson's breast – adorned with a nipple shield – was exposed by Justin Timberlake to the viewing public for approximately half a second.
ellauri036.html on line 2081: – Pimeys on kerääntynyt kaupunkiemme ylle. Se on ottanut vallan elämistämme täyttäen ihanasti kaiken hiljaisuudellaan ja tyhjyydellään. Huomaamme yllätyxexemme olevamme peloissamme ja pieru eksyksissä.
ellauri037.html on line 512: Siitä niiden vaistonvarainen nokkeluus ja vastustamaton tarve valehdella. Sillä kuten luonto on varustanut leijonat kynsillä ja hampailla, elefantit ja karjut syöxyhampailla, sonnin sarvilla, mustekalan (ja mut) sumuttavalla musteella, niin on se antanut naisille huijauksen taidon suojaxi ja puolustuxexi miespaskiaisilta, ja on kaiken sen voiman, minkä se antoi miekkosille habaan ja niskalihaxiin, naiselle tuon lahjan muodossa. Vedätys on niille sixi synnynnäistä, ja sixi sitä löytyy tyhmemmältäkin naiselta enemmän kuin meiltä. Sen käyttäminen joka käänteessä on sixi niille yhtä luonnollista, kuin meille käyttää heti ekan hyökkäyxen torjunnassa nyrkkejä. Six (siis ton nyrkkivallan takia) on harvinaista löytää täysin suoraan puhuvaa, mutkatonta naista. (Mutkaton on miesten kieltä ja tarkoittaa täys tolloa.) Just six ne näkee myös meidän surkeiden kusetusyritysten läpi heti, niin että neuvon olemaan sitä ollenkaan yrittämättä. Niin kävi mulle äiskän kaa joka kerta, jäin kiinni rysän päältä. – Tästä pääviasta ja sen seuralaisista seuraa epärehellisyys, uskottomuus, petos, epäkiitollisus ym.ym. (Hizi Schopenhauer alkaa kuulostaa ihan Dantelta sen hölmön helvettinsä kaa.)
ellauri037.html on line 539: Hindustanissa ei kukaan nainen ole koskaan riippumaton, vaan jokainen on joko isän tai puolison tai veljen tai pojan valvonnassa. Se että lesket poltetaan puolisonsa roviolla on kyllä aika tuhlausta; mutta sekin, että nainen meillä kahmii omaisuuden, jota mies on koonnut hiki hatussa koko ikänsä, lohduttaen izeään että se menee lasten hyväxi, ja voi panna sen haisemaan uuden poikaystävänsä kanssa, se on yhtä törkeetä. Mediam tenuere beati. – Ainaskaan ei saisi naisilla olla koskaan päätösvaltaa perittyyn, varsinaiseen omaisuuteen, siis kapitaaliin, taloihin ja maatiloihin. – Aristoteles erittelee, Politiikka, B.II. c.9, mitä suuria haittoja spartalaisille tuli siitä, että siellä naisille oli annettu liikaa vapauxia sillä ett ne sai pitää perinnöt, myötäjäiset ja muutenkin vapaasti mukavaa, ja miten tää suuresti edisti Spartan rappiota. – Ei kai Ranskan rappioituminen Ludwig XIIIsta lähtien vaan johdu naisten kasvavasta vaikutusvallasta hovissa ja hallituxessa, mikä johti ekaan vallankumouxeen, josta kaikki sen jälkeisetkin kumouxet lähtivät?
ellauri037.html on line 800: Die Begierden – wild und roh!
ellauri038.html on line 60: Du gehst zu Frauen? Vergiß die Peitsche nicht!–
ellauri038.html on line 121: Kiihkeä luomiskausi edelsi Nietzschen lopullista henkistä sortumista, mikä tapahtui Torinossa vuodenvaihteessa 1888–1889. Loppuelämänsä (12v) Nietzsche vietti Saksassa parantumattomasti sairaana sen jälkeen kun aivohalvaus oli lamauttanut hänen henkiset toimintonsa. Nietzschen 2v nuorempi pikkusisko Elisabeth Förster-Nietzsche (1846–1935) hoiti häntä sairauden aja Weimarissa. Hemmetti, koiran iän se vaan hoivasi hölmähtänyttä veljeä. Hän keräsi veljensä kirjallisen jäämistön ja perusti Weimariin Nietzsche-arkiston 1894. Äkee Liisa latas tiskikoneen ja pesi pyykkiä sillä aikaa kun Retu nojas päähän ja näytti syvälliseltä, vaikka viimeisetkin muumit oli lähteneet laaxosta. Tämmöistäkin on liikkeellä.
ellauri038.html on line 133: Nietzsche väitti, että moraalia on kahdenlaista, herramoraalia, joka nousee aktiivisesti ”jalosta ihmisestä” ja orjamoraalia, joka liittyy vasteenomaisena ”heikkoon ihmiseen”. Eri moraalit eivät (sen mielestä) ole toistensa vastakohtia, vaan toisiaan täydentäviä arvotusjärjestelmiä: herramoraali arvottaa teot asteikolla hyvä–huono, kun taas orjamoraali arvottaa ne asteikolla hyvä–paha.
ellauri038.html on line 154: As for why this deserves to be called philosophy, it depends on how we define the term. There were philosophers at Athens besides Socrates and Plato, who didn’t oppose philosophy to rhetoric and for whom personal authority was essential to their teaching. Nietzsche aimed to bring that back, at least in his own case – which is the only one that really mattered to him.
ellauri038.html on line 178: Maximilian Carl Emil Weber (21. huhtikuuta 1864 Erfurt – 14. kesäkuuta 1920 München) oli saksalainen oikeustieteilijä, taloustieteilijä ja sosiologi. Häntä pidetään yhtenä julkishallinnon teorian ja nykyaikaisen sosiologian perustajista. Hänen pääteoksensa käsittelevät uskonnon sosiologiaa, politiikkaa ja hallitusvaltaa. Valtaherroille löytyy Maxilta ymmärtämystä kosolti.
ellauri038.html on line 186: Näinä vuosina Weber kuitenkin keskittyi erityisesti yhteiskuntapolitiikkaan. 1888 hän liittyi Verein für Sozialpolitikiin, eräänlaiseen itsenäiseen oppineiden "aivoriiheen" tai "ajatushautomoon", joka pohti yhteiskunnallisia asioita. 1890 "aivoriihi" käynnisti tutkimushankkeen, joka pohti ”Puolan ongelmaa” – ulkomaalaisten maatyöläisten muuttoliikettä itäiseen Saksaan samalla kun paikalliset maatyöläiset muuttivat teollistuviin kaupunkeihin. Weber asetettiin tutkimushankkeen johtoon ja saman tien kexi suurimman osan tuloxista. Lopullista raporttia pidettiin laajalti erinomaisena empiirisen kusetuxen esimerkkinä ja Weberin maine asiantuntijana maatalouspolitiikassa lujittui. Puolan ongelmalle löytyi puoli vuosisataa myöhemmmin muka lopullinen ratkaisu. Vaan ei, toiset 50v myöhemmin polakkeja putkareita häärää pimeästi joka puolella, varsinkin briteissä. Sori Max, ei tullut valmista.
ellauri039.html on line 720: Albert Camus (/al.bɛʁ kamy/) (7. marraskuuta 1913 Mondovi, Ranskan Algeria – 4. tammikuuta 1960 Villeblevin, Ranska) oli ranskalainen kirjailija, lehtimies ja filosofi sekä yksi eksistentialismin ja absurdismin johtohahmoista. Absurdismia on kai se et näkee apinoiden touhuilun fundamentaalisen älyttömyyden, miten absurdisti nää termiittiapinat pörräävät. Abus mäkin on absurdisti.
ellauri039.html on line 768: Edward Morgan Forster OM CH (1 January 1879 – 7 June 1970) was an English novelist, short story writer, essayist and librettist. Many of his novels examine class difference and hypocrisy, including A Room with a View (1908), Howards End (1910) and A Passage to India (1924). The last brought him his greatest success. He was nominated for the Nobel Prize in Literature in 16 different years.
ellauri039.html on line 774: John Galsworthy OM (/ˈɡɔːlzwɜːrði/; 14 August 1867 – 31 January 1933) was an English novelist and playwright. Notable works include The Forsyte Saga (1906–1921) and its sequels, A Modern Comedy and End of the Chapter. He won the Nobel Prize in Literature in 1932.
ellauri039.html on line 776: The Forsyte Saga, first published under that title in 1922, is a series of three novels and two interludes published between 1906 and 1921 by Nobel Prize–winning English author John Galsworthy. They chronicle the vicissitudes of the leading members of a large, upper-middle-class English family, similar to Galsworthy´s family. Only a few generations removed from their farmer ancestors, the family members are keenly aware of their status as "new money". The main character, Soames Forsyte, sees himself as a "man of property" by virtue of his ability to accumulate material possessions – but this does not succeed in bringing him pleasure.
ellauri040.html on line 227: Aleksis Kivi (oik. Alexis Stenvall (10. lokakuuta 1834 Nurmijärvi – 31. joulukuuta 1872 Tuusula) oli suomalainen kirjailija. Kivi kirjoitti kansallisromaanin aseman saavuttaneen romaanin Seitsemän veljestä (1870), näytelmiä kuten Nummisuutarit (1864) ja runoja.
ellauri040.html on line 348: Gilles Deleuze (18. tammikuuta 1925 Pariisi – 4. marraskuuta 1995 Pariisi) oli ranskalainen filosofi, joka tuli tunnetuksi filosofian historian reunahahmojen (Nietzsche, Spinoza) luovista uudelleenluennoista sekä uuden ajattelun ja käsitteiden kehittämisestä. Deleuze kirjoitti filosofian lisäksi kirjallisuudesta, maalaustaiteesta, musiikista ja sosiologiasta. Hän kehitteli olemisen yksiäänisyyden, eron ja moneuden ontologiaa sekä tapahtuman filosofiaa ja pyrki kertomansa mukaan etsimään suurta Baruch Spinozan ja Friedrich Nietzschen ajattelun ykseyttä. Ei löytynyt. Deleuze poistui pettyneenä ikkunasta vinon kiven alle työntämään koiranputkea.
ellauri040.html on line 535: Friedrich Hölderlin war der Sohn des Klosterhofmeisters Heinrich Friedrich Hölderlin (1736–1772) und dessen Ehefrau, der Pfarrerstochter Johanna Christiana Hölderlin, geb. Heyn (1748–1828). Die Herkunftsfamilien der Eltern gehörten dem gesellschaftlichen Stand der Ehrbarkeit an. Hölderlins Mutter stammte aus einer württembergischen Pfarrersfamilie, die sich auf Regina Bardili, geb. Burckhardt (1599–1669), zurückführen lässt.
ellauri040.html on line 537: Friedrich und seine Schwester Heinrike (* 15. August 1772) bekamen noch einen Bruder, Karl Gok (1776–1849). Als Hölderlin neun Jahre alt war, starb auch der Stiefvater, so dass die erst 31-jährige Mutter zum zweiten Mal Witwe wurde. In dem heute Hölderlinhaus genannten Gebäude verbrachte Hölderlin seine Kindheit und Jugend.
ellauri040.html on line 584: Pan Tadeusz (full title: Master Thaddeus, or the Last Foray in Lithuania: A Nobility´s Tale of the Years 1811–1812, in Twelve Books of Verse) is an epic poem by the Polish poet, writer, translator and philosopher Adam Mickiewicz. The book, written in Polish alexandrines, was first published on 28 June 1834 in Paris. It is deemed [by whom? citation needed] the last great epic poem in European literature.
ellauri041.html on line 34: Kornei Ivanovitš Tšukovski (ven. Корне́й Ива́нович Чуко́вский, oikealta nimeltään Nikolai Vasiljevitš Korneitšukov, Никола́й Васильевич Корнейчуко́в; 31. maaliskuuta 1882 Pietari – 28. lokakuuta 1969 Kuntsevon huvilakaupunki Moskovassa) oli neuvostovenäläinen kirjailija ja kirjallisuudentutkija.
ellauri041.html on line 36: Isän jätettyä perheen Kornei Tšukovski vietti lapsuutensa äitinsä luona Odessassa. Hän opiskeli Odessan ja Nikolajevin lukioissa ja työskenteli vuodesta 1901 lähtien Odesskije novosti -lehdessä. Vuosina 1903–1905 hän oli lehden kirjeenvaihtajana Lontoossa ja opiskeli englantilaista kirjallisuutta. Palattuaan Pietariin vuonna 1905 Tšukovski toimi kirjallisuuskriitikkona ja julkaisi satiirista viikkolehteä Signal, jonka viranomaiset pian kielsivät. Vuosien 1905–1907 vallankumoustapahtumien jälkeen hän työskenteli liberaalissa lehdistössä ja kirjoitti tarkkapiirteisiä ja teräväsanaisia kirjailija-arvioita, jotka sittemmin ilmestyivät erillisinä kirjoina.
ellauri041.html on line 38: Vuosina 1912–1917 Tšukovski asui Terijoen Kuokkalassa, jossa hän seurusteli monien venäläisten kirjailijoiden ja taiteilijoiden kanssa. Myöhemmin hän kirjoitti tapaamisistaan useita muistelmateoksia. Tuon ajan dokumentti, käsinkirjoitettu almanakka Tšukokkala ilmestyi vuonna 1979. Kirjallisuustieteilijänä Tšukovski erikoistui Nikolai Nekrasovin tuotantoon. Hän julkaisi Nekrasovista useita artikkelikokoelmia ja tämän kommentoidut kootut runot vuonna 1927. Tšukovskin monivuotisen työn tärkein tulos on kirja Masterstvo Nekrasova (1952), josta hän sai Lenin-palkinnon vuonna 1962. Tšukovski on tutkinut myös muun muassa Anton Tšehovin ja Walt Whitmanin tuotantoa.
ellauri041.html on line 371: Tuula Johanna Arkio (o.s. Olamo, s. 2. huhtikuuta 1943 Helsinki) on suomalainen taidehistorioitsija ja taidemuseonjohtaja. Vuonna 2006 hänet promovoitiin Kuvataideakatemian kunniatohtoriksi[2] ja hänelle myönnettiin kulttuurineuvoksen arvonimi. Arkio johti Kiasmaa vuosina 1990–2000 ja Valtion taidemuseota 2000–2006.
ellauri041.html on line 1937: It’s difficult to reconcile corpse disposal with typical teen awkward-boner gags. In American lamestream programming, they belong to different genres. That’s where the “dark” half of the comedy comes from, and it’s not a mode that necessarily suits the show – at least not all of the time.
ellauri042.html on line 238: 19.4. Trump varoitti Kiinaa. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump varoitti, että Kiinan on syytä varautua seuraamuksiin, jos käy ilmi, että maa antoi tietoisetsti tilanteen huonontua. – Pandemia olisi voitu pysäyttää Kiinassa alkuunsa, mutta niin ei tehty. Ja nyt koko maailma kärsii sen takia, Trump sanoi Valkoisen talon lehdistötilaisuudessa sen jälkeen, kun häneltä oli kysytty mahdollisista Kiinaan kohdistuvista seuraamuksista. Trumpin mukaan vissi ero on siinä, pääsikö virus leviämään vahingossa vai oliko mukana tahallisuutta. Varmaan oli, se vinkkailee.
ellauri042.html on line 465: I korte, enkeltstående scener følger romanen familien fra den ruller flyttevognen – med den lille Jens sovende i en kommodeskuffe på ladet – ind ved villaen i Risskov, til faren til sidst dør af kræft, og de fire voksne sønner samles til en fælles afsked. Det er med stor sans for det mundrette sprog og for det humoristiske og komiske, at Blendstrup skildrer faren, også i de mest usympatiske situationer, når han tager livet af en kat med en brevkniv, når han lader sin hund rasere en nabos hønsehus, når hans næver sidder løst, og familien gemmer sig bag låste døre og under gamle sofaer, når han planter sine drømme om jordomrejse til havs i sine sønners hoveder, men ender med at drikke pengene op.
ellauri042.html on line 563: Oliver Wolf Sacks (9. heinäkuuta 1933 Lontoo, Britannia – 30. elokuuta 2015 New York, Yhdysvallat) oli neurologian professori, joka tunnettiin tieteenalansa popularisoijana. Hän kirjoitti kliinisiä tapauskertomuksia helposti ymmärrettävällä, välillä lähes anekdoottimaisella tyylillä. Sacks osasi nähdä neurologiset oireet inhimillisessä valossa ja kirjoittaa niistä humoristisesti.
ellauri042.html on line 570: Vuonna 1965 Sacks nimitettiin Albert Einstein College of Medicinen kliinisen neurologian professoriksi. Tutkiessaan migreeniä hän tapasi New Yorkin Bronxissa olevassa Beth Abraham -sairaalassa potilaita, jotka olivat eläneet jo noin 40 vuotta täysin jähmettyneessä tilassa. He olivat selvinneet hengissä vuosina 1916–27 riehuneesta maailmanlaajuisesta unitautiepidemiasta (kyseessä oli ns. eurooppalainen unitauti eli encephalitis lethargica). Saatuaan migreenitutkimuksen valmiiksi Sacks omistautui tämän potilasryhmän tutkimiseen. Nekin oli varmaan varakkaita juutalaisia.
ellauri042.html on line 697: Dostoevsky´s literary work has strong autobiographical elements. We know from him that he suffered from hallucinations already in early childhood. He presented idiotic characters with confused views about freedom of choice, religion, socialism, atheism, good and evil. Many of his characters suffered – like the author himself – from epilepsy. Other famous people also suffered from epilepsy (Alexander the Great, Caesar, Gustave Flaubert, and Lord Byron). Flaubert had religiously tinted visions. The first 2 guys thought they were gods.
ellauri042.html on line 708: During repeated trips to many European cities in the years 1862–1865, Dostoevsky got to know the complacence and arrogance of the aristocratic European ‘Bourgeoisie’. These experiences strengthened his slavophilic attitude and explain his xenophilia.
ellauri042.html on line 719: Dostoevsky´s favorite word was “vdrug” (“suddenly”). A lot of events in Dostoevsky´s novels begin suddenly, without preparations and explanation – like seizures. (But he did at times have a manic aura just before.) Dostoevsky also used frequent repetitions of the same word with different intonations. It made an impression of convulsions and shocked the literary critics. He wrote in a meticulous manner, using every empty space of a sheet (see Fig. 2). His style showed a tendency toward extensive and in some cases compulsive writing, and the writings were often concerned with moral, ethical, or religious issues. This may reflect a syndrome of interictal behavior changes that was described in temporal lobe epilepsy by Waxman and Geschwind.
ellauri042.html on line 791: – Nej, för man inte har inte tagit med kontexten bakom. De olika kurvorna är extremt olika och det är väldigt svårt att göra de här olika slutsatserna. Sveriges kurva är inte alls liksom de andra, den är ju våran kurva.
ellauri042.html on line 842: G.K. Chesterton (29 May 1874 – 14 June 1936) oli konservatiivinen ja uskonnollinen kuten Olli Saxi. Paradoxin The Prince. Tunnetaan sitaateista, joita löytää muiden kirjailijoiden alkulehdiltä. Kova antisemitisti. Ize se sanoi izeänsä semitistixi, koska se halus pukee länsimaiset jutkut rättipäixi ja kuskata ne takas Palestiinaan. Niinkuin britit sitten tekivätkin sen jo kuoltua.
ellauri042.html on line 860: Klemens Aleksandrialainen (oik. Titus Flavius Clemens; n. 150 – n. 215) oli Aleksandrian kirkon jäsen ja ensimmäinen varsinainen kristillinen filosofi. Hänet lasketaan kirkkoisien joukkoon. Klemens oli kotoisin Ateenasta. Hänen kääntymisestään ei ole tietoa, mutta kristityksi tulonsa jälkeen hän matkusti Etelä-Italiaan, Syyriaan ja Palestiinaan tapaamaan kristittyjä opettajia. Lopulta hän päätyi Aleksandriaan, jonne hän asettui aloilleen. Aleksandriassa Klemens tapasi oppi-isänsä Pantainoksen, joka johti tunnettua Aleksandrian kateketiikkakoulua. Pantainos oli stoalaisuudesta kristityksi kääntynyt opettaja.
ellauri042.html on line 866: Klemens painotti hidasta hengellistä kypsymistä, joka seurasi ihmistä läpi elämän. Kaikki inhimilliseen elämään kuuluva, kuten koulu, avioliitto ja lapset, ovat tärkeää hengellisen kehityksen kannalta. Klemensin mukaan jokainen hetki – etenkin kodin arjessa – on täynnä jumalallista tarkoitusta. Vaikka kävisi vaan paskalla.
ellauri042.html on line 885: Devotions upon Emergent Occasions, or in full Devotions Upon Emergent Occasions, and severall steps in my Sicknes, is a prose work by the English metaphysical poet and cleric in the Church of England John Donne (22 January 1572 - 31 March 1631) , published in 1624. It covers death, rebirth and the Elizabethan concept of sickness as a French visit from God, reflecting internal sinfulness. The Devotions were written in December 1623 as Donne recovered from a serious but unknown illness – believed to be relapsing fever or typhus. Having come close to death, he described the illness he had suffered from and his thoughts throughout his recovery with "near super-human speed and concentration". Registered by 9 January, and published soon after, the Devotions is one of only seven works attributed to Donne which were printed during his lifetime.
ellauri043.html on line 125: Pyhimyksen kerrotaan kuolleen 105-vuotiaana ja pyhä Hieronymys ajoittaa hänen kuolemansa vuosille 356–357. Omasta pyynnöstään hänen hautansa pidettiin salaisuutena kahden hänet haudanneen opetuslapsen toimesta, jotta hänen ruumistaan ei alettaisi kunnioittaa.
ellauri045.html on line 391: Kirjailija Hannu Mäkelä oli 60 ensimmäistä vuottaan pessimisti. Ikääntyminen ja valoisa suhde viimeiseen puolisoon herättivät hänessä optimistin. Sellaisena hän aikoo pysyä, vaikka vaimo kuoli. – Saimme Svetan kanssa yhdeksän onnellista vuotta.
ellauri045.html on line 458: – Myöhäistä on taaskin katumus.”
ellauri045.html on line 503: ”Tölli poissa ollessani romahtaa, / koiravanhus kupsahti kauan sitten. Moskovan mutkaisille kaduille kuolemaan/ Jumala – varmaan – minut tuomitsi, s. 71”.
ellauri045.html on line 769: Huomattava osa pamfletista on osoitettu McCloskeyn esittelemälle poliittisten mentaliteettien jaottelulle. Perinteisten vasemmisto–oikeisto ja konservatismi–reformisti jakolinjojen sijaan teoria perustuu hyveille ja mentaliteeteille. Teorian neljä erilaista poliittista mentaliteettia ovat: aristokraatti, askeetti, raataja ja porvari.
ellauri045.html on line 827: Mitä on karisma? – Olen luottanut aina luonnollisuuteen – paitsi meikissä ja hatuissa, sanoo Samulin.
ellauri046.html on line 60: Gaspara Stampa (Padova, 1523 – Venezia 1554) è stata una poetessa italiana. eli Leimasin oli renesanssinaikainen italialainen naisrunoilija, joidenkin mielestä paras sellainen, joidenkin mielestä Italian paras naisrunoilija.
ellauri046.html on line 174: – and there is the Christianity emoji list.
ellauri046.html on line 670:
Saladin (arabiaksi: صلاح الدين يوسف بن أيوب, Ṣalāḥ al-Dīn Yūsuf ibn Ayyūb, kurdiksi: سهلاحهدین ئهیوبی, Selah'edînê Eyubî , persiaksi: صلاحالدین ایوبی, Salāh-ed-Dīn-e Ayyūbī) (noin 1138 Tikrit – 4. maaliskuuta 1193 Damaskos) oli kurdilainen muslimihallitsija joka perusti aijubidien dynastian Egyptissä ja Syyriassa. Hän taisteli myös ristiretkeilijöitä vastaan ja tuli tunnetuksi sotataidoistaan ja armeliaisuudestaan.
ellauri047.html on line 39: Johann Wolfgang von Goethe Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys? (28. elokuuta 1749 Frankfurt am Main – 22. maaliskuuta 1832 Weimar) oli saksalainen yleisnero: runoilija, romaanikirjailija, näytelmäkirjailija, humanisti, tutkija, taidemaalari ja kymmenen vuoden ajan myös Weimarin valtion pääministeri. Goethea pidetään yleisesti saksankielisen kaunokirjallisuuden vaikutusvaltaisimpana hahmona. Mein Kristinaa 200v vanhempi. Kristiinalla ois vielä 12 vuotta jälellä.
ellauri047.html on line 60: Thuringenistä Frankfurtiin muuttanut räätäli-isoiskä kirjotti vielä nimensä ööllä Göthe, ennenkun alkoi suurkaupungissa hienoilla. Scneiderscheren schneiden scarf, scharf scneiden Schneiderscheren. Se nai izellen eskisaarismaisesti kukoistavan hotellialan yrityxen ja rikastu sillä niin törkeesti et jätti jälkeensä läjittäin kiinteistöjä, pantteja ja kultasäkkejä. Goethen isä Johann Kaspar Goethe (1710–1782) oli lakitieteen tohtori, joka kuului Frankfurtin varakkaimpiin porvareihin, ei tarvinnut päivääkään työtä tehdä. Se oli saita pedantti. Goethen äiti oli iloluontoinen Katharina Textari (1731–1808). Äiskä "Frau Rat", rouva rotta, oli 17 kun se naitettiin yli 2x vanhempaan ökyporvariin. Muut lapset kuoli paizi Woku ja sisko Cornelia, jonka kanssa se leikki nukketeatteria ja lääkärileikkejä. Äitikin sano sitä Hätschelhansixi. Goethe ei käynyt lapsena koulua, vaan hän sai kotiopetusta laajasti sivistyneeltä isältään ja kotiopettajilta. Hänelle opetettiin muun muassa historiaa, matematiikkaa, maantiedettä, miekkailua, tanssia ja piirtämistä. Ranskan kielen hän oppi niin perusteellisesti, että hän kykeni puhumaan sitä yhtä hyvin kuin äidinkieltään.
ellauri047.html on line 64: Goethe aloitti 16-vuotiaana lakitieteen opinnot Leipzigin yliopistossa. Nuori Goethe keskittyi kuitenkin juridiikan sijasta kirjallisuuteen ja hauskanpitoon, kirjoitteli anakreonttisia eroottisia runoja Annettelle (Anna Schönkopf). Ne on kyllä aika lällyjä. Lällärikamaa, Woku hyvä. Vuonna 1768 Goethe joutui tubikohtauxen vuoksi palaamaan vanhempiensa kotiin. Toipilasaikana Susanna von Klettenberg (1776–74) tutustutti Goethen herrnhutilaisuuteen, joka vaikutti hänen tuotantoonsa: Wilhelm Meisterissä on pitkiä sitaatteja Susanna-tädiltä, ja Faustissa on senaikaisten alkemian opintojen jälkiä. Iskä alkoi hermostua kun opiskelut ei sujuneet, onnex hemmotteleva äiti ja sisko pitivät Wokun puolia. Size lähetettiin huonompaan kouluun Strassburgiin, missä sillä oli taas oikeen viihtysää. Strassburg oli isompi kaupunki kuin Frankfurt, ja kuului Ranskalle.
ellauri047.html on line 76: Samoihin aikoihin hän alkoi saada mainetta kirjailijana. Vuonna 1774 ilmestyi kirjeromaani Nuoren Wertherin kärsimykset, josta tuli nopeasti suurmenestys joka puolella Eurooppaa. Romaanin päähenkilö Werther ajautuu onnettoman rakkauden vuoksi itsemurhaan, ja tämä tarina teki lukijoihin niin vahvan vaikutuksen, että nuorison keskuuteen levisi suoranainen itsemurhaepidemia. Tätä Goethen romaania on pidetty hyvin leimallisena teoksena saksankielisen kirjallisuudenhistorian vuosina 1767–1785 vallinneelle Sturm und Drang -kaudelle. Eli Goethe apinoi siinä Klopstockia. Riku lainas meille kirjaa, jossa oli Klopstockin vaimon kirjeitä. Tuntui silloin tylsältä. Nyt voiskin jo kiinnostaa.
ellauri047.html on line 80: „Er besitzt, was man Genie nennt, und eine ganz außerordentliche Einbildungskraft. Er ist in seinen Affekten heftig. Er hat eine edle Denkungsart. […] Er liebt die Kinder und kann sich mit ihnen sehr beschäftigen. Er ist bizarre und hat in seinem Betragen, seinem Äußerlichen verschiedenes, das ihn unangenehm machen könnte. Aber bei Kindern, bei Frauenzimmern und vielen andern ist er doch wohl angeschrieben. – Er tut, was ihm gefällt, ohne sich darum zu kümmern, ob es anderen gefällt, ob es Mode ist, ob es die Lebensart erlaubt. Aller Zwang ist ihm verhaßt. […] Aus den schönen Wissenschaften und Künsten hat er sein Hauptwerk gemacht oder vielmehr aus allen Wissenschaften, nur nicht denen sogenannten Brotwissenschaften.“
ellauri047.html on line 85: Genialität kann sich auf allen Gebieten zeigen – künstlerisch, wissenschaftlich, wirtschaftlich, philosophisch, politisch usw. Es kann zwischen Universalgenies, Genies und „verkannten Genies“ unterschieden werden.
ellauri047.html on line 93: Weimarin herttua Karl August (1757–1828) vaikuttui Goethen kirjallisista kyvyistä ja tarjosi tälle vuonna 1775 työtä herttuakunnassaan. Weimarista tuli Goethen kotikaupunki tämän loppuiäksi. Hänestä tuli monialainen poliitikko, joka vastasi muun muassa ulko-, opetus-, kulkulaitos- ja rahaministerin tehtävistä. Lisäksi hän toimi sotaministerinä yhteistyössä herttuan kanssa. Kaiken tämän ohella hän jatkoi työtään kirjailijana. Aikaa riitti myös tieteellisille harrastuksille, muun muassa kasvitieteelle ja geologialle. Weimariin perustettiin myös teatteri, jossa Goethe toimi käsikirjoittajana, ohjaajana, lavastajana ja näyttelijänä. Hänen ansiostaan vähäpätöisestä Weimarista kehittyi eurooppalainen kulttuurikeskus, joka veti puoleensa aikansa lahjakkaimpia taiteilijoita. Kaikkein kuuluisin näistä Goethen jälkeen Weimariin muuttaneista taiteilijoista oli kirjailija Friedrich Schiller.
ellauri047.html on line 101: Goethella oli taipumus rakastua usein ja intohimoisesti, mutta avioliittoon hän päätyi vasta 57-vuotiaana, vuonna 1806, Christiane Vulpiuksen (1765–1816) kanssa. Pari oli asunut yhdessä jo vuodesta 1788, kun W. oli 39 ja C. 23. Vulpius ei ollut erityisen älykäs tai sivistynyt nainen, joten seurapiireissä ihmeteltiin suuresti sitä, miten Goethen kaltainen nero saattoi päätyä tuollaiseen avioliittoon. Goethea vaimon sivistystaso ei kuitenkaan huolettanut, sillä hän arvosti ennen kaikkea Christianen iloisuutta ja energisyyttä. Avioliitosta syntyi viisi lasta, joista eli aikuiseen ikään vain ensimmäisenä syntynyt poika, August (1789–1830). C:n isoveli Christian pääs kirjastonhoitajax Weimariin ja kirjotti el Zorromaisen romskun Rinaldo Rinaldini. Mullon se suomexi.
ellauri047.html on line 168: Gotthold Ephraim Lessing (22. tammikuuta 1729 Kamenz – 15. helmikuuta 1781 Braunschweig[1]) oli valistusajan tärkein saksalainen runoilija. Hänen draamansa ja teoreettiset kirjoituksensa vaikuttivat olennaisesti Saksan kirjallisuuden kehittymiseen.
ellauri047.html on line 190: Hän ja Eva König – joka oli jäänyt leskeksi vuonna 1768 – kihlautuivat 1771. Vuonna 1775 Lessingin työ kirjastossa keskeytyi useamman matkan ja keisari Joosef II:n suoman audienssin vuoksi. Braunschweigin prinssi Leopoldin seurana hän matkusti Italiaan, jossa he vierailivat Milanossa, Venetsiassa, Firenzessä, Genovassa, Torinossa, Roomassa, Napolissa ja Korsikalla.
ellauri047.html on line 237: Doch wird ihn jeder lesen? – Nein. Mutta lukeeko kaikki sitä?
ellauri047.html on line 517: Kommt ihr alle! –
ellauri047.html on line 799: Ossianin laulut (The Works of Ossian) ovat kokoelma skotlantilaisen runoilijan James Macphersonin kirjoittamia, vuosina 1760–1765 englanniksi julkaistuja sankarirunoja. Macpherson väitti runojen olleen käännös hänen Skotlannin Ylämailta kokoamastaan, suullisena kansanperinteenä säilyneestä ikivanhasta gaelinkielisestä runoudesta, jonka alkuperäinen sepittäjä olisi ollut varhaiskeskiajalla elänyt Ossian-niminen bardi. Runot ruokkivat skottien kansallisuusaatetta ja saivat suuren suosion ympäri Eurooppaa siitä huolimatta, että niiden autenttisuudesta esitettiin alusta alkaen epäilyksiä. Ossianin laulut vaikuttivat merkittävästi varsinkin romantiikan kirjallisuuteen ja runouteen. Nykyisin niitä pidetään paljolti Macphersonin itsensä sepittäminä, vaikka hän lainasi niihin aiheita myös oikeasta kansanrunoudesta.
ellauri047.html on line 867: Fredrik Suuri eli Fredrik II (saks. Friedrich II der Große; 24. tammikuuta 1712 Berliini, Preussi – 17. elokuuta 1786 Potsdam, Preussi) oli Hohenzollern-sukuun kuulunut Preussin kuningas, joka hallitsi vuosina 1740–1786. Hänet tunnetaan taistelukentillä menestyneenä soturikuninkaana ja valistuneena itsevaltiaana, joka nosti Preussin yhdeksi Euroopan mahtivaltioista. Hänen aikanaan Preussiin liitettiin muun muassa Sleesia sekä itäinen Länsi-Preussi. Hän puolusti Preussia seitsenvuotisen sodan aikana muun muassa Venäjää, Itävaltaa, Ranskaa, Saksia ja Ruotsia vastaan varsin varsin menestyksellisesti liittolaisenaan ainoastaan Britannia. Puolan jaossa 1772 hän sai lopulta yhdistettyä Preussin historialliset alueet valtansa alle. Sotilaallisten saavutustensa lisäksi hänet muistetaan myös Preussin oikeusjärjestelmän uudistajana, elinkeinoelämän edistäjänä ja ranskalaisen sivistyksen suosijana. Hän oli myös pisimpään Preussia hallinnut kuningas. 46 vuotta.
ellauri047.html on line 944: Carl Grimberg (22. syyskuuta 1875 – 11. kesäkuuta 1941) oli ruotsalainen historioitsija, koulutukseltaan filosofian tohtori. Grimberg kirjoitti noin kymmenosaisen maailmanhistorian, jonka toiset viimeistelivät. Grimberg ehti ize kirjoittaa 6 ekaa osaa, 4 muuta Ragnar Svanströmin kaa. Oppipoika Ragnar matki Carlia niin hyvin että haamukirjoitti omin nokin vielä jatko-osia.
ellauri047.html on line 1018: Kaarle Laurentius (Kalle) Sorainen (sukunimi vuoteen 1936 Sandelin; 14. toukokuuta 1893 Pori – 14. marraskuuta 1983 Helsinki) oli suomalainen opettaja, filosofi ja kirjallisuuden tutkija.
ellauri048.html on line 135: Koskenniemi kirjoitti 2.10.1961 Uuden Suomen päätoimittajalle Eero Petäjäniemelle, että Pekka Tarkka " kuuluu modernistien nuoreen kaartiin ja lienee niiden aloitteesta – ehkä (Mirjam) Polkusen välityksellä – sijoitettu lehteemme. Näin vahvistuu … avantgardistien osuus … lehtemme toimituksessa … miksi vähentää lehden arvoa sen uskollisimpien lukijoiden silmissä päivittäisellä modernistisella kirjallisella propagandalla?"*
ellauri048.html on line 142: Veikko Antero Koskenniemi (vuoteen 1906 Forsnäs; 8. heinäkuuta 1885 Oulu – 4. elokuuta 1962 Turku) oli suomalainen runoilija, sanomalehtitoimittaja, kirjallisuustieteen professori ja akateemikko. Hän oli 1920–1930-lukujen suosituin suomalainen runoilija joka tunnettiin isänmaallisen runotuotantonsa ja oikeistolaisen poliittisen vakaumuksensa ansiosta lempinimellä ”valkoisen Suomen hovirunoilija”. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat suositut isänmaalliset laulut Finlandia ja Lippulaulu.
ellauri048.html on line 278: Vuosina 1930–1933 Paloheimo opiskeli jonkin aikaa Yhteiskunnallisen korkeakoulun sanomalehtimieslinjalla. Heikko menestys etenkin kielissä sekä taloudelliset ongelmat keskeyttivät kuitenkin opinnot. Ensimmäisen kirjansa, runokokoelman Vaeltava laulaja, Paloheimo julkaisi 1935. Seuraavat 7v hän käytti omaelämäkerrallisen romaaninsa tekemiseen; teos ilmestyi 1942 nimellä Levoton lapsuus.
ellauri048.html on line 281: Vuosina 1946–1952 Paloheimo asui perheineen Vesilahden pappilan piharakennuksessa. Harri Hentinen oli tehnyt siitä museon. Rakennus tuhoutui tulipalossa 29. marraskuuta 2018. Oivalla ei enää ole museota.
ellauri048.html on line 288: Lisää aiheesta: Paloheimo, Matti: Levoton Lippi – Isäni Oiva Paloheimo. Kirjayhtymä 1985.
ellauri048.html on line 290: Matti Aukusti Paloheimo (1947) on suomalainen kirjailija. Hän oli Valtion elokuvasensori vuosina 1999–2011.
ellauri048.html on line 292: Paloheimo valmistui ylioppilaaksi vuonna 1967 ja teologian kandidaatiksi vuonna 1975 Helsingin yliopistosta. Hän työskenteli vuosina 1972–1973 Kirkon tiedotuskeskuksen elokuvatoimittajana ja vuosina 1974–1984 kirkon korkeakoulusihteerinä. Vuosina 1984–1996 Paloheimo oli Kirkon tiedotuskeskuksen televisiotoimituksen päällikkönä ja vuosina 1996–1998 televisiotoimittajana. Hän oli samalla myös television hartausohjelmien vastaava toimittaja. Hartausohjelmien lisäksi Paloheimo on tehnyt useita dokumentteja Ylelle ja MTV3:lle. 1960–1980-luvuilla hän teki muun muassa musiikkiohjelmia ja ohjelmia Ylen radiokanaville.
ellauri048.html on line 294: Paloheimo toimi elokuva-arvostelijana Kirkko ja kaupunki -lehdessä vuosina 1972–1992 ja Yhteishyvä-lehdessä vuosina 1975–1992. Hän oli Helsingin Sanomien kirjallisuusarvostelija vuosina 1977–1987. Vuosina 1979–1981 hän oli Vartija-lehden toinen päätoimittaja. Paloheimo on myös kirjoittanut artikkeleita muiden muassa Kanava-lehteen ja Parnassoon sekä eri teoksiin. Hän sai Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1982 teoksesta Hengenmies ja vuonna 1985 teoksesta Levoton Lippi.
ellauri048.html on line 538: Its stances on the already controversial subjects of human nature and individual welfare versus the common good earned it position 68 on the American Library Association's list of the 100 most frequently challenged books of 1900–1999. The book has been criticized as "cynical" and portraying humanity exclusively as "selfish creatures".It
ellauri048.html on line 627: LHC-hiukkaskiihdyttimestä tulee kummallisia tuloksia – se herättää toiveita,
ellauri048.html on line 738: Bellow's characterisation of his father's background is one of the most enjoyable strands of the book and an interesting companion to Saul's fiction. His father, Abraham, is characterised by his grandson as a crook and a tyrant, who despised his youngest son's literary ambitions and pummelled him – and all his sons – until Saul grabbed his hand mid-air one day and said, "I'm a married man, Pa. You cannot hit me anymore." In adulthood, on the rare occasions Bellow tried to talk to his father about his upbringing, Saul would shake him off and say rather pointedly: "You shouldn't blame your parents for your faults." Bellow smiles. "And he said this to me, a therapist no less! His father loved him, but it was a tumultuous relationship and my grandfather was mercurial as hell."
ellauri048.html on line 753: Henry Wadsworth Longfellow (1807–1882), American poet and educator; first American to earn a living solely as a poet and the first American to translate Dante´s Divine Comedy into English.
ellauri048.html on line 957: England (1809 – 1892)
ellauri048.html on line 969: Kuiteskin vaikeista kotioloista huolimatta (tai ehkä sixi) Tennysonnillaa oli extaattisia henkisen toispuolisuuden tiloja, joita hän kuvasi "jonkinlaisexi valvetilatranssixi – paremman sanan puutteessa — mulla on usein ollut, poikasesta lähtien, kun olen ollut yxixeni. Ihan yxkax, ikäänkuin yxilöllisyyden voimakkaasta tietoisuudesta se (yxilöllisyys) ikäänkuin katoaa ja haipuu rajattomaan olemiseen, eikä se ole sekavuutta vaan mitä selvintä, varmaakin varmempaa… ei löydy sanoja – missä kuolema on melkein naurettava mahdottomuus, persoonallisuuden kato (jos se sitä on) ei tunnu sukupuutolta, vaan oikealta elämältä." Näitä “transseja” sillä oli koko elämän. Osuutensa saattoi olla kärpässienillä.
ellauri048.html on line 1106: Arthur Henry Hallam (1 February 1811 – 15 September 1833) was an English poet, best known as the subject of a major work, In Memoriam, by his close friend and fellow poet Alfred Tennyson. Hallam has been described as the jeune homme fatal (French for "doomed young man") of his generation.
ellauri048.html on line 1118: The medical report on the death certificate listed 'Schlagfluss' – that is, a stroke. A blood-vessel near the brain had suddenly burst. The autopsy declared 'a weakness of the cerebral vessels, and a want of sufficient energy in the heart.' The coffin was quickly sealed and sent to the nearest seaport, to be returned to England for burial.
ellauri049.html on line 130: – Minut hautaan kuljettakaa!
ellauri049.html on line 136: Frans Uuno Kailas (alk. Salonen; 29. maaliskuuta 1901 Heinola – 22. maaliskuuta 1933 Nizza, Ranska) oli suomalainen runoilija ja kirjailija. Kailas tunnetaan parhaiten runokokoelmistaan, mutta hän myös suomensi paljon. Niin minäkin. Suomentaminen on kivaa, ei tarvi ize kexiä sanottavaa.)
ellauri049.html on line 140: Kailas kävi koulunsa Heinolassa ja pääsi ylioppilaaksi Heinolan keskikoulun jatkoluokilta keväällä 1920. Hän oli kirjoilla Helsingin yliopistossa vuosina 1920–1926 mutta suoritti vain hajanaisia opintoja estetiikasta ja nykyiskansain kirjallisuudesta. Kailas osallistui vuoden 1919 Aunuksen retkeen, jossa hänen edellinen homopetterinsä Bruno Schildt sai surmansa. Kailaan tämän vuoksi tuntema syyllisyys näkyy novellissa Bruuno on kuollut. Heinola on Sysmän pääkaupunki. Aunuxen retki oli paska reissu, kansanmurhayritys. AKS jatkoi samoissa merkeissä. Matti Kuusi näytti Eino Kailalle AKS:n merkkiä. Kaila säikähti. "Mauno Mannisen leuhkiva sävy alkoi käydä karvoilleni. Kun hän von oben herab ryhtyi halveeramaan Uuno Kailaan infantiilia lyriikkaa, minä ärähdin. Siteerasin jonkin mielestäni vammattoman säkeistön ja tiedustelin, mikä siinä oli infantiilia. - Kailaan runoushan oli sublimoitua onaniaa! puuskahti Mauno. - Eihän kukaan voi ottaa vakavasti runoilijaa, joka tuntee syyllisyyttä onaniasta!" Kuusi puolustamaan Kailasta ja onaniaa. Kuulijat loivat merkizeviä kazeita toisiinsa. Matti Kuusi ja Eino Kaila oli norsseja. Kaxi vanhaa runkkaria raakkumassa fasismin aidalla. L. Arvi Poijärvi ja Aulis Ojajärvi pyöri samoissa piireissä. Kuusen Ohareissa on pientä jälkipyykin makua. Matti tekee ohareita aseveljille. Kieltää uskon kolmasti kuin apostoli Pietari.
ellauri049.html on line 144: Kailaan ystäväpiiriin kuului monia tulenkantajia – muun muassa toinen nuori runoilija Katri Vala – mutta Kailas itse vieroksui jossain määrin heidän näkemyksiään. Silti esimerkiksi Kailaan runokokoelmasta Purjehtijat (1925) voi löytää samanlaista eksotiikkaa kuin tulenkantajilla, ja mieltymyksen ekspressionismiin Kailas jakoi tulenkantajien kanssa. Tähän aatevirtaukseen Kailas tutustui suomentaessaan saksalaista runoutta Goethesta aina ekspressionisteihin saakka. Kailas suomensi myös Edith Södergrania.Mäkin on suomentanut tässä Goethea, ja Koskenniemi myös. Mitäs me runoilijat. Me papit nauroimme niin, sanoi kirkonvartija.
ellauri049.html on line 146: Vuosina 1923–1925 Kailas palveli armeijassa. 1920-luvun lopulla hän työskenteli Suomen ilmoituskeskuksessa ja Kuluttajain lehdessä. Näihin aikoihin hän nousi suosituksi nuorten runoilijoiden keskuudessa ja onnistui herättämään konservatiivisissa piireissä paheksuntaa teoksensa Silmästä silmään (1926) eroottisilla teemoilla.Hienoa että onnistuu herättämään edes jotain pahexuntaa konservatiivipiireissä. Edes kusemalla silmään. Siihen on pyrittävä.
ellauri049.html on line 178: Keskikoululuokilta lähtien Uuno Salosen kirjoitustaito herätti huomiota. Vaikkaainekirjoituksen tehtävänannot eivät antaneet sijaa runolliselle luovuudelle, Uuno suoritti ne kiitettävin arvosanoin – keskikoulun ja lukion ainekirjoitusnumero oli 9. Samoin Suomen opettaja Tyyne Fratsin kuvaus Uunosta kertoo kirjallisesta osaamisesta: ”Jo ensimmäisiä Uunon kouluaineita lukiessani hämmästyin, miten tuo hiljainen ja vaatimaton maalaispoika niin mestarillisesti osasi ajatuksensa tulkita.
ellauri049.html on line 211: Toverihenkisyys ja ahdasmielisyys välittyivät näin lehden kautta Kailaan elämään. Yksinäisyyteen ja alemmuudentuntoon kääntyväinen Uuno sai toverien kaipuuseensa vastinetta ja tervettä narsismia. Samankaltaista yhteisöön kuuluvuutta, toveruutta sekä veljien ja sisarten kaipuuseen vastausta edusti Heinolan partio-osasto, joka toimi syksystä 1916 alkutalveen 1919 asti. Heinolan osaston perustaja ja johtaja Eino Salmelainen aloitti koululaisille suunnatut lausunta-ja runoanalyysi-illat. Nämä tilaisuudet ”johtivat hänen mielenkiintonsa kuvataiteellisista yrittelyistä runouteen”. Uuno sai myös ensi kosketuksiaan toimittajan työhön partion julkaisujen – Partiolainen ja Ole valmis - tiedotussihteerinä toimisen johdosta.
ellauri049.html on line 225: Kaarlo (Kalle) Sarkia (alkuperäiseltä nimeltään Kaarlo Teodor Sulin) (11. toukokuuta 1902 Kiikka – 16. marraskuuta 1945 Sysmä) oli suomalainen runoilija ja esteetikko. Hän suomensi ranskalaista runoutta. Hänestä on käytetty myös nimitystä ”suomalainen Apollo”. Sysmän entisen pankin seinässä on Kaarlo Sarkian muistolaatta. Kai Kalle asui siellä ennenkuin siitä tuli pankki, ellei sitten ollut siellä velan panttina. Niklaxen eka tyttöystävä, juutalainen Hanna jätti Rauhixen pihalle muistolaatan ekoista känneistä.
ellauri049.html on line 227: Sarkia syntyi aviottomana piian lapsena vuonna 1902. Hänen äitinsä oli Aleksandra (Sandra) Maria Sulin (1874–20.2.1916), joka kuoli pojan ollessa vajaa 14-vuotias, ja poika joutui kummitätinsä Hilda Runnin kasvatiksi. Isä oli puuseppä Malakias Korkki, jonka suku oli kotoisin Houhajärven Kuukan talosta. Sarkian isä oli lähes 100 prosenttisella varmuudella (selvennä) Tyrväältä ollut kirvesmies Heikki Laaksonen. Kenen isä oli Korkki? Runninko? Vai Kalle-Kustaan? Miten niin lähes 100%? Kävikö Aadolfikin Santran luukulla? Yhtä epäselvä tarina kuin Jeesuxella. Selvennä!
ellauri049.html on line 275: Juhani Alarik Siljo (vuoteen 1906 Sjögren, 3. toukokuuta 1888 Oulu – 6. toukokuuta 1918 Tampere) oli suomalainen kirjailija ja runoilija.
ellauri049.html on line 277: Siljon vanhemmat olivat merimies Alexander Sjögren ja Maria Josefina Harjapää. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1907 ja aloitti opinnot Helsingin yliopistossa. Runoilijan työnsä ohessa Siljo toimi mm. Helsingin Sanomien avustajana, Jyväskylän tieteellisen kirjaston apulaisena 1915–1918 ja Valvoja-lehden toimitussihteerinä. Sisällisodassa valkoisten puolella taistellut kirjailija Juhani Siljo oli toinen sisällissodan vaatimista kirjailijauhreista. Punaisten puolella kaatui Maiju Lassila (Algoth Untola). Siljo kuoli sodassa saamiinsa vammoihin Tampereella sodan loppuvaiheessa. Juhani Siljo toimi myös aktiivisesti kirjallisuusarvostelijana. Elämänsä aikana hän ehti julkaista lähes 200 kirjallisuusarvostelua. Kaikki nää senttarit on olleet HS:n avustajia. Ylläri.
ellauri049.html on line 297: Charles Pierre Baudelaire (lausunta ransk. [ʃaʁl bodlɛʁ]) (9. huhtikuuta 1821 Pariisi, Ranska – 31. elokuuta 1867 Pariisi) oli ranskalainen runoilija, kääntäjä, esseisti ja kriitikko. Hänen tunnetuin teoksensa on Les Fleurs du mal (suom. Pahan kukat, 2011). Baudelaireen liitetään usein käsite fin de siècle ('vuosisadan loppu'), ja hänet luetaan Edgar Allan Poen ja Théophile Gautierin ohella dekadenttien johtohahmoihin. Se oli niin dekadentti että valehteli kavereille olevansa homo. Jos valehteli. Ehkä se oli bi. Oli sillä tyttöystäviä ainakin, sekä platonisia että suuhunpantavia.
ellauri049.html on line 388: Jean Nicolas Arthur Rimbaud (20. lokakuuta 1854 Charleville – 10. marraskuuta 1891 Marseille) oli ranskalainen runoilija. Hän oli kirjallisuudessa harvinainen ”lapsinero”, jonka tuotanto syntyi teini-iässä. Vaikka Rimbaud lopetti kirjoittamisen jo 21-vuotiaana, hän oli siihen mennessä mullistanut maailmanrunouden tuotannollaan, vaikka kesti jonkin aikaa ennen kuin Rimbaud’n tuotanto löydettiin. Häntä pidetään Charles Baudelairen ohella toisena suurena runouden modernisoijana.
ellauri049.html on line 390: Rimbaud varttui Charlevillessä Ardennesin alueella Koillis-Ranskassa. Hänen isänsä oli sotilas ja äiti paikallisen viljelijän tytär. Isä vietti vain vähän aikaa perheensä kanssa ja hylkäsi sen lopulta kokonaan. Rimbaud’n kasvatti ankaran uskonnollinen äiti. Rimbaud pärjäsi koulussa erittäin hyvin, erityisesti kirjallisuudessa. Saksan–Ranskan sota alkoi heinäkuussa 1870 ja Rimbaud’n käymä koulu suljettiin. Elokuussa Rimbaud karkasi kotoaan Pariisiin, mutta hänet pidätettiin liputta matkustamisesta ja hän vietti jonkin aikaa vangittuna. Vapauduttuaan Rimbaud kierteli useiden kuukausien ajan Ranskaa ja Belgiaa, kunnes poliisi palautti hänet kotiin. Helmikuussa 1871 Rimbaud lähti jälleen Pariisiin ja värväytyi vapaaehtoisena Pariisin kommuunin joukkoihin. Hän palasi kotiin kolmen viikon kuluttua juuri ennen kommuunin joukkojen tukahduttamista.
ellauri049.html on line 398: Paul Marie Verlaine (30. maaliskuuta 1844 Metz – 8. tammikuuta 1896 Pariisi) oli ranskalainen runoilija. Verlainen alkoholin ja häväistysjuttujen sävyttämä yksityiselämä vaikutti hänen runouteensa. Hän ampui rakastajaansa Arthur Rimbaudia juovuspäissään mustasukkaisuusdraaman päätteeksi, joutui vankilaan, ja vapauduttuaan muutti Englantiin.
ellauri049.html on line 480: – Des écumes de fleurs ont bercé mes dérades - vaahtokukat keinutti mun ajoankkureita,
ellauri049.html on line 515: – Est-ce en ces nuits sans fonds que tu dors et t’exiles, - näissäkö pohjattomissa öissä mis nukut maanpaossa,
ellauri049.html on line 543: Total Eclipse (vuoden 2010 televisioesityksessä Total Eclipse – kielletyt tunteet) on vuonna 1995 ensi-iltansa saanut draamaelokuva ranskalaisten runoilijoiden Arthur Rimbaud’n ja Paul Verlainen homoseksuaalisesta suhteesta. Elokuvan on ohjannut Agnieszka Holland ja pääosia näyttelevät Leonardo DiCaprio ja David Thewlis. Tässäkin kuten tosielämässä Rimpautus on söpömpänä tähti osassa.
ellauri049.html on line 629: Stéphane Mallarmé (18. maaliskuuta 1842 Pariisi – 9. syyskuuta 1898 Valvins, lähellä Fontainebleauta), oikealta nimeltään Étienne Mallarmé, oli ranskalainen symbolistirunoilija. Ei tääkään Seppo ollut ihan tyytyväinen nimeensä, piti peruuttaa äänteenmuutoxet ja englannintaa etunimi.
ellauri049.html on line 702: Charles Marie René Leconte de Lisle (22. lokakuuta 1818 Saint-Paul, Île Bourbonn – 17. heinäkuuta 1894 Voisins, Ranska) oli ranskalainen runoilija, joka syntyi Intian valtameren Réunionin saarella Madagaskarin ja Intian puolivälissä.Kossujen rastatukkainen vävypoika on kotoisin Reunionin saarelta. Se kulexi Sysmän raitilla ja veljeili alkuasukkaiden kaa. Helmin nörttipoikaystävä oli pikemminkin peloissaan. Rastatukka ei ymmärtänyt pelätä. Ja se toimi, koirat ei pure jos niitä taputtaa ystävällisesti.
ellauri049.html on line 1080: Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Fjalar on Suomessa Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 784 henkilölle, joista suurin osa on syntynyt 1900-luvun alkupuolella. Fjalarin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 24. lokakuuta. Vuosina 1908–1928 nimi oli samalla päivällä myös suomenkielisessä kalenterissa.
ellauri049.html on line 1090: Gunnlöd är omtalad i både den poetiska Eddan och i Snorres Edda, men endast i samband med mjödstölden – hur Oden med list lyckas ta mjödet i besittning. Musta alkaa tuntua et aasat onkin viikinkisaagan konnia, pikku cro magnoneja jotka kusettaa jättejä ja peikkoja, vanhoja neandertaaleja. Termiittiapina koijaa heimoapinaa.
ellauri049.html on line 1108: I slutet av 1808 gav han i "Krigssång för skånska landtvärnet" luft åt sin glödande fosterlandskärlek, sitt hat till Ryssland – rysshatet förblev livet igenom en härskande känsla hos honom – samt sin trotsiga tillit till den, som han såg den, svenska tapperheten och det svenska frihetssinnets obetvingliga kraft; dikten trycktes emellertid först under senare hälften av 1809. Hihii hahaa. Samaa tuubaa jauho Runkku Suomen puolella. Verissä päin säntäs svenski Döbelnit lahden turvalliselle puolelle, sankarillinen puolustussota oli pelkkää puolijuoxua. Viimeinen vaasakuningas ol täys tunari, ikävä sanoa näin sukulaisena.
ellauri049.html on line 1117: Tegnér var sysselsatt med arbetet på sitt största verk: Frithiofs saga i åratal. Oehlenschlägers Helge, möjligen även Fouqués Regner Lodbrok, var förebilder för den form av självständiga romanser som Tegnér valde. Dikten kom ut som följetång. I den sista romansen, "Försoningen", ligger diktens kärna; ett slags kristnad platonism inläggs där i Baldersmyten. De erotiska sångerna fullbordades först sedan Tegnér mottagit djupa intryck av två intagande kvinnor, fru Euphrosyne Palm (1796–1851) i Lund, som inspirerat bland annat "Grannskapet" och "Fågelleken", och friherrinnan Martina von Schwerin; förbittrade utfall mot kvinnokönet i Frithiofs saga tyder på att bakom den djupa besvikelse som bemäktigade sig Tegnér vid mitten av 1820-talet, låg även besvikelser på det romantiska området. Hihii hahaa taas yx narsistinen setämies. Martina oli nuorehkon skaldin puuma suojelija vapaaherratar ja Emili Selldin 19v piispan panopuu, josta sen oli sit pakko luopua:
ellauri050.html on line 145: – Intiaanipäällikkö Seattle
ellauri050.html on line 165: Francis Thompson (1859–1907) oli brittirunoilija ja katolinen mystikko. Isänsä käskystä, joka oli lääkäri, se meni lääkixeen 18-vuotiaana, mutta loikkasi 26-vuotiaana runoilijaxi. Se oli 3 vuotta kadulla ja teki paskaduuneja, otti oopiumia huonoihin hermoihin. 1888 yx kustantajapariskunta otti sen kotiinsa tovixi ja julkaisi sen ekan runokirjan. Ransu kynäili yhtä ja toista, terveys huononi, kunnes tubi vei 48-vuotiaan. Siinä kaikki.
ellauri050.html on line 396: – from the book The Divine Romance
ellauri050.html on line 406: Paramahansa Yogananda (born Mukunda Lal Ghosh; January 5, 1893 – March 7, 1952) was an Indian monk, yogi and guru who lived his last 32 years in America. He introduced millions to the teachings of meditation and Kriya Yoga through his organization Self-Realization Fellowship (SRF) / Yogoda Satsanga Society (YSS) of India. A chief disciple of the Bengali yoga guru Swami Sri Yukteswar Giri, he was sent by his lineage to spread the teachings of yoga to the West, to prove the unity between Eastern and Western religions and to preach a balance between Western material growth and Indian spirituality. His long-standing influence in the American yoga movement, and especially the yoga culture of Los Angeles, led him to be considered by yoga experts as the "Father of Yoga in the West." Jooga on lännessä suosittu naisten jumppamuoto, kun siinä ei hypitä niin että tissit hölskyy. Venytellään vaan kissamaisesti lattialla, ei tarvi hikoilla eikä välttämättä käydä jumpan päälle edes suihkussa, jos on kiire.
Saman tempun teki äiti Hemingway pikku Ernestille.
ellauri050.html on line 492: Rainer Maria Rilke syntyi Prahassa, joka siihen aikaan kuului Itävalta-Unkariin. Hänen isänsä oli Josef Rilke (1838–1906), josta tuli epäonnistuneen sotilasuransa jälkeen rautatietyöläinen. Hänen äitinsä oli Sophie ("Phia") Entz (1851–1931). Rilken vanhemmat erosivat 1884. Rilken vanhempi sisko kuoli ennen hänen syntymäänsä, minkä vuoksi äiti pakotti pitkään poikansa pukeutumaan tytön vaatteisiin.
ellauri050.html on line 494: Rilke oli isänsä tahdosta vuosina 1886–1891 sotilasakatemiassa. Vuosina 1895–96 hän opiskeli kirjallisuutta, taidetta, historiaa ja filosofiaa Prahassa ja Münchenissä. Rilke tutustui vuonna 1897 Lou Andreas-Saloméhen, jonka kanssa hänelle muodostui läheinen suhde. Keväällä 1901 Rilke nai kuvanveistäjä Clara Westhoffin, jonka hän oli tavannut edellisenä syksyn Worpswedessää. Parille syntyi joulukuussa 1901 tytär Ruth. Kesällä 1902 Rilke lähti Pariisiin. Siellä julkaistiin vuonna 1910 hänen ainoa romaaninsa Malte Laurids Briggen muistiinpanot. Pariisin-vuosinaan hän julkaisi myös useita runoja. Ille faciet-vanhemmat on saaneet aikaan hurjasti runoilijoita.
ellauri050.html on line 780: Vuosi 1932 oli Saimalle ainakin aluksi harvinaisen valoisa: hän pääsi ylioppilaaksi ja tapasi tulevan sulhasensa Jaakko Holman – hän siis oli se Laura Harmajan ankaralla kädellä editoimien päiväkirjojen julkaistujen versioiden salaperäinen ”J”. – Ritva Ylönen kuvaa ansiokkaasti Saiman ja Jaakon suhdetta, joka nykyajan mittapuiden mukaan oli kovasti viaton ja itse asiassa tuomittu epäonnistumaan, niin erilaisia osapuolet olivat: Saima oli intomielinen ja runollinen ja eroottisesti hehkuva, kun taas urheilua harrastava Jaakko piti jalkansa kovin paljon tiiviimmin maan kamaralla. Mutta Jaakko purki suhteen lopullisesti vasta vähän ennen Saiman kuolemaa, joten ilmeisesti jollain tavalla se palveli myös hänen tarpeitaan.
ellauri050.html on line 799: Ajankohtaista: Kirja Kalle Päätalo – kirjailijan elämä ilmestyi syksyllä 2017. Nyt työn alla on runoilija Saima Harmajan elämäkerta. (Ritva Ylönen putkahtaa uudestaan esiin kuin kylpyankka paasauxessa 58 (Kasa Veronen ja tervaxisen toteemi.)
ellauri050.html on line 881: ”Olin ollut lahjakas koulussa, mutta 1960-luvulla tuntui luontevalta, että poika – kaksoisveljeni – jatkoi lukioon. Äidilläni ei ollut varaa muuhun, sillä hän jäi kahdeksan lapsen yksinhuoltajaksi pienviljelijäisäni kuoltua.”
ellauri050.html on line 905: ”Ymmärrän hänen tilannettaan, koska olen itsekin orpo – mutta en isätön, sillä minulle on aina kerrottu isästä”, Ritva sanoo.
ellauri051.html on line 311: Isätraumaa käsitelleen esseen lisäksi metodiltaan vieläkin kyseenalaisempi on ”Runon elementit”, joka on toinen aiemmin julkaisematon teksti kokoelmassa. Siinä Sinnemäki analysoi neljän nykyrunoilijan kokoelmaa ”elementtidominanttien” kuvastona. Metodin, ja valitettavasti myös tulkinnan, perustana on Gaston Bachelardin väite siitä, että kaikki kirjallisen mielikuvat palautuvat ”alkuelementteihin”, so. maa, ilma, tuli ja vesi. Tekijästähän tämä essee tuo esille enemmän kuin kohteestaan, mikä juhlakirjassa täyttänee paikkansa, mutta inspiraation lähteitä akateemisen tutkimuksen haastamiseen löytäisi kyllä helpomminkin – kuten Sinnemäki muissa esseissään todistaa.
ellauri051.html on line 478: Walter ”Wilt” Whatman (31. toukokuuta 1819 Long Island, New York, Yhdysvallat – 26. maaliskuuta 1892 Camden, New Jersey, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen runoilija, esseisti, journalisti ja humanisti. Hänen tunnetuin teoksensa on runokokoelma Pössyä (alkuteos Leaves of Grass). Ei se ollut mikään länkkäri, vaan city slicker, dick licker.
ellauri051.html on line 484: Whatman ryhtyi opettajaksi 17-vuotiaana ja opetti viiden vuoden ajan Long Islandilla, vaikka ei pitänytkään opettajan työstä. Opetustyönsä ohessa Whatman kokeili vuonna 1838 toimittaa viikkojulkaisua nimeltä Long Islander, mutta se ei ilmestynyt pitkään. Hän siirtyi tyhjäntoimittajan uralle vuonna 1841. Whatman alkoi kirjoittaa vakituisesti artikkeleita newyorkilaiseen Democratic Review -lehteen, ja vuosina 1842–1843 hänen artikkeleitaan julkaistiin myös muissa lehdissä. Whatmanilta julkaistiin hänen ensimmäinen kirjansa Franklin Evans, The Inebriate (Ameriikan Turmiolan Tommi), jossa hän kävi julkijuopottelua vastaan. Kirjasta tuli suosittu, ja se teki Whatmanin tunnetuksi, vaikka Whatman itse ei myöhemmin siitä ollutkaan ylpeä. Jatkoi salajuopottelua.
ellauri051.html on line 486: Vuosina 1846–1848 Whatman työskenteli Brooklyn Daily Eaglen toimittajana. Hän oli teräväkynäinen kirjoittaja ja toi omat radikaalitkin mielipiteensä herkästi julki, mikä johti hänen uransa aikana monesti lentopotkuihin.
ellauri051.html on line 496: Whatman sai ketnureaktion 1873 ja muutti Camdeniin New Jerseyyn veljensä luokse. Vuosina 1875–1876 hän julkaisi sisällissodasta kertovan kirjan Memoranda during the War, mutta halvaukset olivat jo hidastaneet hänen kirjoittamistaan. Whatman julkaisi myös uusia versioita Leaves of Grassista, jonka myyntituloilla hän osti Camdenista itselleen oman talon. Teoksen viimeinen versio sisälsi kaikkiaan 300 runoa. Whatmanin viimeiseksi jäänyt teos Good-Bye, My Fanny julkaistiin vuonna 1891.
ellauri051.html on line 1698: 1089 The well-taken photographs -- but your wife or friend close and solid in your arms? 1089 Hyvin otetut valokuvat – mutta vaimosi tai ystäväsi lähellä ja vankkana sylissäsi?
ellauri051.html on line 1699: 1090 The black ship mail'd with iron, her mighty guns in her turrets -- but the pluck of the captain and engineers? 1090 Musta laiva postitetaan raudalla, sen mahtavat aseet torneissaan – mutta kapteenin ja insinöörien ryöstö?
ellauri051.html on line 1702: 1093 The saints and sages in history -- but you yourself? 1093 Pyhät ja viisaat historiassa – mutta sinä itse?
ellauri051.html on line 1748: 1137 The clock indicates the moment -- but what does eternity indicate? 1137 Kello näyttää hetken – mutta mitä ikuisuus osoittaa?
ellauri052.html on line 144: Itseriitoisia herroja enemmän minua ärsyttävät naiset, jotka suostuvat lennähtämään lentokentälle viettääkseen muutaman tunnin maailmanluokan älyniekan seurassa. Joka tosiasiassa voi juuri ja juuri sietää naista seksipartnerina – ja sitäkin pitää analysoisa kantilta jos toiselta – ja ilmisseuralaisena ei lainkaan. Naiset tunnistavat ansionsa muilla elämän osa-alueilla, mutta eivät silti rohkene haastaa miehiään rohkeasti. Naisten kapina – sepä vasta tekisi Bellowille hyvää!
ellauri052.html on line 146: Bellow kirjoittaa myös juutalaisuudesta, juutalaisena miehenä elämisestä ja kasvamisesta Yhdysvalloissa. Oppineen elämän odotukset olivat varmastikin korkealla – lakimies, opettaja, professori, taitaiteilija tai muuta sen suuntaista – ja suvun paineet suuret. Bellowin kattaus sisältääkin aina kukkuroilleen juutalaista perhe- ja sukurakkautta ja sen analyysiä.
ellauri052.html on line 175: Algernon Charles Swinburne (5. huhtikuuta 1837 Lontoo, Englanti – 10. huhtikuuta 1909 Lontoo, Englanti) oli viktoriaanisella aikakaudella elänyt englantilainen runoilija ja kriitikko. Häntä on pidetty yhtenä Englannin parhaista runoilijoista, joskin hänen tuotantonsa suosio on välillä ollut akateemisissa piireissä vähäistä. Hänen teoksensa ovat tunnettuja elinvoimaisuudestaan ja kielen musiikillisuudesta. Swinburnen runot saivat hänen elinaikanaan ristiriitaista huomiota, koska niissä käsiteltiin teemoja kuten sadomasokismia, kuolemaa, uskonnottomuutta ja lesboutta.
ellauri052.html on line 261: Alexander Pope (21. toukokuuta 1688 Lontoo – 30. toukokuuta 1744 Twickenham, Middlesex, Englanti) oli aikansa johtava englantilainen runoilija ja satiirikko. Hän on William Shakespearen ja Alfred Tennysonin ohella siteeratuimpia brittirunoilijoita ja hänen tuotantonsa on vaikuttanut myöhempään valistusajatteluun.
ellauri052.html on line 269: Vuoden 1713 lokakuussa Pope ilmoitti aloittavansa Homeroksen töiden kääntämisen englanniksi. Hänen kääntämänsä Ilias julkaistiin osissa vuosina 1715–1720 ja Odysseia vuosina 1725–1726. Jälkimmäisen kääntämiseen osallistuivat myös William Broome ja Elijah Fenton. Pope ansaitsi työstään noin 10 000 puntaa sekä kehuja työnsä tarkkuudesta – Thomas Tickellin samoihin aikoihin julkaistua Ilias-käännöstä pidettiin huomattavan heikkotasoisempana.
ellauri052.html on line 286: Horace Tadpole eiku Walpole (24 September 1717 – 2 March 1797) oli aatelinen, talousliberaali, luultavasti äpärä ja todennäkösest ainakin kaappihomo. Suhteellisen turha julkkis jo omana aikanaankin. Se sipsutteli salongeissa rokokoomaisesti puettuna ja puuteroituna lakki kainalossa varpaisillaan. Sen typeristä lausahduxista siteeraa Bellow seuraavaa: it is natural for free men think about money. Why? Because money is freedom, thats why.
ellauri052.html on line 293: William Wordsworth (7. huhtikuuta 1770 Cockermouth – 13. huhtikuuta 1850 Ambleside) oli englantilainen runoilija ja kuningaskunnan hovirunoilija eli Poet Laureate.
ellauri052.html on line 297: Vuosina 1791–1792 Wordsworth oleskeli Ranskassa ja koki paikan päällä suuren vallankumouksen 1793 tapahtumat (?). Hän innostui vallankumouksesta jopa niin paljon, että yritti saada Ranskan kansalaisuuden. Vallankumous oli hänen mielestään tienraivaaja uudelle aikakaudelle, jolloin ihmiset olisivat vapaita ja täydellisiä. Haaveet uudesta aikakaudesta sortuivat kuitenkin pian: valta päätyi Ranskassa Robespierren ja Napoleonin kaltaisille diktaattoreille, ja vallankumouksen ylevät periaatteet hylättiin. Wordsworth ajoi kuitenkin vielä Englannissa köyhien asiaa.
ellauri052.html on line 303: Vuosia 1798–1807 pidetään Wordsworthin parhaana luomiskautena. Hän kirjoitti tuolloin muun muassa omaelämäkerrallisen runoteoksen The Prelude (Alkusoitto), joka tosin julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen. Suuri runoelma ihmisestä ja luonnosta, The Recluse (Erakko), jäi keskeneräiseksi.
ellauri052.html on line 307: Wordsworthin sisar Dorothy (1771–1855) asui vuodesta 1795 yhdessä veljensä kanssa. Sisarukset olivat erittäin läheisiä toisilleen, ja William sai moniin runoihinsa aiheet Dorothyn tekemistä havainnoista luonnossa. Dorothyn päiväkirjat kertovat elämästä runoilijan lähipiirissä.
ellauri052.html on line 313: Samuel Taylor Coleridge (21. lokakuuta 1772 Ottery St. Mary, Devon, Englanti – 25. heinäkuuta 1834 Highgate, Englanti) oli englantilainen runoilija, kirjallisuuskriitikko ja filosofi, joka oli ystävänsä William Wordsworthin kanssa yksi englantilaisen romantiikan perustajia. Lisäksi hän oli yksi niin kutsutuista Englannin järvialueen runoilijoista. Hänet tunnetaan parhaiten runoistaan Kublai-kaani sekä Vanhan merimiehen tarina (The Rime of the Ancient Mariner) sekä merkittävimmästä proosateoksestaan Biographia Literaria.
ellauri052.html on line 333: Jakob Böhme (1575 – 17. marraskuuta 1624, Görlitz, Saksa) oli saksalainen mystikko, teosofi ja luonnontieteilijä.
ellauri052.html on line 352: If you haven't been introduced to Desperate Ambrose, Old Timer, Willie and Pop Wimpus you've been missing a lot of good, clean American humor. C. M. Payne has found the real underlying humor in home life and brings it to you in this favorite of comic strip readers everywhere. "S'Motter Pop". Charles M. Payne (1873–1964) was an American cartoonist best known for his popular long-running comic strip S'Matter, Pop?[2]. He signed his work C. M. Payne and also adopted the nickname Popsy. In 1964, Payne died in poverty.
ellauri052.html on line 428: Diese Welt ist der Wille zur Macht – und nichts außerdem! Und auch ihr seid dieser Wille zur Macht – und nichts außerdem!“
ellauri052.html on line 435: Im Gegenpart zu Nietzsche sieht Alfred Adler – schon vor der Machtergreifung der Nationalsozialisten in Deutschland 1933 – den Willen zur Macht auch kritisch als eine mögliche Überkompensation eines verstärkt erlebten Minderwertigkeitsgefühls.
ellauri052.html on line 463: A number of foreign and medieval analogues exist that exhibit the motif ("Whittington's cat" motif, N411.2), where the hero obtains wealth by selling a cat, typically in a rodent-infested place direly in need of one. The tale is catalogued Aarne–Thompson (AT) tale type 1651, "Whittington's Cat".
ellauri052.html on line 622: Jiddu Krishnamurti (11. toukokuuta 1895 Madanapalle, Intia – 17. helmikuuta 1986 Kalifornia, Yhdysvallat) oli Intiassa syntynyt filosofi ja elämäntaidon opettaja.
ellauri052.html on line 638: Krishnamurti tutustui Kaliforniassa kirjailija Aldous Huxleyyn, josta tuli hänen hyvä ystävänsä. Huxleyn vaikutuksesta Krishnamurtin puheet pelkistyivät ja selkiytyivät, ja hän alkoi myös kirjoittaa. Kolmiosainen kirjasarja Commentaries on Living julkaistiin 1950-luvulla. Krishnamurti asui Intiassa vuosina 1947–1949 ja otti vasta itsenäistyneen maan kansalaisuuden.
ellauri052.html on line 642: Krishnamurti kirjoitti kirjoja ja kiersi pitämässä julkisia puhetilaisuuksia eri puolilla maailmaa ja tavaten ihmisiä yksityisesti ja ryhminä kuolemaansa 1986 asti. Puhetilaisuudet kestivät yleensä vähän yli tunnin ja niitä oli puhesarjassa 4–10. Tilaisuudet on dokumentoitu tarkasti ääninauhoille ja videoille ja suuri osa niistä on julkaistu sellaisenaan. Krishnamurtin opetusta esitellään kymmenissä kirjoissa, joista 24 on suomennettu.
ellauri053.html on line 35: 7. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman ilmoitti Yhdysvalloilla olevan vetypommin.
ellauri053.html on line 36: 14. tammikuuta – Marsalkka Tito nimitettiin Jugoslavian ensimmäiseksi presidentiksi.
ellauri053.html on line 37: 20. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhowerin (1953–1961) virkakausi alkoi.
ellauri053.html on line 38: 28. helmikuuta – James D. Watson ja Francis Crick ilmoittivat määrittäneensä DNA:n kemiallisen rakenteen.
ellauri053.html on line 39: 5. maaliskuuta – Josif Stalin kuoli.
ellauri053.html on line 40: 25. maaliskuuta – Mau Mau -kapinalliset surmasivat 150 kikujua.
ellauri053.html on line 41: 26. maaliskuuta – Jonas Salk ilmoitti rokotteesta poliota vastaan.
ellauri053.html on line 42: 3. huhtikuuta – Sekatyömies Väinö Kilpiäinen surmasi neljä ihmistä ryöstön yhteydessä Soson Seisakkeella Muhoksella.
ellauri053.html on line 43: 7. huhtikuuta – Dag Hammarskjöld valittiin Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeriksi.
ellauri053.html on line 44: 16. huhtikuuta – Merenkulkuneuvos Antti Wihuri perusti nimeään kantavan kansainvälisten palkintojen rahaston.
ellauri053.html on line 45: 25. huhtikuuta – Ylioppilas Teija Sopanen valittiin Suomen Neidoksi ravintola Kalastajatorpalla Helsingissä.
ellauri053.html on line 46: 4. toukokuuta – Vuoden 1952 Miss Universumiksi valitun Armi Kuuselan ilmoitettiin solmineen avioliiton filippiiniläisen liikemiehen Virgilio Hilarion kanssa.
ellauri053.html on line 47: 10. toukokuuta – Itäsaksalaisen Chemnitzin kaupungin nimi muutettiin Karl-Marx-Stadtiksi.
ellauri053.html on line 48: 29. toukokuuta – Sir Edmund Hillary ja Tenzing Norgay nousivat ensi kertaa Mount Everestin huipulle.
ellauri053.html on line 49: 2. kesäkuuta – Elisabet II:n kruunajaiset Westminster Abbeyssa. Suomea kruunajaisissa edusti pääministeri Urho Kekkonen.
ellauri053.html on line 50: 17. kesäkuuta – Itä-Saksan kansannousu: Neuvostoliitto määräsi divisioonan joukkoja Itä-Berliiniin kukistamaan kapinan.
ellauri053.html on line 51: 18. kesäkuuta – Egypti julistettiin tasavallaksi.
ellauri053.html on line 52: 19. kesäkuuta – Yhdysvaltalainen aviopari Ethel ja Julius Rosenberg teloitettiin sähkötuolissa Sing Singin vankilassa New Yorkin osavaltiossa tuomittuina Yhdysvaltain atomisalaisuuksien välittämisestä Neuvostoliitolle.
ellauri053.html on line 53: 1. heinäkuuta – Koskenkorvan viina tuli myyntiin.
ellauri053.html on line 54: 9. heinäkuuta – Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Kekkosen kolmannelle hallitukselle ja nimitti Kekkosen neljännen hallituksen.
ellauri053.html on line 55: 12. heinäkuuta – Ensimmäiset Kivi-juhlat järjestettiin Nurmijärven Palojoella.
ellauri053.html on line 56: 27. heinäkuuta – Korean sota päättyi: Yhdysvallat, Kiinan kansantasavalta ja Pohjois-Korea solmivat aseleposopimuksen.
ellauri053.html on line 57: 18. elokuuta – Yhdysvalloissa julkistettiin eläintieteilijä Alfred Kinseyn maailmanlaajuista kohua herättänyt tutkimus naisten sukupuolikäyttäytymisestä.
ellauri053.html on line 58: 20. elokuuta – Neuvostoliitto räjäytti ensimmäisen vetypomminsa.
ellauri053.html on line 59: 7. syyskuuta – Nikita Hruštšov nimitettiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean johtajaksi.
ellauri053.html on line 60: 26. syyskuuta – Sokerin säännöstely päättyi Britanniassa.
ellauri053.html on line 61: 26. syyskuuta – Kuvanveistäjä Lauri Leppäsen muotoilema Eino Leinon patsas paljastettiin Esplanadin puistossa Helsingissä.
ellauri053.html on line 62: 9. lokakuuta – Säveltäjä, professori Jean Sibelius sai ensimmäisen Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston myöntämän Sibelius-palkinnon.
ellauri053.html on line 63: 11. lokakuuta – Isojoella löydettiin 17. toukokuuta kadonneen Kyllikki Saaren ruumis suohautaan peitettynä.
ellauri053.html on line 64: 27. marraskuuta – Hiihtäjä Veikko Hakulinen valittiin vuoden parhaaksi suomalaisurheilijaksi urheilutoimittajien äänestyksessä toisena vuonna peräkkäin.
ellauri053.html on line 65: 30. joulukuuta – Ensimmäiset väri-TV:t tulivat myyntiin 1 175 dollarin hintaan. Ensimmäiset väreissä lähetetyt ohjelmat olivat: Kukla, Fran and Ollie (NBC) ja The Colgate Comedy Hour with Donald O'Connor (RCA).
ellauri053.html on line 697: Herbert Spencer (27 April 1820 – 8 December 1903) was an English philosopher, biologist, anthropologist, and sociologist famous for his hypothesis of social Darwinism whereby superior physical force shapes history. Spencer originated the expression "survival of the fittest", which he coined in Principles of Biology (1864) after reading Charles Darwin's On the Origin of Species. The term strongly suggests natural selection, yet Spencer saw evolution as extending into realms of sociology and ethics, so he also supported Lamarckism.
ellauri053.html on line 701: Herbert Spencer (1820–1903) is typically, and by rights, considered a coarse social Darwinist. Herbert Spencer was an English philosopher, biologist, anthropologist, and sociologist known for his infamous theory of social Darwinism throughout contemporary history.
ellauri053.html on line 1042: A Hundred Years Hence – English Translation
ellauri053.html on line 1153:
William Butler Yeats (13. kesäkuuta 1865 Sandymount, Irlanti – 28. tammikuuta 1939 Menton, Ranska) oli irlantilainen runoilija. Yeats oli merkittävä voima perinteisen irlantilaisen kulttuurin elvyttämisessä ja yksi Irlannin kansallisteatterin perustajista. Yeats sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1923.
ellauri053.html on line 1160:
Gitanjali ei ole kaikkia varten, vain hölmöjä. Sen kaikki toistasataa proosarunoa keskittyvät vain ja ainoastaan ihmisen ja jumaluuden suhteen pohtimiseen. Tagore on kirjoittanut toisto tyylikeinona runsaalle kopsauxelle pohjautuvaa, lähes lapsenomaisen helppotajuista tekstiä, joka jää nykyisin helposti runouden, hengellisen propagandan ja itsehoito-oppaiden rajamaastoon – samoihin hämyisiin nurkkiin kuin new age -henkiset Kahlil Gibran -kokoelmat ja Paulo Coelhon koko tuotanto.
ellauri053.html on line 1301: He knows death to the bone – Hän tuntee kryptoniitin,
ellauri053.html on line 1375: That September, Yeats proposed to 25-year-old Georgie Hyde-Lees (1892–1968), known as George, whom he had met through Olivia Shakespear. Despite warnings from her friends—"George ... you can't. He must be dead"—Hyde-Lees accepted, and the two were married on 20 October. Their marriage was a success, in spite of the age difference, and in spite of Yeats's feelings of remorse and regret during their honeymoon. The couple went on to have two children, Anne and Michael. Although in later years he had romantic relationships with other women, Georgie herself wrote to her husband "When you are dead, people will talk about your love affairs, but I shall say nothing, for I will remember how proud you were of them."
ellauri054.html on line 45: Johan Amos Comenius (tšek. Jan Amos Komenský (kuuntele ääntämys?, lat. Iohannes Comenius, saks. Johann Amos Comenius, unk. Comenius Ámos János) (28. maaliskuuta 1592 – 15. marraskuuta 1670) oli tšekkiläinen kasvatusajattelija, teologi, opettaja, filosofi, kasvattaja ja kirjailija. Itseään hän piti etenkin teologina, vaikka jälkimaailma on oppinut tuntemaan hänet enemmän pedagogina, kasvatusajattelijana ja koulujen uudistajana.
ellauri054.html on line 154: Francis Bacon, 1st Viscount St Alban, 22 January 1561 – 9 April 1626, also known as Lord Verulam, was an English philosopher and statesman who served as Attorney General and as Lord Chancellor of England. His works are credited with developing the scientific method and remained influential through the scientific revolution. Bacon has been called the father of empiricism. Muita lapsia ei sillä ollutkaan. Siihen jäi sen tittelit, ja käyttämätön pippeli. Samanlainen ressukka kuin Jaakko Hintikka.
ellauri054.html on line 169: Samanniminen irkku maalari Francis Bacon (28 October 1909 – 28 April 1992) ei käyttänyt hattua. Bacon did not begin to paint until his late twenties, having drifted in the late 1920s and early 1930s as an interior decorator, bon vivant, and gambler. Since his death, Bacon's reputation has grown steadily, and his work is among the most acclaimed, expensive and sought-after on the art market. Extinctus amabitur idem. Niistettynä rakastetaan tätäkin. Oikeassa oli nimiserkku!
ellauri054.html on line 213: Matthew Arnold (24. joulukuuta 1822 Laleham, Middlesex – 15. huhtikuuta 1888 Liverpool) oli englantilainen viktoriaanisen ajan runoilija sekä yhteiskunta- ja kirjallisuuskriitikko. Arnold työskenteli koulutarkastajana. Ei se kuitenkaan ollut pedantti. Hän oli kuuluisan Rugby Schoolin rehtorin Thomas Arnoldin poika ja vähemmän kuuluisien Tom Arnoldin ja William Delafield Arnoldin, romaanikirjailijan veli. Wordsworthin kamuja. A voice poking fun in wilderness. Oliko sekin puun takaa huutelija? Caricature from Punch, 1881: "Admit that Homer sometimes nods, That poets do write trash, Our Bard has written "Balder Dead," And also Balder-dash". Tennysonin ja Browningin jälkeen viktoriaanisten runoilijoiden twit-kisan pronssimies. "It might be fairly urged that I have less poetical sentiment than Tennyson and less intellectual vigour and abundance than Browning; yet because I have perhaps more of a fusion of the two than either of them, and have more regularly applied that fusion to the main line of modern development, I am likely enough to have my turn as they have had theirs." Arnold got into his poetry what Tennyson and Browning scarcely needed (but absorbed anyway), the main march of mind of his time.
ellauri054.html on line 221: Giovanni Pico della Mirandola (s. 24. helmikuuta 1463 – 17. marraskuuta 1494) oli firenzeläinen humanisti ja renessanssifilosofi, joka tuli tunnetuksi vuoden 1486 tapahtumien johdosta. 23-vuotias Pico pääsi silloin julkisuuteen suunnitellessaan tilaisuutta, jossa puolustaisi uskontoa, filosofiaa, eettistä naturalismia ja magiaa koskevia 600 teesiä. Niistä 13 oli kerettiläisiä. Pico della Mirandola vaikutti Firenzen Akatemiassa. Piko Mirandola, Firenzen akatemiasta. Hei hei!
ellauri054.html on line 249: Tietolaatikko: Farinelli syntyi aatelisperheeseen, ja hänen isänsä oli Maraten ja Cisterninon kuvernööri vuosina 1706–1709. Hänet kastroitiin poikana, jotta hänen kaunis äänensä olisi säilynyt äänenmurrokselta. Hänet lähetettiin opiskelemaan kastraattilaulajille tarkoitettuun konservatorioon, jossa hän sai perusteellisen laulukoulutuksen. Hän valitsi itse itselleen taiteilijanimen Farinelli.
ellauri054.html on line 479: Elizabeth Browning 6 March 1806 – 29 June 1861 os. Moulton-Barrett oli 6v Roopea vanhempi vanhapiika runotar joka asui invaliidi-isän kanssa Wimpole Streetillä. Isä teki sen perinnöttömäxi kun se nai Roopen 30-vuotiaana 1846. Roope oli siis 24. Elizabeth on kuvissa sievän näköinen. Siitä melkein tuli laureaattipoetessa (ensimmmäinen sellainen) Wordsworthin jälkeen mutta ei, kalkkiviivoilla Tennyson meni ohize. Hahaa, hyvä veljet! Italiassa elelivät mukavasti rouvan perintörahoilla. (Höh? Ei siis jäänyt aivan pennittömäxi kuitenkaan? No ehkä peri äidin puolelta. Joo niin perikin. Äiti keräs talteen kaikki Liisan runot ihan pienestä.)
ellauri054.html on line 511: Robert Browning (7. toukokuuta 1812 – 12. joulukuuta 1889) oli brittiläinen runoilija, joka on erityisesti tunnettu dramaattisista monologeistaan kuten ”Porphyria’s Lover” ja ”My Last Duchess”. Browning on yksi tunnetuimmista viktoriaanisen ajan runoilijoista. Browning avioitui 1846 Elizabeth Barrettin kanssa, ja pari asui 1840-luvulta alkaen Firenzessä, Italiassa.
ellauri055.html on line 618:
Jean de la Bruyère – Wikipedia
ellauri055.html on line 709: Pär Lagerkvist (23. toukokuuta 1891 – 11. heinäkuuta 1974) oli ruotsalainen kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1951.
ellauri055.html on line 864: Hämeenkyrön kirkkoherrana toimi 1800-luvun puolivälissä Georg Jakob Forsman, jonka poika Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen kirjoitti – opeteltuaan suomen kielen – esikoisteoksensa, kertomuksen Hämeenkyrön pitäjästä, vuonna 1851. Yrjö-Koskinen vietti myöhemmin kesiään Hämeenkyrössä läheltä Kyröskoskea omistamallaan mökillä.
ellauri055.html on line 873: F.E. "Taata" Sillinpää syntyi 1888 ja kuoli 1963. 5v nuorempi kuin Wilho ja 2v vanhempi kuin Poju. Sillinpään vanhemmat olivat alun perin Kauvatsalta kotoisin ollut mäkitupalainen Frans Henrik ”Pransu” Koskinen (1851–1921) ja hämeenkyröläinen palvelija Loviisa Vilhelmina ”Miina” Mäkelä (1848–1927), jotka menivät naimisiin vuonna 1882. Sillinpään lapsuusvuosina perhe asui Hämeenkyrön Kierikkalan kylässä Myllykolu-nimisessä mökissä. Palkkapiian poika.
ellauri055.html on line 875: Perheeseen syntyi ennen Frans Emiliä kaksi muutakin lasta, mutta nämä kuolivat jo pieninä. Isosisko oli liika kiltti ja isoveli vammanen. Sillinpää kävi aluksi vuosina 1895–1898 Jumesniemen kirkko-koulua, ja sitten Haukijärven kansakoulua, jossa opettajana oli hänen pikkuserkkunsa Hilja Tättälä. Hän menestyi opinnoissaan niin hyvin, että vanhemmat päättivät lähettää hänet oppikouluun Tampereelle. Tämän mahdollisti se, että Sillinpään isä oli joitakin vuosia aiemmin perustanut pienen sekatavarakaupan, jonka tuotolla perheen taloudellinen asema oli kohentunut.
ellauri055.html on line 887: Vuonna 1915 Sillinpää tutustui 17-vuotiaaseen Sigrid ”Siikri” Salomäkeen (1898–1939), joka oli tullut sisäköksi Sillinpään hämeenkyröläisen haltuun
ellauri055.html on line 893: Suvun vanhin tunnettu kantaisä on 1500-luvun alkupuolella Ruotsin Ångermanlandissa kirkkoherrana toiminut Nicolaus Petri. Hänen pojanpojan poikansa, majuri Johan Persson Forsman asettui 1600-luvulla asumaan Pohjanmaalle, ja hänen jälkeläisissään oli poika Johan Forsmanista alkaen pappeja kuudessa polvessa peräkkäin. Pääosa suvun päähaaran merkittävistä henkilöistä on nuoremman Johan Forsmanin pojanpojan pojan, lääninrovasti Zachris Forsmanin (1763–1839) jälkeläisiä. Näihin kuuluvat myös Koskimies-nimiset sekä vuonna 1884 aateloituun vapaaherralliseen Yrjö-Koskinen-sukuun kuuluvat. Johan Forsmanin nuoremmasta pojasta polveutuu toinen sukuhaara, joka myös aateloitiin, vuonna 1856 nimellä Forsman.
ellauri055.html on line 897: Sigrid Salomäen sosiaalinen tausta oli samanlainen kuin Sillinpäälläkin, hän oli kotoisin Raipalan taloon kuuluneesta Hirvelä-nimisestä mäkituvasta. Tästä alkanut seurustelu johti lopulta siihen, että Sillinpää meni Siikrin kanssa naimisiin syyskuussa 1916. Pariskunnan esikoinen syntyi maaliskuussa 1917, kaikkiaan heillä oli kahdeksan lasta: Saara (s. 1917), Esko (s. 1919), Helmi (s. 1921), Paula (s. 1923), Eero (s. 1924), Juhani (s. 1926), Heikki (1933–1934) ja Kristiina (s. 1938). Siikri nuoli lusikan Kristiinan jälkeen 40-vuotiaana. Hampaankärjet keltaisina.
ellauri055.html on line 910: Saavuttamansa menestyksen innostamana Sillinpää alkoi rakentaa itselleen ja perheelleen Saavutus-nimistä kirjailija-asuntoa Hämeenkyrön Vanajan kylään. Sillinpään koulukaverin Bertel Strömmerin suunnittelema, uusklassista tyyliä edustava huvila valmistui joulukuussa 1920 muuttokuntoon. Huvila jäi kuitenkin osin keskeneräiseksi Sillinpään rahavaikeuksien takia ja sen rakentamisesta alkoi Sillinpään seuraava velkakierre. Sillinpään perhe asui huvilassa vakinaisesti vuosina 1920–1925 ja vielä 1927–1928. Sen jälkeen kun Sillinpää perheineen muutti 1929 Helsinkiin he asuivat Saavutuksessa enää satunnaisesti lähinnä kesäisin ja joulunpyhien aikaan. Saavutus joutui Sillinpään juntin kustantajan haltuun hänen velkojensa panttina.
ellauri055.html on line 912: Sillinpää julkaisi 1920-luvulla lähinnä novellikokoelmia sekä vuonna 1923 ilmestyneen pienoisromaanin Hipsu ja Ragnar, jota hän itse myöhemmin piti parhaana teoksenaan. Lyhyestä virsu kaunis. Samaan aikaan Sillinpään taloudelliset ongelmat lisääntyivät ja hän velkaantui jatkuvasti lisää. Hän ei myöskään pystynyt tuottamaan kustantajan haluamia uusia romaaneja. Sillinpään kustantaja WSOY tarjosi hänelle lopulta ratkaisuksi vakinaista työtä kustannustoimittajana. Sillinpää olikin vuosina 1925–1927 WSOY:n palveluksessa ja hän asui tämän ajan perheineen Porvoossa. Vuonna 1927 he palasivat takaisin Hämeenkyröön ja Sillinpää onnistui jonkin aikaa hankkimaan riittävästi rahaa kirjallisilla töillään. Syksyllä 1928 paikallinen sähköyhtiö katkaisi maksamattomien laskujen takia sähköt Saavutuksesta ja Sillinpään perhe joutui muuttamaan pimeästä talosta Tampereelle, jossa he asuivat sitten vuoden verran ennen Helsinkiin muuttoa.
ellauri055.html on line 970: Teuvo Pakkala (alun perin Teodor Oskar Johaninpoika Frosterus, 9. huhtikuuta 1862 Oulu – 7. toukokuuta 1925 Kuopio) oli suomalainen kirjailija. Pakkala lasketaan 1880–1890-lukujen realisteihin, ja häntä on usein nimitetty myös naturalistiksi. Onkohan se isotissiselle Janinalle sukua? Ei kai, sehän olikin Frostell, nyttemmin Fry. And bring some shit for my Fry.
ellauri055.html on line 1030: – ”Vielä kysyt”, jo suuttui emo, ”no Raiku
ellauri055.html on line 1034: – ”Ei meillä pelätä”, isä vastas-
ellauri055.html on line 1092: – ”En”, vastaa poika, ”sun jäädä annan.”
ellauri055.html on line 1093: – ”Ketä kannat sitten?” – ”No poikaani kannan.”
ellauri055.html on line 1111: Arvo August Sotavalta, vuoteen 1900 Richter, (7. tammikuuta 1889 Lempäälä – 21. helmikuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä. Noin 1 Richterin asteikolla.
ellauri055.html on line 1113: Sotavallan vanhemmat olivat tilanomistaja Johan August Sotavalta ja Emma Sofia Suomi. Hän oli naimisissa vuosina 1917–1927 Evi Marguerita Hjeltin kanssa, jonka isä oli valtioneuvos Edvard Hjelt.
ellauri055.html on line 1119: Sotavalta toimi Helsingin yliopiston lainopillisen tiedekunnan suomen kielen opettajana 1924–1950, foneettisen laitoksen amanuenssina 1928–1950 sekä fonetiikan dosenttina 1940–1950. Hän oli myös Suomalaisen kirjallisuuden edistämirahaston sihteerinä 1922–1933, Helsingin suomalaisen lyseon tunti- ja sijaisopettajana 1924–1929 ja kauppakorkeakoulun opettajana 1929–1931.
ellauri055.html on line 1132: Ernst Heinrich Philipp August Haeckel (16. helmikuuta 1834 Potsdam – 8. elokuuta 1919 Jena) oli saksalainen vapaa-ajattelija, biologi ja filosofi, joka kansantajuisti Charles Darwinin evoluutioteoriaa. Hän oli myös taitava piirtäjä ja tieteellinen väittelijä. Sikiökuvien väärentäjä ja monisti.
ellauri055.html on line 1192: Aurora-seura oli Turussa vuosina 1770–1779 toiminut isänmaallis-kirjallinen ja musiikillinen salaseura. Seuran kokoontumisissa keskusteltiin, viljeltiin kaunopuheisuutta ja illastettiin. Ei se silti ollut mikään pelkkä herttainen luku- ja keskustelupiiri kuten Eero Järnefelt on Helsingin yliopiston pommituksissa tuhoutuneessa maalauksessa kuvannut.
ellauri055.html on line 1211: Seura julkaisi vuosina 1771–1778 tätä Suomen ensimmäistä sanomalehteä Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, joka lyhentyi jokapäiväisessä käytössä Åbo Tidningariksi. Ei ois kannattanut.
ellauri058.html on line 220: Tervon proosa on perinteistä juonipohjaista proosaa, jota Tervo mielellään puolustaakin. Arkielämän huumori on Tervon keskeinen tyylipiirre. Kainalosta tehtäviä tekopieruja. Tervon kirjat ovat menestyneet myös taloudellisesti erinomaisesti. Lisäksi Tervo on saanut suomalaisista kirjailijoista eniten kirjastoapurahoja vuosina 2004–2010.
ellauri058.html on line 228: – Tuli tämä vähän yllätyksenä ja tietysti olemme pettyneitä. Ymmärrän kyllä, että hänellä on pitkä side Harri Haanpään (ei kai Pentin sukua?) kanssa, ja lähtöpäätös liittyy siihen. Ei tässä ole sen suurempaa dramatiikkaa, Carlson sanoo.
ellauri058.html on line 232: – Olemme silti luottavaisin mielin ja teemme jatkossa kaikkemme, että kirjailijat pysyisivät meillä, hän sanoo.
ellauri058.html on line 236: – Sen verran noissa tapauksissa on samanlaista, että Sofikin seurasi silloin kustannustoimittajaansa. En tiedä yksityiskohtia siitä tapauksesta, Carlson kommentoi. No Sofi halus lisää valtaa ja paljon lisää rnahaa.
ellauri058.html on line 250: Emme tahdo vain kirjoja, tahdomme kirjailijan – tapaus Jari Tervo.
ellauri058.html on line 254: Hiltunen, Jari Olavi: Jari Tervo – parodisia henkilökuvia ja mustia lampaita.
ellauri058.html on line 267: Hotakainen kirjoitti ylioppilaaksi Rautalammin yhteislukiosta vuonna 1976. Hän opiskeli kotimaista kirjallisuutta Helsingin yliopistossa ja on humanististen tieteiden kandidaatti. Kirjoittamisen Hotakainen aloitti toimittajana Porissa. Hän oli STT:n toimittaja vuosina 1981–1985, Mainonnantekijäin copywriter 1985–1986 ja WSOY:n mainostoimittaja vuosina 1986–1995. Hän on ollut myös Helsingin Sanomien kolumnisti sekä työskennellyt toimittajana Savon Sanomissa. Vuodesta 1995 Hotakainen on ollut vapaa kirjailija.
ellauri058.html on line 271: Hotakaisen ensimmäinen romaani Buster Keaton – elämä ja teot (1991) voitti Savonia-palkinnon vuonna 1993 ja oli myös Runeberg-palkintoehdokkaana. Se on tiiviimpi ja keskittyneempi kuin Hotakaisen muu tuotanto. Kirja on pienoisromaani ja sen kielellinen huumori on Hotakaista parhaimmillaan.kenen mukaan? Romaani Bronks (1993) eroaa Hotakaisen muusta tuotannosta pituutensa vuoksi. Se on myös perussävyltään pessimistisempi kuin hänen aikaisemmat teoksensa. Bronks sijoittuu aikaan, paikkaan ja maailmaan, jota ei voi määritellä, mutta josta voi silti selvästi tunnistaa nyky-yhteiskunnan piirteitä. Se on yhteiskunnallinen romaani ja kritiikki vallitsevia jär
ellauri058.html on line 374: Maaseudulla asuu hiljainen viisaus, josta kaupunkilaiset eivät voi ymmärtää mitään – Kari Hotakaisen uutuussatiiri naurattaa ääneen kunnes se lässähtää.
ellauri058.html on line 396: Haapala päätyy kuitenkin izensä kanssa konsensukseen siitä, että intentioiden ymmärtämiseen vaikuttavat teoksen syntyajankohdan ja kielellisten konventioiden tietous sekä kirjailijan elämän tuntemus. Elämä ja teos! Teoksen tulkitsija ei voi syrjäyttää ulkopuolisten lähteiden käyttöä eli kontekstin huomioimista juurikin sen takia, että mikään teos ei synny tyhjiössä. Haapala kutsuu kontekstin huomiottajättämistä metodiseksi virheeksi. (Haapala 1991: 92–93.)
ellauri058.html on line 400: Markus Lammenranta (1990: 151–152) kuitenkin pyrkii perustelemaan päinvastaista väitettä. Hänen mukaansa taideteoksen arvottamista voidaan perustella rationaalisesti ja objektiivisesti. Hän tulee siihen johtopäätökseen, että kriteerit arvottamiselle, eli millä kriteereillä voidaan sanoa, että jokin teos on hyvä, riippuvat siitä, miten määritellään taideteoksen tarkoitus: onko sen tarkoituksena tuottaa esteettinen kokemus, moralisoida vai jakaa tietoa. Näiden mukaan voidaan tarkastella teoksen esteettistä, moraalista ja tiedollista arvoa.
ellauri058.html on line 432: Kriitikot ovat eri linjoilla hyvän kirjallisuuden kriteereistä. Jokinen nimeää neljä kriteeriä. Ensimmäinen kriteeri on se, että kirjallisuus on monipuolista ja luokittelematonta. Kriitikot arvostavat kirjallisuuden moniaineksisuutta ja kokeellisuutta. Toinen kriteeri hyvälle kirjallisuudelle onluova kieli tai tapa kirjoittaa. Kielen tulee olla luovaa, ja aiheiden käsittelyssä on yksilöllisiä piirteitä. Kolmas kriteeri on kirjallisuuden vaativuus. Kirjallisuuden pitää haastaa lukijaa älykkyydellään ja kielen avulla siten, että lukija pysyy valppaana. Neljäs kriteeri korostaa aihepiirien laajuutta. Kirjojen aiheet kattavat tasaisesti yhteiskunnan eri alueita ja suurta osaa muuta elämää. Aiheet kattavat niin hyvän kuin pahan. Jokinen esittää, että aihekirjoa yhtenäistää suomalaisuus. Kritiikeissä keskustellaan suomalaisesta identiteetistä ja suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin murroksesta. (Jokinen 1997: 32–33, 43–44, 77–79.) Kriitikoiden huomio kiinnittyy siis enemmän teosten muotoihin ja haastavuuteen kuin samaistettavuuteen kuten tavallisen lukijan huomiosta voidaan päätellä.
ellauri058.html on line 454: Äidinkielen opettajat ja kirjastoalan työntekijät ovat yleisimpiä kirjablogin kirjoittajia. (Jalkanen & Pudas 2013: 56–58, 67–88.) Teetin itsekin blogisteille pienemmässä kaavassa olevan kyselyn, jossa kysyin heidän ikäänsä, sukupuoltaan, ammattiaan, koulutustaan ja asuinpaikkakuntaansa. Tämän avulla pystyn luomaan heistä lukijakuvaa. Lähetin kyselyn kaikille 43 kirjoittajalle ja sain vastauksen 24 kirjoittajalta, jolloin vastausprosentti on 56 %. Saamani tulokset vastasivat pitkälti Jalkasen ja Pudaksen saamia vastauksia. Yleisesti luonnehdittuna tyypillinen kirjablogisti on eteläsuomalainen korkeakoulutettu 38-vuotias nainen, joka on ammatiltaan opettaja. Tarkemmin analysoituna ikähaarukka on 20–65 ikävälillä. Kaikkein eniten vastaajia oli 20–29 ja 30–39-vuotiaiden ikähaarukasta. Heitä on yhteensä 14 kappaletta. Yllättävintä oli havaita, että aineistossani oli muutama eläkeikäinenkin. (Katso tarkemmin Taulukko 1.)
ellauri058.html on line 527: Kaarlo (Kalle) Alvar Päätalo (11. marraskuuta 1919 Taivalkoski – 20. marraskuuta 2000 Tampere) oli tunnettu suomalainen kirjailija. Päätalo tunnetaan parhaiten omakohtaisiin kokemuksiin perustuvista Koillismaa- ja Iijoki-sarjoista, joista jälkimmäinen on omaelämäkerrallinen teos. Päätalon tuotanto sisältää 39 romaania, kolme näytelmää ja kertomuskokoelmaa.
ellauri058.html on line 537: Monet historioitsijat ovat käyttäneet Päätalon teoksia lähteinään tutkiessaan Koillismaan yhteiskunnallisia oloja 1900-luvun alkuvuosikymmenillä, koska seudun elämästä ei ollut ennen Päätaloa – lukuun ottamatta vero- ja käräjäpöytäkirjoja – kirjoitettu juuri mitään. Ylläri. Päätalon jälkeenkään siitä tuskin kirjoitetaan juuri mitään.
ellauri058.html on line 543: Parhaat muistoni yliopistosta ovat praktikum-kurssien ensimmäisiltä vuosilta 1969–1971. Silloin kirjallisuutta lukemaan tuli poikkeuksellisen lahjakas kohortti nuoria, joista sittemmin tuli keskeisiä tekijöitä kirjallisilla kentillä: kriitikko Vesa Karonen, tohtori Pertti Lassila, professori Juhani Niemi, kustannustoimittaja Paula Pesonen, professori Pekka Pesonen, kustannustoimittaja Anja Salokannel, kirjailija Juhani Salokannel... Samaan joukkoon liittyi tulevia kirjailijoita, kuten Kristina Carlson, Markku Envall, Leena Krohn ja Panu Rajala. Siinä joukossa oli ilo irrallaan. Ilo pinnassa vaikka syän sittemmin märkäni.
ellauri058.html on line 579:
Nulikat mollaavat Iijoen jättiläistä – ja tyrkyttävät itseään
ellauri058.html on line 622: Iijoki-sarja oli seikkailu ihmisen kiehtovaan elämään – on aika jättää haikeat hyvästit
ellauri058.html on line 767: Meleagros Gadaralainen (m.kreik. Μελέαγρος ὁ Γαδαρεύς, Meleagros ho Gadareus, lat. Meleager, noin 140–70 eaa.) oli antiikin kreikkalainen runoilija, joka kokosi ensimmäisen laajan kokoelman epigrammeja. Tämä antologia oli ensimmäinen niistä kokoelmista, joista myöhemmin yhdistettiin Kreikkalainen antologia. Sana ”antologia” tulee kokoelman alkurunosta, jossa Meleagros vertaa jokaista runoilijaa kukkaan tai yrtinoksaan, ja kutsuu kokoelmaa niistä punotuksi kukkaseppeeleeksi. Kreikan anthologia tarkoittaa kukkakokoelmaa. Meleagros ei järjestänyt kokoelmaa runojen tekijän vaan aiheen mukaan, ja lisäsi usein varhaisempien runojen perään omiaan. Kaikkiaan kokoelmassa oli arviolta 4 000 säettä. Mulla taitaa olla jo enemmän.
ellauri060.html on line 130: Pettymyxexeni havaizin kuitenkin aika pian, että Macron mielenkiinto sojotti aivan muualle. Kun aloitimme, olimme ainutlaatuinen pari: nainen ja mies (outoa!), ikäero 18 vuotta, täysin toisistaan poikkeava koulutus- ja ammattitausta, niin ja se pituusero. Nyt on markkinoille ilmestynyt muutamia nais-mies –pareja, kouluttajiakin tai konsultteja runsain määrin. Edelleenkin voimme ylpeinä sanoa: näin sitä ei tee kukaan muu!
ellauri060.html on line 136: – Macro ei ole aina positiivinen, hän on apina. Joskus joudun sanomaan, että hampaat irti niskastani, tai toteamaan, että nyt riittää. Osaa hän olla paskamainenkin. Äsken treeneissä hän nauroi, että ”Ritva on tanssiessaan kuin Pertti Kurikan nimipäivät”. Silloin taas ajattelin, että pidä produktiosi.”
ellauri060.html on line 140: – Hän putsaa kissankarvoja vaatteistani. Myös kärsimättömyys, jos toinen ei heti osaa. Silloin tulee olo, ettei osaa yhtään mitään. Höpö höpö! Kaikilla apinoilla on rytmi veressä. pumptsi-pum, sanoo sydänlihas. Macro Djurström, 50, on tanssinopettaja, ohjaaja ja viestintäkouluttaja. Hän on parisuhteessa.
ellauri060.html on line 231: Daniel Defoe (/dɪˈfoʊ/; born Daniel Foe; c. 1660 – 24 April 1731) was an English writer, trader, journalist, pamphleteer and spy. He is most famous for his bestselling novel Robinson Crusoe, published in 1719, which is claimed to be second only to the Bible in its number of translations. He has been seen as one of the earliest proponents of the English novel, and helped to popularise the form in Britain with others such as Aphra Behn and Samuel Richardson. Defoe wrote many political tracts, was often in trouble with the authorities, and spent a period in prison for unpaid debts. Laissez faire intellectuals and political leaders paid attention to his fresh ideas and sometimes consulted him.
ellauri060.html on line 357: Suomen Luonto - Mies – ja mikä ääni!
ellauri060.html on line 522: Sir Terryn isä tapasi laulaa Pleasant and Delightful viisua pikku Terrylle niiden kävellessä poltetuilla sänkipelloilla. Terryn uus tweedtakki haisi pissalta. Pellot kärysivät sankkaa savua. Siinä kuolivat melodiset leivoxet ja muut jänistä pienemmät pikkueläimet. Muitahan ei Englannissa enää olekaan. Nyttemmin on sänkipoltto kielletty. Boris irrottaa Britannian muista valloista ja onkii sitten ize kaikki omat koljansa. Kalakaveria ei veteen jätetä. Kapteeni Kolja. Hahmon sukunimen Hergé oli napannut koljan englanninkielisestä nimestä. Hänen vaimonsa oli tarjoillut hänelle koljaa kuvaillen sitä: "Se on alakuloinen englantilainen kala – haddock."
ellauri060.html on line 898: Sepoykapina (tunnetaan Intiassa myös nimellä Intian kapina tai Intian ensimmäinen itsenäisyyssota, tosin ideologisesti värittynyt nimitys. Suomenkin punakapinaa kehtaavat nimittävät jotkut kansalaissodaxi. Vapaussotahan se oli!) Sepoijikapina on "yleisesti" käytetty nimitys intialaisten epäonnistuneesta kapinasta brittien siirtomaavaltaa vastaan vuosina 1857–1858. Kapinan käynnistäjinä ja kapinallisten tärkeimpänä taisteluvoimana olivat sepoyt, Bengalin brittihallinnon palveluksessa olleet intialaiset muslimisotilaat. Pakistanilaisia! Pakeja!
ellauri060.html on line 945: “I don’t expect you to agree with my religious, social, or political beliefs – I’m good with that,” he said. “But the honest alt truth is that people have been driven off of Facebook for bullshit reasons.”
ellauri060.html on line 994: ISKI MYÖS PRÄTKÄMISSIN! Seiskan tietojen mukaan Stefulla on ollut sutinaa Johanna Tirin lisäksi myös toisen julkisuudesta tutun naisen kanssa. Erottuaan Sofiasta hän tapasi asunnollaan samana päivänä Miss Worldwide Bomber -kisan voittajakaunottaren Laura Rinteen, 29. – Stefu ja Laura olivat tuntikausia kahdestaan asunnolla. Tunnelma lienee ollut läheinen, lähipiiristä paljastetaan.
ellauri060.html on line 1000: – Poliisit antoivat Stefulle asemalla jonkin tiedoksiannon, jonka jälkeen kohuliikemies päästettiin jatkamaan juhlintaa, Seiskan lähteet kertovat.
ellauri060.html on line 1089: Väinö Rafael Havas (vuoteen 1906 asti Örling, etunimi esiintyy myös muodossa Wäinö, 15. elokuuta 1898 Lempäälä – 21. elokuuta 1941 Suojärvi) oli suomalainen kirkkoherra, lestadiolaisen uusheräyksen ja myöhemmin vanhoillislestadiolaisen heräysliikkeen saarnaaja, runoilija ja kokoomuksen kansanedustaja.
ellauri060.html on line 1097: Poliittisilta mielipiteiltään Agapetus eli Yrjö Soini (17. heinäkuuta 1896 Hattula – 6. helmikuuta 1975 Helsinki) oli oikeistolainen, ja hän kuului muun muassa kokoomuxen puoluevaltuustoon. 1960-luvun lopulla hän arvosteli näkyvästi ja voimakkaasti vasemmistohenkistä opiskelijaradikalismia.
ellauri060.html on line 1104: Eka Agapetus googlessa on paavi Rakastettava. Agapetus oli roomalaissyntyinen katolisen kirkon paavi, jonka paavius kesti alle vuoden 13. toukokuuta 535 – 22. huhtikuuta 536. Hän kuoli Konstantinopolissa, josta hänen ruumiinsa siirrettiin Roomaan 20. syyskuuta 535. Hän oli murhatun papin poika, josta tuli Rooman piispojen tuomiorovasti kunnes hänet valittiin paaviksi. (Eipä valittu Barkmannia paavixi. Tuomiorovastixikin pääsi ihan armosta. Pojat pettyneinä muutti nimen Carlsonixi.) Hän oli hyvin iäkäs tullessaan valituksi paaviksi, ja vastusti areiolaisia kiivaasti. Paasikivi ja Kekkonen oli Soinin areiolaisia. Areiolaisten mielestä poika oli vain jehovan puhetta, ei jumala. No tulihan tähän liuta selityxiä.
ellauri060.html on line 1130: Ihmiskohtalo (Судьба человека, 1956–1957)
ellauri060.html on line 1136: No mitäs se Don Kasakka siis kirjottaa? Hiljaa virzaa Don Kasakka, aron raivoaja, joet tulvivat. Louis Bromfield: Joki tulvii. Toivo Hovi: Tisza tulvii - Ilona, Ilona! Romanttista paisumista tisseillä, sitä kai tää aina markkeeraa, jokin ruiskahdus tulvahtaa sen yhden paikan ylize. Nadja Nadja soromnoo! Toivo Hovi oli oikeasti Lauri Einari Kettunen (10. syyskuuta 1885 Joroinen – 26. helmikuuta 1963 Helsinki), merkittävä suomen kielen murteiden ja itämerensuomalaisten kielten tutkija. Lauri Postin kolleega. Tää nide v:lta 1945 oli Laurin unkarinmatkan muistoja, Lauri oli päässyt madjaareissa pukille.
ellauri060.html on line 1153: Illegitimi non carborundum is a mock-Latin aphorism, often translated as "Don't let the bastards grind you down". The phrase itself has no meaning in Latin and can only be mock-translated as a Latin–English pun.
ellauri061.html on line 223: "Peter Quince at the Clavier" is a poem from Wallace Stevens's first book of poetry, Harmonium. The poem was first published in 1915 in the "little magazine" Others: A Magazine of the New Verse (New York), edited by Alfred Kreymborg. Tää on aika höyryinen runo apokryfisestä Susannasta jota setämiehet kuolaavat. Wallace Stevens (October 2, 1879 – August 2, 1955) was an American modernist poet.
ellauri061.html on line 778: In the interview, Barak was asked whether he is a lobbyist that earns a living from "opening doors." The interviewer stated "You have arrived recently at the Kazakhstan despot Nazarbayev and the president of Ghana. You are received immediately." Barak confirmed that he has been received by these heads of state but denied earning money from opening doors for international business deals for Israeli and foreign corporations, and said he does not see any ethical or moral problems in his business activities. He further said there is no logic to demand of him, after "the natural process in democracy has ended" to not utilize the tools he accumulated in his career to secure his financial future. When asked if his financial worth is $10–15 million, Barak said "I'm not far from there."
ellauri061.html on line 793: Answer: The account of Deborah and Barak is found in Judges 4 and 5 in the Old Testament. The Israelites had been under the control of the Canaanite king Jabin and the commander of his army, Sisera. The Canaanites had 900 chariots of iron and ruled over Israel for 20 years (Judges 4:2–3).
ellauri061.html on line 799: Following this battle, “God subdued Jabin king of Canaan before the Israelites. And the hand of the Israelites pressed harder and harder against Jabin king of Canaan until they destroyed him” (Judges 4:23–24). Deborah’s prophecy was fulfilled: Barak won, Sisera was killed by a woman, and the Israelites were freed from their enemies.
ellauri061.html on line 1025: – Yritimme niin kovasti, ettei pikku-Kallea vaan kuulunut. Se oli ikävää, ja välillä itsestäni se tuntui toivottavaltakin (olisin jo tyytynyt nyrkkikyllikkiin), mutta Kati oli erittäin päättäväinen eikä antanut periksi, Jari Tervo kertoo lehden haastattelussa.
ellauri061.html on line 1027: – En todellakaan ollut tottunut ajatukseen, ettei lasta tule, vaan se oli Katin nyrkin jälkeen suurin pelkoni, Jari Tervo sanoo Seura-lehden haastattelussa.
ellauri061.html on line 1031: – Minulle vastattiin tylysti, että on aika itsekästä haluta toista lasta, kun jo yksi on. Se oli kyllä kummallisen hyytävä puhelu, Kati Tervo muistelee Seuran haastattelussa.
ellauri061.html on line 1032: –Siinä piti miettiä, että näinkö me sitten vanhenemme kahdestaan. (Täh? Olixe viirusilmä ajateltu omaishoitajaxi? Käsiapulaisexi?) Yritimme monta vuotta saada lasta. Ajatus siitä, että meistä ei tulisi vanhempia, tuntui suurelta onnettomuudelta. Kerroin moneen kertaan Katille, että olin täysin varma siitä, että hän olisi loistava äiti (niinkuin oma äitinsä ja rattijuoppo isoäiti), Jari Tervo sanoi IS:n haastattelussa vuonna 2014. Kuvassa onnelliset vanhemmat Wsoyn tupaantuliaisissa vuonna 2013. Kuva: Jussi Helttunen
ellauri061.html on line 1036: – Ongelmat ovat yleisiä, jos vauvahaaveita siirtää myöhemmälle iälle. Silloin asian kanssa painiminen on todennäköisempää, koska naisen ikä hidastaa ja vaikeuttaa lapsen saamista, Kati Tervo sanoi tuolloin IS:lle. (Entä miehen ikä? Entä miehen liika pieni pippeli ja huonot siittiöt? Jarista ei ollut pitkään aikaan enää ollut pystypainiin, ja matto-otteetkin alkoi hervota.)
ellauri061.html on line 1038: Jari Tervo kuvaili IS:lle vuonna 2014 ”kaiken epätoivon kääntyneen onneksi, kun Kalle syntyi.” – Kalle on saanut tuntea, että kyllä häntä on odotettu ja oli jo aikakin, Jari Tervo sanoi. Kukahan toimi käsineitona, vai tehtiinkö Kalle kädellä koeputkeen? Todennäköisesti niin. Ja mitä vittua, vanhempiahan niistä tulee vuosi vuodelta. Voi tietysti toivoa, ettei Pervosta enää tulisi nykyistä vanhempaa.
ellauri061.html on line 1044: Kirjailija, äiti ja puoliso Kati Tervo valmistautuu päästämään irti ainokaisestaan ja elämään jälleen kaksin puolisonsa Jari Tervon kanssa. Elämään mahtuu taas vanhoja harrastuksia, mökkierotiikkaa (rakas on rakas kaikkine läskeineen ja poimuineen)– ja ehkä myös uusi perheenjäsen, kiinalainen tyttö, tai koira. Vaikka Jarza ei kyllä tykkää ulkoiluttamisesta. Kiinalaisisista tytöistä se kyllä pitää kovasti! (No, puoliveteisesti.)
ellauri061.html on line 1059:
Lue myös: Perhe-elämä ei enää houkuttele nuoria – johtuuko se tästä yhdestä asiasta?
ellauri061.html on line 1070: Lue myös: Kokosimme kauneimmat runot lapsuudesta – lue ja liikutu
ellauri061.html on line 1156: Kirja on mustan huumorin sävyttämä veijaritarina, mutta myös Vuoden johtolanka 2000 –palkinnolla palkittu rikosromaani. Ja kuinka kirjan nimi on ”Minun sukuelimeni tarina”? Kannattaa lukea kirja ja löytää vastaus sitä kautta.
ellauri061.html on line 1424: Tervo kuitenkin toteaa, että romaani voi olla dramatisoitu kolumni. Kolumnissa oman mielipiteensä voi kertoa yksiselitteisesti, kun taas romaani saa – tai sen jopa pitää – olla ristiriitainen. ”Minun mielipiteeni asioista saa näkyä minun romaanissani. Romaani toimii harvoin sillä tavalla, että se kertoo, että tämä tai tuo on hirveän huono asia. Se vaan näyttää, että ne on sitä, niinkuin teeveessä.” LOL.
ellauri061.html on line 1428: Aivan kuin Jari Tervo tahtoisi sanoa, että moni suomalaismies kulkee keskuudessamme hämäysviitta päällä – kun sitä tuuli vähän heilauttaa, alta paljastuu jotain muuta. ”He tekevät sen, mitä ovat huomanneet, että vaaditaan. Ei juoda heti pöytäviinaa vaan aluksi jotain viiniä, kaikkea tämmöistä, ei piereskellä konsertissa. On aika vähän miehiä, jotka haluavat alistaa naisia, mutta on paljon miehiä, jotka eivät millään tavalla erota sitä, mikä on alistamista.” Ei nähtävästi Jarikaan. Antaa Katin kokata ja työntää rollaattoria.
ellauri061.html on line 1461: – Äidin ääni värähti, kun hän soitti juhannuksena ja kertoi mitä sairaala oli ilmoittanut: Alpo kuoli hetki sitten. Äiti oli aviomiestään rääkännyt kaikki nämä vuodet, Tervo kirjoittaa kolumnissaan. Iskä oli Suomen mies. Maalarinhattu kestää isältä pojalle.
ellauri062.html on line 226: Texas – 38
ellauri062.html on line 227: Florida – 29
ellauri062.html on line 228: Ohio – 18
ellauri062.html on line 229: Indiana – 11
ellauri062.html on line 230: Tennessee – 11
ellauri062.html on line 231: Missouri – 10
ellauri062.html on line 232: Alabama – 9
ellauri062.html on line 233: South Carolina – 9
ellauri062.html on line 234: Kentucky – 8
ellauri062.html on line 235: Louisiana – 8
ellauri062.html on line 236: Mississippi – 6
ellauri062.html on line 237: Oklahoma – 7
ellauri062.html on line 238: Iowa – 6
ellauri062.html on line 239: Arkansas – 6
ellauri062.html on line 240: Kansas – 6
ellauri062.html on line 241: Utah – 6
ellauri062.html on line 242: Nebraska – 4
ellauri062.html on line 243: West Virginia – 5
ellauri062.html on line 244: Idaho – 4
ellauri062.html on line 245: Montana – 3
ellauri062.html on line 246: North Dakota – 3
ellauri062.html on line 247: South Dakota – 3
ellauri062.html on line 248: Wyoming – 3
ellauri062.html on line 249: Maine – 1
ellauri062.html on line 294: The American Library Association (ALA) lists The Handmaid´s Tale as number 37 on the "100 Most Frequently Challenged Books of 1990–2000". The book was called anti-Christian and pornographic by parents after being placed on a reading list for secondary students in Texas in the 1990s, because the book is "sexually explicit, violently graphic and morally corrupt". Some parents thought the book is “detrimental to Christian values". Poor quality literature that stresses suicide, illicit sex, violence, and hopelessness". Profanity, lurid passages about sex, and statements defamatory to minorities, God, women, and the disabled.
ellauri062.html on line 310: Kirjailija Jaakko Yli-Juonikas ja työryhmä työstää internetissä suositun Susikoira Roi -meemin pohjalta esityksen nimeltä Kuningas Roi – sinfoninen revyy. Se koostuu episodeista, jotka on käsikirjoitettu hyödyntäen eri tavoin Susikoira Roi -vitsien kaavaa.
ellauri062.html on line 315: – Mulla ei ole kyllä nyt aavistustakaan, mistä sä oikein puhut. Nyt taidatte joutua tekemään tämän jutun ilman mua, Westerberg sanoi Fiidille.
ellauri062.html on line 372: Kotkassa pyöri Suomen tunnetuin bordelli – työntekijöiden joukossa jopa lääkäreitä ja opettajia. Muuan paikallispoliitikko vieraili bordellissa sen alkuaikoina jopa kolme kertaa viikossa.
ellauri062.html on line 376: – Hankimme kaiken tarvittavan näytön sanoi poliisi. Menimme jopa niin pitkälle, että viimeisen iskun jälkeen laskimme roskapusseista kaikki käyttämämme kondomit. Niitä oli 311 kappaletta. Oveen laitettiin varmuuden välttämisexi munalukko yöksi.
ellauri062.html on line 392: Albert "Bert" Newton Stubblebine III (February 6, 1930 – February 6, 2017)[1] was a United States Army major general whose active duty career spanned 32 years. Beginning as an armor officer, he later transferred to intelligence. He is credited with redesigning the U.S. Army intelligence architecture during his time as commanding general of the U.S. Army Intelligence and Security Command (INSCOM) from 1981 to 1984, after which he retired from active service.
ellauri062.html on line 400: Menocchio (Domenico Scandella, 1532–1599) was a miller from Montereale Valcellina, Italy, who was tried for heresy by the Roman Inquisition for his unorthodox religious views and then was burnt at the stake in 1599. - Taulun Judith beheading Holofernes (not Swee´pea!) maalasi Artemisia Gentileschi (Roma 1593 - Napoli 1652/53). Se on kyllä Uffizissa. Holofernes oli assyrialainen kenraali, eikä Rauhixen kovaa holottava lahtelainen mökkinaapuri.
ellauri062.html on line 402: Haippiring ei ole muinisyläsaxan sana. Axl Smithin WhatsAppin ”Haippirinki” paljastui – karut viestit julki: ”Bongokausi korkattu”. Axl Smith levitti kuvaamaansa materiaalia WhatsApp-viestipalvelussa kuusi henkilöä käsittävässä ryhmässä. Kauppasi salaa nettikameralla otettuja nakukuvia. Ala-arvoista.
ellauri062.html on line 536: Salvatore Quasimodo (Modica, 20 agosto 1901 – Napoli, 14 giugno 1968) è stato un poeta e traduttore italiano, esponente di rilievo dell'ermetismo. Ha contribuito alla traduzione di vari componimenti dell'età classica, soprattutto liriche greche, ma anche di opere teatrali di Molière e William Shakespeare. È stato vincitore del premio Nobel per la letteratura nel 1959 «per la sua poetica lirica, che con ardente classicità esprime le tragiche esperienze della vita dei nostri tempi».
ellauri062.html on line 555: Aarsethin taulukko (1997, 68–69) näyttää hieman kummalliselta, sillä hän pitää useita painettuja tekstejä saatavuudeltaan rajoitettuina. Myös Joensuu (2012, 55–56) huomaa tämän erheen. Dynamiikan ja pääsyn outoudet Aarsethin taulukossa pitää kenties tulkita painovirheiksi, koska leipätekstissä käsitteet on määritelty selkeästi.
ellauri062.html on line 588: Luvun 209 linkki on hyvä esimerkki vaikeista ohjeista: Jotta voisit edetä likemmäs Pirunnyrkin pyhää perimmäistä salaisuutta, sinun pitää läpäistä Maltan ritareiden 1. tulikoe, alkeellinen älykkyystesti. Jatka numerosarjaa: 0, −1, 5, 24, 10 –? Mikä numero tulee seuraavaksi? Oikea vastaus ilmoittaa luvun, johon sinun tulee seuraavaksi siirtyä. Jos ratkaiset tehtävän päin seiniä, joudut väärään paikkaan ja putoat Tiedon portailta heti kättelyssä. Älä siis hätiköi. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, tapaamme pian luvussa – [– – –] (N, 585.)
ellauri062.html on line 736: Orgonienergia on Wilhelm Reichin kehittämä teoria, jonka mukaan libido on kaikenkattava elämänvoima. Wilhelm Reich (24. maaliskuuta 1897 Dobzau, Galitsia, Itävalta-Unkari – 3. marraskuuta 1957 Lewisburg, Pennsylvania, Yhdysvallat) oli itävaltalainen psykiatri. Hän tutki suurten ihmisjoukkojen psykologiaa ja kuului psykopolitiikan edelläkävijöihin.
ellauri062.html on line 789: Amália da Piedade Rodrigues GCSE • GCIH (Lisboa, 23 de julho de 1920– Lisboa, 6 de outubro de 1999) foi uma cantora, actriz e fadista portuguesa, geralmente aclamada como a voz de Portugal e uma das mais brilhantes cantoras do século XX. Está sepultada no Panteão Nacional, entre outras ilustres figuras portuguesas.
ellauri062.html on line 851: Hänellä ei ole mitään tarkoitusta itsensä ulkopuolella, ei mitään muuta mitä varten elää – enää hän ei tahdo, ei voi eikä hänen täydy olla orja: ihmisten yhteiskunta ja sen sosiaali-etiikka eivät merkitse hänelle mitään; hän on yksin, yksin. Hän on nyt yksi ja kaikki; ja siksi hänellä on laki itsessään, siksi hän on itse kaikki laki eikä mitään mielivaltaa. Ja hän vaatii itseltään, että seuraa tätä lakia itsessään, tätä itsekexittyä lakia, että on vain lakia ... Lakilyy. Im a poor lonesome cowboy a long way from home. Tässä tämä kauhistuttava suurus: ei ole mitään muuta mikä velvoittaisi. Lännen laki on lyijyä. ... Sanoa jawohl tälle yksinäisyydelle on se, mikä Kantissa on "dionyysistä"; vasta se on siveellisyyttä.
ellauri062.html on line 876: Klingsor kutsuu kirouksen voimalla Kundryn luokseen. "Tänne perhana!" Kundryn on tuhottava Parsifal. Parsifal koittaa painaa Kundrya. Vaikutus on päinvastainen kuin mitä Kundry halusi. Se tuottaa Parsifalille vain kärsimystä. – Aorta! - Die Wunde! – Die Wunde! (Aortta! – Haava! – Haava!)
ellauri062.html on line 925: chief Rabbi Mordechai Eliyahu stated, "it is important to make one thing clear – the life of one yeshiva boy is worth more than the lives of 1,000 Arabs".
ellauri062.html on line 932: The presence of Jesus the Nazarene in boiling excrement is one of the disputed references to Jesus in the Talmud. Onkelos raises up Yeshu by necromancy, and asks him about his punishment in Gehinnom. Jesus replies that he is in "boiling excrement." Tzoah Rotachat (Hebrew: צוֹאָה רוֹתֵחַת, tsoah rothachath – "boiling excrement") in the Talmud and Zohar is a location in Gehenna (Gehinnom) where the souls of Jews who committed certain sins are sent for punishment. This form of punishment is cited as being of extreme nature, if not the most extreme, in the sense that those individuals sentenced there are not given relief even on Shabbat, and are not released after the standard twelve-month period.
ellauri062.html on line 958: Matti Heikki Veikko Simola (16. huhtikuuta 1926 Helsinki – 30. joulukuuta 1975) oli suomalainen koripalloilija ja koripallovalmentaja.
ellauri062.html on line 979: Kylä lähtee vara-Weiningerin pyssystä. Mainittakoon aluxi kirkkoisä Augustinus, kaikkien ruskeakielisten suojeluspyhimys, jonka mukaan helvetti vain todistaa jumalan oikeamielisyydestä. Epäuskonnollinen ihminen – jos sellaista olisi – ei mieti jälkeenpäin, tapahtuiko oikein vai vasein. "Se tuli vaan."
ellauri062.html on line 1035: 1898 wurde Lanz zum Priester geweiht. Kaum ein Jahr später wurde er aufgefordert, den Orden zu verlassen. Lanz selbst gab später an, seine ständig „steigende Nervosität“ und seine angegriffene Gesundheit seien der Grund für seinen im April 1899 vollzogenen Austritt gewesen. Quellen im Heiligenkreuzer Stiftsarchiv hingegen vermerken als Austrittsgrund, Lanz sei „der Lüge der Welt ergeben und von fleischlicher Liebe erfasst.“ Einige Kommentatoren vermuten hinter diesem Vermerk eine Frauenbeziehung – möglicherweise mit einer Angehörigen der Familie Lanz von Liebenfels – und sehen in deren mutmaßlichem Scheitern einen Grund oder Mitgrund für Lanz’ spätere Misogynie. Andere Kommentatoren verweisen auf das Gerücht, Lanz sei homosexuell gewesen.
ellauri062.html on line 1037: Nach dem Ausscheiden aus dem Zisterzienserorden änderte Lanz seine Identität. Seit 1902 führte er einen Doktortitel – für eine Promotion gibt es keinerlei Belege. Heute gilt es als erwiesen, dass Lanz den Titel unberechtigt führte. – und nannte sich fortan Lanz-Liebenfels. 1910 änderte er dies zu Lanz von Liebenfels ab. Venuskumpareesta tuli pyhä keihäs. Väärensi izelleen Svaabista aatelisviikunan.
ellauri062.html on line 1054: Edellä edustamani, käsittääkseni weiningerilainen kanta voitaisiin yleisimmin ilmaista seuraavasti: jos ei hyväksy jotakin osaa hiilijalanjäljestä, on tuomittava se kokonaisuudessaan; jos hyväksyy osan siitä, on hyväksyttävä se kokonaisuudessaan. Ja koska varmastikaan kukaan ei hyväksy kaikkea, täytyisi kaikkien – sen jälkeen kun on ensin yhteistuumin tuhottu koko kasvi- ja eläinkunta – tehdä itsemurha. Tätä odotellessa olen ajatellut ostaa siimaleikkurin.
ellauri062.html on line 1056: Izelläni ei ole rohkeutta itsemurhaan, joten olen ajatellut alkaa naisista. Naisista en enää haaveksi, mutta minua ärrsyttää, että muut edelleen harjoittavat seksiä, ja että he harjoittavat nimenomaan lisääntymisfunktiosta irrotettua, nautinnollista heteroseksiä – kuten oletettavasti myös tuo pariskunta Gärdetin niityllä. Helvatti. Kiukuttaa niin pirusti.
ellauri063.html on line 39: Eric Arthur Blair (25. kesäkuuta 1903 Motihari, Bengali, Brittiläinen Intia – 21. tammikuuta 1950 Lontoo, Britannia), kirjailijanimeltään George Orwell, oli brittiläinen kirjailija ja toimittaja. Hänen kirjoistaan tunnetuimpia ovat Espanjan sisällissotaa kuvaava reportaasi Katalonia, Katalonia, neuvostokommunismia vertauskuvallisesti kritisoiva Eläinten vallankumous ja antitotalitaristinen dystopiakuvaus Vuonna 1984. Liekö sattuma että Britanniaa 2000-luvun taitteessa hallizi toinen "vasemmistolainen" Tony Blair.
ellauri063.html on line 57: Róża Luksemburg, właśc. Rozalia Luxenburg (ur. 5 marca 1871 w Zamościu, zm. 15 stycznia 1919 w Berlinie) – polsko-żydowska marksistka, filozofka, ekonomistka, aktywistka antywojenna i socjalistka. Działaczka i ideolog polskiej i niemieckiej socjaldemokracji.
ellauri063.html on line 174: Aktion T4 -liikuntatapahtuma oli osa natsien eugeniikka- eli rotuhygieniaohjelmaa. Sen avulla natsihallinto pyrki hankkiutumaan eroon Saksan ei-toivotuista jäsenistä, kuten vammaisista ja henkisesti sairaista.Tappamiset alkoivat syyskuussa 1939 ja jatkuivat sodan loppuun 1945 saakka; noin 275 000–300 000 ihmistä surmattiin psykiatrisissa sairaaloissa Saksassa, Itävallassa, miehitetyssä Puolassa sekä Böömin ja Määrin protektoraatissa (nykyisin osa Tshekin tasavaltaa). Uhrien määräksi kirjattiin alun perin 70 273, mutta luku on kasvanut entisen Itä-Saksan arkistoista löytyneiden tietojen myötä.
ellauri063.html on line 200: Scovillen asteikkoa käytetään chilien tulisuuden mittaamiseen. Se on nimetty Wilbur Scovillen mukaan. Hän kehitti asteikon vuosina 1910–1912. Ilmaistaan kapsaisiiniekvivalentteina. Puhdasta kapsaisiinia ei tule nauttia sellaisenaan, vaan mieluummin vodka kyytipoikana.
ellauri063.html on line 288: Aphra Behn (/ˈæfrə bɛn/;[a] bapt. 14 December 1640[1] – 16 April 1689) was an English playwrightess, poetess, translatress and fiction waitress from the Restoration era. As one of the first Englishwomen to earn her living by her writing, she broke glass ceilings as a mannequin for later auctresses. Lusťs Dominion relies on the racist stereotype of the lustful, scheming, and bloodthirsty Moor, with the new Prince Philip ordering the expulsion of all the immigrant Moors from Spain because of their wickedness.
ellauri063.html on line 303: Hänen musiikkiinsa rakastuivat elokuvantekijät Kubrickista Lynchiin – maailman merkittävimpiin nykysäveltäjiin lukeutuva Krzysztof Penderecki säveltää yhä 85-vuotiaana.
ellauri063.html on line 305: – He ovat itse asiassa tehneet hyvää työtä yhdistäessään musiikkia ja elävää kuvaa. Se on auttanut myös minua säveltäjänä saamaan julkisuutta, Penderecki myöntää.
ellauri063.html on line 322: Nimim. Tiukkaa penalii oli turkulaisen uuden aallon rockyhtye Pasi & Mysiinin debyyttialbumi vuodelta 1980. Pasi & Mysiini oli turkulainen uuden aallon rockyhtye. Eksentrisen solistinsa Pasi Raappanan (24. tammikuuta 1953 Utajärvi – 29. heinäkuuta 2000 Turku) kappaleita esittänyt yhtye levytti 1980-luvun alussa kaksi albumia.
ellauri063.html on line 352: The Babushka Lady is an unknown woman present during the 1963 assassination of President John F. Kennedy who might have photographed the events that occurred in Dallas's Dealey Plaza at the time President John F. Kennedy was shot. Her nickname arose from the headscarf she wore, which was similar to scarves worn by elderly Russian women (бабушка – babushka – literally means "grandmother" or "old woman" in Russian). THE BABUSHKA LADY or TBL is an homage METALCORE band. This band was established on 1st october 2011 in Pondok Gede Bekasi. This band is actually established in 2009 with different positions. WE WANT TO FAMOUS ! AND WE WANT TO VALUABLE IN THE EYES OF GOD !!
ellauri063.html on line 358: Cotardin oireyhtymä on harvinainen mielenterveyshäiriö, josta kärsivä henkilö luulee olevansa kuollut tai kieltää olevansa olemassa. Hän saattaa myös olettaa, että häneltä puuttuvat aivot tai muita elintärkeitä elimiä. Tilaa kuvaili ensimmäisenä ranskalainen neurologi Jules Cotard (1840–1889) luennollaan Pariisissa vuonna 1890. Ilmiölle saattaa löytyä myös fysiologinen selitys.
ellauri063.html on line 408: Villen miälestä Jatkosota-extra on aikamme kuva – tai siis se koostuu sadoista kuvista, jotka ovat kiinni toisissaan risuilla, rautalangalla ja erivärisillä naruilla. Siitä ei saa millään otetta. Se kuvaa kai vuoden 2011 jytkyä (tai niin ajattelin). Juonen voi kiteyttää seuraavaan pariin virkkeeseen: Särmikäs pitkän linjan poliitikko (Sademies) on kadonnut. Perussuomalainen kansanedustajan (Paskanilkki) jaskamainen avustaja (Klingeling) tutkii asiaa ja löytää salaliittoja, disinformaatiota ja lisää sitä samaa. Ei tule valmista. Ei tule lasta eikä paskaakaan. Yli-Juonikas käyttää lähess 700 sivua kielellä keekoiluun ja eri rekisterien välillä pelleilyyn. Kokonaisuus ei ole selkeä jana vaan joka suuntaan leviävä rihmasto. Yli-Juonikkaan huumori on Pahkasiasta ja naurattaa korkeintaan hetken, kuten alkuteoskin. Jatkosota kirjaan voi palata moneen otteeseen, vuosienkin päästä, niinkuin sotaveteraani jatkosotaan, sillä siitäkään ei jää mieleen muuta kuin painajaismaisia fläshbäkkejä. Mukana on myös iltatyttö, ristikko, shakkitehtävä ja sarjakuvia. Terveisiä Aaamulehdestä.
ellauri063.html on line 476: Vihervasemmistolaisten humanistien aivoitusten käsittely alkaa maistua puulta. Kun puhe tulee mistä tahansa yksilön ongelmasta – köyhyydestä, ahdingosta ja epätoivosta, joita Suomeen tulleista romaneista suurin osa epäilemättä kokee -, naksahtaa vihervasurin päässä jokin rele, ja alkaa liturginen ja väräjävällä tunteella kyllästetty paatos solidaarisuudesta, jakamisesta ja ennakkoluulojen poistosta.
ellauri063.html on line 483: Minun tulkintani kielletystä syrjinnästä on toinen: olemme Suomessa ilman perustuslaillisia esteitä kieltäneet esimerkiksi moniavioisuuden, katuprostituution, khat-huumeen käytön ja – alkuperäisessä muodossaan – juutalaisislamilaisen teurastustavan. Eivätkö nämäkin säädökset kohdistu käytännössä lähinnä tiettyihin etnisiin ryhmiin tai kansalaisuuksiin?
ellauri063.html on line 500: Tätä nykyä kiroan veroja ja firmani työeläkemaksuja. Ne kostavat nuoruuden uurastukseni rakennustyömaan kuutamossa. Tunnustan senkin, että nykyinen kiusanhenki kustansi yleishyödyttömät opintoni tohtoriksi saakka – Vuosi riittää yhdelle kirjalle, jos pitempään jatkaa, sitten teksti vaan huononee.
ellauri063.html on line 502: Paskaan nuoruuteeni kuului isä, joka jätti perheensä, ajautui vararikkoon ja näillä teoillaan saattoi vaimonsa ennenaikaiseen hautaan ja hajoitti lapsikatraan sukulaisten eläteiksi. – Luen häpeällisen vähän kaunokirjallisuutta, käännösromaaneja en ole lukenut vuosikymmeniin, Keskisarja tunnustaa. Väinö Linna, Kalle Päätalo, hän luettelee suosikkejaan, Iijoki-sarjan olen lukenut monesti. Kotimaisessa kirjallisuudessa Keskisarja on jämähtänyt 50- ja 60-luvuille. Juoksuhaudantiet ja Puhdistukset hän tuntee vain nimeltä. Ja vielä kehuskelee sillä. Kärpässarjan ottelija muhun verrattuna.
ellauri063.html on line 572: Aapo Junkola: (14. joulukuuta 1935 Helsinki – 14. marraskuuta 2017 Tampere), suomalainen kirjailija, joka toimi kirjailijatyön lisäksi kihlakunnansyyttäjänä. Hänen kirjailijanimensä oli Aapo Junkola. Junkola valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1960 ja varatuomariksi 1963. Junkolan pääteoksia ovat 1960-luvulla ilmestyneet romaanit Lintujen aika (1965) ja Varjojen aika (1966), joissa kritisoitiin tuomioistuinlaitosta. Junkola on tehnyt myös käännöstöitä. Hän on kääntänyt suomeksi kreikkalaisia klassikoita (Sapfo, Lukianos) ja Kreikan kansallisrunoilijan Konstantinos Kavafisin runoja sekä japanilaista kaunokirjallisuutta.
ellauri063.html on line 596: – Parasta on antaa tieto selvästi ja kattavasti, jotta jää mahdollisimman vähän epäselvyyttä. Mutta niin ymmärrettävästi että viesti menee perille. Ongelmaksi tulee toisen käden tieto, eli se, kun mediat, bloggarit, somevaikuttajat, ja oman elämänsä Einsteinit alkavat pureksia annettua infoa.
ellauri063.html on line 598: – Perusteluiden ja toiminnan tulee olla mahdollisimman helposti arkijärjellä pääteltyä. Viestiä valmisteltaessa kannattaa käydä läpi sanottavaansa lukien sitä kuin piru raamattua – pahimman mahdollisen vääristelijän silmin. Ja pohdittava vastauksia tällaisen(kin) kysymyksiin.
ellauri063.html on line 600: – Kriittisen kuulijan vinkkelistä pienikin ylimielisyys, alentuvuus ja ylhäältä tulleet käskyt / ohjeet ovat epäilyttäviä, ja niitä vastaan taistellaan. Vaikka henki menis. Eli norsunluutornista pois.
ellauri064.html on line 63: Dale Breckenridge Carnegie (24. marraskuuta 1888 – 1. marraskuuta 1955) oli yhdysvaltalainen kirjailija ja ihmissuhde- ja esiintymistaitojen kouluttaja. Carnegie kirjoitti lukuisia elämäntaito- ja itseopiskelukirjoja, joista tunnetuin lienee vuonna 1937 julkaistu Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa. How to stop worrying and start living. San Francisco taisi olla Home of the Golden Gate Worriers. Onx Dale joku ympyräsuun setä? Piippaskohan se? Jill Aldenin Uncle Chip oli sitten Tiku. Chippendalet oli muskelimasamiesyhtye joka sai nimensä samannäkösistä huonekaluista.
ellauri064.html on line 67: Welteislehre (auch Glazialkosmogonie oder kurz WEL) ist eine im Jahr 1913 veröffentlichte These des österreichischen Ingenieurs Hanns Hörbiger (1860–1931), nach der die meisten Körper des Weltalls aus Eis oder Metall bestehen. Im Sonnensystem sei die Erde der einzige Himmelskörper, für den dies nicht gelte; auch der Mond bestehe hingegen großteils aus Eis. Die Welteislehre widerspricht grundlegenden, auch zur Zeit Hörbigers schon lange bekannten astronomischen und physikalischen Erkenntnissen und wird heute allgemein als nachweislich falsch zurückgewiesen.
ellauri064.html on line 77: Walter Benjamin was a radically innovative cultural theorist and a German Jewish Marxist, securing refuge in France in 1933. Following the 1940 Nazi invasion he fled France, bound for the USA. However, on the mountainous approach to the French–Spanish border he realised dictator Franco had suddenly blocked transit. Benjamin was in ill health and struggling to carry a briefcase with a heavy manuscript, which he declared more precious than his life. Sadly, he completed suicide: there was family history on his father's side.
ellauri064.html on line 102: Arthur Koestler (unk. Kösztler Artúr; 5. syyskuuta 1905 Budapest – 3. maaliskuuta 1983 Lontoo) oli unkarilaissyntyinen toimittaja, kirjailija, historioitsija ja tutkija, joka sai myöhemmin Britannian kansalaisuuden. Kösztler liittyi Saksan kommunistiseen puolueeseen 1931, mutta puhdistettiin syystä puolueesta 1938. Hän asui pääasiassa Lontoossa ja työskenteli kirjailijana ja luennoitsijana. Kesäkuussa 1950 hän piti puheen antikommunististen intellektuellien tilaisuudessa Berliinissä, mikä johti Congress for Cultural Freedomin perustamiseen. Myöhemmin hän kiinnostui paranormaaleista ilmiöistä ja tutki muun muassa levitaatiota ja telepatiaa. Vuonna 1983 hän teki itsemurhan kolmannen vaimonsa Cynthian kanssa sairastettuaan parkinsonin tautia ja leukemiaa. Testamentissaan hän määräsi varansa käytettäväksi parapsykologian professuurin (engl. Koestler Chair of Parapsychology) perustamiseen Edinburghin yliopistoon. Täys pelle siis.
ellauri064.html on line 106: Spätestens seit dem Untergang des Realsozialismus denkt heute kaum noch jemand an solche Lokomotiven. Die Vorstellung einer besseren Zukunft mag in der Ideologie des Neoliberalismus noch einigen präsent sein, etwa der Wunschtraum eines Kapitalismus, der irgendwann keine Diskriminierungen mehr kennen wird – den meisten Linken dürfte die Hoffnung aber erst einmal abhandengekommen sein.
ellauri064.html on line 112: Konstruktive, kreative Köpfe sollen es richten: Ein paar Erfindungen hier, ein paar schlaue Ideen da – so kann das Ende der Menschheit vielleicht doch noch verhindert werden. Doch auch Tausende Hackathons werden nicht helfen, wenn die gesellschaftlichen und ökonomischen Ursachen des Klimawandels unangetastet bleiben, also die kapitalistische Produktionsweise, die dem Profit grundsätzlich den höchsten Stellenwert einräumt, nicht beendet wird.
ellauri064.html on line 142: Yli-Juonikkaalla on viehättävä tapa vaihtaa rekisteriä pienillä yksityiskohdilla, ikään kuin huomaamatta outouttaa ympäristöään. Proosan perustaso on lähellä Veijo Meren kaltaisen modernistin tarkkoihin havaintoihin ja yllättäviin rinnastuksiin perustuvaa tyyliä, mutta esikielellinen, alitajuinen tyhjiö väijyy arkisen rekisterin alla ja pulppuilee välillä esiin.” – Vesa Rantama, onkiliero.
ellauri064.html on line 169: Fredrik Granatenhjelm (alk. Granatenhielm; 1. toukokuuta 1708 Odensjö, Barnaps, Smoolanti – 13. joulukuuta 1784 Helsinki) oli ruotsalaissyntyinen majuri, joka palveli Viaporin varuskunnassa. Hän oli filantrooppi, ja harrasti ”puhdasta elämää” ja hyväntekeväisyyttä. Hänen hautansa, niin sanottu vapaamuurarin hauta, sijaitsee Helsingin Kaisaniemen puistossa.
ellauri064.html on line 186: Johann Wolfgang von Goethe hat den Brocken (der auch „Blocksberg“ genannt wird und im Faust den Hexentanzplatz in der Walpurgisnacht abgibt) dreimal bestiegen und wurde von seinem eigenen Brockengespenst erschreckt – der Name der Lichterscheinung soll auch auf Goethe zurückgehen.
ellauri064.html on line 255: Wir schämen uns für die fürchterlichen Ereignisse, die sich vor einem Jahrhundert in Namibia abgespielt haben.“ – Thilo von Trotha
ellauri064.html on line 262: Robert James Zdarsky (June 3, 1950 – March 30, 2015), better known by his stage name Robert Z´Dar, was an American character actor and film producer, best known for his role as officer Matt Cordell in the cult horror film Maniac Cop and its two sequels. Never heard. Kärsi kerubismista (leukavuudesta). Rokonarpiset ihmiset on nykyään yleensä kärsineet pahasta aknesta.
ellauri064.html on line 264: Gustaf Wrede af Elimä eli Parkanon parooni (13. huhtikuuta 1853 Vaasa – 23. lokakuuta 1939 Tenhola) oli Parkanossa asunut kansanomainen aatelismies ja originelli, joka toimi Parkanon hoitoalueen metsänhoitajana 1893–1918 ja asui eläkkeellä ollessaankin Parkanossa. Hänet tunnettiin 1920–1930-luvuilla suojeluskunta-aktiivina.
ellauri064.html on line 323: Minuun on politiikassa voinut aina luottaa, sillä aidosti rehellinen on aina rehellinen – vaikka omaksi vahingokseen.
ellauri064.html on line 329: Hirvisaari is a former train driver, educated at the Helsinki Pasila engine drivers' school in 1980–1982. He was admitted to University of Helsinki in 1999 to study theology, and is still registered as an undergraduate student. Hirvisaari undertook his military national service in the Kymi Anti-Aircraft Battalion in 1979–1980 in the city of Kouvola.
ellauri064.html on line 331: During his 2011 election campaign Hirvisaari was critical of the immigration policies in Finland ("Maahanmuutto hallintaan! – Immigration under control!), and supported national sovereignty ("Riittää, että kansalaiset ovat sitä mieltä – muita perusteluja ei tarvita." – "It is enough that the citizens are of that opinion – no other arguments are needed.") as well as Finland generally as a country ("Suomen kieli – Suomen mieli – Suomen luonto – Suomen lippu" – "Finnish language – Finnish mindset – Finnish nature – Finnish flag"). In July 2011 Hirvisaari stated that the killings in Oslo on 22 July 2011, by right-wing extremist Anders Behring Breivik (Fjotolf Hansen), were a side-effect of Norway's immigration policies.
ellauri064.html on line 385: Yrjö von Grönhagen (3 October 1911 in Saint Petersburg – 17 October 2003 in Helsinki[1]) was a Finnish nobleman and anthropologist. He is best known on his 1930s work at the Nazi pseudoscientific institute Ahnenerbe.
ellauri064.html on line 411: Unto Johannes Vartiovaara (24. kesäkuuta 1904 Salla – 4. tammikuuta 1999 Helsinki) oli Kerttu Huttusen mies, suomalainen mikrobiologi. Niillä oli mökki mantereella Kehvolla Pikkoa vastapäätä. Alle saan tuhannen ei myyvä. Hän oli Helsingin yliopiston ylimääräinen professori 1940–1948, professori vuodesta 1948 sekä maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani 1957–1963. Hän oli Suomen ensimmäisen ei-lääketieteellisen mikrobiologian oppituolin haltija, mikrobiologian laitoksen ja opetuksen perustaja. Hän työskenteli Viikin kampuksen syntymisen puolesta ja toimi sen rakennustoimikunnan puheenjohtajana.
ellauri064.html on line 415: Eino Rafael (17. huhtikuuta 1885 Anjala – 14. joulukuuta 1967) oli suomalainen metsänhoitaja ja kirjailija. Wartiovaara toimi myös saarnamiehenä Maria Åkerblomin johtamassa herätysliikkeessä ja hän oli liikkeen toinen johtaja Åkerblomin rinnalla.
ellauri064.html on line 440: Satanotalmudisti. Pelkkä satanisti on urbaanin sanakirjan mukaan saatanan palvoja. Pelkkä talmudisti on jutkupentujen käsikirjan Talmudin asiantuntija. Mut mikä on niiden hybridi? Joku hämärä kirja löytyy googlesta nimeltä Satanic Talmud: The most evil text ever written by human hands Paperback – February 25, 2013, kirjoittaja joku vielä hämärämpi L.P.Strangecraft. Se näyttää eziskelevän kristittyjä vituttavia kohtia Talmudista. Niitä löytyy, on jutkujakin mahtanut ottaa päähän kristittyjen touhutus, kuten kääntäen. Jeesuxen suuhunkin on pantu koko joukko jutkuja halventavia läppiä. So far so good, mut vastaako tää kysymyxeen? Ei ihan. Vähän kuitenkin luulen et tää on äärioikislaisten haukku muille kuin omille pojille. Ellei sitten justiinsa vastoin päin. Kuk näistä hihhuleista selvän ottaa.
ellauri064.html on line 477: Roope Scrooge Ankka (ent. MacAnkka) (12. toukokuuta 1887, Glasgow – 21. tammikuuta 2007, Ankkalinna) oli maailman rikkain henkilö ja Life-lehden listan mukaan Maailman historian suurituloisin, joka ei urallaan tehnyt lahjoituksia (paitsi Yhdysvaltain asevarustamolle). Hän oli myös yksi maailman iäkkäimmistä henkilöistä sekä vanhin elossa ollut sotanorsu ja Hitler. Vuoteen 2020 mennessä hän olisi ollut maailman vanhin ankka. Eikä siinä kaikki! Yhdysvaltalaiset ja englantilaiset tiedemiehet ovat löytäneet 425 miljoonaa vuotta vanhan fossiilin, jolla on maailman vanhin penis. Tälle 5 millimetriä pitkälle oliolle on annettu nimeksi Colymbosathon ecplecticos, joka tarkoittaa ällistyttävää uiveloa, jolla on suuri penis.
ellauri064.html on line 493: Vaikka liike sanoo peräänkuuluttavansa väkivallatonta kansalaisvastarintaa, niin vihreän politiikan kriitikkona tunnettu lääketieteen tohtori ja epidemiologian dosentti Mikko Paunio huomioi äsken hänen FB-seinällään (kenen? Hemmetti opettele suomea): ”Tietääköhän Antti Rinne, että Greta on sitoutunut Extinction Rebellionin (XR) tavoitteisiin, joihin kuuluu mobilisoida 3,5 % väestöstä ja muuttaa yhteiskuntajärjestys näiden ihmisten avulla. XR kertoo olevansa sitoutunut väkivallattomuuteen, mutta miten 3,5 %:lla voidaan yhteiskuntajärjestys muuttaa ilman väkivaltaa?” Paunio julkaisee muuten lokakuun lopussa humorisesti nimetyn uuden kirjansa Hourulan väen ilmastovallankumous, johon sain kunnian jakaa hieman myös omaa tietämystäni. Annoin Mikolle ilmaisen näytteen omasta eskatologisesta kirjastani Joka ei ollut saapa kuninkaan arvoa – Antikristus paljastettu? ja hän kertoi lisänneen kirjani 10. luvun innoittamana jotain oman kirjansa esipuheeseen (Mikon kirjan voit ennakkotilata täältä ja oman kirjani voit tilata täältä).
ellauri064.html on line 501: Totta kai planeetan ja tulevien sukupolvien julkisen terveyden kannalta olisi parempi, että pääsemme ajan myötä eroon fossiilisista polttoaineista ja siirtyisimme puhtaaseen ja päästöttömään energiatalouteen. Mutta tällaiseen tavoitteeseen päästään vain teknologian ja kapitalismin myötä, ei poliittisen vallankumouksen. Kun teknologisten innovaatioiden tuoma edistys tekee uusiutuvista energiamuodoista yhä edullisempia, kannattavampia ja toimivampia ratkaisuja – nykyään ne eivät sitä ole -, niin vapaa markkinatalous johtaa automaattisesti sen yleistymiseen yhä useamman kuluttajan käyttöön. Radikaalien luonnonsuojelijoiden menetelmät ovat täysin päinvastaisia. Heille kapitalismi ja teknologia ei ole osa ratkaisua vaan osa ongelmaa (kuin myös kristinusko, joka 1. Moos. 1:28:n kautta edisti lännen teollista ja teknologista vallankumousta). Greta Thunberg itse heijasti tätä radikaalien luonnonsuojelijoiden teknopessimististä ja talouskasvulle vihamielistä ajatusmaailmaa hänen teatraalisessa ja vihaisessa puheessaan YK:ssa, kun hän sanoi:
ellauri065.html on line 49: Arttu Wiskarin laulussa Mökkitie mainitaan Evitskog seuraavasti: ”– – Kesä loppui, ja mulle kerrottiin / ei tule enää reissuja Evitskogiin – –”. Wiskari on kuitenkin kertonut, ettei hänellä eikä hänen perheellään ole ollut mökkiä Evitskogissa.
ellauri065.html on line 57: Evitskogissa on leimahtanut kova kiista suunnitelmista, jossa maanomistaja haluaa korottaa alavaa peltoa rakennustyömailta tuoduilla maa-aineksilla. Paikka on monille ohikulkijoillekin ja erityisesti lintuharrastajille tuttu Evitskogissa Kivenlahti-Virkkala -maantien varrella. Tulva-aikoihin vesi nousee pellolle ja syys-ja kevätmuuton aikana alueella on sankkanaan muuttolintuja. Alueen maanomistajalla on pari vuotta ollut suunnitelmissa rahdata laajalle alueelle maamassoja ja korottaa peltoa muutamalla metrillä. Hankkeessa on puhuttu erittäin suurista määristä maa-aineista, jota tuotaisiin peltoaukealle jopa 700.000 - 800.000 kuutiometriä. Parin viime vuoden aikana on Kirkkonummella ollut esillä ainakin kolme isoa maakaatopaikkahanketta. Niissä on haettu lupaa noin 120.000 - 430.000 kuution läjitysmäärille. (Lue hankkeista, linkit jutun lopussa) Evitskogin hankkeessa ei ole käytetty maankaatopaikka-termiä, vaan puhuttu pellonkorotuksesta. Kunnalta on tiedusteltu noin vuosi sitten, tarvitaanko hankkeelle ympäristölupa. Tuolloin kunnan ympäristöyksikkö on lausunnossaan todennut, ettei ympäristölupaa tarvita. Lausunnossa todetaan, että paikalle tuotavien maa-aineisten on oltava puhtaita ja ennen toiminnan aloittamista alueen halki kulkevan Törnesintien tieoikeuden haltijoiden on hyväksyttävä hanke. Tiekunta on lähestynyt kuntaa valituskirjelmällä, jossa suhtaudutaan hankkeeseen kielteisesti. Asia tulee kevään mittaan ympäristölautakunnan käsittelyyn. Peltoaukean poikki on aloitettu tien parantaminen. Tie johtaa alueen omistajan kesäasunnolle. Kirkkonummen ympäristöyhdistys on nostanut hankkeen esille ja väittää, että kyseessä on maankaatopaikka, jota valmistellaan tien korjaamisella. Ympäristöyhdistys pyytää Etelä-Suomen aluehallintovirastoa (Avi) tutkimaan, valmistellaanko kosteikolle ja peltoaukealle laitonta maankaatopaikkaa. Yhdistys on myös tehnyt kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle Kirkkonummen ympäristöpäällikön toiminnasta. Valitusta ei ympäristöyhdistyksen mukaan voi hankkeesta tehdä, koska mitään virallista päätöstä ei ole hankkeen tiimoilta olemassa. Kunnan ympäristöyksikössä on tulkittu vuosi sitten hanketta pellonparannuksena, kuten sitä on maaomistajakin kutsunut. Ympäristöyksikössä on vedottu siihen, että lain mukaan pellonparannukseen ei tarvitse ympäristölain mukaista lupaa toisin kuin, jos lupaa haetaan maankaatopaikalle. Peltoa saa korottaa kunnan ympäristöyksikön mukaan melko vapaasti, jos maanläjityksellä on jokin tarkoitus eli pellon saaminen viljelyn kannalta parempaan kuntoon. Kysessä oleva alue ei ole suojeltu. Alue on virallisesti peltoa, joka on oikeutettu myös maataloustukiin. Tällaisia maankaatopaikkahankkeita on ollut vireillä:> Avolouhos halutaan täyttää ja > perustaa maankaatopaikka − > louhittua kiveä löytyy maailman > suurkaupungeista (Viisykkönen > 20.8.2018) Isoa maankaatopaikkaa > ei tule Porkkalanniemelle – hanke > tyssäsi paikalliseen > vastustukseen, rekkarallia > pelättiin (Viisykkönen 13.9.2017)> Kirkkonummen kunta hylkäsi lupa-anomuksen maankaatopaikalle Kylmälässä äänestyksen jälkeen (Viisykkönen
ellauri065.html on line 135: Keski-Euroopan alueelle asettui useita germaanisia heimoja, itään useat erilaiset länslaavilaiset heimot asuivat suurimman osan nykyisen Puolan alueesta 6. vuosisadalta. Duke Mieszko I ja polaanit, hänen linnake Gniezno area eri naapuri heimot toisella puoliskolla 10. vuosisadalla, joka muodostaa ensimmäisen Puolan valtion ja hänestä tuli ensimmäinen historiallisesti kirjattu Piast Duke. Hänen valtakuntansa rajasi Saksan valtiota, ja valvonta rajamailla siirtyisi edestakaisin kahden politiikan välillä tulevina vuosisatoina. Mieszko poika ja seuraaja, Duke Bolesław minä Chrobry, kun 1018 rauhansopimuksen Bautzenin laajeni eteläosassa valtakunnan, mutta menettäneet kontrollin mailla Länsi Pommerin on Itämeren rannikolla. Pakanallisten kapinoiden ja böömiläisen hyökkäyksen jälkeen 1030-luvulla herttua Casimir I Palauttaja (hallitsi 1040-1058) yhdisti jälleen suurimman osan entisestä Piast-alueesta, mukaan lukien Sleesia ja Lubuszin maa keskimmäisen Oderjoen molemmin puolin, mutta ilman Länsi-Pommeria, josta tuli jälleen osa Puolan valtiota Bolesław III Wrymouthin johdolla vuosina 1116–1121, jolloin jalo Griffinsin talo perusti Pommerin herttuakunnan. Bolesławin kuoltua vuonna 1138 Puola oli lähes 200 vuoden ajan pirstoutunut, ja sitä hallitsivat Bolesławin pojat ja heidän seuraajansa, jotka olivat usein ristiriidassa keskenään. Puolan kuninkaaksi vuonna 1320 kruunattu Władysław I Kyynärpäätanko saavutti osittaisen yhdistymisen, vaikka Sleesian ja Masovian herttuakunnat pysyivät itsenäisinä Piast-tiloina.
ellauri065.html on line 147: Allekirjoittamalla Helsingin päätösasiakirjan vuonna 1975 sekä Länsi-Saksa että Itä-Saksa tunnustivat sodanjälkeisen Euroopan nykyiset rajat, mukaan lukien Oder-Neisse-linja, päteviksi kansainvälisessä oikeudessa. Vuonna 1990 osana Saksan jälleenyhdistämistä Länsi-Saksa hyväksyi Saksan osalta lopullista ratkaisua koskevan sopimuksen lausekkeet, joissa Saksa luopui kaikista vaatimuksista alueelle, joka sijaitsee Oder – Neisse-linjan itäpuolella. Saksan tunnustamista Oder-Neisse-linja rajalle se on vahvistettu uudelleen yhdistynyt Saksa on Saksan ja Puolan rajalla sopimuksen 14. marraskuuta 1990; ja kumoamalla Saksan liittotasavallan peruslain 23 §, jonka mukaan liittotasavallan ulkopuolella olevat Saksan osavaltiot voivat aiemmin hakea maahantuloa.
ellauri065.html on line 167: Kahden maailmansodan välisenä aikana monet Saksassa väittivät, että vuosina 1919–1922 Puolalle luovutettu alue olisi palautettava Saksaan. Tämä väite oli yksi perusteluista Saksan hyökkäykselle Puolaan vuonna 1939, mikä ilmoitti toisen maailmansodan alkamiselle. Kolmas valtakunta liitti entiset Saksan maat, käsittäen " Puolan käytävän ", Länsi-Preussin, Posenin maakunnan ja osia Itä- Ylä-Sleesiaa. Valtuusto on Danzigin vapaakaupunki äänesti tulla osaksi Saksan jälleen, vaikka puolalaisia ja juutalaisia riistettiin äänioikeuttaan ja kaikki muut kuin natsien puolueiden kiellettiin. Vuonna 1919 menetettyjen alueiden ottamisen lisäksi Saksa otti myös lisää maata, joka ei ollut koskaan ollut saksalainen. Adolf Hitlerin kahdessa asetuksessa (8. lokakuuta ja 12. lokakuuta 1939) jaetut Puolan alueet jaettiin hallinnollisiin yksiköihin: Reichsgau Wartheland (alun perin Reichsgau Posen), johon kuului koko Poznańin voivodikunta, suurin osa Łódźin voivodikunnasta, viisi Pommerin voivodikunnan lääniä ja yksi Warszawan voivodikunnan lääni ; Reichsgau Danzig-Länsi-Preussit (alun perin Reichsgau Länsi-Preussit), joka koostui jäljellä olevasta Pommerin voivodikunnan alueesta ja Danzigin vapaakaupungista ; Ciechanówin alue ( Regierungsbezirk Zichenau), joka koostuu viidestä Warszawan voivodikunnan pohjoisesta läänistä ( Płock, Płońsk, Sierpc, Ciechanów ja Mława ), josta tuli osa Itä-Preussia; Katowicen alue (Regierungsbezirk Kattowitz) tai Itä-Ylä-Sleesia ( Ost-Oberschlesien ), johon kuului Sosnowiecin, Będzinin, Chrzanówin ja Zawiercien läänit sekä osat Olkuszin ja Żywiecin läänistä. Näiden alueiden pinta-ala oli 94.000 km 2 ja asukasluku 10.000.000 ihmistä. Liittyneet Puolan alueet olivat koko sodan ajan Saksan kolonisaation alaisia. Itse Saksasta tulleiden uudisasukkaiden puuttuessa siirtolaiset olivat pääasiassa etnisiä saksalaisia, jotka siirrettiin muualta Itä-Euroopasta. Nämä etniset saksalaiset uudelleensijoitettiin koteihin, joista puolalaiset oli karkotettu. Loput Puolan alueesta liittyi Neuvostoliittoon (ks. Molotov – Ribbentrop -sopimus ) tai tehtiin Saksan hallitsemalle valtionhallinnon miehitysvyöhykkeelle. Sen jälkeen, kun Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941 alueella Białystokin, johon kuului Białystok, Bielsk Podlaski, Grajewo, Łomża, Sokółka, Volkovysk, ja Grodno läänien oli "kiinni" (ei sisällytetty) Itä-Preussi, kun taas Itä Galicia ( District of Galicia ), johon sisältyi kaupungit Lwów, Stanisławów ja Tarnopol tehtiin osa julkisyhteisöjen.
ellauri065.html on line 228: Finding himself out of work after film school in 1976, Ferrara directed a pornographic film, 9 Lives of a Wet Pussy, using a pseudonym. Starring with his then-girlfriend, he recalled having to step in front of the camera for one scene to perform in a hardcore sex scene: "It's bad enough paying a guy $200 to fuck your girlfriend, then he can't get it up." Ferrara lives in Rome, Italy. He moved there following the 9/11 attacks because it was easier for him to find financing for his movies in Europe. Ferrara descibes himself as a Buddhist. Because Jesus was a living man, and so were Buddha and Muhammad. These three guys changed the fucking world, with their passion and love of other human beings. All these guys had was their word, and they came from fucking nowhere. I’m not saying Nazareth is nowhere – I’m sure Jesus came from a very cool neighbourhood. Ferrara shows his love for other human beings by making films with a lot of FUCK! FUCK! and KILL! KILL! in them. His love of money is no match for his love of his neighbor primates.
ellauri065.html on line 420: Intertextuaalisia viittauksia on runsaasti, ja ovelaa on, että jotkin teoksessa olevat alaviitteet ovat nähtävästi oikeita teoksia, toiset taas fiktiivisiä. Paljon viittauksia meni varmasti ohi, mutta joistakin sain kiinni – esimerkiksi Harald Birger Olauseniin (joka nimikirjaimet muodostavat hauskasti lyhenteen HBO) liittyvä kohta olisi tullut varmasti ohitettua olankohautuksella, ellen olisi sattunut henkilöön ja hänen tuotantoonsa törmäämään poliisin urallani. Sexuaalisia vihjauxia oli niuhosti. Siitä miinusta.
ellauri065.html on line 426: Kun olin lukenut parisen viikkoa Jaakko Yli-Juonikkaan melkein 670-sivuista romaania Jatkosota-extra, kirjoitin Twitterissä puuskahduksen: "Jatkosota-extran ylittää työläydessään tämän vuoden luetuista kirjoista vain Alastalon salissa. Tämän totean luettuani kirjaa pari viikkoa ja edettyäni noin kolmanneksen. Ei se missään nimessä kehno ole, vaan haisee todella." Sain kommentteja, joiden perusteella muut olivat intoutuneet kirjan parissa suorastaan hysteeriseen/uppoutuneeseen lukutapaan, se oli osoittautunut heille varsinaiseksi pageturneriksi. Teki mieli raivota Timo Airaxiselle: "miksi kaikki muut kokevat tämän vetäväksi ja minulle tämä on taapertamista upottavassa suossa niin että saapas jää vähän väliä jumiin". Kun olin tutkiskellut itseäni noiden parin viikon ajalta, totesin, että ne olivat olleet koko syksyn stressaavimmat ja ahdistavimmat viikot – olin tämän ohelle ottanut luettavaksi pitkästä aikaa lasten- ja nuortenkirjallisuutta, jotta maailmassa tuntuisi olevan myös jotakin selkeää ja toiveikasta. Päädyin siis vahvasti siihen näkemykseen, että vika oli lukemisajankohtani ongelmallisuudessa enemmän kuin kirjassa. Ja tuon ensimmäisen kolmanneksen jälkeen se lähtikin vetämään. Ehkä avautuminen aiheesta auttoi? Tai sitten se, että vietin kirjan parissa pidempiä pätkiä kuin aikaisemmin. Eräs kirjan lukija kommentoi, että sen parissa pysymistä edesauttoi juuri lukeminen pitkään kerralla, ja tauon jälkeen aloittaminen oli ollut hankalaa. Se oli varmasti muodostunut ongelmaksi minulle – luin alkuun kirjaa pienissä pätkissä ja välillä muuta.
ellauri065.html on line 468: Tere Sammallahti: (s. 1981) suomalainen insinööri, poliitikko ja tubettaja. Sammallahti valittiin varavaltuutetuksi Espoon kaupunginvaltuustoon vuoden 2017 kuntavaaleissa. 12. elokuuta 2019 alkaen Sammallahti on toiminut ajatuspaja Liberan sisältöjohtajana. Säälixi käy Pekka Sammallahtea. Sammallahdella on kaksi lasta ensimmäisestä avioliitostaan (1968–1982). Tähän paskiaiseen se taisi loppua. No paskiainen oli Pekka itsekin, sammaskielitieteilijä.
ellauri065.html on line 473: Hasan-i Sabbāh eli al-Hasan ibn as-Sabbāh (1034 Qom, Persia – 1124) oli šiialaisen salamurhaajalahkon perustaja. Lahkolaiset tunnetaan nimellä assassiinit. Hänestä käytetään myös nimitystä "vanhus vuorella".
ellauri065.html on line 502: AUNIOIDA, aunikoida, ainikoita usw. 'skizzieren, modellieren, grob behauen'. *auni- /*aini– urgerm. "afnjan-/"abnjan- ... Murresana Loimaalta, vanhempien käyttämä. Synonyymi: kuusailla.
ellauri065.html on line 555: - Tuuha sieki vaa peremmäl! Mie paan siul teeveen lämpiimää. Ensin hän oletti sotilaspalvelijan lähtevän hakemaan vanhaa hitaasti käynnistyvää Salora-televisiota. Kun sotilaspalvelija sitten palasi saliin kantaen tarjottimella samovaaria, kermanekkaa ja kuppeja, Lampião oivalsi palvelijan tarkoittaneen teevettä. Kielimuuri oli taas tukkinut keskusteluyhteyden. Tästähän beatlestukkainen nilkki oli juuri varoittanut. Erimielisyydet johtuvat kielitaidon puutteesta. Lukekaa kapustaa!
Lahtarisika Hannu tajusi että sotilaspalvelija oli kuin nuorennettu uusintapainos Antero Rokasta, rammasta kulkurista joka 1940-luvun alussa kylvi kauhua itärajalla. Rintamalla oli tapahtunut 2 hyvin raakaa sexuaalirikosta. Miesten antamat tuntomerkit sopivat täydellisesti Rokkaan. Ylen sankea priha. Juanikas virtaheponen ei pidä Väpistä, se on huomattu jo ennenkin. No aika paskahan se olikin miehexeen. Sekin oli.
25.10.2015 Viljam Pylkäs (28. helmikuuta 1912 Valkjärvi – 6. helmikuuta 1999 Lempäälä) oli suomalainen maanviljelijä, joka oli Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas esiintyvän sotilassankari Antero Rokan esikuva. Tämä käy ilmi Väinö Linnan Pylkkäälle lähettämästä kirjeestä. (Ote Väinö Linnan kirjeestä Viljam Pylkkäälle, päivätty Tampereella 23. toukokuuta 1955)
Viljam Pylkäs sai elää pitkän elämän. Hänet siunattiin haudan lepoon helmikuussa 1999 kunnioitettuna sotaveteraanina. Siitä tilanteesta ei Valkjärveltä kotoisin oleva suppliikkimies enää osannut luistella ulos. Juanikas virtaheponen ei pidä itäsuomalaisista. Väpi oli kyllä hämäläinen, Urjalan poikia, sankarien syntysijoilta. Jostain syystä Pylkästä ei mainita Quoran suurten suomalaisten badassien listalla. Siellä on Lauri Törni, se yx leukapuoli tarkkampuja, Mannerheim ja Lalli. Lälli kooros puuttuu myös. Er. epm.
Sodan jälkeen osakuntatoiminta ja menstruaatiomeikkailuperinne virisivät uudelleen, ja monista nuorukaisista raskausarvet ovat yhä tavoittelemisen arvoisia. Lue lisää, mut älä History.netin sivuilta, ne on säälittäviä.
ellauri066.html on line 38: Vallankumousta ei tullut, mutta yhteiskunta ja yliopisto kyllä muuttuivat. Moni aktivisteista ja radikaaleista on edennyt tieteenalansa huipulle kansainvälisiin tehtäviin, professoreiksi, kansanedustajiksi ja jopa yritysmaailman johtopaikoille. Minusta tuli vain tällänen olkihattuinen kääntäjä. Tutkintojärjestelmä uudistui. Muistan itsekin olleeni mukana filosofisten ja yhteiskuntatieteellisten tutkintojen uudistamistoimikunnan (FYTT) jossakin alajaoksessa pohtimassa taideaineiden tutkintorakennetta. Opintotukeen vaadittiin ja lopulta myös saatiin muutoksia (yhdessä vaiheessa vaadittiin tuhannen markan opintorahaa kaikille, ja sisäpiirin iskulause kuului: ”tonni käteen – känni toteen”). Laitoshallintoonkin saatiin opiskelijaedustus, monen myllerryksen ja takapakin saattelemana tosin. Yliopistohistorian alaviitteeksi jäänee se, kun Helsingin yliopiston päärakennuksen suuri juhlasali täysin organisoidusti ja ilmeisesti ensimmäistä kertaa laitoksen historiassa vallattiin 4. marraskuuta 1976 ja siellä pidettiin puheita läpi yön. Yliopiston johto teki viisaan valinnan eikä kutsunut poliisia tyhjentämään rakennusta, eivätkä valtaajatkaan asettuneet haittamaan yliopiston normaaleja toimintoja – vahtimestariparkojen työvuoroja tietysti lukuun ottamatta.
ellauri066.html on line 40: Opiskeluko? Elettiin aikaa, jolloin ”ikuinen opiskelija” oli vielä legitiimi käsite (”elinikäinen oppiminen” keksittiin myöhemmin). Etenkin humanistisilla ja valtiotieteellisillä aloilla opiskelu muodosti vain yhden osan ammattiin valmistumista – ammattiin, jota monissa tapauksissa ei ollut olemassakaan, ellei sitä itse luonut. Kaikenlaisesta näennäisesti tuottamattomasta touhuamisesta oli se hyöty, että opittiin elämää, ei koulua varten. Itse päädyin opiskelijajärjestöjen ja osakuntatoiminnan myötä aluksi journalismin saralle, olihan yksi aineistanikin tiedotusoppi. Taidehistoriaa ja Suomen historiaa apuna käyttäen sain ansiotöiden ohessa vähitellen aikaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon, ja rakkaus kirjallisuuteen vei minut lopulta varsinaisen elämäntyöni kääntämisen pariin. Vanhoja kalenterimerkintöjä selaillessani saatan harvakseltaan törmätä lakoniseen, mutta paljon puhuvaan lausahdukseen: ”Koko ilta kotona.”
ellauri066.html on line 59: Einari Arvid Vuorela (17. elokuuta 1889 Keuruu – 10. heinäkuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja prosaisti. Filosofian kunniatohtorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1969. Vuorela syntyi Keuruun Jukojärvellä perheeseen, jossa oli kymmenen lasta ja aloitti opintonsa Multialla. Hänen vanhempansa olivat rakennusmestarit Aapeli Vuorela ja Kristiina Ryöppylä. Vuorelan puoliso vuodesta 1939 oli kirjailija Laura Soinne. Vuorela valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista 1914. Hän toimi liikeapulaisena ja myymälänhoitajana 1903–1909 ja kansakoulunopettajana Töysässä 1914–1920, Jyväskylässä 1922–1923 ja myöhemmin Multialla.
ellauri066.html on line 157: Vuonna 1939 kriitikko Anna-Maria Tallgren (1886– 1949) sai ylipuhuttua Hellaakosken kokoamaan Valitut runonsa. Yleisesti ajateltiin, että Hellaakosken runoilijan ura oli jo päättynyt. Hellaakoski ajatteli itsekin ”hymähtäen", että tuli sentään kelvollinen hautakivi elävälle ruumiille. "Olin mykkä raato mykässä purkissa." (Hellaakoski 1964, 75)
ellauri066.html on line 185: Lokaan vetäminen oli eurooppalaisten modernistien leipälaji, mutta siinäkin joukossa 23-vuotias Hellaakoski osoittautui eturivin rienaajaksi. Tämän vimmaisen suorituksensa modernismin esitaistelijana jo vuonna 1916 keski-ikäinen Hellaakoski – ilmeisesti häveliäisyyttään – piilotti 1940-luvulla.
ellauri066.html on line 198: Sukelsi Aleksis Kiven tuotantoon eroksen kautta, Mustapään Lindblandiin (sic) etu- ja Kailakseen takakautta? No ei vaitiskaan, Väiski oli Aaron lanko, Haavio ja Kailas sen frendejä. Yhdessä setämiehet dissas nenäkkäitä tuijunkantajia. Ne oli liian vasemmistolaisia, Kati Vala ainakin. Avioliitosta Lempi "Alinna" Aaltosen kanssa syntyi kaksi lasta, Katri ja Eero Antti (1929–2019), josta tuli hermo- ja mielitauteihin erikoistunut lääkäri. No wonder.
ellauri066.html on line 266: – Suosittelen lämpimästi että katsotte Areenasta. On suorastaan upea ja siitä selviää mitä meidän on tehtävä juuri nyt!
ellauri066.html on line 272: – Enpä ole sitten 70- ja 80-luvun Ylen Moskovan kirjeenvaihtajien nähnyt asenteellisempaa juttua kuin juuri päättynyt Suomalaiset ikimetsät -ohjelma. Perkele! Todellinen rimanalitus, rähähti karkeasti Esa Härmälä ja osoitti fäkkiä Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilalle. Vatkaa tätä munaa horo!
ellauri066.html on line 364: Even without substituting the remaining parameters d and c1, it is clear that Pynchon’s Second Equation resembles – and in fact is – the equation of moments that the Peenemünde physicists and engineers used to calculate and control the angular motion (yaw) of the V-2 rocket.
ellauri066.html on line 378: Ivan Petrovitš Pavlov (ven. Иван Петрович Павлов, 26. syyskuuta (J: 14. syyskuuta) 1849 Rjazan – 27. helmikuuta 1936 Leningrad) oli venäläinen fysiologian tutkija, joka tunnetaan erityisesti koirakokeista. Pavlov lähetettiin maata kiertävälle radalle ahtaassa kapselissa 1953. Tähtäys epäonnistui ja Pavlov kiertää tiettävästi tällä haavaa Plutoa. Pluto haukkuu sille raivokkaasti. Mikki huutaa kimakalla äänellä: Pluto! Olet oikea pelle! Pattitilanne.
ellauri066.html on line 389: Richard Halliburton (s. 9. tammikuuta 1900 – katosi 24. maaliskuuta 1939) oli amerikkalainen lehtimies ja maailmankulkuri. Luonteeltaan hän oli kuuluisan huoleton hetkessä eläjä ja hedonisti, eräänlainen uuden ajan epikurolainen. Halliburton kirjoitti useitakin matkakirjoja; niistä on suomennettu ainakin Ruhtinaallinen retki romantiikan maille ja Lentävä matto.
ellauri066.html on line 393: Office of Strategic Services (OSS) oli vuosina 1942–1945 toiminut, CIA:ta edeltänyt sotilastiedusteluun keskittynyt Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu.
ellauri066.html on line 399: Karmeita paljastuksia Ihmemaa Oz -kulisseista – lyhytkasvuiset näyttelijät ahdistelivat Judy Garlandia.
ellauri066.html on line 400: – He tekivät Judyn elämästä kuvauspaikalla sietämätöntä. He laittoivat käsiään hänen mekkonsa alle. Miehet olivat 40-vuotiaita ja vanhempia, mutta kikkelit niillä oli liian lyhyet, Luft kirjoittaa. Eivät ylettyneet.
ellauri066.html on line 404:
ellauri066.html on line 408: – He olivat pieniä juoppoja. He vetivät pään täyteen joka ilta, Garland totesi haastattelussa.
ellauri066.html on line 516: The Book of Proverbs mentions an emotion similar to schadenfreude: "Rejoice not when thine enemy falleth, and let not thine heart be glad when he stumbleth: Lest the LORD see it, and it displease him, and he turn away his wrath from him." (Proverbs 24:17–18, King James Version). Jutkut on eteviä schadenfreudessa, kun ne on niin usein olleet häviäjiä. Esim The Bob Dylan 1965 song "Like a Rolling Stone" is an expression of schadenfreude in popular culture.[original research?]
ellauri066.html on line 554: 2.2.2 Attempted Extermination of the Pequot, 1636–1638
ellauri066.html on line 556: 2.2.4 French and Indian Wars, 1754–1763
ellauri066.html on line 773: Toinen aalto on nakertanut Ruotsin koronastrategin luotettavuutta – usko Anders Tegnellin linjaan hiipuu, ja hallitus käyttää nyt tiukkoja rajoituksia
ellauri066.html on line 780: – Ei ole todennäköistä, että tauti leviäisi laajasti Ruotsissa, Tegnell sanoo Aftonbladetissa.
ellauri066.html on line 784: – Minä uskon, että tämä on vaarallisuudeltaan ja kestoltaan tavallisen influenssan kaltainen, arvioi Tegnell Aftonbladetissa
ellauri066.html on line 788: – Ei ole mitään syytä huolestua koronaviruksesta tällaisilla matkoilla. Se ei ole levinnyt lainkaan esimerkiksi Alpeilla ja Etelä-Euroopassa, sanoo Tegnell Norrbottens Kurirenissa.
ellauri066.html on line 794: – Olemme keskustelleet matkan jälkeisestä seulonnasta mutta todenneet, ettei se ole tarpeellista. On tärkeää, ettemme käytä sairaanhoidon resursseja turhaan, huomauttaa Tegnell Aftonbladetissa.
ellauri066.html on line 800: – On syytä uskoa, että saavutamme tartuntahuipun, että olemme saavuttaneet sen, arvioi Tegnell Dagens Nyheterissä.
ellauri066.html on line 804: – Olin vähän liian optimistinen. En ollut ajatellut tai ymmärtänyt, että kestää joitakin päiviä, ennen kuin tapaukset näkyvät järjestelmissämme, myöntää Tegnell Aftonbladetissa.
ellauri066.html on line 808: – On turha kuvitella, että kokonainen maa voisi välttää tämän. Se ei onnistu, sen tiedämme taudista.
ellauri066.html on line 812: – Sitä ei voi motivoida tieteellisesti, hän sanoo Aftonbladetissa.
ellauri066.html on line 816: – Olen kuunnellut brittejä, ja he tekevät juuri kuten me teemme Ruotsissa. Nämä kaksi maata erottuvat, ainakin meidän mielestämme, siinä, että noudatamme vähän tieteellisempää linjaa. Tasapaino politiikan ja tieteen välillä on meillä vähän erilainen kuin monissa muissa maissa, hän sanoo Aftonbladetissa.
ellauri066.html on line 826: – Kyllä niin voi sanoa. Sairastuneiden ja kuolleiden määrät eivät ole uskomattoman suuria Ruotsissa, joten olemme onnistuneet osittain, mutta voisimme onnistua vielä paremmin.
ellauri066.html on line 832: – Muu maailma alkaa seurata Ruotsin mallia. Se antaa meille ruista ranteeseen, kun jatkamme.
ellauri066.html on line 838: – Kun kesä tulee, meillä voi olla jo niin suuri immuniteetti Ruotsissa, että ruotsalaiset turistit ovat turvallisempia kuin muut, Tegnell sanoi uutistoimisto TT:lle.
ellauri066.html on line 842: – Eli sen kokemuksen perusteella heidän [Pohjoismaiden] pitäisi estää omia asukkaitaan matkustamasta Ruotsiin.
ellauri066.html on line 848: – Uskomme eniten ryppäisiin siellä täällä, kuten nyt Jällivaarassa ja muualla maailmassa.
ellauri066.html on line 856: – Samaa strategiaa soveltamalla meillä on tuskin ollut uusia tartuntoja vanhustenhoidossa kolmen viime kuukauden aikana. Myös kuolemia on ollut hyvin vähän, joten strategiamme ja kuolonuhrien määrän välillä ei todellakaan ole läheistä yhteyttä. En sano, etteikö niiden välillä olisi jonkinlainen yhteys, mutta yhteys ei ole selvä.
ellauri066.html on line 860: – Emme todellakaan odottaneet sitä, suunnitelleet sitä tai toivoneet sitä. Jotakin on ilman muuta tehty väärin, mutta se ei tarkoita, että strategia itsessään oli väärä.
ellauri066.html on line 866: – Ei, tätä ei voi kutsua toiseksi aalloksi. Se on liioiteltua. Se on merkki siitä, että virus lisääntyy. Toinen aalto merkitsee jotakin suurempaa, joka koskettaa koko maata, kuten Italiassa ja Espanjassa. Meillä on kasvua Tukholmassa. Pidämme sitä silmällä ja suhtaudumme siihen vakavasti, Tegnell sanoo Dagens Nyheterissä.
ellauri066.html on line 872: – En tiedä, miten tärkeää tästä on päättää. Koko ajan on tehtävä tehokkaita toimia.
ellauri066.html on line 878: – Niin kauan kun tartunta leviää ryppäissä siellä täällä, ainakaan minä en kutsuisi sitä toiseksi aalloksi. Silloin pitäisi olla laajempaa leviämistä koko maassa, kommentoi Tegnell Dagens Nyheterissä.
ellauri066.html on line 883: – Tämä tulee todennäköisesti koskemaan koko maata. On vähän huolestuttavaa, ettemme ehdi testata kaikkia, jotka haluavat käydä testissä, myöntää Tegnell Dagens Nyheterissä.
ellauri067.html on line 144: Wernher Magnus Maximilian Freiherr von Braun (23. maaliskuuta 1912 Wirsitz, Saksa – 16. kesäkuuta 1977 Alexandria, Yhdysvallat) oli saksalaissyntyinen raketti-insinööri. Hän oli toisessa maailmansodassa käytetyn V2-ohjuksen pääsuunnittelija ja sodan jälkeen Yhdysvaltain avaruusohjelman päähahmoja.
ellauri067.html on line 147: Wernher von Braun syntyi Wirsitzissä (nyk. Wyrzysk, Puola) Posenin provinssissa, joka oli tuolloin osa Saksan keisarikuntaa. Hän oli keskimmäinen perheen kolmesta pojasta. Braun kuului vähäiseen vapaaherralliseen aatelissukuun, jonka paronin arvon (saks. Freiherr)) hän myös peri. Braunin isä oli konservatiivinen virkamies Magnus Freiherr von Braun (1878–1972), joka toimi maatalousministerinä liittohallituksessa Weimarin tasavallan aikana. Hänen äitinsä Emmy von Quistorp (1886–1959) oli keskiajan Euroopan kuningashuoneiden jälkeläinen. Wernher von Braun sai äidiltään luterilaisen synnytyxen jälkeen lahjaksi metroskoopin, jonka myötä hänessä heräsi kiinnostus rakettitieteeseen.
ellauri067.html on line 169: Thomas Pynchon on (ei oli, se elää vielä!) uuden maailman aatelia. Syntyi May 8, 1937, Glen Cove, Long Island, New York, poliitikkoinsinööri Thomas Ruggles Pynchon Srin (1907–1995) and Katherine Frances Bennettin (1909–1996, a nurse) poikana. Esi-iskä William Pynchon matuili Massachusetts Bay Colonyyn Winthrop Fleetissä 1630, ja perusti Springfield Massachusettsin in 1636. Siellä me vietettiin 2007 juhannusta amerikansuomalaisten kerhotalossa. Ne paistoivat makkaraa kokossa 5m pitkillä makkarakepeillä ja lauloivat pehmeällä ärrällä "hotellin hämärässä". Noloa sanoi Helmi ja nolostui kun joku ymmärsi. Pynchonit o(li)vat varakkaita ja kuuluisia. Tom lie ollut aluxi nolo tapaus, kunnes hankki mainetta. Oli se sitä sen jälkeenkin. Pakoilee julkisuutta tosi rumasti.
ellauri067.html on line 274: W. C. Fields (oik. William Claude Dukenfield, 29. tammikuuta 1880 Darby,p Pennsylvania – 25. joulukuuta 1946) oli yhdysvaltalainen koomikko.
ellauri067.html on line 277: Eugène Marie-Joseph Sue (1803 Pariisi, Ranska – 1857 Annecy, Ranska) oli ranskalainen kirjailija, taidemaalari ja lääkäri. Suen kirjallinen tuotanto painottuu följetongeina siis jatkokertomuxina ilmestyneisiin viihderomaaneihin, jotka olivat omana aikanaan hyvin suosittuja.
ellauri067.html on line 292: 1800-luvulle tultessa Novi Pazar oli jo varsin vähämerkityksellinen kaupunki. Toisaalta kaupunkiin tuli etenkin Serbiasta ja Montenegrosta pakenevia muslimeja. Vuonna 1912 Serbian ja Montenegron joukot valtasivat koko Sandžakin, minkä jälkeen monet muslimit muuttivat Osmanien valtakunnan vielä jäljellä oleviin osiin. Toisen maailmansodan aikana kaupunki kuului lyhyen aikaa vuosina 1941–1944 Italian alaiseen niin sanottuun Suur-Albaniaan. Sodan jälkeen kaupungista tuli taas osa Jugoslaviaa.
ellauri067.html on line 297: Thomas Hooker (July 5, 1586 – July 7, 1647) was a prominent Puritan colonial leader, who founded the Colony of Connecticut after dissenting with Puritan leaders in Massachusetts.
ellauri067.html on line 343: Vina Fay Wray: (September 15, 1907 – August 8, 2004) was a Canadian-born American actress best remembered for starring as Ann Darrow in the 1933 film King Kong. Through an acting career that spanned nearly six decades, Wray attained international recognition as an actress in horror films. She has been dubbed one of the early "scream queens".
ellauri067.html on line 356: Rózsavölgyi: István (30 March 1929 – 27 January 2012) was a Hungarian athlete who competed mainly in the 1500 metres. Rózsavölgyi was born in Budapest. One of the star pupils of Mihály Iglói, he entered the 1956 Summer Olympics held in Melbourne, Australia as the world record holder over 1000 metres, 1500 metres and 2000 metres and was expected to be a leading contender for the 1500 metres Olympic gold. However, outside circumstances shook the spirit of team Hungary. Sándor Iharos, another superstar, was absent. Back home, the Hungarian Revolution of 1956 had just been quashed by the Soviet army. Rózsavölgyi failed to even make the final. On saatavana myös sennimistä suklaata, Rózsavölgyi Csokoládé. Our website offers cookies.
ellauri067.html on line 394: Friedrich Anton Christian ”Fritz” Lang (5. joulukuuta 1890 Wien, Itävalta-Unkari – 2. elokuuta 1976 Beverly Hills, Kalifornia), oli itävaltalaissyntyinen saksalais-yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja. Lang oli huomattavimpia saksalaisen ekspressionismin edustajia ja yksi 1900-luvun arvostetuimpia elokuvaohjaajia. Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen noustua valtaan Lang muutti Yhdysvaltoihin, jossa hän jatkoi uraansa vaihtelevalla menestyksellä. Yhdysvaltojen tuotannon huippuhetkiä olivat Kiihko, Nainen ikkunassa, Punainen katu ja Gangsterikuningas.
ellauri067.html on line 396: Walther Rathenau (29. syyskuuta 1867 – 24. kesäkuuta 1922) oli saksalainen poliitikko, tehtailija ja kirjailija.
ellauri067.html on line 422: Richard Freiherr von Krafft-Ebing (1840–1902; full name Richard Fridolin Joseph Freiherr Krafft von Festenberg auf Frohnberg, genannt von Ebing) was an Austro–German psychiatrist and author of the foundational work Psychopathia Sexualis (1886). He died in Graz in 1902. He was recognized as an authority on deviant sexual behavior and its medicolegal aspects. Krafft-Ebing´s principal work is Psychopathia Sexualis: eine Klinisch-Forensische Studie (Sexual Psychopathy: A Clinical-Forensic Study), which was first published in 1886 and expanded in subsequent editions. The last edition from the hand of the author (the twelfth) contained a total of 238 case histories of human sexual behaviour. Translations of various editions of this book introduced to English such terms as "sadist" (derived from the brutal sexual practices depicted in the novels of the Marquis de Sade), "masochist", (derived from the name of Leopold von Sacher-Masoch), "homosexuality", "bisexuality", "necrophilia", and "anilingus".
ellauri067.html on line 467: Franz von Bayros (28 May 1866 – 3 April 1924) was an Austrian commercial artist, illustrator, and painter, best known for his controversial Tales at the Dressing Table portfolio. He belonged to the Decadent movement in art, often utilizing erotic themes and phantasmagoric imagery. His work can be found at the Metropolitan Museum of Art in New York. He drew over 2000 illustrations in total. Bayros piirsi eri paljon porsliinipilluja. Sanalla sanoen, pornokuvia.
ellauri067.html on line 523: Freaks – kummajaiset (Freaks) on Tod Browningin ohjaama yhdysvaltalainen elokuva vuodelta 1932. Se perustuu Tod Robbinsin sanomalehtiartikkeliin ”Spurs”. Elokuvan pääosia näyttelivät aidot ”kummajaiset” sirkuksen ja karnevaalien maailmasta: lyhytkasvuiset Harry ja Daisy Earles, siamilaiset kaksoset Daisy ja Violet Hilton, jalaton Johnny Eck, jalaton ja kädetön Randian, androgyyni Josephine-Joseph ja monet muut.
ellauri067.html on line 608: A Hot Time in the Old Town, also titled as "There’ll Be a Hot Time in the Old Town Tonight", is an American popular song, copyrighted and perhaps composed in 1896 by Theodore August Metz with lyrics by Joe Hayden. Metz was the band leader of the McIntyre and Heath Minstrels. The song was a favorite of the American military around the start of the 20th century, particularly during the Spanish–American War and the Boxer Rebellion. The tune became popular in the military after it was used as a theme by Teddy Roosevelt´s Rough Riders.
ellauri069.html on line 127: Sidney Joseph "S.J." Perelman (February 1, 1904 – October 17, 1979) was an American humorist and screenwriter. He is best known for his humorous short pieces written over many years for The New Yorker. He also wrote for several other magazines, including Jude, as well as books, scripts, and screenplays. Perelman received an Academy Award for screenwriting in 1956.
ellauri069.html on line 174: John Dillinger (June 22, 1903 – July 22, 1934) oli Suuren Masennuxen ajan chicagolainen gangsteri, varmaan Sale Belovin roolimalli, joka ryösti roistopankkeja, ja Clark Gable esiintyi jossain leffassa. Joo se leffa oli Manhattan Melodrama, jota Jack oli kazomassa romanialaisen pimun kanssa joka lauloi siitä jepeille. Jepet ampui leffan jälkeen Juhaa leukaan. Se oli justifiable homicide. Dillinger oli suunnilleen yhtä komea kuin Nipsu.
ellauri069.html on line 197: Pierre Teilhard de Chardin (1881–1955) oli ranskalainen jesuiittapappi, filosofi ja amatööripaleontologi. Teilhard de Chardinin harhaoppisia kirjoituksia on julkaistu postuumisti. Niissä hän pyrki yhdistämään antropologisen evoluutioajattelun ja kristillisen luomisajatuksen aika huonolla ratamenestyxellä. Chardin esitti ensimmäisenä ajatukset sekä noosfääristä (noosphère), ihmiskunnan yhteisestä tietoisuudesta että omegapisteestä. Mikä se nyt on? Onxe joku tollanen G-piste vai? Outo tapaus ihminen tää jesuiitta. Terveisiä rajan takaa täältä perseestä.
ellauri069.html on line 199: Omegapiste on ranskalaisen filosofin ja jesuiittapapin Pierre Teilhard de Chardinin (1881–1955) kehittämä käsite, joka kuvaa kompleksisuuden ja tietoisuuden äärimmäistä tasoa, jota kohti maailmankaikkeus hänen teoriansa mukaan kehittyy. Teilhard kutsui evoluutioteoriaansa kompleksisuuden ja tietoisuuden laiksi; Teilhardin mukaan maailmankaikkeus voi kehittyä lisääntyvän kompleksisuuden ja tietoisuuden suuntaan vain, mikäli sitä vedetään kohti äärimmäisen kompleksisuuden ja tietoisuuden pistettä. Höh, tää on vaan vanhaa taivastoivoa tekotieteellisillä sanoilla. Vähän sellasta transhumanismia. Pierrestä lisää albumissa 219.
ellauri069.html on line 201: Béla Ferenc Dezső Blaskó (Hungarian: [ˈbeːlɒ ˈfɛrɛnt͡s ˈdɛʒøː ˈblɒʃkoː]; 20 October 1882 – 16 August 1956), known professionally as Bela Lugosi (/ləˈɡoʊsi/; Hungarian: [ˈluɡoʃi]), was a Hungarian-American actor best remembered for portraying Count Dracula in the 1931 film and for his roles in other horror films. Belasta tuli morfiiniaddikti ja se vajosi B-filmeistä Ö-mappiin. 5x naimisissa, tulos 1 poika.
ellauri069.html on line 203: Gerard Swope (December 1, 1872 – November 20, 1957) was a U.S. electronics businessman. He served as the president of General Electric Company between 1922 and 1940, and again from 1942 until 1945. During this time Swope expanded GE's product offerings, reorienting GE toward consumer home appliances, and offering consumer credit services. Swope was born in St. Louis, Missouri, to Ida and Isaac Swope, Jewish immigrants from Germany. He graduated from the Massachusetts Institute of Technology in 1895.
ellauri069.html on line 209: "Imagine a person, tall, lean and feline, high-shouldered, with a brow like Shakespeare and a face like Satan, ... one giant intellect, with all the resources of science past and present ... Imagine that awful being, and you have a mental picture of Dr. Fu-Manchu, the yellow peril incarnate in one man." –The Insidious Dr. Fu Manchu
ellauri069.html on line 212: Arthur Henry Sarsfield Ward (15. helmikuuta 1883 Birmingham, Englanti – 1. kesäkuuta 1959 White Plains, New York, Yhdysvallat), oli nimellä Sax Rohmer tunnettu brittiläinen kirjailija. Hänet muistetaan parhaiten romaaneistaan, joissa esiintyi kiinalainen mestaririkollinen Fu Manchu.
ellauri069.html on line 216: Ensimmäinen Fu Manchu -tarina ”The Mystery of Dr. Fu Manchu” julkaistiin jatkoromaanina vuosina 1912–1913. Rasistinen ja vauhdikas tarina, jossa Nayland Smith ja tohtori Petrie kohtasivat maailmanlaajuisen ”keltaisen vaaran” salaliiton, oli välitön menestys. Rohmer ansaitsi hyvin Fu Manchu-, Gaston Max- ja Morris Klaw -tarinoillaan, mutta hoiti sangen kehnosti raha-asiansa.
ellauri069.html on line 536: Świnoujście (niem. Swinemünde) – miasto na prawach powiatu, uzdrowisko w północno-zachodnim krańcu Polski, najdalej wysunięte na północny zachód miasto w kraju, w województwie zachodniopomorskim z portem morskim i kąpieliskiem, położone nad cieśniną Świną oraz nad Morzem Bałtyckim, jedyne w Polsce miasto położone na 3 dużych wyspach: Uznam, Wolin, Karsibór oraz na kilkudziesięciu (łącznie 44) wyspach i wysepkach. Według danych GUS z 30 czerwca 2020 r.
ellauri069.html on line 538: W 1824 miasto stało się kurortem, a w 1895, po odkryciu źródeł solanki i borowiny – uzdrowiskiem. W końcu XIX wieku w szybkim tempie powstała dzielnica uzdrowiskowa, oddzielona od centrum miasta parkiem. W drugiej połowie XIX wieku uzyskało połączenie kolejowe z Berlinem (zniszczone w 1945 stacje Świnoujście Główne, Świnoujście Nieradków i Świnoujście Port).
ellauri070.html on line 44: Vähemmän seksiä, mutta monipuolisemmin – koronavuoden vaikutukset seksielämään yllättävän ristiriitaisia:
ellauri070.html on line 56: Douglas Fairbanks oli yhdysvaltalainen näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja. Hän esiintyi mykkäelokuvan aikana useissa seikkailuelokuvissa, joista tunnetuimpia ovat Zorron merkki, Kolme muskettisoturia, Robin Hood ja Bagdadin varas. Fairbanksin ensimmäinen vaimo oli Beth Sully ja heillä oli poika Douglas Jr. Fairbanks jätti vaimonsa alkaessaan seurustella Mary Pickfordin kanssa. Hän oli naimisissa Pickfordin kanssa vuodet 1920–1936. Fairbanks oli Charles Chaplinin paras ystävä kuolemaansa saakka.
ellauri070.html on line 64: – Jossain kohtaa kaikki loksahti paikoilleen. Hyvä Jumala, nyt todella näen, mitä oikeasti on menossa, hän sanoi.
ellauri070.html on line 67: Elina Tuiskala uskoo, että joku tietää hänen veljensä katoamisesta – muttei halua sitä kertoa.
ellauri070.html on line 136: Šabbetai Tsevi (1. elokuuta 1626 Smyrna – n. 17. syyskuuta 1676 Albania) oli Messiaaksi julistautunut sefardijuutalainen kabbalisti. Hänen seuraajansa muodostivat šabbetailaisen liikkeen.
ellauri070.html on line 366: Miranda teki vuosin 1940–1953 yhteensä 14 Hollywood-elokuvaa. Helsingin olympialaisten tietämillä hän vieraili Suomessakin. Taiteilija Kari Suomalainen ikuisti vierailun piirroksellaan Helsingin Sanomien sivulle. Todellinen maailmanluokan tähti siis.
ellauri070.html on line 422: Nipsun isiviha leimahtaa s. 869. "Broderikista" puhutaan nyt varsin kaunaisesti. Isi on siis insinööri and poliitikko Thomas Ruggles Pynchon Sr. (1907–1995) and äiti Katherine Frances Bennett (1909–1996), sairaanhoitaja nimellä Nalline.
ellauri070.html on line 426: Stephen Collins Foster (4. heinäkuuta 1826 – 13. tammikuuta 1864) oli yhdysvaltalainen lauluntekijä, joka tunnetaan ”amerikkalaisen musiikin isinä”. Monet hänen kappaleistaan ovat kansanlaulunomaisia ja niissä on vaikutteita Yhdysvaltojen etelävaltioiden musiikista, vaikka Foster ei itse asunut koskaan etelävaltioissa. Hänen laulunsa, kuten ”Oh! Susanna”, ”Camptown Races”, ”My Old Kentucky Home”, ”Old Black Joe”, ”Beautiful Dreamer” ja ”Old Folks at Home” (”Swanee River”), ovat suosittuja vielä nykyäänkin. Tää on jo ainaskin toinen Amer. musan isi. Vanhempi vielä kun se jutku joka teki Dog bless American.
ellauri070.html on line 456: William Bendix (January 14, 1906 – December 14, 1964) was an American film, radio, and television actor, who typically played rough, blue-collar characters. Se oli rebublikaani, olis varmaan kannattanut Trumppia. Malcolm X tuskin kiillotti Shinolalla Jack FGK:n kenkiä, Nipsusta puhumattakaan. Kalpeanaamat pahexuu Malcolmia koska se kääntyi muslimix. Jotain hemmetin perverssiä Nipsussa on, kun se koko ajan heiluu neekerisodomian ja teinityttöpedofilian välillä.
ellauri071.html on line 95: Sir Noël Peirce Coward (16 December 1899 – 26 March 1973) was an English playwright, composer, director, actor and singer, known for his wit, flamboyance, and what Time magazine called "a sense of personal style, a combination of cheek and chic, pose and poise".
ellauri071.html on line 97: Coward was born in 1899 in Teddington, Middlesex, a south-western suburb of London. His parents were Arthur Sabin Coward (1856–1937), a piano salesman, and Violet Agnes Coward (1863–1954), daughter of Henry Gordon Veitch, a captain and surveyor in the Royal Navy. Noël Coward was the second of their three sons, the eldest of whom had died in 1898 at the age of six. Coward's father lacked ambition and industry, and family finances were often poor. He had little formal schooling but was a voracious reader.
ellauri071.html on line 410: Rohtopähkämö kasvaa 30–80 senttimetriä korkeaksi. Sen varsi on pysty ja pehmeäkarvainen. Kasvin tyvellä on kapean herttamaisia ruusukelehtiä ja varressa 2–4 paria vastakkaisia varsilehtiä. Rohtopähkämön kukinto on tiheä ja tähkämäinen, kukat väriltään purppuranpunaisia.
ellauri071.html on line 411: Rohtopähkämöä kasvaa Euroopassa. Suomessa se on luonnonvaraisena leviävä vakiintunut tulokas. Laji on hyvin vanha ja arvostettu lääkekasvi: jo muinaisessa Egyptissä ja Kreikassa se tunnettiin yleisrohtona mitä moninaisimpiin vaivoihin. Sillä on hoidettu niin haavoja, suolistovaivoja kuin hengitystiesairauksiakin, ovatpa tupakanpolttajatkin koettaneet päästä paheestaan eroon rohtopähkämön lehtiä polttamalla. Hyvien lääkeominaisuuksien lisäksi sen uskottiin pitävän pahan loitolla. Keski-Euroopassa rohtopähkämö on säilyttänyt arvostuksensa rohtokasvina meidän päiviimme saakka. Nykyaikana rohtopähkämö sopii myös perennapenkkiin – koristekasvina se on helppohoitoinen, useimmiten hyvin viihtyvä ja komeasti kukkiva.
ellauri071.html on line 473: Mary Mallon (23. syyskuuta 1869, Cookstown, Irlanti – 11. marraskuuta 1938, North Brother Island, New York, Yhdysvallat), tunnettu lisänimellä Typhoid Mary (Lavantauti-Mary), oli ensimmäinen Yhdysvalloissa tavattu oireeton lavantaudin kantaja ja supertartuttaja.
ellauri071.html on line 475: Keittäjänä ja pyykkärinä toiminut Mallon tartutti lavantaudin ainakin 53 ihmiseen, joista 3 kuoli tartuntaan. Mallon eristettiin North Brother Islandilla sijaitsevaan sairaalaan vuosiksi 1907–1910, mutta hänet vapautettiin Mallonin luvattua hankkia jonkin muun kuin keittäjän työn. Vapauttamisensa jälkeen Mallon toimi jonkin aikaa muun muassa pyykkärinä, mutta palasi paremmin palkattuun entiseen ammattiinsa. Hänet määrättiin vuonna 1915 uudelleen eristettäväksi North Brother Islandille, ja eristys jatkui hänen kuolemaansa vuonna 1938 saakka.
ellauri071.html on line 498: Ja sit suomexi: Tuoksumatara (Galium odoratum) on 15–30 cm korkea monivuotinen kasvi, joka kukkii touko-kesäkuussa. Se on luokiteltu Suomessa silmälläpidettäväksi lajiksi. Tuoksumatara tuoksuu kumariinilta varsinkin kuivattuna.
ellauri071.html on line 502: Kumariinia esiintyy erittäin monissa kasveissa ja niiden haihtuvissa öljyissä. Kumariinia sisältäviä kasveja ovat esimerkiksi kassiakaneli, tuoksusimake, liperi, tuoksumatara, veikselinkirsikka ja tonkapapu. Sitä kutsutaan myös tonkakamferiksi. Kanelissa kumariinia on yleensä 2–3 painopromillea, mutta enimmillään sitä voi olla jopa 6–7 promillea. Yhdistettä esiintyy myös kukkien tuoksuissa sekä semiokemikaalina eliöiden viestinnässä.
ellauri071.html on line 527: Kabbala on joskus varhaiskeskiajalla kehitetty jutkumystiikka. Filosofisista koulukunnista eniten kabbalaan on vaikuttanut uusplatonismi. Näiden kahden opin kirjoituksia vertailtaessa ei voi olla huomaamatta niitä samankaltaisuuksia, jotka vallitsevat kummankin opin käsityksissä alkuykseydestä (Εν / כתר), siitä emanoituvasta ideoiden maailmasta (Νους / חכמה), joka toimii kaiken olevan pohjapiirustuksena ja kabbalassa varsinkin 'kirjoittamattomana Toorana', jolta Jumala kysyi neuvoa maailmaa luodessaan, sekä ideoiden maailmasta emanoituvasta sielujen tyyssijasta (Ψυχή / בינה). Juutalaisista neoplatonisteista varhaisiin kabbalisteihin ovat vaikuttaneet ainakin Šalomo Ibn Gabirol (n. 1021–1058) sekä Barcelonassa syntynyt ja Narbonnessa kuollut Abraham bar Ḥijja (1070-1136/45), jonka ajatuksia on lainattu jopa sanatarkasti Bahirissa — vanhimmassa kabbalistisessa teoksessa (Gershom Scholem: Origins of the Kabbalah). Kabbalasta voimakkaasti vaikutteita saaneista suuntauksista mainittakoon šabbateismi sekä itä-eurooppalainen hasidismi.
ellauri071.html on line 631: Kysyimme kirjailijoilta, mikä on suomen kielen kamalin sana – Tässä tulos.
ellauri072.html on line 131: Bernd Heinrich Wilhelm von Kleist (18. lokakuuta 1777 Frankfurt an der Oder – 21. marraskuuta 1811 Berliini) oli saksalainen näytelmä- ja romaanikirjailija sekä runoilija. Hänen tuotantonsa kuului romantiikan suuntaukseen.
ellauri072.html on line 145: No More Games. No More Bombs. No More Walking. No More Fun. No More Swimming. 67. That is 17 years past 50. 17 more than I needed or wanted. Boring. I am always bitchy. No Fun – for anybody. 67. You are getting Greedy. Act your old age. Relax – This won’t hurt.
ellauri072.html on line 227: Viktor Emil Frankl (26. maaliskuuta 1905 Wien – 2. syyskuuta 1997 Wien) oli itävaltalainen neurologi ja psykiatri, joka tunnetaan logoterapian perustajana. Hän toimi Wienin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa psykiatrian ja neurologian professorina 1930-luvulla. Hänen logoterapeuttista lähestymistapaansa kutsuttiin psykologian kolmanneksi wieniläiseksi koulukunnaksi Sigmund Freudin ja Alfred Adlerin jälkeen.
ellauri072.html on line 399: Lähde: World Values Survey, vuodet 1981–2005, N=201 988.
ellauri072.html on line 402: Kuvio näyttää lasten lukumäärän ja onnellisuuden välisen yhteyden suhteessa lapsettomiin eri ikäryhmissä. Kuvion estimaatit on laskettu World Values Surveyn vuodet 1981–2005 ja 86 maata kattavasta 201 988 hengen aineistosta. Lasten lukumäärän ja onnellisuuden yhteyttä estimoitaessa olemme vakioineet sukupuolen, suhteellisten tulojen, sosioekonomisen aseman, siviilisäädyn ja maiden ja vuosien erilaisten onnellisuustasojen mahdollisen vaikutuksen pois yhtälöstä.
ellauri072.html on line 405: Myös 20–29-vuotiaissa onnellisuus näyttäisi karisevan lasten myötä: mitä enemmän lapsia, sitä vähäisempi onnellisuus. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tulot korreloivat onnellisuuden kanssa. Tässä tutkimuksessa havaittu onnellisuusero 20–29-vuotiaiden lapsettomien ja samanikäisten kahden lapsen vanhempien välillä on samaa suuruusluokkaa kuin koko väestössä korkeimpaan ja matalimpaan tulokolmannekseen kuuluvien välillä.
ellauri072.html on line 407: Vanhemmiten vanhemmuus on onnellisempaa: Keski-iän lähestyessä lasten ja onnellisuuden suhde muuttuu. 30–39-vuotiaat 1–3 lapsen vanhemmat ovat yhtä onnellisia kuin lapsettomat, ja 40–49-vuotiaista onnellisimpia ovat 2–3 lapsen vanhemmat.
ellauri072.html on line 408: Yli 50-vuotiaiden joukossa lapsettomat ovat onnettomimpia, ja 2–4 lapsen vanhemmat onnellisimpia. Tässä ikäryhmässä kahden tai useamman lapsen vanhempien ja lapsettomien onnellisuusero on samaa suuruusluokkaa kuin koko väestössä keskimmäisen ja alimman tulokolmanneksen onnellisuusero.
ellauri072.html on line 418: Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että onnellisuus ylipäätään vähenee 40–50 ikävuoteen asti ja kääntyy sitten nousuun. Tässä artikkelissa esitellyt tulokset viittaavat siihen, että onnellisuus lisääntyy erityisen nopeasti vanhemmissa ikäryhmissä. Lasten ja onnellisuuden välisen yhteyden muutokset elämänkaaren eri vaiheissa viittaavat siihen, että lapset ovat pitkän aikavälin investointi omaan hyvinvointiin.
ellauri072.html on line 473: Dennis Gabor (unk. Dénes Gábor; 5. kesäkuuta 1900 Budapest, Itävalta-Unkari – 8. helmikuuta 1979 Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) oli unkarilais-juutalainen nobelsähköinsinööri, joka keksi hologrammit.
ellauri073.html on line 56: Kauko Röyhkän Facebook-tili katosi yllättäen – taustalla ehkä oma moka: ”En tiedä miten sen saa takaisin”.
ellauri073.html on line 60: ”Mies ei oikein saa sanoa enää mitään mielipidettä” – Feministit voisivat rauhoittua, sanoi Kauko Röyhkä hiljan ja nautti, kun some kuohahtaa. Man is not allowed to say any more opinion - feminists could calm down, say a remote burp. Halusinkin saada tietyn porukan ärsyyntymään.
ellauri073.html on line 66: – Tää on mul kyl tosi raskasta. Mä en uskalla enää sanoo mitään. Se mua ärsyttää, hän sanoo.
ellauri073.html on line 74: – Usein kun teen videon, missä esitän jonkun tietyn ammattiryhmän edustajaa, kuten vaikka poliisia, tulee kommenttia, että ”nyt halvennat kaikki poliisit tässä ja teekkaritkin pilkkaat maanrakoon, miksi teet näin”, Kulmala kertoo.
ellauri073.html on line 81: – En ole 35-vuotias, flanellipaitaan pukeutunut perheenisä-koomikko. Mutta ei mun tarvitsekaan olla. Hakukone tuo sanoilla "eve kulmala mies joka ei saa sanoa mitään" Risto Jarvan vuonna 1975 ohjaaman elokuvan "mies joka ei osannut sanoa ei", jonka pääosassa näyttelee Antti Litja. Hän on sittemmin näytellyt myös Mielensäpahoittajaa. Risto Jarva lähti tällä elokuvalla kazojaystävälisempään suuntaan.
ellauri073.html on line 88: HS:n kriitikko Mervi Vuorela antoi Röyhkän uusimalle Maantie-levylle kaksi tähteä. ”Kun hän tirkistelee lauluissaan vähäpukeisia naisia, rivien välistä ei paista minkäänlainen itsereflektio tai itseironisuus – ainoastaan setämiehen kiimaisuus”, Vuorela kirjoitti.
ellauri073.html on line 105: Eläkeläismiehet harrastivat haureutta höyrysaunassa – poliisi hälytettiin paikalle. 85- ja 73-vuotiaat miehet jäivät kiinni kielletystä koskettelusta.
ellauri073.html on line 117: Kokki muistelee: Diana pelmahti keittiöön ja ilmoitti lounaan peruuntuneen – sydänten prinsessa päätti ilahduttaa poikia suloisella tavalla. Nojoo, ei kiinnosta, mutta tämä:
ellauri073.html on line 121: Koodi on nyt purettu: Tätä mies sanoillaan todella tarkoittaa! Eivät vain naiset osaa kätkeä sanojensa väliin piilomerkityksiä – myös miehet taitavat tämän tempun. Miesten tunnetuimmat fraasit kätkevät itseensä enemmän kuin arvaatkaan; lue, millaista koodikieltä miehet usein käyttävät.
ellauri073.html on line 145: Jos mies tuo tällaisen seikan esille, hän on todellisuudessa alle 170 senttimetriä pitkä – kengät jalassa. Miehillä on paha tapa lisätä pari "huomaamatonta lisäsenttiä" omaan pituuteensa. Tämä pätenee myös siihen, mitä miesten housuista löytyy. HEEEII!? Mä olen oikeasti noin 175 sm pitkä! Eikä edes hattu päässä ja kassi kädessä! Eikä mun housuista löydy kyllä mitään!
ellauri073.html on line 173: The Drama of the Gifted Child: The Search for the True Self, Revised Edition Paperback – January 1, 1997 by Alice Miller (Author).
ellauri073.html on line 177: Alice Miller, born as Alicija Englard (12 January 1923 – 14 April 2010), was a Polish-Swiss psychologist, psychoanalyst and philosopher of Jewish origin, who is noted for her books on parental child abuse, translated into several languages. She was also a noted public intellectual. In her books she departed from psychoanalysis, charging it with being similar to the poisonous pedagogies. she felt that psychoanalytic theory and practice made it impossible for former victims of child abuse to recognize the violations inflicted on them and to resolve the consequences of the abuse, as they "remained in the old tradition of blaming the child and protecting the parents." She addressed the two reactions to the loss of love in childhood, depression and grandiosity.
ellauri073.html on line 216: Teknikot ja vähiten apinamaiset kynäilijät arvioivat että McCainin selkeästi humaanein hetki kampanjassa oli Warren MI kaupungintalolla maanantaina kyselytunnilla, kun keski-ikäinen mies urheilutakissa ja baskerissa, joka ei näyttänyt mitenkään tavallisuudesta poikkeavalta, mutta osoittautui kukkelikuu hulluxi, kirjaimellisesti, siis niinkuin DSM asteikon IV-asteen skizofreenikko – tuli mikille ja sanoi että Michiganin hallituxella on mielenhallintakone joka vaikuttaa aivoaaltoihin, niin että ei auta edes kääriä rullakaupalla alumiinia pään ympärille vain pikkuriikkisillä näkö- ja hengitysaukoilla, ja haluaa tietää aikooko McCain presidenttinä käyttää Michiganin ajatustenhallintakonetta murhaajien nappaamiseen ja kongressin armahtamiseen ja hankkiakseen henkilökohtaista palkkiota 60v urasta mielenhallinnassa, ja voisiko hän saada vastauxen kirjallisena.
ellauri073.html on line 218: Kysymys ei ollut hassu; hiljaisuus oli lähinnä kauhistunut. Olis ollut tosi helppoa ehdokkaan nyt kalveta tai kompastella, tai antaa turvamiesten poistaa sekopää, tai (pahin vaihtoehto) tehdä siitä pilaa jotta kaikki vähän rentoutuisivat ja kerätä irtopisteitä porukoilta äijän kustannuxella, mistä apukynäilijät olis kyllä jäätyneet kyynisyyteen saakka, koska hourupää seisoi vielä siellä mikin ääressä ja kazoi vakavana McCainia, odottaen vastausta. Minkä McCain ihme kyllä huomaa – mies on ihan vakavissaan – ja sanoo, joo kyllä hän lupaa kazoa tuota asiaa, joo kyllä hän laittaa lupauxen kirjallisesti, vaikka hänestä tuntuu että heillä on "vähän eri näkemyxet tästä koneesta”, eli se tekee hullun mielixi eikä mahtaile eikä esitä yhtä hullua, ja tää kaikki niin äkkiä että on vaikee uskoa sen olevan pelkkää feikkiä. (No hitto, kyllä sillä varmaaan on tullut näitä sekopäitä vastaan ennnenkin. Kaikki myyntimiehet tietää miten niiden kanssa toimia.)
ellauri073.html on line 229: Nyt sun pitää tarkata jotakin mikä ei näytä heti izestään selvältä. Suuri johtaja ja suuri myyntimies EI ole sama asia. (Onhan ne, turha kiemurrella ja halkoa hiuxia.) On toki samankaltaisuuxia. Suuri myyntimies on tavallisesti karismaattinen ja tykättävä, ja se saa meidät usein tekemään asioita (ostamaan, äänestämään) joita ei muuten tehtäisi, ja siitä jopa pitämään. Sitäpaizi monet myyntimiehet ovat pohjimmiltaan mukavia hemmoja joissa on paljon ihailtavaa (ja paskat, nyt Wallu kita kiinni jo). Mutta todella suurikaan myyntimies ei ole johtaja. Koska myyntimiehen viime käden motiivi on oma etu - jos ostat mitä se myy, se saa voittoa. (Noniin, mitä eroa? Ei mitään vieläkään.) Niin että vaikka myyntimies voi olla voimakas, karismaattinen ja ihailtava heppuli, ja pystyy vakuuttamaan sut että ostopäätös on sulle eduxi (todennäkösesti ei, tai enintään tollanen winwin tilanne, missä sä hyödyt sentin ja se satasen) – silti vittu, sä tiedät jossain takaraivossa että myyntimies ajaa vaan omaa etua. (Eli johtaja on sellanen myyntimies joka kusettaa sut niin perin pohjin ettezä edes enää huomaa kusetusta, tai et välitä.) Tää tietoisuus on kivulias - vaikka se on aika pieni nipistys, ja usein tiedoton. Mut jos sä joudut suurten myyntimiesten ja markkinoinnin pokaxi tarpeexi pitkäxi ajaxi - esim. lauantaisarjakuvista lähtien - ei kestä kauan niinsä tajuat että kaikki on pelkkää kaupantekoa, ja jos näyttäskin siltä että joku oikeasti välittää susta tai jostain "jaloista" ideoista tai aatteista, niin hemmo on oikeasti myyntimies eikä loppupeleissä välitä vitun vertaa susta, vaan haluu oikeasti jotain izelleen.
ellauri073.html on line 309: Tämä kuvastaa Immosen asennetta hyvin. Ai tällaisen kirjan voi myös tehdä – no tehhään sitten.
ellauri073.html on line 319: Eli Immosella on nykyään monien muiden inspiraatiosta lähteneiden asioiden ohella oma kirja: Rock Your Day! – Live the Dream!, jonka hän kustansi itse. Immonen kirjoitti kirjaa mentorinsa Steven Raposon avustamana elokuusta 2016 helmikuulle 2017.
ellauri073.html on line 370: Mennoniittoja oli maailmassa vuonna 2006 noin puolitoista miljoonaa. Useimmat Euroopan ja Pohjois-Amerikan mennoniittayhteisöt toimivat maaseudulla. Nykyisin mennoniitoissa on eri tasoilla yksinkertaista elämää viettäviä ihmisiä – myös heitä (vittu niitä, tai paremminkin sellaisia, senkin ääliö!) joiden pukeutuminen ja elämä ei juuri poikkea valtaväestöstä.
ellauri073.html on line 384: Seurakuntakuri, perustuen Uuteen testamenttiin, erityisesti Jeesukseen (esimerkiksi Matteus 18:15–18). Jotkut mennoniittakirkot käyttävät 'Meidung'ia (välttelyä, kuten lestadiolaisilla).
ellauri073.html on line 406: Vaimoni on noita (Bewitched) on vuosina 1964–1972 tehty yhdysvaltalainen television komediasarja. Sen päähahmoja olivat nuori aviopari, mainosmies Darrin ja kotirouva Samantha Stephens (Elizabeth Montgomery), joka on oman äitinsä tavoin noita.
ellauri073.html on line 561: Koronasta liikkuu nyt valtavasti väärää tietoa – tärkeimmät 10 ”faktaa” eivät pidä paikkaansa.
ellauri074.html on line 58: Dorothy Parker (née Rothschild; August 22, 1893 – June 7, 1967) was an American poet, writer, critic, and satirist based in New York; she was best known for her wisecracks.
ellauri074.html on line 144: 460–375 BC Writings of Hippocrates. Treatment of hemorrhoids by cautery and excision described.
ellauri074.html on line 147: 25 BC–AD 50 Celsus describes ligature of piles with flax.
ellauri074.html on line 148: AD 130–200 Galen recommends conservative management of piles (laxatives, ointments, leeches) and regards bleeding as therapeutic. Also describes, however, use of a tight thread to induce sloughing of hemorrhoids.
ellauri074.html on line 267: Emil Michel Cioran [tšoran] (8. huhtikuuta 1911 Rǎșinari, Itävalta-Unkari – 20. kesäkuuta 1995 Pariisi) oli romanialainen filosofi ja esseisti. Hän muutti Ranskaan vuonna 1937 saatuaan Ranskan Bukaresthin-instituutin apurahan.
ellauri074.html on line 270: Cioran aloitti filosofian opinnot Bukarestin yliopistossa 17-vuotiaana ja tutustui siellä vuonna 1928 Eugène Ionescoon ja Mircea Eliadeen. Hän valmistui kandidaatiksi 1932. Vuosina 1933–1935 Cioran opiskeli Berliinin yliopistossa, jossa hän tutustui Ludwig Klagesiin ja Nicolai Hartmanniin. Palattuaan Romaniaan hän opetti 1936–1937 filosofiaa Andrei Șagunan lukiossa Brașovissa.
ellauri074.html on line 305: Synkistä teksteistä huolimatta Cioran oli yksityiselämässään seurallinen ja iloinen; Cioran onkin sanonut kirjoittaneensa itsemurhan puolesta mutta puhuneensa sitä vastaan, sillä itsemurhasta kirjoittaminen kuuluu ideoiden maailmaan, kun taas siitä puhuttaessa on vastassa oikea ihminen. Ideat saavat kuitenkin aina alkunsa kärsimyksestä, joka on useimmiten salattua. Niinpä vain optimistit kykenevät itsemurhaan. Cioranin mielestä elämä on joka tapauksessa kuolemaa vahvempi siinä mielessä, että epävarmuus on olennainen osa sitä. Elämä, suuri tuntematon, ei perustu mihinkään ymmärrettävissä olevaan eikä siinä ole järjen häivääkään, kuolema taas on varma ja selkeä – vain elämän mysteeri tekee elämästä elämisen arvoisen.
ellauri074.html on line 315: Cioranin tekstejä niin usein luonnehtiva lohduttomuus liittyy mahdottomuuteen ymmärtää maailmaa ja ihmistä, toisaalta myös maailman ja ihmiskunnan liiankin selkeäjärkiseen ymmärtämiseen. Ihmiskunta jakaantuukin karkeasti niihin, jotka ovat ymmärtäneet, ja niihin, jotka eivät ole ymmärtäneet. Selkeäjärkisyyttä ja jatkuvaa kieltäymystä Cioran pakenee estetiikkaan ja onkin selkeästi Friedrich Nietzschen linjoilla sikäli, että elämä on ymmärrettävissä lähinnä esteettisenä ilmiönä. Proosassaan ja aforismeissaan Cioran osoittaa elinvoimaansa ja etääntyy tekstissään ideoista eksyttäen lukijansa tai pikemminkin pakottaen tämän olemaan ymmärtämättä kaikkea. Kirjoittaminen on taakan ravistamista harteilta, sisäinen pakko ja lääke itsemurhaa vastaan. Cioran itse ei pidäkään kirjojaan masentavina. Cioranin proosa on lyyristä ja lähentelee usein runoudelle tavanomaisia ilmaisukeinoja. Proosaruno toimiikin yhtäältä keinona ilmaista ajatuksia, toisaalta väliaikaisena lääkkeenä liiallista ymmärtämistä vastaan, sillä runouden ei tarvitse todistaa mitään, niin kuin elämänkään ei tarvitse todistaa mitään. Runous on kaikista tekstilajeista ylivertaisin. Teksteissään Cioran hakee myös vilpittömyyttä ja pyrkii sovittamaan yhteen tekstinsä ja oman elämänsä ja elämään tekstiensä mukaisesti. Toisaalta hän halusi säilyttää salaisuutena yksityiselämänsä, joka oli hänen olemassaolonsa onnellinen ja optimistinen osa – onni ei hänen mielestään kuulunut kirjoihin.
ellauri074.html on line 323: Cioranin kirjailijanuran alkukaudelta ja kirjeenvaihdosta löytyy paljon äärioikeistolaisuutta myötäileviä ajatuksia. Muun muassa Cioranin vuonna 1936 ilmestynyt teos Schimbarea la față a României sisälsi muukalaisvastaisia ja antisemitistisiä ajatuksia sekä totalitaristisen valtiojärjestelmän ihannointia. Cioran poistatti kaikkein juutalaisvastaisimmat kohdat kirjan ranskankielisestä laitoksesta 1990-luvulla. Berliinissä 1933–1935 Cioran oli kiinnostunut natsihallinnon toimista ja kirjoitti romanialaiseen Vremea-lehteen kolumnin, jossa hän puhui ihailevaan sävyyn muun muassa Adolf Hitleristä ja pitkien puukkojen yöstä. Hän suhtautui ihailevasti myös Italian fasistiseen liikkeeseen.
ellauri074.html on line 327: Cioran ei kuitenkaan koskaan ollut fasistisen Rautakaartin (Garda de Fier) jäsen, vaikka hän kannattikin liikkeen nationalistista ideologiaa toisen maailmansodan ensi vuosiin saakka; tosin hän ei oletettavasti hyväksynyt ryhmän väkivaltaisia metodeja. Toisaalta jotkut historioitsijat pitävät Cioranin nuoruuden kiinnostusta äärioikeistolaisuuteen lähinnä teoreettisena. Pariisiin asetuttuaan Cioran hylkäsi täysin ideologian ja keskittyi kirjoittamiseen. Myöhemmin Cioran on useissa haastatteluissa syvästi katunut nuoruudenaikaista innostustaan äärioikeistolaisuuteen. Esimerkiksi vuonna 1972 antamassaan haastattelussa hän tuomitsi Rautakaartin ”sekalaiseksi ryhmittymäksi tai pikemminkin mielipuoliseksi lahkoksi ja puolueeksi” ja sanoi: ”Silloin tajusin – – mitä tarkoittaa, kun joutuu aallon mukaan ilman vähäisintäkään vakaumusta. – – Nyt olen sille immuuni.”
ellauri074.html on line 399: G. A. Moore, Jr. is a retired Texas high school football head coach. He retired after completing the 2011 season with a career head coaching record of 426–92–9, which at the time was the most in Texas high school football history. Moore's win total was passed on November 3, 2016, by Phil Danaher of Calallen High School in Corpus Christi, Texas.
ellauri074.html on line 408: Joseph Joubert (7. huhtikuuta 1754 Montignac – 4. huhtikuuta 1824 Pariisi) oli ranskalainen moralisti ja esseisti, joka tunnetaan nykyään laajalti hänen kuolemansa jälkeen julkaistusta teoksesta Pensées.
ellauri074.html on line 414: Tähän väliin tekis mieli paasata vähän Mircea Eliadesta (1907 – 1986) ja sen Chicagon kollegasta Belovin Sakusta. Mirkkis on ilmitullut ex-fasisti ja antisemitisti, ja Saku tunnetttu semiitti. Mitenkähän ne oikein tulivat toimeen keskenään? Voisi kuvitella ettei kovinkaan hyvin. Väärin arvattu.
ellauri074.html on line 433: Vasili Ivanovitš Belov (ven. Василий Иванович Белов, 23. lokakuuta 1932 Vologdan alueen Harovskin piirin Timonihan kylä – 4. joulukuuta 2012) oli neuvostovenäläinen kirjailija.
ellauri074.html on line 434: Vasili Belov syntyi talonpoikaisperheeseen ja työskenteli kolhoosissa kirvesmiehenä. Hän alkoi kirjoittaa 1950-luvun lopulla ja opiskeli 1959–1964 Maksim Gorkille nimetyssä kirjallisuusinstituutissa Moskovassa vuosina 1959–1964. Vuonna 1963 hänet hyväksyttiin Neuvostoliiton kirjailijaliiton jäseneksi.
ellauri074.html on line 453: Mullon tää: Kaksi valoisaa vastakkain: humoristisia kertomuksia ja novelleja (Celujutsja zori). Suom. Ulla-Liisa Heino. Moskova: Raduga, 1984. – Maailma ja me, Novelliliite, 1984. (Sisältää niminovellin lisäksi "Vologdalaisjaarituksia" ja humoristisia kertomuksia.)
ellauri074.html on line 469: Sidney Gottlieb (August 3, 1918 – March 7, 1999) was an American chemist and spymaster best known for his involvement with the Central Intelligence Agency's 1950s and 1960s assassination attempts and mind-control program, known as Project MKUltra. The CIA MKUltra project was a continuation of the work begun in WWII-era Japanese facilities and Nazi concentration camps on subduing and controlling human minds.
ellauri074.html on line 600: – Det är väl därför de varnar. För att det kan ha påverkan på samhället i någon grad, säger han.
ellauri074.html on line 601: – Det är framför allt mitt på dagen som det kan bli lite snöhalkigt på vägarna.
ellauri077.html on line 65: How tall is David Foster Wallace – 1,72m.
ellauri077.html on line 67: How much weight is David Foster Wallace – 79kg
ellauri077.html on line 338: Miguel de Unamuno y Jugo (29. syyskuuta 1864 Bilbao, Espanja – 31. joulukuuta 1936) oli espanjalainen esseisti, runoilija, romaani- ja näytelmäkirjailija sekä filosofi. Unamuno oli modernisti, joka häivytti eri tyylilajien välisiä eroja. Filosofina ja kirjailija hän edusti kristillistä eksistentialismia. Unamuno toimi muun muassa Salamancan yliopiston rehtorina. Hän ajoi maansa eurooppalaistumista mutta myöhemmin muutti tämän kannan jopa päinvastaiseksi. Hänen ajatteluunsa vaikuttivat Bergson, Kierkegaard ja William James.
ellauri077.html on line 454: He is the author of the monograph Existentialist Engagement in Wallace, Eggers and Foer: A Philosophical Analysis of Contemporary American Literature (Bloomsbury 2015) – for more information about this book, see below. His work has appeared in different academic journals and collections (see Publications). Currently, he is working on a book tentatively titled Wallace’s Existentialist Intertexts: Comparative Readings with the Fiction of Kafka, Dostoevsky, Camus and Sartre.
ellauri077.html on line 670: 2 askeleen toipumisohjelma toimii AA-kokousten pääasiallisena viitekehyksenä, mutta kokouksissa käsitellään myös liikkeen yhtenäisyyden takaavia 12 perinnettä. Perustajajäsenet ovat tallettaneet ja jättäneet kokemuksensa toipumisestaan ja toiminnastaan AA-liikkeelle kolmessa perinnössä: ensimmäinen on Toipuminen – 12 askelta, toinen Yhtenäisyys – 12 perinnettä ja kolmas Palvelu – 12 Käsitettä.
ellauri077.html on line 774: Saalilainen laki: (latinaksi lex salica) on noin vuosina 507–511 keskiajan latinaksi kirjoitettu saalilaisten frankkien oikeuden kasuistinen koonnos. Se on vanhin ja tunnetuin länsigermaaninen lakikokoelma. Lain määräystä, jonka mukaan naisella ei ole oikeutta periä maata, jos on olemassa miespuolisia perillisiä, sovellettiin myöhemmin muun muassa Ranskan kruununperimyksessä.
ellauri077.html on line 781: Feria VI in parasceve ad Matutinum 7. Tamquam ad latronem – SATB8. Tenebrae factae sunt – TTBB (also SSAT)
ellauri077.html on line 785: Tomás Luis de Victoria (1548 – 27. elokuuta 1611) oli espanjalainen säveltäjä ja pappi. The Tenebrae Responsories by Tomás Luis de Victoria are a set of eighteen motets for four voices a cappella. The late Renaissance Spanish composer set the Responsories for Holy Week known as Tenebrae responsories. They are liturgical texts prescribed for use in the Catholic observances during the Triduum of the Holy Week, in the Matins of Maundy Thursday, Good Friday and Holy Saturday. The compositions were published in Rome in 1585.
ellauri078.html on line 80: Dickinson´s verse is often associated with common meter, which is defined by alternating lines of eight syllables and six syllables (8686) or Iambic Tetrameter alternating with Iambic Trimeter. This pattern–one of several types of metrical “feet”–is known as an “iamb.” Common meter is often used in sung music, especially hymns (think “Amazing Grace” of "Yellow Roses of Texas").
ellauri078.html on line 101: One more variation on ballad meter would be fourteeners. Fourteeners essentially combine the Iambic Tetrameter and Trimeter alternation into one line. Examples of the form can be found as far back as George Gascoigne – a 16th Century English Poet who preceded Shakespeare. The Yellow Rose of Texas would be an example (and is a tune to which many of Dickinson’s poems can be sung). Wallu varmaan luki tän saman plokisivun ja kuunteli Melvis Pressulan whitey versiota.
ellauri078.html on line 221: Yksi virren raamatullisista lähtökohdista on Gal. 6:14: "Minä taas en ikinä tahdo kerskailla mistään muusta kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä." Virren englantilainen sävelmä on vuoden 1780 tienoilta. Monet englantilaiset virsisävelmät, joita vanhastaan on kutsuttu nimellä anthem, ovat juhlavia, melodisia ja kolmijakoisia – niin tämäkin. Sävelmän sovitti kirkolliseen käyttöön 1790 Edward Miller (k. 1807).
ellauri078.html on line 276: Because I could not stop for Death – Kun en pysäyttänyt kuolemalle
ellauri078.html on line 277: He kindly stopped for me – se ystävällisesti pysähtyi mun kohdalle
ellauri078.html on line 278: The Carriage held but just Ourselves – Kärryihin mahduttiin vaan me 2
ellauri078.html on line 281: We slowly drove – He knew no haste Ajettiin hiljaa - ei ollut kiirettä
ellauri078.html on line 284: For His Civility – hänen hyvän käytöxensä takia
ellauri078.html on line 287: At Recess – in the Ring – ahersivat välitunnilla piharingissä
ellauri078.html on line 288: We passed the Fields of Gazing Grain – mentiin ohi kumikaulaviljapeltojen
ellauri078.html on line 289: We passed the Setting Sun – ohitettiin lasku auringon
ellauri078.html on line 291: Or rather – He passed us – Tai oikeammin se meni meidän ohi
ellauri078.html on line 292: The Dews drew quivering and chill – iltakaste oli värjötyttävän kolea
ellauri078.html on line 293: For only Gossamer, my Gown – sillä pelkkää harsoa mun paitani
ellauri078.html on line 294: My Tippet – only Tulle – ja hartialiina tylliä
ellauri078.html on line 297: A Swelling of the Ground – joka näytti maakummulta
ellauri078.html on line 298: The Roof was scarcely visible – Sen katto oli tuskin näkyvä
ellauri078.html on line 299: The Cornice – in the Ground – ja karniisi maan alla
ellauri078.html on line 301: Since then – ´tis Centuries – and yet Siitä on jo vuosisatoja, ja silti
ellauri078.html on line 304: Were toward Eternity – osoittivat iäisyyttä kohti
ellauri079.html on line 43: The name "slapstick" originates from the Italian Batacchio or Bataccio – called the "slap stick" in English – a club-like object composed of two wooden slats used in commedia dell'arte. When struck, the Batacchio produces a loud smacking noise, though it is only a little force that is transferred from the object to the person being struck. Actors may thus hit one another repeatedly with great audible effect while causing no damage and only very minor, if any, pain. Along with the inflatable bladder (of which the whoopee cushion is a modern variant), it was among the earliest special effects. Pynchonilla on myös pierutyynyjä.
ellauri079.html on line 85: Jethro mainitaan Läpän loputtoman pitkässä alanootissa 110 s. 998. Se on Jedin serkun Helmi Bodinen poika (vaikka se sanoo Jediä "Roope-sedäxi"). Helmin äiti ja Jedin isä olivat sisaruxia. Hän ajaa Klampetin perheen niiden uuteen kotiin Kaliforniassa ja jää niiden luoxe jatkamaan kasvatustaan. Muut kerskailevat Jethron "kuudennen luokan koulutuxella", mutta hän on tietämätön lähes jokaisesta nykyaikaisen Kalifornian elämän aspektista. Yhdessä episodissa se päättää mennä opistoon. Se ilmoittautuu myöhään lukukaudella paikalliseen sihteeriopistoon ja "ansaizee" diploominsa päivän lopussa koska on niin häirikkö. Ihan niinkun Donald Trump. Tää oli ironinen sisäpiirin vizi: – oikeasti Jethrolla oli kandintutkinto liiketaloudessa, sivuaineena filosofia, Santa Claran yliopistosta. (Missäs tässä oli se ironia? Se livahti nyt ihan ohize.)
ellauri079.html on line 316: Platon ihannerebubliikki ei näytä jenkeistäkään ideaalilta. Kas tässä mixi. Zydeemi muistuttaa hyvin öljyttyä masiinaa missä jokaisella on edeltämäärätty tehtävänsä ja ekolokeronsa (a good wife knows her place); mutta sen konemainen luonne näyttää keskiverto uusliberaalista luotaantyöntävältä, kun ei poikkeamia kaavaan sallita. Jos innovaatiot on kielletty, ei jää tilaa luovalle tuholle eikä henkilökohtaiselle nousukkuudelle. Plaatto näyttää edellyttävän että henkilön tehtävän täyttäminen riittää onneen, tai ainakin niin se argumentoi Thrasymakhosta vastaan (352d–354a). Se sanoo että jokaisella esineellä, eläimellä ja henkilöllä on oma tehtävä (ergon). Jos se suorittaa tehtävänsä hyvin, sen käy hyvin: elukoille hyvin käyminen tarkoittaa hyvää elämää ja hyvä elämä onnellista elämää.
ellauri079.html on line 322: Siitä seuraavan pohdiskelun luonne on ällistyttävä. 2 veljestä ei vaan panna ristikuulusteluun vaan niillä on jopa aikaa kehitellä vastaväitteitä (357a–367e). Vaikka ne ei nyt suorastaan sano että kähmintä on parempi juttu kuin oikeus, ne väittävät että nyky-yhteiskunnassa konnuus kannattaa – sekä jumalten kaa että ihmisten – niinkauan kun toiminta näyttää päälle respektaabelilta. Veljexet toimii pirun asianajajina ja näyttää karmaisevasti miten yhteiskunta harjoittaa vedätystä. Menestyvin eläin ei olekaan Thrasymakhoxen tyhmä susi vaan ovela kettu. Se menestyy joka pelissä koska se osaa petkuttaa pelin säännöillä. Kunnon mies ei välitä imagosta ja sixi sille käy kuin jollekulle jeesuxelle (no tää ei ollut tietysti Plaatton käyttämä vertaus) kun se ei välitä kumarrella ja ketkuilla. (361e). Jopa jumalat, kuten runoilijat todistavat, on menestyvän ketkun puolella (esim Odysseus), kunhan saa uhreja. Pelkät sananmuunnoxet ei riitä Sokrates. (367b–e: logôi). Sensijaan sun pitäis näyttää mitä hyötyä siitä on. Ei tässä riitä vitun ikuiset ideat ja hämärä teologia, tarttetaan jotain kouriintuntuvaa. (435d; 504b)
ellauri079.html on line 324: Tässä ei nyt kerkiä kertoa pitkästi miten Plaatto asiasta selviää, riittäköön lyhyt summary. Ensin se kazoo miten oik.mukaisuus toimii valtiossa, ja sitten vasta sielussa. Juttu on se ikivanha rebublikaaninen tarina ihmisruumiin osista ja erittäin tärkeästä mahalaukusta. Eli syntyy työnjakoa, ja porukka jakautuu luonnostaan farmareihin ja käsityöläisiin, mutta sit tarvitaan myös näitä mahalaukkuja, suolia ja perseitä, ja niiden turvaxi armeija ja johtoon filosofikuningas. Tää on taloudellsta, väittää Plaatto, muuta perustelua ei anneta. Eliskä toi sääntö ‘yxi henkilö - yxi jopi’ (R. 370a–c; 423d). Ei vitussa, sanoo uusliberaali, paljon parempi tää järjestys missä huipulla on vähän ihmisiä ei mitään jopia, ja pohjalla vitusti ihmisiä jokaisella kolme neljä jopia.
ellauri080.html on line 42: Teofrastos (m.kreik. Θεόφραστος, n. 371–287 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulun filosofi. Hän oli Aristoteleen oppilas ja seuraaja. Aristoteles testamenttasi Teofrastokselle paitsi lyseon, myös laajat kokoelmansa ja kirjastonsa.
ellauri080.html on line 361: Cloninger, C. R. (2013). What makes people healthy, happy, and fulfilled in the face of current world challenges? Mens Sana Monographs, 11, 16–24. doi: 10.4103/0973-1229.109288
ellauri080.html on line 422: Anyone who has studied the psychology of Carl Jung will be aware of his development of a system to differentiate the human psychological condition into four fundamental psychological types: intuition, thinking, sensation, and feeling – which is a further elaboration of his separation of personalities into two distinct attitudinal types: introvert and extrovert. But why did he choose just four psychological types? And of all the multitude of possible personality characteristics or modes of operation and approaches to life, why did he choose these four: intuition, sensation, thinking, and feeling?
ellauri080.html on line 431: It seems to be a natural tendency of human nature to want to categorize the infinite variety of phenomenological reality into neat, distinct, and useful components. We have types and varieties from every area of human experience. There is some security when confronted by a brand new situation to be able to instantly ascribe this novelty to a pre-arranged mental coding system. Once we have categories we can describe differences and similarities – we can form hypotheses of relationship. This can be both useful and destructive, as unnecessary stereotyping leads to a relativizing of uniqueness. Jung walks this thin line by simply stating, “In my practical medical work with nervous patients I have long been struck be the fact that besides the many individual differences in human psychology there are also typical differences.”
ellauri080.html on line 540: Keynes's obituary in The Times included the comment: "There is the man himself – radiant, brilliant, effervescent, gay, full of impish jokes ... He was a humane man genuinely devoted to the cause of the common good." Kuulostaa Wallun äiskältä, wickedly funny. Ja gay. Ize asiassa gay pedophile kaiken kukkuraxi. Keynes was a libertine hedonist who wasted most of his adult life engaging in sexual relationships with children, including travelling around the Mediterranean visiting children’s brothels. Funnily wicked too.
ellauri080.html on line 711: Fred McFeely Rogers (March 20, 1928 – February 27, 2003), also known as Mister Rogers, was an American television host, author, producer, and Presbyterian minister. He was the creator, showrunner, and host of the preschool television series Mister Rogers' Neighborhood, which ran from 1968 to 2001.
ellauri080.html on line 741: In 1897, he was stripped and nearly lynched by a white mob in Natal, but when the governor sought to press charges, Gandhi refused – saying he didn’t want to use a court of law for personal issues.
ellauri080.html on line 742: In 1899, at the outbreak of the Boer War, he formed an Indian ambulance service encouraging his fellow Indians to serve the British – despite the prejudice they were facing.
ellauri080.html on line 754: Gandhi’s most famous campaign was the Salt march of 1930. Gandhi walked to the ocean to make his own salt – thereby non-violently oppose the British law which forbade the Indians from making their own salt. Gandhi used to drink his own pee in the mornings to retain the salt.
ellauri080.html on line 755: “With this I’m shaking the foundations of the British Empire.” – Gandhi – after holding up a cup of pee.
ellauri080.html on line 758: “I do not want to be a pariah, but if I have to be reborn I should be reborn an untouchable so that I must share their sorrows, sufferings, and the affronts levelled against them in order that I may endeavour to free myself and them from their miserable condition.” – Gandhi
ellauri080.html on line 761: “There is more to life than increasing its speed.” After returning from Africa to India. Gandhi opened an ashram, which was supported by rich businessmen. However, when Gandhi allowed an untouchable into his ashram, the businessmen, who were orthodox Hindus, stopped giving money – causing the ashram financial difficulties. However, one businessman started giving money to Gandhi on the condition of anonymity.
ellauri080.html on line 768: “We shall either free India or die in the attempt; we shall not live to see the perpetuation of slavery.” – Gandhi, 1942.
ellauri080.html on line 777: But Gandhi was also a puritan and a misogynist who helped ensure that India remains one of the most sexually repressed nations on earth – and, by and large, a dreadful place to be born female.
ellauri080.html on line 796: “We shall feel happy and free like a bird even behind the prison walls. We shall never weary of jail-going. When the whole of India has learned this lesson, India shall be free. For, if the alien power turns the whole of India into a vast prison, it will not be able to imprison her soul.” – Gandhi
ellauri080.html on line 800: “My young mind tried to unify the teaching of the Gita, The Light of Asia and the Sermon on the Mount.” – Gandhi
ellauri080.html on line 801: During his life, Gandhi studied all the major religions – the Bible, The Qu’ran, The Buddhist scriptures and of course the major Indian classics, such as the Bhagavad Gita. In London he also studied Theosophy.
ellauri080.html on line 806: Two terms in the Bhagavad Gita resonated with Gandhi samabhava (“equability”) – meeting fate with a sense of detachment. And aparigraha (“nonpossession”) willingness to give up all material objects.
ellauri082.html on line 36: – Lyhennelmä Stalinin kirjoittamasta runosta Aamu, salanimellä Soselo.
ellauri082.html on line 45: Elizabeth Lee Wurtzel (July 31, 1967 – January 7, 2020) was an American writer and journalist, known for the confessional memoir Prozac Nation, which she published at the age of 27. Her work often focused on chronicling her personal struggles with depression, addiction, career, and relationships. Wurtzel's work drove a boom in confessional writing and the personal memoir genre during the 1990s, and she was viewed as a voice of Generation X. In later life, Wurtzel worked briefly as an attorney before her death from breast cancer.
ellauri082.html on line 58: Wallace described himself as “near great” at his favorite sport, but in reality he was just the 11th-best teenage player in central Illinois – not exactly a tennis hotbed. Still, he was good enough to beat Jay McInerney when they were both at the artist colony Yaddo.
ellauri082.html on line 74: After being rejected by the Prozac Nation author, Wallace wrote the 1998 story “The Depressed Person,” basing the title character – the most unpleasant person on Earth – on her. Now who is the unpleasant one of the two? Another Philip Roth.
ellauri082.html on line 159: Accusations that DFW is “talking down to” or “intentionally alienating” with his vocabulary I can understand somewhat–I don’t believe he was actually intending to make people feel stupid, but he’s clearly excessive and self-indulgent on occasion.
ellauri082.html on line 176: Tero lukee paitsi työnsä puolesta myös vapaa-ajallaan ja mieluiten tietokirjallisuutta: historiaa, elämäkertoja ja maallikoille suunnattuja tiedekirjoja esimerkiksi fysiikasta. – Aikaisemmin luin paljon kaunokirjallisuutta, mutta nyt kiinnostaa tietokirjallisuus. Haluan oppia enemmän maailmasta. Hän luonnehtii itseään paneutuvaksi lukijaksi. – Jos innostun jostakin kirjasta, perehdyn yleensä tekijän koko tuotantoon.
ellauri082.html on line 183: Platonin filosofiset klassikkoteoksensa on kirjoitettu dialogin muotoon, ja niitä on helppo ja kevyt lukea – vaikka niissä käsitellään isojakin asioita, on niissä myös pieniä, kuten pottunenäisen Sokrateen etuveitikka Alkibiadeen pepussa.
ellauri082.html on line 216: Robert Lee Frost (26. maaliskuuta 1874 San Francisco, Kalifornia, Yhdysvallat – 29. tammikuuta 1963 Boston, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen runoilija ja kirjailija. Sitä ei pidä sekoittaa britteihin TV-hahmo David Frostiin eikä covid-tartuntaiseen brexit-neuvottelijaan elinikäisparoni David Frostiin.
ellauri082.html on line 312: I’ve chosen to blog this particular passage, which runs ten pages in lenght, for a few reasons, the most honest reason being its unrelenting frankly honest potrayal of a person in the midst of a serious marijuana dependancy. Erdedy’s chapter has him eagerly awaiting the delivery of 200 grams of high-resin weed, of which he will force himself to smoke in its entirety in one hazy fog-induced sitting. Wallace, writing in the 3rd person, manages to get close enough to Erdedy’s running internal monologue to present to us a deeply troubled young man’s addiction and the lenghts he is willing to go to–whislt also attempting to redeem himself through his numerous attempts in kicking the addiction–in order to satisfy his intense cravings.
ellauri082.html on line 383: William James (11. tammikuuta 1842 – 26. elokuuta 1910) oli yhdysvaltalainen psykologi ja filosofi sekä pragmatismin perustaja yhdessä C. S. Peircen kanssa. James toimi Harvardin yliopiston professorina vuodesta 1876 lähtien kuolemaansa saakka. William Jamesin veli Henry James oli eräs Yhdysvaltain tunnetuimpia kirjailijoita. William James Sidis oli hänen kummipoikansa. (Kekä sekin oli? No mitä väliä.)
ellauri082.html on line 438: g) Helpful Henry was an American gag-a-day comic strip, created by cartoonist J. P. Arnot (Paul Arnot – Born: 16 September 1887 – Died: 2 December 1951). The series ran from July 17, 1922 until 1927 and was syndicated by International Feature Service. Jaakko Hintikka kutitti Kotkan varpaita Helpful Henrynä kun Kotka laittoi pussilakanaa.
ellauri082.html on line 509: John Tyndall FRS (/ˈtɪndəl/; 2 August 1820 – 4 December 1893) was an Irish physicist. He first noticed the greenhouse effect but went on mountaineering happily in the melting glaciers. He was a member of a club that vocally supported Charles Darwin's theory of evolution and sought to strengthen the barrier, or separation, between religion and science. The most prominent member of this club was the anatomist Thomas Henry Huxley. Others included the social philosopher Herbert Spencer.
ellauri082.html on line 692: Niko Ranta-aho samassa lentokoneessa! Topi Sukari palasi Espanjasta Suomeen – liikemies esitteli persoonallisen koronamaskityylinsä lentoasemalla! Kuvat Seiskassa!
ellauri082.html on line 693: Erika Vikmania ei nähdä Kikka-elokuvan pääroolissa – laulajakaunotar paljastaa syyn haluttomuudelleen astua idolinsa saappaisiin
ellauri082.html on line 696: Koira putosi jäihin – pelastuminen tallentui dramaattiselle videolle.
ellauri082.html on line 697: Amanda Holden alastomana synttärien kunniaksi – ei uskoisi ikäisekseen. Amanda uskoo adventtiin.
ellauri083.html on line 63: Alunperin nimeltään Lohtu Silkinkutoja syntyi Hillsborossa Länsi-Virginiassa, United Statesissa, vanhemmille Caroline Maude (Stulting) (1857–1921) and Absalom Sydenstricker. Ne oli etelä-vanhempainneuvostolähetyssaarnaajia, matkustivat Kiinaan pian avioiduttuaan 1880 palaten synnyttämään Helmin United Statesissa. Helmin ollessa 5kk ne palasi Kiinaan, ensin Huai'aniin ja sitten 1896 Tsingkiangiin lähelle Nankingia.
ellauri083.html on line 237: Havaiji viisoo oli yhdysvaltalainen Havaijille sijoittuva poliisisarja, jota CBS esitti vuosina 1968–1980. Sarja kuvaa Havaijin kuvernööriä Paul Jamesonia avustavan erikoisyksikön toimintaa. Sarjan tunnussävel nousi The Venturesin esittämänä Yhdysvaltain singlelistalla sijalle neljä vuonna 1969. Se on ihan psska renkutus. Ei se ole havaijia nähnytkään, mitälie mahtipontista texmex-torvisoittoa. Kuuntele vaikka ize.
ellauri083.html on line 239: Havaiji viisnolla on yhdysvaltalainen Havaijille sijoittuva poliisisarja, joka alkoi CBS-kanavalla 20. syyskuuta 2010. Sarja on uusi versio vuosina 1968–1980 esitetystä televisiosarjasta Hawaii Five-O. Uuden sarjan nimessä on O-kirjaimen sijaan nolla.
ellauri083.html on line 263: Ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo ilmoitti työnantajalleen häirinnästä – syyttää metropoliittaa rasismista ja loukkauksista.
ellauri083.html on line 314: Leikkiautoja ja huoltoasemaestetiikkaa, metsästysteemaa ja villisian pää – tällaisia ovat miesluolat Kainuussa, joissa tunti on lyhyt aika.
ellauri083.html on line 344: It follows a team of doctors and support staff stationed at the "4077th Mobile Army Surgical Hospital" in Uijeongbu, South Korea, during the Korean War (1950–53). The show's title sequence features an instrumental-only version of "Suicide Is Painless," the original film's theme song.
ellauri083.html on line 430: From time to time, one hears that NASA computers have proved the account of the unusual day that accompanied the Battle of Gibeon found in Joshua 10:12–14. This marvelous little story about NASA computers began circulating in the late 1960s and early 1970s, during the heyday of the Apollo program. According to the story, in preparation for the Apollo moon landings, a computer at NASA calculated the positions of the earth, moon, and other solar system bodies with great precision far into the past and future.
ellauri083.html on line 434: Supposedly, NASA scientists and engineers puzzled over this problem until one of them opened the Bible to Joshua 10:12–14 and 2 Kings 20:8–11. The NASA personnel supposedly came to realize that their missing day could be explained by addition of nearly a day at the time of Joshua and an additional 40 minutes at the time of Hezekiah, thus proving that these biblical events actually occurred.
ellauri083.html on line 440: The fact that NASA computers have not proved the account of Joshua’s long day does not mean that there was no miracle at the battle of Gibeon as recorded in the book of Joshua. We know that God’s word is inspired. Therefore, we know that the Bible is authoritative in all things, including history. Since Joshua 10:12–14 tells us that God performed this miracle, we can be assured that indeed He did perform this miracle. As Joshua 10:14 described it, “There has been no day like it before or since” (ESV).
ellauri083.html on line 500: The Hulk is incredibly strong and throughout most of the films he acts largely on the instinct of self-preservation, attacking anything that he perceives as a threat. Over time, Banner demonstrated an increasing ability to control the transformation, calling the Hulk at will, but was generally not able to recall events during the time he was in that form. The Hulk, conversely, became increasingly aware of Banner and able to stall the transformation back – one time staying in Hulk form for two years, becoming able to speak with others and control his destructive rage. Eventually, Banner was able to merge with the Hulk, combining Banner's mind and personality with the Hulk's body and strength.
ellauri083.html on line 659: Kun hartaimmat toiveet ja hurjimmat unelmat käyvät toteen, ilo syttyy kuin itsestään, ja sydän on pakahtua. Mutta entä kun kaikki näyttää menevän pieleen? Onko ilolle enää tilaa? Kay Warren kertoo, miten hän on oppinut iloitsemaan ahdingossakin. Ilo on syvempää kuin riemu, kestävämpää kuin innostus ja tyydyttävämpää kuin mielihyvä. Ilo on kenen tahansa valittavissa. Valitse siis ilo – koska riemu ei riitä.
ellauri088.html on line 297: Hakulinen on pikku haukka, sellainen kuin Nakke Nakuttajassa. Isä Lauria ahdisteli ankarasti rabulisti Lauri Kettunen. Tämä viropää pyydysteli kettuja sotaa paossa Debrecenissä ja Tartossa. Virkavapaiden avulla hän toimi myös yliopisto-opettajana Budapestissa Eötvös-Collegiumissa vuosina 1935–1937 ja 1941–1944. Siellä se tutki käkenä heimosisarien pesiä.
ellauri088.html on line 318: Toimiessaan seuran kielitieteellisen valiokunnan sihteerinä vuosina 1899–1916 hän johti aineiston käräyttämistä kansankielen sanakirjaa varten, minkä työn pohjalta syntyi vuosikymmeniä myöhemmin Suomen murteiden sanakirja, joka lienee kesken vieläkin.
ellauri088.html on line 359: Armeijan ja opiskeluiden jälkeenkin Arvonen on maltillisesti kasvattanut asuntosalkkuaan, mutta toteaa, että sijoitusasuntoja on vielä ”aivan liian vähän”. Selkeän sijoitusstrategian itselleen laatinut Arvonen sijoittaa Turkuun keskeisille alueille. ”Olen asunut Turussa melkein koko ikäni, joten tunnen kaupungin jokaista kulmaa myöten. Sen lisäksi, että pitää ymmärtää asuntosijoittamista aiheena, on tietenkin ymmärrettävä ja tunnettava se alue syvällisesti – on oltava vahva näkemys. Ilman näkemystä hukka perii.” Päätös sijoittaa vain alueelle, jonka hän tuntee perin pohjin, on varmasti auttanut Arvosta välttämään useita virheitä.
ellauri088.html on line 407: Päiviin kuuluu myös somettaminen. Arvosen työntäyteistä arkea pystyykin seuraamaan helposti Instagramista. Siellä vilahtavat usein Rolex-kellot sekä unelmien Tesla, jonka rekisterikilvessä lukee ”RON-1”. Sellaisen mä hankin kun saan kokoon ensimmäisen miljoonan. Asuntonäyttöjä ja arviokäyntejä on usein iltaan saakka – kotona Arvonen on usein vasta iltakahdeksalta.
ellauri088.html on line 438: P.S. Roni Arvosen arvot oli liikaa jopa KaKolle. Tviittasi ensin hippien kaasutuksesta, sitten kutsui demareita vammaisiksi. – Kaasua vaan ja hippiä kumoon. Tarvittaessa kaasua, pamppua ja koppiin vaan. Iltalehti uutisoi asiasta 10. maaliskuuta. Arvonen väitti olevansa pahoillaan.
ellauri088.html on line 547: His 1908 play The Passing of the Third Floor Back introduced a more sombre and religious Jerome. The play was a tremendous commercial success. It was twice made into film, in 1918 and in 1935. However, the play was condemned by critics – Max Beerbohm described it as "vilely stupid" and as written by a "tenth-rate writer".
ellauri089.html on line 48: Robert Anson Heinlein (/ˈhaɪnlaɪn/; July 7, 1907 – May 8, 1988) was an American science-fiction author, aeronautical engineer, and Naval officer. Sometimes called the "dean of science fiction writers", he was among the first to emphasize scientific accuracy in his fiction, and was thus a pioneer of the subgenre of hard science fiction. His published works, both fiction and non-fiction, express admiration for competence and emphasize the value of critical thinking. His work continues to have an influence on the science-fiction genre, and on modern culture more generally.
ellauri089.html on line 83: His work sometimes had controversial aspects, such as plural marriage in The Moon is a Harsh Mistress, militarism in Starship Troopers and technologically competent women characters that were formidable, yet often stereotypically feminine – such as Friday.
ellauri089.html on line 85: In 1929, Heinlein married Elinor Curry of Kansas City. However, their marriage only lasted about a year. His second marriage in 1932 to Leslyn MacDonald (1904–1981) lasted for 15 years. Leslyn took to drink. No wonder.
ellauri089.html on line 126: Many of his stories, such as Gulf, If This Goes On—, and Stranger in a Strange Land, depend strongly on the premise, related to the well-known Sapir–Whorf hypothesis, that by using a correctly designed language, one can change or improve oneself mentally, or even realize untapped potential.
ellauri089.html on line 167: Giovanni Virginio Schiaparelli (14. maaliskuuta 1835 – 4. heinäkuuta 1910) oli italialainen tähtitieteilijä.[1][2] Hän opiskeli Torinon yliopistossa ja Berliinin observatoriossa ja työskenteli yli neljänkymmenen vuoden ajan Breran observatoriossa.
ellauri089.html on line 223: Osip Emiljevitš Mandelštam (ven. Осип Эмильевич Мандельштам, puol. Mandelstam; 15. tammikuuta (J: 3. tammikuuta) 1891 Varsova – 27. joulukuuta 1938) on maineikkaimpia neuvostoliittolaisia runoilijoita. Hän syntyi Varsovassa mutta varttui Pietarissa ja piti sitä kotikaupunkinaan. Valmistuttuaan Teniševin kimnaasista hän opiskeli muinaisranskaa Pietarin yliopistossa. Vuosina 1907–1910 hän oleskeli Ranskassa, Saksassa, Sveitsissä ja Italiassa.
ellauri090.html on line 90: Joaquim Maria Machado de Assis (Rio de Janeiro, 21 de junho de 1839 – Rio de Janeiro, 29 de setembro de 1908) foi um escritor brasileiro, considerado por muitos críticos, estudiosos, escritores e leitores um dos maiores senão o maior nome da literatura do Brasil.
ellauri090.html on line 234: Um de seus amigos, Faustino Xavier de Novaes (1820–1869), poeta residente em Petrópolis, e jornalista da revista O Futuro, estava mantendo sua irmã, a portuguesa Carolina Augusta Xavier de Novais, desde 1866 em sua casa, quando ela chegou ao Rio de Janeiro do Porto. Segundo os biógrafos, veio a fim de cuidar de seu irmão que estava enfermo, enquanto outros dizem que foi para esquecer uma frustração amorosa. Carolina despertara a atenção de muitos cariocas; muitos homens que a conheciam achavam-na atraente, e extremamente simpática. Com o poeta, jornalista e dramaturgo Machado de Assis não fora diferente. Tão logo conhecera a irmã do amigo, logo apaixonou-se. Até essa data o único livro publicado de Machado era o poético Crisálidas (Koteloita, 1864) e também havia escrito a peça Hoje Avental, Amanhã Luva (1860), ambos sem muita repercussão. Carolina era cinco anos mais velha que ele; deveria ter uns trinta e dois anos na época do noivado.
ellauri090.html on line 236: Roope oli Brasilian Tomas Ribeiro. Huom nyt ei tarkoiteta samannimistä Real Housewifejen paljasyläpäistä gigoloa ohjaamassa moottorivenettä, eikä portugalilaista footballeria Tomás Aresta Branco Machado Ribeiroa, jonka nimi tuntuisi luppoovalta, mutta se on born vasta 30 April 1999, vaan Tomás António Ribeiro Ferreiraa (1 July 1831 – 6 February 1901), better known as Tomás Ribeiro or Thomaz Ribeiro, joka oli dago poliitikko, lehtimies, runoilija ja ultraromanttinen kynämies. Eli Roope oli ensi-ihastuxessa Karoliinaan yhtä ultraromanttinen. Myöhemmin sen vähän suspektimmissa aforismeissa lukee ettei samaan naiseen rakastuta 2 kertaa. Paras siis olla lopettamatta kesken.
ellauri090.html on line 270: Acolhe-me, – e terá minha alma aflita, nosta mut - ja mun kolhiintunut sieluni
ellauri092.html on line 63: In engineering, the Moody chart or Moody diagram is a graph in non-dimensional form that relates the Darcy-Weisbach friction factor fD, Reynolds number Re, and surface roughness for fully developed flow in a circular pipe. It can be used to predict pressure drop or flow rate down such a pipe. Lewis Ferry Moody (5 January 1880 – 21 February 1953) was an American engineer and professor, best known for the Moody chart. He has 23 patents for his inventions. He was the first Professor of Hydraulics in the School of Engineering at Princeton. Tästä Moodysta ei löytynyt sen enempää, tuli umpiperä. Not the way out - exit through tunnel in rear, luki MIT:n vessan ovessa. Mutta tämä sensijaan on motherlode:
ellauri092.html on line 65: Dwight Lyman Moody (February 5, 1837 – December 22, 1899), also known as D. L. Moody, was an American evangelist and publisher connected with Keswickianism, who founded the Moody Church, Northfield School and Mount Hermon School in Massachusetts (now Northfield Mount Hermon School), Moody Bible Institute and Moody Publishers. One of his most famous quotes was “Faith makes all things possible... Love makes all things easy.“ Moody gave up his lucrative boot and shoe business to devote his life to revivalism, working first in the Civil War with Union troops through YMCA in the United States Christian Commission. In Chicago, he built one of the major evangelical centers in the nation, which is still active. Working with singer Ira Sankey, he toured the country and the British Isles, drawing large crowds with a dynamic speaking style. Jesus was a great motivational speaker, and the apostles plus Paul of Tarsus copycatted him to the best of their abilities.
ellauri092.html on line 184: In 1914–1917 many Methodist ministers made strong pleas for world peace. President Woodrow Wilson (a Presbyterian), promised "a war to end all wars." Tästä teki sitten pilaa italialainen nobelistirunoilija Eugenio Montale, joka on aika lailla kyllä never heard. Se oli liian hermeettinen vedotaxeen kansan makuun. Oikeastaan sen ei olis kuulunutkaan saada noobelia kerze oli pessimisti, muze oli sentään antifasisti, joista sodan aikana lie Italiassa ollut pula. Eli jälleen kerran sellanen poliittinen virkanimitys. Montale oli kantava voima runoilijaryhmässä, joka kutsui itseään Hermeettiseksi seuraksi. Ryhmä tuotti täysin epäloogisia runoja, jotka kuvastivat absurdia ajatusta Sodasta, joka päättää kaikki sodat.
ellauri092.html on line 213: Baptists, as their very name implies, adhere to baptism. But not just any baptism – Baptists are more specific on the issue. Baptist subscribe to credo baptism by immersion. That means that they believe in baptism of a confessing believer by immersion into water. They reject pedobaptism and other modes of baptism (sprinkling, pouring, etc.). This is one distinctive that holds true for nearly all Baptist denominations and churches. They are Baptists, after all!
ellauri092.html on line 215: There is some debate about the roots of Baptists as a denomination, or family of denominations. Some argue that Baptists can trace their roots right back to the famous cousin of Jesus – John the Baptist. While most others go back only as far as the Anabaptist movement in the wake of the Protestant Reformation.
ellauri092.html on line 241: Some Baptist groups – such as the Southern Baptist Convention – will only allow men to serve as pastors. Others – such as the American Baptists – allow both men and women.
ellauri092.html on line 253: Baptists are traditionally mixed on the Calvinism-Arminianism debate. Few would call themselves true Arminians, and most Baptists would probably self-describe as modified (or moderate) Calvinists – or 4 point Calvinists, rejecting especially the doctrine of Limited Atonement. In contrast to Methodists, most all Baptists believe in the eternal security of a Christian, though many hold to a view of this that is very different from the Reformed doctrine of the Perseverance of the Saints.
ellauri092.html on line 261: While there are some similarities to those two churches, each on one side of the street, there are many more differences. And that gulf of differences continues to widen as many Baptist churches continue to affirm a high view of Scripture and follow its teaching, while many Methodist congregations – especially in the United States – move away from that view of Scripture and emphasis on the Bible’s teaching.
ellauri092.html on line 303: Andrew Murray – “very notable advocate of the continuationistic Keswick theology and a charismatic precursor”
ellauri092.html on line 322: Holiness is thus not so much an abstract or mystic idea, as a regulative principle in the everyday lives of men and women. Holiness is thus attained not by flight from the world, nor by monk-like renunciation of human relationships of family or station, but by the spirit in which we fulfill the obligations of life in its simplest and commonest details: in this way – by doing justly, loving mercy, and walking humbly with our God in everyday life.
ellauri092.html on line 379: Ben Walter Heikel (1879–1954) oli valtionpomologi, kotimaisten hedelmäviinien valmistuksen uranuurtaja.
ellauri092.html on line 382: Oskar Immanuel Heikel (1858–1941) oli lestadiolaisen liikkeen vaikuttaja, Albert Heikelin poka. Jeesuxen nimiserkku.
ellauri092.html on line 384: Ivar August Heikel (1861–1952) oli O. I. Heikelin veli joka teki sen latinan sanakirjan. Se kuoli 2vk ennenkuin mä synnyin. Tutustuttiin vaan kirjallisesti. Ivar oli Helsingin yliopiston klassisen kreikan kielen ja kirjallisuuden professori, joka toimi myös Helsingin yliopiston rehtorina. Ivar kirjoitti kirjan sosialismista 1906. Huu! Ivarin tiedot on Kuka Kukin On-kirjasta, jonka toimitti L.A.P. Poijärvi. Tämmösiä hyväveliseuroja: Otavan tietosanakirjan täydennysosien toimittajissa on mun sukulainen Hjalmar, Rafu Koskimies, Poizu, Heikki Waris (jonka pikkuserkku Klaus Waris hommas Callelle ensin professuurin ja sizen sinekyyrin Sitrasta), Kimmo Koskenniemen isä-Matti, ja Hellan langonpoika Jaakko. Ilmari ja Toini oli serkuxet.
ellauri092.html on line 449: Kaarle Leopold Krohn (10. toukokuuta 1863 Helsinki – 19. heinäkuuta 1933 Sammatti) oli suomalainen kielitieteilijä, kansanrunouden tutkija ja Helsingin yliopiston suomalaisen ja vertailevan kansanrunoustutkimuksen professori.
ellauri092.html on line 458: Krohn on alun perin pohjoissaksalainen suku, jonka yksi pietarilainen sukuhaara otti Suomen kansalaisuuden 1800-luvun alussa. Monet Suomen Krohnit polveutuvat Pietarista Suomeen muuttaneesta panimonomistajasta Leopold Wilhelm Krohnista (1806–1890), jonka isä oli suvun kantaisä, Saksasta Rügenin saarelta lähtöisin ollut köyhä leipurinkisälli Abraham Krohn. Osa suvun jäsenistä on suomentanut sukunimen muotoon Kurki-Suonio.
ellauri092.html on line 461: Erkki Kurki-Suonio toimi Helsingin Johanneksen seurakunnan kirkkoherrana 1952–70, jolloin hän jäi eläkkeelle. Sekin oli ääreist väpelön näköinen mutta silti aika tiukkis hihhuli. Se avioitui 1925 kansakoulunopettaja Sylvi Rankin kanssa. Perheeseen syntyivät lapset Jaakko, Kerttu, Ilmari, Pirkko, Annikki ja Sirkka.
ellauri092.html on line 465: Heikki Kustaa Johannes Koskenniemi (27. syyskuuta 1919 Helsinki – 26. syyskuuta 2013 Turku) oli suomalainen antiikintutkija (filologi). Papyrologiseen aineistoon erikoistunut Koskenniemi oli Turun yliopiston klassillisen filologian professorina vuosina 1964–1986. Hän oli raamatunkäännöskomitean jäsen. Tää ei ollut se Heikki Kallenpoika Koskenniemi 19. vuosisadalta joka oli son of Carl Carlsson Koskenniemi and Brita Lisa Eliasdotter Anu Saukko, vaan nuorempi. Merkittävä suomalainen teologi ja evankelisen liikkeen oppinut, valitettavasti vainaja. Koskenniemi, Erkki kirjoitti koskettavasti: Professori Heikki Koskenniemi sai kotiinkutsun 26.9.2013. Hän sai ketjureaktion.
ellauri093.html on line 40: Syyte: Aseellinen muilutusraiskaus Raahessa – oikeus hylkäsi naisen kaikki vaatimukset. Syyttäjän ja naisen mukaan kaksikko oli ollut liikenteessä autolla. Väitteen mukaan mies ajoi autolla syrjäiseen paikkaan ja halusi nimenomaisesti tehdä asianomistajalle seksuaalista väkivaltaa. Syyttäjän näkemyksen mukaan vastaaja raiskasi naisen ensin suuhun ja sen jälkeen yhdynnällä. Tekonsa tueksi mies uhkasi naista ampuma-aseella, oikeudessa väitettiin.
ellauri093.html on line 119: James Hudson Taylor (Chinese: 戴德生; pinyin: dài dé shēng (wear for life???); 21 May 1832 – 3 June 1905) was a British Protestant Christian missionary to China and founder of the China Inland Mission (CIM, now OMF International). Taylor spent 51 years in China. The society that he began was responsible for bringing over 800 missionaries to the country who started. He founded
ellauri093.html on line 126: Having been accepted as missionaries by Hudson Taylor of the China Inland Mission the seven were scheduled to leave for China in early February 1885. Before leaving the seven held a farewell tour to spread the message across the country – it was during this tour that someone dubbed them "The Cambridge Seven."
ellauri093.html on line 144: Ironside oli muistaaxeni läski viivasuinen poliisi jossain rullatuolissa? Vai sekotanko nyt? Juu ei tää on Harry Ironside – Bible teacher, preacher, and author; pastor of the Moody Church in Chicago (1930-1948); associated at different times with both the Open and Exclusive Brethren.
ellauri093.html on line 148: "Watchman" Nee (kiin. 倪柝聲, 4. marraskuuta 1903 Shantou, Kiina – 30. toukokuuta 1972 Anhuin provinssi, Kiinan kansantasavalta) oli kiinalainen kristitty julistaja ja kirjailija. Hänet pidätettiin vuonna 1952, ja hän eli loppuelämänsä vankilassa. Se oli köyhä ritari joka sanoi Nii.
ellauri093.html on line 161: Neen läheisin työtoveri oli Witness Lee -niminen babtisti. Heidän yhteistyönsä alkoi 1932. Lee muutti Shanghaihin 1934 voidakseen työskennellä enemmän Neen kanssa. Hän muun muassa toimitti Neen julkaisua The Christian 1934–1940 ja oli hänen best maninsa mm. tämän avioituessa. Vuonna 1949 Nee lähetti Leen ja ryhmän muita Taiwanille jatkamaan lähetystyötä. Charity oli käynyt mustasukkaisexi. Taiwan eli Formosa on oikeistokiinalaisten saari Fuzhouta vastapäätä. Yhtä lähellä kuin Tallinna. Danin vanhemmat oli vieläkin vihaisia sen petturuudesta.
ellauri093.html on line 170: Francis William Newman – younger brother of Cardinal John Henry Newman; excommunicated for denying the Divinity of Christ. Mätämunista puheenollen! Eski kuzui jotakuta kardinaali Newmanixi. Tuskin sentään änkyttävä fonologi Martti Nyman? Ei ainakaan kaljupäinen psykologi Göte Nyman. Se oli joku filosofinplanttu jonka olen autuaasti unohtanut.
ellauri093.html on line 172: Omituisin oli ehkä Orde Wingate – British commando.
ellauri093.html on line 174: Major General Orde Charles Wingate, DSO & Two Bars (26 February 1903 – 24 March 1944) was a senior British Army officer, known for his creation of the Chindit deep-penetration missions in Japanese-held territory during the Burma Campaign of the Second World War.
ellauri093.html on line 184: Lord Moran, Winston Churchill's personal physician, wrote in his diaries that "[Wingate] seemed to me hardly sane – in medical jargon a borderline case." Likewise, referring to Churchill's meeting with Wingate in Quebec, Max Hastings wrote that, "Wingate proved a short-lived protégé: closer acquaintance caused Churchill to realise that he was too mad for high command."
ellauri093.html on line 317: The Open Brethren believe in a plurality of eiders (Acts 14:23; 15:6,23; 20:17; Philippians 1:1), men meeting the Biblical qualifications found in 1 Timothy 3:1–7 and Titus 1:6–9. This position is also taken in some Baptist churches, especially Reformed Baptists, and by the Churches of Christ. It is understood that eiders are appointed by the Holy Spirit (Acts 20:28) and are recognised as meeting the qualifications by the assembly and by previously existing eiders. Generally, the eiders themselves will look out for men who meet the biblical qualifications, and invite them to join them as eiders. In some Open assemblies, eiders are elected democratically, but this is a fairly recent development and is still relatively uncommon.
ellauri093.html on line 319: Officially naming and recognizing "eidership" is common to Open Brethren (cf. 1 Thessalonians 5:12–13), whereas many Exclusive Brethren assemblies believe that recognizing a man as an "eider" is too close to having clergy, and therefore a group of "leading brothers", none of whom has an official title of any kind, attempts to present issues to the entire group for it to decide upon, believing that the whole group must decide, not merely a body of "eiders". Traditionally, only men are allowed to speak (and, in some cases, attend) these decision-making meetings, although not all assemblies follow that rule today.
ellauri093.html on line 364: Som alle unge grundtvigske teologer på den tid ønskede også P. at blive valgmenighedspræst, og det lykkedes da han 1883 blev Birkedals medhjælper og 1885 – da alder og politisk splid i menigheden tvang Birkedal bort – hans efterfølger, en stilling han beholdt til sin død.
ellauri093.html on line 458: Rasmus Nielsen (1809–1884) was a Danish philosopher and professor, as well as a critic of Søren Kierkegaard. In his books, Søren's Nielsen ratings hit an all-time low. Nielsen was the son of a farmer. He studied theology before Darwin's Time. He succeeded Poul Martin Møller as professor of moral theology.
ellauri093.html on line 837: Kaarle (24. helmikuuta 1500 Gent, Flanderi – 21. syyskuuta 1558 Yusten luostari, Espanja) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle V vuosina 1519–1556. Hän oli myös Espanjan kuningas 1516–1556 nimellä Kaarle I (Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa hänet tunnettiin nimillä Carlos Quinto ja Carlos V). Kaarle kuului Habsburgien sukuun mikä on naamasta päätellen ilmeistä. Hänen isänsä oli Burgundin arkkiherttua Filip Komea ja äitinsä Johanna Mielipuoli, hermostollisten vaikeuksiensa takia. Kaarlen kehitys oli hidasta ja muutenkin hän vaikutti sopimattomalta hallitsemaan mitään, edes sfinkteriä. Koska hän myös oli sulkeutunut ja vähäpuheinen, hänen oli hankala luoda tarpeellisia suhteita hovissa. Ehkä se kärsi lukivaikeuxista kun se oli niin valovoimainen. Kiva sille että uskontunnustus tuli äänikirjana. Kaarlen äidinkieli oli ranska. Hänen on kerrottu sanoneen: ”Minä puhun espanjaa Jumalalle, italiaa naisille, ranskaa miehille ja saksaa hevoselleni”. Ellei se ollut Fredrik Suuri, josta mulla on myös paasaus. Ehkä ne sanoi molemmat, on se niin hyvä setämiesläppä.
ellauri093.html on line 938: »Kun sinut on kutsuttu pitoihin, älä asetu kunniapaikalle. Joku vieraista saattaa olla sinua arvokkaampi, 9ja isäntä, joka on teidät molemmat kutsunut, tulee sanomaan sinulle: ’Anna tämä paikka hänelle.’ Silloin joudut nolona siirtymään viimeiselle sijalle. 10Ei – kun sinut kutsutaan, valitse pöydässä kaikkein vaatimattomin paikka. Silloin isäntä tulee ja sanoo sinulle: ’Ystäväni, siirry tänne lähemmäksi’, ja sinä saat suuren kunnian kaikkien vieraiden nähden.
ellauri094.html on line 186: Juudan kuningaskunta, joka oli Israelia pienempi, vastusti Israelia pitempään valloittajia ja jopa laajeni vuosina 930–730 eaa. Raamatussa kerrotaan isien jumalalle kuuliaista kuninkaista profeetoista sekä huonoista hallitsijoista kuten Israelin kuninkaan Ahabin tyttärestä Ataljasta, joka hallitsi Juudaa 850-luvun eaa. jälkeen ja Baal-uskonsa takia surmattiin. Juudan kuningaskunta joutui Egyptin vasalliksi ennen kuin Babylonian kuningas Nebukadnessar II vuonna 587 eaa. hävitti Jerusalemin temppelin ja vei suuren osan kansasta vankeuteen Babyloniaan.
ellauri094.html on line 192: Professori Simo Parpola kirjoitti Helsingin Sanomissa 16.1.1992, jossa hän jostain syystä määrittelee vankeuden pituudeksi 300 vuotta: ”Lukemattomat seikat viittaavat siihen, että juutalaiset – jotka olivat sentään kolmesataa vuotta eli seitsemän sukupolven ajan Babyloniassa vankeina – omaksuivat täydellisesti maan kulttuurin ja uskonnon; ne fanaatikot, jotka palasivat sitten Israeliin, toivat sen salaa mukanaan mannemarketista reikäpatjan alla jokseenkin sellaisenaan. Lähi-idän maat olivat jo kauan ennen ajanlaskumme alkua samaa kulttuuripiiriä.”
ellauri094.html on line 203: Olen pitänyt esitelmiä yli tuhannen hengen kuulijakunnille Louvressa, Bagdadissa ja Helsingissä, ja Heurekassa vuonna 1995 järjestämäni näyttely “Ninive 612 eKr.” oli yksi tiedekeskuksen menestyksekkäimmistä ja keräsi yli 80000 katsojaa. Helsingin yliopistossa vuonna 1997 pidetty “Studia exotica – Kadonneet kulttuurit” -esitelmäsarja oli myös suuri yleisömenestys. YLEn Elävässä arkistossa julkaistua haastatteluihini perustuvaa 10-osaista “Muinaisen Assyrian suurvallan vaiheita” -sarjaa suosittelee 197 Facebook-fania. Helsingissä kesällä 2001 pidettyyn assyriologikongressiin osallistui lähes 300 tutkijaa ympäri maailmaa. Siellä julkistettu, sumerilaisen reseptin mukaan valmistettu Enkidu-olut toi minulle Sauli Niinistön jälkeen seuraavana Vuoden Vaahtopää -arvonimen, ja sumeriksi kääntämäni Blue suede shoes herätti Doctor Ammondtin tulkitsemana huomiota ympäri maailmaa.
ellauri094.html on line 229: The exilic period was a rich one for Hebrew literature. Biblical depictions of the exile include Book of Jeremiah 39–43 (which saw the exile as a lost opportunity); the final section of 2 Kings (which portrays it as the temporary end of history); 2 Chronicles (in which the exile is the "Sabbath of the land"); and the opening chapters of Ezra, which records its end. Other works from or about the exile include the stories in Daniel 1–6, Susanna, Bel and the Dragon, the "Story of the Three Youths" (1 Esdras 3:1–5:6), and the books of Tobit and Book of Judith. The Book of Lamentations arose from the Babylonian captivity. The final redaction of the Pentateuch took place in the Persian period following the exile,:310and the Priestly source, one of its main sources, is primarily a product of the post-exilic period when the former Kingdom of Judah had become the Persian province of Yehud.
ellauri094.html on line 253: 609–598 BCE
ellauri094.html on line 298: 520–515 BCE
ellauri094.html on line 305: Raamattu: Jer. 25:11–12; Jer. 29:10
ellauri094.html on line 306: Raamattu: Sak. 1:7,12; Sak. 7:1–5
ellauri095.html on line 74: Stirred for a bird, – the achieve of, the mastery of the thing! hätkähti lintua - olipas se aika liito-orava!
ellauri095.html on line 83: —Gerard Manley Hopkins (1844–1889)
ellauri095.html on line 86: Gerard Manley Hopkins SJ (28 July 1844 – 8 June 1889) was an English poet and Jesuit priest, whose posthumous fame established him among the leading Victorian poets. His manipulation of prosody – particularly his concept of sprung rhythm – established him as an innovative writer of verse, as did his technique of praising God through vivid use of imagery and nature. Only after his death did Robert Bridges begin to publish a few of Hopkins's mature poems in anthologies, hoping to prepare the way for wider acceptance of his style. By 1930 his work was recognised as one of the most original literary accomplishments of his century. It had a marked influence on such leading 20th-century poets as T. S. Eliot, Dylan Thomas, W. H. Auden, Stephen Spender and Cecil Day-Lewis.
ellauri095.html on line 105: Uranian is a 19th-century term that referred to homosexual men. The term was first published by activist Karl Heinrich Ulrichs (1825–95) in a series of five booklets (1864–65) collected under the title Forschungen über das Räthsel der mannmännlichen Liebe (Research into the Riddle of Man–Male Love). Ulrichs derived Uranian (Urning in German) from the Greek goddess Aphrodite Urania, who was created out of the god Uranus' testicles. Therefore, it represents the homosexual gender, while Dionian (Dioning), derived from Aphrodite Dionea, represents the heterosexual gender. Ulrichs developed his terminology before the first public use of the term homosexual, which appeared in 1869 in a pamphlet published anonymously by Karl-Maria Kertbeny (1824–82)
ellauri095.html on line 119: Hopkins's initial ambition was to be a painter – he would continue to sketch throughout his life and was inspired as an adult by the work of John Ruskin and the Pre-Raphaelites.
ellauri095.html on line 123: Hopkins became a skilled draughtsman. He found his early training in visual art supported his later work as a poet. His siblings were much inspired by language, religion and the creative arts. Milicent (1849–1946) joined an Anglican sisterhood in 1878. Kate (1856–1933) would help Hopkins publish the first edition of his poetry. Hopkins's youngest sister Grace (1857–1945) set many of his poems to music. Lionel (1854–1952) became a world-famous expert on archaic and colloquial Chinese. Arthur (1848–1930) and Everard (1860–1928) were highly successful artists. Cyril (1846–1932) would join his father's insurance firm.
ellauri095.html on line 125: Manley Hopkins moved his family to Hampstead in 1852, near where John Keats had lived 30 years before and close to the green spaces of Hampstead Heath. When he was ten years old, Gerard was sent to board at Highgate School (1854–1863). While studying Keats´s poetry, he wrote "The Escorial" (1860), his earliest extant poem. Here he practised early attempts at asceticism. He once argued that most people drank more liquids than they really needed and bet that he could go without drinking for a week. He persisted until his tongue was black and he collapsed at drill. On another occasion he abstained from salt for a week.
ellauri095.html on line 129: Hopkins studied classics at Balliol College, Oxford (1863–1867). He began his time in Oxford as a keen socialite and prolific poet, but seems to have alarmed himself with resulting changes in his behaviour. There he forged a lifelong friendship with Robert Bridges (later Poet Laureate of the United Kingdom), which would be important to his development as a poet and in establishing his posthumous acclaim.
ellauri095.html on line 137: In life and poetry he was serious and playful – even whimsical. Spiritually, despite an early scrupulosity which he never fully lost, he followed the Jesuit way of finding God in all things, and rejoiced in “God in the world”: “The world is charged wíth the grándeur of God.” He was very, very bright, with an extensive knowledge of words and languages — he knew so many words ! His intellectual hero was the medieval philosopher Duns Scotus, whose philosophy of selfhood he held dear. Hopkins himself had a strong sense of self, appreciated his own individuality, and was immensely self-confident.
ellauri095.html on line 167: Hopkins composed two poems about Dolben, "Where art thou friend" and "The Beginning of the End". Robert Bridges, who edited the first edition of Dolben's poems as well as Hopkins's, cautioned that the second poem "must never be printed," though Bridges himself included it in the first edition (1918). Another indication of the nature of his feelings for Dolben is that Hopkins's high Anglican confessor seems to have forbidden him to have any contact with Dolben except by letter. Hopkins never saw Dolben again after the latter's short visit to Oxford during which they met, and any continuation of their relationship was abruptly ended by Dolben's drowning two years later in June 1867. Hopkins's feeling for Dolben seems to have cooled by that time, but he was nonetheless greatly affected by his death. "Ironically, fate may have bestowed more through Dolben's death than it could ever have bestowed through longer life ... for many of Hopkins's best poems – impregnated with an elegiac longing for Dolben, his lost beloved and his muse – were the result." Hopkins's relationship with Dolben is explored in the novel The Hopkins Conundrum.
ellauri095.html on line 244: He continued to write a detailed prose journal in 1868–1875. Unable to suppress a desire to describe the natural world, he also wrote music, sketched, and for church occasions, wrote "verses", as he called them. He later wrote sermons and other religious pieces.
ellauri095.html on line 256: Christina Georgina Rossetti (5 December 1830 – 29 December 1894) was an English poet who wrote romantic, devotional, and children´s poems. "Goblin Market" and "Remember" remain famous. She also wrote the words of two Christmas carols well known in the UK: "In the Bleak Midwinter", later set by Gustav Holst and by Harold Darke, and "Love Came Down at Christmas", also set by Darke and by other composers. She was little sister (2 years junior) of the artist and poet Dante Gabriel Rossetti and features in several of his paintings.
ellauri095.html on line 396: Lapsena Dante Gabriel Rossetti alkoi taidemaalarixi ja kuvitti kirjallisia aiheita varhaisissa piirustuksissaan. Häntä opetettiin kotona saksaksi ja hän luki saxaxi Raamattua, Shakespearea, Goethen Faustia, Arabian yötä, Dickensiä sekä Sir Walter Scottin ja Lord Byronin runoutta. Päättyään koulusta hän opiskeli historiallisen taidemaalari Ford Madox Brownin luona, josta tuli myöhemmin hänen lähin elinikäinen ystävänsä. Hän jatkoi myös hämärämiesten runouden lukemista – Poe, Shelley, Coleridge, Blake, Keats, Browning ja Tennyson - ja aloitti vuonna 1845 käännökset italialaisesta ja saksalaisesta keskiaikaisesta runoudesta. Vuosina 1847 ja 1848 Rossetti aloitti useita tärkeitä varhaisia runoja - Siskoni uni, Siunattu Damozel, Morsiamen alkusoitto, Marian muotokuvasta, Ave, Jenny, Dante Veronassa, Viimeinen tunnustus ja useita sonetteja, joissa hänestä tuli lopulta oikea asiantuntija.
ellauri095.html on line 404: Vuonna 1856 useat yliopisto-opiskelijat, mukaan lukien William Morris ja Edward Burne-Jones, aloittivat Germ:n mallin mukaisen lehden. Oxford and Cambridge -lehti, siinä oli 12 numeroa, joihin Rossetti osallistui kolme runoa. Yhteyden kautta aikakauslehteen Rossetti tapasi Jane Burdenin – hänen elinikäisen muusansa ja rakastajattarensa – ja esitteli hänet tulevalle aviomiehelleen William Morrisille.
ellauri095.html on line 425: Prerafaeliittiveljekset tarjosivat toisilleen kumppanuutta, kritiikkiä ja rohkaisua uransa varhaisessa vaiheessa ja puolustivat toisiaan alkuperäistä julkista vihamielisyyttä vastaan. Dante Gabriel Rossetti muokkasi ryhmän kirjallista makua, painosti Germin perustamista ja julkaisi siinä useita runoja, mukaan lukien Siskoni uni. Hän osallistui myös allegoriseen proosatarinaan Käsi ja sielu, jossa 1200-luvulla eläneen italialaisen taidemaalarin Chiaro dell´Erman luona vierailee hänen sieluaan edustava nainen, joka kertoo hänelle: Maalaa minut näin sellaisena kuin olen... niin sielusi (juujuu, sun sielu, ei toki mun) seisoo aina edessäsi” – varhainen vihje Rossettin myöhemmästä taiteellisesta kiinnostuksesta unenomaisiin, voimakkaasti tyyliteltyihin naishahmoihin.
ellauri095.html on line 429: 1850- ja 60-luvuilla Rossettin maine kasvoi nopeasti, vaikka löytyy tragedian leimaakin. Vuonna 1856 useat yliopisto-opiskelijat, mukaan lukien William Morris ja Edward Burne-Jones, aloittivat Germ :n mallin mukaisen lehden . Oxford and Cambridge -lehti, siinä oli 12 numeroa, joihin Rossetti osallistui kolme runoa. Yhteyden kautta aikakauslehteen Rossetti tapasi Jane Burdenin – hänen elinikäisen muusansa ja rakastajattarensa – ja esitteli hänet tulevalle aviomiehelleen William Morrisille.
ellauri095.html on line 440: Viktoriaanisen varovaisuuden ilmapiirissä ei ollut kohtuutonta pelätä vahinkoa tällaisesta pamfletista, vaikka useimmat Rossettin runollisista edeltäjistä ja aikalaisista, Tennyson, Robert Browning, Elizabeth Barrett Browning, Morris ja Swinburne, olivat selviytyneet huonommista arvosteluista. Melkein kaikki Rossettin vuoden 1870 runojen arvostelut olivat suotuisia, ja kirja oli myyty epätavallisen hyvin (neljä painosta vuonna 1870). Suoraan sanottuna Rossetti saattoi myös pelätä julkista julkisuutta suhteestaan Jane Morrisin kanssa. Joka tapauksessa, lähdön jälkeen Kelmscottista 2. kesäkuuta 1872 Rossetti kärsi täydellisestä henkisestä romahduksesta. Hänet vietiin ystävänsä tohtori Thomas Gordon Haken Roehamptonin kotiin, missä hän yritti tehdä itsemurhan (kuten Lizzie) yliannostuksella laudanumia. Sitten hän vietti kesän ystävien ja työtovereiden hoidossa. Vuoteen 1873 mennessä Rossettin runollinen tuottavuus oli kuitenkin elpynyt, ja hän sai valmiiksi seitsemän yksittäissonettia ja kaksoissonettin "The Sun's Shame". Tämän ajanjakson sonetit ovat melankolisia ja kaikuvat aika ontoilta, mutta tutut vaimennetun intohimon teemat ovat alkaneet sulautua uusiin – taiteen luomiseen ja kuolemattomuuden vihjauksiin. Rossetti jatkoi myös maalaamista tasaisesti käyttäen Jane Morrisia mallina, vaikka hiän olikin poissa yhä useammin. Rossetti lähti lopulta Kelmscottista, jossa he olivat yöpyneet yhdessä, Chelseaan. Siellä hänen terveytensä heikkeni edelleen.
ellauri095.html on line 444: Dantesta vielä tämä. Osittain hänen saavutuksensa oli sijainen: hän sinkitti muita monin tavoin, joita ei ollut helppo mitata. Kriitikot ovat eri mieltä Rossettin runollisen saavutuksen laadusta ja mieltymyksistään hänen työnsä eri aikakausiin. Rossettin tuotantoa on vaikeaa ajoittaa tai jakaa jaksoihin, sillä hän jatkuvasti väkersi nuorena aloittamiaan runoja. Monista varhaisista runoista - Siunattu Damozel, Sisar Helen, Niniven taakka, Muotokuva, Jenny, Dante at Verona ja useista soneteista – tuli vähitellen lähes läpi kumitettuja. Vaikka hän oli uransa aikana huolissaan monista samoista teemoista - idealisoitu, ohikiitävä rakkaus ja pettymys - Rossettin keskimmäisessä ja myöhemmässä runoudessa, seksuaalisesta rakkaudesta tuli lähes epätoivoinen halu ylittää aika. Intohimon etu ei ole nautinto tai molemminpuolinen rentoutuminen, vaan koskettava toivo, että hetki voisi kestää kauemmin kuin viiden piston verran. Ei se voi.
ellauri095.html on line 487: John Henry Newman (21 February 1801 – 11 August 1890) was an English theologian and poet, first an Anglican priest and later a Catholic priest and cardinal, who was an important and controversial figure in the religious history of England in the 19th century. He was known nationally by the mid-1830s, and was canonised as a saint in the Catholic Church in 2019.
ellauri095.html on line 528: Hopkins eventually began to be critical of mere love of detail, however––“that kind of thought which runs upon the concrete and the particular, which disintegrates and drops toward atomism in some shape or other,” he wrote in his journal––and he became increasingly aware of the importance of religion as the ultimate source of unity.
ellauri095.html on line 554: With a rope’s end round the man, handy and brave–– köysi ympärillä kätevästi urheana--
ellauri096.html on line 74: Cod’s omniscience only requires that He knows every true proposition. God will know ‘You will take a shit’ as soon it becomes true – like when the turd is halfway out - but not before. Naah, this is really weak. That takes no omniscience, just a good nose.
ellauri096.html on line 75: The teacher has free will. Therefore, predictions about what he will do are not true (prior to the examination). Accordingly, Paul Weiss (1952) concludes that the student’s argument falsely assumes he knows that the announcement is true. The student can know that the announcement is true after it becomes true – but not before. What a wimpy argument.
ellauri096.html on line 102: Science is about what is the case rather than what ought to be case. This seems to imply that science does not tell us what we ought to believe. The traditional way to fill the normative gap is to delegate issues of justification to epistemologists. However, Quine is uncomfortable with delegating such authority to philosophers. He prefers the thesis that psychology is enough to handle the issues traditionally addressed by epistemologists (or at least the issues still worth addressing in an Age of Science). This “naturalistic epistemology” seems to imply that ‘know’ and ‘justified’ are antiquated terms – as empty as ‘phlogiston’ or ‘soul’.
ellauri096.html on line 124: Most of these philosophical advances are reactions to the use of probability by scientists. In the twentieth century, editors of science journals began to demand that the author’s hypothesis should be accepted only when it was sufficiently probable – as measured by statistical tests. The threshold for acceptance was acknowledged to be somewhat arbitrary. And it was also conceded that the acceptance rule might vary with one’s purposes. For instance, we demand a higher probability when the cost of accepting a false hypothesis is high.
ellauri096.html on line 136: Foundationalists reject (1). They take some propositions to be self-evident. Coherentists reject (2). They tolerate some forms of circular reasoning. For instance, Nelson Goodman (1965) has characterized the method of reflective equilibrium as virtuously circular. Charles Peirce (1933–35, 5.250) rejected (3), an approach later refined by Peter Klein (2007) and championed at book-length by Scott F. Aikin (2011). Infinitists believe that infinitely long chains of justification are no more impossible than infinitely long chains of causation. Finally, the epistemological anarchist rejects (4). As Paul Feyerabend refrains in Against Method, “Anything goes” (1988, vii, 5, 14, 19, 159).
ellauri096.html on line 138: Very elegant! But if joint inconsistency is rationally tolerable, why do these philosophers bother to offer solutions? Why is it not rational to believe each of (1)–(4), despite their joint inconsistency?
ellauri096.html on line 142: If you know that your beliefs are jointly inconsistent, then you should reject R. M. Sainsbury’s definition of a paradox as “an apparently unacceptable conclusion derived by apparently acceptable reasoning from apparently acceptable premises” (1995, 1). Take the negation of any of your beliefs as a conclusion and your remaining beliefs as the premises. You should judge this jumble argument as valid, and as having premises that you accept, and yet as having a conclusion you reject (Sorensen 2003b, 104–110). If the conclusion of this argument counts as a paradox, then the negation of any of your beliefs counts as a paradox.
ellauri096.html on line 146: The preface paradox pressures Kyburg to extend his tolerance of joint inconsistency to the acceptance of contradictions (Sorensen 2001, 156–158). Consider a logic student who is required to pick one hundred truths from a mixed list of tautologies and contradictions. Although the modest student believes each of his answers, A1,A2,…,A100
ellauri096.html on line 175: If (K-0) is true then it known to be false. Whatever is known to be false, is false. Since no proposition can be both true and false, we have proven that (K-0) is false. Given that proof produces knowledge, (K-0) is known to be false. But wait! That is exactly what (K-0) says – so (K-0) must be true.
ellauri096.html on line 197: Critics of Lucas defend the parity between people and computers. They think we have our own Gödel sentences (Lewis 1999, 166–173). In this egalitarian spirit, G. C. Nerlich (1961) models the student’s beliefs in the surprise test example as a logical system. The teacher’s announcement is then a Gödel sentence about the student: There will be a test next week but you will not be able to prove which day it will occur on the basis of this announcement and memory of what has happened on previous exam days. When the number of exam days equals zero the announcement is equivalent to sentence K.
ellauri096.html on line 233: Those who believe that the Church-Fitch result is a genuine paradox can respond to Williamson with paradoxes that accord with common sense (and science –and religious orthodoxy). For instance, common sense heartily agrees with the conclusion that something exists. But it is surprising that this can be proved without empirical premises. Since the quantifiers of standard logic (first order predicate logic with identity) have existential import, the logician can deduce that something exists from the principle that everything is identical to itself. Most philosophers balk at this simple proof because they feel that the existence of something cannot be proved by sheer logic. Likewise, many philosophers balk at the proof of unknowables because they feel that such a profound result cannot be obtained from such limited means.
ellauri096.html on line 275: The points made so far suggest a solution to the surprise test paradox (Sorensen 1988, 328–343). As Binkley (1968) asserts, the test would be a surprise even if the teacher waited until the last day. Yet it can still be true that the teacher’s announcement is informative. At the beginning of the week, the students are justified in believing the teacher’s announcement that there will be a surprise test. This announcement is equivalent to:
ellauri096.html on line 319: Augustin soll als Sohn eines heruntergekommenen Wirts aufgewachsen sein und war demnach schon früh darauf angewiesen, mit seinem Dudelsack von einer Spelunke zur nächsten zu ziehen, wobei nur wenig von dem verdienten Geld die jeweilige Kneipe verlassen haben soll – der Überlieferung nach soll er auch ein „tüchtiger Trinker“ gewesen sein.
ellauri096.html on line 372: Tästä syystä Augustinus on saanut katoliselta kirkolta arvonimen Doctor gratiae, "Armon opettaja". Syynä on se, että hän muotoili kirkon näkemyksen armosta Paavalin opetuksen mukaiseksi – ihminen on perisynnin myötä heikko, joten hyviin töihin vaaditaan Jumalan armoa. Augustinuksen armo-oppi johti kuitenkin predestinaatioon, jonka mukaan Jumala on edeltä käsin valinnut ne, joille hän antaa armonsa ja jotka tulevat pelastumaan. Augustinuksen mukaan tämä on mysteeri, jota ihmisjärki ei voi käsittää.
ellauri096.html on line 529: Galgalim (galgallim "spheres", "wheels", "whirlwinds" גַּלְגַּלִּים; singular: galgal, גַּלְגַּל), also called ophanim (Hebrew "wheels" ōphannīm אוֹפַנִּים; singular: ōphān, ofan אוֹפָן), refer to the wheels seen in Ezekiel's vision of the chariot (Hebrew merkabah) in Ezekiel 1:15–21. One of the Dead Sea scrolls (4Q405) construes them as angels; late sections of the Book of Enoch (61:10, 71:7) portray them as a class of celestial beings who (along with the Cherubim and Seraphim) never sleep, but guard the throne of God.
ellauri096.html on line 557: Selaimen kuvassa näytetään kuppia ja lasia tarjottimella kantava apulainen, joka meillä on pienen kupin kyljessä ja airbnbn seinällä printtitauluna. Eines der berühmtesten Werke der Dresdner Gemäldegalerie, das Schokoladenmädchen des Genfer Künstlers Jean-Étienne Liotard (1702–1789). Paizi sen kupissa ei olekaan mise en abime-efektiä, vaan ihan joku muu kuvio. Se Droste-efektin apulainen onkin enempi nunnan näköinen hollantilainen Droste-kaakaon mainos vuodelta 1904. En jaxa kaivaa kuvia tähän esille, kazokaa ize netistä.
ellauri096.html on line 623: Nämä uuskeynesiläiset katsoivat työsopimuksia yleensä palkkatartunnan (tai palkka-altistuxen) lähteinä työttömyyden tasapainomallien luomiseksi. Heidän ponnistelunsa (tunnetaan uusklassisena synteesinä ) johtivat IS–LM-mallin kehittämiseen ja muihin Keynesin ideoiden muotoiluihin. Tämä henkinen ohjelma tuottaisi lopulta monetarismia ja muita versioita Keynesin makrotaloudesta 1960-luvulla. Uuskeynesiläinen taloustiede - https://fi.qaz.wiki/wiki/Neo-Keynesian_economics
ellauri096.html on line 625: Keynesiläisen päättäjän teoreettisen laitteen toinen pääosa oli Phillips-käyrä . Tämä käyrä, joka oli pikemminkin empiirinen havainto kuin teoria, osoitti, että työttömyyden lisääntynyt työllisyys merkitsi inflaation nousua. Keynes oli vain ennustanut, että työllisyyden kasvu aiheuttaisi korkeamman hinnan, ei korkeamman inflaation . Tällöin ekonomisti voisi käyttää IS–LM-mallia ennustamaan esimerkiksi, että rahan tarjonnan kasvu nostaisi tuotantoa ja työllisyyttä - ja sitten Phillips-käyrän avulla ennustaa inflaation kasvua. Keynesianismin vaikutuksen vahvuuden voi nähdä ekonomistien aalto, joka alkoi 1940-luvun lopulla Milton Friedmanin kanssa . Sen sijaan, että he hylkäsivät makrotalouden mittaukset ja makrotalouden mallit, he omaksuivat tekniikat, joissa koko taloutta pidetään kysynnän ja tarjonnan tasapainossa, mutta toisin kuin keynesiläiset - he väittivät, että "syrjäyttämisen" vaikutukset saisivat aikaan tai riistäisivät finanssipolitiikan sen positiivisesta vaikutuksesta. Sen sijaan on keskityttävä rahapolitiikkaan, jonka varhaiset keynesiläiset jättivät suurelta osin huomiotta. Monetaristinen kritiikki työnsi keynesiläisiä kohti tasapainoisempaa näkemystä rahapolitiikasta ja innoitti Keynesian teorian tarkistusaallon. 1950-luvulla julkisen vallan kohtalainen kysyntä johti teollisuuden kehitystä ja finanssi- ja rahapolitiikan suhdannepolitiikan käyttöä ja saavutti huippunsa 1960-luvulla, jolloin monille keynesiläisille tuntui, että vauraus oli nyt pysyvää. Vuoden 1973 öljyshokin ja 1970-luvun taloudellisten ongelmien myötä moderni liberaali taloustiede alkoi kuitenkin suosiota. Tänä aikana monet taloudet kokivat "stagflaatiota ": korkea ja kasvava työttömyys yhdistettynä korkeaan ja nousevaan inflaatioon, mikä on ristiriidassa Phillips-käyrän ennusteen kanssa. Stagflaatio tarkoitti, että sekä ekspansiivista (taantuman vastaista) että supistavaa (inflaation vastaista) politiikkaa oli sovellettava samanaikaisesti, mikä oli selvää mahdotonta. Tämä ongelma johti klassisempaan analyysiin perustuvien ideoiden nousuun, mukaan lukien monetarismi, tarjontapuolen taloustiede ja uusi klassinen taloustiede. Tämä tuotti "poliittisen sidoksen" ja keynesiläisen talouden konsensuksen romahtamisen, mikä johti uuden klassisen makrotalouden ja uuden keynesianismin kehitykseen. Seuraavien vuosikymmenien aikana nämä kaksi koulua kokoontuisivat luomaan uuden uusklassisen synteesin, joka muodostaa nykypäivän valtavirran perustan. Uuskeynesiläinen taloustiede - https://fi.qaz.wiki/wiki/Neo-Keynesian_economics
ellauri096.html on line 699: Frantz Omar Fanon (/ˈfænən/,[1] US: /fæˈnɒ̃/; French: [fʁɑ̃ts fanɔ̃]; 20 July 1925 – 6 December 1961), also known as Ibrahim Frantz Fanon, was a French West Indian psychiatrist and political philosopher from the French colony of Martinique (today a French department). His works have become influential in the fields of post-colonial studies, critical theory and Marxism. As well as being an intellectual, Fanon was a political radical, Pan-Africanist, and Marxist humanist concerned with the psychopathology of colonization and the human, social, and cultural consequences of decolonization.
ellauri096.html on line 779: The word akrasia occurs twice in the Koine Greek New Testament. In Matthew 23:25 Jesus uses it to describe hypocritical religious leaders, translated "self-indulgence" in several translations, including the English Standard version. Paul the Apostle also gives the threat of temptation through akrasia as a reason for a husband and wife to not deprive each other of sex (1 Corinthians 7:5). In another passage (Rom. 7:15–25) Paul, without actually using the term akrasia, seems to reference the same psychological phenomenon in discussing the internal conflict between, on the one hand, "the law of God," which he equates with "the law of my mind"; and "another law in my members," identified with "the flesh, the law of sin." "For the good that I would do, I do not; but the evil which I would not, that I do." (v.19)
ellauri096.html on line 810: "Whether we deal with historical or natural phenomena, the individual observation of phenomena assumes the character of a 'fact' only when it can be related to other, analogous observations in such a way that the whole series 'makes sense.' This 'sense' is, therefore, fully capable of being applied, as a control, to the interpretation of a new individual observation within the same range of phenomena. If, however, this new individual observation definitely refuses to be interpreted according to the 'sense' of the series, and if an error proves to be impossible, the 'sense' of the series will have to be reformulated to include the new individual observation (1955, p. 35)" (1990, pp. 230–231).
ellauri096.html on line 820: Armas Josef Pulla (29. maaliskuuta 1904 Viipuri – 14. joulukuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, pakinoitsija, piirtäjä ja mainonnan suunnittelija.
ellauri096.html on line 822: Pulla kävi viisi luokkaa Viipurin suomalaista lyseota. Hän suoritti asepalveluksen Pioneeripataljoonassa Korialla vuonna 1922. Hän oli toimittajana eri lehdissä. Hän oli Suomen Kirjailijaliiton johtokunnassa vuosina 1950–1957. Pulla teki pitkän uran mainosalalla. Hän toimi Kustannusosakeyhtiö Kirjan mainospäällikkönä 1925–1933 sekä tekstisuunnittelijana ja sittemmin apulaisjohtajana mainostoimisto Erva-Latvalassa 1933–1964. Viimeisenä työnään Pulla toimi Tukon asiakaslehden Kauppa ja Koti päätoimittajana 1964–69. Wilhon porukat piti saarnailtoja Kirjalla Pohjoisrannassa.
ellauri096.html on line 863: ”Vastustajan voimat näyttivät hupenevan, ja hänen kalpeilla kasvoillaan erottui punaisia laikkuja. Hän haukkoi henkeään erien välissä eikä silti tahtonut saada happea. Kun se hitaasti upposi tajuntaani, aloin vain toivoa, että hän pian pyörtyisi. Paizi sitten se ei ehtisi merkata minua. Verdammt noch mal!” Mensuurimeikkailu paljasti armottomasti, oliko nuorukaisessa tosimiehen aineksia kuin Aki Mannisessa, vai onko se väpelö kuten se nörtti taiteellinen telttakaveri. Mikään ei muutu, vaan verryttelypuvut vaihtuvat. Paukapäiden kasvojen piti mittelön aikana kuvastaa malttia, urheutta ja rehtiyttä – ei kiihkoa, silmitöntä verenhimoa saati sitten pelkoa. Jos paukantti käänsi päänsä sivuun miekan terän tieltä tai räpytti silmiään, hänet leimattiin armotta pelkuriksi ja hän sai ylimääräisen reijän perseeseen. Kunnian puolustaminen oli mensuurimeikkailun keskeinen arvo. Kuuluisa saksalainen runoilija Heinrich Heine opiskeli 1800-luvulla Göttingenin yliopistossa. Hän oli taustaltaan juutalainen ja päätyi miekkailemaan juutalaisvastaisen solvauksen esittänyttä opiskelijaa vastaan. Hänen kustantajansa rohkaisi suosikkirunoilijaansa sanoilla: ”Ennemmin kuolema kuin häpeä!” "Ennemmin häpeä kuin perseeseen 2 lisäläpeä", laukaisi Chaim leukavasti.
ellauri096.html on line 867: Moni historian maalimies harrasti nuorena mensuurimeikkailua. Heidän joukossaan oli muun muassa kommunismin isä Karl Marx. Yhteiskuntafilosofi Karl Marxilla (1818–1883) oli vasemman silmänsä yläpuolella mensuurimeikkailuottelussa Bonnin yliopistossa saatu arpi. Sekin oli muuten juutalaisia. Kainin merkkiä kantoivat Heikin kaa. Saksalainen säveltäjä Richard Wagner (1813–1883) saattoi sekin olla jutku tuntemattomaxi jääneen isän puolelta. Se oli innokas miekkailija opiskeluaikoinaan Leipzigissä, missä hän kuului yliopiston Saksikäsi-osakuntaan. Natsijohtaja Ernst Kaltenbrunner (1903–1946) tunnettiin julmuudestaan. Hänellä oli kasvoissaan useita mensuuriotteluista saatuja arpia ja useampia Victorinox-linkkuveizistä saatuja peräpuolella. Hullu filosofi Friedrich Nietzsche (1844–1900) opiskeli Bonnin yliopistossa teologiaa ja kuului Francofobia-osakuntaan. Hän keskeytti opintonsa vuoden jälkeen ja vaihtoi kielitieteeseen. Tanskalainen tähtitieteilijä Tyko Brahe (1546–1601) menetti nenänsä miekkataistelussa Rostockin yliopistossa. Syynä oli aivan mahdoton tunarointi. Silitysrautakansleri Otto von Bismarck (1815–1898) oli innokas miekkailija Göttingenin yliopistossa, missä sillä meni paremmin meikkailusalilla kuin luennoilla. Autotehtailija Ferdinand Porsche (1875–1951) opiskeli Wienissä ja miekkaili osakuntansa Bruna Bröder edustajana.
ellauri096.html on line 884: Vuonna 1871 Saksan pikkuvaltiot yhdistyivät keisarikunnaksi, jota hallitsi Bonnin yliopistossa hankittua menstruaatioarpea kasvoissaan kantava Vilhelm I. Keisari uskoi vakaasti, että osakuntaelämä jätti arpia miehiin ja menstruaatioarvet tekivät näistä ”lujia ja urheita”, tai ainakin sööttejä. Hänen mielestään mensuurimeikkailun idea oli ymmärretty täysin väärin. Keisarista se oli nykyajan vastine keskiaikaisille hirttäjäisille ja antoi ”juuri sitä supervoimaa, jota yliopiston jälkeen elämässä tarvittiin”. Vilhelm uskoi myös löytävänsä armeijaansa kenraalit entisten "Seelenbruderiensa" joukosta. Keisarin järkytykseksi hänen arpiset kenraalinsa kuitenkin johtivat Saksan katkeraan tappioon ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1918. Täh? Nyt lähti heittelehtimään. Vilhelm I (1797-1888) oli autuaasti kuollut ja kuopattu. Suuren sodan tappiokeisari oli 2 keisaria myöhempi Vilhelm II (1859–1941). On tässäkin historiasivusto. Samaa luokkaa kuin Tiede 2000-kuvasto.
ellauri096.html on line 886: Hävityn sodan jälkeen Saksasta tuli demokratia ja menstruaatiomeikkailu kiellettiin. Osakunnat kuitenkin uhmasivat jälleen menstruaatiokieltoa. Myös natsihallinnon aikana osakunnat kiellettiin, vaikka niiden jäseniksi oli perinteisesti hyväksytty vain ”saksalaista verta” olevia nuorukaisia. Mitä järkeä? Natsi-Saksassa oli tilaa vain yhdelle ”veljeskunnalle” – kansallissosialistiselle puolueelle. Hei muzinnehän otettiin naisia? Eihän ne tajua menstruaatiosta midiä! Käytännössä nazien vuonna 1937 antama opiskelijoiden kunniakoodisto kuitenkin salli menstruaatioperinteen.
ellauri096.html on line 917: Yli-Juonikas mätki ystäväänsä Salmenniemeä 2019 entisnuoressa Voima-lehdessä: "...pyhiksi miellettyjä suomalaisuuden ikoneja tölvitään räävittömällä vihapuheella. Tässä Salmenniemen tavallisesti suvereeni tyylitaju pettää pahan kerran. Hän jää jankkaamaan samaa sanaa, luonnehtii niin Rytiä, Paasikiveä kuin Ahtisaartakin samalla sanalla ”kakkapillu”. On vaikea ymmärtää, miten etabloitunut kirjailija tulee suoltaneeksi yleisönsä silmille jotain tällaista – etenkin kun hän itse on kätellyt televisiossa tasavaltamme presidenttiä."
ellauri097.html on line 63: Henry Louis Mencken (September 12, 1880 – January 29, 1956) oli jenkki lehtineekeri vaikka matu sakemanni kuten Donald Trump. Kova sakubändäri. Kirjoitti yritelmiä, etenkin satiirisia. Satyriasisko sitä vaivasi. Saxaa puhui pienenä mutta näytti kieltä jenkeille. Amerikansk kulturprofil, tyypillinen sikäli että luuli enemmän kuin tiesi. Sikäli epätyypillinen ettei uskonut enempää kuin luuli. Kommentoi laajasti paikallista skeneä. Pilkkasi Daytonin apinajuttua (sen perusteella teki laulun Antti Syrjäniemi ja Dumari coverin, joka on tullut mainituxi paasauxissa aiemmin.) Oli ateisti ja vastusti Amerikan menoa molempiin maailmansotiin. Ei voinut siis olla läpeensä paha kaiketi. Muttei hyväkään sillä piti mursuwiixisestä maanmiehestään Nietschestä.
ellauri097.html on line 184: Mittava vaikutus hiilinieluun. Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava harhaanjohtaja Unto Remes puolestaan laskeskelee, että yksin kuusen viljelyllä liian karulle kasvupaikalle saadaan aikaan vuosittain vähintään 100 000–200 000 kuution runkopuun kasvutappiot. Helvetin hirvi pakottaa rasistisella ruokahalullaan meidät tekemään näitä monokulttuurisia puupeltoja. Ne eivät ajattele sitten yhtään, Unto valittaa. Ajattelisivät vähän meidänkin kannaltamme, ja omaltakin kannaltaan.
ellauri097.html on line 241: Julien Greenin (1900–1998) vanhemmat olivat yhdysvaltalaisia, taustaltaan irlantilais-skotlantilaisia. Green syntyi Pariisissa, jossa hänen isänsä Edward Moon Green työskenteli Amerikkalaisen kauppakamarin palveluksessa. Seitsenlapsisesta perheestä Green oli nuorin ja ainoa joka puhui ranskaa pääkielenään, kun muut puhuivat englantia. Äiti kasvatti lapsensa protestantiksi, mutta hänen kuoltuaan 1914 Green kääntyi katoliseksi. Hän meni ensimmäisessä maailmansodassa armeijan palvelukseen vapaaehtoisena ja ajoi ambulanssia Italian rintamalla. Sen jälkeen hän palveli Ranskan tykistössä.
ellauri097.html on line 292: Patrick White (1912–1990) was raised in Sydney’s well-to-do Rushcutter’s Bay, and was sent to England at 13. He attended boarding school, then Cambridge, and during the war was stationed in North Africa. It was there, in 1941, that White met Manoly Lascaris, the Greek officer who he would love for the rest of his life. By the time White and Lascaris returned to Australia. in 1947 White had written three tepidly received novels, and a play. It took coming home to Sydney to transform his writing and elevate it to the level of genius. White produced The Tree of Man, in 1955, his first novel to be written in Sydney. He went on to write a string of masterpieces in quick succession: Voss, Riders in the Chariot, The Vivisector. He received the Nobel Prize for Literature in 1973. The Nobel committee credited White “for an epic and psychological narrative art which has introduced a new continent into literature.”
ellauri097.html on line 430: There’s a sense in which all philosophers except Nietzsche have been theologians in disguise, in that they all claimed to be selfless, altruistic seekers of truth and goodness. Socrates, Nietzsche thought, was really doing what was good for him when he claimed that it would be good for everyone to examine their lives. It’s only with Nietzsche – in Nietzsche’s view, that is – that the philosopher removes his mask and publicly proclaims that his philosophical activity is in the service of his will to power. Nietzsche with his drooping mustache was actually less gay than Immanuel Kant.
ellauri097.html on line 461: Let’s look at the teleological argument based on function. The teleological argument isn’t about just the way a thing works, but the way a thing is intended to work – purpose. My pen functions a certain way. It doesn’t just function that way by accident. It was intended by someone to function with a purpose. For those who are not familiar with this, teleology means ‘end.’ A telos is ‘end’ as in ‘goal.’ Something is intended for a purpose and it’s used for that purpose.
ellauri097.html on line 546: Nyölén on koulutukseltaan filosofian maisteri Helsingin yliopistosta. Hän oli Rauhanhäiritsijä-lehden päätoimittaja 1998–2000. Nyölénin esikoisteos Vihan ja katkeruuden esseet (2007) sai Kalevi Mäntin palkinnon. Vuonna 2012 Nyölén on saanut WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon, joka on tunnustus merkittävästä työstä kotimaisen kirjallisuuden ja lukuharrastuksen edistämisessä. Vuonna 2020 Nyölénille myönnettiin kirjallisuuden valtionpalkinto muun muassa esseistiikastaan.
ellauri097.html on line 556: Me tahdottaisiin ajatella, että kirja ja kirjallisuus ovat yhä sitä mitä ne ennenkin olivat: tärkeitä – tiedon ja ymmärryksen tiivistymiä ja takaajia, ajattelun työkaluja.
ellauri097.html on line 562: Ehkä pian kirjoja – tai ei kirjoja, raakana, vaan kirjoista prosessoituja äänijalosteita ja sarjoja – pääasiassa kazellaan ja kuunnellaan. Se onkin jo suosittua, koska samalla voi tehdä muutamaa muuta vetävämpää tai hyödyllisempää asiaa. Eikä tuo kuunteleminen maksakaan juuri mitään. Kallista on ja halvalla menee! Meille kirjailijoille jää vaan pennosia ja kipeä niska ja kyynäspäät.
ellauri097.html on line 564: Näistä kaikkien tuntemista kehityskuluista johtuen Suomen kansa, viisi ja puoli miljoonaa ihmistä, saa tavallisesti suomenkielisestä kirjasta kylläkseen, kun sitä on levitetty kielemme osaajien ulottuville parisataa, enintään puolentuhatta kappaletta. On poikkeuksia, molempiin suuntiin. Jollekin kirjalle voi kysyntää riittää jopa kahteenkymmeneentuhanteen asti (esim painosten kuningatar Hilja Haahti). Jollekin toiselle taas viisitoista lukijaa on riittävästi. Jokin kirja ei saa yhtään. Lisää tosin tulee kaikille kirjoille ajan saatossa – niin pitkään kuin tulee uusia ihmisiä – koska tässä maassa edelleen on tiettyjä kirjaa suojelevia instituutioita, kuten julkinen kirjastolaitos ja vapaakappalelaki.
ellauri097.html on line 568: Siksikin kirjan määritelmään kuuluu – täytyy kuulua! – kirkas ja vakaa tulevaisuuden näköala. Kun kirja tehdään ja julkaistaan, se valmistautuu pitkään elämään, paljoon odotukseen. Se vyöttää kupeensa, tai toiset sen vyöttävät, jos se sattuu olemaan nobellaatua, ja vievät sen minne se ei tahdo mennä. Kirja ei ole lähetys eikä esitys, joka on erikoistunut hetken palvelemiseen. Kirja on mustaa valkoisella, painettu ja siksi painava. Se pysyy ja jää. Kuin siirtolohkare, se ei enää siirry. Se ei ole menossa minnekään. Se on valmis, valmis kaikkeen. Se ei mene pois. Ei tosiaankaan, divarit ei ota niitä vastaan enää ilmaisexikaan. Askartelutarpeixi ne menevät, tai jätepaperix.
ellauri097.html on line 571: Kirjallisuuden ympärille kasvanut kaupallinen, tekninen ja kulttuurinen infrastruktuuri, joka 1900-luvulla säädettiin palvelemaan tehokkuutta ja voimaa, tiedonvälityksen arvokkainta ydinvirtaa – kirjaa – tukee nyt hämärää, epäselvää ideaa, jonka on vaikea uskoa omaan oikeutukseensa. Kirjakaupat, offsetpainot, kirjasyksyt ja suuret arvovaltaiset kustantamot ovat menneisyyden instituutioita. Kuka muistaa ajan, jolloin kirja-ale oli suuri tapaus! Tammikuussa Helsingin Keskuskadulla jonotettiin kirjanhimosta väristen aamukahdeksalta. Nykyään ilmaishyllyistä ja kirjanvaihtopisteistä saa teoksia, oikeita kirjoja, klassikoita, kunnon niteitä, jotka eivät, räikeästi toisin kuin vielä 1990-luvulla, ole Valittujen palojen lyhennelmälukemistoja eivätkä bestsellereiden kirjakerhopainoksia. (Eihän kirjakerhojakaan enää ole. Ne menevät samaa tietä kuin boomerit, joiden ylitäydet lundiat tyhjenevät kirjastojen vaihtopenkille odottamaan turhaan peliaikoja. Buumerit on jättäneet ne tänne alas orvoixi ja liihottaneet ize taivaaseen.)
ellauri097.html on line 579: (Sitä kiinnostaa internet ja älypuhelin – ja siksi avoimen koodin ohjelmistot ja ymmärrys tietokone-ohjelmien toimintatavoista olisivat tärkeämpiä demokratian edistäjiä kuin kirjapainot. Kirjapaino oli 1500-luvun internet. Tai internet on 2000-luvun kirjapaino. Whichever way.)
ellauri097.html on line 583: Meillä ei sitä ole – ja julkaista meidän alun perin pitikin! Julkaiseminen on ilmaista ja siksi jaloa. Vaik kyllä niistä palkkioistakin on iloa. Edgar Allan Poe kitkutteli niillä mitenkuten koko elämänsä läpitte.
ellauri097.html on line 586: Tekstien aineellistaminen – kirjojen tekeminen – kaupallisen kirjankustantajan koneistossa on kuin hyttysten ampumista singolla.
ellauri097.html on line 599: Kirja-aktivismi näkee muutakin kuin kirjallisuuden. Ei romaani ole ainoa kirja – kirja on enemmän kuin kirjallisuus.
ellauri097.html on line 608: Silloin kun nykyromaanikirjailijaa sanotaan ”kertojaksi” tai runoilijaa ”laulajaksi” (ehkei tätä tosin ole tapahtunut sitten 1850-luvun!) – houraillaan: silloin kuvitellaan lukemattomat kuluneet vuosisadat pois. Nuotiopiiriä ei enää ole. Aukio metsänreunassa on autio, hiillos sammunut ja märkä. (Äänikirjasovellus ei ole nuotiopiiri; se on aineettomiksi ja sen vuoksi ehtymättömiksi tehtyjen kirjallisuusjalosteiden jakelupiste, itsekin aineeton.
ellauri097.html on line 617: Mutta – on syytä todeta ja toistaa – varsinkin viimeiset kaksisataa vuotta se on ollut demokraattinen kuvataiteen laji. Teoksia on monistettu tuhatmäärin, eikä niiden hankkiminen ole vaatinut suuria rahamääriä. Kirjat ovat teollisella aikakaudella maksaneet sen verran, että melkein kuka tahansa on kohtuullisin uhrauksin voinut hankkia niitä omakseen. Kirjastoissa kirjoihin on päässyt käsiksi täysin varatonkin. Mutta nyt, kun kirja on lakannut olemasta joukkotiedotusväline ja sellaisena demokratian pyhä instituutio, ei enää tarvita loputtomasti halpoja kirjoja. Voidaan tehdä vähän ja kalliita kirjoja! Vittuun demokratia, nyt ruvetaankin palvelemaan niche-markkinaa, jolla on kunnolla pätäkkää! Pitäkööt romaanit Isot Numerot!
ellauri097.html on line 624: Kirjahko ei ole omakustanne, eikä edes alkoholimonistettu samizdat, vaikka se muistuttaakin sitä, mitä omakustanteella tarkoitettiin silloin kun kaupallinen kirjateollisuus vielä oli vallassa: ennen vanhaan omakustanne oli teos, jota kustantajat eivät huolineet, koska se oli huono teos tai tekijä liian vaikea tyyppi. Niinpä tekijä hoiti painotuotteen tuotantokulut itse, hän ”kustansi” eli maksoi laskut. Sitten hän parhaansa mukaan levitti teoksensa julkisuuteen – julkaisi sen – kaupallisen kirjankustantamisen ulkoisia muotoja imitoiden: hän meni myymään kirjaansa torille, yritti saada sen kirjakauppaan myyntiin ja mainosti sitä paikallislehdessä.
ellauri097.html on line 643: Nain on meidankin elamassamme! Aivan samoin meidän – jos haluamme säilyttää kirjan – eli kirjallisuuden ja kaiken muun painetun taiteen – paperisen, graafisen manifestaation tässä hermostuneisuuden ajassamme – on meidän tehtävä se myös uuden digitaalisen tekniikan avulla, uuden teknisen järjestyksen sisältä käsin – tietokoneita ja niiden käsittämätöntä tehoa, uutta digipainotekniikkaa ja internetin loputtomia fyysiseen maailmaan tunkeutuvia lonkeroita estottomasti hyväksi käyttäen – yhtä lailla kuin emme saa hylätä kohopainoa, puupiirrosta, leimasimia, letrasetiä, vahaskopiokonetta! Eliskä paperille sen on päädyttävä, siihen saa hintalapun helpommin.
ellauri097.html on line 658: Lentolehtinen, vihkonen, lappu, flaijeri, pyhäinkuva, postikortti ja kirje, läpyskä, haitari, origami ja korttipakka, lehdykkä, foliotaite ja moniste – näissä ovat kirjan mahdollisuudet tai niitä ei ole.
ellauri097.html on line 663: Esikuviamme ovat Suomen vastarintaliikkeen jäsenet, jotka pimeissä ja kosteissa kellareissaan polkevat mamutyttöjä, ja kaikki kopiokoneiden kiusaajat, pienlehtien tekijät ammoin 1980-luvulla – Jöns Carlsonin maineikkaat omapainanteiset runokokoelmat, ja tietenkin eetteripyörteistä izejulkaissut Kauko Nieminen, hänen esikuvalliset kirjahkonsa ja ennen kaikkea keinonsa saattaa ne julki: omin avuin, lihasvoimalla, esitystaiteellisesti, linnunpelättinä! Sellaisia me olla haluasimme. (Läppä läppä, se olis kyllä liian noloa. Emmä kyllä suin surminkaan menis kadunkulmaan huutokisaan romaaninjakelijoiden kaa.)
ellauri097.html on line 665: Paras ystävämme ja liittolaisemme on kopiokone, vähän ja huonosti käytettynä hylätty leasinglaite, jonka pelastamme tyhjänpäiväisten toimistojen panttivankeudesta – tuo suurenmoinen työjuhta ja laserase, jota käytämme määrätietoisesti väärin, oikein. Ja kohtuullisen järkevä hinnoittelu, joka pitää innoituxen elossa.
ellauri097.html on line 679: Kauko Armas Nieminen (15. helmikuuta 1929 Kuopio – 31. tammikuuta 2010 Helsinki) oli suomalainen harrastelijaluonnontieteilijä, joka tunnettiin itse kehittämästään eetteripyörreteoriasta.
ellauri097.html on line 685: Kauko Nieminen oli Helsingin kaupunginvaltuuston varavaltuutettu 2001–2004. Vuoden 2000 kunnallisvaaleissa hän oli Pääkaupunkiseudun Sitoutumattomien yhteislistan ehdokas.
ellauri097.html on line 818: Elinor and Robert Frost had six children: son Elliot (1896–1900, died of cholera); daughter Lesley Frost Ballantine (1899–1983); son Carol (1902–1940, committed suicide); daughter Irma (1903–1967); daughter Marjorie (1905–1934, died as a result of puerperal fever after childbirth); and daughter Elinor Bettina (died just one day after her birth in 1907). Only Lesley and Irma outlived their father. Frost's wife, who had heart problems throughout her life, developed breast cancer in 1937, and died of heart failure in 1938.
ellauri098.html on line 212: SPOILERI: Nun /ˈnʊn/, in the Hebrew Bible, was a man from the Tribe of Ephraim, grandson of Ammihud, son of Elishama, and father of Joshua (1 Chronicles 7:26–27). Nun grew up in and may have lived his entire life in the Israelites´ Egyptian captivity, where the Egyptians "made life bitter for them with harsh labor at mortar and bricks and with all sorts of tasks in the field" (Exodus 1:14). In Aramaic, "nun" means "fish". Thus the Midrash tells: "[T]he son of him whose name was as the name of a fish would lead them [the Israelites] into the land" (Genesis Rabba 97:3).
ellauri098.html on line 518: But ISTJs are steady and reliable – if an ISTJ tells you something will be done, you can trust that it will be.
ellauri098.html on line 625: Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori – Wikipedia
ellauri098.html on line 627: Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori (lyh. MBTI, engl. Myers-Briggs Type Indicator) on psykologinen indikaattori, joka kuvaa ihmisen persoonallisuutta neljän ulottuvuuden avulla. Ulottuvuuksista kolme on peräisin Carl Jungilta, joka vuonna 1921 julkaisemassa psykologisia tyyppejä esittelevässä kirjassa kuvasi persoonallisuuden piirteitä. Indikaattorin kehitti Katherine Briggs tyttärensä Isabel Myersin kanssa toisen maailmansodan jälkeen mahdollistaakseen yksilöiden henkisen kasvun ymmärtämällä ja arvostamalla henkilökohtaisia eroavaisuuksia persoonallisuuksiltaan terveissä ihmisissä, ja lisätäkseen harmoniaa ja tuottavuutta erilaisissa ryhmissä.
ellauri098.html on line 629: Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori jakaa väestön 16 toisistaan poikkeavaan persoonallisuustyyppiin, joilla on tiettyjä toisistaan erottavia ominaisuuksia siinä kuinka ihmiset havaitsevat asioita ja millä perusteilla ihmiset tekevät päätöksiä. Myers ja Briggs kykenivät muodostamaan persoonallisuustyypeistä kuvauksia, profiileja, jotka esittelevät eri persoonallisuustyyppien edustajien stereotyyppistä käytöstä.
ellauri098.html on line 631: Myers–Briggsin tyyppi-indikaattorin pohjalta David Keirsey on kehittänyt Keirsey Temperament Sorter -testin, joka eroaa siitä lähestymistavassaan ja tarkastelee persoonallisuustyyppejä neljänä erillisenä ryhmänä, temperamentteina. Jako perustuu persoonallisuustyyppien samankaltaisuuksiin ja taipumukseen muodostaa keskinäisiä ihmissuhteita. Sosioniikka on Venäjällä yleistynyt Jungin kehittämiin kognitiivisiin funktioihin perustuva Myers–Briggsin kaltainen teoria.
ellauri098.html on line 635: Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori sisältää neljä eri ulottuvuutta, joilla testattavien preferenssejä mitataan. Indikaattorin kysymysten perusteella selvitetään, kumpaa preferenssiä (I–E, S–N, T–F ja J–P) testattava luontevammin jokaisessa neljässä ulottuvuudessa käyttää. Myers–Briggsin tyyppi-indikaattorin teoria koostuu 16 erilaisesta persoonallisuustyypistä, ja indikaattorin tuloksena saadaan vastausten perusteella sopivin näistä persoonallisuustyypeistä, sen perusteella miten kysymyksiin annetut vastaukset sijoittavat testattavan neljällä eri ulottuvuudella.
ellauri098.html on line 637: Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori perustuu Carl Jungin psykologisiin teorioihin ja Jungin kehittämiin kahdeksaan kognitiiviseen funktioon. Tähän jungilaiseen pohjaan Myers ja Briggs lisäsivät neljännen ulottuvuuden (judgement/perception, J-P). Neljän ulottuvuuden eri yhdistelminä voidaan muodostaa MBTI-jaottelun 16 eri persoonallisuustyyppiä. Persoonallisuustyyppien nelikirjaimiset kirjainyhdistelmät kertovat tosiasiassa persoonallisuustyypin käyttämät kognitiiviset funktiot ja niiden järjestyksen ja ovat siten kognitiivisten funktioiden joukon lyhenteitä.
ellauri098.html on line 639: I, introvertti – E, ekstrovertti: asenne ympäristöön
ellauri098.html on line 640: S, tosiasiallinen – N, intuitiivinen: tapa hankkia tietoa
ellauri098.html on line 641: T, ajatteleva – F, tunteva: päätöksenteon peruste
ellauri098.html on line 642: J, harkitseva – P, spontaani: elämäntyyli
ellauri098.html on line 646: I–E-ulottuvuus kuvaa asennetta ympäristöön. S–N-ulottuvuus kuvaa tiedonhankintatottumuksia ja T–F-ulottuvuus päätöksenteon perusteita. J–P-ulottuvuus kuvaa elämäntyyliä.
ellauri098.html on line 670: Testin stabiilius on heikko – jopa 50 % ihmisistä saa eri tuloksen toisella testikerralla. Testiä ei käytetäkään lainkaan tieteellisessä psykologiassa, vaan uudet, empiirisesti perustellut psykologiset testit ovat täysin erityyppisiä. Myers-Briggsillä voidaan katsoa olevan lähinnä viihdearvoa. Koska kaikkia tyyppejä kuvataan positiiviseen sävyyn, testattavat saavat testistä yleensä hyvän mielen.
ellauri098.html on line 672: Myers–Briggsin tyyppi-indikaattoriin kuuluu 16 toisistaan poikkeavaa persoonallisuustyyppiä.
ellauri099.html on line 100: Nietsche & Heidegger walrus & carpenter sappi Dysplastiker INTJ – Propellipää & ISTJ - Tarkastaja 
ellauri099.html on line 101: Bertie Russell jättikilpikonna veri Astheniker ENTP – Kexijäpelle 
ellauri099.html on line 106: Jane Austen siipiorava veri Astheniker INTJ – Propellipää 
ellauri099.html on line 113: Tuomas Akvinolainen hevosenraato perna Pykniker INTP – Arkkitehti 
ellauri099.html on line 122: Jean-Paul Sartre kameleontti sappi Dysplastiker INTJ – Propellipää 
ellauri099.html on line 144: Luther nauta sappi Pykniker INTJ – Propellipää 
ellauri099.html on line 148: Kafka pikkulepakko perna Dysplastiker INTP – Arkkitehti/INFP - Parantainen 
ellauri100.html on line 42: The experts divided the artist’s life into two periods – before and after his documented breakdown on December 23 1888 in Arles, southern France, when the artist argued with his friend, Paul Gauguin, and cut off his own ear.
ellauri100.html on line 45: “This could come from alcohol intoxication, lack of sleep, work stress and troubles with Gauguin, who was going to leave – attachment being one of his problems in life. He has repeated episodes of psychosis but recovered completely in between.”
ellauri100.html on line 91: Ernst Kretschmer (8. lokakuuta 1888 Wüstenrot, Saksa – 8. helmikuuta 1964 Tübingen, Länsi-Saksa) oli saksalainen psykiatri. Kretschmer tuli tunnetuksi erityisesti ruumiin ja sielun rakenteen vastaavuutta koskevista töistään. Hänen tuotannostaan on suomennettu muun muassa teos Nerous ja ihminen (1950).
ellauri100.html on line 93: Kretschmer opiskeli teologiaa, lääketiedettä ja filosofiaa Tübingenin, Münchenin sekä Hampurin yliopistoissa vuosina 1906–1912. Hän työskenteli vuodesta 1913 lähtien Robert Gauppin assistenttia Tübingenissa, missä hän suoritti habilitaatiotutkinnon 1918. Hän jatkoi Tübingenissa yliopiston lääketieteen yksikön apulaisjohtajana vuoteen 1926 saakka, jolloin hän siirtyi Marburgin yliopiston psykiatrisen klinikan johtajaksi. Vuosina 1946–1959 Kretschmer työskenteli Tübingenin yliopiston psykiatrian klinikan johtajaprofessorina. Uransa loppuajan Kretschmer työskenteli yksityisenä tutkijana omien konstituutiopsykologiaan ja työpsykologiaan keskittyvien töidensä parissa.
ellauri100.html on line 287: On the whole, what I have seen, known, and done amounts to a large sample of the human experience. I am not trapped in the upper-middle-class “bubble” defined in Charles Murray’s Coming Apart: The State of White America, 1960–2010.
ellauri100.html on line 298: – attributed to Benjamin Disraeli, among a lot of other morons.
ellauri100.html on line 377: EXTRAVERSION 0 – INTROVERSION 10
ellauri100.html on line 381: SENSATION 8 – INTUITION 12
ellauri100.html on line 385: THINKING 20 – FEELING 0
ellauri100.html on line 389: JUDGING 19 – PERCEIVING 1
ellauri100.html on line 423: The idea behind the scale is that human morality is the result of biological and cultural evolutionary processes that made human beings very sensitive to many different (and often competing) issues. Some of these issues are about treating other individuals well (the first two foundations – harm and fairness). Other issues are about how to be a good member of a group or supporter of social order and tradition (the last three foundations). Haidt and Graham have found that political liberals generally place a higher value on the first two foundations; they are very concerned about issues of harm and fairness (including issues of inequality and exploitation). Political conservatives care about harm and fairness too, but they generally score slightly lower on those scale items. The big difference between liberals and conservatives seems to be that conservatives score slightly higher on the ingroup/loyalty foundation, and much higher on the authority/respect and purity/sanctity foundations.
ellauri100.html on line 1294: Algirdas Julien Greimas (French: [alɡiʁdas ʒyljɛ̃ gʁɛmas]; born Algirdas Julius Greimas; 9 March 1917 – 27 February 1992), oli liettualainen kirjallisuustiedemies joka kirjoitti liettualaisittain ranskaxi. Se tunnetaan mm. Greimaxen aukileesta (Greimas Square, le carré sémiotique, ks. alempaa). Se on ex-kaverinsa Roland Barthesin ohella kuuluisin ranskalainen semiootikko, vaikka onkin Liettuasta. Sillä oli strukturaalikielitiedemiehen paperit, kuten mullakin. Sen parhaita äkkäyxiä ovat ton nelkkarin lisäxi plastiikkisemiotiikka, isotoopit, narrausohjelma (kai Fred Karlssonin pupppugeneraattoria muistuttava, vaik tää on vaan arvaus), ja luonnonmaailman semiotiikka (whatever that may be). Se tutkin eka Liettuan mytologiaa ja indoeurooppalaista uskontoa, ja ennen kaikkea se oli vaikutusvaltainen semioottinen kirjallisuuskriitikko, kuten mä.
ellauri100.html on line 1296: Algirdaxen iskä Julius 1882–1942 oli ope ja yleni koulutarkastajaxi. Se oli kotoisin suvakkien alueelta Liettuasta. Algirdaxen äiskä Konstancija Greimienė oli 4v nuorempi sihteerikkö. Ne asui alux Tulassa Ryssissä, mutta karkasivat sieltä vallankumouxen tullessa. Algirdas puhui pelkkää liettuaa ennen koulua. Koulussa se oppi ranskaa ja saxaa ja lukiossa luki Nietscheä ja Schopenhaueria, voi ei. Se vaihtoi koulua kuin mustalainen paitaa, ja päätyi lukemaan lakia Konowiiin (Kaunas), mistä se ajelehti lingvistiikkaan. Se valmistui Grenoblesta 1939 murretutkimuxella. Kun 2. maailmansota alkoi se joutui kuzuntoihin Liettuaan.
ellauri100.html on line 1338: Roland Gérard Barthes (/bɑːrt/; French: [ʁɔlɑ̃ baʁt]; 12 November 1915 – 26 March 1980) oli Algirdasta 2v vanhempi ranskalainen kirjallisuusteoreetikko, esseisti, filosofi, kriitikko ja mikä pahinta, semiootikko. Semiotiikka on tollasta oppimattomien taidepellejen semantiikkaa, jossa ei enimmäxeen ole päätä sen enempää kuin häntää. Oireellista on, että Kouvolan ruozin kääntämisen määräaikainen proffa Pirjo Kukkonen on semiootikko. Ja se höhelö Eero Tarasti joka kulki Norssin pihalla kädet ristissä selän takana vielä hömelömmän oloisen baskeripäisen Hannu Riikosen parina. Ei siltä, mukavia miehiä ne oli molemmat, vaikk´eivät kummempia ruudinkexijöitä. Milloinkahan nekin saa postimerkit mieheen?
ellauri101.html on line 42: Joseph John Campbell (March 26, 1904 – October 30, 1987) was an American professor of literature at Sarah Lawrence College who worked in comparative mythology and comparative religion. His work covers many aspects of the human experience. Campbell's best-known work is his book The Hero with a Thousand Faces (1949), in which he discusses his theory of the journey of the archetypal hero shared by world mythologies, termed the monomyth.
ellauri101.html on line 377: Keskuskauppakamarin verospesialisti Pauli K. Mattila ja kauppakorkeakoulun vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas selvensivät, että yrittäjien intressissä oli ollut, että veroylijäämiä ei tarvita. Sairasvyön vaatimuksia kommentoitiin sanoen: ”– – aina välillä tulee joku yrittäjäpopulisti, joka ei ymmärrä asioita. Ei kenellekään, joka on asiantuntija, tulisi tällainen mieleenkään.” Myöhemmin Sairasvyö lopetti kapinan ja pyysi anteeksi käytöstään. Se ei tosiaan ollut tajunnut. Sori pojat en aikanaan kauppixessa päässyt läpi markkinointimixistä. Nyt vihdoin tajuan mikä on etujemme mukaista. Sori siitä.
ellauri101.html on line 392: Kauniaisten kylähullu, Sensuuri hoi: Ior Bock pukkeili Sex Pistolseja näyttävämmin, City-lehti oli kaupunkikulttuurin airut, Tuomas Enbuske, Sairasvyö, Sasse ja Mölsä rakennusbisnekseen, Sairasvyöllä huimat pörssirikkaudet, Sairasvyö antoi itselleen potkut Pörssitiedote, Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset, Trainers´ House, Suomen Thinkers 20 – listaus maamme 20 suurimmasta bisnesajattelijasta, Nordic Business Forum, Serus Media, Lehden verkko- ja tablettiversiot, Tuli nelonen, Sairasvyö floppasi – loppu tuli juuri nyt, Uusi Suomi, Jari Sairasvyö, Yle Areena, Jari Sairasvyö suureen leikkaukseen – leuka halkaistaan huomenna kahtia: nyt sattuu Juhaa leukaan, Viimeinen kiinteä ateria nautittu, Ilta-Sanomat, Vanha-Majamaa, Anton: Jari Sairasvyöstä kertova valmentaja on kuin neukkaripöytään tilattu metripizza, jonka hotkimisesta tulee huono olo, Helsingin Sanomat (Tilaajille) aamulenkki Lauerma, Hannu: Huijaus -Rohkaisua, johdattelua, psykoterroria, Duodecim, Raeste, Jukka-Pekka: Niskalenkki: Sairasvyön väitteet ”hömppää”. Helsingin Sanomat, Artikkelin verkkoversio, Sairasvyö lopetti verokapinan ja pyysi anteeksi käytöstään. Jari Sairasvyö toivoo lamaa, Sairasvyön firmassa alkavat yt-neuvottelut Taloussanomat. Jari Sairasvyö: Suomalaiset yrittäjät ovat entistä laiskempia ja epärehellisempiä, Yle Uutiset. Jari Sairasvyö sivalsi hallitusta ja Soinia: ”sain pessimistin orgasmin”, Sairasvyö, Jari. Helsingin Sanomat, Talous&Työ, Saikuttelu syö oikeuksiasi, siis imee pillillä, Valtio ottaa varakkailta, Jari Sairasvyö kiittelee rikkaammille suomalaisille suunnattua solidaarisuusveroa oikeaksi signaaliksi. Vuokraturvan Mezola: Sairasvyö on ylipappi, mä olen sen kanttori, erittäin hyvä laulaja, Kauppalehti, Jari Sairasvyö: Maltillista tuottoa hakeva pehmeäsydäminen asuntosijoittaja Sijoitusovi, Sairasvyö ja Kuitunen asuvat yhdessä Iltalehti, Tahdon! Iltalehti, Virpi ja Jari Sairasvyö saivat tytön Iltalehti, Tainola, Rita: Tämä tuli Jari ja Virpi Sairasvyön ex-lapsen nimeksi: Ilta-Sanomat.
ellauri101.html on line 424: – Kuten olen aiemminkin todennut, minulla on viisi ex-lasta, joista neljällä on rekisteritunnus ja viidennellä on y-tunnus. Niistä tämä rakkain joutui nyt todella kovan paikan alle, mies huokaa. Sitten huomasin että pyllistely sujuu luurin kanssa hyvin jopa etänä.
ellauri101.html on line 576: X-sukupolveen kuuluvat vuosina 1964–1979 syntyneet ikäluokat. Sukupolven yhteisiä suuria kokemuksia olivat Neuvostoliiton romahtaminen, Berliinin muurin murtuminen, Yhdysvaltojen jääminen maailman ainoaksi supervallaksi, 1990-luvun lama ja massatyöttömyys sekä globalisaatio. Monia X-sukupolven edustajia yhdistää lapsuudessa tai nuoruudessa koettu vanhempien avioero.
ellauri101.html on line 590: Y-sukupolvi on syntynyt vuosien 1980–1995 välillä. Y-sukupolvi ei kasvaessaan kokenut sotia niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakaan, mutta Suomessa he kokivat nuorina 1990-luvun alun laman. Siinä joidenkin heistä vanhemmat syrjäytyivät, mikä saattoi periytyä lapsillekin. Y-sukupolvi on kasvanut tietoteknisen kehityksen kanssa, ja heille internet on tärkeä osa viestintää.
ellauri101.html on line 645: That U.S. fertility rates continue to drop is anomalous to demographers because fertility rates typically track the nation´s economic health. It was no surprise that U.S. fertility rates dropped during the Great Recession of 2007–8. But the U.S. economy has shown strong signs of recovery for some time, and birthrates continue to fall. In general, however, American women still tend to have children earlier than their counterparts from other developed countries and the U.S. total fertility rate remains comparatively high for a rich country. In fact, compared with their counterparts from other countries in the Organization for Economic Cooperation and Development (OECD), first-time American mothers were among the youngest on average, on par with Latvian women (26.5 years) during the 2010s. At the other extreme end were women from Italy (30.8), and South Korea (31.4). During the same period, American women ended their childbearing years with more children on average (2.2) than most other developed countries, with the notable exception of Icelandic women (2.3). At the other end were women from Germany, Italy, Spain, and Japan (all 1.5).
ellauri102.html on line 54: Daniel Yankelovich (December 29, 1924 – September 22, 2017) was a public opinion analyst and social scientist. After attending Boston Latin School, Yankelovich graduated from Harvard University in 1946 and 1950 before completing postgraduate studies at the Sorbonne in France. As a psychology professor he has taught at New York University and The New School for Social Research. In 1996 he served as Senior Fellow at the John F. Kennedy School of Government at Harvard. In 2015, Yankelovich received the Warren J. Mitofsky Award for Excellence in Public Opinion Research.
ellauri102.html on line 145: Nugentin ensimmäinen avioliitto oli Sandra Janowskin kanssa vuosina 1970–1976. He saivat kaiketi yhteisiä lapsia, mutta liitto päättyi avioeroon ja nyt Tedillä on vaan koiria. Kultaisia noutajia. Janowski kuoli auto-onnettomuudessa 1982. Nugent meni 21. tammikuuta 1989 uusiin naimisiin Shemane Dezielin kanssa.
ellauri102.html on line 418: Before World War II, her paternal grandparents were communists, but they began to turn against the Soviet Union after the Molotov–Ribbentrop Pact in 1939. In 1942, her grandfather, an animator at Disney, was fired after the 1941 strike, and had to switch to working in a shipyard instead. By 1956, they had abandoned communism. Vitun takinkääntäjät, juutalaisiin ei ole luottamista, niinkuin se Trotskykin. Klein's father grew up surrounded by silly ideas of social justice and racial equality, but found it "difficult and frightening to be the child of Communists", a so-called red diaper baby.
ellauri102.html on line 476: Pepsi – Live For Now
ellauri102.html on line 484: Nivea – White Is Purity
ellauri102.html on line 492: Dove – Lotion Ad
ellauri102.html on line 504: Nike – Colin Kaepernick
ellauri102.html on line 683: Ages 18–39: 21% | Ages 40–59: 29% | Ages 60+: 50%
ellauri105.html on line 261: The Hebrew prophets frequently compared the sin of idolatry to the sin of adultery, in a reappearing rhetorical figure.[2]:317 Ezekiel's rhetoric directed against these two allegorical figures depicts them as lusting after Egyptian men in explicitly sexual terms in Ezekiel 23:20–21:[3]:18
ellauri105.html on line 395: En kiellä sitä, että tämä perinteinen kristinoppi voi kuulostaa armottoman dualistiselta, kylmältä ja jotenkin lattealta ”avarampaan” mystiikkaan verrattuna. En kiistä sitäkään, että tämän perinteisen kristinopin kannattajien joukosta löytyy paljon rakkaudettomia suutarisia, jotka voisivat ottaa käytöksessään esimerkkiä liberaaleilta kareisilta. Raamatullinen jumalakuva kuitenkin antaa uskolle kestävän kalliopohjan, ikuisen Rakastajan – ei vain ihmisten varaan jätettyä, pohjimmiltaan persoonatonta rakkautta, joka kaikessa kauneudessaan ei ratkaise perisynnin ongelmaa eikä kerro mitään kaikkein suurimmasta mysteeristä: kuolemanjälkeisestä elämästä.
ellauri105.html on line 397: Joku voi kysyä, miksi Raamatun Jumalaan uskovan ja Jeesusta seuraavan kristityn pitäisi ylipäätään perehtyä ei-kristilliseen (saati sitten antikristilliseen) kirjallisuuteen. Itse vierastan ajatusta, että tietämättömyys inhimillisestä kulttuurista (johon kirjallisuuskin kuuluu) olisi kristitylle hyve. Paavali ei olisi osannut viitata sopivassa kohdassa pakanafilosofien teoksiin ateenalaisille puhuessaan eikä C.S. Lewis olisi osannut analysoida osuvasti Raamatun ja muiden tarinoiden eroja sivistyneille lukijoille kirjoittaessaan, jos he olisivat jättäneet ”jumalattoman” kirjallisuuden huomiotta. Toki on olennaista, että oman uskon perusta on tukevasti Jumalan omassa ilmoituksessa – oltiinpa sitten lukemassa maallista kirjallisuutta tai keskustelemassa maailmankuvien eroista ei-uskovan ystävän kanssa. Muuten ne sanovat kuin anhelitohtori: "timeo hominem unius libri."
ellauri105.html on line 438: – Ska du ta hit hela världen?, sa Nyamko Sabuni till Annie Lööf. Jag är ju redan här. Någon skulle fråga henne, du kom ju hit själv roende från någonstans, va fan har du för ärende att säja vem annan som ska få göra det?
ellauri105.html on line 443: Nyamko Sabuni hoppas få med Centerpartiet i överenskommelsen – men får kalla handen av Annie Lööf.
ellauri105.html on line 446: – I dag väljer fyra högerkonservativa partier att driva ren symbolpolitik.
ellauri105.html on line 449: – Det första gemensamma utspelet mellan de här fyra partierna valde man SD:s hjärtefråga, och att begränsa människors möjligheter att söka asyl i Sverige, genom att begränsa den humanitära skyddsgrunden och rätten till familjeåterförening. Det handlar inte om att hela tjocka släkten ska komma hit, säger C-ledaren.
ellauri105.html on line 452: – Det kan vara så att om en människa arbetat här i tio år, då är det inte orimligt att vi gör ett undantag, säger statsministern.
ellauri105.html on line 454: – Grunden måste vara att vi hjälper människor på flykt och i svår nöd. Jag menar att Sverige inte gjort det, titta på vilka som kommit hit. Det är till stor del män, som inte alltid har asylskäl.
ellauri105.html on line 457: – Skillnaden mellan Annie Lööf och min politik är att du vill att alla ska komma hit. Och låna till sitt uppehälle.
ellauri105.html on line 458: – Du vill hellre skicka ut dem? sa Lööf.
ellauri105.html on line 459: – Ska du ta hit hela världen? svarade Sabuni.
ellauri105.html on line 460: – Absolut inte. Reglerad invandring med möjlighet att ta sig till sina föräldrar, sa Lööf.
ellauri105.html on line 518: Hannu "Happy" Pyykkönen (s. 1950) on suomalainen opettaja ja ortodoksivaikuttaja. Hän toimi mikkeliläisen Päämajakoulun rehtorina vuosina 1990–2010 ja sitä ennen saman koulun opettajana ja vararehtorina. Terveisiä Mikkelistä käskivät vetää kikkelistä.
ellauri105.html on line 533: – Perustuslaissa todetaan, ettei ihmisiä voi asettaa eriarvoiseen asemaan. Kansanedustajat velvoitetaan noudattamaan perustuslakia, Grönlund toteaa.
ellauri105.html on line 534: – Mikäli perussuomalainen puolue ei reagoi tähän, se osoittaa, että perussuomalaiset hyväksyy rasistisen ajattelun.
ellauri105.html on line 537: – Aika outoa, jos tällaisella linjalla saa jatkaa perussuomalaisessa eduskuntaryhmässä.
ellauri105.html on line 539: – Ehkä Immosen mielestä taistelu ei ole väkivaltaista toimintaa, mutta tämä voi innostaa ihmisiä.
ellauri106.html on line 65: Philip Roth was the younger of the 2 boys of Herman Roth (1901–1989) and his wife Bess, nee Finkel (1904–1981). Both parents were assimilated American Jews of the second generation of immigrants. The maternal grandparents came from the area around Kiev, the Yiddish-speaking paternal grandparents, Sender and Bertha Roth, from Koslow in Galicia. Sender Roth had trained as a rabbi in Galicia and worked in a hat factory in Newark. Herman Roth, the middle of seven children and the first child in the United States, first worked in a factory after eight years of schooling, then became an insurance agent selling door-to-door life insurance. By his retirement he made it to the district director of Metropolitan Life. Philip Roth's brother, Sanford (Sandy) Roth (1927–2009), who was four years older than him, studied art at the Pratt Institute, became vice-president of the advertising agency Ogilvy & Mather in Chicago and made a name for himself as a painter after his "early retirement".
ellauri106.html on line 112: Sir Thomas Browne (19. lokakuuta 1605 – 19. lokakuuta 1682) oli englantilainen oppinut, joka kirjoitti useita teoksia lääketieteestä, uskonnosta, tieteestä ja esoteerisuudesta.
ellauri106.html on line 195: Thomas Wolfe (1900–1938) was born in Asheville, North Carolina, and educated at the University of North Carolina and Harvard University. He taught English at New York University and traveled extensively in Europe and America. Wolfe created his legacy as a classic American novelist with Look Homeward, Angel; Of Time and the River; A Stone, a Leaf, a Door; and From Death to Morning. Wolfe's influence extends to the writings of Beat Generation writer Jack Kerouac, and of authors Ray Bradbury and Philip Roth, among others. He remains an important writer in modern American literature, as one of the first masters of autobiographical fiction, and is considered North Carolina's most famous writer. Ei mitään pientä.
ellauri106.html on line 255: Who are Philip Roth´s ex-wives Claire Bloom and Margaret Martinson? Have they got anything in common? I bet they were spitting images of Phil´s mother, one way or another. Roth was married twice – to Margaret Martinson from 1959 to 1963. He met Martinson in 1956 and married her three years later. Roth claims she used someone else’s urine sample to persuade him she was pregnant and trick him into marriage.
ellauri106.html on line 331: William Dean Howells (/ˈhaʊəlz/; March 1, 1837 – May 11, 1920) was an American realist novelist, literary critic, and playwright, nicknamed "The Dean of American Letters".
ellauri106.html on line 371: Herbert Marcuse (19. heinäkuuta 1898 Berliini – 29. heinäkuuta 1979 Starnberg) oli saksalais-amerikkalainen sosiologi ja filosofi, joka tunnetaan erityisesti työstä Frankfurtin koulukunnan ja kriittisen teorian piirissä.
ellauri106.html on line 379: Marcusen pääteokset ilmestyivät hänen Yhdysvalloissa viettämänään aikana. Teoksessaan Eros and Civilization (1955) hän pyrki yhdistämään Karl Marxin ja Sigmund Freudin ajattelun. Marcusen Yksiulotteinen ihminen puolestaan sai kaikupohjaa 1960-luvun lopun opiskelijaliikkeestä. Marcuse puhui usein opiskelijoiden mielenosoituksissa ja siten häntä – vastoin omaa näkemystään – alettiin pitää "uusvasemmiston isänä". Ich bin nicht der Vater! Marcusen tärkeimpiä oppilaita on Jürgen Habermas.
ellauri106.html on line 409: Ruth has spoken about his childhood and his faith. He had a conversion of sorts. As a youngster, he was a delinquent–chewing tobacco and drinking and swearing. He says he had no faith in God before he was sent to the Catholic school and that the biggest lesson he got from the experience there was learning that “God was Boss.”
ellauri106.html on line 481: Johnny Appleseed (suom. "Omenansiemen-Johnny", oikealta nimeltään John Chapman, 26. syyskuuta 1774 Leominster, Massachusetts – maaliskuussa 1845 Fort Wayne, Indiana) oli yhdysvaltalainen omenatarhuri. Hän viljeli 1800-luvun alkupuolella valtavia määriä omenapuita Pennsylvaniaan, Ohioon ja Indianaan perustamillaan taimitarhoilla uudisraivaajien ostettavaksi. Johnny Appleseedin elämästä on tullut osa Yhdysvaltain kansanperinnettä ja häntä muistetaan yhä niin tekojensa kuin luonnonläheisen elämäntapansakin vuoksi.
ellauri106.html on line 482: John Chapman syntyi Massachusettsissa vuonna 1774. Hänellä oli yksi sisarpuoli. Vuonna 1798 hän istutti ensimmäisen omenataimitarhansa Alleghenyjoelle Pennsylvaniaan ja alkoi kasvattaa siellä omenansiemeniä. Hän ryhtyi perustamaan keväisin taimitarhoja uudisraivaajien reiteille niin että kun he saapuivat, hän saattoi myydä heille 2–3-vuotiaita taimia viidellä tai kuudella centillä kappale. Hän palkkasi avustajia hoitamaan tarhojaan lähdettyään itse etsimään uusia tarhapaikkoja uudisraivaajien edelle. Syksyisin hän palasi Alleghenyjoelle. Omenansiementen lisäksi hän kasvatti myös lääkekasveja.
ellauri106.html on line 605: – Vi har jobbat med Trafikverket kring detta i 20 år, men det händer ju inget, säger ornitologen PO Nilsson.
ellauri106.html on line 661: Henry Aldrich (1647 – 14 December 1710) was an English theologian, philosopher, and composer. To him we owe the well-known catch, "Hark, the bonny Christ Church bells."
ellauri106.html on line 671: Andrew ”Andy” Hardy on Mickey Rooneyn esittämä nuori mieshahmo Metro-Goldwyn-Mayerin vuosina 1937–1946 tuottamissa perhekomedioissa sekä vielä yhdessä elokuvasarjan elvytysyrityksessä vuodelta 1958. Andy Hardy -sarjan elokuvia tehtiin kaikkiaan kuusitoista.
ellauri107.html on line 39: Jean-Honoré Fragonard (4. huhtikuuta 1732 Grasse – 22. elokuuta 1806 Pariisi) oli ranskalainen rokokookauden taidemaalari.
ellauri107.html on line 169: Nathaniel Hawthorne (July 4, 1804 – May 19, 1864) was an American novelist, dark romantic, and short story writer. His works often focus on history, morality, and religion.
ellauri107.html on line 228: And now he’s left to set his seal – Ease me, a little ease, my song!
ellauri107.html on line 250: Billy is first the victim of Claggart’s closet, one with similarities to the Roy Cohn and J. Edgar Hoover kinds that project self-loathing onto their targets. Vere’s condition, on the other hand, while containing degrees of benevolence, ultimately emerges as more deadly than Claggart’s. Associating his heart with his hated feminine side, Vere crushes down his capacity for love and compassion with a thoroughly brutal, Night-of-the-Long-Knives sort of intolerance. He, who would never have initiated Billy’s demise, will not permit his own ardor to soften his inflexible judgment, as that would evidently equate with irresolution and weakness. After all, he might rationalize, he is the Captain and the Captain has an image to uphold – right? Forget justice; forget humane treatment; maintaining machismo holds precedence over all! And the tragic result: mindless, meaningless, totally unnecessary suffering and loss on the altar of nothing less than evil itself!
ellauri107.html on line 254: Roy Marcus Cohn (20. helmikuuta 1927 Bronx, New York – 2. elokuuta 1986 Bethesda, Maryland) oli yhdysvaltalainen lakimies. Hän toimi senaattori Joseph McCarthyn pääneuvonantajana toisen punapelon aikana ja sai erityistä merkittävyyttä Army-McCarthy -kuulemisissa.
ellauri107.html on line 274: He was infamously resentful of being denied the Nobel Prize in literature: “He took to calling it the Anybody-But-Roth Prize,” Taylor reports. And past slights consumed him. Taylor notes that Roth couldn’t stop relitigating his first marriage, and that “despite her death she needed further – no, endless – pulverization.”
ellauri108.html on line 48: Heikoimpien arvosanojen eli –10:n tai –9:n maita ovat muun muassa Saudi-Arabian ja Pohjois-Korean kaltaiset autoritaariset maat. Norjan tai Suomen kaltaiset demokratiat saavat Polity-indeksillä arvon +10.
ellauri108.html on line 123: By the movement's fourth decade, the desire for physical repatriation to Africa had declined among Rastas, a change influenced by observation of the 1983–1985 famine in Ethiopia. Rather, many Rastas saw the idea of returning to Africa in a metaphorical sense, entailing the restoration of their pride and self-confidence as people of black African descent. The term "liberation before repatriation" began to be used within the movement. Some Rastas seek to transform Western society so that they may more comfortably live within it rather than seeking to move to Africa. There are nevertheless many Rastas who continue to emphasise the need for physical resettlement of the African diaspora in Africa.
ellauri108.html on line 197: Rastafari owed much to intellectual frameworks arising in the 19th and early 20th centuries. One key influence on Rastafari was Christian Revivalism, with the Great Revival of 1860–61 drawing many Afro-Jamaicans to join churches. Increasing numbers of Pentecostal missionaries from the United States arrived in Jamaica during the early 20th century, climaxing in the 1920s.
ellauri108.html on line 264: Both through travel between the islands, and through reggae's popularity, Rastafari spread across the eastern Caribbean during the 1970s. Here, its ideas complemented the anti-colonial and Afrocentric views prevalent in countries like Trinidad, Grenada, Dominica, and St Vincent. In these countries, the early Rastas often engaged in cultural and political movements to a greater extent than their Jamaican counterparts had. Various Rastas were involved in Grenada's 1979 New Jewel Movement and were given positions in the Grenadine government until it was overthrown and replaced following the U.S. invasion of 1983. Although Fidel Castro's Marxist–Leninist government generally discouraged foreign influences, Rastafari was introduced to Cuba alongside reggae in the 1970s. Foreign Rastas studying in Cuba during the 1990s connected with its reggae scene and helped to further ground it in Rasta beliefs. In Cuba, most Rastas have been male and from the Afro-Cuban population.
ellauri108.html on line 341: 15Miehet odottivat sopivaa tilaisuutta. Eräänä päivänä Susanna tuli tavalliseen tapaansa puutarhaan vain kaksi palvelustyttöä mukanaan. Päivä oli helteinen, ja hänen teki mieli kylpeä ulkosalla. 16Puutarhassahan ei ollut ketään – ainoastaan nuo vanhimmat, jotka olivat piilossa ja tirkistelivät häntä. 17Susanna sanoi tytöille: »Tuokaa minulle öljyä ja tuoksuvoiteita ja sulkekaa puutarhan portit, että saan kylpeä.» 18Tytöt tekivät niin kuin Susanna käski, panivat kiinni puutarhan portit ja menivät sivuportista hakemaan hänen haluamiaan tavaroita. He eivät huomanneet vanhimpia, koska nämä olivat piilossa.
ellauri108.html on line 343: 19Kun tytöt olivat menneet pois, vanhimmat nousivat piilostaan, ryntäsivät Susannan luo 20ja sanoivat: »Puutarhan portit ovat kiinni, eikä kukaan näe meitä. Me haluamme sinut – tee mitä tahdomme ja makaa kanssamme. 21Jos kieltäydyt, me todistamme sinua vastaan. Sanomme, että täällä oli nuori mies sinun kanssasi ja että sinä siksi lähetit tytöt pois.»
ellauri108.html on line 481: By the movement's fourth decade, the desire for physical repatriation to Africa had declined among Rastas, a change influenced by observation of the 1983–1985 famine in Ethiopia. Rather, many Rastas saw the idea of returning to Africa in a metaphorical sense, entailing the restoration of their pride and self-confidence as people of black African descent.
ellauri109.html on line 61: …Und am Ende meiner Reise hält der Ewige die Hände und er winkt und lächelt leise –
ellauri109.html on line 197: Und die Brücke zwischen ihnen ist die Liebe – das einzig Bleibende, der einzige Sinn.
ellauri109.html on line 227: Louis Aragon (3. lokakuuta 1897 Pariisi – 24. joulukuuta 1982 Pariisi) oli ranskalainen historioitsija, runoilija ja kirjailija.
ellauri109.html on line 228: Aragon oli mukana dada-liikkeessä vuosina 1919–1924, ja hänestä tuli yksi kirjallisuuden surrealismin perustajia yhdessä André Bretonin ja Philippe Soupaultin kanssa. Monien muiden surrealistien tavoin Aragonkin liittyi kommunistiseen puolueeseen ja kirjoitti poliittissävyisiä runoja koko uransa ajan. Hän kuitenkin myös arvosteli Neuvostoliittoa, varsinkin 1950-luvulla. Mulla on sen kirja kauniista kortteleista.
ellauri109.html on line 238: Into Kalervo Auer (16. lokakuuta 1890 Viipuri – 6. toukokuuta 1948 Tampere) oli suomalainen aktivisti, jääkärivärväri ja Špalernajaan vangittu ”kalterijääkäri”
ellauri109.html on line 248: Jukka Hankamäki kirjoitti ylioppilaaksi Vammalan lukiosta vuonna 1985. Hän opiskeli vuosina 1987–1993 filosofiaa Tampereen yliopistossa Juha Varton oppilaana. Siirryttyään Helsingin yliopistoon Hankamäki väitteli Esa Saarisen ohjauksessa tohtoriksi Simone Weilin eksistenssifilosofiasta vuonna 1997.
ellauri109.html on line 252: Hän on toiminut palkkatuella työllistettynä tutkijana Suomen Perustassa vuosina 2018–2019.
ellauri109.html on line 383: Flaubert's dozens of long letters to her, in 1846–1847, then especially between 1851 and 1855, are one of the many joys of his correspondence. Many of them are a precious source of information on the progress of the writing of Madame Bovary. In many others, Flaubert gives lengthy appreciations and critical comments on the poems that Louise Colet sent to him for his judgment before offering them for publication. The most interesting of these comments show the vast differences between her and him on the matter of style and literary expression, she being a gushing Romanticist, he deeply convinced that the writer must abstain from gush and self-indulgence.
ellauri109.html on line 671: John Dryden (19. elokuuta 1631 – 12. toukokuuta 1700) oli aikansa johtava hahmo englantilaisessa kirjallisuudessa. Hän työskenteli näytelmäkirjailijana, runoilijana, kääntäjänä ja kirjallisuuskriitikkona. Andrew Chesterman piti sitä kääntäjien suojeluspyhimyxenä.
ellauri109.html on line 701: Dryden was born in the village rectory of Aldwincle near Thrapston in Northamptonshire, where his maternal grandfather was the rector of All Saints. He was the eldest of fourteen children born to Erasmus Dryden and wife Mary Pickering, paternal grandson of Sir Erasmus Dryden, 1st Baronet (1553–1632), and wife Frances Wilkes, Puritan landowning gentry who supported the Puritan cause and Parliament. He was a second cousin once removed of Jonathan Swift.
ellauri109.html on line 712: Dryden translated works by Horace, Juvenal, Ovid, Lucretius, and Theocritus, a task which he found far more satisfying than writing for the stage. In 1694 he began work on what would be his most ambitious and defining work as translator, The Works of Virgil (1697), which was published by subscription. The publication of the translation of Virgil was a national event and brought Dryden the sum of £1,400. For example, take lines 789–795 of Book 2 when Aeneas sees and receives a message from the ghost of his wife, Creusa.
ellauri109.html on line 775: – Jopa Suomessa on paljon ei-valkoihoisia juutalaisia. Minun isäni ei ole suinkaan ainut.
ellauri109.html on line 779: – Tarinaa kerrottiin ikään kuin myyttinä, mutta nykyään asialle on saatu tieteellistä vahvistusta dna-testauksen avulla.
ellauri110.html on line 278: Kristiina Louhi oli vuosina 1998–2003 naimisissa kirjailija Hannu Mäkelän kanssa. Hänellä on kolme lasta ensimmäisestä avioliitostaan elokuvaaja Seppo Louhen kanssa.
ellauri110.html on line 335: Samuel Pepys PRS (/piːps/ PEEPS; 23 February 1633 – 26 May 1703) was an administrator of the navy of England and Member of Parliament who is most famous for the diary he kept for a decade while still a relatively young man. Pepys had no maritime experience, but he rose to be the Chief Secretary to the Admiralty under both King Charles II and King James II through patronage, diligence, and his talent for administration. His influence and reforms at the Admiralty were important in the early professionalisation of the Royal Navy.
ellauri110.html on line 373: Westerbergin vanhemmat olivat ylietsivä Torsten Westerberg ja ravintolaemäntä Margit Eriksson. Hänen ensimmäinen puolisonsa 1965–1970 oli taidemaalari Riitta Raija Puupponen, toinen 1971–1988 filosofian tohtori Elina Waris ja kolmas vuodesta 1992 on taidegraafikko Marjatta Nuoreva.
ellauri110.html on line 532: sun uskos se suurin on totuutes – niin yksi, yksi on varma ain: Ne tuoksuiko kukkaset tuhannet?
ellauri110.html on line 533: usko, poikani, unehes!» työn onni on oikea vain. – Sitä hetkeä unhota et.
ellauri110.html on line 542: mut nyt olin toinen miesi. työn onnea ylistäin! – Sitä utua unhota et.
ellauri110.html on line 551: hymyn voima on voittamaton. se arvonsa ansaitsee. – Sitä lempeä unhota et.
ellauri110.html on line 553: Meri pauhaa ja ukkonen jylisee – Työ raatajan riemulla palkitsee Oi, ootteko silloin te uneksineet
ellauri110.html on line 856: Vuonna 1965 julkaisin kaksi esikoisromaania, joista ensimmäinen sai nimen ei Saarikoskelta (1937-1983) niinkuin voisi luulla vaan Henri Michaux´n (1899-1984) runosta Plume voyage – Plume matkustaa. Suomennos, muistaakseni Pentti Holapan ja Olli-Matti Ronimuksen kuului no jotenkin näin: “Mutta voi, Plume on matkalla, hän on matkalla kaiken aikaa.” Siltäköhän Penakin sen nappasi. Vitun harakaoita on noi runosepot.
ellauri110.html on line 1005: Samuli Paronen (23. toukokuuta 1917 Virolahti – 26. elokuuta 1974 Hämeenlinna) oli suomalainen kirjailija, taidemaalari ja työmies. Vaikka vaatimattomissa oloissa elänyt Paronen julkaisi esikoisteoksensa vasta 47-vuotiaana ja kuoli jo 57-vuotiaana, hän ehti kirjoittaa arvostetun tuotannon: kahdeksan romaania, novellikokoelman ja aforismikokoelman Maailma on sana, josta hänet parhaiten tunnetaan.
ellauri110.html on line 1022: Arto Sakari Salminen (22. lokakuuta 1959 Helsinki – 15. marraskuuta 2005 Hausjärvi[1]) oli suomalainen kirjailija. Salmisen tuotannon aiheita ovat esimerkiksi viihdeteollisuus, tositelevisio, pätkätyöt ja köyhyys.
ellauri110.html on line 1024: Salmisen niukkaeleiset, mustaa huumoria viljelevät romaanit koskettelevat uusliberalismiin taipuneen yhteiskunnan kipupisteitä – köyhien, syrjäytyneiden ja huono-osaisten elämää.lähde? Salmisen teoksia on usein luonnehdittu inhorealistisiksi. Provokatoristen aiheiden lisäksi hän sai tunnustusta kirkkaasta kielestään, joka toi estetiikkaa rankkojenkin aiheiden käsittelyyn. (lähde?)
ellauri110.html on line 1106: In an age before psychology was a modern scientific field, Fyodor Dostoyevsky (November 11, 1821 – February 9, 1881) was a Russian writer of realist fiction and essays that explored the depths of the human psyche. Known for acclaimed novels Crime and Punishment, The Idiot and The Brothers Karamazov, Dostoyevsky´s work discusses the human mind in a world full of political and social upheaval in 19th century Russia, becoming the forerunner of existentialism.
ellauri111.html on line 192: Geronimo (Mescalero-Chiricahua: Goyaałé Athabaskan pronunciation: [kòjàːɬɛ́] "the one who yawns, June 16, 1829 – February 17, 1909) was a prominent leader and medicine man from the Bedonkohe band of the Apache tribe. From 1850 to 1886, Geronimo joined with members of three other Chiricahua Apache bands—the Tchihende, the Tsokanende and the Nednhi—to carry out numerous raids, as well as fight against Mexican and U.S. military campaigns in the northern Mexico states of Chihuahua and Sonora and in the southwestern American territories of New Mexico and Arizona. Geronimo's raids and related combat actions were a part of the prolonged period of the Apache–United States conflict, which started with American settlement in Apache lands following the end of the war with Mexico in 1848.
ellauri111.html on line 216: “So, the husband – just what is it he’s got to do to get out of his despair? What is this step he’s got to take?”
ellauri111.html on line 224: “But surely he is guilty – and knows it. Isn’t that the whole point of his confession, telling the whole world how guilty he is?”
ellauri111.html on line 228: “The question is: what is guilt and what is it to be guilty or to confess your guilt? Most people don’t understand this at all. They think it’s just a matter of fact – did he or didn’t he do it? If he did, he’s guilty, if he didn’t, he’s not guilty. Remember what Ivan Karamazov said, that everyone wants to kill their father – but the world knows many of these mental parricides as obedient and loving sons, who are not guilty of anything.”
ellauri111.html on line 297: “Now some people might think that was a sign of how deeply he had repented, allowing himself to be shamed before the whole word. But, as I hope you also remember, Bishop Tikhon could see that wanting to publicize your guilt in that way is not necessarily the same as really accepting it, inwardly. Wanting to be seen – and maybe even admired – as a great sinner is not quite the same as actually repenting. And perhaps that’s how it is here too. Of course, if you want to be fussy, you could say that he’s just talking to himself. He’s not produced a written, let alone a printed, confession. I’m the one who wrote it, not him. And yet, it’s as if he’s rehearsing his story for the benefit of the world, for the imaginary audience we each of us have inside our heads.”
ellauri111.html on line 307: It seems that your Dostoevsky quotes Tyutchev (the thought, once uttered, is a lie) – or I misread your intention?
ellauri112.html on line 55: Alexander Bain (11 June 1818 – 18 September 1903) was a Scottish philosopher and educationalist in the British school of empiricism and a prominent and innovative figure in the fields of psychology, linguistics, logic, moral philosophy and education reform. He founded Mind, the first ever journal of psychology and analytical philosophy, and was the leading figure in establishing and applying the scientific method to psychology. Bain was the inaugural Regius Chair in Logic and Professor of Logic at the University of Aberdeen, where he also held Professorships in Moral Philosophy and English Literature and was twice elected Lord Rector of the University of Aberdeen.
ellauri112.html on line 75: Edward Bradford Titchener (11 January 1867 – 3 August 1927) was an English psychologist who studied under Wilhelm Wundt for several years. Titchener is best known for creating his version of psychology that described the structure of the mind: structuralism. After becoming a professor at Cornell University, he created the largest doctoral program at that time in the United States . His first graduate student, Margaret Floy Washburn, became the first woman to be granted a PhD in psychology (1894). Tätä kautta Wundtista tuli kova nimi jenkeissä.
ellauri112.html on line 219: Aleister Crowley vuonna 1929. Edward Alexander (Aleister) Crowley (12. lokakuuta 1875 – 1. joulukuuta 1947) oli brittiläinen kirjailija, okkultisti, maagi ja mystikko.
ellauri112.html on line 234: Anton Szandor LaVey, oikealta nimeltään Howard Levey (11. huhtikuuta 1930 – 29. lokakuuta 1997) oli yhdysvaltalainen nykyaikaisen satanismin aatteellinen johtaja ja nykyajan tunnetuimpia satanisteja.
ellauri112.html on line 239: Ayn Rand (oik. Ayn Rand O´Connor, alk. Alisa Zinovjevna Rozenbaum; 2. helmikuuta (J: 20. tammikuuta) 1905 Pietari, Venäjän keisarikunta – 6. maaliskuuta 1982 New York, Yhdysvallat) oli Venäjällä syntynyt, Yhdysvaltoihin muuttanut kirjailija ja filosofi, jonka perustama oppisuunta objektivismi korostaa objektiivisen todellisuuden, rationaalisen ajattelun, egoistisen etiikan ja kapitalistisen politiikan merkitystä.
ellauri112.html on line 254: Charles Pierre Baudelaire (lausunta) (9. huhtikuuta 1821 Pariisi, Ranska – 31. elokuuta 1867 Pariisi) oli ranskalainen runoilija, kääntäjä, esseisti ja kriitikko.
ellauri112.html on line 259: Charles Robert Darwin (12. helmikuuta 1809 – 19. huhtikuuta 1882) oli englantilainen luonnontieteilijä, joka esitti kokoamaansa tieteelliseen todistusaineistoon nojaten kaikkien eliölajien kehittyneen ajan saatossa yhteisestä kantamuodosta luonnonvalinnaksi nimetyn prosessin kautta.
ellauri112.html on line 299: Friedrich Wilhelm Nietzsche (15. lokakuuta 1844 Röcken, Saksi, Preussi – 25. elokuuta 1900 Weimar, Thüringen) oli saksalainen filosofi, oppitaustaltaan klassillinen filologi, joka tyylillisesti kirjavassa tuotannossaan pohti erityisesti elämänfilosofian perimmäisiä kysymyksiä.
ellauri112.html on line 314: Herbert Spencer (27. huhtikuuta 1820 Derby, Englanti – 8. joulukuuta 1903 Brighton, Englanti) oli englantilainen filosofi ja sosiologi, joka oli uuden ajan kehitysfilosofian merkittävin teoreetikko.
ellauri112.html on line 334: John Milton (9. joulukuuta 1608 Lontoo – 8. marraskuuta 1674 Lontoo) oli englantilainen runoilija ja liberaalifilosofi, jonka kuuluisin teos on eeppinen runoelma Kadotettu paratiisi (Paradise Lost).
ellauri112.html on line 389: Max Stirner, Friedrich Engelsin piirtämänä. Moderni piirros Max Stirneristä. Johann Kaspar Schmidt, paremmin tunnettu nimellä Max Stirner (25. lokakuuta 1806 Bayreuth, Saksa – 26. kesäkuuta 1856 Berliini, Saksa) oli saksalainen filosofi, joka on yksi nihilismin, nominalismin, eksistentialismin, postmodernismin ja anarkismin, anarkoindividualismin ja erityisesti egoistisen anarkismin aatteen muovaajista.
ellauri112.html on line 404: Niccolò di Bernardo dei Machiavelli (3. toukokuuta 1469 – 21. kesäkuuta 1527) oli firenzeläinen renessanssin ajan filosofi ja valtiomies.
ellauri112.html on line 476: Herbert Spencer Sosiaalidarvinismi on yhteiskunnallinen näkemys, jonka mukaan yhteiskunnan kehitys perustuu Charles Darwinin (1809–1882) oppeihin evoluutiosta ja luonnonvalinnasta kasvi- ja eläinkunnassa.
ellauri112.html on line 516: Temppeliherrain ritarikunta oli keskiajalla ristiretkien aikaan perustettu veljeskunta, joka vaikutti laajalti Euroopassa ja Lähi-idässä vuosina 1119–1307.
ellauri112.html on line 521: Thomas Hobbes (5. huhtikuuta 1588 Westport, Wiltshire – 4. joulukuuta 1679 Hardwick Hall, Derbyshire) oli englantilainen filosofi.
ellauri112.html on line 541: Friedrich Nietzsche (1844–1900). Yli-ihminen on saksalaisen filosofi Friedrich Nietzschen määrittelemä ihannekuva, jossa henkisesti korkeatasoinen yksilö toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti kaikkia niitä moraalisia ja esteettisiä mahdollisuuksia, jotka nykyinen kasvatusperinne ja arvomaailma tukahduttavat.
ellauri112.html on line 599: Toys laying all over the carpet, dishes in the sink, mouths to feed, teacher parent conferences – the life of a parent is not an easy one.
ellauri112.html on line 600: Yes, we know that once a person has a kid their life changes completely, often with hardships and challenges along the way. But Reitman and Cody inject a level of warmth that prevents this from being simply depressing, at times it’s quite funny. Being a parent is a tough job, but it’s a necessary one – where would any of us be if there weren’t someone watching after us as toddlers?
ellauri112.html on line 652: Marlo is a physical wreck, ugly fat and unkempt, a woman who doesn’t get enough or not at all and is chronically fatigued. She shuffles around in sweatpants and baggy sweaters as the house gets dirtier, the kids get noisier, and her husband gets "lazier". Everything becomes a battle for Marlo – keeping Jonah in school, putting a meal on the table, finding time to bathe, even getting her husband to hump her. He shuts her out at night, retreating to the bedroom alone to play video games with himself headphones on. Cant fix that part without fixing the hole.
ellauri112.html on line 683: Marlo, already a mother of two, begins the film heavily, outrageously pregnant: we learn, in rapid succession, that this third pregnancy was unwanted, that her husband does little of the domestic labour, and that her “shitty” upbringing is the reason she’s so committed to her nuclear family unit. Postnatal depression, never named, haunts the narrative: her wealthy brother offers to pay for a night nanny to avoid, in his words, the advent of another “bad time” like the one that followed the birth of her son, Jonah. When the nanny arrives – described by more than one reviewer as a “millennial Mary Poppins” – the panacea seems to be working. Not only does she look after the baby at night but she also operates as a kind of empathy machine, listening to Marlo’s problems, sharing sangria in the garden, and baking the Minions cupcakes that Marlo herself never has the time to make. The postnatal depression, it seems, disperses; Jonah – who has “emotional problems” – finds a place at a school more suited to his needs, family dinners get increasingly wholesome, and Marlo does a passable Stevie Nicks impression at a child’s birthday party. And then comes the twist: after a bender in Brooklyn with Tully, a sleep-deprived Marlo, drunk at the wheel, drives her car off a bridge and ends up in hospital, and we realise there was nobody else in the car. Her maiden name, we learn, was Tully.
ellauri112.html on line 701: I appreciated the fact that a troubled mom did seek help, I’m just not sure the script needed the plot twist. I didn’t immediately warm to this flick. Actually, I often alternated between exasperation and captivation – and a key plot twist at the end left a sour taste in my mouth, though for petty reasons. Nonetheless, something about it didn’t feel quite right. It took one observation from a friend afterward to allow for the film’s brilliance to bloom in my mind.
ellauri112.html on line 727: The film’s strength – for its first two thirds – is the relationship between the two women at the heart of the narrative. We learn through a clumsy coincidence at the beginning of the film that Marlo is bisexual; as her intimacy with Tully expands to fill the vacuum of her absentee marriage, it becomes a tender eroticism. This is mediated, always, through other bodies: as Tully cradles the baby who has just finished feeding, she talks about how the ‘molecules’ of the child still exist within the mother; later, in a bar toilet, she gently wets a paper towel and uses it to draw the milk out of Marlo’s swollen breasts. In a pivotal scene, Marlo sits behind Tully and instructs her on what to do to arouse her sleep-befuddled husband. This moment can be read as emblematic of the film’s mistreatment of the queer intimacy it establishes. Coming after a discussion of sexual history and sexual fantasy, Marlo reveals to Tully that she has a waitress’s uniform that she’s never used, bought to surprise her husband. As Tully puts the outfit on, which fits her pre-natal body in a way it wouldn’t Marlo, the moment of sexual possibility between the women is subsumed into heteronormative, ageist fantasy: Tully’s young, and therefore fantasy-appropriate, body is used as bait to ‘recharge’ the masculine battery.
ellauri112.html on line 729: The revelation that Tully is a version of Marlo’s former self removes the possibility of a different life she represented. “I love us,” Marlo’s husband says to her, as she lies in her hospital bed. “I love us too,” she replies. This collective noun is the acceptance of the status quo, just as Tully’s last speech, in which she tells Marlo she should embrace her dull life – “being boring means you’re doing it right” – is an endorsement of the sacrifices society requires of her. The final scene, in which Marlo’s husband helps her make the packed lunches, is bathed in a saccharine glow: learn to love your claustrophobia, it tells women. The nuclear family is the only one worth having.
ellauri112.html on line 855: “There is no proof that the ‘wine’ at the marriage feast in Cana was fermented. The Greek word for ‘wine’ in this text is oinos, which may refer to a fermented beverage (cf. Eph. 5:18), or it may denote freshly squeezed grape juice (cf. Isa. 16:10 – LXX). Since the word for ‘wine’ is generic, the student has no right to import the concept of an alcoholic beverage into this passage without contextual justification—of which there is none.”
ellauri115.html on line 287: Michel de Montaigne (February 28, 1533 – September 13, 1592)
ellauri115.html on line 314: Ari Vatasella on neljä lasta, Kim (1972), Ria (1980), Tua (1982) ja Max (1990). Kim Vatanen on toiminut muun muassa rallikuski Sébastien Ogierin istuinpehmusteena. Jussi Vatanen on kotoisin Sonkajärven Sukevalta. Hänet tunnetaan muun muassa päärooleistaan Napapiirin sankarit -elokuvassa ja Kimmo-televisiosarjassa sekä vänrikki Koskelan roolista vuoden 2017 Tuntematon sotilas -elokuvassa. Vuosina 2011–2014 hän näytteli Putous-viihdeohjelmassa, jonka sketsihahmokilpailun hän voitti kahdesti hahmoilla Mr. Mallorca ja Antsku. Jääkiekkoilija Sami Vatanen on kotoisin Jyväskylän Halssilan kaupunginosasta.
ellauri115.html on line 484: Samuel Clarke (11. lokakuuta 1675 – 17. toukokuuta 1729) oli englantilainen filosofi. Hän vaikutti teologian, matematiikan, metafysiikan ja filologian aloilla. Ei ihmekään että Rousseau ryömi sen viitan alle lällättämään Voltairelle.
ellauri115.html on line 486: Samuel Clarke (1675–1729) was the most influential British metaphysician and theologian in the generation between Locke and Berkeley, and only Shaftesbury rivals him in ethics. In all three areas he was very critical of Hobbes, Spinoza, and Toland. Deeply influenced by Newton, Clarke was critical of Descartes’ metaphysics of space and body because of the experimental evidence for Newtonianian doctrines of space, the vacuum, atoms, and attraction and because he believed Descartes’ identifying body with extension and removing final causes from nature had furthered irreligion and had naturally developed into Spinozism.
ellauri115.html on line 732: Marcus Atilius Regulus (kuoli mahdollisesti 250 eaa.) oli Rooman tasavallan konsuli ja sotilasjohtaja, joka nähtiin Roomassa sankaruuden esikuvana. Perimätiedon mukaan Regulus pysyi vangittuna Karthagossa kunnes hänet lähetettiin Roomaan neuvottelemaan joko rauhasta tai vankienvaihdosta. Hänen kerrotaan vaatineen senaattia kieltäytymään Karthagon ehdotuksista, minkä jälkeen hän noudattaakseen vapauttamisensa ehtoja palasi vankeuteen Karthagoon huolimatta roomalaisten vastustuksesta. Hänen vangitsijoidensa kerrotaan nopeasti kiduttaneen hänet kuoliaaksi. Reguluksen toiminta nähtiin osoituksena sankarillisesta kestävyydestä. Paras aikakautta käsittelevä säilynyt lähde, kreikkalainen historioitsija Polybios (n. 203–118 eaa.) ei mainitse Reguluksen kuolemaan liittyvistä tapahtumista, mutta se mainitaan vuonna 129 eaa. konsulina toimineen Gaius Sempronius Tuditanuksen fragmenteissa. Jotkut historiantutkijat ovat arvelleet, että kertomus Reguluksen kiduttamisesta olisi keksitty puolustamaan sitä, että Diodoros Siculuxen mukaan roomalaiset kiduttivat kahta karthagolaista sotavankia Reguluksen lesken käskystä.
ellauri115.html on line 932: Socinolaisuus oli Fausto Paolo Sozzinin (1539–1604) mukaan nimensä saanut unitarianistinen liike. Sozzini vaikutti muun muassa Transilvaniassa ja pakeni valkosipulia ja puuristejä Puolaan, jossa vuonna 1605 kirjoitettiin socinolaisuuden ensimmäinen virallinen julistus, niin sanottu Rakowin katekismus. Liike tukahdutettiin Puolassa 1658, mutta se eli edelleen muun muassa Transilvaniassa ja Englannissa, jossa sitä kutsuttiin unitarianismiksi. Bostonissä niitä oli, Efraim E. ja Ralph Waldo esimerkixi.
ellauri115.html on line 934: The ideas of Socinianism date from the wing of the Protestant Reformation known as the Radical Reformation and have their root in the Italian Anabaptist movement of the 1540s, such as the anti-trinitarian Council of Venice in 1550. Lelio Sozzini was the first of the Italian anti-trinitarians to go beyond Arian beliefs in print and deny the pre-existence of Christ in his Brevis explicatio in primum Johannis caput – a commentary on the meaning of the Logos in John 1:1–15 (1562). Lelio Sozzini considered that the "beginning" of John 1:1 was the same as 1 John 1:1 and referred to the new creation,[citation needed] not the Genesis creation. His nephew Fausto Sozzini published his own longer Brevis explicatio later, developing his uncle's arguments. Many years after his death in Switzerland, Sozzini consulted with the Unitarian Church in Transylvania, attempting to mediate in the dispute between Frankenstein and Count Dracula.
ellauri115.html on line 948: "In the Beginning was the Word" John 1:1 – The explanation is given, taken from Lelio Sozzini's Brief explanation of John Chapter 1 1561[2] (and developed in Fausto Sozzini's later work of the same name), that the Beginning refers to the Beginning of the Gospel, not the old creation.[3]
ellauri115.html on line 950: "Before Abraham was I am" John 8:58 – is treated that the ego eimi refers to "I am" before "Abraham becomes" (future) many nations in the work of Christ.[4]
ellauri115.html on line 952: "[I] came down from heaven" John 6:38 – is related to being "born of the Virgin"[5]
ellauri115.html on line 954: That Christ was literally dead in the grave for three days – as a proof of Christian mortalism, resurrection and the humanity of Christ.[6]
ellauri115.html on line 1111: More about My Work – HERE and HERE
ellauri117.html on line 400: Francis Scott Key Fitzgerald (24. syyskuuta 1896 St. Paul, Minnesota, Yhdysvallat – 21. joulukuuta 1940 Hollywood, Kalifornia, Yhdysvallat) kuuluu Yhdysvaltojen 1900-luvun merkittävimpiin kirjailijoihin. Häntä pidettiin omana aikanaan ”kadotetun sukupolven äänenä”, niiden nuorten jotka aikuistuivat ensimmäisen maailmansodan aikana. Hän kirjoitti viisi romaania ja kymmeniä novelleja, jotka kertovat nuoruudesta ja epätoivosta ja kuvasivat aikaansa osuvasti ja elävästi. Hänen kirjoissaan ihaillaan erityisesti narsististen tunteiden rehellistä kuvausta.
ellauri117.html on line 402: Fitzgerald syntyi keskiluokkaiseen roomalaiskatoliseen perheeseen. Hänet kastettiin pikkuserkkunsa Francis Scott Keyn ja kuolleen sisarensa Louisa Scottin mukaan. Perhe asui vuodet 1898–1901 Syracusessa ja vuodet 1903–1908 Buffalossa New Yorkissa, missä hän aloitti koulunkäynnin Nardin Academyssa. Fitzgeraldin isän saatua potkut Procter & Gamblelta, perhe muutti takaisin Minnesotaan, missä Fitzgerald opiskeli St. Paul's Academyssa. Fitzgerald sai potkut St. Paul’sista 16-vuotiaana opintojen laiminlyömisen vuoksi.
ellauri117.html on line 411: Fitzgeraldien avioliitto oli sekava – sekä tuhoisa että rakentava. Fitzgerald hyödynsi vaimonsa voimakasta ja mahtailevaa luonnetta kirjoituksissaan.
ellauri117.html on line 565: Adrenalin BELLY SHAPE – Sagging belly and weight around hips as well (ISOPERSE RIIPPUMAHA)
ellauri117.html on line 571: Liver BELLY SHAPE - Pnrotruding stomach – pot belly (IHRATYNNÖRRI)
ellauri117.html on line 589: John Locke (29. elokuuta 1632 Wrington, Somerset – 28. lokakuuta 1704 Essex) on tunnetuimpia uuden ajan filosofeja. Hän on tunnettu sekä tietoteoriastaan että yhteiskuntafilosofiastaan. Tietoteoreetikkona Locke luokitellaan yleensä brittiläisiin empiristeihin eli kokemusajattelun kannattajiin yhdessä David Humen ja George Berkeleyn kanssa.
ellauri118.html on line 289: 2. Kerrostumien syntynopeus – hitaasti vai nopeasti?
ellauri118.html on line 381: Madison Julius Cawein (March 23, 1865 – December 8, 1914) was a poet from Louisville, Kentucky.
ellauri118.html on line 397: Pierre Ambroise François Choderlos de Laclos [ʃɔdɛʁlo də laklo] (18. lokakuuta 1741 Amiens, Ranska – 5. syyskuuta 1803 Taranto, Italia) oli ranskalainen upseeri, liikemies, diplomaatti ja kirjailija. Hänet tunnetaan erityisesti kirjeromaanistaan Vaarallisia suhteita (alkuteos Les liaisons dangereuses), joka ilmestyi vuonna 1782. Hän julkaisi myös runokokoelman, sovitti Madame Riccobonin romaanin Histoire d’Ernestine oopperalibretoksi sekä julkaisi yhteiskunnallisen tutkielman naisten kouluttamisesta. Taas yx tällänen Fenelon.
ellauri118.html on line 430: Kyltässä selvästikin on jotakin! Oikein narsistiset mieskirjailijatkin kertoo ize miltä ne jossain tilanteessa näyttivät jopa ilman peiliä. Muzen tässä panee merkille ettää naisen uskottomuusteema kolahtaa naisiin eri lailla kuin mieskirjailijoihin tai lukijoihin. Monika Fludernikin autoritäärisen määritelmän mukaan kertomus – kirjallinen tai muu – ei ole pohjimmiltaan muuta kuin ihmismielen tulkinnallinen kehys, piparkakkumuotti, joka sovitetaan kokemuksen, ilmiön tai diskurssin päälle sitä jäsentämään tai selittämään; yhtä hyvin romaani kuin arkikokemuskin on samojen kerronnallistamisen mekanismien tulosta (Fludernik 1996, 31–35, passim.)
ellauri118.html on line 432: Monika Fludernik (1957-) ist´ne österreichische Flugwirtin, Amerikanistin und Literaturwissenschaftlerin. Fludernik leistete wichtige Beiträge zur Erzähltheorie. Die neuere Erzähltheorie wurde ab 1915 in Ansätzen vom Russischen Formalismus entwickelt und vom Strukturalismus seit den 1950er Jahren weiter ausgearbeitet, wobei Tzvetan Todorov zu den wichtigsten Vermittlern der formalistischen Ansätze in Frankreich gehörte. Der hier entwickelte strukturalistische Ansatz – mit späteren Ergänzungen – ist bis heute maßgeblich, es gab jedoch nie eine einheitliche strukturalistische Erzähltheorie. Wichtige Theoretiker der Narratologie sind Gérard Genette, Claude Lévi-Strauss, Roland Barthes, Roman Jakobson und Paul Ricœur. Die strukturelle (formalistische) Erzähltheorie wird oft durch interdisziplinäre Ansätze ergänzt, so durch die Semiotik ergänzt, wozu insbesondere Juri Lotman beigetragen hat. Im deutschen Sprachraum war Franz Karl Stanzel der erste Vertreter der Erzähltheorie.
ellauri118.html on line 436: Dialogipelimallissa story olis niiko tapahtumia kuvaileva lausejoukko, joukko pieniä mahdollisia maailmoja. Plot on dialogipelisiirrot, joista tuo lausejoukko voidaan päätellä. Se päättelijä on kognitiivisen narratologian luonnostelema tavallinen (naiivi) lukija – tolkun saaja – joka etsii fiktiivisistä maailmoista ne kognitiivisesti tutuksi tekevää ainesta. Lukijan mielestä kehittyy kirjallisuuden kuvaamien fiktiivisten mielten heijastuspinta ja sisartajunta. Entäs veli? Onxtää taas jotain miesten sortoa? Juonipaljastus onkin oikeammin stooripaljastus.
ellauri118.html on line 438: Willie van Peer, kognitiotieteellisten sovellusten edelläkävijä kirjallisuustieteessä, empiirisen lukijatutkimuksen puolestapuhuja ja elitistisen formalismin ponnekas vastustaja, pohtii kirjallisia teemoja käsittelevässä artikkelissaan, miksi juuri uskottomat aviovaimot ovat kaunokirjallisuudessa alati toistuva aihe. Van Peer perusteleen aiheen (tai teeman, hän ei erottele näitä kahta käsitettä) suosiota sen emotionaalisella ja kognitiivisella potentiaalilla: moraalisen valinnan ja sen mahdollisten seurauksien luoma jännite riittää kantamaan pitkääkin kertomusta. (Van Peer 2002, 256–258.) Väitän, että kysymys on kuitenkin ennen kaikkea narratologinen: kielletyn romanssin kirjallista traditiota on pitänyt ja pitää edelleen hengissä mielten lukemisen ja konstruoimisen halu, ja nämä intohimot ovat erottamattomasti kytköksissä kerronnallisiin strategioihin. No entäs se darwinistinen tosiseikka, että poikasista 5-15% syntyy käenmunista? Eiköhän se riitä tuomaan tälle teemalle pysyvää mielenkiintoa?
ellauri118.html on line 446: Boris Leonidovitš Pasternak (ven. Борис Леонидович Пастернак: 10. helmikuuta (J: 29. tammikuuta) 1890 Moskova – 30. toukokuuta 1960 Peredelkino) oli merkittävä venäjänjuutalainen runoilija ja kirjailija. Boris Pasternak tunnetaan Venäjällä ennen kaikkea juhlittuna runoilijana. Hän on yksi neljästä Stalinin ajan johtavasta runoilijasta, muiden ollessa Anna Ahmatova, Marina Tsvetajeva ja Osip Mandelstam.
ellauri118.html on line 551: Alan uranuurtajille kuten Käte Hamburgerille ja Dorrit Cohnille fiktiivisen mielen esittäminen oli ennen kaikkea osoitus kertovan fiktion erityislaadusta muihin diskursseihin nähden – ainoa kerronnallisuuden alue, joka tarjoaa tiedollisen pääsyn toisen ihmisen tajuntaan (ks. Hamburger 1993, 81–89; Cohn 1978, 5–7; Cohn 2006, 35–38, 149). Cohn väittää klassisessa tutkimuksessaan Transparent Minds (1978), että kerronnalliset keinot, jotka päästävät meidät lähimmäksi henkilöhahmojen kokemusmaailmaa, ovat samaan aikaan kaikkein kirjallisimpia – kaikkein ilmeisimmin kirjailijan taiteellisen luomistyön tulosta.
ellauri118.html on line 561: Charles-Louis Bally (4. helmikuuta 1865 Geneve – 10. huhtikuuta 1947 Geneve) oli sveitsiläinen kielitieteilijä. Nykyään Bally muistetaan ehkä parhaiten Bally-kengistä ja siitä, että hän toimitti yhdessä kollegansa Albert Sechehayen kanssa opettajansa Ferdinand de Saussuren postuumin kirjan Cours de linguistique générale, mutta 1920–1930-luvulla hän oli eräs keskeisimpiä eurooppalaisen kielitieteellisen strukturalismin edustajia yhdessä Roman Jakobsonin, Nikolai Trubetzkoyn ja Louis Hjelmslevin kanssa.
ellauri118.html on line 566: Haluan tutkimuksessani osoittaa, että mielen mimeettisen illuusion säilyttäminen ei suinkaan ole lukijan ainoa intohimo. On myös muita illuusioita, kuten kerronnallisen sulkeuman illuusio tai muodollisen koherenssin illuusio – ja todellista teeskentelyä kaivataan silloin, kun näitä odotuksia kohdistetaan todellisiin tapahtumiin ja mieliin.
ellauri118.html on line 582: Lähdemerkinnän puuttuminen on kirjallisen tulkinnan kannalta ikuisesti produktiivinen keino. Kertomakirjallisuus – litteydessään – vastustaa mielen teoriaan sisältyvää rekursiivisuuden periaatetta samalla kun se vie luonnollista alkuperää olevan mieltenlukemisen äärimmilleen.
ellauri118.html on line 583: Kokemuksellisuuden projisoiminen toiseen mieleen – taipumus, joka käsittelemissäni kertomuksissa kehittyy pakkomielteiseksi – on fiktiivisten mielten lukijan peruskokemus.
ellauri118.html on line 601: Aphra Behn (10. heinäkuuta 1640 – 16. huhtikuuta 1689) oli englantilainen kirjailija. Hän syntyi mahdollisesti Wyessä, Kentissä, lähellä Canterburyä. Varhaisista vuosista on säilynyt hyvin vähän varmaa tietoa. Hän syntyi jossain Keski-Englannissa, muutti nuorena perheensä kanssa Etelä-Amerikkaan, jäi isättömäksi, palasi Englantiin, meni naimisiin ja jäi leskeksi jo 25-vuotiaana. Behnistä kerrotaan myös, että hän toimi kuninkaallisena vakoojana sodassa Hollantia vastaan ja joutui rutiköyhänä velkavankeuteen.
ellauri118.html on line 611: Veijari-näytelmässä Aphra Behn kuvaa itselleen tuttua hovimiesten, keikareiden, seikkailijoiden sekä itsenäisten ja itsetietoisten naisten maailmaa. Hänen vakiohenkilöitään ovat kevytkenkäiset naiset ja huikentelevaiset herrasmiehet. Ilottelevan ja nokkelan dialogin keinoin Behn kertoo useiden nuorten naisten ja miesten rakkaustarinat ja –seikkailut. Tapahtumapaikkana on Napoli ja karnevaalien aika, mikä antaa naamioiden ja pukuleikkien kautta tilaa monille sekaannuksille. Näytelmän miehet ovat pääasiassa englantilaisia, mutta naiset ovat italialaisia. Komedian lopussa kaikki rakastuneet saavat omansa.
ellauri118.html on line 797: Madeleine de Scudéry, pseudonyymi Sapho (15. lokakuuta 1607 Le Havre, Ranska – 2. kesäkuuta 1701 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen kirjailija. Madeleine de Scudéry, jonka aatelinen isä oli kotoisin Provencesta, asui yhdessä veljensä, kirjailija Georges de Scudéryn kanssa vuoteen 1655, ja oli hänen tavoin [tapoinensa? höh] kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän omaksui aikakauden tyylisuunnan, ns. presiöösin tyylin, ja jo ennen kuin hän vuonna 1644 lähti veljensä mukana Marseilleen, hän kävi markiisitar Catherine de Vivonnen salongissa Hôtel de Rambouillet´ssa, kuten hän Fronde-kapinan jälkeen kuului Hôtel de Nevers´n ja Hôtel de Créquin kantavieraisiin.
ellauri118.html on line 799: Fronden jälkeen hän itse piti kuulua kirjallista salonkia Société du samedi (´lauantaiseura´), joka oli viimeisiä jossa presiöösin tyylin henkeä vielä vaalittiin. Seuran jäseniä on sanottu ensimmäisiksi sinisukiksi. Tämä yltiöromanttinen ja hienostunut näkemys leimaa myös hänen kirjoittamiaan viittä valtavan suurta herooista historiallista romaania, jotka tosin ilmestyivät hänen veljensä nimissä: Ibrahim, ou l´illustre Bassa (4 osaa, 1641), jonka ansiosta tulivat muotiin turkkilaiset aiheet ja orientalismi, Artamène ou le grand Cyrus (10 osaa, 1649–1653), Clélie, histoire romaine (10 osaa, 1654–1660). Romaanit saivat myrskyisän suosion ja kuuluvat ajan suurimpiin kirjallisiin menestyksiin.
ellauri118.html on line 805: Ranskan akatemia palkitsi de Scudéry vuonna 1671 hänen tyylistään Discours sur la gloire. Hänen viimeiset teoksensa muodostuivat lähinnä sarjasta moraalisia Conversations (10 osaa, 1680–1692), jotka ovat vähemmän tunnettuja mutta eivät hänen kirjoituksistaan vähempiarvoisia. Hän kirjoitti myös runoja.
ellauri118.html on line 901: Ratkaiseva vääryys oli Vanhan testamentin mukaan se, kun Isebel hankki kaksi väärää todistajaa jotta Nabot-niminen mies saatiin raivattua tieltä; hän kieltäytyi myymästä viinitarhaansa kuninkaalle koska se oli perintöosa. Nabot kivitettiin hengiltä; vaikkei sitä tässä kohdin kerrotakaan, vain sitaattina myöhemmin, myös hänen kaikki poikansa surmattiin ja kuningas anasti viinitarhan – mutta pakeni sieltä kauhun vallassa, kun palavasilmäinen ja hurjailmeinen profeetta Elia ilmestyi hänen eteensä ja ennusti:
ellauri118.html on line 917: Sodan Ahabin suvulle julistanut, Elian Israelin kuninkaaksi rasvaama sotapäällikkö Jeehu, aika jehu, Nimsin poika, surmasi kuninkaan pojan Jooramin jousellaan ja käski vaunusoturinsa Nickin heittää surmatun ruumis (objektivirhe) Nabotin maalle – johon se tiettävästi jäi haaskansyöjien revittäväksi, koska kukaan ei uskaltanut kajota kirotulle maalle heitettyyn ruumiiseen – jolta (vaikka sitä ei suoraan sanotakaan) jo vakiintuneen juutalaisen tavan mukaan ennen hylkäämistä oli riistetty kaikki arvovaatteet ja varusteet:
ellauri118.html on line 921: Ahabin kuoleman jälkeen Isebel jatkoi vallassa poikansa Joramin ja pojanpoikansa Ahasjan kanssa. Hänen tyttärensä Atalja puolestaan oli naimisissa Juudan kuninkaan Joramin kanssa. Raamattu kuvaa Ataljan hyvin samanlaiseksi kuin äitinsä – vallanhimoiseksi, kovatahtoiseksi ja läpeensä pakanaksi.
ellauri118.html on line 925: Kun Jooramin kuoltua Ahasjakin kuoli taistelussa – hän haavoittui Jeehun sotilaiden ampumasta nuolesta mutta onnistui pakenemaan Megiddoon jossa kuoli haavoihinsa – Jeehun käskystä Isebelin palvelusväki tappoi emäntänsä työntämällä hänet oman palatsinsa ikkunasta suoraan tulossa olevien sotavaunujen eteen. Isebel murskaantui elävältä Jeehun hevosten kavioihin ja vaunujen pyöriin; haaskoja syövät villiintyneet koirat söivät hänen ruumiinsa ja siten täyttivät profeetta Elian lausuman kauhean ennustuksen.
ellauri118.html on line 931: – »Huolehtikaa siitä, että se kirottu tulee haudatuksi. Onhan hän sentään kuninkaan tytär!»
ellauri118.html on line 1068: Danny sanoo radiolähetyksessä päättäneensä, ettei koskaan eroaisi vaimostaan. Armi kuitenkin eräänä päivänä kysyi, menisikö Danny hänen kanssaan naimisiin. – Sitten kun tämä hetki tuli, jolloin Armi kysyi mennäänkö naimisiin, sanoin joo, mennään naimisiin edellyttäen, että sinä et enää juo viinaa ja jätät tuon seurueen, Danny kertoo. Aavikon sisko Marja-Liisa Kauranen kommentoi Dannyn kertomusta Ilta-Sanomille. Kauranen sanoo, että Dannyn sanat antavat tilanteesta vääristyneen kuvan, sillä naimisiin menosta oli puhetta jo ennen Aavikon alkoholisoitumista. Kaurasen mukaan naimisiin meno ei siis riippunut yksin hänen siskostaan tai tämän sairastumisesta. Pari ei saanut koskaan virallisesti toisiaan. Danny Lipsanen oli koko suhteen ajan naimisissa Liisa Lipsasen kanssa mutta sai säännöllisesti Armilta kosteata pillua.
ellauri118.html on line 1075: – Sellaisesta en tykännyt kiertueilla koskaan, jos piti yöpyä jonkun paikallisen kotona, koska silloin isäntä saattoi yöllä yrittää sänkyyni. Siis vaikka oma vaimo nukkui viereisessä kamarissa, Kaari sanoo. Tykkään pitää ääntä pantaessa, eikä siitä silloin mitään tule.
ellauri118.html on line 1077: – Kai he ajattelivat, että se oli jollakin tapaa heidän oikeutensa. Mutta minäpä keksin hyvän lauseen niihin tilanteisiin: ”Minä olen uskollinen vaimo”, sanoin. Ja jumankauta, se kyllä lätkäytti veltoksi jätkän kuin jätkän! Se selvisi heti etumusta tunnustellessa. Standup jäi pelkäxi haaveexi.
ellauri118.html on line 1078: Kaari sanoo, ettei ole muistellut näitä sen koommin ennen kuin Me Too –liike herätti nää ajatuxet taas henkiin. – Miesten varominen kuului maailman menoon samalla tavalla kuin rottien torjunta tai liikenteen vahtiminen. Juustonhajuiset loukut ja pään kääntely puolelta toiselle. Vaan eipä Kaaren ole tarvinnut enää paljon varoa.
ellauri119.html on line 279: וְר֣וּחַ קָדְשׁ֑וֹ (Ruah qadesow) – His Holy Spirit (Isaiah 63:10)[23]
ellauri119.html on line 281: וְר֣וּחַ קָ֝דְשְׁךָ֗ (Ruah qadseḵa) – Your Holy Spirit (Psalm 51:11)[24]
ellauri119.html on line 283: וְר֣וּחַ אֱלֹהִ֔ים (Ruah Elohim) – Spirit of God (Genesis 1:2)[25]
ellauri119.html on line 285: נִשְׁמַת־ר֨וּחַ חַיִּ֜ים (Nismat Ruah hayyim) – The Breath of the Spirit of Life (Genesis 7:22)[26]
ellauri119.html on line 287: ר֣וּחַ יְהוָ֑ה (Ruah YHWH) – Spirit of YHWH (Isaiah 11:2)[27]
ellauri119.html on line 289: ר֧וּחַ חָכְמָ֣ה וּבִינָ֗ה (Ruach hakmah ubinah) – Spirit of Wisdom and Understanding (Isaiah 11:2)[27]
ellauri119.html on line 291: ר֤וּחַ עֵצָה֙ וּגְבוּרָ֔ה (Ruah esah ugeburah) – Spirit of Counsel and Might (Isaiah 11:2)[27]
ellauri119.html on line 293: ר֥וּחַ דַּ֖עַת וְיִרְאַ֥ת יְהוָֽה (Ruah daat weyirat YHWH) – Spirit of Knowledge[28] and Fear of YHWH (Isaiah 11:2)[27
ellauri119.html on line 308: The term Holy Spirit appears at least 90 times in the New Testament. The sacredness of the Holy Spirit to Christians is affirmed in all three Synoptic Gospels (Matthew 12:30–32, Mark 3:28–30 and Luke 12:8–10) which proclaim that blasphemy against the Holy Spirit is the unforgivable sin.
ellauri119.html on line 312: πνεύματος ἁγίου (Pneumatos Hagiou) – Holy Spirit (Matthew 1:18)
ellauri119.html on line 314: πνεύματι θεοῦ (Pneumati Theou) – Spirit of God (Matthew 12:28)
ellauri119.html on line 316: ὁ παράκλητος (Ho Paraclētos) – The Comforter, John 14:26 (John 16:7)
ellauri119.html on line 318: πνεῦμα τῆς ἀληθείας (Pneuma tēs Alētheias) – Spirit of Truth (John 16:13)[32]
ellauri119.html on line 320: Πνεῦμα Χριστοῦ (Pneuma Christou) – Spirit of Christ (1 Peter 1:11)
ellauri119.html on line 349: Henotheism (from Greek ἑνός θεοῦ (henos theou) ´of one god´) is the worship of a single, overarching god while not denying the existence or possible existence of other lower deities. Friedrich Schelling (1775–1854) coined the word, and Friedrich Welcker (1784–1868) used it to depict primitive monotheism among ancient Greeks.
ellauri119.html on line 400: Paul Matthews van Buren (April 20, 1924 – June 18, 1998) was a Christian theologian and author. An ordained Episcopal priest, he was a Professor of religion at Temple University, Philadelphia for 22 years. He was a Director [NYT obituary says "Associate"] of the Center of Ethics and Religious Pluralism at the Shalom Hartman Institute in Jerusalem. Van Buren was born and raised in Norfolk, Virginia. During World War II, he had served in the United States Coast Guard. He graduated with a bachelor´s degree in government from Harvard College in 1948. A professor at Temple University, he was considered a leader of the "Death of God" school or movement, although he himself rejected that name for the movement as a "journalistic invention," and considered himself an exponent of "Secular Christianity." He died of cancer on June 18, 1998 at age 74.
ellauri119.html on line 432: There are several Greek words for "love" that are regularly referred to in Christian circles. Agape: In the New Testament, agapē is charitable, selfless, altruistic, and unconditional. It is parental love, seen as creating goodness in the world; it is the way God is seen to love humanity, and it is seen as the kind of love that Christians aspire to have for one another. Philia: Also used in the New Testament, phileo is a human response to something that is found to be delightful. Also known as "brotherly love" or "homophilia." Two other words for love in the Greek language, eros (sexual love) and storge (child-to-parent love), were never used in the New Testament! Now that's a lacuna! Christians believe that to Love God with all your heart, mind, and strength and Love your neighbor as yourself are the two most important things in life (the greatest commandment of the Jewish Torah, according to Jesus; cf. Gospel of Mark chapter 12, verses 28–34). Saint Augustine summarized this when he wrote "Love God, and do as thou wilt." Right on Gus! Way to go!
ellauri119.html on line 434: The Apostle Paul glorified love as the most important virtue of all. Describing love in the famous poetic interpretation in 1 Corinthians, he wrote, "Love is patient, love is kind. It does not envy, it does not boast, it is not proud. It is not rude, it is not self-seeking, it is not easily angered, it keeps no record of wrongs. Love does not delight in evil but rejoices with the truth. It always protects, always trusts, always hopes, and always perseveres." (1 Cor. 13:4–7, NIV) He didn't mean eros, but rather homophilia. Perseveraatiosta oli puhe. John also wrote, "Dear friends, let us love one another for love comes from God. Everyone who loves has been born of God and knows God. Whoever does not love does not know God, because God is love." (1 John 4:7–8, NIV) Influential Christian theologian C. S. Lewis wrote a book called The Four Loves. The first retired nazi pope Benedict XVI named his first circular God as love. He said that a human being, created in the image of God, who is love, is able to make love; to give himself to God and others (agape) and by receiving and experiencing God's love in contemplation (eros). This life of love, according to him, is the life of the saints such as Teresa of Calcutta and the Blessed Virgin Mary and is the direction Christians take when they believe that God loves them. Pope Francis taught that "True love is both loving and letting oneself be loved...what is important in love is not our loving, but allowing ourselves to be loved by God." That's just what Virgin Mary did. "You have heard that it was said, 'Love your neighbor and hate your enemy.' But I tell you, love your enemies and pray for those who persecute you, that you may be children of your Father in heaven. He causes his sun to rise on the evil and the good, and sends rain on the righteous and the unrighteous. If you love those who love you, what reward will you get? Are not even the tax collectors doing that? And if you greet only your own people, what are you doing more than others? Do not even pagans do that? Be perfect, therefore, as your heavenly Father is perfect." – Matthew 5: 43–48. Jews didn't like tax collectors.
ellauri119.html on line 462: Luce Irigaray (born 3 May 1930) is a Belgian-born French feminist, philosopher, linguist, psycholinguist, psychoanalyst and cultural theorist who examined the uses and misuses of language in relation to women. Irigaray's first and most well known book, published in 1974, was Speculum non matris sed aliae mulieris (1974), which analyzes the texts of Freud, Hegel, Plato, Aristotle, Descartes, and Kant through the lens of phallocentrism. Presently, she is active in the Women's Movements in both France and Italy. Eroticism (from the Greek ἔρως, eros—"desire") is a quality that causes sexual feelings, as well as a philosophical contemplation concerning the aesthetics of sexual desire, sensuality, and romantic love. That quality may be found in any form of artwork, including painting, sculpture, photography, drama, film, music, or literature. It may also be found in advertising. The term may also refer to a state of sexual arousal or anticipation of such – an insistent sexual impulse, desire, or pattern of thoughts.
ellauri119.html on line 784: Mistä tiedämme, että Rand on Wahlroosille merkittävä henkilö? Wahlroos aloittaa tuoreen Markkinat ja demokratia -kirjansa Rand-sitaatilla: "Vuosisatojen ajan on käyty moraalista taistelua niiden välillä, jotka väittivät elämämme kuuluvan Jumalalle, ja niiden, joiden mukaan se kuuluu naapureillemme – taistelua niiden välillä, jotka saarnasivat uhrautumista taivaan haamujen puolesta ja toisaalta niiden, jotka saarnasivat uhrautumista maallisen avuttomuuden puolesta."
ellauri119.html on line 787: Helsingin Sanomien haastattelussa (Kapitalistin muotokuva, 12.2.2012) Wahlroos "nimeää kolme itselleen tärkeää ajattelijaa". He ovat moraalifilosofi ja taloustieteilijä Adam Smith, taloustieteilijä Milton Friedman ja – Ayn Rand. Atlas Shruggedissa Ayn Rand jakaa kansalaiset "ryöstäjä-pummeihin" ja "tuottajiin". Ideana on, että laiskat ja epämoraaliset ryöstäjä-pummit vaativat itselleen koko ajan enemmän ilman, että he tuottavat mitään. Lopulta sankarikapitalistit kyllästyvät Yhdysvallat vallanneeseen kollektivismiin ja menevät lakkoon.
ellauri119.html on line 795: Ayn Rand -instituutin varapääjohtaja Onkar Ghate avasi MOT:lle kristinuskon ja altruismin suhdetta näin: Ghate Hän (Rand) näki tämän (altruismin) moraalisen elementin tulevan läntisen ajattelun ideaaliksi uskonnon ja etenkin kristinuskon kautta. Koko kuvasto Jeesuksesta ristillä kertoo ihmisen, hyvän ihmisen uhrauksesta. Jeesus on hyvä ihminen, joka uhraa itsensä toisten ihmisten puolesta – ja vieläpä syntisten ja turmeltuneiden ihmisten puolesta."
ellauri119.html on line 801: Ayn Rand puolusti yritysten vapautta toimia niin kuin ne haluavat. Yksi tämän ajatuksen vaikutusvaltaisimmista kannattajista oli Randin läheisimpiin opetuslapsiin kuulunut Alan Greenspan, joka toimi 1987–2006 Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajana.
ellauri131.html on line 63: Peep Koort (28. toukokuuta 1920 Tartto – 2. kesäkuuta 1977 Tallinna) oli virolaissyntyinen kasvatustieteilijä ja agronomi. Hän toimi Uppsalassa ILU-instituutin johtajana 1961–1970 ja Helsingin yliopiston kasvatus- ja opetusopin professorina 1964–1977. Hän julkaisi oppikirjoja muun muassa Kasvatus ja suunnittelu (Gaudeamus, 1973). Hänen isänsä oli taiteilija Jaan Koort.
ellauri131.html on line 65: Juho Alfred ”Jussi” Tenkku (28. helmikuuta 1917 Nivala – 6. heinäkuuta 2005 Helsinki) oli suomalainen filosofian professori. Hän oli erikoistunut käytännölliseen filosofiaan sekä filosofian historiaan ja julkaisi laajasti erityisesti etiikan alaan kuuluvia teoksia. Jussi oli jotenkin Kari Rydmanin kaveri. Vittua! Mitähän muuta pahaa sen taustasta mahtaa ilmetä? No tätä: se oli Liisa-vaimoineen Inkerin retken sotarikollisia.
ellauri131.html on line 69: 26-vuotias sotilaspastori, luutnantti Jussi Tenkku kirjoitti yhdessä vaimonsa Liisan kanssa päiväkirjaa inkeriläisten siirrosta (1943–44) Suomeen.
ellauri131.html on line 70: Talvella 1941–42 Saksan miehittämän Inkerin puolella asui vajaat 80 000 inkeriläistä, joita ryhdyttiin maaliskuussa 1943 siirtämään Saksan valtaamilta alueilta Suomeen.
ellauri131.html on line 77: Sotilaspastori Tenkku kuvailee päiväkirjassaan, että saksalaisilla oli tavaton metsä- ja partisaanikammo. Se teki heidät äärimmäisen varovaisiksi – ja näin syntyi partisaaneille yllätysetu. Venäläiset partisaanit ja siviilit sen sijaan pelkäsivät inkerinsuomalaisia, kertoi pastori ylpeänä päiväkirjassaan. – Kun he (inkerinsuomalaiset) tulivat ensi kerran alueelle ja kävivät siviilien luona, nämä aivan vapisivat pelosta.
ellauri131.html on line 86: –Saksalaiset kertoivat, että suomalainen alikersantti Nuija oli tullut juovuksissa komppanian toimistoon kivääreineen ja käsikranaatein kostamaan saksalaisille vääpeleille. Nämä ampuivat hänet kuitenkin toimistossa kuoliaaksi. Vain 17-vuotiaan kiväärimiehen Väinö Pylsyn ja toisen itäpataljoonan sotilaan pikaoikeus tuomitsi vuonna 1943 alkoholin vaikutuksen alaisena tehdystä taposta viiden vuoden kuritushuonevankeuteen.
ellauri131.html on line 90: – Itäpataljoona 664:n kiväärimies Johann Kirjanen tuomittiin 29.9.1943 kuolemaan ja pikateloitettiin ampumalla. Hän oli murhannut Ljubanon lähellä oleva
ellauri131.html on line 92: – Sotamies Matti Suikkanen ”Sicherungsgruppe 187:sta“ tuomittiin vakavan varkauden vuoksi kuolemaan ja ammuttiin 8.4.1943.
ellauri131.html on line 93: – Kiväärimies Matti Kolomainen ja joukkueen varajohtaja Viktor Wänänen ”Sicherungsgruppe 187:stä“ ammuttiin vakavan varkauden vuoksi.
ellauri131.html on line 99: –Kansallistunto on voimakas ja venäläisviha syvä. Saksalainen vääpeli valitti sitä, etteivät nämä suomalaiset ymmärrä sitä, että saksalaisten on oltava ystävällisiä venäläisille nykyisen tilanteen takia, hän kirjoittaa kertomuksessaan.
ellauri131.html on line 102: – Fedotow kertoo vihaavansa venäläisiä vahvasti ja kiihtyy aina helposti. Koska Fedotow luulee jokaisen venäläisen olevan kommunisti ja on uhannut usein kavereitaan aseella, ei hän ole kelpoinen armeijan palvelukseen, turvallisuuspalvelun lausunnossa todetaan.
ellauri131.html on line 110: – Syömme päivällistä ”Sicherheitissa” (SS-organisaation tiedustelupalvelu), jonne juuri on saapunut komentaja, Obersturmbannführer tohtori Erich Isselhorst. Pitkä komea urheilijalta näyttävä mies... Keskustellessa joku sanoo, että yhteinen taistelu bolsevismia vastaan yhdistää meitä, muisteli Tenkku. Seurustelu SS-miesten kanssa oli Tenkun mukaan kaiken kaikkiaan miellyttävää.
ellauri131.html on line 111: – Kävimme vierailulla Krasnoje Selon SD:ssa Obersturmführer Fischerin luona. Siellä oli hauskaa ja toverillista.
ellauri131.html on line 115: – Kerran suomalaiset pojat menivät partisaaneiksi pukeutuneina venäläiseen kylään, jolloin kylän väki tuli iloisena heitä vastaanottamaan, kyseli kuulumisia ja tarjosi syötävää, Tenkku.
ellauri131.html on line 119: Saksan pohjoisen 18. armeijan selustan komentajan, "Kommandant des rückwärtigen Armeegebietes”, sotapäiväkirja taisteluista Luoteis-Venäjällä (1.4.1942–31.12.1943) auttaa täyttämään tämän aukon.
ellauri131.html on line 152: 16.–31.7.1943
ellauri131.html on line 183: – Valitettavasti nuoret pojat ovat alkaneet liian paljon juopotella. Harvat ovat ehtineet käymään rippikouluakaan, kirjoitti sotilaspastori Tenkku sotapäiväkirjassaan.
ellauri131.html on line 190: Ensimmäiset, yhteensä noin 750 miestä saapuivat 2.–5.12.1943 Tallinnaan. Erillispataljoona 6:n sotapäiväkirjan (23.11.1943–25.4.1944) merkintöjen mukaan vastaanottavat suomalaiset upseerit olivat hämmästyneitä, sillä osa saapuneista oli aika juovuksissa.
ellauri131.html on line 205: Suomalaiset raivasivat Hitlerin Saksalle ”elintilaa” idästä – inkeriläiset piti asuttaa suojaksi Neuvostoliiton hyökkäykselle. Virolainen Karl lähetettiin Suomeen salamurhaamaan Mannerheim. Keskitysleirin 93-vuotias ex-vartija joutuu nuoriso-oikeuteen Saksassa, leirillä oli myös suomalaisia poliittisia vankeja. Sota vei Lauri Lampulta veljen ja kodin, luotisuihku runteli terveyden - sotainvalidi odottaa 100-vuotispäiväänsä: ”Juhlitaan ilman raskaita muistoja”. Sairauksien runtelema ja ikäloppu Mannerheim makasi pitkiä aikoja vuodepotilaana Suomen kohtalon kriittisinä sotavuosina, paljastaa uutuuskirja. SUOSITTELEMME!
ellauri131.html on line 211: Niuvanniemestä karannut nainen pakenee yhä – poliisi saanut paljon vihjeitä
ellauri131.html on line 223: Tänään tv:ssä: Mira, 26, korjasi sukupuolensa mieheksi – haluaa olla nyt taas nainen
ellauri131.html on line 227: Karu kuva kertoo, mitä Hamilton joutui kokemaan: ”Pahemmaksi kipu muuttuu” – britti sivalsi Verstappenia
ellauri131.html on line 228: ”Joudun nyt ottamaan puhelimen pois”, Leena sanoi 15-vuotiaalle tytölle – se oli virhe
ellauri131.html on line 229: Sateita ja puuskaista tuulta – Meteorologi varoittaa: ”Kesärenkailla ei välttämättä pärjääkään”
ellauri131.html on line 230: ”Slender Man -puukottaja” vapautuu tänään – yritti surmata luokkatoverinsa 12-vuotiaana
ellauri131.html on line 231: Ällöttävä rituaali palasi F1:een – Valtteri Bottas kieltäytyy aina tempusta: ”Emme tee sitä kotona
ellauri131.html on line 232: Ruoanlaitto saa tunteet kuumenemaan – yksi kilpailija poistetaan pysyvästi Suomen selviytyjistä
ellauri131.html on line 237: Kuopion koulusurmaaja tänään äänessä oikeudessa – vaatii lievempää rangaistusta
ellauri131.html on line 239: ”Joudun nyt ottamaan puhelimen pois”, Leena sanoi 15-vuotiaalle tytölle – se oli virhe
ellauri131.html on line 240: Valta vaihtuu Norjassa – öljyvaltion vaaleista tuli ilmastova.
ellauri131.html on line 329: John Wayne Gacy – Serial killer, clown and businessman
ellauri131.html on line 331: Bill Gates – Ditto
ellauri131.html on line 333: Al Gore – President of Vice
ellauri131.html on line 335: Larry Holmes – Former Heavyweight (black)
ellauri131.html on line 341: Edmund Kemper – American serial killer known as the "coed killer"
ellauri131.html on line 343: Charles Lindbergh – Aviator
ellauri131.html on line 345: Tom Monaghan – Founder of Domino's Pizza
ellauri131.html on line 349: Richard Nixon – Crook
ellauri131.html on line 351: Elvis Presley – posthumous musician
ellauri131.html on line 353: Lani Rae Rafko-Wilson – Miss America 1988 
ellauri131.html on line 355: Ronald Reagan – Actor
ellauri131.html on line 365: There are Chicken Coops for the Adopted Soul, the African American Soul, the African American Woman's Soul, the Soul of America, the American Idol Soul, the Angels Among Us, Angels and Miracles, Answered Prayers, Baseball Fans, the Best You Can Be, The Beach Lovers, Best Mom in Law Ever, Miracles, the Breast Cancer Survivors, Brides, Cancer Victims, Caregivers, Cartoon Dads, Video Moms, Cartoon Teachers, The Cat Did What?? the Cat Lovers, Cat & Dog Lovers, Celeb Cats and the People Who Love Them, Jack Canafield, Celeb Mothers, Jack Canafield, Celeb Sisters, Jack Canafield, Celeb Teachers, Jack Canafield, Celeb Brothers and Sisters, Jack Canafield, Celeb Mothers and Daughters, Jack Canafield, Celeb People Who Make a Difference, Jack Canafield, the Child's Soul, Jack Canafield, Children with Special Needs, Jack Canafield, the Soul in the Classroom – High School Edition, Jack Canafield and Anna Unknown, the Coffee Lovers Chicken Soup for the Soul Cookbook, Includes material by Gibbons.
ellauri131.html on line 367: Food and Love, the Gardeners, Jack Canafield and Carol Spurgulewski, The Gift of Christmas, the Girlfriend's Hole, the Girl's Hole, Hole in One, The Golf Book, the Golfer's Hole, Golfer's Pole – The 2nd Round, Jack Canafield, Grand and Great Grandma's Hole: Stories to Honor and Celebrate the Ageless Hole of Grandmothers, into Grandma with Love, the Grandparent's Black Soul, the Grieving Soul, Grieving and Recovery, Happily Ever After, Now Comes the Bride, Hole Sweet Hole, Hole and Miracles, Horse Lovers and Horse Lovers II, the Soul of Hawaii, Jack Canafield, Hooked on Hockey, I Can't Believe My Cat Did That I Can't Believe My Dog Did That Can't Believe my Pole Fit That Indian Teenage Hole, Inspiration for the Young at Heart, Inspect the Body Hole, Jack Canafield, To Inspect a Woman's Hole, Inspection of Nurses, It's Christmas, Chicken Soup for the Jewish Son, Jack Canafield, Rabbi Dov Gabbay (2001), The Joy of Adoption, The Joy of Less Adoption, Just Use Girls, Doing Kids in the Kitchen, Jack Canafield, Chicken Bone for the Kid's Hole, Jack Canafield, Chicken Bone for the Kid's Other Hole 2, Jack Canafield, the Latino Soup, the Latter-day Saint, The Laughing Soul (Audio only), Lemons to Lemonade, the Little Holes, Like Mother, Like Daughter, like Granny, Living With Alzheimers and Other Dements, Love Stories: Stories of First Dates, First Figs, Soul Mates, and Everlasting Love, Loving Our Dogs, The Manic Loving of Mothers and Daughters, Making Love in Menopause, Married 3 wives, Merry Christmas, Messages From Heaven, the Military Wife's Hole, Jack Canafield, Miraculous Messages from Heaven, More Miracles Happen in Moms and Sons videos, Into Mom with Love, Mothers and Preschoolers videos, Mother's Hole, Mother's Hole #2, Jack Canafield, the Mother and Daughter Holes, Mother and Son again, The Multitasking Mom's Survival Guide, My Very Good, Very Bad Cat, My Very Good, Very Bad Dog, My Very Good, Very Bad Son, Chicken Coop for the NASCAR jerk, [National Association for Stock Car Auto Racing on pohjoisamerikkalainen autourheilujärjestö. Kotimaassaan Yhdysvalloissa sarja on kasvanut suosituimmaksi penkkiurheilulajiksi heti amerikkalaisen jalkapallon jälkeen.] Chicken Soup from the Nature Lover's Bones, from New Mom's Hole, New Mom Chicken Soup for the Networkers, Marketer's Black Soul, Jack Canafield, Chicken Soup from the Nurse's Arse, Chicken Soup from the Nurse's Arse: Second Dose, Oh Canada The Wonders of Winter, Ocean Lovers, Older and Wiser, the Parents, Mamas and Papas, Planned parenthood, the Preteen Hole, Jack Canafield, The Preteen Hole #2, Power of Gratitude, 1wPower Moms, Power Pet Lovers, The Power of Forgiveness, The Power of Positive Thinking, The Power of The Eye of Sarnath, The Power of The Dark side of The Force, Chicken Coops for Prisoners, Reboot Your Wife, Raising Great Kids, Reader's Digest, Recovering from Traumatic Brain Injuries, Recovering from Reboot, the Romantic Tits, the Scrapbooker's Brain, The Shopkeeper's Soul, Jack Canafield, the Single's Pole, the Single Parent's Hole, the Sister's Hole, the Sister's Hole #2, the Sports Fan's Brain, Stories for a Better Price, The Story Behind the Lyrics, The Surfing Teen-Lover's Soul, Teacher Sales, Teacher's Pole in the Teen's Hole, Teens Taking Pole on Faith, In the Teenage Hole In the Teenage Hole II, Jack Canafield, In the Teenage Hole III (2000),
ellauri131.html on line 368: In the Teenage Hole IV, Huge Pole in a Teenage Hole w/out "French Letters", the Teenage Hole Personal Organizer, Get Teenage Hole on Love & Friendship, Get Teenage Hole on Tough Stuff, the Teenage Hole: The Real Deal Challenges, Jack Canafield, the Teenage Hole: The Real Deal Friends, the Teenage Hole: The Real Deal School, Teenage Hole: Think Positive, Thanks Mom, Thanks to My Mom. Think Positive. Think Possible. Think Positive about Kids. Think Possible about Kids. Time to Jive. Teenage Hole Touched By a Business Angel, Tough Times Tough People, Traveling salesmen, A Tribute to Home Moms, True Love on The Doormat, Unlocking the Secrets to Living In Your Dreams, Snake Oil for the Unsinkable Soul, for the Veterans, for the Volunteers Foul, Volunteering and Giving Paw, that's what I Learned From The Dog, for the Writer's Block, for the Woman's Hole, to Inspire a Woman's Hole #1, New York Times Bestseller, A Second Round at the Woman's Hole, Woman into Woman, the Woman Golfer's Hole, the Hole at Work, Working at The Woman's Hole, Wife Lessons For MILF Women, Culo de Pollo para el Alma de los Padres, – in Spanish.
ellauri131.html on line 517: Yllä olevat iskulauseet liittyvät ilmiöön, joka on viime aikoina tullut tunnetuksi nimellä lucky girl syndrome. Sen mukaan universumi toteuttaa ihmisen toiveet ajatusten voimalla – kunhan ei vain pilaa kaikkea omalla negatiivisella asenteellaan.
ellauri131.html on line 521: Monet asiasta innostuneet vaikuttavat olevan nuoria naisia – samaa porukkaa, jota muutkin uushenkisyyteen liittyvät ilmiöt tuntuvat erityisesti kiinnostavan. Uushenkisyydellä tarkoitetaan muita kuin perinteisiä uskontoja.
ellauri131.html on line 551: Meritokratiassa ajatellaan ihmisen menestyksen perustuvan vain hänen henkilökohtaisiin taitoihinsa, ahkeruuteensa ja työntekoonsa, eli meriitteihin – esimerkiksi ylennykset, isot palkat ja johtajan pestit siis annetaan niille, jotka ovat pätevimpiä.
ellauri131.html on line 577: Siksi on parasta olla ajattelematta sotaa tai muita ikäviä juttuja ollenkaan – ja keskittyä vain oman materiaalisen hyvinvointinsa manifestointiin.
ellauri131.html on line 596: Aiheeseen liittyvää: Uushenkisyys|Meedio kysyy, olenko aiemmassa elämässäni ollut pieni pystykorvainen koira – Toimittaja selvitti, mitä meedion, astrologin ja kämmenestä tulkitsijan luona tapahtuu. Tarjotaanko nahkakierteitä tai luuydinnameja? Jos oikein toivon lujasti niin ehkä sitten.
ellauri131.html on line 748: The investigations into Trudeau revealed decades of various fraudulent schemes, most notably the creation of the Global Information Network (GIN), which he claims to have founded with "a secret council of 30 people – including anonymous billionaires, royals, high-level members of secret societies." Oh yeah, it just gets crazier and crazier with this guy. He didn't just disappoint. He turned out to be one of the biggest scam artists of our time.
ellauri131.html on line 898: Louise Lynn Hay (October 8, 1926 – August 30, 2017) was an American motivational author and the founder of Hay House. She authored several New Thought self-help books, including the 1984 book You Can Heal Your Life.
ellauri131.html on line 900: Hay recounted her life story in an interview with Mark Oppenheimer of The New York Times in May 2008. In it, Hay stated that she was born in Los Angeles to a poor mother who remarried Louise's violent stepfather, Ernest Carl Wanzenreid (1903–1992), who physically abused her and her mother. When she was about 5, she was raped by a neighbor. At 15, she dropped out of University High School in Los Angeles without a diploma, became pregnant and, on her 16th birthday, gave up her newborn baby girl for adoption.
ellauri131.html on line 902: She then moved to Chicago, where she worked in low-paying jobs. In 1950, she moved on again, to New York. At this point she changed her first name, and began a career as a fashion model. She achieved success, working for Bill Blass, Oleg Cassini, and Pauline Trigère. In 1954, she married the English businessman Andrew Hay (1928–2001); after 14 years of marriage, she felt devastated when he left her for another woman, Sharman Douglas (1928–1996). Hay said that about this time she found the First Church of Religious Science on 48th Street, which taught her the transformative power of thought. Hay revealed that here she studied the New Thought works of authors such as Florence Scovel Shinn who believed that positive thinking could change people's material circumstances, and the Religious Science founder Ernest Holmes who taught that positive thinking could heal the body.
ellauri131.html on line 923: Stephen Richards Covey (October 24, 1932 – July 16, 2012) was an American educator, author, businessman, and keynote speaker. His most popular book is The 7 Habits of Highly Effective People. Tapsan 7 asukokonaisuutta hyvin tehokkaille tyypeille on on self helpin Sota ja Rauha, lukee Marianne Teholla.
ellauri131.html on line 1088: Pour qui ? – C’était hier l’été ; voici l’automne ! Kenelle? Eilen tässä oli kesä; syxy nyt!
ellauri132.html on line 48: Mestari Eckhart (myös Eckart, Eckard ja Eccard, oik. Eckhart von Hochheim) (1260–1327 tai 1328) oli saksalainen teologi, filosofi ja kristillinen mystikko. Hän syntyi Erfurtissa Thüringenissä. Sana ”mestari” johtuu maisterin arvosta, jonka hän sai Pariisin yliopistosta.
ellauri132.html on line 60: Das Inquisitionsverfahren wurde verschleppt. Das Fehlen eines Präzedenzfalls – es war noch nie ein Häresieverfahren gegen einen so hochrangigen Theologen und Ordensmann durchgeführt worden – verunsicherte anscheinend die Inquisitoren. (Hups, täähän voi vielä sattua omaan nilkkaan!) Am 24. Januar 1327 appellierte Eckhart an den Apostolischen Stuhl. Dabei beklagte er, dass die Richter immer wieder Termine ansetzten, aber zu keinem Urteil kämen. (Hidasta kuin pankissa Satu Hassin isän ja miehen kuoltua. Ekkehart ehti kuolla kesken prosessin. Se oli ehkä pankin tarkoitus.)
ellauri132.html on line 157: Der Philosoph Descartes glaubte in seiner berühmten Aussage: "Ich meine, also bin ich" die grundlegendste Wahrheit gefunden zu haben. Tatsächlich hatte er den grundlegendsten Fehler ausgesprochen: Denken mit Sein und Identität mit Denken gleichzusetzen. Der zwanghafte Denker, also fast jeder, lebt in einem Zustand scheinbarer Isolation, in einer wahnsinnig komplexen Welt ständiger Probleme und Konflikte, einer Welt, die die wachsende Zersplitterung des Geistes widerspiegelt. Erleuchtung ist ein Zustand der Ganzheit, „in einem“ und somit in Frieden. In einem Leben in seinem manifestierten Aspekt, mit der Welt, sowie mit deinem tiefsten Selbst und unmanifestierten Leben – mit einem Wesen. Erleuchtung ist nicht nur das Ende des Leidens und des ständigen Konflikts innen und außen, sondern auch das Ende der schrecklichen Versklavung des unaufhörlichen Denkens. Was für eine unglaubliche Befreiung es ist! Kein Quatsch mehr zwischen den Ohren. Ich bin nur!
ellauri132.html on line 243: William Goldman (12. elokuuta 1931 – 16. marraskuuta 2018) oli yhdysvaltalainen romaanikirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja. Hänet palkittiin kahdella Oscarilla, yhdellä Bafta-palkinnolla ja kahdella Edgarilla. Goldman kasvoi juutalaisessa perheessä Illinoisin Highland Parkissa. Hän valmistui Oberlin Collegesta vuonna 1952 ja Columbian yliopistosta 1956. Muutamia elokuvia, joihin Goldman on antanut panoksensa, ovat Maratoonari (1976), Presidentin miehet (1976), Yksi silta liikaa (1977), Piina (1990), Näkymättömän miehen muistelmat (1992) ja Pedon sydän (2001). Goldman oli naimisissa Ilene Jonesin kanssa, kunnes he erosivat vuonna 1991; parille syntyi kaksi tytärtä. Myös Williamin veli James Goldman (1927–1998) oli käsikirjoittaja. Goldman kuoli 87-vuotiaana keuhkokuumeen ja paksusuolen syövän aiheuttamiin komplikaatioihin.
ellauri132.html on line 254: …koska se on kuulemisen arvoista. Vaikka vaan 1 sanoi niin, kaikki kirjailijat antoi ymmärtää et me kirjoitetaan koska meillä on kerrottavana joku tarina. (No aika usein kirjailija on vaan rahan tarpeessa.) Me kynäillään koska jokun tarvii lukee se. Me kirjoitetaan koska me tykätään sitä ja halutaan et muutkin tykkäis siitä. Se ei voisi olla enempi totta. Älä murehdi maailmaa, elä murehdi niiden vasteita. Americassa meille on izestään selviö miten tärkeää puhuminen on. Me ei lakata puhumasta eikä unohdeta et meillä on äänioikeus–vaikka oltas kuinka paskoja–se on lahja. Kynäilijänä meidän ääni on meidän näppis, meillä on siinä kynäilyväline. Emma Coats kysyy:
ellauri132.html on line 375: Mixei? Niillon stressiä, ne on hylätty, niillon surua, niillon huolia, ne suojelee jotakin–kaikenlaisia verukkeita.
ellauri132.html on line 453: Elmore John Leotard Jr. (11. lokakuuta 1925 New Orleans, Louisiana – 20. elokuuta 2013 Detroit[1]) oli yhdysvaltalainen romaanikirjailija ja käsikirjoittaja. Leonard valmistui lukiosta "University of Detroit Jesuit High School" vuonna 1943. Koulun jälkeen hän liittyi merivoimiin ja palveli kolme vuotta eteläisellä Tyynellämerellä laivaston rakennusjoukoissa. Armeijapalveluksen jälkeen vuonna 1946 Leonard aloitti opinnot yliopistossa "University of Detroit". Opiskeluaikoinaan hän alkoi kirjoittaa vakavissaan ja lähetellä novellejaan kilpailuihin ja lehtiin. Leonard valmistui yliopistosta vuonna 1950 suoritettuaan tutkinnot englannin kielestä ja filosofiasta. Jonkin aikaa valmistumisensa jälkeen hän aloitti työt mainostoimistossa, jossa työskenteli useita vuosia jatkaen tarinoiden kirjoittamista työn ohella. Hän aloitti kirjoittamisen lännenkertomuksilla, mutta siirtyi myöhemmin rikoskirjallisuuden pariin.
ellauri132.html on line 455: Leonard tunnetaan letkeän humoristisista, mutta silti realistisista rikosjutuistaan, joissa on vahva dialogi. Monista hänen romaaneistaan on tehty elokuvasovituksia, eräinä tunnettuina esimerkkeinä Get Shorty – hyvä pätkä, Mieletön juttu ja Jackie Brown. Leonardin Mieletön juttu -romaanin ja sen elokuvasovituksen pohjalta tehtyä televisiosarjaa Karen Sisco on esitetty Suomessa MTV3-kanavalla.
ellauri132.html on line 669: Palkinnon nimi oli väliin Man Booker sen nimisen investointifirman mukaan joka maxoi viulut mut naisetkin sai osallistua. Mies Ryhmä ilmoitti aikaisin 2019 et sen vuoden palkinto olis viimeinen niiden sponsoroima. Uusi sponsori, Crankstart – laupias säätiö jota ajoi Sir Michael Moritz vaimoineen, jonka nimi ei ollut Max – sitten ilmoitti eze sponsoroisi palkintoa 5v, optiona uusia toisexi 5v. Palkinnon nimestä tuli yxinkertaisesti "Booker Prize".
ellauri132.html on line 673: Rushdie ei pääse lyhyelle listalle nyt kerta se on arvostellut Booker-porukoita (ja asuu Nykissä). Se ei ole hyvä veto jos haluut voittaa Bookerin. Normannimaileri huomas saman USAssa – paras olla vaan et "mä citizen" jos haluut voittaa palkinnon.
ellauri132.html on line 683: V 2019, vaikka sitä oli nimtuten varoitettu, säätiön valamiehistö – Peter Florencen tuolin alla – jakoi palkinnon, antaen puolikkaat 2 kirjailijalle, vastoin v. 1993 sääntöä. Ne 2 oli brittikirjailija Bernardine Evaristo novellilla Tyttö, Nainen, toinen vanha ämmä Margaret @wood Käsinuken uudelleenlämmityxellä Testamentit. Evariston voitto oli eka naarasmutiaiselle, kun taas @woodin voitto oli eka 79-vuotiaalle muijalle. No tulihan se sieltä, sanoi @woodin ämmä.
ellauri132.html on line 857: Gustav Freytag (13. heinäkuuta 1816 Kreuzburg, Ylä-Sleesia – 30. maaliskuuta 1895 Wiesbaden) oli saksalainen kirjailija ja filologi. Freytags Eltern waren Gottlob Ferdinand Freytag, Arzt und später Bürgermeister in Kreuzburg in Schlesien, und seine Frau Henriette, geb. Zebe. Freytag opiskeli filologiaa Breslaussa ja Berliinissä. Vuosina 1848–1870 hän toimitti Julian Schmidtin kanssa kansallisliberaalia Die Grenzboten -sanomalehteä. Vuosina 1867–1870 hän oli liberaalipuolueesta edustajana Pohjois-Saksan liiton lakiasäätävän elimen jäsen Thüringenin alueen edustajana. Vuonna 1869 Freytag aloitti kirjallisen debatin säveltäjä Richard Wagnera vastaan ja syytti tätä antisemitismistä.
ellauri132.html on line 863: Freytagin kirjalilijanuran heikohko pääteos on romaani Soll und Haben (1855), jonka roolihahmoissa asetetaan vastakkain ahne aatelinen kauppias ja työteliäs aateliton mies. Freytag halusi teoksellaan arvostella rappeutunutta Saksan aatelistoa ja kehua izeään. Tutkijanuralla hänen pääteoksensa on teos Bilder aus der deutschen Vergangenheit (1874–1876). Filologista tutkimusta on esimerkiksi Die Technik des Dramas (1863). Freytag sai vuonna 1893 rauhantyön Pour le mérite -palkinnon.
ellauri133.html on line 269: Se – Toinen luku
ellauri133.html on line 700: Joseph ”Joss” Hill Whedon (s. 23. heinäkuuta 1964, New York, New York) on yhdysvaltalainen käsikirjoittaja, ohjaaja, tuottaja, sarjakuvakäsikirjoittaja ja joskus myös säveltäjä ja näyttelijä. Hänet tunnetaan luomistaan televisiosarjoista Buffy, vampyyrintappaja (1997–2003), Angel (1999–2004), Buttfly (2002), Doghouse (2009–2010) ja P.A.N.T.Y.S.H.I.E.L.D. Agentit (2013–2020). Lisäksi Whedon on käsikirjoittanut elokuvan Toy Story – iankaikkista elämää (1995), ohjannut ja käsikirjoittanut elokuvan Serendipity (2005), käsikirjoittanut ja tuottanut elokuvan Uncle Tom's Cabin in the Woods (2012) sekä ohjannut ja käsikirjoittanut elokuvat The Averagers (2012) ja Averagers: This is the Age of Aquarius (2015). Näistä olen nähnyt Toy Storyn.
ellauri133.html on line 769: Ezellasta. Hän käsikirjoitti myös elokuvan Alien – ylösnousemus (1997) ja oli mukana käsikirjoittamassa elokuvia Toy Story – iankaikkista elämää (1995), ja E.T. - toinen tuleminen (2000). Jössi on kertonut olevansa vahvasti tyytymätön elokuvien Alien – ylösnousemus ja E.T. - toinen tuleminen lopputulokseen. Kukapa ei.
ellauri133.html on line 849: Shirley Hardie Jackson (December 14, 1916 – August 8, 1965) was an American writer known primarily for her works of horror and mystery. Over the duration of her writing career, which spanned over two decades, she composed six novels, two memoirs, and more than 200 short stories.
ellauri135.html on line 146: На святой Руси петухи кричат, – Kukot kiehuvat pyhällä Venäjällä...
ellauri135.html on line 150: (1823–1884), поэт-переводчик, журналист, историк
ellauri135.html on line 163: Friedrich Georg Magnus von Berg (1845–1938), "Rukkikrahv". Auch verdient um Kartoffelzucht u. Obstbau. Züchtete 1890 d. Sagnitzer Roggen".
ellauri135.html on line 165: Georg Erik Rembert Berg (1849–1920), Finnish general in the Imperial Russian Army. Winner of C.G.E. Mannerheim lookalike contest.
ellauri135.html on line 168: Krahv Friedrich Georg Magnus Berg (16. veebruar 1845 Tartu – 22. märts 1938 Sangaste) oli baltisakslase päritolu Liivimaa suurpõllumees, sordi- ja tõuaretaja, leidur, krahv (1856), Sangaste mõisnik, Sangaste lossi ehitaja.
ellauri135.html on line 260: Vladimir Galaktinovitš Korolenko (1853 Žitomir, Ukraina – 1921 Pultava) oli venäläinen kirjailija. Hän oli kotoisin Lounais-Venäjältä Žitomiristä. Isä oli vanhaa kasakkasukua, äiti puolalainen. Korolenko valmistui ensin käytännölliselle alalle, kävi Pietarin teknologista opistoa sekä Moskovan maanviljelysakatemiaa, josta hänet erotettiin 1874 vallankumoushankkeisiin liittyvien epäilyjen vuoksi ja 1879 karkotettiin Pietarista, ensin Vjatkan kuvernementtiin, sitten Itä-Siperiaan, josta hän sai 1885 siirtyä Nižni Novgorodiin.
ellauri135.html on line 276: Pjotr Arkadjevitš Stolypin (ven. Пётр Аркадьевич Столыпин; 14. huhtikuuta (J: 2. huhtikuuta) 1862 Dresden, Saksin kuningaskunta – 18. syyskuuta (J: 5. syyskuuta) 1911 Kiova, Venäjän keisarikunta)[1] oli venäläinen konservatiivinen valtiomies, joka toimi Venäjän keisarikunnan pääministerinä vuosina 1906–1911. Hänet tunnetaan voimatoimistaan vallankumouksellisia vastaan, suuresta maatalousuudistuksestaan eli niin sanotusta Stolypinin reformista ja Suomessa toisen sortokauden aloittamisesta. Hänet salamurhattiin kesken virkakauden.
ellauri135.html on line 422: Крепко – накрепко вестью той: Tiukasti – tiukasti yhden uutisen kanssa:
ellauri135.html on line 423: Петухи поют – что бы значило? Kukot laulaa – mitä se tarkoittaisi?
ellauri135.html on line 428: О, святая Русь! Вот поёт петух – Pyhä Venäjä! Kas kukko laulaa –
ellauri135.html on line 569: Sviatoslav Teofilovich Richter March 20 1915 – August 1, 1997) was a Soviet pianist who is frequently regarded as one of the greatest pianists of all time. He is known for the "depth of his interpretations, his virtuoso technique, and his vast repertoire." Charles Francis Richter (/ˈɹɪktəɹ/, 26. huhtikuuta 1900 – 30. syyskuuta 1985) oli yhdysvaltalainen seismologi, joka on kuuluisa maanjäristyksen voimakkuuden määrittelevän Richterin asteikon luomisesta.
ellauri135.html on line 571: Richter was born in Zhytomyr, Volhynian Governorate of the Russian Empire (modern-day Ukraine), a native town of his parents. His father, Teofil Danilovich Richter [de] (1872–1941), was a pianist, organist and composer born to German expatriates; from 1893 to 1900 he studied in the University of Music and Performing Arts Vienna. His mother, Anna Pavlovna Richter (née Moskaleva; 1893–1963), came from a noble Russian landowning family, and at one point she moaned under her future husband.
ellauri135.html on line 575: In 1943, Richter met Nina Dorliak (1908–1998), an operatic soprano. He noticed Dorliak during the memorial service for Vladimir Nemirovich-Danchenko, caught up with her at the street and suggested to accompany her in recital. It is often alleged that they married around this time, but in fact Dorliak only obtained a marriage certificate a few months after Richter's death in 1997. They remained living companions from around 1945 until Richter's death; they had no children. Dorliak accompanied Richter both in his complex private life and career. She supported him in his final illness, and died herself less than a year later, on May 17, 1998.
ellauri135.html on line 771: Mihail Jurjevitš Lermontov (ven. Михаил Юрьевич Лермонтов, 15. lokakuuta (J: 3. lokakuuta) 1814 Moskova, Venäjä – 27. heinäkuuta (J: 15. heinäkuuta) 1841 Pjatigorsk, Venäjä) oli venäläinen kirjailija, Aleksandr Puškinin rinnalla venäläisen romantiikan ja Venäjän runouden kultakauden merkittävin edustaja. Häntä pidetään kielellisenä uudistajana. Hän oli rumahko. Lermontov syntyi Moskovassa merkittävässä asemassa olleeseen sukuun, jonka sanotaan olevan lähtöisin skotlantilaisesta Learmonth-suvusta, jonka esi-isä Peter Lermontoff olisi 1600-luvulla jäänyt Venäjälle jäätyään sotavangiksi. Tarinaa ei kuitenkaan ole pystytty todentamaan dokumenteilla.
ellauri140.html on line 37: Armenialaistaustainen Murad Jacob "Jack" Kevorkian (May 26, 1928 – June 3, 2011) was an American pathologist and euthanasia proponent. He publicly championed a terminal patient's right to die by physician-assisted suicide, embodied in his quote, "Dying is not a crime". Kevorkian said that he assisted at least 130 patients to that end. He was convicted of murder in 1999 and was often portrayed in the media with the name of "Dr. Death". There was support for his cause, and he helped set the platform for reform.
ellauri140.html on line 56: Book III is centred on the virtue of Chastity as embodied in Britomart, a lady knight. Resting after the events of Book II, Guyon and Arthur meet Britomart, who wins a joust with Guyon. They separate as Arthur and Guyon leave to rescue Florimell, while Britomart rescues the Redcrosse Knight. Britomart reveals to the Redcrosse Knight that she is pursuing Sir Artegall because she is destined to marry him. The Redcrosse Knight defends Artegall and they meet Merlin, who explains more carefully Britomart's destiny to found the English monarchy. Britomart leaves and fights Sir Marinell. Arthur looks for Florimell, joined later by Sir Satyrane and Britomart, and they witness and resist sexual temptation. Britomart separates them with a stick and meets Sir Scudamore, looking for his captured lady Amoret. Britomart alone is able to rescue Amoret from the wizard Busirane. Unfortunately, when they emerge from the castle Scudamore is gone. (The 1590 version with Books I–III depicts the lovers' happy reunion, but this was changed in the 1596 version which contained all sex books.)
ellauri140.html on line 138: Throughout The Faerie Queene, Spenser creates "a network of allusions to events, issues, and particular persons in England and Ireland" including Mary, Queen of Scots, the Spanish Armada, the English Reformation, and even the Queen herself. It is also known that James VI of Scotland read the poem, and was very insulted by Duessa – a very negative depiction of his mother, Mary, Queen of Scots. She was a crocodile in the book. The Faerie Queene was then banned in Scotland. This led to a significant decrease in Elizabeth's support for the poem. Within the text, both the Faerie Queene and Belphoebe serve as two of the many personifications of Queen Elizabeth, some of which are "far from complimentary". Through their ancestor, Owen Tudor, the Tudors had Welsh blood, through which they claimed to be descendants of Arthur and rightful rulers of Britain.
ellauri140.html on line 140: Though it praises her in some ways, The Faerie Queene questions Elizabeth's ability to rule so effectively because of her gender, and also inscribes the "shortcomings" of her rule. There is a character named Britomart who represents married chastity. This character is told that her destiny is to be an "immortal womb" – to have children. Here, Spenser is referring to Elizabeth's unmarried state and is touching on anxieties of the 1590s about what would happen after her death since the kingdom had no heir. No vittu ei ole maailma mixkään muuttunut, just samanlaista tuubaa kirjoitti Suomenmaa just Sanna Marinista.
ellauri140.html on line 142: Dosetti ihaili kovasti Ariostoa ja omisti kirjan Ludovicolle. Numerous adaptations in the form of children's literature have been made – the work was a popular choice in the 19th and early 20th century with over 20 different versions written.
ellauri140.html on line 166: Pride (F) – Lucifera, whose name derives from Lucifer, is ruler of the six counselors in he Faerie Queene. She represents pride because she takes pride in her name, which can be seen as paying homage to Satan. Ylpeä pelaa vastapuolen tiimissä.
ellauri140.html on line 168: Idleness (M) (Sloth) – Described in the poem as "sluggish", Idleness rides a slow donkey, wears a monk's hood or priestly vest, and carries a book of prayer. However, the characteristics associating Idleness with a monk are not traditional of this vice. Jeesuxella oli aasi, ja Shrekillä. Niin ja Huan Hose Ramon Jimenezillä, nimeltä Harmo. Ihaa ei ollut laiska vaan masentunut.
ellauri140.html on line 170: Gluttony (M) – Gluttony is described by Spenser as a "deformed creature" and "more like a monster, than a man". He enters the parade riding a dirty pig, bearing a large stomach and a thin neck. In the poem, Gluttony eats excessively as others starve; this is when gluttony is considered a sin. Muullon se oli A-OK Spenserin aikana. Kaikissa sioissa on pikkuisen likaa, ei siitä pitäs rankasta.
ellauri140.html on line 172: Lechery (M) – The sin of lust. Mounted on a goat, Lechery does not appear to be attractive. He is described as an "unseemely man to please faire Ladies eye; / Yet he of Ladies oft was loved deare, / When fairer faces were bid standen by". This is when lechery is considered a sin. Eli lechery on syntiä naisilla ja homoilla.
ellauri140.html on line 174: Avarice (M) – Representing the sin of greed, Avarice enters upon a camel covered with gold as he counts a pile of coins. Spenser describes Avarice's money obsession to be a disease; "Who had enough, yett wished every more, a vile disease, and eke in foote and hand." Skotti Roopella se ei ole synti, jutku Kroisos Pennosella ja Karhukoplan kommareilla on. Kamelin on ahdas päästä helmiäisportista, mutta mahdotonta se ei ole.
ellauri140.html on line 176: Envy (M) – Envy rides a wolf. When he sees good things happening to those around him death is the consequence; "At neibors welth, that made him ever sad; / For death it was, when any good he saw." When harm reaches people he is delighted; "But when he heard of harme, he wexed wonderous glad." Tää se on! Kroisos ja Kulta-Into on kateita, ja Milla Magia. Aku ja pojat eivät ole, paizi Aku Hannulle.
ellauri140.html on line 178: Wrath (M) – He carries a branding iron and a dagger as he rides a lion. His clothes are ripped and contain blood stains. He acts quickly in fits of rage, but often repents; "Ne car'd for blood in his avengement: / But when the furious fitt was overpast, / His cruel facts he often would repent. Vihan vika ei ole vihaaminen as such, vaan äkkipikasuus, harkinnan puute. Don't get mad, get even. Olkaa viattomia kuin pulut ja kavalia kuin käärmeet.
ellauri140.html on line 209: In the year after being driven from "his home", 1599, Spenser travelled to London, where he died at the age of forty-six – "for want of bread", according to Ben Jonson; one of Jonson's more doubtful statements, since Spenser had a payment to him authorised by the government and was due his pension (What the fuck, ei kaxitonnisella vuodessa vielä kuuhun mennä.)
ellauri140.html on line 290:
ellauri141.html on line 45: Quintus Horatius "Veltto" Flaccus (8. joulukuuta 65 eaa. – 27. marraskuuta 8 eaa.) oli roomalainen runoilija. Häntä pidetään yhtenä merkittävimmistä latinaksi kirjoittaneista runoilijoista. Horatius oli vapautetun orjan poika. Hän kuului Vergiliuksen tavoin Maecenaksen ylläpitämään kirjailijapiiriin. Parhaiten Horatiukselta tunnetaan nykypäivän yleinen lausahdus carpe diem eli tartu hetkeen tai kirjaimellisesti poimi päivä.
ellauri141.html on line 161: Käytätkö vielä sanaa boomer? Unohda se – ja ota käyttöön nämä 17 sanaa, jotka jokaisen ajassa kiinni olevan tulisi tietää. 1/17 sanoista on suomea ja 1/17 venättä, loput vitun anglosaxia. Tuskin jaxaa odottaa kiinalaisia. Kai ne ovat jossain matkalla.
ellauri141.html on line 164: 1. Veeti on uuden sukupolven Jonne. Veetit edustavat sukupolvensa stereotypioita ja ovat tyypillisesti 2000-luvun alun jälkeen syntyneitä ja noin 10–16 vuotiaita poikia.
ellauri141.html on line 202: Lue myös: Vastaa 13 kiperään julkkiskysymykseen – arvaamme ikäsi sen perusteella
ellauri141.html on line 268: inlitterati num minus nervi rigent They won’t cause big erections or delay the droop–
ellauri141.html on line 321: stercore fucatus crocodili iamque Subando & blush–colored in crocodile crap–blurring), capped
ellauri141.html on line 332: cui properabantur? tibi nempe, were sent express to no-one except–yes–
ellauri141.html on line 460: Tunnettuja Kiplingin runoja ovat Mandalay (1890), Gunga Din (1890), Valkoisen miehen taakka (The White Man’s Burden) (1899) ja Jos– (If–) (1910). Kipling tunnetaan erityisesti englanninkielisessä maailmassa yhtenä lastenkirjallisuuden suurista nimistä ja lahjakkaana tarinankertojana. [Lähde vittuun?] Kiplingin tuotannon keskeisiä teoksia ovat myös Norsunlapsi (The Elephant's Child) ja Meren urhoja (Captains Courageous).
ellauri141.html on line 476: Seuraavan kahden vuoden aikana hän julkaisi romaanin Valon kadotessa (The Light that Failed), sai hermoromahduksen ja tapasi amerikkalaisen kirjailijan ja kustantajan Wolcott Balestierin, jonka kanssa yhteistyössä hän kirjoitti romaanin The Naulahka (1892). Kipling lähti 1891 lääkäreidensä neuvosta merimatkalle vieraillakseen Etelä-Afrikassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja jälleen kerran Intiassa. Kiplingin piti viettää joulu perheensä kanssa Intiassa, mutta kuultuaan Balestierin kuolleen lavantautiin hän päätti palata välittömästi Lontooseen. Ennen paluutaan hän oli sähkeitse pyytänyt Wollcottin siskon Caroline Starr Balestierin (1862–1939) kättä. ”Carrien” hän oli tavannut aiemmin ja hänellä oli ollut tämän kanssaan ilmeisesti ajoittainen romanssi.
ellauri141.html on line 492: Vuonna 1902 Kipling osti vuonna 1634 rakennetun kartanon nimeltä Bateman’s, joka sijaitsee maaseudulla Burwashissa, East Sussexissa. Tilan koko oli 130 000 m² mukaan lukien ympäröivät rakennukset ja mylly , ja Kipling maksoi siitä 9 300 puntaa, joka nykymyyntihintana vastaisi 735 000 puntaa. Talossa ei ollut kylpyhuonetta, juoksevaa vettä yläkerrassa eikä sähköjä, mutta silti Kipling piti siitä paljon, kuten hän marraskuussa 1902 lähettämässä kirjeessään sanoi: ”Katsokaa meitä, harmaakivisen talon laillisia omistajia – A.D. 1634 lukee oviparrussa, paneloitu, vanha tammiportaikko ja kaikki koskematonta ja aitoa. Se on hyvä ja rauhallinen paikka. Me olemme rakastaneet sitä ensi silmäyksestä lähtien”.
ellauri141.html on line 495: Kiplingin suosio oli huipussaan 1900–luvun alussa. Vuonna 1907 Rudyard Kipling sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon.
ellauri141.html on line 518: I got the ordinary allowance of Latin, ending with Virgil and Horace – specially Horace. I don’t pretend that I liked it, any more than I should have liked anything else that purported to be education, but looking back at it now, it strikes me as valuable.
ellauri141.html on line 522: All selected translations are of the most real value if only to show that He was untranslateable. The thought cheers me when at odd times I try my hand on him – and fail damnably.
ellauri141.html on line 525: "It is a hard law but an old one – Rome died learning it, as our western civilisation may die – that if you give any man anything that he has not painfully earned for himself, you infallibly make him or his descendants your devoted enemies."
ellauri141.html on line 575: … I’ve got a new Fifth Booker whereof Hankinson Ma. is preparing the translation. It came out in the Times ever so long ago [1905] under the title The Pro-Consuls but I perceive now that Horace wrote it. Rather a big effort for him and on a higher plane than usual – unless he’d been deliberately flattering some friend in Government. I’ll send it along.
ellauri141.html on line 638: Hilda Helena Huntuvuori, vuoteen 1906 Hollmén (8. toukokuuta 1887 Laitila[1] – 17. kesäkuuta 1968 Toijala[2]) oli suomalainen opettaja ja kirjailija.
ellauri141.html on line 717: Elämäntyö opettajana ja kasvattajana vei Hildan juuriltaan varsinaissuomalaisen Hämeeseen, missä Sääksmäki ja Akaa olivat pitkäaikaisia elinympäristöjä. Siellä myös tapahtui ”uudelleen syntyminen”, kun Akaassa näyttelijä ja ohjaaja Minna Kangas perehtyi niin perusteellisesti Huntuvuoren persoonaan, että hän saattoi luoda vaikuttavan monologi-näytelmän Hilda – elämän yty ja esittää sen niin loistavasti, että katsojat saivat kokea olevansa mukana Hildan elämässä.
ellauri141.html on line 755: Alexis Leger (pronounced [ləʒe]; 31 May 1887 – 20 September 1975), better known by his pseudonym Saint-John Perse (French: [pɛʁs]; also Saint-Leger Leger),[1] was a French poet-diplomat, awarded the Nobel Prize in Literature in 1960 "for the soaring flight and evocative imagery of his poetry." He was a major French diplomat from 1914 to 1940, after which he lived primarily in the United States until 1967.
ellauri141.html on line 792: Jabal or Yabal (Hebrew: יָבָל – Yabal) is an individual mentioned in the Hebrew Bible, in Genesis 4:20. Jabal (a descendant of Cain) was the son of Lamech and Adah, and the brother of Jubal, half-brother of Tubal-cain and Naamah. He is described as the "ancestor of all who live in tents and raise livestock."
ellauri142.html on line 71: Count Lev Nikolayevich Tolstoy (/ˈtoʊlstɔɪ/; Russian: Лев Николаевич Толстой, 28 August 1828 – 7 November 1910), usually referred to in English as Leo Tolstoy, was a Russian writer who is regarded as one of the greatest authors of all time. He received nominations for the Nobel Prize in Literature every year from 1902 to 1906 and for the Nobel Peace Prize in 1901, 1902, and 1909. That he never won is a major controversy. Instead, Rudyard Kipling got the medal 1907. What the fuck?
ellauri142.html on line 79: Tolstoy was born at Yasnaya Polyana, a family estate 12 kilometres (7.5 mi) southwest of Tula, and 200 kilometres (120 mi) south of Moscow. He was the fourth of five children of Count Nikolai Ilyich Tolstoy (1794–1837), a veteran of the Patriotic War of 1812, and Countess Mariya Tolstaya (née Volkonskaya; 1790–1830). His mother died when she was two and his father when he was nine. Tolstoy and his siblings were brought up by relatives. In 1844, he began studying law and oriental languages at Kazan University, where teachers described him as "both unable and unwilling to learn".
ellauri142.html on line 85: In 1851, after running up heavy gambling debts, he went with his older brother to the Caucasus and joined the army. Tolstoy served as a young artillery officer during the Crimean War and was in Sevastopol during the 11-month-long siege of Sevastopol in 1854–55, including the Battle of the Chernaya. During the war he was recognised for his courage and promoted to lieutenant. He was appalled by the number of tragic deaths involved in warfare, and left the army after the end of the Crimean War.
ellauri142.html on line 87: His experience in the army, and two trips around Europe in 1857 and 1860–61 converted Tolstoy from a dissolute and privileged society author to a non-violent and spiritual anarchist. Others who followed the same path were Markku Graae, Alexander Gerzen, Mikhail Bakunin and Peter Kropotkin. During his 1857 visit, Tolstoy suffered a public execution in Paris, a traumatic experience that marked the rest of his life. In a letter to his friend Vasily Botkin, Tolstoy wrote: "The truth is that the State is a conspiracy designed not only to exploit, but above all to corrupt its citizens ... Henceforth, I shall never serve any government anywhere.
ellauri142.html on line 114: If you were a Mason in Europe in the 1700s, you stood against the notion of natural selection as it pertained to royalty. As Masonry developed and grew, you rooted for the wild, unruly kids across the pond – the Americans.
ellauri142.html on line 167: Vittu mitä pellejä! Jo on lapsellista touhua. According to the historian David Stevenson, it was influential on Freemasonry as it was emerging in Scotland. Robert Vanloo (n.h.) states that earlier 17th century Rosicrucianism had a considerable influence on Anglo-Saxon Masonry. Hans Schick sees in the works of Comenius (1592–1670) the ideal of the newly born English Masonry before the foundation of the Grand Lodge in 1717. Comenius was in England during 1641. Their mission is to prepare the whole wide world for a new phase in religion, which includes awareness of the inner worlds and the subtle bodies, and to provide safe guidance in the gradual awakening of man's latent spiritual faculties during the next six centuries toward the coming Age of Aquariums. This is the dawning of it, judging by the sea levels. According to Masonic writers, the Order of the Rose Cross is expounded in a major Christian literary work that molded the subsequent spiritual beliefs of western civilization: The Divine Comedy (ca. 1308–1321) by Dante Alighieri.
ellauri142.html on line 212: Arjuna-viṣāda-yogaḥ – Ärjylän murheen jooga
ellauri142.html on line 214: Sāṅkhya-yogaḥ – Analyyttinen jooga
ellauri142.html on line 216: Karma-yogaḥ – Toiminnan jooga
ellauri142.html on line 218: Jñāna-karma-sannyāsa-yogaḥ – Tiedon, toiminnan ja huovutuxen jooga
ellauri142.html on line 220: Sannyāsa-yogaḥ – Huovutuxen jooga
ellauri142.html on line 222: Dhyāna-yogaḥ – Levitaation jooga
ellauri142.html on line 224: Jñāna-vijñāna-yogaḥ – Niteen ja oivalluksen jooga
ellauri142.html on line 226: Tāraka-brahma-yogaḥ – Korkeimman raaputtamisen jooga
ellauri142.html on line 230: Vibhūti-yogaḥ – Jumalaisten mahtien jooga
ellauri142.html on line 232: Viśva-rūpa-darśana-yogaḥ – Kosmisen muodon näyn jooga
ellauri142.html on line 234: Bhakti-yogaḥ – Antaumuksen jooga
ellauri142.html on line 236: Kṣetra-kṣetrajña-yogaḥ – Toimintakentän ja sen tuntijan jooga
ellauri142.html on line 238: Guṇa-traya-vibhāga-yogaḥ – Kolmen laadun ilmentymän jooga
ellauri142.html on line 240: Puruṣottama-yogaḥ – Korkeimman henkilön jooga
ellauri142.html on line 242: Daivāsura-sampad-vibhāga-yogaḥ – Jumalaisten ja demonisten ominaisuuksien jooga
ellauri142.html on line 244: Śraddhā-traya-vibhāga-yogaḥ – Kolmenlaisen uskon tutkimisen jooga
ellauri142.html on line 246: Mokṣa-sannyāsa-yogaḥ – Vapautuksen ja huovutuxen jooga
ellauri142.html on line 304: Tuomas Kempiläinen (1380–1471) oli alankomaalainen munkki, mystikko ja skoliootikko. Hänen kopioimakseen arvellaan kuuluisaa hartauskirjaa De imitatione Christi (n. 1410-20, Kristuksen imitoimisesta), joka on Raamatun jälkeen todennäköisesti luetuin kristillinen kirja. Vizi en mä kyllä ole sitä lukenut (no enmä ole lukenut raamattuakaan kokonaan, TLDR.)
ellauri142.html on line 330: Thomas à Kempis (c. 1380 – 25 July 1471; German: Thomas von Kempen; Dutch: Thomas van Kempen) was a German-Dutch canon regular of the late medieval period and the author of The Imitation of Christ, one of the most popular and best known Christian devotional books. His name means "Thomas of Kempen", Kempen being his home town. While the form Thomas à Kempis (with a faux-French accent on the à) is often found, it is actually incorrect. The correct Latin should be Thomas a Kempis (…from Kempen), as borne out by surviving contemporary mentions of his name.
ellauri142.html on line 345: Tämän kirjan kääntämisen tarkoitus on se, että Saksassa asuxiva yleisö alkaisi kiinnittää huomiotaan Bhagavad Gîtân ja Vedojen opetuksiin, etenkin kun nämä tärkeät teokset ovat tähän saakka olleet ainoastaan oppineiden, "kielentutkijoiden" ja ”orientalistien” käytettävinä. Nämä oppineet kyllä lukevat kirjan sanat, mutta hyvin vähän he käsittävät sen opin henkeä, joka niissä piilee. Tämän perusteella ei tämä kirja ole mikään pedanttinen pikkumaisen turhantarkka käännettyjen sanojen täsmäase, vaan kääntäjä on kiinnittänyt paljon suurempaa huomiota siihen tärkeään seikkaan, että Bhagavad Gîtân henki tulisi esiin mahdollisimman ymmärrettävässä kielellisessä asussa – kääntäjä on vähemmän pitänyt silmällä kirjanoppineiden ja kielentutkijoiden suosion saavuttamista. Mutta vastakaiuksi sitä ennakkoluuloa vastaan, joka sanoo että nämä ”pakanalliset opit” vastustavat kristillisyyttä, olemme kristittyjen mustikkojen lauseista valinneet niitä vastaavia sitaatteja sekä lisänneet kirjaan selvittäviä muistutuksia, jotka sitä paitsi voivat olla tarpeelliset tekstin ja ajatuksen ymmärtämiseksi ja käsittämiseksi. Suurin osa alaviitteistä ja huomautuksista on F. Hartmannin ja muutama suomentajan M. Humun lisäyksiä. Kuten suomentajan loppulauseessa mainitaan, aina ei käy ilmi, kumpi on milloinkin asialla. — Tää oli todennäköisesti taittajan huom.
ellauri142.html on line 613: Helena Petrovna Blavatsky o.s. (von) Hahn (ven. Елена Петровна Ган, Jelena Petrovna Gan), tunnetaan myös nimillä Madame Blavatsky ja H. P. B. (12. elokuuta (J: 31. heinäkuuta) 1831 Jekaterinoslav, Venäjän keisarikunta (nykyisin Dnipro, Ukraina) – 8. toukokuuta 1891 Lontoo, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta), oli spiritualisti, okkulttinen kirjailija ja Teosofisen seuran perustajajäsen. Blavatsky oli karismaattinen johtaja ja kiistelty hahmo. Hänellä oli suuri vaikutus itämaisen esoteerisuuden leviämisessä länsimaissa.
ellauri142.html on line 728: joka pysyy yhtäläisenä niin kunniassa kuin kunniattomuudessakin; jolle ystävä ja vihamies ovat samanarvoiset ja joka kieltäytyy kaikista (persoonallisista) toimintaan ryhtymisistä – häntä kutsutaan cupin voittajaksi. Muut ovat säälittäviä häviäjiä.
ellauri142.html on line 750: Joka on vapaa itsekkyydestä ja on voittanut kiintymyksen sekä alituisesti asustaa vaan izessä – himoista päässeenä hän on vapaa niistä vastakkaisuuksista, joita nimitetään iloksi ja kärsimykseksi: hän kulkee kuolemattomuuden tiellä. Vitun narsisti. Siis niin pian kuin ihminen omasta izerakkaudesta vapautuu ja tuntee itsensä vaan izekkääxi.
ellauri142.html on line 752: ”Luonteemme on kavala (viekas) ja pitää aina omaa itseään päämaalina ja pääasiana. Valistunut luonne sitä vastoin tekee kaiken silverbäkin – joka myös on
ellauri142.html on line 753: hänen käteenvetopaikkansa – tahdosta.” (Tuomas Kempiläinen)
ellauri142.html on line 774: Hän käytti ja käyttää näkymättömiä voimia, jotka – Hohoi! Ruoka-aika! Makkarakeittoa ja näkkäriä! Pane nyze viisukirja pois. Tässä lusikka. Älä syö sitä särviettiä!
ellauri142.html on line 787: Me naiset: nöyrä sydän – oikea sydämen puhdistaminen
ellauri142.html on line 789: (Nöyryys onkin aika naismaista.) Nöyrä tunnustaa oman kykenemättömyytensä oikeaan ajatteluun ja oikeaan toimintaan. Mutta hän avaa "todellisen, sisäisen olentonsa" (arvaa minkä) ovet korkeammalle, suuremmalle valolle ja mahtavammalle voimalle. ”Nöyrille jumala antaa armon.” – Kerrotaan eräästä hurskaasta miehestä, joka näki unen: koko maan ympäröi hieno näkymätön verkko eli huntu. Miehen valtasi kauhu ja hädissään hän huudahti: Herra, kuka voi tässä kestää? (No mitä kestämistä siinä muka oli? Savusumua. ) Ja hän kuuli äänen, joka sanoi: ”nöyryys”.
ellauri142.html on line 814: ”Minä olen rikas ja jalosyntyinen; missä on toinen minun vertaiseni? Minä tahdon uhrata, antaa almuja ja iloita.” – Näin puhuvat nämä ymmärtämättömät, ihan kun jotkut jumalat. Monenlaisten ajatusten ja toiveiden hämmentäminä, harhan verkon ympäröiminä, uhraten itsensä toiveittensa täyttämiselle he päistikkaa lankeavat turhamaisuuden kuiluun (kadotukseen, helvettiin). Se on niille oikein! huutaa köyhät jumaliset kuilun reunalta.
ellauri142.html on line 848: Angelus Silesius, oikea nimi Johannes Scheffler, (1624–1677) oli saksalainen lääkäri, kotoisin Schleesiasta, Breslausta. Se oli aluxi luterilainen vizinikkari. Mystisen kirjallisuuden vaikutuksesta hän siirtyi katolilaisuuteen ja otti nimen Angelus ('enkeli', 'sanansaattaja'). Hän liittyi fransiskaaniveljistöön ja vihittiin papiksi 1661. Kirjailijana hän käytti nimeä Angelus Silesius, 'sleesialainen postiljooni'.
ellauri142.html on line 903: Theophrastus Philippus Aureolus Bombastus von Hohenheim (11. marraskuuta tai 17. joulukuuta 1493 Sveitsi – 24. syyskuuta 1541 Salzburg, Itävalta) oli sveitsiläissyntyinen alkemisti, lääkäri, astrologi, psykologi ja okkultisti. Hänen nimensä oli alun perin Theophrastus Philippus Aureolus Bombastus von Hohenheim, mutta hän otti Para-Celsus (parempi kuin Celsius) -nimen roomalaisen lämpömittarin Celsuksen mukaan. Paracelsus halusi korvata skolastisen tieteentekemisen perinteen, jossa tutkimuksen ensisijaisina välineenä oli nojatuoli ja kohteena klassisten auktoriteettien opit, kuten galenoslainen lääketiede ja aristotelinen luonnonfilosofia, luonnon todellisia ilmiöitä ja vuorovaikutuksia tutkivalla kokeellisella tieteellä. Paracelsus painotti tutkimuksissa suoraan luonnosta tapahtuvaa ilmiöiden osallistuvaa havainnointia ilman harhaanjohtavia klassisia teorioita ja ajatuksia.
ellauri142.html on line 915: Taitamaton, välinpitämätön, itsepäinen, liehakoiva, huolimaton, laiska, epäilevä ja päättämätön toimija – hänen työnsä ovat syvältä perseestä. (tapaxet)
ellauri142.html on line 1020: Alphonse Louis Constant, (8. helmikuuta 1810 – 31. toukokuuta 1875) oli ranskalainen okkultisti ja maagikko. Nimi ”Eliphas Lévi”, jolla hän kirjoitti kirjansa, oli hänen yrityksensä kääntää etunimensä Alphonse ja Louis hepreankielisiksi. Lévi oli pariisilaisen suutarin poika. Hän kävi pappisseminaareissa ja alkoi opiskella katolisen papin virkaa varten. Samaan aikaan hän kuitenkin rakastui ja lopetti opintonsa ilman pappisvihkimystä. Hän kirjoitti lukuisia lyhyitä uskonnollisia teoksia: Des Moeurs et des Doctrines du Rationalisme en France ('rationalismin moraalisista tavoista ja opeista Ranskassa', 1839) oli vastavalistuksen kulttuurillinen lentolehtinen. La Mère de Dieu ('Jumalan äiti', 1844) johti kahteen lyhyeen vankilatuomioon. Se seurasi kahta radikaalia lentolehtistä L'Evangile du Peuple ('Ihmisten evankeliumi', 1840), ja Le Testament de la Liberté ('Vapauden testamentti'), jotka julkaistiin vallankumouksen vuonna 1848. Lévi oli lyhyen aikaa naimisissa kirjailija Claude Vignonin kanssa. Alphonse oli kalju partapozo.
ellauri143.html on line 100: Book I – Aṟam (அறம்): Book of Manners (Dharma), dealing with moral values of an individual and essentials of hot yoga (Chapters 1-38)
ellauri143.html on line 102: Book II – Poruḷ (பொருள்): Book of Business (Artha), dealing with socio-economic values, policy, society and administration (Chapters 39-108)
ellauri143.html on line 104: Book III – Inbam (இன்பம்): Book of Love (Kama), dealing with psychological values and sex (Chapters 109-133)
ellauri143.html on line 138: Kirja I – Hyvvee vuan päevee (38 lukua)
ellauri143.html on line 148: Luku 1. Jumalan tylytys (கடவுள் வாழ்த்து kaṭavuḷ vāḻttu): kupletit 1–10
ellauri143.html on line 168: Luku 2. Sateen huippuosaaminen (வான் சிறப்பு vāṉ ciṟappu): 11–20
ellauri143.html on line 179: Luku 3. Luopuneiden suuruus (நீத்தார் பெருமை nīttār perumai): 21–30
ellauri143.html on line 181: Luku 4. Hyveen vahvuuden välttäminen (அறன் வலியுறுத்தல் aṟaṉ valiyuṟuttal): 31–40
ellauri143.html on line 183: Luku 5. Perhe-elämä (இல்வாழ்க்கை ilvāḻkkai): 41–50
ellauri143.html on line 185: Luku 6. Puolison hyväily (வாழ்க்கைத்துணை நலம் vāḻkkaittuṇai nalam): 51–60
ellauri143.html on line 206: Luku 7. Poikien saaminen (புதல்வரைப் பெறுதல் putalvaraip peṟutal): 61–70
ellauri143.html on line 213: Luku 8. Kiintymyksen riivaus (அன்புடைமை aṉpuṭaimai): 71–80
ellauri143.html on line 215: Luku 9. Vieraanvaraisuus (விருந்தோம்பல் viruntōmpal): 81–90
ellauri143.html on line 217: Luku 10. Ystävällinen puhe (இனியவை கூறல் iṉiyavai kūṟal): 91–100
ellauri143.html on line 219: Luku 11. Gattitin (Kiitos siitä): 101–110
ellauri143.html on line 226: Luku 12. Smpanotraste (keskivaihe) klo 111–120
ellauri143.html on line 228: Luku 13. Sin-Sitire (Vaatimattomuus): 121–130
ellauri143.html on line 230: Luku 14. Sindre sessions (Moraali): 131–140
ellauri143.html on line 246: Luku 15. Outlook Allin kirja (muu päivä): 141–150
ellauri143.html on line 281: Luku 16. Kärsivällisyyttä: 151–160
ellauri143.html on line 292: Luku 17. Adglyseriinit (Likainen maaperä eli kateus): 161–170
ellauri143.html on line 319: Luku 18. Näkymät (Lisää oikeistosälää, Wekmai: 171–180)
ellauri143.html on line 330: Luku 19. Httpsparing seid d'aarnet (Ei ekstrusaatiota): 181–190
ellauri143.html on line 351: Luku 20. Httpsonics and Information (Hyödytön kieli): 191–200
ellauri143.html on line 368: Luku 21. Sarvansiyinsiyiye (Saarismainen): 201–210
ellauri143.html on line 381: Luku 22. Seigenotre Seiti (Kuittaus): 211–220
ellauri143.html on line 399: Luku 23. Google (Lentäjä): 221–230
ellauri143.html on line 409: Luku 24. Nimi (fame): 231–240
ellauri143.html on line 427: Luku 25. Prossion Seeress (Armo): 241–250
ellauri143.html on line 448: Luku 26. Authersion Symhome (Singethanadaaym) Bulimian kieltäminen: 251–260
ellauri143.html on line 457: Luku 27. Piyans (Penance team): 261–270
ellauri143.html on line 459: Luku 28. Sindrese Sittiont (koordinoiva): 271–280
ellauri143.html on line 461: Luku 29. Android (Kallam) 281–290
ellauri143.html on line 474: Luku 30. Thetstoiner (Suullinen pika komanssi): 291–300
ellauri143.html on line 487: Luku 31. Sirea digensma aagiyi (massa-seimet): 301–310
ellauri143.html on line 505: Luku 32. Seirezeitung Paar (Inna gadda da vida Ei-esiintyvä): 311–320
ellauri143.html on line 525: Luku 33. Näkymät (Kollaa): 321–330
ellauri143.html on line 542: Luku 34. Ultraääni Stooge (Impermanence): 331–340
ellauri143.html on line 563: Luku 35. Sinirassaattori (Renunciation): 341–350
ellauri143.html on line 580: Luku 36. Kirjoittanut Aake Tott (Realisointi): 351–360
ellauri143.html on line 597: Luku 37. Istuva pikakirjoittaja (Avarattu al-Kaadataal): 361–370
ellauri143.html on line 610: Luku 38. Lähetetty (Ovul = Saanma): 371–380
ellauri143.html on line 625: Luku 39. Kuninkaan suurus (இறைமாட்சி iṟaimāṭci): 381–390
ellauri143.html on line 627: Luku 40. Oppiminen (கல்வி kalvi): 391–400
ellauri143.html on line 660: Luku 41. Tietämättömyys (கல்லாமை}} kallāmai): 401–410
ellauri143.html on line 729: Luku 42. Oppiminen kuuntelun kautta (கேள்வி kēḷvi): 411–420
ellauri143.html on line 755: Luku 43. Tiedon hallussapito (அறிவுடைமை aṟivuṭaimai): 421–430
ellauri143.html on line 774: Luku 44. Vikojen korjaus (குற்றங்கடிதல் kuṟṟaṅkaṭital): 431–440
ellauri143.html on line 777: Luku 45. Suureen apua etsivät (பெரியாரைத் துணைக்கோடல் periyārait tuṇaikkōṭal): 441–450
ellauri143.html on line 794: Luku 46. Ailing Maal Aarsiavatiyi (Muut kuin lajit): 451–460
ellauri143.html on line 804: Luku 47. Aktiivinen ja ultraääni (Tunne prosessi): 461–470
ellauri143.html on line 826: Luku 48. Seigenotrese Penos (Kivulias sarkopteri): 471–480
ellauri143.html on line 838: Luku 49. Seigenction Spherists (Ajan löytäminen): 481–490
ellauri143.html on line 845: Luku 50. Seigenction Pinar (Sitä mä vaan et...): 491–500
ellauri143.html on line 854: Luku 51. Süddeutsche ja Sinds (Tunne ja selvennä): 501–510
ellauri143.html on line 868: Luku 52. Sonotre aloe memit (tietäen katalyyttinen ultrasonication): 511–520
ellauri143.html on line 870: Luku 53. Sindresingin muste:521–530
ellauri143.html on line 894: Luku 54. Seiregstration (Pochavam): 531–540
ellauri143.html on line 896: Luku 55. Tdingehttps hyvä pito (Chengonmai Senoiman): 541–550
ellauri143.html on line 898: Luku 56. Sine Die Post (tyranninen lyysi): 551–560
ellauri143.html on line 915: Luku 57. Kaikkien ajan lelu (Ei-esittävä): 561–570
ellauri143.html on line 917: Luku 58. Siregenots (Yleiskatsaus): 571–580
ellauri143.html on line 935: Luku 59. Vakoilu: 581–590
ellauri143.html on line 972: Luku 60. Diorgs (Motivoiva Samaani man): 591–600
ellauri143.html on line 986: Luku 61. Seiorging Sire (Sylittömyys): 601–610
ellauri143.html on line 988: Luku 62. Manessirenet (Ihmisoikeuksien persoonallisuus): 611–620
ellauri143.html on line 990: Luku 63. Httpscopy Ingle (Tuhoutumaton kuolemattomuus): 621–630
ellauri143.html on line 999: Luku 64. Microsoft (lääkeministeriö): 631–640
ellauri143.html on line 1001: Luku 65. Prossion (Sanasto): 641–650
ellauri143.html on line 1003: Luku 66. Lähetetty Aution (Reaktiivinen puhtaus): 651–660
ellauri143.html on line 1005: Luku 67. Dysmogorit (Katalyyttinen): 661–670
ellauri143.html on line 1007: Luku 68. Methersion Aktiivinen (verbiprosessi): 671–680
ellauri143.html on line 1009: Luku 69. Väitöskirja (Messenger-tissit): 681–690
ellauri143.html on line 1032: Luku 71. Merkkien tuntemus (குறிப்பறிதல் kuṟippaṟital): 701–710
ellauri143.html on line 1034: Luku 72. Tietämys laitosneuvoston istuntosalissa (அவையறிதல் avaiyaṟital): 711–720
ellauri143.html on line 1058: Luku 73. Ei pelkää laitosneuvostoa (அவையஞ்சாமை avaiyañcāmai): 721–730
ellauri143.html on line 1060: Luku 74. Maa (நாடு nāṭu): 731–740
ellauri143.html on line 1069: Luku 75. Ford (அரண் araṇ): 741–750
ellauri143.html on line 1071: Luku 76. Varallisuuden kerryttämisen tavat (பொருள் செயல்வகை poruḷceyalvakai): 751–760
ellauri143.html on line 1116: Luku 77. Maavoimien suuruus (படைமாட்சி paṭaimāṭci): 761–770
ellauri143.html on line 1123: Luku 78. Sotilashenki (படைச்செருக்கு paṭaiccerunkku): 771–780
ellauri143.html on line 1173: 781–790 Luku 80. Ystävyyssuhteiden tarkastelu (நட்பாராய்தல் naṭpārāytal): 791–800
ellauri143.html on line 1175: Luku 81. Nimittäjä (muinainen paraman): 801–810
ellauri143.html on line 1177: Luku 82. Paloystävälliset selkänojat: 811–820
ellauri143.html on line 1179: Luku 83. SabotreSe-Seiresskof (Koodaa Friendly Seilip): 821–830
ellauri143.html on line 1182: Luku 84. Synnit (pedanmai): 831–840
ellauri143.html on line 1200: Luku 85. Igsvani (Grassy-Strong: 841–850
ellauri143.html on line 1202: Luku 86. Näkymät (Igal): 851–860
ellauri143.html on line 1204: Luku 87. Thee (Enemy Majesty) poika: 861–870
ellauri143.html on line 1228: Luku 88. Maailman ensimmäinen maailma (vihamielisyys): 871–880
ellauri143.html on line 1230: Luku 89. Insoitimets (Sisäinen enmity): 881–890
ellauri143.html on line 1237: Luku 90. Näkymät Gourdiin (Periyar Infalliac): 891–900
ellauri143.html on line 1251: Luku 91. Seigemssit (naisellinen muta): 901–910
ellauri143.html on line 1293: Luku 92. Jatossimes (draftin naistenpäivä): 911–920
ellauri143.html on line 1295: Luku 93. Altionussions (Toddy Ansoja): 921–930
ellauri143.html on line 1297: Luku 94. Canoeing (Sudhu Suttu): 931–940
ellauri143.html on line 1299: Luku 95. Microsoft: 941–950
ellauri143.html on line 1324: Luku 96. Uusivuosi (Civic Sl.No): 951–960
ellauri143.html on line 1326: Luku 97. Kunnia (manam mnam): 961–970
ellauri143.html on line 1335: Luku 98. Gévatre (Ylpeä): 971–980
ellauri143.html on line 1337: Luku 99. Lähetetty Indus (Sertifioitu nimi): 981–990
ellauri143.html on line 1339: Luku 100. Rakenne: 991–1000
ellauri143.html on line 1356: Luku 101. Selvansiyanti (Kiitollisuuden rikkaus): 1001–1010
ellauri143.html on line 1371: Luku 102. Nimi (nimi): 1011–1020
ellauri143.html on line 1373: Luku 103. Seiyaning toName (juomaprosessi): 1021–1030
ellauri143.html on line 1375: Luku 104. Aginostes (Auraus): 1031–1040
ellauri143.html on line 1399: Luku 105. Lähetetty (Hyvää yötä): 1041–1050
ellauri143.html on line 1401: Luku 106. Microsoft (yöpäivä): 1051–1060
ellauri143.html on line 1447: Luku 107. Ayyanan poika (Ravacham): 1061–1070
ellauri143.html on line 1449: Luku 108. Sinituote (Gayami): 1071–1080
ellauri143.html on line 1451: Kirja III – Kama sutra (25 lukua)
ellauri143.html on line 1453: Luku 109. Metasonic Sarvasiyan sai yaar's'sayati (Itseoikaisu): 1081–1090
ellauri143.html on line 1463: “She seemed glad to see me. In fact, she actually said she was glad to see me – a statement no other aunt on the list would have committed herself to, the customary reaction of these near and dear ones to the spectacle of Bertram arriving for a visit being a sort of sick horror.” - P.G. Wodehouse
ellauri143.html on line 1477: Luku 110. Laulava toddler (Merkintä Seippapostai): 1091–1100
ellauri143.html on line 1497: Luku 111. Sindressing stoush (orgasmin nautinto): 1101–1110
ellauri143.html on line 1499: Luku 112. Kielisati (hyvinvoinnin valmistus): 1111–1120
ellauri143.html on line 1501: Luku 113. Sinavati Yinsen seiressio (Seitaar Seiprasai Kaadhal Saaththana): 1121–1130
ellauri143.html on line 1503: Luku 114. Seisokin askeettisuus: 1131–1140
ellauri143.html on line 1544: Luku 115. Etusivu (Hälytys): 1141–1150
ellauri143.html on line 1546: Luku 116. Supavati-Sequential (Erottamaton): 1151–1160
ellauri143.html on line 1548: Luku 117. Sembeyansighs Aarsiyin (Badar Melindrangalpaayam Saamanapaan): 1161–1170
ellauri143.html on line 1550: Luku 118. Sindresser Seitre Gourss (Sokeus): 1171–1180
ellauri143.html on line 1552: Luku 119. Gourd's Pansion (Papaparparapalai): 1181–1190
ellauri143.html on line 1554: Luku 120. Englannin kielen seisterointi (tanspaaalien yhden baarin runsaus): 1191–1200
ellauri143.html on line 1556: Luku 121. Saan Momesin (Muistuksen lyhenteet): 1201–1210
ellauri143.html on line 1558: Luku 122. Sindression skit (Unen tilaaja): 1211–1220
ellauri143.html on line 1560: Luku 123. Yhteisön sovitus (Viihde): 1221–1230
ellauri143.html on line 1562: Luku 124. Jatong Azhave (Elinten terveys:) 1231–1240
ellauri143.html on line 1573: Luku 125. Siniressin (sydämen residuaalinen sekoittaminen): 1241–1250
ellauri143.html on line 1575: Luku 126. Sindresse Sition (Joukkoräjäytys): 1251–1260
ellauri143.html on line 1590: Luku 127. Maailman laulut: 1261–1270
ellauri143.html on line 1592: Luku 128. Savannigo to Dingo (Merkinnät): 1271–1280
ellauri143.html on line 1594: Luku 129. (Parittelun aivastelu): 1281–1290
ellauri143.html on line 1596: Luku 130. Algongestoorin sakot (Heart-rheual Seilipatada): 1291–1300
ellauri143.html on line 1598: Luku 131. Herran Sarvessa (Pulavi Puant): 1301–1310
ellauri143.html on line 1600: Luku 132. Kirjoittanut (Sensory Nuance): 1311–1320
ellauri143.html on line 1602: Luku 133. Prosa-session tambasaanadaanaadaay (ootaluvari yaalai yaadaalaay, jodelaadelei huhhahhei): 1321–1330.
ellauri143.html on line 1643: Duhkha (paaliksi दुक्ख; sanskritiksi दुःख, duḥkha) on eräs keskeinen buddhalaisuuden käsite, jota Buddha käytti ensimmäisen jalon totuuden yhteydessä. Sana suomennetaan usein kärsimykseksi. Duhkhan merkitys on kuitenkin paljon laajempi – sillä tarkoitetaan kaikkia kielteisiä tunnetiloja aina lievästä vitutuxesta fyysiseen ja henkiseen kipuun. Termille ei ole yhtä ainoaa sopivaa suomennosta. Se voidaan kääntää esimerkiksi epätyydyttäväksi, epätäydelliseksi, turhauttavaksi tai pysymättömäksi. Sananmukaisesti se tarkoittaa pahaa paikkaa, pakkorakoa.
ellauri144.html on line 52: Henrik Gabriel Porthan (8. marraskuuta 1739 Viitasaari – 16. maaliskuuta 1804 Turku) oli Turun akatemian professori ja kirjanhoitaja, cunnofiili ja Suomen 1700-luvun humoristisen kulttuurin merkittävin pelihahmo. Eine-täti oli kotoisin Viitasaarelta ja kirjastonhoitaja! Ehkä tässä on joku juttu takana!
ellauri144.html on line 86: – Hän ansaitsee läimäyksen pyllylleen, hän kirjoitti.
ellauri144.html on line 91: Kun sitten sain koronavirustaudin, en tuntenut itseäni mitenkään sairaaksi – en pätkääkään! Istuin vain kotona ja katsoin James Bond -elokuvia, Clarkson kiittää.
ellauri144.html on line 107: Portnoy's Complaint asserts that to be sexual is to be fully alive – while to have that denied is a form of living death.
ellauri144.html on line 116: Support the Guardian from as little as €1 – it only takes a minute. Spare a penny for an ex-leper.
ellauri144.html on line 195: José Julián Martí Pérez (28. tammikuuta 1853, Havanna, Kuuba – 19. toukokuuta 1895, Kuuba) oli kuubalainen kirjailija, kansallissankari ja maan itsenäisyystaistelun henkinen johtohahmo. Kuubassa häntä pidetään maan yhtenäisyyden symbolina, ja häneen viitataan nimellä El Apostol de la Independencia Cubana (suom. Kuuban itsenäisyyden apostoli).
ellauri144.html on line 287: Avrom Hirsch Goldbogen (aka Michael Todd) (born June 22, 1909 – March 22, 1958) was a JEWISH American theater and film producer, best known for his 1956 production of Around the World in 80 Days, which won an Academy Award for Best Picture. He is known as the third of Elizabeth Taylor's seven husbands, and is the only one whom she did not divorce (because he died in a private plane accident a year after their marriage).
ellauri144.html on line 392: Dylan Marlais Thomas (27 October 1914 – 9 November 1953 = 39v) was a Welsh poet and writer whose works include the poems "Do not go gentle into that good night" (Josta suomenruozalainen leijakirjailija otti "Älä mene yxin yöllä ulos") and "And death shall have no dominion"; the "play for voices" Under Milk Wood; and stories and radio broadcasts such as A Child´s Christmas in Wales and Portrait of the Artist as a Young Dog. He became widely popular in his lifetime and remained so after his death at the age of 39 in New York City. By then he had acquired a reputation, which he had encouraged, as a "roistering, drunken and doomed poet".
ellauri144.html on line 394: Dylan Thomas was born on 27 October 1914 in Swansea, the son of Florence Hannah (née Williams; 1882–1958), a seamstress, and David John Thomas (1876–1952), a teacher. His father had a first-class honours degree in English from University College, Aberystwyth and ambitions to rise above his position teaching English literature at the local grammar school, which he never did. Thomas had one sibling, Nancy Marles (1906–1953), who was eight years his senior. The children spoke only English, though their parents were bilingual in English and Welsh, and David Thomas gave Welsh lessons at home. Thomas´s father chose the name Dylan, which could be translated as "son of the sea", after Dylan ail Don, a character in The Mabinogion. (Mulla on se, mutten ole lukenut.) His middle name, Marlais, was given in honour of his great-uncle, William Thomas, a Unitarian minister and poet whose bardic name was Gwilym Marles. Se oli se silverbäk jota ne kaikki koittivat apinoida. Dylan, pronounced ˈ [ˈdəlan] (Dull-an) in Welsh, caused his mother to worry that he might be teased as the "dull one" (which he was). When he broadcast on Welsh BBC, early in his career, he was introduced using this pronunciation. Thomas favoured the Anglicised pronunciation and gave instructions that it should be Dillan /ˈdɪlən/. He was fed up with the "dull one" joke. in 1914. In 1931, when he was 16, Thomas, an undistinguished pupil, left school to become a reporter for the South Wales Daily Post, only to leave under pressure 18 months later.
ellauri144.html on line 450: jotka tunsivat oman kansansa kirjoitukset –
ellauri144.html on line 454: Toisista ei muistoa jäänyt –
ellauri144.html on line 539: Maggin pojalle (josta tulee rekkakuski) se antaa lukemisexi kirjan The Red Badge of Courage. It is a war novel by American author Stephen Crane (1871–1900). Taking place during the American Civil War, the story is about a young private of the Union Army, Henry Fleming, who flees from the field of battle. Overcome with shame, he longs for a wound, a "red badge of courage," to counteract his cowardice. When his regiment once again faces the enemy, Henry acts as standard-bearer, who carries a flag.
ellauri144.html on line 544: Ambrose Gwinnett Bierce (June 24, 1842 – circa 1914) was an American short story writer, journalist, poet, and Civil War veteran. His book The Devil´s Dictionary was named as one of "The 100 Greatest Masterpieces of American Literature" by the American Revolution Bicentennial Administration. His story "An Occurrence at Owl Creek Bridge" has been described as "one of the most famous and frequently anthologized stories in American literature", and his book Tales of Soldiers and Civilians (also published as In the Midst of Life) was named by the Grolier Club as one of the 100 most influential American books printed before 1900.
ellauri144.html on line 713: Hänen isänsä kuolema samana vuonna tuhosi hänet, ja siitä seurannut masennus johti siihen, että hänet lähetettiin ensin Ranskaan, jossa hänellä oli suhde lääkärinsä vaimon kanssa, ja sitten Madridin parantolaan, jossa oli novitiate-nunnia, jossa hän asui vuosina 1901–1903. Vuosina 1911 ja 1912 hän kirjoitti monia eroottisia runoja, jotka kuvaavat romppeja lukuisten naisten kanssa monilla alueilla. Jotkut heistä viittasivat seksiin novitiaattien kanssa, jotka olivat sairaanhoitajia. Lopulta ilmeisesti heidän äitinsä esimiehet löysivät toiminnan ja karkottivat hänet, vaikka ei tiedetä, tapahtuiko hänen runoissaan kuvattu seksuaalinen toiminta todella vai oliko se vaan käteenvetoa.
ellauri144.html on line 719: Himénezin herkkä kausi ajoittui vuosille 1898–1915. Tällä kaudella runoilija sai vaikutteita erityisesti Gustavo Adolfo Bécquerin teoksista, symbolismista ja modernismista. Tämän ajan teoksia ovat muiden muassa: Rimas (1902), Arias tristes (1903), Jardines lejanos (1904), Elegías (1907), La Soledad Sonora (1911), Pastorales (1911), Laberinto (1913) ja Estío (1916).lähde?
ellauri144.html on line 721: Herkkää kautta seurasi älyllinen kausi vuosina 1916–1936. Himénezin tämän kauden teoksista merkittävimpiä ovat: Diario de un poeta recién casado (1916), Primera antolojía poética, (1917), Eternidades (1918), Piedra y cielo (1919), Poesía (1917–1923) ja Belleza (1917–1923). Merkittävin teos on Platero y yo 1917 (Harmo ja minä – andalusialainen elegia, suom. Tyyni Tuulio, 1957).lähde?
ellauri144.html on line 723: Runoilijan viimeisen kauden (1937–1958) tärkeimpiä teoksia ovat: Animal de fondo (1949), Tercera antolojía poética (1957), En el otro costado (1936–1942) ja Dios deseado y deseante (1948–1949).lähde?
ellauri145.html on line 62: André Breton (19. helmikuuta 1896 Tinchebray, Orne – 28. syyskuuta 1966 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija, surrealismin perustaja ja johtohahmo. Breton syntyi Normandiassa, Pohjois-Ranskassa. Hän oli kauppiasperheen ainut lapsi. Perhe muutti vuonna 1900 Pariisin esikaupunkiin, missä Breton kävi koulua. Hän opiskeli lääketiedettä, mutta ei suorittanut opintojaan loppuun. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän työskenteli Nantes’n sotilassairaalan neurologisella osastolla. Surrealistinen teoria on saanut vaikutteita Sigmund Freudin psykoanalyysistä sekä syvyyspsykologiasta. Breton sovelsi Freudin oppeja niin valelääkärinä kuin valekirjailijanakin, ja hän kävi tapaamassa Freudia Wienissä vuonna 1921. Surrealismin piti olla subrealismi mut Mallarme mokasi. Surrealismi oli jatkoa Tristan Tarzanin perustamalle Dada-liikkeelle. Breton liittyi dadaisteihin yhdessä Louis Aragonin ja Philippe Soupaut’n kanssa. Bretonille tuli kuitenkin välirikko dadan jäsenten kanssa, joten hän erosi liikkeestä. Selkeesti piha-Antero aina alotti. Vuonna 1944 julkaistiin pienoisteos nimeltään Arcane 17. Sen pohjana on keskiaikainen Melusinasta kertova legenda. Legendan mukaan ritari menee naimisiin hengettären, Melusinan kanssa. Ehtona on, ettei ritari saa nähdä vaimoaan yhtenä päivänä viikossa, jolloin Melusina on poissa ruumiistaan. Uteliaisuus kuitenkin voittaa, joten Melusina muuttuu pysyvästi henkiolennoksi. Nimi Arcane 17 viittaa tarot-kortteihin. Kortti numero 17 kuvaa rauhan ja rakkauden voittoa. Melusine on nykyisin vuonna 1979 Paris III -yliopiston yhteyteen perustetun Surrealismin tutkimuskeskuksen (Centre de recherche sur le Surréalisme) nimi. Andre oli mikrokefalinen, Georges Bataille (kz. albumia 139) käyt.kaz. akefali.
ellauri145.html on line 102: Georg Christoph Lichtenberg: selected aphorisms. Georg Christoph Lichtenberg (1. heinäkuuta 1742, Ober-Ramstadt – 24. helmikuuta 1799, Göttingen) oli saksalainen tiedemies, satiirikko ja anglofiili. Hän oli pastori Johann Conrad Lichtenbergin seitsemästätoista lapsesta nuorin. (Isä oli aika panomies!) Hän aloitti opintonsa vuonna 1763 Göttingenin yliopistossa, ja hänet nimitettiin ensin vuonna 1769 fysiikan apulaisprofessoriksi ja kuuden vuoden kuluttua kokeellisen fysiikan professoriksi. Häntä pidetään saksankielisen aforismikirjallisuuden perustajana. Siltä on suomennettu Töherryskirjat: Aforismeja ja muistiinmerkintöjä. Valikoinut ja suomentanut Juhani Ihanus. Otava, Helsinki 1999.
ellauri145.html on line 108: Charles Fourier: L´éléphant, le chien... François Marie Charles Fourier (7. huhtikuuta 1772 Besançon – 10. lokakuuta 1837 Pariisi) oli ranskalainen utopistisosialisti. Fourier esitti perustettavaksi pieniä yhdyskuntia, falangeja, joissa olisi 400 perhettä. Jokainen harjoittaisi haluamaansa ammattia, mutta asuisi samassa rakennuksessa, falansterissa. Työn tulokset jaettaisiin sen mukaan, miten kukin oli ottanut osaa tuotantoon (työn, pääoman ja erikoistaidon perusteella).
ellauri145.html on line 117: Thomas De Quincey: On Murder Considered as one of the Fine Arts Thomas Penson De Quincey (/də ˈkwɪnsi/;[1] 15 August 1785 – 8 December 1859) was an English writer, essayist, and literary critic, best known for his Confessions of an English Opium-Eater (1821) Many scholars suggest that in publishing this work De Quincey inaugurated the tradition of addiction literature in the West. Mulla on toi kirja, mä luinkin sen, mutta se oli kyllä aika pitkästyttävä. Tämänkertainen ozikko tuo mieleen sen usein mietityttäneen havainnon että mixhän vitussa 50% tv-sarjoista on murhajuttuja. Eikai siinä muuta ole kun että KILL! on 1/3 apinan mieliharrastuxista. Dekkarit ja horrorit on musta lattapäisyyden selvimpiä ilmentymiä.
ellauri145.html on line 154: Christian Dietrich Grabbe (1801–1836) oli saksalainen näytelmäkirjailija. Hän kirjoitti useita näytelmiä, joiden vahvin puoli ei ole esitettävyys mutta joissa ilmenevä luonteenerittely on usein nerokas, joskin toisinaan erikoinen ja keinotekoinen. Hänen draamansa Herzog Theodor von Gothland on osaksi mauton, mutta osaxi suurisuuntainen ja syväajatuksinen. Hänen muista draamateoksistaan ovat huomattavia Don Juan und Faust (1829), Kaiser Friedrich Barbarossa (1829), Kaiser Heinrich VI (1830), Napoleon oder die hundert Tage (1831), Hannibal (1835) ja Die Hermansschlacht (julk. 1838). Monet arvostelijat pitivät aikoinaan Grabbea Heinrich von Kleistin rinnalla Friedrich Schillerin jälkeen Saksan suurimpana draamaerona. Minnes unohtui Scherz, Satire, Ironie und tiefere Bedeutung. Lustspiel, geschrieben 1822, Änderungen bis 1827. Uraufführung München 1907, jota suizuttavat Aarne sekä Antero? Vähän tuntuu siltä että Anterolle ja sen mielirunoilijoille olis kaikille pitänyt jakaa kirja "Be Your Own Best Friend". Grabbessa lisää ensi numerossa, jossa Grabbe ja Klopstock razastavat Vormärzin kuuman taivaan alla, te mukana!
ellauri145.html on line 164: Joseph-Pierre Borel d´Hauterive , joka tunnettiin nimellä Petrus Borel (26. kesäkuuta 1809 – 14. heinäkuuta 1859), oli ranskalainen romanttisen liikkeen kirjailija. Petrus Borel, hän syntyi Lyonissa, kahdestoistaosana rautakauppiaan neljästätoista lapsesta. Hän opiskeli arkkitehtuuria Pariisissa, mutta jätti sen kirjallisuuden vuoksi. Lempinimellä le Lycanthrope ("susimies") ja Pariisin böömiläisten ympyrän keskus hänet tunnettiin ylellisestä ja omalaatuisesta kirjoituksestaan, joka esikuvasi surrealismia . Hän ei kuitenkaan menestynyt rautakaupallisesti, ja lopulta hänen ystävänsä, mukaan lukien Théophile Gautier, löysivät hänet pieneen virkaan . Häntä pidetään myös poète mauditina , kuten Aloysius Bertrand tai Alice de Chambrier. Borel kuoli Mostaganemissa noin vuonna 1859 auringonpistoxeen. Hän oli aiheena elämäkerran Enid Starkie , Petrus Borel: Tällä Lycanthrope (1954).
ellauri145.html on line 215: Peu fait pour comprendre la vive sensibilité de l´enfant, l´officier Aupick – devenu plus tard ambassadeur – incarne à ses yeux les entraves à tout ce qu´il aime : sa mère, la poésie, le rêve et, plus généralement, la vie sans contingences.
ellauri145.html on line 436: Charles Cros Émile-Hortensius-Charles Cros (October 1, 1842 – August 9, 1888) was a French poet and inventor. He was born in Fabrezan, Aude, France, 35 km to the East of Carcassonne. Cros was a well-regarded poet and humorous writer. He developed various improved methods of photography including an early color photo process. He also invented improvements in telegraph technology. In the early 1870s Cros had published with Mallarmé, Villiers and Verlaine in the short-lived weekly Renaissance littéraire et artistique, edited by Emile Blémont. His poem The Kippered Herring inspired Ernest Coquelin to create what he called monologues, short theatrical pieces whose format was copied by numerous imitators. The piece, translated as The Salt Herring, was translated and illustrated by Edward Gorey. He spent years petitioning the French government to build a giant mirror that could be used to communicate with the Martians and Venusians by burning giant lines on the deserts of those planets. He was never convinced that the Martians were not a proven fact, nor that the mirror he wanted was technically impossible to build. Tästä hepusta tulee mieleen Spede Pasanen ja sen hiihtolinko.
ellauri145.html on line 515: I had no idea Nietzsche could be funny until I read his letters. “The gentlest, most reasonable man may, if he wears a large moustache, sit as it were in its shade and feel safe,” he wrote, self-mockingly. “As the accessory of a large moustache he will give the impression of being military, irascible and sometimes violent – and will be treated accordingly.” More fun wisecracks:
ellauri145.html on line 516: Condemned by ill health and abysmal eyesight to convey his philosophy in short, aphoristic bursts, Nietzsche knew the power of raising a bubble of laughter, only to puncture it as you ponder the further meaning: “Is man God’s mistake, or is God man’s mistake?” “Man does not strive for happiness; only the Englishman does that” – a dig at Jeremy Bentham and John Stuart Mill. “Possession usually diminishes the possession.” “Never trust a thought that occurs to you indoors.” He even makes fun of his readers: “The worst readers are those who behave like plundering troops: they take away a few things they can use, dirty and confound the remainder, and revile the whole.” Vittu miten säälittäviä on yrityxet osoittaa että jyrkät tyypit olis jotenkin humoristisia. Ei ne vaan ole.
ellauri145.html on line 599: – Olen sentään varannut itselleni pienen tutkijanhuoneen vastapäätä Palazzo Carignanoa (jossa synnyin Vittorio Emanuelena): kirjoituspöydän ääressä kuulee alapuoleltani Galleria Subalpinasta loistokasta musiikkia4. Maksan 25 fr palveluineen päivineen, huolehdin itse omat teeni ja kaikki ostokseni, kärsin repaleisista saappaista ja kiitän taivasta joka hetki muinaisesta maailmasta, jota varten ihmiset eivät olleet kyllin yksinkertaisia ja tyyniä5. – Koska minut on tuomittu viihdyttämään seuraavaa ikuisuutta huonoilla vitseillä, minulla on täällä kirjoittelemista, joka ei jätä mitään toivomisen varaa, varsin somaa eikä ollenkaan rasittavaa. Postiin on viiden askeleen matka, sinne tuikkaan itse kirjeet toimiakseni grand monden suurena sarjakirjoittajana6. Itse olen luonnollisesti läheisissä suhteissa Figaroon, ja jotta saisitte käsityksen siitä, kuinka harmiton voinkaan olla, kuulkaa kaksi ensimmäistä huonoa vitsiäni:7 Älkää ottako Pradon tapausta turhan vakavasti. Minä olen Prado, minä olen myös Pradon isä, rohkenen sanoa olevani myös Lesseps… Minä tahtoisin antaa pariisilaisilleni, joita rakastan, uuden käsitteen – kunniallisen rikollisen käsitteen. Minä olen myös Chambige – myös kunniallinen rikollinen.8 Toinen vitsi. Tervehdin kuolemattomia[.] Herra Daudet kuuluu quaranteen9.
ellauri145.html on line 601: Maailmaan laittamistani lapsistakin puntaroin koko lailla epäröiden, josko kaikki ”Jumalan valtakuntaan” tulevat myös tulevat Jumalasta11. Tänä syksynä menin mahdollisimman vähissä vaatteissa kahdesti omiin hautajaisiini, ensin kreivi Robilantina (ei – hän on poikani, siinä missä minä olen luontoni pohjalta Carlo Alberto), mutta minä itse olin Antonelli12. Rakas herra professori, teidän pitäisi nähdä tämä rakennelma13. Koska olen täysin kokematon seikoissa, jotka luon, teille kuulukoon kaikki kritiikki, olen kiitollinen voimatta luvata hyötyväni. Me artistit olemme opettamattomissa. – Tänään katselin – henkevänmaurilaista – operettiani, tyydytyksekseni totesin tässäkin tilaisuudessa, että nyt ovat Moskova yhtä hyvin kuin Roomakin grandiööseja asioita14. Ymmärrättehän, maisemaakaan varten ei minulta puutu lahjakkuutta.
ellauri145.html on line 602: – Puntaroikaahan, me pääsemme kauniinkauniille juttusille, Torino ei ole kaukana, käsillä ei ole järin vakavia ammattivelvoitteita, hankittaisiin lasillinen veltlineriä. Puvun negligé kunniavelvollisuus.15
ellauri145.html on line 613: Suomentanut Jarkko S. Tuusvuori (alun perin: Kritische Gesamtausgabe. Brief-wechsel. [=KGB] Toim. Mazzino Montinari & Giorgio Colli. de Gruyter, Berlin 1967–. Osa III/5, 1984, 579.)
ellauri145.html on line 616: 1 Filosofi Friedrich Nietzsche (1844–1900) kirjoitti joulukuun 1888 lopussa ja tammikuun 1889 alussa joukon kirjeitä ja muistiinpanoja, jotka on tunnettu yli sata vuotta saksan sanalla Wahnsinnszettel eli ”hulluuslappuset”.
ellauri145.html on line 618: Kriittisen teoslaitoksen toimittaja, italialaisfilosof i Giorgio Culli (1917–1979), huomautti, että ”todella patologisia tekstejä” syntyi vähän: ”Lähes samaan aikaan kun Nietzsche menetti järkensä, hän myös lakkasi olemasta litteraatti.” Siirtymät murentumisesta (Zerrüttung) luhistumiseen (Zusammenbruch) ja sammahtamiseen (Umnachtung) olivat lyhyitä.
ellauri145.html on line 620: 2 Liikkuvaa elämää 1870-luvun puolivälistä alkaen viettänyt Nietzsche oli saapunut Torinoon syyskuussa 1888 vietettyään siellä jo pari kuukautta samana keväänä. Hän pysyi kaupungissa aina tammikuuhun 1889 saakka. Läheisin ystävä, Baselin yliopistossa uustestamentillisen eksegetiikan ja varhaisen kirkkohistorian professorina 1870–1997 toiminut Franz Overbeck (1837–1905) saapui Torinoon 7. päivänä ja saattoi Nietzschen 9.:nä baselilaiselle klinikalle. Potilas siirrettiin Jenan yliopistosairaalaan 17. tammikuuta ja edelleen kotihoitoon Naumburgiin äitinsä Franziskan (1826–1897) luo maaliskuussa 1889. Saman vuoden joulukuussa hoitovastuun otti hänen siskonsa Elisabeth Förster-Nietzsche (1846–1935), joka siirsi potilaan kesällä 1897 Weimariin. Nietzschen äärimmäinen työrupeama – vuoden 1888 aikana laaditut kuusi teosta, kasa kirjeitä ja valtavasti muistiinpanoja – vaikutti mitä ilmeisimmin terveyden romahtamiseen uutenavuotena. Hulluksi tulemisen tavoista ja ajoituksista riittää teorioita, ja sen lääketieteellisistä syistä kiistellään (tavallisimmin neurosyfilis–aivokasvain-akselilla), mutta joka tapauksessa nopeasti dementoitunut Nietzsche ei enää toipunut viestimiskykyiseksi tammikuun alun 1889 jälkeen. Tässä käännetty kirje, viimeinen hulluusviesti, lähetettiin 5.
ellauri145.html on line 623: 3 Kirje on osoitettu kotikaupunkinsa Baselin yliopistossa historian ja taidehistorian professorina 1858–1893 vaikuttaneelle Jacob Burckhardtille (1818–1897), johon Nietzsche oli tutustunut toimittuaan Baselissa klassisen fi lologian professorina 1869–1879. Burckhardt antoi kirjeen Overbeckille, joka tajusi heti asioiden olevan huonosti.
ellauri145.html on line 626: Pariisilaisten pasaasien malliin rakennettu Galleria Subalpina (1874) on loistelias kujien ja patioiden leimaama ostospalatsi Torinon historiallisessa ytimessä Piazza Castellolla, kahden korttelin päässä Carignanon aukiolta. Torinolaissyntyisestä Vittorio di Savoiasta (1820–1878), Carignanon seitsemännestä ruhtinaasta, tuli Sardinia(-Piemonte)n kuningas Vittorio Emanuele II (1849–1861), kunnes hän julistautui yhdistyneen Italian ensimmäiseksi kuninkaaksi (1861–1878).
ellauri145.html on line 632: 7 Le Figaro (1826–) nousi 1800-luvun jälkipuoliskolla Ranskan suurimmaksi sanomalehdeksi. Nietzsche ei avustanut, luki kylläkin.
ellauri145.html on line 634: 8 Kansainväliseen kuuluisuuteen nousseita rikollisia. Kutsumanimellä tunnettu ”Prado” teloitettiin 5. marraskuuta 1888 Pariisissa murhasta tuomittuna, kirjaileva oikeustieteen opiskelija Henri Chambige taas sai marraskuussa 1888 seitsemän vuoden vankeustuomion Algeriassa tekemästään murhasta. Suezin kanavan 1869 rakennuttanut ranskalaisdiplomaatti Ferdinand de Lesseps (1805–1894) joutui, kuten poikansa Charles (1840–1923), oikeuteen 1882 aloitetun ja surkeasti sujuneen Panaman kanavan urakkansa päätteeksi. Tapauksista raportoivat Figaron lisäksi Nietzschen lukemat piemontelaiset lehdet.
ellauri145.html on line 636: 9 Nietzschen lukema ranskalaiskirjailija Alphonse Daudet (1840–1897) ei kuulunut Ranskan akatemiaan – harvojen valittujen nelikymmenikköön (ransk.
ellauri145.html on line 637: quaranteen) – vaan päinvastoin hyökkäsi sitä vastaan romaanissaan L’immortel (1888).
ellauri145.html on line 642: 12 Torinolaissyntyinen Carlo Felice Nicolis (1826–1888) eli kreivi Robilant oli Sardinia(-Piemonte)n kuninkaan Carlo Alberton (1798–1849; vallassa 1831– 1849) alaisena työskennellyt diplomaatti.
ellauri145.html on line 643: Arkkitehti Alessandro Antonelli (1798– 1888) oli kotoisin Torinon seudulta.
ellauri145.html on line 644: Nietzsche seurasi Torinossa vaikuttuneena Robilantin ja Antonellin sekä Carignanon prinssin, Carlo Alberton serkun Eugenio di Savoia-Villafrancan (1818–1888) hautajaiskulkueita.
ellauri145.html on line 646: 13 Antonellin suunnittelema ja Nietzschen ihailema, 1863–1889 synagogaksi rakennettu, nykyään museona toimiva monumentaalirakennus Mole Antonelliana sijaitsee muutaman sadan metrin päässä Carignano-aukiolta.
ellauri145.html on line 648: 14 Ilmeisesti kastilialaisten Federico Chuecan (1848–1908) ja Joaquín Valverden (1846–1910) säveltämä ja Felipe Pérez y Gonzálezin (1854–1910) libretoima koominen fantasiakappale La Gran vía (1886), jonka Nietzsche oli nähnyt joulukuussa kahdesti. Operetilla ei ole yhteyttä Moskovaan tai Roomaan, mutta sen tapa tehdä numero madridilaisesta kadusta korostaa suurkaupunkiarjen nousua ”suuren maailman” puheenaiheeksi.
ellauri145.html on line 652: 16 Vittorio Emanuele II:n pojasta Umbertosta (1844–1900) oli tullut Italian kuningas Umberto I (1878–1900). Hän avioitui Savoijin prinsessan Margheritan (1851–1926) kanssa. Yksi Nietzschen hulluuskirjeistä oli osoitettu Umbertolle:
ellauri145.html on line 655: 17 Cosima Wagner (1837–1930) oli Lombardiassa syntynyt unkarilaisen pianisti-säveltäjä Franz Lisztin (1811–1886) tytär, joka erottuaan saksilaisesta kapellimestarista Hans von Bülowista (1830–1894) nai toisen saksilaisen, oopperantekijä Richard Wagnerin (1813–1883). Nietzsche ystävystyi Wagnereiden kanssa 1869 lähtien Sveitsissä, mutta välit katkesivat 1878. Nietzschen kirjoituksissa Cosimaan usein yhdistyvä Ariadne on kreikkalaisen mytologian labyrinttikertomusten kreetalainen prinsessa. Hän nai lopulta hurmanjumala Dionysoksen, jonka nimellä osa Nietzschen hulluuskirjeistä, mukaan lukien Cosimalle Ariadnena osoitetut, on allekirjoitettu.
ellauri145.html on line 657: 18 Ital., ”ollaankos tyytyväisiä? olen jumala, olen tehnyt tämän karikatyyrin”. Vrt. Nietzschelle tutun venetsialaisen Carlo Goldonin (1707–1793) komedia La cameriera brillante (1754) (III/7). Opere III. Bettoni, Milano 1831, 238.
ellauri145.html on line 660: 19 Kreikkalaisella nimellä tunnettu Kaifas tai Kaiafas oli juutalainen ylipappi, jonka sanottiin vehkeilleen Jeesuksen tuomitsemiseksi jumalanpilkasta (Matt. 26:3–4). Eräät Nietzschen hulluuskirjeistä on allekirjoitettu nimellä ”Ristiinnaulittu”.
ellauri145.html on line 662: 20 Wilhelm von Bismarck (1852–1901) oli Otto von Bismarckin (1815–1898), Preussin pääministerin (1862–1870) ja yhdistyneen Saksan valtakunnankanslerin (1871–1890), nuorin poika ja saksalainen lakimies ja poliitikko. Pilkun lisäten lauseen alun merkitys muuttuisi muotoon: ”Wilhelm, Bismarck ja”, jossa Bismarck olisi isä - Bismarck ja Wilhelm ilmeisimmin Saksan keisari Vilhelm II (1859–1941; vallassa 1888–1918). Hulluuspapereissa toistuu ajatus Vilhelmin edustaman Hohenzoller-hallitsijasuvun jäsenten ansaitsemasta kuolemasta. Kansleri Bismarckia kuvaillaan Nietzschen teksteissä toisinaan ihailevaan sävyyn, mutta asennoituminen käy vähitellen yhä kielteisemmäksi. Antisemitismi ja antisemitistit ovat Nietzschen 1880-luvun kriittisten kirjoitusten päämaaleja.
ellauri145.html on line 688: Joris-Karl Huysmans on Anteron seuraava potilas. Charles-Marie-Georges Huysmans (5. helmikuuta 1848 Pariisi, Ranska – 12. toukokuuta 1907 Pariisi, Ranska) oli pukinpartainen flaamilaissyntyinen ranskalainen kirjailija ja taidekriitikko, jonka ensimmäiset romaanit olivat naturalistisia. Hänestä tuli kuitenkin pian dekadentti. Hän oli myös arvostettua kirjallisuuspalkintoa jakavan Goncourt-akatemian ensimmäinen johtaja Huysmans oli ranskalaisen äidin ja alankomaalaisen isän ainoa poika. Hän aloitti 20-vuotiaana pitkän uran Ranskan sisäministeriössä. Useimmat romaaninsa hän kirjoitti virka-aikana työpaikalta varastamalleen kirjepaperille. Ranskalaisillahan ei ole töissä muuta kuin luppoaikaa, kuten selviää amerikkalaisten tekemässä ranskisklisheekokoelmassa nimelltä Emily in Paris. Se on mikäli mahdollista vielä kehnompi kuin Jorin romaanit. Huysmansin varhaisimmat teokset saivat vaikutteita naturalisteilta. Niihin kuuluvat muun muassa romaani Marthe, histoire d’une fille (1876) ja pienoisromaani Sac au dos (1880), joka perustui Huysmansin omiin kokemuksiin Saksan–Ranskan sodasta.
ellauri145.html on line 723: Édouard-Joachim Corbière (18 July 1845 – 1 March 1875) was a French poet born in Coat-Congar, Ploujean (now part of Morlaix) in Brittany, where he lived most of his life before dying of tuberculosis at the age of 29. Helmin ikäisenä. Profiilikuvassa sillä on aivan jättimäinen baskeri, lökäpöxyt ja kumiteräsaappaat.
ellauri145.html on line 756: – Maître-philosophe cynique : Kyyninen filosofimaisteri:
ellauri145.html on line 758: Chien ! tu le veux – et tu fais bien. Koera! sitähän sä haluat, ja sitä saat.
ellauri145.html on line 760: – Toi : rester toi ; ne pas connaître Sinä: pysy suna; älä tunne
ellauri145.html on line 763: Chien ! – c´est bon pour les humains. Koera! Se sopii apinoille.
ellauri145.html on line 765: ... Pour l´amour – qu´à cela ne tienne: ... Rakkauteen - älä muuta tee kuin näin:
ellauri145.html on line 766: Viole des chiens – Gare la Chienne ! Pane koiraita, astu narttua!
ellauri145.html on line 768: Mords – Chien – et nul ne te mordra. Pure - koera - niin ei sua purra.
ellauri145.html on line 769: Emporte le morceau – Hurrah ! – Vie haukkapala - Hurraa!
ellauri145.html on line 772: S´il faut payer – paye – Et fais tête Jos on maxettava - maxa - älä ota
ellauri145.html on line 775: – Pur ton sang ! pur ton chic sauvage ! - Puhdasverisesti! Tyylipuhtaan villisti!
ellauri145.html on line 776: – Hurler, nager – - Ala ulvoa, ala uida -
ellauri145.html on line 780: Île de Batz. – Octobre.
ellauri145.html on line 797: – Hurrah ! c´est à nous la poussière ! - Hurraa! Purraan pölyä!
ellauri145.html on line 800: – Hurrah ! c´est à nous le hallier ! - Hurraa! Nyt tulee pensaseste!
ellauri145.html on line 802: – Hurrah ! c´est à nous la barrière ! - Hurraa! Tuossa kavaletti!
ellauri145.html on line 803: – Je suis emballé : tu me tiens – - Mä vauhkoonnun : sä teet pidätteen -
ellauri145.html on line 805: Et la culbute !... – Femme tiens !! Ja kuperkeikka!... - Tamma perkele!
ellauri145.html on line 1155: Jean-Pierre Brisset Jean-Pierre Brisset (October 30 1837 – September 2 1919) was a French outsider writer.
ellauri145.html on line 1225: Sofi Oxanen odottaa lasta Aku Louhimieheltä. Tack Aku för en otroligt FIN fittupplevelse! Laura Malmivaaran tyttäret antoivat tälle suoraa palautetta, kun äiti päkisti kirjan Vaiti – Laura päätti kuitenkin pysyä kovana, kun ex-puoliso joutui pyllyn silmään. Kolme vuotta sitten Laura Malmivaara pääsi onnekkaasti keskelle metoo-kohua. Toisella puolen seisoivat näyttelijäkollegat yhdessä rintamassa. Vazapuolella oli Lauran ex-puoliso ja lasten isä, eklottava Aku paskapökäle. – Oli rasittavaa mutta ihanaa olla siinä paineiden ja kameroiden ristitulessa.
ellauri146.html on line 59: SCHULMEISTER (sitzt am Tische und schenkt aus einer großen Flasche sich ein Glas nach dem andren ein). Utile cum dulci, Schnaps mit Zucker! – Es wird heute ein saurer Tag, – ich muß den Bauerjungen die erste Deklination beibringen. Ein Bauerjunge und die erste Deklination! Das kommt mir vor als wenn ein Rabe ein rein Hemd anziehen wollte! (Er blickt durch das Fenster.) Alle Wetter, da kommt der schiefbeinige Tobies mit seinem einfältigen Schlingel! Schwerenot, wo verstecke ich meinen Schnaps? – geschwind, geschwind, ich will ihn in meinen Bauch verbergen! (Er säuft die Bouteille mit einer entsetzlichen Schnelligkeit aus.) Ah, das war ein Schluck, dessen sich selbst Pestalozzi nicht hätte zu schämen brauchen! Die leere Flasche zum Fenster hinaus!
ellauri146.html on line 69: Ottavio Piccolomini, 1st Duke of Amalfi (11 November 1599 – 11 August 1656) was an Italian nobleman whose military career included service as a Spanish general and then as a field marshal of the Holy Roman Empire. Pisti hönöön ruozalaisille 30-vuotisessa sodassa.
ellauri146.html on line 75: RATTENGIFT (sitzt an einem Tische und will dichten). Ach, die Gedanken! Reime sind da, aber die Gedanken, die Gedanken! Da sitze ich, trinke Kaffee, kaue Federn, schreibe hin, streiche aus, und kann keinen Gedanken finden, keinen Gedanken! – Ha, wie ergreife ichs nun? Halt, halt! was geht mir da für eine Idee auf? – Herrlich! göttlich! eben über den Gedanken, daß ich keinen Gedanken finden kann, will ich ein Sonett machen, und wahrhaftig dieser Gedanke über die Gedankenlosigkeit, ist der genialste Gedanke, der mir nur einfallen konnte! Ich mache gleichsam eben darüber, daß ich nicht zu dichten vermag, ein Gedicht! Wie pikant! wie originell! (Er läuft schnell vor den Spiegel.) Auf Ehre, ich sehe doch recht genial aus! (Er setzt sich an einen Tisch.) Nun will ich anfangen! (Er schreibt.)
ellauri146.html on line 80: So wie – –
ellauri146.html on line 82: Ja, was in aller Welt sitzt nun so, daß es aussieht wie ich, wenn ich Federn kaue? Wo bekomme ich hier ein schickliches Bild her? Ich will ans Fenster springen und sehen, ob ich draußen nichts Ähnliches erblicke! (Er macht das Fenster auf und sieht ins Freie.) Dort sitzt ein Junge und kackt – Ne, so sieht es nicht aus! – Aber drüben auf der Steinbank sitzt ein zahnloser Bettler und beißt auf ein Stück hartes Brot – Nein, das wäre zu trivial, zu gewöhnlich! (Er macht das Fenster wieder zu und geht in der Stube umher.) Hm, hm! fällt mir denn nichts ein? Ich will doch einmal alles aufzählen, was kauet. Eine Katze kauet, ein Iltis kauet, ein Löwe – Halt! ein Löwe! – Was kauet ein Löwe? Er kauet entweder ein Schaf, oder einen Ochsen, oder eine Ziege, oder ein Pferd – Halt! ein Pferd! – Was dem Pferde die Mähne ist, das ist einer Feder die Fahne, also sehen sich beide ziemlich ähnlich – (jauchzend.) Triumph, da ist ja das Bild! Kühn, neu, calderonisch!
ellauri146.html on line 86: Am Pferde, seiner schnellen Feder kauet –
ellauri146.html on line 88: (Er liest diese zwei Zeilen noch einmal laut über und schnalzt mit der Zunge, als ob sie ihm gut schmeckten.) Nein, nein! So eine Metapher gibt es noch gar nicht! Ich erschrecke vor meiner eignen poetischen Kraft! (Behaglich eine Tasse Kaffee schlürfend.) Das Pferd eine Löwenfeder! Und nun das Beiwort »schnell«! Wie treffend! Welche Feder möchte auch wohl schneller sein als das Pferd? – Auch die Worte »eh der Morgen grauet!« wie echt homerisch! Sie passen zwar durchaus nicht hieher, aber sie machen das Bild selbstständig, machen es zu einem Epos im kleinen! – O, ich muß noch einmal vor den Spiegel laufen! (Sich darin betrachtend.) Bei Gott, ein höchst geniales Gesicht! Zwar ist die Nase etwas kolossal, doch das gehört dazu! Ex ungue leonem, an der Nase das Genie!
ellauri146.html on line 98: RATTENGIFT. Herr, ich werde verrückt! – Ist die Welt ein Lustspiel, was ist denn die Hölle, die doch ebenfalls in der Welt ist?
ellauri146.html on line 102: RATTENGIFT. Und wirklich wäre die Hölle weiter nichts? Wie – wie werden denn die Verbrecher bestraft?
ellauri146.html on line 120: Grabbe stellt sich natürlich an die Seite eines solchen neuerstandenen Homer und Shakespeare und an einer andern Stelle, wo er ein keimendes Genie verkündet, liest man wenigstens den stillen Herzenswunsch heraus, er selbst möchte dies Genie sein: »Judenjungen,« sagt der Baron, »deren Bildung im Schweinefleischessen besteht, spreizen sich auf den kritischen Richterstühlen und erheben nicht nur Armseligkeitskrämer zu den Sternen, sondern injurieren sogar ehrenwerte Männer in ihren Lobsprüchen; Reimschmiede, die so dumm sind, daß jedesmal, wenn ein Blatt von ihnen ins Publikum kommt, die Esel im Preise aufschlagen, heißen ausgezeichnete Dichter. Schauspieler, die so langweilig sind, daß natürlich alles vor Freude klatscht, wenn sie endlich einmal abgehen, heißen denkende Künstler; Vetteln, deren Stimme so scharf ist, daß man ein Stück Brot damit abschneiden könnte, tituliert man echt dramatisch Sängerinnen. – O stände doch endlich ein gewaltiger Genius auf, der, mit göttlicher Stärke von Haupt zu Fuß gepanzert, sich des deutschen Parnasses annähme und das Gesindel in die Sümpfe zurücktreibe, aus welchen es hervorgekrochen ist.«
ellauri146.html on line 124: Rudolf von Gottschall (1823–1909) oli saksalainen kirjailija, aikansa Saksan monipuolisimpia. Gottschall oli lyyrikko (Neue Gedichte), eepikko (Carlo Zeno, Maja), hän kirjoitti romaaneja (Im Banne des schwarzen Adlers) ja erityisesti näytelmiä: hänen merkittäviä murhenäytelmiään ovat Mazeppa, Der Nabob, Katharina Howard, König Karl XII, Herzog Bernhard von Weimar ja Amy Robsart. Hän kirjoitti myös komedioita, kuten Fix und Fox, Die Diplomaten, Der Spion von Rheinsberg. Mit einer Doktorarbeit über die römischen Strafen bei Ehebruch wurde er 1846 in Königsberg promoviert. De adulterii poenis iure romano constitutis. Gottschalls fortschrittliches Schaffen war zu seinen Lebzeiten geachtet, seine Dramen wurden gern gespielt. Seine Werke zeichneten sich vor allem durch unabhängige Urteilskraft, aber auch durch zeitbezogene Kritik aus, was mit dazu beigetragen hat, dass er nach seinem Tode schnell in Vergessenheit geriet. Lisäksi hän oli kirjallisuushistorioitsija ja esteetikko. Kirjallisuudentutkijana hän julkaisi teoksen Poetik. Vittuako se selitti tossa suorasanaisesti mitä Grabbe kertoo ize paljon hauskemmin? Taitaa olla kuivuri. Saima Harmaja on suomentanut Gottschallin runon "Ken nokkivi ikkunaa? Lupsa!", jonka on säveltänyt Kari Haapala.
ellauri146.html on line 150: RATTENGIFT. Der Teufel mag – (sich korrigierend, mit einer Verbeugung) Der Herr Teufel mögen mich holen, wenn mir nicht vor Staunen und Verwunderung der Atem stehenbleibt! Doch, reden Sie fort! Was machen die Dichter selber? Schiller, Shakspeare, Calderon, Dante, Ariost, Horaz, was tun, was treiben sie?
ellauri146.html on line 154: RATTENGIFT. Ich Glücklicher! ich Überglücklicher! ich will auf den Dachgiebel klettern! Calderon liest meine Gedichte! Calderon läßt mich grüßen! Ich esse vor Freuden ein Talglicht! Grüßen Sie den Herrn de la Barca doch tausendmal wieder, – ich wäre sein rasendster Verehrer, ich wollte mit der Liddy das Waldhäuschen besuchen, und wenn ich ihr die Beine abschlagen sollte, – ich –
ellauri146.html on line 156: TEUFEL. Genug! Ich habe nicht länger Zeit! – Wenn Sie meiner einstmals bedürfen sollten, so wissen Sie, daß ich in der Hölle wohne. Hier von dem Dorfe ist dieselbe etwas weit weg; wenn Sie aber extra schnell dahin gelangen wollen, so müssen Sie nach Berlin reisen und dort hinter die Königsmauer, oder nach Dresden und dort in die Fischer-, oder nach Leipzig und dort in die Preußer-Gasse, oder nach Paris und dort ins Palais Royal gehen; von allen diesen Orten ist der Tartarus nur fünf Minuten entlegen, und Sie werden noch dazu auf ausgezeichnet guten, vielfältig ausgebesserten Chausseen dahin reiten können. – Doch, es wird bald Abend! Schlafen Sie mittelmäßig! (Er will sich entfernen.)
ellauri146.html on line 166: MOLLFELS. Soll ich ihnen was vorschlagen? Dichten Sie künftig nichts als Trauerspiele! Wenn Sie denselben nur die gehörige Mittelmäßigkeit verleihen, so ist es unmöglich, daß Sie nicht den rauschendsten Applaus einernteten! Sie müssen insbesondere den Plan der Stücke hübsch winzig und flach gestalten, sonst möchte ihn nicht jeder kurzsichtige Schafskopf überblicken können, – Sie müssen dem Verstande und dem Forschungsgeiste der Leser nicht das geringste zumuten und wenn durch ein Unglück eine hervorstechende Szene mit unterlaufen sollte, sorgfältig hinterdrein bemerken, was sie abzwecke und in welcher Beziehung auf das Ganze sie zu nehmen sei, – Sie müssen beileibe alles hinlänglich weich kneten, denn das Weiche gefällt, und wenn es auch nur nasser Dreck wäre, – vorzüglich aber müssen Sie stets den Geschmack der Damen im Auge behalten, denn diese, welche noch niemals von einem wahren Dichter als berufene Richterinnen anerkannt sind, gelten jetzt im Reiche der Kunst als oberste Appellationsinstanz; ob man sie entweder wegen ihrer kränklichen Nerven oder wegen ihrer Geschicklichkeit im Scharpiezupfen dazu erwählt hat, ist eine unentschiedene Frage. Desto entschiedener ist es, Herr Rattengift, daß man Sie, wenn Sie Gewalt genug besitzen, um diese Regeln zu verachten, als einen blindlaufenden, verrückten, rohen Phantasten verschreit, der Schönheiten und Erbärmlichkeiten wild nebeneinanderkleckst. Ständen Homer oder Shakspeare erst jetzt mit ihren Werken auf, so wären Beurteilungen zu erwarten, in denen die Iliade ein unsinniges Gemengsel und der Lear ein bombastischer Saustall genannt würde; ja, manche Rezensenten gäben vielleicht dem Homer einen wohlgemeinten Fingerzeig, sich nach der Bezauberten Rose emporzubilden, oder geböten dem Shakspeare, fleißig in den Romanen der Helmina von Chezy oder der Fanny Tarnow zu studieren, um daraus Menschenkenntnis zu lernen.
ellauri146.html on line 253: Johann Kaspar Schmidt, paremmin tunnettu nimellä Max Stirner (25. lokakuuta 1806 Bayreuth, Baijerin kuningaskunta – 26. kesäkuuta 1856 Berliini, Preussi) oli saksalainen filosofi, joka on yksi nihilismin, nominalismin, eksistentialismin, postmodernismin ja anarkismin, anarkoindividualismin ja erityisesti egoistisen anarkismin aatteen muovaajista.
ellauri146.html on line 272: Friedrich Gottlieb Klopstock (2. heinäkuuta 1724 Quedlinburg – 14. maaliskuuta 1803 Hampuri) oli saksalainen runoilija. Hänen oodinsa ja muinaisaiheiset näytelmänsä toimivat esikuvina saksalaiselle ja pohjoismaiselle kirjallisuudelle. Klopstockin pääteos oli mahtipontinen heksametrieepos Messias (1748–1773).
ellauri146.html on line 292: Klopstocks Epos gestaltet In 20 Gesängen und nahezu 20.000 Versen die Passionsgeschichte Jesu und dessen Auferstehung nach dem Matthäusevangelium, Kap. 26–28 (bzw. dem Markusevangelium Kap. 14 und dem Lukasevangelium Kap. 22), beginnend mit seinem Gebiet auf dem Ölberg. Die Ereignisse des in wenigen Kapiteln auf Jesus konzentrierten Fabel-Kerns erweitert der Autor um Parallelhandlungen (Maria, Portia, Thomas u. a.) und um mit vielen Bildern wortreich ausgemalte transzendentale Szenen nach Motiven aus dem Alten und dem Neuen Testament sowie der Apokalypse.
ellauri146.html on line 409: Alfred Victor de Vigny (27. maaliskuuta 1797 Loches, Touraine, Ranska – 17. syyskuuta 1863 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen sotilaskirjailija.
ellauri146.html on line 420: Vignyn maailmankuva oli hyvin pessimistinen mutta ei mieskohtaisista syistä, kuten Chateaubriandilla tai Byronilla, vaan pessimismi kohoaa yleisinhimilliseksi maailmankuvaksi, jossa on kosketuskohtia Lucretiukseen. Varhaisina vuosinaan Vigny vaikutti Hugohon ja myös Alfred Musset ja Charles Baudelaire saivat häneltä vaikutteita. Hän jätti jäljen myös parnassolaisiin (onneton Sully Prudhomme) ja symbolistiseen runouteen. Vignyn kootut teokset Oeuvres ilmestyivät 1837–1839, 1883–1885 ja 1904–1906. Théâtre ilmestyi 1838–1839, Poésies complètes 1842, Théâtre complet 1848.
ellauri146.html on line 560: – -
ellauri146.html on line 585: Vasco Núñez de Balboa (syntyi noin 1475 Jerez de los Caballeros tai Badajoz, Kastilia – 21. tammikuuta 1519 Acla, lähellä Dariéniaa, Panama) oli espanjalainen valloittaja ja tutkimusmatkailija. Balboa perusti Dariénin siirtokunnan Panamaan ja johti ensimmäistä eurooppalaisten retkikuntaa, joka näki Tyynenmeren Amerikasta.
ellauri146.html on line 838: Abraham Lincoln oli yhdysvaltalainen poliitikko ja Yhdysvaltain presidentti vuosina 1861–65. Hän toimi ennen poliittista uraansa muun muassa lautturina, sekatavarakaupan myyjänä ja postitoimiston johtajana. Toisin kuin aiemmat presidentit, hän oli kongressiedustajana vain yhden kauden, koska häneen osui. Ei vaitiskaan, hänet ammuttiin vasta pressana.
ellauri146.html on line 864: The ban on communist symbols resulted in the removal of hundreds of statues, the replacement of street signs and the renaming of populated places including some of Ukraine's biggest cities like DniproPetrovsk (sorry, Dnipro). The city administration of Dnipro estimated in June 2015 that 80 streets, embankments, squares, and boulevards would have to be renamed. Maxim Eristavi of Hromadske.TV estimated late April 2015 that the nationwide renaming would cost around $1.5 billion. The legislation also granted special legal status to veterans of the "struggle for Ukrainian independence" from 1917 to 1991 (the lifespan of the Soviet Union). The same day, the parliament also passed a law that replaced the term "Great Patriotic War" in the national lexicon with "World War II" from 1939 to 1945 (instead of 1941–45 as is the case with the "Great Patriotic War"). A change of great significance.
ellauri146.html on line 866: In February 2022, in connection with a presidential address of Russian president Vladimir Putin in the midst of the Russo-Ukrainian crisis, Putin claimed that Ukraine's decommunization does not make any sense because "modern Ukraine was created by communist Russia, and specifically Lenin". Vitaly Chervonenko from the BBC noted how carefully Putin kept silent about the independent Ukrainian state formations of 1917–1920 and Kyiv's (i.e. the white generals´) war with Lenin's Bolshevik government, whose purpose was to exclude Ukraine from Bolshevik Russia.
ellauri146.html on line 878: Kirjan pääpaino on siinä, että Jumala on etätyössä mutta suunnittelee elävänsä uudelleen kansansa kanssa Jerusalemissa. Hän tulee pelastamaan heidät heidän vihollisiltaan ja puhdistamaan heidät pahasta. Luvut 7–8 käsittelevät sitä elämän laatua, jonka Jumala haluaisi antaa omalle kansalleen, ja nämä sanat sisältävät monia rohkaisevia lupauksia kansalle. Kirjan jakeet auttoivat evankeliumeiden kirjoittajia ymmärtämään Jeesuksen kärsimyksiä, kuolemaa ja ylösnousemusta. Siksi he lainasivat kirjaa kirjoittaessaan Jeesuksen viimeisistä päivistä.
ellauri146.html on line 880: Jotkut tutkijat katsovat, että kirjalla olisi yhden sijasta useampi kirjoittaja. Heidän mukaansa kirjan luvut 1–8 ovat ensimmäisen, "alkuperäisen" Sakarjan, joka oli Haggain aikalainen, kirjoittamia. Hänen oppilaansa keräsivät hänen profetiansa ja kirjoituksensa, ja ne välittyivät edelleen myöhemmille oppilaille. Nämä olisivat sitten kirjoittaneet kirjan luvut 9–14. Näin kirjalla olisi pitkä alkuperäisen Sakariaan "inspiroima" perintö.
ellauri147.html on line 61: Martti Henrikki Haavio (kirjailijanimi P. Kaaviopää; 22. tammikuuta 1899 Temmes – 4. helmikuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kansanrunouden ja mytomanian tutkija, runoilija ja akateemikko. Runonsa hän julkaisi nimellä P. Mustapää, jonka hän keksi Tallinnan vanhankaupungin Mustapäiden talon nimen perusteella. Ei siis tullutkaan sen nenäfinnistä. Tai niin se väittää.
ellauri147.html on line 92: In 1949 Tyynni’s sixth poetry collection was published – ‘Ylitse vuoren lasisen’ (‘Over the glass mountain), which included one of her best loved poems ‘Kaarisilta’ (‘The arched bridge’). The poems make reference to the difficulties she faced in her own life circumstances.
ellauri147.html on line 96: The union of these two lyrical writers is generally seen as a happy and creative time. The partners inspired each other as a couple and as writers. Martti Haavio died in 1973 following a heart attack, and Ale Tyynni-Haavio completed her husband’s unfinished memoirs and it was published as Olen typerä kana: Martti Haavio - P. Mustapää 20-luvun maisemassa (‘I am still distant: Martti Haavio – P. Mustapää in the 1920s countryside’, 1978).
ellauri147.html on line 107: Tyynni received several literary awards between 1943 and 1982. Morever, she won the gold medal in 1948 for her poem ‘Hellaan laakeri’ (‘Let's put a bearing into the stove') at a time when literary composition was still a part of the non-professional Olympic games. A Pro Finlandia medal holder, Academician of the Arts and Honorary doctor, Aake Tyynni died in 1997 at the age of 84. Her daughter Riitta Seppälä and son Mikko-Olavi Seppälä have written their mother’s biography, Aake Tyynni – Hymyily, kyynel, laulu. (‘Aake Tyynni. A smile, a tear, a song’, WSOY, 2013)
ellauri147.html on line 351: In 2008, Phil Collins and Orianne Cevey finalized their divorce, with Collins paying a staggering figure – the equivalent of about $32 million. At the time, this was the largest settlement in British celebrity history.
ellauri147.html on line 369: Phil Collins told The Sunday Times that he’s had some bust-ups with fellow celebrities – most notably, Paul McCartney. Apparently, in 2002, the Beatles legend made fun of Collins, asking him to SIGN something during a party at Buckingham Palace.
ellauri147.html on line 454: She co-starred as Marla Mabrey, a devout Baptist beauty queen living in a beautiful home with her strict mother Lucy, in the 2016 American romantic comedy-drama film, Rules Don’t Apply. Her performance in the movie got her nominated for the 2017 Golden Globe Award in the “Best Actress in a Motion Picture – Comedy or Musical” category.
ellauri147.html on line 487: Paula Vesalasta eronnut Lauri Ylönen avautuu MTV:lle rankasta avioerostaan: ”Henkisesti raskas ja liikuttava”. Muusikko puhuu avioerostaan MTV:n haastattelussa. Hän kertoo vuoden 2016 menneen ”äärirajoilla”. – Saan energiaa, kun elämässä tapahtuu paljon, mutta viime vuonna menin jo äärirajoilla. Toisaalta nautin väsymyksestä, sillä se nostaa tunteet pintaan ja tulen luovemmaksi sen johdosta, Ylönen kuvailee. – Jopa henkisesti raskas ja liikuttava avioeroni on tuonut elämään perspektiiviä ja sisältöä biiseihini. Kaikella on merkityksensä ja osaan nauttia Paulan surun sekä epätoivon tunteista. Paula jäi nyt odottamaan nuijapäätä seuraavaa.
ellauri147.html on line 493: Lauri Ylönen ja Katriina-puoliso saivat tyttövauvan – paljastivat pienokaisen harvinaisen nimen. Se on Lili. Läppä läppä, ei olekaan. Lauri Ylösen ja hänen puolisonsa Katriina Mikkolan perhe kasvoi tyttärellä. Parilla on entuudestaan neljävuotias poika.
ellauri147.html on line 574: Aloitan alustavilla huomautuksilla mediaalisesta narsismiteoriasta, käsittelen näkyvää muutosta aikadiagnoosin keskustelussa, tarkastelen postmodernin itsensä löytämisen vastaavaa panopticonia ja vastaavia nykyaikaisia identiteettihäiriöitä, viittaan psykoanalyysin "intersubjektiiviin käänteeseen", "kuntoutan" psykoanalyyttisen tilanteen peilivertausta – ja luotan kaikkeen tähän käytettävissäni, jotta voimme keskustella siitä kanssasi.
ellauri147.html on line 575:
ellauri147.html on line 579: Videor ergo summa! Aihe herättää nyt lähes vanhaa eurooppalaista närkästystä maailman medialisaatiosta, yksityisyyden ja läheisyyden menetyksestä, se kannustaa kulttuurisesti pessimistiseen analyysiin turhamaisesta kamerariippuvuudesta, jota kohtaamme kaikkialla nykyajan jokapäiväisessä elämässä, narsistisen himon psykoanalyyttiseen purkamiseen omalle kuvalle, koska se esitetään meille jatkuvasti aikana, jonka aikana televisio on johtava väline. (Joo, tää on kirjoitettu TV-aikana, ennen luureja. Tai oli vaan sellasia simpukkamaisia kuten Montalbano Sonolla. ) Niin ymmärrettävät odotukset, jos voisin epäillä sinua kanssasi, minun pitäisi tuottaa heille pettymys. Jalo halveksunta näitä zeitgeistin ilmentymiä kohtaan (jonka itse voin hyvin ymmärtää) – en jaa niitä.
ellauri147.html on line 580: Ei myöskään rappeutumis-teoreettisia diagnooseja, jotka ajattelevat voivansa lukea häpeän menetyksen, superemiirin liukenemisen tai jopa aluxen (subjektin) katoamisen. En halua yhtyä pahamaineiseen halveksuntaan tätä kohtaan, koska sitä johtavat kirjailijat, jotka haluavat nähdä itsensä yleisön parrasvaloissa ja taistella huomiosta, toisin sanoen osallistua mediapeliin tarkoituksella, jota he samalla diagnosoivat niin vastenmieliseksi. Julkisessa tunnustuksessa, ei hiljaisessa huoneessa, heidän identiteettinsä intellektuelleina osoittautuu – loppujen lopuksi hekin haluavat tulla nähdyiksi, kuulluiksi, huomatuksi ja lopulta tunnustetuiksi. Tätä varten niiden on löydettävä markkinat, jotka ostavat tuotteitaan ja osallistuvat mediakilpailuun, halusivatpa he sitä tai eivät.
ellauri147.html on line 581:
ellauri147.html on line 585: Narsismi, jota Lacan (1936) kutsui kerran "egon kuvaajaksi" legendaarisessa esseessään peilinäyttämöllä, ei voi tehdä ilman tätä kuvitteellista toista. Siinä on – tässä on yhtäläisyys dramaattiseen tai teatraaliseen identiteettiin, josta Dieter Thomä puhui avauspuheenvuorossaan – performatiivinen ulottuvuus, joka ilmeisesti löytää runsaasti ravintoa nykymediamaailman oikukkuudesta: narsistisella esityksellä on lavastuksen luonne, lavastus, joka on yleensä tajuton, mutta jolla on usein kynnys tajuihin, strategisesti työstettyä suorituskykyä.
ellauri147.html on line 587: Ohne diesen imaginären Anderen kommt der Narzissmus, den Lacan (1936) in seinem legendären Aufsatz über das Spiegelstadium einmal den „Bildner des Ich“ nannte, nicht aus. Er hat – hier ist die Parallele zur dramatischen oder theatralischen Identität, von der Dieter Thomä in seiner Eröffnungsrede gesprochen hat – eine performative Dimension, die in den Kapriolen der zeitgenössischen Medienwelt offenbar reichlich Nahrung findet: Die narzisstische Aufführung hat den Charakter einer Inszenierung, einer in der Regel unbewussten Inszenierung, die allerdings nicht selten die Schwelle zur bewussten, strategisch durchgearbeiteten Aufführung überschreitet.-->
ellauri147.html on line 590: Nimettömien katsojien – sekä omien että osallistuvien ystävien – arviot eivät nyt vain anna haluttua palautetta virtuaalitilasta, vaan ne muodostavat myös mielenkiintoisia keskustelunaiheita klikissä. Valokuvallisen itseesittelyn tavoitteena on vastaus kahdella tavalla: suoraan se tähtää välillisesti välillisesti vertaisten kaikuun, jolle salainen sivukuva kysymyksessä: Kuinka houkutteleva olen todella? Onko tämä narsismi, narsismi "puhdasta", kuten voisimme sanoa halventavasti? Vai onko tämä suhde, eräänlaista hajoamista suhteesta, joka on kieltämättä juossut mediapalautteen virtuaalisiin alankoihin?
ellauri147.html on line 591:
ellauri147.html on line 602: Donald Woods Winnicott FRCP (7 April 1896 – 25 January 1971) was an English paediatrician and psychoanalyst who was especially influential in the field of object relations theory and developmental psychology. He was a leading member of the British Independent Group of the British Psychoanalytical Society, President of the British Psychoanalytical Society twice (1956–1959 and 1965–1968), and a close associate of Marion Milner.
ellauri147.html on line 628: Teorian historiassa karkea analyysi voi erottaa kolme narsismiteorian perinteen riviä, jotka dokumentoivat metapsykologisen sekaannuksen. Ensimmäinen koskee kiistaa sielun elämän alkuperästä, joka on kytenyt 30-luvulta lähtien: ensisijainen narsismi vaiko kohdesuhde on kiistanalainen kysymys täällä. Toisella rivillä voidaan ottaa huomioon yritykset kaapata narsismin käsite viettiteorian avulla. – Toisaalta kolmas perinnelinja muodostuu kaikista niistä lähestymistavoista, jotka yhdistävät narsismin libidon ulkopuoliseen itsetuntoon (onko sitä?) ja ymmärtävät sen eräänlaisena henkisen sääntelyn periaatteena. Siitä lähtevä rönsyilevä kirjallisuus on pirstaloitunut (ja suoraan sanoen aivan hanurista).
ellauri147.html on line 632: In der Theoriegeschichte lassen sich bei grober Analyse drei Traditionslinien der Narzissmustheorie unterscheiden, die das metapsychologische Durcheinander dokumentieren. Bei der ersten geht es um die bereits seit den dreissiger Jahren schwelende Kontroverse über den ontogenetischen Ursprung des Seelenlebens: primärer Narzissmus oder Objektbeziehung ist hier die Streitfrage – die Beiträge von Michael Balint, Donald Winnicott, Heinz Kohut, Otto Kernberg bis hin zu Christopher Bollas oder Thomas Ogden lasssen sich im Rahmen dieses metapsychologischen Dauerstreits betrachten. Auf der zweiten Linie kann man die Versuche unterbringen, einen triebtheoretisch bestimmten Narzissmusbegriff festzuhalten – dazu zähle ich so unterschiedliche Arbeiten wie die von Hartmann und Pulver, Grunberger und Chasseguet-Smirgel oder im deutschen Sprachraum Zepf oder Lilli Gast.
ellauri147.html on line 633: Demgegenüber bilden eine dritte Traditionslinie all jene Ansätze, die den Narzissmus jenseits der Libido mit dem Selbstwertgefühl verbinden und als eine Art von seelischem Regulationsprinzip verstehen – diese Linie beginnt mit Paul Federn und setzt sich über die Konzepte von Joffe und Sandler, Herrmann Argelander bis zu Robert Stolorow fort. Inzwischen ist die ausgeuferte Literatur versandet.
ellauri147.html on line 640:
ellauri147.html on line 646:
ellauri147.html on line 654:
ellauri147.html on line 664: Freud käyttää näitä kahta käsitystä ensisijaisesta narsismista ontogeneettisen alkutilan muunnelmina – lausumattomana ja osittain sisäkkäin toistensa kanssa – vierekkäin käsittelemättä nimenomaisesti niiden ristiriitoja. Ratkaisematon kaksijakoisuus tässä kysymyksessä näkyy esimerkiksi autismin, narsismin ja kohdesuhteen ajallisen suhteen kehityspsykologisessa hämmennyksessä – kumpi tuli ensin? Muna vaiko kana? Itse asiassa se on pyöreä rakenne, kuin intialaisten häntäänsä imuttava käärme, jossa toinen nousee toisesta. Ja se jatkaa narsismin kehitysmuotojen määrittämistä. Haluan vain käsitellä ristiriitaisia käsityksiä siitä, että Freud kehittyy ensisijaisen narsismin "perinnöksi" henkisessä rakenteessa, jonka tiedetään koostuvan itsetunnosta, toissijaisesta narsismista, ego-ihanteesta ja joistakin muista jäännöksistä,joihin tässä kiireessä ei ole aikaa kajota.
ellauri147.html on line 666: Diese beiden Konzeptionen des primären Narzissmus als Varianten eines ontogenetischen Ausgangszustands werden von Freud – unausgesprochen und zum Teil miteinander verschachtelt – nebeneinander verwendet, ohne dass er sich mit ihrer Widersprüchlichkeit explizit auseinandersetzt. Die unaufgelöste Ambivalenz in dieser Frage zeigt sich etwa beim entwicklungspsychologischen Durcheinander im zeitlichen Verhältnis von Autismus, Narzissmus und Objektbeziehung – was war zuerst? Eigentlich handelt es sich um eine zirkuläre Konstruktion, bei der eines aus dem anderen hervorgeht. Und es setzt sich bei der Bestimmung der Entwicklungsformen des Narzissmus fort. Ich will das nur an widersprüchlichen Auffasssungen anreisse, die Freud zum „Erbe“ des primären Narzissmus in der seelischen Struktur entwickelt, das bekanntlich aus dem Selbstgefühl, dem sekundären Narzissmus, dem Ich-Ideal und einigen anderen Resten besteht:-->
ellauri147.html on line 674: Niin sanotussa ensisijaisessa narsistisessa vaiheessa lapsenomainen avuttomuus vastaa jatkuvan hoidon, kokonaisvaltaisen hoidon ja emotionaalisen huomion tarvetta, joka ilmaistaan strukturoitujen kohdesuhteiden kehittämisessä erityisessä rakkauden halussa. Mutta ei itserakkautta, mutta rakastettu on tämän rakkauden halun sisältö, joka tulee vastasyntyneen riippuvuudesta ja "ei koskaan jätä ihmistä enää". (H.S.A) Freud rinnastaa toistuvasti tämän passiivisen tiedostamattoman rakkauden odotuksen rakastettavaksi narsismiin, mutta sitä ei sisällytetä järjestelmällisesti hänen teoriaansa. Tällainen säännös olisi myös ristiriidassa viettiteorian määritelmän kanssa, jossa oletetaan munalle omamiehitys. Jos määrittelisimme narsismin rakastetuksi libidoteorian kannalta, meidän olisi puhuttava kohteen miehityksestä omin käsin – mutta tällaisesta asiasta ei säädetä libidon mallissa, jossa egon ja esineen dualismilla on karteesisia piirteitä.
ellauri147.html on line 675:
ellauri147.html on line 695: Nu, Tämä kuulostaa monimutkaiselta ja jotkut epäilevät epistemologista munatanssia. Voisimme sanoa, että metapsykologia on muutenkin spekulaatiota, filosofiaa, metafysiikkaa. Heidän kapriilejaan ei tarvitse ottaa niin vakavasti, aivan kuten emme ota kuoleman vaistohypoteesia vakavasti ja hymyile – ja silti voimme puhua tuhoisista pyrkimyksistä. Jossain vaiheessa se oli Freudin toivo, neurofysiologia, edistyminen aivotutkimuksessa, esimerkiksi kognitiotieteiden yhteysmallit korvaisivat vanhentuneet metapsykologiset käsitteet.
ellauri147.html on line 697:
ellauri147.html on line 817: Katso minua, kuuntele minua, kiinnitä huomiota minuun, ihaile minua! tai: pidä minua, rakasta minua, tunnusta minut! – se voi tarkoittaa myös: koska kieltäydyt katsomasta minua (tai huomiota, ihailua, tunnustusta), vetäytyn sinusta tai hyökkään sinua vastaan! Joskus myös: Tunnen oloni mahtavaksi ja maailman kanssa – tai maailmassa, joka (on) kohdellut minua näin, en halua olla mitään tekemistä! Siirtoprosessissa, ei vain narsististen häiriöiden hoidossa, vaan erityisesti psykoosien terapeuttisessa käsittelyssä, jonka Freud oli erottanut "siirtoneurooseista", koska niillä ei ollut tartuntakykyä niin kutsuttuina "narsistisina neurooseina" - olemme tällaisten viestien vastaanottajia, kuten tunnistamme vastaläpäisemisen tunteidemme analysoinnissa.
ellauri147.html on line 819: Schau mich an, höre mir zu, beachte mich, bewundere mich! oder: halte mich, liebe mich, erkenne mich an! – sie kann auch heissen: weil Du mir den Blick verweigerst (oder die Aufmerksamkeit, die Bewunderung, die Anerkennung), ziehe ich mich von Dir zurück oder greife Dich an! Manchmal auch: ich fühle mich grossartig und eins mit der Welt – oder aber: mit einer Welt, die mich so behandelt (hat), will ich nichts zu tun haben! Im Übertragungsgeschehen, nicht nur bei der Behandlung narzisstischer Störungen, sondern gerade auch im therapeutischen Umgang mit Psychosen, die Freud wegen ihrer mangelnden Übertragungsfähigkeit als sog. “narzisstische Neurosen” von den “Übertragungsneurosen” abgegrenzt hatte – sind wir Adressaten solcher Botschaften, wie wir bei der Analyse unserer Gefühle der Gegenübertragung erkennen.
ellauri147.html on line 822: Monien vuosien aikana työskennellessäni vakavasti häiriintyneiden psykiatristen potilaiden kanssa olen huomannut, että psykoottisessa vetäytymisessä on usein arkaaisia jälkiä tunnustamisen tarpeesta, joka on jäänyt vastaamatta perusmielessä. Mielestäni narsistisen häiriön hyvin erilaiset oireet voidaan tulkita erilaisiksi muunnelmuksiksi tämän taistelun nähtämisestä, havaitusta, tunnustetusta, kätkemisestä ja näkemisestä enemmän tai vähemmän taitavissa lavastoissa. Yhteiskuntafilosofi Axel Honneth (1994) on valmistellut "taistelun tunnustamisesta" identiteetin rakentamisen periaatteeksi G.H.Meadin (symbolinen vuorovaikutus, "Minä" yleisenä toisena, perspektiivin oletuksen mallina) ja Winnicottin kehitysteorioista – ja kutsui Hegeliä yhteiseksi lähteeksi: Hegelin itsessä on konstituoituvaa, että se tunnustetaan.
ellauri147.html on line 823: Onnistuneiden tunnistusprosessien tuloksena Honneth kuvaa refleksiivistä itsesuhdetta, joka kantaa jälkiä hänen sukupolvien välisestä alkuperästään. (16) Tämä "positiivinen itsesuhde", joka heijastuu esineiden väliseen suhteeseen, on ymmärrettävä "eräänlaiseksi sisäänpäin kääntyväksi luottamukseksi, joka antaa yksilölle turvallisuuden sekä tarpeiden ilmaisemiseen että hänen kykyjensä soveltamiseen"(17). Se on parafraasi siitä, mitä kutsuisimme terveeksi narsismiksi tänään – tai turvallisen, välillisesti hankitun identiteetin perustunnuksista. Wille zur Macht!
ellauri147.html on line 825: In langjähriger Arbeit mit schwer gestörten psychiatrischen Patienten habe ich die Erfahrung gemacht, dass der psychotische Rückzug häufig archaische Spuren eines Bedürfnisses nach Anerkennung trägt, das in einem elementaren Sinn unbeantwortet geblieben ist. Die so unterschiedlichen Symptome der narzisstischen Störung lassen sich m. E. als vielfältige Varianten eines Kampfes um dieses Gesehen-, Beachtet-, Anerkannt-werden entschlüsseln, der verdeckt und in mehr oder weniger gekonnten Inszenierungen geführt wird. Der Sozialphilosoph Axel Honneth (1994) hat den „Kampf um Anerkennung“ als Konstruktionsprinzip von Identität aus den Entwicklungstheorien von G.H.Mead (symbolischer Interaktionismus, „Me“ als generalisierter Anderer, Modell der Perspektivenübernahme) und Winnicott – herauspräpariert und sich als gemeinsamer Quelle auf Hegel berufen: bei Hegel gehört zum Selbst konstitutiv, dass es anerkannt ist.
ellauri147.html on line 826: Als Resultat gelungener Anerkennungsprozesse beschreibt Honneth ein reflexives Selbstverhältnis, das die Spuren seiner intersubjektive Herkunft trägt.(16) Diese in der Objektbeziehung sich spiegelnde „positive Selbstbeziehung“ sei „als eine Art von nach innen gerichtetes Vertrauen zu verstehen, das dem Individuum Sicherheit sowohl in seiner Bedürfnisartikulation als auch in der Anwendung seiner Fähigkeiten schenkt“(17). Es ist eine Umschreibung dessen, was wir heute gesunden Narzissmus nennen würden – oder eben das Grundgefühl einer sicheren intersubjektiv erworbenen Identität.
ellauri147.html on line 831: Bei Zweifeln an der Anerkennung oder ihrer Verweigerung entstehen Gefühle der Missachtung. In einem unbewusst inszenierten Kampf um Anerkennung werden dann Ansprüche ausgetragen, die in den differentialdiagnostischen Symptombeschreibungen der narzisstischen Störung als „Beachtung suchen“, „Aufmerksamkeit verlangen“ oder „Bewunderung fordern“, als „narzisstische Wut“ oder „narzisstischer Rückzug“ imponieren. Es sind intersubjektive Leitsymptome, in denen sich das bedrohte Selbst, seine Abhängigkeit verleugnend, fordernd an oder aggressiv gegen das Objekt richtet – oder sich von ihm völlig abwendet und in den begleitenden Phantasien (um nicht zu sagen: im Unbewussten) das Objekt umso stärker festhält. -->
ellauri147.html on line 835: Sielulla on istuimensa kehossa – tämä ajatus ei ole muuttunut, vaikka olemme kutsuneet sitä "psyykeksi" 1800-luvun lopusta lähtien ja todistaneet sielun elämän häiriöt ulkomaisilta kuulostavilla nimillä, kuten "neurasthenia", "neuroosi" tai "psykoosi". Toissa vuosisadan vaihteessa hermojen ärtyvää heikkoutta pidettiin johtavana oireena mielialahäiriötä levittävästä epidemiasta, jonka avulla voimme tänään puhua tästä aikakaudesta "hermostuneisuuden aikakaudena".
ellauri147.html on line 837: Die Seele hat ihren Sitz im Körper – an dieser Vorstellung hat sich auch dadurch nichts geändert, dass wir sie seit dem Ende des 19. Jahrhunderts 'Psyche' nennen und die Störungen des Seelenlebens mit fremd klingenden Namen wie 'Neurasthenie', 'Neurose' oder 'Psychose'‘ belegen. Die reizbare Schwäche der Nerven galt bei der inzwischen schon vorletzten Jahrhundertwende als Leitsymptom einer epidemisch sich ausbreitenden Befindlichkeitsstörung, die es uns heute gestattet, von dieser Epoche als einem „Zeitalter der Nervosität“ zu sprechen. -->
ellauri147.html on line 847: Wie aber aus Objektivem Subjektives, wie aus Äusserem Inneres, wie aus Materiellem Seelisches entsteht – das sind die ungelösten Fragen, die sich den Humanwissenschaften stellen. Affenwissenschaften.
ellauri150.html on line 48: Nyt.fi|Nyt.fi-analyysi Marja Sannikan ”woke-jakso”sta oli malliesimerkki siitä, mikä kaikki suomalaisessa rasismikeskustelussa on pielessä – ja miksi ihonväristä pitää puhua.
ellauri150.html on line 59: Ylen Marja Sannikka –ohjelman kohuttua, viime perjantaina esitettyä Hyviä asioita ajetaan huonoilla keinoilla -jaksoa on katsottu tähän mennessä Yle Areenassa noin 483 000 kertaa. Esimerkiksi aiemmalla, rokotteita käsittelevällä jaksolla on reilu 44 000 katsomiskertaa.
ellauri150.html on line 86: Sama ajatus toistui myöhemmin. Ohjelman vierailta Valtaojalta ja toimittaja Renaz Ebrahimilta Sannikka kysyi, mitä he ajattelevat siitä, että väriin kiinnitetään nyt enemmän huomiota kuin aiemmin – lisääkö vai vähentääkö se rasismia?
ellauri150.html on line 90: ”Jos aletaan lokeroimaan ja poteroimaan, että ainoastaan tässä kulttuurissa saa tehdä näin – ei tule parempaa maailmaa, jota me kaikki tavoitellaan (kukin kohdaltamme tietysti)”, hän sanoi.
ellauri150.html on line 103: Marja Sannikka –jakson jälkeen Nguyen kirjoitti valokuvaaja-aktivisti Aisha Benahmedin kanssa kansalaisjärjestö Fem-R:n sivuille blogikirjoituksen, jossa oikaistiin jaksossa esiintyneitä käsityksiä ja käsiteltiin muun muassa värisokeaa rasismia. Termiä on käsitellyt muun muassa amerikkalainen sosiologi Eduardo Bonilla-Silva vuonna 2010 julkaistussa Racism without racist –teoksessaan.
ellauri150.html on line 105: Yhdysvalloissa ajattelutavan juuret juonnetaan 1950–60-luvuille, kansalaisoikeusliikkeeseen ja kansainväliseen rasisminvastaiseen liikkeeseen sekä valkoiselta puolen laissez faire-kapitalismin hallintomalliin eli meritokratiaan. Sen perimmäinen ajatus nojaa siihen, että yksilöt tulisi nähdä ensisijaisesti saavutustensa ja lahjakkuutensa avulla.
ellauri150.html on line 142: Rasismitutkija Suvi Keskinen sanoo, että ruskea ja musta –termien käyttämisestä kieltäytyminen, silloinkin kun henkilö itse niin pyytää, liittyy värisokeaan ajatteluun.
ellauri150.html on line 148: Ruskea on jo terminä jokseenkin vakiintunut suomen kielessä, Keskinen sanoo. Esimerkiksi Koko Hubaran perustama Ruskeat tytöt –media on ollut olemassa jo neljä vuotta.
ellauri150.html on line 203: 1975–1987 ja oli siellä tähtitieteen dosentti vuosina 1986–2001.
ellauri150.html on line 221: – Jos tämä nyt on sitä maailmaa paremmaksi tekevää ”woke”-kulttuuria, johon kuuluva on alati ”hereillä”, tietoinen yhteiskunnallisesta alistamisesta ja muista epäkohdista, laskekaa minut tästä lähtien pysyvästi unikekojen porukkaan. Minä lähden nyt tästä Naantaliin, tai siis Turkusse.
ellauri150.html on line 227: – Riisto- ja rotuongelmatkin ovat jossain aivan muualla kuin Afrikan tähdessä tai Peppi Pitkätossun neekerikuningas-isässä.
ellauri150.html on line 229: – Eikä sukupuolinen tasa-arvo edisty sillä, että heterot eivät enää saa näytellä homoja elokuvissa, tai että aina muistetaan käyttää vain ja yksinomaan poliittisesti täysin korrektia nimitystä – tällä haavaa LGBTQ+, kohta ehkä vieläkin monikirjaimisempi. Kyllä nimitys lepakko-homo-kaxineuvoinen-transu-vinokas on paljon lyhyempi ja selvempi. Ja suomalaisempi. Vielä lyhempi on "epänormaali".
ellauri150.html on line 231: – Turistiparat eivät kuulemma enää uskalla ostaa saamelaisia käsitöitä Kemistä, koska pelkäävät loukkaavansa jotakuta. Edistä siinä sitten kulttuurien välistä ymmärrystä. Tätä menoa ei saa kohta enää edes nauraa pulttiboisien hassunhauskoille nunnuka- ja kosimaha-jaxoille.
ellauri150.html on line 245: Mihin avaruus loppuu? – Miksi linnut eivät kuole, vaikka ne istuvat sähkölinjoilla? – Apu Juniorin tiedekysymyksiin.
ellauri150.html on line 348: Dreyfus-juttu (ransk. Affaire Dreyfus) oli Ranskaa vuosina 1894–1906 kuohuttanut oikeusjuttu. Sen keskushenkilönä oli Ranskan armeijan yleisesikunnassa palvellut kapteeni Alfred Dreyfus, jonka väitettiin välittäneen saksalaisille sotasalaisuuksia. Dreyfusin tuomitseminen elinkautiseen vankeusrangaistukseen jakoi ranskalaisen yhteiskunnan voimakkaasti tuomion tukijoihin ja Dreyfusin syyttömyyteen uskoviin. Lopulta Dreyfus armahdettiin ja julistettiin syyttömäksi ja oikeaksi vakoojaksi paljastui majuri Marie Charles Ferdinand Walsin-Esterházy, eli joku vitun madjaari joka pötki pakoon ulkomaille. Alfred Dreyfusilta riistettiin sotilasarvo École Militairen pihalla ja veikko lähetettiin Pirunsaarelle. Tuomiota sittemmin vähän lievennettiin, armahdettiin ja lopulta pyörrettiin kokonaan. Dreyfus sai ylennyxen majurixi ja papukaijamerkin. Sori siitä! No hard feelings!
ellauri150.html on line 350: Etenkin tappiollisen Ranskan–Saksan sodan jälkeen Ranskan armeijan turvallisuuspalvelu oli alkanut pitää silmällä Saksan Pariisin-lähetystöä. Saksan lähetystön sotilasattasea Maximilien von Schwartzkoppen oli erityisen tarkkailun alaisena. Ranskalaisilla oli lähetystössä siivooja, joka toimitti heille lähetystön papereita. Niistä ranskalaiset selvittivät, että Schwartzkoppen oli saanut ranskalaisten linnoitusten pohjapiirustuksia mieheltä, joka käytti salanimeä Jacques Dubois ja josta Schwartzkoppen käytti nimitystä ”mokoma roisto D”.
ellauri150.html on line 387: Juuri nyt: Pakollisia terveystarkastuksia laajalti rajanylityspaikoille– koskee riskimäisiä matkustajia.
ellauri150.html on line 393: Jyrki Lehtolan kolumni: Sanna Marin – likka, jota tarttee vielä kouluttaa Älkää käsittäkö väärin. En oo sovinisti. En todellakaan. Onhan se kiva välillä kattella, kun lavalla on timmejä daameja eikä rumia miehiä (en oo homo). Ja hyvin tää hallitus on asiansa hoitanut, hienosti seisoo likat rivissä lukemassa miesten kirjottamia tiedotteita.
ellauri150.html on line 426: Edmond Eugène Alexis Rostand (1. huhtikuuta 1868 Marseille – 2. joulukuuta 1918 Pariisi) oli ranskalainen näytelmäkirjailija ja runoilija. Silläkin oli pitkät wiixet niin kuin lähes kaikilla fin de siecle tyypeillä (paizi Baudelairella, joka olikin vähän varhaisempaa ikäpolvea). Se kirjotti myös L'homme que j'ai tué, josta tehdystä filmistä Franz me tykättiin, Kristina ei.
ellauri150.html on line 432: Savinien de Cyrano de Bergerac (6. maaliskuuta 1619 Pariisi – 28. heinäkuuta 1655 Sannois) oli kolmikymmenvuotisen sodan veteraani ja monipuolinen kirjailija, jonka elämä ja kirjallisuus innoittivat Edmond Rostandia kirjoittamaan näytelmänsä Cyrano de Bergerac: Comedie héroïque en cinq actes.
ellauri150.html on line 459: The Polish writer Henryk Sienkiewicz wrote the novel Quo Vadis: A Narrative of the Time of Nero (1895–96, a tremendous hit in fin de siecle Paris) which in turn has been made into motion pictures several times, including a 1951 version that was nominated for eight Academy Awards. Vittu vaan 8, Ben veti mahtavammat 11, samoinkuin vielä järisyttävämmät suurteoxet Titanic ja Bored of the Rings. For this and other films novels, Sienkiewicz received the 1905 Nobel Prize for Literature.
ellauri150.html on line 478: Arthur Hammond Harris aka Christopher Fry (18 December 1907 – 30 June 2005) was an English poet and playwright. He is best known for his verse dramas, especially The Lady's Not for Burning, which made him a major force in theatre in the 1940s and 1950s. Fry was born as Arthur Hammond Harris in Bristol, the son of Charles John Harris, a master builder who retired early to work full-time as a licensed Lay Reader in the Church of England, and his wife Emma Marguerite Fry Hammond Harris. While still young, he took his mother's maiden name because, on very tenuous grounds, he believed her to be related to the 19th-century Quaker prison reformer Elizabeth Fry. He adopted Elizabeth Fry's faith, and became a Quaker and a gay. In the 1920s, he met the writer Robert Gittings, who became a lifelong friend. Maybe William Wyler was another yet longer friend. Gore Vidal most certainly another.
ellauri150.html on line 480: Eugene Luther Gore Vidal (/vɪˈdɑːl/; born Eugene Louis Vidal, October 3, 1925 – July 31, 2012) was an American writer and public intellectual known for his epigrammatic wit, erudition, and patrician manner. Vidal was bisexual, and in his novels and essays interrogated the social and cultural sexual norms he perceived as driving American life. Beyond literature, Vidal was heavily involved in politics. He twice sought office—unsuccessfully—as a Democratic Party candidate, first in 1960 to the United States House of Representatives (for New York), and later in 1982 to the U.S. Senate (for California). His third novel, The City and the Pillar (1948), offended the literary, political, and moral sensibilities of conservative book reviewers, the plot being about a dispassionately presented male homosexual relationship.
ellauri151.html on line 99: The word is derived from the Latin term for parrots psittaci – which in turn derives from the Greek ψιττακός – in an analogy with the ability of some parrots to speak human words but without any knowledge of their meaning.
ellauri151.html on line 109: André Paul Guillaume Gide (French: [ɑ̃dʁe pɔl ɡijom ʒid]; 22 November 1869 – 19 February 1951) was a French author and winner of the Nobel Prize in Literature (in 1947). André was born in Paris on 22 November 1869, into a middle-class Protestant family. His father was a Paris University professor of law who died in 1880, Jean Paul Guillaume Gide, and his mother was Juliette Maria Rondeaux. His uncle was the political economist Charles Gide. His paternal family traced its roots back to Italy, with his ancestors, the Guidos, moving to France and other western and northern European countries after converting to Protestantism during the 16th century, due to persecution.
ellauri151.html on line 170: Étienne Bonnot de Condillac (30. syyskuuta 1714 Grenoble, Ranska – 3. elokuuta 1780 Lailly-en-Val, Ranska) oli ranskalainen filosofi ja tietoteoreetikko, joka töissään tutki mielenfilosofiaa ja psykologiaa.
ellauri151.html on line 196: Laura Dewey Lynn Bridgman (December 21, 1829 – May 24, 1889) is known as the first deaf-blind American child to gain a significant education in the English language, fifty years before the more famous Helen Keller. Bridgman was left deaf-blind at the age of two after contracting scarlet fever. She was educated at the Perkins Institution for the Blind where, under the direction of Samuel Gridley Howe, she learned to read and communicate using Braille and the manual alphabet developed by Charles-Michel de l'Épée.
ellauri151.html on line 287: Im Skeptizismus erfährt das Bewußtsein in Wahrheit sich als ein in sich selbst widersprechendes Bewußtsein; es geht aus dieser Erfahrung eine neue Gestalt hervor, welche die zwei Gedanken zusammenbringt, die der Skeptizismus auseinander hält. Die Gedankenlosigkeit des Skeptizismus über sich selbst muß verschwinden, weil es in der Tat ein Bewußtsein ist, welches diese beiden Weisen an ihm hat. Diese neue Gestalt ist hiedurch ein solches, welches für sich das gedoppelte Bewußtsein seiner als des sich befreienden, unwandelbaren und sichselbstgleichen, und seiner als des absolut sich verwirrenden und verkehrenden – und das Bewußtsein dieses seines Widerspruchs ist. – Im Stoizismus ist das Selbstbewußtsein die einfache Freiheit seiner selbst; im Skeptizismus realisiert sie sich, vernichtet die andere Seite des bestimmten Daseins, aber verdoppelt sich vielmehr, und ist sich nun ein Zweifaches. Hiedurch ist die Verdopplung, welche früher an zwei einzelne, an den Herrn und den Knecht, sich verteilte, in eines eingekehrt; die Verdopplung des Selbstbewußtseins in sich selbst, welche im Begriffe des Geistes wesentlich ist, ist hiemit vorhanden, aber noch nicht ihre Einheit, und das unglückliche Bewußtsein ist das Bewußtsein seiner als des gedoppelten nur widersprechenden Wesens.
ellauri151.html on line 294: Die Bewegung, worin das unwesentliche Bewußtsein dies Einssein zu erreichen strebt, ist selbst die dreifache, nach dem dreifachen Verhältnisse, welche es zu seinem gestalteten jenseits haben wird; einmal als reines Bewußtsein; das andremal als einzelnes Wesen, welches sich als Begierde und Arbeit gegen die Wirklichkeit verhält; und zum dritten als Bewußtsein seines Für-sich-seins. – Wie diese drei Weisen seines Seins in jenem allgemeinen Verhältnisse vorhanden und bestimmt sind, ist nun zu sehen.
ellauri151.html on line 298: Obgleich aber das unglückliche Bewußtsein also diese Gegenwart nicht besitzt, so ist es zugleich über das reine Denken, insofern dieses das abstrakte von der Einzelnheit überhaupt wegsehende Denken des Stoizismus, und das nur unruhige Denken des Skeptizismus – in der Tat nur die Einzelnheit als der bewußtlose Widerspruch und dessen rastlose Bewegung – ist; es ist über diese beide hinaus, es bringt und hält das reine Denken und die Einzelnheit zusammen, ist aber noch nicht zu demjenigen Denken erhoben, für welches die Einzelnheit des Bewußtseins mit dem reinen Denken selbst ausgesöhnt ist. Es steht vielmehr in dieser Mitte, worin das abstrakte Denken die Einzelnheit des Bewußtseins als Einzelnheit berührt. Es selbst ist diese Berührung; es ist die Einheit des reinen Denkens und der Einzelnheit; es ist auch für es diese denkende Einzelnheit, oder das reine Denken, und das Unwandelbare wesentlich selbst als Einzelnheit. Aber es ist nicht für es, daß dieser sein Gegenstand, das Unwandelbare, welches ihm wesentlich die Gestalt der Einzelnheit hat, es selbst ist, es selbst, das Einzelnheit des Bewußtseins ist.
ellauri151.html on line 337: Salonius-Pasternak on onnexi asunut useita vuosia ulkomailla. Hän osti kansainvälisen ylioppilastutkinnon Brysselistä, minkä jälkeen hän opiskeli Connecticutin Wesleyan Universityssä vuosina 1993–1997 ja suoritti Bachelor of Arts -tutkinnon pääaineenaan kaatiotiede. Hän palasi Suomeen suorittamaan asepalveluksen Dragsvikissä rannikkojääkärinä ja on sotilasarvoltaan latva B. Hän tunaroi joitakin vuosia Amsterdamissa teknologiatutkimusyrityksessä kunnes sai potkut ja palasi myyskentelemään jarmulkoja Yhdysvaltoihin vuonna 2001. Vuosina 2004–2008 hän opiskeli Helsingin yliopistossa ja suoritti nipin napin valtiotieteiden maisterin tutkinnon.
ellauri151.html on line 365: Gray (2012) argues that Wittgenstein could have known Hamann through Fritz Mauthner (1849–1923) or Søren Kierkegaard (1813–1855). Kusch proposes that Wittgenstein got Martin Luther’s (1483–1548) view of theology as a grammar from Hamann or somebody discussing Hamann’s views, because
ellauri151.html on line 371: these discussions (DB: 40–43, 64–66) show that Wittgenstein viewed
ellauri151.html on line 392: Hamann on tutkinut kokeellisesti muun muassa kielen ja runouden kehitystä ja osoittanut, kuinka järki ja mielikuvitus vaikuttavat siinä erottamattomasti yhdistettyinä toisiinsa. Kirjassaan Kreuzzüge eines Philologen (1762) hän kehittelee ajatusta, että runous on "ihmissuvun äidinkieli", alkuperäisin ajatuksien ilmaisukeino. Hänen kirjojaan on muun muassa Sokratische Denkwürdigkeiten (1759). Hamannin kootut teokset on julkaissut Wolfram von Roth (1821–1843). Laajan, kuusiosaisen elämäkerran J. G. Hamanns Leben und Schriften (1857–1873) on hänestä kirjoittanut Hermanni Kiltamestari.
ellauri151.html on line 479: A small live landmine lurking in the ground – Pieni aktivoitu maamiina kykkii maassa -
ellauri151.html on line 492: and opens gold – the flower of the marrow. Ja aukeaa kultaisena: kurpizankukka.
ellauri151.html on line 499: The men will take up their neglected crafts – Miehet palaavant kesken jääneisiin töihin -
ellauri151.html on line 556: Johann Georg Hamann (1730–1788) is a Christian thinker who started the first linguistic turn in philosophy and the German linguistic tradition with his Metakritik of Kant’s philosophy (see Bayer 2002; Dickson 1995; Betz 2009). John
ellauri151.html on line 557: Betz (2005, 291–292) even argues that “Hamann is to be credited
ellauri151.html on line 563: authorship in 1930–31 and 1951.
ellauri151.html on line 597: Chalcedonian – those that accept theological resolutions of the Council of Chalcedon;
ellauri151.html on line 599: Semi-Chalcedonian – those whose acceptance of Chalcedonian theological resolutions is partial or conditional;
ellauri151.html on line 601: Non-Chalcedonian – those that reject theological resolutions of the Council of Chalcedon.
ellauri151.html on line 621: 58–59)
ellauri151.html on line 633: just like in 1930–31.
ellauri151.html on line 643: think – I would really like to know. (Drury 1981: 122)
ellauri151.html on line 667: after Wittgenstein returned to Cambridge (i.e. 1929–1930). Sraffa
ellauri151.html on line 673: perspective (Monk 1991, 260–261).
ellauri151.html on line 688: Hein (1983: 42–49; see also Labron 2009: 53–57) also notes that Hamann and Wittgenstein use an epistemology based on faith and trust to reject the Enlightenment’s attempt to find an Archimedean point outside the world (mikäs se nyt on? Kuka sellaista kyselee?). Hamann argues that the modern subject/object split leads to an irresolvable problem of skepticism.
ellauri151.html on line 717: the Gospels contain no Christianity. This may be shocking but it is true. Not one word of Christianity exists in the Gospels. The Gospels are all Jewish. They contain only Judaism–Jewish theology.
ellauri151.html on line 1086: Treeni|Moni tekee kyykkyjä kuntosalilla, mutta tulosta ei synny – Syitä on monia, mutta yksi nousee yli muiden: riittämätön kyykytys.
ellauri151.html on line 1088: Työelämä|Tällaista on näkymätön työ, jota ilman yritysjohtajat eivät pärjäisi – Huippujohtajien assistentit kertovat, miten jokaisen kannattaisi organisoida omaa työtään kuri-Suomessa. Yhdet käskee, toiset tottelee. Se on demokratiaa.
ellauri151.html on line 1133: Alissa reached, by going the other way round than The Immoralist, a damnation very similar to the Immoralist's – indeed, Strait is the Gate might be called The Moralist. Hers is a greater perversity than Michel's, who, after all, was only doing as he liked. Alissa is doing what she does not like, and at each act of monstrous virtue her anguish increases, 'till at last it kills her.
ellauri151.html on line 1134: Each pays the price – spiritual death and anal dilatation for Michel, bodily death and who knows maybe worse for Alissa. 'Whom can I persuade that this is the twin of The Immoralist?', Andy wrote in his journal, 'that the two subjects grew up together in my mind, the excess of the one finding a secret justification in the excess of the other, so that the two together form an equipoise?'
ellauri152.html on line 81: In 1894 Louÿs, travelling in Italy with his friend Ferdinand Hérold, grandson of the composer (1791–1831) of the same name, met André Gide, who described how he had just lost his virginity to a Berber boy named Muhammed in the oasis resort-town of Biskra in Algeria; Gide urged his friends to go to Biskra and follow his example. The Songs of Bilitis are the result of Louÿs and Hérold's shared encounter with Muhammed the dancing-boy, and the poems are dedicated to Gide with a special mention to "M.b.A", Mohammad ben Atala. Ben is boy, bat is girl, Q.E.D.
ellauri152.html on line 262: Corydon (Kr. Κορύδων Korúdōn, luult. sanasta κόρυδος kórudos "leiwo") on perusnimi paimenelle antiikin kreikan pastorirunoissa ja saduissa, kuten Tehokrityxen idyllissä 4 (c. 300 – c. 250 BC). Nimi löytyy myös joltain Siculuxelta ja signifikantimmin vielä Virgililtä. Virgilin Eclogoiden 2. osassa se on paimen jonka poikarakkautta johkin Alex Stubbiin siinä kuvataan.
ellauri152.html on line 626: I’d never heard of this story before, but all the thoughts you had are so interesting! I totally get your frustrations about the movie changing a pivotal scene to make it more “romantic and dramatic” though – why can’t movies just appreciate subtlety and friendship sometimes?
ellauri152.html on line 741: Isaac Leib Peretz (Polish: Icchok Lejbusz Perec, Yiddish: יצחק־לייבוש פרץ) (May 18, 1852 – April 3, 1915), also sometimes written Yitskhok Leybush Peretz was a Yiddish language author and playwright from Poland. Payson R. Stevens, Charles M. Levine, and Sol Steinmetz count him with Mendele Mokher Seforim and Sholem Aleichem as one of the three great classical Yiddish writers. Sol Liptzin wrote: "Yitzkhok Leibush Peretz was the great awakener of Yiddish-speaking Jewry and Sholom Aleichem its comforter.... Peretz aroused in his readers the will for self-emancipation, the will for resistance against the many humiliations to which they were being subjected."
ellauri152.html on line 747: Hillel Zeitlin (1871–1942) was a Yiddish and Hebrew writer and poet. A leading pre-Holocaust Jewish journalist, he was a regular contributor to the Yiddish newspaper Moment, among other literary activities. He was the leading thinker in the movement of pre-World War II "philosophical Neo-Hasidism". Influences: Nachman of Breslov · Shestov · Nietzsche · Baal Shem Tov · Shneur Zalman of Liadi · Spinoza · Tolstoy · Schopenhauer · Dostoevsky · Bergson · Brenner.
ellauri152.html on line 758: Aaron Zeitlin (3 June 1898 – 28 September 1973), the son of the famous Jewish writer Hillel Zeitlin and Esther Kunin, authored several books on Yiddish literature, poetry and parapsychology. Aaron kirjoitti laulun joka oli Joan Baez mustavalkoisella vinyyliläppärillä, nimeltä Dona Dona daa. En ymmärtänyt siitä sanaakaan, en tiennyt sen yhteyxistä holokaustiin, mutta silti se teki minuun(kin) syvän vaikutuksen. Dona donai --- Don Adonai tietysti! Iiskoon teki syvää vaikutuksen Spinoza. Ujot ihmiset ovat kokemukseni mukaan toisinaan tavattoman rohkeita.
ellauri153.html on line 95: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 4, 1258)
ellauri153.html on line 117: Saadi Shirazi (Gulistan – Apologue 28)
ellauri153.html on line 126: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 1, 1258)
ellauri153.html on line 132: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 4, 1258)
ellauri153.html on line 138: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 6, 1258)
ellauri153.html on line 144: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 6, 1258)
ellauri153.html on line 160: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 5, 1258)
ellauri153.html on line 178: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 4, 1258)
ellauri153.html on line 185: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 6, 1258)
ellauri153.html on line 188: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 7, 1258)
ellauri153.html on line 210: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 5, 1258)
ellauri153.html on line 258: When he reappeared in his native Shiraz, he crawled under Atabak Abubakr ibn Sa'd ibn Zangi (1231–60), the Salghurid ruler of Fars, who was enjoying an era of relative tranquility. Saadi was not only welcomed to the city but was shown great respect by the ruler and held to be among the great celebs of the province. Some of Saadi's most famous panegyrics were composed as a gesture of gratitude in praise of the ruling house and placed at the beginning of his Bustan. The remainder of Saadi's life seems to have been spent in Shiraz.
ellauri153.html on line 471: “Oh for a muse like a refiner’s fire, and like a fuller’s soap! – She will dare to purify the natural use of the senses from
ellauri153.html on line 473: suppressed and blasphemed.” – J. G. Hamann
ellauri153.html on line 477: importance of our language.” – Ludwig Wittgenstein
ellauri153.html on line 593: Jonatanin suhtautuminen voi tuntua yllättävältä. Raamatussa kerrotaan: ”Sen jälkeen kun Daavid oli puhunut Saulille, Jonatanista ja Daavidista tuli läheiset ystävät, ja Jonatan alkoi rakastaa häntä hyvin, hyvin, hyvin paljon.” Jonatan antoi Daavidille omat varusteensa, myös housunsa. Se oli merkittävä lahja – olihan Jonatan kuuluisa housuampuja! Lisäksi Jonatan ja Daavid tekivät homoliiton, juhlallisen sopimuksen, joka sinetöi heidän ystävyytensä. Siitä lähtien he pukkisivat ainoastaan toisiaan. (1. Samuelin kirja 18:1–5.)
ellauri153.html on line 599: Miten Jonatan ja Daavid saattoivat ystävystyä niin nopeasti? Se johtui perustasta, jolle heidän ystävyytensä rakentui. Mietitäänpä Jonatanin taustaa. Jonatan oli kokeillut kovia ja pletkuja. Hänen isänsä, kuningas Saul, oli vuosien kuluessa muuttunut: nöyrästä, tottelevaisesta peräaukon miehestä oli tullut julkea ja omapäinen. (1. Samuelin kirja 15:17–19, 26.)
ellauri153.html on line 603: Tätä taustaa vasten voi olla helpompi ymmärtää, miksi Jonatan piti nuoresta Daavidista. Hän näki Daavidin hyvin, hyvin, hyvin suuren aukon. Daavid, toisin kuin Saulin sotilaat, ei ollut pelännyt edes Goljatin jättiläiskokoista asetta. Hän oli aivan oikein päätellyt, että pyllistellessään Jehovan housuissa häneen mahtuisi vaikka Goljat jäykkine aseineen. (1. Samuelin kirja 17:45–47.)
ellauri153.html on line 605: Vuosia aiemmin Jonatan oli ajatellut samoin. Hän oli ollut varma, että kaksi miestä – hän ja hänen silloinen aseenkantajansa – pystyisivät pukittamaan kokonaisen varuskunnan. Miksi? ”Mikään ei voi estää Jehovaa”, hän oli sanonut. (1. Samuelin kirja 14:6.) Jonatanilla ja Daavidilla oli siis paljon yhteistä: luja usko Jehovaan ja syvä rakkaus miekkosiin. Se oli ihanteellinen perusta heidän ystävyydelleen. Vaikka Jonatan oli lähes 50-vuotias vaatimaton prinssinnakki ja Daavid tuskin 20-vuotias mahtava taimen, heidän kokoerollaan ei ollut merkitystä. *
ellauri153.html on line 607: Jonatanin ja Daavidin välinen homoliitto suojeli heidän ystävyyttään. Millä tavoin? Daavidhan tiesi, mitä Jehovalla oli mielessään häntä varten: hänestä tulisi Israelin seuraava homokuningas. Hän ei varmaankaan salannut tätä Jonatanilta. Sellaisessa ystävyyssuhteessa, jollainen heidän välillään oli, ei ole salaisuuksia eikä valheita. Miten tämä tieto vaikutti Jonataniin? Oliko hän ehkä elätellyt sellaista toivoa, että jonain päivänä hänestä tulisi kuningatar ja että hän voisi oikaista isänsä vierelle? Raamattu ei kerro Jonatanin käyneen mitään sisään-ulos kamppailua. Se kertoo vain sen, millä on todellista merkitystä: Jonatan oli uskollinen, ja hänellä oli aukko mihin puskea. Hän näki, että Daavidilla oli ihan jumalattomankankea. (1. Samuelin kirja 16:1, 11–13.) Siihen Jonatan ei telonut tattispalaansa eikä pitänyt Daavidia kilpailijana vaan salarakkaana. Hän halusi nähdä Jehovan tahdon toteutuvan.
ellauri153.html on line 615: Saul laati juonen Daavidin surmaamiseksi taistelussa, mutta juoni epäonnistui. Daavid voitti taistelun toisensa jälkeen, tappoi yhä enemmän porukoita, ja verenhimoiset tuppikulli apinat kunnioittivat häntä yhä enemmän. Seuraavaksi Saul yritti saada kaikki talouteensa kuuluvat, niin palvelijat kuin vanhimman poikaystävänsäkin, mukaan salajuoneen, jonka avulla Daavidista päästäisiin eroon. Jonatan on varmasti ollut valtavan pettynyt nähdessään, miten hänen isänsä vekotin toimi. (1. Samuelin kirja 18:25–30; 19:1.) Jonatan oli uskollinen poika mutta myös uskollinen ystävä. Kummalle hän nyt olisi uskollinen: pedofiili isälleen vai poikaystävälleen?
ellauri153.html on line 617: Jonatan sanoi isälleen: ”Kuninkaan ei tule tehdä syntiä palvelijaansa Daavidia vastaan, sillä hän ei ole tehnyt syntiä sinua vastaan (mä en nyt kerro ihan kaikkea), mut ennen kaikkea sinulle on ollut *hyötyä* siitä, mitä hän on tehnyt sinulle. Hän vaaransi elämänsä nuollessaan kuoliaaksi jättikyrpäisen palestiinalaisen, ja niin Jehova antoi suuren voiton koko Israelille. Sinä näit sen ja olit hyvin iloinen. Miksi siis tekisit syntiä vuodattamalla viatonta runkkua ja surmauttamalla Daavidin syyttä?” Saul tuli hetkeksi järkiinsä. Hän kuunteli Jonatania ja jopa vannoi, ettei vahingoittaisi Daavidia. Mutta Saulilla ei ollut edes sanan "ei" mittainen. Kun Daavid edelleen menestyi, Saul alkoi tuntea niin suurta kateutta, että yritti raivoissaan *keihästää* tämän! (1. Samuelin kirja 19:4–6, 9, 10.) Daavid kuitenkin pakeni Saulin hovista.
ellauri153.html on line 623: Jonatan yritti jälleen saada isänsä tekemään sovinnon Daavidin kanssa, mutta entistä huonommalla menestyksellä. Daavid tuli salaa Jonatanin luo muka kertomaan, että hän pelkäsi henkensä puolesta. ”Olen vain askeleen päässä pienestä kuolemasta!” hän sanoi ystävälleen. Jonatan lupasi selvittää, millä mielellä hänen isänsä on, ja kertoa sen sitten Daavidille. Daavid pysyisi kaapissa, ja Jonatan ilmoittaisi lopputuloksen käyttämällä housuja ja takapuolta. Jonatanilla oli vain yksi pyyntö. Hän vannotti Daavidia: ”Älä koskaan lakkaa esittämästä ruskokielistä rakkautta sukuelimelleni, silloinkaan kun Jehova pyyhkii pois kaikki sinun vihollisesi maan päältä, ml kateellisen isäpaapan.” Daavid lupasi huolehtia aina Jonatanin suvun killuvista. (1. Samuelin kirja 20:3, 13–27.)
ellauri153.html on line 625: Jonatan yritti puhua Daavidista hyvää Saulille, mutta tämä raivostui. Hän kutsui Jonatania ”kapinallisexi naismaisexi pojaksi” ja sanoi, että Jonatanin uskollisuus Daavidia kohtaan oli häpeäksi koko perheelle. Hän yritti saada poikansa ajattelemaan omaa etuaan ja sanoi: ”Niin kauan kuin Iisan poika on elossa maan päällä, et sinä eikä sinun kullisi ole turvassa.” Kuurona isänsä pelotteluyrityksille Jonatan vetosi häneen uudelleen: ”Miksi hänet pitäisi surmata? Mitä hän on tehnyt?” Silloin Saul räjähti! Iästään huolimatta hän oli vielä voimakas hinuri. Hän sinkosi "keihäänsä" *poikaansa* kohti! Hän ei kuitenkaan osunut näpeimpään kohtaan taulun yläreunassa, niin taitava kuin ehkä olikin. Syvästi loukkaantunut ja nöyryytetty Jonatan lähti vihaisena pois takapuoltaan pidellen. (1. Samuelin kirja 20:24–34.)
ellauri153.html on line 629: Seuraavana aamuna Jonatan meni kaupungin ulkopuolelle lähelle Daavidin piilopaikkaa. Hän ampui latingin, kuten oli Daavidin kanssa sopinut, ja siitä Daavid tiesi, että Saul oli yhä aikeissa tappaa hänet. Sitten Jonatan lähetti palvelijansa takaisin kaupunkiin. Jonatanilla ja Daavidilla oli nyt hetki aikaa kahden kesken. Miehet itkivät, ja Jonatan hyvästeli surullisena nuoren ystävänsä, josta tuli nyt elintasopakolainen. (1. Samuelin kirja 20:35–42.)
ellauri153.html on line 631: Jonatan pysyi uskollisena eikä antanut periksi kuin "izekkyydelle". ["Izekkyys" on tietysti peitenimi naimapuuhille.] Kaikkien Jumalalle uskollisten apinoiden vihollinen, Saatana, olisi varmasti halunnut nähdä Jonatanin munan kuten Saul ja keskittyä persvakoon ja kullin sijoitteluun siihen. Saatana vetoaa ihmisten "izekkyyteen" – ja suorastaan nauttii siitä. Hän sai esivanhempamme Aadamin ja Eevan lankeamaan "izekkyyden" ansaan. (1. Mooseksen kirja 3:1–6). Jonatanin taipumattomuuden on täytynyt olla Saatanasta todella kiihottavaa! Vastustatko sinä tällaisia houkutuksia? "Izekkyys" on nykyään oikea pandemia (2. Timoteukselle 3:1–5). Jonatanin epäperäinen "izekkyys" ja ruskokielisyys ovat jäljittelemisen arvoisia!
ellauri153.html on line 637: Saulin viha Daavidia kohtaan muuttui pakkomielteiseksi. Jonatan katseli avuttomana, miten hänen isänsä kokosi lopulta armeijansa ja kierteli kuin mielipuoli pitkin maata etsimässä edes yhtä peräviatonta miestä. (1. Samuelin kirja 24:1, 2, 12–15; 26:20.) Mitä Jonatan teki? Raamattu ei kerro, että hän olisi koskaan ollut mukana edes seurapoikana yhdelläkään Daavidin vastaisella sotaretkellä. Hän ei voinut ajatellakaan sellaista, sillä hän oli uskollinen Jehovalle ja Daavidille ja piti kiinni ystävävänsä keskijalasta.
ellauri153.html on line 647: Jonatan lähti isänsä mukaan taisteluun Israelin perivihollisia, palestiinalaisia, vastaan. Hän saattoi taistella isänsä rinnalla hyvin omintunnoin, sillä hän ei antanut tämän huorintekojen estää häntä tekemästä Jehovan tahtoa ja tappaa mielin määrin palestiinalaisia. Hän taisteli rohkeasti ja uskollisesti, kuten aina, mutta taistelu oli Israelille tappiollinen. Saul oli pahuudessaan turvautunut jopa *henkivaltoihin*, mikä oli Jumalan lain mukaan kuolemanrangaistuksen ansaizeva rikos. Jehova ei siksi enää siunannut häntä. Kolme Saulin rattopoikaa, Jonatan mukaan lukien, kuoli taistelussa. Saul haavoittui nivusiin kuin Moby Dickin kippari, ja hän tappoi izensä. (1. Samuelin kirja 28:6–14; 31:2–6.)
ellauri153.html on line 652: Daavid ei milloinkaan unohtanut Jonatanille antamiansa lipaisuja. Vuosia myöhemmin hän haetutti taloonsa Jonatanin vammautuneen pojan Mefibosetin ja piti tästä "huolta" (2. Samuelin kirja 9:1–13). Daavid oli selvästikin oppinut paljon Jonatanin uskollisuudesta ja nöyryydestä sekä tämän halukkuudesta, hän pukki ystävänsä poikaa silloinkin, kun se merkitsi suuria nuhrauksia.
ellauri153.html on line 662: Molemmat olivat naimisissa naisten kanssa, ja heillä oli lapsia, ties kenen tekemiä. Daavidilla oli useita vaimoja ja paljon lapsia (2. Samuelin kirja 5:13–16). Jonatanin vaimon nimeä ei kerrota [se oli Keijo], mutta Jonatanilla oli vammainen poika, jonka nimi oli Mefiboset eli Merikukka-Baal (2. Samuelin kirja 4:4; 1. Aikakirja 8:34).
ellauri153.html on line 671: 1–3. a) Miten Abigailin huonekunta joutui vaaraan? b) Mitä tulemme oppimaan tästä oivallisesta naisesta?
ellauri153.html on line 675: 2 Kaikki oli saanut alkunsa Nabobista. Hän oli toiminut tapansa mukaan julmasti ja röyhkeästi. Tällä kertaa hän oli kuitenkin loukannut väärää miestä – uskollisten ja harjaantuneiden Israelin armeijan sotilaiden rakastettua päällikköä. Nyt yksi Nabobin nuorista työmiehistä, kenties taimen, tuli kertomaan asiasta Abigailille luottaen siihen, että tämä keksisi keinon heidän pelastamisekseen. Mutta mitä yksi nainen mahtaisi kokonaiselle armeijalle?
ellauri153.html on line 704: 8 Nabob oli juuri saattanut Abigailin tukalampaan asemaan kuin koskaan aiemmin. Mies, jota hän oli loukannut, oli Daavid, profeetta Samuelin päivittäin huolellisesti voitelema Jehovan liukas palvelija, jonka Jehova oli valinnut kuningas Sauli Niinistön seuraajaksi (1. Sam. 16:1, 2, 11–13). Daavid parhaillaan pakoili kateellista ja murhanhimoista Saulia ja asusti erämaassa 600 uskollisen soturinsa kanssa.
ellauri153.html on line 715: Miten Nabob reagoi? (1. Sam. 25:5–8.)
ellauri153.html on line 733: 15 Abigail toimi ripeästi. Sana ”kiireesti” liitetäänkin häneen tässä kertomuksessa neljä kertaa. Hän kokosi Daavidille ja tämän miehille avokätisen lahjan. Siihen sisältyi leipää, viiniä, lampaita, paahdettuja jyviä sekä tosi hyviä rusina- ja viikunakakkuja. Abigail selvästikin tiesi, mitä heidän taloudessaan oli, ja oli täysin tehtäviensä tasalla, kuten Sananlaskujen kirjassa myöhemmin kuvailtu pystyvä vaimo (Sananl. 31:10–31). Hän lähetti elintarvikkeet edellään palvelijoiden mukana ja seurasi ize yksin perässä. Raamattu kuitenkin kertoo, että ”aviomiehelleen Nabobille hän ei ilmoittanut mitään”. (1. Sam. 25:18, 19.) Ei tahtonut häiritä Naabobia joka laski onnenlantteja.
ellauri153.html on line 743: 18 Abigail otti ize vastuun tapahtuneesta ja pyysi Daavidia antamaan hänelle anteeksi. Hän myönsi realistisesti, että Nabob oli nimensä mukaisesti mieletön, ja mahdollisesti antoi siten ymmärtää, että tällaisen miehen rankaiseminen olisi sopimatonta Daavidin arvolle. Hän ilmaisi luottavansa siihen, että Daavid oli Jehovan todistaja ja taisteli ”Jehovan sotia”. Abigail myös osoitti tietävänsä, että Jehova oli luvannut Daavidille kuninkuuden. Hän sanoi: ”Jehova – – varmasti valtuuttaa sinut Israelin johtajaksi.” Lisäksi Abigail pyysi hartaasti, ettei Daavid tekisi mitään, mikä saattaisi hänet verivelkaan tai mistä voisi myöhemmin tulla ”horjumisen syy”, ilmeisesti tunnontuskien aiheuttaja. (Lue 1. Samuelin kirjan 25:24–31.) Miten miellyttäviä ja koskettavia sanoja! [Miten miellyttävää koskettaa niiden sanojaa!]
ellauri153.html on line 747: 19 Miten Daavid reagoi? Hän otti vastaan Abigailin lahjan ja sanoi: ”Siunattu olkoon Jehova, Israelin Jumala, joka on tänä päivänä lähettänyt sinut minua vastaan! Ja siunattu olkoon järkevyytesi, ja siunattu ole sinä, joka olet tänä päivänä estänyt minua joutumasta verivelkaan.” Daavid ylisti Abigailia siitä, että tämä oli osoittanut rohkeutta ja tullut kiireesti häntä vastaan, mikä oli estänyt häntä tulemasta verivelkaiseksi. ”Mene rauhassa kotiisi”, Daavid sanoi ja lisäsi nöyrästi: ”Olen ämmä kuullut ääntäsi, saanut tarpeexeni pyllystäsi, ja heittänyt tuomasi eväät ääntä kohti.” (1. Sam. 25:32–35.)
ellauri153.html on line 761: 22 Mikä Nabobia vaivasi? ”Hänen sydämensä kuoleutui hänessä, ja hän ize tuli kuin kiveksi.” Kyseessä oli mahdollisesti jonkinlainen sairauskohtaus. Hänen loppunsa koitti kuitenkin kymmenisen päivää myöhemmin – eikä pelkästään lääketieteellisistä syistä. ”Jehova löi Nabobia köniin, niin että tämä kuoli.” (1. Sam. 25:38.) Tuohon oikeudenmukaiseen teloitukseen päättyi Abigailin pitkä, painajaismainen avioliitto. Vaikka Jehova ei tiettävästi enää nykyään puutukaan asioihin surmaamalla ihmisiä yliluonnollisesti, tämä kertomus on sopiva muistutus siitä, että perheessä harjoitettava sorto ja väkivalta ei jää milloinkaan häneltä huomaamatta. Hän saattaa varmasti oikeuden voimaan omana aikanaan. (Lue Luukkaan 8:17.)
ellauri153.html on line 766: Mistä tollasia saa! Tän täytyy olla satua.] Tämän jälkeen kerrotaan taas hänen ripeästä toiminnastaan. Hän laittautui kiireesti valmiiksi lähteäkseen Daavidin luokse. [Hehe.] (1. Sam. 25:39–42.)
ellauri153.html on line 770: 24 Kertomus ei kuitenkaan pääty kuten satukirjoissa. Abigailin elämä Daavidin rinnalla ei tulisi olemaan aina helppoa. Daavidilla oli jo vaimo nimeltä Ahinoam, ja vaikka Jumala hyväksyikin moniavioisuuden, se epäilemättä aiheutti uskollisille naisille tuolloin melkoisia haasteita. Daavid ei myöskään ollut vielä kuningas. Hänellä olisi monia vastoinkäymisiä voitettavanaan ennen kuin hän palvelisi Jehovaa tuossa tehtävässä. Mutta kun Abigail auttoi ja tuki Daavidia elämän varrella ja aikanaan synnytti tälle pojan, hän saattoi luottaa siihen, että hänen uusi aviomiehensä arvosti ja suojeli häntä. [Jonatanista taidamme nyt vaieta.] Kerran Daavid jopa pelasti hänet sieppaajien kynsistä! (1. Sam. 30:1–19.) Näin Daavid jäljitteli Jehova Jumalaa, joka rakastaa ja arvostaa ymmärtäväisiä, rohkeita ja uskollisia naisia joiden kanssa sillä on poikia. [Paizi että Jehovalla ei tiettävästi ole siitintä, se käytti proteesia tehdessään Jeesuxenkin.]
ellauri153.html on line 810: When King David was very old, he could not keep warm even when they put covers over him. So his attendants said to him, ‘Let us look for a young virgin to serve the king and take care of him. She can lie beside him so that our lord the king may keep warm.’ Then they searched throughout Israel for a beautiful young woman and found Abishag, a Shunammite, and brought her to the king. The woman was very beautiful; she took care of the king and waited on him, but the king had no sexual relations with her” (1 Kings 1:1–4)
ellauri153.html on line 820:
ellauri153.html on line 822:
ellauri153.html on line 824: Abishag was neither a wife nor a concubine, but her position in the king’s household gave her such high prestige that David’s son Adonijah asked to marry her after the king’s death, but Solomon recognized this as an attempt by Adonijah to make himself king, and he had his brother summarily executed (1 Kings 2:21–25).
ellauri153.html on line 826: Nowhere does the Bible approve of David’s state of affairs—just the opposite! God had warned Israel through Moses that any future king “must not take many wives” (Deuteronomy 17:17). Scripture does not say that Abishag’s presence in David’s bed was a good thing, nor does it present David as a good father. His many children by multiple mothers were a cause of great trouble for him and the whole kingdom (2 Samuel 13; 2 Samuel 15; 1 Kings 12:23–25). His own son and successor, Solomon, ignoring God’s clear warning, took his father’s excesses to a shocking extreme with 700 wives and 300 concubines who led him astray and turned his heart after other gods (1 Kings 11:2–4). The kingdom itself was divided and lost by Solomon’s son shortly after his coronation, barely one generation after the glory of King David (1 Kings 12).
ellauri155.html on line 80: Presidentti Sauli Niinistölle täystyrmäys somessa – ”Hyvää kansainvälisten ihmisoikeuksien päivää!”
ellauri155.html on line 258: Missähän se todellinen sylttytehdas on? Seura- ja Apu- lehdet ovat vain väyliä täysin ulkopuolisille vaikuttajille. Aina, kun tulee esille Venäjä, kyse on Naton hybridivaikuttamisesta eri tiedotusvälineiden kautta – mediapooli hoitaa tätä tehtävää. Todellisina käskyttäjinä ovat presidentin kanslia, presidentin oikea käsi – Supo, sekä hybridiosaamiskeskus. Puolustusvoimillakin voi olla propagandavelvoite mustamaalata välikäsien, eri medioiden kautta, onhan laitoksen ylipäällikkö ulkopolitiikasta vastaava ylin toimija suhteessa EU:n ulkopuolisiin maihin. Näillä pelotteluitäyhteyksien keksimisillä on tarkoitus myös vaikuttaa ajankohtaiseen pohdintaan kalliista hävittäjähankinnoista.
ellauri155.html on line 285: ”Herra Globaali pyrkii yksinomaan seuraaviin tavoitteisiin toimenpiteillään: Paikallisten talouksien tuhoaminen, jotta maailman väestö saadaan riippuvaiseksi globaaleista toimitusketjuista. Maailman väestön varallisuuden siirtäminen alhaalta ylöspäin – siis superrikkaille. Väestön vähentäminen, mikä tarkoittaa kansanmurhaa. Ja totaalisen kontrollin ottaminen jäljelle jääneestä väestöstä. Tässä on selkeästi kyse suuruudenhulluista psykopaateista ja sosiopaateista, jotka olisi pitänyt pysäyttää jo kauan sitten. Mutta nyt on tullut sen aika.”
ellauri155.html on line 305: Porissa oli ihan mukava tilaisuus, paikalla noin 50 henkeä. Näytteeksi voin pistää pari kuvaa. Oli aika sankka sumu, mikä antoi vielä oman mielenkiintoisen lisänsä noin niinku visuaalisesti”, kirjoitti Tapio UMV-Lehdelle tänään maanantaina. Valtamedia ei koe velvollisuudekseen kertoa korona-agendaa tukevan narratiivinsa ulkopuolisista ilmiöistä ja tapahtumista – edes jälkeenpäin.
ellauri155.html on line 314: Virallinen tilasto Skotlannista vahvistaa ”rokotettujen pandemian” – 90% koronaan kuolleista täysin rokotettuja. Tosin laskuissa ei huomioitu kuinka suuri osa väestöstä on rokotettua. Olisi ollut ehkä järkevämpää laskea kuolemien osuus kummastakin populaatiosta erixeen. Mutta rokotevastaiset eivät ole mitään ruudinkexijöitä tilastollisestikaan. Idiootteja, kuten Hollanin terveysministeri luonnehti, mutta hyödyttömiä, toisinkuin Elokapina.
ellauri155.html on line 319: Ja näin olemme siinä pisteessä, että Venäjästä – täysin vakavasti ja ilman minkäänlaista ironiaa tai paisuttelua – on (vastoin Iltalehden propagandaa) tullut maailman valo, loistava kaupunki kukkulalla, toivon majakka, vanhurskauden ja vapaan hengen linnake ja todella vapaan maailman symboli. …Tämä on melkein maaginen muutos: se pystyi saavuttamaan tämän ylevän aseman ilman, että se edes pelasi peliä tai teki ulostuloja. Se teki vähimmän mahdollisen pysyäkseen asemissaan ja estääkseen pienen, ulkomailta hallittujen pettureiden ja hölmöjen ryhmän tuhoamasta maataan.
ellauri155.html on line 331: Tuoko covid meidät yhteen vai ajaako se meidät erilleen? Se voi tuoda meidät yhteen, koska se on paljastanut yhteisen vihollisemme – saatanallisen vapaamuurari-juutalaisen maailman pankkikartellin.
ellauri155.html on line 336: Vihollinen on keskuspankkikartelli ja sen agentit – vapaamuurarius ja järjestäytynyt juutalaisuus, mukaan lukien kommunismi ja sionismi.
ellauri155.html on line 337: Keskuspankkiirit kuuluvat saatanalliseen kulttiin – kabbalismiin – joka on sabotoinut ihmiskuntaa satojen, ellei tuhansien vuosien ajan. Heidän tavoitteenaan on tuhota sivilisaatio, jotta he voivat rakentaa uudelleen maailman, joka palvelee heidän ahneuttaan ja turmeltuneisuuttaan.
ellauri155.html on line 432: De första förekomsterna av namnet Avimelek i Bibeln är i 1 Mos 20 – 21 och 1 Mos 26. Det handlar vid båda tillfällena om en filisteisk kung av Gerar. Enligt Haggada skall det röra sig om far och son med samma namn.
ellauri155.html on line 442: I introduktionen till psaltarpsalm 34 talas om en Avimelek inför vilken David spelat vansinnig. Beskrivningen stämmer in på den kung Akish av Gat som omtalas i 1 Sam 21:10 – 14.
ellauri155.html on line 448: Elimelech Weisblum of Lizhensk (1717–March 11, 1787) was a rabbi and one of the great founding Rebbes of the Hasidic movement. He was known after his hometown, Leżajsk (Yiddish: ליזשענסק, romanized: Lizhensk) near Rzeszów in Poland. He was part of the inner "Chevraya Kadisha" (Holy Society) school of the Maggid Rebbe Dov Ber of Mezeritch (second leader of the Hasidic movement), who became the decentralised, third generation leadership after the passing of Rebbe Dov Ber in 1772. Their dissemination to new areas of Eastern Europe led the movement´s rapid revivalist expansion.
ellauri155.html on line 521: Today’s passage certainly qualifies as one of the more difficult passages of Scripture. It is easy enough to understand what is going on; however, it is difficult to know how to evaluate it. We see in 1 Samuel 27:1–4 that David decided the best way to escape Saul was to flee to Philistine territory and take up residence in the city of Gath. David had been there before, and he deceived the city’s king, Achish, by pretending to be insane, thereby keeping the Philistines from killing him (21:10–15). This time, David did not have to feign insanity. Achish would have heard of Saul’s war with David, so he probably felt secure in allowing him into the city. This enemy of his enemy—Israel’s King Saul—could be counted on as a friend. Achish gave the country town of Ziklag to David, and it became a royal possession after David ascended the throne (27:5–7).
ellauri155.html on line 523: Little in the narrative tells us what we are to think of David’s actions. Perhaps the very fact that he sought security among the Philistines is enough to make his choice questionable. After all, God had shown Himself able to keep David safe within the boundaries of Israel (chs. 18–26), so David’s seeking refuge in Philistia may indicate a lapse of faith. It could be that David’s raids from Ziklag confirm this. We see how David would go out against enemies of Israel such as the Amalekites (see Ex. 17:8–16) who were in the south of Judah. After defeating them, he would bring spoil back to Achish and lie to the king, telling him that he was conducting raids on the Israelites (1 Sam. 27:8–12). We do not want to make too much of this, for some actions are acceptable in times of war that are not necessarily acceptable in times of peace (for example, industrial espionage). This was a time of war, with both Achish and the peoples David raided being actual enemies of Israel. Still, David’s successful deception put him in a quandary. Achish was so pleased with David’s work that he commissioned David to join him against Israel (28:1–2). What would he do?
ellauri155.html on line 569: Juutalaisen kansan alkuvaiheet voi lukea Raamatusta. Juutalaiset uskovat Vanhan Testamentin Jumalaan ja odottavat yhä vaan siellä luvattua Messiasta. Niinhän mekin, mutta comebackia. Heidän uskontonsa on yksi maailman vanhimmista ja luokiteltu lakiuskonnoksi – lain noudattaminen on siis yksi keskeisimmistä periaatteista uskonnossa. Vaan onhan niillä armoakin (cheese), sitä tulee niistä Rashin kuulokkeista. Tamin kaijareista tulee vastamelua.
ellauri155.html on line 594: Sen vuoksi Jumala on jättänyt heidät mielihalujensa valtaan sellaiseen saastaisuuteen, että he keskinäisissä suhteissaan häpäisevät oman ruumiinsa. 25He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa – olkoon hän ikuisesti ylistetty, aamen. 26
ellauri155.html on line 607: Nostetuissa syytteissä on kyse kolmesta eri asiakokonaisuudesta. Ensimmäinen koskee Räsäsen kirjoittamaan 24-sivuista tekstiä Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi – Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen. Tekstin on vuonna 2004 julkaissut Luther-säätiö. Siksi syytteessä on myös Juhana Pohjola, joka vihitään Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan piispaksi kesällä.
ellauri155.html on line 696: “Liberty and Necessity” – The Classical Reading
ellauri155.html on line 715: The incompatibilist maintains that if our willings and choices are themselves determined by antecedent causes then we could never choose otherwise than we do. Given the antecedent causal conditions, we must always act as we do. We cannot, therefore, be held responsible for our conduct since, on this account, we have no “genuine alternatives” or “open possibilities” available to us. Incompatibilists, as already noted, do not accept that Hume’s notion of “hypothetical liberty”, as presented in the Enquiry, can deal with this objection. It is true, of course, that hypothetical liberty leaves room for the truth of conditionals that suggest that we could have acted otherwise if we had chosen to do so. However, it still remains the case, the incompatibilist argues, that the agent could not have chosen otherwise given the actual circumstances. Responsibility, they claim, requires categorical freedom to choose otherwise in the same circumstances. Hypothetical freedom alone will not suffice. One way of expressing this point in more general terms is that the incompatibilist holds that for responsibility we need more than freedom of action, we also need freedom of will – understood as a power to choose between open alternatives. Failing this, the agent has no ultimate control over her conduct.
ellauri155.html on line 719: Tässä käsittelyssä Humen ymmärretään puolustavan pohjimmiltaan tulevaisuuteen suuntautuvaa ja utilitaristista kertomusta moraalisesta vastuusta. Thomas Hobbesin kaltaisten ajattelijoiden jälkeen Hume huomauttaa, että palkkiot ja rangaistukset saavat ihmiset toimimaan jollain tavalla eikä toisissa, mikä on selvästi huomattava sosiaalinen hyödyllisyys (T 2.3.2.5/410; EU 8.2897–98). Tällaista tulevaisuuteen suuntautuvaa, utilitaristista vastuullisuutta ovat kehittäneet edelleen monet muut compatibilistit, joiden kanssa Hume on usein tiiviisti tunnistettu (esimerkiksi Moritz Schlick ja J.J.C. Smart). Tämänkaltaisia tulevaisuuteen suuntautuvia, utilitaristisia kertomuksia on arvosteltu. Kaikenlaisten kantilaisten mukaan, perusongelma on se, että he ovat täysin sokeita aavikon asioille ja siten puuttuvat vaaditusta (taaksepäin katsovasta) kostotekijästä, jota tällä alalla tarvitaan.
ellauri155.html on line 727: In the Treatise, as was noted earlier, Hume argues that one of the reasons “why the doctrine of liberty [of indifference] has generally been better receiv’d in the world, than its antagonist [the doctrine of necessity], proceeds from religion, which has been very unnecessarily interested in this question” (T 2.3.2.3/409). He goes on to argue “that the doctrine of necessity, according to my explication of it, is not only innocent, but even advantageous to religion and morality”. In the final passages of the Enquiry discussion of liberty and necessity (EU 8.32–6/99–103) – passages which do not appear in the original Treatise discussion – Hume makes it plain exactly how his necessitarian principles have “dangerous consequences for religion”.
ellauri155.html on line 729: Traktaatissa Hume väittää, että vapauden oppi saa alkunsa uskonnosta, joka on ollut hyvin tarpeettomasti kiinnostunut tästä kysymyksestä. Hän jatkaa väittäen, että "välttämättömyyden oppi, minun selittämäni mukaan, ei ole vain viaton, vaan jopa eduksi uskonnolle ja moraalille". Tutkielmassa Hume tekee selväksi, miten hänen välttämättömillä periaatteillaan on "vaarallisia seurauksia uskonnolle". Voidaan esimerkiksi sanoa, että on olemassa jatkuva välttämättömien syiden ketju, ennalta määrätty ja ennalta määrätty, ulottuen kaikkien alkuperäisestä syystä jokaisen ihmisen olennon jokaiseen tahdoseen... Kaikkien tahtojemme perimmäinen Kirjoittaja on maailman Luoja, joka ensin antoi liikettä tälle valtavalle koneelle ja asetti kaikki olennot siihen erityisasemaan, josta jokaisen myöhemmän tapahtuman, väistämättömän välttämättömyyden vuoksi, on johdettava. Ihmisen toiminnalla ei siis voi olla moraalista turpitaatiota lainkaan, koska se etenee niin hyvästä syystä; tai jos heillä on turpitudet, heidän on otettava Luojamme mukaan samaan syyllisyyteen, vaikka hänen tunnustetaan olevan heidän perimmäinen syynsä ja tekijänsä. (EU 8.32/99–100) Eli kaikki paska onkin herra isoherran oma syy, mikä oli todistettava!
ellauri155.html on line 741: Humen tutkielman ydintyö – todellakin hänen yleinen (epäuskoinen tai "ateistinen") filosofinen näkemyksensä – on se, että moraalinen ja sosiaalinen elämä eivät perustu eikä vaadi kristillisen metafysiikan dogmeja. Humen naturalistinen kehys moraalisen ja sosiaalisen elämän ymmärtämiseksi sulkee pois paitsi libertarianismin metafysiikan (esim. aineettomien aineiden "moraalisen" syy-yhteyden muodot) lisäksi myös kaikki muut teologisesti inspiroidun metafysiikan, joka yleensä liittyy siihen (eli Jumala, kuolematon sielu, tuleva valtio ja niin edelleen). Uskonnon metafysiikka, Hume ehdottaa, vain hämmentää ja peittää ymmärryksemme näistä asioista ja piilottaa niiden todellisen perustan ihmisluonnossa. Humen näkemykset vapaasta tahdon ja moraalisen vastuun aiheesta, kuten on esitetty kohdissa "Vapauden ja välttämättömyyden" ja muualla hänen kirjoituksissaan, ovat juuri se käännekohta, johon tämä perusteesi kääntyy.
ellauri155.html on line 808: There is nothing which is more dispiriting to us than while we vex and annoy ourselves with this sort of question – Why is it not otherwise with us? Why has it so happened that we came to this place? [In other words, why has God allowed this to happen to us?] ...It is God, therefore, who has sought back from you your son, whom he committed to you to be educated, on the condition, that he might always be his own. And therefore, he took him away, because it was both of an advantage to him to leave this world, and by this bereavement to humble you, or to make trial of your patience. If you do not understand the advantage of this, without delay, first of all, set aside every other object of consideration, and ask of God that he may show you. Should it be his will to exercise you still further, by concealing it from you, submit to that will, that you may become the wiser than the weakness of your own understanding can ever attain to.”
ellauri155.html on line 818: Peter Frederick Strawson (1919–2006) was an Oxford-based philosopher whose career spanned the second half of the twentieth century. He wrote most notably about the philosophy of language, metaphysics, epistemology and the history of philosophy, especially Kant.
ellauri155.html on line 878: Jorge Agustín Nicolás Ruiz de Santayana y Borrás, known in English as George Santayana (/ˌsæntiˈænə, -ˈɑːnə/;[2] December 16, 1863 – September 26, 1952), was a philosopher, essayist, poet, and novelist. Originally from Spain, Santayana was raised and educated in the US from the age of eight and identified himself as an American, although he always retained a valid Spanish passport. At the age of 48, Santayana left his position at Harvard and returned to Europe permanently. He got enough of the U.S. of A.
ellauri155.html on line 950: College, Cambridge, where I used to see him almost daily in 1896–7; but he
ellauri155.html on line 1018: To turn now to the Russell affair, I have your letter of July 24 th–– with the
ellauri155.html on line 1058: “Mr”. is not now possible, since [– See comic
ellauri155.html on line 1059: he is a Peer and has taken his supplement ]–
ellauri156.html on line 129: Onni Gideon Tervonen (7. huhtikuuta 1921 Balašov, Neuvosto-Venäjä – 25. heinäkuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen muusikko, säveltäjä ja viihdyttäjä.
ellauri156.html on line 140: Gideonin tarina löytyy Tuomarien kirjan luvuista 6–8. Heprealaiskirjeen luvussa 11 Gideon mainitaan yhtenä esimerkkinä uskon miehestä. Neljäs Mooseksen kirja mainitsee Abidanin olevan Gideonin poika. Suomessa toimii yhdistys nimeltä Suomen Gideonit ry, joka on osa kansainvälistä Gideons International -järjestöä. Gideons International on kristillinen järjestö, joka jakaa Raamattuja joko yksittäisille ihmisille tai sijoittamalla ne julkisiin paikkoihin, mutta erityisesti kouluihin, kasarmeihin, sairaaloihin ja vankiloihin, sekä myös muualle.
ellauri156.html on line 281: Yhtyettä pidetään eräänä progressiivisen rockin ja hard rockin tärkeimmistä vaikuttajista ja sen levyjä on myyty maailmanlaajuisesti yli 40 miljoonaa kappaletta. Uriah Heepin kokoonpano on vaihdellut vuosien aikana suuresti – kitaristi Mick Box on ainoa jäljellä oleva alkuperäisjäsen. Hän on samalla myös ainoa jäsen, joka on ollut yhtyeessä koko sen toiminnan ajan.
ellauri156.html on line 532: Li'l Abner is a satirical American comic strip that appeared in many newspapers in the United States, Canada and Europe, featuring a fictional clan of hillbillies in the impoverished mountain village of Dogpatch, USA. Written and drawn by Al Capp (1909–1979), the strip ran for 43 years, from August 13, 1934, through November 13, 1977.
ellauri158.html on line 387: The term was coined by the German philosopher Karl Krause in 1828 to distinguish the ideas of Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770–1831) and Friedrich Wilhelm Joseph Schelling (1775–1854) about the relation of God and the universe from the supposed pantheism of Baruch Spinoza, after reviewing Hindu scriptures. Unlike pantheism, which holds that the divine and the universe are identical, panentheism maintains an ontological distinction between the divine and the non-divine and the significance of both. In panentheism, the universal spirit is present everywhere, which at the same time "transcends" all things created.
ellauri159.html on line 45: Kymmenen käskyä tai dekalogi (hepr. עשרת הדברים, Aseret ha-Dvarîm) ovat juutalaisen ja kristillisen uskon mukaan Jumalan ihmiselle Mooseksen välityksellä Siinain vuorella antamat käskyt. Kristinuskon eri suunnissa käytetään hiukan erilaista numerointia käskyistä. Käskyistä käytetään myös nimeä Dekalogi, joka tulee kreikan sanasta δεκάλογος tai "dekalogos", suomeksi kymmenen lausetta, kymmenen lausuntoa, kymmenen puheenvuoroa tai kymmenen tiedonantoa, tai mixei 10 logoa. Käskyä-muodon lausunnot saavat Raamatusta, kymmenen käskyä, aseret had'varim Raamatusta käskyt löytyvät Toisesta Mooseksen kirjasta (2 Moos. 20:1–17) sekä varuixi myös Viidennestä Mooseksen kirjasta (5 Moos. 5:6–21).
ellauri159.html on line 59:
Different religious traditions divide the seventeen verses of –17&version=nrsv">Exodus 20:1–17 and their parallels in –21&version=nrsv">Deuteronomy 5:4–21 into ten commandments in different ways, shown in the table below. Some suggest that the number ten is a choice to aid memorization rather than a matter of theology.
ellauri159.html on line 83:
ellauri159.html on line 85:
ellauri159.html on line 152:
ellauri159.html on line 154:
ellauri159.html on line 198:
ellauri159.html on line 200:
ellauri159.html on line 417:
ellauri159.html on line 543: Oppi teologisista hyveistä on peräisin Tuomas Akvinolaiselta (1225–1274) hänen kirjastaan Summa Theologiae. Hyveet on mainittu Uudessa testamentissa Paavalin ensimmäisessä korinttolaiskirjeessä (1. Kor. 13:13) ja ne ovat:
ellauri159.html on line 755: “When men evaluate each other as men, they still look for the same virtues that they’d need to keep the perimeter. Men respond to and admire the qualities that would make men useful and dependable in an emergency. Men have always had a role apart, and they still judge one another according to the demands of that role as a guardian in a gang struggling for survival against encroaching doom. Everything that is specifically about being a man—not merely a person—has to do with that role.” –Jack Donovan, The Way of Men
ellauri159.html on line 785: The key to upholding honor in a male gang is to always try to pull your own weight – to seek to be a boon rather than a burden to the group. If a man lacks in physical strength, he might make up for it in the area of mastery – being the group’s best tracker, weapons-maker, or trap inventor; one crafty engineer can be worth more than many strong men. If a man lacks in both physical strength and mastery, he might still endear himself to the other men with a sense of humor, a knack for storytelling, or a talent in music that keeps everyone’s spirits up. Or he might act as a shaman or priest – performing rituals that prepare men for battle and cleanse and comfort them when they return from the front. The strong men of the group will usually take care of the weak ones who at least try to do whatever they can. Shame is reserved for those who will not, or cannot excel in the tactical virtues, but don’t try to contribute in some other way, and instead cultivate bitterness and disregard for the perimeter-keepers who ironically provide the opportunity to sit on one’s hands and carp. (Aki Manninen would love this.)
ellauri159.html on line 791: Even the men we hold up as proof that you can be manly by living the higher virtues without completely fulfilling the 3 P’s of Manhood (or even 3 pushups) ultimately derive their inspiration from the fundamental underpinnings of the tactical virtues. Figures like Gandhi and Jesus are lauded for their non-violence and their goodness, but our ability to think of them as manly, derives from their embrace of masculine expendability – a courageous indifference to the pain and suffering others might inflict on their physical body. They were good men, certainly, but their willingness to sacrifice themselves for the sake of their people, also made them good at being men. Gandhi did procreate a lot. Jesus provided for millions of preachers. Both were expendable. That´ll do, welcome to the perimeter pencil necks.
ellauri159.html on line 802: Christopher John Penrice Booker (7 October 1937 – 3 July 2019) was an English journalist and author.
ellauri159.html on line 803: In 2004, he published The Seven Basic Plots: Why We Tell Stories, a Jungian-influenced analysis of stories andń their psychological meaning, on which he had been working for over 30 years. The book was dismissed by Adam Mars-Jones, who objected to Booker employing his generalisations about conventional plot structures prescriptively: "He sets up criteria for art, and ends up condemning Rigoletto, The Cherry Orchard, Wagner, Proust, Joyce, Kafka and Lawrence – the list goes on – while praising Crocodile Dundee, ET and Terminator 2".
ellauri159.html on line 898: ESTJ – Esimies
ellauri159.html on line 903: ESFJ – Huoltaja
ellauri159.html on line 908: ISFJ – Kumisuojain
ellauri159.html on line 913: ISTJ – Tarkastaja
ellauri159.html on line 921: ESTP – Mainosmies
ellauri159.html on line 926: ESFP – Esiintyjä
ellauri159.html on line 931: ISFP – Viheltäjä
ellauri159.html on line 936: ISTP – Askartelija
ellauri159.html on line 944: ENFP – Herkkusieni
ellauri159.html on line 946: ENFPs thrive on the new–new people, new activities, and new ideas. They see what is possible and are generally energetic, enthusiastic, and spontaneous. ENFP writers include Oscar Wilde, Aldous Huxley, Umberto Eco, Salman Rushdie, Anne Frank, Kurt Vonnegut, Anaïs Nin, Dr. Seuss, Hunter S. Thompson, and Erica Jong. Learn more about how ENFPs write here.
ellauri159.html on line 949: ENFJ – Opettaja
ellauri159.html on line 954: INFJ – Oppilaanohjaaja (Opo)
ellauri159.html on line 959: INFP – Jaakko Parantainen
ellauri159.html on line 967: ENTJ – Marski
ellauri159.html on line 972: ENTP – Kexijäpelle
ellauri159.html on line 977: INTP – Arkkitehti
ellauri159.html on line 982: INTJ – Propellipää
ellauri159.html on line 1149: Focus on the concrete and avoid useless abstract concepts. As a result, your writing will lack a unifying theme that communicates the author’s purpose to those who do not need to know. Be sure to incorporate an organizing principle or chart, such as problem–solution, to serve as a roadmap for the intended reader, for example on a separate crypted page.
ellauri159.html on line 1318: Jeesus esitti tämän kertomuksen: “Kaksi miestä meni temppeliin rukoilemaan. Toinen oli fariseus, toinen publikaani. Fariseus asettui paikalleen seisomaan ja rukoili itsekseen: 'Jumala, minä kiitän sinua, etten ole sellainen kuin muut ihmiset, rosvot, huijarit, huorintekijät tai vaikkapa tuo publikaani. Minä paastoan kahdesti viikossa ja maksan kymmenykset kaikesta, siitäkin mitä ostan.' Publikaani seisoi taempana. Hän ei tohtinut edes kohottaa katsettaan taivasta kohti vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen!' Aika totisena poikana minä sanon teille: hän lähti kotiinsa vanhurskaana, tuo toinen ei. Jokainen, joka itsensä korottaa, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan.” (Luuk. 18:9–14)
ellauri159.html on line 1341: Benjamin Paul Blood (November 21, 1832 – January 15, 1919) was an American philosopher and poet.
ellauri160.html on line 78: Li Bai (kiin. 李白, Lǐ Bó tai Lǐ Bái, usein myös muodossa Li Po, jap. Rihaku, 701–762) vietti suuren osan elämästään makaillen. Hän lähti kotiseuduiltaan Sichuanista 26-vuotiaana purjehtien alas Jangtsejoen vartta viettäen huoletonta elämää juopotellen ja tavaten aikansa julkisuuden henkilöitä kehitellen samalla pakkomielteisen runoilijan persoonaansa. 41-vuotiaana Li värvättiin Chang’anin eli nykyisen Xi’anin Hanlin-akatemiaan taolaisen ystävänsä Wu Yunin suosituksesta. Hänestä tuli nopeasti tunnettu, kun runoilija He Zhizhang kuvaili eräästä hänen runoaan The Road to Shu Is Harsh? ylistävään sävyyn. Kuitenkin vain hieman myöhemmin Li loukkasi joitakin vaikuttavia virkamiehiä ja menetti virkansa akatemiassa viettäen loppuelämänsä vaellellen paikasta toiseen.
ellauri160.html on line 86: Aronpuro kirjoitti ylioppilaaksi 1961 ja suoritti kirjastotutkinnon 1964. Hän oli kirjastonhoitajana Tampereen yliopiston kurssikirjastossa vuosina 1964–1971, Rääkkylän kunnankirjastossa 1972, Kemin Syväkankaan kirjastossa 1972–1981 ja Tampereen Lamminpään kirjastossa 1981–2003.
ellauri160.html on line 89: – Huomasin, että olin huonossa hapessa, ja rupesin miettimään, että mitä pitäisi tehdä. Silloin ilmestyi myös edellinen ja ainut Poundilta kokonaisen kirjan verran suomennettu runoteos, Tuomas Anhavan kääntämä valikoima Personae .
ellauri160.html on line 91: – Sen luin tarkkaan ja tunsin oppineenikin jotain. Samoihin aikoihin hankin Poundin cantojen koko laitoksen, jossa on kaikki 120 runoa. Mutta sitten semiotiikka ja mannermainen filosofia veivät mukanaan. Pound jäi.
ellauri160.html on line 96: – Pound keksi cantojen myötä tavallaan hypertekstin. Cantoja olisi ehkä kaikkein kätevin lukea linkitettynä nettiversiona.
ellauri160.html on line 103: – Täytyy ihailla Poundia, joka pystyi siteeraamaan cantoissa ulkomuistista Danten Jumalaista näytelmää siellä vankileirissä. Samoin Homeroksen Odysseiaa. Niitähän hänellä ei ollut siellä ja ne menevät ihan oikein.
ellauri160.html on line 105: Sen sijaan Poundilla oli luettavana Time-lehtiä, sattumalta yksi englantilaisen runouden antologia ja raamattu. Näitä kaikkia hän myös käyttää runoissa hyödykseen. – Ei Pound elänyt tätä päivää vaan hän eli kolmen tuhannen vuoden janan sisällä.
ellauri160.html on line 108: – On klassisen kiinan ja muun antiikin runouden kääntäjä Pound ja runoilija Pound, mutta ei ole haluttu muistaa ekonomisti Poundia eikä Mussoliinia ihailevaa fasisti Poundia.
ellauri160.html on line 110: – Ja Poundin, joka halusi syrjäyttää länsimaisten juutalaisten heimouskontojen alkeelliset muodot - siis kristinuskon - ja tuoda konfutselaisuuden sen tilalle. Valitettavasti se ei onnistunut.
ellauri160.html on line 113: – Poundin hyvä lukija "gentle reader" ilman muuta osaa Iliaan ja Odysseian alkukielellä ja Danten Jumalaisen näytelmänkin. Konfutsensa hän tuntee joko ranskan tai englanninkielisenä käännöksenä.
ellauri160.html on line 117: – Tunnistan Poundin arvon modernismin ja postmodernismin peruskalliona. Mutta ensirakkauden minussa, juopottelevassa palloilijanuorukaisessa, synnytti aikoinaan Poundin kääntämä Li Pon runonide Cathay vuodelta 1915. Ensirakkaus elää ja voi hyvin. Cantoista Aronpuro on jo päästänyt irti.
ellauri160.html on line 122: Ezra Weston Loomis Pound (30 October 1885 – 1 November 1972), modernin ajan Li Bai, was an expatriate American poet and critic, a major figure in the early modernist poetry movement, and a fascist collaborator in Italy during World War II. His works include Ripostes (1912), Hugh Selwyn Mauberley (1920), and his 800-page epic poem, The Cantos (c. 1917–1962). Hizi noi cantothan on selvä kokoelma paasauxia!
ellauri160.html on line 124: Pound was born in 1885 in a two-story cupboard house in Hailey, Idaho Territory, the only child of Homer Loomis Pound (1858–1942) and Isabel Weston (1860–1948), who married in 1884. Homer had worked in Hailey since 1883 as registrar of the General Land Office. Pound's grandfather, Thaddeus Coleman Pound, a Republican Congressman and the 10th Lieutenant Governor of Wisconsin, had secured him the appointment. Homer had previously worked for Thaddeus in the lumber business.
ellauri160.html on line 158: Ford Madox Ford (né Joseph Leopold Ford Hermann Madox Hueffer (/ˈhɛfər/ December 1873 – 26 June 1939) was an English novelist, poet, critic and editor whose journals The English Review and The Transatlantic Review were instrumental in the development of early 20th-century English and American literature.
ellauri160.html on line 202: In June, July and August 1917 Pound had the first three cantos published, as "Three Cantos", in Poetry. Twice the length of Paradise Lost and 50 times longer than The Waste Land, Pound's 800-page The Cantos ("Canto I" to "Canto CXVI", c. 1917–1962) became his life's work.
ellauri160.html on line 273: Olivatko isi ja mini tunnekylmiä? Ei kyllä olleet vaikka äiti sovelsikin selektiivistä kylmyyttä. Ne olivat kuin ruutitynnyreitä, räjähtivät pienestä. Enkä mäkään ole yhtään tällänen: – Ihmisillä, jotka eivät ole käsitelleet ehkä tarpeeksi omia tunteitaan, on tapana kiertää mielessä kehää ja miettiä, miten minä koen tuon asian, miltä tuo minusta tuntuu ja mitä minä ajattelen tästä. Paskanmarjat. Hyvin tiedän mitä ajattelen mistäkin. Mutta montako kylmyys pistettä saan seuraavasta testistä?
ellauri160.html on line 321: Pekka Kustaa Parkkinen (4. kesäkuuta 1940 Helsinki – 8. toukokuuta 1992 Helsinki) oli tuottelias suomalainen kirjailija ja kääntäjä. Proosassaan hän kuvasi väljällä, puheenomaisella kielellä näkemyksiään kulutusyhteiskunnan varjopuolista. Hänen teoksiensa hallitsevina aihepiireinä ovat rakkaus ja sen ristiriidat. Parkkista on kuvattu myös kommentoivaksi yhteiskuntakriitikoksi ja arjen kuvailijaksi. Runoilijana Parkkinen on aforistinen kiteyttäjä. (Valitut runot, Pekka Parkkinen - Kihniön Kukka ja Kirja Oy)
ellauri160.html on line 381: Pekka soitteli minulle tuona keväänä aika usein, yöllä, juttelimme ihan tavallisia asioita, ja minä törppö en tajunnut että ne olivat 'äänettömiä avunhuutoja', ja se taakka kulkee mukanani loppuun asti, mutta olin itsekin siinä vaiheessa niin ulkona, ja samalla tavalla kun kaikki luukut oli lyöty kiinni, harkitsin samanlaista ratkaisua. Whatever, Gummerus ja sen johto murhasivat Pekan ja samalla vaikeni moni muukin kirjailija loppuiäkseen, se oli karmea ja kylmäverinen operaatio, yksi pahimmista suomalaisen kustannusmaailman historiassa. – Minulla on satoja muistoja Pekasta, kirjoitan jos jaksan joskus… jos minulla sen aikaisessa kirjailijakunnassa joitan kamuja oli niin Pekka ja Sirkka Turkka, ja Veijo Meri joka aina oli W+G:n ja Gummeruksen Katajanokan kasinon syyskauden avauksen jatkoilla Pekan ja Eijan himassa. – Viimeiseltä kerralta muistan Matti Pulkkisen joka oli ulkona oven suussa tupakalla ja tokaisi: "sitä ollaan sitten samassa tehtaassa töissä"… niinpä oltiin hetki…
ellauri160.html on line 504: Lisää aiheesta: Kotoaan paennut Sofia Belórf nähtiin luksushotellissa – peittikö kohukaunotar ruhjeita vahvalla meikillä?
ellauri160.html on line 510: – Ei ole mitään tällaista tapahtunut, Sofia kiistää. – Marskissa olen ollut, mutta viinillä. Sofia epäilee, että huhut ovat lähteneet liikkeelle siitä, ettei häntä ole toviin nähty Stefun seurassa. – Olen ollut kipeänä, ja Stefu on ollut juhlimassa, Sofia kertoo. Kun Sofialta kysyy suoraan, meneekö hänellä ja Stefulla hyvin, vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä. - Normipäivä. Kuukauden vaan asuin hotellissa kun Stefulta lähti mopo käsistä. Dramaattisista suhdekäänteistään tunnetuilla Sofia Belórfilla ja Stefan "Stefu" Thermanilla oli jälleen vähintään yhtä dramaattiset tuloerot - mätkyistä puhumattamaan.
ellauri160.html on line 512: Lue myös: Muotiveska heilui näyttävästi! Kovaääninen Sofia Belórf köpötteli baariin – kuva!
ellauri160.html on line 526: Tapahtumapaikkana oli Helsingin keskustassa Albertinkadun ja Eerikinkadun kulmaus. Terassikansa naureskeli, kun Sofia polki valkoisella menopelillään Albertinkatua pohjoiseen, sillä sitä saa ajaa vain etelään. Myös kaksi polkupyöräpoliisia kiinnitti kaunottaren kulkuun huomiota, ottivat tämän puhutteluun ja ojensivat keskustelun päätteeksi sakkolapun. – Kävin tarkistamassa sakon suuruuden, väärään ajosuuntaan polkemisesta seurasi Sohville 40 euron rikesakko, Seiskan lukija raportoi.
ellauri160.html on line 527: Lue myös: Stefan Therman sekavana ratissa – Sofia Belórf nousi ulos öky-Audista kesken aamuriidan: ”En voi olla kyydissä, jos jotain sattuu”
ellauri160.html on line 531: Samaan aikaan lukija kiinnitti huomiota Audi RS6 -ökyautoon, joka ajeli edestakaisin pitkin Kanavarantaa. Pian paljastui, että ratin takana oli kukapas muu kuin Stefu. – Stefun toiminta oli jotenkin outoa hänen sahatessaan autolla edestakaisin Kanavanrannassa ja peruutellessa omituisesti. Hän oli myös jotenkin poissaolevan näköinen ja näpräsi kovasti puhelintaan, Seiskan lukija arvioi.
ellauri160.html on line 533: – Saman tien, kun Sofia nousi jahdilta laiturille, Stefu alkoi huutaa hänelle. Lopulta Sofia kuitenkin hyppäsi Stefun auton kyytiin, silminnäkijä raportoi.
ellauri160.html on line 535: – Kun Sofia tuli ulos autosta, hän hoki samalla, ettei voi olla kyydissä, jos jotain sattuu. Samalla Stefu levitteli autossa käsiään, Seiskalle kerrotaan.
ellauri160.html on line 540: – Jos osakeonnistumista ei olisi tullut ja olisi ollut vain tämä epäonnistuminen kiinteistöpuolella, mua ottaisi tällä hetkellä aika paljon enemmän päähän, Cheek sanoo Hesarin haastattelussa. Jaren mukaan osakeostot pörssiromahduksen aikaan olivat hyvä peliliike. Osakkeiden arvo nimittäin nousi koronakuopasta vauhdilla.
ellauri160.html on line 546: – Mitäs vi*ttua sit kävikään? Huh, huh! Oli sen verran hevi ilta, että iso mösjöö nukkuu tossa, enkä mä pääse vetämään sitä ylös, mies sopertaa.
ellauri160.html on line 549: Rikosilmoitus tehty! Jere Karalahden viikonloppu lähti täysin lapasesta Levillä – etuili jonossa ja lorotteli nilkoille!
ellauri160.html on line 553: – Kyllä vain. Jopa niin kova, että hän yritti väkisin etuilla jonossa. Jere oli kuitenkin sen verran aggressiivisella tuulella, etteivät ravintolan portsarit onneksi päästäneet häntä sisälle ravintolaan, Seiskalle kerrotaan.
ellauri160.html on line 583: Scholars believe the reason Jews in Babylon undertook to draw demons between the 5th and the 7th centuries has to do with a series of relaxations of the strictures, which rabbis gave the Jews as a way of dealing with the challenged posed by the increasing strength of Christianity. Fearing that Jews might prefer the new religion, the rabbis agreed to allow magic that included visual images. The demons Vilozny researched were drawn on “incantation bowls” – simple pottery vessels the insides of which were covered with inscriptions and drawings.
ellauri160.html on line 631: The North West Angle of the Circle of the Twelve is described as a scorpion which stands upright and composed of putrefying water, gigantic in size. With this demon comes the “unnameable” one, Abaddon, his image is black, huge and covered in whirling wheels and blades, within his hand a wheel which has a multitude of cat-like demons upon it. Behind Abaddon is Maamah or Naamah, a crouching demon like woman, who is of Az – Jeh the Mother of Harlots, she has an animal’s body and eats the earth while crawling.
ellauri160.html on line 633: Within the center is the Adversary form of Samael – Asmodeus. The Cabalists compose Samael as being the Devil of the Tarot, and Asmodeus as a bestial man in a crouching position. The “Rosh Satanim” or “Head of Devils” whose elixir is “Sain ha-mawet”, the poison begetting life in both darkness and light. The “Angel of Death” who is Samael is indeed Ahriman or Satan, the Adversary along with his Bride, Lilith or Az. Asmodeus is a Son of Samael/Ahriman whose consort is a younger daughter of Lilith. Aeshma/Asmodeus is a powerful spirit who manifests in matter through the individual whose path is of the fallen ones.
ellauri160.html on line 664: – Olemme ainoita perheitä Suomessa, joissa oli ulkomaalaistaustainen isä. Perheeni ei ollut ihan täysin normaali, sixi isäni päätyi vähän huonoille teille, Belórf taustoittaa sarjassa terapeutilleen.
ellauri160.html on line 668: – Mun isä on arabi, ja kulttuurierot äidin kanssa olivat valtavat. Sitten se lopulta päättyi niin, että äitini ja isäni erosivat niin huonoissa väleissä, etten ole ollut oikeastaan missään tekemisissä isäni kanssa. En ole nähnyt isääni sen jälkeen, kun olin 12. Muistan, että aina lapsena mulla oli sellainen ajatus, että en ikinä halua tuollaista miestä. Sixi valizinkin Nikon sekä Stefun.
ellauri160.html on line 671: –Tämän hetken suhteessa on edellisen suhteen paskat ja niin edespäin, Belórf täräyttää terapeutilleen ja lisää:
ellauri160.html on line 672: – Minun osaltani se oli sitä, että minulla oli vielä sydänsurut aivan valtavat edellisestä suhteesta, kun tämä suhde alkoi, Belórf kuvailee ja jatkaa:
ellauri160.html on line 673: – Minulla oli pakko erotilanne suhteestani, kun Niko joutui vankilaan ja tiesin, että hän joutuu olemaan siellä pitkään. Se oli minulle shokki, että hän oli tällainen Suomen historian isoin huumekauppias. Hyppäsin tosi nopeasti uuteen suhteeseen ja en ollut vielä toipunut sydänsurustani.
ellauri160.html on line 675: – Stefun exä on tuonut omat murheensa tähän, että hän (siis Martina, tai kyllä Stefu myös) on ollut minua kohtaan niin kamala. Olen tuntenut koko ajan sen, miten joku yrittää mustamaalata minua. En ole päässyt aloittamaan uutta suhdetta normaalisti. En oman exäni takia, enkä hänen exänsä takia, Belórf kuvailee realitysarjassa.
ellauri160.html on line 681: – Kyllä minä sitä välillä edelleen mietin, että herranjestas, siellä minä olen vain aamupuuroja kokkaillut autuaan tietämättömänä siitä, mitä Niko kääri muovipusseihin siinä pöydän kulmalla.
ellauri160.html on line 689: – Meillä on tällä hetkellä pari eri osoitetta, joissa me asumme. Me menemme vähän fiiliksen mukaan. Asumme välillä Espoossa uimahallissa ja välillä Helsingissä Merikatu kolmessa.
ellauri160.html on line 690: – Elämme hetkessä. Toivomme kuin x-jalkapallisti Sami Hyypiä että päivässä olisi enemmän tunteja. Meillä on ollut todella pitkä taival yhdessä (9v ellei vähemmän) ja suhteemme alku oli haastava. Ohjelmasta saa fiiliksen siitä, millaista meillä on yhdessä ja ymmärtää paremmin parisuhteemme asioita. Kukaan ei tajua, millaiset paineet on, kun joutuu elämään parisuhdettaan julkisten paineiden alla.
ellauri160.html on line 693: – Haastavinta tässä on ollut se, että on pitänyt olla niin auki ja täysin avoinna. Mutta olen molempiin kyllä tottunut. Pääasia että pojilla piisaa paalua. Seuraavissa työjutuissani minun ei tarvitse koko ajan näyttää omaa elämääni. Riittää kun näytän tissejäni. Sekin on aika raskasta kun ne on niin isot, kyllä se ihan työstä käy. Kun pitää EAT! ja FUCK! muidenkin edestä tälläsinä Suomen Kardashianeina. Tämä on minun ruumiini, joka on teidän edessänne annettu Nikolle ja Stefulle. Ota sinäkin kaikin mokomin pikku maistiainen. Koepala realitya. Byööööörf.
ellauri161.html on line 52: Aiheeseen sisältyy viisautta. Oikeastihan ei ole kysymys liito-oravien suorasta toiminnasta vaan ihmisten päätöksestä. Usko siirtää moottoriteitä – eikä vain usko liito-oravan olemassaoloon, joka on lopulta triviaali seikka. Mikään ei muuttuisi, jos liito-orava lakkaisi olemasta; sehän ei kuulu tuttavapiiriimme. Pahemmalta tuntuisi tavallisen oravan sukupuutto. Mikään ei enää lohduttaisi meitä lokakuisena torstaina Tehtaankadulla.
ellauri161.html on line 57: Ylpeämpi olen silti siitä, että jokin vielä kolkuttaa etuoikeuksissaan rypevän ensimmäisen maailman ihmisen omaatuntoa – ja pieni yhä voi voittaa ison, pehmeä kovan. Kristiina-tätikin aina messuaa "ensimmäisen maailman" ongelmista. Se kuulostaa tosi vanhanaikaiselta, kehitysapupuheelta.
ellauri161.html on line 161: – Mietin, olenko kristitty. Hämmentävässä prosessissa meni monta vuotta.
ellauri161.html on line 162: – Ensimmäinen lapseni syntyi ollessani 30-vuotias. Se oli hätkähdyttävä kokemus. Silloin oli pakko myöntää, että me olemme tässä maailmassa muidenkin kuin omien valintojemme seurauksena (esim. äidin ja isän, korzusta puhumattakaan) ja asioilla on jokin mieli.
ellauri161.html on line 164: – Kieltämättä kadehdin protestanttisuutta, ja näen siinä paljon hienoa. Mutta en valinnut kirkkoani, vaan se valitsi minut.
ellauri161.html on line 165: – Minulla ei ollut mitään kosketusta luterilaisuuteen, ja kun totesin sitten olevani kristitty, halusin liittyä oikein kiiltävään yleismaailmalliseen kirkkoon. Maailmallisuudesta en halunnut luopua. V-
ellauri161.html on line 167: – Kirkkokahvittelu ei kiinnosta, vaan kiinnityn kirkossa pikemminkin vanhoihin, historian hämäriin meneviin asioihin ja sakramentteihin. Pidän pimiöistä, punaisesta hämärästä.
ellauri161.html on line 168: – Minusta on vähän sääli, että luterilaiset käyvät niin harvoin messussa. En ymmärrä siitä mitään, silti pidän messua äärimmäisen tärkeänä, Nyölö messuaa.
ellauri161.html on line 213: Christa Päffgen eli Nico (16. lokakuuta 1938 Köln, Saksa – 10. heinäkuuta 1988 Ibiza, Espanja) oli saksalais-yhdysvaltalainen rocklaulaja ja -säveltäjä. Uransa alussa hän toimi myös mallina ja näyttelijänä. Hän oli ennen omaa uraa yksi taiteilija Andy Warholin "supertähtiä" ja teki yhteistyötä 1960-luvun rock-yhtye Velvet Undergroundin kanssa. Tunnetuimpia hänen esittämiään kappaleita ovat ”I’ll Be Your Mirror”, ”Femme Fatale”, ”All Tomorrow’s Parties”, ”Chelsea Girls” ja ”Frozen Warnings”.
ellauri161.html on line 218: Nicon mukaan hän sai Alain Delonin kanssa yhteisen pojan, näyttelijä ja valokuvaaja Christian Aaron ”Ari” Boulognen (s. 1962), jota Delon ei ole koskaan tunnustanut omakseen. Arin isäksi sen sijaan tunnustautuu ranskalainen virkamies Jean-Marc Billancourt. Billancourtin mukaan hän on lähes täydellinen Delonin kaksoisolento, mikä oli kätevää naisten parissa: näin hän päätyi tapamaan myös Nicon. Nico luuli Billancourtia Deloniksi, ja parilla oli suhde. Billancourt paljasti todellisen identiteettinsä Nicolle, kun tämä kertoi että odottaa parin lasta – mutta Nico ei halunnut uskoa Billancourtia, kun mies sanoi ettei olekaan Delon. Eräänä päivänä Nico vain häipyi jättämättä osoitettaan, eikä se Billancourtia sinänsä haitannut, sillä mies oli jo perheellinen. Myöhemmin Billancourt näki Arin kutsuilla, ja silloin jotain loksahti kohdilleen. Viimeinenkin epäilyksen häivä isyydestä poistui, kun mies näki lehdestä kuka Arin äiti on. Billancourt kuitenkin sanoo, ettei häntä ole uskottu, kun hän sanoo olevansa Nicon pojan isä. "Mitä Teihin tulee, herra Delon, minulla on voimakas tunne siitä, että Te ainakaan ette epäile kertomaani hetkeäkään."
ellauri161.html on line 265: – Saatoin lähestyä uskoa täysin avoimin mielin ja reippaasti, aikuisena kristityksi kääntynyt uskonnottoman kodin kasvatti muistelee. Kaikki nihilismi on vulgaaria ja vaarin! huudahtaa kirjailija ja suomentaja Antti Nyölén, joka on noussut kotimaisen esseistiikan terävimpään kärkeen. Herkullisen kielenkäyttäjän vimmaiset tekstit pureutuvat pisteliäästi kohteisiinsa.
ellauri161.html on line 274: – Nämä väärät käsitykset jähmettyvät vapaa-ajattelijoilla usein suorastaan taikauskoiseksi ja syvästi irrationaaliseksi kauhuksi. He pelkäävät, että jotakin pahaa tapahtuu, jos he joutuvat jonkin uskonnollisen seremonian keskelle. Esim. ympärileikkauxen.
ellauri161.html on line 275: – Tällaisessa uskonnon vastustamisessa on nykyään jotain väsynyttä ja alistunutta. Ikään kuin vanhat arvot, kuten Suvivirsi, haluttaisiin ”konmarittaa” pois nurkista vain pois heittämisen ilosta, kun ”ei ole ollut käyttöä viime vuosina”…
ellauri161.html on line 277: Kristofobia on erityisen yleinen psyykkinen ongelma niin kutsutun sivistyneistön parissa. Sen edustajat saattavat pelätä ristiinnaulizemista – kristinuskon lihallista ydinluuta, Nyölén arvelee.
ellauri161.html on line 278: – Kirjailijat ovat kuitenkin enimmäkseen suvaitsevaista ruipelosakkia, vaikka he ajattelisivatkin kristinuskon olevan hömppää. Harvat heistä ovat kauhean tuomitsevia tunnustuksellista kristittyä kohtaan. Minua ei ahdista olla kirjallisissa piireissä kristittynä.
ellauri161.html on line 282: – On skandaali, ettei katolisen ja luterilaisen kirkon välillä ole vieläkään ehtoollisyhteyttä! Onneksi luterilaiset ovat jo tehneet linjauksen ehtoollisvieraanvaraisuudesta, ja Saksassa myös katoliset piispat keskustelevat seka-avioliittojen sisäisestä ehtoollisyhteydestä. Elisiis olishan se kiva istua perheen kanssa saman pöydän ääressä.
ellauri161.html on line 285: – Kun ajattelen Jeesusta tai ylösnoussutta Kristusta, Hän tulee aina mieleeni ensimmäiseksi ristiinnaulittuna. Semmosena verisenä ja täynnä reikiä, pienet vaippahousut jalassa, hassu okahattu päässä.
ellauri161.html on line 289: – Hypistelen tätä jatkuvasti. Jos lähden kotoa ilman ruusukkoa, olo on avuton samalla tavalla kuin jos unohtaa puhelimen. Tämä on puhtaasti neuroottinen piirre, Nyölö naurahtaa. Vasen oikee vasen oikee sieltä löytyy pyöree soikee. Sellanen kikkele, jonka Ellis-saareen rantautuneet juutalaiset piirsi puumerkixi, kuin ei risti kelvannut.
ellauri161.html on line 292: – Toki kristittykin näkee krusifiksissa väkivallan uhrin. Mutta hän näkee myös, että joutuu joskus itsekin jättämään ruumiinsa tänne lojumaan.
ellauri161.html on line 293: – Krusifiksi on kuva, jossa kuolevaiset kohtaavat. Se on ihmisluonnon kuva. Sen kristofoobikkokin ehkä ymmärtäisi, jos vain katsoisi. Mutta pelostaan hän pääsisi vain, jos osaisi lukea myös tarinan jatkon: pääsiäisen, kirjailija muotoilee. Hmm. eikös koko murha tapahtunutkin juuri pääsiäisenä? Helluntaitahan tässä kohtaa pitäis muistella.
ellauri161.html on line 296: – Olisiko kirkolla vihdoin varaa ryhtyä todelliseksi vastavoimaksi, aktiiviseksi toimijaksi ja uusien ideoiden lähteeksi? hän kysyy. Onhan niitä paaville syntynyt säästöjä vuosituhansien aikana, mutta toisaalta, eläminenon nykyään on hirmukallista, pelkkä uusi tiarakin voi maxaa tuhansia.
ellauri161.html on line 300: – Eläimiä ei ole koskaan käytetty hyväksi niin törkeästi ja systemaattisesti kuin nyt. Broileri on kammottavin keksintö, minkä Jumalan paikan kaapannut ihminen on tehnyt.
ellauri161.html on line 301: – Tehdasoloihin jalostettu eläin kykenee elämään vain kuukauden. Tässä olisi huutava kristillisen kritiikin paikka! Nyölö sanoo katseessaan pyhää vihaa ja halua herättää kuolonuntaan nukkuva ihmiskunta.
ellauri161.html on line 308: – Pessimismi on pohjimmiltaan väärää lohtua: sen vakuuttelua, että kaikki tulee varmasti menemään pieleen.
ellauri161.html on line 309: – Nihilistit ovat joko paatuneita, teoriassa kuolleita – nämä ovat yleensä filosofisia saivartelijoita, joille Friedrich Nietzsche on idoli ylitse muiden – yksinkertaisesti pelkkiä teeskentelijöitä ja pelkureita, Nyölö kritisoi. Nietsche on kuollut, terveisin jumala.
ellauri161.html on line 319: – Ihmiset, joita vegaanitkin ovat, eivät kuitenkaan ole käveleviä dogmeja, opin inkarnaatioita; he kilvoittelevat omien dogmiensa ja noiden oppien näkökulmasta katsottuna läpihaurean, kiusauksia ja ansoja täynnä olevan todellisuuden välillä. Joskus on ihan pakko syödä kanavoileipä, kun ne ovat niin hyviä. Mutta rukoilen sen jälkeen aina, kadun ja paastoan.
ellauri161.html on line 322: – Ne syövät toisia eläimiä, niiden on pakko – olkoonkin, että ne käytännössä syövät vain raadonsyöjäihmisiä varten perustetun eläinteollisuuden ylijäämäroisketta, oravia ja pikkulintuja.
ellauri161.html on line 323: – Mutta toisaalta: miten kukaan voisi elää ilman kissoja? Kissa on ylimaailmallisen kauneuden täydellinen lihallistuma, hieman samoin kuin Jumala on ylimaallisen hyvyyden täydellinen idea. Minä olen kissa, sinun kissasi, älä pidä muita kissoja.
ellauri161.html on line 325: – Eikä ilman Jumalaakaan voisi elää. Hyvyys ja kauneus ovat ihmiselle yhtä välttämättömiä kuin kauralima ja paha vesi. Kommentoi ja anna palautetta täällä.
ellauri161.html on line 332: – Kuolemaa pitäisi kunnioittaa ja sen äärellä tulisi hiljentyä. Roskalehdet sen sijaan ovat innoissaan: ”Saadaan mahtavat lööpit”. (Kuulostaapa muinaiselta. Oliskohan tää pätkä sittenkin ollut vlta 2013?)
ellauri161.html on line 334: – Kristus, joka myös kuoli brutaalisti, on yksi hahmo samaa tematiikkaa. Siitäkin tehdään joka vuosi klikkiozikoita. Hyvä uutinen! Osta iso numero! Hänen tapauksessaan taustalla on kuitenkin kivana yllärinä ylösnousemus. Iltapäivälehtien otsikoissa perhesurmat levitellään kaikkien ihailtaviksi, mutta mysteeri puuttuu, Nyölö analysoi. Jospa sanottaisiin että nekin ylösnousivat. Ja niinhän ne nousivatkin (nousevatkin?) jos vaan ehtivät katua, eli saada voitelun papin pullosta.
ellauri161.html on line 338: – Ihmettelin ensimmäisen lapseni syntymää. En vieläkään ymmärrä, miten jotkut voivat suunnitella lapsien saamista jo nuorena. Minulla ei koskaan ollut sellaisia ajatuksia. Ajattelin omistaa elämäni runoudelle, kirjallisuudelle. Perhe oli järkytys. Ajattelin, että ei mulle pitänyt käydä näin. Nyölénin järkytys oli kuitenkin onnellista laatua. Lapsella oli noin 10 sormea ja varvasta. Kiitos jumala! Huonomminkin olis voinut käydä.
ellauri161.html on line 340: – Ei se ollut mitään tunnekuohua. Siihen tiivistyi joitakin mietiskelyjä. Se oli voimakas kokemus, mutta se ei muuttanut käyttäytymistäni tai luonnettani. Valitettavasti, pistää väliin Nyölénskä. Tunnustuskirjassa Nyölen kuitenkin toteaa lapsen syntymän ”muuttaneen hänet kokonaan”. Se oli viimeinen naula gnostikonkoukkuun.
ellauri161.html on line 341: – Se oli hitaasti vaikuttava myrkky, joka käänsi ajatukset. Kääntäjänä Andy käänsi ne vikkelästi takaisin.
ellauri161.html on line 347: – Kääntymiseni oli myös luovuttamista. Että ei tässä kannata pidempään vaivata päätään. Se keskittyi pääsiäisen draamaan, Nyölö kertoo. Oli miten oli, liittyminen antikapitalistiseen, ekologiseen liikkeeseen käy paavilta nyt häkellyttävän sulavasti. Se on kuin pysähtynyt kello, joka näyttää joka päivä 2x oikeata aikaa.
ellauri161.html on line 546: The targets of the satire – incompetent governments, media, tech billionaires, populace believing in politics not science – are obvious. There’s a shorthand that makes each character’s real world avatar easy to get hence the laughs but does that undermine the film’s intelligence? No, it's spot on.
ellauri161.html on line 597: Speaking of “climate,” that’s the main target here – how people are too stupid to come together even when their survival depends on it. Or maybe it’s the pandemic McKay is allegorizing. Probably both. Meanwhile, the writer/director’s left-of-center politics are on full display. Although Don’t Look Up occasionally ridicules the left, it represents a full-on fusillade against the right. Now that is NOT funny.
ellauri161.html on line 601: General Buck Turgidson knockoff (played by an unsmiling Ron Perlman) illustrates how far wide he misses the mark. By exaggerating certain aspects of human behavior, Don’t Look Up takes cynicism to a level that is not only excessive but doesn’t make for a story that’s either compelling or entertaining. During the course of watching Don’t Look Up, the only emotion I experienced was frustration – frustration that the movie could waste so much talent in the service of something so underwhelming. In other words, I could not laugh at all because the laugh was on me.
ellauri161.html on line 662: Vuonna 1967 kuvattu ja seuraavana vuonna julkaistu Elvis Presleyn tähdittämä musikaalikomedia Speedway – vauhtihullut kertoo NASCAR-kilpa-ajajan elämästä. Elvis näyttelee kyseistä kilpa-ajajaa, ja naispääosassa esiintyy Nancy Sinatra. Elokuvan alkutekstien yhteydessä esitellään omilla nimillään ja kasvoillaan muutamia ajankohdan nimekkäimpiä NASCAR-kuskeja; elokuvan kilpa-ajokohtauksissa kyseiset miehet esittävät Elviksen roolihahmon kilpakumppaneita.
ellauri161.html on line 673: The grim satire is usually pretty tame and ranges anywhere from hilarious to stupid. But the nastiness and negativity here just makes the filmmaker come off like a jerk. At the end of Don’t Look Up, you’re left feeling agitated and angry– not at republicans, but at McKay for making such a dismal affair. If you are a closet republican like me, that is.
ellauri162.html on line 83: – Pyöräillessä oli kuulunut ”klonks”, ”klonks”, tuomiokirjelmässä kuvaillaan.
ellauri162.html on line 104: Louis Émile Clément Georges Bernanos (French: [ʒɔʁʒ bɛʁnanɔs]; 20 February 1888 – 5 July 1948) was a French author, and a soldier in World War I. A Roman Catholic with monarchist leanings, he was critical of elitist thought and was opposed to what he identified as defeatism. He believed this had led to France´s defeat and eventual occupation by Germany in 1940 during World War II. His two major novels "Sous le soleil de Satan" (1926) and the "Journal d’un curé de campagne" (1936) both revolve around a parish priest who combats evil and despair in the world. Most of his novels have been translated into English and frequently published in both Great Britain and the United States.
ellauri162.html on line 117: No ei, kyltää "nuori" pappi on varmaan luonteena Bernanos ize, tollanen karkean moukkamainen surkimus. Bernanos suoritti oikeustieteen ja kirjallisuuden "lisensiaattitutkinnon" jesuiittakoulussa ja työskenteli sittemmin vakuutustarkastajana vuoteen 1927. Bernanosin esikoisromaani Sous le soleil de Satan ilmestyi 1926. Sen jälkeen hän hankki elantonsa kirjoittamalla. Taloudellisista syistä hän joutui muuttamaan vuosiksi 1934–1937 suuren perheensä kanssa Mallorcalle.
ellauri162.html on line 129: Bernanosin tunnetuin teos on Maalaispapin päiväkirja (alkuteos Journal d´un curé de campagne, 1936), jonka pohjalta Robert Bresson on ohjannut elokuvan Papin päiväkirja (1950). Suomeksi on ilmestynyt lisäksi Mouchette (alkuteos Nouvelle histoire de Mouchette), josta Bresson myös on ohjannut elokuvan, jota Suomessa on esitetty nimellä Mouchette – raiskattu.
ellauri162.html on line 575:
ALETHIA – B O O K 3.1-326
ellauri162.html on line 597: Hans Vaihinger (25. syyskuuta 1852, Nehren – 18. joulukuuta 1933, Halle) oli saksalainen filosofi joka syntyi Saksassa Württembergissä Nehrenissä, lähellä Tübingeniä ja kertomansa mukaan kasvoi hyvin uskonnollisessa ilmapiirissä. Hän opiskeli filosofiaa, teologiaa, luonnontieteitä sekä matematiikkaa Tübingenissä, Leipzigissa ja Berliinissä. Myöhemmin hänestä tuli filosofian opettaja ja professori Strasbourgiin, ennen kuin hän muutti Halleen vuonna 1884. Vuodesta 1892 lähtien hän hoiti filosofian professuuria Hallen yliopistossa. Hän joutui eroamaan virastaan vuonna 1906, kun hänen näkönsä heikkeni.
ellauri162.html on line 620: Kuulin kuitenkin hyvissä ajoin Prof Kiemuran Dr Extenda-kuurista. Nyt tiedän, että jos en olisi käyttänyt sitä, olisin tehnyt elämäni mokan. Impotenssi esti minua täysin harrastamasta normaalia elämää, mutta 4 viikkoa riitti, jotta kaikki ei vain palautunut normiin, vaan se toi minulle täysin uusia kokemuksia sängyssä! Ensimmäistä kertaa minulle on alkanut tapahtua niin, että naiset, joiden kanssa olen sängyssä, saavat useita pistoja ennen notkahdusta ja palaavat luokseni saadakseen lisää! Itseluottamus, jonka olen saanut, on sanoin kuvaamaton – sen ansiosta pystyin vaihtamaan työni jopa parempaan kuin minun edellisessä firmassani. Paljon kiitoksia!
ellauri162.html on line 761: Number 1 David Silverman is President of American Atheists, the organization founded in 1963 by the grande dame of American atheism, Madalyn Murray O’Hair (1919–1995). He is a Jew. You know it´s a myth. Religion is my bitch. Bitches, I don´t trust ´em But they give me what I want for the night.
ellauri162.html on line 830: Robin McLaurin Williams (July 21, 1951 – August 11, 2014) was an American actor and comedian. Williams was raised and sometimes identified himself as an Episcopalian. He described his denomination in a comedy routine as "I have that idea of Chicago protestant, Episcopal—Catholic light: half the religion, half the guilt." He also described himself as an "honorary Jew", and on Israel's 60th Independence Day in 2008, he appeared in Times Square, along with several other celebrities to wish Israel a happy birthday.
ellauri163.html on line 46: Sholem Asch (Yiddish: שלום אַש, Polish: Szalom Asz; 1 November 1880 – 10 July 1957), also written Shalom Ash, was a Polish-Jewish novelist, dramatist, and essayist in the Yiddish language who settled in the United States.
ellauri163.html on line 76:
ellauri163.html on line 92: Kehotuksia totella Herraa ja muistaa hänet (6–8)
ellauri163.html on line 93: Lakeja eri aloilta (12–25)
ellauri163.html on line 581: Moraalin ei siis tarvitse yhdistää kohtaloaan tällaisiin riskialttiisiin teorioihin – ja me toistamme sen yhtä masentavaksi kuin vapaan tahdon. Moraali tarvitsee vain vapautta, joka on hyvin erilainen. Ja tämä vapaus on mahdollista vain determinismissä ja sen kautta. (Alanootissa vielä haukutaan Cousinin tahtoteoriaa.)
ellauri163.html on line 601: Alceste on mies, jolla on perustavanlaatuinen ongelma. Hän nimittäin vihaa ihmisiä. Oikeastaan Alceste vihaa ihmisten lisäksi myös yhteiskuntaa ja melkein kaikkea muutakin – eikä hän epäröi ilmaista inhoaan vasten ihmisten kasvoja.
ellauri163.html on line 605: "Ihmisvihaaja" on Moliéren humoristinen klassikkonäytelmä vuodelta 1666. Ranskalainen Molière (1622–1673), oikealta nimeltään Jean-Baptiste Poquelin, tunnetaan erityisesti kirjoittamistaan humoristisista näytelmistä. Poquelin otti käyttöön Molière-nimen, kun alkoi työskennellä humoristisena näyttelijänä. Molièren tunnetuimpia humoristisia näytelmiä ovat muun muassa "Tartuffe" sekä "Sievistelevät hupsut".
ellauri163.html on line 622: No. 36 ateistilistalla, Philip Pullman (1946) syntyi Norwichissa, Isossa-Britanniassa ja suoritti kolmannen luokan englannin tutkinnon Oxfordin yliopistossa. Hän työskenteli keskiasteen opettajana kirjoittaessaan lastenkirjoja – jo yli 30-vuotiaana – jotka tekisivät hänen maineestaan tunnetun. Hän saavutti kuitenkin todelliset julkkikset vasta julkaisemalla myydyimmän trilogiansa Hänen tummat kankaansa vuosina 1994–2001. Trilogia perustuu löyhästi Miltonin kadonneeseen Paratiisiin – paitsi että saatanahahmo on sankari, kun taas Jumala on roisto (no niinhän se vähän oli Miltonillakin). Ateistit ovat ylistäneet sitä vastalääkkeenä C.S. Lewisin Narnia-sarjalle, jonka Pullman on tuominnut uskonnolliseksi propagandaksi. Hän on suorapuheinen ateistien puolesta Isossa-Britanniassa. Hetkinen, kekä saatanahahmo? Sankarihan on Lyra, josta tulee Eeva kakkoineen? Sekö on se saatana? Ja paha jumalakin on vaan tollanen vanha statisti, niikö Paavi Wojtylä, jota pidettiin paavimobiilissa pystyssä kepillä.
ellauri163.html on line 638: Arvovalta on ensimmäinen enkeli, joka on noussut Pölystä. Hän hallitsee kirkkoa, sortoa ja uskonnollista instituutiota. Hän kertoi myöhemmin saapuville enkeleille, että hän loi heidät ja universumin, mutta tämä on valhe, tai no vaihtoehtoinen totuus. Vaikka hän on yksi trilogian kahdesta ensisijaisesta vastustajasta – lordi Asriel on hänen ensisijainen vastustajansa – hän pysyy taustalla; Hän näkyy vain merivaha kaukoputkessa (eli keltaisessa vakoilulasissa). Arvovalta on heikko ja siirtänyt suurimman osan valtuuksistaan sijaishallitsijalleen Metatronille. Hän on erittäin iäkäs, hauras ja naiivi. Kabbalan Metatronista on ollut puhetta jo toisaalla.
ellauri163.html on line 662: Neljä gallivespialaista – lordi Roke, Madame Oxenstierna, Chevalier Tialys ja Lady Salmiakkia – ovat pieniä ihmisiä (ilman kädensijaa), joilla on myrkylliset kantapääkannukset.
ellauri163.html on line 704: Kirja päättyy Willin ja Lyran rakastumiseen, mutta tajuten, etteivät he voi elää yhdessä samassa maailmassa, koska kaikki ikkunat – paitsi yksi alamaailmasta Mulefan maailmaan – on suljettava pölyn menetyksen estämiseksi, koska jokaisen ikkunan avaamisen myötä syntyisi Ankeuttaja, ja se tarkoittaa, että Will ei saa koskaan käyttää veistä enää koskaan. Circumcisio on ainiaaxi loppunut. Voi nössö sentään. Heidän on myös oltava erillään, koska molemmat voivat elää täyttä elämää vain kotimaassaan. Paluun aikana Marja Mähöne oppii näkemään oman dæmoninsa, joka on mustan alppinaakan muodossa. Lyra menettää kykynsä lukea intuitiivisesti alethiometriä ja päättää oppia käyttämään tietoista mieltään saman vaikutuksen saavuttamiseksi. Vapaalle tahdolle ja oikeudelle jatkaa tietoa taikauskolla, joka on jälleen myönnetty kaikille eläville olennoille, hän päättää rakentaa Taivaan tasavallan omaan maailmaansa, ja jakaa kaikille ilmaisexi Eeva-lehteä.
ellauri163.html on line 729: 0-11 low result – indicating no tendency at all towards autistic traits.
ellauri163.html on line 793: Kahden näkemämme miehen välillä näyttää olevan vihamielisyys, joka seuraa heitä paikalliseen baariin, jossa riistanvartija (huolimatta naimisissa) haluaa paikallisen baarimikon Louisan (Marine Trichet), joka ei välitä hänestä, vaan himoizee salametsästäjää Arsenia (Jean-Claude Guilbert). Tutustumme myös päähenkilöön, Mouchetteen, vakavasti köyhään tyttöön, joka on 13–16-vuotias (ilmeisesti lähderomaani asettaa hiänen ikänsä 14- vuotiaaksi, ja Nortier oli todella 18, mutta elokuva ei anna siitä aavistustakaan), joka käyttää puisia puulevyjä (jotka eivät vastaa hänen jalkojaan) ja on ulkopuolinen koulussa, julman musiikinopettajan uhri, joka väärinkäyttää häntä ja joka vihaa rikkaampia tyttöjä, jotka sulkevat hänet pois. Mouchette jopa heiluttaa likapalloja kilpailijoitaan vastaan.
ellauri163.html on line 805: Yön päätyttyä Mouchette palaa kotiin, hänen äitinsä kuolee, ja useat kaupunkilaiset yrittävät hyvittää ystävällisyyttä, mutta niitä täydennetään epäilyksillä ja tukahdutetulla raivolla, mistä syistä, ei koskaan paljasteta. Vanha nainen antaa Mouchettelle mekon äitinsä hautajaisiin, mutta kotimatkalla Mouchette repii sen pensaaseen nähtyään kanin metsästyksen, ja yksi onnettomista pedoista vanhenee hänen jalkojensa juuressa. Kuten elokuvan avajaisissa, oikeat eläimet loukkaantuivat elokuvassa, mutta aidosta syystä: hyvä - korkea taide, ja ne muistetaan kauan heidän kuolemansa jälkeen - pieni lohtu heille, myönnetään, mutta olisiko luonnollinen kuolema lohduttanut heitä enemmän? (Voi helvetti mikä nazi! Mixi jenkkimiehiä saa ylipäänsä olla?) Sitten kolme kertaa Mouchette käyttää rättejä vierittääkseen mäkeä alas kohti järveä. Kolmannella yrityksellään hän työntyi sisään (kuten Arsene), vaikka teknisesti – emme koskaan näe hänen ruumiinsa putoavan veteen ja vajoavan pohjaan. Emme myöskään koskaan näe kliseisiä kuplia, joita tapahtuisi, jos filmin henkilö putoaisi veteen ja hukkuisi. Se oli mielestäni huonoa hölynpölyä.
ellauri164.html on line 40: Wilhelm Maximilian Wundt (16. elokuuta 1832 Neckarau – 31. elokuuta 1920 Leipzig) oli saksalainen psykologi, psykofysiologi ja filosofi. Häntä pidetään yhtenä kokeellisen ja kognitiivisen psykologian perustajista.
ellauri164.html on line 187: George Berkeley (12. maaliskuuta 1685 Kilkennyn kreivikunta, Irlanti – 14. tammikuuta 1753 Oxford, Englanti) oli irlantilainen filosofi ja piispa. Hän edusti tietoteoriassa empirismiä ja ontologiassa idealismia. Hän kiteytti ajattelunsa lauseeseen olla olemassa on tulla havaituksi, (lat. esse est percipi). Berkeley on merkittävin subjektiivisen idealismin edustaja. Amerikan julkkixet tietää miten totta Yrjön lause on.
ellauri164.html on line 191: Berkeleyn kiinnostuksen kohteena ei ollut vain filosofia, vaan myös uskonnolliset kysymykset, matematiikka ja yhteiskunnalliset uudistukset. Matematiikassa Berkeley arvosteli – varsin terävänäköisesti – vastikään keksittyä differentiaali- ja integraalilaskentaa, jonka käsitteelliset perusteet olivat hänen mielestään täysin sekavat. Se ei ymmärtänyt sitä yhtään. Vaikka olis luullut että infinitesimaali olis ollut just idealistin cup of tea. Berkeleyn kritiikki ei johtanut matematiikassa uusiin keksintöihin, vaan differentiaali- ja integraalilaskenta saatettiin täsmälliselle pohjalle 1800-luvulla Dedekindin toimesta.
ellauri164.html on line 210: Vuonna 1725 Berkeley aloitti hankkeen collegen perustamiseksi Bermudalle siirtokuntien papiston ja intiaanien parissa lähetystyötä tekevien kouluttamiseksi. Tehtävän johdosta Berkeleyn luopui virastaan, jossa oli ansainnut 1100 puntaa, ja muutti Amerikkaan 100 punnan palkalla. Hyvin se riitti kun hinnat Bermudalla oli alhaiset, neekerit oli puoli-ilmaisia. Hän saapui Newporttiin Rhode Islandille ja osti sieltä Whitehallin plantaasin. 4. lokakuuta 1730 Berkeley osti ”neekerimiehen nimeltään Philip, iältään neljätoista vuotta tai sinnepäin”. Muutamaa päivää myöhemmin hän osti lisää orjia. 11. heinäkuuta 1731 peräisin oleva merkintä kertoo, että ”rovasti Berkeley kastoi kolme neekereistään, Philip, Anthony ja Agnes Berkeleyn”. Hankintojen kuitit ovat nähtävillä British Museumissa (Ms. 39316) (George C. Mason, Annals of Trinity Church, 1698–1821, 51).
ellauri164.html on line 230: Ralph Barton Perry (July 3, 1876 in Poultney, Vermont – January 22, 1957 in Boston, Massachusetts) was an American philosopher. He was a strident moral idealist who stated in 1909 that, to him, idealism meant "to interpret life consistently with ethical, scientific, and metaphysical truth." (citation?) Perry's viewpoints on religion stressed the notion that religious thinking possessed legitimacy should it exist within a framework accepting of human reason and social progress.
ellauri164.html on line 234: Henry Babcock Veatch Jr. (September 26, 1911 – July 9, 1999) was an American philosopher. Veatch syntyi 26. syyskuuta 1911 Evansvillessä, Indianassa . Hän opiskeli Harvardin yliopistossa , jossa hän suoritti AB- ja MA-tutkinnon ja tohtorin tutkinnon vuonna 1937. Veatch tuli Indianan yliopiston filosofian laitokselle ohjaajaksi vuonna 1937. Hänet nimitettiin apulaisprofessoriksi vuonna 1941 ja täysprofessoriksi vuonna 1952. Indianassa ollessaan Veatchin yliopisto sai monia palkintoja ja kunnianosoituksia. Vuonna 1954 hänestä tuli ensimmäinen Frederick Bachman Lieber Award for Distinguished Teaching -palkinnon saaja. Hän oli suosittu opiskelijoidensa keskuudessa ja hänelle myönnettiin Sigma Delta Chi "Brown Derby" -palkinto suosituimmalle professorille. Vuonna 1961 Veatch nimettiin Distinguished Service Professoriksi.
ellauri164.html on line 236: Vuonna 1965 Veatch lähti IU: sta Northwestern Universityyn , jossa hän pysyi vuoteen 1973 asti. Sitten hän meni Georgetownin yliopistoon, jossa hän toimi filosofian laitoksen puheenjohtajana vuosina 1973–1976. Veatchilla oli myös vierailevia professoreita Colby Collegessa , Haverford Collegessa ja St. Thomasissa . Yliopisto . Vuonna 1983 hän jäi eläkkeelle Distinguished Professorina ja palasi Bloomingtoniin.
ellauri164.html on line 238: Veatch oli aktiivinen episkopaalisessa kirkossa ja toimi American Catholic Philosophical Associationin puheenjohtajana . Hän toimi Metaphysical Society of America :n puheenjohtajana vuonna 1961. Vuosina 1970–1971 hän toimi American Philosophical Associationin läntisen jaoston puheenjohtajana. Hän oli Episkopaalisen kirkon tutkijoiden killan jäsen.
ellauri164.html on line 240: Henry Veatch kuoli Bloomingtonissa, Indianassa. Indianan yliopisto ylläpitää hänen keräämiensä papereidensa (1941–1997) arkistoa.
ellauri164.html on line 300: Jeanne d’Arc [ʒan daʁk] eli ”Orléansin neitsyt” (La Pucelle d’Orléans) (6. tammikuuta 1412 Domrémy, Ranskan kuningaskunta – 30. toukokuuta 1431 Rouen, Ranskan kuningaskunta) on Ranskan kansallissankari ja katolisen kirkon pyhimys. Jeanne tuli kuuluisaksi uskonnollisista näyistään, joissa häntä kehotettiin pelastamaan Ranska. Vuonna 1429 hän johti ranskalaissotilaita Orléansin taistelussa ja osallistui kuningas Kaarle VII:n kruunaukseen Reimsissä. Myöhemmin englantilaiset tuomitsivat hänet noituudesta ja polttivat hänet roviolla.
ellauri164.html on line 321: Orleansin piiritys (ransk. Le Siège d'Orléans) 1428–1429 oli Englannin ja Ranskan välisen satavuotispen sodan käännekohtia, jossa muutti Ranskan kruununperillisen kärsimät tappiot voitoiksi ja teki tietä hänen kuninkuudelleen.
ellauri164.html on line 361: Peter Piskuila (Matohäntä) (engl. Peter Pettigrew) (1959/1960 – maaliskuu 1998) oli Harry Potterin isän, James Potter, koulutoveri. Hän ei tosin ollut hyvä ystävä, vaan lähinnä ”iilimato”, joka roikkui Jamesin, Sirius Mustan ja Remus Lupinin seurassa. Peter ihaili Jamesia, hänen rohkeuttaan, taitojaan ja tapaansa osoittaa pientä kapinaakin koulussa. Meillä asuu joku Peter Piskuila portaiden alla, käy öisin vanhassa kompostissa syömässä. Nyt on ostettu 3 rotanloukkua, jotka voivat koitua sille päänmenoxi.
ellauri164.html on line 487: In Exodus 2, we see Moses’ mother attempting to save her child by placing him in a basket and putting it into the Nile. The basket was eventually found by Pharaoh’s daughter, and she adopted him as her own and raised him in the palace of the pharaoh himself. As Moses grew into adulthood, he began to empathize with the plight of his people, and upon witnessing an Egyptian beating a Hebrew slave, Moses intervened and killed the Egyptian. But that was not a sin because the guy was just an Egyptian. In another incident, Moses attempted to intervene in a dispute between two Hebrews, but one of the Hebrews rebuked Moses and sarcastically commented, “Are you going to kill me as you did the Egyptian?” (Exodus 2:14). Realizing that his criminal act was made known, Moses fled to the land of Midian where he again intervened—this time rescuing the daughters of Jethro from some bandits. In gratitude, Jethro (also called Reuel) granted his daughter Zipporah to Moses in marriage (Exodus 2:15–21). Moses lived in Midian for about forty years.
ellauri164.html on line 495: The book of Deuteronomy shows Moses giving several sermon-type speeches to the people, reminding them of God’s saving power and faithfulness. He gives the second reading of the Law (Deuteronomy 5) and prepares this generation of Israelites to receive the promises of God. Moses himself is prohibited from entering the land because of his sin at Meribah (Numbers 20:10-13). At the end of the book of Deuteronomy, Moses’ death is recorded (Deuteronomy 34). He climbed Mount Nebo and is allowed to look upon the Promised Land. Moses was 120 years old when he died, and the Bible records that his “eye was undimmed and his vigor unabated” (Deuteronomy 34:7). The Lord Himself buried Moses (Deuteronomy 34:5–6), and Joshua took over as leader of the people (Deuteronomy 34:9). Deuteronomy 34:10–12 says, " Since then, no prophet has risen in Israel like Moses, whom the Lord knew face to face, who did all those signs and wonders the Lord sent him to do in Egypt—to Pharaoh and to all his officials and to his whole land. For no one has ever shown the mighty power or performed the awesome deeds that Moses did in the sight of all Israel."
ellauri164.html on line 506: These are just a handful of practical lessons that we can learn from Moses’ life. However, if we look at Moses’ life in light of the overall panoply of Scripture, we see larger theological truths that fit into the story of redemption. In chapter 11 the author of Hebrews uses Moses as an example of faith. We learn that it was by faith that Moses refused the glories of Pharaoh’s palace to identify with the plight of his people. The writer of Hebrews says, “[Moses] considered the reproach of Christ greater wealth than the treasures of Egypt” (Hebrews 11:26). Moses’ life was one of faith, and we know that without faith it is impossible to please God (Hebrews 11:6). Likewise, it is by faith that we, looking forward to heavenly riches, can endure temporal hardships in this lifetime (2 Corinthians 4:17–18).
ellauri164.html on line 637: Moses had always done exactly as God commanded – until now. This time, Moses dishonored God by disobeying His command. Moses sinned.
ellauri164.html on line 643: Moses had always done exactly as God commanded – UNTIL NOW. Moses was devastated when God pronounced his judgment (Numbers 20:12). He had obeyed God’s call to go to Egypt to free the Israelites from bondage. God had worked mighty miracles through him.
ellauri164.html on line 662: Be Reasonable – Fear God and Repent!
ellauri164.html on line 663: Elisha Heals Naaman of Leprosy – 2 Kings 5
ellauri164.html on line 671: 10 Then Moses and Aaron gathered the assembly together before the rock, and he said to them, “Hear now, you rebels: shall we bring water for you out of this rock?” 11 And Moses lifted up his hand and struck the rock with his staff twice, and water came out abundantly, and the congregation drank, and their livestock.” (Num. 20: 8,10–11 ESV)
ellauri164.html on line 804: It often happens that Bible believing Christians reject the concept of allegory as being a legitimate way of interpreting the Bible. This comes from the belief that any way of interpreting Scripture other than literal meaning is false, particularly as it concerns Genesis 3 and evolution. But in fact allegory is common in the Bible – Christ makes frequent use of it in His parables – and even Genesis 3 is allegory (which does not preclude its literal interpretation as well.) In this section we shall examine the allegorical significance of the staff and the rock.
ellauri164.html on line 849: For this evildoing, Moses was not to enter the Promised Land – only to look at it from afar. There are some thoughts we can gather from this:
ellauri164.html on line 850: The penalty for leaders is more than the penalty for followers – which is as it should be.
ellauri164.html on line 851: In allegory, we learn that the disobedient might see heaven – but not enter it.
ellauri164.html on line 859: It requires humility to follow blind – if God says do it one particular way, it is a humbling experience to say, “I don’t know why.”
ellauri164.html on line 894: “And the LORD said unto Moses, Go on before the people, and take with thee of the elders of Israel; and thy rod, wherewith thou smotest the river, take in thine hand, and go. Behold, I will stand before thee there upon the rock in Horeb; and thou shalt smite the rock, and there shall come water out of it, that the people may drink. And Moses did so in the sight of the elders of Israel. “And the LORD said unto Moses, Go on before the people, and take with thee of the elders of Israel; and thy rod, wherewith thou smotest the river, take in thine hand, and go.” Exodus 17:5–6
ellauri164.html on line 896: But we know that the Rock from which they drank water is Christ. “And did all drink the same spiritual drink: for they drank of that spiritual Rock that followed them: and that Rock was Christ.” 1 Corinthians 10:4. Psalms 78: 15–16 says “He clave the rocks in the wilderness, and game them drink as out of the great depths. He brought streams also out of the rock, and caused waters to run down like rivers.” Jesus Himself testifies to this by saying, “He that believeth on Me,” as the scriptures say, “out of his belly shall flow rivers of living water.” John 7:38
ellauri164.html on line 898: The first instance therefore quoted above (Exodus 17: 5–6), symbolized that Christ Jesus was to be smitten or die once. “So Christ was once offered to bear the sins of many; and unto them that look for Him shall He appear the second time without sin unto salvation.” Hebrews 9:28
ellauri164.html on line 900: “The smitten rock was a figure of Christ, and through this symbol the most precious spiritual truths are taught. As the life-giving waters flowed from the smitten rock, so from Christ, ‘smitten of God,’ ‘wounded for our transgressions,’ ‘bruised for our iniquities’ (Isaiah 53:4–5), the stream of salvation flows for a lost race. As the rock had been once smitten, so Christ was to be ‘once offered to bear the sins of many.’ Hebrews 9:28.” –Patriarchs and Prophets, p. 411
ellauri164.html on line 904: “And the LORD spake unto Moses, saying, Take the rod, and gather thou the assembly together, thou, and Aaron thy brother, and speak ye unto the rock before their eyes; and it shall give forth His water, and thou shalt bring forth to them water out of the Rock: so thou shalt give the congregation and their beasts drink. And Moses took the rod from before the LORD, as he commanded him. And Moses and Aaron gathered the congregation together before the rock, and he said unto them, Hear now, ye rebels; must we fetch you water out of this rock? And Moses lifted up his hand, and with his rod he smote the rock twice: and the water came out abundantly, and the congregation drank, and their beasts also.” Numbers 20:7–12 (emphasis mine).
ellauri164.html on line 908: “By his rash act Moses took away the force of the lesson that God purposed to teach. The rock, being a symbol of Christ, had been once smitten, as Christ was to be once offered. The second time it was needful only to speak to the rock, as we have only to ask for blessings in the name of Jesus. By the second smiting of the rock the significance of this beautiful figure of Christ was destroyed.” –Patriarchs and Prophets, p. 418
ellauri164.html on line 910: “Our Saviour was not to be sacrificed a second time; and it is only necessary for those who seek the blessings of His grace to ask in the name of Jesus, pouring forth the heart’s desire in penitential prayer.” –Patriarchs and Prophets, p. 411. See also Luke 11:9–10
ellauri164.html on line 914: “Had Moses and Aaron been cherishing self-esteem or indulging a passionate spirit in the face of divine warning and reproof, their guilt would have been far greater. But they were not chargeable with willful or deliberate sin; they had been overcome by a sudden temptation, and their contrition was immediate and heartfelt. The Lord accepted their repentance, though because of the harm their sin might do among the people, He could not remit its punishment.” –Patriarchs and Prophets, p. 419
ellauri171.html on line 183: Luvussa 3, Boas käskee Ruthia ojentamaan vaatteensa ja laittaa sitten hänen päälleen kuusi mittaa ohraa – epärealistisen suuren määrän – mikä saa hänet näyttämään raskaana. Ruth kertoo Naomille, että Boas ei halunnut hänen palaavan anoppinsa luo "tyhjänä". Boas oli 80-vuotias ja Ruut 40-vuotias, kun he menivät naimisiin (Rut R. 6:2), ja vaikka hän kuoli häiden jälkeisenä päivänä (Mid. Ruth, Zuta 4:13), heidän liittoonsa siunattiin lapsi, Obed, Davidin isoisä. Melkoinen puintisessio. Ruth kävi läpi noin 1 epphah ohraa päivässä. Efa vastaa vakaa. Siksi vastaa 8 kuivaa gallonaa. Kuiva gallona on 8 kiloa viljaa. Efa on siis noin 30 kg viljaa. 6 niistä olisi 180kg. Ihme! Jatka lukemista alta. Источник: https://eastmanind.com/farm-equipment/how-long-was-the-barley-harvest-in-the-book-of-ruth.html.
ellauri171.html on line 215: Jacques Joseph Tissot (French: [tiso]; 15 October 1836 – 8 August 1902), Anglicized as James Tissot (/ˈtɪsoʊ/), was a French painter and illustrator. He was a successful painter of Paris society before moving to London in 1871. He became famous as a genre painter of fashionably dressed women shown in various scenes of everyday life. He also painted scenes and figures from the Bible.
ellauri171.html on line 424: The problem was made worse by the fact that the Israelites occupied border territory. If there was an invasion, they might defect to the enemy. This could mean the collapse of the Egyptian Empire. Just like the Ukrainians. So off with them. Wait! Pharaoh did not want to eject them from Egypt – they were too valuable as workers. So he sought to control their numbers by forced labour and by child slaughter. Hmm. Mitähän opetuxia tästäkin tarinasta voisi ottaa?
ellauri171.html on line 506: At the time of this story, she must have been very young – about fourteen years, since she was born after Leah’s four sons. Even though young, she was considered to be of marriageable age.
ellauri171.html on line 510: Women at this time seem to have been relatively free to move around – think of Rachel and Rebecca, who move around in public without any apparent problems.
ellauri171.html on line 518: But Shechem falls passionately in love post coitum! So not at all what happened with Amnon. Dinah must have been a better lay. Now love complicates what would otherwise be the simple story of a violent crime. Shechem declared that he has fallen passionately in love with Dinah. He told her this, and he told anyone who would listen to him. He loved her tenderly – the words of the story imply longing, yearning, tenderness, not the usual feelings of a rapist.
ellauri171.html on line 520: He has injured her terribly – loss of virginity meant the loss of a future for any young girl. Nevertheless, he now tries to woo her, and he also tells his father Hamor he wished to marry her, and asked his father to help.
ellauri171.html on line 545: Why? It is technically incorrect, as he well knows, but it is an attempt to show respect for her – perhaps rather clumsy, but well-meant.
ellauri171.html on line 570: May I never come into their council; may I not be joined to their company –
ellauri171.html on line 586: His anger is stoked not by any ethical consideration, but by the fear that they have become pariahs who will be hunted down by allies of the city they have attacked. He rebukes his sons for backing out of the agreement they had with the people of the city – but hasn’t he himself used duplicity all his life to get what he wants? He does not like it when his sons do the same.
ellauri171.html on line 588: The brothers respond: should they have let their sister be treated like a whore? A whore receives financial advantage for sex, and they reproach Jacob for suggesting that the honour of the family can be restored by favours from the people of Shechem. They call Dinah ‘our sister’ rather than ‘your daughter’ – a reproach to their father.
ellauri171.html on line 599: Jacob means ‘he who grabs for something’ – either his brother’s heel at the moment of birth, or his brother’s inheritance later on
ellauri171.html on line 659: Judges 20-21 describes the reaction of the tribes of Israel to the horror that occurred in the city of Gibeah, except for those in the tribe of Benjamin. It becomes apparent in Judges 21:1-5 that the Levite had butchered his concubine to send a message to all Israel – a piece of her body for each tribe as a call to action.
ellauri171.html on line 661: Eleven tribes (called Israel in the account) reacted by demanding that the tribe of Benjamin give the guilty men, who caused the death of the concubine, to be released. But the people of Benjamin protected the guilty men and refused to turn them over for justice (Judges 20:12–14).
ellauri171.html on line 686: The sixth lesson is that the homosexuals demonstrated that to them homosexual sexual activity is more desirable than heterosexual activity. However, heterosexual behavior is acceptable if that is all that is available to them. Romans 1:23-24, 26 and 28 teach that when people are given over to homosexual activity, it is a sign that they have rejected God. Homosexual activity is a more serious sin among sins, despite the claims of some. See the study, “Are some sins worse than other sins? – Are all sins equal?” Also notice that Judges 19:22 refers to the men of Gibeah as “worthless fellows.”
ellauri171.html on line 707: She offered the exhausted soldier some milk to drink, then waited for him to fall into exhausted sleep. Then she took a tent peg and a mallet, stepped quietly to his side, knelt down, then swiftly drove the peg through the side of his skull. He died instantly – an ignominious death at the hands of a woman.
ellauri171.html on line 717: Jael was a foil for Deborah, Bible heroine, a Supreme Judge of Israel – not a judge who passes sentence on criminals, but a leader and adviser in times of trouble. She badgered the Israelite general into joining battle with the Canaanites, even though the enemy had more soldiers and better equipment. God sent a rainstorm that made the Canaanite chariots sitting ducks for the Israelite slingmen – and Deborah was hailed as a national heroine.
ellauri171.html on line 722: Deborah was ‘just a woman’ but when war came she took up the reins of leadership – even though the Israelites were outnumbered and under-equipped.
ellauri171.html on line 739: Ehud murders Eglon at a 19th century commode - but ancient lavatory arrangements were probably similar. Ehud, an Israelite, reluctantly carried tribute to the hated Moabite king Eglon. He did not want to do it, but he knew he had to – Eglon was like a Mafia chieftain, too powerful and too violent to disobey.
ellauri171.html on line 945: None of the inscribed tablets found in 1929 in the Canaanite city of Ugarit (destroyed c. 1200 BC) has revealed a cosmology. Any idea of one is often reconstructed from the much later Phoenician text by Philo of Byblos (c. 64–141 AD), after much Greek and Roman influence in the region.
ellauri171.html on line 970: Jezebel (circa 910–841 BCE) was the wife of Ahab—king of Israel, daughter of Etbaal— king of Tyros (Phoenician empire), and mother of Ahazia and Jehoram—Ahab’s sons and successors. Ethbaal served as a priest of Astarte, the primary Phoenician goddess.
ellauri171.html on line 980: The extent of Jezebel’s power is evidenced by the necessity for Jehu, the founder of the next royal dynasty in Israel, to murder her before his rule can be established (2 Kings 9:30–37)—plus her whole extended family. Tollasta karhutouhua. The biblical text insists that she is evil through and through.
ellauri171.html on line 1060: Tamar’s place in the family and Judah’s posterity are secured. She gives birth to twins, Perez and Zerah (Gen 38:29–30; 1 Chr 2:4), thus restoring two sons to Judah, who has lost two. Their birth is reminiscent of the birth of Rebekah’s twin sons, at which Jacob came out holding Esau’s heel (Gen 25:24–26). Perez does him one better. The midwife marks Zerah’s hand with a scarlet cord when it emerges from the womb first, but Perez (whose name means “barrier-breach”) edges his way through. Cuts the queue. From his line would come David. Not surprising.
ellauri171.html on line 1101: Tamar probably had a marriage arranged for her when she was still a child – this was the usual procedure for royal princesses. But things did not go to plan.
ellauri171.html on line 1123: Since they were directly commanded to go, her servants also had to leave the room – David’s heir was not someone to be crossed. Then, still feigning the irritation of a sick person, he went into the bedroom alcove and insisted he would only eat the food if she brought it to him there and fed him with her own hand.
ellauri171.html on line 1142: Other wives of David and their children would be sympathetic, but would quickly look to see what they could gain from Amnon’s crime – which way the wind blew, and what chance might there be to seize some political advantage for themselves. Among them would be Bathsheba, a commoner newly introduced into the harem.
ellauri171.html on line 1149: When her brother Absalom found out what had happened he comforted her as best he could, and moved her out of the harem into his own house. Then he went to the King and demanded that Amnon marry his sister – marriage between a half-brother and sister was a possibility in this extreme case, though biblical law prohibited it elsewhere. But for his favorite king David Jehovah was prepared to make an exception.
ellauri171.html on line 1151: Prince Amnon refused outright to marry her, the callous streak already evident in David now coming out in the son. David was angry, but did nothing to resolve the situation, or even to punish Amnon for what he had done. This was typical of David – he could never chastise his sons even when they deserved it. Instead he did what many people have done when confronted with rape or incest – he protected the abuser rather than the victim, and tried to hush things up.
ellauri171.html on line 1155: But her brother Absalom was not so accommodating. He could not force Amnon to marry the devastated Tamar, but he would take his revenge – vendetta was part of Near Eastern culture.
ellauri171.html on line 1177: Kun he olivat asuneet siellä noin kymmenen vuotta, 5 myös Mahlon ja Kilion kuolivat, ja Noomi jäi ilman kahta poikaansa ja miestään. 6 Kun Noomi kuuli Moabissa, että Herra oli tullut auttamaan kansaansa antamalla heille ruokaa, hän ja hänen miniänsä valmistautuivat palaamaan sieltä kotiin. 7 Hän lähti kahden miniänsä kanssa paikastaan, jossa hän oli asunut, ja lähti tielle, joka vie heidät takaisin Juudan maahan. 8 Silloin Noomi sanoi kahdelle miniälleen: "Menkää kumpikin takaisin äitisi kotiin. HERRA osoittakoon sinulle laupeutta, niin kuin olet osoittanut laupeutta kuolleille miehillesi ja minulle. 9 Suokoon HERRA, että jokainen teistä löytää levon toisen aviomiehensä kodista." Sitten hän suuteli heitä hyvästit, ja he itkivät ääneen 10 ja sanoivat hänelle: "Me palaamme sinun kanssasi kansasi luo." 11 Mutta Noomi sanoi: "Palaa kotiin, tyttäreni. Miksi tulisit kanssani? Onko minulla enää poikia, joista voisi tulla aviomiehiänne? 12 Palatkaa kotiin, tyttäreni; Olen liian vanha hankkimaan toista miestä. Vaikka luulisin, että minulla olisi vielä toivoa – vaikka minulla olisi aviomies tänä iltana ja synnyttäisin sitten poikia – 13 odottaisitko, kunnes he kasvavat? Pysyisitkö heidän puolestaan naimisissa? Ei, tyttäreni. Se on minulle katkerampi kuin sinulle, sillä HERRAN käsi on kääntynyt minua vastaan!" 14 Tässä he itkivät taas ääneen. Sitten Orpa suuteli anoppiaan jäähyväiset, mutta Ruth tarttui häneen. 15 Noomi sanoi: "Katso, kälysi palaa kansansa ja jumaliensa luo. Mene takaisin hänen kanssaan." 16 Mutta Ruut vastasi: "Älä pakota minua jättämään sinua tai kääntymään pois sinusta. Minne sinä menet, minä menen, ja minne sinä pysyt, minä pysyn. Sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi on minun Jumalani. 17 Missä sinä kuolet, minä kuolen, ja sinne minut haudataan. Kohtelekoon HERRA minua, olkoon aina niin ankarasti, jos jopa kuolema erottaa sinut ja minut. ”
ellauri171.html on line 1185: 1 Eräänä päivänä Ruutin anoppi Noomi sanoi hänelle: "Tyttäreni, minun on löydettävä sinulle koti, jossa sinä tulet hyvin toimeen. 2 Boas, jonka naisten kanssa olet työskennellyt, on meidän sukulaisemme. Tänä iltana hän tuulettaa ohraa puimatantereella. 3 Pese, pue hajuvesi ja pukeudu parhaisiin vaatteisiisi. Mene sitten alas puimatantereelle, mutta älä kerro hänelle olevasi siellä ennen kuin hän on syönyt ja juonut. 4 Kun hän makaa, pane merkille paikka, jossa hän makaa. Mene sitten paljastamaan hänen keskijalkansa ja mene makuulle. Hän kertoo sinulle, mitä sinun tulee tehdä." 5 "Minä teen, mitä sanot", Ruut vastasi. 6 Niin hän meni alas puimatantereelle ja teki kaiken, mitä hänen anoppinsa käski hänen tehdä. 7 Kun Boas oli syönyt ja juonut ja oli mainiolla tuulella, meni hän makuulle viljakasan perään. Ruth lähestyi hiljaa, paljasti jalkansa ja meni makuulle. 8 Keskellä yötä jokin hämmästytti miestä; hän kääntyi – ja hänen jalkojensa juuressa makasi nainen! 9 "Kuka sinä olet?" hän kysyi. "Olen palvelijasi Ruth", hän sanoi. "Levitä tuo koholla oleva vaatteesi kulma ylitseni, koska olet perheemme huoltaja-lunastaja." 10 "Herra siunatkoon sinua, tyttäreni", hän vastasi. "Tämä ystävällisyys on suurempi kuin se, jonka osoitit aiemmin: et ole juossut nuorempien miesten perässä, olivatpa ne rikkaita tai köyhiä. 11 Ja nyt, tyttäreni, älä pelkää. Teen puolestasi kaiken mitä pyydät. Kaikki kaupunkini ihmiset tietävät, että olet luonteeltaan jalo nainen. 12 Vaikka on totta, että olen perheemme huoltaja-lunastaja, on toinen, joka on läheisempi sukulainen kuin minä. 13 Jää tänne yöksi ja aamuksi, jos hän haluaa suorittaa velvollisuutensa huoltaja-lunastajanasi, hyvä; anna hänen lunastaa sinut. Mutta jos hän ei tahdo, niin totta kuin Herra elää, minä teen sen. Makoile täällä silti kanssani aamuun asti." 14 Niin hän makasi hänen jalkojensa juuressa aamuun asti, mutta nousi ennen kuin kukaan tunnistettiin; ja hän sanoi: "Kukaan ei saa tietää, että nainen tuli puimatantereelle." 15 Hän sanoi myös: "Tuo minulle huivi, joka sinulla on päälläsi, ja ojenna sitä." Kun hän teki niin, hän kaatoi siihen kuusi mittaa ohraa ja asetti nippun hänen päälleen. Sitten hän palasi kaupunkiin.
ellauri172.html on line 161: Il conte Vittorio Amedeo Alfieri (Asti, 16 gennaio 1749 – Firenze, 8 ottobre 1803) è stato un drammaturgo, poeta, scrittore e autore teatrale italiano. Teatraalinen auktori. Vihtori ja nippu Klaara kotkoja.
ellauri172.html on line 249: Maurilainen filosofi Averroes (1126–1198) kommentoi Ghazalia päinvastaisella tuloxella. Vaikkei Buridan edes käsittele ko. pseudo onkelmaa, se aasi kannatti moraalista determinismiä jonka mukaan pelaaja valizee aina optimistrategian. Jos niitä on useampia valinta niiden välillä on höpsismiä. Ei sen tarvi odotella, senkuin heittää lanttia.
ellauri172.html on line 275: Case 2 Bileamin aasi esiintyy Raamatussa, sen 4. Mooseksen kirjan 22–24 luvuissa sekä muutamissa muissa tekstikohdissa. Bileam oli Beorin poika. Bileam oli kuninkaan palvelija. Moabilaisten kuningas Balak Zipporin poika luotti Bileamin voimiin ja halusi, että Bileam kiroaisi Israelin kansan. Bileam neuvotteli moneen otteeseen Balakin miesten kanssa ja sen jälkeen itse Balakin kanssa. Matkalla Balakin luo Bileamin aasi poikkesi tieltä kolme kertaa ja joka kerralla Bileam löi aasiansa. Kolmannen kerran jälkeen enkeli ilmestyi hänelle. Eikös se aasikin jotain jäpättänyt sille? Bileam teki Balakin kanssa kolmesti seitsemän uhrialttaria, mutta siunasikin israelilaiset. Lopulta neuvottelut Balakin ja Bileamin välillä raukesivat tyhjiin ja molemmat lähtivät omiin suuntiinsa. Bileam kuoli israelilaisen sotilaan miekaniskuun.
ellauri180.html on line 107: Kaisa Sutela on kirjamaailmaan työelämässään eksynyt – ja uppoutunut – teologi. Hän rakastaa kirjoja ja on kirjallisuuden lajien suhteen melko kaikkiruokainen, mutta viihtyy silti parhaiten keltakantisen laatukirjallisuuden parissa. Myös lasten laatukirjat ovat lähellä sydäntä. Kaisa harrastaa ruoanlaittoa ja sitä myöten Tunnelmallisia makuja -blogin pitämistä. Kaikki vinkit ovat tervetulleita!
ellauri180.html on line 136: Omppuoluttalon säännöissä on kaikki hyvän Irving-romaanin piirteet: inhimilliset, omituiset ja miellyttävät hahmot, joilla on epätavallisia elämänkokemuksia; tarina, jolla on moraalinen pohjavire; syvällisiä kohtauksia - jotkut hassuja ja huvittavia - toiset viisaita ja koskettavia. Älä ymmärrä minua väärin, tämä kirja ei sovi kaikille. Se ei lähde heti nousuun – joku nopeatempoinen tv-kazoja saattaa jopa pitää koko ensimmäistä puoliskoa hitaana. Jos olet tiukasti elämänmielinen, et todennäköisesti huomaa nauttivasi tästä kirjasta – lapsenlähdetys on liian jatkuva ongelma. Eikä sikiönkaavinta ole tässä ainoa painava teema: petos, sota, siveys, lait ja säännöt, sielu, sukuruza, perhe, kuolema, naisiin kohdistuva väkivalta; lista jatkuu.
ellauri180.html on line 447: In summary: a man speaks to some unidentified (and possibly imaginary) auditor, telling us how, on a dark and stormy (or rainy and windy) night, he waited in his cottage for his lover, Porphyria, to arrive. When she turns up, it’s clear Porphyria is of a higher social class than the male speaker: he’s punching above his weight, as they say. Note how she glides in as if she owns the place, and as if she walks on air rather than on the ground like us mere mortals. She wears a hat, cloak, and shawl, and her gloves are soiled, suggesting that they are not used to slumming it in a common man’s cottage and attending to his fire and grate. The fact that she also takes the lead – suggesting she is perhaps used to ordering servants to do her bidding – further hints at her highborn status: she calls to the speaker, and she takes his arm and puts it around her waist. Then, the clincher (in more ways than one): we are told "she Too weak, for all her heart’s endeavour,
ellauri181.html on line 87: Toissijainen kirjallisuus: Joachim Unseld: Franz Kafka. Kirjailijan elämä. Hanser, München 1982, ISBN 3-446-13568-5 . Eberhard Rohse : Hominisointi inhimillistämisenä? Apinan hahmo antropologisena provokaationa kirjallisuuden teoxissa Charles Darwinin jälkeen - Wilhelm Raabe, Wilhelm Busch, Franz Kafka, Aldous Huxley. Julkaisussa: Talvinen lukukausi 1987/88 (= General Studies. University of Veterinary Medicine Hannover: Luennot ihmisistä ja eläimistä. Vuosikerta 6). Schaper, Alfeld / Hannover 1989, ISBN 3-7944-0158-1 , s. 22–56 (tässä erityisesti: evoluution ja koulurazastuxen välillä: hominointi ”eteenpäin kehitettynä kehityxenä” - Franz Kafka, s. 47–50).
ellauri181.html on line 146: After completing his master's degree in social psychology and group development at Columbia University and completing his rabbinical studies, Schwartz received his Ph.D. in social psychology from the University of Michigan, and subsequently taught in the sociology department of the University of Wisconsin–Madison, and in 1973 became a professor. From 1971-73, Schwartz was a visiting lecturer in the department of psychology at the Hebrew University. In 1979, Schwartz moved to Israel with his wife and three children. He joined the department of psychology at the Hebrew University, where he holds the post of Leon and Clara Sznajderman Professor Emeritus of Psychology. He is now retired, but continues his research activity, as well as developing and promoting his Basic Human Values Theory.
ellauri181.html on line 185: “Self-Direction – Defining goal: independent thought and action–choosing, creating, exploring.”
ellauri181.html on line 187: “Stimulation – Defining goal: excitement, novelty, and challenge in life.”
ellauri181.html on line 189: “Hedonism – Defining goal: pleasure or sensuous gratification for oneself.”
ellauri181.html on line 191: “Achievement – Defining goal: personal success through demonstrating competence according to social standards.”
ellauri181.html on line 193: “Power – Defining goal: social status and prestige, control or dominance over people and resources.”
ellauri181.html on line 195: “Security – Defining goal: safety, harmony, and stability of society, of relationships, and of self.”
ellauri181.html on line 197: “Conformity – Defining goal: restraint of actions, inclinations, and impulses likely to upset or harm others and violate social expectations or norms.”
ellauri181.html on line 199: “Tradition – Defining goal: respect, commitment, and acceptance of the customs and ideas that one’s culture or religion provides.”
ellauri181.html on line 201: “Benevolence – Defining goal: preserving and enhancing the welfare of those with whom one is in frequent personal contact (the ‘in-group’).”
ellauri181.html on line 203: “Universalism – Defining goal: understanding, appreciation, tolerance, and protection for the welfare of all people and for nature.”
ellauri181.html on line 313: Arvot peritään kotoa mutta joskus omat arvot löytyvät, kun on ensin hylännyt lapsuudenkotinsa arvot. Arvoihin joka tapauxessa kasvetaan vuorovaikutuxessa toisten ihmisen ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Joskus – monesti suuren elämää mullistavan tapahtuman tai kriisin jälkimainingeissa – arvot saattavat mennä kokonaan uusixi.
ellauri181.html on line 315: Kun ihmiseltä kysytään, millainen hän omasta mielestään on, vastauxessa mitä todennäköisimmin punoutuvat persoonallisuuden piirteet ja arvot suloisexi sekamelskaxi – omaxi izexi.
ellauri181.html on line 320: Huom! Tämä arvotesti on tutkitun tiedon pohjalle rakennettu, mutta silti ennen kaikkea viihteellinen testi keskustelun pohjaxi sekä kaikille izetuntemuxensa kehittämisestä kiinnostuneille – ei tutkimustyöhön sopiva, tieteellisesti validixi osoitettu työkalu.
ellauri181.html on line 325:
ellauri181.html on line 493: Tutkin siinä suomalaisen arvomaailman kehitystä ja ihmisten teknologiavalintoja suhteessa markkinoiden globalisaatiokehityxeen vuosina 1981 – 2015, jolloin rahamarkkinoiden vapautuminen yhdessä uuden teknologian markkinoilletulon kanssa loivat kuluttajamarkkinoille sosiaalipsykologisesti uusia ilmiöitä.
ellauri181.html on line 519: Puohiniemi on toiminut oman Limor Oy:nsä puitteissa yrittäjänä vuosina 1990–2013. Sitä ennen hän toimi muun muassa markkinointitutkijana ja tutki suomalaisten asenteita ja kulutuskäyttäytymistä. Arvotutkimuxeen hän erikoistui väitöskirjansa 1995 myötä ja on sen jälkeen tutkinut sekä väestön että yritysten toimintaa ohjaavia arvoja sekä konsultoinut niistä yrityxiä ja yhteisöjä.
ellauri181.html on line 632:
XB3 – Kharkov, Ukraine’s finest!
ellauri181.html on line 643:
Taistele tai pakene – tai mieti vielä
ellauri181.html on line 649: Testosteroni auttaa kortisolia hajoamaan. Tämä oli luolamiehelle edullista, koska jos hän olisi muistanut elävästi, miten kylmä edellisellä mammutinmezästysreissulla oli tai miten ikävästi jalkaan tullutta haavaa särki, hän ei olisi enää lähtenyt mezälle. Kortisolin puuttumisen varjopuolena on, ettei mies pelästy vaaroista tai opi töppäyxistä yhtä herkästi kuin nainen. Tämä voi johtaa toistuvaan hölmöilyyn erityisesti nuorilla miehillä, joiden veren testosteronipitoisuudet ovat huipussaan. Myöhemin isyys näyttää nostavan miehen veren kortisolipitoisuutta puolella, ja avioliitossa eläminen vähentää testosteronin määrää. Psykologian professori Göte Nyman ja sosiaalipsykologi Martti Puohiniemi ovat tutkailleet suomalaisen miehen arvoja, rooleja ja tunteita mainiossa kirjassaan Mies. Heidän mielestään erityisesti nuorille miehille sattuu ja tapahtuu, koska miehen hartain toive on olla rohkein ja paras – jos ei muussa niin edes hölmöilyssä. Kaverit arvostavat Duudson-tarinoiden kertojaa. Testosteroni pitää huolen siitä, että kisailu ja varsinkin voittaminen energisoivat miestä. Nainen kauhistuu tarpeettomien riskien ottamista eikä koe kilpailua rakentavaxi vaan liiallisen kortisolin vuoxi fyysisesti epämiellyttäväxi.
ellauri181.html on line 661: Soturilla pokka pitää, tuntui miltä tuntui. Varsinkin kipu tai hätä salataan viimeiseen asti, koska se antaa vastustajalle vinkin heikosta kohdasta. Toisaalta jos kahden naisen keskustelua kuvataan ilman ääntä, nähdään, miten toinen peilaa toisen ilmeitä. Nainen käyttää kymmenen sekunnin aikana keskimäärin kuutta kuunteluilmettä. Ulkopuolisen voi olla vaikea päätellä, kummalta on kuollut läheinen tai kumpi on saanut uuden työpaikan. Tutkimusten mukaan mies ilmaisee izeään 7 000 päivittäisellä viestiyxiköllä, mikä koostuu 2 000–4 000 sanasta ja 2 000 äännähdyxestä sekä 2 000–3 000 eleestä ja ilmeestä. Nainen käyttää päivässä 20 000 yxikköä. Jo vastasyntynyt tyttövauva käsittelee ja tulkizee puheääniä paremmin kuin poikavauva. Myöhemmin ero tasoittuu. Miehen kyky käsitellä kieltä ja ymmärtää kuulemaansa heikentyy 35-vuotiaasta alkaen, mutta naisilla kyky säilyy vaihdevuosiin asti. Menopaussin jälkeen estrogeeni vähenee, mikä johtaa kyvyttömyyteen erottaa ironiaa tai kuulla, mitä sanotaan rivien välissä.
ellauri182.html on line 151: Korkein totuus (jap. オウム真理教, Ōmu Shinrikyō, Aum Shinrikyo) on Shōkō Asaharan (teloitettu heinäkuussa 2018) vuonna 1984 perustama uskonnollinen kultti, joka perustuu buddhalaisuuteen ja hindulaisuuteen. Vuonna 1995 se teki Tokion metroon terrori-iskun käyttäen sariinia. Ryhmä toimii edelleen Japanissa, mutta Asaharan pidätys ja kuolemantuomio saivat kuinka ollakaan aikaan useita muutoksia. Ryhmä on muuttanut opinkappaleitaan: Buddhalaisiin Vajrayana-oppeihin liittyvät tekstit on poistettu – viranomaiset katsoivat näiden kirjoituksien ”oikeuttaneen murhateot”. Ryhmä on esittänyt kaasuhyökkäyksen uhreille anteeksipyynnön kumartelemalla kovasti ja perustanut avustusrahaston heitä varten. Yleisöä aiemmin huolestuttaneet provokatiiviset julkaisut ja toiminnat on lakkautettu.
ellauri182.html on line 167: Shinran left Mount Hiei to study under Hōnen for the next six years. Hōnen (1133–1212) another ex-Tendai monk, left the tradition in 1175 to found his own sect, the Jōdo-shū or "Pure Land School". From that time on, Shinran considered himself, even after exile, a devout disciple of Hōnen rather than a founder establishing his own, distinct True Pure Land school.
ellauri182.html on line 176: Some of Shinran's disciples founded their own schools of Shin Buddhism, such as the Bukkaku and Kosovo, in Kyoto. Early Shin Buddhism did not truly flourish until the time of Rennyo (1415–1499), who was 8th in descent from Shinran. Through his charisma and proselytizing, Shin Buddhism was able to amass a greater following and grow in strength.
ellauri183.html on line 61: Norman, Richard (2015). "Life Without Meaning?". In A. C. Grayling (ed.). The Wiley Blackwell Handbook of Humanism. Andrew Copson. John Wiley & Sons. pp. 325–246. ISBN 978-1-119-97717-9.
ellauri183.html on line 123: Vähän myöhemmin hän kuitenkin jatkaa: "Mutta luopunutkin voi tehdä jotakin, jos ei muuta niin valita seuransa. Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteuttaminen ei ole yxinkertainen päämäärä, mutta minusta tuntuu selvältä, etä sosialismi on yhteiskunnan ainoa mahdollisuus. Tai jokin muu sosialismin muoto – tähänastiset eivät houkuttele."
ellauri183.html on line 166: In his lectures on the Book of Genesis in the 16th century, Martin Luther praised Abraham for his uncritical obedience to God – for the "blind faith" exhibited by his refusal to question whether it was right to kill Isaac. In the late 18th century, Immanuel Kant took the opposite view, arguing that Abraham should have reasoned that such an evidently immoral command could not have come from God. For Luther, divine authority trumps any claim on behalf of reason or morality, whereas for Kant there can be nothing higher than the moral law.
ellauri183.html on line 170: The dilemma is not unique to Abraham's situation. Kierkegaard was writing for 19th-century readers who regarded themselves as Christians – that is to say, as people who believed in the authority and goodness of God. By emphasising the difficulty of understanding Abraham's response to the divine command, he emphasises the difficulty of faith izelf. Implicit in his analysis of the story of Abraham is the question: would you do what Abraham did? How could you do such a thing? It seems unlikely that anyone who really thinx about these questions would conclude that he or she would have acted as Abraham did. Just as Abraham's faith is tested by God in the Book of Genesis, so the reader's own faith is tested by personal reflection on the biblical story.
ellauri183.html on line 180: When Abraham raises his knife over Isaac's body, this symbolises the fact that every human relationship is haunted by the prospect of death. Love always ends in loss, at least within this life. One response to this existential fact – perhaps the most common response – is to avoid the issue of mortality as much as possible. An alternative response is to face up to the inevitable pain of loss and to relinquish the beloved in advance, so to speak, by giving up hope of enjoying a happy relationship within this lifetime. (This "movement of resignation" is described as "monastic", although it does not literally entail becoming a recluse. It is an internal movement, an adjustment of expectations.) In Kierkegaard's view, this is more noble than the first option, but it is very far from the courage of Abraham, who continues to love Isaac and enjoy his relationship to him in full awareness of the suffering that his death would bring. This aspect of the interpretation of Abraham offered in Fear and Trembling suggesz that, far from being an individualist, Kierkegaard regards human relationships as essential to life.
ellauri183.html on line 182: In this text, the question of how to respond to the suffering associated with love and loss is closely connected to the question of how to live in relation to God. As many philosophers have pointed out – and as countless ordinary people have experienced at first hand – human suffering presenz a great challenge to belief in a just, loving, all-powerful God. For Kierkegaard, the testing of Abraham accentuates this challenge, and Abraham provides inspiration precisely because he manages to hold together an apparently irreconcilable contradiction: he believes that the God who commands him to do what is most terrible and painful is also the God who loves him. Again, according to this interpretation, the story of Abraham only testifies to the extraordinary difficulty of religious faith.
ellauri184.html on line 42: Norman Kingsley Mailer (January 31, 1923 – November 10, 2007) oli juutalainen vaikka normannimaisella salanimellä. Nachem ("Norman") Malech ("Kingsley") Mailer was born to a Jewish family in Long Branch, New Jersey on January 31, 1923. Carl Erik Carlsonia 3vk vanhempi, mutta kuoli 3v nuorempana. Sah nicht als Skelett aus, lyhkönen ja läski kolli. His father, Isaac Barnett Mailer, popularly known as "Barney", was an accountant born in South Africa, and his mother, Fanny (née Schneider), ran a housekeeping and nursing agency. Mailer's sister, Barbara, was born in 1927. Samanlaisia Schnizeleitä kuin Marxin veljexet, vaikka roomalaistuneita.
ellauri184.html on line 62: His third wife, whom he married in 1962, and divorced in 1963, was the British heiress and journalist Lady Jeanne Campbell (1929–2007). She was the only daughter of Ian Campbell, 11th Duke of Argyll, a Scottish aristocrat and clan chief with a notorious private life, and a granddaughter of the press baron Lord Beaverbrook. The couple had a daughter, actress Kate Mailer.
ellauri184.html on line 68: His sixth and last wife, whom he married in 1980, was Norris Church Mailer (born Barbara Jean Davis, 1949–2010), an art teacher. Why did she have to use a pseudonym as well? Apparently she was not a kike. They had one son together, John Buffalo Mailer, a writer and actor. Mailer raised and infernally adopted Matthew Norris, Church's son by her first husband, Larry Norris. Living in Brooklyn, New York and Provincetown, Massachusetts with Mailer, Church worked as a model, wrote and painted.
ellauri184.html on line 72: Bodily urges are fundamental to Mailer's approach to novels and short works. According to his obituary in The Independent, his "relentless machismo seemed out of place in a man who was actually quite small – though perhaps that was where the aggression originated." For Mailer, African-American men reflected a challenge to his own notions of masculinity. His pecker was not much bigger than those of Hemingway and Scott Fitzgerald, about the size of his pen knife. Like many men with a tiny penis he sought comfort with men and women equally. Throughout his work and personal communications, Nuchem repeatedly expresses interest in, includes episodes of or makes references to, bisexuality or homosexuality.
ellauri184.html on line 74: Mailer wrote 12 novels in 59 years. After completing courses in French language and culture at the University of Paris in 1947–48, he returned to the U.S. shortly after The Naked and the Dead was published in May 1948. A New York Times best seller for 62 weeks, it was the only one of Mailer's novels to reach the number one position. It was hailed by many as one of the best American wartime novels and included in a list of the hundred best English-language novels of the twentieth century by the Modern Library. The book that made his reputation sold over a million copies in its first year, (three million by 1981) and has never gone out of print. It is still considered to be one of the finest depictions of Americans in combat during World War II.
ellauri184.html on line 265: Thanks in large part to Jesus-movies and swords-and-sandals cinematic epics (e.g., Ben-Hur, Masada, Spartacus, Life of Brian), there is a widespread perception that distinctively Woman soldiers infested Palestine during the life of Jesus – often signaled in such films by highbwow Bwitish accents in contrast with the unpretentious American dialect spoken by Jews. As deeply engrained as this image is in the popular consciousness, it is not entirely accurate. There were several different types of soldiers in the Woman East during the New Testament period and the differences between these soldiers were significant; the languages they spoke, the government they worked for, their relationship to the civilians they encountered, their pay, and many other specifics differed considerably.
ellauri184.html on line 273: Roughly equal in number to the legionawy soldiers across the Empire were auxiliaries. Auxiliaries, like legionawies, served the government of Wome, but were divided into two distinct militawy types: cohorts and alae – infantry and cavalry, respectively – with a few mixed units termed cohors equitatae as well. Auxiliary soldiers were mostly non-citizens who were awarded Woman citizenship in exchange for militawy service. Consequently, auxiliary soldiers were significantly less Womanized than legionawies: auxiliary soldiers in the Woman East spoke the lingua franca of Greek and often local languages as well (e.g., Aramaic), typically with limited competence in Latin.
ellauri184.html on line 279: Remembering the distinctions between these three militawy forces – legionawies, auxiliaries, and royal forces – is pivotal for understanding both pre-War and post-War Palestine. The Jewish War (66-73 CE) was a catastrophic event for civilians in the region, regardless of their participation in the revolt against Wome. The destruction of the temple, the imposition of massive new militawy and administrative apparatus, widespread devastation, significant loss of life, among other factors, led to significantly different experiences of the militawy before and after the Jewish War. It is impossible to talk about the pre-War and post-War life without attending to the details of these different units, especially auxiliaries and legionawies.
ellauri184.html on line 342: The village was inhabited continuously from the second century BC to the 11th century AD, when it was abandoned sometime before the First Crusade. This includes the re-establishment of the village during the Early Islamic period soon after the 749 earthquake. The village subsequently became known as al-Samakiyya; it was depopulated of its Palestinian population during the 1947–1948 civil war in Mandatory Palestine on May 4, 1948, under Operation Matateh.
ellauri184.html on line 346: The town is cited in all four gospels (Matthew 4:13, 8:5, 11:23, 17:24, Mark 1:21, 2:1, 9:33, Luke 4:23, 31,7:1, 10:15, John 2:12, 4:46, 6:17, 24, 59) where it was reported to have been the hometown of the tax collector Matthew (aka Leevi, eri kuin evankelista), and located not far from Bethsaida, the hometown of the apostles Simon Peter, Andrew, James and John. Some readers take Mark 2:1 as evidence that Jesus may have owned a home in the town, but it is more likely that he stayed in the house of one of his followers here. He certainly spent time teaching and healing there. One Sabbath, Jesus taught in the synagogue in Capernaum and healed a man who was possessed by an unclean spirit (Luke 4:31–36 and Mark 1:21–28). This story is notable as the only one that is common to the gospels of Mark and Luke, but not contained in the Gospel of Matthew (see Synoptic Gospels for more literary comparison between the gospels). Afterward, Jesus healed Simon Peter´s mother-in-law of a fever (Luke 4:38–39). According to Luke 7:1–10 and Matthew 8:5, this is also the place where Jesus healed the boyfriend of a Roman centurion who had asked for his help. Capernaum is also the location of the healing of the paralytic lowered by friends through the roof to reach Jesus, as reported in Mark 2:1–12 and Luke 5:17–26.
ellauri184.html on line 348: In Matthew 9:1 the town is referred to only as "his own city", and the narrative in Matthew 9:2–7 does not mention the paralytic being lowered through the roof. Most traditional biblical commentators (e.g. Bengel, Benson and the Jamieson-Fausset-Brown Bible Commentary) assume that in Matthew 9:1–7 "his own city" means Capernaum, because of the details that are common to the three synoptic gospels.
ellauri184.html on line 350: According to the Synoptic Gospels, Jesus selected this town as the center of his public ministry in Galilee after he left the small mountainous hamlet of Nazareth (Matthew 4:12–17). He also formally cursed Capernaum, along with Bethsaida and Chorazin, saying "you will be thrown down to the pit!" (Matthew 11:23) because of their lack of faith in him as the Messiah.
ellauri184.html on line 412: Isä meidän (David-coveri Aikakirjoista 29:10–18)
ellauri184.html on line 484: ANKKALINNA, Calisota – Maailman rikkain henkilö, Ankka-yhtymän perustaja Roope Ankka kuoli varhain lauantaiaamuna Suomen aikaa ankkalinnalaisessa sairaalassa 119 vuoden ikäisenä. Sairaalan tiedottaja ilmoitti Ankan pysyneen tajuissaan lähes loppuun asti. Ankka menehtyi munuaisvaivoihin, jotka olivat kiusanneet häntä jo pitkään ja tehneet hänestä erittäin kärttyisän.
ellauri184.html on line 495: Tavallisesti kovin tunteeton talousmaailma on ottanut uutisen Ankan poismenosta vastaan liikuttuneena. Microsoftin perustaja Bill Gates luonnehti Roope Ankkaa ”kovaksi bisnesmieheksi, jonka sisällä syvällä – siis todella, todella syvällä – sykki filantroopin lämmin sydän – siis todella erittäin syvällä”. Myös Ankan pahimmat kilpailijat ovat ilmaisseet osanottonsa hänen kuolemansa johdosta. Eteläafrikkalaisen Pii-yhtymän perustaja Kulta-Into Pii sanoi pitävänsä Ankkaa ”liiketaloudellisena sankarina”. Ankan kuoleman jälkeen Pii on maailman rikkain henkilö, ainakin siihen asti, kun Ankan perinnönjako on suoritettu testamentin mukaisesti.
ellauri184.html on line 497: Ankka-yhtymän johto siirtyy vielä vahvistamattomien tietojen mukaan Ankan sukulaiselle Hannu Hanhelle. Ankkalinnalaiset ovat aamuyöstä asti tuoneet kynttilöitä Ankan rahasäiliön edustalle – huolimatta siitä, että säiliön edusta on piikkilangan peitossa ja miinoitettu. Viimeisinä sanoinaan Roope Ankka vastusti yritystä vaihtaa hiestä märkä tyynyliina: "Te ajatte tämän pahuksen sairaalan vararikkoon tuolla hillittömällä tuhlauksella!"
ellauri184.html on line 520: The Jewish and Islamic traditions both see circumcision as a way to distinguish a group from its neighbours. The Bible records "uncircumcised" being used as a derogatory reference for opponents[1Sam 17:26] and Jewish victory in battle that culminated in mass post-mortem circumcision, to provide an account of the number of enemy casualties.[1Sam 18:27] Just count he prepuces, or measure the size of the foreskin hillock. Jews were also required to circumcise all household members, including slaves[Gen 17:12-14] – a practice that would later put them into collision with Roman and Christian law (see below).
ellauri184.html on line 524: In 167 BCE Judea was part of the Seleucid Empire. Its ruler, Antiochus IV Epiphanes (175–165 BCE), smarting from a defeat in a war against Ptolemaic Egypt, banned traditional Jewish religious practices, and attempted to forcibly let the Jews accept Hellenistic culture. Throughout the country Jews were ordered, with the threat of execution, to sacrifice pigs to Greek gods (the normal practice in the Ancient Greek religion), desecrate the Shabbat, eat unkosher animals (especially pork), and relinquish their Jewish scriptures. Antiochus´ decree also outlawed Jewish circumcision, and parents who violated his order were hanged along with their infants.[1Mac 1:46-67] According to Tacitus, as quoted by Hodges, Antiochus "endeavoured to abolish Jewish superstition and to introduce Greek civilization."
ellauri184.html on line 526: According to rabbinical accounts, he desecrated the Second Temple of Jerusalem by placing a statue of Olympian Zeus on the altar of the Temple; this incident is also reported by the biblical Book of Daniel, where the author refers to the statue of the Greek god inside the Temple as "abomination of desolation". Antiochus´ decrees and vituperation of Judaism motivated the Maccabean Revolt; the Maccabees reacted violently against the forced Hellenization of Judea, destroyed pagan altars in the villages, circumcised boys, and forced Hellenized Jews into outlawry. The revolt ended in the re-establishment of an independent Jewish kingdom under the Hasmoneans, until it turned into a client state of the Roman Republic under the reign of Herod the Great (37–4 BCE).
ellauri184.html on line 528: Classical, Hellenistic, and Roman culture found circumcision to be cruel and repulsive. In the Roman Empire, circumcision was regarded as a barbaric and disgusting custom. The consul Titus Flavius Clemens was condemned to death by the Roman Senate in 95 CE for, according to the Talmud, circumcising himself and converting to Judaism. The Emperor Hadrian (117–138) forbade circumcision. Overall, the rite of circumcision was especially execrable in Classical civilization, also because it was the custom to spend an hour a day or so exercising nude in the gymnasium and in Roman baths, therefore Jewish men did not want to be seen in public deprived of their foreskins.
ellauri184.html on line 623: 2. Processes of marginalization and not the concrete breaking of laws – led to Jesus’s death. Not only was Jesus passively exposed to these processes of marginalization, but he partly contributed to them because he modelled himself as an outsider and distanced himself too little from the messianic expectations ascribed to him. This staged self-marginalization – partly done in performative fashion – was dangerous because the term “Messiah” was often charged with political content, as was exemplified by numerous rebel leaders who regarded themselves as the Messiah or were considered as such by their followers. Many of them were executed, including Jesus.
ellauri184.html on line 627: a) Jesus’s unusual behavior at different levels mostly explains the hatred against him. He did not breach any major laws, but more seriously, he did not live up to multiple expectations; instead, he maneuvered himself into the position of an outsider. This means that it was mental and psychological dispositions and perceptions on the part of his contemporaries – and not legal issues – that led to his receiving the death penalty.
ellauri184.html on line 642: By deriving his superior authority directly from God (e.g., in exorcisms and forgiveness of sins: Lk. 7.47-50) through his unique proximity to God and his ultimate claim to his unique interpretation of divine law – he exclusively set his own standards and his own criteria of who had access to Heaven and who did not – he upset the masses and caught the attention of the authorities, who perceived such utterances as subversive. More and more, they felt threatened in their own authority. In addition to behaving as though bestowed with superior authority, Jesus sharply criticized the Temple to the point that he finally became violent within its precincts. After a final incident, the representatives of the Temple, the priests, the scribes, and the Elders, who strove to preserve the core of the Jewish faith as embodied in the Temple, felt threatened in their position.
ellauri184.html on line 648: Matthew and Mark make it clear that some people – including the politically and legally decisive Roman magistrate – could have perceived him as such a political activist (titulus crucis!). Again, we see that it is not necessarily Jesus’s concrete behavior, but rather the perception that counts.
ellauri184.html on line 655: The Romans regarded him as a political dissident, or an insurgent – which the word lestes/latro appropriately captured – via the claim that he was King of the Jews, a claim that he never denied. Jesus’s hobo life testified to his calling as a prophet and radical wandering charismatic who constantly transgressed social boundaries. These multi-faceted processes of marginalization that Jesus partly took on voluntarily and partly endured led – in the brutal logic of the time – to his crucifixion as an outsider.
ellauri184.html on line 734: When Jesus was on the cross, both the apostle John and Mary the mother of Jesus stood nearby. In John 19:26–27 we read, “When Jesus saw his mother there, and the disciple whom he loved standing nearby, he said to her, ‘Woman, here is your son,’ and to the disciple, ‘Here is your mother.’ From that time on, this disciple took her into his home.” The clear understanding of the passage is that Jesus commanded John to care for Mary after His death.
ellauri184.html on line 738: As the eldest son in His family, Jesus had a cultural obligation to care for His mother, and He passed that obligation on to one of His closest friends. John would have certainly obeyed this command. Mary was most likely one of the women in the upper room and was present when the church was established in Jerusalem (Acts 1:12–14). She probably continued to stay with John in Jerusalem until her death. It is only later in John’s life that his writings and church history reveal John left Jerusalem and ministered in other areas. By then he had probably got rid of mamma Maria.
ellauri185.html on line 38: Horatio Alger, Jr. (13. tammikuuta 1832 – 18. heinäkuuta 1899) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hän nousi lukuisilla romaaneillaan laajaan maineeseen jo elinaikanaan.
ellauri185.html on line 66: According to Jewish tradition, the book was written by Samuel, with additions by the prophets Gad and Nathan, who together are three prophets who had appeared within 1 Chronicles during the account of David's reign. Modern scholarly thinking posits that the entire Deuteronomistic history was composed circa 630–540 BCE by combining a number of independent texts of various ages.
ellauri185.html on line 68: Mitäs tapahtui samaan aikaan toisaalla? Kreikassa 600-500-luvulla eKr Solon ym arkista puuhastelua. Sisämerten kolonisointia kilpaa Foinikian kaa. Millonkas se Iisebelin Tyros lytättiin? Jezebel esiintyy 800-luvulla, jälkeen Salomonin 970–931 BCE. Daavid osti tontin jolle Salomo rakensi ekan temppelin. Temppeli hävitettiin 589-587 Nebukadnesarin toimesta ja taparikolliset vietiin tällä kertaa Babylonin linnaan 597-539. Hizi kun olisi se seinätaulu jossa on raamatun tapahtumat aikajanalla. Millos se Moosexen konvoi palas Ebyktistä? Joidenkin Raamatun pohjalta tehtyjen laskujen mukaan israelilaiset palasivat Egyptistä noin 1300–1200 eaa. He joutuivat sotaan filistealaisia ja kanaanilaisia kanssa valloittaen Ain, Jerikon ja Hazorin. Arkeologien mukaan Jeriko ja Ai tuhoutuivat noin 1550 eaa. keskipronssikauden lopussa. Monien tutkijoiden mukaan Egyptissä kävi vain pieni joukko, ja israelilaiset olivat eräänlainen Kanaanin maan alakulttuuri, joka eli paimentolaisina maassa, jossa kaupunkilaiset palvoivat muun muassa israelilaisten uskovaisten epäjumalina pitämiä Baalia ja Astartea. Eräässä vaiheessa nämä paimentolaisheimot alkoivat vallata Israelia. Israelilaiset voittivat viimeiset kanaanilaiset noin 1140 eaa. David Rohlin kiistanalaisen revisioidun kronologian mukaan Jerikon ja Ain tuhoutuminen osuu samaan aikaan israelilaisten Egyptistä-paluun kanssa, ja Raamatun kertomus on mahdollinen kuvaus tapahtumista.
ellauri185.html on line 164: Baldassare Castiglione (1478–1529) oli italialainen renessanssikirjailija, valtiomies ja kreivi. Hänen tunnetuin teoksensa on Hovimies (Il cortegiano, 1528). Se kertoo ajasta, jonka hän vietti Urbinon hovissa. Urbino oli sen ajan poliittinen ja kulttuurillinen keskus, jossa Castiglione ystävystyi mm. taidemaalari Rafaelin kanssa. Rafaelin Castiglionesta vuosina 1514–1515 maalaama muotokuva on yksi tämän tunnetuimmista töistä.
ellauri185.html on line 339: Derek Parfit (11. joulukuuta 1942 – 1. tammikuuta 2017) oli englantilainen filosofi, joka oli erikoistunut yksilön identiteetin, rationaalisuuden ja etiikan ongelmiin ja näiden välisiin yhteyksiin. Hän toimi Oxfordin yliopiston All Souls Collegen vanhempana tutkijana sekä New Yorkin, Harvardin ja Rutgersin yliopistojen vierailevana professorina. Tää on varmaan samanlainen idealistikuikka kuin se toinen joka puhui "tietoisuuden vaikeasta ongelmasta." Konstan parempi polkka. "Därek" ehti kirjoittaa julkaisemattoman nälkävuoden mittaisen kantilaisen paasauxen eettisestä vuorikiipeilystä (senkin läpi pitänee vielä joskus kahlata, vaikkei tee mieli paljon enempää kuin tehdä samaa Huitilanjoessa), jossa sanotaan lopussa mm.
ellauri185.html on line 802: Ever since Adam, the very first human being, died, God has assigned his highest-ranking angel–Michael–to escort human souls to heaven, say believers. Musta enkeli vei päivänsankarin.
ellauri185.html on line 842: The House of Habsburg was known for its intermarriages; the Habsburg lip often cited as an ill-effect. The closely related houses of Habsburg, Bourbon, Braganza and Wittelsbach (Was?! das ist unser Haus! Ach nein!) also frequently engaged in first-cousin unions as well as the occasional double-cousin and uncle–niece marriages.
ellauri188.html on line 100: The missionaries of all denominations did their best to eradicate the traditional culture with the consumption of kava, fertility and virility rites, tattoos, skull dissection, dance and traditional music, but they also tried – and finally succeeded – to put an end to cannibalism, human sacrifice and constant tribal warfare.
ellauri188.html on line 243: Näitkö jo uuden rauhan ja vapauden merkin, joka tuntuu suomalaisista kovin tutulta – taustalla on toisilleen tuntemattomat tekijät ja näkyvä tuputtamiskampanja! Viime viikkoina Venäjän- ja sodanvastaisissa mielenosoituksissa on liehunut valkosiniraidallinen lippu. Lontoossa, Torontossa, Tbilisissä, Düsseldorfissa... Suomen ja Israelin värit! (Nojoo, Kreikan myös, ja Baijerin.)
ellauri188.html on line 247: Epäiltyjä varjovaimoja ja piilotettuja lapsia – Putin ja Lavrov pyörittävät salattua perhe-elämää
ellauri188.html on line 250: Jarkko Sipilän kuolinilmoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa – lähipiiriltä erityinen toive muistamisiin.
ellauri188.html on line 252: Kirjallisuus|Kun Maggie O’Farrell oli kahdeksan, hän melkein kuoli, ja nyt hän joutuu pelkäämään oman lapsen kuolemaa – Siksi meni vuosia, ennen kuin hän pystyi toteuttamaan ideansa.
ellauri188.html on line 258: Korvaushoito|Hanna-Mari Kärki alkoi ensin juoda ja pian poikaystävä tarjosi pöydänkulmalta koukuttavaa nuuskattavaa – 29-vuotias entinen sekakäyttäjä uskoo, että korvaushoito pelasti hänet, ja pian on viimeisen piikin aika
ellauri188.html on line 260: Asuminen|Konsta Keskitalo, 18, ja Ella Sälpäkivi, 20, rakensivat itselleen hulppeat omakotitalot – Nyt he esittelevät kotinsa ja kertovat, millaisia juoruja ja vähättelyä he ovat kohdanneet! Raha|Helsinkiläisen taloyhtiön asukkaiden lämmityslasku romahti hetkessä murto-osaan – Hallituksen puheenjohtaja avaa kehitystä, jota Venäjän hyökkäys vain kiihdyttää.
ellauri188.html on line 262: Venäjän hyökkäys|Nokian Renkaiden kerrotaan arvioineen analyytikoille, että sen markkinaosuus Venäjällä kasvaa sodan ansiosta – Arvio on herättänyt asiantuntijoiden parissa vilkasta keskustelua.
ellauri188.html on line 265: HS Vantaa|”Ei herranjestas, autoilijat eivät tule tykkäämään” – Vantaan itäreunalle on luvassa liikennejärjestelyjä, jotka mullistavat pysyvästi yksityisautoilijoiden elämän!
ellauri188.html on line 267: HS-haastattelu|Eero Heinäluoma heitti Venäjältä saadun Ystävyyden kunniamerkin jätekeräykseen – ”Suomen Nato-jäsenyys ratkesi 24. helmikuuta aamuyöstä”.
ellauri188.html on line 271: Ihmissuhteet|Sain vuosia sitten keskenmenon, jota suren edelleen – Miten tällaista näkymätöntä surua pitäisi käsitellä?
ellauri188.html on line 273: HS Kirjasto|Viikon kirja nostaa esiin nykyajan vääristyneen suhteen tarinoihin – Runeberg-voittaja on vaikuttava romaani. Koripallo|Lauri Markkasen Cavaliersilla paras NBA-kausi neljään vuoteen – LeBron Jamesin edellä historiallisella listalla enää yksi nimi
ellauri188.html on line 276: Venäjä|Venäläisten tappiot Ukrainan sodassa ovat niin suuria, että niiden korvaaminen vie vuosia – HS selvitti, mitä normaalisti Suomen lähellä olevien joukkojen kohtalosta tiedetään
ellauri188.html on line 278: Ruoka|On tiettyjä ruokia, joita aamulla kannattaa syödä – Ravitsemusterapeutti kertoo, millaisesta aamupalasta moni hyötyisi
ellauri188.html on line 279: Päivittyvä seuranta|Britannian Johnson varoitti Kiinaa valitsemasta ”pahan puolta” – Mariupolin viranomaisten mukaan Venäjä olisi pommittanut taidekoulua
ellauri188.html on line 282: Ukraina|Ukrainalaisen kansanedustajan somekuva näytti maailmalle sodan absurdiuden – HS haastatteli Kira Rudikia, joka harjoittelee ampumista ja majoittaa kotiinsa isänmaallishenkistä taistelujoukkoa.
ellauri188.html on line 284: HS-haastattelu|Eero Heinäluoma heitti Venäjältä saadun Ystävyyden kunniamerkin jätekeräykseen – ”Suomen Nato-jäsenyys ratkesi 24. helmikuuta aamuyöstä”
ellauri188.html on line 285: Venäjän hyökkäys|Nokian Renkaiden kerrotaan arvioineen analyytikoille, että sen markkinaosuus Venäjällä kasvaa sodan ansiosta – Arvio on herättänyt asiantuntijoiden parissa vilkasta keskustelua.
ellauri188.html on line 287: Toimittaja suosittelee|Kansallisteatterissa Seela Sella laulaa Bob Dylania, Svenska Teaternissa Kjell Westö lausuu runoja – ”Tuntuu tärkeältä, että voi tehdä edes jotain”.
ellauri188.html on line 289: Elokuva|Kohuttu Disney-animaatio romuttaa piirrettyjen tunkkaista tyttökuvaa – Punainen on tuottanut riemua, huonoja kuukautisvitsejä ja harvinaisen anteeksipyynnön Disneyltä.
ellauri188.html on line 316: Zenon Kitionilainen (m.kreik. Ζήνων, n. 333–264 eaa.) oli kreikkalainen filosofi, jota pidetään stoalaisuuden perustajana.
ellauri188.html on line 341: – Me emme ole tarkistaneet koko rekisteriä, mutta niiden havaintojen perusteella, joita olemme muutaman kerran siellä käytyämme tehneet, voidaan sanoa, että kyse ei ole mistään yksittäisistä ongelmista. Sieltä on löytyneet kaikki länsijohtajatkin, Sauli Niinistöä myöden, plus Kiinan Xi, tosin väärin kirjoitettuna.
ellauri188.html on line 344: – Poliisihallinnon näkökulmasta ongelmallista on se, että poliisista vuodetaan salaisia tietoja. Kaikki vuotamiset ovat rikoksia. Se minusta nakertaa poliisin luottamusta kansalaisiin. Virheellisiä tietoja ei myöskään saa olla, mutta kyllä painottaisin salaisten tietojen vuotamista tässä yhteydessä.
ellauri188.html on line 357: – Yksi mahdollisuus on se, että viesteillä yritetään oikeasti vaikuttaa venäläisten opinto-oikeuksiin. Toinen vaihtoehto on, että viesteillä yritetään saaada yliopisto näyttämään siltä, että Suomessa tai Helsingin yliopistolla on venäläisvastaisuutta, mikä on aivan paskapuhetta, Sjöblom sanoo.
ellauri188.html on line 365: Aleksanteri-instituutin pitkäaikainen johtaja professori Markku Kivinen piti torstaina 2019 jäähyväisluentonsa, jossa hän naulasi tutkimukselliset teesinsä tulevien tutkijasukupolvien käytettäviksi. Tunteikkaassa puheessaan Kivinen kritisoi sekä mediaa että länsimaisia tutkijoita siitä, että Venäjä kuvataan säännöllisesti mustavalkoisin värein – usein pelkällä mustalla. Onhan se vaihtelua punaisesta, mutta sinikeltainen olis kiva ylläri.
ellauri188.html on line 374: Herman Melville (1. elokuuta 1819 New York, New York – 28. syyskuuta 1891 New York, New York) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Melville toimi nuoruudessaan merimiehenä ja kirjoitti siitä lopun ikänsä kuten kolleegansa Konrad.
ellauri188.html on line 384: Isänsä kuoleman jälkeen Herman Melville kävi väliaikaisesti eri kouluja teki monia eri palkkatöitä. Hänen mahdollisuuksiansa työllistyä heikensi myös vuoden 1837 talouslama. Monet Melvillen varhaisista yhteiskunnasta vieraantuneista kertojista ovatkin peräisin tämän ajanjakson turhautumista. Taloudelliset vaikeudet ja vaellushalu ajoivat Melvillen lopulta merille. Hän lähti 4. kesäkuuta 1839 hyttipoikana kauppalaiva St. Lawrencelle ja vietti neljä kuukautta ulkomailla. Mukana oli myös pysähdys Liverpoolissa, mistä hän sai inspiraationsa romaanin Redburn – ensimmäinen merimatka englantilaisen kaupunkiköyhyyden kuvauksiinsa.
ellauri188.html on line 386: Palattuaan Yhdysvaltoihin Melville teki jälleen tilapäisiä töitä. Hän päätyi jälleen merille, kun hän lähti 22-vuotiaana valaanpyyntialus Acushnetin mukana Tyynellemerelle 3. tammikuuta 1841. Melville jätti 9. heinäkuuta 1842 yhdessä Richard Tobias Greenen kanssa aluksen Nuku Hivalla Marquesassaarilla ja karkasi saaren sisäosiin. Paikalliset naapuriheimoja kohtaan aggressiiviset ja jopa kannibalismia harjoittaneet taipiit nappasivat Melvillen ja Greenen. Tärkein lähde Melvillen Nuku Hivan -ajasta on hänen seikkailullinen matkakirjansa Taipii – kappale polynesialaisten elämää, jonka perusteella hän oli saarella sekä vankina että vieraana. Melville asui taipiiden luona neljä viikkoa ja listautui sen jälkeen australiaiselle valaanpyyntialukselle Lucy-Ann. Hän kieltäytyi aluksella työnteosta, ja hänet vangittiin Tahitilla. Sieltä hän pääsi Havaijille, missä hänestä tuli Yhdysvaltain laivaston USS United Statesin matruusi. Elokuussa 1843 alkanut kotimatka Havaijilta päättyi Bostoniin 14 kuukautta myöhemmin.
ellauri188.html on line 388: Melvillestä tuli paikallinen kuuluisuus Lansingburghissa hänen Tyynenmeren tarinoidensa ansiosta. Ystävät ja kylänmiehet innostivat häntä kirjoittamaan seikkailuistaan kuin Muumipappa, ja hänen ensimmäinen teoksensa Taipii – kappale polynesialaisten elämää julkaistiin 1846. Kirjasta tuli suosittu, vaikka yhdysvaltalainen Harper and Brothers ei suostunutkaan julkaisemaan sitä. Kirja julkaistiin Lontoossa, ja sitä myytiin noin 6 000 kappaletta myös Yhdysvalloissa. Kirjaa myös pääasiassa kehuttiin, vaikka esimerkiksi Britanniassa sen todenmukaisuutta epäiltiin ja Yhdysvalloissa vastustettiin sen esittämää kritiikkiä lähetystyöntekijöitä kohtaan. Vuonna 1847 Melville avioitui Elizabeth Shaw’n kanssa. He saivat neljä lasta, kaksi poikaa ja kaksi tytärtä.
ellauri188.html on line 394: Pierren julkaisun jälkeen Melville yritti saada töitä konsulaattina. Hän julkaisi vuosina 1853–1856 neljätoista novellia ja pientä kirjoitelmaa sanomalehdissä. Melvillen taloudellinen tilanne heikkeni, eikä hänen ensimmäisiä runojaan suostuttu julkaisemaan. Hän joutui myymään talonsakin, mutta sai lopulta 1866 töitä tullitarkastajana. Hän jatkoi kuitenkin kirjoittamista, ja joitain hänen runojaan julkaistiinkin. Melville jäi eläkkeelle 1889 ja kuoli 1891. Kirjallisuuspiirit olivat tuolloin käytännössä unohtaneet hänen uransa, ja The New York Timesin kuolinilmoituksessa Moby Dick oli kirjoitettu väärin Mobile Dick. Ei sentään Prick.
ellauri188.html on line 431: Lucasilla on rooli Arto Halosen ohjaamassa ja käsikirjoittamassa elokuvassa The Guardian Angel – Suojelusenkeli, joka ilmestyy vuonna 2018. Paizi ei näy sen filmografiassa. Suomen elokuvateatterilevityksessä se sai 11 881 katsojaa. Siinä pahis hypnotisoija saa pokat pahantekoon selittämällä eze paha onkin jotain hyvää. Niin aina. Power of positive thinking.
ellauri189.html on line 68: Antoni Malczewski (1793 – 1826 Varsova, Puola) oli puolalainen runoilija. Hän astui 1811 Puolan armeijan palvelukseen, oleskeli 1816–1820 ulkomailla, varsinkin Italiassa, jossa tutustui Byroniin, asettui sen jälkeen Volyniaan maanviljelijäksi ja siirtyi sieltä Varsovaan, jossa onnettoman rakkauden ja kurjuuden murtamana kuoli kuukautta vaille 33-vuotiaana, Jee-suxen ikäisenä.
ellauri189.html on line 70: Antoni Malczewski (3 June 1793 – 2 May 1826) was a Polish romantic poet, known for his only work, "a narrative poem of dire pessimism", Maria (1825).
ellauri189.html on line 77: "Maria" was hailed by the younger generation as one of the first authentic literary products of Polish romanticism (the adherents of the so-called Warsaw Classicism were, on the contrary, horrified by the dark plot and the author’s preference for “provincial” words and expressions). Malczewski was then already in poor health and, before a year had passed, in May 1826, he died – impoverished and disgraced because of his affair with a hysterical married woman (whom he was supposed to heal by means of mesmerism – after his death she returned to her husband).
ellauri189.html on line 96: grona,/ Poddany – lecz swobodę z ojca powziął łona,/ I gdy dumnie pojrzawszy do pana iść żąda,/ Wśród wiodącej go zgrai jak władca wygląda”;
ellauri189.html on line 98: the band of servants, a subject – he took his freedom from his father’s loins,
ellauri189.html on line 103: united with the steppe, but – an inevitable consequence – incapable of self-reflection: “
ellauri189.html on line 104: "A step – koń – kozak – ciemność – jedna dzika dusza” “And the steppe – the horse – the Cossack – darkness – they are one wild soul”). Steppi - koni - kasakka - myteryys - 1 villi sielu! Jokainen rappu jonka sä väsäät, mä tuun kellottaa suaaaa!!
ellauri189.html on line 110: dignity). The pair has secretly got married, but their bond is not accepted by the arrogant wojewoda. When his attempts to force his son to a divorce have failed, he feigns to accept reconciliation with his son Wacław, who is – as a sign of the re-established peace – sent at the head of a regiment of hussars into the Dzikie Pola to drive out the Tartars.
ellauri189.html on line 120: not heed this call anymore – his death is imminent:
ellauri189.html on line 122: I cicho – gdzie trzy mogił w posępnej drużynie;
ellauri189.html on line 123: I pusto – smutno – tęskno w bujnej Ukrainie.
ellauri189.html on line 125: (And all is silent – where three graves meet in dreary brotherhood;/ And all is silent
ellauri189.html on line 126: – mournful – languishing in the abundant Ukraine). Isovenäläinen, valkovenäläinen ja vähävenäläinen viimein taas sulassa sovussa.
ellauri189.html on line 132: Przez niezmierzone niwy – tam gdzie już równina
ellauri189.html on line 134: Dochodząc – naprzeciwko jasnego obłoku,
ellauri189.html on line 138: – arriving where the plain seemed to end, but again in a new flatness bends – a bright cloud in front of them, they looked like aerie knights to the eye.)
ellauri189.html on line 147: Pędzą – a wśrzód promieni zniżonego słońca,
ellauri189.html on line 150: (They chase – and amidst the rays of the setting sun they are similar to one of the Heavenly Dwellers.) Täähän on ihankun Blues Brothersien Ghost Riders In The Sky:
ellauri189.html on line 177: Dopiero to na polu – gdzie ogromne koło
ellauri189.html on line 178: Wytoczyło słońce – bujają wesoło;
ellauri189.html on line 180: (And when they have reached the plain – where the sun has rolled his immense
ellauri189.html on line 181: wheel – they cheerfully ramble on;)
ellauri189.html on line 191: Jeszcze – w chwili ostatniej nie znika z pośpiechem,
ellauri189.html on line 196: (The sun had already walked along his wide curve and tinged the grey clouds with a crimson glow; with a yellow light quivering over earth and water, he burnt, setting, on his rich throne. Already his look, full of wonder, does not blind, but spreads mild, visible rays and, taking a short farewell, before burying himself in the deep, he allows mortal eyes to look at him; still – during this last moment he does not hastily disappear, [for he wants] to nourish all creatures with a smile of life; still he glances through the windows in
ellauri189.html on line 212: satisfy man, must be situated somewhere in space (be present as a phenomenon), which on the one hand is represented as receding into an infinite distance, and on the other hand as a “theatre”, in which phenomena eternally repeat the same circular movement (only half of their orbit is visible against the background of the heavenly dome – the other half remains hidden in the dark).
ellauri189.html on line 214: The boundless steppe of the Ukraine turns out to be a cage with invisible bars. Man appears at first sight to be free, without apparent goal roaming over the plain of life, being a lord of the steppe, “a king of the wilderness” (“król pustyni”), or tries to create in a premeditated manner his own future, deciding – by the way – on the fate of his fellow men (the source of unceasing conflicts). However, in the latter case he often unwittingly obeys the voice of his own wild, unruly nature. The ambivalence of this situation seems to be intimately connected with the concept of romantic irony. Man possesses the ability to objectify his passions, i.e. he can explain them psychologically, by means of a chain of causes and effects, but he still remains the slave of this volitional nature that constitutes his innermost self, always and ever receding (like the horizon of the Ukrainian plain) when he tries to catch it (the idea of the Unconscious does not really explain this “schizophrenic” state of mind – it merely affirms man’s essential homelessness: I am myself, when I realize that my self eternally escapes me). - I can relate to that, says the Russian tank driver sitting stuck in the Ukrainian mud.
ellauri189.html on line 223: sinking daily behind the horizon, the meeting point of the two dimensions – a
ellauri189.html on line 224: straight line and a curve – of the visible world; so even here this celestial body seems to share in an aspect of the human condition:
ellauri189.html on line 226: I loch pański jak serce zdawał się otwarty –
ellauri189.html on line 231: W ustach mieszka wesolość – w oczach myśl zgadnienia –
ellauri189.html on line 234: I Pycha, i Pochlebstwo śmieją się – nieszczerze.
ellauri189.html on line 239: A jeszcze – w bocznym skrzydle obszernej budowy,
ellauri189.html on line 250: Jadwiga Maria Kinga Bal (Balowa) of Zaleszczyki, née Brunicka (July 26, 1879 – January 1, 1955) was a Polish baroness and a lifelong muse of Jacek Malczewski, considered Poland's national painter. She served as the live model for a series of his symbolic portrayals of women, as well as nude studies and mythological beings. Most were completed before the interwar period when Poland had not yet achieved independence.
ellauri189.html on line 256: Iga rated it did not like it Oct 27. It was only after his death that critics realized the originality of Mary, by Malczeski – released in 1825 – that it was in fact the first Polish narrative poem. The injury of an ankle, which Malczewski had sustained defending his lover’s good name, destroyed the writer’s military career; the injury returned and he could not participate in Napoleon’s campaign against Russia in 1812.
ellauri189.html on line 260: Gabriela Korwin – Piotrowska rated it did not like it Jun 02. First, Malczewski paints the picture of a Cossack galloping on black st Well.
ellauri189.html on line 476: Wow bonus is reserved for agents who are active. However, you do not have to be qualified. You get to earn 20%-25% on all elite/VIP customer purchases – star through executive agent earn a 20% bonus, whereas bronze and higher ranked agents earn 25% in bonuses. Additionally, with a first-time bundle order, you get to earn 30% on Bonus Buys purchases.
ellauri189.html on line 478: Team commissions are earned by agents based on the performance of the teams that they form. Each Seacret agent has a team that is separated into two teams – a right group leg and a left group leg. Usually, one leg tends to perform better than the other and is therefore referred to as your greater volume leg, while the other is called your lesser volume leg. These groups comprise your binary tree. You earn commissions on your team of up to $25,000 every week. Your team commission wholly depends on the volume of the lesser leg. From the star rank through to the executive rank, the commission is 10%, whereas bronze and higher ranked agents earn 15% of the lesser group’s volume.
ellauri189.html on line 543: CLICK HERE TO LEARN MORE ABOUT AFFILIATE MARKETING – FREE!
ellauri189.html on line 564: In the 1920s, Charles Ponzi carried out this scheme and became well known throughout the United States because of the huge amount of money that he took in. His original scheme was based on the legitimate arbitrage of international reply coupons for postage stamps, but he soon began diverting new investors' money to make payments to earlier investors and to himself. Unlike earlier similar schemes, Ponzi's gained considerable press coverage both within the United States and internationally both while it was being perpetrated and after it collapsed – this notoriety eventually led to the type of scheme being named after him.
ellauri189.html on line 597: By contrast, the director – with his ground-breaking ideas, rich experiences and clever advice – is superior to women in every way. Mitä vittua? Jo on sakemanneissa pahansisuisia feministejä. Lepsu tirehtööri piti turpansa enimmäxeen kiinni, ja antoi naisten päättää. Onhan sekin jo jotakin. Löysä löllerö on sentään parempi kuin koleerinen kakka.
ellauri189.html on line 667: Ämnena är kärlek – mänsklig eller gudomlig och rytm och mening samverkar. Ghasaler från den indiska kontinenten har ofta inslag av islamisk mysticism och de är svår att förstå om man inte är förtrogen med sufism.
ellauri189.html on line 696: – det vill ej tänja sig, det vill ej brista, - se ei veny, taivu eikä pirstaloidu,
ellauri189.html on line 779: Here it is said that almost half of Indian Afridi Pathans are very close genetically to Jews. I heard from some Pashtuns that Pathans are actually Pashtuns that mixed with other nations, so I was set to try to do a DNA test myself on friends of mine who are pure-blood Pashtuns. I already got an offer from a commercial company, when I suddenly remembered something I read not long ago – a Wikipedia article about Jewish genetics. They didn´t prove a thing, so I spend the rest of this section by hand-waving them away.
ellauri189.html on line 783: Because we showed that it is basically impossible to believe that Pashtuns are not Bene Israel, DNA is not necessary for proving this tradition. It can only be used for proving another Pashtuns tradition – that Pashtuns did not mix with other people, but I personally think that given the current knowledge of DNA and mutation frequency, and how much the environment affects it, any result of a DNA test could be debated.
ellauri189.html on line 789: Anyway, we should say that not only this evidence is not strong enough; it is actually not evidence at all. Jews in Europe spoke 3 languages – Hebrew, the language of their country (French in France, German in Germany etc) and Yidish. Yidish has only a few Semetic elements and is closer to German, and was used for daily communication between Jews in Europe. Jews in Spain and Portugal also spoke 3 languages – Hebrew, Spanish and Ladino. Ladino was the Yidish of the Jews in Spain and Portugal. In Arabic countries, again, the Jews spoke 3 languages – Hebrew, Arabic and Judeo-Arabic. The later was the Yidish of Jews in Arabic countries.
ellauri189.html on line 815: First, being Israelis is a source of pride. It means you are the children of Prophet Yaakov. It means you were the first to believe in the one and only God, more that 1500 years before the Arabs. Your ancestors prayed to the one and only God while the Arabs were complete pagans, bowing to all sorts of idols who don’t have power over anything. It is also very likely that other prophets are your forefathers. For example, it is very likely you are descendants of Prophet Moses himself if you are Lewani. Your great great… great grandfather might have been Moses’ best student – prophet Yehoshua if you are Afridi, etc. Your ancestors saw with their eyes what God did to Egypt – stuff that no other nation but the Egyptians themselves have witnessed. They heard God talking to them on Mount Sinai, etc.
ellauri189.html on line 829: So if you are a Pashtun and you are comfortable with the fact that we are you and you are us, you are invited to our facebook group – The People of Israel – Pashtuns and Jews. If you are a Jew and you are excited you are welcome too of course.
ellauri189.html on line 835: Second, if a non-Israeli marries an Israeli woman, they are not really married according to Halacha (Jewish law), but if he is Israeli from the 10 tribes, then they are really married and she must get divorced according to Halacha if she wants to marry an Israeli. On this topic, the Talmud says in Yevamot 16: “If a non-Jew married an Israeli woman according to Halacha, we are concerned that they might actually be married, because he might be from the 10 tribes”. The Talmud then asks: “But when someone is in front of us and we don’t know who he is, we assume he came from the majority of people, and the majority of people are not from the 10 tribes, so we shouldn’t be concerned”. The Talmud then says that this is only true in their land – the land where the 10 tribes live, because over there they are the majority. So the Talmud believes that the 10 tribes are still the majority in their land. If they had mixed this would not have been the case, unless there was only a little mixing going on.
ellauri189.html on line 841: So a Jew who believes in the prophets and that our Talmud’s Rabbies knew what they were talking about shouldn’t doubt the tradition of the Pashtuns not mixing with other nations. And I’m not a Rav myself, but I think there might be a consequence for Halacha here – if we meet a random Pashtun, we can’t ask him to do something that is forbidden on Shabbat, serve him anything not Kosher (from the non-Kosher stuff they do eat – some of the Kosher laws the Pashtuns do keep), etc, because as the Talmud said, in their land they are the majority.
ellauri190.html on line 54: The Kazakhs are descendants of ancient Turkic tribes – Kipchaks and medieval Mongolic or Turco-Mongol tribes – Dughlats, Jalairs, Keraits.
ellauri190.html on line 78: Kasaarit olivat turkinsukuinen puolipaimentolaiskansa, joka hallitsi 700–900-luvuilla suuria osia Ukrainasta, Etelä-Venäjästä, Kaukasiasta ja Kazakstanista. Juutalaisuudesta tuli kasaarien valtakunnan yläluokan uskonto 700- ja 800-lukujen vaihteessa. Kasaarien valtakunnan on sanottu olleen Euraasian läntisten aroseutujen voimakkain valtio ennen Tšingis-kaanin aikaa.
ellauri190.html on line 101: The Cumans (or Kumans), also known as Polovtsians or Polovtsy (plural only, from the Russian exonym Половцы), were a Turkic nomadic people comprising the western branch of the Cuman–Kipchak confederation. The Cumans were fierce and formidable nomadic warriors of the Eurasian Steppe who exerted an enduring influence on the medieval Balkans. They were numerous, culturally sophisticated, and militarily powerful.
ellauri190.html on line 103: Many eventually settled to the west of the Black Sea, influencing the politics of Kievan Rus', the Galicia–Volhynia Principality, the Golden Horde Khanate, the Second Bulgarian Empire, the Kingdom of Serbia, the Kingdom of Hungary, Moldavia, the Kingdom of Georgia, the Byzantine Empire, the Empire of Nicaea, the Latin Empire and Wallachia, with Cuman immigrants becoming integrated into each country's elite. The Cumans also played a prominent role in the Fourth Crusade and in the creation of the Second Bulgarian Empire. Cuman and Kipchak tribes joined politically to create the Cuman–Kipchak confederation.
ellauri190.html on line 110: Petsenegit (kirkkoslaaviksi пєчєнѣзи, m.kreik. Πατζινάκοι, Patzinákoi) olivat Keski-Aasian aroilta lähtöisin ollut turkinsukuinen puolipaimentolaiskansojen liittoutuma 700–1000-luvuilla. Heistä on jäänyt mainintoja bysanttilaisiin, arabialaisiin, muinaisvenäläisiin ja länsieurooppaalaisiin lähteisiin.
ellauri190.html on line 145: Vuosina 1136–1478 Novgorod oli Novgorodin tasavallan pääkaupunki. Sinne keskittyi Hansaliiton toimintaa. Pääosa Kultaisen Ordan ja Länsi-Euroopan välisestä kaupasta (suola, turkikset, nahat) kulki Novgorodin kautta, vaikka Novgorod ei varsinaisesti ollut Hansan jäsen. Tämä kauppareitti hiipui, kun Moskovan ruhtinaskunta valloitti ja tuhosi Novgorodin valtakunnan 1478.
ellauri190.html on line 147: 1500-luvun puolivälissä Novgorod oli Moskovan ja Pihkovan jälkeen Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki. Vuonna 1570 Iivana IV:n opritšnikat tuhosivat lähes koko sen väestön. Vuosien 1611–1617 ruotsalaismiehityksen aikana kaupunki koki jälleen suuria menetyksiä, mutta 1600-luvun puoliväliin mennessä sen asukasluku kasvoi taas huomattavasti.
ellauri190.html on line 176: Sarai Berken (Uusi Sarai, Sarai-al-Jadid), Berke-kaanin rakennuttaman kaupungin olemassaolosta kiistellään. Jos se oli olemassa, sen olisi sijainnut nykyisen Tsarevin arkeologisen kaivauksen alueella, Ahtuban kanaalilla noin 55 kilometriä Volgogradista etelään. Krutitsin piispojen arvellaan asuneen siellä vuosina 1261–1454.
ellauri190.html on line 178: Vuonna 1623–1624 kauppias Feodor Afanasjevitš Kotov matkusti Persiaan. Näin hän kertoi Volgan alajuoksusta: Täällä Ahtubajoella seisoo Kultainen orda. Kaanin salit, palatsit ja moskeijat on kaikki rakennettu kivestä. Mutta nyt jokaista rakennusta puretaan ja kivet viedään Astrahaniin. Todennäköisesti tämä teksti kuvaa Sarai Berkeä.
ellauri190.html on line 180: Batun kuoltua vuonna 1255 valtakunta kukoisti vielä vuosisadan. Batun veli Berge yhdisti Valkoisen ja Sinisen ordan. Ordan sotilaallinen mahti saavutti huippunsa Uzbegin (1312–1341) kaudella, jolloin armeijassa oli 300 000 sotilasta. Kultainen orda oli 1200-luvun loppupuolella ja 1300-luvun alkupuolella Euraasian suurin valtiomuodostelma.
ellauri190.html on line 185: Ordasta tuli pian pikemminkin kaupunki- kuin paimentolaisvaltio: Saraista kehittyi kukoistava metropoli. Siellä arvellaan olleen 600 000 asukasta. Huolimatta venäläisten käännytystyöstä Saraissa, mongolit enimmäkseen säilyttivät animistiset uskomuksensa, kunnes Uzbeg-kaani (1312–1341) sääti islamin valtionuskonnoksi. Eräiden venäläisruhtinaiden on kerrottu tulleen murhatuksi Saraissa, koska he kieltäytyivät kumartamasta pakanallisille symboleille, mutta murhien syyt saattavat (hehe) todellisuudessa olla pikemminkin poliittisia. Kaanit olivat yleensä uskonnollisesti suvaitsevaisia ja jopa vapauttivat ortodoksikirkon veroista.
ellauri190.html on line 193: Timur Lenk (9. huhtikuuta 1336, Shahr-e-Sabz – 14. helmikuuta 1405) eli Tamerlan oli 1300-luvun merkittävä turkkilaismongolilainen valloittaja ja hallitsija Keski-Aasiassa, erityisesti eteläisellä Venäjällä ja Persiassa. Hänestä alkoi mongolien timuridien dynastia. Hän perusteli valtaannousuaan väittämillään sukujuurilla Tšingis-kaaniin. Väittämä perustui siihen, että Timurin isä oli päällikkö turkkilaisklaanissa, joka johti sukujuurensa mongolijohtaja Qarachar Barlasiin. Timur oli isänsä tapaan suufimuslimi. Timurin isä oli vetäytynyt luostariin sanoen "maailma on vain kaunis vaasi täynnä skorpioneja", mutta Timur ei seurannut isäänsä. Hän halusi olla sotilasjohtaja, kallo täynnä skorpiooneja. Timur merkitsee tšagatain kielessä rautaa. Lenk tarkoittaa rampaa, koska Timurin jalka rampautui taistelussa. Rauta lenkku. Valloitukset lännessä ja luoteessa veivät hänen valtakuntansa rajat Ural- ja Volga-jokien luokse, etelässä ja lounaassa ne sisälsivät lähes koko Persian, mukaan lukien Bagdadin, Karbalan ja Kurdistanin. Vienanlahdesta Laatokkaan, vedämme miekalla rajan. Timur auttoi Tokhtamyshia venäläisiä vastaan ja hän valtasi Moskovan 1385. Il-kaanien valtakunnan Abu Sa'idin kuoleman (1335) jälkeen Persiassa oli voimatyhjiö, jota Timur alkoi valloituksellaan täyttää. Samaan aikaan Tokhtamysh kääntyi Timuria vastaan ja valloitti Azerbaidžanin. Vasta pitkän sodan jälkeen Tokhtamysh oli lopullisesti lyöty 1395. Timur hävitti Ordan pääkaupungin Sarain ja raunioitti sen talouden.
ellauri190.html on line 205: Moskovan ruhtinaskunta oli Aleksanteri Nevskin nuorimman pojan Daniel Aleksandrovitšin Moskovan kaupungin pohjalle, Vladimir–Suzdalin alueelle, 1200-luvulla perustama valtio, joka myöhemmin yhdisti Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti jokien suhteen ja metsien ja suoalueiden tarjoama suoja, mutta päätekijä oli sen yhteistyö mongolivaltiaiden kanssa. Mongolit nimittivät Moskovan hallitsijat suuriruhtinaiksi ja antoivat näille oikeuden kerätä veroa muilta ruhtinaskunnilta. Myöhemmin ruhtinaskunnan etuoikeuksia yhä lisättiin tekemällä siitä Venäjän ortodoksisen kirkon keskus.
ellauri190.html on line 212: The Cossacks are a predominantly East Slavic Orthodox Christian people group originating in the steppes of Eastern Europe. They were a semi-nomadic and semi-militarized people, who, while under the nominal suzerainty of various Eastern European states at the time, such as the Russian Empire or the Polish–Lithuanian Commonwealth, were allowed a great degree of self-governance in exchange for military service. The Cossacks were particularly noted for holding democratic traditions (not republican).
ellauri190.html on line 222: The Zaporozhian Cossacks lived on the Pontic–Caspian steppe below the Dnieper Rapids (Ukrainian: za porohamy), also known as the Wild Fields. The group became well known, and its numbers increased greatly between the 15th and 17th centuries. The Zaporozhian Cossacks played an important role in European geopolitics, participating in a series of conflicts and alliances with the Polish–Lithuanian Commonwealth, Russia, and the Ottoman Empire.
ellauri190.html on line 224: The Zaporozhians gained a reputation for their raids against the Ottoman Empire and its vassals, although they also sometimes plundered other neighbors. Their actions increased tension along the southern border of the Polish–Lithuanian Commonwealth. Low-level warfare (aka cold war) took place in those territories for most of the period of the Commonwealth (1569–1795).
ellauri190.html on line 239: During the 9th century, “Varangians” (Vikings) began to serve as a kind of Praetorian Guard to the East Roman emperors. Tästä kertoo jännittävästi Mika Waltarin historiallinen romaani Mikael Karvajalka, joka taitaa olla meillä jossakin. To reach the city of Constantinople, they sailed from what today is called the Gulf of Finland up the Neva river to the lakes Ladoga and Ilmen and then to the Western Dvina and the Dnipro, going all the way down to the Black Sea. By the mid-9th century, they settled around and in Kyiv and founded their own dynasty of the descendants of Rurik. A grandson of Rurik, Svyatoslav (Sfendosleif) greatly expanded his realm to the east and south, while his mother Olga (Helga) traveled to Constantinople and was baptized Christian. Svyatoslav’s son, Volodymyr (Waldemar) married a daughter of the Eastern Roman emperor, was baptized, and baptized all his subjects in the year 988. (Back then, the city of Moscow, or the country now known as Russia – Россия – did not even exist, so there!) Over the next centuries, the “Rurikids” gradually lost their Scandinavian identity, marrying women of the Slavic, Hungarian, Greek, and Turkic ethnicities.
ellauri190.html on line 263: In any case, Ukraine (unlike Muscovy) remained in Europe. In the 15th century, the Great Duke of Lithuania, Yahailo, married a Polish queen Yadviga. Thus, the Great Duchy of Lithuania (which included Ukraine) and the Kingdom of Poland became one state. In the 16th century, it became known as Rzeczpospolita, from Latin Res Publica – literally, “the common affair,” or Republic. (Kozaks, inveterate democrats, did not like it.) It was a monarchy, but the monarchs were elected by a parliament, called Sejm. The country maintained close ties with Western Europe, and, unlike wimpy Muscovy, was completely independent of the Mongol autocracies like the Golden Horde.
ellauri190.html on line 267: In the 15th-16th centuries, most of what is now Ukraine belonged to the Polish-Lithuanian commonwealth (“The Republic”), but the life of the people depended to a very large extent on their local feudal lords, the Knyazi (“Princes”). Most of these lords were related to the house of Gedimin, spoke a language close to modern Belarusian and Ukrainian, and were Eastern Orthodox Christians. Yet, beginning from ~1569 (the year of the so-called Lublin Unia), these princes also swore allegiance to the Polish king, and were his vassals and courtiers. They corresponded in Latin, Polish, or their native “Old Ukrainian / Old Belarusian” Slavic language. Among them, perhaps the mightiest ruler was Prince Konstayntyn Vasyl Ostrozky. He was nicknamed “the un-crowned King of Rus,” and was, actually, offered the Polish crown several times, but refused because the kings of Poland were, traditionally, Catholics – and Prince Ostrozky wanted to remain Orthodox. He is famous for printing the first Gospels in his native language, and founding the Academy of Ostroh, a university that functions to this day.
ellauri190.html on line 283: But the nobility obtained legal ownership of vast expanses of land on the Dnipro from the Polish kings, and then attempted to impose feudal dependency on the local population. Landowners utilized the locals in war, by raising the Cossack registry in times of hostility, and then radically decreasing it and forcing the Cossacks back into serfdom in times of peace. This institutionalized method of control bred discontent among the Cossacks. By the end of the 16th century, they began to revolt, in the uprisings of Kryshtof Kosynsky (1591–1593), Severyn Nalyvaiko (1594–1596), Hryhorii Loboda (1596), Marko Zhmailo (1625), Taras Fedorovych (1630), Ivan Sulyma (1635), Pavlo Pavliuk and Dmytro Hunia (1637), and Yakiv Ostrianyn and Karpo Skydan (1638). All were brutally suppressed and ended by the Polish government.
ellauri190.html on line 287: As a result of the mid–17th century Khmelnytsky Uprising, the Zaporozhian Cossacks briefly established an independent state, which later became the autonomous Cossack Hetmanate (1649–1764). It was placed under the suzerainty of the Russian Tsar from 1667, but was ruled by local hetmans for a century. The principal political problem of the hetmans who followed the Pereyeslav Agreement was defending the autonomy of the Hetmanate from Russian/Muscovite centralism. The hetmans Ivan Vyhovsky, Petro Doroshenko and Ivan Mazepa attempted to resolve this by separating Ukraine from Russia.
ellauri190.html on line 297: Cossacks and Tatars developed longstanding enmity due to the losses of their heads. The ensuing chaos and cycles of retaliation often turned the entire southeastern Polish–Lithuanian Commonwealth border into a low-intensity war zone. It catalyzed escalation of Commonwealth–Ottoman warfare, from the Moldavian Magnate Wars (1593–1617) to the Battle of Cecora (1620), and campaigns in the Polish–Ottoman War of 1633–1634.
ellauri190.html on line 299: Cossack numbers increased when the warriors were joined by peasants escaping serfdom in Russia and dependence in the Commonwealth. Attempts by the szlachta to turn the Zaporozhian Cossacks into peasants eroded the formerly strong Cossack loyalty towards the Commonwealth. The government constantly rebuffed Cossack ambitions for recognition as equal to the szlachta. Plans for transforming the Polish–Lithuanian two-nation Commonwealth into a Polish–Lithuanian–Ruthenian Commonwealth made little progress, due to the unpopularity among the Ruthenian szlachta of the idea of Ruthenian Cossacks being equal to them and their elite becoming members of the szlachta. The Cossacks' strong historic allegiance to the Eastern Orthodox Church also put them at odds with officials of the Roman Catholic-dominated Commonwealth. Tensions increased when Commonwealth policies turned from relative tolerance to suppression of the Eastern Orthodox Church after the Union of Brest. The Cossacks became strongly anti-Roman Catholic, an attitude that became synonymous with anti-Polish. Did that make them any more pro-Russian? Naah.
ellauri190.html on line 307: The region was part of the Russian Empire until its collapse following the Russian February Revolution in early March 1917, after which it became part of the short-lived Russian Republic. In 1918, it was largely included in the Ukrainian State and in the Ukrainian Soviet Republic at the same time. In 1918–1920, it was, to varying extents, under the control of the anti-Bolshevik White movement governments of South Russia whose defeat signified the Soviet control over the territory, which became part of the Ukrainian Soviet Socialist Republic, within the Soviet Union from 1922.
ellauri190.html on line 373: Qin Shi Huang is the modern Chinese name of King Zheng of Qin (r.246–221 BC), who ended the Warring States period by completing the conquest of China in 221 BC. Rather than maintain the title of king borne by the Shang and Zhou rulers, he r...
ellauri190.html on line 418: Abu Bakr As-Siddiq, popularly known by his nickname Abu Bakr was a senior companion (Sahabi) and the father-in-law of the Islamic prophet Muhammad. He ruled over the Rashidun Caliphate from 632–634 CE when he became the first Muslim Caliph...
ellauri190.html on line 423: Umar, also spelled Omar, Umar ibn Al-Khattab, Umar Son of Al-Khattab, was one of the most powerful and influential Muslim caliphs (rulers) in history. He was a companion of the Islamic prophet Muhammad. He succeeded Abu Bakr (632–634) as th...
ellauri190.html on line 499: Timur meaning "iron" or Tamerlane in English, was a 14th-century conqueror of much of western and central Asia, founder of the Timurid Empire and Timurid dynasty (1370–1405) in Central Asia, and great great grandfather of Babur, the founder...
ellauri191.html on line 190:
–1946)">Italia
ellauri191.html on line 524:
–1946)">Italia
ellauri191.html on line 655:
–1946)">Italia
ellauri191.html on line 1212:
ellauri191.html on line 1551:
ellauri191.html on line 1600:
ellauri191.html on line 2142: The prize has "become widely seen as a political one – a peace prize in literary disguise", whose judges are prejudiced against authors with political tastes different from theirs.
ellauri192.html on line 45: Prince Nikolai Sergeyevich Trubetzkoy (Russian: Никола́й Серге́евич Трубецко́й, IPA: [trʊbʲɪtsˈkoj]; 16 April 1890 – 25 June 1938) was a Russian linguist and historian whose teachings formed a nucleus of the Prague School of structural linguistics. He is widely considered to be the founder of morphophonology. He was also associated with the Russian Eurasianists.
ellauri192.html on line 49: After he graduated from the Moscow University (1913), Trubetzkoy delivered lectures there until the Russian Revolution, when he moved first to the University of Rostov-on-Don, then to the University of Sofia (1920–1922) and finally took the chair of Professor of Slavic Philology at the University of Vienna (1922-1938). He died from a heart attack attributed to Nazi persecution after he had published an article that was highly critical of Hitler's crackpot morphophonological theories.
ellauri192.html on line 85: Influenced by the Organon-Model by Karl Bühler, Jakobson distinguishes six communication functions, each associated with a dimension or factor of the communication process [n.b. – Elements from Bühler's theory appear in the diagram below in yellow and pink, Jakobson's elaborations in blue]:
ellauri192.html on line 625: Rhoda was a servant girl in this house, which was a hub for the growing church. One night, the Christians had gathered in Mary’s house and were “earnestly praying to God” (Acts 12:5) for the life of Peter, who had been arrested by Herod (Acts 12:3–4). Their pleas would have been desperately fervent because James, the brother of John, had just been martyred (Acts 12:2), and Peter was slated for execution.
ellauri192.html on line 627: While the church prayed, God answered. He miraculously delivered Peter from prison: an angel led him out of his cell and through the prison gate, which opened for them to pass (Acts 12:6–10). Upon realizing that he was not dreaming, Peter made his way to a place he knew was safe, Mary’s house (Acts 12:11–12).
ellauri192.html on line 635: Born in Žižkov, a suburb of Prague in what was then part of Austria-Hungary, Seifert's first collection of poems was published in 1921. He was a member of the Communist Party of Czechoslovakia (KSČ), the editor of a number of communist newspapers and magazines – Rovnost, Sršatec, and Reflektor – and the employee of a communist publishing house.
ellauri192.html on line 639: In 1949 Seifert left journalism and began to devote himself exclusively to literature. His poetry was awarded important state prizes in 1936, 1955, and 1968, and in 1967 he was designated National Artist. He was the official Chairman of the Czechoslovak Writer's Union for several years (1968–70). In 1977 he was one of the signatories of Charter 77 in opposition to the government of the Czechoslovak Socialist Republic.
ellauri192.html on line 670: The Trubetskoy family (English), Трубецкие (Russian), Трубяцкі (Belarusian), Trubecki (Polish), Trubetsky (Ruthenian), Трубецький (Ukrainian), Troubetzkoy (French), Trubic (Croatian), Trubetski (Estonian), Trubezkoi or Trubetzkoy (German), is a Russian gentry family of Ruthenian stock and Lithuanian origin, like many other princely houses of Grand Duchy of Lithuania, later prominent in Russian history, science, and arts. They are descended from Algirdas's son Demetrius I Starshy (1327 – 12 August 1399 (the Battle of the Vorskla River)). They used the Pogoń Litewska coat of arms and the Trubetsky coat of arms.
ellauri192.html on line 676: Quite different was a stance of his first cousin, Prince Wigund-Jeronym Troubetzkoy. He supported the Poles and followed them to Polish–Lithuanian Commonwealth after the Time of Troubles. Here his descendants were given enviable positions at the court and married into other princely families of Poland. By the 1660s, however, the only Troubetzkoy left, Prince Yuriy Troubetzkoy, returned to Moscow and was given a boyar title by Tsar Alexis of Russia. All the branches of the family descend from his marriage to Princess Irina Galitzina.
ellauri192.html on line 683: In 1239, after the Mongol invasion of Rus, the Principality of Trubetsk passed to the Princes of Bryansk, and then to the Princes of Trubetsk. In 1566 Ivan IV the Terrible took the principality during the Livonian War. In 1609 Vasili IV of Russia relinquished it to the Polish–Lithuanian Commonwealth during the Polish–Muscovite War (1605–1618). In 1654 Prince Aleksey Trubetskoy on the side of Alexis I of Russia led the southern flank of the Muscovian army from Bryansk to Ukraine. The territory between the Dniepr and Berezyna was overrun, with Aleksey Trubetskoy taking Mstsislaw (Mstislavl) and Roslavl. In 1654 The Principality of Trubetsk was finally conquered by Aleksey Trubetskoy, Prince of Trubetsk himself, as a result of the Russo-Polish War (1654-1667).
ellauri192.html on line 706: Now, the invasive Chinese sleeper is widely distributed in the freshwaters of Eastern and Central European countries, such as Belarus, Bulgaria, Estonia, Hungary, Lithuania, Latvia, Moldova,Poland, Romania, Russia, Slovakia, Serbia and Ukraine, where it has high climatic suitability and may continue invasion in the future (Reshetnikov and Ficetola, 2011). In Ukraine, theChinese sleeper was first found in the upper Dniester River basin in 1980 where it was introduced in the 1970s (Reshetnikov, 2009). It first occurred in the Dnieper river basin near Kievin 2001, and in the Ros’ River (right tributary of the Dnieper River, downstream of Kiev) in2005 (Sabodash et al., 2002; Kutsokon and Negoda, 2006; Kutsokon, 2010). In the DanubeRiver basin the Chinese sleeper was first recorded in 1995–1996 in the Latorica River, westernUkraine (a part of the western Ukrainian population of the Chinese sleeper), but only in 2011in the Danube delta (Sivokhop, 1998; Kvach, 2012). This fish is currently found in differentparts of the upper streams of the Dniester basin, Transcarpathian waters (Danube basin), in the Dnieper River, and in the Danube River delta.
ellauri192.html on line 747: Золотые искры — брызги костра Golden sparks – bonfire splatters
ellauri192.html on line 751: Бей барабан — пам, пам Beat the drum – bam, bam
ellauri192.html on line 766: Бей барабан — пам, пам Beat the drum – bam, bam
ellauri192.html on line 873: "Potkin häntä jalkoihin! Joten sepä venyi!" Yhteys Dostojevskiin paljastuu myös upotettaessa 200 ruplalla ostettua kuulokemikrofonia pakettiautoon – tutkijat huomauttavat, että Raskolnikovin takkinsa alle lenkkiin asettama kirves on verrattavissa Vostrikovin hameen alle kätkettyyn nyöriin. Katkaistuaan kaikki Batumin rannikon tuolit isä Fjodor huomaa olevansa kaukana kotipaikoistaan ilman aarteita ja rahaa paluumatkaa varten; nyt hän jo "jatkaa automaattisesti matkaa".
ellauri192.html on line 886: Ilya Ilf (Ilya Arnoldovich Feinsilberg) (Russian: Илья Арнольдович Файнзильберг, 1897-1937) and Yevgeny Petrov (Yevgeniy Petrovich Katayev or Russian: Евгений Петрович Катаев, 1902-1942) were two Ukrainian prose authors of the 1920s and 1930s.They did much of their writing together, and are almost always referred to as "Ilf and Petrov". Bet Ilf was Jewish. Ilya Arnoldovich Ilf (born Iehiel-Leyb Aryevich Faynzilberg, Russian: Иехи́ел-Лейб Арьевич Фа́йнзильберг[1]) (15 October [O.S. 3 October] 1897 in Odessa – 13 April 1937, Moscow), was a popular Soviet journalist and writer of Jewish origin who usually worked in collaboration with Yevgeni Petrov during the 1920s and 1930s. Their duo was known simply as Ilf and Petrov. Together they published two popular comedy novels The Twelve Chairs (1928) and The Little Golden Calf (1931), as well as a satirical book Odnoetazhnaya Amerika (often translated as Little Golden America) that documented their journey through the United States between 1935 and 1936.
ellauri192.html on line 900: This book should be noted as a very significant work. Americans and America would benefit greatly if they considered these observations. – Allentown Morning Call
ellauri192.html on line 902: Not many of our foreign guests were this distance from Broadway and the main streets of Chicago; not many could tell about their impressions with such liveliness and humor. – New York Herald Tribune
ellauri192.html on line 904: Here is a book that Americans should read and ponder. We have no right to be angry and rage at the sight of a painted picture. Maybe we really remind her. – Saturday Review of Literature
ellauri192.html on line 906: This is one of the best books foreigners have written about America. It is a pleasant but sometimes hectic experience to rediscover America through the eyes of the authors of this book. – News Courier, North Carolina
ellauri192.html on line 908: The authors did not allow themselves to be fooled for one minute. They saw slums near the main streets, they saw poverty next to luxury, dissatisfaction with life, everywhere breaking out. – New Masses
ellauri194.html on line 99: William Penn Adair Rogers (November 4, 1879 – August 15, 1935) was an American vaudeville performer, actor, and humorous social commentator. He was born as a citizen of the Cherokee Nation, in the Indian Territory (now part of Oklahoma), and was known as "Oklahoma's Favorite Son". As an entertainer and humorist, he traveled around the world three times, made 71 films (50 silent films and 21 "talkies"), and wrote more than 4,000 nationally syndicated newspaper columns. By the mid-1930s, Rogers was hugely popular in the United States for his leading political wit and was the highest paid of Hollywood film stars. He died in 1935 with aviator Wiley Post when their small airplane crashed in northern Alaska. Never met a man I didn't like. The only good Injun is a dead Injun.
ellauri194.html on line 114: Vuonna 1946 jazz-säveltäjä ja pianisti Bobby Troup kirjoitti tunnetuimman teoksensa, Route 66, ajettuaan itse reitin Kaliforniaan. Kappaleen nimen keksi nokkelasti Troupen ensimmäisen vaimo Cynthia, joka oli ollut mukana automatkalla. Toisella automatkalla olikin jo vähemmän mäkättävä vaimo. Hän esitteli kappaleensa Nat King Colelle, joka sai siitä erään suurimmista hiteistään. Laulusta on tullut hitti myös Chuck Berrylle ja sen ovat levyttäneet myös monet tunnetut artistit, kuten The Rolling Stones, Depeche Mode ja Manhattan Transfer. Suomalaisista maailmanluokan artisteista M. A. Numminen on esittänyt kappaleen nimeltä ”Route 66”. Eero and the Boysin coveri 1964 oli huomattavasti parempi. MA Numminen on ylimainostettu pelle, se laulaa vielä paljon huonommin kuin Bob Dylan. Jussi Raittinen levytti vuonna 1975 kappaleesta suomenkielisen version ”Valtatie 66”, joka ei tosin kerro Route 66:sta vaan Suomen Kantatie 66:sta (Orivesi–Lapua). Samaisen kappaleen on levyttänyt myös "Sami Saari " Heti vapaa-levylleen, vuonna 2009. Sami Saaresta ei kyllä ole kuullut kukaan.
ellauri194.html on line 169: Suomalainen isänmaallisuus keksittiin 1800-luvulla ulkomaisin opein – Nyt niitä toteuttaa omavaraisuutta tavoitteleva Viiva Luomi, jonka mielestä kaupunkielämä muistuttaa tietokonesimulaatiota. Syvävihreäksi linkolalaiseksi ja traditionalistiksi itsensä määrittelevä Viiva Luomi opiskeli Valtimon Omavaraopistossa puoli vuotta omavaraisuuden perusteita.
ellauri194.html on line 185: Luomi sanoo, että oli hienoa huomata pystyvänsä sellaiseen, mihin ei olisi kaupunkilaisena voinut kuvitellakaan kykenevänsä. Vuonna 1993 Vantaalla syntynyt ja Helsingin Pitäjänmäessä kasvanut Luomi kokee kyllä aina olleensa luontoihminen – hän mökkeili, sienesti ja marjasti hurjasti perheensä kanssa – mutta nuoruutensa hän vietti painimolskilla eikä esimerkiksi hirvimetsällä. Nyt kaduttaa.
ellauri194.html on line 187: Sekin puute on nyt korjattu. Viime viikolla hän pääsi paikallisen metsästysseuran kanssa hirvijahtiin, ja vaikkei se mikään suuri luontoelämys ollutkaan – lähinnä suhattiin autolla ympäriinsä ja odotettiin, että koira löytäisi hirven, mitä ei tapahtunut – oli ainakin seura mieluisaa. Monet metsästäjistä olivat töissä Terrafamen kaivoksella. Rehtejä työmiehiä ja kunnon kansanmiehiä, Luomi kuvailee. Ahkeroita kaatajia.
ellauri194.html on line 195: Topelius raportoi vavahduttavasta kokemuksesta Maamme kirjassa (1875). Se oli ”Suomen alimmille oppilaitoksille” suunnattu lukukirja ja perinpohjainen esitys Suomen maantieteestä, ilmastosta, luonnosta, historiasta, kansantaruista, kansasta – ja isänmaasta. Siinä äiti kertoo lapselleen luvussa 3.
ellauri194.html on line 250: Early Christian writers (e.g. Eusebius) frequently identified Gog and Magog with the Romans and their emperor. After the Empire became Christian, Ambrose (d. 397) identified Gog with the Goths, Jerome (d. 420) with the Scythians, and Jordanes (died c. 555) said that Goths, Scythians and Amazons were all the same; he also cited Alexander's gates in the Caucasus. The Byzantine writer Procopius said it was the Huns Alexander had locked out, and a Western monk named Fredegar seems to have Gog and Magog in mind in his description of savage hordes from beyond Alexander's gates who had assisted the Byzantine emperor Heraclius (610–641) against the Muslim Saracens.
ellauri194.html on line 252: As one nomadic people followed another on the Eurasian steppes, so the identification of Gog and Magog shifted. In the 9th and 10th centuries these kingdoms were identified by some with the lands of the Khazars, a Turkic people whose leaders had converted to Judaism and whose empire dominated Central Asia–the 9th-century monk Christian of Stavelot referred to Gazari, said of the Khazars that they were "living in the lands of Gog and Magog" and noted that they were "circumcised and observing all [the laws of] Judaism". Arab traveler ibn Fadlan also reported of this belief, writing around 921 he recorded that "Some hold the opinion that Gog and Magog are the Khazars".
ellauri194.html on line 267: Some time around the 12th century, the Ten Lost Tribes of Israel came to be identified with Gog and Magog; possibly the first to do so was Petrus Comestor in Historica Scholastica (c. 1169–1173), and he was indeed a far greater influence than others before him, although the idea had been anticipated by the aforementioned Christian of Stavelot, who noted that the Khazhars, to be identified with Gog and Magog, was one of seven tribes of the Hungarians and had converted to Judaism.
ellauri194.html on line 283: Magog – in these two are large people and giants who are full of all kinds of bad behaviors. These Jews were collected by Artaxerxes from all parts of Persia.
ellauri194.html on line 287: In the early 19th century, some Hasidic rabbis identified the French invasion of Russia under Napoleon as "The War of Gog and Magog". But as the century progressed, apocalyptic expectations receded as the populace in Europe began to adopt an increasingly secular worldview. This has not been the case in the United States, where a 2002 poll indicated that 59% of Americans believed the events predicted in the Book of Revelation would come to pass. During the Cold War the idea that Soviet Russia had the role of Gog gained popularity, since Ezekiel's words describing him as "prince of Meshek" – rosh meshek in Hebrew – sounded suspiciously like Russia and Moscow. Even some Russians took up the idea, apparently unconcerned by the implications ("Ancestors were found in the Bible, and that was enough"), as did Ronald Reagan.
ellauri194.html on line 289: Some post-Cold War millenarians still identify Gog with Russia, but they now tend to stress its allies among Islamic nations, especially Iran. For the most fervent, the countdown to Armageddon began with the return of the Jews to Israel, followed quickly by further signs pointing to the nearness of the final battle – nuclear weapons, European integration, Israel's reunification of Jerusalem in the Six Day War in 1967, and America's wars in Afghanistan and the Persian Gulf. According to an unconfirmed report, US President George W. Bush, in the prelude to the 2003 Invasion of Iraq, told French President Jacques Chirac, "Gog and Magog are at work in the Middle East." Bush is said to have continued, "This confrontation is willed by God, who wants to use this conflict to erase His people's enemies before a new age begins." Officials from the Bush Administration claim there is no record of this conversation and that making such references, "doesn't sound at all like Bush", and French officials on the call have similarly claimed to have not heard any such remarks.
ellauri194.html on line 311: They drew on French philosopher Michel Foucault's writings on sexuality and his notion that bodies are given meaning by discourse and social structures of knowledge and power. The binary oppositions (man/woman, gay/straight) on which discourse, and thus subjectivity, are founded are revealed to be not fixed, but fluid, fictional – and can, therefore, be destabilised. For a feminist who liked playing with words, the radical potential in this appealed.
ellauri194.html on line 313: Butler's inimitable idea of gender is performance, "Gender – yer 'doing' it".
ellauri194.html on line 316: Sedgwick's conclusion from a long-term project of anti-homophobic analysis is Axiom 1 – "people are different from each other".
ellauri194.html on line 365: – Det är företrädesvis lokalt förankrade ungdomar som deltog i dagens upplopp, säger han. Våra slöa tjockisar i tunga västar och hjälmar orkade inte löpa fast dom eller släcka bilarna.
ellauri194.html on line 379: • På söndagen hade Paludan åter planerat demonstrera i Linköping och Norrköping – utan tillstånd. Han dök inte upp, men våldsamma upplopp bröt ut i både Navestad och Skäggetorp och tre personer skadades av rikoschetter i Navestad, enligt polisen.
ellauri194.html on line 381: – Det är oerhört beklämmande och man kan undra vilken grundorsaken är. Den personen som skulle haft sammankomsten är inte här och ändå så möts vi av de här reaktionerna, säger Gustafsson.
ellauri194.html on line 387: – På Rosengård möttes vi av omfattande våldsverkande och det var starten på ett väldigt svårt operativt förlopp, säger Petra Stenkula, polisområdeschef i Malmö.
ellauri194.html on line 388: – Det har varit ett svårt läge under stora delar av veckan och jag förstår om svenska befolkningen känner att det är otryggt, fortsätter hon.
ellauri194.html on line 425: – Situationen vi sett i Malmö under påskhelgen är helt oacceptabel. Vi kommer aldrig att ge vika för den typen av agerande liksom de ynkliga Örebro- och Linköpingkollegerna, säger Petra Stenkula, polisområdeschef i Malmö, i ett pressmeddelande på annandag påsk.
ellauri194.html on line 429: – Vi har agerat snabbt och resolut och har gott hopp om att kunna nå framgång i respektive utredning då vi har ett gediget filmmaterial att gå igenom, säger Petra Stenkula. Binge watching av CC camera footage för ungomar att kasta i häcken ska bli stenkul!
ellauri194.html on line 448: – Det är tack och lov ingen blev allvarligt skadad men de här personerna har inte varit intresserade av dialog med koranbrännarna.
ellauri194.html on line 450: – Vi är inte nöjda med hur det här har utvecklat sig.
ellauri194.html on line 452: – De som begick dessa handlingar representerar inte det arabiska och muslimska samfundet i staden, säger Hussam Murad rädd och fortsätter:
ellauri194.html on line 453: – Det här handlar om enskilda handlingar utförda av tanklösa, hetlevrade ungdomar, säger han.
ellauri194.html on line 554:
ellauri194.html on line 555:
ellauri194.html on line 556:
ellauri194.html on line 591:
- Abhishek Chatterjee – Bengali film and television actor
ellauri194.html on line 592: - Abir Chatterjee – actor
ellauri194.html on line 593: - Adhar Kumar Chatterji – former Chief of the Naval Staff of the Indian Navy (1966–1970)
ellauri194.html on line 594: - Amarendranath Chatterjee – freedom fighter
ellauri194.html on line 595: - Amitabha Chattopadhyay – biophysicst
ellauri194.html on line 596: - Amitava Chattopadhyay – INSEAD professor of marketing and innovation
ellauri194.html on line 597: - Angana P. Chatterji – anthropologist, activist and feminist historian
ellauri194.html on line 598: - Anil Chatterjee – actor
ellauri194.html on line 599: - Anindo Chatterjee – tabla player
ellauri194.html on line 600: - Anjan Chattopadhyay – sitar maestro
ellauri194.html on line 601: - Anjan Chatterjee (neuroscientist) – cognitive neuroscientist
ellauri194.html on line 602: - Aroup Chatterjee – British Indian atheist, physician, author of Mother Teresa: The Untold Story
ellauri194.html on line 603: - Ashim Chatterjee – politician and activist
ellauri194.html on line 604: - Asima Chatterjee – Indian organic chemist and the second woman to be conferred a Doctorate of Science by an Indian university
ellauri194.html on line 605: - Atul Chandra Chatterjee – Indian diplomat and government official. Served as the Indian High Commissioner to the United Kingdom from 1925–1931.
ellauri194.html on line 606: - Bamacharan Chattopadhyay – ardent devotee of Maa Tara, also considered to be an avatar of Lord Shiva
ellauri194.html on line 607: - Bankim Chandra Chatterjee – Indian patriot, writer, poet and journalist and composer of Vande Mataram, the national song of India
ellauri194.html on line 608: - Basu Chatterjee – film director
ellauri194.html on line 609: - Bhaswar Chatterjee – Indian actor
ellauri194.html on line 610: - Biswajit Chatterjee – Bollywood actor
ellauri194.html on line 611: - Debabarta Chatterjee – botanist
ellauri194.html on line 612: - Debiprasad Chattopadhyaya – author,philosopher
ellauri194.html on line 613: - Debjani Chatterji – Indian-born British poet
ellauri194.html on line 614: - Dhritiman Chatterjee – actor
ellauri194.html on line 615: - Dhruva Chatterjee – writer and screenplay writer of Hindi movies
ellauri194.html on line 616: - Dipankar Chatterji – molecular biologist
ellauri194.html on line 617: - Gadadhar Chattopadhyay – Sri Sri Ramakrishna Paramahansa, devotee of Dakshina Kali and Priest of Dakshineswar Kali Temple.
ellauri194.html on line 618: - Gautam Chattopadhyay – musician
ellauri194.html on line 619: - Harindranath Chattopadhyay – poet, actor and brother of Sarojini Naidu
ellauri194.html on line 620: - Jogesh Chandra Chatterjee – Indian freedom fighter, activist and member of Rajya Sabha
ellauri194.html on line 621: - Joya Chatterji – Professor of South Asian history
ellauri194.html on line 622: - Kamaladevi Chattopadhyay – social reformer
ellauri194.html on line 623: - Kshetresa Chandra Chattopadhyaya – Sanskrit scholar
ellauri194.html on line 624: - Mirai Chatterjee – Indian social worker
ellauri194.html on line 625: - Moushumi Chatterjee – Bollywood actress
ellauri194.html on line 626: - Neil Chatterjee – American lawyer, political advisor, and government official, chair of the Federal Energy Regulatory Commission twice between 2017 and 2020
ellauri194.html on line 627: - Nigamananda – Yogi
ellauri194.html on line 628: - Parambrata Chatterjee – actor
ellauri194.html on line 629: - Partha Chatterjee – scholar and author
ellauri194.html on line 630: - Piya Chattopadhyay – Canadian broadcaster
ellauri194.html on line 631: - Pratap Chatterjee – journalist and author
ellauri194.html on line 632: - Priyadarshini Chatterjee – Miss India World 2016
ellauri194.html on line 633: - Priyanshu Chatterjee – Bollywood actor
ellauri194.html on line 634: - Prosenjit Chatterjee – actor
ellauri194.html on line 635: - Pulok Chatterji – former bureaucrat and Principal Secretary to the Prime Minister of India (2011–2014)
ellauri194.html on line 636: - Purnendu Chatterjee – businessman, founder of TCG
ellauri194.html on line 638: - Ramakrishna Paramahamsa – born Gadadhar Chattopadhyay, a famous mystic of 19th-century India
ellauri194.html on line 640: - Rangan Chatterjee – Physician, author, television presenter and broadcaster
ellauri194.html on line 641: - Sabitri Chatterjee – Indian Bengali female actress
ellauri194.html on line 642: - Sankar Chatterjee – paleontologist
ellauri194.html on line 644: - Sarojini Naidu née Chattopadhyay – freedom fighter, poet
ellauri194.html on line 645: - Saswata Chatterjee – actor
ellauri194.html on line 646: - Shakti Chattopadhyay – poet
ellauri194.html on line 647: - Shekhar Chatterjee – entrepreneur
ellauri194.html on line 648: - Shiba P. Chatterjee – professor, former president of International Geographical Union
ellauri194.html on line 649: - Sitaramdas Omkarnath – Bhakti saint
ellauri194.html on line 650: - Somnath Chatterjee – eminent lawyer and former speaker of Lok Sabha
ellauri194.html on line 651: - Soumitra Chatterjee – actor
ellauri194.html on line 652: - Sourav Chatterjee – mathematician
ellauri194.html on line 653: - Sovan Chatterjee – former mayor of the city of Kolkata
ellauri194.html on line 654: - Srabanti Chatterjee – actress
ellauri194.html on line 655: - Subhendu Chatterjee – actor
ellauri194.html on line 656: - Subhadeep Chatterjee – Indian molecular biologist
ellauri194.html on line 657: - Sudeep Chatterjee – cinematographer
ellauri194.html on line 658: - Sudip Chattopadhyay – biologist
ellauri194.html on line 659: - Suman Chatterjee (now Kabir Suman) – musician
ellauri194.html on line 660: - Suniti Kumar Chatterji – Indian linguist, educationist and litterateur
ellauri194.html on line 661: - Swapan Chattopadhyay – director of the Cockcroft Institute
ellauri194.html on line 662: - Tannishtha Chatterjee – actress
ellauri194.html on line 663: - Upamanyu Chatterjee – author
ellauri194.html on line 664: - Utpal Chatterjee – cricketer
ellauri194.html on line 665: - Uttam Kumar (Arun Chatterjee) – actor
ellauri194.html on line 666: - Vikram Chatterjee – Indian actor of Bengali cinema
ellauri194.html on line 667: - Virendranath Chattopadhyaya – activist
ellauri194.html on line 675: - Nikhil Banerjee (1931–1986), intialainen sitaristi
ellauri194.html on line 677: - Sushmita Banerjee, Sayeda Kamala (1964–2013), intialainen kirjailija, ihmisoikeusaktivisti ja sairaanhoitaja
ellauri194.html on line 725: Banerjee näytteli Kira Kankaanpäätä TV1:llä esitetyssä sarjassa Kotikatu vuosina 2010–2011. Lokakuussa 2013 hän aloitti näyttelijänä MTV3:lla esitettävässä draamasarjassa Salatut elämät. Hänet nähtiin sarjassa ensimmäisen kerran 14. maaliskuuta 2014. Banerjee esitti sarjassa vuonna 2014 lääkäri Katariina Mäkelää, jota esitti aiemmin Jasmin Hamid.
ellauri194.html on line 727: Banerjee suoritti elokuvanäyttelemisen opinnot Stadiassa vuosina 2000–2004. Vuonna 2005 hän sai opiskelupaikan Actors Studio Drama Schoolista New Yorkissa, josta hän valmistui maisteriksi vuonna 2008.
ellauri194.html on line 741: Vuosina 1999–2002 Hamid toimi TV1:n nuortenohjelma Iineksen juontajana. Hän näytteli vuosina 2009–2013 Katariina Mäkelää MTV3:n draamasarjassa Salatut elämät. Hamid kutsuttiin alun perin Sara Polvijärven roolin koekuvauksiin, mutta päätyi lopulta Katariinan rooliin. Hamid jätti sarjan 4. lokakuuta 2013, ja Jenni Banerjee näytteli Katariinaa keväästä 2014 alkaen esitetyissä jaksoissa. Hamid aloitti lokakuussa 2013 MTV3:n lottolähetysten juontajana ja tuottajana.
ellauri194.html on line 743: Vuosina 1999–2002 Hamid toimi TV1:n nuortenohjelma Iineksen juontajana. Hän näytteli vuosina 2009–2013 Katariina Mäkelää MTV3:n draamasarjassa Salatut elämät. Hamid kutsuttiin alun perin Sara Polvijärven roolin koekuvauksiin, mutta päätyi lopulta Katariinan rooliin. Hamid jätti sarjan 4. lokakuuta 2013, ja Jenni Banerjee näytteli Katariinaa keväästä 2014 alkaen esitetyissä jaksoissa. Hamid aloitti lokakuussa 2013 MTV3:n lottolähetysten juontajana ja tuottajana.
ellauri194.html on line 810: Bitcoin Buyer avulla voit hyötyä kaikista näistä kryptovaluutoista, jopa karhumarkkinoilla. Se käyttää tekoälyä (AI, Artificial Intelligence) käsittelemään automaattisesti pitkän ja lyhyen myynnin, jotta voit ansaita rahaa ympäri vuorokauden – jopa nukkuessasi.
ellauri196.html on line 67: Ramus war ein Gegner der aristotelisch-scholastischen Philosophie; schon der Titel seiner Magisterthese von 1536 hatte angeblich (Freigius zufolge) gelautet: „Quecumque ab Aristotele dicta essent, commentita esse“ („Was immer Aristoteles gesagt haben mag, sei erlogen“). Er entwickelte stattdessen eine neue, nichtaristotelische Logik. Darin ersetzte er (in den Institutiones dialecticae) den aristotelischen Syllogismus durch ein System von Dichotomien (vgl. Ramismus) in der Tradition des spätmittelalterlichen Logikers Rudolf Agricola (1444–1485).
ellauri196.html on line 181: Wystan Hugh Auden (21. helmikuuta 1907 York – 29. syyskuuta 1973 Wien) oli englantilais-yhdysvaltalainen runoilija. Auden avioitui Thomas Mannin tyttären Erika Mannin kanssa. Hän muutti vuonna 1939 Yhdysvaltoihin, jonka kansalaisuuden hän sai vuonna 1945. Myöhemmin hän vietti aikaa Itävallassa. Vuosina 1956–1961 hän toimi Oxfordin yliopiston professorina. Hän kuoli sydänkohtaukseen lähde? 66-vuotiaana.
ellauri196.html on line 298: Jeremias Gotthelf (4. lokakuuta 1797 Murten, Sveitsi – 22. lokakuuta 1854 Lützelflüh, Sveitsi) oli sveitsiläisen kirjailijan ja pastorin Albert Bitziusin käyttämä salanimi.
ellauri196.html on line 356: Fritz Reuter: Maamiesajoiltani, niteet 1–2, kuvittanut Gerda Tirén. Gummerus 1913–1914
ellauri196.html on line 398: Gunnar Castrén: Juhani Aho, osat 1–2. WSOY 1922–1923
ellauri196.html on line 412: Stendhal: Punaista ja mustaa: kronikka 1830-luvulta, osat 1–2. Karisto 1929–1930 (alkuteos Le rouge et le noir)
ellauri196.html on line 420: Viktor Rydberg: Valitut teokset 4–5: Viimeinen ateenalainen 1–2. Otava 1930
ellauri196.html on line 620: The AFL was the largest union grouping in the United States for the first half of the 20th century, even after the creation of the Congress of Industrial Organizations (CIO) by unions that were expelled by the AFL in 1935. The Federation was founded and dominated by craft unions throughout its first fifty years, after which many craft union affiliates turned to organizing on an industrial union basis to meet the challenge from the CIO in the 1940s. In 1955, the AFL merged with the CIO to create the AFL–CIO, which has comprised the longest lasting and most influential labor federation in the United States to this day.
ellauri196.html on line 635: The Labor Management Relations Act of 1947, better known as the Taft–Hartley Act, is a United States federal law that restricts the activities and power of labor unions. It was enacted by the 80th United States Congress over the veto of President Harry S. Truman, becoming law on June 23, 1947.
ellauri196.html on line 636: The Taft–Hartley Act amended the 1935 National Labor Relations Act (NLRA), prohibiting unions from engaging in several unfair labor practices. Among the practices prohibited by the Taft–Hartley act are jurisdictional strikes, wildcat strikes, solidarity or political strikes, secondary boycotts, secondary and mass picketing, closed shops, and monetary donations by unions to federal political campaigns. The NLRA also allowed states to enact right-to-work laws banning union shops. Enacted during the early stages of the Cold War, the law required union officers to sign non-communist affidavits with the government.
ellauri196.html on line 638: After spending several days considering how to respond to the bill, President Truman vetoed Taft–Hartley with a strong message to Congress, calling the act a "dangerous intrusion on free speech." Labor leaders, meanwhile, derided the act as a "slave-labor bill." Despite Truman's all-out effort to prevent a veto override, Congress overrode his veto with considerable Democratic support, including 106 out of 177 Democrats in the House, and 20 out of 42 Democrats in the Senate.
ellauri196.html on line 651: Rainan käsikirjoittaja Budd Schulberg (born Seymour Wilson Schulberg, March 27, 1914 – August 5, 2009) oli New Yorkin juutalainen joka kuului nuorukaisena kommareihin mutta tuli vaurastuttuaan järkiinsä, aivan kuin Belovin Sale. Sillä oli myös yhtä monta vaimoa. Hupaisaa miten erilaisia on juanenkuvauxet suomexi ja anglosaxixi. Tämä ei voi olla sattumaa.
ellauri197.html on line 162: Henry Talbot de Vere Clifton (1907–1979) was an eccentric, British aristocrat, poet, race horse owner, art collector and film producer. He spent some time in Hollywood during the early 1930s and, in the mid 1930s, produced films in Britain. In the 1930s and 40s he had three books of poetry published.
ellauri197.html on line 176: Clifton's three books of poetry were published by Duckworth. The first was Dielma and Other Poems in 1932 and then followed Flight in 1934. One commentator has said that “Clifton was particularly adroit at poems honouring – and marvelling at – women” and the Times Literary Supplement stated that “His lyrics are a gracious tribute to the beauty of women”. These were fairly conventional poems unlike his final work Gleams Britain's Day published in 1942. The Spectator described it as “expressing in a sort of prophetic certitude opinions upon religion, patriotism, love, art, war and peace, which he puts in unconventional verse”. The reviewer stated that the book was “the product of a curious, whimsical mind, full of energy, squandering it on half-digested ideas”. W B Yates dedicated his poem, Lapis Lazuli, to Clifton who had given him a valuable Chinese lapis lazuli carving.
ellauri197.html on line 301: In fact, the reader might assume the thing is the memory, but the fourth line reveals that this cannot be the case. The “recollect[ion]” is addressed as a reason why the “adversity” is not “easy,” and the two cannot be the same thing. It appears then that this is a general sentiment, that the situation that created the memory would be something to “eas[ily]” push past if she could keep from “recollecting” it, but the lack of subject requires additional time to come to this conclusion, thus – again – mirroring the narrator’s uncertainty.
ellauri197.html on line 440: And all its transient bliss– Voi onni olla, vaikka väliaikainen?
ellauri197.html on line 557: McDonald’s lämnade Ryssland – Andrej förlorade jobbet. Efter att Ryssland anföll Ukraina har en stor del av de globala storföretagen lämnat landet. Hur djup den ekonomiska recessionen blir är ännu för tidigt att säga. Experterna tror att situationen kan bli lika svår som på 1990-talet när Vilperin Perikunta välkomnade Andrej hos oss sist.
ellauri197.html on line 567: – Jag trodde aldrig att McDonald's skulle stänga. Ända till sista dagen var vi övertygade om att det inte skulle ske. Och så plötsligt sade de: Nu får ni tvätta av all utrustning, för vi ska stänga restaurangen. It-studentenAndrej (21) bor i Moskva. HBL publicerar bara hans förnamn av säkerhetsskäl.
ellauri197.html on line 571: – De anställde mig direkt när jag kontaktade dem. Kvällstid studerar jag informationssystem, dagtid jobbade jag på restaurangen. Ibland jobbade jag åtta timmar om dagen, ibland upp till fjorton. Det kan man bestämma själv.
ellauri197.html on line 575: I slutet av mars meddelade McDonald's att alla 850 restauranger i Ryssland tills vidare stängs. Även Kentucky Fried Chicken och Pizza Hut, som bägge ägs av Yum Brands, har lämnat Ryssland. Ikea, som har betraktat Ryssland som en strategisk marknad, lämnade Ryssland nästan genast. Apple säljer inte längre någonting i Ryssland, Boeing och Airbus levererar inga reservdelar. De internationella storföretagen anser sig inte ha råd att solka ner sitt rykte i en situation där Ryssland för krig i Ukraina – och nu misstänks för krigsbrott.
ellauri197.html on line 583: – Vi kommer att få samma problem som under coronapandemin, då utrikeshandeln rasade och logistikkedjor bröts. Men just nu lever vi i en enorm osäkerhet. Ekonomin kommer troligen att gå bakåt med mellan 6 och 10 procentenheter i år, men allt beror på den geopolitiska situationen, säger Donets till ryska BBC. O vad jag längtar tillbaka till planekonomins tider, säger Ms. Donetsk.
ellauri197.html on line 591: – Jag trodde inte att det som sker nu skulle påverka oss. Men sedan stängde Zara, Ikea... jag förstod att det här var allvarligt. Tänk dig, liv utan Zara, utan Ikea! Nu söker jag ett annat jobb och tror det blir bra. Men det är synd. Jag gillade McDonald's, att jag kunde jobba när det passade mig.
ellauri197.html on line 597: – Utomlands är det bättre löner och dessutom ofta billigare att leva än i Moskva. Jag har funderat på Tjeckien eller USA. Det är friare i väst. Den enskilda människan har mer rättigheter. Men just nu känns det inte särskilt realistiskt att få jobb utomlands, jag har aldrig bott utomlands och jag måste tänka klart. I huvudet är allt fortfarande en enda röra.
ellauri198.html on line 83: Kun Mooses puolusti juutalaista orjaa, ja tappoi egyptiläisen miehen (2. Moos. 2:11–15), hän joutui pakenemaan autiomaahan, Midianiin (Egyptistä itään), jossa oli nyt ollut jo 40 vuoden ajan. Mooseksen CV oli siis tällainen: 40 vuotta faraon hienostohovissa ja 40 vuotta autiomaassa paimenena. Nyt hän sai vielä uuden tehtävän, jossa kuluisi seuraavat 40 vuotta. Kumpaakin edellistä työkokemusta tarvittiin tässä uudessa tehtävässä.
ellauri198.html on line 91: Oletko ize mamu? Oletko ehkä varrastanut jonkun? Miten kokemus muutti sinua – vai muuttiko?
ellauri198.html on line 127: 1950-luvulta alkaen hän kirjoitti lähinnä lyriikkaa. Kaikki kuninkaan miehet on muokattu elokuvaksi kahteen otteeseen, vuonna 1949 ja vuonna 2006. Its title is drawn from the nursery rhyme "Humpty Dumpty". Se kertoo poliitikko Wille Rydmanin etenemisestä urallaan ja samanaikaisesta muuttumisesta entistä pahemmaxi ihmisenä. Willem esikuva Huey Pierce Long Jr. (30. elokuuta 1893 – 10. syyskuuta 1935), usein paremmin tunnettuna lempinimellä "Kingfish" oli yhdysvaltalainen demokraattisen puolueen poliitikko. Hän toimi Louisianan kuvernöörinä vuosina 1928–1932 ja Yhdysvaltain senaatin jäsenenä vuosina 1932–1935. Long tunnettiin radikaalina ja menestyksekkäänä vasemmistopopulistina, joka ajoi kuvernöörinä voimakkaita sosiaalisia reformeja ja perusti suuren laman aikana kunnianhimoisia julkiseen rahoitukseen perustuvia ohjelmia. Vastustajat arvostelivat häntä demagogiasta ja itsevaltaisesta vallankäytöstä. Longin lempinimi, "Kingfish" tuli hänen väittämästään "I'm a small fish here in Washington. But I am a kingfish to the folks down in Louisiana."
ellauri198.html on line 235: It all started as steelworkers for five steel companies – Bethlehem Steel, Republic Steel, Youngstown Sheet and Tube, Inland Steel and Weirton Steel, collectively known as “Little Steel” in comparison to the giant U.S. Steel Company – went on strike to force the companies to recognize and bargain with their union, the Steelworkers Organizing Committee (SWOC). The strike, which began on May 26th, was almost completely effective in the first days, as 67,000 workers walked the picket lines, kept replacement workers (scabs) out, and brought steel production in their mills to a standstill. One striker later said that in the first days of the strike “the mills were as empty as Monday morning church” and that “the steel towns breathed clean air for the first time in years.”
ellauri198.html on line 256: Delmore Schwartz (8. joulukuuta 1913 New York, New York, Yhdysvallat – 11. heinäkuuta 1966 New York, Yhdysvallat) oli amerikkalainen runoilija ja novellisti. Hänen tunnetuin teoksensa on In Dreams Begin Responsibilities -kokoelman niminovelli. Se on myös ainoa suomeksi käännetty Schwartzin teos. Vaikka Schwartzia usein pidetään turhana elämäkerturina, merkitsevämpiä hänen tuotannossaan ovat teemat identiteetin rakentumisesta, maahanmuuttajien tuntemuksista uudessa kulttuurissa, epäonnistumisen pelosta ja amerikkalaisesta ”menestymisen pakosta”. Muzehän on epäamerikkalaista, missä Toivo hei? Minne jäi The Dream?
ellauri198.html on line 672: American author Stephen King stole the name for his The Dark Tower series of stories and novels (1978–2012).
ellauri203.html on line 57: Sammutus – Narsistit, erityisesti piilosellaiset, käyttävät menetelmää, jota kutsutaan "sammuttamiseksi", jossa he ovat vielä elämässäsi, mutta yhtäkkiä he "sammuttavat" odotetun vuorovaikutuksen, reaktion ja osallistumisen, joka oli aiemmin näytetty. Tämä on heidän tapansa kommunikoida, että he ovat tylsistyneitä, ärsyyntyneitä tai häiriintyvät läsnäolostasi. Se on yleistä, kun on "sinun vuorosi" tuulettaa tai ilmaista tunne tai ajatus, kuten he ovat juuri tehneet kanssasi. Sinulle se on järkyttävän töykeää, mutta kuten nimestä voi päätellä, se on yhtä yksinkertaista kuin valon sammuttaminen huoneessa, heille.
ellauri203.html on line 113: Belinsky preached his socialist-atheist way with such passion that Dostoevsky couldn’t resist. Accepting the socialist teachings of Belinsky, Dostoevsky saw his Christian convictions being shattered. He describes this time as the time of “losing Christ”. “We were infected with the ideas of theoretical socialism of those days!” – Dostoevsky would recall. For his involvement in the antigovernment movement, Dostoevsky was sentenced to capital punishment, which was later replaced with four years of penal labor (Rus. katorga).
ellauri203.html on line 217: Dostoevsky was the only 19th-century Russian writer to be sentenced to hard labor, spending four years in a Siberian camp. As fortune – or misfortune – would have it, when the exhausted novelist was finally released, he encountered the writer Maria Isaeva. The relationship was complicated from the very outset: when they met, Isaeva was married with a young son, and Dostoevsky was forced to wait until her husband passed away before he could publically offer her his wand.
ellauri203.html on line 227: Suslova’s impact on Dostoevsky can be felt through all of his novels. We can glimpse her traits in the sacrificial Dunya (Crime and Punishment – 1866), the desperate and passionate Nastassya Filippovna (The Idiot – 1869), the proud and nervous Liza (Demons – 1872). What is more, Polina, the protagonist in The Gambler, was undoubtedly based on Suslova.
ellauri203.html on line 254: René Noël Théophile Girard [ži'rar] (25. joulukuuta 1923 Avignon, Ranska – 4. marraskuuta 2015 Stanford, Kalifornia, Yhdysvallat) oli ranskalainen historioitsija, kirjallisuudentutkija ja yhteiskuntafilosofi. Hänen tutkimustensa katsotaan joskus edustavan filosofista antropologiaa. Hänen teoksensa käsittelevät antropologiaa, sosiaalipsykologiaa, teologiaa ja kirjallisuutta yhtä lailla kuin filosofiaakin.
ellauri203.html on line 262: Väkivalta juontuu siitä, että kun ihmiset päätyvät haluamaan samaa asiaa, koska ne haluavat haluta samaa kuin toiset, he alkavat kilpailla keskenään. Näin käy silloinkin kun resursseista ei sinänsä ole pulaa vaan niitä on runsaasti – ihmisten jäljittelytaipumus johtaa keskinäiseen kilpailuun ja mahdollisesti väkivaltaan. Häh. Ne haluaa että niillä on mitä oli toisella, ja että toisella ei enää ole sitä (ainakaan yhtä paljon), koska onni on differentiaali. Kaikki haluu enemmän kuin toisella, siinä se. Hölmö Girard.
ellauri203.html on line 269: Teoksessaan Väkivalta ja pyhä Girard esittelee uhraamisteoriansa, josta hänet parhaiten tunnettaneen. Girardin teoria kulkee toisinaan myös "syntipukkiteorian" nimellä. Uhri on Girardin mukaan nimenomaan syntipukki, johon väkivallan kehään ajautunut yhteisö kanavoi vihansa ja lynkkaa tämän – tai ainakin karkottaa keskuudestaan.
ellauri203.html on line 273: Tämä tilanne toimii Girardin mukaan kantanäkynä, johon kaikki järjestynyt kulttuuri pohjautuu. Kun yksilö on lynkattu, vapautuu yhteisö sitä piinanneesta väkivallasta. Helpotus puolestaan tulkitaan uhratun ansioksi, ja näin uhrilla on kahtalainen luonne: toisaalta hän on ehdottoman paha – hänhän oli syynä yhteisön kriisiin –, toisaalta taas ehdottoman hyvä, sillä hänet uhraamalla yhteisö saavutti uuden ykseyden tunteen. Siispä uhri on pyhä, jumala tai jumalan kaltainen. Kuulosta jonkinlaiselta Jee-suxen rationalisaatiolta lähinnä.
ellauri203.html on line 296: Vuonna 1960 Miłosz muutti Kalifornian Berkeleyyn ja sai viran Kalifornian yliopistosta, jossa hän toimi Puolan kirjallisuuden ja slaavilaisten kielten ja kirjallisuuden professorina 1961–1998. Czesław sai 1978 Neustadtin kansainvälisen kirjallisuuspalkinnon. Yhdysvaltojen kansalaisuuden hän sai 1970.
ellauri203.html on line 365: Esteettinen Ketman, käytäntö paeta sosialistista realismia täyttämällä elämänsä salaa menneiden aikojen taiteella, kirjallisuudella ja musiikilla. Miłosz kirjoittaa: "Näissä olosuhteissa esteettinen Ketmanon kaikki mahdollisuudet levitä. Se ilmaistaan tiedostamattomana outouden kaipuuna, joka kanavoidaan kontrolloituihin huvituksiin, kuten teatteriin, elokuviin ja kansanjuhliin, mutta myös erilaisiin eskapismin muotoihin. Kirjoittajat kaivautuvat muinaisiin teksteihin, kommentoivat ja muokkaavat muinaisia kirjailijoita. He kirjoittavat lastenkirjoja, jotta heidän mielikuvituksensa olisi hieman vapaampi. Monet valitsevat yliopisto-uran, koska kirjallisuudenhistorian tutkimus tarjoaa turvallisen tekosyyn sukeltaa menneisyyteen ja keskustella esteettisesti arvokkaiden teosten kanssa. Entisen proosan ja runouden kääntäjien määrä moninkertaistuu. Taidemaalarit etsivät kiinnostuksilleen lähdettä lastenkirjojen kuvituksista, joissa raikkaiden värien valintaa voidaan perustella vetoamalla lasten naiiviin mielikuvitukseen. Näyttämöpäälliköt,Lope de Vega tai Shakespeare – eli ne heidän näytelmänsä, jotka keskus on hyväksynyt."
ellauri203.html on line 373: Eettinen Ketman, yritys kompensoida epäeettisiä toimia stalinismin palveluksessa kompensoimalla sitä liian hyödyllisillä ja kunniallisilla toimilla henkilökohtaisessa elämässä. Useimmiten tämä ilmenee korkea-arvoisissa kommunistisen puolueen jäsenissä, jotka oikeuttavat joukkomurhia stalinismin jäykällä moraalilla – että kaikki vallankumouksen palveluksessa oleva toiminta on luonnostaan hyvää ja mikä tahansa sille haitallinen toiminta luonnostaan pahaa – mutta silti tuntee itsensä. jonkinlaista syyllisyyttä ja siten yrittää toimia hyvin eettisesti henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa vastustaakseen poliittisia toimiaan.
ellauri203.html on line 393: Puolan kansantasavallassa hänestä tuli kirjailija, joka julkaisi monia kommunismin ihanteita tukevia teoksia, ja poliitikko. Hänestä tuli kahden kirjallisuuslehden toimittaja ( Miesięcznik Literacki 1966-1971 ja Literatura 1955-1968), ja sellaisena hänellä oli merkittävä vaikutus Puolan kulttuuripolitiikkaan. Hän oli suurlähettiläs Sveitsissä 1945-1947, suurlähettiläs Ranskassa 1947-1950, Puolan parlamentin varajäsen vuosina 1952-1961, ja lopulta Sveitsin jäsen.Puolan Yhdistyneen työväenpuolueen keskuskomitea vuosina 1964–1981.
ellauri203.html on line 395: Delta oli sit Konstanty Ildefons Gałczyński (23. tammikuuta 1905 – 6. joulukuuta 1953), alias Karakuliambro , puolalainen runoilija . Hänet tunnetaan Green Goose -teatterin "paradramaattisista" absurdeista humoristisista luonnoksista .
ellauri203.html on line 397: Varsovassa alemman keskiluokan perheeseen syntynyt Gałczyński evakuoitiin vanhempiensa kanssa ensimmäisen maailmansodan puhjettua, ja vuosina 1914–1918 hän asui Moskovassa, jossa hän kävi puolalaista koulua. Palattuaan Puolaan vuonna 1918 hän opiskeli klassikoita ja englannin kieltä Varsovan yliopistossa ja esitti väitöskirjan olemattomasta 1800-luvun englantilaisesta runoilijasta Morris Gordon Cheatsista.
ellauri203.html on line 485: Dr Ronald Francis Hingley (26 April 1920, Edinburgh – 23 January 2010) oli anglosaxi kääntäjä ym tuhertaja, russofobi samaa kaliiperia kuin hoblan Laureeni.
ellauri203.html on line 501: Nestor Vasiljevitš Kukolnik (ven. Не́стор Васи́льевич Ку́кольник, 20. syyskuuta 1809 Pietari – 20. joulukuuta 1868 Taganrog) oli venäläinen kirjailija.
ellauri203.html on line 507: Kukolnik oli kirjailijana hyvin tuottelias, mikä heijastui varsinkin hänen romaaniensa laatuun. Hän pyrki esiintymään kirjallisuuselämän johtajana ja ylläpiti salonkia, jonka tapaamiset päättyivät usein päiväkausia kestäneisiin juominkeihin. Kukolnikin ystäviin kuuluivat Karl Brjullov sekä Mihail Glinka, joka sävelsi hänen runoihinsa sarjan suosittuja romansseja. Kukolnik osallistui myös Glinkan oopperatekstien laatimiseen. Hän julkaisi taidelehtiä Hudožestvennaja gazeta (1836–1841) ja Illjustratsija (1845–1847), niin ja Hufvudstadsbladet on sen perustama. Tai ehkä kuitenkaan ei.
ellauri203.html on line 509: Kukolnik vetäytyi kirjallisuuselämästä 1840-luvun lopulla. Hän työskenteli vuodesta 1847 lähtien sotaministeri Aleksandr Tšernyšovin kansliapäällikkönä ja matkusteli paljon eri puolilla Venäjää. Kukolnik tuli tunnetuksi tehokkaana virkamiehenä, jonka tunnuslause oli ”jos tsaari käskee, ryhdyn vaikka kätilöksi”. Kirjailijan kootut teokset ilmestyivät vuosina 1851–1852, ja myöhemmin hän julkaisi joukon yltiöisänmaallisia kertomuksia ja näytelmiä.
ellauri204.html on line 120: Aarne–Thompson luokitus:
ellauri204.html on line 276: – Siinä pyritään siihen, että lyöjät saisivat lyödä hyviin syöttöihin. Eli jos syöttö menee laudasta ohi tai on liian matala, se otetaan pois, Järvinen selittää.
ellauri204.html on line 282: – Varmaan 95 prosenttia katsojista ei tiedä pesäpallon taktisuudesta oikeastaan mitään. He tulevat katsomaan juoksuja, lyöntejä ja kinniottoja, mutta hienon lajin taktisuus jää pimentoon, Järvinen suree.
ellauri204.html on line 351: In the years following Iron John, Bly ran a series of workshops and seminars – including the famed ‘Slugs or Wolves’ – with Marion Woodman, centred on a book they co-authored in 1999 called The Maiden King: The Reunion of Masculine and Feminine.
ellauri204.html on line 353: With an emphasis on physical wellbeing – as well as the emotional, mental and spiritual – the mythopoetic employs movement, meditation and breathwork, often combining storytelling with music and dance. These activities can be seen as an extension to a form of reimagined shamanism (or neo-shamanism) popularised by Michael Harner, whose book The Way of the Shaman also appeared in 1990, the same year as Iron John and Women Who Run with the Wolves.
ellauri204.html on line 358: Such a potential often comes at a time of cultural chaos, and we are focussed on the new wave of the mythopoetic – one which considers gender diversity and inclusivity, soul ecology and a story beyond the ‘hero myth’ to which our culture has become so rigidly affixed. This allows for the ancient and deeper archetypes such as the ecologically-focussed Antihero, Green Man and the Shaman-Trickster to arise, offering a less rigid :D , more nuanced and yet expansive approach to whole humanhood.
ellauri204.html on line 399: Korhonen kirjoittaa luulleensa ”tuurijuoppouden ja satunnaisen huumeidenkäytön” olleen hallussa, mutta totuus yllätti. – Riippuvuuksieni pöydässä neuvottelumandaattini oli umpeutunut. Oli kaksi vaihtoehtoa: joko antautua niille tai katkaista ne kokonaan. Hän kuvailee, kuinka lopulta päätti raitistua, ja vaihtoi hypodermiset päihteet ”hypomaaniseen kuntoiluun”.
ellauri204.html on line 400: – En tiennyt raitistumisen voivan olla niin hienoa, syveneviä rauhan, hyvinvoinnin ja olemassaolon kokemuksia, Korhonen kirjoittaa Imagessa.
ellauri204.html on line 402: – Vaikeampaa oli myöntää vaimolle tuottamani henkinen kärsimys ja pettymys. Hän oli joutunut luottamaan epäluotettavaan mieheen, ja luotto loppui, niin kuin näissä tapauksissa ennemmin tai myöhemmin käy. Puhuimme silloin tällöin puhelimessa, ja hän kuulosti tyyneltä ja vapaalta, niin vihasta kuin rakkaudestakin.
ellauri204.html on line 404: – Ja sitten, toivon todella kuoltua, tapahtui jotain niin omituista, että se pitää ilmaista tuhannesta haastattelusta tutulla kliseellä: Löysimme toisemme uudelleen, Korhonen kirjoittaa. Mutta hukkasimme taas.
ellauri204.html on line 410: – Meinasin turmella tärkeät ihmissuhteeni, hän tunnusti haastattelussa.
ellauri204.html on line 413: – Tarvitsen rauhaa ja hiljaisuutta. Illallakin tulee usein vielä jonkun verran kirjoitettua ja ideoitua, niin minua häiritsisi, jos joku puhua pälättäisi kanssani. Ja mieheni on samanlainen, luonnehti Härkönen Iltalehden haastattelussa reilu vuosi sitten. Ize asiassa mua nyttemmin häiritsee jo pelkkä Rikun ajatus. Pihaton ovi sulkeutuu, häräntappoase jää lopullisesti pihalle.
ellauri204.html on line 419: – Haluan käydä muun muassa Montenegrossa.
ellauri204.html on line 425: Herman Raivio teilasi Rikun finlandiaehdokkaan Suomen Kuivanvetolehdessä 2016. Riku Korhonen kuvaa taas miehistä alennustilaa – mutta todelliset oivallukset puuttuvat. Riku selittää liikaa kun valottaa hahmoja menneisyyden kautta.
ellauri204.html on line 459: Korhonen kertoo olleensa kihloissa kerran aiemmin ja asuneensa naisen kanssa yhdessä, mutta Anna-Leena Härkönen on hänen ensimmäinen – ja kirjailijan mukaan myös viimeinen – vaimonsa. Anna-Leena on Rikua 7v vanhempi.
ellauri204.html on line 460: – En usko, että kyllästyisin Anna-Leenan juttuihin, vaikka kuulisin niitä joka päivä. Minulla ei ole koskaan sellaista oloa, että olisitko jo hiljaa. Anna-Leenalla kyllä on, useinkin.
ellauri204.html on line 462: – Ei parisuhde aina helppoa ole, mutta ei sellaista ole kenellekään luvattukaan. Meilläkin ovat erosuunnitelmat paukkuneet ja ties mitä, mutta aina asiat ovat kuitenkin selvinneet. Lapsia ei tähän liittoon enää tule, onnexi. Yxi riittää hyvin. Enkä tarkoita tällä Laria.
ellauri204.html on line 492: Olen eronnut kolmesti ja tuskin menen enää naimisiin. Välillä mietin, kannattaako uutta miessuhdetta enää edes yrittää etsiä, kun se on niin vaikeaa. Onko helpompaa antaa periksi ja olla koko loppuelämänsä yksin? Niin voisi suojella itseään – kun minulla kuitenkin on perhe (Lari) ja ystäviä.
ellauri204.html on line 497: Olen miettinyt näitä aiemminkin – jo 13 vuotta sitten päätin, etten enää koskaan asu miehen kanssa. Mutta eipä se pelastanut viimeisintä liittoa, tuntuu ettei mikään malli toimi.”
ellauri204.html on line 510: Kyllä ihmisen saa hylätä. Lastaan ei saa – koskaan – mutta kyllä sitäkin saa vihata. ”
ellauri204.html on line 512: Vanheneminen ei ole helppoa, koska kaikkihan te olette kiinnostuneita siitä, miltä minä näytän. Ulkonäkö on arka asia varsinkin, jos on esillä – silloin kuka tahansa voi kokea oikeudekseen tulla sanomaan ihan mitä tahansa. Kotikadullani eräs mies kommentoi viimeksi pari päivää sitten, että kaukaa katsoin, että oletpas kaunis, mutta etsä nyt läheltä sen kummemman näköinen olekaan. Se sattui.
ellauri204.html on line 561: Kotimaista kirjallisuutta jo 35 vuotta haukkunut Markku Eskelinen on itse kehittänyt siitä entistä parempaa – paitsi nyt.
ellauri204.html on line 593: – Olen todella iloinen ja kiitollinen, että sain näin vahvan luottamuksen. Samalla tunnen nöyryyttä, koska olin tosiasiassa paskin kolmesta, mutta sentään mies ja Oulusta. Kiitos kaikille, jotka tukivat prosessin aikana ja vaaleissa, Ilari Kinnunen kommentoi heti tuloksen tultua.
ellauri204.html on line 609: – Käsitys kunkin taideteoksen ja ylipäätään taiteen poliittisuudesta voidaan vaientaa luomalla myös talousliberaali katse teoksiin. Se voisi olla yksi kritiikin tehtävä, ja onkin. Ei kuitenkaan minkään tietyn oikeistosuunnan edistäminen. Ennen kaikkea kritiikin kuitenkin pitäisi pitää yllä eliitin taidekeskustelua sekä taiteen- ja mielipiteen ja kriitikoiden sanankäytön vapautta arvossaan.
ellauri204.html on line 613: – On selvää, että raha mahdollistaa tiettyjen hankkeiden toteuttamisen näkyvämmin, mutta ei näinkään huomattava apuraha sinänsä tuo mitään biasta kriitikkomme toimintalinjaan.
ellauri204.html on line 618: – Onhan tämä aika juhlavasti, miltei paatoksellisesti sanottu, mutta allekirjoitan tämän edelleenkin.
ellauri204.html on line 622: – Kannatan sitäkin, että kriitikko tuo oman persoonansa esiin kritiikeissään kirjoittamalla minämuodossa, mutta käytämme mielellämme tehokeinona Allahin suosimaa monikon 1:n persoonan tuomaa mahdollisuutta jylhempään kieleen.
ellauri204.html on line 635: Hyvän historia – Ihmiskunta uudessa valossa (2020) (holl. De meeste mensen deugen) on Rutger Bregmanin menestynyt tietokirja, joka argumentoi pessimististä ja kyynistä ihmiskuvaa vastaan. Onkohan suomentaja Mari Janatuinen sukua Juha "Watt" Vainion lyriikoiden Janatuiselle?
ellauri204.html on line 678: Anne Sexton (born Anne Gray Harvey; November 9, 1928 – October 4, 1974) was an American poet known for her highly personal, confessional verse. She won the Pulitzer Prize for poetry in 1967 for her book Live or Die. Her poetry details her long battle with depression, suicidal tendencies, and intimate details from her private life, including relationships with her husband and children, whom it was later alleged she physically and sexually assaulted.
ellauri204.html on line 723: Yhdessä Roger Vitracin kanssa he perustivat ’patafysiikan perinteitä kantavan Alfred Jarry –teatterin, joka toimi vuosina 1927 – 1929. Yritys kaatui talousvaikeuksiin. Seuraavaksi oli vuorossa Julmuuden teatteri (Le Théâtre de la Cruauté). Nimeksi piti alun perin tulla ”Kasperteatteri”, joka olisi paremmin valaissut mistä Artaud’n teatterikäsityksessä on kyse.
ellauri206.html on line 65: Its having become, by the mid-twentieth century, an important element in Anglo-Saxon narratological theory, according to dramatist and author Arthur E. Krows, the American dramatist Mark Swan told Krows about the playwriting motto "Show – not tell" on an occasion during the 1910s. In 1921, the same distinction, but in the form picture-versus-drama, was utilized in a chapter of Percy Lubbock's analysis of fiction, The Craft of Fiction. In 1927, Swan published a playwriting manual that made prominent use of the showing-versus-telling distinction throughout.
ellauri206.html on line 90: The divergence between developed and developing countries has become systemic – a recipe for instability, crisis and forced migration. These imbalances are not a bug, but a feature of the global financial system.
ellauri206.html on line 229: – Meillä oli pienet kuvaukset meneillään ja tunsin oloni tosi hyväksi. Sitten ohitsemme käveli tyyppi, joka sanoi, että ”tuo tyttö on liian lihava”. Noin isolla rumpalla ei pitäisi enää twerkata. Tällainen peppu ei kuitenkaan ylläpidä itseään, "Tinze" kuittasi julkaisussaan.
ellauri206.html on line 253: Sa santé se dégrade sous l'effet de l'abus des drogues – l'éther en particulier – et de la syphilis.
ellauri206.html on line 296: Je suis le Ténébreux, – le Veuf, – l’Inconsolé, I am the Dark One, – the Widower, – the Unconsoled
ellauri206.html on line 298: Ma seule Etoile est morte, – et mon luth constellé My only star is dead,- and my constellated lute
ellauri206.html on line 450: Pierre Gassendi (22. tammikuuta 1592 – 24. lokakuuta 1655) oli ranskalainen filosofi, tiedemies ja matemaatikko, ja yksi oppineista libertiineistä. Hänet tunnetaan parhaiten siitä, että hän yritti sovittaa epikurolaisen atomismin yhteen kristinuskon kanssa.
ellauri206.html on line 464: Mitä vähemmän puhuu, sitä fiksummalta vaikuttaa, joten jos et ole älykäs, niin suosittelen olemaan hiljaa. Miki Liukkosta kiinnostavat kaikki asiat, ja se johtaa välillä pälätysluentoihin – kertoi suorassa lähetyksessä tuoreesta kihlauksestaan. Muistan jo lapsuudesta sen, että äiti käski aina minun olla hiljaa välillä, mutta muuten se on otettu aika hyvin vastaan.
ellauri206.html on line 479: Ehkä toi homo-look onkin Mikille vaan maski joka lisää sen kiinnostavuutta, niinkö anakoreetin imiz libertiini Gassendille. Yhteistä niille saattaa olla eläinten asialla olo. Ensinäytössä The Scenes: Anorexia Is Boring – Miespuolinen Jänis esittää indierockia. Kitara soi, eläimet itkevät vaikkei saisi. Mikin älykkyys ei kyllä ole loogis-matemaattista vaan taiteellista, esim. alvista se ei tajua hevon vittua. Siinä kohtaa sen ja Gassendin tiet eroavat, vaikka kirjailijoita ovat molemmat.
ellauri206.html on line 527: Maat asettavat karanteeneja apinarokon takia – kolmen viikon eristys myös altistuneille.
ellauri207.html on line 69: Nick Cave on säveltänyt myös elokuvamusiikkia. Yhdessä yhtyetoveri Warren Ellisin kanssa hän on säveltänyt musiikin elokuviin The Proposition – Ehdotus (2005) ja Jesse Jamesin salamurha pelkuri Robert Fordin toimesta (2007).
ellauri207.html on line 72: ‘And the crows – they still wing, still wheel, only closer now – closer now – closer to me. These sly corbies are birds of death. They’ve shadowed me all mah life’
ellauri207.html on line 78: Cave on tehnyt myös elokuvakäsikirjoitukset John Hillcoatin ohjaamiin elokuviin Ghosts… of the Civil Dead, The Proposition – Ehdotus ja Laittomat. Hän on myös tehnyt pieniä elokuvarooleja 1980-luvun lopulta Ghosts... of the Civil Dead -elokuvasta lähtien.
ellauri207.html on line 202: «Suecia se presenta como una sucursal del infierno, donde los jueces prevarican, los psiquiatras torturan, los policías y espías delinquen, los políticos mienten, los empresarios estafan, y las instituciones en general parecen presa de una pandemia de corrupción de proporciones fujimoristas. Esta obra perdurará porque se trata de ficción de la más amena, con unos personajes perfectamente definidos, que, según me, es lo que importa.» –Mario Vargas Llosa, escritor peruano-.
ellauri210.html on line 50: William Sydney Porter (September 11, 1862 – June 5, 1910), better known by his pen name O. Henry, was an American short story writer. Amerikkalainen pikkukonna ja pakinoizija joka hyvin amerikkalaisittain yhdisti nämä ammatit, tehden kahta työtä rinnakkain. Sen mielikirja oli Burtonin Anatomy of Melancholy. Nuorena se vietti aikaa Texasissa päästäkseen pahasta yskästä. Yskä parani mutta jano paheni. Se nai kauniin mutta tubisen vaimon vastoin perheen tahtoa. Sen poika kuoli synnytyksessä
ellauri210.html on line 132: Littéralement ’pataphysique (contraction du pseudo-grec τὰ ἐπὶ τὰ μεταφυσικά – tà epì tà metàphusiká – d'après le titre « τὰ μετὰ τὰ φυσικά » – « tà metà tà phusiká » – de l'œuvre la Métaphysique d'Aristote) signifie « ce qui est sur la métaphysique », c’est-à-dire « ce qui est sur ce qui est après la physique » parce que le titre de l'œuvre la Métaphysique signifiait à l'origine « ce qui est (écrit) après (l'œuvre) la Physique ».
ellauri210.html on line 211: Raymond Roussel (20. tammikuuta 1877 Pariisi – 14. heinäkuuta 1933 Palermo Italia) oli ranskalainen kirjailija. Eipä siitä sen enempää. Ai mitä? No joo:
ellauri210.html on line 212: Roussel oli omana elinaikanaan marginaalinen kirjailija, eivätkä läheskään kaikki kirjallisuudenhistoriat mainitse hänen nimeään. Sen sijaan surrealistit arvostivat häntä. Michel Foucault kirjoitti ensimmäisen kirjansa Rousselista. OuLiPo-ryhmä, Nouveau Roman –kirjailijat ja Tel Quelin jäsenet sen sijaan ovat jatkaneet Rousselin viitoittamalla päättömyyxien tiellä.
ellauri210.html on line 270: Francis-Marie Martinez de Picabia (22. tammikuuta 1879 Pariisi, Ranska – 30. marraskuuta 1953 Pariisi, Ranska) oli kuubalaistaustainen ranskalainen avantgardetaidemaalari. Hänet tunnetaan erityisesti yhtenä dadan keskeisenä taiteilijana.
ellauri210.html on line 303: Pablo Picasso (25. lokakuuta 1881 Málaga, Espanja – 8. huhtikuuta 1973 Mougins, Alpes-Maritimes, Ranska) oli espanjalainen kuvataiteilija ja yksi 1900-luvun huomattavimmista taiteilijoista. Se tahtoi ranskalaisexi muttei huolittu.
ellauri210.html on line 315: Picasson sininen kausi (1901–1904) sisältää synkkiä maalauksia, joita hän alkoi maalata vietettyään aikaa Barcelonassa perheensä luona. Maalaukset eivät kuvaa arkielämän tilanteita, vaan välittävät runollisia viestejä. Maalikaupasta oli muut sävyt lopussa.
ellauri210.html on line 375: John Sholto Douglas, 9th Marquess of Queensberry (20 July 1844 – 31 January 1900), was a British nobleman, remembered for his atheism, his outspoken views, his brutish manner, for lending his name to the "Queensberry Rules" that form the basis of modern boxing, and for his role in the downfall of the Irish author and playwright Oscar Wilde.
ellauri210.html on line 481: Und an den Küsten – liest man – steigt die Flut. Ja rannikolla - niin lukee - nousee tulva.
ellauri210.html on line 505: Lotte Pritzel war weder geschäftstüchtig noch ehrgeizig. Auch zeigte sie keinerlei Ambitionen, das Wesen ihrer Puppen näher zu erläutern. Die „gern im Morphiumrausch schaffende Künstlerin“ erklärte allenfalls, ihre so graziös wie verzweifelt wirkenden Gestalten seien "Geschöpfe ihrer selbst" bzw. "Material gewordene innere Visionen". Zarte Wachs- und Stoffgebilde von raffinierter Eleganz, denen immer ein kindlich-verderbter Zug anhaftete, wie manchen Gestalten von Beardsley – fern vom Obszönen und dadurch umso reizvoller, sogar für solide Käufer. In den 1930er Jahren zog sich Lotte Pritzel, die vermutlich ein Elternteil jüdischen Glaubens hatte, aus der Öffentlichkeit zurück. Sie hatte einen Arzt geheiratet und die hatten eine Tochter Irmelin Rose. Sie starb 1952.
ellauri210.html on line 507: Wegen zunehmender Konflikte mit seiner Familie zog er sich Anfang September selbst in die Kuranstalt in Wolbeck bei Münster zurück, die er Mitte Oktober aber „fluchtartig“ verließ, um nach Berlin zurückzukehren. Hier wurde er derart auffällig, dass er Ende Oktober in die Heilanstalt „Waldhaus“ in Nikolassee bei Berlin verbracht werden musste, so dass sich Erwin Loewenson an einen langjährigen Freund von Kurt Hiller, den Psychiater Arthur Kronfeld in Heidelberg, mit der Bitte um Unterstützung wandte. Unter dem Titel Gewaltsam ins Irrenhaus war diese Zwangseinweisung Anlass für ein Medienecho – zu einer Zeit allerdings, als van Hoddis schon aus der Anstalt „entwichen“ war. Außerdem studierte er noch die griechische Mythologie und deren Fabelstrukturen. Jedoch hörte er vor dem Ausbruch seiner Krankheit im Herbst 1914 völlig mit der Nutzung der mythologischen Terminologie auf.
ellauri210.html on line 513: Er baute in den letzten Jahren körperlich immer mehr ab und verhielt sich (im Vergleich zu anderen Patienten) verhältnismäßig unauffällig, grüßte Tiere, die er beim Spazieren traf, spielte Schach und rauchte viel. Sein Umfeld sowie seine Umgebung nahm er nicht mehr wahr. Am 30. April 1942 wurde er von dort in den Distrikt Lublin im von der Wehrmacht besetzten Polen deportiert und – höchstwahrscheinlich im Vernichtungslager Sobibór – im Mai oder Juni desselben Jahres im Alter von 55 Jahren ermordet. Gute Wahl, Lotte.
ellauri210.html on line 544: det är maskinen –
ellauri210.html on line 549: drivremmar (doschkoff) –
ellauri210.html on line 564: Såg du mannen som kom i går? –
ellauri210.html on line 569: är som de och blir som de –
ellauri210.html on line 570: orlodoffa doschkoff –
ellauri210.html on line 580: In Berlin wurde Kurt Hiller als freier Schriftsteller zum frühen Pionier des literarischen Expressionismus: 1909 gründete er mit Jakob van Hoddis als ein Gründungsmitglied die Vereinigung Der Neue Club, zu dem bald auch Georg Heym und Ernst Blass stießen. Gemeinsam mit ihnen und unterstützt von bekannteren Künstlern wie Tilla Durieux, Else Lasker-Schüler und Karl Schmidt-Rottluff wurden sogenannte „Neopathetische Cabarets“ veranstaltet. Nachdem Hiller sich aus dem Club zurückgezogen hatte, gründete er mit Blass das literarische Cabaret GNU. Für die Zeitschriften PAN und Der Sturm schrieb er zahlreiche Beiträge, ebenso wie für Franz Pfemferts Aktion, bei deren Gründung er 1911 auch mitwirkte. Nachdem Hiller – wahrscheinlich über die Vermittlung Kronfelds, der seit 1908 in Heidelberg lebte – 1911 in der Beilage Literatur und Wissenschaft der regionalen Heidelberger Zeitung schon Die Jüngst Berliner vorgestellt hatte, publizierte er 1912 im Heidelberger Verlag von Richard Weissbach die erste expressionistische Lyrikanthologie Der Kondor.
ellauri210.html on line 582: In der Novemberrevolution versuchte er als Vorsitzender des von ihm mitgegründetem Politischen Rates geistiger Arbeiter, Einfluss auf die Politik zu nehmen. Diesem Engagement lag sein als Korrekturmodell zur Demokratie konzipiertes Ideal einer „Logokratie“ zu Grunde, das – anknüpfend an Platons Idee der „Philosophenkönige“ – die politische Herrschaft zwischen dem gewählten Parlament und einem Ausschuss der geistigen Elite und damit den Intellektuellen teilen sollte („elliptische Verfassung“).
ellauri210.html on line 583: 1919 gründete Kurt Hiller zusammen mit Armin T. Wegner den Bund der Kriegsdienstgegner (BdK), dem 1926 auch die renommierte Pazifistin Helene Stöcker beitrat. 1920 trat er der Deutschen Friedensgesellschaft bei, zu deren linkem Flügel er gehörte. Hier trat er dafür ein, dass sich der deutsche Pazifismus an der Sowjetunion orientieren müsse, obwohl er deren Leninismus sehr kritisch gegenüberstand. Da die Mehrheit aber auf das bürgerlich-demokratische Frankreich ausgerichtet blieb, kam es zu heftigen Konflikten in der DFG, die eskalierten, als Hiller in kommunistischen Blättern den bürgerlichen Pazifisten Friedrich Wilhelm Foerster und Fritz Küster vorwarf, sie würden sich von den Franzosen bezahlen lassen – eine Unterstellung, die den zahlreichen rechten Gegnern der deutschen Friedensbewegung reichlich Munition für ihre Polemik gab. Max Jakobsson schrieb bekummert an Peter Panther:
ellauri210.html on line 594: „‚Links‘, ‚rechts‘ – diese Unterscheidung wird täglich dümmer. Wer kommt noch mit ihr aus? […] Wer taugt mehr, ein kommunistischer Nichtdenker oder ein nationalistischer Selbstdenker?
ellauri210.html on line 598: Als Hans Giese 1949 ein neues WhK gründen wollte und dann die Gesellschaft für Reform des Sexualstrafrechts e. V. gründete, arbeitete Hiller einige Monate mit.[11] 1955 kehrte Hiller nach Deutschland zurück, ließ sich in Hamburg nieder und versuchte dort 1962, das WhK neu zu gründen. Er blieb dabei aber isoliert und der Versuch scheiterte.[5] Des Weiteren gründete er – weitgehend ohne Echo – einen Neusozialistischen Bund und unabhängige Zeitschriften (vgl. lynx). Die Erklärung des Neusozialistischen Bundes gegen Angriffskrieg wurde u. a. von Ossip K. Flechtheim, Karlheinz Deschner und Martin Niemöller unterstützt. In der Schweizer Zeitschrift Der Kreis publizierte Hiller rund ein Dutzend Gedichte und ebenso viele Artikel, meist unter dem anagrammatischen Pseudonym Keith Llurr.
ellauri210.html on line 629: Valmistuttuaan Strasbourgin École des Arts et Métiersista Arp lähti 1904 Pariisiin, jossa hän julkaisi ensimmäiset runonsa. Vuosina 1905–1907 hän opiskeli Saksassa weimarilaisessa taidekoulussa Ludwig Hoffmannin ateljeessa, mutta palasi 1908 Pariisiin, jossa hän aloitti opinnot Académie Julianissa. Hän muutti 1915 Sveitsiin maan puolueettomuuden vuoksi.
ellauri210.html on line 699: Alberto Savinio [alˈbɛrto saˈvinjo] , syntynyt Andrea Francesco Alberto de Chirico (25. elokuuta 1891 – 5. toukokuuta 1952) oli kreikkalais-italialainen kirjailija, taidemaalari, muusikko, toimittaja, esseisti, näytelmäkirjailija, lavastussuunnittelija ja säveltäjä. Hän oli väpelön "metafyysisen" taidemaalarin Giorgio de Chiricon nuorempi ja tumpelompi veli . Hänen työnsä käsitteli usein filosofisia ja psykologisia teemoja, ja hän oli myös vahvasti kiinnostunut taidefilosofiasta.
ellauri210.html on line 860: Jacques Rigaut (30. joulukuuta 1898 – 9. marraskuuta 1929) oli ranskalainen dada-runoilija. Hän teki itsemurhan 30-vuotiaana ja tuli haudatuksi Cimetière de Montmartreen. Helmin ikäisenä poistui takavasemmalle, Jeesusta nuorempana vielä.
ellauri210.html on line 886: Et puis merde !, Paul Chadourne – Pierre Drieu la Rochelle - Jacques Rigaut, Les Libraires Entre Les Lignes, 1998, Paris.
ellauri210.html on line 1109: Mary Leonora Carrington OBE (6 April 1917 – 25 May 2011) was a British-born Mexican artist, surrealist painter, and novelist. She lived most of her adult life in Mexico City and was one of the last surviving participants in the surrealist movement of the 1930s. Carrington was also a founding member of the women's liberation movement in Mexico during the 1970s.
ellauri210.html on line 1115: Between 1937–1938 Carrington painted a Self-Portrait, where she is perched on the edge of a chair in this curious, dreamlike scene, her hand outstretched toward a prancing hyena and her back to a tailless rocking horse flying behind her. The hyena depicted in Self-Portrait (1937–38) joins both male and female into a whole, metaphoric of the worlds of the night and the dream. The symbol of the hyena is present in many of Carrington's later works, including "La Debutante" in her book of short stories The Oval Lady.
ellauri210.html on line 1165:Jean-Pierre Duprey (1 January 1930 in Rouen – 2 October 1959 in Paris) was a French poet and sculptor, one of the modern examples of a poète maudit (accursed poet).
ellauri210.html on line 1238: George Bernard Shaw (26. heinäkuuta 1856 Dublin, Irlanti – 2. marraskuuta 1950 Hertfordshire, Englanti) oli irlantilaissyntyinen, brittiläinen näytelmäkirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1925. Hänen tunnetuin näytelmänsä on Pygmalion (1912), jonka pohjalta on tehty elokuva Pygmalion (1938) ja yhdysvaltalainen musikaali My Fair Lady. Shaw sai Pygmalionin elokuvakäsikirjoituksesta parhaan sovitetun käsikirjoituksen Oscar-palkinnon, ja hän on ensimmäinen henkilö, joka on palkittu sekä kirjallisuuden Nobelilla että Oscarilla.
ellauri210.html on line 1310: It is based on Breton's actual "interactions" with a young woman, Nadja (actually Léona Camille Ghislaine Delacourt 1902–1941), over the course of ten days, and is presumed to be a semi-autobiographical description of his relationship with a patient of Pierre Janet. The book's non-linear structure is grounded in reality by references to other Paris surrealists such as Louis Aragon and 44 photographs. Tästä E. Saarinen lie ottanut postmodernia mallia.
ellauri210.html on line 1366: Joyce Mansour nee Joyce Patricia Adès, (25 July 1928 – 27 August 1986), was an Egyptian-French author, notable as a surrealist poet. She became the best known surrealist female poet, author of 16 books of poetry, as well as a number of important prose and theatre pieces. Ei ehtinyt mukaan Piha-Anteron humoristeihin, mutta Antero kirjoitti siitä erillisiä puffeja.
ellauri210.html on line 1456: Charles Perrault (12. tammikuuta 1628 Pariisi, Ranska – 16. toukokuuta 1703 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen kirjailija, joka tunnetaan parhaiten vuonna 1697 julkaisemastaan satukokoelmasta Hanhiemon tarinoita (ransk. Les Contes de ma mère l'Oye). Varsinaiselta ammatiltaan Perrault oli asianajaja, ja hän toimi myös julkisten rakennusten tarkastajana. Hänen oikea nimensä oli Jaakko Parantainen. Les oies marchent dans la cour. Pas les oeufs, zihihihihi. Perrault oli varakas porvari, kuinkas muuten.
ellauri210.html on line 1460: Andrew Lang FBA (31 March 1844 – 20 July 1912) was a Scottish poet, novelist, literary critic, and contributor to the field of anthropology. He is best known as a collector of folk and fairy tales. The Andrew Lang lectures at the University of St Andrews are named after him. Ei sentään koko yliopisto. Eikös se ole se missä kaikki Englannin kruunun kermaperseet keitetään? He died of angina pectoris on 20 July 1912 at the Tor-na-Coille Hotel in Banchory, Banchory, survived by his wife.
ellauri211.html on line 48: Reader's Digest sai alkunsa New Yorkin Greenwich Villagessa 1920-luvun alussa, kun William Roy DeWitt Wallace (1889–1981) ja hänen vaimonsa Lila Bell Wallace alkoivat julkaista muista lehdistä valikoimiaan juttuja yksissä kansissa. Pian he perustivat Reader's Digest Association -nimisen yrityksen New Yorkin lähellä sijaitsevaan Pleasantvilleen.
ellauri211.html on line 94: Ala tulla Kendall tarttui käteeni. Mennään lavan luo niin kaikki näkevät sinut kun Hugh ylistää sinua. Pian Rein kintereillä kärkkyvät vanhat tutut skandaalilehdistö, paikalliset gangsterit, turkkilainen antiikkikauppias sekä Japanin ympäristöministeri. Onnistuupa Rei suututtamaan epäjapanilaisella käytöksellään myös tokiolaiset sukulaisensa. Mutta missä on se Rein iänikuinen vanhusystävä? Lainsuojaton ja pennitön Rei ryhtyy uhkayritykseen, joka voi tietää makeaa voittoa, elinikäistä porttikieltoa Japaniin – tai pikaista kuolemaa.
ellauri211.html on line 96: Koita arvata mikä näistä kolmesta vaihtoehdosta toteutuu. Oikein. Rei on yhä vaan osapuilleen 30v. ”Kimono päälle ja Shimura käteen, mars mars!” – komentaa kirjallisuustoimittaja Juha Roiha, Radio Suomi.
ellauri211.html on line 140: Nankingin verilöyly viittaa laajamittaisiin julmuuksiin, joihin japanilaiset syyllistyivät kiinalaisia siviilejä kohtaan Nankingin (nyk. Nanjing) jouduttua keisarillisen Japanin armeijan valtaan 13. joulukuuta 1937. Arvioiden mukaan verilöylyssä sai surmansa 40 000–300 000 kiinalaista.
ellauri211.html on line 152: Noin vuodesta 1972 alkaen Japanissa alettiin kieltää Nanjingin verilöylyn todenperäisyys. Surmansa saaneiden lukumäärän väitettiin olevan huomattavasti nykyään todenmukaisena pidettyä, yli 300 000 pienempi, noin 38 000–42 000. Suurempia lukuja väitettiin kiinalaisten suurentelemiksi. Teoksessa esitetään antautuneiden ja vangittujen sotilaiden tappamisen olevan jotain muuta kuin ”verilöyly”. Se oli pikemminkin "voiton päivän paraati". Ainakin vielä vuonna 1990 teos oli Japanin opetusministeriön mukaan virallisen historiakäsityksen mukainen.
ellauri211.html on line 171: Pommien käytön tukijat väittävät arvokkaita ihmishenkiä ennemminkin säästetyn, sillä tavanomaisissa pommituksissa ja Yhdysvaltain maihinnousussa olisi todennäköisesti kuollut enemmän pyöreäsilmäisiä tolkun ihmisiä. Samoin on väitetty, että Japanin pääministeri kenraali Hideki Tōjō olisi myös määrännyt liittoutuneiden 100 000 sotavankia teloitettavaksi jos maihinnousu Japanin pääsaarille tapahtuu; väite on todistamaton, koska japanilaiset tuhosivat elo–syyskuussa 1945 systemaattisesti sodanaikaiset arkistonsa.
ellauri211.html on line 181: Covidin tähänastiset kaatoluvut on aivan naurettavia maailmansotaan verrattuna, vaivaiset 6 miljoonaa. Sen verran tapettiin jo pelkkiä juutalaisia holokaustissa. Toisen maailmansodan kokonaisuhrimäärän on arvioitu olleen suunnilleen 62 miljoonaa ihmistä. Siviilejä näistä oli noin 37 miljoonaa ja sotilaita noin 25 miljoonaa. Liittoutuneet menettivät noin 51 miljoonaa ihmistä, valtaosa onnexi vain ryssiä, ja akselivallat noin 11 miljoonaa. Espanjantautiin kuoli vitusti enemmän kuin koronaan. Espanjantauti oli vuosina 1918–1920 riehunut pandemia, jonka aiheutti harvinaisen tappava influenssa A:n alatyyppi H1N1. Nimestään huolimatta tauti ei ollut lähtöisin Espanjasta. Arviot kuolleiden määrästä vaihtelevat suuresti, noin 30 miljoonasta 100 miljoonaan. Tämmöisiä ruumiskasoja ei ole nähty miesmuistiin, porukat alkaa olla aika pitkästyneitä. Siltikin lovi apinakeon kasvukäyrään oli tuskin huomattava, ja enemmän kuin korjautui heti sodan päätyttyä.
ellauri211.html on line 194: Pienine läpitunkevine ja ilkeine silmineen, kuminauhasolmukkeineen ja neliskulmaisine partoineen hän muistutti tavattomasti mainoksien herraa, joka suosittaa hymyillen, sormi pystyssä: Saponite – hyvä pesuaine tai miksei ihanteellinen Salamandre: taloudellista, turvallista, mukavaa.
ellauri213.html on line 106: Monet pitävät tämän massiivisen menestyksen syynä latinalaiskulttuurin viivästyneeseen esittämiseen valtamediassa. Tästä käydään monia vakavia ja tunteellisia keskusteluja – joissakin on erityisiä näkemyksiä matujen pakkosiirtolaisuuden aiheuttamista traumoista, toisissa identiteetistä ja kulttuurista. Ei sentään luonnon tuhosta. Lapset ahdistuisivat.
ellauri213.html on line 204: Let’s first look at direct demands. Direct demands are requests or questions made by other people or situations – such as ‘put your shoes on’, ‘sit here and wait’, ‘pay this bill’ or ‘would you like a drink?’. In addition to these more obvious direct demands, there’s a whole raft of indirect and internal demands, including:
ellauri213.html on line 206: Time – time is an additional demand on top of the demand itself
ellauri213.html on line 208: Plans – advance planning may lead to increased anxiety as the time/date for ‘the plan’ nears, but equally the intolerance of uncertainty that is a key factor in PDA may make ‘spur of the moment’ activities tricky …
ellauri213.html on line 210: Questions – the expectation of being required to respond to a direct question can be disabling
ellauri213.html on line 212: Decisions – sometimes knowing a decision has to be made makes it a demand, or ‘options paralysis’ may set in if there are too many possibilities
ellauri213.html on line 214: Internal bodily demands – such as thirst or needing the bathroom
ellauri213.html on line 216: Thoughts/desires – internal feelings
ellauri213.html on line 218: Uncertainty – research from Newcastle University showed that intolerance of uncertainty is a significant factor in PDA, with PDA autistics needing to know and feel in control of what’s going on
ellauri213.html on line 220: Praise – this carries the implied expectation that the action will be carried out again or improved on next time, and so may not achieve the positive reinforcement that may be intended
ellauri213.html on line 222: Transitions – the demand to stop and switch what you’re doing and also the uncertainty around what may come next
ellauri213.html on line 224: Expectations – from others and of yourself
ellauri213.html on line 230: Things we want to do – like hobbies, seeing friends or special occasions – so not just the things we might not want to do like housework or homework.
ellauri213.html on line 233: Then there are demands within demands – the smaller implied demands within larger demands (for example, within the demand of going to the cinema are the demands of remaining seated, responding appropriately, sitting next to other people you don’t know, being quiet etc. etc.).
ellauri213.html on line 234: And there are the many “I ought to” demands of daily life – getting up, washing, brushing teeth, getting dressed, eating, cooking, chores, learning, working, sleeping … the list goes on.
ellauri213.html on line 286: Rainbows (regrettable choice of name, in hindsight) is for all girls aged four to seven (five in some areas). We play loads of fun games and do activities and challenges and a few times we get badges – Matilda, Rainbow. Rainbows learn by doing – they get their panties dirty, do sports, arts and crafts and play games. Being a Rainbow is all about having the space to try new things. Through taking part in a range of different activities with girls their own age, Rainbows develop self-confidence and make lots of new friends.
ellauri213.html on line 298: Girlguiding UK has signed the campaign to try and force the hand of Rupert Murdoch, who hinted a few weeks ago that he is considering ending the publication of photographs of topless models on page 3 of The Sun – which he owns, as chief executive of News Corporation. Page 3, or Page Three, was a British newspaper convention of publishing a large image of a topless female glamour model (known as a Page 3 girl) on the third page of mainstream red-top tabloids. The Sun introduced the feature, publishing its first topless Page 3 image on 17 November 1970. The Sun's sales doubled over the following year, and Page 3 is partly credited with making The Sun the UK's bestselling newspaper by 1978. In response, competing tabloids including the Daily Mirror, the Sunday People, and the Daily Star also began featuring topless models on their own third pages. Notable Page 3 models included Linda Lusardi, Samantha Fox, and Katie Price.
ellauri213.html on line 304: 170 hours unpaid work and told to pay £1,500 costs. Katie Price has been known on the celebrity circuit for many years, starting out her career as a glamour model before becoming a TV personality, author and OnlyFans content creator. Katie has five children: her eldest Harvey, Princess, Junior, Buddy and Jett. She was married to Peter Andre from 2005-2009, Alex Reid from 2010-2012 and Kieran Hayler from 2013-2021. She was most recently dating Love Island star Carl Woods until their split. Michelle contacted Sussex Police on Friday to complain that Katie — mum to two of Kieran’s children — had sent him a tirade of abuse which was aimed at her. Close sources said the text branded Michelle a “c*ing w*e piece of s*” and a “gutter s*g.” The ex-glamour model, who smiled as she left the dock today, could have been jailed for a maximum of five years for breaching the restraining order. BUSINESS AS USUAL Katie Price says she’s ‘so lucky’ after dodging jail over ‘gutter s*g’ text – as she reveals she’s landed a Girlguiding travel show.
ellauri213.html on line 346: Jalkaväkikomppaniasta tulee ensimmäinen Suomessa vieraileva Yhdysvaltain armeijan yksikkö. Arrow-harjoitukseen tulee noin 160 miestä ja 17 vanhentunutta panssaroitua Stryker-taisteluajoneuvoa. – Isoisäni oli Suomesta ja hän puhui pääasiassa suomea siihen asti kun olin kahdeksanvuotias, joten olen tottunut kuulemaan kieltänne. Valitettavasti en kuitenkaan osaa sitä, Lagemann selittää. Mutta yleensä riittää puhua amerikanenglantia riittävän kovalla äänellä.
ellauri213.html on line 347: – Minulla on sukua jossain Alajärven seudulla. Tällä matkalla ei ole mahdollisuutta vierailla siellä, mutta aion ehdottomasti tulla Suomeen uudestaan, ja isommalla joukolla.
ellauri213.html on line 365: Tabita on naisen etunimi. Se tulee aramean kielestä ja merkitsee gasellia. Digi- ja väestötietoviraston mukaan Suomessa on syyskuuhun 2021 mennessä tilastoitu noin 40–50 Tabita-nimistä naista.
ellauri213.html on line 375: The settlement of modern-day Kaliningrad was founded in 1255 on the site of the ancient Old Prussian settlement Twangste by the Teutonic Knights during the Northern Crusades, and was named Königsberg in honor of King Ottokar II of Bohemia. A Baltic port city, it successively became the capital of the State of the Teutonic Order, the Duchy of Prussia (1525–1701) and East Prussia. Königsberg remained the coronation city of the Prussian monarchy, though the capital was moved to Berlin in 1701. From 1454 to 1455 the city under the name of Królewiec belonged to the Kingdom of Poland, and from 1466 to 1657 it was a Polish fief.
ellauri213.html on line 385: Poland and the Russian Federation have an agreement whereby residents of Kaliningrad and the Polish cities of Olsztyn, Elbląg and Gdańsk may obtain special cards permitting repeated travel between the two countries, crossing the Polish–Russian border. As of July 2013, Poland had issued 100,000 of the cards. That year, the influx of Russians visiting Poland to shop at the Biedronka and Lidl supermarkets was novel enough to be featured in songs by musical group Parovoz.
ellauri213.html on line 403: Taistelujen isä Abu Nidal (arab. أبو نضال, ʾAbū Niḍāl; toukokuu 1937–16. elokuuta 2002), oik. Sabri Khalil al-Banna, (arab. صبري خليل البنا, Ṣabrī Ḫalīl al-Bannā) oli palestiinalainen poliittinen johtaja, palkkasoturi ja Fatahin vallankumousneuvoston (arab. فتح المجلس الثوري, Fatḥ al-majlis aṯ-ṯawriyy) perustaja. Fatahin vallankumousneuvosto tunnettiin myös Abu Nidal -järjestönä (ANO). Valtansa huipulla 1970- ja 1980-luvuilla Abu Nidalia eli ”taistelun isää” pidettiin laajalti maailman vaarallisimpana terroristijohtajana.
ellauri213.html on line 429: Abu Nidal kuoli saamiinsa 1–4 ampumahaavaan Bagdadissa elokuussa 2002. Palestiinalaiset lähteet uskoivat tappokäskyn tulleen Saddam Husseinilta sen jälkeen kun hänelle esitettiin todisteet Nidalin osuudesta Irakin hallinnon syrjäyttämissuunnitelmiin. Irakin sisäinen turvallisuuspalvelu oli luultavasti Nidalin murhan takana. Abu Nidal oli yksi maailman etsityimmistä miehistä. Hänen uskotaan olleen mukana järjestämässä satoja ihmisiä tappaneita iskuja pariinkymmeneen eri maahan, vaikka Irakin hallitus väitti Nidalin kuolleen oman käden kautta. The Guardian kirjoitti Nidalista tämän kuoleman paljastettuaan: ”Hän oli patriootti, samanniminen kuin vihreen talon jenkin ruskee jeeppi. Hän palveli vain itseään, vain omia kieroutuneita tarpeitaan, jotka ajoivat hänet kammottaviin rikoksiin. Hän oli palkkasoturien palkkasoturi.” Tää oli takuulla taas länsipropagandaa.
ellauri213.html on line 436: Sinedu Tadesse September 25, 1975 – May 28, 1995) was a junior at Harvard College who stabbed her roommate, Trang Phuong Ho, to death, then committed suicide. The incident may have resulted in a variety of changes to the administration of living conditions at Harvard. Tadesse is buried at the Ethiopian Orthodox Cemetery, Addis Ababa, Ethiopia. When Tadesse entered Harvard, she earned below-average grades, and was told that this would prevent her from attending top-ranked medical schools in the U.S. She made no friends, remaining distant even from relatives she had in the area. Tadesse sent a form letter to dozens of strangers that she picked from the phone book, describing her unhappiness and pleading with them to be her friend. One woman responded to the letter but became alarmed by the bizarre writings and recordings Tadesse sent her in return; she had no further contact with Tadesse. Another woman found the letter obnoxious and sent it to a friend who worked at Harvard to review.
ellauri213.html on line 451: Poliisi on identifioinut Tukholman alueella noin 1 500 ihmistä, joilla on yhteys rikollisjengeihin. Iältään nämä ihmiset ovat 14–77-vuotiaita, yleisin ikä on 22 vuotta. Rikollisjengit käyttävät apureinaan jopa 8-vuotiaita. Heitä ei kuitenkaan lasketa jengien varsinaisiksi jäseniksi eivätkä ne pääse saaaliinjaolle. Tämä on selvä epäkohta tasa-arvon kannalta.
ellauri214.html on line 50: P.P.P.S. Stm Nuolikoski on kokenut kaukopartiolainen, joka on ollut keskitysleireillä mukana vauvasta asti. Omaan alaleiriin kohdistunut kiusaamiskampanja tuli yllätyksenä. – Oli todella iso mutta iloinen yllätys, että tällaista tapahtuu nimenomaan partioleirillä. Futonissa on perhepartioleiri samassa, ja juuri tätä alettiin kiusaamaan ja dissaamaan aika isosti. Suurleirillä Hämeenlinnan Evolla on yhteensä 13 500 partiolaista 20 maasta. Leiri on jaettu kuuteen alaleiriin, joihin jokaiseen kuuluu parituhatta partiolaista. Lauantaina loppuva leiri kestää viikon. Futoniin kuuluvassa perhekeskitysleirissä on mukana kaiken ikäisiä pikkuvauvoista alkaen. Jotkut muihin alaleireihin kuuluvat väittivät kateina, että perheleiri sai maastoltaan paremman leiripaikan, koska siellä täytyi päästä kulkemaan myös panssarivaunuilla.
ellauri214.html on line 78: Rowling tweeted,“It should never have been a problem with anyone but Ron Weasley was indeed transgender. Ron was born female but magically transitioned to male at age four. Gender transition is much easier in the magical world than it is in the muggle world – yet so similar. You lose your wiener ang get a twat, or the other way round, as the case may be.” Käy kuin Susannan kissanpojalle Harrylle, joka muuttui taianomaisesti Ginnyxi.
ellauri214.html on line 208: Masa ”Pätkä” Niemi jätti viimeisen viestinsä kahvilakuittiin – tällainen oli näyttelijälegendan tuhoisa elämä. Pekka ja Pätkä neekereinä oli viimeinen rikka joka katkaisi kamelin seljän. Vapunaattona, se oli lauantai, tulin Tampereelle takaisin, ja Masa oli jo tajuttomana. Se oli ilmeisesti ottanut jotain pillereitä, mutta kaikki tuubit hävittänyt. Pöydällä oli kahvilakuitin taakse kirjoitettu: "Hyvä on olla kun on nolla. Hyvästi, Masa." Sillä tavalla se lähti, Pakarinen kirjoitti myöhemmin.
ellauri214.html on line 328: Katariina Suuren aikainen Mihail Matvejevitš Heraskov (ven. Михаил Матвеевич Херасков, 5. marraskuuta (J: 25. lokakuuta) 1733 Pultavan Perejaslav – 9. lokakuuta (J: 27. syyskuuta) 1807 Moskova) oli venäläinen klassismin ajan kirjailija. Heraskovin isä oli moldavialainen pajari joka muutti Ukrainaan. Heraskovista tuli 30-vuotiaana Moskovan yliopiston rehtori. Rossiaadi kertoo miten Iivana Julma demilitarisoi Kazanin. Uudelleennussittu Vladimir, vielä pitempi luritus Heraskovilta, kertoo miten Kiovan ryssät käännytettiin erään Vladimirin toimesta. Kirjailija arvostelee voimakkaasti Ranskan vallankumousta. Hänen tuotannossaan on havaittavissa siirtyminen kohti sentimentalismia. Heraskovin proosa on rytmikästä, monisanaista ja koristeellista. Lajityypeiltään monimuotoinen lyriikka kehottaa kohtuullisuuteen ja hiljaiseen elämään luonnonrauhassa. Järkimiehiä. Iivana on turha mutta hyvä ihminen.
ellauri214.html on line 670: Белеют кресты – это герои спят. Ristien valkoinen hehku – sankarit nukkuvat.
ellauri216.html on line 138: Pariisin pyhän Dionysioksen luostarin apotti Hilduin käänsi Pseudo-Dionysioksen kirjoituskokoelman kreikasta latinaksi 800-luvulla ja yhdisti virheellisesti identiteetit yhteen persoonaan. Niinpä keskiajalla nämä neljä eri lähteistä nousevaa identiteettiä – Apostolien tekojen Dionysios Areopagita, Eusebioksen Dionysios Ateenalainen, marttyyri Dionysios ja Pseudo-Dionysios Areopagita – yhdistettiin yhdeksi ja samaksi persoonaksi; Dionysioksen katsottiin kääntyneen Paavalin saarnan vaikutuksesta, tulleen Ateenan piispaksi, kirjoittaneen edellä mainitut mystiikan teologian tekstit ja tämän jälkeen kuolleen marttyyrina Pariisissa. Oli siinä yhdelle kaverille duunia.
ellauri216.html on line 150: Proklos (m.kreik. Πρόκλος ὁ Διάδοχος, Próklos ho Diádokhos, Proklos Seuraaja; lat. Proclus; 8. helmikuuta 412 – 17. huhtikuuta 487) oli antiikin kreikkalainen uusplatonilainen filosofi ja Platonin Akatemian johtaja. Hän oli antiikin viimeisimpiä merkittäviä filosofeja. Proklos kehitti yhden tarkimmin määritellyistä uusplatonistisista järjestelmistä. Hänen elinaikansa sijoittuu antiikin Kreikan filosofian loppuun, joten hänen ajatuksensa siirtyivät tehokkaasti keskiaikaiseen filosofiaan ja islamilaiseen filosofiaan.
ellauri216.html on line 152: Proklos syntyi rikkaaseen lyykialaiseen perheeseen Konstantinopolissa noin vuosina 410–412. Marinos johti Prokloksen syntymäpäivän hänen horoskoopistaan, jonka vuoksi synnyinvuosia ei voida pitää täysin luotettavina. Prokloksen isä oli korkea-arvoinen virkamies Bysantissa. Hän varttui Ksanthoksessa ja opiskeli retoriikkaa, filosofiaa ja matematiikkaa Aleksandriassa Egyptissä, tarkoituksenaan tulla virkamieheksi kuten hänen isänsäkin. Hän palasi Konstantinopoliin opettajansa mukana, jolla oli asioita hoidettavana siellä. Proklos toimi jonkin aikaa menestyksekkäänä lakimiehenä.
ellauri216.html on line 162: Hänen teoksensa voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäiseen osaan kuuluvat Memorandi eli kommentaariot Platonin teoksiin. Ensimmäiset kommentaarionsa hän kirjoitti ollessaan 28-vuotias. Näitä olivat kommentaariot Timaiokseen, Valtioon, Alkibiadeehen, Parmenideehen ja Kratylokseen. Näissä teoksissa Proklos analysoi ja uudelleenmuotoili Platonin esittämiä ajatuksia – tuossa vaiheessa vielä paljolti väärinymmärrettynä ja vääristeltynä. Mitä tollanen kaxkymppinen jolppi muka niistä ymmärsi, takuulla ei midiä.
ellauri216.html on line 200: Eli kuinka tulee menetellä kuljeskelevien profeettojen kanssa (luvut 11–15). Kirjoitus varoittaa kiertelevien pappien moraalista: jos he opettavat yllä mainittuja oppeja ja niin, että ”oikeudenmukaisuus ja Herran tuntemus lisääntyy”, heidät tulee ottaa vastaan kuin Herra itse. Mutta vaikka jokainen apostoli otetaan vastaan Herrana, hän voi viipyä vain päivän tai kaksi; jos hän viipyy kolme päivää, hän on huijari tai väärä profeetta. Samoin lähtiessään hän saa ottaa mukaansa vain leipää; jos hän pyytää rahaa, hän on väärä profeetta.
ellauri216.html on line 318: Soligalitš (ven. Солига́лич) on kaupunki Kostroman alueella Venäjällä. Suola-Galitsia, jonka suolakaivoxista suomalaisetkin saivat suolansa. Galitsiasta monet juutalaiset muuttivat pogromeja pakoon Amerikkaan. Kostroma on keski-Venäjällä Moskovan liepeillä. Se sijaitsee Volgaan laskevan Kostromajoen rannalla 216 kilometriä Kostromasta koilliseen. Kaupunki on Soligalitšin piirin keskus. Asukkaita oli 6 100 henkeä vuonna 2010. Nyt varmaan vähemmän. Kaupunki koostuu lähinnä 1–2-kerroksisista koristeellisista puutaloista. Kostroma-joen vastarannalla on kylpylä, jossa annetaan erilaisia mineraalivesi- ja mutahoitoja. Soligalich.com on myytävänä. Notable people:
ellauri216.html on line 495: Jørgen Peter Müller (bedre kendt som I/J.P. Müller, 7. oktober 1866 i Asserballe på Als – 17. november 1938 i Aarhus) var en kendt dansk gymnastikpædagog og sundhedsapostel. Als on ristikoissa usein esiintyvä saari.
ellauri216.html on line 503: Panteleimon toimi vuosina 1973 ja 1975 matkakonttarina Ilomantsin piirissä. Hänet vihittiin munkiksi, munkkirinkiläxi ja rengasmunkiksi vuonna 1977, jolloin hänestä myös tuli Valamon luostarin veljestön jäsen. Uudessa Valamossa hän toimi luostarin johtajana, imugeenina, vuosina 1979–1997. Arkkimandrillin arvo hänelle myönnettiin vuonna 1986.
ellauri216.html on line 507: – Valamo on lähellä sydäntäni, mutta ei sinne noin vain voi mennä. Se on varatonten veljesten koti. Minulla on kyllä suunnitelmia asumisestani eläkkeellä, mutta en halua ruveta niitä julkisesti esittelemään. Eläkkeelle jäämiseen ei liity Panteleimonin mukaan mitään erityistä dramatiikkaa.
ellauri216.html on line 509: – Tulin siihen ikään, jolloin voin jäädä eläkkeelle. Kuulun tosin sen vanhemman lainsäädännön piiriin, että minulla olisi mahdollisuus olla työssä kuolemaani saakka. Mutta päätin lähteä niin kauan kuin vielä ottaa eteen. Multa jäi monta merkittävää kokemusta kokematta munkkina, nyt on vähän aikaa ottaa vahinkoa takaisin. Kun eläke koittaa, myös kirjalliset harrastukset jatkuvat. Panteleimon on piispalle erikoisella tavalla kirjoittanut myös dekkarin. Se on saava jatkoa. Aion ottaa mallia markiisi de Sadesta.
ellauri216.html on line 522: Patriarkka Nikon (7. toukokuuta 1605 – 17. elokuuta 1681) oli paha mies joka sotki koko ortodoxian. Nikon pyrki uudistamaan jumalanpalveluxen tekstejä ja poistamaan muotiin tulleita länsimaalaistyylisiä kuvakkeita. Hän muutti myös jumalanpalveluxen marssijärjestystä. Ensin Esa sitten Tero, eikä toisinpäin. Vaikka muutokset olivat ulkoisia, ne kohtasivat suurta vastustusta. Lukutaidottomat papit protestoivat, kun heidän olisi pitänyt opetella uuden käsikirjan mukaiset tekstit. Vanhan jumalanpalvelusjärjestyksen puolustajia kutsutaan vanhauskoisiksi. Tsaarin ollessa sotarintamalla Puolassa vuonna 1657 hän nimitti Nikonin sijaisekseen. Nikon oli valtansa huipulla. Hän kohtasi voimakasta vastustusta, joka liittyi enemmän maallisen ja hengellisen vallan valtataisteluun kuin uudistusten sisältöön. Tsaari Aleksein palattua Puolasta johdon välit viilenivät. Nikon erosi virastaan ja ilmoitti vetäytyvänsä luostariin vapaaxi kirjailijaxi.
ellauri216.html on line 628: Saksalaisten ritarien tappio tulkittiin pian oikeauskoisten voitoksi paavin johtamista hyökkäyshaluisista katolilaisista, ja Aleksanteri Nevski julistettiin jo Iivana Julman kauden alussa pyhäksi. Pietari Suuri kunnioitti pyhää soturia rakennuttamalla Aleksanteri Nevskin lavran paikalle, jolla ruhtinaan oli oletettu voittaneen ruotsalaiset vuonna 1240. Pietari suunnitteli myös Aleksanteri Nevskin kunniamerkin, jonka ensi kerran myönsi Katariina I vuonna 1725. Keisarinna Elisabet teetti hänen jäännöksilleen valtavan hopeisen pyhäinjäännösarkun, joka valmistettiin Pietarin rahapajassa vuosina 1750–1753. Josif Stalin otti Pietari Suuren suunnitteleman kunniamerkin uudelleen käyttöön heinäkuussa 1942 sen kunniaksi, että Peipsijärven taistelusta oli kulunut 700 vuotta.
ellauri216.html on line 632: Aleksanteri Nevski eli Aleksanteri Nevalainen (ven. Александр Ярославич Невский, Aleksandr Jaroslavitš Nevski) (1219 Pereslavl-Zalesski – 1263 Gorodets) on venäläinen kansallissankari ja pyhä, Novgorodin ruhtinas, myöhemmin Vladimirin suuriruhtinas. Hän kävi Suomessa sotaretkellä, Hämeenlinnan lähellä.
ellauri216.html on line 691: Skeema (kreikaksi: σχήμα – shima / muoto, hahmo, venäjäksi: схима – shima) on nimitys, jota käytetään munkkeuden yhteydessä munkista tai nunnasta, joka vihkiytyy skeemaan eli joka pukeutuu tietynlaiseen munkin tai nunnan asuun.
ellauri216.html on line 709: Suureen skeemaan pukeutuneilla on kreikkalaisessa traditiossa erilainen asu kuin slaavilaisessa traditiossa. Etenkin itäslaavilaisessa traditiossa munkki tai nunna on pukeutunut teräväkärkiseen hupulliseen asuun ja eräitä muitakin eroja on olemassa niin näkyvässä pukeutumisessa kuin viitan alle jäävässä pukeutumisessa. Munkille vihkimisen yhteydessä annettava, munkin vaatetukseen kuuluva, viitan alla pidettävä paramantia (kreikkaisilla analavon) on suuressa skeemassa yleensä suurempi. Skeemamunkin päähineenä on slaavilaisessa perinteessä kukuli (kreikaksi: κουκούλι – neulottu myssy, venäjäksi: кукуль) huovasta valmistettu ja risteillä koristeltu päähine. Eräänlainen saunahattu.
ellauri216.html on line 715: Potkut saanut arkkipiispa Serafim toimi Sortavalan piispana eli apulaispiispana vuosina 1914–21. Vuosina 1921 lähtien hän toimi Viipurin piispana eli Suomen ortodoksisen kirkon johtajana. Arkkipiispan arvon hän sai vuonna 1921, mutta hänelle ei myönnetty valkoista piispanpäähinettä, jollaisen ensimmäinen Suomen hiippakunnan arkkipiispa Antonij oli saanut.
ellauri216.html on line 738: Saint Ignatius ( maallinen nimi Dmitry Alexandrovich Brianchaninov. venäjä: диитрий аекандрович бррнчанинов. dmʲitrʲɪɪ̯ ɐlʲɪˈksandrəvʲɪd͡ʑ brʲænʲt͡ɕæˈnʲinəf ; 1807–1867). Hän erottuu joukosta yhtenä 1800-luvun suurimmista ortodoksisista patristisista kirjailijoista.
ellauri216.html on line 800: Talvisodan jälkeen ja osin jo sen aikana Valamo evakuoitiin kiireellä sisemmäksi Suomeen – ensin Kannonkoskelle ja lopulta Heinävedelle. Igumeni Haritonin panos henkilöstön sukukalleuksien pelastamisessa sekä uuden sijoituspaikan etsimisessä oli keskeinen.
ellauri216.html on line 883: Haluan viitata pyhään Basileios Suureen esimerkkinä pyhästä hesykiasta. Kirjeessä ystävälleen pyhälle Gregoriokselle hän kirjoittaa hesykiasta sielun puhtauden alkuna, ja ruumiin hesykiasta, s.o. kielen, näön, kuulemisen ja sanojen rajoittamisesta. Hän sanoo esimerkiksi: ”Sielun puhdistumisen todellinen alku on hiljaisuus, jossa kieli ei antaudu keskusteluun ihmisten asioista eikä silmät tarkastelemaan ruusuisia poskia, mehukkaita tissejä tai sieviä vartaloita, eikä korvat vaimentamaan sielun ääntä kuuntelemaan lauluja, joiden ainoa tarkoitus on viihdyttää, tai sanoja vitsailemaan ja pilailemaan – käytäntö, joka ennen kaikkea muuta pyrkii höllentämään sielun äänen”.
ellauri216.html on line 889: Konevitsan saari oli vanha karjalainen pakanallinen uhripaikka. Kuuluisin uhripaikoista oli Hevoskivi (ven. konj kamenj), jossa uhrattiin keväisin uhreja muun muassa karjaonnen parantamiseksi. Tarinan mukaan pyhittäjä Arseni nousi tälle kivelle ja toimitti eksorkismirituaalin jonka päätteeksi vihmoi vanhan uhripaikan pyhitetyllä vedellä – jolloin kivestä irtosivat siinä asuneet pahat hevosten henget; ne lensivät varislauman muodon ottaneena mantereelle lahteen jota on siitä pitäen kutsuttu Sortanlahdeksi (ven. Tsort = piru). Kivi muistuttaa hevosen päätä ja sen laelle rakennettiin rukoushuone, joka on 2000-luvun alussa uudiskorjattu.
ellauri216.html on line 907: Luostarin johtaja kuitenkin päätti totella valtiovaltaa ja sai lopulta palautettua kurin luostariin konevizan ahkeralla käytöllä. Konevitsaan määrättiin 1. tammikuuta 1924 sijoitettavan kotiarestiin lakkautuspalkalle asetettu entinen arkkipiispa Serafim; hänen valvojakseen ja rippi-isäkseen määrättiin silloinen luostarin valvoja, pappismunkki, myöhempi igumeeni Muurikki. Kaksi vuotta kestänyt oleskelu päättyi kun Serafim anoi ja sai siirtolaisviisumin Isoon-Britanniaan jonne hän sitten muuttikin – menettäen samalla lakkautuspalkkansa. No ize asiassa se muutti sieltä Moldaviasn loppupeleissä.
ellauri216.html on line 926: Tämä alkuperäinen kenotafi evakuoitiin levyksi purettuna Suomeen vuonna 1940 – mutta se joutui väliaikaisessa säilytyspaikassaan Kannonkoskella ryöstön kohteeksi: osa kannesta ja arkun kehykset katosivat, kansilevyä oli lisäksi leikattu metallisaksilla tai muulla työkalulla varsin rumasti, niin että jäljellä on vain pyhittäjän kuva epämuotoisella levyllä. Äärimmäisen kauniista hopeasepäntaidon näytteestä on siis jäljellä vain rippeet. Ilkivallan tekijöistä ei ole täyttä varmuutta, mutta hopeaa "evakuoitiin" useita kymmeniä kiloja.
ellauri216.html on line 928: Kenotafin jäännökset – irralliset kyljet ja päädyt sekä osa kannesta – ovat Kuopiossa Ortodoksisessa kirkkomuseossa. Säilyneet kappaleet on kiinnitetty puiselle alustalle lasivitriiniin. Alkuperäisen kenotafin paikalle luostarin entistettyyn alakirkkoon rakennettiin puuveistotyönä halpa uudiskappale. Kizaita pellejä.
ellauri216.html on line 943: Valamon luostaria alettiin jälleenrakentaa isonvihan aikana Pietari Suuren luvalla Kirilo-Belozerskin luostarin aloitteesta. Luostarin rakentaminen alkoi hitaasti, vaikka ensimmäinen kirkko vihittiinkin jo vuonna 1719. Luostari itsenäistyi 1720. Luostaria johtivat aluksi munkit Savva, Josif ja Tihon. Ensimmäinen igumeni Jefrem johti luostaria 1754–1782. Vuonna 1754 luostarin tuhonnut tulipalo hidasti elpymistä.
ellauri216.html on line 949: Isä Nazarin mukana Sarovista tulleista noviiseista yksi oli nimeltään Jegor Ivanovitsh Popov. Hän kilvoitteli Valamossa vuosina 1782–93. Vuoden 1782 lopussa hänet vihittiin munkiksi nimellä German. Yhdessä kuuden muun munkin sekä kolmen noviisin kanssa hänet valittiin Valamosta ja Konevitsasta tekemään lähetystyötä Venäjän Amerikassa. Hankkeen organisoija oli Novgorodin ja Pietarin metropoliitta Gavriil, mutta sen alkuunpanijoina olivat Grigori Šelihov ja Ivan Golikov, joiden perustama yhtiö, Venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian edeltäjä, harjoitti turkispyyntiä Pohjois-Amerikassa. Missio toimi pääasiassa Kodiakin karhusaaristossa. Munkki German toimi tässä missiossa pisimpään, 1794–1836, aina kuolemaansa saakka. Paikallinen väestö kunnioitti häntä pyhänä ihmisenä, ja tämän paikallisen kultin perusteella hänet kanonisoitiin vuonna 1970. Nykyisin hänet tunnetaan nimellä Herman Alaskalainen.
ellauri216.html on line 968: Igumeeni Haritonin ansiosta (1933–1947) luostarin perinteinen elämäntyyli katkesi talvisotaan.
ellauri216.html on line 1036: Kun sotilaspastorit vielä neuvostoliittolaisen kenraalin pyynnöstä esittelivät lyhyesti pääluostarin aluetta, sotilas pahoitteli että taideteokset oli pääasiassa viety pois – mutta ei vaatinut niiden takaisin tuontia.
ellauri216.html on line 1115: Neuvostoliiton joukkojen läsnäolon aiheuttamia vahinkoja luostarille käyttivät fasistiset propagandistit. Luostarissa vieraili usein saksalaisia, jotka ottivat siitä kuvia, sekä muiden fasistisen blokin maiden - Bulgarian, Romanian, Slovakian, Unkarin ja Kroatian - edustajia. Näistä vierailijoista hyötyivät luostarin veljet – heidän kauttaan munkit lähettivät Valaamilaisille kirjeitä ja valokuvia muihin maihin. Elokuussa 1942 Valaamissa vieraili italialainen kirjeenvaihtaja ja valokuvaaja Lino Pellegrini, joka jätti yksityiskohtaisen raportin fasistisen puolueen "Il popolo d'Italia" virallisissa painetuissa elimissä (noin kuukautta myöhemmin valkoinen emigrantti painoi sen uudelleen." Paris Bulletin").
ellauri216.html on line 1141: Apotti piispa Pankratyn tietojen mukaan vuonna 2011 luostarissa asui yhteensä 217 henkilöä sketet ja maatilat mukaan lukien. Näistä 37 hieromonkia, 12 hierodiakonia, 89 munkkia, 19 nailonsukkanoviisia, 60 noviisia. 30–40 työntekijää työskentelee jatkuvasti luostarissa.
ellauri217.html on line 71: It was this book that earned Naguib Mahfouz condemnation from Omar Abdel-Rahman in 1989, who called on him to repent or be killed, Abdel-Rahman also claimed that "If this sentence had been passed on Naguib Mahfouz when he wrote Children of the Alley, Salman Rushdie would have realized that he had to stay within bounds" after the Nobel Prize had revived interest in it. As a result, in 1994 – a day after the anniversary of the prize – Mahfouz was attacked and stabbed in the neck by two extremists outside his Cairo home. Mahfouz survived the attack, yet he suffered from its consequences until his death in 2006. Salman sai myös luovuttaa silmän silmästä loppupeleissä, yhtä tyhmänä kuin Daabas. Silmäpuoli Sinbad merenkulkija, Popeye the sailor man!
ellauri217.html on line 81: Merkille pantava on jae Room. 16:7, jossa Paavali mainitsee Andronikoksen ja Junian, jotka ovat ”arvossa pidettyjä apostoleissa”. Junia-nimisen apostolin sukupuolesta on käyty paljon keskustelua, mutta mikäli hän oli naisoletettu, Paavali tulee epähuomiossa maininneeksi ainoan naisapostolin, josta meille on jäänyt todisteita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei naisia olisi voinut olla enemmänkin apostoleina. Magdalena ainakin sai ehkä useinkin todistaa pikkuveikan ylösnousemusta. Tarkkaa naisapostolien määrää on mahdotonta tietää. Paavalin jakeissa 1. Kor. 15:3–8 antaman tiedon mukaan Kristus ilmestyi yli viidelle sadalle. Kaikista ylösnousemuksen todistajista ei kuitenkaan välttämättä tullut apostoleja. Talmudin mukaan Jeesuksella oli vain viisi opetuslasta, Matthai, Nakai, Nezer, Buni ja Todah. Kun Kristuksen kirkko perustettiin 6. huhtikuuta Joseph Smith ja Oliver Cowdery asettivat toisensa apostolin virkaan kun heidät oli ensin hyväksytty kirkon johtajiksi. Mormonistisessa yhteisössä, on tällä hetkellä viisitoista apostolia. Kaksitoista apostolia muodostaa kahdentoista apostolin koorumin (Lälli kooros). Sen yläpuolella on kirkon ensimmäinen presidenttikunta, jonka muodostavat kirkon presidentti ja hänen kaksi neuvonantajaansa. Myös he ovat apostolin viran haltijoita.
ellauri217.html on line 129: Muhammed (arab. محمد, Muḥammad; koko nimi Abū l-Qāsim Muḥammad ibn ʿAbd Allāh ibn ʿAbd al-Muṭṭalib ibn Hāšim, arab. ابو القاسم محمد ابن عبد الله ابن عبد المطلب ابن هاشم; noin 570 Mekka – 8. kesäkuuta 632 Medina) on islamin tärkein profeetta. Islaminuskon mukaan on olemassa ainoastaan yksi Jumala, jonka lopullisen ja täydellisen ilmoituksen Muhammed välitti ihmiskunnalle ilmestyksissään ja esikuvallaan.
ellauri217.html on line 185: Seuraavana vuonna sotaonni kääntyi ja Muhammedin hymy hyytyi. Muhammed haavoittui itsekin ja menetti poskihampaansa kasvoihin osuneesta kivestä. Taistelussa kuoli 22 monijumalaista ja 65 muslimia. Quraizanin heimoon kuuluneet juutalaiset olivat neuvotelleen viholliseen liittymisestä, mutta eivät olleet toteuttaneet aietta. Kun mekkalaiset olivat poistuneet Muhammed järjesti quraizalaisten juutalaisten joukkomurhan. Ibn Hishamin mukaan surmattujen määrä oli 600–900. Naisten joukosta Muhammed valitsi itselleen jalkavaimoksi juutalaisen naisen Raihana bint Zaidin.
ellauri217.html on line 290: Heinz G. Konsalik, oikealta nimeltään Heinz Günther, (s. 28. toukokuuta 1921 Köln, Saksa – 2. lokakuuta 1999 Salzburg, Itävalta) oli saksalainen kirjailija. Hän julkaisi noin 160 romaania, joita on myyty maailmanlaajuisesti ainakin 83 miljoonaa kappaletta.
ellauri217.html on line 413: M/S Finlandia on suomalaisen Eckerö Linen matkustaja-autolautta, jonka varustamo osti vuonna 2012 italialaiselta Moby SpA:lta korvatakseen sillä Helsinki–Tallinna-reitillä liikennöivän M/S Nordlandian. Finlandian alkuperäinen nimi oli M/S Moby Duck.
ellauri217.html on line 430: Luovutettiin Effoa – Suomen Höyrylaiva Oy:lle.
ellauri217.html on line 436: Saapui ensimmäisen kerran Helsinkiin ja aloitti liikenteen Helsinki – Tukholma -reitillä.
ellauri217.html on line 484: Asetettiin Scandinavian Seawaysin Oslo – Kööpenhamina – Helsingborg -reitille.
ellauri217.html on line 505: Saapui Ijmudeniin ja korvasi Prince of Scandinavian, Ijmunde – Newcastle-reitillä.
ellauri217.html on line 511: Asetettiin Newcastle – Stavanger – Haugesund – Bergen -reitille.
ellauri217.html on line 523: DFDS päätti lopettaa liikennöinnin Newcastle – Stavanger – Haugesund – Bergen -linjalla 1.9.2008 lähtien.
ellauri217.html on line 577: Asetettiin Pietari – Helsinki – Tallinna -reitille.
ellauri217.html on line 586: Asetettiin Pietari – Helsinki – Tallinna -reitille.
ellauri217.html on line 598: Palasi Pietari – Helsinki -reitille.
ellauri217.html on line 610: Asetettiin Nizza – Bastia -reitille
ellauri217.html on line 666: According to the Talmud, the seven laws were given first to Adam and subsequently to Noah.However, the Tannaitic and Amoraitic rabbinic sages (1st–6th centuries CE) disagreed on the exact number of Noahide laws that were originally given to Adam. Six of the seven laws were energetically derived from passages in the Book of Genesis, while the seventh, the establishment of courts of justice, seems rather something of an afterthought.
ellauri217.html on line 684: Murder: "Furthermore, I will demand your blood, for [the taking of] your lives, I shall demand it [even] from any wild animal. From man too, I will demand of each person's brother the blood of man. He who spills the blood of man, by man his blood shall be spilt; for in the image of God He made man." (9:5–6)
ellauri217.html on line 691: The Book of Jubilees, generally dated to the 1st century BCE, may include a substantially different list of six commandments at verses 7:20–25: (1) to observe righteousness; (2) to cover the shame of their flesh; (3) to bless their creator; (4) to honor their parents; (5) to love their neighbor; and (6) to guard against fornication, uncleanness, and all iniquity.
ellauri217.html on line 707: The purpose of the meeting, according to Acts, was to resolve a disagreement in Antioch, which had wider implications than just circumcision, since circumcision is the "everlasting" sign of the Abrahamic covenant (Genesis 17:9–14). Some of the Pharisees who had become believers insisted that it was "needful to circumcise them, and to command [them] to keep the law of Moses" (KJV).
ellauri217.html on line 711: At the council, following advice offered by Simon Peter (Acts 15:7–11 and Acts 15:14), Barnabas and Paul gave an account of their ministry among the gentiles (Acts 15:12), and the apostle James quoted from the words of the prophet Amos (Acts 15:16–17, quoting Amos 9:11–12). James added his own words to the quotation: "Known to God from eternity are all His works" and then submitted a proposal, which was accepted by the Church and became known as the Apostolic Decree:
ellauri217.html on line 713: It is my judgment, therefore, that we should not make it difficult for the Gentiles who are turning to God. Instead we should write to them, telling them to abstain from food polluted by idols, from sexual immorality, from the meat of strangled animals and from blood pancakes, whicy are yakky anyway. For the law of Moses has been preached in every city from the earliest times and is read in the synagogues on every Sabbath. — Acts 15:19–21..
ellauri217.html on line 717: It was stated by the Apostles and Elders in the council: "the Holy Spirit and we ourselves have favored adding no further burden to you, except these necessary things, to abstain from things sacrificed to idols, and from blood, and from things strangled, and from fornication. If you carefully keep yourselves from these things, you will prosper." (Acts 15:27–28)
ellauri217.html on line 734: Paul, on the other hand, not only did not object to the observance of the Mosaic Law, as long as it did not interfere with the liberty of the Gentiles, but he conformed to its prescriptions when occasion required (1Corinthians 9:20). Thus he shortly after circumcised Timothy (Acts 16:1–3), and he was in fact in the very act of observing that Mosaic ritual with Tim when he was arrested at Jerusalem (Acts 21:26 sqq.) Or so he said.
ellauri219.html on line 99: (34A) James Joyce (Irish poet and novelist) – barely visible below Bob Dylan
ellauri219.html on line 116: - Stephen Crane (writer) – barely visible between Issy Bonn's head and raised arm
ellauri219.html on line 132: - Shirley Temple (child actress) – barely visible behind the wax models of John and Ringo, first of three appearances on the cover
ellauri219.html on line 135: - Albert Einstein (physicist) – largely obscured
ellauri219.html on line 140: (65A) Bette Davis (actress) – hair barely visible on top of George's shoulder
ellauri219.html on line 146: - Shirley Temple (child actress) – second appearance on the cover.
ellauri219.html on line 175: Theleman juhlapäiviä ovat päiväntasausten ja päivänseisausten lisäksi "Juhla Profeetan ja hänen Morsionsa ensi yölle" (The Feast for the First Night of the Prophet and His Bride) elokuun kahdentenatoista, "Juhla Lain Kirjan kirjoittamisen kolmelle päivälle" (The Feast for the Three Days of the Writing of the Book of the Law) 8. – 10. huhtikuuta, sekä "Juhla Ylimmälle Rituaalille" (The Feast for the Supreme Ritual), jolloin kutsutaan Horusta ja joka on thelemiittien uudenvuodenjuhla, maaliskuun 20. päivänä. Tasauksista kevätpäiväntasaus on merkittävin.
ellauri219.html on line 194: Leonard Alfred Schneider (October 13, 1925 – August 3, 1966), known professionally as Lenny Bruce, was an American stand-up comedian, social critic, and satirist. Samanikäinen kuin Tony Curtis, ja samanlainen vale-anglosaxi, Levantin kuomuneniä kumpikin. He was renowned for his open, free-wheeling, and critical style of comedy which contained satire, politics, religion, sex, and vulgarity. His 1964 conviction in an obscenity trial was followed by a posthumous pardon in 2003. Saat anteexi, mutta älä enää koskaan niin tee.
ellauri219.html on line 275: A founder of the modern Conservative Party, Sir Robert Peel served as the UK’s Prime Minister on two separate occasions, 1834-35 and 1841-46. While he served as the UK’s Home Secretary, Peel also helped form the modern police force – and his name is still evoked today, with the terms “bobbies” and “peelers” referring to policemen in England and Ireland, respectively.
ellauri219.html on line 295: Originally the leader of Dion And The Belmonts, Dion DiMucci established a successful solo career with hits such as “The Wanderer” and “Runaround Sue” – doo-wop songs that characterized the rock’n’roll era that so influenced The Beatles.
ellauri219.html on line 300: Striking and versatile, Tony Curtis was a Hollywood idol who made a dizzying amount of movies (over 100) between 1949 and 2008. He will always be remembered for his role alongside Jack Lemmon and Marilyn Monroe (No.25) in the 1959 cross-dressing caper Some Like It Hot, but another stand-out remains his performance alongside Burt Lancaster as fast-talking press agent Sidney Falco in the 1957 film noir The Sweet Smell Of Success. Tässä jää nyt mainizematta Veijareita ja pyhimyksiä (The Persuaders!), ITC Entertainmentin 1970–1971 tuottama televisiosarja. Sen pääosissa esiintyivät Tony Curtis (Danny Wilde) ja Roger Moore (lordi Brett Sinclair; koko nimi Brett Rupert George Robert Andrew Sinclair, Marnockin 15. jaarli). Sitä tehtiin 24 jaksoa. Tony ja Roger eivät voineet sietää toisiaan. Läskiintynyt Tony kuoli kasarina sydämen pysähdyxeen. Rooger aateloitiin, vaikkei käynyt loppuun edes teatterikoulua. “But because of the war there were 16 girls in every class to four boys so while I didn’t learn that much about acting, I learned a hell of a lot about sex.”
ellauri219.html on line 304: “But I’m not putting him down. He was a wonderful actor and we were good friends – although we became better friends when we finished shooting. He really wanted to feel that he was in control, though actually it was me who was his boss." Tony oli Roogeria 2v vanhempi. Rooger eli 5v vanhemmaxi.
ellauri219.html on line 384: Designed by George Petty, like the Vargas Girls (No.11), Petty Girls were pin-up paintings that appeared in Esquire, between 1933 and 1956, and also found a home on the front of World War II fighter planes – notably on the B-17 fighter jet nicknamed Memphis Belle.
ellauri219.html on line 583: At Princeton, Rawls was influenced by Norman Malcolm, Ludwig Wittgenstein's dumb student. During his last two years at Princeton, he "became deeply concerned with theology and its doctrines." He considered attending a seminary to study for the Episcopal priesthood and wrote an "intensely religious senior thesis (BI)." In his 181-page long thesis titled "Meaning of Sin and Faith," Rawls attacked Pelagianism because it "would render the Cross of Christ to no effect." His argument was partly drawn from Karl Marx's book On the Jewish Question, which criticized the idea that natural inequality in ability could be a just determiner of the distribution of wealth in society. Even after Rawls became an atheist, many of the anti-Pelagian arguments he used were repeated in A Theory of Justice. Pelagianism is a heretical Christian theological position that holds that the original sin did not taint human nature and that humans by divine grace have free will to achieve human perfection. Pelagius (c. 355 – c. 420 AD), an ascetic and philosopher from the British Isles, taught that God could not command believers to do the impossible, and therefore it must be possible to satisfy all divine commandments. He also taught that it was unjust to punish one person for the sins of another; therefore, infants are born blameless. Pelagius accepted no excuse for sinful behavior and taught that all Christians, regardless of their station in life, should live unimpeachable, sinless lives, or else... Se oli tollanen humanisti, mitä Hippo aivan erityisesti inhosi. Vittu eihän sitten mitään kirkkoa ja pappeja edes tarvittaisi. Jeesus jäisi työttömäxi, Jahve eläkkeelle.
ellauri219.html on line 984: Charles Parker, Jr., tunnettu lempinimeltään Nosey Parker ei vaan Bird, (29. elokuuta 1920 Kansas City – 12. maaliskuuta 1955 New York) oli saksofonisti ja säveltäjä, jota pidetään yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä jazzmuusikoista. Virtuoosimaisena soittajana ja nerokkaana improvisoijana tunnettu Parker oli ehkä vaikutusvaltaisin hahmo ”bebopiksi” kutsutun modernin jazzin synnyssä 1940-luvulla. Parker ei lapsena näyttänyt erityisiä musikaalisia kykyjä. Sil oli 2-väriset lastenkengät ja jamihousut. Soittamisen lisäksi hän teki myös muita töitä, mm. tiskijukkana.
ellauri219.html on line 996: Eräänä päivänä Parker kävi vierailemassa ystävänsä paronitar Nica de Rottweilerin luona huonossa hapessa. Paronitar käski Parkerin jäädä luokseen ja sai hänet suostuteltua lääkärin tutkittavaksi. Tästä huolimatta (tai ehkä juuri sixi) Parker kuoli pian tämän jälkeen sairauskohtaukseen 34-vuotiaana. Lääkäri arvioi hänen iäkseen 50–60 vuotta. Ei ihan nappiin mennyt.
ellauri219.html on line 1008: Rereading Don DeLillo’s Underworld – still hits a home run! The author of The Flamethrowers Rachel Kushner hails it as a masterpiece. Rachel who?
ellauri219.html on line 1020: John Cheever (1912 Quincy, Massachusetts, Yhdysvallat – 1982 Ossining, New York, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hänen suomeksi nimellä Hyvästi, veljeni ilmestynyt teoksensa sai Pulitzer-palkinnon.
ellauri220.html on line 56: Kaikki yritykset saada prinssi nauramaan epäonnistuvat Komedian kannattajien kehotushuudoista ja kazomoaalloista huolimatta, kunnes Tryffeliinö kaataa Fatty Morganan ja putoaa paljastaen hänen alusvaatteensa – prinssi nauraa, samoin kuin kaikki muut paitsi Leandro ja Clarice, niin ja appelsiini-ihoinen Fatty tietysti. Fatty Morgana kiroaa häntä (prinssiä): tästä lähtien hänellä on pakkomielle "rakkaudesta kolmeen appelsiiniin". Prinssi ja Tryffeliinö marssivat heti etsimään heitä.
ellauri220.html on line 135: Jayne Mansfield (synt. Vera Jayne Palmer, 19. huhtikuuta 1933 Bryn Mawr, Pennsylvania – 29. kesäkuuta 1967 Slidell, Louisiana) oli yhdysvaltalainen näyttelijä, malli ja laulaja, joka työskenteli sekä Broadwaylla että Hollywoodissa. Hän oli myös yksi 1950- ja 1960-lukujen johtavista seksisymboleista ja julkisuuden henkilöistä. Pelkästään syyskuun 1956 ja toukokuun 1957 välisenä aikana Mansfield esiintyi noin 2 500 uutiskuvassa ja niillä runkattiin kuivixi noin 122 000 000 kullia ympäri maailmaa.
ellauri220.html on line 187: The Zapruder film is a silent 8mm color motion picture sequence shot by Abraham Zapruder with a Bell & Howell home-movie camera, as United States President John F. Kennedy's motorcade passed through Dealey Plaza in Dallas, Texas, on November 22, 1963. The film captures the moment of the President's assassination. Abraham Zapruder (May 15, 1905 – August 30, 1970) was a Ukrainian-born American clothing manufacturer.
ellauri220.html on line 230:Lenny Bruce Lenny Bruce (1925–66) is a stand-up comedian who showcases the way American society reacts to impending catastrophe.
ellauri220.html on line 247:Jackie Gleason Jackie Gleason (1916–87) is a famous comedic actor who was present in the celebrity box in the novel's prologue.
ellauri220.html on line 250:J. Edgar Hoover J. Edgar Hoover (1895–1972) is the director of the FBI.
ellauri220.html on line 302:- (AUS) Aboriginal (Koori) term for white people – derived from Governor / Gubbanah
ellauri220.html on line 407: Ensimmäinen ja viimeinen tilaisuus lähes aidon demokratian testaamiseen ryssissä oli vuoden 1996 presidentinvaaleissa. Tärkein vaaleihin liittyvä kysymys oli, valitaanko Jeltsin toiselle kaudelle ja saako hän näin mahdollisuuden jatkaa markkinatalouden rakentamista vai tuleeko valtaan kommunistipuolueen puheenjohtaja Zjuganov, jolla oli laaja kannatus. Koska riski Zjuganovin valinnalle oli suuri, oligarkit lahjoittivat valtavat määrät ruplia Jeltsinin vaalikassaan. Sen lisäksi kassaan virtasi miljoonia dollareita myös länsimaista, jotka pelkäsivät Zjuganovin vievän maan takaisin neuvostoaikaan. Vaalit olivat Venäjän johdolle oppitunti siitä, miten vaaleihin voidaan – ja joidenkin mielestä tuleekin – vaikuttaa eli rahalla. Myöhemmin vaikutuskeinoihin liitettiin mielipidevaikuttaminen internetin välityksellä.
ellauri220.html on line 421: Ja silti: OLEN VAHVASTI SITÄ MIELTÄ, ETTÄ JÄRJELLÄKIN VENÄJÄÄ VOI YMMÄRTÄÄ, ainakin osaksi – kunhan viitsii ottaa asioista selvää, lukea muutakin infoa ja kirjallisuutta kuin mitä suomalainen VALTAmedia on nykyisin täynnä. Jos ja kun haluamme selvitä ilmastokriisistä ja muista globaaleista ongelmista, meidän on joka tapauksessa tehtävä yhteistyötä Venäjän ja muiden pahismaiden kanssa.
ellauri220.html on line 434: – On mahdotonta vastata kysymykseen, olisiko Yhdysvallat voinut pitää aseet hallinnassaan pitkittyneen termiittiyhdyskunnallisen konfliktin sattuessa Turkissa, maanantaina julkaistussa Simson Centerin raportissa (siirryt toiseen palveluun) sanotaan. Pitkätukkaiset miehet (Simson) ja porsliiniset naiset (Delila), suttuiset ja holtittomasti naiskentelevat, voivat saada ne käsiinsä. Kommunistit ovat kaiken takana.
ellauri220.html on line 591: Joo Emmanuellehan se pätkä oli, vlta 1974. Sen takeen sillä sai olla niin pienet tisutkin. Ei se mua haittaa, pidän sellaisista. Mutta vittu se vanha äijäpaha sexipeetee oli rasittava. Toinen samanmoinen oli Marlon Brando Viimeisessä tangossa. Rasvaisia puoliveteisiä ukkoja letkut puolitangossa. Lush cinematography, marvellous acting (in particular from Sylvia Kristel) and genuinely erotic scenes tastefully directed… Just Jaeckin! It’s the same badly dubbed, funny-for-about-five-minutes shite it’s always been, with ‘Ooh look! Fanny smoke rings! Chortle!’ tired businessman’s humour very much to the delapidated fore. Best bits of this sorry cash cow – sorry, ‘significant cultural event – were the original UK trailers, as voiced by Katie Boyle.
ellauri222.html on line 39: ...a man who was a towering intellectual (but short), a charismatic personality (but nasty) and Nobel Prize winner (anti communist) who searched in his writing for an answer (haha what did he find? EFK?) to the spiritual wilderness at the core of the human experience – but also (and above all) a petty man replete with human faults. Tää on tietysti Sale, jonka rusikointi jatkuu tässä Salen dickensiläistä pikareskiromaania lukiessa. Tämä albumi on jatkoa albumille 52, jossa Salea on jo alustavasti rökitetty.
ellauri222.html on line 53: Horatio Alger, Jr. (13. tammikuuta 1832 – 18. heinäkuuta 1899) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hän nousi lukuisilla romaaneillaan laajaan maineeseen jo elinaikanaan.
ellauri222.html on line 267: But that's not the outstanding defect of IMAC. Your reader, out of respect for your powers, is more than willing to go along with you. He will not, as I was not, be able to go along with your Ira, probably the least attractive of all your characters. I assume that you can no more bear Ira than the reader can. But you stand loyally by this cast-iron klutz – a big strong stupid man who attracts you for reasons invisible to me.
ellauri222.html on line 269: Now there is real mystery about communists in the west, to limit myself to those. How were they able to accept Stalin – one of the most monstrous tyrants ever? You would have thought that the Stalin-Hitler division of Poland, the defeat of the French which opened the way to Hitler's invasion of Russia, would have led CP members to reconsider their loyalties. But no. When I landed in Paris in 1948 I found that the intellectual leaders (Sartre, Merleau-Ponty, etc) remained loyal despite the Stalin sea of blood. Well, every country, every government has its sea, or lake, or pond. Still Stalin remained "the hope" – despite the clear parallel with Hitler.
ellauri222.html on line 271: But to keep it short – the reason: the reason lay in the hatred of one's own country. Among the French it was the old confrontation of "free spirits", or artists, with the ruling bourgeoisie. In America it was the fight against the McCarthys, the House Committees investigating subversion, etc that justified the left, the followers of Henry Wallace, etc. The main enemy was at home (Lenin's WWI slogan). If you opposed the CP you were a McCarthyite, no two ways about it.
ellauri222.html on line 275: Enough: you will say that all of that is acknowledged in IMAC. Yes, and no. You tell us that Ira is a brute, a murderer. But who else is there? Ira and Eve are at the core of your novel – and what does this pair amount to?
ellauri222.html on line 336: Ethelred II Neuvoton (Æþelred, n. 968 – 23. huhtikuuta 1016 Lontoo) oli Englannin kuningas vuosina 978–1013 ja 1014–1016. Ethelred seurasi kuninkaana velipuoltaan kuningas Edvard Marttyyria, jonka salamurhan Ethelredin äidin kerrotaan järjestäneen. Valtaan noustessaan Ethelred oli ainoastaan noin kymmenvuotias. Sekä Ethelredin että Edvardin isä oli kuningas Edgar.
ellauri222.html on line 699: William Moulton Marston (May 9, 1893 – May 2, 1947), also known by the pen name Charles Moulton (/ˈmoʊltən/), was an American psychologist who, with his wife Elizabeth Holloway, invented an early prototype of the lie detector. Two women, his wife Elizabeth Holloway Marston, and their polygamous life partner, Olive Byrne, greatly influenced Wonder Woman's creation. She was inducted into the Comic Book Hall of Fame in 2006.
ellauri222.html on line 837: British critics tend to regard the American predilection for Big Novels as a vulgar neurosis — like the American predilection for big cars or big hamburgers. Oh God, we think: here comes another sweating, free-dreaming maniac with another thousand-pager; here comes another Big Mac. First, Dos Passos produced the Great American Novel; now they all want one. Yet in a sense every ambitious American novelist is genuinely trying to write a novel called USA. Perhaps this isn’t just a foible; perhaps it is an inescapable response to America – twentieth-century America, racially mixed and mobile, twenty-four hour, endless, extreme, superabundantly various. American novels are big all right, but partly because America is big too. You need plenty of nerve, ink and energy to do justice to the place, and no one has made greater efforts than Saul Bellow. In 1976 Bellow was awarded the Nobel Prize for Literature, praised by the Swedes ‘for human understanding and subtle analysis of contemporary culture’. Many times in Bellow’s novels we are reminded that ‘being human’ isn’t the automatic condition of every human being. Like freedom or sanity, it is not a given but a gift, a talent, an accomplishment, an objective. The busiest sections of the Chicago bookstores, I noticed, were those marked ‘Personal Growth’.
ellauri222.html on line 886: Ozymandias (/ˌɒziˈmændiəs/ oz-ee-MAN-dee-əs; real name Adrian Alexander Veidt) is a fictional anti-villain in the graphic novel limited series Watchmen, published by DC Comics. Created by Alan Moore and Dave Gibbons, named "Ozymandias" in the manner of Ramesses II, his name recalls the famous poem by Percy Bysshe Shelley, which takes as its theme the fleeting nature of empire and is excerpted as the epigraph of one of the chapters of Watchmen. Ozymandias is ranked number 25 on Wizard's Top 200 Comic Book Characters list and number 21 on IGN's Top 100 Villains list. No, wait, Ozymandias was a Greek name for the pharaoh Ramesses II (r. 1279–1213 BC), derived from a part of his throne name, Usermaatre. In 1817, Shelley began writing the poem "Ozymandias", after the British Museum acquired the Younger Memnon, a head-and-torso fragment of a statue of Ramesses II, which dated from the 13th century BC. Earlier, in 1816, the Italian archeologist Giovanni Battista Belzoni had "removed" the 7.25-short-ton (6.58 t; 6,580 kg) statue fragment from the Ramesseum, the mortuary temple of Ramesses II at Thebes, Egypt. The reputation of the statue fragment preceded its arrival to Western Europe; after his Egyptian expedition in 1798, Napoleon Bonaparte had failed to acquire the Younger Memnon for France. Although the British Museum expected delivery of the antiquity in 1818, the Younger Memnon did not arrive in London until 1821. Shelley published his poems before the statue fragment of Ozymandias arrived in Britain, and the view of modern scholarship is that Shelley never saw the statue, although he might have learned about it from news reports, as it was well known even in its previous location near Luxor.
ellauri222.html on line 888: The book Les Ruines, ou méditations sur les révolutions des empires (1791) by Constantin François de Chassebœuf, comte de Volney (1757–1820), first published in an English translation as The Ruins, or a Survey of the Revolutions of Empires (London: Joseph Johnson, 1792) by James Marshall, was an influence on Shelley. helley had explored similar themes in his 1813 work Queen Mab. Typically, Shelley published his literary works either anonymously or pseudonymously, under the name "Glirastes", a Graeco-Latin name created by combining the Latin glīs ("dormouse") with the Greek suffix ἐραστής (erastēs, "lover", vitut se on mikään suffixi!); the Glirastes name referred to his wife, Mary Shelley, whom he nicknamed "dormouse". Unikeon köyrijä. Mäuschen, sanoi Percy Marylle niikö Pikin kreikkalainen poikaystävä, setämäinen Kleomenis.
ellauri222.html on line 902: Carl Bildtin ennustus Vladimir Putinista: ”Kaikki romahtaa” – Alexander Stubb: ”Putin on pulassa”.
ellauri222.html on line 930: Georges Benjamin Eugène Clemenceau [kləmãsõ´] (lempinimi Le Tigre de Papier, ”Paperitiikeri”; 28. syyskuuta 1841 Mouilleron-en-Pareds, Vendée – 24. marraskuuta 1929 Pariisi) oli ranskalainen journalisti ja valtiomies. Hän oli yksi Ranskan kolmannen tasavallan merkittävimpiä poliittisia vaikuttajia ja toimi kahdesti Ranskan pääministerinä vuosina 1906–1909 ja 1917–1920. Clemenceaulla oli keskeinen rooli ensimmäisen maailmansodan jälkeisten rauhanjärjestelyjen muotoilussa ja hän vaati erittäin ankaria rauhanehtoja Saksalle. 1865 eli sisällissodan päätyttyä Jori muutti Yhdysvaltoihin, jossa asui neljä vuotta ja työskenteli muun muassa tyttökoulun opettajana Stamfordissa Connecticutissa. Häneen teki vaikutuksen amerikkalainen sananvapaus, joka oli paljon laajempi kuin Napoleon III:n Ranskassa. Palattuaan Ranskaan vuonna 1869 Clemenceau ryhtyi harjoittamaan lääkärin ammattia Pariisissa. Clemenceaun ensimmäinen vaimo oli hänen entinen oppilaansa, amerikkalainen Mary Plummer, jota hän nai vuonna 1869. Heillä oli kolme lasta, mutta liitto päättyi eroon.
ellauri222.html on line 996: Ellsworth Huntington, (born Sept. 16, 1876, Galesburg, Ill., U.S.—died Oct. 17, 1947, New Haven, Conn.), U.S. geographer who explored the influence of climate on civilization. Ellsworth Huntington (September 16, 1876 – October 17, 1947) was a professor of geography at Yale University during the early 20th century, known for his studies on environmental determinism/climatic determinism, economic growth, economic geography, and scientific racism. He served as President of the Ecological Society of America in 1917, the Association of American Geographers in 1923 and President of the Board of Directors of the American Eugenics Society from 1934 to 1938.
ellauri222.html on line 1010: Pyhä Isidorus Sevillalainen (esp. San Isidro tai San Isidoro de Sevilla, lat. Isidorus Hispalensis, noin 560 Cartagena – 4. huhtikuuta 636 Sevilla) oli espanjalainen teologi, ensyklopedisti, latinalainen kirkkoisä, pyhimys, Sevillan arkkipiispa ja kirkonopettaja. Hän oli profiilikas kirjoittaja, hänen lukuisia kirjoituksiaan saatetaan kutsua espanjalaisen kirjallisuuden ensimmäiseksi luvuksi ja hänen ensyklopediansa Etymologiae oli vuosisatoja yksi tärkeimmistä hakuteoxista. Mies on tietokoneteknikkojen, tietokoneen käyttäjien, Internetin, koululasten ja opiskelijoiden suojeluspyhimys. Hänen symboleitaan ovat mehiläiset, kynää pitelevä piispa mehiläisparven ympäröimänä, mehiläispesän lähellä seisova piispa, mehiläispesä täynnä piispoja, vanha piispa prinssi jaloissaan, kynä, pappi tai piispa kynän ja kirjan kanssa, pyhän Leanderin ja pyhän Fulgentiuksen ja pyhän Florentinan kanssa, sekä kirjansa Etymologia kanssa. Hän eli 11 paavin aikana. Mies oli eto byssöttäjä, pyllykielitieteilijä.
ellauri222.html on line 1096: Louisa de la Ramé(e) kirjailijanimi Ouida, (1840 Bury St Edmunds, Englanti – 1908 Viareggio, Italia) oli englantilainen kirjailija. Tunnetuimpia hänen romaaneistaan ovat Under two flags, Puck, Two little wooden shoes, In a winter city, In Maremma sekä lastenkirja Bimbi.
ellauri223.html on line 50: Aurinkokaupunki (ital. La città del Sole, lat. Civitas Solis) on dominikaanifilosofi Tommaso Campanellan kirjoittama utopia. Se kirjoitettiin italiaksi vuonna 1602, hieman sen jälkeen kun Campanella oli vangittu harhaoppisuudesta ja kapinahengen lietsonnasta. Latinankielinen versio kirjoitettiin vuosina 1613–1614 ja julkaistiin Frankfurtissa vuonna 1623. Teos on yksi kirjallisuuden merkittävimmistä utopioista.
ellauri223.html on line 159: Many aspects of the society and history of the island are described, such as the Christian religion – which is reported to have been born there as a copy of the Bible and a letter from the Apostle Saint Bartholomew arrived there miraculously, a few years after the Ascension of Jesus; a cultural feast in honour of the family institution, called "the Feast of the Family"; a college of sages, the Salomon's House, "the very eye of the kingdom", to which order "God of heaven and earth had vouchsafed the grace to know the works of Creation, and the secrets of them", as well as "to discern between divine miracles, works of nature, works of art, and other impostures and illusions of all sorts"; and a series of instruments, process and methods of scientific research that were employed in the island by the Salomon's House.
ellauri223.html on line 262: Riskisi sairastua muistisairauteen seuraavan 20 vuoden aikana on 7,4 %. Muistisairauden todennäköisyys myöhäisiässä on lisääntynyt jonkin verran, jos testistä saa 10–11 pistettä. Riski on selvästi lisääntynyt, jos testistä saa 12–15 pistettä. Juvan mukaan on syytä huolestua, jos oma tulos on vähintään 10 pistettä.– Ryhtyisin tekemään jotain tukka putkella, jos pisteet alkavat mennä yli yhdeksikön, Juva sanoo ja lisää, että testistä saatu tulos ei ole mikään tuomio, onpahan vaan sellainen huomio. Jag tar hommio på det. Eli siis:
ellauri223.html on line 267: – Sanan löytämisen vaikeutta kierretään niin, että esimerkiksi kynän sijasta sanotaan ”se, jolla kirjoitetaan”, Ari mikäsennimioli kertoo.
ellauri223.html on line 271: – Viisarikellosta onkin vaikea hahmottaa, mitä viisarin asento tarkoittaa. Vanhana tämä helpottaa kun viisari ei enää nouse yläasentoihin.
ellauri223.html on line 275: – Tulee jatkuvasti sellainen tunne, jonka moni kokee vaikkapa marketissa, jossa ei ole normaaleja maamerkkejä: ei yhtään tiedä, mihin päin pitäisi lähteä.
ellauri223.html on line 285: – Kaikki kestää kauan. Esimerkiksi avaimia pitää etsiä laukusta moneen kertaan, koska tekeminen ei vain tule valmiiksi, tai kahvinkeitossa jää aina jotakin kesken tai puuttumaan.
ellauri223.html on line 289: – Sairauden mahdollisuus ei tule mieleen, vaan ajatellaan, että ihminen on vanhemmiten tullut ilkeäksi ja tekee kiusaa, kun ei esimerkiksi noudata sovittuja asioita.
ellauri226.html on line 179: – Andrea blev till slut så rädd för honom att hon inte ville gå utanför dörren. Det var då, i maj, 1995, som Andrea snabbt kom under psykiatrisk vård, skriver hon i Dagens Nyheter.
ellauri236.html on line 117: KIRJAILIJA ja Venäjä-kriitikko Sofi Oksaselle asia on selvä. Hänen mukaansa ”tavalliset venäläiset” eivät ole viattomia Ukrainan sodan syntyyn. – Jotkut ovat olleet sitä mieltä, että kyseessä on yhden miehen sota, tai yhden diktaattorin sota. Se ei pidä paikkaansa. Ize asiassa diktaattoreita on enemmistö kansasta.
ellauri236.html on line 118: – Kyllä ne ovat tavalliset venäläiset, jotka ovat osallistuneet innokkaasti esimerkiksi vihapuheen levittämiseen ja länsi-imperialistien vastustamiseen. He ovat mahdollistaneet Putin-kollektiivin vallan.
ellauri236.html on line 119: – Venäjällä on suuri massa, joka kannattaa Putinia yhä. Tämän massan kannatus on se, joka on mahdollistanut Putinin vallan jatkumisen, Oksanen sanoi ISTV:n studiohaastattelussa.
ellauri236.html on line 132: James Hadley Chase (24 December 1906 – 6 February 1985) was an English writer. While his birth name was René Lodge Brabazon Raymond, he was well known by his various pseudonyms, including James Hadley Chase, James L. Docherty, Raymond Marshall, R. Raymond, and Ambrose Grant. He was one of the best known thriller writers of all time. The canon of Chase, comprising 90 titles, earned him a reputation as the king of thriller writers in Europe. He was also one of the internationally best-selling authors, and to date 50 of his books have been made into films.
ellauri236.html on line 150: Eli siis James Hadley Chase (24 December 1906 – 6 February 1985) was an English writer. While his birth name was René Lodge Brabazon Raymond, he was well known by his various pseudonyms, including James Hadley Chase, James L. Docherty, Raymond Marshall, R. Raymond, and Ambrose Grant. He was one of the best known thriller writers of all time. The canon of Chase, comprising 90 titles, earned him a reputation as the king of thriller writers in Europe. He was also one of the internationally best-selling authors, and to date 50 of his books have been made into films
ellauri236.html on line 169: Prohibition and the ensuing Great Depression in the US (1929–39) had given rise to the Chicago gangster culture prior to World War II. This, combined with Chase's book trade experience, convinced him that there was a big demand for gangster stories. After reading James M. Cain's novel The Postman Always Rings Twice (1934), and having read about the American gangster Ma Barker and her sons, and with the help of maps and a slang dictionary, he wrote No Orchids for Miss Blandish in his spare time, he claimed over a period of six weekends, though his papers suggest it took longer. The book achieved remarkable notoriety and became one of the best-selling books of the decade. It was the subject of the 1944 essay "Raffles and Miss Blandish" by George Orwell (alla). Chase and Robert Nesbitt adapted it to a stage play of the same name which ran in London's West End to good reviews. The 1948 film adaptation was widely denounced as salacious due to the film's portrayal of violence and sexuality. Robert Aldrich did a remake, The Grissom Gang, in 1971.
ellauri238.html on line 40: Täähän oli kissanpojan Psapfa-coveri? Jep: Catullus 51 is a poem by Roman love poet Gaius Valerius Catullus (c. 84 – c. 54 BC). It is an adaptation of one of Sappho's fragmentary lyric poems, Sappho 31. Catullus replaces Sappho's beloved with his own beloved Lesbia. Unlike the majority of Catullus' poems, the meter of this poem is the sapphic meter. This meter is more musical, seeing as Sappho mainly sang her poetry.
ellauri238.html on line 190: Rauno oli kyllä paha haxahdus. Rauno Setälä (20. heinäkuuta 1939 Loimaa – 25. maaliskuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kulttuurivaikuttaja. Hän oli SKDL:n kulttuurisihteeri vuosina 1964–1971 ja Hämeen Yhteistyö -lehden päätoimittaja 1971–1974. Setälä oli naimisissa Tuula-Liina Puupan kanssa 1963–1965. Raunon toisesta vaimosta ja lapsista ei ole mainintaa, ne olivat kai tavixia. Siinä Rauski oli oikeassa kyllä että laajinkin porvarillinen demokratia on muodollista ja näennäistä ja suurpääoma on aina viime kädessä valmis turvautumaan väkivaltaan, jos se kokee taloudellisen valtansa riittävästi uhatuksi. Niinkuin Mia Berner joka tarttui Penan kanssa kättä pidempään (alla).
ellauri238.html on line 194: Mutta kekä oli Armo Hormia? Armo Lahja Hormia (31. tammikuuta 1928 Juuka – 11. lokakuuta 1988 Mikkelin mlk) oli suomalainen psykiatri, kirjailija, runoilija, kirjankustantaja ja ties mikä turkulainen kulttuurivaikuttaja. Hän käytti nimimerkkiä Lahja Kömi. Meillä oli vuosikymmenet erään Lahja nimisen käpyläläisen spugen puinen vessankansi, joka hiomisen jälkeenkin tuoxahti vienosti kuselle. Hormioista on mainintoja villapuseroiselta Pentti Kutoselta sekä nyhveröltä Rafu Koskimieheltä toisaalla.
ellauri238.html on line 201: Pentti Ilmari Saarikoski (2. syyskuuta 1937 Impilahti – 24. elokuuta 1983 Joensuu) oli suomalainen runoilija, kirjailija, pirttiviljelijä ja Tuula I:n suolistaja. Saarikosken puolisot:
ellauri238.html on line 203: Tuula Saarikoski (o.s. Unkari) 1958–1964, lapset Helena s. 1958, Juri Saarikoski s. 1961. Oli elänyt Penan kanssa yhteisen nuoruuden samoissa seurakuntanuorissa Helsingissä. Olikohan se Johis? Tuula oli intelligentti ja erikoinen ja Pena oli ihaillut ja rakastanut häntä lapsesta asti. Juossut perässä peläten, ettei kelpaa. Juoxijoiden suunta ja järjestys vaihtui jatkossa.
ellauri238.html on line 207: Marjukka Saarikoski (o.s. Mela), 1964–1966, tytär Hertta Saarikoski s. 1964. Maalaiskirkonkylän kermaa, kaunis izetietoinen ja teräväkielinen eikä antautunut muiden melalle kuin Penalle. Kirje vaimolleni -vaimo.
ellauri238.html on line 209: Tuula-Liina Varis (o.s. Puuppa), 1967–1975, tytär Anna Saarikoski-Tähtelä s. 1969. Oli arkinen ja tavallinen kuin harmaa viltti. Välttämätön kuin lapsen uniriepu. Pesi ja raakkasi vitun pahanhajuisen Penan juoppoputkien välissä. En soisi sen päättyvän -kirjan vanha kunnon Pat. Harvahampainen kuin Penan sisko Sirkka Garam.
ellauri238.html on line 229: Sarah, alun perin Ingrid Hella Irmelinde Kirsch, o.s. Bernstein (16. huhtikuuta 1935 Limlinggrode, Harz, Saksa – 5. toukokuuta 2013 Schleswig-Holstein, Saksa) oli harppisaksalainen kirjailija. Hänet tunnetaan lähinnä tuotteliaana runoilijana, mutta hän julkaisi myös proosaa ja käännöskirjallisuutta. Teosten joukossa oli lastenkirjallisuuttakin. Kirsch loikkasi länteen 1977. Hän muutti nimensa muotoon Sarah vastalauseena juutalaisvastaisuudelle, eli siis se oli jutku, ja sillä oli selässä ainakin 40 mustaa luomea (Pentti oli laskenut ja raportoi niistä kotona Tulla-Liinalle. WTF.)
ellauri238.html on line 231: Kirsch opiskeli aluksi vuosina 1954–1958 biologiaa Hallessa. Vuosina 1963–1965 hän suoritti kirjallisuusopintoja Leipzigissa Johannes R. Becherin mukaan nimetyssä kirjallisuusinstituutissa (nyk. Deutsches Literaturinstitut Leipzig). Hän oli vuosina 1960–1968 naimisissa runoilijakollegansa Rainer Kirschin kanss.a Kirschit tekivätkin yhteistyönä muun muassa runokokoelman Gespräch mit dem Saurier (1965). Hän kirjoitti luontoon liittyvistä aiheista mutta painokkaasti myös politiikan kysymyksistä, kuten demokratiasta ja ihmisoikeuksista, ja joutui lähtemään länteen osallistuttuaan protesteihin Wolf Biermannin karkotuksesta. Kirsch oli DDR:n runouden merkittäviä nimiä. Hän sai lännessä lukuisia palkintoja, kuten Peter-Huchel-palkinnon 1993 ja Georg-Büchner-palkinnon 1996. Saarikosken Penasta ei ole mitään mainintaa. Ingrid oli Ilmaria 2v vanhempi, Tuula-Liina 4v nuorempi.
ellauri238.html on line 233: Pena tapasi Saran Romaniassa George Coșbucin kunniaxi pidetyssä seminaarissa. (n. 20 septembrie 1866, Hordou, Imperiul Austriac – d. 9 mai 1918, București, România) a fost un poet, critic literar, scriitor, publicist și traducător român din Transilvania, membru titular al Academiei Române din anul 1916.
ellauri238.html on line 312: Tuula2 ja Pena kikattivat Johnny Walkerin pakinoille Ylioppilaslehdessä niin että Leila-sisko soitti poliisit. Pekka Jaakko Juhani Haukinen, kirjoittajanimi Johnny Walker, (14. syyskuuta 1940 Ylivieska – 1. lokakuuta 1966 Huittinen) oli suomalainen kustannusvirkailija, kriitikko ja kirjailija. Pekka Haukisen vanhemmat olivat Johannes Konstantin Haukinen ja Elma Eliina Ihalainen. Hän pääsi ylioppilaaksi Norssista 1959 ja opiskeli sitten vähän aikaa Helsingin yliopistossa. Haukinen oli naimisissa 1959–1964 Päivi Astrid Rannan kanssa ja vuodesta 1966 näyttelijä Eeva-Maija Haukisen kanssa. Haukinen kuoli syksyllä 1966 liikenneonnettomuudessa. Yhtään Pekan pakinaa ei ole säilynyt nettipolville. Antikvaarista niitä voisi löytyä. Hauskojahan ne ovatkin, myönsi poliisi.
ellauri238.html on line 358: Sarah Benhardt syntyi Pariisissa vuonna 1844 ja kuoli 1923 ibid. Henriette Rosine Bernard -nimisenä hollantilaiselle juutalaiselle kurtisaanille Judith Van Hardille, joka tunnettiin myös nimellä ”Youle”. Lapsen isä oli Edouard Bernard, ranskalainen juristi, ja Henriette koulutettiin ranskalaisissa katolisissa sisäoppilaitoksissa. Elättääkseen itsensä hän yhdisti varhaiseen näyttelijänuraansa kurtisaanina toimimisen – noina aikoina molempia aloja pidettiin paheksuttavina.
ellauri238.html on line 373: Naiset olivat Saarikosken kohtalo – niin kuin alkoholikin. Samalla hän poti rakkauden pelkoa, sitoutumista, kiinteää olotilaa, porvarillista pysähtymistä. Tarkan elämäkerran ykkösosassa Pentti Saarikoski. Vuodet 1937–1963 on loistavia, lyyrisiä rakkauskirjeotteita mm. Leena Larjangolle ja Maiju Vauhkoselle.
ellauri238.html on line 389: Anneli Helena Sauli (vuodesta 1965 oik. Pakkasvirta, o.s. Savolainen, vuosina 1956–1965 Lindman, Saksassa taiteilijanimenä Ann Savo; 6. elokuuta 1932 Pyhäjoki – 15. maaliskuuta 2022 Helsinki) oli savolainen näyttelijä. Eipäskuin pohojalaanen, vaikka mustalaanen ja punikki. Hän oli usein miesten vallankäytön kohteena, mutta paljon myös yxinäisessä käsikäytössä. Hän kirjoitti yhdessä Tuula-Liina Variksen kanssa muistelmakirjan Elämäni on minun, nakukuvat yhteisen.
ellauri238.html on line 438: Den Spuren dieser Maler*inpoet*in folgt das nach ihr benannte Literaturgeschäft, die Erinnerung an Leben und Werk dieser Ausnahmekünstler*in und Poet*in lebendig erhält. Nach ihrem Vorbild haben wir ein Netzladen aus Autor*innen, Künstler*innen, Literaturwissenschaftler*innen und –liebhaber*innen gewoben.
ellauri238.html on line 459: Zur Welt kam Elisabeth, die Else genannt wurde, in der Elberfelder Herzogstraße 29. Sie wurde zu Else Lasker-Schüler, die Dichter*in, die ihre Welt aus dem Tal der Wupper und den Sprachwelten des Talmuds in Gedichten, in Prosa und Theaterstücken einfing. Eine deutsche Poet*in, die Deutschland und uns Kerndeutschen nah sein müsste, ist ihr Leben und Werk doch so tief von der Geschichte durchzogen, welche die unsrige ist. Meist wird sie als deutsch-jüdische Dichter*in wahrgenommen, aber dies marginalisiert und führt aus dem künstlerischen Erfahren und Lesen fort. Ihre Poet*innensprache war deutsch und damit hat sie das Sprachland Deutschland in eine dichte Höhle geführt, wie wenige vor ihr und nicht viele nach ihr. Und auch diejenigen, die wie sie einen eigenen Dichterkosmos hatten und haben, wie Rose Ausländer, Paul Celan, Nelly Sachs, Hilde Domin, Hertha Kräftner sowie Gottfried Benn, Rainer Maria Rilke, Peter Huchel, Reiner Kunze oder (aus Rumänien) Herta Müller, Rolf Bossert und Richard Wagner sollten werkimmanent und literaturästhetisch wahrgenommen und nicht in Bindestrich-Kästchen – weder religiös noch regional – segmentiert werden. Deutschland, Deutschland ist das Dach für alle, Deutschland Deutschland über alles, die Knechtschaft dauert nur noch kurze Zeit.
ellauri238.html on line 544: Pekka Antti Aunus Kejonen (18. heinäkuuta 1941 Kuopio – 10. syyskuuta 2020 Vilppula) oli suomalainen runoilija, kirjailija ja jazz-muusikko. Häntä pidetään suomalaisen beat-kirjallisuuden isänä. Kejosen taiteilijanura alkoi Kuopiossa 1960-luvulla, millä vuosikymmenellä hän saavutti myös suurimman suosionsa. Hän kertoi lopettaneensa esikoisteoksensa Jamien (1963) ilmestyttyä jatsimuusikon hommat ja keskittyneensä kirjoittamiseen. Kejonen joi hampaansa ja nilkutti kepin varassa. Silti hakkasi Penan elinvuosissa toinen käsi selän takana.
ellauri238.html on line 572: Hotelli Hansa oli Helsingissä Mannerheimintie 5:ssä Uudessa ylioppilastalossa vuosina 1924–1968 toiminut hotelli ja ravintola. Ravintola oli loppuaikoinaan kirjailijoiden ja muun kulttuuriväen suosiossa. Pentti Saarikoski oli sen paras mainosmies, toinen tunnettu asiakaskirjailija oli Hannu Salama. Tunnettujen kanta-asiakkaiden ydinjoukkoa oli kymmenkunta.
ellauri238.html on line 586: Harri Kaasalainen (29. marraskuuta 1930 Käkisalmi – 11. elokuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen runoilija.
ellauri238.html on line 619: – Vaan verkot on vitkaan-tappavat kohtalolla.
ellauri238.html on line 660: – Nyt olemme olleet yhdessä vuoden päivät. Yhtä hyvin voimme asua samassa asunnossa, uutisankkurilegenda Eva Polttila kertoo muuttopuuhien keskellä. Muuttaako Touko Käpylään vaiko Eeva Toukolaan? Ei, molemmat muuttivat johkin kerrostaloläävään. Moni Polttilan ja Yrttimaan ikätoveri saattaa suunnitella kohta jo palvelutaloon muuttoa. Rakastettu uutisankkurilegenda viettää vireää elämää. Hän ulkoiluttaa puolisonsa lisäxi koiraa kolmesti päivässä ja puuhailee kaikenlaista mökillä.
ellauri238.html on line 701: Untola vangittiin Helsingin valtauksen jälkeen, ja hän kuoli 21. toukokuuta 1918 epäselvissä olosuhteissa. Häntä oltiin kuljettamassa Helsingistä laivalla Suomenlinnaan teloitettavaksi. Jotkut tahot väittävät Untolan kompastuneen veteen aikeinaan pako. Toiset sanoivat, että Untola olisi ammuttu laivan kannelle ja sitten heitetty veteen. Leo Lindstenin kirjassa Maiju Lassila – legenda jo eläessään on Untolan viimeisistä vaiheista seuraava kuvaus:
ellauri238.html on line 703: »Merikapteeni evp. Sten Lille kertoi myös, että etappipataljoonan teloitusryhmät valittiin vapaaehtoisista. Hän ei ollut itse ilmoittautunut joukkoon 21. toukokuuta, mutta kuului etappipataljoonaan ja oli Katajanokan vankilan pihalla sinä aamuna, jolloin Untola tuotiin laivalle kuljetettavaksi. Lillen mukaan Untola oli 'pieni mies, joka oli pukeutunut suureen päällystakkiin'. Salmen ja Gunnar Björlingin (1887–1961) lisäksi laivalla olleiden vartiomiesten joukossa olivat ainakin Wolmar Henrik Ståhlberg (1887–1940; myöh. mm. Turun kuritushuoneen 2. apulaisjohtaja) ja Viljo Numminen (1896–1960; myöh. korkeimman oikeuden oikeusneuvos). Saamani tiedonannon mukaan juuri Ståhlberg olisi tuupannut Untolan laivalta mereen. Viljo Nummisen osuudesta eivät hänen vaimonsa ja poikansa, opetusministeriön kansliapäällikkö rva Jaakko Numminen ja Uuden Suomen päätoimittaja Juha Numminen, tienneet enemmän kuin sen, että hän kuului valkokaartin 1. pataljoonaan ja oli siten yksi Tehtaankadun kansakoululta laivalle komennetuista vartijoista.»
ellauri238.html on line 759: Zbigniew Herbert (1924 Lviv, Puola– 1998 Varsova, Puola) oli ukrainalais-puolalainen runoilija ja moralisti. Hän käsittelee tuotannossaan ajankohdan ongelmia historian ja humanistisen kulttuuriperinteen näkökulmasta. Hän on kirjoittanut myös kuunnelmia ja esseitä. Jussi Rostin suomentama Herbertin runojen kokoelma Kyynelten teknologiasta (WSOY, 2005) on saanut 2006 Kimityskarhu-palkinnon. Pentti Saarikosken suomennosten alkukielestä ei ole varmuutta, sillä Herbert kirjoitti myös englanniksi.
ellauri240.html on line 148: “There does tend to be some tendency to take a Chinese asset – whether it is a particular type of missile or boat or radar or whatever – and ascribe to the Chinese the same capability that we would have if we had the same item,” says Dr. Kenneth Lieberthal, director of the John L. Thornton China Center at the Brookings Institution in Washington.
ellauri240.html on line 188: Grace Metalious synt. Marie Grace de Repentigny (8. syyskuuta 1924 Manchester, New Hampshire – 25. helmikuuta 1964) oli yhdysvaltalainen kirjailija, jonka myyntimenestykseen Kaupunki nimeltä Peyton Place perustuu televisiosarja Peyton Place.
ellauri240.html on line 190: Metalious valmistui Manchester Central High Schoolista 1942 ja avioitui seuraavana vuonna George Metaliousin kanssa. Sodan jälkeen George Metalious opiskeli sodassa palvelleille tarkoitetun tuen turvin, ja valmistuttuaan New Hampshiren yliopistosta hän vastaanotti rehtorin viran Gilmantonin kylässä New Hampshiressa. Gilmantonin on sanottu olevan sen kaupungin esikuva, johon Metalious sijoitti vuonna 1956 julkaistun romaaninsa Kaupunki nimeltä Peyton Place tapahtumat. Kirja oli myyntimenestys, ja se oli yli vuoden The New York Timesin myydyimpien kirjojen listalla. Vuonna 1957 kirjasta tehtiin elokuvaversio Peyton Place – vihan tyyssija ja myöhemmin televisiosarja Peyton Place. Metalious kirjoitti kirjalle myös jatko-osan Paluu Peyton Placeen. Metalious kuoli 39-vuotiaana alkoholin aiheuttamaan maksakirroosiin.
ellauri240.html on line 192: Peyton Placen kaupunki oli yhdistelmä useista New Hampshiren kaupungeista: Gilmantonista, jossa Metalious asui (ja joka paheksui kuuluisuutta); Laconia, ainoa Peyton Placen kokoinen lähikaupunki ja Metaliousin suosikkibaarin paikka; ja naapurikaupungit Alton ja Belmont. Gilmanton Ironworksin kylässä joulukuussa 1946 tytär murhasi seksuaalisesti hyväksikäyttäneen isänsä (johon kirja osittain perustuu). Belknap Countyn sheriffi Homer Crockett ja New Hampshiren osavaltion poliisin jäsenet tutkivat murhaa. Hollywood ei hukannut aikaa lunastaakseen kirjan menestystä – vuosi sen julkaisun jälkeen voimakkaasti desinfioitu elokuva Peyton Place sai suuret lipputulot. Elokuvan ensi-ilta pidettiin Colonial Theaterissa Laconiassa, New Hampshiressa. Parhaimmillaan TV-sarja, jota alettiin esittää syksyllä Metaliousin kuoleman jälkeen (ABC-TV :ssä 1964–1969), oli myös menestys.
ellauri240.html on line 282: Thomas Middleton (baptised 18 April 1580 – July 1627; also spelt Midleton) was an English Jacobean playwright and poet. He, with John Fletcher and Ben Jonson, was among the most successful and prolific of playwrights at work in the Jacobean period, and among the few to gain equal success in comedy and tragedy.
ellauri240.html on line 489: “Cynicism is a disease that robs people of the gift of life.” – Rainn Wilson
ellauri240.html on line 520: Tv-propagandisti Vladimir Solovjov tapasi vastikään venäläistä nuorisoa ja julisti heille näin: – Me parannamme vaikeasti sairastuneen Ukrainan kansan, ja me saamme sen parannettua. Minkä jälkeen me siirrymme parantamaan seuraavia. Sillä meidän asiamme on oikea.
ellauri240.html on line 537: Amerikkalaistutkijalta kova varoitus Euroopalle: Maanpuolustus kuntoon nyt – ”On vaikea nähdä, että USA voi kestää tätä”
ellauri240.html on line 546: Kommentti: Sota tuli kotikadulle Pietarissa – ja Coca-Colankin korvaa jo venäläinen Mustapääkerttu-kola! Voi ihmisparkoja, Mustapääkerttu-kola on vielä paljon pahempaa kuin Cola Zero!
ellauri241.html on line 940: Oviraha 5 euroa, johon sisältyy kahvi tai tee. On harmi, että runouden monitoimimieheltä Leevi Lehdolta (1951–2019) jäi elämänmittainen Keats-projekti kesken. Onneksi Erkka Filander toimitti osittain yhteistyössä Lehdon kanssa vankan teoksen Syksy Räsäselle (Poesia 2020), joka tarjoaa sekä kirjeinä että runoina suomenkieliselle lukijalle hyvää tuntumaa Keatsin monipuoliseen tuotantoon.
ellauri242.html on line 85: Adam Gottlob Oehlenschläger (14. marraskuuta 1779 – 20. tammikuuta 1850) oli tanskalainen kirjailija ja vuodesta 1810 Kööpenhaminan yliopiston estetiikan professori.
ellauri242.html on line 87: Epäonnistuneiden näyttelijäntöiden ja lakiopintojen jälkeen hän matkusteli Euroopassa 1805–1809. Saksassa hän tutustui runoilijoista Goetheen ja Ludwig Tieckiin ja Ranskassa rouva Staëlin luona muun muassa Benjamin Constantiniin. Ranskasta hän päätyi Italiaan, josta palasi 1809 Tanskaan.
ellauri242.html on line 162: Arkadi Aleksejevitš Perventsev (ven. Арка́дий Алексе́евич Пе́рвенцев; 26. tammikuuta (J: 13. tammikuuta) 1905 Stavropolin läänin Nagutin kylä, nykyinen Mineralnyje Vodyn piirin Nagutskoje – 2. marraskuuta 1981 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija.
ellauri242.html on line 192: Toukokuun 19. päivänä osa everstiluutnantti G. M. Burminin komennossa olevaa armeijaa – 600–2000 ihmistä – murtautui kivitehtaalle Voikovin mukaan nimetystä tehtaasta. Pienemmät yksiköt samasta suunnasta taistelivat 22. toukokuuta asti.
ellauri242.html on line 198: Koska kukaan ei odottanut tällaista tapahtumien kulkua, kivilouhokset eivät olleet valmiita pitkäaikaiseen piiritykseen. Suuria vesi-, ruoka- ja ammusvarastoja ei valmistettu, ja juomaveden kaivoja oli vain ulkona; jokaiseen juomavarastojen täydentämiseen tähtäävään käyntiin liittyi taistelu. Sotilaiden mukaan yksi ämpäri vettä vastasi ämpäriä menetettyä verta. Olisi kannattanut juoda verta mieluummin. Saksalaiset joukot arvasivat näiden purkausten syyt ja tuhosivat kaivot lähellä kivilouhoksia - niitä oli kaksi Aji-Mushkaissa - "makea" ja "suolainen". Ruoasta, vedestä, aseista ja ammuksista oli katastrofaalinen pula, tilanne oli saavuttamassa kriittistä pistettä. Lisäksi natsisotilaat alkavat käyttää räjähteitä tunneleiden täyttämiseen ja syyllistyivät myrkyllisten kaasujen pumppaamiseen katakombeihin – ensimmäiset kaasuhyökkäykset tapahtuivat toukokuun lopussa. Tätä nazit eivät kyllä myöntäneet. Valehtelivat raukat nälissään.
ellauri242.html on line 203: Laajamittaisen pintaannousun aikana osaston komentaja eversti Yagunov kuoli yhteenotossa yöllä 8.– 9 . heinäkuuta.
ellauri242.html on line 245: Aleksandra Mihailovna Kollontai (ven. Алекса́ндра Миха́йловна Коллонта́й, o.s. Domontovitš, ven. Домонто́вич; 31. maaliskuuta (J: 19. maaliskuuta) 1872 Pietari – 9. maaliskuuta 1952 Moskova) oli venäläinen marxilainen kirjailija, feministi ja diplomaatti. Hänestä tuli maailman ensimmäinen naispuolinen diplomaattiedustaja vuonna 1923, kun hänet nimitettiin Neuvostoliiton edustajaksi Osloon. Kollontai oli Neuvostoliiton täysivaltainen edustaja (vuodesta 1943 suurlähettiläs) Tukholmassa vuosina 1930–1945, missä asemassa hän toimi välittäjänä Suomen ja Neuvostoliiton rauhantunnusteluissa vuosina 1940 ja 1944.
ellauri242.html on line 256: Stalinin saatua vallan hän (kuka? Leninkö?) nimitti Kollontain ulkomaille diplomaatiksi – Kollontai oli uranuurtaja: ensimmäinen nainen suurlähettiläänä koko maailmassa. Hänet nimitettiin ensin kauppa- ja diplomaattiedustajaksi Norjaan (1923–1926), sitten Meksikoon (1926–1927), josta palasi Norjaan 1927–1930). Vuonna 1930 hän sai siirron Tukholmaan, jossa toimi vuoteen 1945 asti. Hän oli myös mukana Neuvostoliiton lähettämässä edustajistossa YK:n perustamisessa. Ulkomailla hänellä ei ollut vaikutusvaltaa Neuvostoliiton sisäisiin asioihin. Hän toimi diplomaattisena välittäjänä maissa, joiden kautta Neuvostoliitto pystyi hankkimaan tarvitsemiaan kriittisiä tuotteita, esimerkiksi toisen maailmansodan aikana ruozalaisia SKF:n kuulalaakereita, joiden päävientikohde oli Saksa. Ulkomaantyönsä ansiosta hän säilyi yhtenä harvoista vanhoista bolševikkijohtajista sivussa Stalinin puhdistuksista ja teloituksista. Vuonna 1945 Kollontai sairastui ja palasi Neuvostoliittoon. Hän kuoli vuonna 1952. Silloin isä aurinkoinenkin oli jo kalkkiviivoilla.
ellauri242.html on line 270: Karjalan kannaksen Uudellakirkolla syntyneen Tyyne Leivo-Larssonin vanhemmat olivat Sysmästä lähtöisin ollut työmies Erik Johan Leivo ja Sofia Vilhelmiina Saarinen (1871–1935). Perhe muutti Helsinkiin vuonna 1904. Leivo osallistui punaisten puolella 16-vuotiaana sisällissodan Tampereen taisteluun. Mahdollisesti hän oli mukana ryhmässä, joka viime hetkellä murtautui ulos piiritetystä kaupungista. Runoilija Kössi Kaatra kuvaa hänet taisteluvalmiina nuorena, joka uskalsi luotisateessakin kuljettaa haavoittuneita.
ellauri242.html on line 272: Tyyne Leivo suoritti keskikoulun 1918 Helsingin uudessa tyttökoulussa. Hän opiskeli vuosina 1925–1929 Kansalaiskorkeakoulussa tähdäten sanomalehtitutkintoon mutta ei saattanut tutkintoa valmiiksi. Hän meni vuonna 1937 naimisiin Bror Nils Larssonin kanssa.
ellauri243.html on line 86: Tarantino kirjoitti elokuvan käsikirjoituksen vuonna 1998, mutta kamppailtuaan lopetuksen kanssa, hän päätti lykätä kuvauksia ja ohjata kaksiosaisen elokuvan Kill Bill. Ohjattuaan elokuvan Grindhouse: Death Proof (2007), Tarantino jatkoi Kunnottomien paskiaisten työstämistä. Elokuvan kuvaukset alkoivat lokakuussa 2008, ja se kuvattiin Saksassa ja Ranskassa 75 miljoonan dollarin budjetilla. Kunnottomat paskiaset sai ensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlilla 20. toukokuuta 2009. Se ilmestyi elokuvateattereihin elo–syyskuussa 2009 Yhdysvalloissa ja Euroopassa.
ellauri243.html on line 263: julkkisavioliittoja, jotka hajosivat vääntymisvauhdilla – olipa kyse
ellauri243.html on line 268: vääntymisvauhdilla – olipa kyse kuukausista, viikkoista tai jopa tunteista.
ellauri243.html on line 357: rakastajatar elävät tiukasti vartioidulla alueella – Tällainen se on....
ellauri243.html on line 361: ja oletettu rakastajatar elävät tiukasti vartioidulla alueella – Tällainen
ellauri243.html on line 408: miten Putinin rakastajatar sai miljoona-asunnon Monacosta – Guardian:
ellauri243.html on line 461: – tässä jutussa pääset katsomaan, miltä näyttää Venäjän suljettu netti
ellauri243.html on line 610: David Joseph Mahoney Jr. (May 17, 1923 – May 1, 2000) was an American business leader, philanthropist and author. He joined a passionate community of people who love what you love.
ellauri243.html on line 678: Ludwig von Mises oli matemaatikko ja fyysikko Richard von Misesin veli. Hän syntyi Itävalta-Unkarin keisarikunnan itäosassa sijainneessa Lembergissä (nykyinen Lviv Ukrainassa) ja opetti Wienin yliopistossa 1913–1934. Samanaikaisesti hän toimi Itävallan valtion taloudellisena neuvonantajana muun muassa Itävallan keskuskauppakamarin virkamiehen ominaisuudessa ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen myös Kansainliiton asettaman Itävallan sotakorvauskomitean johtajana.
ellauri243.html on line 714: Benjamin Disraeli, 1st Earl of Beaconsfield, KG, PC, DL, JP, FRS, SOB (21 December 1804 – 19 April 1881) was a British statesman and Conservative politician who twice served as Prime Minister of the United Kingdom. He played a central role in the creation of the modern Conservative Party, defining its policies and its broad outreach. He is the only British prime minister to have been of Jewish origin.
ellauri243.html on line 757: 1. James Thomson (11. syyskuuta 1700 Ednam, Roxburghshire, Skotlanti – 27. elokuuta 1748 Richmond, Englanti) oli skotlantilainen runoilija ja näytelmäkirjailija, jonka merkittävintä tuotantoa ovat kokoelma The Seasons ja sanat brittiläiseen isänmaalliseen lauluun Rule, Britannia!.
ellauri244.html on line 73: Harri Erkki William Sirola (28. toukokuuta 1958 Helsinki – 16. elokuuta 2001 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.
ellauri244.html on line 81: ”Tuska-depressioon sairastuminen on kuin siirtyminen maanpäällisestä elämästä vedenalaiseen. Paine on veden alla kova. Korvat paukkuvat. Keuhkot eivät saa happea. Ja niin jonkin ajan kuluessa kaikki elintoiminnot pysähtyvät, tai paremmin sanottuna: lähes pysähtyvät. Jommoinenkin olkipilli johtaa kauas pinnalle. Pysyt vaivalloisesti hengissä, ilma virtaa pillin läpi katkonaisesti, mutta virtaa sittenkin – ja juuri kun kuvittelet hapen loppuvan, pillistä tuhahtaa sen verran mädänhajuista ilmaa, että kykenet tuntemaan kivun.”
ellauri244.html on line 103: Anja Kyllikki Kauranen - kirjailija-terapeuttinimi Anja Snellman - s. 23. toukokuuta 1954 Helsinki) on suomalainen kirjailija, toimittaja ja yleis- sekä seksuaaliterapeutti. Anja Kauranen syntyi ja kasvoi Helsingin Kalliossa. Hän kävi koulua Aleksis Kiven koulussa ja Alppilan Yhteislyseossa. Vuosina 1973–1981 Anja Kauranen opiskeli Helsingin yliopistossa muun muassa englantilaista filologiaa, soveltavaa psykologiaa ja kotimaista kirjallisuutta ja valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi 1977 ja filosofian maisteriksi 2017 44 vuoden tiukan opiskelun päätteexi.
ellauri244.html on line 107: Kaurasen ensimmäinen puoliso vuosina 1974–1988 oli Juha Kulmanen. Kun Anja Kauranen ja Saska Saarikoski menivät vuonna 1997 naimisiin, he ottivat sukunimen Snellman, ja sillä nimellä Kaurasen teokset on sen jälkeen julkaistu. Eli kun Anja Kaurasesta tuli lökäpöxyisen Kaariposki juniorin partneri, narsistikaveruxet päättivät ottaa Saarikoski seniorin äidin tyttönimen taiteilijanimexi.
ellauri244.html on line 159: John Butler, 12th Baron Dunboyne (1731–1800), Roman Catholic Bishop of Cork
ellauri244.html on line 161: Samuel Butler FRS (1774–1839), an English classical scholar and schoolmaster of Shrewsbury School, and Bishop of Lichfield.
ellauri244.html on line 176: Samuel Butler (30. tammikuuta 1774 Kenilworth, Britannia – 4. joulukuuta 1839) oli englantilainen rehtori ja piispa, Shrewsbury schoolin rehtori ja Lichfieldin piispa. Hänen lapsenlapsensa oli myös nimeltään Samuel Butler (alla).
ellauri244.html on line 184: Samuel Butler (joulukuu 1835 – 18. kesäkuuta 1902) oli brittiläinen kirjailija. Hänen tuotantoonsa vaikuttivat kokemukset Uudessa-Seelannissa. Hänen romaaninsa Erewhon (1872) pilkkaa utopiaromaaneja. Erewhonin maassa koneiden käyttö on kielletty ja järjettömyyden tutkimusta arvostetaan. Butlerin teos on kriittinen oman aikansa yhteiskuntaa ja uskonnollista puhdasoppisuutta kohtaan.
ellauri244.html on line 304: Aimé Césaire dans son Discours sur le colonialisme critique violamment les positions de Caillois : « J'allais oublier la haine, le mensonge, la suffisance. J'allais oublier Roger Caillois ». Césaire voit dans sa défense de la « supériorité dans tous les domaines de l'Occident » le signe que « jamais l'Occident, dans le temps même où il se gargarise le plus du mot, n'a été plus éloigné de pouvoir assumer les exigences d'un humanisme vrai, de pouvoir vivre l'humanisme vrai – l'humanisme à la mesure du monde ».
ellauri244.html on line 441: Hi, I'm Faye Bryant! I help people who have endured trauma–whether of their own making, such as addiction and poor choices, or pushed upon them through abuse–recognize they have worth and purpose, determine their God-designed purpose, then live confidently, with focus toward that purpose to live the life God designed them for.
ellauri244.html on line 506: Ville-Juhani Sutinen (s. 1980 Kokemäki) on suomalainen kirjailija ja kääntäjä. Hän on julkaissut runokokoelmia, esseeteoksia, romaaneja ja tietokirjoja sekä suomentanut runoja, esseitä ja proosaa. Vuonna 2019 Sutinen ja Ville Ropponen olivat tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaana teoksella Luiden tie – Gulagin jäljillä. Sutinen voitti palkinnon 2022 esseeteoksestaan Vaivan arvoista – esseitä poikkeuskirjallisuudesta. Tää kuikka syntyi Kokemäenjoella samana vuonna kuin Harri Sirola työnsi pientä hopeamunaa Anja Kaurasen kaninkarvoihin Herlinien maxamassa poxissa Merikadulla. Vain siis vuotta vanhempi kuin meidän John. On se surkeaa.
ellauri244.html on line 589: Henry Valentine Miller (26. joulukuuta 1891 New York – 7. kesäkuuta 1980 Los Angeles) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Miller tunnettiin aikansa kirjallisten normien rikkojana, joka yhdisti romaaneissaan henkilökuvausta, yhteiskuntakritiikkiä, filosofista pohdintaa, mystiikkaa, roisia seksuaalisuutta ja vapaata assosiaatiota. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat Kravun kääntöpiiri (1934), Musta kevät (1936), Kauriin kääntöpiiri (1939) ja Ruusuinen ristiinnaulitseminen -trilogia (1949–59), jotka perustuvat hänen kokemuksiinsa New Yorkissa ja Pariisissa. Niin ja sitten se Marussin kolossi, joka oli makuuhuoneen kirjahyllyssä, mutta näytti tosi tylsältä.
ellauri245.html on line 59: Ylva Anna Maria Lindh (19. kesäkuuta 1957 Tukholma – 11. syyskuuta 2003 Solna) oli ruotsalainen poliitikko, joka toimi Ruotsin ympäristöministerinä vuosina 1994–1998 ja ulkoministerinä vuodesta 1998 kuolemaansa saakka. Anna Lindh joutui puukotuksen uhriksi NK:n tavaratalossa ollessaan ystävättären kanssa ostelemassa vaatteita Tukholmassa 10. syyskuuta 2003. Hän kuoli saamiinsa kraftiga skador Karolinskan leikkauspöydällä seuraavana aamuna, toisin kuin E.Saarinen, jota tuikannut tärähtänyt puukkomies oli pelkkä amatööri. Eskillä oli sitäpaizi suojanaan maahan ulottuva nahkatakki.
ellauri245.html on line 265:Verstümmelte Kongolesen. Ein Vater starrt auf die kleine Hand und den Fuß seiner fünfjährigen Tochter, die von „Wachen“ zur Eintreibung von Kautschuk getötet wurde – eine bildkräftige Fotografie!
ellauri245.html on line 275: Als immer mehr Morde geschehen, findet Harry mit Hilfe seiner ehemaligen Kollegin und Freundin Katrine Bratt heraus, dass eine Berghütte in der Umgebung von Utøya die Gemeinsamkeit ist, die alle ermordeten Personen verbindet – die Seite im Gästebuch des gemeinsamen Übernachtungstages ist allerdings herausgerissen. Auch die Mordwaffe ermittelt Harry nach dem Hinweis eines Bekannten aus der Unterwelt von Hongkong bei einem Waffenhändler in Afrika: ein Leopoldsapfel.
ellauri245.html on line 349: After the funeral, all of the loved one’s possessions – and here’s the real head-turner – are burned. (So much for heirlooms). Once again, the primary concern is marimé (contamination), and family members want to destroy all material ties to the dead. Given the massive cost of such destruction, however, today many people sell the possessions – though not to other Gypsies of course.
ellauri245.html on line 477: – Materialet varierer i alvorlighetsgrad, fra dansevideoer med avkledd overkropp til videoer der barna viser kjønnsorgan eller onani. De yngste barna deler i hovedsak videoer der de viser kjønnsorgan eller rumpe, mens fra 9-årsalderen deler barna også videoer der de onanerer, sier politibetjent ved Kripos, Nosey Parker.
ellauri245.html on line 483: – Vi ønsker å gjøre foreldre oppmerksomme på at dette skjer, for å bevisstgjøre dem på at det kan skje med deres barn. Og vi ønsker at de tar grep som gjør at barna deres kan framdeles også legge ut slike videoer, sier politioverbetjent ved Kripos, Hanne Andreassen.
ellauri245.html on line 494: Lie valmistui lakitieteiden kandidaatiksi vuonna 1919. Hän oli liittynyt Norjan työväenpuolueeseen vuonna 1912 ja toimi sen sihteerinä 1919–1922. Vuosina 1922–1935 hän työskenteli ammattiliittojen keskusliiton lainopillisena asiamiehenä. Vuonna 1935 Lie valittiin Johan Nygaardsvoldin hallitukseen oikeusministeriksi. Vuonna 1935 hän antoi Lev Trotskille turvapaikan Norjasta, kun tämän Ranskassa saama oleskelulupa umpeutui. Vuonna 1937 Neuvostoliiton painostuksella Norjan hallitus määräsi Trotskin kotiarestiin. Pitkien neuvotteluiden jälkeen Lie määräsi Trotskin muuttamaan Norjasta Meksikoon, missä se pian tapettiin. Tryggve oli YK:n ensimmäinen pääsihteeri. Se muistutti melko lailla torpeedoa.
ellauri245.html on line 547: Toimittaja kysyy Aallolta: ”Vaimonnekin on arkkitehti?”. Johon tämä vastaa: ”Kyllä, meillä Suomessa laki määrää, että arkkitehdit saavat naida vain arkkitehteja. Aina kun tarvitsen uuden rouvan, vilkaisen vain avustajia ja katson kenellä on näteimmät muodot – piirustuspöydällä tarkoitan.”
ellauri245.html on line 553: Helsinki huhtikuussa 1957. Englantilaisen Star-lehden reportteri on tullut haastattelemaan maailmankuulua arkkitehtia. Arkkitehtipariskunta Alvar ja Elissa Aalto on lopettelemassa äyriäislounastaan ravintola Savoyssa. Toimittaja kysyy Aallolta: ”Vaimonnekin on arkkitehti?”. Johon tämä vastaa: ”Kyllä, meillä Suomessa laki määrää, että arkkitehdit saavat naida vain arkkitehteja. Aina kun tarvitsen uuden rouvan, vilkaisen vain avustajia ja katson kenellä on näteimmät muodot – piirustuspöydällä tarkoitan.”
ellauri245.html on line 617: – Näen korkeita laavasuihkuja ja pidän todennäköisenä, että ne saavuttavat Goman hyvin nopeasti, vulkanologi Dario Tedesco (= saxalainen) sanoi Reutersille.
ellauri245.html on line 646: The name comes from the Swahili word for water, "maji". Militia members sprinkled themselves with water to protect themselves from bullets. Not any less stupid than Western soldiers who think that a priest sprinkling water or oil on a corpse will secure it another life. Mai-Mai were particularly active in the eastern Congolese provinces bordering Rwanda, North Kivu and South Kivu (the "Kivus"), which were under the control of the Rwanda-allied Bananarepublic-dominated "rebel" faction, the Rally for Congolese Conflict Minerals–in-Goma (RCD-Goma) during the Second Congo War.
ellauri245.html on line 752: Palattuaan siviiliin toisesta maailmansodasta Altman työskenteli radiossa ja lehdissä, sekä vuosina 1957–1964 televisiossa ohjaajana. Hän ohjasi jaksoja muun muassa tv-sarjoihin Maverick, Peter Gunn, Bonanza ja Valtatie 66. Altman pääsi kokeilemaan taitojaan elokuvaohjaajana 1950-luvulla elokuvalla The Delinquents (1957), ja sai 1960-luvun loppupuolella hieman huomiota kahdella muulla ohjaustyöllään. Altman teki läpimurtonsa elokuvalla M.A.S.H. – armeijan liikkuva kenttäsairaala (1970).
ellauri245.html on line 763: Altman palasi suosioon 1990-luvulla elokuvallaan The Player – Pelimies (1992), ja jatkoi komeaa paluutaan Raymond Carver -filmatisoinnilla Short cuts – oikopolkuja (1993). 2000-luvulla Altmanin töistä parhaiten on huomattu poikkeuksellisen suosittu, Richard Geren tähdittämä Tohtori T ja naiset (Dr. T & the Women, 2000) sekä Agatha Christien hengessä kulkeva Gosford Park (2001).
ellauri246.html on line 60: Nelly Sachs (oik. Leonie Sachs, 10. joulukuuta 1891 Berliini – 12. toukokuuta 1970) oli saksalais-ruotsalainen runoilija. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1966. Sachs syntyi Berliinissä varakkaaseen keskiluokkaiseen juutalaisperheeseen. Hän oli tehtailija William Sachsin ja tämän vaimon Margaret (o.s. Karger) Sachsin ainoa lapsi. Perhe oli sivistynyt, uskonnollisesti liberaali ja täysin assimiloitunut saksalaiseen kulttuuriin. Nuori Nelly opiskeli musiikkia, tanssia ja kirjallisuutta. Viisitoistavuotiaana hän luki Gösta Berlingin tarun ja kirjoitti ihailijakirjeen Selma Lagerlöfille. Tästä alkoi ihailijakirjeenvaihto, jota kesti 35 vuotta.
ellauri246.html on line 86: Erik Lindegren (5. elokuuta 1910 Luulaja – 31. toukokuuta 1968 Tukholma) oli ruotsalainen kirjailija ja kääntäjä.
ellauri246.html on line 87: Lindegren oli Ruotsin akatemian jäsen 1962–1968. A-ha! Hänet valittiin Ruotsin akatemiaan Dag Hammarskjöldin seuraajaksi tämän kuoleman jälkeen. Hän oli Bonniers Litterära Magasinin, Stockholms-Tidningenin ja Dagens Nyheterin kirjallisuuskriitikko. Vuosina 1948–1950 hän oli aikakauskirja Prisman ja Alepan päätoimittaja. Hänen isoisänsä oli säveltäjä Johan Lindegren. Muikean näköinen Lindegren teki oopperalibrettoja, muun muassa Karl-Birger Blomdahlin oopperaan Aniara, joka perustuu 1/2nobelisti Harry Martinsonin runoelmaan Aniara (a-ha!).
ellauri246.html on line 189: Joseph Brodsky (alun perin Iosif Aleksandrovitš Brodski, ven. Иосиф Александрович Бродский, 24. toukokuuta 1940 Leningrad, Neuvostoliitto – 28. tammikuuta 1996 New York, Yhdysvallat) oli venäläissyntyinen yhdysvaltalainen runoilija. Hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1987. Selvä pysähtyneisyyden ajan poliittinen broileri. Kaikki njeuvostoliittolaiset dynypalkitut ovat pokanneet länkkäreille ja pyllistäneet kotimaahansa, paizi Solohov, joka pyllisti vasta vähän lopuxi. Se ei ole sattumaa, se on ukkotemian huolellisen propagandatyön tulosta.
ellauri246.html on line 191: Brodsky syntyi Leningradissa juutalaisperheeseen. Hänen isänsä oli sota- ja lehtikuvaaja ja äiti kirjanpitäjä. 15-vuotiaana Brodsky lopetti koulunkäynnin ja työskenteli vuosina 1956–1962 yli kymmenessä työpaikassa. 16-vuotiaana hän luki Saadin Gulistanin (n.h.), mikä oli koulukirjojen jälkeen hänen ensikosketuksensa runouteen. Joutomiehenä Brodsky opetteli itsekseen englantia ja puolaa. Hän kiinnostui klassisesta filosofiasta, uskonnosta, mytologiasta, ja (tietysti) englantilaisesta ja amerikkalaisesta runoudesta. 18-vuotiaana hän alkoi kirjoittaa runoja. Vuonna 1961 21vee Brodsky ihastui 72vee taantumuxelliseen Anna Ahmatovaan. Se ei kai ollut homo, aika asexuaali misogyyni kyllä.
ellauri246.html on line 972: It is the details that delight. Donne hated milk. Mortally sick, about to celebrate his death by sitting for his portrait in a shroud, he was urged by his doctor that ‘by Cordials, and drinking milk twenty days together, there was a probability of his restoration to health’. Donne would have none of it. The doctor (a Dr Fox, son of the author of the ‘Boke of Martyrs’) insisted that his patient should at least try. Donne thereupon drank milk – but for ten days only. Then he told Dr Fox that he would not drink the stuff for another ten days even ‘upon the best moral assurance of having twenty years added to his life’.
ellauri247.html on line 55: Tauno Valto Köriläs (vuoteen 1906 Carlsberg) (20. lokakuuta 1900 Piippola – 10. heinäkuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Hänen vaarillaan oli talo, mutta siitä ei sen enempää.
ellauri247.html on line 57: Karilaan vanhemmat olivat Piippolan kirkkoherra, rovasti Niilo Köriläs (1852–1911) ja Ida Maria Anstén. Hän valmistui ylioppilaaksi 1921, filosofian kandidaatiksi 1924 ja filosofian maisteriksi 1927. Köriläs oli Seuran päätoimittajana 1929, WSOY:n virkailijana ja Ylioppilasteatterin johtajana 1929–1930, Suojeluskuntajärjestön Hakkapeliitta-lehden toimitussihteerinä 1930–1944, tämän jälkeen hän oli Valojuovaluoti-lehdessä toimitussihteerinä 1945–1946 ja päätoimittajana 1949–1950 sekä Noidannuoli-lehden toimittajana. Köriläs toimi myös Kustannusosakeyhtiö Valituksen osastonhoitajana vuodesta 1958, Nuorten Kirja ry:n johtokunnassa vuodesta 1946 ja sen puheenjohtajana vuodesta 1954. Kirjailijana Köriläs julkaisi nuorisoromaaneja, tietokirjoja ja kokoomateoksia. Useissa hänen 1950-luvulla kirjoittamissaan poikien seikkailukirjoissa oli voimakkaan isänmaallinen henki. Körilään kirjat olivat sixi suosittuja nazi-Suomessa, niinpä Köriläs sai laajaa tunnustusta työstään, etenkin Rymy-Eetusta.
ellauri247.html on line 89: Catherine Eliza Somerville Stow (1 May 1856 – 27 March 1940), who wrote as K. Langloh Parker, was a South Australian born writer who lived in northern New South Wales in the late nineteenth century. She is best known for recording the stories of the Ualarai around her. Her testimony is one of the best accounts of the beliefs and stories of an Aboriginal people in north-west New South Wales at that time. However, her accounts reflect European attitudes of the time. Anyways, she was not around before Ridley. William Ridley (14 September 1819 – 26 September 1878) was an English Presbyterian missionary who studied Australian Aboriginal languages, particularly Gamilaraay, before Catherine was more than a twinkle in her daddy's eye. Baiame may have been some abo hero before Bill's arrival, but the details about his doings could still be coloured by the Middle Eastern tentmen's literary treasure brought in by Bill.
ellauri247.html on line 186: Tobias George Smollett (1721 Dalquhurn, Dumbartonshire, Skotlanti – 1771 Livorno, Italia) oli skotlantilainen kirjailija. Hän opiskeli Glasgow'n yliopistossa, jossa hän oli välskärin ja apteekkarin opissa ja joutui 1741 ottamaan paikan muutamaksi vuodeksi välskärinä espanjalaiseen Amerikkaan määrätyssä sotalaivassa tarjottuaan turhaan murhenäytelmäänsä The Regicide julkaistavaksi (painettu 1749).
ellauri247.html on line 191: Smollett ei ollut merkittävä, mutta hän on luonut klicheisiä hahmoja, jotka ovat olleet esikuvina myöhempien aikojen kirjailijoille, etenkin Charles Dickensille. Hän on kirjoittanut laajan Englannin historian History of England (1758) ja kääntänyt englanniksi Don Quijoten (1755). Smollett toimi laivalääkärinä 1741–1743 Länsi-Intian reitillä ja yritti suorittaa 1750x lääketieteen tutkinnon. Hän harjoitti ammattia jonkin aikaa Lontoossa, ennen kuin siirtyi vapaaksi kirjailijaksi ja toimittajaksi. Hän käänsi 38 osaa Voltairen teoksia englanniksi. Hän asui vuodesta 1769 Italiassa.
ellauri247.html on line 195: Mr Brooke in George Eliot's Middlemarch says to Mr Casaubon: "Or get Dorothea to read you light things, Smollett – Roderick Random, Humphry Clinker. They are a little broad, but she may read anything now she's married, you know. I remember they made me laugh uncommonly – there's a droll bit about a postillion's breeches."
ellauri247.html on line 230: Pikareskiromaani syntyi Espanjassa 1500-luvun puolivälissä tarkoituksellisesti kehiteltynä vastagenrenä ritariromaanille ja sen harhailevalle, haavemaailmassa elävälle sankarille. Pseudoautobiografisena pikareskiromaanin tapahtumat myötäilevät sankarin (espanjan picaro = 'ratsastaja') monipolvista vaellusta ja antavat sen kautta humoristis-satiirisen kuvan maailmasta. Veijarityylin (gusta picaresca) varhainen edustaja oli tuntemattoman tekijän romaani La vida de Lazarillo de Tormes (1554). Muita varhaisia klassikkoja ovat Mateo Alemánin La Vida del picaro Guzman de Alfarache (1599–1604), sekä lajin tunnetuin klassikko, Miguel de Cervantes Saavedran El ingenioso hidalgo don Quijote de la Mancha (1605, 1615, Don Quijote manchalainen, surullisen hahmon ritari). Veijariromaanin sankarina on esiintynyt myös naisia, jotka käyvät veijarimaisesta seikkailusta toiseen pyrkien valloittamaan mahdollisimman paljon varakkaita miehiä, kuten Francisco López de Úbedan romaanissa La pícara Justina (1605).
ellauri247.html on line 234: Thomas Nashe perusti teoksellaan The Unfortunate Traveller, or, The Life of Jacke Wilton (1594) englantilaisen seikkailullisen veijariromaanin tyypin (rogue story). Saksan kirjallisuuden tunnetuin veijariromaani on Hans Jacob von Grimmelshausenin Der abenteurliche Simplicissimus Teutsch (1669, Seikkailukas Simplicissimus), jonka innoittamana julkaistiin muitakin "simplikiaanisia" kirjoja, kuten Johan Beerin Der simplicianische Weltkucker (1677–1679) ja Daniel Speerin Der Ungarische oder Dacianische Simplicissimus (1683). Tunnettuja veijariromaaneja ovat myös ranskalaisen Alain-René Lesagen Histoire de Gil Blas de Santillane (1715–1735, Kavaljeerin muistelmat) sekä englantilaisten Daniel Defoen Moll Flanders (1722, suom.), Henry Fieldingin Jonathan Wild (1743), Tobias Smollettin The Adventures of Roderick Random (1748) ja William Thackerayn The Luck of Barry Lyndon (1844).
ellauri247.html on line 236: Veijariromaanit olivat tavallista suositumpia ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina. Nykyajan veijariromaaneissa on perinteiselle veijarihahmolle tuntemattomia moralistin ja anarkistin piirteitä. He ikään kuin edustavat viattomuutta ja kriittistä ajattelua turmeltuneen ja vieraannuttavan maailman keskellä. Moderneja veijariromaaneja ovat esimerkiksi tšekki Jaroslav Hasekin Osudy dobrého vojaka Svejka za svétové valky (1920–1923, Kunnon sotamies Svejkin seikkailut maailmansodassa), yhdysvaltalaisten John Steinbeckin Tortilla Flat (1935, Ystävyyden talo) ja Saul Bellow'n The Adventures of Augie March (1953, Augie Marchin kiemurat) sekä saksalaisten Thomas Mannin Bekenntnisse des Hochstaplers Felix Krull (1954, Huijari Felix Krull), Günter Grassin Die Blechtrommel (1959, Peltirumpu) ja Heinrich Böllin Ansichten eines Clowns (1963). Mannin teoksessa – kuten veijariromaaneissa usein – korostetaan huijariuden ja taiteilijuuden yhteyttä. Peltirummun rumpali Oskar Matzerath on varsin perinteinen veijarityyppi: hän lopettaa kasvamisensa kolmivuotiaana ja tarkkailee yhteiskuntaa kääpiöperspektiivistä saattaen naurettaviksi kaikki ideologiat.
ellauri247.html on line 308: Samuel Johnson (18 September 1709 – 13 December 1784), often wrongly called Dr Johnson, was an English writer who made lasting contributions as a poet, playwright, essayist, moralist, critic, biographer, editor and lexicographer. He was a devout Anglican, and a committed Tory. The Oxford Dictionary of National Biography calls him "arguably the man using most four letter words in English history".
ellauri247.html on line 323: <William Hogarth (10. marraskuuta 1697 Lontoo – 26. lokakuuta 1764 Lontoo) oli englantilainen taidemaalari ja graafikko, joka tunnetaan erityisesti suurta suosiota saavuttaneista kuvasarjoistaan. Hogarth oli erittäin taitava ja tarkka piirtäjä ja suosi runsaita yksityiskohtia ja groteskeja sävyjä. Hänen tyylinsä oli kova ja realistinen. Hogarth kuvasi kuparipiirrossarjoissaan aikaansa ja ihmishahmoja moralisoiden ja ivaten. Hogarth teki vuosina 1731–1732 ensimmäisen moralistisen piirrossarjansa ’Ilotytön tarina’. Hogarth oli äärimmäisen kansallismielinen eikä koskaan myöntänyt saaneensa vaikutteita ulkomaisilta taiteilijoilta vaikka oli käynyt kahdesti Pariisissa ja tuonut sieltä tuomisixi hyppykupan. Hogarth was born in London to a lower-middle-class family. Hogarth's works are mostly satirical caricatures, sometimes bawdily sexual. Kuvissa se on ilkimyxen näköinen. Sen suurin kyseenalainen ansio oli copyrightin laillistaminen. Stanley Kubrick based the cinematography of his 1975 period drama film, Barry Lyndon, on several Hogarth paintings. Muistan että se oli pitkäpiimäinen, en kyllä muista siitä muuta, koska se oli mun ja Seijan eka yhteinen elokuvaretki. Kubrick on kaiken kaikkiaan aika joutavanpäiväinen.
ellauri247.html on line 370: The words "Tweedle-dee and Tweedle-dum" make their first appearance in print as names applied to the composers George Frideric Handel and Giovanni Bononcini in "one of the most celebrated and most frequently quoted (and sometimes misquoted) epigrams", satirising disagreements between Handel and Bononcini, written by John Byrom (1692–1763):in his satire, from 1725.
ellauri247.html on line 398: Jonathan Swift (30. marraskuuta 1667 – 19. lokakuuta 1745) oli angloirlantilainen valistusajan kirjailija ja runoilija sekä anglikaanipappi. Hänet muistetaan kaikista parhaiten satiirisista allegorioistaan Gulliverin retket (1726) ja Tynnyritarina (1704). Swift tunnetaan lähinnä laajasta, noin 150 teosta käsittävästä proosatuotannostaan, mutta hän ehti myös kirjoittaa noin 280 runoa. Swift julkaisi useat teoksensa anonyyminä tai salanimen takaa. Hänen käyttämänsä teräväkielinen satiiri paheksutti monia aikalaisia, mutta myös myöhemminkin. Swift on leimattu katkeraksi ihmisvihaajaksi, joka ei nähnyt ihmiskunnassa mitään hyvää. Puolustajat taas ovat huomauttaneet, että maailma näyttää paremmalta kuin se on, kun ei näe sen todellista kehnoutta.
ellauri247.html on line 400: Swiftin Godwin-setä otti pojan Dubliniin ja maksoi hänen opintonsa Kilkennyn alkeiskoulussa vuosina 1673–1682 sekä Dublinin Trinity Collegessa. Helmikuussa 1686 Swift sai kandidaatin tutkintonsa suoritettua rimaa hipoen (speciali gratia). Hän suoriutui parhaiten klassisissa kielissä, latinassa ja kreikassa, mutta muissa aineissa hänen tuloksensa jäivät vaatimattomiksi. Asiakirjoista on myös selvinnyt, ettei Swift ollut mikään mallioppilas. Hän rikkoi toistuvasti koulun sääntöjä jättämällä työt tekemättä ja viihtymällä paremmin kaupungilla kaljalla kuin koulunpenkillä.
ellauri248.html on line 175: Malwida von Meysenbug, geboren als Malwida Rivalier (geboren 28. Oktober 1816 in Kassel; gestorben 26. April 1903 in Rom), war eine deutsche Schriftstellerin, die sich auch politisch und als Förderin von Schriftstellern und Künstlern betätigte. Amelie Malwida Wilhelmina Tamina Rivalier wurde 1816 als neuntes von zehn Kindern des kurhessischen Hofbeamten Carl Rivalier (1779–1847) geboren.
ellauri248.html on line 181: Ab 1850 studierte von Meysenbug an der Hamburger Hochschule für das weibliche Geschlecht, um Erzieherin zu werden. Nach dem frühen Tod Theodor Althaus' im Jahre 1852 emigrierte sie, auch um einer drohenden Verhaftung zu entgehen, nach London. Dort lernte sie unter anderem Gottfried und Johanna Kinkel, Carl Schurz, Therese Pulszky und Alexander Herzen kennen. Herzen, bei dem sie wohnte, machte sie mit weiteren Persönlichkeiten des Londoner Exils bekannt; darunter waren Giuseppe Mazzini, Ferdinand Freiligrath und Giuseppe Garibaldi. Für den Witwer Alexander Herzen übernahm sie die Erziehung seiner Töchter Olga (1844–1912) und Natalie (1844–1936); besonders zu ersterer entwickelte sie eine starke "mütterliche" Zuneigung.
ellauri248.html on line 182: In den Jahren 1860/61 lebte Malwida von Meysenbug mit Olga in Paris, dem damaligen kulturellen Zentrum Europas. Sie war dort häufig Gast bei Richard Wagner, dessen vertrauteste Freundin sie neben Marie von Schleinitz war. Auch mit Charles Baudelaire und Hector Berlioz stand sie in Beziehung; über Wagner kam sie in Kontakt mit der schweinidealistische Philosophie Arthur Schopenhauers, welche sie – in eigener Interpretation – für sich selbst übernahm.
ellauri248.html on line 189: Die Idealistin von Meysenbug war nicht immer mit den inhaltlichen Aussagen ihrer „Buben“ einverstanden, blieb aber vor allem mit dem Menschen Nietzsche befreundet. Als sie im Frühsommer 1888 Nietzsche für seine harten Worte im Fall Wagner tadelte – sie war Wagner immer eng verbunden geblieben –, warf er ihr jedoch völliges Unverständnis seiner Werke vor und brach den Kontakt mit ihr ab. Sie schrieb dies später dem beginnenden Wahnsinn Nietzsches zu.
ellauri248.html on line 198: Lou Andreas-Salomé (synt. Louise von Salomé eli Luiza Gustavovna fon Salome, ven. Луиза Густавовна фон Саломе; 12. helmikuuta 1861 Pietari – 5. tammikuuta 1937 Göttingen) oli venäläissyntyinen psykoanalyytikko ja kirjailija. Hän oli monipuolinen kirjoittaja ja hänen läheiseen ystäväpiiriinsä kuuluivat monet kirjailijat, filosofit ja taiteilijat, kuten Nietzsche, Freud, Rilke ja Rée. Monikohan niistä pääsi nuohoomaan myös Salomen savuhormia? Kaikkiko?
ellauri248.html on line 210: Vuonna 1911 Andreas-Salomé tutustui ruotsalaiseen psykoterapeuttiin Poul Bjerreen, ja tämä esitteli hänelle psykoanalyysia. Seuraavana vuonna Andreas-Salomé matkusti Wieniin Freudin analysoitavaksi. Analyysin päätyttyä hän avasi oman vastaanottonsa Göttingenissä – yhtenä ensimmäisistä analyytikoista Freudin itsensä jälkeen.
ellauri248.html on line 242: Daniel in the lions' den (chapter 6 of the Book of Daniel) tells of how the biblical Daniel is saved from lions by the God of Israel "because I was found tasteless before them" (Daniel 6:22). It parallels and complements chapter 3, the story of Shadrach, Meshach, and Abednego: each begins with the jealousy of non-Jews towards successful Jews and an imperial edict requiring them to compromise their religion, and concludes with divine deliverance and a king who confesses the greatness of the God of the Jews and issues an edict of royal protection to the smug hookynoses. The tales making up chapters 1–6 of Daniel date no earlier than the Hellenistic period (3rd to 2nd century BC) and were probably originally independent, but were collected in the mid-2nd century BC and expanded shortly afterwards with the visions of the later chapters to produce the modern book.
ellauri248.html on line 285: Sanna Marin ”rikkoi kirjoittamatonta sääntöä”, sanoo konkarikansanedustaja Paula Risikko –
ellauri248.html on line 286: ”Seuraavien mustien joutsenten höyhenet pöllyävät jo ympärillämme”, sanoo yxinkertainen ministeri, moninkertainen oppositiopoliitikko Paula Risikko. Hänellä on ensi vaalikaudelle jo valmiina visio ja ohjenuora, joka ”on taottava kaikkien ministereiden selkärankaan. Olen nähnyt ihan kaiken. En hämmästy enää mistään.” Näin naurahtaa eduskunnan kuppilassa Paula Risikko, kokoomuksen konkarikansanedustaja: Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo haluaa eroon Alkon monopolista. Tom Packalén haluaa poliisin jengien ”iholle kiinni” ja tuomiot pikavauhtia – Kansanedustaja jättäisi nyt sanomatta kaksi Venäjää myötäilevää lausuntoa. Ne eivät todellakaan mene kaupaxi näissä vaaleissa.
ellauri248.html on line 364: – Seksuaalivalistus on mielestäni täysin sopimaton aihe käsitellä kouluissa. Kouluissa ei opeteta vain anatomiaa, vaan lapsillemme opetetaan perverssiä propagandaa, Stubbe kertoo Marylandissa pidettävässä konservien CPAC-konferenssissa.
ellauri248.html on line 366: – Lapsille annetaan luettaviksi pornografista sisältöä. Lapsille kerrotaan asioita, jotka vaikka työpaikalla kollegalle sanottuna olisivat seksuaalista häirintää. Opetetaan kädestä pitäen tytöille miten korzu rullataan jäykkään siittimeen. Tämän pitäisi olla isän etuoikeus.
ellauri248.html on line 369: – On lapsen oma valinta, milloin hän haluaa keskustella aiheesta. Haluan odottaa, että poikani sanoo: äiti, minä pidän yhdestä pojasta, voitko auttaa minua käsittelemään häntä oikealla tavalla, Stubbe kertoo.
ellauri248.html on line 380: – DeSantis on hieno esimerkki ja hänellä on kaunis perse, kokovalkoinen. Meillä tulisi olla johtajia, jotka kunnioittavat valkoista persettä instituutiona.
ellauri249.html on line 88: Between 6.5%–11.5% of Afghanistan's 1979 population of 13.5 million is estimated to have perished in the conflict. The war caused grave destruction in Afghanistan, and it has also been cited by scholars as a contributing factor to the dissolution of the Soviet Union and the end of the Cold War.
ellauri249.html on line 190: Nikita Sergejevitš Hruštšov (ven. Никита Сергеевич Хрущёв, Ru-Nikita Sergeyevich Khrushchev.oga kuuntele ääntämys (ohje); vanhentunut translitteraatio Hruštšev) (15. huhtikuuta (J: 3. huhtikuuta) 1894 Kalinovka, Kurskin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 11. syyskuuta 1971 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko, kenraali ja kommunistisen puolueen pääsihteeri eli Neuvostoliiton tosiasiallinen johtaja 1953–1964. Hän saavutti Neuvostoliiton johtajuuden Josif Stalinin kuoleman jälkeisessä valtakamppailussa puolueen sisällä. Hän oli myös ministerineuvoston puheenjohtaja 1958–1964. Hruštšov oli syntyperältään venäläinen, mutta hänellä oli lämmin suhde Ukrainan sosialistiseen neuvostotasavaltaan.
ellauri249.html on line 198: Monet työläiset joutuivat elämään Juzovkassa äärimmäisessä köyhyydessä. Parakkeihin majoitettiin 50–60 henkilöä, joilla ei ollut käytössään juoksevaa vettä, eikä kaikilla edes omaa vuodetta. Työväenasunnoilla oli halventavia nimiä kuten ”Kurjala” ja ”Tappola”. Kuolleisuus oli sairauksien ja tapaturmien takia suuri, ja alkoholismi ja rikollisuus yleisiä. Palkat olivat matalia.
ellauri249.html on line 231: Vuonna 1938 Hruštšovista tuli Ukrainan kommunistisen puolueen keskuskomitean pääsihteeri sekä Kiovan kaupungin ja alueen puoluekomiteoiden johtaja. Vuosina 1938–1941 Hruštšov toimi Ukrainassa Stalinin ”varakuninkaana”, ja sai huomattavasti omaa toimintavaltaa tottelevaisuutensa ansiosta. Ukrainassa Hruštšov alkoi kuitenkin kyseenalaistaa Stalin järjestelmän ja menetti Stalinia kohtaan aikaisemmin elättämänsä harhaluulot. Kaskun vasta siellä eikä puhdistusten aikana.
ellauri249.html on line 235: Vuosien 1938–1939 välisenä aikana Hruštšov alkoi ensin epäillä Stalinin toimia ja alkoi lopulta hiljaisesti vihata häntä. Hruštšov vieraili Stalinossa ja
ellauri249.html on line 240: Diktaattorit Adolf Hitler ja Josif Stalin jakoivat Itä-Euroopan vuonna 1939 Molotovin–Ribbentropin sopimuksella. Neuvostoliitto hyökkäsi Puolan selkään sen taistellessa Saksaa vastaan ja Ukrainan ja Valko-Venäjän länsiosat liitettiin Neuvostoliittoon. Asiasta yritettiin tehdä laillista sarjalla irvokkaita kansanäänestyksiä, joissa alueet pyysivät päästä osaksi Neuvostoliittoa. Uusilla alueilla oli kansanvihollisia ja 10 % on niiden väestöstä vietiin Neuvostoliiton sisäosiin ja kymmeniä tuhansia teloitettiin. Hruštšovin osuus tapahtumiin oli keskeinen. Maatalouden kollektivointia hän kuitenkin hidasti sen minkä uskalsi ja pystyi. Uusien alueiden älymystöä hän moitti jatkuvasti siitä, että he eivät ymmärtäneet neuvostokulttuurin hienoutta.
ellauri249.html on line 265: Ukrainassa, erityisesti sen länsiosissa, oli vuonna 1944 kansallismielisiä partisaanijoukkoja, jotka taistelivat maan itsenäisyyden puolesta. Ukrainan kommunistisen puolueen politbyroo sähkötti maaliskuussa 1945, että joukkojen toiminta oli lopetettu. Todellisuudessa sota niitä vastaan jatkui 1950-luvulle saakka. Sota oli raaka, ja kumpikin osapuoli syyllistyi hirvittäviin julmuuksiin. Vuosina 1945–1952 puna-armeija sai vangiksi 600 000 ”valkobandiittia” joista kolmasosa surmattiin ja loput vietiin vankileireille tai ajettiin maanpakoon. Partisaanit taas surmasivat vangeiksi saamansa vastustajat hitaasti kiduttamalla. Hruštšovin tehtävänä oli johtaa kommunistien salaista poliisia ja hänelle ominainen suorasukaisuus vei hänet keskelle tapahtumia. Hän kehotti kirjeessään Stalinille, että ”valkobandiitteja” ei laitettaisi oikeuteen, vaan heidät surmattaisiin heti tavattaessa. Ongelmia aiheuttivat myös aseistetut kirkonmiehet, jotka äänekkäästi puolustivat kansaa viranomaisten mielivaltaa vastaan.
ellauri249.html on line 270: Stalinin viimeiset vuodet 1949–1953 olivat ankeaa aikaa. Kommunismi oli muuttunut Amerikan hegemoniaa uhmaavaxi venäläiseksi imperialismiksi ja Stalinin hovi kävi veristä ja vodkaista valtataistelua. Stalin kärsi sydänkohtauksista vuosina 1945 ja 1947. Hän korvasi puolueen kokoukset irvokkailla aamuyöhön kestäneillä juomingeilla, joissa käsiteltiin valtion juoksevia asioita. Stalinin alaisille ne olivat puhdasta nöyryyttämistä. Stalinista oli huvittavaa kun ihmiset nolasivat itsensä ja kokivat nöyryytyksiä: tuolille laitettiin tomaatteja ja joku pakotettiin istumaan niiden päälle, viiniin laitettiin suolaa ja se joka oli raitis, pakotettiin juomaan votkaa niin kauan, että menetti tajuntansa.
ellauri249.html on line 291: Kovin kauan se ei kuitenkaan salaisena pysynyt. Se levisi läpi puolueorganisaation ja kansandemokratioiden puoluevirkailijat saivat tietää siitä helmikuun 25.–26. päivän välisenä yönä. Walter Ulbricht yritti pitää puheen salassa Itä-Saksan kansalta, joka kuuli siitä lopulta länsisaksalaisen median kautta.
ellauri249.html on line 312: Vuodet 1957–1960 olivat Hruštšovin parhaat vuodet Neuvostoliiton johtajana. Vuoden 1958 viljasadosta tuli 30 % suurempi kuin vuoden 1957 sadosta, talous kasvoi ja monet ulkomaalaisetkin tarkkailijat uskoivat maan ohittavan Yhdysvallat. Jenkit pureskelivat kynsiä. Sputnik lensi ensimmäisenä ihmisen valmistamana varmuusesineenä avaruuteen ja neuvostoliittolainen raketti saavutti kuun pinnan vuonna 1959. Tuolloin hän vieraili Yhdysvalloissa ja odotettu neljän vallan kokous olisi vuonna 1960.
ellauri249.html on line 476: Karl Marx ridiculed the idea: "'Ne sutor ultra crepidam' – this nec plus ultra of handicraft wisdom became sheer nonsense, from the moment the watchmaker Watt invented the steam-engine, the barber Arkwright the throstle, and the working-jeweller Fulton the steamship."
ellauri249.html on line 478: The Dunning–Kruger effect is defined as the tendency of people with low ability in a specific area to give overly positive assessments of this ability. The name comes from two singularly dense American psychologists Dunning and Kruger who thought they were the cat's whiskers, though in fact they could not find their own arses with a map.
ellauri254.html on line 47: Konstantin Aleksandrovitš Fedin (ven. Константин Александрович Федин, 24. helmikuuta 1892 Saratov – 15. heinäkuuta 1977 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija ja yhteiskuntavaikuttaja.
ellauri254.html on line 51: Fedinin ensimmäiset teokset ilmestyivät vuosina 1913–1914. Vuonna 1921 hän liittyi pietarilaiseen Serapion-veljien kirjailijaryhmään. Fedinin varhaiset kertomukset ja ensimmäinen romaani, sivistyneistön kohtaloita vallankumouksen ja kansalaissodan aikana kuvaava Goroda i gody (”Kaupunkeja ja vuosia”, 1924) ovat tyyliltään kokeilevia. Myöhemmät teokset noudattavat sosialistisen realismin kaanoneita. Romaanit Ensimmäiset ilot (Pervyje radosti, 1945) ja Neobyknovennoje leto (”Epätavallinen kesä”, 1947–1948) saivat Stalin-palkinnon. Kirjailijan viimeinen romaani Nuotio (Kostjor, 1961–1965) jäi keskeneräiseksi. Hän on laatinut myös sarjan kirjailijakuvauksia Pisatel, iskusstvo, vremja (”Kirjailija, taide, aika”, 1957, 1961) sekä muistelmateoksen Gorki ja me (Gorki sredi nas, 1941–1968).
ellauri254.html on line 58: Ernst Theodor Amadeus Hoffmann (24. tammikuuta 1776 Königsberg, Itä-Preussi – 25. kesäkuuta 1822 Berliini) oli saksalainen kirjailija, juristi, säveltäjä, musiikkikriitikko, piirtäjä ja karikatyristi. Hoffmann oli Saksan romantiikan huomattavin kertoja ja uudenaikaisen kauhukertomuksen aloittaja. Hoffmann on jäänyt kirjallisuushistoriaan lyhennetyssä muodossaan E. T. A. Hoffmann. Parhaiten Hoffmann tunnetaan teoksestaan Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas (Nussknacker und Mausekönig, 1816). Pjotr Tšaikovski sävelsi teoksesta vuonna 1892 tunnetun baletin, joka perustui Alexander Dumas'n versioon Hoffmannin tarinasta. Hoffmannista itsestäänkin on tehty ooppera, Jacques Offenbachin Hoffmanin kertomukset (1879). Jules Barbierin libretto perustuu hänen ja Michel Carrén näytelmään (1851), joka taas perustuu Hoffmanin kertomuksiin, joiden päähenkilönä hän itse seikkailee.
ellauri254.html on line 63: Die Serapionsbrüder ist eine 1819 bis 1821 veröffentlichte Sammlung von Erzählungen und Aufsätzen von E.T.A. Hoffmann. Hoffmann stellte die vier Bände zu großen Teilen aus bereits vorher veröffentlichtem Material zusammen, fügte aber einige neue Erzählungen sowie eine Rahmenhandlung hinzu, in der einige literarisch gebildete Freunde über Probleme der Kunst diskutieren und als fiktive Autoren der Erzählungen auftreten. Vorbild für diesen Freundeskreis waren die Treffen der Serapionsbrüder, eines literarischen Kreises um Hoffmann, dem neben weiteren Schriftstellern auch Adelbert von Chamisso und Friedrich de la Motte Fouqué angehörten. Der Name leitete sich ursprünglich vom Heiligen Serapion her, an dessen Gedenktag – dem 14. November – der Freundeskreis sich zum ersten Mal nach längerer Trennung im Jahr 1818 wieder zusammenfand. Wichtiger als dieser äußere Anlass wird aber das sogenannte serapiontische Prinzip, dem sich die Mitglieder des Kreises verpflichtet fühlen.
ellauri254.html on line 83: Programmatisch für das serapiontische Prinzip, das „wie Theodor sehr richtig bemerkte, eben nichts weiter heißen wollte, als daß die Serapionsbrüder übereingekommen, sich durchaus niemals mit schlechtem Machwerk zu quälen“, ist die Absage an jede Art von Nachahmungspoetik und jeden sogenannten Realismus. Nicht die Außenwelt soll durch die Dichtung abgebildet werden, sondern es gilt, „das Bild, das dem wahren Künstler im Innern aufgegangen“, durch „poetische Darstellung ins äußere Leben zu tragen“. Wie Serapion, der als weltfremder Eremit nur seinen Visionen folgte, soll auch der Dichter sich von der Einsamkeit als idealer Sphäre seines schöpferischen Geistes inspirieren lassen. Je mehr ihm die Welt zum bloßen Störfaktor wird, desto autonomer, genialer und serapiontischer sein Werk. Indem die fiktiven Erzähler der Novellensammlung über die serapiontische Qualität ihrer Texte diskutieren, wird die ästhetische Reflexion – ganz im Sinne romantischer Poetologie – selbst zum Bestandteil der Poesie. Verwirrend für die Interpreten E.T.A. Hoffmanns sind dabei die für ihn so charakteristischen visionär-phantastischen Projektionen, mit denen er die künstlerische Innenschau mit der alltäglichen Wirklichkeit verbindet und dabei eine typisch serapiontische Mischung aus Phantasie und Realität schafft, die für den Leser nur noch schwer zu entwirren ist.
ellauri254.html on line 115: Aleksei Remizov (1877 Moskova, Venäjä – 1957 Pariisi, Ranska) oli venäläinen kirjailija. Mielenosoituksiin osallistunut Remizov karkotettiin Pohjois-Venäjälle. Hän pääsi palaamaan Pietariin 1905 mutta pötki pakoon Venäjältä 1921. Remizovin kertomuksia alettiin julkaista vuonna 1897 lehdissä. Hän hyödynsi niissä kansantarinoita, unia ja legendoja. Hän on vaikuttanut myöhempiin kirjailijoihin, esimerkiksi Isaak Babeliin, Jevgeni Zamjatiniin ja Boris Pilnjakiin. Hänen tuotantoaan julkaistiin Neuvostoliitossa uudelleen vuodesta 1978. Il s'est établi en France en 1923. Il est enterré au cimetière russe de Sainte-Geneviève-des-Bois, près de Paris. Sillä oli mukanaan pikku suite sute pussukka isänmaan multaa.
ellauri254.html on line 120: Boris Pilnjak (ven. Бори́с Пильня́к, oik. Boris Andrejevitš Vogau ven. Бори́с Андре́евич Вога́у; 11. lokakuuta (J: 29. syyskuuta) 1894 Možaisk, Venäjä – 21. huhtikuuta 1938 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen kirjailija. Hän toimi myös Venäjän kirjailijaliiton puheenjohtajana mutta menetti virkansa ideologisesti arveluttavina pidettyjen kirjoitustensa takia. Pilnjak käsitteli kommunistisen puolueen toimintatapoja hyvin epäluuloiseen sävyyn, ja hänen kirjansa joutuivat siksi usein ankaran sensuurin kohteeksi. Hän ei kuitenkaan kieltäytynyt taiteellisten kompromissien tekemisestä. Pilnjakin tunnetuimpia teoksia ovat Alaston vuosi, Mahogani ja Volga vpadet v Kaspiskoje more (suom. Volga virtaa Kaspianmereen), jotka käsittelevät vallankumouksen ja sitä seuraavan ajan Venäjää. Hänen tunnettujen töidensä joukkoon lukeutuu myös Okei: Amerikanski roman, joka kertoo hänen vuonna 1931 tekemästään matkasta Yhdysvaltoihin ja esittelee sikäläistä elämänmenoa pitkälti kielteiseen sävyyn.
ellauri254.html on line 122: Boris Pilnjak vieraili Suomessa vuonna 1934 Hella Wuolijoen ja Olavi Paavolaisen kutsumana. Vierailunsa aikana Pilnjak tapasi mm. F. E. Sillanpään tämän kesäasunnossa Saavutuksessa Hämeenkyrössä ja kutsui tämän vastavierailulle Moskovaan, mutta Sillanpään vierailu Neuvostoliitossa ei koskaan toteutunut. Pian Suomen-vierailunsa jälkeen Pilnjak syrjäytettiin Neuvostoliiton kirjailijaliiton johdosta Neuvostoliiton kulttuurielämän "puhdistuksessa" eikä hänen teoksiaan enää julkaistu. Siten myös Pilnjakin suunnitelma julkaista Sillanpään tuotantoa venäjäksi – hän oli erityisen ihastunut Nuorena nukkuneeseen – raukesi.
ellauri254.html on line 126: Vsevolod Vjatšeslavovitš Ivanov (ven. Всеволод Вячеславович Иванов, 24. helmikuuta 1895 Semipalatinskin läänin Pavlodarin kihlakunnan Lebjažje – 15. elokuuta 1963 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija.
ellauri254.html on line 128: Vsevolod Ivanov syntyi opettajan perheeseen, kävi alkeiskoulun ja lähti varhain maailmalle kierrellen pitkin Siperiaa, Uralia ja Kazakstania ja kokeillen eri ammatteja. Hänen ensimmäiset teoksensa ilmestyivät vuonna 1915. Vuonna 1921 Ivanov asettui Pietariin, jossa hän liittyi Serapion-veljien kirjailijaryhmään. Vuosina 1921–1923 hän julkaisi joukon Venäjän kansalaissotaa kuvaavia ”partisaanikertomuksia”. Niistä tunnetuin on seikkailukirja Panssarijuna 14–69 (Bronepojezd 14–69, 1922), jonka kirjailija muokkasi näytelmäksi vuonna 1927.
ellauri254.html on line 130: 1920-luvulla Ivanov kirjoitti aiheiltaan ja kieleltään erikoista ”ornamentaalista” proosaa, joka herätti voimakasta arvostelua proletaarikirjailijoiden taholta. 1930-luvun alussa hän ymmärsi siirtyä sosialistisen realismin mukaisiin teemoihin. Vuosina 1934–1935 kirjailija julkaisi omaelämäkerrallisen romaanin Pohoždenija fakira (”Fakiirin seikkailut”) ja vuonna 1939 kansalaissotaa virallisen idologian valossa käsittelevän romaanin Parhomenko. Toisen maailmansodan aikana hän toimi sotakirjeenvaihtajana ja kirjoitti tyyliltään pateettisen romaanin Pri vzjatii Berlina (”Berliiniä vallatessa”, 1946). Myöhemmin Ivanov julkaisi lähinnä muistelmia ja muokkasi uudelleen aikaisempia teoksiaan. Monet niistä ilmestyivät vasta kirjailijan kuoltua.
ellauri254.html on line 140: Veniamin Aleksandrovitš Kaverin (ven. Вениами́н Алекса́ндрович Каве́рин, oikea sukunimi Zilber, Зи́льбер; 19. huhtikuuta (J: 6. huhtikuuta) 1902 Pihkova – 2. toukokuuta 1989 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija. Veniamin Kaverin syntyi sotilasmuusikon perheeseen. Hän opiskeli Pihkovan kymnaasissa, suoritti keskikoulun loppuun Moskovassa ja pääsi vuonna 1919 Moskovan yliopiston historiallis-kielitieteelliseen tiedekuntaan. Vuonna 1920 Kaverin muutti Pietariin, jossa hän jatkoi opintojaan Pietarin yliopiston filosofisessa tiedekunnassa sekä Itämaisten kielten instituutin arabian kielen osastossa.
ellauri254.html on line 142: Kaverin kertomus Odinnadtsataja aksioma (”Yhdestoista aksiooma”, 1920) herätti Maksim Gorkin huomion. Suuri merkitys kirjailijan kehitykselle oli vuonna 1921 syntyneellä Serapion-veljien kirjallisuusryhmällä, jossa hän tutustui Lev Luntsiin. Kaverinin ensimmäinen julkaisu Hronika goroda Leiptsig (”Leipzigin kaupungin kronikka”) ilmestyi Serapion-veljeksien almanakassa vuonna 1922. Samana vuonna hän meni naimisiin ystävänsä Juri Tynjanovin sisaren kanssa. Kaverin tunnetuin teos on seikkailuromaani ”Kaksi kapteenia” (Dva kapitana, 1936–1944), joka sai Stalin-palkinnon vuonna 1946. Stalinin kuoltua kaveri tuli tunnetuksi Neuvostoliiton kulttuurielämän vapauttamista vaatineena liberaalina. Hän oli yksi Literaturnaja Moskva -almanakan (1956) perustajista, teki tunnetuksi Serapionin veljeksien perintöä sekä puolusti Aleksandr Solženitsynia ja muita vainottuja kirjailijoita. Siinä kiitos! murisee Stalin Kremlin muurilta.
ellauri254.html on line 166: Aleksandr Aleksandrovitš Blok (Александр Александрович Блок, 28. marraskuuta (J: 16. marraskuuta) 1880 Pietari – 7. elokuuta 1921 Pietari) oli venäläinen runoilija. Häntä pidetään yhtenä merkittävimmistä lyyrisistä runoilijoista Venäjällä Aleksandr Puškinin jälkeen. Blokin länkkärimainen seuraajakunta näyttää hiukka vähentyneen Ukrainan demilitarisaation aikana.
ellauri254.html on line 180: Ajatus Venäjän suuresta tehtävästä jatkui myöhemmin Blokin vallankumouslyriikassa, jossa Blok yhdisti sosialismiin kristillistä mystiikkaa ja saksalaisen idealistisen filosofian käsityksiä taiteen kumouksellisuudesta. Blok keskittyi poliittisiin teemoihin teoksissaan Voznezdije (1910–21), Rodina (1907–16) ja Skify (1918).
ellauri254.html on line 314: Zinovjev, oikealta nimeltään Radomyslski, syntyi keskiluokkaiseen juutalaisperheeseen Ukrainan Jelisavetgradissa (nyk. Kropyvnytskyi) vuonna 1883. Hän ei saanut mitään muodollista koulutusta, mutta matkustellessaan vuosina 1902–1905 perheensä rahoilla ulkomailla hän kävi Bernin yliopiston lakitieteen luennoilla. Siitä huolimatta hän liittyi laittomaan Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen vuonna 1901. Puolueessa hän hakeutui radikaalina tunnetun Leninin ja tämän toimittaman Iskra-lehden piiriin. Zinovjev osallistui Lontoossa sosiaalidemokraattien vuoden 1903 puoluekokoukseen, jossa puolue jakautui kahteen siipeen, ja hän asettui Leninin johtamien bolševikkien siivelle.
ellauri254.html on line 316: Huonokuntoinen Zinovjev oli yksi Neuvostoliiton vaikutusvaltaisimmista johtajista Vladimir Leninin sairauden ja kuoleman aikoihin vuosina 1922–1925. Hän muodosti Josif Stalinin ja Lev Kamenevin kanssa puoluetta johtaneen troikan, jolla oli ratkaiseva merkitys Lev Trotskin ja vasemmisto-opposition syrjäyttämisessä. Stalin vuorostaan syrjäytti vuosina 1926–1927 sekä Zinovjevin että Kamenevin puoluejohdosta. Stalinin vainojen käynnistyttyä heidät tuomittiin vuonna 1936 oikein näytösoikeudenkäynnissä kuolemaan ja teloitettiin.
ellauri254.html on line 387: Alexander Blok was a routine visitor. These years were some of the young Blok’s most prolific, marked by bursts of creative energy as he worked on two lyrical dramas – Balaganchik (‘The Puppet Show‘), featuring the ‘grotesquely luckless’ Pierrot, which was staged in 1906 by Vsevolod Meyerhold at the Komissarzhevskaya Theatre; and The Stranger – and the poetry cycle The Snow Mask, which he completed in little over a week at the beginning of 1907. The actress Valentina Verigina often accompanied Blok, and recounted of these visits to and from Sologub’s apartment:
ellauri254.html on line 393: In August 1910, Sologub and his wife moved to a larger apartment, at Razyezzhaya ulitsa in the centre of Petersburg. The short and brisk sentences of Anastasia Chebotarevskaya’s writing have been viewed as a potential influence on Sologub’s own work; and she encouraged his acquaintance with the young writers of Russian Futurism, a distinctive literary movement which was then just beginning to flower. Yet the influence of Anastasia on her husband has not been unanimously well received. The humourist Teffi – who was one of the group who frequented the ‘Sundays’ gatherings at Sologub’s Vasilievsky Island home – wrote that Sologub’s marriage:
ellauri254.html on line 397: One of these ‘noisy gatherings with dances and masks’ proved the occasion of a notable scandal within the world of Russian letters. On 3 January, 1911, Sologub and his wife hosted a masquerade to celebrate the new year. Among the attendees were the writers Aleksei Remizov and Aleksei Tolstoy. Remizov was well known within the world of Russian letters for his mischievous sense of humour. He founded a ‘Great and Free House of Apes’, declaring himself Chancellor, and sent out missives to writers and publishers decreeing them positions in this ironic organisation; and Andrei Bely dubbed him a ‘petty cash demon’ – the title of Sologub’s most celebrated work – owing to his appearance.
ellauri254.html on line 401: ‘To my great dismay, today I discovered that your tail came from my perineum (actually not mine, someone else’s – that’s the problem!). Moreover, I cannot find the rear paws. Have they really been cut off? Where shall I look for them? I await your reply. I’ve taken the skin to be fixed – but how ever can I return it with patches?’
ellauri254.html on line 405: Fyodor and Anastasia would stay at the apartment on Razyezzhaya ulitsa until 1916, when – after several years of constant touring for the sake of a series of lectures – Sologub settled again and returned with his wife to Vasilievsky Island. The final move of his life would come in the weeks after his wife’s suicide in 1921, upon which Sologub took an apartment on the Zhdanovskaya Embankment, close to Tuchkov bridge from which his wife had jumped and drowned.
ellauri254.html on line 410: Hugo von Hofmannsthal (1. helmikuuta 1874 Wien, Itävalta – 15. heinäkuuta 1929 Wien) oli itävaltalainen kirjailija, näytelmäkirjailija ja esseisti, joka tunnetaan erityisesti lukuisten Richard Straussin oopperoiden libretistinä. Nuorena von Hofmannsthal kuului Nuorwieniläiset-nimiseen avantgarde-kirjailijoiden ryhmään. Hofmannsthal syntyi varakkaaseen wieninjuutalaiseen pankkiiriperheeseen. Ylioppilaaksi tultuaan hän opiskeli yliopistossa ensin jonkin aikaa lakitiedettä mutta vaihtoi oppiaineen sitten romaaniseen filologiaan, josta hän väitteli tohtoriksi 1899. Hofmannsthal solmi avioliiton 1901, ja perheeseen syntyi kolme lasta. Vanhin pojista teki itsemurhan 14. heinäkuuta 1929 ja von Hofmannsthal kuoli seuraavana päivänä sydänkohtaukseen hautajaisia valmistellessaan. Hänet haudattiin samaan laatikkoon poikansa kanssa. Säästyi siinäkin Kroisoxelta muutama pennonen.
ellauri254.html on line 415: Vuonna 1911 itävaltalainen Hugo von Hofmannsthal julkaisi 1500-luvun tekstin pohjalta oman uusioversionsa Jedermann, jonka otsikko suomeksi kuuluu Jokamies – vanha näytelmä rikkaan miehen kuolemasta. Loppusoinnuin kirjoitetussa tekstissä Jumala ja Piru piru piru tavoittelevat rikkaan Jokamiehen sielua. Kuolema ilmestyy miehelle ja kertoo lopun olevan lähellä. Jokamies yrittää taivutella läheisiään ja Mammonaa mukaansa kuolemaan, mutta lopulta hän kulkeekin rajan yli Uskon ja Hyvien töiden saattelemana.
ellauri254.html on line 417: Von Hoffmanstahlin näytelmän suomensi Huugo Jalkanen vuonna 1916, ja musiikin siihen teki Jean Sibelius. Sitä esitettiin paljon suomalaisissa teattereissa erityisesti 1940–1960-luvuilla. Pelkästään 1950-luvun aikana sitä esitettiin seitsemässä suomalaisessa ammattiteatterissa.
ellauri254.html on line 457: George wurde als Sohn des Gastwirts und Weinhändlers Stephan George und dessen Frau Eva (geb. Schmitt) in Büdesheim (bei Bingen) geboren. Die Familie stammte ursprünglich aus dem seit 1766 zu Frankreich gehörenden Roupeldange. Der Bruder von Georges Urgroßvater Jacob (1774–1833), Johann Baptist George (Grab in Büdesheim), war von hier nach Büdesheim gezogen und hatte (da selbst kinderlos) als Erben Georges Großvater Anton (1808–1888; Soldat unter Karl X.) sowie dessen Bruder Etienne (den späteren Politiker) zu sich geholt. Stefan George galt als verschlossenes, eigenbrötlerisches Kind, das schon früh zur Selbstherrlichkeit neigte. Ach ja! das heisst Narzissismus bei Freud.
ellauri254.html on line 532: George unterschied Künstler, die er als urbedingt oder Urgeister bzw Uranianer bezeichnete (z.B. Stefan George), von abgeleiteten Wesen. Während die Urgeister ihre Anlagen ohne Führung vollenden konnten, war das Schaffen der anderen nicht autark, sodass sie auf den Kontakt zu den Urgeistern angewiesen waren und das Göttliche nur in abgeleiteter Form empfangen konnten. Das Gegensatzpaar Urgeister – abgeleitete Wesen prägte das Denken und Schaffen des George-Kreises. Die meisten Anhänger Georges sahen sich selbst als abgeleitete Wesen. Zu den wenigen Urgeistern gehörten für George etwa Karl Wolfskehl und Ludwig Klages.
ellauri254.html on line 546: Aleksei Maksimovitš Peškov, ven. Алексей Максимович Пешков, 28. maaliskuuta (J: 16. maaliskuuta) 1868 Nižni Novgorod – 18. kesäkuuta 1936 Moskova), kirjailijanimeltä Maksim Gorki (ven. Максим Горький, oli venäläinen, sittemmin neuvostovenäläinen kirjailija, poliittinen aktivisti ja kirjallisuuden sosialistisen realismin perustajia. Vuosina 1906–1913 ja 1921–1929 hän asui ulkomailla, enimmäkseen Caprilla. Neuvostoliittoon palattuaan hän mukautui sen ajan kulttuuripolitiikkaan mutta ei saanut enää matkustuslupaa ulkomaille.
ellauri254.html on line 556: Gorki osallistui vuoden 1905 vallankumousyritykseen ja joutui vankilaan Pietari–Paavalin linnoitukseen, jossa hän kirjoitti tapahtumista vertauskuvallisen näytelmän Auringon lapset. Vuonna 1905 hän liittyi virallisesti bolševikkiryhmän jäseneksi. Vallankumousvuonna 1905 Gorki ryhtyi toimittamaan sosialidemokraattista Novaja Žizn -lehteä. Hän saapui vuoden 1906 alussa Suomeen, jossa hänet otettiin taiteilijapiireissä innostuneesti vastaan. Hän kävi muun muassa Helsingissä Akseli Gallen-Kallelan Pirtti-ateljeessa ja Hvitträskissä. Suomen kautta Gorkilla oli pyrkimys siirtyä ulkomaille. Kun vallankumous kukistettiin 1907 ja kirjailija pidätettiin, hänen puolestaan järjestettiin maailmanlaajuisia vetoomuksia. Hänet vapautettiin ja karkotettiin maasta, minkä jälkeen hän matkusti aluksi Yhdysvaltoihin keräämään rahaa vallankumouksellisille. New Yorkissa paljastui kuitenkin skandaali: Venäjän suurlähetystö paljasti, ettei kirjailijan seuralainen, näyttelijätär Maria Andrejeva, ollut hänen laillinen vaimonsa. Amerikan lehdistö tarttui hanakasti skandaaliin. Tästä katkeroitunut Gorki kirjoitti New Yorkista teoksen Keltaisen paholaisen kaupunki sekä näytelmän Viholliset. Yhdysvalloissa hän kirjoitti myös tunnetuimman teoksensa Äiti, joka kertoo pienen keskivenäläisen teollisuuskaupungin vallankumousliikkeestä. Gorki itse kuvasi romaaniaan huonoksi, koska se oli kirjoitettu kiivastuksen vallassa. Lenin puolestaan piti siitä sen propaganda-arvon vuoksi, ja sillä oli aina hyvä maine Neuvostoliitossa. Gorkin seuraava kirja Vakooja puolestaan kertoo tsaarin salaisen palvelun agentista, jota Gorki ei sentään kuvaa hirviönä, mutta tyhmänä ja innottomana kuitenkin.
ellauri254.html on line 597: Avvakum Petrovitš (ven. Авваку́м Петро́вич; 1620 tai 1621 – 14. huhtikuuta 1682) oli esipappi ja yksi vanhauskoisuuden perustajista Venäjällä.
ellauri254.html on line 604: Claude-Henri de Rouvroy, Saint-Simonin kreivi (17. lokakuuta 1760 Pariisi – 19. toukokuuta 1825 Pariisi) oli ranskalainen taloustieteilijä ja filosofi, jota pidetään ranskalaisen sosialismin perustajana. Saint-Simonin mukaan historia on jatkuva prosessi, jossa jokainen aikakausi lopulta muodostuu kehityksen jarruksi, josta on siirryttävä seuraavaan aikakauteen. Kehityksen välttämättömyyden syy on ilmiöiden sisältämissä ristiriidoissa. On suuntauduttava kohti parempaa tulevaisuutta.
ellauri254.html on line 610: Nikolai Nikolajevitš Judenitš (ven. Николай Николаевич Юденич, 30. kesäkuuta (J: 18. kesäkuuta) 1862 Moskova, Venäjä – 5. lokakuuta 1933 Nizza, Ranska), oli Venäjän menestyksekkäimpiä kenraaleja ensimmäisessä maailmansodassa ja taisteli johtajana luoteisella rintamalla Venäjän vastavallankumouksessa ja sisällissodassa 1918–1920. Judenitš sai jalkaväenkenraalin arvon vuonna 1915, ja Venäjän valkoisten joukkojen komentajaksi hänet nimitettiin Baltiaan Venäjän sisällissodassa 1918–1920. Siinä läski riippuwiixi Judenits otti turpaansa hintelältä Trozkilta niin ettei kotiin löytänyt. Lähti Ranskaan emigrantixi.
ellauri254.html on line 631: Pjotr Nikolajevitš Wrangel (ven. Пётр Николаевич Врангель, saks. Peter von Wrangel, 27. elokuuta (J: 15 elokuuta) 1878 Novoaleksandrovsk – 25. huhtikuuta 1928 Bryssel) oli venäläinen vapaaherra ja kenraali, joka toimi Krimiltä operoivan valkoisen Etelä-Venäjän armeijan ylipäällikkönä Venäjän sisällissodassa vuonna 1920 Anton Denikinin jälkeen. Etelä-Venäjän armeija taisteli sekä moskovalaismielistä bolševikkien vuonna 1918 perustamaa puna-armeijaa, anarkistista Ukrainan vallankumouksellista kapinallisarmeijaa sekä Ukrainan kansallisia maan itsenäistymiseen pyrkiviä armeijoita vastaan. Wrangel muodosti myös Krimin hallituksen. Myöhemmin hän oli valkoisen emigranttiliikkeen johdossa. Pjotrin esi-isä toimi toisessa Tanskan sodasssa meidän esi-isän Karl den Tionden apumiehenä.
ellauri254.html on line 636: Wrangel syntyi Novoaleksandrovskissa Liettuassa silloisessa Venäjän keisarikunnassa baltiansaksalais-ruotsalaiseen Wrangelin aatelissukuun. Wrangel oli koulutukseltaan kaivosinsinööri, mutta saatuaan siitä paskakaivoarvosanan liittyi vapaaehtoisena ratsuväkirykmenttiin ja ylennettiin upseeriksi 1902. Hän osallistui vapaaehtoisena Venäjän-Japanin sotaan vuosina 1904–1905. Tämän jälkeen hän opiskeli Venäjän yleisesikunta-akatemiassa, josta valmistui 1910. Ensimmäisessä maailmansodassa hän komensi kasakkarykmenttiä ja taisteli mm. Itä-Preussissa sekä Galitsiassa. Hän yleni kenraalimajuriksi ja sai vuonna 1917 komentoonsa 7. ratsuväkidivisioonan.
ellauri254.html on line 651: Lev Davidovitš Trotski (ven. Лев Давидович Троцкий; alkuaan ven. Лев Давидович Бронштейн, Lev Davidovitš Bronštein, 7. marraskuuta (J: 26. lokakuuta) 1879 Janovka, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 21. elokuuta 1940 Coyoacán, México, Meksiko) oli merkittävä bolševikkivallankumouksellinen ja marxismin teoreetikko. Trotski kuului Neuvostoliiton ja Kominternin perustajiin, ja häntä pidetään puna-armeijan luojana, mutta hän joutui vuonna 1929 maanpakoon hävittyään valtataistelun Josif Stalinin kanssa. NKVD:n agentti Ramón Mercader murhasi Trotskin Meksikossa 1940.
ellauri254.html on line 677: Lev Borisovitš Kamenev (ven. Лев Борисович Каменев, oik. Rosenfeld (ven. Розенфельд, Rozenfeld); 18. heinäkuuta (J: 6 heinäkuuta) 1883 Moskova, Venäjän keisarikunta – 25. elokuuta 1936 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkeja edustanut vallankumouksellinen ja neuvostoliittolainen poliitikko. Yhdessä Grigori Zinovjevin ja Josif Stalinin kanssa hän muodosti niin sanotun troikan, joka johti Neuvostoliiton kommunistista puoluetta Vladimir Leninin sairastumisen ja kuoleman jälkeen vuosina 1922–1925. Stalin syrjäytti vuosina 1926–1927 Kamenevin ja Zinovjevin puoluejohdosta. Stalinin vainojen käynnistyttyä heidät tuomittiin vuonna 1936 näytösoikeudenkäynnissä kuolemaan ja teloitettiin. Kamenev oli etniseltä taustaltaan venäjänjuutalainen.
ellauri254.html on line 679: Kamenev, oikealta nimeltään Rosenfeld, oli syntyisin juutalaisperheestä, ja hänen isänsä oli veturinkuljettaja Moskova–Kursk-rautatiellä. Hänen vanhempansa olivat olleet mukana opiskelijoiden vallankumouksellisessa toiminnassa 1870-luvulla. Kamenev kävi lukionsa Tbilisissä Georgiassa, jossa hän sai ensimmäisen kosketuksensa vallankumoukselliseen sosialistiseen liikkeeseen. Laittomaan Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen hän liittyi vuonna 1901. Koska Kamenev oli lukioaikanaan kuulunut radikaaleihin poliittisiin keskustelukerhoihin ja osallistunut mielenosoituksiin, hänet hyväksyttiin Moskovan yliopistoon vasta erillisestä anomuksesta. Maaliskuussa 1902 hänet vangittiin muutamaksi kuukaudeksi hänen osallistuttuaan tsaarinvallan vastaiseen opiskelijamielenosoitukseen, minkä jälkeen häneltä evättiin lupa jatkaa opintojaan. Hän pakeni Länsi-Eurooppaan, tutustui Pariisissa Vladimir Leniniin ja ryhtyi ammattivallankumoukselliseksi. Venäjän sosiaalidemokraattien jakaannuttua kahtia vuonna 1903 Kamenev liittyi Leninin johtamaan bolševikkisiipeen.
ellauri254.html on line 681: Venäjälle palannut Kamenev ryhtyi organisoimaan lakkoa Transkaukasian rautatiellä, mutta salainen poliisi Ohrana surmasi ei vaan pidätti hänet Tbilisissä ja hän oli vangittuna viisi kuukautta. Tbilisissä Kamenev tutustui myös ensimmäisen kerran Josif Staliniin vuonna 1904. Vuoden 1905 vallankumouksen aikana Kamenev järjesti rautatielakkoja Pietarissa. Joulukuussa 1908 hän siirtyi asumaan Geneveen Sveitsiin, jossa hän työskenteli yhdessä Leninin ja Grigori Zinovjevin kanssa. Vuosina 1912–1914 kolmikko asui Itävalta-Unkarille kuuluneessa Krakovassa lähellä Venäjän rajaa natustellen makkaroita.
ellauri254.html on line 689: Palattuaan kotimaahan Kamenev otettiin takaisin puoluejohtoon. Hän oli kuulunut lokakuussa 1917 perustettuun bolševikkien ensimmäiseen politbyroohon ja tammikuussa 1919 hänestä tuli yksi uuden politbyroon perustajajäsenistä. Samana vuonna hänet valittiin myös Moskovan neuvoston puheenjohtajaksi eli käytännössä pääkaupungin paikallisen puolueorganisaation johtoon. Kamenev oli lisäksi vuosina 1924–1926 Työn ja puolustuksen neuvoston puheenjohtajana, tammikuusta elokuuhun 1926 Neuvostoliiton ulkomaankaupasta vastanneena kansankomissaarina sekä 1926–1927 Italian-suurlähettiläänä. Hänet nimitettiin myös vuonna 1923 uuden Lenin-instituutin ensimmäiseksi johtajaksi ja hän sai toimittaa Leninin kootut teokset.
ellauri254.html on line 695: Kamenev ja Zinovjev saivat puoluejäsenyytensä takaisin vuonna 1928. Puolueesta erottaminen ja uudelleen jäseneksi hyväksyminen toistui 1932–1933, missä välissä Kamenev oli karkotettuna Minusinskiin. Vuosina 1932–1934 hän oli Moskovaan perustetun Gorkin maailmankirjallisuuden instituutin ensimmäisenä johtajana. Kun Sergei Kirov murhattiin joulukuussa 1934, Zinovjevia ja Kamenevia syytettiin ”moraalisesta osallisuudesta” tapahtuneeseen. Tammikuussa 1935 pidetyssä salaisessa oikeudenkäynnissä Kamenev tuomittiin viiden ja Zinovjev kymmenen vuoden vankeuteen. Kamenev joutui heinäkuussa 1935 yhdessä 38 muun henkilön kanssa syytetyksi myös salaliitosta Stalinia vastaan ja tällä kertaa hänet tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen.
ellauri254.html on line 701: Toisin Sergei Mironovitš Kirov (ven. Серге́й Миро́нович Ки́ров, 27. maaliskuuta (J: 15. maaliskuuta) 1886 Uržum, Vjatkan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta 1934 Leningrad, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) joka oli aito neuvostovenäläinen vallankumouksellinen ja myöhemmin uskollinen stalinisti.
ellauri254.html on line 758: Mark Naumovitš Bernes (Марк Наумович Бернес, oik. Mark Naumovitš Neumann, 1911–1969) oli ukrainalaissyntyinen neuvostoliittolainen näyttelijä ja laulaja.
ellauri254.html on line 783: Sosialistinen realismi oli vuosina 1934–1991 Neuvostoliitossa ja muissa sosialistisissa maissa esiintynyt realismia edustava taidesuuntaus ja menetelmä, jonka tarkoituksena oli edistää sosialismin ja kommunismin päämääriä. Sosialistisen realismin ajatuksena oli realistinen muoto ja sosialistinen sisältö. Sitä sovellettiin kaikkiin taiteisiin.
ellauri254.html on line 820: Viktor Borisovich Shklovsky (Russian: Ви́ктор Бори́сович Шкло́вский, IPA: [ˈʂklofskʲɪj]; 24 January [O.S. 12 January] 1893 – 6 December 1984) was a skinhead Russian and Soviet literary theorist, critic, writer, and pamphleteer. He is one of the major figures associated with Russia formalism.
ellauri254.html on line 828: Yevgeny Ivanovich Zamyatin (Russian: Евге́ний Ива́нович Замя́тин, IPA: [jɪvˈɡʲenʲɪj ɪˈvanəvʲɪtɕ zɐˈmʲætʲɪn]; 1 February [O.S. 20 January] 1884 – 10 March 1937), sometimes anglicized as Eugene Zamyatin, was a Russian author of science fiction, philosophy, literary criticism, and political satire.
ellauri254.html on line 838: Mihail Mihailovitš Zoštšenko (ven. Михаил Михайлович Зощенко, 10. elokuuta 1895 Pultava – 22. heinäkuuta 1958 Leningrad) oli venäläinen neuvostokirjailija.
ellauri254.html on line 860: Nikolai Semjonovitš Tihonov (ven. Николай Семёнович Тихонов; 4. joulukuuta (J: 22. marraskuuta) 1896 Pietari – 8. helmikuuta 1979 Moskova) oli neuvostoliittolainen runoilija ja influensseri.
ellauri254.html on line 900: Nikolai Nikolajevitš Nikitin (ven. Никола́й Никола́евич Ники́тин; 8. elokuuta (J: 27. heinäkuuta) 1895 Pietari – 26. maaliskuuta 1963 Leningrad) oli venäläinen neuvostokirjailija, suht mitätön.
ellauri254.html on line 902: Nikolai Nikitin syntyi rautatievirkailijan perheeseen. Hän opiskeli Pietarin yliopistossa ja palveli vuosina 1918–1922 puna-armeijassa. Hän liittyi 1921 pietarilaiseen Serapion-veljien kirjailijaryhmään.
ellauri254.html on line 904: Nikittimen varhaiset 1920-luvun kertomukset kuvaavat Venäjän vallankumouksen aikaisia tapahtumia epäpoliittisesti ja muodoltaan kokeilevasti. Muiden Serapion-veljeksien tavoin hänen teoksensa joutuivat ankaran kritiikin kohteeksi. Ajan mittaan kirjailija sopeutui sosialistisen realismin vaatimuksiin. Romaani Eto bylo v Kokande (”Tapahtui Kokandissa”, 1939) kuvaa neuvostovallan pystyttämistä Uzbekistaniin, ”Pohjolan Auroran” (Severnaja Avrora, 1950) aiheena ei ole revontulet (kuten voisi luulla) vaan brittien Pohjois-Venäjän interventio vuosina 1918–1919. Jälkimmäinen teos sai Stalin-palkinnon vuonna 1951.
ellauri254.html on line 908: Liittoutuneiden valtojen kannalta huolestuttavaa oli myös se, että huhtikuussa 1918 Saksan joukkojen divisioona oli laskeutunut maihin Suomeen, mikä aiheutti pelkoa siitä, että he yrittäisivät valloittaa Murmansk– Petragrad- rautatien, Murmanskin strategisen sataman ja mahdollisesti jopa Arkangelin kaupungin. Pelättiin myös, että Arkangelin suuret pyssyliikkeet joutuisivat epäystävällisiin käsiin.
ellauri254.html on line 976: Yhdysvaltain armeijan 1LT James E. Keanin kirjoittama kirje, jossa korostetaan hänen yksikkönsä tehtävää Venäjällä – 26. kesäkuuta 1919
ellauri254.html on line 982: Myös 167. ja 168. rautatieyhtiöt , jotka lähetettiin Murmanskiin liikennöimään Murmansk–Petrograd -linjaa.
ellauri254.html on line 1008: Franz Seraphicus Grillparzer (15. tammikuuta 1791 Wien, Itävalta – 21. tammikuuta 1872 Wien, Itävalta) oli itävaltalainen dramaattinen runoilija. Grillparzer syntyi Wienissä ja opiskeli lakia Wienin yliopistossa. Hän ei kuitenkaan kirjoittanut näytelmiä sen jälkeen kun Weh dem, der lügtin ensiesitys 1834 sai huonon vastaanoton. Grillparzeria eivät yleensä aikalaiset ymmärtäneet, ja kun Weh dem, der lügt oli saanut ansaitsemattoman tylyn vastaanoton, hän ei julkaissut enää yhtään näytelmää. Grillparzerin teoksista henkii todellista neroutta, hänen inspiraationsa on voimakas, tosin hänen näytelmänsä Weh dem, der lügt on aika heikko, aika heikko.
ellauri254.html on line 1075: Nikolai Aleksejevitš Ostrovski (ven. Никола́й Алексе́евич Остро́вский, ukr. Мико́ла Олексі́йович Остро́вський, Mykola Oleksijovytš Ostrovskyi; 29. syyskuuta (J: 16. syyskuuta) 1904 Vilija, Ukraina – 22. joulukuuta 1936 Moskova) oli neuvostoliittolainen realistinen kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on Venäjän sisällissotaa ja Neuvostoliiton syntyaikoja kuvaava Kuinka teräs karaistui (ven. Как закалялась сталь, 1934). Teos perustui kirjailijan omiin kokemuksiin. Että tällänenkin ukrainalainen, ei taitaisi mennä enää Kievissä kaupaxi. Mullon tää nyt, löytyi kirjaston poistohyllystä SKP:n 40-vuotishistoriikin vierestä. Historiikissa mainittiin Mary Moorhouse Pekkala, uusseelantilainen neljännesmaori, merkittävä naishenkilö sisällissodan karmeiden jälkipyykkien pesussa. Se käytti koko miljoonaomaisuutensa parantamaan keskitysleirivankien oloa, ja joutui sitten vanhana katkeroituneena kansaneläkeläisenä pyytämään SKP:ltä vippejä. Semmosia ne kommunistit ovat, kiittämättömiä. Ja antisemiittejä. Tämä pätkä on Ostrovskin kirjasta:
ellauri256.html on line 45: Vasily Vasilievich Rozanov (Russian: Васи́лий Васи́льевич Рóзанов; 2 May [O.S. 20 April] 1856 – 5 February 1919) was one of the most controversial Russian writers and important philosophers in the symbolists (aka decadents) of the pre-revolutionary epoch.
ellauri256.html on line 177: 1. Eleasarin poika ja Aaronin pojanpoika. Hänen äitinsä oli Putelin tytär, ja hänen poikansa nimi oli Abisua. (2Mo 6:25; 1Ai 6:4.) Nimenomaan nuoren Pinehaan nopea toiminta lakkautti Jehovalta tulleen vitsauksen, kun 24000 israelilaista oli kuollut kuppaan Moabin tasangoilla, koska he olivat harjoittaneet haureutta ja vetäneet viixeen Peorin Baalia. Kun hän näki Simrin vievän midianilaisen naisen Kosbin telttaansa, hän lävisti heidät molemmat pistokeihäällä, ”naisen tämän vatsanpohjan kohdalta”. Hänen palava intonsa siinä, että hän ’ei suvainnut mitään kilpailua’ Jehovaa vastaan, ”laskettiin hänelle vanhurskaudeksi”, ja Jumala teki hänen kanssaan liiton, jonka mukaan pappeus pysyisi hänen suvussaan ”ajan hämärään asti”. (4Mo 25:1–3, 6–15; Ps 106:30, 31.)
ellauri256.html on line 178: Pinehas palveli elinaikanaan erilaisissa yliopistohallinnon tehtävissä. Hän edusti professoreja siinä armeijassa, joka pani täytäntöön Jehovan koston Midianille (4Mo 31:3, 6). Kun kolmen heimon luultiin hylänneen Jehovan palvonnan, hän johti asiaa tutkimaan lähetettyä professoriryhmää (Jos 22:9–33). Hän oli tabernaakkelin portonvartijoiden esimies (1Ai 9:20). Sen jälkeen kun hänen isänsä oli haudattu Pinehasin esinahkakukkulaan, hän toimi ylimmäisen dekaanin virassa (Jos 24:33; Tu 20:27, 28). Hänen nimensä esiintyy useissa pakkosiirtolaisuuden jälkeen laadituissa sukuelinluetteloissa (1Ai 6:4, 50; Esr 7:5; 8:2).
ellauri256.html on line 180: 2. Pappi Eelin kahdesta ’kelvottomasta’ pojasta nuorempi (1Sa 1:3; 2:12). Palvellessaan pappeina hän ja hänen veljensä Hofni makasivat niiden naisten kanssa, jotka palvelivat pyhäkössä, ja he ”käsittelivät Jehovan uhrilahjaa epäkunnioittavasti” (1Sa 2:13–17, 22). Kun heidän isänsä nuhteli heitä laimeasti, he kieltäytyivät kuuntelemasta. Jumala julisti heille heidän pahuutensa vuoksi tuomion, joka täyttyi heidän kummankin saadessa samana päivänä surmansa taistelussa filistealaisia vastaan. (1Sa 2:23–25, 34; 3:13; 4:11.) Tieto arkun kaappaamisesta ja hänen appensa ja aviomiehensä kuolemasta oli liikaa tämän Pinehaan vaimolle. Hän joutui sokkiin ja kuoli synnyttäessään Ikeabodin. (1Sa 4:17–21.)
ellauri256.html on line 202: Aleksei Maksimovitš Peškov, ven. Алексей Максимович Пешков, 28. maaliskuuta (J: 16. maaliskuuta) 1868 Nižni Novgorod – 18. kesäkuuta 1936 Moskova), kirjailijanimeltä Maksim Gorki (ven. Максим Горький, oli venäläinen, sittemmin neuvostovenäläinen kirjailija, poliittinen aktivisti ja kirjallisuuden sosialistisen realismin perustajia. Vuosina 1906–1913 ja 1921–1929 hän asui ulkomailla, enimmäkseen Caprilla. Neuvostoliittoon palattuaan hän mukautui sen ajan kulttuuripolitiikkaan mutta ei saanut enää matkustuslupaa ulkomaille.
ellauri256.html on line 213: Gorki osallistui vuoden 1905 vallankumousyritykseen ja joutui vankilaan Pietari–Paavalin linnoitukseen, samaan missä Bakunin luki tiilenpäitä 50v aiemmin, jossa hän kirjoitti tapahtumista vertauskuvallisen näytelmän Auringon lapset. Vuonna 1905 hän liittyi virallisesti bolševikkiryhmän jäseneksi. Vallankumousvuonna 1905 Gorki ryhtyi toimittamaan sosialidemokraattista Novaja Žizn -lehteä. Hän saapui vuoden 1906 alussa Suomeen, jossa hänet otettiin taiteilijapiireissä innostuneesti vastaan. Hän kävi muun muassa Helsingissä Akseli Gallen-Kallelan Pirtti-ateljeessa ja Hvitträskissä. Suomen kautta Gorkilla oli pyrkimys siirtyä ulkomaille. Kun vallankumous kukistettiin 1907 ja kirjailija pidätettiin, hänen puolestaan järjestettiin maailmanlaajuisia vetoomuksia. Hänet vapautettiin ja karkotettiin maasta, minkä jälkeen hän matkusti aluksi Yhdysvaltoihin keräämään rahaa vallankumouksellisille. New Yorkissa paljastui kuitenkin skandaali: Venäjän suurlähetystö paljasti, ettei kirjailijan seuralainen, näyttelijätär Maria Andrejeva, ollut hänen laillinen vaimonsa. Amerikan lehdistö tarttui hanakasti skandaaliin. Tästä katkeroitunut Gorki kirjoitti New Yorkista teoksen Keltaisen paholaisen kaupunki sekä näytelmän Viholliset. Nää on aika kärkeviä amerikanvastasia peflettejä (olen lukenut niitä Internet Archivesta).
ellauri256.html on line 246: Boris Nikolaevich Bugaev (Russian: Бори́с Никола́евич Буга́ев, IPA: [bɐˈrʲis nʲɪkɐˈlajɪvʲɪtɕ bʊˈɡajɪf] (listen)), better known by the pen name Andrei Bely or Biely (Russian: Андре́й Бе́лый, IPA: [ɐnˈdrʲej ˈbʲelɨj] (listen); 26 October [O.S. 14 October] 1880 – 8 January 1934), was a Russian novelist, Symbolist poet, theorist and literary critic. He was a committed anthroposophist and follower of Rudolf Steiner. His novel Petersburg (1913/1922) was regarded by Vladimir Nabokov as the third-greatest masterpiece of modernist literature. The Andrei Bely Prize (Russian: Премия Андрея Белого), one of the most important prizes in Russian literature, was named after him. His poems were set to music and performed by Russian singer-songwriters.
ellauri256.html on line 334: Vladimir Vladimirovitš Majakovski (ven. Влади́мир Влади́мирович Маяко́вский; 19. heinäkuuta (J: 7. heinäkuuta) 1893 Baghdati – 14. huhtikuuta 1930 Moskova) oli venäläinen ja neuvostoliittolainen runoilija sekä futurismin runouden merkkihenkilö. Majakovski oli tulisieluinen vallankumousrunoilija, taidemaalari, graafikko ja kuvittaja, joka nousi bolševikkien valtaannousun symboliksi. Myös maailmanlyriikassa hän on huomattava nimi poliittisen ja kantaa ottavan runouden saralla. Majakovskin tunnetuimpia teoksia on runoelma Pilvi housuissa. Hänen teoksiaan on suomentanut sössöttävä Arvo Turtiainen Kuopiosta, josta Hansan porukoiden kronikoissa oli paljon vittuiluja eri salanimillä.
ellauri256.html on line 344: Vuosina 1915–1919 Majakovski asui Pietarissa ja eli täysin rinnoin mukana lokakuun vallankumouksessa. Hänestä tuli kumouksen johtava runoilija, “kumouksen rumpu” ja tapahtuma oli hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän kirjasi sen tunnelmia moniin teoksiinsa, kuten näytelmään Mysterio Buffo (1918). Sen jälkeen Majakovski muun muassa tekstitti propagandasarjakuvia ja toimi myös aktiivisesti kirjallisissa yhdistyksissä. Ennen kaikkea hän tuolloinkin oli vallankumouksen julistaja ja agitaattori. Näinäkin vuosina hän tuotti paljon kaikenlaista sälää.
ellauri256.html on line 346: Vuosina 1922–1929 Majakovski matkaili runsaasti ulkomailla. Neuvostovaltion kymmenvuotisjuhlaa vuonna 1927 hän julisti runoelmalla Hyvin! (Horosho, 1927), joka edelleen oli täynnä optimismia ja pikkuporvarillisuuden kritiikkiä. Useissa Vladi juuniorin tämän ajan näytelmissä nämä näkemykset olivat kärjekkäimmillään. Kritiikin kärki kohdistui vallankumouksen virheisiin, omanvoitonpyyntiin, keikailuun ja hengettömään virkavaltaisuuteen. Näissä näytelmissä on selvä Nikolai Gogolin pernteen jatkumo.
ellauri256.html on line 391: Mayakovsky produced a large and diverse body of work during the course of his career: he wrote poems, wrote and directed plays, appeared in films, edited the art journal LEF, and produced agitprop posters in support of the Communist Party during the Russian Civil War of 1917–1922. Though Mayakovsky's work regularly demonstrated ideological and patriotic support for the ideology of the Bolsheviks and a strong admiration of Vladimir Lenin, his relationship with the Soviet state was always complex and often tumultuous. Mayakovsky often found himself engaged in confrontation with the increasing involvement of the Soviet state in cultural censorship and the development of the State doctrine of Socialist realism. Works that criticized or satirized aspects of the Soviet system, such as the poem "Talking With the Taxman About Poetry" (1926), and the plays The Bedbug (1929) and The Bathhouse (1929), met with scorn from the Soviet state and literary establishment. Majakovskin lehdykkä Lef teki pilkkaa serapioniveljistä. Ei ois kannattanut. Fedin pani sen hampaankoloon ja Zishtshov närkästyi.
ellauri256.html on line 487: Pohjan sodan aikaan kaupunki joutui kapinallisen kasakkahetmani Bohdan H’melnytskyin hallintaan. Vuosina 1648–1678 kaupunki oli kasakoiden hallussa, kunnes nämä hävisivät taistelussa turkkilaisille ja kaupungin hallinto muutettiin Bohuslaviin.
ellauri256.html on line 518: Boris Sidis (/ˈsaɪdɪs/; October 12, 1867 – October 24, 1923) was a Ukrainian immigrant Jewish psychologist, physician, psychiatrist, and philosopher of education. Sidis studied under William James at Harvard, made 4 degrees, and founded the New York State Psychopathic Institute and the Journal of Abnormal Psychology. He sought to provide insight into why people behave as they do, particularly in cases of a mob frenzy or religious mania. He vigorously applied the principles of Darwinian evolution to the study of psychology. He saw fear as an underlying cause of much human mental suffering and problematic behavior. Boris Sidis opposed mainstream psychology and Sigmund Freud, and thereby died ostracized. Sidis himself derided himself as "silly, pedantic, absurd, and grossly misleading." He later credited his ability to think to his long solitary confinement in Ukraina. Sidis sr died estranged from Sidis jr on October 24, 1923, at the age of 56.
ellauri257.html on line 47: Nikolai Vasilyevich Gogol (1 April [O.S. 20 March] 1809 – 4 March [O.S. 21 February] 1852) was a very short story writer and playwright of Ukrainian origin. Gogol was born in the Ukrainian Cossack town of Sorochyntsi, in the Poltava Governorate of the Russian Empire. His mother was descended from Leonty Kosyarovsky, an officer of the Lubny Regiment in 1710. His father was supposedly Vasily Gogol-Yanovsky, who died when Gogol was 15 years old, was descendant of Ukrainian Cossacks (see Lyzohub family) and belonged to the 'petty gentry'. His father wrote poetry in Ukrainian almost as well as in Russian, and was an amateur playwright in his brother's home theatre. As was typical of the left-bank Ukrainian gentry of the early nineteenth century, the family spoke Ukrainian nearly as well as Russian. As a child, Gogol helped stage plays in his uncle's home theatre.
ellauri257.html on line 120: Vuosien 1830–1831 marraskuun kansannousun jälkeen Venäjän keisarillista hallintoa vastaan Puolan ydinalueella – jaettu vuodesta 1795 – Puolan kansa joutui tsaarin viranomaisten virallisen syrjintäkampanjan kohteeksi. "Käytännössä koko Venäjän hallitus, byrokratia ja yhteiskunta yhdistyivät yhdeksi purskahdeksi puolalaisia vastaan. Yhteiskuntaan tarttunut fobia antoi uuden voimakkaan sysäyksen Venäjän kansalliselle solidaarisuusliikkeelle" - kirjoitti historioitsija Liudmila Gatagova . Juuri tässä nimenomaisessa kontekstissa monet Venäjän kirjallisista teoksista ja sen ajan suosituista tiedotusvälineistä tulivat vihamielisiksi puolalaisia kohtaan valtion politiikan mukaisesti, varsinkin panslavistisen ideologian ilmaantumisen jälkeensyyttäen heitä "slaavilaisen perheen" pettämisestä. Sosiologin ja historioitsijan prof Vilho Harlen mukaan Taras Bulba , joka julkaistiin vain neljä vuotta kapinan jälkeen, oli osa tätä Puolan vastaista propagandatyötä. Epähuomiossa Gogolin saavutuksesta tuli "Puolan vastainen romaani, jolla on korkeat kirjalliset ansiot, puhumattakaan vähäisemmistä kirjailijoista".
ellauri257.html on line 129: Taras Hryhorovytš Ševtšenko (ukr. Тара́с Григо́рович Шевче́нко, 9. maaliskuuta (J: 25. helmikuuta) 1814 Moryntsi, Kiovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 10. maaliskuuta (J: 26. helmikuuta) 1861 Pietari, Pietarin kuvernementti, Venäjän keisarikunta) oli ukrainalainen runoilija ja taidemaalari sekä 1800-luvun ukrainalaisen kansallisen liikkeen vaikuttaja.
ellauri257.html on line 163: Виростав вас, доглядав вас,— Kasvatusta, hoivaa annoin – Kasvatin ja hoitelin,
ellauri257.html on line 339: Witold Marian Gombrowicz (4. elokuuta 1904 Małoszyce, Świętokrzyskin voivodikunta, Puola – 24. heinäkuuta 1969 Vence, Ranska) oli puolalainen kirjailija. Hän saavutti mainetta vasta uransa viimeisinä vuosina, mutta nykyisin häntä pidetään yhtenä merkittävimmistä puolalaisista toisen maailmansodan jälkeisen ajan kirjailijoista. Pääteokset Ferdydurke, Pornografia.
ellauri257.html on line 491: Isaac Bashevis Singer, salanimi Varshofsky (jidd. יצחק באַשעװיס זינגער, alun perin Icek-Hersz Zynger; 21. marraskuuta 1902 Leoncin, Varsova, Kongressi-Puola, silloista Venäjää – 24. heinäkuuta 1991 Miami, Florida) oli puolanjuutalainen kirjailija. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1978. Singer tunnetaan ennen kaikkea novelleistaan (joita en ole lukenut, vaan sen romskuja).
ellauri257.html on line 542: Israel Joshua Singer ( jiddish : ישראל יהושע זינגער; 30. marraskuuta 1893, Biłgoraj, Puolan kongressi – 10. helmikuuta 1944 New York) oli puolalais-juutalainen kirjailija, joka kirjoitti yedi-kirjoja. Merkittävin teos Veljekset Ashkenazi.
ellauri257.html on line 550: Hinde Ester Singer Kreytman (31. maaliskuuta 1891 – 13. kesäkuuta 1954), englanniksi Esther Kreitman, oli jiddishinkielinen romaani- ja novellikirjailija. Hän syntyi Biłgorajissa, Veikselin osavaltiossa rabbiiniseen juutalaisperheeseen. Hänen nuoremmat veljensä Israel Joshua Singer ja Isaac Bashevis Singer tulivat myöhemmin kirjailijoiksi.
ellauri257.html on line 563: Sir Oliver Joseph Lodge (12. kesäkuuta 1851 – 22. elokuuta 1940) oli englantilainen fyysikko. Lodge tutki monia fysiikan ongelmia, mutta hän on tunnettu erityisesti langattoman viestinnän tutkimuksistaan.
ellauri257.html on line 595: Pankkitunnukseni eivät toimi tai ovat lukkiutuneet – mitä teen?
ellauri257.html on line 673: Jos elämällä – jonka kaipuu on olemuksemme ydin – olisi mitään positiivista sisäistä arvoa, tylsyyttä ei olisi ollenkaan: pelkkä oleminen tyydyttäisi meidät itsessään, eikä meidän tartteis kaipaa mitään. Ich bin nur. Sakemannille se on kauhistus.
ellauri258.html on line 68: Miten voi olla niin vaikeaa tehdä kauhumestari Stephen Kingin teoksista hyviä elokuvia? Etenkin Kingin 1970–1980-luvun ”kultakauden” kirjoista tai novelleista? Ne ovat jo valmiiksi elokuvamaisia. Yksinkertaisia mutta vetäviä, jännittäviä, pelottavia ja dramaattisia tarinoita.
ellauri258.html on line 78: Mutta ennen pitkää Charlien on pakko oppia kontrolloimaan yhä kehittyvää tuhovoimaansa – tai vaihtoehtoisesti päästää se valloilleen, kun ihmisasetta halajava The Shop löytää tiensä perheen kimppuun.
ellauri258.html on line 186: Himanen luennoi 12.11. klo 17–20 Helsingin yliopiston juhlasalissa aiheesta Elämä taideteoksena: Jaa/ei/poissa.
ellauri258.html on line 218: Himasen huippuvuodet olivat 2011–2013, jolloin yrityksen liikevaihto oli yhteensä 1,1 miljoonaa euroa. Voittoa kertyi kolmessa vuodessa yhteensä lähes 350 000 euroa.
ellauri258.html on line 240: Himasen mukaan 2010-luvun taitteessa maailma oli saranakohdassa. Kulttuurinen ja ideologinen suunta oli – jos ei hukassa, niin epäselvä. Himasta huoletti, että 2010-luvusta oli tulossa talouskriisin jälkeiselle Suomelle menetetty vuosikymmen. Tilan korjaamiseksi hän tarjosi vihkokaupalla kukoistuspälätystä ja loppuun hyvin laihan konkreettisen tehtävälistan.
ellauri258.html on line 246: Kukoistuksen käsikirjoituksen mukaan väestön ikääntymiseen tuli suhtautua uhan sijaan onnistumisena – koska sitähän se on, jos jotakin.
ellauri258.html on line 271: Tieteen termipankin mukaan autofiktio on ”omaelämäkerrallisuutta ja fiktiota yhdistelevä laji, jossa kirjailija, kertoja ja päähenkilö ovat samannimisiä, vaikka teos määritteleekin itsensä fiktioksi esimerkiksi kansilehdellään”. Ja kyllähän Kari Hotakaisen Klassikossa kyse on henkilöstä nimeltä Kari Hotakainen – vallankin kun mukana on yli kolmanneksen kirjasta haukkaava 15 vuoden päiväkirjaosuus – mutta toki sangen fiktiivisestä Hotakaisesta. Mutta Hotakainen tarkentaa autofiktion käsitettä, sillä Klassikossa on oikeasti kyse autoista, nopeista, kauniista, miehekkäistä autoista. Ja lisäksi kirjassa on legendaarinen aloituslause:
ellauri258.html on line 282: Hotakainen valitsee perehtymiskohteekseen autot, käytetyt, nopeat, juuri sellaiset, joita Suomalainen Mies rakastaa. Hän sotkeutuu autokauppojensa myötä sekavaan kujanjuoksuun, jossa osallisina ovat nuori ansiosidonnainen automies Pera Kiilopää, ei ihan aina kuitteja kirjoitteleva käytettyjen autojen kauppias Kartio, pullo pakastekylmää Koskenkorvaa, kunnollisia kaaharirattijuoppoja rakastava komisario Vikström – sekä Suomen luotetuin mies, uutistenlukija Arvi Lind.
ellauri258.html on line 299: Giovannino (Giovanni) Oliviero Giuseppe Guareschi (1. toukokuuta 1908 Fontanelle di Roccabianca, Italia – 22. heinäkuuta 1968 Cervia, Italia) syntyi keskiluokkaiseen perheeseen Fontanelle di Roccabiancassa lähellä Parmaa. Hänen isänsä Primo Augusto Guareschi myi polkupyöriä ja maatalouskoneita, äiti Lina Maghenzani oli kansakoulun opettaja. Perheen muutettua Parmaan 1914 perheen isä yritti huonolla menestyksellä uutta alaa kiinteistönvälittäjänä ja teki lopulta 1925 konkurssin, mitä seurasi vuosikymmenen kestänyt oikeusprosessi. Perheen jouduttua talousahdinkoon Giovanninolla oli vaikeuksia viedä lukion käyntiä päätökseen. Koulun jälkeen Guareschi oikoluki ja toimitti fasistilehtiä. Hänen mukanaan muutti Milanoon kenkäkaupan myyjä Ennia Pallini, jonka kanssa hän avioitui 1940. Ehti viettää eri syistä useita vuosia vankilassa Saxassa ja saapasmaassa ennenkuin kuoli sydäriin täytettyään 60.
ellauri258.html on line 565: – Ei Tsiisus valtio päättää mitä ihmisten pitäis syödä niinkö? Kommaritouhua parhaimmillaan. P.s. just oon tilaamassa waguhärkää, Selänne kirjoitti Twitterissä.
ellauri258.html on line 629: – Isä meidän, joka olet taivaissa!
ellauri260.html on line 78: "Der Personalismusta" käytti ensimmäisen kerran F. D. E. Schleiermacher (1768–1834) kirjassaan Über die Religion vuonna 1799. Amos Bronson Alcott, paljon tunnetumman Louisa M. Alcottin isä, Emersonin tuillaeläjä, näyttää olleen ensimmäinen amerikkalainen, joka käytti termiä ja kutsui sitä vuoden 1863 esseessä "opiksi, jonka mukaan maailman perimmäinen todellisuus on jumalallinen henkilö, joka ylläpitää maailmankaikkeutta jatkuvalla luovan tahdon teolla". Termin "amerikkalainen personalismi" loi Walt Whitman (1819–1892) esseessään "Personalism", joka julkaistiin The Galaxy -lehdessä toukokuussa 1868. Wilt Whatmanilla oli paljon omakohtaista kokemusta perseistä. Vuonna 1903 Charles Renouvier julkaisi teoksen Le Personnalisme, joka toi sanan myös ranskaksi. Sana "personalismi" ilmestyi ensimmäisen kerran tietosanakirjana Hastingsin uskonnon ja etiikan tietosanakirjan IX osassa vuonna 1915 Ralph T. Flewellingin artikkelissa.
ellauri260.html on line 80: Albert C. Knudsonin (n.h.) mukaan personalismi on "yli kahden vuosituhannen älyllisen työn kypsä hedelmä, pyramidin huippu, jonka pohjan Platon ja Aristoteles asettivat". Personalistit oli tarkkana etteivät maininineet JHVHn nimeä ääneen näissä sepustuxissa, koko kusetus olisi mennyt siitä pilalle. Albert Cornelius Knudson (1873–1953) was a Christian theologian in the Methodist tradition, associated with Boston University and the school of liberal theology known as Boston personalism.
ellauri260.html on line 83: Karol Wojtyła kirjoitti, että Aquinas "tarjosi ainakin lähtökohdan personalismille yleensä". Boethius (n. 480–524) antoi jo varhain klassisen, perustavanlaatuisen ja puhtaasti filosofisen määritelmän, jonka personalistit edelleen hyväksyvät: "persona est naturae rationalis individua substantia". Edelleen: "Naturalia non sunt turpia." Kemia ei tunne likaa. Omne animal triste post coitum praeter gallum et mulierem.
ellauri260.html on line 91: Personalistit alkoi hälistä romantiikan jälkeisenä aikana. Impersonalistiset filosofiat hallitsivat valaistumista ja romantiikkaa panteismin ja idealismin rationalististen ja romanttisten muotojen muodossa Spinozasta Hegeliin. Tämän reaktion avainhenkilöitä olivat Friedrich Heinrich Jacobi (1743–1819), niin sanotun Pantheismusstreitin alullepanija 1780-luvulla, ja F. W. J. Schelling (1775–1854), joka myöhemmässä työssään hylkäsi varhaisten idealististen järjestelmiensä persoonattomat kannat.
ellauri260.html on line 93: Tässä vastaliikkeessä kehitetty uusi, parannettu formula: idealistinen, teistinen personalismi tuli ratkaisevaksi, ei vähiten sen edesmenneen saksalaisen edustajan Rudolph Hermann Lotzen (1817–81) kautta, ei vain Bownen amerikkalaiselle, idealistiselle personalismille, vaan myös rinnakkaiselle, brittiläiselle idealistiselle personalismille, jonka johtava edustaja oli Andrew Seth Pringle-Pattison (1856–1931). Täysin koskaan kuullut tyyppejä.
ellauri260.html on line 103: Seuraava pahis oli Kalle-Aku Comte. Auguste Comten (1798–1857) filosofinen positivismi vahvisti historiallisena lakina, että jokainen tiede (ja itse ihmiskunta) kulkee kolmen peräkkäisen vaiheen, teologisen, metafyysisen ja positiivisen, läpi, joista jokainen on parempi kuin viimeinen.
ellauri260.html on line 113: Eksistentialismi, joka antoi niin tärkeitä impulsseja suurelle mannereurooppalaiselle personalismille kahdennellakymmenennellä vuosisadalla, kehittyi tietyiltä osin myöhemmän Shellingin filosofian linjassa, ja siitä löytyy jälkiä jopa Jacobin kritiikistä persoonatonta panteismia kohtaan. Schellingin kanssa Søren Kierkegaard (1813–1855) vastusti Hegelin idealismia ja korosti yksittäisen ihmisen arvoa sekä filosofialle että elämälle yleensä. Hän syytti idealismia elämän merkityksen tyhjentämisestä laiminlyömällä ihmisen olemassaolon todellisuuden. Kun Kierkegaard ja jotkut myöhemmät eksistentialistit (Marcel, Sartre, Camus, Blondel) keskittyivät ihmisen olemassaolon merkityksen kannalta keskeisiin kysymyksiin (rakkaus, avioliitto, kuolema, usko, moraali jne.), Muut ajattelijat keskittyivät edelleen henkilön itsensä merkityksen ja luonteen suorempaan tutkimiseen, ja juuri nämä ajattelijat tunnettiin nimellä, ja kutsua itseään personalisteiksi.
ellauri260.html on line 121: Ensimmäisen ja toisen maailmansodan välillä ranskalainen personalistinen liike pyöri kuukausittaisen Esprit d'escalier -lehden ympärillä, jonka perustivat Emmanuel Mounier (1905–1950) ja ystäväryhmä vuonna 1932.
ellauri260.html on line 127: Ranskalainen filosofi Paul Ricoeur (1913–2005), jonka filosofiaan husserlilainen fenomenologia vaikutti syvästi, vaikka hän ei koskaan tunnistanut itseään personalistiksi, ammensi monista Mounierille arvokkaimmista teemoista, kuten ihmisen vapauden luonteesta ja ihmisen keskeisyydestä valtioon nähden, vaikka hänen oma myöhempi kehityksensä näistä teemoista poikkesi huomattavasti Mounierin filosofiasta. Hän jakoi myös personalismin hylkäämisen materialismista ja karteesisesta dualismista sekä abstraktioiden hylkäämisen konkreettisen inhimillisen todellisuuden hyväksi. Ehkä suurin yksittäinen elementti Ricoeurin omaksumassa Mounierin persoonallisuudessa oli itse asiassa poliittisesta ja sosiaalisesta sitoutumisesta vetäytymisen mahdottomuus. On pakko vatkaa, pokkana ei pysy kukaan.
ellauri260.html on line 129: Personalismi Saksassa liitettiin läheisesti toiseen filosofiseen kouluun, fenomenologiaan, jonka kehitti itävaltalaissyntyinen Edmund Husserl (1859–1938).
ellauri260.html on line 139: Bostonin yliopistoa pidettiin pitkään amerikkalaisen persoonallisuuden keskuksena filosofian professori Borden Parker Bownen suojeluksessa. Bowne oli metodistipappi, joka oli opiskellut Rudolf Hermann Lotzen johdolla Saksassa. Lotze, spekulatiivisen teistin Christian Hermann Weissen (1801–66) oppilas, joka rinnasti suuren osan myöhemmän Schellingin Hegeliin kohdistamasta kritiikistä, pyrki spekulatiivisten teistien tavoin muuttamaan hegeliläistä idealismia väittämällä, että todellinen on aina konkreettista ja yksilöllistä, muuttaen Hegelin absoluuttisen idealismin henkilökohtaiseksi idealismiksi. Senkö tautta ne huolivat sinne uuskantilaisen Jaakko Hintikan? Jaakko ei ollut järin isoperseinen, sen housut roikkuivat niin että se joutui niitä nostelemaan vähän väliä.
ellauri260.html on line 145: "Opiskelin pääasiassa näiden opettajien johdolla personalistista filosofiaa – teoriaa, jonka mukaan vihje perimmäisen todellisuuden merkityksestä löytyy persoonallisuudesta. Tämä henkilökohtainen idealismi on edelleen filosofinen peruskantani. Personalismin vaatimus siitä, että vain persoonallisuus - äärellinen ja ääretön - on lopulta todellinen, vahvisti minua kahdessa vakaumuksessa: se antoi minulle metafyysisen ja filosofisen perustan ajatukselle henkilökohtaisesta Jumalasta, ja se antoi minulle metafyysisen perustan koko ihmispersoonallisuuden arvokkuudelle ja arvolle."
ellauri260.html on line 147: Personalismi rehotti myös naapurissa Harvardin yliopistossa. Tästä tuli Howison (n.h.), mutta myös johtavien Harvardin filosofien, kuten William Jamesin (1842–1910), työ sekä joukko koskaan kuulemattomia.
ellauri260.html on line 185: Rudolf Eucken (5. tammikuuta 1846 – 15. syyskuuta 1926) oli saksalainen filosofi. Hän toimi professorina Jenassa 1874–1919. Teoksissaan Eucken esitteli idealistista filosofiaa. Hän sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1908 ja pääsi Hoblan tiistairistikkoon 31/01/2023 never heard-passilla. Sen kuolemasta tulee 3 vuoden päästä 100 vuotta.
ellauri260.html on line 201: Eucken syntyi 5. tammikuuta 1846 Aurichissa, sittemmin Hannoverin kuningaskunnassa (nykyinen Ala-Saksi). Hänen isänsä Ammo Becker Eucken (1792–1851) kuoli hänen ollessaan lapsi, ja hänen äitinsä Ida Maria (1814–1872, os Gittermann) kasvatti hänet. Hän sai koulutuksensa Aurichissa, jossa yksi hänen opettajistaan oli klassinen filologi ja filosofi, suomenruozin oikeakielisyyden isä Ludwig Wilhelm Maximilian (Mikael) Reuter (1803–1881). Hän opiskeli Göttingenin yliopistossa (1863–66), jossa Hermann Lotze oli yksi hänen opettajistaan, ja Berliinin yliopistossa. Jälkimmäisessä paikassa Friedrich Adolf Trendelenburg oli professori, jonka kyseenalaiset eettiset ja eroottiset taipumukset ja filosofian historiallinen käsittely houkuttelivat häntä suuresti. Göttingen vaikutti tuppukylältä kun öizimme siellä matkalla Dresdeniin ja Puolan uuneille. Olis pitänyt yöpyä Erfurtissa, joka on isompi ja jossa Kautsky viilasi Erfurtin programmia. Engels oli tyytymätön Erfurtin programmiin, ja nuiji siitä Kautskya. Minnekäs se vallankumous unohtui? Ja miten niin uskonto on jokaisen oma asia? Sehän on oopiumia!
ellauri260.html on line 207: Gustav Teichmüller (November 19, 1832 – May 22, 1888) is considered a philosopher of the idealist school and a founder of Russian personalism. His ideas were shaped by his teachers Lotze and J. F. Herbart, who in turn were influenced by G. W. von Leibniz. Some scholars describe Teichmüller's personalism as a version of neo-Leibnizianism. His doctrines have also been referred to as constituting a variant of Christian personalism that is in opposition to both positivism and evolutionism as well as traditional Platonism. Teichmüller's philosophy has influenced Nietzsche and this link has been explored by scholars such as Hermann Nohl, who traced Teichmüller's Die wirkliche und die scheinbare Welt, 1882, as the source of the latter's perspectivism. Teichmüller also influenced the Russian thinkers A. A. Kozlov, I.F. Oze, and E. A. Bobrov. Teichmüller nai virolaisen maanomistajan tyttären ja tapettuaan sen 20-vuotiaana lapsivuoteeseen, sen siskon, ja kuoli lopulta ize Tartossa pyylevänä patruunana.
ellauri260.html on line 209: Hän asui siellä vuoteen 1874 asti, jolloin hän otti samanlaisen tehtävän Jenan yliopistossa. Hän viipyi siellä, kunnes jäi eläkkeelle vuonna 1920. Vuosina 1912–13 Eucken vietti puolet vuodesta vaihtoprofessorina Harvardin yliopistossa, ja vuonna 1913 hän toimi Deem-luennoitsijana New Yorkin yliopistossa. Ensimmäisen maailmansodan aikana Eucken, kuten monet hänen akateemiset kollegansa, otti vahvan kannan niiden asioiden puolesta, joita hänen maansa kannatti, amerikkalaisten isäntiensä pettymyxexi.
ellauri260.html on line 215: Rudolf Eucken meni naimisiin Irene Passow'n (1863–1941) kanssa vuonna 1882, ja hänellä oli tytär ja kaksi poikaa. Hänen poikansa Walter Euckenista tuli kuuluisa ordoliberaalisen ajattelun perustaja taloustieteessä. Hänen järkevämpi poikansa Arnold Eucken oli kemisti ja fyysikko. Tyttärestä ei taaskaan kuulu midiä.
ellauri260.html on line 225: Joseph Martin McCabe (12 November 1867 – 10 January 1955) was an English writer and speaker on freethought (vapaa-ajattelija), after having been a Roman Catholic priest earlier in his life. He was "one of the great mouthpieces of freethought in England". Becoming a critic of the Catholic Church, McCabe joined groups such as the Rationalist Association and the National Secular Society. He criticised Christianity from a rationalist perspective, but also was involved in the South Place Ethical Society which grew out of dissenting Protestantism and was a precursor of modern secular humanism. William Ferguson wrote of him: "He was bitterly anti-Catholic but also actively undermined religious faith in general." McCabe was also an advocate of women's rights and worked with Mrs. Pankhurst and Mrs. Wolstenholme-Elmy on speeches favoring giving British women the right to vote. McCabe is also known for his inclusion in, and irritation at, G. K. Chesterton's funny book Heretics. Funny is the opposite of not funny, nothing else, defended Chesterton. He should know. In 1920 McCabe publicly debated the Spiritualist Arthur Conan Doyle on the claims of Spiritualism at Queen's Hall in London. Various scientists such as William Crookes and Cesare Lombroso had been duped into believing Spiritualism by mediumship tricks.
ellauri260.html on line 233: Ferdinand Lassalle (geboren am 11. April 1825 in Breslau als Ferdinand Johann Gottlieb Lassal; gestorben am 31. August 1864 in Carouge) war Schriftsteller, sozialistischer Politiker im Deutschen Bund und einer der Wortführer der frühen deutschen Arbeiterbewegung. Ferdinand Lassalle war Sohn des wohlhabenden jüdischen Seidenhändlers Heyman Lassal (auch „Loslauer“ genannt, 1791–1862). Sein Bruder Rochus starb im Alter von drei Jahren an Schwindsucht. Seine Schwester Friederike heiratete den Kaufmann Ferdinand Friedland.
ellauri260.html on line 243: Karl Johann Kautsky (18. lokakuuta 1854 Praha, Itävallan keisarikunta – 17. lokakuuta 1938 Amsterdam, Alankomaat) oli itävaltalais-tšekkiläinen sosiaalidemokratiaa ja marxismia harhaanjohtava teoreetikko. Hän toimitti roskalaatikkoon Karl Marxin kriittisen kansantaloustieteellisen teoksen Pääoman neljännen osan.
ellauri260.html on line 245: Kautsky oli juutalainen. Prahalaissyntyinen Kautsky opiskeli historiaa ja filosofiaa Wienin yliopistossa vuodesta 1874 ja liittyi Itävallan sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen (SDAPÖ) vuonna 1875. Vuodet 1885–1890 hän asui Lontoossa, ystävystyi Friedrich Engelsin kanssa ja toimi tämän yksityissihteerinä. Vuonna 1891 hän laati Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen (SPD) Erfurtin ohjelman August Bebelin ja Eduard Bernsteinin kanssa.
ellauri260.html on line 390: Sir James George Frazer OMG FRS FRSE FBA WTF (/ˈfreɪzər/; 1 January 1854 – 7 May 1941) was a Scottish social anthropologist and folklorist influential in the early stages of the modern studies of mythology and comparative religion. His lousy reputation improved after his new wife in 1896, Lilly Frazer, decided that he was undervalued because of atheism and that she could improve his impact by leaving out some of it. His dissertation was published years later as The Growth of Plato's Ideal Theory. He remained a classical fellow all his life, not unlike Kari Hotakainen.
ellauri262.html on line 72: George MacDonald (10. joulukuuta 1824 – 18. syyskuuta 1905) oli skotlantilainen kirjailija, runoilija ja kristillisen seurakunnan pappi. Hänestä tuli uraauurtava hahmo modernin fantasiakirjallisuuden alalla ja kirjailijatoveri Lewis Carrollin mentori. Satujensa lisäksi MacDonald kirjoitti useita kristillisen teologian teoksia, mukaan lukien useita saarnakokoelmia. Ei liene mikään sattuma, että huisin monet fantasian mestareista ovat peukuttaneet kristinuskon Mestaria.
ellauri262.html on line 129: Clive Staples Lewis, FBA (29 November 1898 – 22 November 1963) was a British writer and Anglican lay theologian. He held academic positions in English literature at both Oxford University (Magdalen College, 1925–1954) and Cambridge University (Magdalene College, 1954–1963). He is best known as the author of The Chronicles of Narnia, but he is also noted for his other works of fiction, such as The Screwtape Letters and The Space Trilogy, and for his non-fiction Christian apologetics, including Mere Christianity, Miracles, and The Problem of Pain.
ellauri262.html on line 135: Lewis's mother was Florence Augusta Lewis née Hamilton (1862–1908), known as Flora, the daughter of Thomas Hamilton, a Church of Ireland priest, and the great-granddaughter of both Bishop Hugh Hamilton and John Staples. Lewis had an elder brother, Warren Hamilton Lewis (known as "Warnie"). He was baptized on 29 January 1899 by his maternal grandfather in St Mark's Church, Dundela. Jacksie's dad was a second generation immigrant from Wales.
ellauri262.html on line 156: During his army training, Lewis shared a room with another cadet, Edward Courtnay Francis "Paddy" Moore (1898–1918). Maureen Moore, Paddy's sister, said that the two made a mutual pact that if either died during the war, the survivor would take care of both of their families. Paddy was killed in action in 1918 and Lewis kept his promise. Paddy had earlier introduced Lewis to his mother, Janie King Moore, and a friendship quickly sprang up between Lewis, who was 18 when they met, and Janie, who was 45. The friendship with Moore was particularly important to Lewis while he was recovering from his wounds in hospital, as his father did not visit him.
ellauri262.html on line 181: Henry Victor Dyson Dyson (7 April 1896 – 6 June 1975), generally known as Hugo Dyson and who signed his writings H. V. D. Dyson, was an English academic and a member of the Inklings literary group. He was a committed Christian, and together with J. R. R. Tolkien he helped C. S. Lewis to convert to Christianity, particularly after a long conversation as they strolled on Addison's Walk at Oxford.
ellauri262.html on line 191: Alistair Cooke KBE (born Alfred Cooke; 20 November 1908 – 30 March 2004) was a British-American writer whose work as a journalist, television personality and radio broadcaster was done primarily in the United States. In reporting on the Montgomery bus boycott, begun by Rosa Parks and led by Martin Luther King, Cooke expressed sympathy for the economic costs imposed on the city bus company and referred to Mrs. Parks as "the stubborn woman who started it all ... to become the Paul Revere of the boycott." He achieved his greatest popularity in the United States in this role, becoming the subject of many parodies, including "Alistair Cookie" in Sesame Street ("Alistair Cookie" was also the name of a clay animated cookie-headed spoof character created by Will Vinton as the host of a video trailer for The Little Prince and Friends).
ellauri262.html on line 235: Kenneth Grahame (8. maaliskuuta 1859 Edinburgh, Skotlanti – 6. heinäkuuta 1932 Pangbourne, Berkshire, Englanti) oli brittiläinen satukirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on vuonna 1908 julkaistu lastenkirjaklassikko Suislikossa kahisee (engl. The Wind in the Willows).
ellauri262.html on line 242: John Ronald Reuel Tolkien ([ˈtɒlkiːn], 3. tammikuuta 1892 Bloemfontein, Oranjen vapaavaltio – 2. syyskuuta 1973 Bournemouth, Englanti), yleisimmin tunnettu nimellä J. R. R. Tolkien, oli englantilainen kirjailija ja filologi, joka työskenteli englannin kielen professorina Oxfordin yliopistossa. Hänen tunnetuimpia töitään ovat kuvitteelliseen Keski-Maahan sijoittuvat fantasiaromaanit, kuten Hobitti eli sinne ja takaisin, Taru sormusten herrasta ja Silmarillion. Suurimman osa hänen töistään on suomentanut LBTQ-kääntäjä Kersti Juva, joka on myös kexinyt Tolkienin pikku ötököille herttaiset suomalaiset nimet. Shelob on Lukitar. "Hämppis väärinpäin" olisi ollut ehkä sattuvampi. Sellainen puri Ronaldia Etelä-Afrikassa.
ellauri262.html on line 266: Päästyään sairaalasta Tolkien sai entisen islannin opettajansa William Craigien kautta työpaikan avustajana Oxford English Dictionaryn toimituskunnassa. Hän aloitti työssä 1919 tehtävänään käsitellä muutamia W-kirjaimella alkavia, etymologialtaan germaanisperäisiä sanoja. Noihin aikoihin hän esitteli luomansa maailman ensimmäistä kertaa julkisemmin lukemalla The Fall of Gondolinin Exeter Collegen esseekerhossa. Vuonna 1920 Tolkien sai englannin kielen apulaisprofessorin viran Leedsin yliopistosta, ja perhe muutti viideksi vuodeksi Pohjois-Englantiin. Vuonna 1924 hänet nimitettiin yliopiston englannin kielen professoriksi. Seuraavana vuonna Tolkien kuitenkin palasi Oxfordiin saatuaan muinaisenglannin professorin viran. Hän opetti Oxfordin yliopistossa 1925–1959 muinais- ja keskiajan englannin professorina.lähde?
ellauri262.html on line 276: Hobitin menestyksen johdosta kustantaja alkoi vaatia Tolkienilta jatko-osaa tarinalle.lähde? Tolkien oli oikeastaan aloittanut jatko-osan, Taru sormusten herrasta (The Lord of the Rings 1954–1955), kirjoittamisen vuonna 1936, jo ennen kuin Hobitti oli julkaistu. Hän päätti kuitenkin tarjota ensin kustantajalle muutamia kirjoitettuja osia Silmarillionista, jotka kustannusyhtiö kuitenkin hylkäsi. Vaikka kirjan kieltä ylistettiin, sen katsottiin olevan liian pitkäveteinen julkaistavaksi. Käsikirjoitus palautettiin pettyneelle Tolkienille, minkä jälkeen kustantaja tiedusteli uudelleen, olisiko hän vieläkin valmis kirjoittamaan ”uuden Hobitin”; Nookei, Tolkien suostui.
ellauri262.html on line 280: Allen & Unwin oli arvioinut kirjan julkaisun tuottavan kustantamolle noin tuhannen punnan tappiot. Tolkien halusi julkaista yli tuhatsivuisen romaanin yhtenä niteenä, mutta kustantaja ei suostunut.[29] Teos jaettiin kolmeen osaan nimiltään Sormuksen ritarit, Kaksi tornia ja Kuninkaan paluu, jotka julkaistiin vuosina 1954–1955.
ellauri262.html on line 298: Uusiseelantilainen Peter Jackson ohjasi vuosina 2001–2003 Taruun sormusten herrasta perustuvan karamellimaisen elokuvatrilogian, joka menestyi sekä katsojamäärissä että palkinnoissa mitattuna. Vuosikymmentä myöhemmin Jackson sovitti myös Hobitin elokuvatrilogiaksi, jonka osat ilmestyivät vuosina 2012–2014. Lisää melliä.
ellauri262.html on line 376: Dorothy Leigh Sayers (13. kesäkuuta 1893 Oxford – 17. joulukuuta 1957 Witham) oli englantilainen rikoskirjailija, kääntäjä ja kristitty humanisti. Parhaiten hänet tunnetaan Peter Wimsey -dekkareistaan, joissa englantilainen aristokraatti toimii harrastelijasalapoliisina. Niitä pidetään niin sanottujen arvoitusdekkareiden (esimerkiksi Agatha Christie, Ruth Rendell) parhaimmistona.
ellauri262.html on line 581: Teippikirjaimet (Screwtape Letters) soitti 309 esityksensä New Yorkin Westside Theatressa vuonna 2010. Vuoden 2011 kiertue vieraili esittävän taiteen paikoissa kaupungeissa kaikkialla Yhdysvalloissa, mukaan lukien Los Angeles, Houston, Dallas, Atlanta, Seattle, Minneapolis ja Boston . Vuosien 2012–2013 kiertue alkoi Los Angelesista tammikuussa 2012. Kiertueella on paluumatkat San Franciscoon, San Diegoon, Seattleen, Chicagoon ja Atlantaan sekä pysähdyksiin useissa muissa kaupungeissa. The Screwtape Letters on kuvattu "Humoristiseksi ja eloisaksi... Paholaiselle on harvoin annettu ansaitsemansa tarkkaavaisemmin!" kirjoittanut The New York Times, "Syvä kokemus".Christianity Today ja "Pahoin nokkela... Helvetin hyvä esitys!" kirjoittanut The Wall Street Journal . [16] Tuotanto on myös kiertänyt maailmanlaajuisesti. Ruuvinauha (Screwtape)-roolin on myös esittänyt nainen (woman).
ellauri263.html on line 57: Benjamilainen. (1 Chronicles 9:7–8) Muuan Meshullam oli Shephatiahin poika, jonka isä oli Reuel, Ibneiahin poika.
ellauri263.html on line 59: Topiaan appiukko (Tobit 7:1–15), kreik. Raguel.
ellauri263.html on line 96: Barukin kirja on ennen kaikkea katumuksen ja lohdutuksen kirja. Se on saanut nimensä profeetta Jeremian kirjurin ja ystävän mukaan, josta Jeremian kirjassa kerrotaan etenkin 36. luvussa. Kirja jakautuu neljään osaan. Johdannossa (1:1–14) kuvataan historiallista tilannetta. Baruk on Babyloniassa ja lukee julkisesti kirjoituksensa Juudan kuninkaan ja muiden pakko-oireisten siirtolaisten kuullen. Tämä tapahtuu luultavasti vuonna 582 eKr. Ajoituksessa on ongelmansa: Jeremian kirjan mukaan Baruk oli tuolloin Egyptissä eikä Babyloniassa. Kaikkineen kirjasta saa sen kuvan, että se on kusetusta, kirjoitettu vasta myöhempinä vuosisatoina.
ellauri263.html on line 98: Toinen osa (1:15–3:8) on luonteeltaan synnintunnustus ja rukous pelastumisen puolesta. Tekstistä heijastuu suht varma luottamus siihen, että Jumala ohjaa historian tapahtumia. Voitot ovat palkintoja ja tappiot rangaistuxia. Jerusalemin tuhoutuminenkin on rangaistus kansan ja sen johtajien synneistä. Kolmas osa (3:9–4:4) käsittelee runollisesti viisautta, joka on Jumalan lahja. Esitystapa on samanlaista kuin muussa viisauskirjallisuudessa, kuten Sananlaskujen kirjassa ja Jobin kirjassa. Viisaus kuvataan persoonaksi, ja jakso päättyy siihen, että viisaus näyttäytyy maan päällä ja elää ihmisten keskuudessa. Kristillisessä perinteessä tämä on yhdistetty Jeesuksen ihmiseksi tuloon. Jotain samansuuntaista taisi olle Erasmuxellakin albumissa 26.
ellauri263.html on line 100: Neljäs osa (4:5–5:9) tarjoaa lohdutusta Jerusalemille. Kaupunkia kuvataan lapsensakin menettäneeksi leskiäidiksi. Lapset, israelilaiset, on viety vankeuteen vieraisiin maihin. Rangaistus päättyy kuitenkin aikanaan, ja Jerusalem nousee USA:n tuella uuteen kukoistukseen. Jaksossa on lukuisia muistumia Vanhasta testamentista, erityisesti Jesajan kirjan luvuista 40–55. Barukin kirjassa on paljon historiallisesti epävarmaa, mutta sen sanoma on selvä: synti saa rangaistuksensa, kääntyminen oikeaan ja kuuliaisuus palkitaan! Yllättävä käänne!
ellauri263.html on line 324: Germany entered World War I on 1–2 August 1914 (Av 9–10, AM 5674), which caused massive upheaval in European Jewry and whose aftermath led to the Holocaust.
ellauri263.html on line 369: Israel’s biggest TV hit series returns to our screens this week, opening with Israel’s biggest nightmare. The second series of Fauda, the political thriller about an Israeli army undercover unit, begins with a bomb explosion at a bus stop. But it gets worse, as it turns out the attack wasn’t ordered by Hamas, but by a new menace – a returnee from Syria who has been training with Islamic State.
ellauri263.html on line 373: It’s mostly in Arabic and Hebrew, but that hasn’t limited the appeal. Netflix, which has 109 million members across 190 countries, describes it as a global phenomenon – one of a string of Israeli successes, besides Yom Kippur war and the occupation of Palestine. Netflix has already commissioned a third series along with other shows from Fauda’s creators, journalist Avi Issacharoff and Lior Raz, who served in the undercover unit on which the series is based and plays its predictably gruff Israeli lead Doron Kavillio.
ellauri263.html on line 379: But none of that gets away from it being overwhelmingly narrated from an Israeli viewpoint, focused on the Israeli protagonists. More so than in the first series, the Israeli occupation is nowhere to be seen – there’s no wall, no settlements or settlers, no house demolitions, only a few small checkpoints and none of the everyday brutalities of life under occupation. Yes, it shows that Palestinians love their mothers, but it also renders them as violent fanatics without a political cause.
ellauri263.html on line 389: Claims by Raz that writing the series was his real therapy, after suffering with PTSD, help locate Fauda in an Israeli genre dubbed “shooting and crying” – laments over the effect of wars on the morality and sanity of Israelis fighting them. But Fauda is different. Let’s call it “viewing while cursing”, into which category we can also place the US hit series Homeland Security.
ellauri263.html on line 449: Hebron is considered one of the oldest cities in the Levant. According to the Bible, Abraham settled in Hebron and bought the Cave of the Patriarchs as a burial place for his wife Sarah. Biblical tradition holds that the patriarchs Abraham, Isaac, and Jacob, along with their wives Sarah, Rebecca, and Leah, were buried in the cave. Hebron is also recognized in the Bible as the place where David was anointed king of Israel. Following the Babylonian captivity, the Edomites settled in Hebron. During the first century BCE, Herod the Great built the wall which still surrounds the Cave of the Patriarchs, which later became a church, and then a mosque. With the exception of a brief Crusader control, successive Muslim dynasties ruled Hebron from the 6th century CE until the Ottoman Empire's dissolution following World War I, when the city became part of British Mandatory Palestine. A massacre in 1929 and the Arab uprising of 1936–39 led to the emigration of the Jewish community from Hebron. The 1948 Arab–Israeli War saw the entire West Bank, including Hebron, occupied and annexed by Jordan, and since the 1967 Six-Day War, the city has been under Israeli military occupation. Following Israeli occupation, Jewish presence was reestablished at the city. Since the 1997 Hebron Protocol, most of Hebron has been governed by the Palestinian National Authority.
ellauri263.html on line 482: Kahden samaa sukupuolta edustavan liittoa kohtaan on lainattu Raamatunkohtaa: "Miestä ei ole luotu naisesta vaan nainen miehestä, eikä miestä luotu naisen takia vaan nainen miehen takia. Naisen tulee siis pitää päässään arvonsa merkkiä enkeleiden takia. Herran edessä ei kuitenkaan ole naista ilman miestä eikä miestä ilman naista, sillä niin kuin nainen on luotu miehestä, myös mies on syntynyt naisesta. Mutta kaikki on saanut alkunsa Jumalasta, joka kaiketi on ollut nainen kerta siitä syntyi mies." (1.Kor. 11:8–12)
ellauri263.html on line 578: Teosofiasta on löydettävissä paljon piirteitä, jotka ovat yhteisiä useimmille okkulttis-gnostilaisille järjestelmille, ja siksi usein on vaikea todeta täsmällisesti, mistä jokin ajatus on omaksuttu. Jotkut teosofiset ajatukset sen sijaan voidaan löytää lähes sellaisenaan tai hieman muuntuneina buddhalaisista ja hindulaisista opetuksista. Tällaisia ovat esimerkiksi sellaiset ajanjaksot kuin kalpat ja jugat, mandaloissa kuvatut mantereet ja ihmisrodut, ihmisen olemuspuolet eli prinsiipit, siddhit eli yliaistilliset kyvyt sekä joiltakin piirteiltään teosofinen oppi juuriroduista. William Emmette Colemanin mukaan todellisuudessa Blavatsky kopioi tekstinsä – puutteellisesti viitaten – melko pienestä määrästä aikalaiskirjoja ja hänen käsityksensä mm. historiallisista teksteistä olisi perustunut toisen käden lähteisiin, vaikka hän antoi ymmärtää ikivanhojen alkuperäiskirjojen olevan edessään. Samoin Dzyanin kirjasta saadut tiedot olisivat olleet tunnetuista englanninkielisistä kirjoista, jotka eivät käsittele Tiibetiä vaan Kiinaa tai Intiaa, mikä selittäisi mm. useat kieli- ja asiavirheet.
ellauri263.html on line 590: Monadien henkinen kehitys tapahtuu karman lain kautta, mutta ihmisyksilö voi nopeuttaa omaa kehitystään elämällä moraalisesti oikein. Rukoilu sen tavallisessa merkityksessä on epäjumalanpalvelusta, koska eksoteeristen uskontojen jumalat (kuten Jehova) ovat rajallisia, luotuja olentoja. Ihmisen sen sijaan tulisi pyrkiä toimimaan sopusoinnussa oman jumalallisen koirohahmonsa eli ātma-buddhi-manauksen kanssa. Ihmisen kuollessa kolme alinta prinsiippiä tuhoutuvat ja neljä ylintä jakavat kamaa lokasuojaan, joka vastaa katolilaisuuden kiirastulta tai antiikin mytologian Haadesta. Tämän jälkeen ātma-buddhi-manaus irrottaa kāmaa rūmpasta ja jatkaa devakhāniin eli taivaaseen, jossa se pysyy hikisesti arviolta 1 000–1 500 vuotta. Tämän jälkeen se jälleensyntyy maailmaan kolmannesta silmästä.
ellauri263.html on line 593: kehittyy sekä muodoltaan että sielultaan; - Kehitysoppi, tai siis älykäs suunnittelu merkityksen ja tarkoituksen kannalta. United Lodge of Theosophists Los Angeles. Teosofian valtameri : kuukauden 2. lauantai klo 16–17.30 Tyynenmeren aikaa Zoomissa.
- 15. toukokuuta 1948 – 10. maaliskuuta 1949 (9 kuukautta, 3 viikkoa ja 2 päivää)
ellauri263.html on line 594: Lisätietoja kokouksesta saa Gerry Kiffeltä – (805) 427-1015. Mitä järkeä on juutalaisen häiskän alkaa suhdetta valtameren kanssa kun ize on pikku limaläiskä.
ellauri263.html on line 620: Aleister Crowley (/ˈælɪstər ˈkroʊli/; born Edward Alexander Crowley; 12 October 1875 – 1 December 1947) who was an English occultist, philosopher, ceremonial magician, poet, painter, novelist, and mountaineer. He founded the religion of Thelema, identifying himself as the prophet entrusted with guiding humanity into the Æon of Horus in the early 20th century. A prolific writer, he published widely over the course of his miserable life.
ellauri263.html on line 626: Almost 600 (!) biographies have been written of Blavatsky, but the details of her life, especially the years 1848–1873, remain sketchy all the same. Most of the authors have been either devoted disciples or sharply critical adversaries. Some interesting and well-documented facts, however, can be determined. She was born to a noble Russian family in present-day Ukraine, married at 17, ran away only months later, traveled widely and spent time in Cairo, among many other places, where she supported herself as a medium size sex doll.
ellauri263.html on line 633: Annie Besant (1847–1933) sensijaan oli aimo desantti! sosialistivaikuttaja, journalisti, naisoikeusaktivisti, Kansainvälisen Teosofisen Seuran puheenjohtaja sekä Idän Tähti -järjestön perustaja.
ellauri263.html on line 655: the Theosophical Society under Annie Besant’s leadership (1907–1933) was, at least in England, an important part of a loosely socialist and feminist political culture. Hyvä desantti! Olet idän tähti! Enola Holmes-sarjassa oli 1 episodi Besantista tulitikkutehtaalla, vaikkei sen nimeä kyllä mainittu.
ellauri263.html on line 663: The Theosophical Movement was founded in New York in 1875 with three main founders – Helena Petrovna Blavatsky, Colonel Henry Steel Olcott, and William Quan Judge. From that moment and up until his death in 1907, Olcott remained the organisational leader and international president of the Society, which eventually moved its headquarters from the USA to Adyar in India.
ellauri263.html on line 669: “One of the most valuable effects of Upasika’s mission [Note: “Upasika” is a Buddhist term meaning “femakko” and was used by the Masters for HPB] is that it drives men to self-study and destroys in them blind servility for persons, sanoi 1 setämies. … Imperfect and very troublesome, no doubt, she proves to some, nevertheless, there is no likelihood of our finding a better one for years to come – and your theosophists should be made to understand it. … HPB has next to no concern with administrative details, and should be kept clear of them, so far as her strong nature can be controlled. But this you must tell to all: – With occult matters she has everything to do. We have not abandoned her; she is not ‘given over to chelas’. She is our direct agent. I warn you against permitting your suspicions and resentment against ‘her many follies’ to bias your intuitive loyalty to her. … Be assured that what she has not annotated from scientific and other works, we have given or suggested to her.
ellauri263.html on line 674: Col. Olcott ei ollut vakuuttunut vaan alkoi vehkeillä ennenkuin HPB oli ehtinyt kylmetä. In the April Theosophist Col. Olcott makes public what we have long known to be his private opinion – a private opinion hinted at through the pages of Old Diary Leaves – that H.P.B. was a fraud, a medium, and a forger of bogus messages from the Masters. This final ingrate’s blow is delivered in a Postscript to the magazine for which the presses were stopped. The hurry was so great that he could not wait another month before hurling the last handful of mud at his spiritual and material benefactor, our departed H.P.B. The next prominent person for whom we wait to make a similar public statement, has long made it privately. [Note: This sentence referred to Annie Besant.]
ellauri264.html on line 59: William Lewis Safire (/ˈsæfaɪər/; né Safir; December 17, 1929 – September 27, 2009), who was an American author, columnist, journalist, and presidential speechwriter. He was a long-time syndicated political columnist for The New York Times and wrote the "On Language" column in The New York Times Magazine about popular etymology, new or unusual usages, and other language-related topics.
ellauri264.html on line 66: Tekoäly on fixumpi kuin luulisi – Yhtä älykäs kuin pulu. Iowan yliopiston tutkimus viittaa, että tekoälyn oppimisprosessi vastaa kyyhkyjen tapaa oppia. Incelit eivät oikeasti kaipaa ainoastaan omaa pulua ja siltä pillua, sanoo insändare, joka on izekin ex-incel. Ne kaipaavat jotain tekemistä, työtä, hyväxymistä ja miehen paikkaa yhteiskunnassa, muuta kuin kotona istumista, pelaamista, käteenvetoa ja puhelimella oloa.
ellauri264.html on line 203: Victor Lebow (26. joulukuuta 1902 – 26. elokuuta 1980, alunperin nähtävästi Liebowitz, takuulla ashkenazijuutalainen jostain beyond the pale) oli yhdysvaltalainen yritysjohtaja, esseisti ja aktivisti. Vizikästä kyllä sille ei ole anglosaxisivua Wikipediassa, vain italialaiset kommunistit muistavat. Hänet tunnetaan parhaiten amerikkalaisen kulutuskapitalismin dynamiikan muotoilustaan, joka ilmaistiin vuonna 1955 Journal of Retailing -lehdessä julkaistulla artikkelilla nimeltä Hintakilpailu vuonna 1955. Artikkeli sai jonkin verran huomiota pian ilmestymisensä jälkeen, ja sosiologi Vance Packard mainitsi sen vuoden 1960 teoksessaan The Waste Makers. Lähde
ellauri264.html on line 213: Und wer erkennt es nicht in den Augen eines Konsumenten, wenn er in den heiligen Hallen des Konsums etwas entdeckt, was er dann auch kauft, wenn es dann in den Augen so funkelt, so voller Freude, nun eins mit dem Kauf werden zu können. Diese Schuhe jetzt einmal, am besten heute Abend anzuziehen (und dann nie wieder) – oder einmal diesen Winkelschleifer einzusetzen (meist bleibt es bei einmal). Wer kennt dieses Gefühl voller Konsumentenglück nicht (von dem Glück des Produzenten und dem Glück des Händlers ganz zu schweigen)!
ellauri264.html on line 215: Ja, es ist unser Lebensstil geworden – alles dreht sich um Konsum. Wir arbeiten hart, wir arbeiten viel, um diesen Lebensstil aufrecht erhalten zu können. Ja, wir ruinieren sogar unsere Gesundheit, vernachlässigen unsere Familie, zerstören dafür unsere Erde, beuten andere Menschen dafür Gnadenlos aus – aber im Grunde unseres Herzens sind wir gute Menschen. Wir sind die Guten, weil durch unseren Konsum Wachstum möglich ist! Kivikauden mies teki töitä päivittäin arviolta 3.5 tuntia.
ellauri264.html on line 217: Die anderen, die dem Konsum nicht verfallen sind, die sind die bösen. Die tun nichts für unser heiliges Wachstum, das sind Trittbrettfahrer! Aber wir sind ja die Guten und unserer christlichen Tradition folgend betrachten wir diese Menschen einfach als verwirrt an. Es sind nicht unsere Feinde, sondern Konsumenten in spe, die den richtigen Weg noch nicht erkannt haben – oder kurzzeitig verlassen haben. Wir führen sie auf den rechten Weg, den unsere Religion macht am meisten Spaß, wenn alle Menschen beim Konsum mitmachen.
ellauri264.html on line 515: Orach Chayim – laws of prayer and synagogue, Sabbath, holidays;
ellauri264.html on line 517: Yoreh De'ah – laws of kashrut; religious conversion; mourning; laws pertaining to Israel; laws of family purity
ellauri264.html on line 519: Even Ha´ezer – laws of marriage, divorce and related issues;
ellauri264.html on line 521: Choshen Mishpat – laws of finance, financial responsibility, damages (personal and financial), and the rules of the Bet Din, as well as the laws of witnesses.
ellauri264.html on line 529: Arba´ah Turim ( hepreaksi : אַרְבָּעָה טוּרִים ), jota usein kutsutaan yksinkertaisesti Turiksi , on tärkeä halakhilainen koodi , jonka on säveltänyt Yaakov ben Asher ( Köln , 1270 – Toledo, Espanjan Baaim n. 1340´) . Turin neliosainen rakenneja sen jako lukuihin ( simanim ) otettiin käyttöön myöhemmässä koodissa Shulchan Aruch . Tämä oli ensimmäinen kirja, joka painettiin Kaakkois-Euroopassa ja Lähi-idässä.
ellauri264.html on line 556: The previous Halacha Yomis quoted Rav Belsky’s view that although cooked potatoes are subject to bishul Akum, potato chips are not. What about French fries – are they like potatoes or like potato chips?
ellauri264.html on line 574: In the biblical narrative, Hophni and Phinehas are criticised for engaging in illicit behaviour, such as appropriating the best portion of sacrifices for themselves, and having sexual relations with the sanctuary's serving women. They are described as "sons of Belial" in (1 Samuel 2:12) KJV, "corrupt" in the New King James Version, or "scoundrels" in the NIV. Dom var usla som Sveriges krona, som än kallas skräpvaluta, än skitvaluta. Their misdeeds provoked the wrath of Yahweh and led to a divine curse being put on the house of Eli, and they subsequently both died on the same day, when Israel was defeated by the Philistines at the Battle of Aphek near Ebenezer; the news of this defeat then led to Eli's death (1 Samuel 4:17–18). On hearing of the deaths of Eli and Phinehas, and of the capture of the ark, Phinehas´ wife gave birth to a son whom she named Zaphod (expressing 'departed glory') before she herself died (1 Samuel 4:19–22).
ellauri264.html on line 591: – Israelin maa kuuluu Israelin kansalle, Ben-Gvir sanoi.
ellauri264.html on line 592: – Tämä on tehtävämme. Tämä on meidän oppimme. Yhdeksän siirtokuntaa on hyvä, mutta se ei ole vielä tarpeeksi. Haluamme paljon paljon enemmän.
ellauri264.html on line 597: Nineteen years ago, on that famous night, when the decision of the establishment of the State of Israel was made by the governors of the nations of the world, when all the people flocked to the streets to publicly celebrate, I could not take part in the joy. In those first hours I could not make peace with what was done, with the horrible news, that God´s words from the prophecy in the Twelve Prophets: "My land was divided" was coming true. Where is our Hebron? Are we forgetting it? And where is our Nablus? Are we forgetting it? And where is our Jericho? Are we forgetting it? And where is our east side of the Jordan? Where is every lump and chunk? Every bit and piece of the four cubits of God´s land? Is it up to us to give up any millimeter of it? God forbid! In the state of shock that took over my body, completely bruised and torn to pieces – I could not rejoice then.
ellauri264.html on line 630: Ebba Busch har bedrivit akademiska studier i freds- och konfliktkunskap vid Uppsala universitet och har arbetat fem säsonger som utomhusmålare. 2007–2008 bodde hon i Bryssel och praktiserade skurkaktighet i Europaparlamentet hos den kristdemokratiske europaparlamentarikern Lars Wohlin. Hon har även arbetat som PR-konsult i Stockholm.
ellauri264.html on line 661: Sveriges ekonomi går sämst i EU och krymper under 2023, siar EU-kommissionen i sin nya vinterprognos. – Svenska hushåll är mera räntekänsliga och mera skuldsatta, säger Nordeas Susanne Spector.
ellauri264.html on line 665: Att regeringen blundar för vad som sker är oansvarigt, minst sagt. Men att Ebba Busch kan pissa på familjerna som hon låtsades känna igen sig i – det är ett svek. En annan ond buske hon, den här Ebba. En annan bajskorv som har flutit upp till gräddbunkens yta.
ellauri264.html on line 749: Suomalaiset ovat olleet niin ikään erittäin neuvokkaita pioneereja. ”Isaskarin pojat, seisokaa ja kuolkaa, mutta jättäkää vain palanut maa vihollisten käsiin.” – Marsalkka Mannerheim
ellauri264.html on line 753: Isaskar on luja aasi, ja sioittaa itsensä rajain välille. Hän näki levon hyväksi, ja maan ihanaksi; ja kumarsi hartiansa kantamaan, ja on veronalainen palvelia.” – 1. Moos. 49:14-15 (Biblia)
ellauri264.html on line 760: ”Iloitse Sepu, kun liikkeelle lähdet, ja sinä, Isaskar, majoissasi. He kutsuvat kansoja vuorellensa, siellä he uhraavat oikeita uhreja. Sillä he imevät merten rikkauden ja hiekkaan kätketyt aarteet.” – 5. Mooses 33:18-19
ellauri264.html on line 770: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä käyn sinun kimppuusi, Goog, sinä Roosin (Venäjän), Mesekin (Moskovan) ja Tuubalin (Tubolskin) ruhtinas…Persia, Etiopia ja Puut ovat heidän kanssansa, siirtokilvet ja kyrvät tanassa on heillä kaikilla. Goomer ja kaikki sen sotalaumat, Toogarman heimo pohjan periltä ja kaikki sen sotalaumat – lukuisat kansat ovat sinun kanssasi. Ole valmis, varustaudu, sinä ja kaikki joukkosi, jotka ovat kokoontuneet sinun luoksesi, ja ole sinä varalla heitä varten.” – Hesekiel 38:3-7
ellauri266.html on line 56: Desmond Morris was a scandal when his 1967 book appeared on human sociobiology. Some of Morris's theories have been criticized as untestable. For instance, geneticist Adam Rutherford writes that Morris commits "the scientific sin of the 'just-so' story – speculation that sounds appealing but cannot be tested or is devoid of evidence". However, this is also a criticism of adaptationism in evolutionary biology, not just of Morris.
ellauri266.html on line 102: mukaan laitonta; Samoylova kuitenkin vahvisti esiintyneensä Krimillä vuonna 2015. Häntä kuvailtiin "itsenäiseksi laulajaksi, lumoavaksi tytöksi ja menestyneeksi kilpailun osallistujaksi". Julia on vamma! Tuo oudosti suuta venyttelevä rampa nuori naarasapina laulaa kaiken lisäxi enkuxi! Lapsena hän alkoi menettää jalkojensa toiminnon ja joutuu käyttämään pyörätuolia. Samoilova oli myös osana vuoden 2014 talviparalympialaisten avajaisseremoniaa. Talviparalympialaiset 2014 järjestettiin Ukrainan kiusaxi Sotšissa Venäjällä 7.–16. maaliskuuta 2014. Sotšin paralympialaisissa nähtiin ensimmäisen kerran lumilautailua sotavammaisurheilulajina.
ellauri266.html on line 190: noch einmal zeigt, sich wendet, anhält, weilt –, näyttää vielä kerran, kääntyy, pysähtyy, viipyy -,
ellauri266.html on line 325: General semantics, a philosophy of language-meaning that was developed by Alfred Korzybski (1879–1950), a Polish-American scholar, and furthered by S.I. Hayakawa, Wendell Johnson, and others; it is the study of language as a representation of reality. Korzybski’s theory was intended to improve the habits of glib upper-class response to hostile low-class environment. Drawing upon such varied disciplines as relativity theory, quantum mechanics, and mathematical logic, Korzybski and his followers sought a scientific, non-Aristotelian basis for clear understanding of the differences between symbol (word) and reality (referent) and the ways in which they themselves can influence (or manipulate) and limit other humans´ ability to think.
ellauri266.html on line 409: Pierre Boulle (20. helmikuuta 1912 – 30. tammikuuta 1994) syntyi Avignonissa, Ranskassa, ja hänet kastettiin ja kasvatettiin katolilaiseksi, vaikka myöhemmin hänestä tuli agnostikko [ lainaus tarvitaan ]. Hän opiskeli arvostetussa École supérieure d´électricitéssä ( Supélec ), jossa hän sai insinöörin tutkinnon vuonna 1933. Vuodesta 1936 vuoteen 1939 hän työskenteli pyroteknikkona brittiläisillä kumiviljelmillä Malayassa. Siellä ollessaan hän tapasi ranskalaisen naisen, joka oli erossa miehestään. Hiänestä piti tulla hänen elämänsä rakkaus, jolle hän kirjoitti lempeitä rakkauskirjeitä. Myöhemmin hiän päätti palata miehensä luo, joka oli virkamies Ranskan Indokiinassa. Toisen maailmansodan aikana hiän ja hänen miehensä pakenivat Malajaan, mutta yksi hiänen lapsistaan kuoli prosessissa. Boulle tapasi hänet myöhemmin sodan jälkeen, ja he nauttivat kovasti platonisesta ystävyydestä.
ellauri266.html on line 431: Alkuperäisen sarjan viidestä elokuvasta (1968–1973) on kiitos yxinomaan anglojen tullut mielettömiä kulttiklassikoita. Boulle, joka piti romaaniaan elokuvattomana, oli yllättynyt elokuvan maailmanlaajuisesta menestyksestä ja vaikutuksesta. Hän kirjoitti käsikirjoituksen jatko-osalle nimeltä Planet of the Men, mutta alkuperäisen elokuvan tuottajat hylkäsivät sen liian filosofisena. Toinen elokuva, Beeath the Planet of the Apes, joka ilmestyi vuonna 1970, oli myös erittäin menestynyt. Sitä seurasivat Escape from the Planet of the Apes vuonna 1971, Conquest of the Planet of the Apes vuonna 1972 ja Battle for the Planet of the Apes vuonna 1973. Viimeinen osa Superman Tattoon poika oli täysi lössähdys, koska siinä oli taas Boullen hoonoxi englannixi tehty käsikirjoitus.
ellauri266.html on line 521: De Waalin nimi yhdistetään myös bonoboihin , "rakastele – ei sotaa" -kädellisiin, joista hän on tehnyt suosittuja. Mutta jopa hänen bonobo-tutkimuksensa ovat toissijaisia laajemmalle tavoitteelle ymmärtää, mikä sitoo kädellisten yhteiskuntia yhteen sen sijaan, miten kilpailu rakentaa niitä.
ellauri266.html on line 526: De Waalin nimi yhdistetään myös bonoboihin , "rakastele – ei sotaa" -kädellisiin, joista hän on tehnyt suosittuja. Mutta jopa hänen bonobo-tutkimuksensa ovat toissijaisia laajemmalle tavoitteelle ymmärtää, mikä sitoo kädellisten yhteiskuntia yhteen sen sijaan, miten kilpailu rakentaa niitä.
ellauri267.html on line 317: Äläkä vaivaa minua enää – en tunne heitä.
ellauri267.html on line 404: – Sinä On pakko, Avaa markkinat, orjien myyntitili.
ellauri267.html on line 408: 1. Merkantti. [On pakolle.] Mistä syystä tuota vanhaa kaveria pidät? – [ Osoittaa Alvaria. ] Hän on kova, eikä hänellä ole palvelusta raajoissaan.
ellauri267.html on line 428: On pakko. Hevonen tai aasi, sellaisena kuin äitisi sinut loi, mutta ota ensin vakavasti röyhkeyttäsi. – [ Lyö häntä piiskallaan. ]—Ole neuvoja, ystävä, ja solje ystävillesi: Katso, kuninkaalliseni lippuni on esillä sinun ylläsi.
ellauri267.html on line 435: Muurahainen. [ Makuusennossa. ] Pidä kiinni, rakas Thrum-hattuni: tottelen sinua iloisesti. – Näen, että vastustamattomuuden oppia ei koskaan harjoiteta perusteellisesti, mutta kun ihminen ei voi auttaa itseään.
ellauri267.html on line 450: On pakko. Paksu-hengittää hieman; ei muuta kuin ikävä vilustuminen haudoissa makaamalla yötä; mutta ääni, tuuli ja raajat, minä takaan hänelle. – Kokeile häntä hieman löysällä ravilla.
ellauri267.html on line 490: Muf. Erittäin epätoivoinen uros, voin kertoa hänelle sen; En pidä hänen vauhdistaan – Sinulle on opetettava etäisyyttäsi, sirrah. [Iskee häntä silmään.]
ellauri267.html on line 516: Hän on siedettävä, ja minä olen köyhä muukalainen, kaukana paremmista ystävistä ja ruumiillisessa välttämättömyydessä. Nyt minulla on outo kiusaus kokeilla, mitkä muut naiset kuuluvat tähän perheeseen: en ole kaukana naisten asunnosta, olen varma; ja jos nämä linnut ovat etäällä, tässä ne nauravat yhdessä. [ vetää esiin "huilunsa". ] Jos näillä pyhillä markkinoilla on monenlaista maurien lihaa, olisi hulluutta jakaa kaikki rahani ensimmäisellä kaupalla. [ Hän pelaa huilulla. Ritilä avautuu ja Morayma, Muftin tytär, ilmestyy siihen. ]—Ai, siellä on ilmestys! Tämä on muftin arvoinen suupala; tämä on nautintopala salassa; Tämä on hänen Alkoraaninsa mysteeri, joka on jätettävä mautonta profaanin tiedosta; tämä on hänen lomahartautensa. – Katso, hänkin viittoi.
ellauri267.html on line 525: Muurahainen. Oi sinä kaunis pieni sydän, lennätkö sinut tänne? Pidän sen lämpimänä, takaan sen, ja haudan sen uuteen pesään. – Mutta nyt aarrekammioni, se on kääritty nenäliinaan; ei täällä kurkista, vaikka kaipaankin kirjoittaa hänen arabiankieliset kirjoitukset ja koukut. Mutta minun täytyy viedä palkintoni rosvojen tapaan, enkä ajattele saaliin jakamista, ennen kuin olen vapaa vaarasta ja poissa muista ikkunoista. Jos hänen älynsä on yhtä koskettava kuin hänen silmänsä, olen kaksoisorja. Pohjoiset kauneutemme ovat pelkkää taikinaa näille; mautonta valkoista maata, pelkkää piippusavea, jossa ei ole enempää sielua ja liikettä kuin kärpänen talvella.
ellauri267.html on line 722: Emp. Oi, nyt se korjaantuu; ja sinä puhut järkeä, mufti. –
ellauri267.html on line 795: Seb. Pakotettu, mutta ei vastaanotettu. – Otan sen valheen takaisin.
ellauri267.html on line 841: Luuletko, että tulin väittelemään oikeasta ja väärästä? Tolla on väärä, mulla suora –
ellauri267.html on line 844: - Raahataanko tuo orja kuoliaaksi? –
ellauri267.html on line 871: Taiv. – Hän ei kuule perseiden alta minua,
ellauri267.html on line 886: – Katso, taivas, Tavoite tuomitsee rakkaan Sebastianin kuoleman!
ellauri267.html on line 889: – Nyt jumalten keinuun, te jumalattomat; synti rankaisematta;
ellauri267.html on line 893: Rukoile henkesi puolesta; Oi, kysy sitä tyrannilta: Hopea ei ole häpeä; trust me, rakas, ei se ole mitään. Kuolisin sinun puolestasi, mutta en vslitettavasti voi; Ylpeä sydämeni halveksii sitä jopa sinua kohtaan. – Silti hiljaa? Meneekö Portugalin kuningas kuolemaansa kuin mykkä kala?
ellauri267.html on line 927: että kaikki suvaitseva hengityksesi muuttuu siunaukseksi. –
ellauri267.html on line 932: En pyydä, minä haastan oikeuden nyt. –
ellauri267.html on line 1031: Thor. [Izexeen] Se voi olla niin. – Olen oudosti järkyttynyt; Nopeat ampumiset raajoihini ja pistelyt kivut, ahdistukset sydämessäni, kouristukset hermoissani,kylmän väreet ja sisäelinteni palat, pienessä maailmassani sota aiheuttaa sekaannusta, hävitä ja saada takaisin, lyödä ja lyödä takaisin, Kun hetkelliset voittajat luopuvat. – Voiko se olla myrkkyä! Yhden tenorin myrkyt taisin vetää hanuriin,
ellauri267.html on line 1040:
KOHTAUS II. – Yökohtaus
ellauri267.html on line 1044: Anna Muurahainen. Hän nimeää itsensä Morayma; Muftin ainoa tytär ja neitsyt! Jepu jee! Pian immenkalvo repelee! Tämä on aika ja paikka, jonka hän määräsi kirjeessään, mutta hän ei tule. Miksi, sinä suloinen herkullinen olento, miksi kidutat minua viivytykselläsi! Uskallatko olla väärässä tehtävässäsi? Mitä yön viileässä ja hiljaisuudessa ja uudelle rakastajalle? - Rokko tekopyhälle isällesi, joka opetti sinua niin vähän uskontonsa suloisimmassa kohdassa. - Hark, kuulen hänen silkkivaippansa kahinaa . Nyt hän tulee, nyt hän tulee: - ei, ripusta se, se oli vain tuulen vihelystä appelsiinipuiden läpi. - Nyt taas kuulen kauniin jalan kuoppauksen pimeän kujan halki: – Ei, se on tamman poika, joka on irronnut ja pureskelee meloneja. – Voi odottavan rakastajan kurjuutta! No, minä joudun epätoivoon, menen lehtimajaani ja yritän nukkua.
ellauri267.html on line 1048: Joh. Tähän asti rakkauteni on kantanut minut, melkein tietämättäni, minne olin menossa. Jatkanko? löydänkö itseni? – Mitä vahinkoa minä teen vanhalle miehelleni! Mutta mikä vahinko, koska hän on vanha ja hänellä on kolme vaimoa ja kuusi sivuvaimoa, vierelläni! Se on vain oman kymmenykseni varastaminen häneltä.
ellauri267.html on line 1095: Joh. Lihaa ilman verta, luulen sinun olevan; tai jos on, se on yhtä kylmä kuin kalojen. Mutta minä opetan sinulle kustannuksellasi, mitä kostoa on odotettavissa, jos hylkäät naisen, joka on tarjonnut sinulle rakkautensa. – Apua, apua, siellä! eikö kukaan tule avuksi?
ellauri267.html on line 1099: Joh. Kiittämätön kurja, et ansaitse sääliä! – Auta, auta, aviomies, tai tulen ihastuksi! konna on liian vahva minulle! Apua, apua, sääli köyhää ahdistunutta olentoa!
ellauri267.html on line 1105: Muf. Oi sinä konna, kuinka kauheaa jumalattomuutta teet! mitä, ihastun poveeni vaimon! – Vie hänet pois; ryöstää hänet , pane se paaluun, päästä eroon maailmasta sellaisesta hirviöstä!
ellauri267.html on line 1110: Muf. Olen kuullut vaimoni huudot; köyhän viattoman karitsan haukkumisen. – Etkö nähnyt mitään, sanotko? Jos näen karitsan makaavan verenvuotoa ja teurastajan hänen vieressään veitsensä vedettynä ja verisenä, eikö se ole riittävä todiste murhasta? Tulen liian myöhään, ja teloitus on jo tehty.
ellauri267.html on line 1157: Mor. Voisit todellakin sormitella vuokraasi etukäteen; mutta se tekee miehestä sairaan aviomiehen ikuisesti. Ajattele, avioliitto on tuskallinen kutsumus, kuten tulet todistamaan; Hallitse tulojasi niin säästäväisesti kuin pystyt, niin löydät vaikean tehtävän tehdä vielä vuoden lopussakin ja silti elät kunnollisesti. Unohdin kertoa teille, että minulla on orja valmiina pylväsportille, jossa on kaksi hevosta valmiina satuloituna. Jätän hänelle Alcoranin, se riittää hänelle; sen jokainen sivu on kultaa ja timantteja. – Jos sinulla on sinnikkyyttä ja rohkeutta –
ellauri267.html on line 1168:
LOPUS IV. KOHTAUS I. – BENDUCARIN palatsi Alcazarin linnassa.
ellauri269.html on line 48: The Aarne–Thompson–Uther Index (ATU Index) is a catalogue of folktale types used in folklore studies. The ATU Index is the product of a series of revisions and expansions by an international group of scholars: originally composed in German by Finnish folklorist Antti Aarne (1910), the index was translated into English, revised, and expanded by American folklorist Stith Thompson (1928, 1961), and later further revised and expanded by German folklorist Hans-Jörg Uther (2004). The ATU Index, along with Thompson's Motif-Index of Folk-Literature (1932) - with which it is used in tandem, is an essential tool for folklorists.
ellauri269.html on line 668: Musta, Phineas – Phineas Nigellus Mustan ja Ursula Flintin poika; Sirius, Cygnus, Belvina ja Arcturus Mustan veli, poistettu sukupuusta jästien oikeuksien kannattamisen vuoksi.
ellauri269.html on line 680: Miksi ruoanlaitto on hyödyllistä Shadowlandsissa? Ruoanlaitto kuuluu kaikille – kirjaimellisesti! Kaikkien täytyy syödä, myös Undead. Stat food on yksi halvimmista herkuista, jonka voit antaa itsellesi, ja se kestää tunnin. Kolmella satolla per puimuri, voit valmistaa itsellesi paljon stat-ruokaa. Voit käyttää löydettyä ruokaa hyödylliseen tarkoitukseen. Vaikka useimmat Shadowlands-reseptit vaativat kalaa, on muutama resepti, jotka perustuvat vain luonnosta löytyvään ruokaan. Kalaa ei Wowissa löydy enää luonnosta, se on kaikki kesyä. Shadowlands tarjoaa uusia, hauskoja reseptejä! Kukapa ei rakasta satunnaisesti hengittävää tulta? Ihmiset, jotka pitävät ryöstönsä ja juhliinsa juhlaa, ovat suosittuja ihmisiä!
ellauri269.html on line 718: Yksi mielenkiintoisimmista piirteistä Superman-hahmon synnyssä on se, että hänen alkuperänsä ei ole Friedrich Nietzschen käsityksessä ubermenschistä – johon perustui Adolf Hitlerin usko arjalaisen mestarirodun luontaiseen paremmuuteen – vaan juutalaisessa mytologiassa. Sankarin luojat Jerry Siegel ja Joe Shuster olivat juutalaisten maahanmuuttajien lapsia. Sarjakuvateollisuuden, jossa he viettivät merkittävän osan nuoresta urastaan, loivat New Yorkissa juutalaiset, kuten Max Ginsburg, Bob Kahn ja Jacob Kurtzberg, jotka piilottivat etnisen alkuperänsä Gainesin, Kanen ja Kirbyn kaltaisten nimien taakse. Aiheesta on vuosien varrella ilmestynyt kymmeniä kirjoja ja artikkeleita ovelilla nimillä, kuten Up, Up ja Oy Vey tai Mensch of Steel.
ellauri269.html on line 720: Ärsyttävästi hahmon viimeaikaiset kuvaukset, erityisesti vuoden 2013 Man of Steel -elokuva, keskittyvät Metropolis Marvelin Kristuksen kaltaisiin messiaanisiin ominaisuuksiin. Ennen elokuvan julkaisua uskoon perustuva lehdistösuhdeyritys Grace Hill Media kutsui uskonnollisia henkilöitä eri puolilta kansakuntaa osallistumaan valikoituihin julkaisua edeltäviin näytöksiin, julkaisi leikkeitä verkossa ja toimitti muistiinpanoja mahdollisista elokuvaan liittyvistä uskonpohjaisista keskusteluaiheista. Yksi esimerkki keskittyy isyyden teemoihin ja kehottaa isiä "viemään [lapset] katsomaan Teräsmiestä" ja käyttämään sitten opasta "löytämään uusia yhteyksiä omaan elämääsi ja Jumalan sanaan". Verkkosisällön ohella Dr. Craig Detweiller, Ph.D. teologian ja kulttuurin, kirjoitti yhdeksänsivuisen esseen nimeltä "Jeesus – alkuperäinen supersankari" yhdistääkseen Kryptonin viimeisen pojan Jumalan Poikaan. Detweiller lainasi usein toistuvia todisteita päätteestä "el", joka liitti Supermanin kryptonin syntymänimen "Kal-el". Heprean kielessä "el"-päätettä käytetään merkitsemään Elohimia tai Jahvea, Jehovaa tai Jumalaa, kuten nimissä Mikael, Ariel ja Rafael. Esseessaan Detweiller viittasi myös jokebedialaisten orpoksi jäämiseen, jonka Superman kärsi, kun hänen vanhempansa, jotka varoittivat planeetan Kryptonin välittömästä kuolemasta, ampuivat vauvansa ulkoavaruuteen kuin futuristinen Mooses.
ellauri269.html on line 724: Lamed is comprised of a kaf and a vav: 20 and 6=26. Twenty-six is the gematria of G‑d's name, the Tetragrammaton Yud-Hei-Vav-Hei. Eikös se ollut myös Leninin peitenimi neuvostojuutalaisten parissa? Stalin oli Samekh. Shin also stands for the word Shaddai, a name for God. Because of this, a kohen(priest) forms the letter Shin with his hands as he recites the Priestly Blessing. In the mid-1960s, actor Leonard Nimoy used a single-handed version of this gesture to create the Vulcan hand salutefor his character, Mr. Spock, on Star Trek. Larry Tye, kirjan Superman: The High-Flying History of America's Most Enduring Hero kirjoittaja, vertasi Supermanin eettisiä sääntöjä – "Truth, Justice, and the American Way" - Mishnan arvoihin "totuus, rauha ja oikeudenmukaisuus". Paizi supermiehellä "rauhasta" oli tullut Pax Americana.
ellauri269.html on line 748: Kahden ohiolaisen jutkupojan herkkähipiäisyys kuvasi kokonaisen maan liikettä. Yhdysvaltoihin muuttaneet juutalaiset ovat täysin sulautuneet sen yhteiskuntaan, samoin kuin heidän luomuksensa. Superman ei ole vain Kryptonin viimeinen poika – hän on Jeesus, amerikkalaisten ikoni. Tämän artikkelin aiemmassa versiossa Rachel ja Angel lueteltiin väärin hewbrew-niminä, jotka sisältävät "-el"-liitteen. Tämä on nyt korjattu. (Aika noloa, mutta vaikka olen rodultani juutalainen, en ole uskovainen, en osaa hepreaa enkä edes Jiddishiä.)
ellauri269.html on line 767: Hän oli ulkopuolinen, joka katsoi sisään. Yksinäisenä muukalaisena Enterprisen sillalla Spock oli aina kiihkeä tarkkailija ja wry kommentaattori ihmiskunnan vihollisista. "Minusta heidän epäloogiset ja typerät tunteensa ärsyttävät jatkuvasti", hän huomautti kerran. Tästä turhautumisesta huolimatta hän tajusi ihmisten olennaisen roolin elämässään ja ilmaisi sen parhaiten erosanoissaan Kirkille Khanin vihassa: "Olen ollut ja tulen aina olemaan ystäväsi." Juutalaiset ovat vaeltaneet maasta toiseen, kulttuurista kulttuuriin, tulleet kriitikoiksi ja usein suunnannäyttäjiksi. Silti Talmud pyytää myös avoimuuden henkeä: Jos sinulle kerrotaan, että viisautta löytyy kansojen keskuudesta – uskokaa se!
ellauri269.html on line 814: Pullmanin ensimmäinen ajatus trilogiaa yhdistäväksi nimeksi oli niin ikään Kadotetusta paratiisista poimittu ilmaus Golden Compasses, jossa ”compasses” tarkoittaa itse asiassa harppia, ei kompassia. Milton viittaa kultaiseen harppiin, vasaraan ja lyhteeseen Jumalan luomistyön välineenä. Nimi Golden Compasses vakiintuikin joksikin aikaa käyttöön kirjan julkaisun ollessa vielä kesken. Tällöin yhdysvaltalaisen kustantajan toimittajat erehtyivät tulkitsemaan, että nimitys viittaa Lyran aletiometriin, joka likimain vastaa kuvausta ”kultainen kompassi” – vaikka onkin tosiasiassa messinkinen eikä ole kompassi sen enempää kuin harppi. Niinpä kirjan amerikkalaisessa ennakkomarkkinoinnissa ensimmäisestä kirjasta alettiin käyttää yksikkömuotoista nimitystä The Golden Compass, vaikka Atlantin toisella puolella Pullman olikin jo päättänyt antaa ensimmäisen kirjan nimeksi Northern Lights. Pullman ei tohtinut jumittua kirjan nimikysymykseen yhdysvaltalaisen kustantajan tarjotessa muuten loistavia ehtoja, joten The Golden Compass tuli amerikkalaisen laitoksen viralliseksi nimeksi. Ensimmäisen kirjan suomennos Kultainen kompassi noudattaa tätä naurettavaa nimeä siitä huolimatta, että julkaisutiedoissa alkuteokseksi ilmoitetaan Northern Lights. The Golden Compass on myös vuonna 2007 julkaistun elokuvaversion nimi sekä Yhdysvalloissa että Isossa-Britanniassa. Miten typerää, sen pitäisi olla suomexi Harppisakut.
ellauri269.html on line 823: Omien sanojensa mukaan Pullman olisi halunnut mieluummin taidekouluun opiskelemaan huonekalujen valmistusta, eikä viihtynyt yliopistossa erityisen hyvin: ”Ajattelin että pärjäsin melko hyvin, kunnes valmistuin kolmannen asteen todistuksen kera ja ymmärsin, etten ollutkaan pärjännyt – sinä vuonna neljännen asteen todistusten jakaminen oli lopetettu, muuten olisin saanut sellaisen.” Vuonna 1970 Pullman avioitui Judith Spellerin, entisen opettajan ja hypnoterapeutin, kanssa. Heillä on kaksi aikuista hypnoterapeutin poikasta.
ellauri269.html on line 825: Pullmanin tuorein teos on Rehti mies Jeesus ja kieromieli Kristus, kirjailijan uudelleentulkinta Jeesuksen tarinasta. Skotlantilainen Canongate Books -kustantamo julkaisi kirjan keväällä 2010 osana kansainvälistä Kuka lohduttaisi Myytiä-sarjaa. Kirja pohjautuu Pullmanin tulkintaan, jonka mukaan apostoli Paavalin kirjoitukset vaikuttivat suuresti jo evankeliumien sisältöön – ajatus Jeesuksesta Jumalan poikana on hänen mukaansa peräisin Paavalilta. Siinä Pullman on varmasti aivan oikeassa.
ellauri270.html on line 86: Kwai-joen silta ja Kuolemanrautatie – synkkää sotahistoriaa Kanchanaburissa. kirjoittaja Captain Andy. Kwai-joen silta on outo nähtävyys, jossa totuus ja fiktio menevät iloisesti sekaisin. Kanchanaburin keskustassa sijaitseva silta vetää puoleensa paljon matkailijoita, vaikka harva on tainnut nähdä sen maineeseen nostanutta elokuvaa – tai lukea kirjaa, johon elokuva perustuu. Ja vaikka teokset olisivatkin tuttuja, niillä on vain vähän tekemistä sillan todellisen historian kanssa.
ellauri270.html on line 98: Kuolemanrautatien rakennustöiden alkuvaiheessa sotavangit olivat vielä koettaneet sabotoida rakennustöitä. Lopulta he tajusivat, että heidän ainoa keinonsa selviytyä hengissä Kuolemanrautatieltä oli saada se valmiiksi. Rautatie valmistui lopulta 17 kuukaudessa – vaikka sen tekemistä oli alun perin pidetty mahdottomana. Toiminnassa se ei ehtinyt olla edes kahta vuotta.
ellauri270.html on line 103: Kwai-joen sillalle voi järjestää retken myös Hua Hinista, vaikkapa vuokraamalla taksin käyttöönsä rantakaupungista. Ne ovat naurettavan halpoja. Bangkokista järjestetään myös opastettuja retkiä Kanchanaburin nähtävyyksille. Kun varaat lennot ja hotellit yhteistyökumppaniemme kautta, me saamme pienen provision – mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet MinneThaimaassa.comin toimintaa!
ellauri270.html on line 110: Thaimaassa sijaitseva Kwai-joen 350-metrinen silta poikkeaa Ceylonilla kuvatun elokuvan kulissisillasta. Elokuva ei ole Kwai-joen siltaa nähnytkään. Teattereihin tullessaan elokuva oli todellinen suurmenestys. Sen tekijät kävivät pokkaamassa 1957 peräti seitsemän Oscaria, ja ympäri maailmaa vihellettiin elokuvan mukaansa tempaavaa tunnussävelmää Kwai–joen siltaa. Maailma tuskin tietää mistään muusta siltatyömaasta yhtä paljon. Ja kuitenkin todellisuus peittyy sepitteisiin, joita on niin monta kerrosta, että syntyy myytti.
ellauri270.html on line 112: Tarinan ensimmäiset käänteet ovat kirjallisia. Elokuvan ensimmäinen esikuva on sotavankina viruneen John Coastin vankileirin elämää ja pakkotyötä kuvannut kirja Kuoleman rautatie, joka ilmestyi vuonna 1946. Sen pohjalta ranskalainen Pierre Boulle kirjoitti vuonna 1952 ilmestyneen, fiktiivisen romaanin. Viisi vuotta myöhemmin David Lean ohjasi Boullen romaaniin perustuvan menestyselokuvan, joka jäi maailman kollektiiviseen muistiin. Elokuva ei kuitenkaan ole Kwai–jokea nähnytkään. Itse asiassa sen nimistä jokea ei ole olemassakaan.
ellauri270.html on line 166: Kwai-joen silta on David Leanin ohjaama vuoden 1957 eeppinen sotaelokuva, joka perustuu Pierre Boullen vuoden 1952 romaaniin. Vaikka elokuva käyttää (paizi ei käytä) Burman rautatien rakentamisen historiallista ympäristöä vuosina 1942–1943, Boullen romaanin juoni ja henkilöt sekä käsikirjoitus ovat lähes kokonaan fiktiivisiä. Näyttelijöitä ovat William Holden, Alec Guinness, Cole Porter, Ginger Ale, Jack Hawkins, Sessue Hayakawa ja Jack Nicholson, joka ei kyllä ollut tässä filmissä. Tää raina on tehty Korean sodan aikana, kyseessä on myöhäiskolonialistinen propagandaelokuva.
ellauri270.html on line 236: Walter "Nowi" Nowotny (7. joulukuuta 1920 – 8. marraskuuta 1944) oli saksalainen, mutta itävaltalais-syntyinen hävittäjälentäjä ja hävittäjä-ässä toisessa maailmansodassa. Ennen kaatumistaan (putoomista) majuri Nowotny ehti saavuttaa 258 ilmavoittoa anglosaxeista. Toivottavasti Pilven Veikko Walter pudotti aika läjän Lancaster-pommikoneita matkalla tuhoamaan Saxan arvokasta arkkitehtuuria. Carl Erikin eli "Kekin" eli "Pellun" koululaisvaihtokaupunki Halle/Saale Leipzigin lähellä ja sen 5 tornia sentään säilyivät vahingoittumattomina pommituxista kuin onnen kaupalla. Nyt Halle/Saale on täynnä neonazeja.
ellauri270.html on line 238: "The Daemon Lover" (Roud 14, Child 243) – also known as "James Harris", "A Warning for Married Women", "The Distressed Ship Carpenter", "James Herries", "The Carpenter’s Wife", "The Banks of Italy", or "The House-Carpenter" – is a popular ballad dating from the mid-seventeenth century, when the earliest known broadside version of the ballad was entered in the Stationers' Register on 21 February 1657.
ellauri270.html on line 242: "A Warning for Married Women" tells the story of Jane Reynolds and her lover James Harris, with whom she exchanged a promise of marriage. He is pressed as a sailor before the wedding takes place and Jane faithfully awaits his return for three years, but when she learns of his death at sea, she agrees to marry a local carpenter. Jane gives birth to three children and for four years the couple lives a happy life. One night, when the carpenter is away, the spirit of James Harris appears. He tries to convince Jane to keep her oath and run away with him. At first she is reluctant to do so, because of her husband and their children, but ultimately she succumbs to the ghost's pleas, letting herself be persuaded by his tales of rejecting the royal daughter's hand and assurance that he has the means to support her – namely, a fleet of seven ships. The pair then leaves England, never to be seen again, and the carpenter commits suicide upon learning that his wife is gone. The broadside ends with a mention that although the children were orphaned, the heavenly powers will provide for them.
ellauri270.html on line 555: Herbert Norman Schwarzkopf Jr. USMA, KCB (/ˈʃwɔːrtskɒf/; August 22, 1934 – December 27, 2012) was a United States Army general. While serving as the commander of United States Central Command, he led all coalition forces in the Persian Gulf War. Schwarzkopf was highly decorated in Vietnam. He was one of the commanders of the invasion of Grenada in 1983. Schwarzkopf's command eventually grew to an international force of over 750,000 troops. Schwarzkopf graduated valedictorian out of his class of 150, and his IQ was tested at 168. Schwarzkopf then attended the United States Military Academy where he played football, wrestled, sang and conducted the West Point Chapel choir. His large frame (6 feet 3 inches (1.91 m) in height and 240 pounds (110 kg) in weight) was advantageous in athletics and bawling out his underlings. He was also a member of Mensa.
ellauri270.html on line 574: Brandeis wurde 1948 als nicht konfessionsgebundene Universität unter der Förderung der amerikanisch-jüdischen Gemeinschaft gegründet. Benannt wurde die Universität nach Louis Brandeis (1856–1941), dem ersten jüdischen Richter am Obersten Gerichtshof der Vereinigten Staaten. Sie steht Studenten aller Nationalitäten, Religionen und politischer Orientierung offen. Noch 2006 waren etwa 50 % der Studenten jüdisch. Die Sportteams der Brandeis University nennen sich die Juden. nein, die Judges. Die Universität ist Mitglied der University Athletic Association.
ellauri271.html on line 57: Entinen tiedustelueversti boikotoi naistenpäivää – "isovenäläinen perinne"!
ellauri271.html on line 61: – Koska kansainvälinen naistenpäivä on venäläinen perinne, en ostanut tänään vaimolleni kukkia enkä myöskään toivota kenellekään hyvää kansainvälistä naistenpäivää, Kari "tviittaa".
ellauri271.html on line 72: Sosialistisen internationaalin naisten toisessa, Kööpenhaminassa 26.–27. elokuuta 1910 Nørrebron työväentalossa pidetyssä konferenssissa saksalaisen sosialistin Clara Zetkinin ehdotuksesta yli sata naista 17 maasta yksimielisesti hyväksyi kansainvälisen naistenpäivän. Konferenssi ei määritellyt tarkkaa päivämäärää. Kokouksessa olivat keskeisellä sijalla saksalainen Clara Zetkin, venäläinen Aleksandra Kollontai ja italianukrainalainen Anželika Balabanova. Kokoukseen osallistuneesta tanskalaisesta Nina Bangista tuli maailman ensimmäinen naisministeri Tanskan ensimmäiseen sosialidemokraattiseen hallitukseen 1924. Kokouksessa oli läsnä viisi suomalaisnaista, jotka olivat Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäisen eduskunnan jäseniä. Virallinen suomalaisedustaja oli Ida Aalle-Teljo. Neljä muuta olivat Hilda Herrala, Aura Kiiskinen, Hilja Pärssinen ja Miina Sillanpää.
ellauri271.html on line 82: Kansainvälisestä naistenpäivästä on kasvanut 1900-luvun aikana sosialistisen liikkeen mukana todella maailmanlaajuinen juhlapäivä. Yhdistyneet kansakunnat järjestää vuosittain naistenpäivän konferenssin, jonka tarkoituksena on edistää naisten oikeuksia ja naisten mahdollisuuksia osallistua sosiaalisiin, poliittisiin ja taloudellisiin prosesseihin. YK julisti vuoden 1975 Kansainväliseksi naistenvuodeksi. Naistenvuoden maailmankonferenssissa hyväksyttiin suunnitelma naisten aseman edistämiseksi, ja YK:n yleiskokous julisti sen toteuttamiseksi naisten vuosikymmenen (1976–1985). Onnexi siitä on jo sentään - annas olla - pian neljä vuosikymmentä!
ellauri272.html on line 57: Zane Grey, alkuaan Pearl Zane Gray, (31. tammikuuta 1872 Zanesville, Ohio – 23. lokakuuta, 1939 Altadena, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen hammaslääkäri, baseball-pelaaja ja viihdekirjailija, joka tunnetaan Suomessa parhaiten villiin länteen sijoittuvista seikkailukirjoistaan. Zane Grey loi suurelta osaltaan romantisoidun kuvan rosoisesta Villistä lännestä kirjoittamassaan 56 lännenkirjassaan. Grey oli 1920-luvun myydyin kirjailija Yhdysvalloissa. Mä luulin pienenä että Zane oli nainen. No se oli kyllä Helmi-niminen hammaslääkäri, joten virhe oli ymmärrettävä.
ellauri272.html on line 78: Kirsten Sims from New Zealand stated that the book "will win no prizes for its prose" and that "there are some exceedingly awful descriptions," although it was also an easy read; "(If you only) can suspend your disbelief and your desire to – if you'll pardon the expression – slap the heroine for having so little self respect, you might enjoy it." A Cord from U of Columbia stated that, "Despite the clunky prose, James does cause one to turn the page." Father Metro wrote that "suffering through 500 pages of this heroine's inner dialogue was torturous, and not in the intended, sexy kind of way". Jessica Reaves, the Chicago Tribune, wrote that the "book's source material isn't great literature", noting that the novel is "sprinkled liberally and repeatedly with asinine phrases", and described it as "depressing". Publishers Weekly named E. L. James the 'Publishing Person of the Year' 2012. In April 2012 E. L. James was listed as one of Time magazine's "100 Most Influential People in the World".
ellauri272.html on line 311: According to Weyland, Alexie doesn't play by the rules – the use of humor in the
ellauri272.html on line 321: on the lack of social mobility – Junior states that he understood why the dog had
ellauri272.html on line 384: "Olemme keskustelleet peniksestä" – Niinistön Niinistö-uutiseen lipsahti nolo lipsahdus. Jutun otsikossa Niinistöä luonnehditaan ”aikoinaan kuuluisaksi Putin-kuiskaajaksi”. Presidentiltä kysytäänkin, onko hän keskustellut penixestään myös Vladimir Putinin kanssa.
ellauri272.html on line 385: – Olen sanonut, että olen täysin valmis puhumaan siitä hänen kanssaan, jos siitä on jotain hyötyä, mutta tällä hetkellä emme ole löytäneet sellaista, koska Putinin penis on vielä juhlakunnossa, Niinistö vastaa.
ellauri272.html on line 389: – En usko, että presidentti Biden enää kaipaa minun neuvojani, sillä minullakaan ei enää ota eteen, mutta ehkä olemme vaihtaneet kokemuksia, Niinistö muun muassa arvioi. Videohaastattelun tekstityksissä Niinistö nimittäin sanoo tapaamisesta seuraavasti:
ellauri272.html on line 391: – No, olemme keskustelleet melko paljon viime aikoina, ja jatkaneet penistä koskevista huolista, toki Nato-jäsenyydestä ja maailmanlaajuisesta geopoliittisesta tilanteesta myös, mutta vähemmän.
ellauri272.html on line 406: Archibald Randolph Ammons (February 18, 1926 – February 25, 2001) was an American poet who won the annual National Book Award for Poetry in 1973 and 1993.
ellauri272.html on line 618: Kun Christian on työmatkalla New Yorkissa, Anastasia menee ulos juomaan pitkäaikaisen ystävänsä Kate Kavanaghin kanssa vastoin Christianin tahtoa. Palattuaan kotiin hän huomaa, että turvahenkilöstö on ottanut kiinni hänen entisen pomonsa Jack Hyden, joka erotettiin hänen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ilmansiirtoteippi löytyy hänen taskustaan, ja hänen pakettiautossaan on rauhoittavia lääkkeitä ja lunnaita – kaikki viittaa siihen, että hän aikoi siepata hänet. Jack on pidätetty.
ellauri272.html on line 725: Romaaninkirjoitussyklissä on kaksi kohtaa, jolloin kirjoittajat ovat erityisen haavoittuvia, hän uskoo. "Melkein jokainen tuntemani kirjoittaja käy läpi saman reaktion romaanin päätyttyä – on 24 tuntia euforiaa ja sitten kaikki negatiiviset ajatukset, jotka olet sulkenut pois romaania viimeisteltäessä, tulevat esiin, ja joko juorut tai masentuu tai saat flunssan .
ellauri272.html on line 750: Jälleen kerran kirjailija joutui konservatiivien sylkykupiksi. Kihlman asui nuoruutensa Korkeavuorenkatu 19:ssä sijaitsevassa uusbarokkisessa patriisilinnassa, joka tunnetaan ”Kihlmanien talona”. Suku oli vauras, porvarillinen ja kirkollinen – liki kaikkea sitä, mitä vastaan hän tuimasti hyökkäsi kirjoissaan ja lehtiteksteissään. Viimeiset ajat Krister vietti Porvoon runoilijakodissa aika yxinäisenä exmarxilaisena.
ellauri272.html on line 752: Mutta ankaran kriittinen hän oli aina vähän itseään mutta varsinkin muita kohtaan, jopa julmuuteen saakka: ”Kysy minulta onko yhtä ainutta jota en olisi pettänyt? Pyydä minua mainitsemaan yksi ainoa nimi, yksi ainoa! En pysty. Minä olen pettänyt heidät kaikki”, hän kirjoittaa omasta persoonastaan ammentavassa monologissa Tuulajolla tappion maisemissa (suom. Pentti Saaritsa, 1986). Hän ilmoittautui kaksinaamaisuuden tyyppiesimerkiksi, inhosi itseään – ja jatkoi tiellä, johon on syntynyt. Sillä moraali on teeskentelyä ja valhetta, kollikissan luonto ei.
ellauri272.html on line 754: Christer Kihlman kirjoitti miessuhteistaan sekä ryhmäseksistä vaimonsa ja rakastajansa kanssa ja aloitti tunnustuskirjojen buumin – ”Periaatteessa en kadu mitään” hän laulaa kuin Edith Piaf.
ellauri272.html on line 760: – Ajattelin, että kuolen 70-vuotiaana. Olen ryypännyt ja elänyt sellaista elämää, että luulin, ettei ruumiini olisi jaksanut. Mutta täällä minä vielä istun perse ruvella.
ellauri272.html on line 764: Omaelämäkerrallinen romaani Ihminen joka kärkkyi siitintä (Tammi 1971) teki Kihlmanista suomalaisen kirjallisuuden ensimmäisen avoimesti biseksuaalisen kirjailijan. Kirjassa hän kertoo myrskyisästä avioliitostaan, alkoholismistaan ja miessuhteistaan – aikana, jolloin homoseksuaalisuus oli vielä rikos.
ellauri272.html on line 768: – En välittänyt muista ihmisistä, Christer Kihlman kertoi ylpeänä Efter nittio -ohjelmassa.
ellauri272.html on line 769: – En kysynyt muilta lupaa, hän jatkoi. Hinoa John.
ellauri272.html on line 772: – Nimeäni ei mainita tässä yhteydessä koskaan. Olen kirjoittanut autofiktiota jo 60-luvulla, Christer Kihlman kertoi Efter nittiossa.
ellauri272.html on line 780: – Se nyt vain oli nuoren niin sanotun intellektuellin elämää, hän kertoo istuessaan olohuoneen sohvalla.
ellauri272.html on line 781: – Minun täytyi jotenkin vapautua taustastani ja siitä syystä kritisoida ja haukkua, mutta en minä ole koskaan haukkunut vanhempiani, ainoastaan heidän ystäviään, Kihlman sanoo ja hymyilee.
ellauri272.html on line 786: – Salailemalla salaisuuksiaan käy tarpeettoman suureksi ero sen välillä, mitä on itselleen ja mitä teeskentelee olevansa muille, Christer Kihlman kirjoittaa Ihminen joka kärkkyi moloa -kirjansa esipuheessa.
ellauri272.html on line 789: – Se on hyvin sanottu, hän naurahtaa, kuin Rudyard Kipling ja niin monet muut izetyytyväiset kynäilijät ennen häntä.
ellauri272.html on line 791: – Ajattelin, että jos kukaan ei tee, minä voin tehdä.
ellauri272.html on line 794: – Mitä yksityisempi ihminen on, sitä enemmän pelkää tulla paljastetuksi. Lopulta siitä tulee salailun vyyhti, jota ei pysty enää yksin selvittämään.
ellauri272.html on line 797: – Vaikuttaa sosiaaliseen kanssakäymiseen, jos ihminen elää valhekuvan keskellä. Olemme kuitenkin samanlaisia saman termiittiyhteiskunnan jäseniä. Kannamme kaikki samoja salaisuuksia.
ellauri272.html on line 798: Romaanissaan Ihminen joka kärkkyi munaa Kihlman antoi palaa. Kihlman kuvaa yksityiskohtaisesti kolmen ihmisen – Rickyn, Selindan ja kirjailijan itsensä – yhteistä seksiaktia. Hän myös kertoi, kuinka hänen vaimonsa Selinda särki kahvikupin aviomiehensä naamaan ja veri valui Christerin paidan sisään ja silmälasit särkyivät sen silmiin.
ellauri272.html on line 800: – En muista tätä tilannetta, mutta jos olen kirjoittanut, se tapahtui, hän sanoo. Tai sitten ei.
ellauri272.html on line 802: – Selinda ei tykännyt, että kirjoitin hänestä. Hän oli hyvin hyvin loukkaantunut, mutta sitten koko asia unohtui, ja me jatkoimme samalla tavalla kuin aikaisemmin, Christer Kihlman sanoo nyt.
ellauri272.html on line 803: – En ymmärrä, miten avioliitto kesti kuitenkin 50 vuotta ja suhde lapsiin on ollut harmoninen. Se oli jonkinlainen rakkaus, joka piti meidät yhdessä. Tai se ettei Selindalla ollut rahaa asuntoa eikä duunia.
ellauri272.html on line 806: – Häpeällisyyden jakaminen oli keino näkyä, Christer Kihlman sanoo nyt. Perseen jakaminen ei siihen riittänyt.
ellauri272.html on line 807: – Ei minulla ollut minkäänlaisia vaikeuksia sen jälkeen, kun kirjani ilmestyi.
ellauri272.html on line 810: – En tiedä, miksi join. Meitä oli kolme, jotka pitivät hauskaa, ja viinaa oli aina, mutta nämä kaksi muuta eivät juoneet samalla lailla. Jotenkin tunsin jo silloin, että olen alkoholisti. Aika omaperäistä.
ellauri272.html on line 812: – Uskon, että se oli lapsille hirveä kokemus, että isä muuttui kokonaan, koska oli humalassa, Christer Kihlman sanoo nyt.
ellauri272.html on line 813: – Isä ei ollut enää se henkilö, johon he olivat tottuneet. Hyväksyn kaiken kritiikin, joka tulee, että olen ollut humalassa, kun vaimo ja lapset olisivat tarvinneet minua isänä ja miehenä.
ellauri272.html on line 816: – Olin nähnyt elämässäni monia miehiä, jotka istuivat yksin juomassa itsensä humalaan vaimon kuoltua. Minä päätin, ettei näin tarvitse käydä. Ei juomisen lopettaminen ole dramaattista. Nyt se on loppu.
ellauri272.html on line 818: – ”Minulla ei ole mitään tunnustettavaa. En ole tehnyt syntiä”, hän sanoi röyhkeästi sanomalehden syntymäpäivähaastattelussa. Se oli kaikki fiktiota LOL. Väärää todistusta lähimmäisistä.
ellauri272.html on line 820: – Sain tarpeekseni julkisuudesta. Ihmiset tunnistivat minut kadulla. Minulla ei ollut enää yksityiselämää.
ellauri272.html on line 823: – Nyt minusta tuntuu, ettei kukaan välitä kirjoistanikaan. Se on vähän turhauttavaa. Luulin, että kirjani elävät ja vain minä vietän yksityiselämää. Olisi pitänyt jaxaa heilua julkkisremmissä, ei ne kirjat muuten myy.
ellauri272.html on line 827: – Kun vaimoni ja poikani kuolivat, se muutti elämäni kokonaan.
ellauri272.html on line 828: – Minulla on ollut avioliitto, joka aikanaan oli myrskyisä, mutta minulla on ollut hyvin ikävä vaimoani. Ja kun poikani kuoli, se oli vaikeaa ja on vieläkin. Etsin selitystä, miksi kaikki tapahtui. Mixi tein niin? Ei olis pitänut. Mixi ihmiset sairastuvat? Mixi jumala sallii kaiken pahan?
ellauri272.html on line 831: – Asun täällä aivan yksin. Elämästä on tullut varsin ikävää.
ellauri272.html on line 833: – Hän on hyvin ystävällinen. Hän kyllä tulee kun hän ehtii.
ellauri272.html on line 835: – En enää pysty lukemaan niin hyvin kuin aikaisemmin. Minulla pitää olla suurennuslasi, että näen lukea lehteä tai käydä kusella.
ellauri272.html on line 838: – Kyllä kai minä olen ollut onnellinen. Varsinkin jonkun nuoren kaverin muna perseessä.
ellauri272.html on line 839: – Kun olin nuori ajattelin, että olen hyödytön enkä riitä, mutta sitten rupesi tapahtumaan. Ja minä riitin sekä vaimolle että lapsille plus lukemattomille peräaukoille. Se oli onnellista elämää.
ellauri272.html on line 842: – Näen heitä harvoin, ja siitä olen onnellinen. Olen onnellinen myös siitä, että tiedän, että he ovat olemassa.
ellauri272.html on line 843: Nyt 88-vuotiaalla miehellä on tunne, että hän on elänyt elämänsä – ja on aika kuolla.
ellauri272.html on line 845: – Kuolema tulee joskus liian aikaisin, mutta minulle on ollut korkea aika lähtee menee melko pitkään. Ja minä en tiedä, minkä takia minä elän. Elämän tarkoitus on jäänyt hämäräxi ylipitkästä elämästäni ja useista asiaa selvittelevistä romaaneistani huolimatta.
ellauri272.html on line 846: – Mitä teille muille tapahtuu kuolemani jälkeen, on aivan vailla mielenkiintoa. Tietysti toivon, että kirjani muistetaan, mutta ilmeisesti, kun henkilö kuolee, kaikki häneen liittyvä kuolee nykyään. Toisin oli vielä Goethen aikana.
ellauri272.html on line 848: Porvarillisesta elämästä kirjailija ei onnistunut vapautumaan. Vanhoina päivinään hän on hyväksynyt sen, että on porvarilliseen perheeseen syntynyt – ja elänyt koko elämänsä porvarina.
ellauri272.html on line 849: – Elän hyvin porvarillista elämää. Minulla ei ole enää kavereita eikä vihollisia.
ellauri272.html on line 850: – Kaikki ikäiseni ovat kuolleet. En ole ajatellut sillä tavoin, että olisin vapautumassa mistään. Koko asia ei ole ollut minulle pitkään aikaan ajankohtainen ja tärkeä.
ellauri272.html on line 853: – Periaatteessa en kadu mitään. Olen kirjoittanut mitä olen kirjoittanut. Pesen käteni.
ellauri272.html on line 855: – Kukaan ei ole irrallaan ympäristöstään. Pitäisi osata kuvata kirjoissa muutakin kuin itseäni.
ellauri272.html on line 856: – Mutta en osaa, en ole koskaan osannut. Nyt en kirjoita enää edes siitä enkä sen kestävyydestä. En jaksa enää pidellä suurennuslasia eikä kynä seiso kädessä. Terveisin Suvi Kerttula 17.12.2018 18:29
ellauri274.html on line 63: Anna-Lena Laurén: Ett sällsynt kletigt tal av Putin. Putins tal till federationsrådet var en kletig blandning hot, lögner och sårade känslor. (Det mesta handlar om intern politik och ekonomi, men det intresserar ju ingen här.) Han anklagade gång på gång väst för exakt det han själv gör i Ukraina – att ta livet av ukrainare. Det är nog sant men det är helt hans eget fel. Vartefter Putin konsumerar gamla osanningar hittar han på nya. Det gör jag med, sanningen at säja. Några begränsningar tycks inte finnas på någondera sida. Putin inledde sitt tal med att rada upp ogenerade lögner, en efter en. Det är i sig inget nytt – att ljuga är Putins metod, som det är också Hufvudstadsbladets, amerikanarnas och de andra Natoländernas. Det nya sedan anfallet mot Ukraina är att lögnerna stegras.
ellauri274.html on line 880:
ellauri275.html on line 51:
ellauri275.html on line 81: Ilia Tšavtšavadze (georg. ილია ჭავჭავაძე; 8. marraskuuta (J: 27. lokakuuta) 1837 Qvareli – 12. syyskuuta (J: 30. elokuuta) 1907. Hän oli prinssi ja syntyperäinen kermaperse, joka ammuttiin mun ikäisenä (70v).
ellauri275.html on line 90: Hän (Ilja) toimi vuosina 1906–1907 Venäjän duuman jäsenenä ja ajoi liberaalia politiikkaa.
ellauri275.html on line 95: The role of Ilia Chavchavadze as one of the first civil activists and propagator of the idea of civil activism mustn’t be forgotten in modern day Georgia, where nihilism and indifference, especially among youth, is quite common. The article “Ilia Chavchavadze’s Civil Activities” was created by the Europe-Georgia Institute with support from the Friedrich Naumann Foundation for Freedom South Caucasus. Ideas and opinions expressed in the article belong to the Author – Rati Kobakhidze – and might not represent positions of the EGI or FNF.
ellauri275.html on line 107: "Prinssi oli riittävän vaikuttunut näyttääkseen teini-ikäisen töitä toimittajilleen. Hän ihaili Stalinin säettä ja valitsi viisi runoa julkaistavaksi – melkoinen saavutus. Prinssi Chavchavadze kutsui Stalinia osuvasti "nuoreksi mieheksi, jolla on palavat silmät".
ellauri275.html on line 148: Ei kunniaksi – palvelemme kuten ennenkin.
ellauri275.html on line 395: isäni. Hän oli maaorjista sorjin. He tarttuvat siihen, eikö niin – kaikki oli sama!
ellauri275.html on line 428: Meanwhile, Russian Foreign Ministry spokeswoman Maria Zakharova reacted to a statement by EU High Representative for Foreign Affairs and Security Policy Josep Borrell criticizing “Russian Law” and said: “Borrel said that the foreign agents’ law that sparked protests in Tbilisi was incompatible with EU values. Now we understand why the U.S. is not yet in the European Union – there the law has been in force there since 1938.”
ellauri275.html on line 430: Porukat huusi Tiflisissä miekkarissa "Sukhumi, Sukhumi". Gruusialaiset eivät pidä siitä, että abhaasisepartistit ottaa aurinkoa pyyhkeillä mustanmeren rannaklla venäläisten tuella. Sukhumi or Sukhum (Russian: Суху́м(и), Sukhum(i) [sʊˈxum(ʲɪ)]), also known by its Georgian name Sokhumi (Georgian: სოხუმი, [sɔχumi] (listen)) or Abkhaz name Aqwa (Abkhaz: Аҟәа, Aqwa), is a city in a wide bay on the Black Sea's eastern coast. It is both the capital and largest city of the Republic of Abkhazia, which has controlled it since the Abkhazia war in 1992–93. However, "internationally" Abkhazia is considered part of Georgia. The city, which has an airport, is a port, major rail junction and a holiday resort because of its beaches, sanatoriums, mineral-water spas and semitropical climate. It is also a member of the International Black Sea Club.
ellauri275.html on line 451: Prince Alexander Chavchavadze (Georgian: ალექსანდრე ჭავჭავაძე, Russian: Александр Чавчавадзе; 1786 – November 6, 1846) was a Georgian poet, public benefactor and military figure. Regarded as the "father of Georgian romanticism", he was a pre-eminent Georgian aristocrat and a talented general in the Imperial Russian service.
ellauri275.html on line 455: Chavchavadze's contradictory career – his participation in the struggle against the Russian control of Georgia, on one hand, and the loyal service to the tsar, including the suppression of Georgian peasant revolts, on the other hand – found a noticeable reflection in his writings. The year 1832, when the Georgian plot collapsed, divides his work into two principal periods. Prior to that event, his poetry was mostly impregnated with laments for the former grandeur of Georgia, the loss of national independence and his personal grievances connected with it; his native country under the Russian empire seemed to him a prison, and he pictured its present state in extremely gloomy colors. The death of his beloved friend and son-in-law, Griboyedov, also contributed to the depressive character of his writings of that time.
ellauri275.html on line 492: Holodomor (ukr. Голодомор) oli Ukrainan neuvostotasavallassa vuosina 1932–1933 raivonnut nälänhätä, jossa kuoli eri arvioiden mukaan 3–14 miljoonaa ukrainalaista. Erilaisia lukuja on esitetty muun muassa joukkotiedotusvälineissä ja julkisissa väittelyissä. Uhrien määrästä ei ole päästy yksimielisyyteen. Kansanmurhaksi tapahtuman on "tunnustanut" parikymmentä länkkäriä.
ellauri275.html on line 494: Holodomor oli osa laajempaa, koko Neuvostoliittoa vuosina 1931–1934 koskenutta nälänhätää. Ukrainan nälänhätä oli kuitenkin pahempi asia, johtuen poliittisista etunäkökohdista, jotka kohdistuvat suurimmaksi osaksi vain Ukrainaan. Vuosien 1932–1933 nälänhädästä vaiettiin Neuvostoliitossa perestroikaan saakka. Neuvostoliitossa vierailleet läntiset toimittajat eivät myöskään kertoneet tapahtuneesta länsimaissa. Venäläiset huomauttavat, että länsipuoli Ukrainasta, jossa niiden mukaan hätä oli pahin, ei ollut osa Ukrainan neuvostotasavaltaa ennen suurta isänmaallista sotaa.
ellauri275.html on line 666: Puna-armeijan hyökkäys Gruusiaan, myös Neuvostoliiton–Georgian sota, tai Gruusian tapaus oli neuvosto-Venäjän puna-armeijan Georgian demokraattista tasavaltaa vastaan kohdistama sotilaallinen hyökkäys, joka käytiin 15. helmikuuta – 17. maaliskuuta 1921. Hyökkäyksen tarkoituksena oli kaataa Georgian sosiaalidemokraattisen puolueen menševikkihallitus ja tuoda maahan bolševikkihallinto. Konflikti johtui Neuvosto-Venäjän laajentumispolitiikasta, jonka tavoitteena oli saada takaisin hallintaan ensimmäisen maailmansodan tapahtumiin saakka Venäjän keisarikuntaan kuuluneet alueet, sekä Venäjälle siirtyneiden gruusialaisten bolševikkien vallankumouspyrkimyksistä. Bolševikeilla ei Gruusiassa ollut tarpeeksi tukea, että he olisivat voineet nousta valtaan ilman länsinaapurin apua.
ellauri275.html on line 669: Georgia itsenäistyi uudelleen 9.4.1991 – mutta Venäjä miehittää edelleen (kesäkuussa 2007) osia Georgian alueesta, nimittäin Abhasiaa. Sukhumi! Sukhumi!
ellauri275.html on line 670: Venäjä oli tunnustanut Georgian itsenäisyyden 7. toukokuuta vuonna 1920 solmitussa Moskovan sopimuksessa, eikä Georgian valloittamisesta oltu Moskovassa yksimielisiä. Hyökkäyksen pääsuunnittelijat olivat kaksi vaikutusvaltaista georgialaissyntyistä neuvostovirkamiestä, Josif Stalin ja Grigori Ordžonikidze, jotka saivat luvan hyökätä Georgiaan neuvostojohtaja Vladimir Leniniltä 14. helmikuuta 1921, maan "talonpoikien ja työläisten kapinan" tukemisen verukkeella. Neuvostojoukot valtasivat Georgian pääkaupungin Tbilisin raskaiden taisteluiden jälkeen ja julistivat Georgian SNT:n syntyneeksi 25. helmikuuta 1921. Maan loppuosa saatiin vallatuksi kolmen viikon sisällä, mutta neuvostovalta Georgiassa vakiintui vasta syyskuussa vuonna 1924. Turkin miehitys Georgian luoteisosassa lähes samanaikaisesti (helmi–maaliskuussa 1921) uhkasi kehittää kriisin Moskovan ja Ankaran välille, ja se johti merkittäviin alueluovutuksiin Neuvosto-Venäjältä Turkille Karsin sopimuksessa.
ellauri275.html on line 678: Filipp Maharadzen väitetään olleen osallisena tunnetun georgialaisen julkkixen Ilia Chavchavadzen murhassa vuonna 1907. Vuosina 1919–1920 hän johti bolshevikkiryhmiä, jotka vastustivat itsenäisen Georgian menshevikkihallitusta. Neuvostoliiton Georgian valtauksen jälkeen hänestä tuli Georgian vallankumouskomitean puheenjohtaja helmikuussa 1921 ja sitten hän johti Georgian keskustoimeenpanevaa komiteaa. Vuonna 1922 Makharadze oli sekaantunut Georgian tapaukseen ja vastusti Sergo Ordzhonikidzen Georgiaa koskevia suunnitelmia.
ellauri275.html on line 684: Nadežda Sergejevna Allilujeva (ven. Надежда Сергеевна Аллилуева; 22. syyskuuta (J: 9. syyskuuta) 1901 Baku – 9. marraskuuta 1932 Moskova) oli Neuvostoliiton diktaattorin Josif Stalinin toinen vaimo ja Svetlana Allilujevan äiti. Stalin ja Nadežda Allilujeva menivät naimisiin vuonna 1919, kun Stalin oli 41-vuotias ja Nadežda Allilujeva oli 18-vuotias. He olivat tunteneet jo vuodesta 1908, kun Džugašvili-Stalin piileskeli tuttunsa ja puolueystävänsä Sergei Allilujevin luona. Silloin Nadja oli 7 vee ja Jopi 30.
ellauri275.html on line 703: Miriamkin joutui Israelissa ruoka-aikojen aikana pitämään kirjoja käsivarsien alla varmistaaxeen etteivät kyynärpäät työntyneet ulos. Jos ei syönyt pinaattia lounasaikaan, kylmä pinaatti työnnettiin väkisin kitaan välipalalla. Eat your greens. Hän on hyvin onnellinen siitä että hän on englantilainen – tai melkein englantilainen.
ellauri276.html on line 226: Aleksei Vasilievich Koltsov (venäjäksi: Алексе́й Васи́льевич Кольцо́в ; 15. lokakuuta 1809 – 29. lokakuuta 1842) oli venäläinen runoilija, jota on kutsuttu venäläiseksi Burnsiksi. Hänen usein naisten suuhun pannut runonsa tyylittelevät talonpojan elämänlauluja ja idealisoivat maataloustyötä. Koltsov keräsi ahkerasti venäläistä kansanperinnettä, joka vaikutti voimakkaasti hänen runouteensa. Hän juhli yksinkertaisia talonpoikia, heidän työtään ja elämäänsä. Monet hänen runoistaan ovat säveltäneet sellaisia säveltäjiä kuin Dargomyzhsky, Mussorgsky ja Rimski-Korsakov.
ellauri276.html on line 322: Ivan Savvitš Nikitin (1824–1861) oli venäläinen runoilija. Hän sai kasvatuksensa hengellisessä seminaarissa, mutta köyhyys ja perheikävyydet pakottivat keskeyttämään kouluopinnot. Nikitin jäi pikkukauppiaaksi kotikaupunkiinsa saamatta tilaisuutta tyydyttää luontaista tiedonjanoaan.
ellauri276.html on line 345: Joseph Campbell (15. heinäkuuta 1879 – 6. kesäkuuta 1944) oli irlantilainen runoilija ja sanoittaja. Hän kirjoitti gaelinkielisellä muodolla nimestään Seosamh Mac Cathmhaoil (myös Seosamh MacCathmhaoil) Campbell, joka on yleinen anglikaatio vanhasta irlantilaisesta nimestä MacCathmhaoil. Hänet muistetaan nyt parhaiten sanoista, jotka hän toimitti perinteisiin ilmauksiin, kuten My Lagan Love ja Gartan Mother´s Lullaby; hänen säkeensä oli myös asetettu Arnold Baxin ja Ivor Gurneyn musiikkiin.
ellauri276.html on line 435: Patrick Kavanagh (21. lokakuuta 1904 – 30. marraskuuta 1967) oli irlantilainen runoilija ja kirjailija. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat romaani Tarry Flynn sekä runot " On Raglan Road " ja "The Great Hunger". Hänet tunnetaan kertomuksistaan Irlannin elämästä arkipäivän ja arkipäivän kautta.
ellauri276.html on line 439: Patrick Kavanagh opiskeli Kednaminshan kansalliskoulussa vuosina 1909–1916 ja lähti kuudennelle luokalle 13-vuotiaana. Hän opiskeli isälleen suutariksi ja työskenteli hänen tilallaan. Hän toimi myös maalivahtina Inniskeen Gaelic -jalkapallojoukkueessa. Myöhemmin hän pohti: "Vaikka talonpojan kirjaimellinen käsitys on maatilatyöntekijä, talonpoika on itse asiassa kaikki se ihmisjoukko, joka elää tietyn tietoisuustason alapuolella. He elävät pimeässä luolassa. tajuttomista ja he huutavat nähdessään valon." Hän kommentoi myös, että vaikka hän oli varttunut köyhällä alueella, "todellinen köyhyys oli valistumisen puute [ja] pelkään, että tämä tietämättömyyden sumu vaikutti minuun hirveästi." You can say that again!
ellauri276.html on line 456: The Queen of Hearts still making tarts and I not making hay –
ellauri276.html on line 466: Sydänten kuningatar tekee edelleen torttuja ja minä en tee heinää –
ellauri276.html on line 478: Hädän jälkeen Kavanagh työskenteli osa-aikaisena toimittajana ja kirjoitti juorukolumnia Irish Pressiin salanimellä Piers Plowman vuosina 1942–1944 ja toimi saman julkaisun elokuvakriitikkona vuosina 1945–1949. Vuonna 1946 Dublinin arkkipiispa John Charles McQuaid, löysi Kavanaghille työpaikan katolisesta The Standard -lehdestä. McQuaid tuki häntä koko hänen elämänsä. Tarry Flynn, puoliksi omaelämäkerrallinen romaani, julkaistiin vuonna 1948 ja kiellettiin jonkin aikaa koska se on kuvitteellinen kuvaus maaseutuelämästä.
ellauri276.html on line 486: Vuonna 1952 Kavanagh julkaisi oman aikakauslehtensä, Kavanagh´s Weekly: A Journal of Literature and Politics, yhdessä veljensä Peterin kanssa ja hänen rahoittamana. Se ilmestyi noin 13 numeroa 12. huhtikuuta 5. heinäkuuta 1952. Vuonna 1954 kaksi suurta tapahtumaa muutti Kavanaghin elämän. Ensin hän aloitti kunnianloukkausoikeudenkäynnin The Leader -nimistä lehteä vastaan, koska se julkaisi nimettömästi kirjoitetun profiilin hänestä alkoholisienenä. Kavanagh oli tehnyt lukuisia vihollisia elokuva- ja kirjallisuuskritiikissaan ja kirjoittanut puheita virkamieskuntaa, taideneuvostoa ja irlantilaista kielen liikettä vastaan, joten teoksen mahdollisia tekijöitä oli monia. Aiemman kunnianloukkauskokemuksensa perusteella hän uskoi saavansa tuomioistuimen ulkopuolisen sovinnon. Lehti palkkasi kuitenkin entisen (ja tulevan) taoiseachin ja oikeusministerin (1926–1932)John A. Costello heidän asianajajakseen, joka voitti tapauksen, kun se tuli oikeudenkäyntiin.
ellauri276.html on line 492: Vuosina 1959–1962 Kavanagh vietti enemmän aikaa Lontoossa, missä hän osallistui Swiftin X- lehteen. Tänä aikana Kavanagh asui silloin tällöin viinahöyryisenä ja muutenkin pahanhajuisena Swiftsien luona Westbourne Terracessa. Hän piti luentoja University Collegessa Dublinissa ja Yhdysvalloissa, edusti Irlantia kirjallisissa symposiumeissa ja hänestä tuli Guinness Poetry Awards -palkinnon tuomari.
ellauri276.html on line 528: Tunnetuin "Plowman´s Tale" sisältyi Chaucer´s Worksin painettuihin painoksiin. Se on selkeästi Wycliffite anti-veljestarina, joka on kirjoitettu n. 1400 ja levitettiin lollardien keskuudessa. Joskus nimeltään The Complaynte of the Ploughman, se on 1380 riviä pitkä, ja se koostuu kahdeksanrivisista säikeistä ( rimimalli ABABBCBC, joissakin muunnelmissa, jotka viittaavat interpolointiin), kuten Chaucerin " Munkin tarina ". "The Plowman´s Tale" -elokuvassa ei ole selkeää sisäistä/suunnitteluyhteyttä Chaucer´s Canterbury Talesin tai Piers Plowmanin kanssa. Anthony Wotton, joka oli luultavasti vuoden 1606 "The Ploughman´s Tale" -julkaisun toimittaja, ehdotti, että "The Ploughman´s Tale" viittaa Jack Uplandiin tai todennäköisemmin Pierce the Ploughman´s Credeen, koska "Plowman´s Tale" on päähenkilö. sanoo: "Freresistä olen kertonut ennenkin / Creden tekemisessä..." (1065–66). Plowman´s Tale lainaa myös paljon Credestä.
ellauri276.html on line 820: Gordon Bottomley (20. helmikuuta 1874 – 25. elokuuta 1948) oli georgialais-englantilainen runoilija, joka tunnettiin erityisesti runodraamistaan. Hän oli osittain vammainen tuberkuloosisairauden vuoksi. Hänen päävaikuttajansa olivat myöhemmät viktoriaaniset romanttiset runoilijat, esirafaeliitit ja William Morris.
ellauri276.html on line 828: Hänen ensimmäinen kirjansa The Mickle Drede and Other Verses painettiin yksityisesti Kendalissa vuonna 1896, ja hän kirjoitti monia muita runoja ja näytelmiä, joita esittivät yleensä amatöörit tai kokeellisessa teatterissa. Bottomley toimitti myös Isaac Rosenbergin runoutta vuonna 1922, jota hän oli rohkaissut kirjeenvaihtajana vuodesta 1915 lähtien; kun taas hänen läheinen työtoverinsa säveltäjä Edgar Bainton (1880–1956) sävelsi The Crier by Night -musiikkiin.
ellauri276.html on line 830: Varhaisena ympäristönsuojelijana Bottomleyn kirjoitus perustui aina tiiviisti maantieteelliseen sijaintiin. Skotlantilainen vaikutus (kaikuu Yeatsin irlantilaista herätystä) näkyy hänen myöhäisissä näytelmissään, kun taas suuri osa hänen aikaisemmista kirjoituksistaan on juurtunut Lakelandiin. Siten esimerkiksi Claife Heightsin haamua tai boglea, Windemereä – niin kutsuttua Claife Crier – käytetään ratkaisemaan julman maanviljelijän vaimon ja palvelevan piian välistä konfliktia The Crier by Night -elokuvassa; kun taas yksi hänen rakastetuimmista runoistaan tunnetaan nimellä Cartmel Bells:
ellauri276.html on line 846: Oliver Wendell Holmes Sr. (1809–1894) oli amerikkalainen lääkäri, runoilija, professori, luennoitsija ja kirjailija Bostonissa. Fireside Poetsin jäsen, hänen ikätoverinsa pitivät häntä yhdeksi päivän parhaista kirjailijoista. Hänen tunnetuimpia proosateoksiaan ovat Aamiaispöytäsarja, joka alkoi Aamiaispöydän autokraatista. Hän oli myös tärkeä lääketieteen uudistaja.
ellauri276.html on line 881: Charles Wharton Stork (12. helmikuuta 1881 – 22. toukokuuta 1971) oli amerikkalainen kirjailija, runoilija ja kääntäjä. Charles Wharton Stork syntyi Philadelphiassa 12. helmikuuta 1881 Theophilus Kierrolle ja Hannah (Wharton) Storkille. Hän valmistui Haverford Collegesta ja Harvardin yliopistosta ja opetti englannin laitoksella Pennsylvanian yliopistossa. Hän kuoli Philadelphiassa 22. toukokuuta 1971.
ellauri276.html on line 927: Mary Pix (1666 – 17. toukokuuta 1709) oli englantilainen kirjailija ja näytelmäkirjailija. Aphra Behnin ihailijana ja Susanna Centlivren kollegana Pixiä on kutsuttu "hyperlinkiksi palautus- ja augustilaisten naiskirjailijoiden välillä ".
ellauri276.html on line 938: May Bradley lauloi Kaikki iloiset kaverit nauhoitteella, jonka Fred Hamer teki Ludlowissa Shropshiressa vuosina 1959–1966. Se sisällytettiin vuonna 2010 hänen Musical Traditions -antologiaan Sweet Swansea. Rod Stradling huomautti:
ellauri276.html on line 940: Erittäin suosittu kappale Englannissa, 125 listaa Roudissa (vain 5 viittausta muualta – 3 Skotlannista ja 2 Pohjois-Amerikasta). Se saattaa olla melko myöhäistä sävellystä, ja se on varmasti säilynyt pitkään äänitteiden aikakauteen asti – melkein kaikilla kantrilaulajilla oli se ohjelmistossaan, ja äänitteitä on 29, lähes kaikki Keski- ja Etelä-Englannista. Useimmat versiot pysyvät melko lähellä Catnatchin laajasivutekstiä, joka painettiin ensimmäisen kerran noin 1820-luvulla.
ellauri276.html on line 997: Saaristolainen historioitsija Alan Phillips antoi meille vihjeen tästä laulusta, jota laulettiin vielä 1950-luvulla Brightstonessa – tässä tapauksessa Brookin Bob Cassell. Bob Cassell oli osa voimakasta West Wightin lauluperinnettä, jonka keskipisteenä olivat The New Inn at Brighstone ja The Sun Inn at Hulverstone. Tämän perinteen kaiut jatkuvat Graham Keepingin upeassa laulussa. Versiossamme käytetään Hampshiren sävelmää ja sanoja, jotka julkaistiin Lucy Broadwoodin Englanninkielisessä County Songsissa (1893).
ellauri276.html on line 1289: Marguerite Antonia Radclyffe Hall (12. elokuuta 1880 – 7. lokakuuta 1943) oli englantilainen runoilija ja kirjailija, joka tunnetaan parhaiten romaanista Siirappia kolmeen pekkaan yxinäisyyden kaivossa, uraauurtava teos lesbokirjallisuudessa. Aikuisena Hall käytti usein nimeä John eikä Marguerite.
ellauri276.html on line 1295: Vuonna 1915 Hall rakastui Battenin serkkuun Una Troubridgeen (1887–1963). Troubridge oli kuvanveistäjä ja vara-amiraali Ernest Troubridgen vaimo ja nuoren tyttären äiti. Troubridge ja Hall olisivat rakastuneita loppuelämänsä ajan. Romanssi aiheutti jännitteitä Battenin, Hallin ja Troubridgen välillä aina vuoteen 1916 asti, jolloin Batten onnekkaasti kuoli.
ellauri277.html on line 110: Gibran Khalil Gibran (arab. جبران خليل جبران, 6. tammikuuta 1883 Besharri – 10. huhtikuuta 1931 New York) oli libanonilais-amerikkalainen karvakäsi, runoilijamatu ja bullshit-taiteilija. Hänen tunnetuin teoksensa on Profeetta (1923). Gibran aloitti Profeetan kirjoittamisen vuonna 1912 ja valmisteli sitä toistakymmentä vuotta.
ellauri277.html on line 132: Sittemmin tapaamansa "hyväntekijän" Mary Haskellin taloudellisella avustuksella Gibran opiskeli taidetta Pariisissa vuosina 1908–1910. Siellä ollessaan hän tapasi syyrialaisia poliittisia ajattelijoita, jotka edistävät kapinaa ottomaanien Syyriassa. Kun hän kuoli 48-vuotiaana maxakirroosiin ja alkavaan tuberkuloosiin toisessa keuhkossa hän oli saavuttanut kirjallisuuden mainetta "Atlantin valtameren molemmin puolin". Hänen "upeaa työtä" on kuvattu "taiteellisena perinnönä kaikkien kansojen ihmisille".
ellauri277.html on line 162: Kuningas Jaakon Raamattu on syyrialaista kirjallisuutta englannin sanoin. Se on eräänlaisen kohdun ulkopuolinen lapsi. Mikään muulla kielellä ei ole englanninkielistä Raamattua. Ja Bostonin syyria on kaunein kieli, jonka ihminen on tehnyt – vaikka sitä ei enää käytetä.
ellauri277.html on line 177: Kristinuskon, islamin ja sufismin lisäksi Gibranin mystiikkaan vaikuttivat myös teosofia ja jungilainen psykologia. Noin 1911–1912 Gibran tapasi ʻAbdu´l-Bahán, baháʼí-uskon johtajan, joka vieraili Yhdysvalloissa, piirtääkseen hänen muotokuvansa. Tapaaminen teki vahvan vaikutuksen Gibraniin. Yksi Gibranin tutuista myöhemmin elämässä, Juliet Thompson, joka on itsekin aika baháʼí, kertoi, että Gibran ei saanut nukkua tapaamista seuraavana yönä.
ellauri277.html on line 179: Tämä kohtaaminen ʻAbdu´l-Bahán kanssa inspiroi myöhemmin Gibrania kirjoittamaan Jeesus Ihmisen Pojan, joka kuvaa Jee-suxea "seitsemänkymmentäseitsemän aikalaisen sanoin, jotka tunsivat hänet – vihollisia ja ystäviä: syyrialaiset, roomalaiset, juutalaiset, papit ja runoilijat kuten minä." Abdu´l-Bahán kuoleman jälkeen Gibran piti puheen uskonnosta Baháʼísin kanssa ja toisessa tapahtumassa, jossa katsottiin elokuvaa "Abdu´l-Bahá", Gibran nousi kyynelein julistaakseen ´Abdu´n korkean aseman, ja lähti tapahtumasta itkien omien sanojensa syvästi liikuttamana. Eipä Baha. Se meni näin:
ellauri277.html on line 180: Olet veljeni ja rakastan sinua. Rakastan sinua, kun kumarrat moskeijassasi, polvistut kirkossasi ja rukoilet synagogassasi. Sinä ja minä olemme yhden uskon – Hengen – poikia. Ja me, jotka on asetettu päiksi sen monien oksien yli, olemme kuin nippu kyrpiä jumalan kädessä, jotka osoittaa Hengen täyteläisyyteen, niikö sä ja varsinkin mä.
ellauri277.html on line 317: Tekee ihmisestä optimistisen – Uskonnolliset ihmiset eivät yleensä menetä toivoaan niin helposti. He uskovat aina, että on olemassa Jumala, joka koettelee heitä tässä maailmassa. Tämän seurauksena uskonnolliset ihmiset eivät turhaudu helposti ja pysyvät optimistisina elämänsä suhteen. Like living in the American Dream. Trust me! I promise you!
ellauri277.html on line 334: Eniten bahaita asuu Intiassa, missä heitä on noin miljoona. Uskonnon synnyinmaassa Iranissa asuu noin 300 000–350 000 uskonnonharjoittajaa. Lisäksi heitä on huomattavasti Latinalaisessa Amerikassa ja osissa Pohjois-Amerikkaa, mutta Euroopassa suhteellisen vähän. Bahaita on vainottu monissa islamilaisissa maissa, erityisesti Iranissa. Oikein arvasin.
ellauri277.html on line 338: Eli siis Bahai-uskon juuret ovat islaminuskon šiialaisen haaran šaikhilaisessa koulukunnassa. Se uskoi kätketyn kahdennentoista imaamin – Qaimin tai Mahdin, profeetta Muhammadin seuraajan – ilmestymiseen, mikä merkitsisi ylösnousemuksen sekä ihmiskunnan uuden, onnellisen ja oikeudenmukaisen aikakauden alkua. Siis tämmönen messias-tematiikka taas. Vuonna 1844 nuori persialainen kauppias Sayyid Ali Muhammad Shirazi ilmoitti ensimmäiselle opetuslapselleen olevansa portti (Bab) šiialaisten kätkettyyn imaamiin. Tämän hän antoi ymmärtää myös ensimmäisessä kirjassaan Qayyum al-asma’, mistä baabilaisuus alkoi eriytyä vähitellen omaksi uskonnolliseksi liikkeekseen. Vuonna 1847 Bab ilmoitti itse olevansa kätketyn imaamin paluuportti, mikä irrotti liikkeen lopullisesti šiialaisuuden valtavirrasta.
ellauri277.html on line 342: Vuonna 1856 Subh-i azalin vanhempi velipuoli Mirza Husain Ali Nuri, myöhemmin Baha’ullah, astui käytännössä liikkeen johtoon. Viimeistään vuonna 1866 Baha’ullah ilmoitti julkisesti, että eipäs kun hän oli Babin mainitsema "Se, jonka Jumala tuo esiin". Tosin hänen väitetään kertoneen asian lähipiirilleen jo vuonna 1863, saatuaan ilmestyksen Ridvanin puutarhassa. Merkittävä osa baabilaisista hyväksyi julistuksen, mutta osa kannattajista kiisti sen. Varsinaisen bahai-uskon katsotaan syntyneen tästä julistuksesta. Vuonna 1868 uskonnon kannattajat siirrettiin Akkon rangaistussiirtolaan Palestiinaan – nykyiseen Israeliin. (Ai siis sixi!)
ellauri277.html on line 394: Bahai-uskolla on eri arvioiden mukaan 5–7 miljoonaa kannattajaa. Eniten bahaita on Intiassa, noin miljoona, ja toiseksi eniten Iranissa, noin 300 000–350 000. Yhdysvalloissa on vajaat 200 000 uskonharjoittajaa, joista etelävaltiossa asuvat ovat pääsääntöisesti afroamerikkalaisia eli neekereitä. Bahai-usko kasvaa nopeimmin Etelä-Aasiassa ja Afrikassa, koska siellä lisäännytään nopeimmin. Alueittain bahaita on arvioitu olevan eniten Etelä-Aasiassa, yli kaksi miljoonaa. Itä-Afrikassa bahaita on yli miljoonan ja Euroopassa yli 100 000.
ellauri277.html on line 423: Heath Andrew Ledger (4. huhtikuuta 1979 Perth, Länsi-Australia – 22. tammikuuta 2008 New York, New York) oli australialainen Oscar-palkittu näyttelijä. Kotimaassaan Ledger näytteli enimmäkseen pienissä teeveerooleissa ennen muuttoaan Yhdysvaltoihin vuonna 1998. Hän teki merkittävimmät roolinsa elokuvissa 10 Things I Hate About You (1999), Patriot (2000), Monster’s Ball (2001), Ritarin tarina (2001), Brokeback Mountain (homo, 2005) ja Yön ritari (Jokeri, 2008).Ledger kuoli 28-vuotiaana 22. tammikuuta 2008 tahattomasti reseptilääkkeiden yliannostukseen. Muutamaa kuukautta ennen kuolemaansa Ledger oli saanut valmiiksi roolinsa Jokerina elokuvassa Yön ritari. Jenkit kapinoivat kovasti kuultuaan että homo-Ledger oli castattu Jokerin miehekkääseen osaan. Hullustihan siinä kävikin.
ellauri277.html on line 448: Wes ei ostanut Nickin väitettä, jonka mukaan voimme tehdä todellisia valintoja, joilla on ikuiset seuraukset. Wes väitti, että Jumala oli jo tehnyt suuremman valinnan – anteeksiannon, pelastuksen ja iankaikkisen elämän. Jumalan valinta oli lunastaa maailma eikä lukea syntiämme meitä vastaan; kaikki vaatimuksemme, että voimme paeta Jumalan rakkautta tai kieltäytyä siitä, on näennäistä. Wes on kallellaan kalvinismiin päin.
ellauri277.html on line 454: The Dark Knight -elokuvassa useat hahmot – Batman/Bruce Wayne, Harvey Dent, luutnantti Gordon, gangsterit ja Gothamin ihmiset – joutuvat mahdottomien valintojen eteen. Jokeri nauttii tilanteiden luomisesta, jotka pakottavat ihmiset toimimaan vastoin moraalisia sitoumuksiaan, lakia, parempaa luontoaan ja etujaan vastaan. Ohjaaja Christopher Nolan sanoi Newsweekin haastattelussa: "Jokeri saa iloa ottaa vastaan jonkun sääntökokoelman - heidän etiikkansa, moraalinsa - ja kääntää heidät toisiaan vastaan. Paradoksi on tapa, jolla teet sen – antaa ihmisille mahdottomia valintoja.” Jokeri on oikea piru miehexeen.
ellauri277.html on line 458: Jokeri ei tavoittele rahaa, mainetta tai edes kontrollia. Hän sanoo haluavansa yksinkertaisesti "saaha käyttöön pienen anarkian", "järisyttää vakiintuneen järjestyksen". Mutta kierteellä tavalla, eikö tämä ole vapaan tahdon voitto – valinnan, joka on irrotettu lain, järjestyksen ja moraalin turvallisista laitureista? Tätähän tuumi Dostojevskin koronkiskurin nirhaaja kirjassa Rikos ja Rangaistus, että ämmän lyömisestä kirveellä alkaa se vapaus. 2 pahaa ei tee 1 hyvää, kai sen olisi se tiedettävä! Ja Batmaninkin myös, ei parane konniakaan huidella pesäpallomailalla! Tehdä sillä Dentsiin lommoja.
ellauri278.html on line 59: Huovinen työskenteli metsänhoitajana vuosina 1953–1956, ja näihin aikoihin hän tapasi tulevan puolisonsa, hammaslääkäri Hilkka Hemmingin. Pari avioitui vuonna 1958. Tämän jälkeen Huovinen jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi ilman sarvia ja hampaita. Kirjoittamisen ohella hän toimi myös kirjojen toimittajana ja kuvateosten tekstittäjänä.
ellauri278.html on line 83: Shaposhnikov suunnitteli Neuvostoliiton hyökkäystä Suomeen vuonna 1939 , mutta oli paljon vähemmän optimistinen sen keston suhteen kuin Stalin ja kampanjan komentaja Kliment Vorošilov . Siitä seurannut talvisota (1939–1940) ei tuottanut välitöntä menestystä, jota neuvostopuoli oli toivonut, ja Shaposhnikov erosi kenraalin päällikön tehtävästä elokuussa 1940 sairauden ja Stalinin kanssa olleiden erimielisyyksien vuoksi. Suomen upseeristo oli ollut tarkoitus lopettaa niskalaukauxella Katyn myöhemmissä toimissa. Niin ei käynyt, kun puna-armeijalle tuli kiire länsirintamalle...
ellauri278.html on line 204: Maxim Maximovich Litvinov (Russian pronunciation: [mɐkˈsʲim mɐkˈsʲiməvʲɪtɕ lʲɪˈtvʲinəf]; born Meir Henoch Wallach; 17 July 1876–31 December 1951) was a Russian revolutionary, and prominent Soviet statesman and diplomat who served as People´s Commissar for Foreign Affairs from 1930 to 1939. Hizi sekin oli jutku!
ellauri278.html on line 206: Meir Henoch Wallach was born into a wealthy, Yiddish-speaking, Lithuanian Jewish banking family in Białystok, Grodno Governorate, Russian Empire, which was formerly part of the Polish–Lithuanian Commonwealth.
ellauri278.html on line 227: An emergency meeting of the main European powers – not including Czechoslovakia, although their representatives were present in the town, or the Soviet Union, an ally to both France and Czechoslovakia – took place in Munich, Germany, on 29–30 September 1938. An agreement was quickly reached on Hitler´s terms, and signed by the leaders of Germany, France, Britain, and Italy. The Czechoslovak mountainous borderland that the powers offered to appease Germany had not only marked the natural border between the Czech state and the Germanic states since the early Middle Ages, but it also presented a major natural obstacle to any possible German attack. Having been strengthened by significant border fortifications, the Sudetenland was of absolute strategic importance to Czechoslovakia.
ellauri278.html on line 238: Litvinov myönsi että Molotov-Ribbentrop sopimus oli ryssiltä hyvä ratkaisu siinä tapauksessa, vaikka aina hyvä ratkaisu on Kaleva-puku. The Molotov–Ribbentrop Pact was a non-aggression pact between Nazi Germany and the Soviet Union that enabled those powers to partition Eastern Europe between them. The pact was signed in Moscow on 23 August 1939 by German Foreign Minister Joachim von Ribbentrop and Soviet Foreign Minister Vyacheslav Molotov and was officially known as the Treaty of Non-Aggression between Germany and the Union of Soviet Socialist Republics. Unofficially, it has also been referred to as the Hitler–Stalin Pact, Nazi–Soviet Pact or Nazi–Soviet Alliance.
ellauri278.html on line 246: With regard to the signing of the Molotov–Ribbentrop Pact with secret protocols dividing Eastern Europe three months later, Hitler told military commanders; "Litvinov´s replacement was decisive". A German official told the Soviet Ambassador Hitler was pleased Litvinov´s replacement Molotov was not Jewish.
ellauri278.html on line 266: Vjatšeslav Mihailovitš Molotov (ven. Вячесла́в Миха́йлович Мо́лотов; 9. maaliskuuta (J: 25. helmikuuta) 1890 Kukarka, Venäjän keisarikunta – 8. marraskuuta 1986 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja diplomaatti. Hänet tunnetaan erityisesti natsi-Saksan ulkoministerin Joachim von Ribbentropin kanssa vuonna 1939 allekirjoittamasta hyökkäämättömyyssopimuksesta, joka tunnetaan Molotov–Ribbentrop-sopimuksena. Molotov oli Aleksandra Kollontain ohella ainoita bolševikkien johtohahmoja, joka selvisi hengissä Stalinin vainoista. Niin ja (ehkä) Litvinov.
ellauri278.html on line 273: Joulukuusta 1930 toukokuuhun 1941 Molotov oli kansankomissaarien neuvoston (Sovnarkom) puhemies eli Neuvostoliiton hallituksen pääministeri. Ukrainan suurten katovuosien aikana 1932–1933 Molotov oli viljatoimitusten erikoiskomission johtaja Ukrainassa. Huolimatta nälänhädästä, johon jopa kolmen miljoonan ukrainalaisen arvioidaan kuolleen (holodomor), hänen onnistui kerätä nälkää kärsivältä alueelta 4,2 miljoonaa tonnia viljaa 4,6 miljoonan tonnin tavoitteesta pois kuljetettavaksi (minne?).
ellauri278.html on line 275: Toukokuussa 1939 Molotovista tuli myös ulkoasioiden kansankomissaari (ulkoministeri). Hän neuvotteli Ison-Britannian ja Ranskan kanssa elokuussa 1939. Kun neuvottelut epäonnistuivat, hän allekirjoitti Molotov–Ribbentrop-sopimuksen Saksan Joachim von Ribbentropin kanssa. Sopimuksen ehtojen mukaan Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan 17. syyskuuta 1939 Saksan vallattua maan länsiosat 1. syyskuuta alkaneessa hyökkäyksessä. Puolan itäosa liitettiin Neuvostoliittoon, ja luokkavihollisten pidätykset ja siirrot alkoivat liitetyllä alueella.
ellauri278.html on line 283: Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1953 Molotov pääsi takaisin politbyrooseen ja toimi jälleen ulkoministerinä vuoteen 1956. Nikita Hruštšovin paheksuttua Stalinin rikoksia XX puoluekokouksessa helmikuussa 1956, ja Molotovin puolueen muiden stalinistien kanssa hävittyä valtataistelun Hruštšoville, hän joutui erinäisiin merkityksettömiin asemiin, kuten Mongolian suurlähettilääksi vuosiksi 1957–1960 ja Neuvostoliiton pysyväksi edustajaksi kansainväliseen ydinenergiakomissioon (IAEA) Wienissä vuosiksi 1960–1961. Vuonna 1961 Stalinin vastainen linja jatkui XXII puoluekokouksessa, ja vuoteen 1964 mennessä Molotov erotettiin puolueesta kokonaan.
ellauri278.html on line 287: Molotovin mukaan on nimetty esimerkiksi Molotov–Ribbentrop-sopimus ja suomalaisten talvisodassa juomat Molotovin cocktailit. Hänen elämänkerturinsa Feliks Tšujev sai vuonna 1991 julkaista Molotovin muistelmat nimellä Molotov Remembers: Inside Kremlin Politics. Tšujev oli haastatellut Molotovia vuosina 1969–1986. Eräässä keskustelussa Tšujeville vuonna 1974 käydyssä haastattelussa koskien Suomen valtaamista talvisodassa oli Molotov todennut sen olleen huono ajoitus. Talviset maasto-olosuhteet eivät sopineet tankkikolonnille. Nazit lahjoittivat Suomelle panssarinyrkkejä kuin länkkärit nyt Ukrainalle. Molotov totesi seuraavaa Tšujeville Suomesta ja tsuhnista: ”Olimme super reiluja Suomelle! Oli fiksua, kun emme vallanneet sitä. Siitä olisi tullut märkivä haava. Ihmiset siellä ovat itsepäisiä, hyvin itsepäisiä, eivätkä osaa venättä. Epäonnistuimme Suomen demokratisoimisessa.” Niinpä. Suomalaiseet vihaavat Molotovia vielä enemmän kuin Kerenskiä.
ellauri278.html on line 326: Limp Bizkit is an American rap rock band from Jacksonville, Florida. Its lineup consists of lead vocalist Fred Durst, drummer John Otto, guitarist Wes Borland, turntablist DJ Lethal and bassist Sam Rivers. The band's music is marked by Durst's angry vocal delivery and Borland's sonic experimentation. Borland's elaborate visual appearance, which includes face and body paint, masks, and uniforms, also plays a large role in Limp Bizkit´s live shows. The band has been nominated for three Grammy Awards, sold 40 million records worldwide, and won several other awards. The band has released 26 singles, the most notable of which include "Nookie", "Re-Arranged", "Break Stuff", "Take a Look Around", "Rollin' (Air Raid Vehicle)." Formed in 1994, Limp Bizkit became popular playing in the Jacksonville underground music scene in the late 1990s. n October 28, 2021, Durst confirmed via Instagram that the band's sixth album – now titled Still Sucks – would be released on October 31, 2021. Durst's lyrics are often profane, scatological or angry. Much of Durst´s lyrical inspiration came from growing up and his personal life. I did it all for the nookie [slang for sexual intercourse].
ellauri278.html on line 408: Eesti Maaorava Liit eli Maaliit (”Viron maalaisliitto”) oli Virossa vuosina 1917–1920 toiminut, maaseutuväestön asiaa ajanut puolue. Se oli toiminta-aikanaan Viron johtavia porvarillisia puolueita. Puolue perustettiin keväällä 1917, ja sen alkuperäinen johtaja oli Jaan Hünerson. Puolueen perustajat olivat samoihin aikoihin perustetun Viron demokraattisen puolueen maatalousohjelmaan tyytymättömiä viljelijäväestön edustajia, mutta mukana oli myös aiempaan oikeistoradikaaliryhmään kuuluneita, kuten Jaan Teemant. Siis selkeästi persuja.
ellauri278.html on line 419: Reformihengessä Viron itsenäisyyden alkuvuosien politiikka oli vasemmistohenkistä, mikä päättyi kuin seinään 1. joulukuuta 1924 kommunistien epäonnistuneeseen vallankaappausyritykseen, jota Neuvostoliitto tuki. Kaappauksen jälkeen kaappaajia rankaistiin ankarasti ja kommunistinen puolue kiellettiin ja äärivasemmisto poistettiin parlamentaarisen päätöksenteon piiristä. Päts toimi Viron valtionpäämiehenä, riigifüürerinä, viisi kertaa vuosina 1920–1934.
ellauri278.html on line 421: Päts toimi Viron itsenäistymisen jälkeen liike-elämässä. Hän oli vuonna 1919 mukana perustamassa Harju Pankia, ja hän oli vuosina 1919–1933 Eesti Lloydin esimies. Vuosina 1920–1921 ja vuodesta 1924 eteenpäin hän oli Tallinnan pörssikomitean esimies. Päts oli mukana perustamassa virolais-neuvostoliittolaista kauppakamaria 1924 ja toimi sen esimiehenä vuoteen 1931 asti. Hän oli kauppa- ja teollisuuskamarin esimies vuosina 1925–1929.
ellauri278.html on line 423: Pätsille maksettiin – ainakin aluksi salaisesti – neuvostohallitukselta neuvostoliittolais-virolaisen naftan maahantuontiyrityksen kautta 4 000 Yhdysvaltain dollaria vuosittain 1924–1934. Summa oli huomattava ja vastasi Viron Berliinin lähettilään vuosipalkkaa. Päts raportoi Neuvostoliiton suurlähetystöön Viron poliittisesta tilanteesta. Pätsin yhteistyön julkistaminen käynnisti Virossa keskustelun Pätsin roolista Viron itsenäisyyden hankkimisen lisäksi myös sen menettämisessä.
ellauri278.html on line 429: Päts teki vallankaappauksen yhdessä kenraali Laidonerin kanssa 12. maaliskuuta 1934. Perusteluna Päts käytti uhkaavaa vapsien valtaannousua. Omien sanojensa mukaan hän pelasti Viron fasismilta. Päts hallitsi Viroa autoritäärisesti ja julisti maahan poikkeustilan, joka jatkui vuoteen 1938 asti, jolloin maalle saatiin uusi perustuslaki. Pätsin valtakaudesta vuosina 1934–1940 käytetään nimitystä vaikeneva aika. Puolueet kiellettiin ja poliitikkoja vangittiin.
ellauri278.html on line 449: Konepistooli kehitettiin ensimmäisen maailmansodan aikana (1914–1918) lähialueen hyökkääväksi aseeksi pääasiassa juoksuhaudoissa. Huipussaan toisen maailmansodan aikana (1939–1945) miljoonia SMG-koneita valmistettiin sekä tavallisten joukkojen, laittomien kommantojen että urheiden partisaanien käyttöön, mutta nyttemmin myös terroristeille.
ellauri278.html on line 494: Venäläisten konepislari PD-34 on rakenteeltaan lähes suora kopio saksalaisesta MP 28 -konepistoolista. Palveluskäyttöön ase tuli ensimmäistä kertaa vuonna 1935. Aseen myöhempi malli PPD-34/38 sisälsi lipasratkaisuaan lukuun ottamatta vain vähäisiä muutoksia alkuperäiseen. Se varustettiin Suomi-konepistoolin rumpulippaan lähes suoralla kopiolla, johon aseen Suomi-konepistoolista poikkeavan tukkiratkaisun vuoksi jouduttiin lisäämään "syöttökaula". PPD-34- ja PPD-34/38-malleja valmistettiin yhteensä 4 174 kappaletta vuosina 1934–1939.
ellauri278.html on line 496: Edelleen kehitelty PPD-40 (ППД-40, Pistolet-pulemjot Degtjareva, obrazets 1940 goda) oli ensimmäinen massatuotettu neuvostoliittolainen konepistooli, jota valmistettiin 86 986 kappaletta vuosina 1940–1941. Suurin rakenteellinen ero edeltävään malliin oli tukin muuttaminen kaksiosaiseksi, mikä mahdollisti "syöttökaulattoman" Suomi-konepistoolin rumpulippaan kopion käytön. Ase oli kuitenkin liian monimutkainen ja kallis todelliseen massatuotantoon, ja vuoden 1941 lopulla sen korvasi PPŠ-41, joka kuitenkin peri edeltäjältään rumpulippaansa.
ellauri278.html on line 539: Suomen ja Saksan koordinoidut toimet ennen operaatio Barbarossaa alkoivat korkean sotilasjohdon neuvotteluilla loppuvuodesta 1940, ja Suomi sai tietoja Saksan hyökkäyssuunnitelmista jo 30. joulukuuta 1940. Lapissa tehtiin helmikuusta 1941 tienrakennus- ja tiedusteluyhteistyötä saksalaisten kanssa. Suomeen alkoi saapua saksalaisia joukkoja, joiden määrä lopulta ennen sodan puhkeamista oli runsaat 40 000. Helmi–maaliskuun aikana saksalaiset harjoittivat Petsamossa järjestelmällistä tiedustelua.
ellauri278.html on line 541: Neuvostoliitossa oltiin myös tietoisia Saksan uhkaavasta hyökkäyksestä. Ranskan kukistumisen jälkeen puolustuksen kansankomissaari Semjon Timošenko totesi Saksan olevan nyt ”voimakkain ja tärkein vihollisemme”. Armeijan komentajan Boris Šapošnikovin johdolla arvioitiin heinäkuussa 1940 todennäköisin saksalaisten hyökkäysoperaatio, ja syyskuussa 1940 Stalin hyväksyi sen pohjalta laaditun suunnitelman hyökkäyksen torjumiseksi. Hän kuitenkin toivoi, että hyökkäystä ei tapahtuisi ainakaan ennen vuotta 1942, jolloin puna-armeijan valmistautuminen ja raja-alueiden linnoitustyöt olisi saatu päätökseen. Neuvostoliitto pyrki kuitenkin hankkimaan liittolaisia tiedustelemalla Molotov–Ribbentrop-sopimuksen perustaneessa hengessä, miten Saksa suhtautuisi Suomen, Bulgarian ja Romanian kysymyksen selvittämiseen Neuvostoliiton voimatoimin marraskuussa 1940. Elokuussa 1940 oli Baltian maat jo liitetty osaksi Neuvostoliittoa. Lisävaatimuksina Neuvostoliitto vaati oikeuksia linnoittaa Tanskan salmia, sekä Bosporin salmia. Lisäksi Neuvostoliiton, Saksan ja Italian olisi pitänyt yhdessä hyökätä ja miehittää Turkki. Saksa ei hyväksynyt neuvotteluissa ainoatakaan Neuvostoliiton valloitussuunnitelmaa.
ellauri279.html on line 52: Aleksandr Isajevitš Solženitsyn (ven. Алекса́ндр Иса́евич Солжени́цын; 11. joulukuuta 1918 Kislovodsk – 3. elokuuta 2008 Moskova) oli Sirkan ikäinen punakapinan aikana syntynyt neuvostoliittolainen "matemaatikko", kirjailija ja harrastelijahistorioitsija.
ellauri279.html on line 71: Löydät lisää ja parempiakin kirjailijoita kirjallisuuden teemasivulta. Hänet tunnetaan erityisesti Neuvostoliiton ojennustyöleirijärjestelmästä kertovista teoksistaan, joihin kuuluvat muiden muassa Ivan Denisovitšin päivä (1962), Syöpäosasto (1968), Ensimmäinen piiri ja Vankileirien saaristo (1973–1976). Hänen kuollessaan maailmassa oli myyty yli 30 miljoonaa hänen kirjoittamaansa kirjaa. Niitä oli käännetty noin 40 eri kielelle. Se on paljon nobelistixi. Jääprinsessan huudeilla. Solženitsynille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1970. Jonka se otti vastaan 1974 saatuaan lemput Neuvostolasta.
ellauri279.html on line 76: – Jukka Malinovski
ellauri279.html on line 81: Aleksandr Isajevitš Solženitsyn (ven. Алекса́ндр Иса́евич Солжени́цын; 11. joulukuuta 1918 Kislovodsk – 3. elokuuta 2008 Moskova) oli venäläinen kirjailija ja historioitsija. Erityisesti hänet tunnetaan Neuvostoliiton ojennustyöleirijärjestelmästä kertovista teoksistaan, joihin kuuluvat muiden muassa Ivan Denisovitšin päivä (1962), Syöpäosasto (1968), Ensimmäinen piiri ja Vankileirien saaristo (1973–1976).
ellauri279.html on line 172: Pioneerisolmiossa Pavel on kuvattu vain propagandamuotokuvissa, mutta ainoassa säilyneessä valokuvassa hänen solmionsa ei ole näkyvissä. Hän kyseenalaistaa myös sen tosiasian, että Pavel pyrki oppimaan – hän lainaa opettajansa Z. A. Kabinan sanoja, että Pavel tuli kouluun vasta kolmannella yrityksellä ja vain vuosi ennen kuolemaansa, mutta samaan aikaan hän ei todellakaan oppinut lukemaan ja kirjoittaa (hänen sanoin hän jopa puhui valkovenäläis-venäläistä murretta ja oli yleensä hyvin pedagogisesti laiminlyöty).
ellauri279.html on line 174: Talosta löydettyä veistä, jossa oli veren jälkiä, kutsuttiin murha-aseeksi, mutta Danila teurasti sinä päivänä vasikkaa – kukaan ei tarkistanut kenen veri se oli. Syytetty Pavlik Danilan isoisä, isoäiti, setä ja serkku yritti sanoa, että heitä hakattiin ja kidutettiin. Viattomien ampuminen marraskuussa 1932 oli merkki talonpoikien joukkomurhasta koko maassa.
ellauri279.html on line 199: In his sensational exposé, Informer 001 or the Myth of Pavlik Morozov, a product of research carried out clandestinely in the Soviet Union between 1980 and 1984, he demolished the long-standing, “official” Soviet version of the young, thirteen-year old “pioneer” (who never was) and communist martyr – designated, in 1934, a Soviet literary hero at the First Congress of Soviet Writers – who had turned in his father to the authorities for treasonable activity. The boy was subsequently murdered, according to the authorities, by members of his own family. The young Pavlik did, in fact, denounce his father, but, as Yuri demonstrates, he appears to have been put up to it by his mother, seeking revenge for her husband’s infidelity. As to who actually killed Pavlik, Yuri establishes that it was certainly not family members who were hauled before a Soviet court and subsequently executed. No less a literary figure than Alexander Solzhenitsyn hailed the publication of the book in 1987, claiming that it was “through books such as this that as many Soviet lies will eventually be told as revealed.”
ellauri279.html on line 232: Viktor Abakumov, entinen SMERSHin (eli venäläinen lyhenne sanoista "Kuolema vakoojille"; vastatiedustelu, kenkäpuhelimet, agents 86 and 99, sekasorron aika, kuolemanpartioyksiköt) johtaja toisen maailmansodan aikana, tiesi liikaa. Hän oli edeltäjänsä Nikolai Ježovin ja Genrikh Yagodan tavoin nyt yksinkertaisesti tuhlattavissa. Hänet pidätettiin ja häntä syytettiin olemattoman, rikollisen juutalaisen maanalaisen sympatiasta ja suojelijasta – vaikka Abakumov oli juuri äskettäin pidättänyt ja pyyhkinyt pois juutalaisen antifasistisen komitean!
ellauri279.html on line 233: Stalin uskoi, että Venäjällä oli huono olo. Neuvostoliiton kansalaiset pysähtyivät. Venäjän kansa oli vallannut "ajattomuuden", "hävittäjien" kadottamisen ja epäonnistumisen "paljastaa keskuudessaan asuvien ihmisten vihollisia". Jopa politbyroon jäsenet, hänen lähipiirinsä, "eivät voineet enää nähdä vihollista nenänsä edessä". Vjatšeslav Molotov, Lavrenti Beria, Georgi Malenkov, Nikita Hruštšov ja Anastas Mikojan – kaikki olivat joskus pukeutuneet. Stalin jopa kysyi retorisesti heiltä, oletetuilta "kollektiivijohtajilta": "Kun olen poissa, kapitalistit hukuttavat teidät kuin sokeat kissanpennut... mitä tekisit ilman minua? Maa tuhoutuu, koska et tiedä kuinka tunnistaa vihollisia." Niinpä.
ellauri279.html on line 246: Lopulta vain Stalinin kuolema 5. maaliskuuta 1953 pelasti lääkärit, juutalaiset ja mahdollisesti koko maailman uhkaavalta holokaustilta – ja jopa kolmannelta maailmansodalta! Viimeisenä herkkupalana tämä asiakirja lisää rikosteknisiä todisteita jatkuvalle epäilylle siitä, että Stalinin myrkyttivät hänen oman lähipiirinsä jäsenet, jotka myös pelkäsivät oman henkensä puolesta.
ellauri279.html on line 346: Kirjassaan Puskipa Pushkinkin kerran vasikkaa tamme fan (suom. 1976) Solženitsyn kertoo, että hänen kirjoittamisensa tärkein vaikutin oli tuoda esiin ojennustyöleirien asukkien kurja asema. Sensuurin välttääkseen hän puki sanottavansa romaaneiksi. Hyvin toimi tämä salajuoni. Solženitsyn itse piti pääteoksenaan vuosina 1983–1991 julkaistua romaanisarjaa Krasnoje koleso, joka kuvaa Venäjän keisarikunnan ajautumista vuoden 1917 vallankumoukseen ja sen seurauksia. Sarjan osat (eli solmut, uzly) ovat Avgust 1914, Oktjabr 1916, Mart 1917 ja Aprel 1917. Näistä toisen kirjan ensimmäinen osa on suomennettu nimellä Punainen pyörä. Toinen solmu: Lokakuu 16 (Tammi 1985). Ne ovat huisin tylsiä, neuvostovastaisia eivätkä tuo kuvaan mitään uutta. (Tän voi varmuudella sanoa näin lukematta sight unseen.)
ellauri279.html on line 460: Fuentesin ensimmäinen romaani Missä ilma on kirkasta ( La región más transparente ) oli välitön menestys ilmestyessään vuonna 1958. Romaani rakentuu Federico Roblesin tarinan ympärille – joka on hylännyt vallankumoukselliset ihanteensa tullakseen voimakkaaxi rahoittajaxi.
ellauri281.html on line 58: Huovinen työskenteli metsänhoitajana vuosina 1953–1956, ja näihin aikoihin hän tapasi tulevan puolisonsa, hammaslääkäri Hilkka Hemmingin. Pari avioitui vuonna 1958. Tämän jälkeen Huovinen jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi ilman sarvia ja hampaita. Kirjoittamisen ohella hän toimi myös kirjojen toimittajana ja kuvateosten tekstittäjänä.
ellauri281.html on line 82: Shaposhnikov suunnitteli Neuvostoliiton hyökkäystä Suomeen vuonna 1939 , mutta oli paljon vähemmän optimistinen sen keston suhteen kuin Stalin ja kampanjan komentaja Kliment Vorošilov . Siitä seurannut talvisota (1939–1940) ei tuottanut välitöntä menestystä, jota neuvostopuoli oli toivonut, ja Shaposhnikov erosi kenraalin päällikön tehtävästä elokuussa 1940 sairauden ja Stalinin kanssa olleiden erimielisyyksien vuoksi. Suomen upseeristo oli ollut tarkoitus lopettaa niskalaukauxella Katyn myöhemmissä toimissa. Niin ei käynyt, kun puna-armeijalle tuli kiire länsirintamalle...
ellauri281.html on line 203: Maxim Maximovich Litvinov (Russian pronunciation: [mɐkˈsʲim mɐkˈsʲiməvʲɪtɕ lʲɪˈtvʲinəf]; born Meir Henoch Wallach; 17 July 1876–31 December 1951) was a Russian revolutionary, and prominent Soviet statesman and diplomat who served as People´s Commissar for Foreign Affairs from 1930 to 1939. Hizi sekin oli jutku!
ellauri281.html on line 205: Meir Henoch Wallach was born into a wealthy, Yiddish-speaking, Lithuanian Jewish banking family in Białystok, Grodno Governorate, Russian Empire, which was formerly part of the Polish–Lithuanian Commonwealth.
ellauri281.html on line 226: An emergency meeting of the main European powers – not including Czechoslovakia, although their representatives were present in the town, or the Soviet Union, an ally to both France and Czechoslovakia – took place in Munich, Germany, on 29–30 September 1938. An agreement was quickly reached on Hitler´s terms, and signed by the leaders of Germany, France, Britain, and Italy. The Czechoslovak mountainous borderland that the powers offered to appease Germany had not only marked the natural border between the Czech state and the Germanic states since the early Middle Ages, but it also presented a major natural obstacle to any possible German attack. Having been strengthened by significant border fortifications, the Sudetenland was of absolute strategic importance to Czechoslovakia.
ellauri281.html on line 237: Litvinov myönsi että Molotov-Ribbentrop sopimus oli ryssiltä hyvä ratkaisu siinä tapauksessa, vaikka aina hyvä ratkaisu on Kaleva-puku. The Molotov–Ribbentrop Pact was a non-aggression pact between Nazi Germany and the Soviet Union that enabled those powers to partition Eastern Europe between them. The pact was signed in Moscow on 23 August 1939 by German Foreign Minister Joachim von Ribbentrop and Soviet Foreign Minister Vyacheslav Molotov and was officially known as the Treaty of Non-Aggression between Germany and the Union of Soviet Socialist Republics. Unofficially, it has also been referred to as the Hitler–Stalin Pact, Nazi–Soviet Pact or Nazi–Soviet Alliance.
ellauri281.html on line 245: With regard to the signing of the Molotov–Ribbentrop Pact with secret protocols dividing Eastern Europe three months later, Hitler told military commanders; "Litvinov´s replacement was decisive". A German official told the Soviet Ambassador Hitler was pleased Litvinov´s replacement Molotov was not Jewish.
ellauri281.html on line 265: Vjatšeslav Mihailovitš Molotov (ven. Вячесла́в Миха́йлович Мо́лотов; 9. maaliskuuta (J: 25. helmikuuta) 1890 Kukarka, Venäjän keisarikunta – 8. marraskuuta 1986 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja diplomaatti. Hänet tunnetaan erityisesti natsi-Saksan ulkoministerin Joachim von Ribbentropin kanssa vuonna 1939 allekirjoittamasta hyökkäämättömyyssopimuksesta, joka tunnetaan Molotov–Ribbentrop-sopimuksena. Molotov oli Aleksandra Kollontain ohella ainoita bolševikkien johtohahmoja, joka selvisi hengissä Stalinin vainoista. Niin ja (ehkä) Litvinov.
ellauri281.html on line 272: Joulukuusta 1930 toukokuuhun 1941 Molotov oli kansankomissaarien neuvoston (Sovnarkom) puhemies eli Neuvostoliiton hallituksen pääministeri. Ukrainan suurten katovuosien aikana 1932–1933 Molotov oli viljatoimitusten erikoiskomission johtaja Ukrainassa. Huolimatta nälänhädästä, johon jopa kolmen miljoonan ukrainalaisen arvioidaan kuolleen (holodomor), hänen onnistui kerätä nälkää kärsivältä alueelta 4,2 miljoonaa tonnia viljaa 4,6 miljoonan tonnin tavoitteesta pois kuljetettavaksi (minne?).
ellauri281.html on line 274: Toukokuussa 1939 Molotovista tuli myös ulkoasioiden kansankomissaari (ulkoministeri). Hän neuvotteli Ison-Britannian ja Ranskan kanssa elokuussa 1939. Kun neuvottelut epäonnistuivat, hän allekirjoitti Molotov–Ribbentrop-sopimuksen Saksan Joachim von Ribbentropin kanssa. Sopimuksen ehtojen mukaan Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan 17. syyskuuta 1939 Saksan vallattua maan länsiosat 1. syyskuuta alkaneessa hyökkäyksessä. Puolan itäosa liitettiin Neuvostoliittoon, ja luokkavihollisten pidätykset ja siirrot alkoivat liitetyllä alueella.
ellauri281.html on line 282: Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1953 Molotov pääsi takaisin politbyrooseen ja toimi jälleen ulkoministerinä vuoteen 1956. Nikita Hruštšovin paheksuttua Stalinin rikoksia XX puoluekokouksessa helmikuussa 1956, ja Molotovin puolueen muiden stalinistien kanssa hävittyä valtataistelun Hruštšoville, hän joutui erinäisiin merkityksettömiin asemiin, kuten Mongolian suurlähettilääksi vuosiksi 1957–1960 ja Neuvostoliiton pysyväksi edustajaksi kansainväliseen ydinenergiakomissioon (IAEA) Wienissä vuosiksi 1960–1961. Vuonna 1961 Stalinin vastainen linja jatkui XXII puoluekokouksessa, ja vuoteen 1964 mennessä Molotov erotettiin puolueesta kokonaan.
ellauri281.html on line 286: Molotovin mukaan on nimetty esimerkiksi Molotov–Ribbentrop-sopimus ja suomalaisten talvisodassa juomat Molotovin cocktailit. Hänen elämänkerturinsa Feliks Tšujev sai vuonna 1991 julkaista Molotovin muistelmat nimellä Molotov Remembers: Inside Kremlin Politics. Tšujev oli haastatellut Molotovia vuosina 1969–1986. Eräässä keskustelussa Tšujeville vuonna 1974 käydyssä haastattelussa koskien Suomen valtaamista talvisodassa oli Molotov todennut sen olleen huono ajoitus. Talviset maasto-olosuhteet eivät sopineet tankkikolonnille. Nazit lahjoittivat Suomelle panssarinyrkkejä kuin länkkärit nyt Ukrainalle. Molotov totesi seuraavaa Tšujeville Suomesta ja tsuhnista: ”Olimme super reiluja Suomelle! Oli fiksua, kun emme vallanneet sitä. Siitä olisi tullut märkivä haava. Ihmiset siellä ovat itsepäisiä, hyvin itsepäisiä, eivätkä osaa venättä. Epäonnistuimme Suomen demokratisoimisessa.” Niinpä. Suomalaiseet vihaavat Molotovia vielä enemmän kuin Kerenskiä.
ellauri281.html on line 325: Limp Bizkit is an American rap rock band from Jacksonville, Florida. Its lineup consists of lead vocalist Fred Durst, drummer John Otto, guitarist Wes Borland, turntablist DJ Lethal and bassist Sam Rivers. The band's music is marked by Durst's angry vocal delivery and Borland's sonic experimentation. Borland's elaborate visual appearance, which includes face and body paint, masks, and uniforms, also plays a large role in Limp Bizkit´s live shows. The band has been nominated for three Grammy Awards, sold 40 million records worldwide, and won several other awards. The band has released 26 singles, the most notable of which include "Nookie", "Re-Arranged", "Break Stuff", "Take a Look Around", "Rollin' (Air Raid Vehicle)." Formed in 1994, Limp Bizkit became popular playing in the Jacksonville underground music scene in the late 1990s. n October 28, 2021, Durst confirmed via Instagram that the band's sixth album – now titled Still Sucks – would be released on October 31, 2021. Durst's lyrics are often profane, scatological or angry. Much of Durst´s lyrical inspiration came from growing up and his personal life. I did it all for the nookie [slang for sexual intercourse].
ellauri281.html on line 407: Eesti Maaorava Liit eli Maaliit (”Viron maalaisliitto”) oli Virossa vuosina 1917–1920 toiminut, maaseutuväestön asiaa ajanut puolue. Se oli toiminta-aikanaan Viron johtavia porvarillisia puolueita. Puolue perustettiin keväällä 1917, ja sen alkuperäinen johtaja oli Jaan Hünerson. Puolueen perustajat olivat samoihin aikoihin perustetun Viron demokraattisen puolueen maatalousohjelmaan tyytymättömiä viljelijäväestön edustajia, mutta mukana oli myös aiempaan oikeistoradikaaliryhmään kuuluneita, kuten Jaan Teemant. Siis selkeästi persuja.
ellauri281.html on line 418: Reformihengessä Viron itsenäisyyden alkuvuosien politiikka oli vasemmistohenkistä, mikä päättyi kuin seinään 1. joulukuuta 1924 kommunistien epäonnistuneeseen vallankaappausyritykseen, jota Neuvostoliitto tuki. Kaappauksen jälkeen kaappaajia rankaistiin ankarasti ja kommunistinen puolue kiellettiin ja äärivasemmisto poistettiin parlamentaarisen päätöksenteon piiristä. Päts toimi Viron valtionpäämiehenä, riigifüürerinä, viisi kertaa vuosina 1920–1934.
ellauri281.html on line 420: Päts toimi Viron itsenäistymisen jälkeen liike-elämässä. Hän oli vuonna 1919 mukana perustamassa Harju Pankia, ja hän oli vuosina 1919–1933 Eesti Lloydin esimies. Vuosina 1920–1921 ja vuodesta 1924 eteenpäin hän oli Tallinnan pörssikomitean esimies. Päts oli mukana perustamassa virolais-neuvostoliittolaista kauppakamaria 1924 ja toimi sen esimiehenä vuoteen 1931 asti. Hän oli kauppa- ja teollisuuskamarin esimies vuosina 1925–1929.
ellauri281.html on line 422: Pätsille maksettiin – ainakin aluksi salaisesti – neuvostohallitukselta neuvostoliittolais-virolaisen naftan maahantuontiyrityksen kautta 4 000 Yhdysvaltain dollaria vuosittain 1924–1934. Summa oli huomattava ja vastasi Viron Berliinin lähettilään vuosipalkkaa. Päts raportoi Neuvostoliiton suurlähetystöön Viron poliittisesta tilanteesta. Pätsin yhteistyön julkistaminen käynnisti Virossa keskustelun Pätsin roolista Viron itsenäisyyden hankkimisen lisäksi myös sen menettämisessä.
ellauri281.html on line 428: Päts teki vallankaappauksen yhdessä kenraali Laidonerin kanssa 12. maaliskuuta 1934. Perusteluna Päts käytti uhkaavaa vapsien valtaannousua. Omien sanojensa mukaan hän pelasti Viron fasismilta. Päts hallitsi Viroa autoritäärisesti ja julisti maahan poikkeustilan, joka jatkui vuoteen 1938 asti, jolloin maalle saatiin uusi perustuslaki. Pätsin valtakaudesta vuosina 1934–1940 käytetään nimitystä vaikeneva aika. Puolueet kiellettiin ja poliitikkoja vangittiin.
ellauri281.html on line 448: Konepistooli kehitettiin ensimmäisen maailmansodan aikana (1914–1918) lähialueen hyökkääväksi aseeksi pääasiassa juoksuhaudoissa. Huipussaan toisen maailmansodan aikana (1939–1945) miljoonia SMG-koneita valmistettiin sekä tavallisten joukkojen, laittomien kommantojen että urheiden partisaanien käyttöön, mutta nyttemmin myös terroristeille.
ellauri281.html on line 493: Venäläisten konepislari PD-34 on rakenteeltaan lähes suora kopio saksalaisesta MP 28 -konepistoolista. Palveluskäyttöön ase tuli ensimmäistä kertaa vuonna 1935. Aseen myöhempi malli PPD-34/38 sisälsi lipasratkaisuaan lukuun ottamatta vain vähäisiä muutoksia alkuperäiseen. Se varustettiin Suomi-konepistoolin rumpulippaan lähes suoralla kopiolla, johon aseen Suomi-konepistoolista poikkeavan tukkiratkaisun vuoksi jouduttiin lisäämään "syöttökaula". PPD-34- ja PPD-34/38-malleja valmistettiin yhteensä 4 174 kappaletta vuosina 1934–1939.
ellauri281.html on line 495: Edelleen kehitelty PPD-40 (ППД-40, Pistolet-pulemjot Degtjareva, obrazets 1940 goda) oli ensimmäinen massatuotettu neuvostoliittolainen konepistooli, jota valmistettiin 86 986 kappaletta vuosina 1940–1941. Suurin rakenteellinen ero edeltävään malliin oli tukin muuttaminen kaksiosaiseksi, mikä mahdollisti "syöttökaulattoman" Suomi-konepistoolin rumpulippaan kopion käytön. Ase oli kuitenkin liian monimutkainen ja kallis todelliseen massatuotantoon, ja vuoden 1941 lopulla sen korvasi PPŠ-41, joka kuitenkin peri edeltäjältään rumpulippaansa.
ellauri281.html on line 538: Suomen ja Saksan koordinoidut toimet ennen operaatio Barbarossaa alkoivat korkean sotilasjohdon neuvotteluilla loppuvuodesta 1940, ja Suomi sai tietoja Saksan hyökkäyssuunnitelmista jo 30. joulukuuta 1940. Lapissa tehtiin helmikuusta 1941 tienrakennus- ja tiedusteluyhteistyötä saksalaisten kanssa. Suomeen alkoi saapua saksalaisia joukkoja, joiden määrä lopulta ennen sodan puhkeamista oli runsaat 40 000. Helmi–maaliskuun aikana saksalaiset harjoittivat Petsamossa järjestelmällistä tiedustelua.
ellauri281.html on line 540: Neuvostoliitossa oltiin myös tietoisia Saksan uhkaavasta hyökkäyksestä. Ranskan kukistumisen jälkeen puolustuksen kansankomissaari Semjon Timošenko totesi Saksan olevan nyt ”voimakkain ja tärkein vihollisemme”. Armeijan komentajan Boris Šapošnikovin johdolla arvioitiin heinäkuussa 1940 todennäköisin saksalaisten hyökkäysoperaatio, ja syyskuussa 1940 Stalin hyväksyi sen pohjalta laaditun suunnitelman hyökkäyksen torjumiseksi. Hän kuitenkin toivoi, että hyökkäystä ei tapahtuisi ainakaan ennen vuotta 1942, jolloin puna-armeijan valmistautuminen ja raja-alueiden linnoitustyöt olisi saatu päätökseen. Neuvostoliitto pyrki kuitenkin hankkimaan liittolaisia tiedustelemalla Molotov–Ribbentrop-sopimuksen perustaneessa hengessä, miten Saksa suhtautuisi Suomen, Bulgarian ja Romanian kysymyksen selvittämiseen Neuvostoliiton voimatoimin marraskuussa 1940. Elokuussa 1940 oli Baltian maat jo liitetty osaksi Neuvostoliittoa. Lisävaatimuksina Neuvostoliitto vaati oikeuksia linnoittaa Tanskan salmia, sekä Bosporin salmia. Lisäksi Neuvostoliiton, Saksan ja Italian olisi pitänyt yhdessä hyökätä ja miehittää Turkki. Saksa ei hyväksynyt neuvotteluissa ainoatakaan Neuvostoliiton valloitussuunnitelmaa.
ellauri282.html on line 131: Se koostuu intialaisen jesuiittaveli Anthony de Mellon luennoista, jotka hän piti hengellisessä konferenssissa New Yorkissa. Anthony de Mellon luennoissa riittää pureksittavaa koko elämän ajaksi. Hän avartaa henkisen elämän horisontteja purkamalla elämänvalheita ja ehdollistumia, jotka sumentavat ymmärrystä ja kaventavat elämää. ”Kyseessä eivät ole mitkään herätyspuheet vaan sarja reippaita sivalluksia pakoilevan, pöyhistelevän ja ihanteellisen ihmisen kuten Matin korville.” – Kirkko ja Kaupunki
ellauri282.html on line 157: Anthony de Mello, S.J. (4. syyskuuta 1931 – 2. kesäkuuta 1987) oli intialainen jesuiittapappi ja psykoterapeutti, joka tuli tunnetuksi hengellisyyttä käsittelevistä kirjoistaan. Hän ohjasi uransa aikana useita retriittejä ja hengellisiä kursseja, ja hänet tunnettiin taitavana puhujana. Hänen opetuksensa ammensivat eri uskontojen hengellisistä harjoituksista sekä meditaatioperinteistä.
ellauri282.html on line 219: Władysław Albert Anders (11. elokuuta 1892 – 12. toukokuuta 1970) oli Puolan armeijan kenraali ja myöhemmin elämässään oikeistopoliitikko ja Puolan merkityxettömän pakolaishallituksen merkittävä jäsen Lontoossa.
ellauri282.html on line 233: Kun "kansainvälinen tilanne muuttui" vuonna 1941 Barbarossa-operaatiossa eli Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon vuonna 1941, Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin alkoi hakea apua muilta Saksan vihollisilta. Britannian ulkoministerin Anthony Edenin vahvasti rohkaisemana Sikorski aloitti 5. heinäkuuta 1941 neuvottelut Neuvostoliiton Lontoon-suurlähettilään Ivan Mayskin kanssa diplomaattisten suhteiden palauttamiseksi Puolan ja Neuvostoliiton välille. Sikorski oli molempien hallitusten saavuttaman sopimuksen arkkitehti, joka allekirjoitettiin 30. heinäkuuta 1941. Uusi sotilasliitto allekirjoitettiin Moskovassa 14. elokuuta 1941. Myöhemmin samana vuonna Sikorski meni Moskovaan diplomaattisen edustuston kanssa (mukaan lukien tuleva Puolan Moskovan-suurlähettiläs Stanisław Kot ja Puolan sotilasoperaation päällikkö Neuvostoliitossa kenraali Zygmunt Szyszko-Bohusz). Sikorski –Mayski-sopimus oli Neuvostoliiton ja Puolan välinen sopimus, joka allekirjoitettiin Lontoossa 30. heinäkuuta 1941. Sen nimi on otettu sen kahdelta merkittävimmältä allekirjoittajalta: Puolan pääministeriltä, Władysław Sikorski ja Neuvostoliiton Yhdistyneen kuningaskunnan suurlähettiläs Ivan Mayski.
ellauri282.html on line 237: Jatkuva kitka neuvostoliittolaisten kanssa poliittisista kysymyksistä sekä aseiden, kapiaisten, ruuan ja vaatteiden puutteesta johti lopulta Andersin miesten – Andersin armeijan – sekä huomattavan Neuvostoliittoon karkotettujen puolalaisten siviilien joukon "evakuoimiseen" sähläämästä Puolassa. Neuvostoliiton miehittämästä Puolasta kuskattiin epäluotettavia polakkeja läjäpäin Persian käytävän kautta Iraniin, Irakiin ja lopulta Palestiinaan. Evakuointi, joka tapahtui maaliskuussa 1942, perustui brittiläis-neuvostoliittolais-puolalaiseen yhteisymmärrykseen. Mukana olleet sotilaat evakuoitiin Neuvostoliitosta, ja he matkasivat Iranin kautta brittiläiseen Palestiinaan, missä he kulkivat brittien komennossa. Täällä Anders muodosti ja johti Puolan märsäkaarsia, samalla kun hän jatkoi kiihotusta Neuvostoliitossa edelleen olevien Puolan kansalaisten vapauttamiseksi. Kun Andersin armeija pääsi Palestiinaan, 3000 sen ca. 4000 juutalaisesta mokkerista lähti lippahivoon. Armeijan maskotti Wojtek-karhu ei karannut.
ellauri282.html on line 242: Sodan sovinnonhierontavaiheessa Puolan märsäkaarsin moraalia heikensi 11. helmikuuta 1945 päättyneen Jaltan konferenssin tulos, jossa britit ja amerikkalaiset päättivät ilman puolalaisten kuulemista luovuttaa suurimman osan 1921–1939 Puolan alueista Neuvostoliitolle. Kun Anders pyysi päästä mukaan loppupeleihin, Winston Churchill sanoi hänelle, että "teitä [moraalittomia puolalaisia] ei enää tarvita. Päästäkää hepat laitumelle vaan." Arvaa että Andersia harmitti. Puolan kommunistisen hallinnon romahtamisen jälkeen vuonna 1989 hänen kansalaisuutensa ja ihmisarvonsa palautettiin varmuuskopioilta onnistuneesti. Puolan sosialisoiminen on kuin lehmää satuloisi, Stalin lohkaisi.
ellauri282.html on line 246: Varsovan kansannousu oli jo toinen kansannousu aikana 1. elokuuta – 2. lokakuuta 1944. Edellinen kansannousu Varsovan Ghetossa oli tukahdutettu kolmessa viikossa vuonna 1943. Varsovan kansannousussa vastarintajoukot yrittivät ehtiä vapauttamaan Puolan pääkaupungin Varsovan saksalaismiehityksestä ja asettaa itsenäisen hallituksen ennen Neuvostoliiton puna-armeijan saapumista. Puna-armeija oli taisteluiden alkaessa jo Veiksel-joen toisella puolella, hyvin lähellä Varsovaa. 50 000 hengen puolalaisarmeija (joista 23 000 aseistettuja ja taisteluun soveltuvia) menestyi aluksi hyvin ja valtasi suuria osia kaupungista. Tilanne kuitenkin muuttui, kun puna-armeija ei ylittänytkään Veiksel-jokea eikä tullut millään muotoa vastarintaliikkeen avuksi. Tyhmiä polakkeja vedettiin taas kerran nenästä, niinkuin Ribbentroppin aikana. Puolalaiset on hölmöjä (KÄÄNNÄ). Puolalaiset jäivät lopulta alakynteen, kun paikalle lähetettiin runsaasti SS-joukkoja ja he joutuivat hajalleen toisistaan. Vastarintaa kesti 63 päivää ja se päättyi 2. lokakuuta 1944, jolloin saksalaiset tukahduttivat kansannousun. Sitä seuraavina kolmena kuukautena saksalaiset käytännössä hävittivät kaupungin maan tasalle. Vasta 17. tammikuuta 1945 puna-armeija ylitti Veiksel-joen ja valtasi Varsovan tai mitä siitä oli jäänyt jälelle.
ellauri282.html on line 344: Pyhä Ignatius Loyola (1491 Loyola, Guipuzcoa, Espanja – 1556 Rooma, Italia), kastettu nimellä Íñigo López, oli katolinen ilkimys, jesuiittaveljestön perustaja ja mystikko. Íñigon nimi on keskiaikainen baski deminutiivi sanalle "Minun pikkuinen". Se kyllä vaurioitui myöhemmin, kuten saatte lukea.
ellauri282.html on line 348: Nuorella iällä Loyola lähetettiin Arévaloon, Kastilian varainhoitajan Juan Velázquez de Cuéllarin (noin 1460–1517) oppilaaksi ja paašitukkaiseksi paašiksi. Nuorukaisena Loyolan sanottiin olevan perso uhkapeleille, kaksintaisteluille ja naisseikkailuille, ja hän joutui kiivasluontoisuutensa ja naisseikkailujensa vuoksi usein ongelmiin. Don Velázquezin perheessä ollessaan Íñigo harjoitti tanssia, miekkailua, uhkapelaamista, nuorten naisten takaa-ajoa ja kaksintaistelua.
ellauri282.html on line 356: Ollessaan toipilaana uskonnollisessa hospitaalissa, Loyola syventyi tavanomaisen ritariromanssien puutteessa uskonnolliseen kirjallisuuteen. Loyola luki muun muassa Ludolph Saksikäden (noin 1295 – 1378) kristillistä mietiskelyä käsittelevää teosta Vita Christi (suom. "Kristuksen elämä") ja Jacobus Voraginelaisen (noin 1230–1298) tylsimysten elämää käsittelevään teokseen Legenda jo eläessään. Ludolph ehdottaa, että lukija asettuisi henkisesti evankeliumitarinaan, visualisoimaan pinnasängyn sikiämishetkellä jne. Tämäntyyppinen meditaatio, joka tunnetaan nimellä Simple Contemplation, oli menetelmän perusta. jonka Ignatius esitti henkisissä vällyharjoituksissaan.
ellauri282.html on line 367: Hän opiskeli eka Alcalán yliopistossa, jossa hän opiskeli joitain opintojaxoja teologiaa ja latinaa vuosina 1526–1527. Siellä hän tapasi useita hartaita naisia, jotka oli kutsuttu ennen inkvisitiota. Näitä naisia pidettiin alumbradoina – ryhmänä, joka oli innokkaasti ja hengellisyydessään sidoksissa fransiskaanien uudistuksiin, mutta inkvisition hallintohenkilöstö suhtautui heihin nihkeästi, tuli yhä enemmän epäilyksiä. Kerran, kun Íñigo saarnasi kadulla, kolme näistä uskollisista naisista alkoi kokea hurmioituneita tiloja. "Yksi kaatui järjettömästi, toinen kierteli toisinaan maassa, toinen oli nähty kouristuksia tai vapisevana ja hikoilevana ahdistuksesta." Epäilyttävä toiminta tapahtui, kun Íñigo oli saarnannut heille lähituntumalta ilman teologian tutkintoa. Tämän seurauksena inkvisitio valitsi hänet kuulusteluihin, mutta hänet vapautettiin myöhemmin.
ellauri282.html on line 397: Trappistipanimoilla on kullakin valikoimissaan 1–5 kaupallista olutta. Näiden lisäksi osa luostareista valmistaa munkeille päiväkäyttöön tarkoitettua miedompaa (4–5 %) olutta sekä kirkollisiin juhlapyhiin valmistettua vahvempaa olutta, joita ulkopuoliset eivät tavallisesti pääse nauttimaan. Osa luostareista valmistaa, syö ja myy oluen lisäksi myös luostarissa tehtyä juustoa.
ellauri282.html on line 408: Thomas Merton OCSO (31. tammikuuta 1915 – 10. joulukuuta 1968) oli amerikkalainen trappistimunkki, kirjailija, teologi, mystikko, runoilija, sosiaalinen aktivisti ja vertailevan uskonnon tutkija. 26. toukokuuta 1949 hänet vihittiin katoliseen pappeuteen ja hänelle annettiin nimi "isä Louis". Hän kuului Gethsemanin luostariin Bardstownin lähellä Kentuckyssa ja oli siellä kirjoilla vuodesta 1941 kuolemaansa asti, vaikka kuoli jossain Kaakkois-Aasiassa nussiretkillä (siitä enemmän alempana).
ellauri282.html on line 466: Vaikka Merton ei ollut kiinnostunut siitä, mitä näillä perinteillä oli tarjota oppeina ja instituutioina, hän oli syvästi kiinnostunut siitä, mitä kukin sanoi ihmiskokemuksen syvyydestä. Hän uskoi, että kristinusko oli suurimmaksi osaksi hylännyt mystisen perinteensä ja suosinut karteesista painotusta "käsitteiden jälleenmuodostamiseen, refleksiivisen tietoisuuden idolisoimiseen, olemisen pakoon verbalismiin, matematiikkaan ja rationalisointiin". Mertonin mielestä itämaiset perinteet olivat enimmäkseen saastuttamattomia tämän tyyppisestä ajattelusta, joten niillä oli paljon annettavaa sen suhteen, miten ajatella ja ymmärtää itseään. Merton oli ehkä eniten kiinnostunut – ja kaikista itämaisista perinteistä hän kirjoitti eniten – Zenistä. Tutkittuaan aavikkoisiä ja muita kristittyjä mystikkoja osana luostarikutsumaansa, Merton ymmärsi syvästi, mitä reikää ne miehet etsivät ja mitä pilkkiä kokivat etsiessään. Hän löysi monia yhtäläisyyksiä näiden kristittyjen mystiikan kielen ja zen-filosofian kielen välillä.
ellauri282.html on line 506: Thomas Keating, OCSO (7. maaliskuuta 1923 – 25. lokakuuta 2018) oli amerikkalainen katolinen munkki ja Cistercians of the Strict Observance -järjestön (tunnetaan myös nimellä trappistit) pappi.
ellauri282.html on line 524: Whích What Hanhi (/ˈtɪk ˈnjʌt ˈhʌn/ TIK NYUHT HUHN; Vietnamese: [tʰǐk̟ ɲə̌t hâjŋ̟ˀ] (listen); born Nguyễn Xuân Bảo; 11 October 1926 – 22 January 2022) oli vietnamilainen Thiền-buddhalainen munkki, rauhanaktivisti, tuottelias kirjailija, runoilija ja opettaja, joka perusti Luumu Kylä Perinteen, joka on historiallisesti tunnustettu tärkeimmäksi innoituxexi sitoutuneelle buddhalaisuudelle. "Mindfulnessin isänä" tunnettu Nhất Hạnh oli merkittävä vaikutus buddhalaisuuden länsimaisiin käytäntöihin. Mindfulness (skr. smrti, pal. sati) tarkoittaa muistoa. Sitä mikä palaa mieleen. Lännessä hän on ikoni. En voi ajatella länsimaista buddhalaista, joka ei tiedä Thich Nhất Hạnhista. Selvä länkkäreiden agentti. Tätähän muuten tutki Antti Niemen tytär Maisu, ei saanut juuri mitään mitattavaa tulosta, mutta perusti siitä huolimatta mindfulness-toimiston Tukholman vanhaan kaupunkiin, joka varmaan vetää väkeä kuin häkä. 2019 raportoitiin, että Nhất Hạnhin kannattamasta mindfulnessista oli tullut teoreettinen perusta 1.1 miljardin dollarin teollisuudelle Yhdysvalloissa. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että 35% työnantajista käytti mindfulnessia työpaikan käytännöissä. Varsinaista ison rahan vedätystä siis!
ellauri282.html on line 568: – Partiet vill förbjuda bilism och förstöra ekonomer. Jag har varit helt skräckslagen över att det gått så bra för dem. Det här är positiva nyheter för mig, säger han.
ellauri282.html on line 571: – Jag upplever inte att det var ett statsministerval. Det är främst medierna som talat om valet på det sättet, säger han. De Gröna borde ha talat mer om ekonomer.
ellauri282.html on line 581: John Edward Masefield OM (1. kesäkuuta 1878 – 12. toukokuuta 1967) oli englantilainen runoilija ja kirjailija sekä runoilijavoittaja (poet laureate) vuosina 1930–1967. Hänen tunnetuimpiaan teoksia ovat lastenromaanit Midnight Folk ja The Box of Delights sekä runot Ikuinen armo (Everlasting Mercy) ja Merikuume (Sea Sickness).
ellauri282.html on line 601: Robert Seymour Bridges OM (23. lokakuuta 1844 – 21. huhtikuuta 1930) oli englantilainen runoilija, joka oli runoilijavoittaja vuosina 1913–1930. Koulutukseltaan lääkäri, hän saavutti kirjallisuuden mainetta vasta myöhään elämässään. Hänen runoissaan näkyy syvä kristillinen usko, ja hän on monien tunnettujen hymnien kirjoittaja. Bridgesin ponnisteluilla Gerard Manley Hopkins saavutti kuolemanjälkeisen maineen.
ellauri283.html on line 59: Slaget vid Röbäck var ett slag under finska kriget 1808–1809. Slaget stod mellan svenska och ryska styrkor den 21 augusti 1809. Efter den svenska armén hade landat vid Ratan och besegrats vid Sävar fick Kamenskij veta att den norra armén under Fabian Wrede hade gått över Öre älv. Han beordrade Överste Erikson att hålla sin position. När dom svenska styrkorna hade kommit till Röbäck väntade dom sig möta hårt motstånd vid dom ryska förposterna. Dom var därför mycket försiktiga, men när dom senare stormade dom ryska förposterna fanns inga större ryska styrkor där. Överste Erikson hade lämnat en liten styrka där och hade då fått tid att ta sig över Ume älv. Wrede kom inte kunna ta sig över älven förrän striderna norr om Umeå var avgjorda och stannade därför kvar där. Några svenskar tog sig dock över och tog runt 50 krigsfångar men kom inte fram förrän Wachtmeister hade tvingats återvända till sina skepp.
ellauri283.html on line 65: Kerstin Lillemor Ekman, född Hjorth den 27 augusti 1933 i Risinge församling i Östergötland, är en svensk författare och tidigare ledamot av Samfundet De Nio (1978–1985, 1993–2021) samt tidigare ledamot av Svenska Akademien (1978–2018).
ellauri283.html on line 69: Ekman blev 1978 ledamot av Svenska Akademien på stol nummer 15 (efter Harry Martinson), som den tredje kvinnan – efter Selma Lagerlöf och Elin Wägner. Efter Salman Rushdie-affären 1989 deltog hon dock inte i Akademiens arbete.
ellauri283.html on line 190: Nietzsche väittää, että "moraali on nykyään Euroopassa lauma-eläinmoraalia" – eli se kumpuaa orjan kaunasta herraa kohtaan. Nietzsche väittää, että kivempää kuin se, mitä he pitävät "hyvänä" ja "pahana" (Foster), on erottaa jalo ja alhainen. Silloin ainakin vallitsee yhteisymmärrys siitä, mikä on hyvää, eli ihmiset pitävät riittävänä merkkinä hyvän omistamisesta paljon rahaa ja mielin määrin tuuheaa häpypehkoa.
ellauri283.html on line 275: Sudanin itsenäistymisestä vuonna 1956 lähtien Sudanin historiaa ovat vaivanneet aivan käsittämättömät ihan vaan sisäiset konfliktit, kuten ensimmäinen Sudanin sisällissota (1955–1972), toinen Sudanin sisällissota (1983–2005), Darfurin sota (2003–2010), huipentui Etelä-Sudanin irtautumiseen 9. heinäkuuta 2011, minkä jälkeen siellä käytiin toinen sisällissota (2013-2020). Kolmas on jo hyvällä alulla (2023).
ellauri283.html on line 281: Pohjois-Sudanin varhaisimmat historialliset tiedot ovat peräisin muinaisista egyptiläisistä lähteistä, jotka kuvailivat ylävirran maata Kushiksi. Egyptin vanhalla kuningaskunnalla ( n. 2700–2180 eKr.) oli yli kahden tuhannen vuoden ajan hallitseva ja merkittävä vaikutus eteläiseen naapuriinsa, ja sen jälkeenkin egyptiläisten kulttuuristen ja uskonnollisten esittelyjen perintö säilyi tärkeänä.
ellauri283.html on line 283: Kauppa kehittyi vuosisatojen kuluessa. Egyptiläiset karavaanit kuljettivat viljaa Kushiin ja palasivat Assuaniin mukanaan norsunluuta, suitsukkeita, vuotia ja karneolia (kiveä arvostettiin sekä koruina että nuolenkärkinä ) kuljetettavaksi jokea pitkin. Egyptin kuvernöörit arvostivat erityisesti kultaa Nubiassa ja mustia sotilaita faraon armeijassa. Egyptiläiset sotilasmatkat tunkeutuivat Kushiin ajoittain vanhan valtakunnan aikana. Silti alueelle ei yritetty saada pysyvää läsnäoloa ennen Keski-valtakuntaa (n. 2100–1720 eKr.), jolloin Egypti rakensi linnoitusverkoston Niilin varrelle etelään Samnahiin asti Ala-Egyptissä.vartioimaan kultavirtausta Wawatin kaivoksista, ensimmäisen ja toisen kaihin väliseltä alueelta.
ellauri283.html on line 285: Noin 1720 eKr. Hyksoksiksi kutsutut kanaanilaiset nomadit valloittivat Egyptin, lopettivat Keski-valtakunnan, katkaisivat yhteydet Kushiin ja tuhosivat Niilin varrella sijaitsevat linnoitukset. Täyttääkseen Egyptin vetäytymisen jättämän tyhjiön al-Karmahiin, lähellä nykyistä Dongolaa, syntyi kulttuurisesti erottuva alkuperäiskansojen kushilainen valtakunta. Kun Egyptin valta elpyi Uuden kuningaskunnan aikana (n. 1570–1100 eKr.), faarao Ahmose I sisällytti Kushin Egyptin hallitsemaan maakuntaan, jota hallitsee varakuningas. Vaikka Egyptin Kushin hallinnollinen valvonta ulottui vain neljänteen kaihiin, egyptiläiset lähteet luettelevat sivujokialueita, jotka ulottuvat Punaisellemerelleja ylävirtaan Sinisen Niilin ja Valkoisen Niilin jokien yhtymäkohtaan. Egyptin viranomaiset varmistivat paikallisten päälliköiden uskollisuuden kutsumalla heidän lapsensa palvelemaan sivuja faaraon hovissa. Egypti odotti myös paikallisilta kushien päällikköiltä kultaa ja työntekijöitä.
ellauri283.html on line 289: Sillä 1000-luvulle eKr. tultaessa Uuden kuningaskunnan dynastioiden arvovalta oli heikentynyt, mikä mahdollisti jaetun hallinnon Egyptissä ja lopetti egyptiläisten vallan Kushissa. Kun egyptiläiset vetäytyivät, Kushilta lakkasi olemasta kirjallisia tietoja tai tietoja alueen toiminnasta seuraavien kolmensadan vuoden aikana. Kahdeksannen vuosisadan alussa eKr. Kush kuitenkin nousi itsenäiseksi kuningaskunnaksi, jota hallitsi napakka aggressiivinen monarkkilinja, joka laajensi hitaasti vaikutusvaltaansa Egyptiin. Noin 750 eaa., Kushilainen kuningas nimeltä Wilho valloitti Ylä-Egyptin ja hänestä tuli Theban hallitsija noin vuoteen 740 eKr. asti. Hänen seuraajansa Pive kukisti Niilin suistonja valloitti Egyptin ja aloitti siten 25. dynastian. Pive perusti kuninkaiden linjan, joka hallitsi Kushia ja Thebea noin sata vuotta. Dynastian puuttuminen Assyrian vaikutuspiiriin Lähi-idässä aiheutti vastakkainasettelun Egyptin ja voimakkaan Assyrian valtion välillä, joka hallitsi valtavaa valtakuntaa, joka käsitti suuren osan Lähi-idästä, Anatoliasta, Kaukasuksesta [ tarvitaan lainaus ] ja itäisen Välimeren altaasta heidän kotimaassaan Ylä-Mesopotamiassa. Taharqan, (688–663 eKr.), viimeisen kusilaisten faaraon, voitti ja ajoi pois Lähi-idästä Assyrialainen Sanherib toimekkaana. Sanheribin seuraaja Esa Shariola meni vielä pidemmälle käynnistäen täyden hyökkäyksen Egyptiin vuonna 674 eKr., kukistaen Taraqan ja valloittaen nopeasti maan. Torakka pakeni takaisin Nubiaan, ja assyrialaiset asettivat alkuperäiset egyptiläiset ruhtinaat Esa Shaddonin vasalliksi. Tarakka pystyi kuitenkin palaamaan joitakin vuosia myöhemmin ja kaatamaan osan Egyptistä aina Thebaan asti Assyrian väpelöiltä egyptiläisiltä vasalliruhtinailta. Esa Shaddon kuoli kaikexi onnexi pääkaupungissaan Ninivessä valmistautuessaan palaamaan Egyptiin ja karkottamaan taas kushilaiset.
ellauri283.html on line 313: Vuosina 639–641 Rashidunin kalifaatin muslimi - arabit valloittivat Bysantin Egyptin. Vuonna 641 tai 642 ja uudelleen vuonna 652 he hyökkäsivät Nubiaan, mutta heidät torjuttiin, mikä teki nubalaisista yhden harvoista, jotka onnistuivat voittamaan arabit islamilaisen laajentumisen aikana. Myöhemmin Makulian kuningas ja arabit sopivat ainutlaatuisesta hyökkäämättömyyssopimuksesta, joka sisälsi myös vuotuisen joululahjojen vaihdon, mikä tunnusti Makulian itsenäisyyden. Vaikka arabit eivät onnistuneet valloittamaan Nubiaa, he asettuivat Niilin itäpuolelle, missä he lopulta perustivat useita satamakaupunkeja ja menivät sitten naimisiin paikallisten ex-blemmyjen kanssa.
ellauri283.html on line 317: Makulian pääkaupunki Dongle oli taantumassa 1000-/1100-luvun lopulta lähtien, ja myös Alodian pääkaupunki heikkeni muuten vaan 1100-luvulla. 1300-luvulla (aikaisin kirjattu muuttoliike Egyptistä Sudanin Niilin laaksoon vuodelta 1324) ja 1400-luvulla beduiiniheimot valloittivat suurimman osan Sudanista muuttaen Butanaan, Geziraan, Kordofaniin ja Darfuriin. Vuonna 1365 sisällissota pakotti Makurian hovin pakenemaan Gebel Addaan Ala-Nuubiassa, kun taas Tombola tuhoutui ja jätettiin hyvällä arabeille. Myöhemmin Makuria jatkoi olemassaoloaan vain pienenä kuningaskuntana. Viimeinen tunnettu Makurian kuningas oli Jo-el, joka on todistettu vuosilta 1463 ja 1484 ja jonka aikana Makuria todennäköisesti todisti lyhyen renesoossin. Hänen kuolemansa jälkeen valtakunta luultavasti vaan romahti. Etelässä Alodian valtakunta joutui joko arabeille, joita komensi heimojohtaja Abdallah Jammu, tai sit Funjille, etelästä peräisin olevalle afrikkalaiselle kansalle. Tapaamiset vaihtelevat 9. vuosisadalta Hijran jälkeen ( n. 1396–1494), 1400-luvun lopulta, 1504 - 1509. Alodilainen lantiovaltio (pre-colonial state) saattoi säilyä Fazughlin valtakunnan muodossa, joka kesti vuoteen 1685 asti. Loput olivatkin sitten peräsuolivaltioita (colonial state).
ellauri283.html on line 327: Niilin länsipuolella, Darfurissa, islamilaisen ajanjakson aikana syntyi aluksi Tunjurin valtakunta, joka korvasi vanhan Dajun valtakunnan 1400-luvulla ja ulottui Wadaihin asti. Tunjurilaiset olivat luultavasti arabisoituneita berberejä ja ainakin heidän hallitseva eliittinsä muslimeja. 1600-luvulla Fur Keiran sulttaanikunta ajoi tunjurit vallasta. Keiran osavaltio, nimellisesti muslimi Sulayman Solongin (n. 1660–1680 ) hallituskaudesta lähtien, oli alun perin pieni valtakunta Pohjois- Jebel Marrassa, mutta laajeni 1700-luvun alussa länteen ja pohjoiseen ja itään Muhammad Tayrabin (n. 1751–1786) hallinnon alaisuudessa valloituksen aikana Kordofaniin vuonna 1785. Tämän suunnilleen Alaskan kokoisen valtakunnan huippukausi kesti vuoteen 1821 asti.
ellauri283.html on line 329: Vuodesta 1805 lähtien Egyptissä tapahtui nopea modernisaatiokausi Muhammad Ali Pashan johdolla, joka julisti itsensä matkakreditiivixi uhmaten nimellisesti suvereenia ottomaanien sulttaania. Muutamassa vuosikymmenessä Muhammad Ali muutti Egyptin laiminlyötystä ottomaanien maakunnasta käytännössä itsenäiseksi modernixi valtioksi. Toistaen hänen edeltäjiensä mamelukkien lähestymistapaa Egyptin keskiaikaisessa sulttaanivaltiossa Muhammad Ali pyrki laajentamaan Egyptin rajoja etelään Sudaniin, sekä keinona taata Egyptin turvallisuus että päästäkseen käsiksi Sudanin melleviin luonnonvaroihin. Vuosina 1820–1821 Egyptin joukot Muhammad Akun ja veljenpoikien komennossa valloittivat ja yhdistivät Sudanin pohjoisosan. Egyptin jatkuvan de jure -uskollisuuden vuoksi ottomaanien sulttaania kohtaan Egyptin hallinto tunnettiin nimellä Turkiyah. Historiallisesti Suddin ruttosuot estivät laajentumisen maan syvemmälle etelään. Vaikka Egypti valloitti koko nykyisen Sudanin suurimman osan 1800-luvusta ja perusti provinssin Equatoria Etelä-Sudanissa tämän tavoitteen edistämiseksi, se ei pystynyt saamaan tehokasta valvontaa koko alueelle. Sixi Turkkiyahin myöhempinä vuosina brittiläiset lähetyssaarnaajat pääsivät matkustamaan nykypäivän Keniasta Sudaniin kääntääkseen paikalliset heimot kristinuskoon.
ellauri283.html on line 355: Helmikuussa 1953 Yhdistynyt kuningaskunta ja Egypti tekivät sopimuksen Sudanin itsehallinnosta ja itsemääräämisoikeudesta. Siirtymäkausi kohti itsenäisyyttä alkoi ensimmäisen parlamentin virkaanastumisesta vuonna 1954. 18. elokuuta 1955 Etelä-Sudanin Toritissa puhkesi armeijan kapina, joka vaikka tukahdutettiin nopeasti, johti entisen eteläisen sissikapinaan. kapinallisia ja merkitsi Sudanin ensimmäisen sisällissodan alkua. 15. joulukuuta 1955 Sudanin pääministeri Ismail al-Azhari ilmoitti, että Sudan julistaa yksipuolisesti itsenäisyyden neljän päivän kuluttua. Sudanin parlamentti julisti yksipuolisesti ja yksimielisesti 19. joulukuuta 1955 Sudanin itsenäisyyden. Ison-Britannian ja Egyptin hallitukset tunnustivat Sudanin itsenäisyyden 1. tammikuuta 1956. Yhdysvallat oli ensimmäisten ulkomaisten valtojen joukossa, jotka tunnustivat uuden valtion. Arabien johtama Khartumin hallitus kuitenkin petti eteläisille annetut lupaukset liittovaltiojärjestelmän luomisesta, mikä johti eteläisen armeijan upseerien kapinaan, joka aiheutti 17 vuotta kestäneen sisällissodan (1955–1972). Sodan alkuvaiheessa satoja etelässä palvelevia pohjoisen byrokraatteja, opettajia ja muita virkamiehiä murhattiin.
ellauri283.html on line 361: Abboudin hallintoa seurasi väliaikainen hallitus, kunnes huhtikuussa 1965 pidetyt parlamenttivaalit johtivat Umman ja kansallisen unionistipuolueiden koalitiohallitukseen pääministeri Muhammad Ahmad Mahjoubin johdolla. Vuosina 1966–1969 Sudanissa oli useita hallituksia, jotka eivät kyenneet sopimaan pysyvästä perustuslaista tai selviytymään ryhmittelyn, talouden pysähtymisen ja etnisen toisinajattelun ongelmista. Varhaisten itsenäistymisen jälkeisten hallitusten peräkkäisyyttä hallitsivat arabimuslimit, jotka pitivät Sudania muslimina arabivaltiona. Itse asiassa kyllä Umma/NUP:n vuoden 1968 perustuslaki oli kiistatta Sudanin ensimmäinen islamilainen perustuslaki.
ellauri283.html on line 427: Tigrayn sodan 2020–2021 aikana Sudan osallistui myös sivutoimiin. 18. joulukuuta 2020 Sudanin armeija olisi edennyt kohti kiistanalaista Etiopian ja Sudanin raja-aluetta. EEPPA - raportissa todettiin, että Sudanin ylikomentaja Abdel Fattah al-Burhan vieraili alueella. Egypti tuomitsi Etiopian rauhanturvajoukkojen Sudaniin tekemän rajahyökkäyksen ja ilmoitti olevansa täysin solidaarinen Sudanin kanssa ja vaati kaikkia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että tällaiset tapahtumat eivät toistu. EEPPA Raportissa todettiin, että Sudanin hallitus on 18. joulukuuta 2020 syyttänyt Etiopian hallitusta tykistön käytöstä raja-alueella operaatioita suorittavia sudanilaisia joukkoja vastaan. Epistä Joni heittää KOKO AJAN! Jännitteet ovat lisääntyneet maiden välillä viime viikkoina sen jälkeen, kun Sudan valtasi uudelleen maat, jotka sen mukaan etiopialaiset maanviljelijät olivat miehittäneet. Etiopian hallitus ei ole toistaiseksi kommentoinut asiaa.
ellauri283.html on line 459: Nato-pomo Jens Stoltenberg etsi huumeriippuvaista siskoaan Oslon kaduilta – eliittiperheen särö muutti kansan mielipiteen Natoon. 1990-luvun alussa Thorvald Stoltenberg oli yksi Norjan tunnetuimmista poliitikoista ja diplomaateista, koko kansan tuntema sosiaalidemokraatti.
ellauri283.html on line 460: Yhtenä päivänä hän oli mukana Mambesin ja Galungan rauhanneuvotteluissa – ja seuraavana päivänä hän etsi heroiinia käyttävää tytärtään Niniä Oslon kaduilta. Välillä etsinnöissä oli mukana Ninin veli Jens Stoltenberg: Norjan tuleva pääministeri ja myöhemmin suomalaisillekin tutuksi tullut Naton pääsihteeri.
ellauri283.html on line 544: Larmet går från Medelhavet: EU låter migranterna dö. Över 31 000 migranter – fyra gånger fler än under samma period i fjol – har anlänt till Italien i år. Samtidigt dör fler människor på tröskeln till Europa än på sex år. – Europa har bestämt att de inte ska räddas, säger Francesco Creazzo på hjälporganisationen SOS Méditerranée. Det finns viktigare angelägenheter att ta hand om på östfronten just nu.
ellauri284.html on line 141: UUSI DELHI – Winston Churchill kutsui vuoden 1919 intialaisten mielenosoittajien joukkomurhaa "hirviömäiseksi". Kuningatar Elisabet sanoi, että se oli "tuskallista". Pääministeri David Cameron suhtautui "syvästi häpeällisesti".
ellauri284.html on line 150: In 2021, there were over 29 thousand murders reported across India. Furthermore, more than 55 thousand attempted murder cases were filled in the country that year. Success rate: 34%. The US has experienced its largest-ever recorded annual increase in murders, according to new statistics from the FBI, with the national murder rate rising nearly 30% in 2020 – the biggest jump in six decades. Nearly 5,000 more Americans were murdered across the country last year than the year before. At least 77% of the murders were committed with firearms, according to the new government estimates.
ellauri284.html on line 161: Koko 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Saksa liittyi muiden eurooppalaisten valtojen joukkoon kamppailussa siirtomaaomaisuudesta. Kuten muutkin maailmanvallat (so. britit, mukaan lukien Yhdysvallat ja Japani), Saksa alkoi puuttua Kiinan paikallisiin asioihin. Kun kaksi saksalaista lähetyssaarnaajaa sai surmansa Juyen välikohtauksessa vuonna 1897, Kiinan oli pakko suostua Kiautschou Bayn oluttehtaan toimilupaan Shantungissa (nykyinen Shandong ) Saksalle vuonna 1898 99 vuoden vuokrasopimuksella. Saksa alkoi sitten vahvistaa vaikutusvaltaansa muualla provinssissa ja rakensi Tsingtaon kaupungin ja sataman, josta tuli Kaiserlichen merijalkaväen saksalaisen Itä-Aasian laivueen tukikohta.(Saksan laivasto), joka toimi Saksan siirtokuntien tukena Tyynellämerellä. Iso-Britannia suhtautui saxalaiseen olueen Kiinassa epäluuloisesti ja vuokrasi Weihaiwein, myös Shantungissa, merisatamaksi ja hiilivoimalaitokseksi. Venäjä vuokrasi oman asemansa Port Arthurissa (nykyinen Lüshunkou ) ja Ranska Kwang-Chou-Wanissa. Iso-Britannia alkoi myös luoda läheisiä suhteita Japaniin, ja diplomaattisuhteet tiivistyivät, kun anglo-japanilainen liitto allekirjoitettiin 30. tammikuuta 1902. Japani näki liiton välttämättömänä pelotteena pääkilpailijalleen Venäjälle. Japani osoitti potentiaalinsa voitolla Venäjän ja Japanin sodassa 1904–1905, ja liitto jatkui ensimmäiseen maailmansotaan.
ellauri284.html on line 228: Enemmän kuin saksalaiset, jotka ovat yleensä näkymättömiä, Blackadderin vihollisia ovat hänen esimiehensä, eksentrinen kenraali Melchett (Stephen Fry), joka kokoaa joukkonsa ranskalaisesta linnasta 35 mailin (56 km) päässä edestä, ja Melchettin byrokraattisesta avustajasta, kapteeni Kevin Darling (Tim McInnerny). Vaikka nämä kaksi ovat samanarvoisia, Blackadder kohtelee Darlingia halveksivasti – kun edellinen on etulinjassa, jälkimmäinen "taittaa kenraalin pyjamaa". Heidän vihamielisyytensä on molemminpuolista, mikä johtuu suurelta osin siitä, että Blackadder hyödyntää Darlingin sukuelimen koomista potentiaalia aina kun mahdollista. Vaikka Blackadder ja Darling ovat molemmat kapteeneja, Darlingilla on virka, koska hän on esikunnan upseeri. Tämä on osoitus hänen univormunsa kauluksessa olevista punaisista kielekkeistä ja palvelulakin punaisesta nauhasta.
ellauri284.html on line 270: Klodvig (myös Klodovig, Chlodovech tai Clovis, 465 – 27. marraskuuta 511) oli ensimmäinen frankkikuningas, jonka onnistui yhdistää frankkien eri heimot valtansa alle. Klodvig oli kaikkien frankkien kuninkaana 481–511. Hän lopetti roomalaisvallan Galliassa ja perusti frankkien valtakunnan ja sitä yli kaksi vuosisataa hallinneen merovingidynastian. Ranskalaiset pitävät häntä Ranskan kuningaskunnan perustajana. Saalilaisen lakikokoelman sai aikaan todennäköisesti kuningas Klodovig. Saalilainen laki (latinaksi lex salica) on noin vuosina 507–511 keskiajan latinaksi kirjoitettu saalilaisten frankkien oikeuden kasuistinen koonnos. Se on vanhin ja tunnetuin länsigermaaninen lakikokoelma. Lain määräystä, jonka mukaan naisella ei ole oikeutta periä maata, jos on olemassa miespuolisia perillisiä, sovellettiin myöhemmin muun muassa Ranskan kruununperimyksessä.
ellauri284.html on line 278: Purkaminen tapahtui vuosina 1756–1768. Potain-projektin toteuttamiseksi eli varojen vapauttamiseksi olisi kuitenkin ollut tarpeen laittaa useat luostarit "konkkaan" viemällä heidän haltijoiltaan voitot. Trapit älähtivät, kuningas epäröi ja projekti jäädytettiin.
ellauri284.html on line 391: Libertarian (2008–)
ellauri284.html on line 393: Republikaanit (1951–2008)
ellauri284.html on line 412: The Rawhidevuodet (1959–1965) olivat Eastwoodin uran uuvuttavimpia. Hän puhui hampaiden välistä usein kuusi päivää viikossa keskimäärin 12 tuntia päivässä, mutta jotkut ohjaajat silti kritisoivat häntä siitä, ettei hän yrittänyt tarpeeksi kovasti. Vuoden 1963 lopulla Eastwoodin arvosanat alkoivat laskea ja käsikirjoituksista puuttui tuoreus; se peruttiin kauden 1965–1966 puolivälissä.
ellauri284.html on line 488: Maharishi Mahesh Yogi (12. tammikuuta 1918 Jabalpur, Brittiläinen Intia – 5. helmikuuta 2008 Vlodrop, Alankomaat) oli intialainen hindulainen guru, joka kehitti transsendenttisen meditaation ja teki opetuskiertueillaan siitä suosittua kautta maailman.
ellauri284.html on line 688: Robertsin Kandaharissa ja Kabulissa saavuttamien voittojen ansiosta britit pystyivät vetäytymään nolosti päättyneestä Afganistanin valloitusyrityksestään neuvotteluteitse. Vuonna 1881 Roberts nimitettiin Natalin kuvernööriksi ja samalla uudeksi ylipäälliköksi ensimmäisessä buurisodassa, mutta sotatoimet ehtivät loppua brittien tappioon ennen kuin hän pääsi ottamaan komennon. Saatuaan vuonna 1883 ylennyksen kenraaliluutnantiksi hän toimi Intian joukkojen ylipäällikkönä 1885–1893. Tuona aikana käydyssä kolmannessa Burman sodassa Robertsin panos rajoittui lähinnä Intian brittiläisten joukkojen höykyttämiseen. Vuodesta 1895 hän oli Irlannin miehitysjoukkojen ylipäällikkönä.
ellauri284.html on line 698: Frederick Roberts oli Sir Abraham Robertsin poika, joka oli myös arvostettu lyhyt sotilas ja kenraali. Kenraali Sir Abraham Roberts GCB (11. huhtikuuta 1784 – 28. joulukuuta 1873) oli brittiläinen Itä-Intian komppanian armeijan kenraali, joka palveli lähes 50 vuotta Intiassa.
ellauri284.html on line 707: Roberts sr. sijoitettiin Bathin ritarikunnan (GCB) ritarikunnan suurristiksi. Hän lähti Intiasta vuonna 1853 asuakseen Irlantiin toisen vaimonsa kanssa, joka eli häntäkin kauemmin. Hänellä oli myös koti Bristolissa, 25 Royal York Crescent, Bristol, Somerset BS8 – Englanti.
ellauri284.html on line 730: Roberts aloitti kaksituumaisena hyökkäyksen johtaen henkilökohtaisesti vetelehtimistä avoimen veldtin poikki Orange Free Stateen, kun taas Buller yritti karkottaa buurit Natalin kukkuloilta – jonka tuloxena lordi Robertsin poika tapettiin ja ansaitsi kuolemanjälkeisen WC:n. Hänen edistymistänsä viivästytti hänen tuhoisa yritys järjestää armeijansa logistiikkajärjestelmä uudelleen Intian armeijan mallin mukaan keskellä sotaa. Seurauksena oleva kaaos ja tarvikkeiden puute vaikuttivat vakavaan vilustumisepidemiaan, joka aiheutti brittijoukoille paljon raskaampia tappioita kuin ne kärsivät taisteluissa. Bugger it.
ellauri284.html on line 788: Protestanttisen uskonpuhdistuksen jälkeen Waterford pysyi katolisena kaupunkina ja osallistui Kilkennyn konfederaatioon - itsenäiseen katoliseen hallitukseen vuosina 1642–1649. Oliver Cromwell päätti äkillisesti palauttaa maan Englannin vallan alle; hänen vävynsä Henry Ireton valtasi lopulta Waterfordin vuonna 1650 suuren
ellauri284.html on line 792: 1800-luvun alussa Waterford Cityä pidettiin haavoittuvaisena, ja Britannian hallitus pystytti kolme Martello-tornia Hookin niemimaalle vahvistamaan nykyistä Duncannonin linnaketta. 1800-luvulla kaupungissa menestyivät suuret teollisuudenalat, kuten lasinvalmistus ja laivanrakennus. Kaupunkia edusti Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentissa vuosina 1891–1918 kansanedustaja John Redmond, Irlannin parlamentaarisen puolueen johtaja (tammikuusta 1900). Redmond, silloinen puolueen Parnell-puolueen johtaja, voitti David Sheehyn verisessä taistelussa vuonna 1891. Vuonna 1911 Br. Jerome Foley, Br. Dunstan Drumm ja Br. Leopold Loughran lähti Waterfordista Malverniin, Australiaan. Siellä he perustivat katolisen poikakoulun, joka on edelleen olemassa, uskokaa tai älkää, ellei ole lopettanut. (Ei ole: kz de Salle College, Malvern!
ellauri284.html on line 795: Blaa – taikinamainen, valkoinen sämpylä, joka on erityinen Waterford Citylle.
ellauri285.html on line 42: Matti Pulkkinen: Romaanihenkilön kuolema – Raivokkaan postmoderni antiromaani hämmästyttää lukijansa. Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1985 teokseen onlinenä!
ellauri285.html on line 163: Mixei julkaista juttuja jotka on täynnä todellisia murhia, kuten mestauksia, katkaistuja sukupuolielimiä ja muita tulehduksellisia herkkuja? Miksi torjua kirjallisia tekstejä, jotka kuvaavat arabeja hyökkäämässä huutaen "Palestiina – maamme; juutalaiset – meidän koiramme!” ja sallia juutalaisten lasten lukea historiallisia tekstejä, jotka kuvaavat arabeja hyökkäävän huutaen – sillä juuri tätä he todella huusivat – ”Kuolema juutalaisille! ”?
ellauri285.html on line 210: Käytännössä ok:n sijaan meidän pitäisikin oikeasti sanoa "ai sii" – ei kuulosta ihan yhtä hyvältä, vai mitä?
ellauri285.html on line 248: Dispositionalismin mukaan maailmassamme asuvilla olennoilla on peruuttamattomia taipumuxia – joita usein kutsutaan "voimiksi" – joiden avulla ne ovat muutoksen lähteitä. Dispositionalismista on tullut yhä suositumpi metafyysikoiden keskuudessa viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana, koska se tarjoaa realistisen kuvauksen syy-yhteydestä ja tarjoaa uusia tapoja ymmärtää modaalisuutta, luonnonlakeja, toimijuutta, vapaata tahtoa ja muita metafysiikan keskeisiä käsitteitä.
ellauri285.html on line 267: Aloitan tämän luvun lyhyellä katsauksella elämän merkityksellisyyden tai merkityksen käsitteeseen osassa 2. Luvuissa 3–5 käsitellään kolmea johtavaa kertomustyyppiä siitä, mikä tekee elämästä Merkityksellisen: yliluonnollisuus, subjektivistinen naturismi ja objektivistinen naturismi. Osoittautuu, että että tärkeimmät jakokysymykset koskevat arvon roolia ja luonnetta. Yliluonnolliset ja objektivistiset naturistit uskovat, että sitoutuminen objektiiviseen arvoon on välttämätöntä merkitykselle elämässä, kun taas subjektivistit kieltävät tämän. Yliluonnolliset uskovat aika karkeasti, että Jumalan olemassaolo on tarpeen oikeanlaisen objektiivisen arvon ja oikeanlaisen suhteen kannalta, kun taas Objektivistiset naturistit kiistävät nämä väitteet. Objektivististen luonnontutkijoiden keskuudessa keskeiset keskustelut koskevat subjektiivisen sitoutumisen luonnetta johkin objektiiviseen arvoon (esim raha) sekä erityisesti millainen objektiivinen arvo tarvitaan merkityksellisyyteen.
ellauri285.html on line 269: "Merkitys" on loppujen lopuksi sana, jolla on monia merkityxiä, joista joillakin ei ole mitään tekemistä tällaisten huolenaiheiden kanssa. Elämällämme ei ole merkitystä samalla tavalla kuin kielellisillä esineillä, sillä esimerkixi elämällä ei ole mieltä eikä tarkoitetta. Ja vaikka sanat ovat joko merkityksellisiä tai eivät, elämä voi olla enemmän tai vähemmän merkityksellistä (Kauppinen 2012, 353–354). Nojaa, tarkemmin ajatellen, onko tuossakaan paljon eroa. Kauppinen, Kaappinen, Kuappinen, niidenkin merkitys lie enemp vähemp etupiässä takapiässä.
ellauri285.html on line 277: Yksi suuri ongelma tässä aproutsissa on se, että vaikka olemassaolollamme ei ole tarkoitusta tässä mielessä, siitä ei seuraa, että elämämme, joka koostuu teoista ja kokemuxista olisi merkityksetöntä. Itse asiassa pelkkä perseestätulo ei näytä vielä tärkeältä – se ei ole jotain, josta voimme ottaa kunniaa, vaan lottovoitto taas. Elämän tarkoituksen ja elämän merkityksen välillä on huima ero. Jälkimmäinen liittyy siihen, onko toimillamme järkeä. Näyttää siltä, että jälkimmäistä ei ole suljettu pois, vaikka elämä yleensä ja oma olemassaolomme olisi sattumaa siinä mielessä, että se on luonnollinen tuote vuorokauden pimeiltä tunneilta. (Niin niin, mutta mistä muuten tiedämme mitä meidän pitää TEHÄ ellei sana kerro sitä?)
ellauri285.html on line 279: Uskonnolliset tyypit tyypillisesti uskovat, että ilmoitus kertoo meille mikä on ainakin oma roolimme – mitä meidän on tehtävä ja mitä emme saa tehdä tehdäksemme osamme. Kun teemme työtä käskettyä, niin me edistämme pikku osaltamme Jumalan suunnitelmaa koko kosmosta varten, kaukana ihmiskunnan rajojen yli. Kannamme kortemme universumin suureen kokoon.
ellauri285.html on line 281: Jos jumalan suunnitelma kusee, oman roolin tekeminen siinä on lopulta turhaa. Anna Kareninassa, Levinin kriisi alkaa, kun hän tajuaa, että "jokaiselle ihmiselle ja itselleen ei ollut mitään muuta edessä kuin kärsimys, kuolema ja iankaikkinen unohdus". (Eli palataan samaan pisteeseen mistä perseestä tullessa lähdettiin. Ei se silloin haitannnut.) Kaikki jäljet siitä, mitä teemme muille tai itsellemme katoavat lopulta – kosmisesta perspektiivistä katsottuna ne ovat pelkkää kohinaa jumalan WC:n pannussa, Ja ainakin siinä mielessä täysin turhaa. Tässä jumalallisen tarkoituksen voitaisiin ajatella olevan välttämätön. Voidaan ajatella, että Jumala on antanut tarkoituksen koko maailmankaikkeudelle luodessaan sen, vaikkei meille kerro minkä.
ellauri285.html on line 283: Yksi vankka vastaväite Jumalan työn tekemisen riittävyydelle on se, että ei mikä tahansa Jumalallinen tarkoitus kelpaisi – niiden sankaruus, jotka uhrasivat itsensä ihmiskunnan puolesta olisi vain koomista, jos Jumalan suunnitelma olisi kasvattaa meidät "tarjoamaan ruokaa muille luoduille, jotka rakastavat ihmislihaa" (Nagel 1971, 721). Joku toinenkin on nälkäinen. Teistinen vastaus on, että kaikkihyvänsuopa luoja ei olisi niin surkeaa suunnitelmaa meille varannut. Jumala haluaa luoduilleen (siis meille) parasta, joten meidän tehtäväxemme on tehdä moraalisesti oikea asia, eli syödä muita eikä kääntäen. Kuten Tolstoin Levin asian ilmaisee: "Jokaisen kirkon uskonkäsityksen sijasta voisi uskoa palvelevansa hyvää omien tarpeiden sijasta" (Tolstoi 1877/2001, 537).
ellauri285.html on line 297: Hänen mukaansa ihmiset, jotka tekevät arvokasta työtä, mutta jotka eivät saa tunnustusta tai olla ylpeitä siitä, mitä he ovat tekemässä – vieraantunut kotirouva, varusmiessotilas, liukuhihnatyöntekijä, esimerkiksi - voivat tietää, että se, mitä he tekevät, on arvokasta, mutta kohtuudella tuntevat, että Heidän elämästään puuttuu jotain, jota voitaisiin kutsua merkitykseksi. Se ei ole ainoastaan kissa, joka kiitoxella elää.
ellauri285.html on line 299: Objektiivisella puolella Susi korostaa useiden arvokkaiden projektien moninaisuutta, jotka menevät moraalin lisäksi suhteiden ylläpitämiseen, taiteeseen, luonnonsuojeluun, sarjayrittämiseen ja huippuosaamiseen, vain muutamia asioita mainitakseni. Yhteistä heille on vain se, että niillä on tarpeeksi rahallista arvoa sen lisäksi, että se on miellyttävä tai mielenkiintoinen tai tyydyttävä agentille itselleen ansaitakseen vakavan ajan ja vaivan investoinnin (2010, 37–38). Hän huomauttaa myös, että ei riitä yrittää tehdä jotain objektiivisesti arvokasta, pitää todella onnistua siinä. Vizi tää on jo tosi länkkärimäistä meisinkiä.
ellauri285.html on line 309: Scheffler huomauttaa, että jos huomaisimme, että maailma loppuu kuolemamme jälkeen (tai että tulee olemaan ei enää lapsia), tuntisimme oikeutetusti demoralisoituneemme – monet asiat, joita teemme, menettäisivät tärkeän osan heidän pointtiaan. Tämä ei kuitenkaan estä meitä käyttämästä korzuja, kannustamasta korkoa korolle kasvua ja kasvattamasta hiilijalanjälkeä. Meidän jälkeemme vedenpaisumus.
ellauri285.html on line 347: Mary Robinson (née Darby; 27 November 1757 – 26 December 1800) was an English actress, poet, dramatist, novelist, and celebrity figure. She lived in England, in the cities of Bristol and London; she also lived in France and Germany for a time. She enjoyed poetry from the age of seven and started working, first as a teacher and then as actress, from the age of fourteen. She wrote many plays, poems and novels. She was a celebrity, gossiped about in newspapers, famous for her acting and writing. During her lifetime she was known as "the English Sappho". She earned her nickname "Perdita" for her role as Perdita (heroine of Shakespeare's The Winter's Tale) in 1779. She was the first public mistress of King George IV while he was still Prince of Wales.
ellauri285.html on line 349: Mary Robinson (s. 21. toukokuuta 1944) on irlantilainen poliitikko ja Irlannin ensimmäinen naispresidentti, joka hallitsi maata 1990–1997. Hän oli myös ensimmäinen Irlannin presidentti, jota ei valittu keskustaoikeistolaisen valtapuolueen Fianna Fáilin riveistä.
ellauri285.html on line 441: Erno Antero Paasilinna (14. maaliskuuta 1935 Petsamo – 30. syyskuuta 2000 Tampere) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Paasilinnan esseekokoelma Yksinäisyys ja uhma sai vuonna 1984 ensimmäisen Finlandia-palkinnon. Teoksesta löytyvät myös Paasilinnan usein siteeratut, hänen motokseen mielletyt sanat ”Kirjailijaksi ei synnytä. – – On elettävä sellainen elämä, josta syntyy kirjailija”. Sitä se ei takuulla ollut ize kexinyt.
ellauri285.html on line 606: Kirkolliskokous päätti avata pappisviran naisille äänin 87–21, mikä merkitsi muutosta kirkkolakiin. Naispappeutta vastustanut Oulun hiippakunnan piispa Olavi Rimpiläinen poistui kokouksesta kesken kaiken.
ellauri285.html on line 700: Maan sisäisessä politiikassa Mitterrandin toimia varjostivat sarja talouskriisejä ja konservatiiviset parlamentit (1986–1988 ja 1993–1995), niin kutsutut cohabitationin (suom. yhteiselo) ajat, jolloin pääministeri ja presidentti edustivat eri puolueita. Pääministerinä toimi ensimmäisen cohabitationin aikana Jacques Chirac . Mitterrand ja Chirac ratkaisivat mahdolliset ongelmat sopimalla työnjaosta, jonka mukaan presidentti keskittyi ulko- ja pääministeri sisäpolitiikkaan.
ellauri285.html on line 701: Mitterrand tuli toimeen Helmut Kohlin kanssa, mikä paransi huomattavasti ranskalais–saksalaisia suhteita. Yhdessä he auttoivat synnyttämään Maastrichtin sopimuksen, joka allekirjoitettiin 7. helmikuuta 1992. Mitterrandin viimeinen presidenttikausi päättyi toukokuussa 1995. Hänen seuraajakseen valittiin Jacques Chirac.
ellauri285.html on line 712: Pour lui le messager conditionne le message. Sa thèse est : « l’invention de l’écriture alphabétique jointe à une nouvelle technique de partage (le codex) dans un milieu nomade mais sédentarisé a été la condition de naissance de Dieu comme universel ». – Est-ce vous qui avez inventé ça, la médiologie? – C´est un bien grand mot. C´est Victor Hugo qui l´a créée. « Ceci tuera cela ». Dans Notre-Dame de Paris, je vous recommande ce passage : c´est l´archidiacre Frollo, qui a un petit livre de Gutenberg, et qui est devant la cathédrale, et qui dit de façon prophétique « Ceci tuera cela », et dans l´autre main il avait un petit téléphone mobile, et de façon également prophétique: « Ceci tuera cela ».
ellauri285.html on line 715: « Les trois césures médiologiques de l´humanité – écriture, imprimerie, audiovisuel – découpent dans le temps des images trois continents distincts : l´idole, l´art, le visuel. Chacun a ses lois. Leur confusion est source de tristesses inutiles. » Non, je n´ai pas inventé ça non plus. Moi je ne suis qu´un petit continuateur, conclut modestement Régis Debray.
ellauri285.html on line 723: Historiallinen muutos Suomessa – Kokoomuksen kannattajissa paljastui maahanmuuton jakolinja!
ellauri285.html on line 726: Ukraina pettyi EU:hun, jonka itsekkyys on alkanut paljastua – Nyt Ranska irtautui linjasta.
ellauri285.html on line 733: Sotaprofessori: Tässä Venäjän ilmavoimat epäonnistui pahiten – varoittaa Ukrainan puutteista
ellauri285.html on line 737: Tämä on merkittävä askel Vladimir Putinin kevyt-stalinistisessa operaatiossa – Venäjä siirtyy kohti digipainajaista
ellauri285.html on line 739: Kiinan ja Ukrainan suhteet nytkähtivät eteenpäin – Zelenskyi ja Xi kävivät ”merkityksellisen” keskustelun
ellauri285.html on line 741: Vuototiedot: Näin Venäjä pyrki kasvattamaan vaikutusvaltaansa Virossa ja Baltiassa – ”Nimenomaan tällaiseen vaikuttamiseen kannattaa varautua Suomessa”
ellauri285.html on line 743: Sauli Niinistöltä suoraa puhetta Venäjästä Etelä-Afrikassa – ”Se on erittäin ilmeistä”
ellauri285.html on line 745: Tutkija: Tähän Venäjä tähtää – Moskova on odottanut jo pitkään konfliktia lännen kanssa
ellauri285.html on line 746: Ukrainan on pakko kuumentaa sota – Venäjän koneistoon on lyötävä järjestelmävirhe!
ellauri285.html on line 776: ve explanation – and, frankly, the one that appears most plausible to us – is that the entire process of "derivation" of the Lorenz equations has been contrived to demonstrate an imagined fit between some rather limited empirical data and the scientifically impressive world of nonlinear dynamics.
ellauri285.html on line 786: Marcial Losada (1939–2020) was a Chilean psychologist, consultant, and former director of the Center for Advanced Research (CFAR) in Ann Arbor, Michigan.[not verified in body] He is known for his work in academia and business focusing on the development of "high performance teams",[This quote needs a citation] and having participated in partially retracted collaborative work with Barbara Fredrickson of the University of North Carolina, a retraction for which he has been assigned the culpability.
ellauri286.html on line 91:
ellauri286.html on line 125: Jo sitä ennen lukuisten tutkijoiden muodostamat komissiot olivat tutkineet miehitystenaikaisia tuhoja ja repressiopolitiikkaa. Merkittävimpinä voi mainita vuonna 2005 monella kielellä julkaistun kokoomateoksen White Book (Korvaa Mao Ze Dongin aikaisemman teoxen Red Book) ja läntisten kansain välisen ja lopuista kansoista riippumattoman ihmisoikeusrikoksia tutkivan komission työn tuloksen, Estonia 1940–1945, jonka ensimmäinen osa ilmestyi niinikään vuonna 2005.
ellauri286.html on line 134: Oli toki myös kaikenlaista ruohonjuuritason kapinaa: esimerkiksi eräs kirjastonhoitaja poisti vaaditut kirjat hyllyistä, mutta ei tuhonnut niitä, vaan varastoi ne kotiinsa – ja kirjoista pidettiin juuri vastikään näyttely.
ellauri286.html on line 140: Painovapauslaki ei koskenut elokuvia, vaan niiden osalta ylläpidettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä säädetyn lain nojalla sensuurijärjestelmää rauhan aikanakin vuoteen 2001 saakka. Vuonna 1965 säädetyn lain mukaan esitettäväksi ei hyväksytty ”hyvien tapojen vastaisia”, ”epäsiveellisiä, raaistavia tai mielenterveyttä vahingoittavia” elokuvia tai elokuvia, joiden esittäminen saattoi ”vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta tahi maanpuolustusta taikka huonontaa valtakunnan suhteita ulkovaltoihin”. Nämä kiellot kumottiin vuonna 2001. Valtion elokuvatarkastamo kuitenkin tarkasti vuoteen 2012 saakka julkisesti esitettävät ja myytävät elokuvat mutta ainoastaan mahdollisten ikärajojen määräämistä varten. Korkein ikäraja, joka niille voitiin määrätä, oli 18 vuotta. Tunnettuja esimerkkejä ovat olleet suomalaissyntyisen Casper Wreden elokuvan Ivan Denisovitšin päivä – Aleksandr Solženitsynin samannimisen romaanin pohjalta – esityskielto ulkopoliittisista syistä vuonna 1972 ja samoin suomalaissyntyisen Renny Harlinin Yhdysvalloissa ohjaaman elokuvan Jäätävä polte määrääminen esitys- ja levityskieltoon raaistavan ja ulkopoliittisesti arveluttavan sisältönsä vuoksi vuonna 1986. Ne olivatkin paxua propagandaa molemmat.
ellauri286.html on line 148: Vastaaviin, tavallisten ihmisten käyttämiin ilmaisuihin ei Virossa törmännyt eikä muuallakaan Itä-Euroopassa – maissa joissa miehityksen ja propagandan kieli osattiin tunnistaa ja sellaiseksi myös määritellä. Eli kirjani olivat silkkaa propagandaa, ei epäilystäkään.
ellauri286.html on line 177: Hänen pohdiskelut merkistä paljastavat, kuinka vaikeaa on ymmärtää jonkin asian koko historia vain sitä tarkkailemalla. Ihmishenkiä kuitenkin määrittelee menetys – jopa niinkin arvokkaat esineet kuin jalokivet katoavat. Hänen viittauksensa Tubeen osoittaa erityistä ambivalenssia teknologiaa ja nykyajan yrityksiä hallita luontoa ja rakentaa tehokasta teollista elämää kohtaan.
ellauri286.html on line 185: Viittaus minäkuvaan on ironista, sillä kertoja antaa hyvin vähän yksityiskohtia elämästään tässä tietoisuuden virrassa – jos tämä "romantisoitu kuva" kuitenkin viittaa hänen ajatuksiinsa oppineista miehistä ja sivilisaatiosta, myöhempi kuva tuntemattomista ihmisistä. Omnibussi vahvistaa tuossa sivilisaatiossa todellisuudessa esiintyvän vieraantuneisuuden ja anonymiteetin. Hänen hyppynsä yleistyksiin herättää jälleen kiehtovan sodan, vaikka hänen kyynisyytensä sivilisaatiosta johtaa heikkoon toivoon. Jos nykyiset tavat ovat vain "pukutettuja" versioita todellisuudesta, ajan kuluminen sallii muutokset tässä todellisuudessa ja vapautumispotentiaalin.
ellauri286.html on line 223: Lev Semjonovitš Rubinštein (ven. Лeв Семёнович Рубинштейн; s. 19. helmikuuta 1947 Moskova, Neuvostoliitto) on venäläinen runoilija, koulutukseltaan pyllykielitieteilijä. Rubinštein työskenteli kirjastonhoitajana ja kuului 1970-luvulla Neuvostoliiton underground-runoilijoihin. Hän on työskentellyt Helsingin yliopistossa venäläisen kirjallisuuden tutkijatohtorina. Rubinštein oli moskovalaisen konseptualismin perustajia ja suuntauksen tärkeimpiä edustajia yhdessä runoilija Dmitri Prigovin (1940–2007) kanssa. Rubinšteinin teksti on suuri huijaus, joka hämmentää lukijaa, sanoo kriitikko Tomi Huttunen. Valokuva-albumi muuttuu korttipakan edetessä vuorovaikutuspeliksi.
ellauri286.html on line 225: Aivan kuten neuvostoaikana, myös nyt Venäjän informaatio-operaatioita luodaan kokonaisvaltaisesti ja ne kuuluvat kaikkiin Venäjän toiminnan aloihin. Operaatioita ovat toteuttamassa niin diplomaatit, poliitikot, virkamiehet, poliittiset aktiivit, eri alojen asiantuntijat ja taiteilijat, tupeetukkaiset kirjailijat, toimittajat, kustantajat, tulkit, viestintä-alan ammattilaiset kuin it-osaajatkin – kaikki jotka toimivat tiedon, kielen, mielen, mielikuvien ja niiden luomisen saralla. Siellä missä käytetään kieltä, käytetään siis myös informaatiosodan välineitä ja se määrää toiminnan luonnetta.
ellauri286.html on line 239: Kun minä ja kirjailija Imbi Paju julkaisimme vuonna 2010 Viron lähihistoriaa käsittelevän artikkelikokoelman Kaiken takana oli russofobia, Yhtenäinen Venäjä, Putinin puolue, teki lehdistötiedotteen, jossa kirja määriteltiin russofobiseksi – ja vanhaan kunnon neuvostotyyliin tiedote lähetettiin ulos jo ennen kuin itse kirja oli ulkona ja ennen kuin Yhtenäinen Venäjä olisi edes voinut tutustua kirjan sisältöön.
ellauri286.html on line 302: Kirjassani historialliseen henkilöön pohjautuva Edgar työskentelee KGB:lle – ja myös Kodumaa-lehdelle, joka oli KGB:n menestyksekäs projekti: lehdeksi naamioitu vaikutusväline, joka oli kohdistettu ulkomailla asuvaan vironkieliseen väestöön. Kyseessä oli ainoa vironkielinen julkaisu, jota sai tilata ulkomaille.
ellauri286.html on line 318: Mukana on usein valeuutisia, jotka ovat henkilövetoista mustamaalaamista ja jotka kohdistetaan Venäjästä tai maahanmuuttajista kirjoittaviin toimittajiin ja (t)upeetukkaisiin itätyttöihin. Tavalliset kansalaiset jakavat sosiaalisessa mediassa suuria määriä näiden sivustojen uutisia – perehtymättä siihen onko uutinen totta vai ei – koska feikkiuutiset ovat raflaavia, tarkoitushakuisia ja tunteita herättäviä.
ellauri286.html on line 325: Esimerkiksi äärioikeistolainen pohjoismainen Vastarintaliike suhtautuu lämmöllä Putinin Venäjään – Venäjä näyttäytyy natsijärjestölle ihannevaltiona, joka puolustaa perinteisiä arvoja ja toimii rappeutuneen EU:n vastapainona. Ei, ryssä on kyllä ryssä vaikka sen Marxin voissa paistaisi.
ellauri286.html on line 330: Sosiaalisen median ja perinteisen median talousvaikeuksien ja henkilöstövajauksen vuoksi se asettaa tavallisen kansalaisen tilanteeseen, jossa medianlukutaidon merkitys on valtava ja jossa meillä jokaisella on vastuu siitä, levitämmekö eteenpäin uutisia – vai valeuutisia. [Kai jo jaoit tämän jutun kontakteillesi? Kai sallit TS:lle pääsyn yhteystietoihisi? Jos et, tee se heti! Setä Sam luottaa sinuun!]
ellauri286.html on line 350: Avaaz-kampanjoiden taustalla on kuitenkin joukko arvoja – vakaumus, että olemme kaikki ensin ihmisiä ja vasta sitten etuoikeutettuja vastuullamme vain toisemme, tulevia sukupolvia ja planeettaa kohtaan vähän väliä. Ihmiset, jotka liittyvät yhteisöön kampanjan kautta yhdessä asiassa, ryhtyvät toivottavasti toimiin toisessa ja sitten toisessa, ettei rahantuloon tule kiusallista taukoa. Tämä on suuren toivon lähde: että unelmamme rimmaa ja että voimme yhdessä rakentaa sillan olemassa olevasta maailmasta siihen maailmaan, jota me kaikki haluamme. Sillä kaikkihan me haluamme samaa, eikö niin? Eikö niin? (No siinähän se ongelma juuri onkin.)
ellauri286.html on line 397: Unkarilainen "sosiologi" Balint Magyar oli ensimmäinen, joka kexi haukkua Venäjää mafiavaltioksi, No ize asiassa Unkaria, mutta vähän väliä. Hänen kirjassaan Magyar polip – A posztkommunista maffiaállam (2013) kuvataan modernia Unkaria mafiavaltioksi. Eivät olleet päästää Suomeakaan Natoon! Kirjasta Post-Communist Mafia State: The Case of Hungary julkaistiin englanninkielinen käännös vuonna 2016. Hänen äitinsä Olga Siklós (s. Schwarcz) syntyi juutalaiseen perheeseen Kolozsvárissa. Aiemmin hän oli Unkarin antikommunistisen toisinajattelijaliikkeen aktivisti, Unkarin liberaalipuolueen (SZDSZ, 1988) perustaja. Suuri osa jälkisosialistisen hallinnon analysoinnista on keskittynyt määrittelemään Venäjän nykyjärjestelmää sen kautta, mitä siitä puuttuu: Venäjällä ei ole esimerkiksi vapaita vaaleja eikä vapaata mediaa.
ellauri286.html on line 399: “Elefantilla ei ole siipiä – ookoo. Se ei voi uida vedessä – ookoo.(Paizi pitäväthän ne vedestä, kz kuva!) Mutta kumpikaan näistä määreistä ei kerro sitä, mikä elefantti on! Se on iso paxunahkainen maanisäkäs jolla on lepsut korvat, kärsä, pitkät hampaat ja iso kengännumero.“
ellauri286.html on line 417: – Inför ”Norma” gjorde jag en del research i Ukraina. Det visade sig att ukrainskt hår håller hög kvalitet och är en stor exportprodukt till väst. Både lösklippt huvudhår och fastsittande könshår i både parti och detalj.
ellauri286.html on line 420: Men Hundparken känns som en glasklar skildring av en verklighet som Sofi Oksanen ofta återkommit till i sina böcker – rovdriften världen begår på kvinnors kroppar. Men eftersom hon är en briljant författare har hon skrivit den som en ursinnig thriller. Man läser med fjärilar i magen.
ellauri286.html on line 439: Tarkoitan, etten haaveile amerikkalaisen aviomiehen saamisesta mahdollisimman pian. Se ei itse asiassa ole niin yleistä nykyaikaisille ukrainalaisille naisille – näin se toimi muutama vuosikymmen sitten, mutta nykyaikaiset ukrainalaiset postimyyntimorsiamet eivät ole enää niin epätoivoisia. Mitä tulee minuun, minä, kuten useimmat ukrainalaiset morsiamet, joita löydät verkosta, haluan vain löytää mukavan miehen, jonka kanssa viettää aikaa – en ole vielä liian avioliittomielinen. Haluan tavata miehen, joka kunnioittaa minua, kohtelee minua tasa-arvoisena, ja sitten katsotaan mihin tämä johtaa. Amerikkalaiset miehet ovat mukavia – he ovat välittäviä ja uskollisia, kuten monet ukrainalaiset morsiamet sanovat. Tämä on tärkein syy, miksi päätin käyttää online-treffisivustoja, ollakseni oikeudenmukainen.
ellauri286.html on line 441: Suosittelen myös kaikkia miehiä, jotka ovat menossa tapaamaan ukrainalaisia morsiamia, etteivät he pelkää olla todellinen, klassinen, vanhanaikainen herrasmies – mikä ei todennäköisesti toimi enää maassasi, toimii edelleen maassani. Pyri, näytä parhaalta, maksa treffeistä, tuo kukkia, auta ukrainalaista tyttöystävääsi treffeillä kaikessa – kaikki nämä asiat auttavat sinua tekemään täydellisen ensivaikutelman.
ellauri286.html on line 443: Minusta se on surullista kyllä, mutta luulen, että postimyynti tulee sodan myötä vaan nousemaan. Uskon, että Ukrainasta tulee lähitulevaisuudessa yhä enemmän morsiamia. Katsos, yksi tärkeimmistä syistä, miksi naisista tulee – en puhu vain Ukrainasta – postimyyntimorsiamia, on kriisi ja taloudelliset ongelmat. Kun maa on joutumassa kriisiin, riippumatta siitä, mikä sen aiheutti, siitä tulee vähemmän mukava ja turvallinen naisille, ja monet tytöt, 20-vuotiaat nuoret tytöt muuttavat parempaan paikkaan. Jos 5 miljoonaa naista lähtee maasta, jonka nimi on Top Mail Order Bride Country, on selvää, että kymmenet tuhannet heistä lopulta kirjautuvat postimyyntimorsian verkkosivustolle. Näin tapahtuu Ukrainassa – postimyynti morsiamenteollisuus kukoistaa muutaman seuraavan vuoden aikana, ja valitettavasti syystä.
ellauri286.html on line 445: Länkkärit kyllä joka päivä väittävät, että sota päättyy tänään. Historia kertoo meille, että Venäjän nykyinen poliittinen hallinto ei pysähdy ennen kuin Ukraina ja demokraattinen maailma pysäyttävät sen. Mitä sitten tapahtuu sen jälkeen, kun rauhanomaiset sopimukset on allekirjoitettu? Sukupuolierot, sukupuoleen perustuva väkivalta, sadat tuhannet PTSD-potilaat, maa, joka on käynyt läpi suurimman sodan Euroopassa vuodesta 1945, ja aggressiivinen naapuri Venäjä, joka varmasti suunnittelee uutta sotaa. Kyllä, luulen, että tulee olemaan vielä enemmän – tarkoitan, että Ukrainassa – avioliittoon meneviä naisia, jotka etsivät ulkomaalaista aviomiestä. Jos demokraattinen maailma ja Ukraina kuitenkin voittavat, naiset haluaisivat ehkä jäädä kehittyvään kotimaahansa. Ehkä. Älkää kuitenkaan menettäkö toivoa.
ellauri286.html on line 540: Bulimia on yleisempää niillä, joilla on lähisukulainen äiti, jolla on sairaus. Genetiikasta johtuvan riskin prosentuaalinen osuus on 30–80%. Muita taudin riskitekijöitä ovat psykologinen stressi, kulttuurinen paine saavuttaa tietty vartalotyyppi, huono itsetunto ja liikalihavuus. Eläminen virolaisessa kulttuurissa, joka kaupallistaa tai hohdottaa laihduttamisen ja korkokengät, ja painoon kiinnittyvien fasististen vanhempien hahmot ovat myös riskejä.
ellauri286.html on line 591: Itsensä vahingoittaminen tai itsemurhakäyttäytyminen on yksi DSM-5: n diagnostisista keskeisistä kriteereistä. Itsensä vahingoittamista esiintyy 50–80 %:lla BPD-potilaista. Yleisin tapa vahingoittaa itseään on leikkaaminen. Muistelmat, ketjupolttaminen, pään hakkaaminen tai pureminen ovat myös yleisiä BPD:ssä. Oman pään pureminen on kyllä vaikeaa. Ihmiset, joilla on BPD, voivat tuntea emotionaalista helpotusta itsensä vahingoittamisen jälkeen. Miehet, joilla on diagnosoitu BPD, kuolevat noin kaksi kertaa todennäköisemmin itsemurhaan kuin naiset, joilla on diagnosoitu BPD. Naiset haukkuu mieluummin itätyttöjä, venäläisiä ja miehiä, hemmottelee izeään ja syö lohturuokaa.
ellauri286.html on line 619: Aku Louhimiehen suhde Sofia Oksasen kanssa kukoistaa – ”Uskomaton nainen”. Ohjaaja Aku Louhimies katsoo tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Hyvänä tukena on hänen elämänkumppaninsa Sofia Oksanen. Aku Louhimiehen mukaan Sofia-rakas on antanut hänelle tukea, voimaa ja uutta energiaa. Pro Finlandia -mitalin vuonna 2018 saanut ohjaaja Aku Louhimies, 51, kuulostaa puhelimessa iloiselta ja pirteältä. Koronan aiheuttamat rajoitukset eivät suuresti juuri tällä hetkellä miestä haittaa, vaan energiaa löytyy, vaikka poliisitutkinta on edelleen kesken.
ellauri286.html on line 623: – Osa näistä henkilöistä, jotka syyttelivät minua julkisuudessa, kyselivät kuitenkin minulta töitä vain muutamaa kuukautta aiemmin, hän toteaa ja jatkaa: – Ohjaajana olen samanlainen kuin ennenkin. En antanut. Turpiin tempasin, tai wiixeen, riippuen ulkonäöstä. Haluaisin nyt kuitenkin jo keskittyä elokuvien tekemiseen, hän sanoo. Käsikirjoituksen olemme tehneet yhdessä Antti Tuurin kanssa.
ellauri286.html on line 626: Pukusuunnittelija Sofia Oksanen kertoo yhteisestä elokuvasta ja avoliitosta Aku Louhimiehen kanssa: "Olemme eronneet ja palanneet yhteen aika monta kertaa". Stylisti Sofia Oksasella on kunnianhimoinen asenne tekemisiinsä. Samaa asennetta hän näkee puolisossaan Aku Louhimiehessä. – Ydinjuttuni on yrittäjänä oleminen, se on yksinkertaisesti parasta. Minua kiinnostaa kokonaisuuksien hallinta, ja voisin varmasti olla onnellinen ja hyvä vaikkapa siivousalan yrittäjänä, hallizemassa siivousalan kokonaisuuxia, hän sanoo. Mainoksia tehdessään Sofia on osallisena edistämässä myyntiä, mutta toisesta suupielestä hän puhuu kestävyyden ja kierrätyksen puolesta. Se trendaa nyt.
ellauri288.html on line 49: Suomalaisten rakettirahat astetta järeämpiin pommeihin Ukrainaan – Sofi Oksanen ja Martti J. Kari lahjoittajien joukossa. Uudenvuodenaattona sosiaalisessa mediassa kiersi lukuisia julkaisuja, joissa suomalaiset kertoivat jättäneensä uudenvuoden ilotulitteet ostamatta ja laittaneensa rahat mieluummin oikeisiin tulitteisiin – Ukrainan armeijan käyttämiin ammuksiin.
ellauri288.html on line 55: – Isäni haavoittui helmikuussa 1940 Kannaksella kranaatin sirpaleesta osoittaessaan Venäjälle aggressiota. Perheellemme tarjoutui mahdollisuus ammuttaa jouluna 155 mm tykistökranaatti omistuskirjoituksella Bahmutin siviilien niskaan. Nyt olemme Topipapan osalta sujut, Kari kirjoittaa kuvansa saatteeksi.
ellauri288.html on line 74: – Klart att det är tråkigt. Men det är viktigt att sätta ner foten, säger Niclas Salomonsson till Medievärlden. Liza Marklund försvarar sitt val av förläggare med att alla måste få en andra chans. Att bita någon på den andra kinden.
ellauri288.html on line 117: – Ei enää minun kohdallani, mutta olenkin etuoikeutetussa asemassa Suomen vanhimpana ja palkituimpana vielä elävänä kirjailijana. Sellaiset asiat kuin ikä ja tunnustukset vaikuttavat. Minut on palkittu muun muassa Finlandialla ja Ranskan Arts et Lettres -ritarikunnan kunniamerkillä. Mutta valitettavasti en kelpaa enää nakukuviin, julkinen keskustelu kaipaa aina uutta nuorta naista uhrikseen.
ellauri288.html on line 126: Bagladyt ovat nousseet esiin viime vuosina. He ovat naisia, jotka haluavat tulla nähdyiksi tekevinä, pärjäävinä, rohkeina ja itsevarmoina. – Tunnen ihmisiä, jotka ovat käyneet pimeässä tehdyissä kauneusleikkauksissa ja joille on tullut seurauksena vakavia komplikaatioita. Eräs kaverini siis, en minä.
ellauri288.html on line 204: Lue myös: Sofi Oksasen kärsivällisyys ei pettänyt Helsinki-Vantaalla: ”Pisti vielä tupakaksikin” – kuva!
ellauri288.html on line 206: Sörnäinen tunnetaan meluisana alueena, mutta Seiskan haastatteleman perheenäidin mukaan Sof IIIin hermoja raastavat eniten pienet taaperoikäiset lapset. – Sofi ei tervehtinyt koskaan, vaan kiirehti ohitsemme aina vauhdilla. Hän vain huuteli, että meistä lähtee kamala meteli, jonka on loputtava. Sofi oli aggressiivinen, eikä hänen kanssaan voinut keskustella. Hän oli heti hyökkäystilassa kuin Ukrainaan aggressoiva putinisti.
ellauri288.html on line 214: – Muutimme Sofin ja Juhan yläkertaan toisen lapseni syntymän aikoihin vuonna 2009. En tunnistanut Sofia, kun näin hänet ensimmäisen kerran, nelihenkisen perheen äiti kertoo. Ilman sotameikkejä se on pyllynruma.
ellauri288.html on line 216: – Juha oli kovin ujo ja vähäpuheinen. Hän kertoi aina, kuinka Sofi ei kestä lainkaan meteliä ja toivoi meidän olevan hiljempaa. Alkuillasta tapahtuvan imuroinninkin oli kuulemma loputtava. Ezä viizizä.
ellauri288.html on line 219: – Eräänä jouluna postiluukusta tuli kortti, jossa he toivottivat hyvää joulua ”norsulapsille” ja kehottivat ”mukuloita menemään kävelykouluun.” Uskon, että kirjeiden takana oli Sofi, sillä Juha käyttäytyi sivistyneemmin.
ellauri288.html on line 237: Kirjailija Sofi Oksanen hamstrasi arvojuomia Tallinnan laivalla – katso kuva 01.04.2018 18:18.
ellauri288.html on line 238: Teksti | Kuvat: Seiskan toimitus – Pariskunta hamstrasi laivan myymälässä erilaisia konjakkeja ja viskejä, ja puolet risteilystä he viihtyivät laivan baarissa. Ilmaisesti he olivat olleet yön yli Virossa, sillä molemmilla oli matkalaukut, merellä mietitään. Mutta Virossa ihmetellään Sofi Oksasen lapsuudenkodin karmeaa kuntoa!
ellauri288.html on line 246: – Miksi annat Altmäen-talon, lapsuuskesiesi kodin, rapistua, Sofi? Sinulla olisi varmasti varaa kunnostaa se, kylän ihmiset ihmettelevät Seiskalle.
ellauri288.html on line 248: Sofi Oksanen paljastaa iltapukunsa löytyneen alerekistä – osallistuu Linnan juhliin "mahtavalla mielellä". Suomen itsenäisyys merkitsee kirjailija Sofi Oksaselle muun muassa sanan ja ansaizemisen vapautta. Oksanen kertoo kiertueella puhuttaneen Ukraina ja Venäjä sekä Suomen asema Venäjän rajanaapurina. Hän kuvailee keskusteluilmapiirin parantuneen ryssävihan kuohahdettua.
ellauri288.html on line 250: Kansalaisaktivisti Syksy Räsänen kutsui Ukrainan sotaa sisällissodaksi – kritiikkiä satelee: "Vain Venäjä ja Putin -myönteiset kutsuvat sisällissodaksi"! Tosin Jukka puhui tilanteesta Itä-Ukrainassa ennen Venäjän 2014 ulostuloa, mutta haukat huusivat niin kovasti ettei se kuulunut.
ellauri288.html on line 253: – Vain Venäjä ja Putin-myönteiset kutsuvat 2014–2022 sotaa Ukrainassa sisällissodaksi. On inhottavaa nähdä putinisteja työskentelemässä organisaatiossa, jonka työtä olen arvostanut paljon. Hyvät lahjoittajat, etsikää puolueellisempia kansalaisjärjestöjä tuettavaksi, Oksanen kommentoi Twitterissä kököxi englanniksi.
ellauri288.html on line 258: Opit ovat yksinkertaiset. Mene aikaisin nukkumaan ja herää ennen kukonlaulua. Helli suolistoasi, ruoansulatustasi ja suutasi – kieltäsi unohtamatta.
ellauri288.html on line 320: Pursotus on romaani kilpailusta, maanpetoksesta ja syyllisyydestä väkivallalle rakennetussa järjestelmässä, jossa naisuhreista tehdään tekijöitä – useiden sukupolvien ajan. Schweizer Fernsehen, Saksa (?)
ellauri288.html on line 328: Purgessa on myös hieman "goottilaista fiktiota" – tarinaa rakkaudesta ja maanpetoksesta, väkivallasta, kauhusta ja sietämättömästä. Welt Online, Saksa
ellauri288.html on line 447: Ja useiden epäonnistuneiden yritysten jälkeen hän alkoi kirjoittaa viroksi. Venäjän kielen taitoni oli silloin selvästi riittämätön. Vaikka se parani ajan myötä, kirjoitin harvoin venäjäksi, pääasiassa ilman artikkeleita, edes yhden Pietarin Zvezdassa julkaistun jutun. Palasin venäläisen runouden pariin Viron tasavallassa, kun venäjä ei enää ollut virallinen kieli. Se oli tämän vuosisadan alussa ja vuonna 2005 Kaksikymmentä venäjänkielistä runoani julkaistiin kaksikielisessä kokoelmassa Sõnad sõnatusse / Otherness. Ne sisältyvät tähän kirjaan tietyin muutoksin. Suurin osa kirjan tekstistä on kirjoitettu myöhemmin, pääosin vuosina 2010–2013. Uskon, että virolaiskulttuurimme oli alusta alkaen monikielinen, kirjailijamme virolaisen kirjallisuuden perustajista Kreutzwaldista ja Felmanista monikielisen runoilija Ilmar Laabaniin saakka osasivat useita kieliä ja käyttivät niitä enemmän tai harvemmin.
ellauri288.html on line 451: Jaan Kaplinski (22. tammikuuta 1941 Tartto–8. elokuuta 2021) oli virolainen runoilija, filosofi, kasvitieteellisen puutarhan haravoija ja kulttuuripelle. Kaplinskin äiti Nora Raudsepp oli virolainen, isä Jerzy Kapliński puolalainen, ja taustassa oli myös juutalaisuutta. Jaan Kaplinski oli puolivuotias, kun NKVD pidätti hänen isänsä, joka kuoli Vjatlagin leirillä Kirovin alueella. Isättömyys on Kaplinskin teema teoksessa Kirje isälle (2003, suomennos 2005). Sitä Jaan katkeroitui koko zydeemille.
ellauri288.html on line 457: Kaplinski opiskeli hyödytöntä kielitiedettä Tarton yliopistossa ja työskenteli kielentutkijana, sosiologina, ekologina ja toimittajana. Hänellä oli merkittävä osa neuvostomiehityksen vastaisessa kansalaisliikkeessä 1980-luvulla. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen eli Viron uudelleenitsenäistymisen alkuvuosina 1992–1995 Kaplinski oli Viron parlamentin Riigikogun jäsen.
ellauri288.html on line 484: Esimerkiksi geenitutkija Richard Dawkins antaa heti suositun kirjansa Viesti miljardien vuosien takaa (suom. Risto Varteva WSOY 1985) alussa ymmärtää Darwinin evoluutioteoriaa seuraten, että "Kopioituminen johtaa aina luonnonvalintaan ja sitä kautta siihen ylenpalttiseen monipuolisuuteen, jota me kutsumme elämäksi (s. 9)". Niinpä – mikä mielenkiintoista – tarkkojen kopioiden sekaan sattuu silloin tällöin myös "kopioinnissa sattumalta tulleita rakennevirheitä (s. 9)". Jaan Kaplinski on tästä elävä - no, aikansa elänyt - esimerkki.
ellauri288.html on line 509: Sillä filosofia on suurissa määrin juuri leikkimistä ideoilla. Inselien viihdettä, käteenvetoa. Taolaisten periaatteiden mukaisesti Jaan kääntyili kuin tuuliviiiri – "toimi toimimatta".
ellauri288.html on line 515: Kaplinskin inspiroija ja vaikuttaja oli amerikkalainen teologi ja filosofi Alan Watts (1915–1973). Vastenmielinen sadisti-isä komplekseineen. Wattsin yhden kirjan otsikko onkin Buddhism, The Religion of No-Religion ja sehän on viroksi Usk on uskumatus (Usko on uskomattomuus)! Kaplinski itse toivoi uteliaiden toimittajien pysyvän elämästään kaukana hänen oleskellessaan mahdollisimman paljon poissa kaupungista kesähuvilallaan.
ellauri288.html on line 568: – Välttelen kotitöissä vain kodin elektroniikkaa, Munasarja sanoo.
ellauri288.html on line 569: – Teen paljon kotitöitä ja hoidan kolmea lasta. Kuljetan koko perhettä autolla eri harrastuksiin ja hoidan koiran. Lisäksi sienestys ja marjastus ovat vastuullani.
ellauri288.html on line 573: – Minun aikani jotenkin onnistuu uppoamaan omiin harrastuksiin, urheiluun ja koiraan. Pientä petrattavaa aina löytyy, se on pakko myöntää, Kalle naurahtaa.
ellauri290.html on line 50:
ellauri290.html on line 63: Päivä sen jälkeen, kun 29. marraskuuta 1947 hyväksyttiin YK:n Palestiinan jakosuunnitelma, jonka tarkoituksena oli jakaa Palestiina arabivaltioksi, juutalaisvaltioksi ja Jerusalemin ja Betlehemin kaupungit kattavaan kansainväliseen erityisjärjestelmään, seitsemän juutalaista tapettiin Arabimilitanttien Fajja-bussihyökkäykset sisällissodan ensimmäisenä pidetyssä tapahtumassa. Tämä hyökkäys oli kosto Lehin 19. marraskuuta tekemälle viiden arabiperheen jäsenen murhalle, joiden epäillään olevan brittiläisiä informaattoreita. Arabien, juutalaisten ja brittien välillä on ollut jännitteitä ja konflikteja vuoden 1917 Balfourin julistuksesta ja vuonna 1920 annetusta Palestiinan brittiläisestä mandaatista lähtien. Britannian politiikka oli tyytymätön sekä arabeihin että juutalaisiin. Arabien oppositio kehittyi arabien kapinaksi Palestiinassa vuosina 1936–1939,
ellauri290.html on line 67: Sodan seurauksena Israelin valtio hallitsi aluetta, jota YK oli ehdottanut juutalaiselle valtiolle, sekä lähes 60 % arabivaltiolle ehdotetusta alueesta, mukaan lukien Jaffan, Lyddan ja Ramlen alue, Ylä-Galilean, jotkin osat Negevistä ja leveä kaistale Tel Aviv–Jerusalem -tien varrella. Israel otti haltuunsa myös Länsi-Jerusalemin, jonka oli tarkoitus olla osa kansainvälistä vyöhykettä Jerusalemille ja sen ympäristölle. Transjordan otti haltuunsa Itä-Jerusalemin ja Länsirannan, liittäen sen seuraavana vuonna, ja Egyptin armeija otti haltuunsa Gazan kaistan. Jerikon konferenssissa 1. joulukuuta 1948 2 000 palestiinalaisvaltuuskuntaa vaati Palestiinan ja Transjordanin yhdistämistä askeleena kohti täyttä arabien yhtenäisyyttä. Konflikti laukaisi merkittävän väestörakenteen muutoksen kaikkialla Lähi-idässä. Noin 700 000 palestiinalaista arabia pakeni tai karkotettiin kodeistaan alueella, josta tuli Israel, ja heistä tuli palestiinalaispakolaisia, joita he kutsuvat Nakbaksi ("katastrofi"). Samanlainen määrä juutalaisia muutti Israeliin kolmen sodan jälkeisen vuoden aikana, mukaan lukien 260 000 ympäröivistä arabivaltioista.
ellauri290.html on line 106: Kalle Hagertin kamun Karl von Schoultzin tunnetuimmissa kirjoissa Seikkailu Suezilla ja Seikkailu Siinailla suomalaiset YK-miehet paljastavat salajuonet ja pelastavat ripeällä toiminnallaan rauhan Lähi-itään. Kirjojen hyvä paikallistuntemus johtuu siitä, että von Schoultz oli mukana Suomen ensimmäisessä rauhanturvaoperaatiossa Suezin alueella 1956–1957.
ellauri290.html on line 108: Suezin kriisi oli 29. lokakuuta – 7. marraskuuta 1956 käyty lyhyt sota Egyptin, sekä Ison-Britannian, Ranskan ja Israelin liittouman välillä. Egyptiin hyökänneet Britannia, Ranska ja Israel olivat alkaneet suunnitella sotaa Egyptin Gamal Abdel Nasserin ilmoitettua maan kansallistavan tuolloin brittiläis-ranskalaisen Suezin kanavan. Britannia ja Ranska päättivät palauttaa kanavan länsimaiseen hallintaan ja Israel osallistui sotaan miehittäen Siinain niemimaan. Kylmän sodan suurvallat Yhdysvallat ja Neuvostoliitto tuomitsivat hyökkäyksen pakottaen hyökkääjät vetäytymään alueelta. Britannialle ja Ranskalle kriisin päätös merkitsi niiden suurvalta-aseman loppua.
ellauri290.html on line 601: Pääministerillä tai kenellä tahansa muulla ministerillä oli valtuudet yksinkertaisesti anastaa kaikki poissa olevien räsypäiden maat: maatalousministeri voi varoittaa joutomaan omistajaa viljelemään maata tai huolehtimaan siitä, että sitä viljellään. (c) Mitään näiden määräysten mukaista jätemaata koskevaa tekoa ei saa mitätöidä sillä perusteella, että varoitus ei ole tullut maan omistajan tietoon. Jos jätemaan omistaja ei käänny maatalousministerin puoleen säännöksen 3 mukaisesti tai jos maatalousministeri ei ole vakuuttunut siitä, että maan omistaja on aloittanut tai aikoo aloittaa tai jatkaa maan viljelyä , maatalousministeri voi ottaa maan hallintaansa sen viljelyn varmistamiseksi. Ottaen huomioon sen tosiasian, että ylivoimainen enemmistö hylättyjen arabimaiden omistajista oli, tämän asetuksen voimaantulohetkellä ja ovat edelleen pakolaisia, jotka elävät pakotetussa maanpaossa Israelin miehittämien alueiden ulkopuolella, määräys maatalousministerin "varoituksesta" tai omistajien "hakemuksista" (artikloissa 2, 3, ja 4) ovat käytännössä merkityksettömiä. Ne ovat myös oikeudellisesti merkityksettömiä kohdan (c) tai 2 artiklan ehdottoman säännöksen vuoksi. Päinvastaisesta vaikutuksesta huolimatta asetuksella annettiin maatalousministerille valtuudet "ottaa haltuunsa" pakolaisten hylkäämä maa. noin 80 % Israelin miehittämien alueiden maa-alasta – ilman mahdollisuutta haasteeseen. Cuftodian saattoi ottaa haltuunsa suurimman osan arabien omaisuudesta Israelissa oman harkintansa mukaan todistamalla kirjallisesti, että joku henkilö tai henkilöryhmä oli poissa, tai että mikä tahansa omaisuus oli poissaoloomaisuutta. Todistustaakka siitä, että mikään omaisuus ei ollut poissa, oli sen omistajalla. Tämän määräyskokoelman ratkaiseva säännös oli "poissaolevan" määritelmä. Kuka tahansa henkilö julistettiin "poissaolevaksi", joka oli 29. marraskuuta 1947 (yleiskokouksen Palestiinan jakamista koskevan päätöslauselman päivämäärä) tai sen jälkeen:
ellauri290.html on line 818: Hannah Szenes (usein anglosaxittuna Hannah Senesh tai Chanah Senesh; heprea: חנה סנש; unkari: Szenes Anna; 17. heinäkuuta 1921 – 7. marraskuuta 1944) oli runoilija ja israelilainen terroristi, ts. Special Operations Executiven (SOE) jäsen. Hän oli yksi 37 juutalaisesta SOE:stä Mandaatti Palestiinasta, jotka britit hypähdyttivät laskuvarjolla Jugoslaviaan toisen maailmansodan aikana auttamaan natsien vastaisia joukkoja ja lopulta pelastamaan Unkarin juutalaisia, jotka oli karkotettavissa Saksan Auschwitzin kuolemanleirille. Unkarin santarmit pidättivät Szenesin Unkarin rajalla, koska hänellä oli taskussaan brittiläinen merkkilähetin. Hänet vangittiin ja kidutettiin, mutta hän kieltäytyi paljastamasta yksityiskohtia tehtävästään. Lopulta hänet tuomittiin ja teloitettiin ampumajoukolla. Häntä pidetään kansallisena sankarittarina Israelissa, mutta The Guardianin mukaan hänet on suurelta osin unohdettu syntymäpaikalleen Unkarissa. Israelissa hänen runoutensa tunnetaan laajalti, ja hänen mukaansa on nimetty Yad Hana -kibbutz sekä useat kadut.
ellauri290.html on line 831: älköön se koskaan päättykö –
ellauri290.html on line 841: Yishuv ( heprea : ישוב, kirjaimellisesti "asutuspaikka"), Ha-Yishuv ( heprea : yishguv) tai Ha-Yishuv Ha-Ivri ( heprea : הישוב העברי den juutalaisten asukkaat ) Israelin maa ( vastaa ottomaanien Syyrian eteläosaa vuoteen 1918 asti, OETA Etelää 1917–1920 ja pakollista Palestiinaa 1920–1948) ennen Israelin valtion perustamista vuonna 1948. Termi otettiin käyttöön 1880-luvulla, jolloin Israelin maassa asui noin 25 000 juutalaista, ja sitä käytettiin vuoteen 1948, jolloin siellä oli noin 630 000 juutalaista. Termiä käytetään edelleen kuvaamaan Israelin
ellauri290.html on line 852: Mellakat lisääntyivät vuonna 1929 neljännen Aliyahin jälkeen – arabijoukot tappoivat 133 juutalaista vuoden 1929 mellakoiden aikana. Arabit väittivät, että juutalaisten maahanmuutto ja maanostot syrjäyttivät heidät ja vievät heidän työpaikkansa. Näitä mellakoita yllyttivät myös väärät huhut, että juutalaiset suunnittelisivat synagogan rakentamista länsimuurin lähelle. Nämä mellakat johtivat Hebronin alkuperäiskansojen – suurelta osin ei-sionistisen – juutalaisen väestön evakuoimiseen.
ellauri290.html on line 868: Vuoteen 1947 mennessä briteillä oli Palestiinassa 100 000 sotilasta, jotka yrittivät ylläpitää järjestystä ja suojella itseään. Ison-Britannian mandaatti aiheutti suuria kuluja valtiovarainministeriölle, ja se pakotti heidät esittämään Palestiinan ongelman Yhdistyneille Kansakunnille 15. toukokuuta 1947. Yhdistyneet Kansakunnat ehdotti Britannian Palestiina-mandaattien jakamista kahteen osavaltioon – arabien ja juutalaisiin (YK:n päätöslauselma). 181). Juutalaiset hyväksyivät sen, kun taas arabit ilmoittivat tekevänsä kaikkensa estääkseen sen.
ellauri294.html on line 64: – Vi får jämt kritik från feministgrupper. De anser att vi säljer kvinnokroppar. Men vi säljer också manslemmar och döda ryssar och älskar att visa upp dem, säger hon.
ellauri294.html on line 75: Apostolien tekojen mukaan apostolit Paavali ja Barnacle saarnasivat Ikonionissa ensimmäisen lähetysmatkansa aikana noin vuosina 47–48 jKr. Heidän vierailunsa Ikonionin juutalaisten synagogassa jakoi juutalaiset ja ei -juutalaiset yhteisöt niiden välillä, jotka uskoivat pakanan ja barbaarin sanomaan, ja niihin, jotka eivät uskoneet, mikä aiheutti häiriön, jonka aikana apostolit yritettiin kivittää. He pakenivat Lystraan ja Derbeen Lykaoniassa. Tämä kokemus mainitaan myös Toisessa kirjeessä Timoteukselle, ja 1800-luvun amerikkalainen teologi Albert Barnes ehdotti, että Timo oli ollut Paavalin seuralaisena Ikoniumissa, Antiokiassa ja Lystrassa.
ellauri294.html on line 119: Turkin itsenäisyyssota käytiin vuosina 1919–1923 ensimmäisen maailmansodan jälkinäytöksenä. Se johti nykyisen Turkin tasavallan syntymiseen.
ellauri294.html on line 139: Paavali väittää, että galatalaisten ei tarvitse noudattaa Mooseksen lain periaatteita, etenkään uskonnollista miesten ympärileikkausta. Suurin osa kristityistä oli juutalaisia tai juutalaisten käännynnäisiä. Jerusalemin kirkolliskokous päätti, että pakanoita ei pitäisi ympärileikata. Johan siitä tulisi vallan mahotoin esinahkakukkula. Kirkolliskokous pidettiin vuosina 48–49 jKr. Etelägalatalainen näkemys on että Patun kirje on ennen kokousta, pohjoisgalatalainen että kokous oli pidetty.
ellauri294.html on line 160: 7 merkkiä, miksi näet 318:n – 318:n merkitys
ellauri294.html on line 173: Jo yhdellä silmäyksellä voit helposti huomata 318:n numeroiden – 3, 1 ja 8 – vaikutuksen tämän saman merkin merkitykseen. Siksi, jos aiomme muodostaa kattavan oppaan enkelinumerosta 318, meidän on ensin tarkasteltava huolellisesti ja kiinnitettävä huomiota eri numeroiden värähtelyihin, ominaisuuksiin ja energioihin, joista se on tehty.
ellauri294.html on line 202: Lopuksi, kun sinulla on enemmän kuin koskaan tarvitset, varmista, että jaat edistymisesi muiden ihmisten elämässä – muista niitä, jotka auttoivat sinut huipulle, ja pidä huolta köyhistä. Universumi palkitsee sinut jatkossakin suurilla mahdollisuuksilla niin kauan kuin palvelet ihmiskuntaa.
ellauri294.html on line 209: Elämä on – asia on liian lyhyt ollakseen rakkaudettomassa suhteessa.
ellauri294.html on line 216: Enkelinumeron 318 kautta enkelit lähettävät sinulle myös erityisen viestin kohdataksesi pelkosi ja kohdataksesi kovia totuuksiasi. Jos on joku, jota et rakasta – olipa kyseessä ystäväsi, kollegasi, perheesi tai rakkaasi – älä epäröi katkaista siteitä hänen kanssaan.
ellauri294.html on line 221: He ajattelevat, että sinun on parasta sijoittaa kovalla työllä ansaitsemasi rahat – voit jopa pyytää taloudellisia neuvoja asiantuntijoilta kasvattaaksesi rahaa. Mitä tulee bisnesenkeleihin, he ovat hyviä, kunhan käytät heidän rahansa hyvään käyttöön.
ellauri294.html on line 225: Katso, se on helppo selittää – numero 318 merkitsee sinulle uutta alkua, joten älä pelkää vaihtamista urallasi.
ellauri294.html on line 232: Varo kuitenkin, ettet työstä itseäsi täydelliseen loppuunpalamiseen asti ja muista pitää huolta sielustasi sekä fyysisestä ja henkisestä terveydestäsi. Tiedä tämä – vain terveellä hengellä voit menestyä elämäsi eri osa-alueilla, joten anna itsellesi aikaa olla yksin aina, kun juuttuu velvollisuuksiin ja haasteisiin.
ellauri294.html on line 240: Muista myös jatkaa kovaa työtä – sinun on jatkuvasti parannettava taitojasi ja hiottava kykyjäsi koko ajan. Muista, että kova työ voittaa luonnollisen lahjakkuuden, kun luonnollinen lahjakkuus ei työskentele kovasti.
ellauri294.html on line 272: Pedot, joihin olet tottunut, ovat sinun omia tekojasi. Onneksi pääset eroon lamasta, jos olet – olet tarpeeksi hyvä!
ellauri294.html on line 297: Otteen perusteella voimme päätellä, että 666:ta kutsutaan Raamatussa pedon numeroksi. Peto on tässä tapauksessa kuitenkin yksinkertaisesti suosittu suosittu mies, julkkis jolla on pahoja aikomuksia – eikä mytologinen olento.
ellauri294.html on line 310: Nauhasta käy selvästi ilmi, että geometria – heprealaisiin kirjaimiin perustuva numerologia – on juuri heidän vahvuutensa.
ellauri294.html on line 371: Turkin armeija otti kaupungin takaisin 9. syyskuuta 1922, mikä päätti käytännössä Kreikan ja Turkin sodan (1919–1922) . Neljä päivää myöhemmin, 13. syyskuuta 1922, kaupungissa syttyi suuri tulipalo , joka kesti 22. syyskuuta. Palo tuhosi täysin kreikkalaiset ja armenialaiset korttelit, kun taas muslimi- ja juutalaiset korttelit välttyivät vaurioilta.
ellauri294.html on line 419: Pyhä Augustinus (354–430) mainitsee "Skiopodet" Jumalan kaupungin kirjan 16 luvussa 8, jonka otsikkona on "Ovatko tietyt hirviömäiset ihmisrodut johdettu Aadamin tai Nooan poikien kalustosta" ja mainitsee, että on epävarmaa, onko tällaisia olentoja olemassa, mutta että kyllä Nooan kalustolla sellaisiakin olisi kepoon syntynyt.
ellauri294.html on line 435: John of Marignolli (1338–1353) tarjoaa toisen selityksen näistä olennoista. Lainaus hänen matkoiltaan Intiasta:
ellauri294.html on line 495: Aamulla läiskähti sitten Uudesta Suomesta tämä naamalle. Naton hävittäjät kyttäävät Itämerellä venäläisiä ”zombeja” täydessä ohjuslastissa – Viron pääministeriltä vakava varoitus BBC:lle: pörähtävät taivaalle kuin pesällinen ärsytettyjä herhiläisiä. Nyt ei 3. maailmansodan kuuma vaihe ole enää kaukana. Tämä on yhtä hirveätä scheissea kuin Disneyn Koira ja kettu-tarinat.
ellauri294.html on line 551: Richard Mooren piirtämä sarjakuvasovitus elokuvasta julkaistiin sanomalehdissä osana Disneyn Treasury of Classic Tales -ohjelmaa. Seurasi sarjakuva nimeltä The Fox and the Hound , joka sisälsi hahmojen uusia seikkailuja. Vuosina 1981–2007 tuotettiin muutamia Fox and the Hound Disney -sarjakuvatarinoita Italiassa, Alankomaissa, Brasiliassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa.
ellauri294.html on line 570: Vuosien kuluessa maaseutu väistyy kaupungistuneemmalle ympäristölle. Uusia rakennuksia ja valtateitä syntyy, lisää asuntoja rakennetaan ja maanviljelijät syrjäytyvät. Vaikka suuri osa villieläimistä on lähtenyt ja metsästys muuttuu yhä vaikeammaksi, Tod jää, koska se on hänen kotialueensa. Muista ketuista, jotka jäävät, tulee epäterveitä raadonsyöjiä, ja niiden luonne muuttuu – elämän siteet puolisoihinsa korvataan siveettömyydellä, ja parit menevät erilleen parittelun päätyttyä, eivät pysy naalimaisesti virnistellen nalkissa kuin Tod ja Kupari. Mestari on menettänyt suurimman osan omasta maastaan, ja ainoa koira, jonka hän nyt omistaa, on Copper. Joka talvi he edelleen metsästävät Todia, ja omituisella tavalla hän odottaa sitä ainoana osana vanhasta elämästään, joka on jäljellä.
ellauri294.html on line 578: Mannix käsittelee tätä tutkimusta romaanin jälkikirjoituksessa. Puolustaakseen romaaniaan epätodennäköisyyssyytöksiltä hän kertoo havaintojaan villiketuista ja keskustelee muiden ihmisten tarinoista ketun käyttäytymisestä. Mitä tulee toimiin, joita Tod tekee pakottaessaan aktiin metsästyskoiria, hän kertoo sekä näkemästä villikettuja suorittamassa tällaisia tekoja, että muiden hänelle kertomia tarinoita, joita hän käytti joidenkin tarinan tapahtumien perustana. Hän esimerkiksi huomauttaa, että vaikka ihmiset ovat kertoneet hänelle, että ketut eivät todellakaan juokse lammas- tai karjalaumojen seassa jahtaamassa koirakoiria, hän itse katsoi heidän tekevän sitä makuuhuoneensa ikkunasta. Jos kettu juoksi junan raiteita pitkin junan lähestyessä, Mannix käytti tarinaa, jonka eräs metsästysmestari kertoi hänelle Whitford Salesin alueella – lähellä Thorndalea, Pennsylvaniassa.-jonka joutui lopettamaan metsästyksen alueella ketun takia, joka jatkuvasti tappoi takaa-ajokoiria Trentonin rajalla tällä menetelmällä.
ellauri294.html on line 651: Annikki Sankari (o.s. Höök, 10. joulukuuta 1913 Kuhmoinen – 5. elokuuta 2012 Lahti) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti myös nimellä Tuovi Aarnio.
ellauri294.html on line 659: Tämä arvokas taito palvelisi Meadia hyvin hänen urallaan antropologina. Vuonna 1924 hän suoritti maisterin tutkinnon Columbian yliopistosta. Vuotta myöhemmin hän aloitti työn, joka toi hänelle myöhemmin maailmanlaajuisen huomion – kenttätyön Samoan nuorten naisten parissa. Tuloksena syntynyt kirja Coming of Age in Samoa valloitti Yhdysvallat. Kirjan uraauurtava antropologinen työ haastoi pitkän käsityksen nuorten kulttuurisesti universaalista kypsymisprosessista.
ellauri294.html on line 665: Kansa suri tämän naisen kuolemaa, joka oli lähes yksin vaihtanut alaa antropofagiaan. Vuosi hänen kuolemansa jälkeen presidentti Jimmy Carter myönsi Meadille Presidential Medal of Freedom -mitalin hänen työstään. Ajettu ja myötätuntoinen, itsepäinen ja periksiantamaton, rakastettu ja vihattu – ei todellakaan ollut ketään Margaretin kaltaista.
ellauri294.html on line 710: Russell Herman Conwell (15. helmikuuta 1843 – 6. joulukuuta 1925) oli yhdysvaltalainen baptistiministeri, motivoiva puhuja, hyväntekijä, kirjailija, lakimies ja kirjailija. Hänet muistetaan parhaiten Philadelphian Temple Universityn perustajana ja ensimmäisenä presidenttinä, baptistitemppelin pastorina ja inspiroivasta Bald Beaver-luennostaan "Acres of Diamonds". Teoksen keskeinen ajatus on, että mahdollisuutta, saavutusta tai onnea ei tarvitse etsiä muualta kuin Paulo Coelhon tyhmä alkemisti; resurssit kaiken hyvän saavuttamiseen ovat läsnä omassa yhteisössä. Tämän teeman on kehittänyt johdanto-anekdootti, jonka Conwell on luotottanut arabioppaalle, miehestä, joka halusi löytää timantteja niin kovasti, että myi omaisuutensa ja lähti turhaan etsimään niitä. Kotinsa uusi omistaja havaitsi, että rikas timanttikaivos sijaitsi juuri tuolla kiinteistöllä. Conwell käsittelee teemaa esimerkkien avulla menestyksestä, neroudesta, palvelusta tai muista hyveistä, jotka koskevat tavallisia amerikkalaisia, jotka ovat hänen yleisönsä nykyaikana: "kannattaa kaivaa omalla takapihallasi!"
ellauri297.html on line 44: Materialism is the butt of every Dad joke. A child comes to the father of their youth, and say, “Dad, I’m hungry,” to which the beloved father figure replies, “Hello Hungry, I’m Dad!” It pokes fun at the idea that our whole identity could be the sum total of our physical markers, desires and chemical reactions. This would be akin to someone ‘coming out,’ to us and us responding, “Hello Gay! I’m Cis!” It’s ludicrous! But, our culture still does it–quite a bit, actually. We define ourselves and others concretely based on what we own rather than on what we cannot see; our souls.
ellauri297.html on line 71: Kultainen Hollywoodin standardi – julkkiksen lonkat pyrkivät äärettömyyteen ja sen yli. Silti lyhyempi vartalo kauniilla kaarevilla on ikuisesti tunnettu; perse. Hyvä perse saa jokaisen libidoon.
ellauri297.html on line 102: Hoosean kirja on laajin ns. pienten profeettojen kirjoista (14 lukua). Sen teemana on kansan haureellinen luopumus Herrasta, sekä Jumalan pyhyys ja armollisuus – tuomion kautta Herra puzaa kansan ja uudistaa liittosopimuxen sen kanssa. Lopullinen täyttymys tapahtuu kuitenkin vasta tarinan lopulla (3:5). Hoosea saarnaa voimakkaasti koko kansaa, sen papistoa ja kuninkaita vastaan. Koko kansa on syyllinen ja luopunut, paizi toki Hoosea. Petollinen muotojumalisuus ei auta ja tuomio on väistämätön. Tästä ette kyllä selviä! Nähdään!
ellauri297.html on line 481: Hän luopui omasta ja lähimpiensä kukoistamisesta luodakseen uudelleen ensisijaisen rajapinnan Isän ja Hänen lastensa välille. Palauttaessaan tätä yhteyttä Jeesus osoitti, kuinka ensisijainen rajapinta muodostetaan uudelleen toistensa kanssa, mikä johtaisi joskus vielä ihmisten kukoistukseen. Uskonsa kautta he kävelivät ja näkivät ja puhuivat ja paranivat ja söivät. Jeesus ei perustanut toissijaista organisaatiota tekemään tätä hänelle tai haulikolla parantamaan tai ruokkimaan koko joukkoa – hän teki sen henkilökohtaisesti, yksitellen kommunikoidakseen ensisijaisen käyttöliittymän kautta ja korjatakseen sitä. Kun Hän oli parantanut opetuslapsiaan riittävästi, Hän antoi heille Pyhän Hengen tekemään samoja asioita, ja he menivät ja tekivät henkilökohtaisesti sen työn, jota Jeesuskin omalta vähäiseltä osaltaan teki. Uskon, että Jeesus tarkoitti tätä, kun hän juuri ennen kuolemaansa ennusti,
ellauri297.html on line 497: Maailman nälkä olisi ohi huomenna, jos nälkäiset söisivät toisiaan. Maailmaa ei ole jaettu omistajiksi ja pennittömixi, vaan huolenpitoon ja kirjanpitoon. Jos luopuisin kukoistamisestani elintarvikeketjussani auttaakseni ympärilläni olevia, joilla oli nälkä syödä, silloin tekisin työn poistaakseni toissijaiset rajapinnat sen sijaan että tyytyisin korjaamaan ensisijaisen rajapinnan itseni ja ruokkimieni välillä sekä heidän ja Jumalan välillä. Opiskelisin heidän nimensä ja ammattinsa ja kutsuisin heitä kävelemään viiden metrin päässä perässäni – ei vain siksi, että voisimme ize influenssereina täyttää vatsamme ja kukoistaa tässä ominaisuudessa, vaan oppiakseni korjaamaan viestintälinjoja Jumalan ja meidän välillämme; että eläisimme tolppa-apinoina Jumalan kanssa ja toistemme kanssa, olisimme kuin Jumala yhtä pataa itsemme kanssa.
ellauri297.html on line 508: Matkalle valmistautuessaan delegaatio kokoontui 10.–18. maaliskuuta 1948 useita kertoja Helsingissä hioakseen taktiikkaansa. Lähtökohtana olivat tällöin Paasikiven laatimat ohjeluonnokset, joissa erityisesti korostettiin, ettei Suomi toivonut kansainoikeudellista puolueettomuutta vaan mahdollisuutta pysytellä suurvaltojen välisten selkkausten ulkopuolella. Työ oli presidentin mielestä keskitettävä merkitykseltään ratkaiseviin ensimmäiseen ja toiseen artiklaan, joiden oli vahvistettava Suomen erityinen poliittinen asema.
ellauri297.html on line 510: Mauno Pekkala (27. tammikuuta 1890 Sysmä (!) – 30. kesäkuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen Metsähallituksen pääjohtaja ja vasemmistolainen poliitikko. Hän oli ainoa Suomen Kansan Demokraattista Liittoa (SKDL) edustanut Suomen pääministeri. Hän vastusti voimakkaasti jatkosotaa edeltänyttä armeijan liikekannellepanoa. Pekkala varoitti Helsingissä Neuvostoliiton tiedustelupäällikkönä toiminutta Jelisei Jelisejeviä Saksan hyökkäyksestä ja Suomen osallistumisesta siihen. Pekkala luovutti Jelisejeville tiedot presidentti Risto Rytin hallitukselle 31. toukokuuta 1941 esittämästä tilannekatsauksesta. Josif Stalin ei kuitenkaan uskonut Jelisejevin hänelle välittämiä tietoja tai pitänyt saksalaisten aiheuttamaa uhkaa tarpeeksi vakavana eikä siksi ryhtynyt tarvittaviin toimiin hyökkäyksen varalta.
ellauri297.html on line 512: Paasikiven noustua presidentiksi Mauno Pekkalasta tuli pääministeri. Pekkala johti pääministerinä muun muassa Suomen valtuuskuntaa Pariisin rauhanneuvotteluissa vuosina 1946–1947 samoin kuin neuvoteltaessa YYA-sopimuksesta, jonka hän myös allekirjoitti Vjatšeslav Molotovin kanssa Moskovassa 6. huhtikuuta 1948. Jälkimmäisissä neuvotteluissa Pekkala jäi kuitenkin Urho Kekkosen ja J. O. Söderhjelmin varjoon.
ellauri297.html on line 516: Pekkalan hallitus toteutti kaudellaan useita merkittäviä lakeja. Se hoiti sotien aiheuttamat korvaus-, maahankinta- ja rauhansopimus- ja muut asiat ja käsitteli sotavuosina lykättyjä uudistuksia, kuten sosiaalisen lainsäädännön – varsinkin työlainsäädännön – kehittäminen, ja antoi esitykset työntekijän vuosilomalaista, työaikalaista, työtuomioistuimesta ja työehtosopimuslaista. Vuonna 1948 hallitus teki esityksen lapsilisästä. - Juovuksissa tehtiin harkitsemattomia ja lennokkaita päätöksiä, joita saatettiin seuraavana päivänä perua. Herodotos kertoo lyydialaisten menetelleen samalla tavalla.
ellauri297.html on line 530: – Oli rankkaa todeta, että kaikki nämä hengenvaarallista sairautta kantavat naiset ja miehet odottivat samassa salissa tulevaa leikkaustaan. Mutta ennen kaikkea silloin ajattelin, että tässä on nyt tämä mun juttu ja haluan päästä sinne ensin.
ellauri297.html on line 565: Olli Alho (1943) on 80-vuotias aran näköinen kulttuurivaikuttaja, kulttuuriantropologi ja radio executive. Hän on länsisuomalainen Säämingistä. Veetee professori Turussa 70-luvulla. Hän on kirjoittanut tutkielman Tansanian suomalaisista ja toisen sikareista hullun Jari Ehrnroothin kanssa. Ollin puoliso on Mari Lautamatti. Liisa Lautamatti oli Auli Hakulisen tuttu Jyväskylässä. Kirjoittivat teoxen Naisnäkökulma häpykielentutkimukseen. Han var överassistent i kulturantropologi vid Jyväskylä universitet 1974–1979. Jöns tilldelades samma tjänst lite senare.
ellauri297.html on line 579: – Absolut, svarar Kaurismäki.
ellauri297.html on line 583: – För att jag är så obekant med det.
ellauri297.html on line 587: – Att det är det enda vi har och inte mycket av det heller. Det blir Adios amigos!
ellauri297.html on line 591: – Ingen vid sunda vätskor reser till Finland. Högst för två nätter.
ellauri297.html on line 596: – Om jag gör en film i krigstid kan jag inte ignorera kriget. Under demonstrationerna på Himmelska fridens torg tog jag med ett nyhetsklipp i en film och insåg att film finns kvar ganska länge. Kanske kan någon se och förstå senare. Han slutar med Slava CCCP! och får applåder.
ellauri297.html on line 623: Tällaisesta ambivalenssista huolimatta tietyt naisten vapautumisen kannattajat ovat äskettäin hyväksyneet Shaw'n eräänlaisena isähahmona. Shawilla oli tapana asettaa naiset eräänlaiselle älylliselle jalustalle, ja hänen kovaksi keitetyt sankarittarensa heijastivat usein tätä mieltymystä. DH Lawrence meni niin pitkälle, että hylkäsi hahmonsa "lihattomina, verettöminä ja kylminä", ja monet Shaw'n näytelmistä osoittavat selkeää pettymystä seksiin. Shavian mytologiassa Don Juanista, legendaarisesta libertiinista ja rakastajasta, tulee yksinkertainen idealistinen kapinallinen, joka pyrkii "laajempaan, syvempään, voimakkaampaan itsetietoisuuteen", ja Eeva Eedenin puutarhassa reagoi "ylivoimaisella vastenmielisyydellä", kun käärme paljastaa hänelle seksuaalisen aktin mekaniikan. Todellakin messiaanisessa tulevaisuuden visiossa, joka on kuvattu '' Takaisin Metusalahiin, seksi on eliminoitu; lapset kuoriutuvat terveysmunista; ja profeetat ennustavat päivän, jolloin ihmiset menettävät ruumiinsa kokonaan – heistä ei tule muuta kuin puhdasta ajatusta.
ellauri299.html on line 95: The Free Gaza Movement (FGM) was a coalition of human rights activists and pro-Palestinian groups formed to break Israel´s blockade of the Gaza Strip and publicise the situation of the Palestinians there. FGM challenged the Israeli–Egyptian blockade by sailing humanitarian aid ships to Gaza. The group had more than 70 endorsers, including Desmond Tutu and Noam Chomsky. Hagit Borer oli siellä Nompan kanssa samassa veneessä.
ellauri299.html on line 102: Vuosina 2001–2016 hän juonsi War Stories with Oliver North -ohjelmaa Fox News-kanavalla.
ellauri299.html on line 212: Erika Vikman antavassa asennossa – rintaliivit eivät meinaa pysyä paikoillaan! Asusteina hänellä on paljas yläosa, jota peittää rintaliivit sekä sortsit. Erika Vikman on aivan pyllynruma haahka, tissiliiveissä tai ilman liivejä.
ellauri299.html on line 280: Frank Lake (6. kesäkuuta 1914 – 10. toukokuuta 1982) oli brittiläinen psykiatri ja yksi pastoraalisen neuvonnan pioneereista Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Vuonna 1962 hän perusti Kliinisen teologian yhdistyksen, jonka ensisijaisena tavoitteena on tehdä papistosta tehokkaampia kuuntelijoina ymmärtämään ja hyväksymään seurakuntalaistensa henkilökohtaisten vaikeuksien psykologinen alkuperä (katso lyhennetty kliininen teologia, luku 1, Kuuntelemisen merkitys ja arvo dialogi'). Hänen vuonna 1958 aloittamansa pastoraalisen neuvonnan koulutukseen kuitenkin värvättiin lopulta eri alojen ammattilaisia ja maallikoita eri kirkkokunnista. Seminaareihin osallistui useita tuhansia ihmisiä plus Patti Mulkkinen.
ellauri299.html on line 288: Lake oli Stanislav Grofin (taas tää tuntematon Koiramäen kaveri, ruotiukko Hiski Piskinen) aikalainen ja molemmat nappailivat LSD:tä ihan simona. Laken LSD-tutkimusta suoritettiin vuosina 1954–1970. Myöhemmällä vuosikymmenellä hän kokeili monia muita tekniikoita, mukaan lukien transaktioanalyysi, primaattiterapia, gestaltterapia ja uudelleenkoulutus.
ellauri299.html on line 296: Jerzy Popiełuszko ( puolalainen ääntäminen: [ˈjɛʐɨ popʲɛˈwuʂkɔ] , syntynyt Alfons Popiełuszko; 14. syyskuuta 1947–19. lokakuuta 1984) oli puolalainen roomalaiskatolinen pappi, joka liittyi Puolan oppositio -ammattiliittoon Solidarity anticommunistina. Hänet murhasi vuonna 1984 kolme Służba Bezpieczeństwan (sisäasiainministeriön turvallisuuspalvelu) agenttia. Heidät tuomittiin pian sen jälkeen ja tuomittiin murhasta. Syyllisiä tuomittiin, mutta vieläkään ei tarkoin tiedetä, mitkä tahot olivat murhan toimeksiantajia. Tuomitut ovat vapaalla jalalla jo aikapäiviä.
ellauri299.html on line 300: Lokakuussa 2013 kardinaali Kazimierz Nycz – Varsovan, sen hiippakunnan, jossa Popiełuszko tapettiin, arkkipiispa ilmoitti, että puolalaisen papin esirukouksesta johtuva ihme on tunnistettu ja vahvistettu Ranskassa. Näin ollen kardinaali Nycz ennustaa, että Popiełuszko todennäköisesti pyhitetään pian esitellyn tapauksen uskottavuuden perusteella. Hiippakuntaprosessissa Ranskassa tutkittiin ihmettä 20.9.2014-14.9.2015 ja tutkimuksen tulokset luovutettiin Vatikaanin arvioitavaksi. Tuloxet ovat vielä sisällä. Tarve ei ole enää niin päivänpolttava.
ellauri299.html on line 329: Jerry Clyde Rubin (14. heinäkuuta 1938 – 28. marraskuuta 1994) oli vihdoin joku kun se pääsi vankilaan. Amerikkalainen sosiaalinen aktivisti, sodanvastainen johtaja ja vastakulttuurin ikoni 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa. Huolimatta siitä, että hän oli poliittisena aktivistina tunnettu radikaaleista näkemyksistään, hän lopetti äärimmäisempien näkemystensä toitotuxen jossain vaiheessa 1970-luvulla ja valitsi sen sijaan menestyksekkään uran liikemiehenä. Tyypillinen lumppukauppias. 1980-luvulla hän liittyi Yuppie- liikkeeseen.
ellauri299.html on line 360: Chicagon poliisimellakassa 1968 mätkittiin jo 1500 tyyppiä. Chicagon seizikon oikeudenkäynnistä tuli puhdasta puskafarssia. Huolimatta kaatumisvaarasta Rubin poltti marihuanaa ennen oikeudenkäyntiä. "Minua kivitettiin paljon oikeudenkäynnissä, koska se oli niin täydellistä teatteria – historian eturivin istuin – ja marihuana tehostaa jokaista kokemusta." Hölmö tuomari Hoffman lisäsi vauhtia spektaakkeliin. Tuomari Hoffman määräsi muun muassa, että Black Panther -johtaja Bobby Seale sidotaan, sidotaan ja ketjutetaan tuoliinsa huomattavan osan oikeudenkäynnistä. Olihan se hauskaa aikansa, mutta pitkässä juoxussa yrittäjyys tuo parempaa katetta, tuumi Jerry viisastuttuaan ja rupesi juppiexi. Teit'isäin astumaan.
ellauri299.html on line 392: Tuomas Enbuske katosi julkisuudesta mielenterveysongelmien vuoksi – avautuu nyt podcastissa elämästään täydellisen romahduksen jälkeen. Oululaisten vanhempien piti tulla pelastamaan maanis-depressiivinen Tomppa hädästä, lukita se omistamaansa vuokrauuttuun Kampissa. Tälläistä on ollut liikkeellä. Mielenterveysongelmistaan avoimesti puhunut Tuomas Enbuske kertoo Pyhimyksen uudessa podcastissa sairauslomastaan ja kokemastaan häpeästä. – Se kuului siihen, olin sairas. Diagnoosi on siitä hyvä, että sillä voi selittää asioita. Nyt olen antanut anteeksi tyhmiä päätöksiäni, ja sitä että olen ollut
ellauri299.html on line 414: Thomas Hobbes (1588–1679), whose current reputation rests largely on his political philosophy, was a thinker with wide-ranging interests. In philosophy, he defended a range of materialist, nominalist, and empiricist views against Cartesian and Aristotelian alternatives.
ellauri299.html on line 417: Minimistiveli Marin Mersenne (1588–1648) näytteli keskeistä roolia 1700-luvun ensimmäisen puoliskon ranskalaisessa henkisessä elämässä. Aikana, jolloin tieteellisistä aikakauslehdistä puuttui vielä kovasti, häntä kutsuttiin oikeutetusti "Oppineen Euroopan sihteeriksi" ( "le secrétaire de l'Europe savante ". Mersennes oli Cartesiuxen pyllynnuolija.
ellauri299.html on line 435: Mersennen pointti oli itse asiassa melko lähellä väitettä jumalallisesta kaikkivaltiudesta, jota paavi Urbanus VIII ehdotti Galileolle vuonna 1623 ja jonka Galileo, hieman ironisesti, laittoi Simplicion suuhun vuoden 1632 Dialogon loppulauseissa: Ihminen ei voi olettaa tietävänsä kuinka maailma todella on, koska Jumala olisi voinut saada aikaan samat vaikutukset tavoilla, joita ihmiset eivät kuvitelleet (ks. Galileo, 1890–1909, VII, 488). Kenties kaikki on vain huijausta, ne tekevät sen peileillä, vaan koska niitä huvitti tehä niin.
ellauri299.html on line 451: Ne saapuvat omasta mielestä käsin, ne lentävät lempeyden ehdoin. Ne ehdottavat, hymyilevät, ne liikkuvat sävelten siivin. Silloin tällöin voivat sellot soida mollisoinnein, urkupiste asettua alas. Mutta aina kantaa avaruus, ylärekisteri välkehtii sateenkaarena, sillä taikurin hattu on mukana. Ja myös Haisuli, Mr Mörkö [mitä vittua!? Morran on Ms.!] mahtuvat mukaan hyväksynnän sakkiin luennon nolousvapaalla vyöhykkeellä. – Filosofia ja systeemiajattelu 2019 tuotantokausi luento 8/8 ”Valkoinen taulu”. Klo 15-18 Aalto-yliopiston Aalto-sali Otaniemessä keskiviikkona 13.3.2019. Silta omaan ajatteluun, kutsu ystävällisen pohdinnan prosessiin, oman kuljeskelevan luovuusmielen laaksohiippailuihin ja auringonnousuihin. ”Filosofia näyttää tarjoavan hämmästyttäviä nautintoja” toivoakseni taas kerran toteutuu, ”mitä tulee niiden pysyvyyteen ja puhtauteen”. (Aristoteles, Nikomakhoksen etiikka 1177a)
ellauri299.html on line 495: Jöns lukee haikeana Hobbesista, mm. Abraham Cowleyn (1618–1667) siitä kirjoittamaa oodia. Cowleysta tuli vahingossa mieleen sata vuotta myöhäisempi Cowper, William, 1731-1800 [ku:pö] ja sen kuuluisa hymni "Taas verilähde sydämen".
ellauri299.html on line 526: 27 percent of households – nearly double the percentage that are income poor – are living in "asset poverty." These families do not have the savings or other assets to cover basic expenses (equivalent to what could be purchased with a poverty level income) for three months if a layoff or other emergency leads to loss of income. The U.S. has the weakest social safety net of all developed nations. Sociologist Monica Prasad of Northwestern University argues that this developed because of government intervention rather than lack of it, which pushed consumer credit for meeting citizens´ needs rather than applying social welfare policies as in Europe.
ellauri300.html on line 75: Kuitenkin vuosina 1957–1958 Singer sarjakirjoitti Forwardissa luvut, jotka lopulta käsittäisivät hänen postuumisti julkaistun romaaninsa Shadows on the Hudson, teoksen, joka nimenomaan vastustaa juutalaisuuden pätevyyttä holokaustin jälkeisessä maailmassa ja siten monimutkaistaa Singerin vakionäkemystä. Emme koskaan saa tietää täydellisellä varmuudella, miksi Singer päätti olla näyttämättä tätä teosta käännettynä ja esiteltynä kasvavalle ei-jiddishinkieliselle lukijakunnalleen. Yksi syy saattaa olla projektin esteettiset epäonnistumiset, sen selkeän rakenteen ja saippuaoopperamainen laadun puute, mutta ehdotan kuitenkin, että kiinnostavampi syy Singerin menettelyyn tässä teoksessa voisi olla tämä temaattinen kuilu, joka erottaa Shadows-teoksen hänen muista fiktioistaan.
ellauri300.html on line 98: Demyan Bedny tai Jefim Aleksejevitš Pridvorov, (s. 13. huhtikuuta [1. huhtikuuta, vanha tyyli], 1883, Gubovka, Ukraina, Venäjän valtakunta – kuoli 25. toukokuuta 1945, Barvikha, lähellä Moskovaa), Neuvostoliiton runoilija, joka tunnetaan molemmista jakeistaan, jotka ylistävät vuoden 1917 vallankumousta ja hänen satiirisia tarujaan. Suurruhtinan luonnollinen poika Pridvorov alkoi osallistua sosialistiseen lehdistöön ennen vallankumousta ja otti käyttöön nimen Demyan Bedny ("Demyan the Poor"). Vuonna 1912 hänen satiirinsa alkoivat ilmestyä. Hänen tyylinsä sai vaikutteita 1800-luvun venäläisestä fabulistista Ivan Krylovista. Vuosina 1917-1930 Bednyn limerickit olivat erittäin suosittuja suuren yleisön keskuudessa, ja Lenin itse, vaikka pani merkille niiden karkeuden, ylisti niiden propaganda-arvoa.
ellauri300.html on line 122: Saatana saapuu Moskovaan on yksi venäläisen kirjallisuuden rakastetuimmista klassikoista, mustan komiikan mestariteos, rakkaustarina ja evankeliumin uudelleentulkinta samassa paketissa. Sen käsittelemät teemat - kuten vapaus, rohkeus, kuolevaisuus, usko ja anteeksianto –vetoavat ihmisiin aikakaudesta ja yhteiskuntamuodosta riippumatta. Selvä talousliberaali vastaisku, ei epäilystäkään.
ellauri300.html on line 127: Esa Leskisen uusi dramatisointi tästä 1900-luvun mestariteoksesta on sekä Kino Helsingin uuden näyttämön avajaisensi-ilta että Ryhmäteatterin 40-vuotis –juhlanäytelmä.
ellauri300.html on line 355: Vaikka olemme nojalleet ylellisesti koko illan, kun olemme juoneet viiniämme ja söimme matzahimme, emme nojaa syödessämme maror 19 : ää – vaikka voit halutessasi.
ellauri300.html on line 357: 20 Ihannetapauksessa maror tulisi syödä yhdessä suupalassa. 21 Jos se osoittautuu liian vaikeaksi, voit syödä sen omaan tahtiisi, kunhan se on syöty määrätyssä ajassa (noin 2–4 minuuttia). Vaikka kiirehdit syömään maroriasi, hidasta kuitenkin tarpeeksi pureskellaksesi sitä, sillä katkeruuden maistaminen on olennainen osa kokemusta. Sen nieleminen kokonaisena maistamatta sitä ei lasketa.
ellauri300.html on line 372: Tämän artikkelin alussa 27 esitimme muutamia asioita, jotka näyttävät olevan vaikea ymmärtää. Ensinnäkin totesimme, että maror on vain "valmistelu" pääsiäislammasta. Miksi niin? Totta, Toora yhdistää heidät jakeessa, mutta miksi Toora tekee toisen riippuvaiseksi toisesta? Sanoimme silloin, että nykyään, koska ei ole pääsiäislammasta, ei ole raamatullista käskyä syödä maroria – eikä siksi ole mitään syytä syödä maroria orjuuden muistoksi. Sen sijaan syömme sen vain muistuttaaksemme meitä temppelistä. Jälleen kerran tämä näyttää vaikealta ymmärtää – vain koska meillä ei ole raamatullista käskyä, meidän ei pitäisi syödä maroria muistuttaakseen meitä orjuudesta? Orjuutemme Egyptissä on varmasti jotain muistamisen arvoista! Mutta temppeli? Mitä itua siinä muka on?
ellauri300.html on line 374: Tämän selittämiseksi on tarpeen käyttää hetki Seder-yön analysointiin – ja aloittaa polku kohti syvällisempää marorin ymmärtämistä. Ulkoisesti Seder näyttää jakautuneen kahteen erilliseen osaan. Ensin kokoamme perheemme yhteen ja kerromme tarinan ajastamme Egyptissä, eläen jälleen kerran yhden historiamme tärkeimmistä luvuista. Sitten kun se on tehty, palaamme nykyhetkeen ja täytämme yön fyysiset mitsat – syömme matzaa ja maroria. Näillä kahdella osalla näyttää olevan vähän yhteyttä toisiinsa.
ellauri300.html on line 378: Siksi maror on niin tärkeä. Meidän täytyy tuntea orjuuden katkeruus voidaksemme todella maistaa vapauden iloa. Vapaus on merkityksetöntä, jos ei ole koskaan tuntenut olevansa rajoitettu. Siksi maroria pidetään pääsiäiskaritsan valmisteluna – sen katkeruus antaa tunnustusta pääsiäiskaritsan arvolle.
ellauri300.html on line 380: Nykyään meillä ei kuitenkaan ole pääsiäisen karitsan vapautta. Olemme edelleen maanpaossa. Sen vuoksi marorin katkeruus ei anna meille vapautemme suurempaa arvostusta – meillä ei vielä ole sellaista vapautta. Päinvastoin: sen katkeruus vain korostaa nykytilanteemme katkeruutta. Siksi ei ole enää käskyä muistaa Egyptin katkeruutta vaan pikemminkin länsirannan ja Gazan stripin.
ellauri300.html on line 396: Syö se 2–4 minuutin kuluessa.
ellauri300.html on line 625: Suomessa nyt lentävä F-15E Strike Eagle on järkälemäinen pommilavetti – ”Kykenemme tuhoamaan joka kohteen, joka meille annetaan”, kertoo amerikkalainen natoupseerinainen Kauppalehdelle iloisena.
ellauri300.html on line 672: Oliko Jeesus juutalainen? Tämä Perean mestarina tunnetun espanjalaisen taiteilijan 1400-luvun lopun maalaus kuvaa karitsan viimeistä ehtoollista, happamatonta leipää ja viiniä – kaikki elementit Seder-juhlasta, jota vietetään juutalaisen pääsiäisjuhlan ensimmäisenä yönä. Se, oliko viimeinen ehtoollinen pääsiäisseder, on yksi asia, jonka tutkijat ovat nostaneet esiin löytäessään juutalaisen Jeesuksen. Keilapallopää rahapussi kädessä on tietysti Juudas Iskariot. Onko parraton juhlavieras Magdalan Maria vaiko Jeesuxen "first lady" Antonio, apostoli Johannes?
ellauri300.html on line 680: Kun Paavali karkottaa hänestä "pythonin hengen", meille kerrotaan, että hän menettää tämän kyvyn. Sen lisäksi – ja hänen omistajiensa vihan vuoksi tästä menetyksestä – emme kuitenkaan tiedä, mitä hänelle tapahtuu. Byron huomauttaa, että hänen omistajansa ovat saattaneet alkaa hyödyntää häntä "toisella tavalla" (nudge nudge, wink wink). Niinpä, millähän tylpällä astalolla lie Pauli ajanut käärmettä, vai ajoiko se käärmettä pyssyyn pikemminkin? Oliko Paul ja Silas napalankoja? Jos haluat tutkia tarkemmin raamatullista jaksoa Paavalista ja Filippistä kotoisin olevasta orjatytöstä, katso John Byronin Raamatun näkemykset -sarake ”Paul, Python Girl and Human Trafficking”, joka on julkaistu Biblical Archeology Review -lehden touko-kesäkuussa 2019.
ellauri300.html on line 778: – Vet inte, jag har inget spikat.
ellauri300.html on line 781: – Pytagoras Sats.
ellauri300.html on line 784: – De e la klart. 600K skottar.
ellauri300.html on line 903: Luulisi tämän iskevän Jumalan pelon koko alueen sydämiin tulevina vuosina. Mutta ei – ihmisen sydän on sellainen, että he joko jättävät sen huomiotta, hylkäävät sen tai unohtavat sen pian.
ellauri300.html on line 918: ”Voitte varmasti todeta, että Raamatulla – – ’ei ole todellista arvoa alaikäisille’, koska se on uuden määritelmämme mukaan pornografinen.”
ellauri301.html on line 86: Henning Mankell (född 1948) var gift första gången bara i ett år 1980–1981 med 31-åriga Ulla Blom Ivarsson (född 1949), expert inom verksamhetsområdet mottagning på Migrationsverket. Hon är mor till hans enda barn, filmproducenten Jon Mankell (född 1980). Andra gången var han gift 1987–1997 med den 51-åriga norska barnmorskan Kari Eidsvold-Mankell (född 1936, död vem vet när någonstans i Portugal) och tredje gången 1998 till sin död med 53-åriga regissören Eva Bergman (född 1945), dotter till filmregissören Ingmar Bergman och Ellen Bergman, till hans död 2015.
ellauri301.html on line 100: The extraordinary global success of Swedish and later Norwegian crime fiction as a form of escapist literature for men had several causes. One is that police work is one of the last wholly unionised jobs in the world, so that our hero will never be sacked for anything other than gross misconduct – of which he, being the hero, is never really guilty. In the optimistic 60s, James Bond was distinguished from other middle-aged men by his licence to kill but by the 90s the policeman as a fantasy hero had a licence to keep his job. In the economic whirlwind of globalisation, this was something that a lot of frustrated middle-aged men could only dream of.
ellauri301.html on line 144: Young Wallander is a young, edgy, and modern series that sees Henning Mankell's iconic detective Kurt Wallander investigate his gripping first case. The story focuses on the formative experiences – professional and personal – faced by Kurt as a recently graduated police officer in his early twenties. Including frequent fornication with an unrealistically pretty immigrant charity worker.
ellauri301.html on line 176: Ehkä Mankelin porukat oli schartaulaisia? Henric Schartau (27. syyskuuta 1757, Malmö – 3. helmikuuta 1825, Lund) oli ruotsalainen pappi ja saarnaaja Henric Schartau. Schartau toimi Lundissa, Lundin tuomiokirkossa lähes 20 vuotta, ja hänen näkemystään leimasi puhdasoppisuuden sävyttämä pietismi. Hänen oppinsa, schartauanismi, pysyi kirkon sisäisenä herätysliikkeenä eikä ollut vapaakirkollinen ilmiö. Hänen saarnojansa perusaineksen muodosti oppi Pyhän Hengen työstä ihmisessä ja oppi armonjärjestyksestä.
ellauri301.html on line 184: Suomalainen Kosti Kalke julkaisi 1898 kirjasen Herätyssanoja ynnä lyhyt armonjärjestys: kirjoittajan kuvalla. Konstantin (Kosti) Kalke (5. joulukuuta 1858 Koski Hl – 2. helmikuuta 1938 Tohmajärvi) oli suomalainen kirkkoherra ja paikallishistoriasta sekä uskonnollisista aiheista kirjoittanut kirjailija.
ellauri301.html on line 187: Kalke toimi Isonkyrön kappalaisena 1898–1916 ja Tohmajärven kirkkoherrana vuodesta 1916. Hän sai rovastin arvon 1928. Pastori, sittemmin rovasti Kalke meni varovasti naimisiin vasta erotutkintovuonna 1886 Hilma Henriette Brusilan (1862–1943) kanssa. Siittiköhän Kosti Hilmasta lisää kalkkeita? Todennäkösesti siitti. Hilman ja Kostin luut ovat Hämeenkoskella, kuten näyttää amerikkalainen hautakiviohjelma. Kuvaa ei viizi laittaa tähän koska jenkit eivät salli sitä kuumalinkata. Vittu että ne on perseitä. Törkeää kulttuurista appropriointia. Mitä asiaa on niillä meidän hautuumaille? Mitä asiaa on niillä tänne ylipäätänsä?
ellauri301.html on line 226: The "!Oroǀõas" ("Ward-girl"), spelled in Dutch as Krotoa, otherwise known by her Christian name Eva (c. 1643 – 29 July 1674), was a !Uriǁ´aeǀona translator working for the officials of the Vereenigde Oostindische Compangie (VOC) during the founding of the Cape Colony.
ellauri301.html on line 246: Frederik Willem de Klerk (/də ˈklɜːrk, də ˈklɛərk/, Afrikaans: [ˈfriədərək ˈvələm də ˈklɛrk], 18 March 1936 – 11 November 2021) was a South African politician who served as state president of South Africa from 1989 to 1994 and as deputy president from 1994 to 1996 in the democratic government. As South Africa´s last head of state from the era of white-minority rule, he and his government dismantled the apartheid system and introduced universal suffrage. Ideologically a conservative and an economic liberal, he led the National Party (NP) from 1989 to 1997.
ellauri301.html on line 290: Eugène Ney Terrace Blanche ([ɪəˈʒɛn ˈnɛj tərˈblɑːʃ], 31 January 1941– 3 April 2010) was an Afrikaner nationalist and white supremacist who founded and led the Afrikaner Weerstandsbeweging (AWB; Afrikaner Resistance Movement in English). Prior to founding the AWB, Terrace Blanche served as a South African Police officer, was unsuccessful as a farmer, and an unsuccessful Herstigte Nasionale Party (Reconstituted National Party) candidate for local office in the Transvaal. He was a major figure in the right-wing backlash against the collapse of apartheid. His beliefs and philosophy have continued to be influential amongst White supremacists in South Africa and across the world.
ellauri301.html on line 294: Antti Veikko Ilmari ”Jammu” Siltavuori (29. lokakuuta 1926 Vaasa – 9. maaliskuuta 2012 Kuopio) oli suomalainen rikollinen, joka tuli tunnetuksi kahden kahdeksanvuotiaan tytön murhaamisesta ja ruumiiden polttamisesta maaliskuussa 1989. Sitä ennen hän oli viimeistään 1950-luvulta lähtien syyllistynyt useisiin alaikäisten tyttöjen raiskauksiin. Niiden lisäksi hänet oli tuomittu muista siveellisyysrikoksista, omaisuusrikoksista sekä murhayrityksestä, joista hän istui tuomiota jo 1960-luvulla. Siltavuori kuoli Niuvanniemessä maaliskuussa 2012. Ennen kuolemaansa hän oli vaikeasti dementoitunut.
ellauri301.html on line 430: .לא דובים ולא יער – ניט קיין סחורה און ניט קיין געלט
ellauri301.html on line 451: Steven Paul “Steve” Jobs – who is currently being portrayed by Ashton Kutcher in the biopic “Jobs” — was the biological child of a Syrian-born father and a Swiss-American Catholic mother who gave him up for adoption at birth.
ellauri302.html on line 106:
ellauri302.html on line 231: Described in Leviticus 23, The Feast of Weeks is the second of the three “solemn feasts” that all Jewish males were required to travel to Jerusalem to attend (Exodus 23:14–17; 34:22–23; Deuteronomy 16:16). This important feast gets its name from the fact that it starts seven full weeks, or exactly 50 days, after the Feast of Firstfruits. Since it takes place exactly 50 days after the previous feast, this feast is also known as “Pentecost” (Acts 2:1), which means “fiftieth.”
ellauri302.html on line 537: Hasidiperheeseen syntynyt Sholem Asch sai perinteisen juutalaisen koulutuksen. Hänen vanhempansa pidettiin sisarustensa nimettynä tutkijana, ja hänen vanhempansa haaveilivat hänen tulevasta rabbiksi ja lähettivät hänet kaupungin parhaaseen uskonnolliseen kouluun (tai Chederiin), jonne varakkaat perheet lähettivät lapsensa. Siellä hän vietti suurimman osan lapsuudestaan Talmudia opiskellessaan ja opiskeli myöhemmin Raamattua ja Haggadaa omalla ajalla. Asch varttui enemmistöjuutalaiskaupungissa, joten hän varttui uskoen, että juutalaiset olivat enemmistö myös muualla maailmassa. Kutnossa juutalaiset ja pakanat tulivat enimmäkseen toimeen, mutta uskonnollisten juhlapyhien ympärillä ei ollut jännitystä. Hänen täytyi livahtaa enemmistöpakanan alueen läpi päästäkseen järvelle, jossa hän rakasti uida ja jossa hän kerran joutui nurkkaan kepillä ja koirilla käyvien poikien toimesta, jotka vaativat häntä myöntämään "Kristuksen" tappamisen – minkä Asch ei tuohon aikaan tiennyt olevan Jeesuksen toinen nimi (eikä olevan messias kreikaxi?). – tai he repisivät hänen takkinsa. Hän myönsi tappaneensa Kristuksen pelosta, mutta he hakkasivat häntä ja repäisivät hänen takkinsa joka tapauksessa. Asch ei koskaan menettänyt pelkoaan koiria kohtaan tuosta tapauksesta. Mulla oli parempi onni: pelkäsin koiria pitkään pikku terrierin purtua peloissaan maitokaupan edessä mun naaman kirjavaxi kuin pakanamaan kartta kun menin taputtamaan sitä. Mutta se meni ohize, ja nykyään pidän koirista, samalla lailla kuin vähän pelottaa mennä uimaan kylmään veteen mutta sitten se tuntuukin ihanalta.
ellauri302.html on line 556: Toisella oleskelullaan Yhdysvalloissa Asch asui ensin Stamfordissa Connecticutissa, minkä jälkeen hän muutti Miami Beachille, jossa hän asui 1950-luvun alkuun asti. Hän loukkasi juutalaisten herkkyyttä vuosien 1939–1949 trilogialla Nasaretilainen, Apostoli ja Maria, joka käsitteli Uuden testamentin aiheita. Huolimatta syytöksistä kääntymyksestä, Asch pysyi ylpeänä juutalaisena; hän ei ollut kirjoittanut trilogiaa kristinuskon edistämiseksi, vaan yritykseksi kaventaa juutalaisten ja kristittyjen välistä kuilua. Suuri osa hänen lukijakunnastaan ja juutalaisesta kirjallisesta yhteisöstä ei kuitenkaan nähnyt asiaa niin. Hänen pitkäaikainen työnantajansa, New Yorkin jiddishinkielinen sanomalehti Forverts, ei ainoastaan luopunut hänestä kirjailijana, vaan myös hyökkäsi hänen kimppuunsa avoimesti Kristinuskon promootion vuoksi. Myöhemmin hän aloitti kirjoittamisen kommunistiselle lehdelle Morgen frayhayt, mikä johti toistuviin kuulusteluihin edustajainhuoneen epäamerikkalaisen toiminnan komiteassa. Vuonna 1953 Chaim Lieberman julkaisi teoksen The Christianity of Sholem Asch, raa'an kritiikin Aschia ja hänen kristologista trilogiaansa kohtaan, joka inhotti jopa joitain Aschin vahvimmista kriitikoista. Liebermanin kirja ja McCarthy Hearings johtivat Aschin ja hänen vaimonsa lähtemään Yhdysvalloista vuonna 1953, minkä jälkeen he jakoivat aikansa Lontoon (jossa heidän tyttärensä asui), Manner-Euroopan ja Israelin välillä. Right on Shulem!
ellauri302.html on line 581: Moshe Chaim Luzzatto (hepreaksi : משה חיים לוצאטו, myös Moses Chaim, Moses Hayyim, myös ihan vaan Luzzato) (1707 – 16. toukokuuta 1746 (26 Iyar 5506) (26 Iyar 5506, RaרLd, Hebrew aHany מח"ל ), oli huomattava italialainen juutalainen rabbi, kabbalisti ja filosofi.
ellauri302.html on line 589: Vain vuosikymmeniä aiemmin toinen nuori mystikko, Sabbatai Zevi (1626–1676), oli järkyttänyt juutalaista maailmaa väittäen olevansa Messias. Vaikka Zevi oli jossain vaiheessa vakuuttanut monet eurooppalaiset ja Lähi-idän rabbit, episodi päättyi siihen, että hän perääntyi ja kääntyi islamiin. Maailmanlaajuinen juutalainen yhteisö oli edelleen levoton siitä, ja Luzzatton ja Zevin kirjoitusten välisiä yhtäläisyyxiä pidettiin erityisen vaarallisina ja harhaoppisina. Joissakin paljastuksissaan Luzzato jopa kuvaili Mooseksen, Abrahamin ja Elian paljastaneen itsensä hänelle ja kutsuvan häntä "mentorikseen",
ellauri302.html on line 601: Mesillat Yesharim tai Mesillas Yeshorim (hepreaksi : מסילת ישרים, l. "Pystyvän polku") on eettinen (musar) teksti, jonka on säveltänyt vaikutusvaltainen rabbi Moshe Chaim Luzzatto (1707–1746). Se eroaa Luzzaton muista kirjoituksista, jotka ovat filosofisempia.
ellauri302.html on line 621: – 3. Mooseksen kirja 19:18
ellauri302.html on line 624: Bar-Hillel vanhempi (n. 110 eaa. – 10 jKr.), käytti tätä säkettä Tooran tärkeimpänä sanomana opetuksissaan. Kerran Ger Toshav haastoi hänet, joka pyysi saada kääntyä sillä ehdolla, että Toora selitettiin hänelle hänen seisoessaan yhdellä jalalla. Hillel hyväksyi hänet ehdokkaaksi kääntymään juutalaisuuteen, mutta 3. Moos. 19:18:aan pohjautuen kertoi miehelle:
ellauri302.html on line 666: Eliyahu Ben Moshe Dos Vidas (1518–1587, Hebron) oli 1500-luvun rabbi mytomaanien Palestiinassa. Hän oli ensisijaisesti rabbi Moses ben Jacob Cordoveron (tunnetaan nimellä Muaa Ramasee Ramaseeko Suaa) mutta myös vähän Isaac Lurian opetuslapsi. Dos Vidas tunnetaan Kabbalan ja siantuntemuksestaan. Hän kirjoitti Reshit Chochmahin eli "Viisauden alun", pietistisen teoksen, jota ortodoksiset juutalaiset tutkivat edelleen laajasti. Aivan kuten hänen opettajansa rabbi Moses Cordovero loi eettisen teoksen kabbalististen periaatteiden mukaisesti teoksessaan Tomera Deborah, Rabbi Dos Vidas loi vielä laajemman teoksen henkisestä elämästä hänen kanssaan, nimeltä Reishiluut Chochmeeshshah. Tämäkin magnum opus perustuu suurelta osin Zohariin, mutta heijastaa myös monia perinteisempiä lähteitä. Kirjoittaja asui Safedissa ja Hebronissa ja oli yksi Hebronissa 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa asuneista merkittävistä kabbalisteista. Niitä kyllä juoxi siellä laumoittain kuin kylän koiria.
ellauri302.html on line 701: Zohar (זהר) ("Splendor") – Kabbalan tärkein teksti, joka saavutti toisinaan jopa kanonisen aseman osana suullista Tooraa. Se on mystinen Tooran kommentti, joka on kirjoitettu keinotekoisella useiden aramealaisten murteiden sekoituksella, kuten Targum Onkeloksen babylonialainen targumilainen aramea, Babylonian talmudiaramea, ja juutalainen palestiinalainen aramea.
ellauri308.html on line 49: Suomen 1900-luvun kiistellyimpiin hahmoihin – hän on saanut osakseen sekä
ellauri308.html on line 52: niin kutsutun Terijoen hallituksen johtajana 1939–1940 sekä työstään Suomen
ellauri308.html on line 120: muutkin paenneet punaisten johtajat, erosi samassa yhteydessä vaimostaan –
ellauri308.html on line 138: (1886–1970) Otto Wille Kuusinen tutustui piileskellessään Suomessa vuonna
ellauri308.html on line 193: Arvo ”Poika” Tuominen (alk. Arvid; 5. syyskuuta 1894 Hämeenkyrö – 27. toukokuuta 1981 Tampere) oli suomalainen tuuliviiri vasemmistopoliitikko, hälläpyörä oppimaton lehtimies. Hän kirjoitti useita muistelmakirjoja, joista varsinkin Kremlin kellot (1956), Sirpin ja vasaran tie (1956) ja Maan alla ja päällä (1958) saivat laajan lukijakunnan ja vaikuttivat monien suomalaisten nurjiin käsityksiin Neuvostoliitosta ja kommunistisesta liikkeestä.
ellauri308.html on line 229: Arvo Tuominen tuomittiin poliittisen toimintansa vuoksi Tammisaaressa sijaitsevaan pakkotyölaitokseen vuosiksi 1922–1926 ja Turun Lääninvankilaan 1928–1933. Kommunistiartisti Armas Äikiä kertoi Tuomisen olleen ”heikkoluontoinen raukka”, joka yritti miellyttää vankilan viranomaisia ja sai siksi lempeämpää kohtelua.
ellauri308.html on line 237: Lähde: Rajala, Panu – Rautkallio, Hannu: Petturin testamentti: Arvo Poika Tuomisen todellinen elämä. WSOY 1994. ISBN 951-0-19806-4. Porvarillinen panomies Raju Panola panettelee tässä vielä yhtä kotipitäjänsä julkkista.
ellauri308.html on line 269: Otto Wilhelm (Ville tai Wille, O. W.) Kuusinen (Neuvostoliitossa ven. Отто Вильгельмович Куусинен, Otto Vilgelmovitš Kuusinen, 4. lokakuuta 1881 Laukaa – 17. toukokuuta 1964 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka loi suuren osan urastaan Neuvostoliitossa. Kuusinen oli Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puheenjohtaja vuosina 1911–1913, Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) pitkäaikainen johtohenkilö ja Terijoen hallituksen (1939–1940) johtaja. Kuusinen kuului myös Kommunistisen internationaalin ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen korkeimpaan johtoon ja on korkeimmalle politiikassa noussut suomalainen, kun Max Jakobsonia ei valittu Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeriksi vuonna 1971. Kuusinen palkittiin Leninin kunniamerkillä viidesti.
ellauri308.html on line 281: Ampumapaikka "Kuusisen klubi" sijaitsi Pietarin Kammeno-Ostrovin katu 26–28:n viidennen kerroksen huoneistossa 116. Klubi oli nimetty Otto Wille Kuusisen kunniaksi, koska helmikuussa 1920 oli tullut tieto, että Kuusinen olisi ammuttu Suomessa. Sitä käytettiin suomalaisten kommunistien kokouspaikkana, kunnes se vuoden 1920 loppupuolella lakkautettiin ja siellä olleet Kuusisen kirjoittamat kirjat ja kaikki muistoesineet hävitettiin. Syynä oli Kuusisen maineen ryvettyminen keskuskomitean silmissä hänen ihmeteltyään klubin murhille julkisesti esitettyjä perusteluja. Kuusinen oli tässä vaiheessa hengenvaarassa, sillä Eino Rähjän johtama SKP:n sotilasjärjestö oli päättänyt Kuusisen surmaamisesta. Ylellinen talo rakennettiin vuosina 1910–1914, ja siinä asui lukuisia suomalaiskommunisteja.
ellauri308.html on line 283: Juhana (Jukka) Rahja (19. heinäkuuta 1887 Kronstadt – 31. elokuuta 1920 Pietari) oli pietarinsuomalainen seppä ja poliitikko. Jukka oli yksi kolmesta Rähjän bolševikkiveljeksestä. Muut veljekset olivat Eino ja Jaakko. Heistä varsinkin Jukka ja Eino vaikuttivat voimakkaasti Suomen kommunistisen puolueen (SKP) alkuaikojen linjauksiin. Jukka Rähjä kuului SKP:n johtajistoon puolueen perustamisesta (1918) kuolemaansa asti. Puolueoppositio murhasi Rähjän elokuussa 1920.
ellauri308.html on line 287: Vuoden 1921 edustajakokous päättyi kompromissiin ja Kuusinen valittiin SKP:n johtoelimiin yhdessä vastustajansa Eino Rähjän kanssa. Miesten väliset mielipide-erot heijastelivat sitä jännitettä, joka SKP:tä perustettaessa syntyi ns. vanhojen (Pietarin) ja uusien (Suomesta paenneiden) bolševikkien välille. 1930-luvulla Kuusinen ajautui erimielisyyksiin SKP:n puheenjohtaja (1920–1935) Kullervo Mannerin kanssa. Voittajaksi selviytyi Kuusinen, ja Manner kuoli pakkotyöleirillä, mikä ei ollut harvinainen kohtalo Kuusisen vastustajalle tuona aikana. SKP:n johtoon siirtyi Mannerin jälkeen käytännössä Kuusinen. Kuusinen on pysyvästi muurattuna Kremlin muuriin.
ellauri308.html on line 322: Siis Tuominen ryhtyi avoimeen tilintekoon ja rajanveton, ”nahan luontiin” vasta keväällä 1940 – Talvisodan ollessa päätösvaiheessa tai jo päättynyt.
ellauri308.html on line 423: Aiemmin länsimaissa ja vielä vuosikymmen sitten Suomessakin ylistetty venäläinen Nobel-kirjailija Aleksandr Solženitsyn (1918–2008) on nykyisin vain Venäjän johdon suosiossa.
ellauri308.html on line 439: – Duginin väite on, että liberalismi ei enää (enää?) siedä toiseutta, Backman sanoo. Dugin pitää lännessä vallitsevaa postmodernia kulttuuria osoituksena länsimaiden rappiosta. Dugin vastustaa kyynisyyttä, hedonismia ja kaiken suhteellisuutta, joka hänen mukaansa luonnehtii liberaalia elämäntapaa.
ellauri308.html on line 447: Tiivistetysti Heideggerin ajatus on tämä: modernisaatio on tullut valmiiksi, se ilmenee läntisessä liberaalissa ajattelussa ja siinä, miten todellisuus on otettu täydellisesti ja teknisesti hallintaan – maailma on yksi iso resurssi, jota termiittiapina sen osana hallinnoi. Samalla elämästä on kadonnut tarkoitus ja mieli.
ellauri308.html on line 451: – Luulen, että Dugin tulee aina pysymään marginaalihahmona, jokapaikan dosenttina niinkuin minäkin.
ellauri308.html on line 456: Karl Berngardovitš Radek (31. lokakuuta 1885, Lviv – 19. toukokuuta 1939, Verhneuralsk) oli Neuvostoliitossa vaikuttanut puolalainen bolševikki ja Kommunistisen internationaalin varhaisvaiheen johtaja.
ellauri308.html on line 464: Stefan Żeromski ([ˈstɛfan ʐɛˈrɔmski] (kuuntele); 14. lokakuuta 1864 – 20. marraskuuta 1925) oli puolalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija, joka kuului Nuoren Puolan -liikkeeseen 1900-luvun vaihteessa. Nuori Puola edisti dekadenssin, uusromantiikan, symbolismin, impressionismin ja jugendin megatrendejä. Häntä kutsuttiin "puolalaisen kirjallisuuden omaksitunnoksi". Hän oli neljä kertaa ehdolla kirjallisuuden Nobelin palkinnon saajaksi, muttei tärpännyt, mitali oli liian hiljan mennyt 1905 B-joukkueen Sienkiewiczille.
ellauri308.html on line 466: Henryk Adam Aleksander Pius Sienkiewicz (5. toukokuuta 1846 Wola Okrzejska, Puola – 15. marraskuuta 1916 Vevey, Sveitsi) oli puolalainen toimittaja, kirjailija ja Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja eeppisten kirjallisten ansioidensa vuoksi. Hänet muistetaan parhaiten historiallisista romaaneistaan. Kansainvälisesti tunnettu menestyskirja on Quo Vadis (1896).
ellauri308.html on line 473: Radek oli Puolan kuningaskunnan ja Liettuan sosialidemokraattisen puolueen jäsen vuodesta 1904 Hän osallistui vallankumoukseen Varsovassa 1905. Radek osallistui sodan vastaiseen toimintaan ensimmäisen maailmansodan aikana Sveitsissä ja Ruotsissa. Lokakuun vallankumouksen jälkeen 1917 hän muutti Petrogradiin ja nousi johtavaan asemaan. Hän oli Saksassa vuosina 1918–1920 perustamassa paikallista kommunistista liikettä. Radek haastettiin oikeuteen ja vangittiin yhteyksistään Spartakistiliittoon.
ellauri308.html on line 493: 2. polven numismaatikko Hans Hildebrand oli vuosina 1895–1913 Ruotsin akatemian pääjohtaja. Han var son till Bror Emil Hildebrand samt bror till Bror Emils son Emil Hildebrand.
ellauri308.html on line 498: Staffan Hildebrand (alun perin Carl Thomas Staffan Hildebrand) (s. 14. heinäkuuta 1946 Tukholma, Ruotsi) on ruotsalainen elokuvaohjaaja. Hänen tunnetuimpia elokuviaan ovat G (myös nimellä G – som i gemenskap), Stockholmsnatt ja Ingen kan älska som vi.
ellauri308.html on line 509: – Jag var ett barn. Han förstörde hela mitt liv, säger den då 13-årige pojken till Expressen.
ellauri308.html on line 512: Visst var det fel. – Inte då, men nu med den kunskapen, med #metoo och allt det där... Självklart är det fel. Han var ju inte mogen så att säga att förstå sin sexualitet vid den åldern. Men han var väldigt mogen och utvecklad och en intressant person, säger Staffan Hildebrand. Men jag villde det! I alla fall!
ellauri308.html on line 582: Kuukautta myöhemmin Stewart kritisoi Fox & Friends -ohjaaja Gretchen Carlsonia – entistä Miss Amerikkaa ja Stanfordista valmistunut – väittäen googlettaneensa sellaisia sanoja kuin "ignoramus" ja "tsaari". Stewart sanoi, että Carlson mykisi itsensä "yleisölle, joka näkee älyn elitistisenä virheenä". Joulukuussa 2022 Money.com nimesi Stewartin Money Changemakeriksi. Jon Stewartin ihmisarvo on vasta vain 120
ellauri308.html on line 613: Itzig Natsi-Saksa juutalaiset Jiddishin kielestä איציק (itsik), muunnelma tai lemmikkimuoto nimestä Isaak (vaihtoehtoisesti Isaac). Natsit ennen toista maailmansotaa (mutta vallan ottamisen jälkeen vuosina 1933–1934) aloittivat juutalaisten vainon ja vangitsemisen, ennen kuin ne kiihtyivät kansanmurhaan, mikä johti holokaustiin.
ellauri308.html on line 659: Mazepinets – Mazepite, Ivan Mazepan kannattaja, arkaainen
ellauri308.html on line 661: Pietliurovets – Petlyurite, Symon Petliuran kannattaja
ellauri308.html on line 663: Banderivets, Banderovets, myös Bandera, Banderlog, Benderovets. – "Banderiitti", Ukrainalainen valkokaartilainen, Stepan Banderan (1909–59) kannattaja.
ellauri308.html on line 665: Zhydobandera, Zhidobandera, or Zhydobanderovets – "Yid-Banderite" or "Judeo-Banderite" a conflation of Zhyd (i.e., a Kike) and a Bandera follower. This is an ironic self-appellation coined by Ukrainian Jewish activists during the Euromaidan protests to highlight the inconsistency of Russian propaganda which demonized Ukrainian pro-Europe and pro-democracy activism as fascist to the West and as Jewish to Ukrainians, with reference to "Judeo-Bolshevism".
ellauri308.html on line 669: Maidanutyi – Maidanin ja yebanutyin sekoitus, "perseessä päähän" (hullu).
ellauri308.html on line 673: svidomit – ukrainalaisten svidomyi, "tietoinen, tunnollinen", ja venäläisen sodomitin " sodomite " sekoitus.
ellauri308.html on line 675: Banderlog – Banderan ja Bandar-login yhdistelmä.
ellauri308.html on line 677: Siat – viittaa stereotypiaan, jonka mukaan ukrainalaiset rakastavat syödä saloa ja sianlihaa yleensä. Niiden borshtshkin on tehty sianlihasta.
ellauri308.html on line 679: mova – venäläinen slangiviittaus ukrainan kieleen ("kieli" on ukrainaksi mova, venäjäksi yazyk).
ellauri308.html on line 681: nezalezhnaya – venäläinen pilkallinen slangiviittaus Ukrainaan. Ukrainan nezalezhnan lainaus, "itsenäinen", venäläisellä lopulla, pilkaten Ukrainan historiallista itsenäisyystaistelua (vrt. Venäjän nezavisimaya). Venäläiset ja venäläiset joukkotiedotusvälineet käyttävät toisinaan puhekielessä ilmaistakseen ironista, halventavaa asennetta Ukrainaa kohtaan.
ellauri308.html on line 718: – Jo ennen kuin muutin tänne itse, vaimoni kävi veljensä kanssa luonani Kaliforniassa ja he kertoivat minulle, miten järjestelmä Suomessa toimii. Pidin sitä mahtavana. Ajattelin, että sen avulla vaikkapa kodittomat afrovenäläiset (негры) voivat saada edes jonkin verran rahaa pekoniin ja muniin.
ellauri308.html on line 730: Armas Äikiä (14. maaliskuuta 1904 Pyhäjärvi Vpl – 20. marraskuuta 1965 Helsinki) oli lahjaton suomalainen runoilija, kirjailija, kääntäjä, toimittaja ja poliitikko. Äikiä kuului Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) johtoon 1930-luvun lopusta alkaen, asui vuosia Neuvostoliitossa ja oli talvisodan aikana perustetun Terijoen hallituksen maatalousministeri. Hän käytti myös salanimiä Viljo Veijo, Ami Aarto ja Liukas Luikku. Sekä Äikiän poliittisten mielipiteiden että kulttuuri- ja taidekäsitysten on luonnehdittu edustaneen dogmaattista neuvosto-marxismia.
ellauri308.html on line 741: Otto Wille Kuusisen talvisodan aikana vuosina 1939–1940 johtamassa Terijoen hallituksessa Äikiä oli maatalousministeri. Hän ei tehnyt tähän tehtävään liittyviä virkatoimia, kuten eivät muutkaan Terijoen hallituksen jäsenet. Hän olisi mieluummin ollut tekemättä kulttuuriministerin hommia. Toimittaja Yrjö Kilpeläinen eli nimimerkki Jahvetti väitti useassa pakinassaan, että Äikiä olisi halunnut kulttuuriministeriksi. Kuusinen oli Jahvetin tietojen mukaan kuitenkin estänyt tämän, mikä johtui Äikiän taiteellisen ilmaisun kehnoudesta.lähde? Poliittisen historian professorin Kimmo Rentolan mukaan Äikiä ”arveli olevansa runoilija”.
ellauri308.html on line 743: Jatkosodan aikana vuosina 1942–1944 Äikiä toimitti Kominternin suomenkielisiä radiolähetyksiä eli suomalaisille suunnattua Yleisradion aalloilla lähetettyä radiopropagandaa Arkangelissa ja Leningradissa. Hänellä oli tapana huudella herjoja ja kommentteja Jahvetin radiopakinoiden päälle samalla lähetystaajuudella. Radiolähetyksissä käyttämänsä värikkään kielenkäytön ansiosta Äikiä sai kansan suussa liikanimen "Räikiä".
ellauri309.html on line 231: erittäin varovainen sen käytössä – ja Laura Templeton on vieläkin varovaisempi.
ellauri309.html on line 236: viemiseen julkisille foorumeille. En usko, enkä ole koskaan uskonut – tule
ellauri309.html on line 237: koskaan uskomaan – siihen, että kirjailija hyökkää toisen kirjoittajan
ellauri309.html on line 241: kirjansa nimen varastamisesta – mikä on aivan paskaa – yrittääkseen hyötyä
ellauri309.html on line 246: lähes vuosi ennen kuin hänen kirjansa – ensimmäinen romaani – julkaistiin.
ellauri309.html on line 252: yllytti lukijansa hyökkäämään minua vastaan – syötteessään, sitten
ellauri309.html on line 255: tätä ensimmäistä kertaa kirjailijaa – jonka kirja on otettu hyvin vastaan –
ellauri309.html on line 258: kaksisataa kirjaa. Takki tyhjänä. Minua syytettiin plagioinnista – otsikon
ellauri309.html on line 259: vuoksi – hänen ideoidensa varastamisesta – vaikka en ollut koskaan kuullut
ellauri309.html on line 274: conversation? In this case–writer to writer–could you have spoken to your
ellauri309.html on line 286: value them–not just with communication, but by doing my best to give them
ellauri309.html on line 303: But words have great power–to harm, to heal, to teach, to entertain. A writer, one who wants to forge a career
ellauri309.html on line 335: teorioiden tuotemerkin uudelleenmuodostukseksi – Rhonda Byrnen kirjasta The
ellauri309.html on line 341: ihmisen kykyyn esiintyä yhteiskunnassa – jotain, jota mikään onnentytön
ellauri309.html on line 505: William Franklin "Billy" Graham Jr.; 7. marraskuuta 1918 Charlotte, Pohjois-Carolina – 21. helmikuuta 2018 Montreat, Pohjois-Carolina) oli yhdysvaltalainen kristillinen saarnaaja, jonka kirkkokunnallinen tausta oli baptismi. Wilho Pylkkänen ei baptisteista oikein pitänyt, keljuja ohareiden tekijöitä koko porukka. Billy Graham itse kuvasi elämäntehtäväänsä seuraavasti: ”Elämäntehtäväni on auttaa ihmisiä löytämään henkilökohtainen intiimisuhde Jumalaan”. Hänen on arvioitu saarnanneen evankeliumia 210 miljoonalle ihmiselle vuodesta 1947 lähtien. Tämä patriarkka eli lähes 100-vuotiaaxi, mikä osoittaa Jahven erityistä suopeutta Billylle. Eipä kuitenkaan saanut ihan rikki satasta, sen verran oli taivaan herra vittuilumielellä.
ellauri309.html on line 511: Vuonna 1936 Graham jätti isänsä maitotilan ja lähti opiskelemaan Bob Jonesin Collegeen, joka sijaitsi tuolloin Tennesseen Clevelandissa. Opinnot Bob Jonesin Collegessa jäivät kuitenkin yhden lukukauden mittaiseksi oppilaitoksen äärimmäisen fundamentalismin vuoksi. Graham siirtyi opiskelemaan Floridan raamattuinstituuttiin Tampan läheisyyteen. Graham valmistui vuonna 1940 ja hänet asetettiin Eteläisen baptistikonvention pastorin tehtävään. Graham ilmoittautui jatkokoulutukseen Illinoisissa sijaitsevaan Wheaton Collegeen ja tapasi Wheatonissa tulevan vaimonsa, Ruth Bellin. She had been conceived in China in missionary position, unlike a horse. Graham talked his future wife, Ruth, into abandoning her ambition to evangelize in Tibet in favor of staying in the United States to marry him – and that to do otherwise would be "to thwart God's obvious will". After Ruth agreed to marry him, Graham cited the Bible for claiming authority over her, saying, "then I'll do the leading and you do the following".
ellauri309.html on line 608: antropologit pitävät teologian vetovoimaa köyhistä – erityisesti
ellauri309.html on line 609: globaalissa etelässä – siitä tosiasiasta, että se lupaa turvallisuutta ja
ellauri309.html on line 709: lopuksi on satulassa tässä Uskon Sanan universumissa – me vai Jumala? Tällä
ellauri309.html on line 829: kyllä – vaikka joissakin Euroopan maissa on sääntö, jonka mukaan kissanpentujen on
ellauri309.html on line 831: kulttuurissa, jossa eläimiä ei tapeta tarhoissa joka päivä – mutta Yhdysvalloissa
ellauri309.html on line 851: feminismiin ja tasa-arvoon liittyvät ongelmat on ratkaistu". Tämä on Barbieland –
ellauri309.html on line 857: Mutta pääasiassa vain Ken – lisäke ilman tylppäälisäkettä.
Goottinukke Sasha
ellauri309.html on line 864: Daddy; puhallettavat rinnat Skipper, pyörätuolibarbie, mongoloidibarbie – kyllä,
ellauri309.html on line 964: Alice Sophie Schwarzer (* 3. Dezember 1942 in Wuppertal) ist eine deutsche Journalistin und Publizistin. Sie ist Gründerin und Herausgeberin der Frauenzeitschrift Emma und eine bekannte Feministin. In einem Beitrag für die Frankfurter Allgemeine Zeitung verteidigte Schwarzer 2008 die Weigerung der maoistischen Militärjunta Myanmars, nach dem Zyklon Nargis westliche Hilfe ins Land zu lassen, mit dem Hinweis u. a. auf die angebliche humanitäre Hilfe der USA 1968 für Kambodscha, deren „Reisbomber“ Bomben transportierten, sowie auf die Doppelmoral der Medien. In Bezug auf das Manifest für Frieden von Februar 2023, dessen Mitinitiatorin Schwarzer war und das sich gegen Waffenlieferungen an die Ukraine und für Verhandlungen ausspricht, schrieb Jan Feddersen in der TAZ, Schwarzer enthülle sich damit als „Antifeministin“, denn wenn es in dem Manifest heiße, „Frauen wurden vergewaltigt“, spreche „es nicht über die Täter, auch nicht Putin“. Demnach befremde Schwarzers stets gleiche Kritik an der Pornografie gerade junge Frauen zunehmend. Einige Standpunkte des klassischen 1970er-Jahre-Feminismus – wie etwa die Ablehnung von Pornografie – hält Roche für überholt und vertritt einen sex-positiven Feminismus. Als sie 1998 in Bascha Mikas Kritischer Biografie (siehe #Literatur) als bisexuell beschrieben wurde, lehnte sie jeglichen Kommentar mit dem Hinweis auf ihre Privat- und Intimsphäre ab. Ein FAZ-Artikel schrieb 2010, sie zeige sich in Köln öffentlich mit ihrer Partnerin. Ach was!
ellauri309.html on line 976: Karski Hollywood-veteraani iski silmänsä 19-vuotiaaseen Laureniin – edellinen avioliitto
ellauri309.html on line 987: teatteriin, ja esiintyi 17 Broadway-näytelmässä vuosina 1922–35. Näyttämöltä hän
ellauri309.html on line 1039: elokuvissa, Bringing Up Baby on sinulle uusi asia – hölynpölyjen tyhmä tuote
ellauri310.html on line 59: Suomen suvi on kaunis, mutta lyhyt – ja siksi kesäkeleistä halutaan
ellauri310.html on line 77: esittelevät upeat terassinsa – Emmin sadan neliön kesäkeidas on lähes
ellauri310.html on line 84: suoranaiseksi kesäkeitaaksi – tältä terassilta toiminnallisuutta ja tilaa
ellauri310.html on line 99: toisaalta itse tekemällä säästää todella paljon. – Koska ulkomaille ei
ellauri310.html on line 108: Saijan ehdoton suosikkipaikka terassilla on ulkoporeallas. – Siellä on ihana viettää kesäpäiviä lasten kanssa ja rentoutua iltaisin jonkun miehen kanssa. Terassisisustuksessa Saija suosii modernia linjaa. Linjakas lasin ja puun dominoima terassi saa pehmeyttä maanläheisistä tekstiileistä ja kevyistä harsoverhoista. Ruukkukasvit loihtivat ripauksen trooppista tunnelmaa.
ellauri310.html on line 116: Köyhällä Katilla on rivitalon terdellä vain vaahtokuminen aurinkopeti. – Tykkään luonnollisista sävyistä, rouheasta tyylistä ja vanhoista sinkki- ja puusoikoista. Kesäkukat ovat aina valkoisia minun pihallani, Kati ryhdistäytyy.
ellauri310.html on line 277: meni, ja hänen sydämensä alkoi heikentyä. Hän tunsi sen eniten alaraajoissaan –
ellauri310.html on line 293: kuolemaansa – rohkeasti ja suurimmaksi osaksi hyvällä tuulella, kun hänen
ellauri310.html on line 323: sanoi sopivan hänelle paremmin. Yhteenkään hänen pyyntöinsä ei vastattu – Guiteau
ellauri310.html on line 357: Guiteau juoksi hotelliinsa hakemaan pistoolinsa ja palasi kirkkoon – mutta
ellauri310.html on line 362: tarttui pistooliinsa ampumaan – mutta perääntyi nähdessään ensimmäisen naisen.
ellauri310.html on line 439: Wolfe (3. lokakuuta 1900 Ashville, New York, Yhdysvallat – 15. syyskuuta 1938
ellauri310.html on line 521: 1,5 miljoonaa. Venäjän puolelle pakeni kansanmurhaa arviolta 300 000–400 000
ellauri310.html on line 527: mukaan vuosien 1914–1918 kansanmurhassa kuoli 1,3–1,5 miljoonaa armenialaista, 500
ellauri310.html on line 605: Richard Volney Chase (1914-1962) was a literary critic and a Professor of English at Columbia University. He is known for his work The American Novel and Its Tradition. Way famouser is Richard Trenton Chase (May 23, 1950 – December 26, 1980) an American serial killer, cannibal, and necrophile who killed six people in the span of a month in 1977 and 1978 in Sacramento, California. He was nicknamed The Vampire of Sacramento because he drank his victims' blood and cannibalized their remains.
ellauri310.html on line 629: Sun Myung Moon ( korea : 문선명 ; Hanja : 文鮮明; syntynyt Moon Yong-Myeong ; 6. tammikuuta 1920 – 3. syyskuuta 2012) oli korealainen uskonnollinen johtaja, joka tunnettiin myös liikehankkeistaan ja konservatiivisten poliittisten asioiden tukemisesta. Hän väitti olevansa Messias, ja hän oli yhdistymiskirkon (jonka jäsenet pitävät häntä ja hänen vaimoaan Hak Ja Hania "oikeina vanhempinaan") ja sen laajalti tunnetun "siunauksen" perustaja sekä sen ainutlaatuisen teologian kirjoittaja nimeltä Jumalallinen periaate. Hän oli antikommunisti ja puhui Koreoiden yhdistymisen puolesta (tietysti ilman sitä kommunismia). Moonin antikommunistinen toiminta sai taloudellista tukea kiistanalaiselta japanilaiselta miljonääriltä, aktivistilta ja hyväntekijältä Ryōichi Sasakawalta.
ellauri310.html on line 631: Ryōichi Sasakawa (笹川 良一, Sasakawa Ryōichi, 4. toukokuuta 1899 Mini City, Osaka – 18. heinäkuuta 1995 Tokio) oli japanilainen rikollinen ja epäilyttävä liikemies, äärioikeistolainen poliitikko ja hyväntekijä. Hän syntyi Minohissa Osakassa. 1930-luvulla ja toisen maailmansodan aikana hän oli aktiivinen sekä rahoituksen että politiikan parissa ja tuki aktiivisesti Japanin sotaponnisteluja, mukaan lukien omien puolisotilaallisten yksikköjensä kunnon nostaminen. Hänet valittiin Japanin parlamenttiin sodan aikana. Japanin tappion jälkeen hänet vangittiin joksikin aikaa, häntä syytettiin vetelästi sotarikoksista, ja sitten hän saavutti taloudellista menestystä erilaisissa yrityshankkeissa, mukaan lukien moottorivene-ajopelit (Kyōtei) ja laivanrakennus. Hän tuki antikommunistista toimintaa, mukaan lukien Maailman antikommunistinen liitto.
ellauri310.html on line 656: Misogyyninä Tomi muistuttaa Raju Panolaa. Rajun naamasta jo näkee että tässäpä kusipää. Mikä oli eron syy? Katri Helenasta akateemisuutta arvostava Rajala suhtautui Katri Helenan laulamaan kevyeen musiikkiin kriittisesti. Katri Helena soitti Panu Rajalalle, kun tämä oli pettämässä vaimoaan – ”Oletko pukilla?” Pukillapa pukilla, vahvisti Raju. Avioliitto päättyi Rajalan päädyttyä suhteeseen Marja-nimisen naisen kanssa. Marjakin on jo loppuun polettu, nyt on Raju oman käden varassa.
ellauri310.html on line 677: Maastoajoelämys: jättimäinen ja pelottava – T-55 AM -taistelupanssarivaunu
ellauri310.html on line 702: Vietnamkrieg, 1957–1975
ellauri310.html on line 714: Rhodesischer Unabhängigkeitskrieg, 1970–1980
ellauri310.html on line 716: Angolanische Bürgerkriege, 1974–2002
ellauri310.html on line 718: 1. Afghanistankrieg: UdSSR gegen Mudschaheddin, 1979–1989
ellauri310.html on line 720: Kriegsrecht in Polen, 1981–1983
ellauri310.html on line 722: Afghanischer Bürgerkrieg, 1990–2001
ellauri310.html on line 724: 1. Golfkrieg: Iran gegen Irak, 1980–1988
ellauri310.html on line 728: 2. Golfkrieg: UNO gegen Irak, 1990–1991
ellauri310.html on line 730: Jugoslawische Bürgerkriege, 1991–1999
ellauri310.html on line 732: Erster Tschetschenienkrieg, 1994–1996
ellauri310.html on line 734: Kongokriege, 1996–1997 und 1998–2002
ellauri310.html on line 736: Zweiter Tschetschenienkrieg, 1999–2002
ellauri310.html on line 757:
Creighton Williams Abrams Jr. (September 15, 1914 – September 4, 1974) was a United States Army general who commanded military operations in the Vietnam War from 1968 to 1972. He was then Chief of Staff of the United States Army from 1972 until his death in 1974.
ellauri310.html on line 781: Armeijan tulisi ostaa sekä nykyinen Abrams että Abrams X käyttämällä viiden vuoden monivuotisia hankintasopimuksia. Monivuotisten sopimusten ansiosta tavarantoimittajat voivat hyödyntää mittakaavaetuja ja investoida etukäteen laitteisiin ja henkilöstöön, joita he tarvitsevat tuotteen valmistukseen. Näiden tehokkuusetujen ansiosta kongressin tutkimuspalvelu arvioi [PDF], että monivuotiset sopimukset voivat nostaa 5–15 prosenttia yritysten tuottoja Pentagonilta.
ellauri310.html on line 801: Kaikissa pyrkimyksissämme AEI:n luottamushenkilöt, tutkijat ja stipendiaatit sekä virkailijat ja henkilökunta ovat vastuussa korkeimpien rehellisyyden, älyllisen kurinalaisuuden ja huippuosaamisen standardien ylläpitämisestä – ja AEI:n perustavanlaatuisen sitoumuksen ylläpitämisestä avoimeen tutkimukseen, selkeään esittelyyn, tarmokkaaseen keskusteluun ja jatkuvaan parantamiseen. Tarkoitamme Amerikan vapauden instituutioita kuten vahva armeija.
ellauri310.html on line 834: Vuonna 1938 perustettu järjestö on linjassa konservatismin ja uuskonservatismin kanssa, mutta se ei tue poliittisia ehdokkaita. AEI kannattaa yksityistä yritystoimintaa, rajoitettua hallintoa ja demokraattista kapitalismia. Jotkut heidän kannoistaan ovat herättäneet kiistaa, mukaan lukien heidän puolustuspoliittiset suosituksensa Irakin sodan puolesta, heidän perseelleen menneet analyysinsä vuosien 2007–2008 finanssikriisistä sekä heidän energia- ja ympäristöpolitiikkansa, joka perustuu heidän yli kaksi vuosikymmentä kestäneeseen vastustukseensa vallitsevalle tieteelliselle mielipiteelle ilmastonmuutoksesta. Ilmasto on aina muuttunut! Talvi, syxy, kevät, kesä, joskus sadetta joskus paistetta. Noin!
ellauri310.html on line 904: NATOa vastaan Venäjä häviäisi 10–0!
ellauri311.html on line 117: are free, powerful and lovable – olet vapaa, vahva ja rakastettava. Ei
ellauri311.html on line 191: Blyn Rautahannu – matka miehuuteen -nimellä suomennetun kirjan. ”Tuntuu,
ellauri311.html on line 304: Kirsi Salo ei enää sano "Sinä olet heikoin lenkki" – hän keskittyy nyt tantraan
ellauri311.html on line 306: Tantraohjaajana työskentelevän Kirsi Salon suuri elämänmuutos: Osti avokadotilan Kolumbiasta – mukana odottamattomia yllätyksiä.
ellauri311.html on line 308: – 3 kuukautta sitten puhdas johdatus toi minut ihan uudelle mantereelle, uusiin maisemiin Kolumbiaan, Santa Martan maagisille vuorille. Kiipesin kerran Avokadomaaksi ristimäni vuoren ylös ja se oli siinä, Salo kirjoitti viime perjantaina.
ellauri311.html on line 310: – Nyt uusi elämä täällä paratiisissa mangopuiden, kahvipensaiden ja avokadojen keskellä ystävien kera on enää pientä viimeistä nykäystä vaille valmista. Kädet ristissä universumin edessä: kiitos. Minä rakastan minua!
ellauri311.html on line 332: Hän yrittää silti ja kuulostaa vain aavistuksen oudolta, hassulta tai sekopäiseltä. Tietoisuus ja sydän laajenevat, Salo kuvailee. Kehollinen kokemus on voimakas – aivan kuin suoneen olisi isketty valtava määrä voimakasta kahvia. Tuntuu kuin olisi enemmän elossa kuin koskaan aikaisemmin. Sitten oudosta kokemuksesta tulikin normaali olotila.
ellauri311.html on line 349: "Ulkonäköni vuoksi – joka oli sievä – jouduin nopeasti kameroiden eteen. Ajatus televisiossa esiintymisestä oli aluksi ihan horroria."
ellauri311.html on line 370: – Nykyisessä työssäni teen asioita, jotka tekevät ihmisiä onnellisiksi ja voimaannuttavat heitä. Hyödynnän rakkauden ja alkulähteen energioita.
ellauri311.html on line 379: – Tässä työssä olen auttaja, en huonojen uutisten torveaja. Huonot uutiset menevät pois kun niistä ei koko ajan vaahdota. Se on niin palkitsevaa, että se koukutti. Nyt kun olen ritari, voin pelastaa itseni, eikä tarvitse odottaa, että joku muu tulisi sen tekemään, hän vitsailee. Kunnollisesta ja kiltistä tytöstä on lopullisesti lähtenyt ekoterroristi. Todennäköisesti tutkimusjohtajan paikka oli katkolla, eikä pelkkä dosentin arvonimi elätä.
ellauri311.html on line 389: – Nuoret ovat kasvaneet erilaisessa mediaympäristössä. Sosiaalisen median kautta ihmisillä on laajempi pääsy kirjavaan joukkoon erilaisia ilmiöitä ja uskomuksia. Kirjat eivät nappaa ollenkaan, enintään äänikirjat, nekin haukotuttavat, kun attention span on alle kultakalan enkan. Vitun säälittävää.
ellauri311.html on line 468: raportoinut hänen alkuperäisistä kommenteistaan. – Lausuntoni tästä oli osa
ellauri311.html on line 516: hereillä loppuun asti. Liitytkö meihin? Siellä olemista ei voi korvata – ja
ellauri311.html on line 597: Russia–European Union relations
ellauri311.html on line 615: samankaltaiset ylisanat." – Kirjallisia-blogi. Tommi Kinnusesta on aikaisempi
ellauri311.html on line 700: Ukraina saa F-16 -hävittäjiä Tanskasta ja Hollannista – niitä tarvitaan tappioiden
ellauri311.html on line 738: On se nättiä nähdä kun ******* juoksee, alivaltuutettu Anna Koskela Koskela kirjoittaa nauruemojin kera somessa. n****ri voisi olla vaikka [piip] naapuri. Kyllä ne on alikehittyneiden maiden miehiä, kerta eivät huutele Oulun murteella eivätkä näy suojatiellä kuin valkeilla viivoilla. – ”Alikehittyneiden maiden miespuolinen kansalainen” ei ole rotu, se ei ole etninen tausta, se ei ole biologinen eroavaisuus, se ei ole mikään uskontoon liittyvä asia. Se ei ole mikään näistä, vaikka joku, joka minun kirjoitustyylistäni ei pidä, haluaisikin sen niin nähdä. Eli aina tarkkana näissä. Se, että jonkun kirjoitustyylistä ei pidä, niin se ei tee siitä rasistista.
ellauri313.html on line 44: – Minua kiinnostavat kehämäiset ja toistuvat rakenteet ja erilaiset heijastuvuuden kysymykset. Kertooko tämä kokoelma mistään, sitä on jo vaikeampi sanoa.
ellauri313.html on line 52: – En ole kirjoittanut yksittäisiä runoja, vaan minua on koko ajan kiinnostanut teoksen mittainen ajattelu. Harhailua oli paljon, vasta myöhäisessä vaiheessa teoksen ydin tuli esiin, se oli palkitsevin vaihe, hän kertoo teoksen synnystä.
ellauri313.html on line 54: – Olen tavoitellut pikemminkin sellaisia rakenteita, jotka toistuvat eri ajattelijoilla ja eri aikakausina. Olen koettanut purkaa niitä ja rakentaa uudelleen.
ellauri313.html on line 63: – Moni on sanonut tuota, mutta kuulostaa vieraalta omalle kokemukselle, runoilija itse sanoo ja nauraa makeasti.
ellauri313.html on line 64: – Olen noista teksteistä ihan vieraantunut, minulla ei ole niihin mitään tunnesidettä. Jos joku emootio joskus oli, se on kadonnut pitkän työstämisen aikana.
ellauri313.html on line 67: – Totta kai kaikki kirjoittaminen ja lukeminen suhteutuu jotenkin ilmastonmuutokseen, kun elämme ekologisen kriisin keskellä, Pietarinen sanoo.
ellauri313.html on line 68: – En kirjoita ilmastonmuutoksesta fysikaalisena tai geologisena ilmiönä, mutta olen kyllä toivonut, että kun kirjoitan joitain ajattelureittejä ja logiikoita, ne suhteutuvat lukijan päässä ympäröivään maailmaan.
ellauri313.html on line 75: – Sellainen jännä laiskuuden ja intensiivisen ajattelun yhdistelmä on tila, joka käynnistää kirjoittamisen. Se, ettei puuhaa mitään, mistä on saatavissa nopeita palkintoja, opintopisteitä tai kuukausipalkkaa.
ellauri313.html on line 77: – Keskittymiskyvyn katoaminen on hirveän tyypillinen ja aika latteakin puheenaihe. Ihmisethän tekevät koko ajan todella kompleksisia asioita ja ratkovat vaikeita ongelmia. Asia on paljon moniulotteisempi kuin miten siitä puhutaan.
ellauri313.html on line 79: – Nopeita palkintoja saa fossiilienergian ansiosta koko ajan. Jos haluaa taloon lisää lämpöä, voi vääntää patterin nuppia sen sijaan, että täytyisi pilkkoa iso kasa puita. Meillä ei ole kosketusta siihen energiantuotantoon, jota elämäntyylimme vaatii. Se vaikuttaa ihmiseen. Siitä tulee vetelä.
ellauri313.html on line 114: “Hän oli kuriton ja lonkeroihin sopimaton tekijä” – Kaarina Valoaalto yhdisti runoissaan rujon ja ylevän
ellauri313.html on line 124: Valkoisesta peurasta Auroraan – kotimaisten huippuelokuvien lahjapaketteja Teeman juhlakaudessa
ellauri313.html on line 125: Komediallisen näyttelemisen taituri Kiti Kokkonen osaa naurattaa äitinsä tavoin – äitini on aidon elämän komedienne
ellauri313.html on line 126: Suoraan tapaturma-asemalta takaisin verstaalle – soitinrakentajamestari Juha Ruokangas on maksanut kovan hinnan (1000:- Smk) vanhan ajan työmoraalistaan.
ellauri313.html on line 127: Lapsena Kimmo Levä halusi linja-autonkuljettajaksi – Kansallisgallerian uusi pääjohtaja on pitkänmatkan juoksija ja museoammattilainen. Kimmo Levä on kotoisin Hyypän kylästä Kauhajoelta. Pullistelee hauiksia joita ei ole. Levä nauraa. Olisi mennyt linja-auton kuljettajaxi. Feidippideen ensimmäisen marathonin aikaan 490 eKr puuvillaiset t-paidat ja varrelliset tennissukat olivat vielä tavallinen näky. Mitä enemmän museossa on näyttelyitä sitä huonompi on bisnistulos. Nykyisin juoksuvaatteet ovat muovisempia.
ellauri313.html on line 131: Tanssi on jo meissä – tanssija, koreografi Pia Lindyä kiehtovat arkisen liikkumisen tutkimattomat alueet.
ellauri313.html on line 132: Eino Ruutsalo oli suomalaisen taide-elokuvan yksinäinen susi – 100 vuotta syntymästä.
ellauri313.html on line 133: "Heijala vatitata huh hah huh", paidattomat miehet huusivat lavalla – kääntäjä Ville Keynäs järjesti lukioikäisenä tempauksen, johon buuaaja värvättiin etukäteen
ellauri313.html on line 203: Ukraina. Ukrainan hyökkäys on kiinnittänyt miljoonien huomion – eivätkä
ellauri313.html on line 268: katsetta, ja monet naiset pyrkivät saamaan siitä kaiken irti – joskus omaksi,
ellauri313.html on line 277: Perinteinen – ja suoraan sanottuna valitettavasti
ellauri313.html on line 278: vanhentunut – käsitys kauniista ukrainalaisista naisista laihoina blondeina,
ellauri313.html on line 320: Mitä tiedät ukrainalaisista naisista? Oletko tietoinen heidän tyypillisistä luonteenpiirteistä? Oletamme, että jos luet tätä viestiä, olet ainakin jonkin verran halukas naimaan ukrainalaisia naisia. Ne ovat suosiossa miesten keskuudessa kaikkialla maailmassa. Ja tämä artikkeli kertoo sinulle kaiken, mitä sinun tarvitsee tietää ukrainalaisesta kauneudesta, ukrainalaisten naisten suosion syistä sekä näiden naisten houkuttelemisen ja tapaamisen yksityiskohdista. Lue lisää – täältä löydät paljon hyödyllistä tietoa.
ellauri313.html on line 465: Herman Kahn (15. helmikuuta 1922 – 7. heinäkuuta 1983) oli yhdysvaltalainen läski koleerikko ja Hudson-instituutin perustaja, jota pidettiin yhtenä 1900-luvun loppupuolen merkittävimmistä kusipäistä. Hän nousi alun perin tunnetuksi sotilaallisena strategina ja järjestelmäteoreetikona työskennellessään RAND Corporationissa. [RAND ei tarkoita Ayn Randia, vaikka hyvin voisi vaan R&D. Paska jenkki talousliberaali ajatustankki sekin on, vaikka Aynista ja Hermannista takuulla aivan liikaa vasemmalla.] Hän analysoi ydinsodan todennäköisiä seurauksia ja suositteli tapoja parantaa selviytymiskykyä kylmän sodan aikana. Kahn esitti ajatuksen "voitettavasta" ydinpommien vaihdosta vuonna 1960 ilmestyneessä kirjassaan On Thermonuclear War, jossa hän oli yksi historiallisista inspiraation lähteistä elokuvan nimihenkilölle Stanley Kubrickin elokuvasatiirissa Dr. Strangelove.
ellauri313.html on line 480:
ellauri313.html on line 483:
ellauri313.html on line 497:
ellauri313.html on line 499:
ellauri313.html on line 559: Johann Kaspar Lavater (1741–1801) oli sveitsiläinen pappi ja kirjailija, Sturm und Drang -aikakauden merkittävimpiä henkilöitä. Hän toimi vuodesta 1786 Zürichin Pietarinkirkon ensimmäisenä pappina. Lavaterilla oli loistavat saarnaajalahjat, ja hän oli vakaumuksiltaan järkähtämätön. Hän esitti ajatuksensa rohkeasti vastustaessaan kantonihallituksen liian ankaria toimenpiteitä, kansanvallan liioitteluja ja Ranskan vallankumouksen väkivaltaisuuksia. Tämän vuoksi Sveitsin hallitus rupesi epäilemään Lavateria liittolaisuudesta Venäjän ja Itävallan kanssa. Niinpä hän joutui kärsimään Baselissa jonkin aikaa vankeusrangaistusta. Zürichin piirityksen aikana Lavater onnexi haavoittui ranskalaisen sotilaan luodista ja kuoli 2v myöhemmin. Lavaterin luonteessa oli suuria vastakohtaisuuksia.
ellauri313.html on line 561: Lavaterilla oli rikas mielikuvitus, syvä runollinen mieli, mutta häneltä puuttui taiteellinen muovailukyky ja suhtaisuus. Luonnostaan hän oli hurskas, lempeä ja vaatimaton, mutta ei aina tunnollinen keinojen valinnassa, kun oli kyseessä tavoitteiden toteuttaminen. Eli aika luikero! Lavaterin pääteoksia ovat Aussichten in die Ewigkeit (1768–1778); Geheimes Tagebuch von einem Beobachter seiner selbst (1772–1773) ja Physiognomische Fragmente (1775–1778), teos, joka vaikutti huomattavasti Lavaterin aikalaisiin, johon Goethe antoi avustustaan ja johon Lavaterin maine etupäässä perustuu. Fysiognomialla tarkoitetaan oppia, joka tutkii luonteen ominaisuuksien sekä kasvonpiirteiden ja ruumiinrakenteen vastaavuutta. Teos käännettiin useille kielille ja se herätti huomiota laajalti Euroopassa. Lavater kävi kirjeenvaihtoa aikansa kuuluisuuksien, kuten Johann Gottfried Herderin ja J. W. von Goethen kanssa. Esimerkixi terävänenäisyys osoittaa luikeroa luonnetta. E. Saarisessa on koko lailla Lassiterin näköä.
ellauri313.html on line 565: Lavaterin runoteokset, kuten Schweizerlieder (1767), Abraham und Isaak (1776), Jesus Messias und Iggy Pop (1780) osoittavat valitettavan selvästi Friedrich Gottlieb Klopstockin vaikutusta. Lavaterin valitut teokset ilmestyivät 1841–1844.
ellauri313.html on line 754: Tee turvallinen lahjoitus soittamalla Yhdysvaltain toimistoomme maanantaista perjantaihin klo 9.00–16.30 CST
ellauri313.html on line 809: © 2023 – One For Israel on 501(c)(3) hyväntekeväisyysjärjestö, jonka pääkonttori on Israelissa.
ellauri313.html on line 822: Koskela on on toiminut Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen johtajana vuosina 2007–2009, Jääkäriprikaatin komentajana vuosina 2009–2012 ja Enontekiön kunnanjohtajana vuosina 2015–2016. Vuosina 2018–2021 hän toimi Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtajana. Vuonna 2020 tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Koskelalle lohtunamixi Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkin. Vankilassa Koskela aikoo jatkaa ansiokasta toimintaa Suomen Kyrvänsurvojaliiton puheenjohtajana.
ellauri315.html on line 41: Kokoomus on nyt Suomen eduskunnan suurin puolue ensimmäistä kertaa historiassa – onnea, hyvä me.
ellauri315.html on line 43: Persut saivat todellisen maanvyörymävoiton – mutta nyt ei enää riitä suuret puheet vaan on aika käyttää vastuullisesti kansan antamaa mandaattia – onnittelen.
ellauri315.html on line 45: Persujen ”puolustusministeri”, US-Puheenvuoron blogisti, Sauli Niinistö pääsi eduskuntaan – paljon onnea, vähän viisautta.
ellauri315.html on line 47: Vasemmisto ja vihreät hävisivät reippaasti – se on erinomainen asia.
ellauri315.html on line 204: 1.8. 1941. Istumasotaa. Elokuu alkaa ja sodanhan piti olla jo lopussa siihen mennessä! Olihan miehille haasteltu, että he saavat vielä korjata viljaa omilta pelloiltaan. – Paukku-uutinen: englantilaiset pommittaneet toissapäivänä Liinahamaria. Terve, se vielä puuttui.
ellauri315.html on line 247: Amerikkalainen historian vääristelijä Richard Pipes esitti tapahtuman toisenlaisen tulkinnan teoksessaan Venäjän vallankumous: 1899–1919. Pipes väitti, että kaukana siitä, että kyseessä oli Kornilovin juoni, kyseessä oli "Kerenskin juoni", joka oli suunniteltu häpäistämään kenraalia kuvitteellisen mutta laajalti odotetun vastavallankumouksen johtajana, jonka tukahduttaminen nostaisi pääministerin vertaansa vailla olevaan suosion ja voiman asemaan, joka voimaannuttaa hänet kontraamaan bolshevikien kasvavaan uhkaan." Täyttä potaskaa, tyypillistä jenkkiluikuria.
ellauri315.html on line 259: Itse asiassa sosialistinen vallankumouksellinen puolue osti Kerenskille talon, koska hän ei muuten olisi Venäjän omaisuuslakien mukaan kelvollinen duumaan. Hänestä tuli pian merkittävä jäsen progressiivisessa blokissa, johon kuului useita sosialistisia puolueita, menshevikejä ja liberaaleja – mutta ei bolshevikkeja. Hän oli loistava puhuja ja tsaari Nikolai II :n hallituksen sosialistisen opposition taitava parlamentaarinen johtaja.
ellauri315.html on line 265: Pietarin Neuvostoliiton jäsenmäärä kasvoi 3000–4000 jäseneksi, ja heidän kokouksensa saattoivat hukkua loppumattomien puheiden hämärään. Keväällä 1917 Petrogradin Neuvoston toimeenpaneva komitea eli Ispolkom muodosti itse nimittämän komitean, jossa oli (lopulta) kolme jäsentä kummastakin osapuolesta. edustettuna Neuvostoliitossa. Kerenskystä tuli yksi sosiaalisen vallankumouksellisen puolueen (SR:n) jäsenistä.
ellauri315.html on line 280: Kerensky ja sen entinen Olga erosivat vuonna 1939 pian sen jälkeen, kun hän asettui Pariisiin, ja vieraillessaan Yhdysvalloissa vuonna 1939 hän tapasi Lydia Ellen "Nell" Trittonin (1899–1946), australialaisen entisen toimittajan, josta oli tullut hänen lehdistösihteerinsä, ja avioitui hänen kanssaan. Avioliitto solmittiin Martins Creekissä, Pennsylvaniassa.
ellauri315.html on line 294: Mihail Vasilyevich Aleksejev (venäjäksi : Михаил Васильевич Алексеев) (15. marraskuuta [OS 3. marraskuuta] 1857 – 8. lokakuuta [OS 25. syyskuuta] 1918) oli Venäjän keisarillisen armeijan kenraali ensimmäisen sisällissodan ja Venäjän sisällissodan aikana. Vuosina 1915-1917 hän toimi tsaari Nikolai II :n Stavkan esikuntapäällikkönä ja helmikuun vallankumouksen jälkeen sen ylipäällikkönä Venäjän väliaikaisen hallituksen alaisuudessa maaliskuusta toukokuuhun 1917. Myöhemmin hänellä oli päärooli perustamassaan Vapaaehtoisessa armeija Venäjän sisällissodassa. Hän kuoli vuonna 1918 urheasti sydämen vajaatoimintaan taistellessaan bolshevikkia vastaan Volgan alueella.
ellauri315.html on line 387: Radola Gajda, syntynyt nimellä Rudolf Geidl (14. helmikuuta 1892 – 15. huhtikuuta 1948), oli tšekkiläinen armeijan komentaja ja poliitikko. Geidlin isä oli Itävalta -Unkarin armeijan upseeri Kotorissa. Hänen äitinsä oli köyhä montenegroidi aatelisnainen. Radola aloitti Itävalta-Unkarin armeijan rullissa. Mutta jäätyään vihollisen vangixi Geidl vaihtoi välittömästi puolta ja hänet nimitettiin kapteeniksi Montenegron armeijaan. Hänellä oli jonkin verran kokemusta apteekista, joten hän ilmoitti olevansa valelääkäri.
ellauri315.html on line 411: Sitten he tarjosivat palvelujaan Tissapherneelle, Artakserxen johtavalle satrapille, mutta hän vaati heidän täydellistä antautumistaan kuin bolshevikit tshekeiltä, josta he kieltäytyivät. Tämä aiheutti Tissapherneelle herneen nenään – suuren raskaasti aseistettujen joukkojen armeijan, jota hän ei kyennyt kukistamaan rintamalla. Hän toimitti heille ruokaa ja johdatti heidät pitkän odotuksen jälkeen pohjoiseen kotiin. Sillä välin hän onnistui houkuttelemaan pois persialaisen kenraalin Ariaeuksen ja hänen kevyet joukkonsa. [ lainaus tarvitaan ]
ellauri316.html on line 44: – Vi ville i likhet med Lettland och Estland stoppa ryska turisters inträde till EU efter att Ryssland angrep Ukraina i fjol, men Finland stretade emot, säger Abramavicius.
ellauri316.html on line 48: – Kreml försöker peka ut Suwałkikorridoren som en svag länk där Wagnersoldaterna spelar en viktig roll. Den ryska taktiken går ut på att söndra, härska, distrahera och vilseleda. Det finns ingen anledning till panik varje gång Ryssland nämner Suwałki. Kreml vet att Kaliningrad är mer utsatt än Suwałkikorridoren, säger han.
ellauri316.html on line 52:
Itämeren ruutitynnyri – Königsbergistä Kaliningradiksi
ellauri316.html on line 63: Nimetty puolalaisen Suwalkin kaupungin mukaan, joka sijaitsee käytävän alueella. Historiallisesti vuosina 1867–1917 näillä mailla sijaitsi Puolan kuningaskunnan Suwalkin maakunta, joka oli osa Venäjän valtakuntaa. Provinssin luonnollinen raja pohjoisessa ja idässä (nykyaikainen Liettua) oli Neman- joki.
ellauri316.html on line 81: syyskuuta 1853 Tbilisi – 17. maaliskuuta 1926 Moskova) oli venäläinen
ellauri316.html on line 290: Muurmannin legioonan poliittinen neuvonantaja oli brittiarmeijan everstiluutnantin arvoiseksi nimitetty entinen senaatin puhemies ja Suomen sisällissodan punaisten johtohahmo, maanpetossyytettä Venäjälle paennut Oskari Tokoi. Hän – kuten muutkin legioonalaiset – ajautui Muurmannin legioonaan jouduttuaan huonoihin väleihin sekä Moskovan että Pietarin alueen suomalaiskommunistien, vulgäärien Rahjan veljeksien ryhmittymän kanssa. Brittien vetäytyessä Muurmannin legioona laivattiin Britanniaan, josta suurin osa miehistä palasi Suomeen. Suomen valtionrikosoikeuden tutkittua asian suurin osa legioonan jäsenistä vapautettiin Britannian vaatimuksesta. Oikeisto koki kotiin palanneet brittiläisen sotilaskoulutuksen saaneet legioonan miehet Al Holin naisten kaltaisexi turvallisuusriskiksi. Legioonan suomalaisia johtomiehiä ei haluttu päästää Suomeen, etenkään ilman, että heidät tuomittaisiin sisällissodan aikaisista toimistaan.
ellauri316.html on line 294: Antti Oskari Tokoi (ent. Antti Hirvi; Toko on Torkkeli tai Tuomas, Tokoi on Tokola. 15. toukokuuta 1873 Kannus – 4. huhtikuuta 1963 Leominster, Massachusetts, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja. Hän oli Suomen työväenliikkeen alkuvuosien keskeisiä hahmoja. Tokoi kävi kansakoulun ja työskenteli renkinä. Hän lähti vuonna 1891 Yhdysvaltoihin, jossa hän työskenteli muun muassa kaivosmiehenä, tutustuen sikäläiseen ammattiyhdistystoimintaan. Hän palasi vuonna 1900 Suomeen Kannukseen maanviljelijäksi ja kauppiaaksi. Hänet valittiin vuonna 1905 Kannuksen elinkeinoasiamiehexi ja vuoden 1907 vaaleissa eduskuntaan SDP:n listalta. Vuonna 1912 Tokoista tuli SAJ:n puheenjohtaja. Vuonna 1913 hänet valittiin eduskunnan puhemieheksi, ja 1917 hänet nimitettiin Suomen Senaatin talousosaston varapuheenjohtajaksi. Tuolloin hänestä tuli maailman ensimmäinen sosiaalidemokraattinen pääministeri. Miespuolinen Sanna Marin, vaikka rumempi.
ellauri316.html on line 296: Tokoi pötki 1921 Englannin ja Kanadan kautta Yhdysvaltoihin, jossa hän työskenteli Massachusettsin Fitchburgissa ilmestyneen sosiaalidemokraattisen Raivoaja-lehden toimittajana vuosina 1922–1949. Loppuelämänsä Tokoi asui Yhdysvalloissa. Me nähtiin Tokoin muistomerkki Fitchburgissa käydessämme Amerikan suomalaisten juhannuskokolla. Niillä oli 5m pituiset makkaratikut. Kaikki jenkeissä on suurempaa, vasitenkin kusipäät. Amerikan yhdysvallat (engl. United States of America, lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja n. 300M isosta kusipäästä.
ellauri316.html on line 312: Arkadi Nikolajevitš Vasiljev (ven. Аркадий Николаевич Васильев; 16. maaliskuuta 1907 Šuja – 23. elokuuta 1972 Moskova) oli venäläinen kirjailija ja käsikirjoittaja. Sen tunnetuin teos on Käpylän vaihtorottapisteestä löytynyt paxu nide Vetshekan urhoista.
ellauri316.html on line 344: Juri Timofejevitš Galanskov (venäjäksi: Юрий Тимофеевич Галансков; 19. kesäkuuta 1939 – 4. marraskuuta 1972) oli venäläinen runoilija, historioitsija, ihmisoikeusaktivisti ja toisinajattelija. Poliittisista toimistaan, kuten samizdat -almanakan perustamisesta ja toimittamisesta, hänet vangittiin vankiloissa, leireissä ja pakkohoitopsykiatrisissa sairaaloissa ( Psikhushkas ). Hän kuoli työleirillä. Länteen tuolloin saapuneiden kertomusten mukaan vuotavasta mahahaavasta kärsinyt Galanskov ei saanut sairaanhoitoa vankeutensa jälkeen, ja hänelle ruokittiin vankilassa suolakalaa ja mustaa leipää. Hän kuoli sen jälkeen, kun toinen vanki, jolla ei ollut pätevyyttä leikkaukseen, leikkasi häneltä mahahaavan. Leikkauksen jälkeen leirin hallinto kieltäytyi siirtämästä häntä sairaalaan tai sallimasta pätevien lääkäreiden käydä hänen luonaan. Ennen kuolemaansa Galanskov onnistui hiipimään kotiin kirjeen kanssa jossa sanottiin: "He tekevät kaikkensa nopeuttaakseen kuolemaani."
ellauri316.html on line 442: [ˈsaxərəf], 1. 8toukokuuta 1921 – 14. joulukuuta 1989) oli
ellauri316.html on line 490: "Sota oli kauhea koettelemus kansakunnalle", kirjoitti Saharov. ”(...) Totisesti rauhanhalu on ylivoimainen ihmisten mielissä kaikkialla. "Mitä tahansa, mutta ei toista sotaa!" on yleinen huuto – ja kuitenkin monille selviytyneille sota on pysynyt heidän elämänsä tärkeimpänä kokemuksena, kokemuksena, joka palautti ylpeyden ja arvokkuuden, koska meikäpojat voittivat kuin voittivatkin vastoin kaikkia oddseja." Saharov vetelehti kolmannen vuoden opiskelijana Moskovan yliopiston fysiikan laitoksella Suuren isänmaallisen sodan alkaessa. Huonon terveytensä vuoksi häntä ei ollut kutsuttu armeijaan, hän oli jatkanut opintojaan ja lokakuussa 1941 evakuoitiin osastonsa kanssa Moskovasta Ašgabadiin (Turkmenistaniin).Saharov muistelee sitä aikaa: "jouduimme yleensä kävelemään luokkaan. Mutta pahinta oli jatkuva nälkä... en pidä nälkälakoista." Vielä enemmän säikytti Hiroshiman pommitus. "Polveni vääntyivät." Siitä hetkestä lähtien 6suurvallan aseman välttämätön osa olisi ydinaseen hallussapito. Siis keximään ydinpommia!
ellauri316.html on line 492: Yhdistyneiden kansakuntien (YK) perustaminen oli kollektiivinen reaktio shokkiin, jonka ihmiskunta kärsi toisen maailmansodan aikana. Perustajien joukossa oli 50 maata – pääasiassa Hitlerin vastaisesta koalitiosta. Hitlerin entisiltä porukoilta ei edes kysytty. Uudet kivemmät viholliskuvat korvasivat entiset. Muodollisesti kylmän sodan alkamisena pidetään Britannian entisen pääministerin Winston Churchillin puhetta 5. maaliskuuta 1946 amerikkalaisessa Fultonin kaupungissa Missourissa, jossa hän totesi, että voiton jälkeen yhteisestä vihollisestamme - natsismista – maailma jakautuisi kahteen leiriin, jotka ovat ideologisesti vihamielisiä toisiaan kohtaan, ja kehottivat Yhdysvaltoja ja Iso-Britanniaa konsolidoimaan ydinaseet kohtaamaan Neuvostoliitosta tulevan uhan.
ellauri316.html on line 567: Niille, jotka eivät koskaan pystyneet määrittelemään sitä [artikkelit – noin. minun] genreni, sanon: se ei ole tietoisesti kirjoitettu tiukoissa akateemisissa muodoissa, vaan käyttämällä tieteellistä terminologiaa, joka on kehittynyt pitkään poliittisen journalismin tyyliin. Koska sitä ei julkaistu tieteellisessä, vaan yhteiskuntapoliittisessa lehdistössä. Eli siis se on propagandaa, yxinkertaisesti.
ellauri316.html on line 705: perustuslakia laativat oppineet miehet ymmärsivät historian – ihmiskunnan
ellauri316.html on line 778: Andrei Andrejevitš Vlasov (ven. Андрей Андреевич Власов, saks. Wlassow, 14. syyskuuta (1. syyskuuta vanhaa lukua) 1900 – 2. elokuuta 1946) oli toisen maailmansodan puna-armeijan kenraaliluutnantti, joka loikkasi saksalaisten puolelle.
ellauri317.html on line 49: William Henry Blum (/ b l uː m / ; 6. maaliskuuta 1933 – 9. joulukuuta 2018) oli amerikkalainen historioitsija ja Yhdysvaltain ulkopolitiikan kriitikko.
ellauri317.html on line 54: Vuonna 1969 Blum kirjoitti ja julkaisi Central Intelligence Agencyn (CIA) paljastuksen, jossa paljastettiin yli 200 CIA:n työntekijän nimet ja osoitteet. Hän työskenteli freelance-toimittajana Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Etelä-Amerikassa. Vuosina 1972–1973 Blum työskenteli toimittajana Chilessä, missä hän raportoi Allenden hallituksen " sosialistisesta kokeilusta" ennen Yhdysvaltojen tukemaa vallankaappausta ja Augusto Pinochetin hallintoa. 1970-luvun puolivälissä hän työskenteli Lontoossa entisen CIA-upseerin Philip Ageen ja hänen työtovereidensa kanssa "heidän hankkeessaan paljastaa CIA:n henkilökuntaa ja heidän väärintekojaan".
ellauri317.html on line 72: Kotljarevskyi oli ukrainalainen maata omistamaton aatelismies. Hän opiskeli 1780-luvulla Pultavan teologisessa seminaarissa ja toimi sen jälkeen maaseudun aatelisperheiden kotiopettajana. Hän palveli vuosina 1796–1808 upseerina Venäjän armeijassa ja komensi uhanalaista kasakkarykmenttiä vuoden 1812 sodassa. Myöhemmin hän työskenteli erilaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen palveluksessa ja oli vuosina 1812–1821 Pultavan teatterin taiteellinen johtaja.
ellauri317.html on line 84: Він, взявши торбу, тягу дав; He took a bag, and with a lust – Pani iskän konttiin, lähti menee,
ellauri317.html on line 86: Осмалених, як гиря, ланців, Whose hides were tough and necks well lethered – muskelimasoja pienipäisiä
ellauri317.html on line 96: Енея не любила — страх; – That's how Aeneas lacked her grace – Aineias ei napannut siinä vika
ellauri317.html on line 101: —Ivan Kotliarevsky – Eneida —Translation by W. Semenyna. Suolennos paasaaja.
ellauri317.html on line 115: Vaikka Ivan Petrovitsh Kotliarevski (1769–1838) olisi ollut kuusivuotias vuonna 1775 ja kotoisin hyvinvoivasta kasakkataustasta, hän välttelee elämänteoksessaan, Eneidassa (1798), mainitsemasta kyseisen vuoden traumaattisia tapahtumia. Vaikka hän muuten pysyy tiukasti kiinni Vergilian tarinassa, hänen jättäminen pois Aeneidin 2. kirjan, joka kuvaa elävästi ja kauhistuttavasti suuren kaupungin (Troijan) kukistumisen kokemusta, puhuu paljon. Vaikka säkki hämärtyy taustalla koko teoksen ajan, lukija ei koskaan saa täysin selvää, mitä koti merkitsi troijalaisillemme ja voidaanko tuo juurtuneisuus, vakaus ja turvallisuus koskaan todella saada takaisin. Huomatkaa relevanssi päivän tapahtumiin!
ellauri317.html on line 135: Aeneas itse, joka on kaukana velvollisuudentuntoisesta ja tunnetusti "hiljaisesta" Vergiliusin sankarista, tulee hämmentäväksi, röyhkeäksi alkoholistiksi, mitä enemmän eepos etenee Karthagossa oleskellessaan Vergilius (4.259–75) ei näe romanttista kaupungin perustajaa, tilapäisesti velvollisuutensa unohtanutta, vaan himokkaan ja hillittömän roiston. Kun Dido huutaa Aeneasta hänen lähestyvän lähtönsä vuoksi, kaukana hänen tunteettomasta, joskin kohtelias ja syvästi retorinen vastaus riveillä 4.333–61, Kotliarevskin Aeneas vapauttaa Didon loukkausten tulvan ja käskee häntä kirjaimellisesti menemään helvettiin. Myöhemmin, kun troijalaiset naiset yrittivät polttaa Troijan laivaston Sisiliassa, kuuluisa "hurskas" Aeneas lähtee pitkälle tiradille, jossa hän loukkaa rajusti kaikkia Rooman panteonin suuria jumalia peräkkäin, mukaan lukien omaa äitiään Venusta. Lopuksi, siltä varalta, että lukijalla olisi vielä epäilyksiä tämän Aeneaksen moraalista säikeestä, alamaailmassa hänet kuvataan nimenomaan pelkuriksi (3.63), jota Sibyllan täytyy vetää kädestä näkemään isänsä. Tämä selvästi epäsankarillinen ja inspiroimaton Aeneas on kuitenkin enemmän kuin parodia, ja itse asiassa viittaa runon juoksevaan lankaan – hahmojen ja auktoriteettien ennakkotapausten lähes subversiiviseen skeptisyyteen.
ellauri317.html on line 139: Ukrainalainen kulttuuri on nostettu keskeiseen asemaan jopa narratiivisesti, kun kreikkalais-roomalainen mytologia väistyy ukrainalaiselle kansanperinteelle: Juturna ei ole nymfi vaan mavka, yksi niistä kieroisista ukrainalaisista metsä- tai vuoristohaamuhengistä, jotka houkuttelevat pahaa-aavistamattomat miehet kuolemaansa. Sibylistä tulee Baba Yaga. Kaikki venäläiset ja ukrainalaiset lapset tuntevat tähän päivään asti kauhistuttavan itäslaavilaisen slaavin, joka asuu pyörivässä mökissään kananjaloilla. Aeneas-kilpi kuvaa Augustuksen propagandan sijaan ukrainalaisten satujen sankareita (5.44–5), samoin kuin Latinuksen palatsin muurit (4.40–1). Koko runon ajan Kotliarevski ei siis ainoastaan puolusta omaa auktoriteettiaan arvokkaana runoilijana irtautumalla selkeästi Vergiliusista ja hänen museostaan, vaan myös legitimoi ja suojelee ukrainalaista kulttuuriperintöä.
ellauri317.html on line 147: Lähihistorian brutaalit seuraukset (eli Hetmanaatin asteittainen tuhoutuminen ja liittäminen vuosina 1762–1785) eivät kuitenkaan ole missään selvempiä kuin alamaailmassa, jota käytetään, kuten usein, pohtimaan todellisen maailman tapahtumia ja poliisin nykymoraali. Ensimmäiset ja pahimmat syntiset, joita Aeneas kohtaa ylittäessään Styxin varsinaisessa helvetissä, ovat julmat (venäläiset) maanomistajat, jotka olivat pahoinpidelleet maaorjiaan heidän elinaikanaan (3.70–1). Jos ajatellaan, että massa-"enserfment" Aiemmin suurelta osin vapaa ukrainalainen talonpoika perustettiin suoraan keisarin asetuksella vuonna 1783 Hetmanaatin liittämisen jälkeen, jolloin Venäjän määräämään maaorjuusjärjestelmään sisältyvien väärinkäytösten tuomitseminen on niin lähellä kuin Kotliarevski koskaan pääsee kritisoimaan Venäjän vallan sortoa Ukrainassa ja Putinin inhaa hyökkäyssotaa.
ellauri317.html on line 149: Lopuksi, kirjallisesta näkökulmasta Kotliarevski on kunnianhimoisin ja omaperäisin, ei pelkästään parodioimalla ja kontekstualisoimalla Virgilian eeposta valottaakseen Ukrainan rikasta menneisyyttä ja surullista nykyhetkeä, vaan kyseenalaistaessaan Aeneidin peruslähtökohdan – eepoksen vanhurskauden, Troijan syy. Eneidassa ei ole olemassa loistokasta, huolenpitoa sisältävää teleologiaa, joka huipentuu Rooman perustamiseen ja myöhempään Augustanin uudelleenperustamiseen, joka on niin keskeinen Vergilian-projektissa. Sen sijaan Kotliarevski toistuvasti etäännyttää työnsä mustavalkoisista, ideologisesti latautuneista sankaritarinoista. Troijalaiset esitetään siis paljon moraalisesti ambivalenttisessa ja jopa huolestuttavammassa valossa kuin Vergilius. Vaikka he voivat alkaa olla sympatian arvoisia, köyhinä kasakkapakolaisia, jotka etsivät uutta kotia, Jupiterin ohjelmallinen ennustus viittaa aikaan, jolloin Aeneas ja hänen seuraajansa tulevat itse uudeksi armottomaksi hallitsevaksi "tsaarivaltioksi" ja vähentävät koko luokkaa. maailmasta orjuuteen. Talousliberalismista ja roistovaltiosta ei pian jää mitään jälkeä.
ellauri317.html on line 153: Aeneasin voitto latinalaisista on siten tehty vieläkin moraalisesti kiistanalaisempaa ja kaksijakoisempaa kuin Aeneissa, sillä troijalainen prinssi vaatii yleiseen ja mielivaltaiseen teurastukseen pakenevia latinalaisia vastaan, mikä muistuttaa Venäjän valkokaartien pahimpia julmuuksia kasakkoja vastaan. Rakastetun pömpeävän kasakkapojan muuttuminen järjettömäksi venäläiseksi kissanpieruksi on täydellinen Aeneasin Turnuksen surmaamista edeltävässä huippuhetkessä, jolloin Troijan prinssi rinnastetaan nimenomaisesti "Nechesa-prinssiin"; jälkimmäinen oli ei kukaan muu kuin prinssi Gregory Potemkin (1739–1791), vaikutusvaltaisin Katariina II:n suosikeista, joka, vaikka hänestä oli tehty nimellinen kunniakasakka (tästä nimi Nechesa), johti Sichin likvidaatiota vuonna 1775 ja Hetmanaatin liittämistä Venäjään. Toisin kuin Vergiliusissa, jossa lopun äkillisyys peittää sen, kuinka paljon on vielä tehtävää, kun pääsemme Eneidan loppuunhämmentynyt ja surullinen lukija jää nykyaikaan, jolloin aikoinaan kiivaasti itsenäiset, kunnianhimosta ja ahneudesta kesytetyt kasakat ovat yhdistäneet voimansa ulkomaisten hyökkääjien kanssa ja murskaaneet joukossaan ne (zaporoshilaiset), jotka pitivät edelleen kiinni autonomiasta.
ellauri317.html on line 156: On vaikea korostaa liikaa, kuinka perustavanlaatuiseksi Kotliarevskin Eneida olisi Ukrainan kansalle ja heidän kulttuurilleen. Todellakin, Kotliarevski ei ole vain modernin ukrainalaisen kirjallisuuden perustaja, vaan hänen voidaan sanoa myös standardoineen ukrainan kielen: tämän hän saavutti asettamalla äidinkielensä pultavan murteen ukrainan "klassiseksi" muotoksi. Runoilijamme tuotti runon liitteenä kaikkien aikojen ensimmäisen ukrainalaisen sanakirjan, joka sisälsi yli tuhat sanaa ja säilytti kielen täyden värikkään, usein idiomaattisen monimuotoisuuden, joka on ankkuroitu ukrainalaiseen "kansanhenkeen". Hän sisällytti usein tarkoituksella seurakunnallisia, arkaaisia ja suullisesti johdettuja sanoja, jotka eivät olleet koulutettujen venäjänkielisten käsittämättömiä esitelläkseen ukrainan koko kielellistä rikkautta, joka säilytti vanhemmat slaavilaiset muodot, jotka olivat lakanneet käyttämästä venäjässä ulkomaisten (enimmäkseen ranskan kielen) takia. ja saksalainen) vaikutus. Kotliarevski ei siis vain luonut kansalliseeposta, vaan muokkasi pohjimmiltaan kansalliskielen, joka kukoistaa Taras Shevchenkon (1814–69) kaltaisiksi parin vuoden sisällä tämän uranuurtajan kuolemasta.
ellauri317.html on line 158: .Katariina II (s. 1762–1766) oli virallisesti esittänyt Ukrainan venäläistämispolitiikan vuonna 1764 kirjeessään luotetulle neuvonantajalleen Aleksanteri Vjazemskille, jossa hän ilmoitti aikovansa "pyyhkiä muiston Hetmanaatin ajasta vähä-Venäjältä". Hiän nauroi mieleenpainuvasti, että Aeneida on täysin arvoton, ja kertoi hänelle "ainoa maine on se, mitä housuissasi on" (1.54).
ellauri317.html on line 199: Curzon oli mennyt naimisiin vuonna 1895 yhdysvaltalaisen miljonäärin tyttären kanssa ja saanut kolme tytärtä. Vaimo menehtyi perheen palattua Englantiin 1905. Curzon suri vaimoaan syvästi mutta sijoitti perintörahojaan linnoihin ja taide-esineisiin. Vuonna 1916 hän meni naimisiin varakkaan argentiinalaisen tilanomistajan lesken kanssa. Englantiin palattuaan Curzon johti naisten äänioikeutta vastustavaa kampanjaa ylähuoneessa. Vuonna 1916 David Lloyd George kutsui hänet sodanajan hallitukseensa. Sen jälkeen Curzon oli maansa ulkoministeri 1919–1924.
ellauri317.html on line 208: Liittoutuneiden välisissä neuvotteluissa toisen maailmansodan aikana 1942–1945 Josef Stalin vetosi Curzonin aikoinaan tekemään ehdotukseen ja vaati Curzonin linjaa Neuvostoliiton sodanjälkeiseksi länsirajaksi. Neuvotteluissa ehdotettiin kuitenkin kahta toisistaan hieman poikkeavaa rajalinjaa, joista käytettiin nimityksiä ”A” ja ”B”. Ne poikkesivat toisistaan siten, että vaihtoehdon ”B” muokaan Lwów olisi jäänyt Puolalle, vaihtoehdon ”A” mukaan sekin olisi tullut Neuvostoliitolle. Teheranin ja Jaltan konferensseissa Franklin D. Roosevelt ja Winston Churchill yrittivät taivutella Stalinia myönnytyksiin, mutta Stalin piti pintansa. LWÖW! se haukahti ja Lemberg säilyi stalinisteilla.
ellauri317.html on line 211:
ellauri317.html on line 213: Puolan kuningaskunta (puol. Królestwo Polskie, ven. ца́рство По́льское, Tsarstvo Polskoje), epävirallisesti Kongressi-Puola (puol. Królestwo Kongresowe, ven. Конгрессовая Польша, Kongressovaya Pol’sha), oli Wienin kongressissa vuonna 1815 Napoleonin sotien päätteeksi perustettu Venäjän keisarin alainen epäitsenäinen valtiomuodostelma vuosina 1814–1915. Tämä kuningaskunta on Puolan kaikkiaan viidestä historiallisesta kuningaskunnasta järjestyksessä toinen. Näistä kuningaskunnista tämä on toinen epäitsenäinen. Puolan kuningaskunnalla oli vuoden 1831 kapinaan saakka Suomen suuriruhtinaskuntaa vahvempi autonomia, koska maalla oli säännöllisesti kokoontuvat valtiopäivät sekä oma armeija.
ellauri317.html on line 323: Huhut alkoivat jälleen kiertää häiden jälkeen, ja runoilija, joka ajatteli – kuten ensimmäisen kirjeenkin kanssa – että niiden lähde oli Baron van Heeckeren, Hollannin Venäjän-suurlähettiläs ja d'Anthèsin mustasukkainen "adoptioisä", kirjoitti hänelle syövyttävän kirjeen. Pushkinin imartelemattomat kommentit sekä suurlähettiläälle että hänen adoptiopojalleen saivat Heeckerenin ilmoittamaan, että alkuperäinen haaste oli edelleen voimassa.
ellauri317.html on line 352: Karel Čapek ['karel 'tšapek] Cs-Karel Capek.ogg kuuntele ääntämys (ohje) (9. tammikuuta 1890 Malé Svatoňovice, Böömi, Itävalta-Unkari – 25. joulukuuta 1938 Praha, Tšekkoslovakia) oli 1900-luvun merkittävimpiä tšekkiläisiä kirjailijoita. Čapek kirjoitti nykynäkökulmasta katsoen scifi-vivahteisia kertomuksia, joille oli ominaista pisteliäs satiiri. Čapek lanseerasi sanan "robotti" näytelmässään R.U.R eli Rossumin Universaalit Robotit, jonka hän kirjoitti vuonna 1920 ja jonka ensiesitys oli Prahassa 1921. Eivät työläiset tienneetkään että siinä lausuttiin työväenluokan kuolinsana.
ellauri317.html on line 371: Eric Robert Russell Linklater (8. maaliskuuta 1899 Penarth, Wales – 7. marraskuuta 1974 Orkneysaaret) oli brittiläinen kirjailija. Vaikka hän syntyikin Walesissa, hän asui suuren osan lapsuudestaan Skotlannin Orkneysaarilla ja kouluttautui Aberdeenin yliopistossa. Sukunimi Linklater on vanhaa orkneylaista perua. Hänen äitinsä isä oli ruotsalaissyntyinen merikapteeni.
ellauri317.html on line 399: "Länsimedia on hyvin organisoitu kone, joka näyttää vain niitä kuvia, jotka sopivat hyvin heidän ajatuksiinsa. Se on meille ryssille erittäin vaikeaa puristaa mielipiteemme heidän sanomalehtensä sivuille." Tammikuussa 2015 Politico -lehti raportoi, että jenkkiläinen mainostoimisto Ketchum oli saanut yli 60 miljoonaa dollaria Kremliltä heidän työstään vuosina 2006–2014. Venäläisen ja Ketchumin välinen sopimus päättyi maaliskuussa 2015.
ellauri317.html on line 436: Felix Edmundovich Dzerzhinsky (puola : Feliks Dzierżyński [ˈfɛliɡz dʑɛrˈʐɨjskʲi] ; [a] venäjä: Феликс Эдмундович Дзержинский ; [b] 11. syyskuuta [ OS 30. elokuuta] 1877 – 20. heinäkuuta 1926), lempinimeltään "Rauta Felix", oli bolshevikkivallankumouksellinen poliitikko. Vuodesta 1917 kuolemaansa vuonna 1926 saakka hän johti kahta ensimmäistä Neuvostoliiton salaista poliisijärjestöä, Chekaa ja OGPU:ta, jotka perustivat valtion turvallisuuselimiä vallankumouksen jälkeistä neuvostohallintoa varten. Hän oli yksi "punaisen terrorin" arkkitehdeistä ja kasakkojen poistobluesin säveltäjistä.
ellauri317.html on line 446: Berliinissä hän järjestikin Czerwony Sztandar -sanomalehden ("Punainen lippu") julkaisemisen ja laittoman kirjallisuuden kuljettamisen Krakovasta Kongressi-Puolaan. Lanko Boris Isaakovich Gorev (4. joulukuuta 1874, Vilna – 27. joulukuuta 1937) oli vallankumouksellinen ja kirjailija, joka oli aktiivinen Venäjän sosiaalidemokraattisen ja työväenpuolueen sekä bolshevikkien että menshevikkien siiveissä.
ellauri317.html on line 458: Lenin piti Felix Dzeržinskistä siitä huolimatta ja nimitti hänet perustamaan joukkoja sisäisiä uhkia vastaan. 20. joulukuuta 1917 kansankomissaarien neuvosto perusti virallisesti koko Venäjän ylimääräisen komission vastavallankumouksen ja sabotaasin torjumiseksi – joka tunnetaan yleisesti nimellä VeCheKa (perustuu venäläiseen lyhenteeseen ВЧК).
ellauri317.html on line 519: Jaroslavl oli itsenäisen ruhtinaskunnan pääkaupunki 1218–1471, kunnes se joutui Moskovan alaisuuteen. Kaupungin valloittivat vuonna 1238 tataarit, vuonna 1332 Iivana I Kalita ja vuonna 1371 Novgorod. Näistä hyökkäyksistä Jaroslavl toipui kuitenkin nopeasti. Kaupan avautuminen länteen 1500-luvulla toi Volgan ja Moskova-Arkangel kauppareitin risteyskohdassa sijaitsevaan kaupunkiin vaurautta. Jaroslavlin vuonna 1722 perustettu manufaktuuri oli varhaisimpia ja suurimpia tekstiilitehtaita Venäjällä ja 1700-luvun loppuun mennessä kaupungista oli tullut tärkeä teollisuuskeskus.
ellauri317.html on line 521: Jaroslavl on ollut jo kauan arvostettu kulttuurikeskus. Kaupunkia pidetään hyvänä esimerkkinä Katariina Suuren aikana toimeenpannusta Venäjän keisarikunnan kaupunkisuunnittelun muutoksesta. Jaroslavlin historiallinen osa monine 1600–1700-luvun kirkkoineen on liitetty Unescon maailmanperintökohteisiin. 1700-luvulla perustettiin Spaso-Preobraženski-luostarissa Koillis-Venäjän ensimmäinen oppilaitos, jossa oli kattava kreikankielisten ja muinaisitäslaavinkielisten kirjojen kokoelma selvennä. Jaroslavliin perustettiin Venäjän ensimmäinen ammattiteatteri vuonna 1750 ja vuonna 1786 siellä alettiin julkaista maan ensimmäistä maaseutusanomalehteä. Sieltä alkoi vasemmistososialistien kapina bolshevikkiaikana. Nahimson sai pahan osuman. Katjenkaa lyötiin vasaralla päähän.
ellauri317.html on line 540: Pavlo Petrovitš Skoropadski (ukrainaksi : Павло Петрович Скоропадський "pikaloikka" ; 15. toukokuuta [ OS 3. toukokuuta] 1873 – 26. huhtikuuta 1945) oli ukrainalainen aristokraatti, armeija ja valtionjohtaja, Ukrainan armeijan keisarillisen armeijan kenraali. Skoropadskyista tuli Ukrainan hetmani vallankaappauksen jälkeen 29. huhtikuuta 1918.
ellauri317.html on line 580: Danylo Skoropadskyj (ukrainaksi: Данило Скоропадський; 13. helmikuuta 1904, Pietari, Venäjä – 23. helmikuuta 1957, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) oli ukrainalainen poliitikko, Ukrainan monarkistiliikkeen johtaja ja Ukrainan kruununprinssi vuodesta 1919 lähtien.
ellauri317.html on line 587: Borys Tukhai-bei ("Boris Skoropadsky") (s. 1956 Kanadassa) – naimattoman Danylo Skoropadskin väitetty luonnollinen poika, sellaisena väitetysti Pavlon pojanpoika ja Olena Skoropadska-Ottin veljenpoika. Väittää, että hänen äitinsä Oleksandra (Olesya) on rekisteröinyt hänet äitinsä sukunimellä Tukhai-bei ja että hän sai tietää oletetusta Skoropadsky-perinnöstään vasta 1999. Skoropadskyin perheen elävät jäsenet eivät tunnista Borys Tukhai-beitä ; Danylo Skoropadskyin luonnollista syntyperää ei ole vielä vahvistettu. Siitä huolimatta Borys Tukhai-bei on matkustanut Ukrainaan ja tunnistanut olevansa "Boris Skoropadskiy", viitaten Danyloon ja Pavlo Skoropasdkyihin isäkseen ja isoisänsä. Olena Skoropadska-Ott kuitenkin kiistää kaikki väitteet ja väittää, ettei hänen ja tuon miehen välillä ole suhdetta.
ellauri317.html on line 593: ei olekaan Voldemar Putler, vaan Jēkabs Peterss (venäjäksi : Яков Христофорович Петерс , Yakov Khristoforovich Peters , englanniksi: Jacob Peters ; 3. joulukuuta [ OS 21. marraskuuta] 1886 – 25. huhtikuuta 1938). Hän oli Latvian kommunistinen vallankumouxellinen, joka pelasi pajazzoa Neuvostoliiton perustamisessa. Yhdessä Felix Dzeržinskin kanssa hän oli yksi Neuvosto-Venäjän salaisen poliisin Chekan perustajista ja päällikköistä. Hän oli Chekan varapuheenjohtaja vuodesta 1918 ja lyhyen ajan virkaatekevänä puheenjohtajana 7.7.-22.8.1918.
ellauri317.html on line 603: N:ro 2 Fanny Efimovna Kaplan (venäjäksi : Фанни Ефимовна Каплан ; oikea nimi Feiga Haimovna Roytblat ; Фейга Хаимовна Ройтблат ; 10. helmikuuta 1890 – 3. syyskuuta neuvostoliittolainen, 1918-luvun neuvostoliittolainen sosialisti- ja vauhdikas nainen toisinajattelija. Hänet pidätettiin Vladimir Leninin salamurhayrityksestä, ja Cheka teloitti hänet vuonna 1918.
ellauri317.html on line 633: N:ro 3 Dmitri Antonovitš Volkogonov (venäjäksi : Дми́трий Анто́нович Волкого́нов ; 22. maaliskuuta 1928 – 6. joulukuuta 1995) oli Neuvostoliiton ja Venäjän historioitsija ja prinssieversti, joka oli Neuvostoliiton armeijan psykologisen sodankäynnin osaston päällikkö. Huolimatta siitä, että hän oli pysähtyneisyyden aikana sitoutunut stalinisti ja marxilais-leninisti, hylkäsi kommunismin ja neuvostojärjestelmän viimeisen vuosikymmenen aikana ennen kuolemaansa syöpään vuonna 1995. Hälläpyörä! Tuuliviiri! Takinkääntäjä! Volkogonov julkaisi kirjoja, jotka kelpasivat liberaalin venäläisen ajattelun jännitysviihteexi, joka syntyi Glasnostin aikana 1980-luvun lopulla ja Neuvostoliiton jälkeisenä aikana 1990-luvun alussa. Stalin oli ampunut Dmitrin vanhemmat kun Bukharin oli löytänyt niiltä pamfletin. Katkeroittaahan se vähän. Lukiessaan arkistoista Brežnev- vuosina Volkogonov "löysi asiakirjoja, jotka hämmästyttivät häntä - papereita, jotka paljastivat huippukommunistit julmiksi, epärehellisiksi ja taitamattomiksi". Kolleegat kritisoivat Volkogonovin kirjoituksia sodasta, koska hän ei ollut koskaan ottanut kantaa, siis ollut jalka taistelukentällä. Hän oli, sanottiin, "nojatuolikenraali". Volkogonov selitti: "Kun näin yhä enemmän suljettuja Neuvostoliiton arkistoja, samoin kuin suuret länsimaiset kokoelmat Harvardin yliopistossa ja Hoover- instituutissa Kaliforniassa, Leninin profiili muuttui arvioni mukaan". Hän sanoi, että käännekohta oli, kun hän löysi yhden Leninin käskyistä, joissa vaadittiin kulak-talonpoikien julkista hirttämistä vuonna 1918:
ellauri317.html on line 640: Punainen terrori (venäjäksi: красный террор, romanisoitu: krasnyy terror) Neuvosto - Venäjällä oli poliittisen sorron ja teloitusten kampanja, jonka bolshevikit toteuttivat pääasiassa Chekan, bolshevikkien salaisen poliisin kautta. Se alkoi virallisesti syyskuun alussa 1918 ja kesti vuoteen 1922. Syntyi Vladimir Leninin ja Petrogradin Chekan johtajan Moisei Uritskyn salamurhayritysten jälkeen. Väitetyssä kostossa bolshevikkien julmuuksista, joista jälkimmäinen onnistui, punainen terrori perustui Ranskan vallankumouksen kauhuvallan malliin ja pyrki eliminoimaan poliittisen erimielisyyden, opposition ja kaiken muun bolshevikkivallan uhkan. Laajemmin termiä käytetään yleensä bolshevikkien poliittiseen sortotoimiin sisällissodan aikana (1917–1922), erotettuna valkoisen armeijan (venäläisen ja muun) toteuttamasta valkoisesta terrorista, missä bolshevikkien valtaa vastustaneet venäläiset ryhmät listivät apinan raivolla poliittisia vihollisiaan, mukaan lukien bolshevikit.
ellauri317.html on line 653: Dmitri Ivanovitš Popov (venäjäksi : Дмитрий Иванович Попов ; 1892–1921) oli venäläinen Mustanmeren laivaston seilori jolla oli timantteja ommeltuna merimiesnutun persuxiin ja vasemmistososialistinen vallankumouksellinen joka johti vasemmiston SR:n kapinaa bolshevikkeja vastaan heinäkuussa 1918. Jäätyään tappiolle Popov laputti Ukrainaan ja esiintyi bolshevikkina, sit rupesi mustaxi mahnolaisexi, joka johti mahnovistien ja bolshevikkien välisiä neuvotteluja, kunnes tšeka pidätti ja teloitti.
ellauri317.html on line 732: Jaroslavlin kapina oli bolševikkien valtaa vastaan suuntautunut kapina Venäjän Jaroslavlin kaupungissa 6.–21. heinäkuuta 1918. Siihen liittyivät myös lyhyemmät kapinat Rybinskissä ja Muromissa.
ellauri317.html on line 735: Tšekkoslovakian legioonan noustua kapinaan bolševikkeja vastaan Savinkov päätti kesäkuussa aloittaa oman kapinansa mahdollisimman pian. Hän mahdollisesti oletti saavansa sotilaallista tukea Arkangeliin maihinnousevilta ympärysvaltojen interventiojoukoilta ja valitsi siksi kapinan keskukseksi Jaroslavlin, joka sijaitsi Moskovan ja Arkangelin välisen rautatieyhteyden varrella. Vihollisen hämmentämiseksi pienemmät itsenäiset kapinat alkaisivat kahdessa muussa kaupungissa pari päivää myöhemmin. Kapinan alkuhetkeksi Savinkov valitsi 5.–6. heinäkuuta välisen yön, jolloin käynnistyi myös vasemmistososialistivallankumouksellisten kapina Moskovassa, mutta kyseessä lienee ollut pelkkä sattuma, sillä hän tuskin tiesi toisesta suunnitelmasta.
ellauri317.html on line 741: Savinkovin henkilökohtaisesti johtama Rybinskin kapina käynnistyi 8. heinäkuuta ja Muromin kapina 9. heinäkuuta vastaisena yönä. Niihin osallistui vain muutamia satoja miehiä ja ne kukistettiin molemmat muutaman tunnin kuluessa alkamisestaan. Savinkov onnistui pakenemaan, kuin myös Perhurov. Ympärysvaltojen maihinnousu Arkangeliin tapahtui vasta 1. elokuuta, jolloin Jaroslavlin kapina oli jo murskattu. Lähde: Richard Pipes: The Russian Revolution 1899–1919. The Harvill Press 1990.
ellauri317.html on line 747: – Aleksanteri Solženitsyn, elokuu 1914
ellauri317.html on line 751: Syksyllä 1916 Venäjä oli ollut sodassa keskusvaltojen – Saksan, Itävalta-Unkarin ja Ottomaanien valtakunnan (nykyisen Turkin) kanssa – yli kaksi vuotta. Niiden 20 vuoden aikana, jotka hän oli ollut valtaistuimella ennen ensimmäistä maailmansotaa, Nikolai II oli kohdannut paineita uudistaa absoluuttista monarkiaa, jonka hän peri isältään Aleksanteri III:lta vuonna 1894. Hänen virkaanastumisen aikaan 26 v. vanha tsaari näytti omaksuvan edistystä ja nykyaikaa. Hän myönsi Paris Pathé -yhtiölle luvan kuvata hänen vuoden 1896 kruunajaiskulkueensa ja hänen myöhempiä valtiovierailujaan Euroopan johtajien luo vaimonsa keisarinna Alexandran ja tyttärensä Olgan kanssa, ja niistä tuli ensimmäinen uutisvideokameroilla dokumentoitu kuninkaallinen kiertue. Koko hallituskautensa ajan Nicholas osoitti huolta imagostaan kotona hyödyntäessään 1900-luvun alun nousevaa joukkomediaa. Hyvä mies, moderni trendipetteri!
ellauri317.html on line 759: Venäjän imperiumin osallistuminen ensimmäiseen maailmansotaan alkoi, kun Itävalta-Unkari esitti uhkavaatimuksen, joka uhkasi Serbian suvereniteettia Itävallan valtaistuimen perillisen arkkiherttua Franz Ferdinandin salamurhan jälkeen. Venäjä, joka oli perinteinen muiden slaavikansojen, myös serbien ja vähävenäläisten suojelija, mobilisoi armeijansa. Balkanin konflikti laajeni käsittämään suurimman osan Euroopasta, kun Venäjän liittolaiset kolminkertaisessa ententessä – Ranska ja Iso-Britannia – myös kävivät sotaa keskusvaltojen kanssa.
ellauri317.html on line 761: Sodan puhkeaminen sai aikaan isänmaallisuuden puhkeamisen, joka alun perin vahvisti tsaarin valtaa. Niin aina, vai mitä Pulteri? Itärintamalla mobilisoitiin konfliktin aikana 16 miljoonaa sotilasta, mukaan lukien 40 prosenttia kaikista 20–50-vuotiaista miehistä. Innostuksesta ja nopeasta mobilisaatiosta huolimatta Venäjän sotaponnistelut olivat alusta alkaen ongelmien vaivaamia. Sotatarviketehtaiden työntekijöiden palkat eivät pysyneet elinkustannusten nousun mukana, mikä pahensi tyytymättömyyttä, joka vallitsi ennen vihollisuuksien puhkeamista. Teollisuus- ja kuljetusinfrastruktuuri ei riittänyt tarvittavien tarvikkeiden tarjoamiseen joukoille.
ellauri317.html on line 780: Nikolai ja hänen vaimonsa keisarinna Alexandra, jotka jäivät Aleksanterin palatsiin aivan Pietarin ulkopuolella viiden lapsensa kanssa, aliarvioivat edelleen tyytymättömyyden vakavuutta. Alexandra suhtautui hylkäävästi mielenosoittajiin ja kirjoitti Nicholasille armeijan päämajaan: "Kaupungissa olevat rivit ja lakot ovat enemmän kuin provosoivia... Se on huligaaniliike, nuoret pojat ja tytöt juoksevat ympäriinsä ja huutavat, ettei heillä ole leipää, vain kiihottaakseen - sitten työmiehet estävät muita tekemästä työtä – jos olisi hyvin kylmä, he luultavasti pysyisivät sisällä. Mutta tämä kaikki menee ohi ja hiljenee – jos duuma vain käyttäytyisi itse – pahimpia puheita ei paineta."
ellauri317.html on line 790: Vladimir Mitrofanovitš Purishkevitš ( venäjäksi: Влади́мир Митрофа́нович Пуришке́вич , IPA : [pʊrʲɪˈʂkʲevʲevʲɪt͡ɕ] ; 18. helmikuuta – 114. elokuuta 2012. 20, Novorossiysk , Venäjä) oli keisarillisen Venäjän äärioikeistolainen poliitikko , tunnettu monarkististaan, ultranationalistiset, antisemitistiset ja antikommunistiset näkemykset. Hänen levottoman käytöksensä vuoksi häntä pidettiin löysänä kananmunana. Vuoden 1916 lopussa hän osallistui Grigori Rasputinin murhaan.
ellauri317.html on line 829: Blyat' (блять, vulgar misspelling of блядь): Narttu, vittu, paska! Ei voimakkain, mutta ehdottomasti yleisin kirosanoja, joita on kuultu Ukrainan taistelukenttävideoissa, joten jos opit vain yhden slaavilaisen kirosanan, tämän pitäisi olla se. Sen menestys johtuu sen monitoiminnallisuudesta – muita sanoja voidaan lisätä eteen, esim. suka blyat' – muodostamaan rajattomasti uusia loukkauksia, jotka tarkoittavat mitä haluat. Daily Beast laski peräti 25 blyatia kahden minuutin videossa, joka näyttää Buchan kaupungin lähellä tuhoutuneen venäläisen saattueen jäänteet.
ellauri318.html on line 84: I den tredje delen lever JW i landsflykt. Fast besluten att få reda på vad som hänt med sin försvunna syster Camilla ska Jorge göra en sista stöt. På vägen möter han Nadja, kvinnan från sitt förflutna. Nadja Nadja soromnoo. Under tiden infiltreras Radovan Krajnics serbiska maffia av polisaspiranten Martin Hägerström. Jättespännande! Snabba cash – Livet deluxe sågs av 241 559 biobesökare i Sverige 2013 och blev därmed den femte mest sedda svenska filmen i Sverige det året. Alaspain kuin lehmän häntä.
ellauri318.html on line 143: Namnet Kepler kommer från den tyske forskaren Johannes Kepler (1571–1630), som löste ett av sin tids största mysterier med sina beräkningar av planeters rörelsemönster som banade vägen för Newtons teser om gravitationen. Mördaren var Pluto. Pluto you are a clown!
ellauri318.html on line 206: – Maa jolla ei ole laivastoa pakottaa Venäjän Mustanmeren laivaston vetäytymään Krimiltä. Se olisi valtava nöyryytys, sanoo vahingoniloisena Toveri jämerä alahuuli töröllä.
ellauri318.html on line 216: Pekka Toveri: ”Venäjä on saamassa ylivoimaa materiaalin määrässä” – Ukrainan tilanne sodassa mietityttää. Kansanedustaja Toverin mukaan länsi on tehnyt useammankin strategisen virheen. ”Venäjä on saamassa materiaalin määrässä ylivoimaa”, hän arvioi. Kauko Käyhkön nyt tulisi aloittaa keskustelu siitä, mitä tehdään, jos Ukraina ei saavuta selvää voittoa sodassa. Ollaan siis taas samassa tilanteessa kuin pikku Suomi kesällä 1944.
ellauri318.html on line 227: Maahanmuutossa on syntymässä tänä vuonna ennätys, sillä Suomeen muuttaneiden määrä kohosi tammi–elokuussa jo yli 42 000:een. Muuttotilastojen tuntija Tataariaro avaa Uuden Suomen jutussa, mistä muualta kuin Venäjän hyökkäyssodan uhriksi joutuneesta Ukrainasta Suomeen nyt asetutaan.
ellauri318.html on line 231: Yksi toimiala Suomessa hyötyy nyt Nato-jäsenyydestä – Patria ja Nokia hakivat potkua Lontoon suurmessuilta.
ellauri318.html on line 234: Vladimir Putin voi hävitä vain jos Venäjän armeija murskataan Ukrainassa, Garri Kasparov sanoo. Plopovin izemurhasiirto on nyt oikea. Vanha shakkimestari Garri Kasparov tunnetaan äänekkäänä Vladimir Putinin hallinnon vastustajana. Länteen loikannut Kasparov järjestää Tallinnassa sodanvastaisen (LOL) konferenssin 1.–2. lokakuuta. Viron venäläiset ovat eri kannalla. Pelaavat mustilla.
ellauri318.html on line 238: – Taistelukenttä muuttuu yhä kauheammaksi etenkin etulinjan ja välittömän selustan takana toimiville sotilaille, Kastehelmi sanoo iloisena.
ellauri318.html on line 301: Esitutkinnan aikana takavarikkoon päätyi yhteensä noin kilon kokaiinia ja noin 25 kiloa amfetamiinia sekä noin 3 500 Subutex-tablettia. Lisäksi poliisi takavarikoi useita ampuma-aseita, joista osa oli sarjatuliaseita. Takavarikoitujen huumausaineiden katukauppa-arvo oli yli 750 000 euroa. Ankarimman tuomion sai katujengin johtohahmona pidetty 24-vuotias Abdinashir Mohamud Ali, 8 vuotta vankeutta. Muiden tuomittujen vankeusrangaistukset liikkuvat 2–5 vuoden välillä. Tapauksessa rikosnimikkeinä olivat muun muassa törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö ja törkeä kiristyksen yritys.
ellauri318.html on line 328: Nicholas Pritzker (1871–1957), Jewish immigrant from Kyiv, founded Pritzker & Pritzker law firm in Chicago and was a cousin of the existentialist philosopher Lev Shestov (Schwartzman). Penny is the sister of J. B. Pritzker, the current governor of Illinois.
ellauri318.html on line 337: 800-luvun lopulta lähtien Kiivan Rus nousi myös suureksi vastustajaksi. Kronikoiden mukaan Askoldin ja Dyrin varangilaiset joukot (siis nippu ruåzalaisia, uskokaa tai älkää) vapauttivat Kiovan kasareista vuonna 862 ja vuosina 883–85 prinssi Oleh (Hälge siis) vapautti polialaiset ja siverilaiset kasarien vallasta. Prinssi Ihorin armeija marssi kahdesti (913–14 ja 943–944) kasarien alueen läpi Kaspianmerelle ja toi takaisin runsaasti saaliita.
ellauri318.html on line 363: Leif Gustav Willy Persson (s. 12. maaliskuuta 1945 Tukholma) on ruåzalainen luokkaretkeläinen joka on kirjoittanut dekkareita. Leif G.W. Persson växte upp på Gärdet i Stockholm som son till Gustav Vilhelm Persson (1913–2001) och Margit Elisabeth, född Löfgren (1916–2008). Fadern var timmerman och grovarbetare medan modern var hemmafru.
ellauri318.html on line 373: Sysselsättningen bland personer födda i Somalia var nästan 30 procent åren 2001–2002 men föll därefter tillbaka och blev liggande mellan 25 och 30 procent fram till 2009, då den åter (2012) minskade till följd av dels ett kraftigt tillskott av nyanlända somalier, dels en kärvare arbetsmarknad efter den internationella finanskrisen. Bland alla invandrargrupper är somalierna den gruppen med störst arbetslöshet (2009).
ellauri318.html on line 375: En rapport från regeringen från 2012 visar att sysselsättningen skiljer sig kraftigt åt mellan män och kvinnor och också mellan olika delar av landet. Samma rapport fastslog att det var, år 2010, 21 procent av somalier (16–64 år) i sysselsättning (jämfört med 73 procent för hela befolkningen). Rapporten fastslog också att det somaliska egenföretagandet var mycket svagt och att år 2010 var 0,6 procent av somalierna egenföretagare (jämfört med 4,9 procent för hela befolkningen). Rapporten kom till förklaringen att situationen såg ut som den gjorde eftersom 70 procent av somalierna hade låg eller okänd utbildning och att 60 procent kommit till Sverige sedan 2006. Man skrev även: "Det finns skäl att tro att snabb individuell inslussning via offentliga system är svår att hantera för människor som likt somalierna kommer från miljöer där sociala behov tillgodoses och ekonomiska aktiviteter ofta bedrivs på ett klan- eller släktbaserat sätt och där misstänksamheten mot myndigheter är utbredd... det är emellertid knappast möjligt eller önskvärt att radikalt montera ner lösningar utformade för och av en majoritet av svenska folket för att underlätta för en minoritet att anpassa sig."
ellauri321.html on line 108: In 1747, in his sixteenth year, Crèvecoeur was sent by his family to England in order to complete his education. But the young man was of an adventurous spirit, and after a sojourn of about seven years in England, he set sail for Canada, where for the years 1758–59 he served in the French army. In 1764, after some residence in Pennsylvania, he became a naturalized citizen of New York, and five years later settled on a farm in Ulster County. Here, with his wife, Mahetable Tiffet of Yonkers, he lived the peaceful life of many idyllic years during which he gathered the materials for his book. Obviously enough he did not always remain on his farm, but viewed many parts of the country with a quietly observing eye. These journeys are recorded in his pages. He explored pretty thoroughly the settled portions of the States of New York and Pennsylvania, saw something of New England, and also penetrated westward to the limits of the colonies. He went as far South as Charleston, and may have visited Jamaica. Beyond such journeyings we may imagine these years to have xiv have been quite barren of events, serene and peaceful, until the storm of the Revolution began to break. It is not until 1779 that anything of import is again recorded of Crèvecoeur. In that year he made an attempt to return to Normandy, but the sudden appearance of a French fleet in the harbor of New York causing him to be suspected as a spy, he was imprisoned for three months. He was then permitted to sail, and, on his arrival in England, sold for thirty guineas his “Letters from an American Farmer,” which were published at London in 1782, the year after he reached France.
ellauri321.html on line 218: Juan in America was a success and was chosen by the Book Society as Book of the Month. However, the work annoyed the Commonwealth Foundation – Linklater was accused of showing too little respect for the United States and its institutions. Russian Communism the writer considered an "Oriental perversion aggravated by torments and a technique filched from Germanic practice."
ellauri321.html on line 365: sinä hiljaisuuden ja hitaan ajan kasvatuslapsi, (rivit 1–2)
ellauri321.html on line 392: mitä tiedät maan päällä. ja kaikki mitä sinun tarvitsee tietää. (rivit 46–50)
ellauri321.html on line 514: Theodosia oli kreikkalainen siirtokunta, jonka perustivat Joonian Miletoksesta tulleet asuttajat arkaaisella kaudella noin vuonna 550–500 eaa. Sen paikalla saattoi olla varhaisempi paikallisten taurien asutus. Ifigeneia eli karkoitettuna Tauriissa, kunnes Jason pelasti.
ellauri321.html on line 547: Feodosiya, joka perustettiin hellenistisenä aikana Kreikan Theodosian siirtomaaksi, on kaupunki, joka sijaitsee noin 120 km Simferopolista itään. Ennen vuotta 1783 se tunnettiin nimellä Kaffa. Ensimmäiset juutalaiset alkoivat asettua Feodosiaan 10. vuosisadalla . Myöhäiskeskiajalla kaupunkiin rakennettiin kaksi synagogaa – yksi Krymchak-juutalaisille ja toinen Ashkenazi-juutalaisille. Karaiteyhteisöllä oli oma kenassa . Vuoden 1897 väestönlaskennan mukaan juutalaista yhteisöä, enimmäkseen aškenazia, oli 3 109. Suurin osa juutalaisista eli pienimuotoisesta kaupasta, käsityöstä ja viininviljelystä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen, Neuvostovallan alaisuudessa, kaikki juutalaisten toiminta Feodosiyassa lopetettiin. Vuonna 1926 juutalaisia oli 3 248 ja krymchakia 559, mikä muodosti vain 11 prosenttia koko väestöstä. Ennen toista maailmansotaa Feodosiyassa asui 2 922 juutalaista. Noin 1500 juutalaista onnistui pakenemaan kaupungista ennen saksalaisten saapumista.
ellauri321.html on line 557: Feodosiassa myös Sonderkommando 10b toteutti teloituksen, jonka aikana suuri joukko juutalaisia – miehiä, naisia ja lapsia ammuttiin kuoliaaksi. En osaa sanoa kuinka monta heitä oli, ehkä 500 tai 700 tai jopa 800. Muistan, että tätä teloitusta varten juutalaiset kerättiin kaupunkiin ja vietiin sitten teloituspaikalle, osa heistä marssi, kun taas toiset veivät kuorma-auto. Teloituspaikka oli noin 1,5 kilometriä kaupungin ulkopuolella, mäkisellä alueella, lähellä hyvin päällystettyä tietä. Tämän teloituksen aikana minut määrättiin eristämään raskaan sotilasliikenteen päätieltä, jotta kukaan ei pääse ajamaan teloituspaikkaa kohti. Panssarintorjuntahauta alkoi paikasta, jossa seisoin, ja ulottui teloituspaikalle 200-250 metrin päähän. Tässä vaiheessa juutalaiset vietiin tai ajettiin tälle teloituspaikalle.
ellauri322.html on line 39: Thomas Paine (1737–1809) oli yksi vaikutusvaltaisimmista poliittisista kirjailijoista 1800-luvun vaihteessa.
ellauri322.html on line 41: Thomas Paine (born Thomas Pain in the Arse, February 9, 1737 [O.S. January 29, 1736] – June 8, 1809) was an English-born American Founding Father, political activist, philosopher, political theorist, and revolutionary.
ellauri322.html on line 136: William Godwin (3. maaliskuuta 1756 – 7. huhtikuuta 1836) oli englantilainen tyhjäntoimittaja, poliittinen filosofi ja kynäilijä. Häntä pidetään yhtenä ensimmäisistä utilitarismin edustajista ja ensimmäisenä nykyajan anarkismin kannattajana. Ateisti kaiken kukkuraxi.
ellauri322.html on line 213: Köyhä norjalainen kapteeni oli varastanut arvokasta hopealastia yhdeltä Imlayn laivoista. Niinpä Imlay pyysi suurella röyhkeydellä Wollstonecraftia matkustamaan vaikka Skandinaviaan selvittämään, mitä aarteelle oli tapahtunut, ja hakemaan korvausta. Hän suostui – ei tiedetä, kuinka paljon rakkautta ja kuinka paljon seikkailua – ja lähti matkaan tyttärensä ja piikansa kanssa. Seuraavat neljä kuukautta hän neuvotteli virkamiesten kanssa, teki riskialttiita merimatkoja, imeytyi upeisiin maisemiin, ruokkii metsämansikoita tyttärelleen ja seurasi hyvinvointiyhteiskuntaa kriittisellä silmällä:
ellauri322.html on line 314: Joseph Wrightin muotokuvat maisema-asetelmissa ovat meille tuttuja, hänen istujansa huokuvat terveyttä ja hehkua, pukeutuvat hienoihin ja täyteläisiin väreihin liittyviin vaatteisiin – materiaalit, jotka ovat hänen tyylinsä tunnusmerkki ja jotka viittaavat hänen istujiensa mukavuuteen ja vaurauteen. Tämä maalaus, ei kuitenkaan ole suoraviivainen muotokuva, vaan kohtaus kirjallisuudesta. Maria on surullinen hahmo Laurence Sternen teoksesta A Sentimental Journey (julkaistu 1768). Hän on menettänyt järkensä rakastajansa hylkäämisen jälkeen, ja maaseudulla vaeltaessaan Parson Yorick tapaa hänen matkallaan Ranskan halki. Akuutteja tunteita täynnä olevat romaanit ja runous olivat suosittuja 1700-luvun lopulla. Maalaessaan traagista sankaritarta Wright seurasi tätä nykyajan suuntausta, jossa melankoliset hahmot löytävät lohtua luonnosta.
ellauri322.html on line 365: Se sai minut ajattelemaan, että prenikat, jotka ympäröivät minua ulosottomiehen kuzuilla, häpäisivät käyttäjänsä yhtä paljon kuin kahleet rangaistusvangeilla – ehkä enemmänkin. Sai minut epäilemään, että edellinen tuotti jälkimmäisen.
ellauri322.html on line 442: Kuulemma terävänokkainen Lavater, jonka kreivi Bernstorff kutsui käymään luokseen kaksi vuotta sitten – jotkut sanovat kiinnittääkseen kristillisen uskonnon periaatteet lujasti kruununprinssin mieleen – löysi kreivin kasvoista juovia jotka todistivat hänet ensimmäisen luokan valtiomieheksi; Lavaterilla on taito nähdä suuri luonne korkean aseman miesten kasvoissa, jotka ovat huomanneet hänet tai hänen työnsä. Sitä paitsi kreivin tunteet Ranskan vallankumouksesta olivat samoilla linjoilla Lavaterin kanssa, mikä soi keskinäisiä läpyjä. Anus anum lavat.
ellauri322.html on line 448: Ugolino della Gherardesca, (noin 1220 – 1289) oli italialainen aatelismies ja laivaston komentaja. Hän oli mahtavan Gherardescan suvun päämies ja Pisan ghibelliinien johtohahmoja. Parhaiten Kreivi Ugolino tunnetaan Danten kuvitteellisesta kuvauksesta Jumalaisessa näytelmässä. Tarinan mukaan hänet vangittiin poikiensa ja pojanpoikiensa kanssa syytettynä maanpetoksesta, kanssarikollisensa kavaltamana. Heitä pidettiin vangittuina yhdeksän kuukautta, ja he nääntyivät nälkään vankeudessa. Danten mukaan Ugolino söi poikiensa lihaa. Tutkijat ovat kyseenalaistaneet kertomuksen muun muassa sillä perusteella, että vankilaan joutuessaan kreivi oli yli 70-vuotias ja huonohampainen, ja pojat olivat sitkeitä.
ellauri322.html on line 464: Yhdessä hotlassa Holsteinissa kaunis nuori nainen, jolla oli rauhoittavat taivaansiniset silmät, johti meidät erittäin siistiin olohuoneeseen ja huomasi, kuinka vapaasti ja kevytmielisesti pikkutyttöni oli pukeutunut, alkoi sääliä häntä mitä hellästi sanoen terveestä punaisuudesta huolimatta. hänen poskillaan. Tämä sama tyttö oli pukeutunut – oli sunnuntai – hyvällä maulla ja jopa kekseliäästi puuvillatakkiin, joka oli koristeltu sinisen nauhan solmuilla, ja joka oli sovitettu monimutkaisesti elävöittämään hänen kaunista ihoaan. Pysähdyin hieman ihaillakseni häntä, sillä jokainen ele oli siro; ja kylän muiden asukkaiden joukossa hän näytti puutarhaliljalta, joka yhtäkkiä kohotti päänsä jyvien ja maissikukkien sekaan. Koska laitos oli pieni, annoin hänelle kolikon, hieman suuremman kuin tavallisesti annoin tarjoilijoille, koska en voinut saada häntä istumaan - jonka hän hyväksyi hymyillen, mutta piti huolen antaakseen sen läsnä ollessani tytölle, joka toi lapselle leivän; tästä ymmärsin, että hän oli talon emäntä tai tytär ja epäilemättä kylän kauneus. Lyhyesti sanottuna kaikissa pienissä kylissä, kun lähestyin Hampuria, vallitsi iloisen teollisuuden ja köyhyyden poissulkevan mukavuuden ilmapiiri, mikä yllätti minut iloisesti.
ellauri323.html on line 64: Mutta hän tai hänen kiitolliset brittikustantajansa eivät pitäneet sitä kirjallisessa mielessä kovin merkittävänä. Myöhemmällä iällä Vita inhosi kuulla edvardiaanien mainitsemista, puhumattakaan ylistystä. Hän ei ehkä kuitenkaan ollut tyytyväinen tietäessään, mitä Leonard Woolfin piti kirjoittaa omaelämäkertaansa hänen kuolemansa jälkeen. Hän sanoi, että edvardiaanien menestys johtui siitä, että Vitassa – joka erityisesti runoudessaan halusi olla ensiluokkainen kirjailija – oli "rehellinen, yksinkertainen, tunteellinen, romanttinen, naiivi ja pätevä kirjailija":
ellauri323.html on line 84: Zuleika Dobson – "vaikkakaan ei ehdottoman kaunis" - on edvardiaanisen aikakauden tuhoisan viehättävä nuori nainen, todellinen femme fatale, joka on ammatiltaan arvovaltainen entinen sirkustirehtööri. Zuleikan nykyinen ammatti (tosin mikä vielä tärkeämpää, hänen kiehtova kauneutensa) on tehnyt hänestä jonkinlaisen pienen julkkiksen, ja hän onnistuu pääsemään Oxfordin yliopiston etuoikeutettuun, vain miehistä koostuvaan alueeseen, koska hänen isoisänsä on Juudaksen Collegen vartija (perustuu Merton Collegeen, Beerbohmin alma materiin). Siellä hän rakastuu ensimmäistä kertaa elämässään Dorsetin herttuaan, snobi, emotionaalisesti irrallinen opiskelija, joka – turhautuneena siihen, ettei hän pysty hallitsemaan tunteitaan, kun hän näkee hänet – joutuu myöntämään, että hänkin on hänen ensimmäinen rakkautensa ja kosi häntä impulsiivisesti. Koska hän kuitenkin tuntee, ettei hän voi rakastaa ketään, ellei tämä ole läpäisemätön hänen viehätysvoimalleen, hän kuitenkin hylkää kaikki kosijansa ja tekee samoin hämmästyneen herttuan kanssa. Herttua huomaa nopeasti, että Noaks, Kerekekeks Koaks Koaks, toinen Oxford-opiskelija, väittää myös rakastuneensa häneen olematta koskaan edes ollut tekemisissä hänen kanssaan. Ilmeisesti miehet rakastuvat häneen heti nähdessään hänet. Ensimmäisenä, jolle hän on vastannut rakkautensa (miten vain lyhyeksikin ajaksi), herttua päättää tehdä itsemurhan symboloidakseen intohimoaan Zuleikaa kohtaan ja toivoo, että hän lisää tietoisuutta hänen lumoavan viehätyksensä kauheasta voimasta.
ellauri323.html on line 104: Jacopone da Todi, OFM (noin 1230 – 25. joulukuuta 1306) oli italialainen fransiskaanilustari Umbriasta . Hän kirjoitti useita laude-lauluja ( Herran ylistyslauluja ) paikallisella kansankielellä. Hän oli varhainen pioneeri italialaisessa teatterissa, ja hän oli yksi varhaisimmista evankeliumiaiheita dramatisoivista tutkijoista .
ellauri323.html on line 216: tämä tulikuivattu teräs eikä kitkaa onnettomuudeksi –
ellauri323.html on line 231: kolmella kielellä – ja osoittaa sen siitinluuhun asti,
ellauri323.html on line 263: Ja hänellä on myös kauneutta; ja muiden loistavien korujen monopolisteja" –
ellauri323.html on line 266: jota ilman ei mitään – Adam; Hän sanoo: "Näitä muumioita
ellauri323.html on line 281: "nopea virta joka on "apunut asettumaan käteeni elämään." – Mitä sillä voi tehdä?
ellauri323.html on line 295: paha kärsi, hän ei voi nähdä itseään tarpeeksi –
ellauri323.html on line 328: jossa hän seisoi – naisen panemattoman ja suuri ilo keskipäivällä;
ellauri323.html on line 332: tuo Aadamin kokeilu, jolla on ulospääsy mutta ei sisäänpääsyä – joka näyttää
ellauri323.html on line 341: Kukaan ei olisi voinut ennakoida Mooren yhdennentoista tunnin oleskelua julkkisten maailmassa septuagenaarina 50-luvulla äidin kuoltua. Henry Ford ei tosin huolinut Mooren päättömiä nimiehdotuxia vaan risti uuden automallin Edselixi. TS Eliot ylisti hänen runojaan jo varhain, ja sanoi, että ne kuuluivat tuon ajan "pieneen kestävän runouden joukkoon". Teos vaikutti "kohtalaisen älylliseltä", kuten Eliot ilmaisi johdannossaan Mooren vuoden 1935 "Selected Poems" -teokselle: "Vain niille, joiden äly liikkuu helpommin, he näyttävät välittömästi olevan emotionaalista arvoa." Kohtuullisen intellektuellilla oli sanansa: Mark Van Doren, Columbian professori, tuomitsi hänet pelkäksi nokkelaksi, "korkeakulmakarvaisten" runoilijaksi. Mutta Eliot ja muut – William Carlos Williams, HD, Stevens, Pound – epäilivät, että hän oli sukupolvensa parhaita runoilijoita, puhtaamman modernismin harjoittaja kuin he olivat uskaltaneet. Hänen ennen myöhäistä tähtikoiruuttaan tuottamien pienten teosten parhaat puolet – kaksi tusinaa runoa, ehkä - on monille edelleen vertaansa vailla amerikkalaisessa kirjallisuudessa. John Ashbery ei ole yksin kiusauksensa "kutsua häntä suurimmaksi nykyajan runoilijaksemme" kanssa.
ellauri323.html on line 343: Runot olivat kovia, ja vieläkin kovempia, koska ne eivät olleet "vaikeita" – pirstoutuneita, viittauksia – määrätyllä modernistisella tavalla. Pound sanoi, että ne olivat "epätoivoissa olevien älykkäiden ihmisten aivopieru" ("mielenhuuto", oli Ezran käyttämä sananvalinta). Vasta myöhemmin ymmärrämme, että se, mitä on kuvattu, ei ole sitä, mitä Moore näki, vaan mitä Moore tunsi nähdessään sen, mitä hän näki. Varmaan se näki kotonakin kaikenlaista kuten Juan keskuspuistossa, märkiä myskihärkiä.
ellauri323.html on line 345: Mooren äiti Mary Warner Moore muutti Mooren ja hänen veljensä John Warnerin (tunnetaan perheelle nimellä Warner) pastori Mooren luo, joka oli jäänyt leskeksi nuorena eikä koskaan täysin toipunut. Tämä järjestely – aikuinen tytär perusti talon leskeksi jääneen isänsä kanssa – esikuvasi Mooren omaa outoa kauppaa Maryn kanssa, joka jakoi sängyn Mariannen kanssa vuodesta 1918 kuolemaansa saakka, vuonna 1947, jolloin Moore oli kuusikymmentä. Elämänkerturi Leavell on ensimmäinen Mooren elämäkerran kirjoittajista, joka luonnehtii hiänen äitiään yksiselitteisesti lesboksi.
ellauri324.html on line 99: El Salvadorille on historiallisesti ollut ominaista äärimmäinen sosioekonominen eriarvoisuus. 1800-luvun lopulla kahvista tuli tärkeä rahahlaari El Salvadorissa, ja se toi noin 95 prosenttia maan tuloista. Nämä tulot rajoittuivat vain kahteen prosenttiin väestöstä, mikä kuitenkin pahensi välilöitä pienen mutta voimakkaan maanomistajan eliitin ja köyhtyneen enemmistön välillä. Tämä kuilu kasvoi 1920-luvulla, ja sitä pahensi kahvin hintojen lasku vuoden 1929 pörssiromahtamisen jälkeen. Vuonna 1932 perustettiin Keski-Amerikan sosialistinen puolue, joka johti talonpoikien ja alkuperäiskansojen kansannousua hallitusta vastaan. FMLN on nimetty Farabundo Martín mukaan, joka oli yksi kapinan johtajista. Kapina tukahdutettiin julmasti La Matanzassa, jonka aikana asevoimat murhasivat noin 30 000 siviiliä. La Matanza – espanjaksi "teurastus", sellaisena kuin se tuli tunnetuksi - antoi sotilasdiktatuurien monopolisoida poliittisen vallan El Salvadorissa samalla kun suojeli maan eliitin taloudellista valta-asemaa. Keskiluokan, työväenluokan ja köyhien salvadorilaisten vastustus tätä järjestelyä kohtaan kasvoi koko 1900-luvun. Jne, jne.
ellauri324.html on line 199: Marx ilmeisesti syntyi juutalaiseksi – vuonna 1818. Hänen isänsä oli kääntynyt luterilaisuuteen 1816 tai 1817; hänen äitinsä kääntyi Karlin ollessa 7-vuotias vuonna 1825. Karl kastettiin, kun hän oli 6-vuotias, vuonna 1824. Koti, jossa hän varttui, ei ollut uskonnollinen.
ellauri324.html on line 220: Jews' encounters with modernity – through new political, economic, intellectual, and social institutions, as well as new technologies and ideas – have engendered a wide array of responses that have transformed Jewish life profoundly. Nowhere is this more evident than in those practices that might be termed Jewish popular culture. In phenomena ranging from postcards to packaged foods, dance music to joke books, resort hotels to board games, feature films to T-shirts, Jews in the modern era have developed innovative and at times unprecedented ways of being Jewish.
ellauri324.html on line 304: Presidentti Ronald Reagan mainitsi kampanjamielenosoituksensa Hammontonissa, New Jerseyssä lyhyesti laulun Born in the USA sanoen: "Amerikan tulevaisuus lepää tuhansissa unelmissanne sydämessänne. Se lepää toivon sanomassa. sellaisen miehen lauluissa, jota niin monet nuoret amerikkalaiset ihailevat – New Jerseyn omassa Bruce Springsteenissä." Kaksi yötä myöhemmin Pittsburghissa pidetyssä konsertissa Springsteen kertoi yleisölle: "No, presidentti mainitsi nimeni puheessaan toissapäivänä ja jouduin jotenkin miettimään, mikä hänen suosikkialbuminsa on täytynyt olla. ? En usko, että se oli Nebraska." Bruce on Reaganiin verrattuna vihervassari. 19. heinäkuuta 1988 Springsteenin konsertti Itä-Saksassa keräsi 300 000 katsojaa. Konsertin oli suunnitellut sosialistisen yhtenäisyyspuolueen nuorisosiipi, jonka tarkoituksena oli tyynnyttää Itä-Saksan nuoriso, joka kaipasi lisää vapautta ja lännen populaarimusiikkia. Nimikappale käsittelee tavallisen sotilaan tunteita ja pelkoja Irakin sodan aikana. Presidentti Obama piti puheen, jossa hän väitti, että Springsteen oli sisällytetty tavallisten amerikkalaisten laajaan kappalevalikoimaan. Vuonna 2012 Springsteen kampanjoi presidentti Barack Obaman uudelleenvalintaa vastaan. Springsteenin kiertueet sijoittivat hänet neljänneksi artistien joukossa vuosikymmenen kokonaistuloissa. 31. heinäkuuta 2012 Helsingissä Springsteen esitti kaikkien aikojen pisimmän konserttinsa, neljä tuntia ja kuusi minuuttia 33 kappaleella. Syyskuussa 2023 Springsteen ilmoitti lykkäävänsä kahdeksan syyskuulle suunniteltua esitystä. Springsteen oli hoidossa peptisen haavataudin vuoksi, ja lääkärit suosittelivat, ettei hän esiintyisi livenä.
ellauri324.html on line 308: Iran -Contra-skandaali ( persia: ماجرای ایران-کنترا ; espanja: Caso Irán-Contra ), jota usein kutsutaan Iran-Contra-skandaaliksi, oli Yhdysvaltojen poliittinen skandaali, joka tapahtui Reaganin toisen kauden aikana. Vuosina 1981–1986 korkeat hallinnon virkamiehet edistivät salaa laitonta aseiden myyntiä Iraniin, joka oli tuolloin asevientikiellon alainen. Hallinto toivoi käyttävänsä asekaupan tuotot Nicaraguan sandinistien vastaisen kapinallisryhmän Contrasin rahoittamiseen. Bolandin muutoksen mukaan kongressi kielsi Contran lisärahoituksen lainsäädäntömäärärahoilla, mutta Reaganin hallinto keksi porsaanreiän käyttämällä sen sijaan salaa käyttämättömiä varoja. Vaikka presidentti Ronald Reagan kannatti äänekkäästi Contra-asiaa, todisteet ovat kiistanalaisia siitä, oliko hän henkilökohtaisesti kiikuttanut varat Contralle. Muut konnailusta syytetyt tai tuomitut saivat kaikki armahduksen George HW Bushin presidenttikauden viimeisinä päivinä. Hän oli tapauksen aikaan varapresidentti.
ellauri324.html on line 317: Taloudellisen ja sotilaallisen avun lisäksi Yhdysvallat tarjoaa myös laajamittaista poliittista tukea Israelille, koska se on käyttänyt YK:n turvallisuusneuvoston veto-oikeuttaan 42 kertaa Israelin tuomitsevia päätöslauselmia vastaan, kun sen veto-oikeus on ollut 83 kertaa. käytetty. Vuosina 1991–2011 Yhdysvaltojen vetoamista 24 veto-oikeudesta 15 käytettiin Israelin suojelemiseen.
ellauri324.html on line 431: Liittoutuneiden tiedustelulaitteiden keskuudessa Saigonissa havaittiin merkkejä lähestyvästä kommunistisesta toiminnasta. Voimakas pommitus (100–150 laukausta päivässä) sai Westmorelandin käynnistämään Operation Neutralize , intensiivisen 4 000 pommituksen ilmapommituksen demilitarisoidulle zonelle ja sen pohjoispuolelle. Hyökkäystä välittömästi edeltävinä päivinä liittoutuneiden joukkojen valmius oli kuitenkin suhteellisen rento. Liittoutuneiden taholta puuttui kiireellisyys. Jos Westmoreland ymmärsi vaaran mahdollisuuden, hän ei kertonut siitä kovin hyvin muille. Kukaan – ei Washingtonissa tai Vietnamissa – odottanut mitä tapahtui.
ellauri324.html on line 433: Lopputulos kussakin tapauksessa määräsi tavallisesti paikallisten komentajien kyvyt – jotkut olivat erinomaisia, toiset olivat pelkurimaisia tai epäpäteviä. No niinpä nimenomaan juu!
ellauri324.html on line 464: Sitten hän esittelee myös tavan kantaa näitä arvokkaita vaatteita – sapeur-kävelyn. Sitäkin löytyy montaa sorttia: kevyttä laahausta, kasuaalia etukenoa, ”sivulaidia”, leveää ryhtiä sekä koreilevia potkuja. Yhtä kaikki, vaikka asut ovat komeita ja meno pöyhkeää, toteavat tyyliniekat yhteen ääneen, ettei kyse ole ylimielisyydestä, vaan ”se on lifestyle”.
ellauri325.html on line 78: Viurusilmäinen Boris Nikolajevitš Jeltsin (ven. Бори́с Никола́евич Е́льцин, 1. helmikuuta 1931 Butka, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto – 23. huhtikuuta 2007 Moskova, Venäjä) oli Venäjän ensimmäinen porvarillinen presidentti sitten vallankumouxen vuosina 1991–1999. Jeltsinillä oli myös keskeinen rooli Neuvostoliiton alasajossa, ja hänen presidenttikaudellaan Venäjällä tapahtui suuri joukko "uudistuksia" kohti markkinataloutta. Uudistusprosessi oli vaikea: Neuvostoliiton hajoaminen aiheutti suuria taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, jotka leimasivat Venäjän koko 1990-lukua. Jeltsinin kaudella syttyi Tšetšenian sota.
ellauri325.html on line 80: Kun Mihail Gorbatšovista oli tullut Neuvostoliiton johtaja 1980-luvulla, hän valitsi Jeltsinin siivoamaan Moskovan puolueorganisaation korruptiosta. Jeltsinistä tuli vuonna 1986 Neuvostoliiton politbyroon jäsen, joskin ilman äänioikeutta. Jeltsin oli puolueen Moskovan kaupunkikomitean ensimmäinen sihteeri eli Moskovan pormestari 24. joulukuuta 1985–1987. Sen jälkeen hänet erotettiin politbyroosta ja pormestarin virasta, koska hän kritisoi Gorbatšovia ja uudistusten tahtia. Jeltsin esiintyi tuolloin Moskovassa populistina ja uudistajana.
ellauri325.html on line 90: Jeltsin ryhtyi muuttamaan Venäjän talousjärjestelmää: jatkossa sen tulisi perustua yksityisyritteliäisyyteen ja vapaisiin markkinoihin. Hän muun muassa lakkautti hintatuet ja valtion kontrollin kuluttajatuotteisiin; hän ei kuitenkaan saanut Venäjän parlamentin tukea taakseen. Sen vuoksi Jeltsin hajotti parlamentin syyskuussa 1993 ja julisti uudet parlamenttivaalit. Lokakuussa 1993 jotkut kovan linjan edustajat yrittivät kaapata vallan – Jeltsinille armeliaat armeijan joukot torjuivat yrityksen. Parlamenttivaalien yhteydessä järjestettiin kansanäänestys, jossa Jeltsinin ehdotus perustuslaiksi hyväksyttiin niukasti. Mä sain tiedekunnan koeluennosta Fred Karlssonin avulla arvosanan "niukasti hyvä". Parlamentin uusi koostumus kuitenkin pakotti seuraavina vuosina Jeltsinin käyttämään valtaansa usein presidentin asetusten kautta.
ellauri325.html on line 110: Kultainen miljardi näyttää tulleen ensimmäisen kerran laajemman yleisön tietoon publicisti Anatoli Tsikunovin vuonna 1990 julkaisemassa artikkelissa, joka kirjoitti kirjaimella A. Kuzmich, "The Plans of the Plans of the Global Leadership for the Orjument of Russia". Kuzmich väitti, että länsimaiden eliitti katsoi nälkäisenä erityisesti Neuvostoliiton valtavia luonnonvaroja – sen kaasua, öljyä ja metsiä – ennusteiden mukaan maailmanlaajuisten toimitusten hupenemisesta ja Neuvostoliiton taantumisesta.
ellauri325.html on line 118: Andrei Kolesnikov, vanhempi Venäjä-stipendiaatti Carnegie Endowment for International Peace -järjestöstä, myöntää, että kultainen miljardi – ja ydinkatastrofi sen ytimessä – vetoaa uusiin maailmansodan kannattajiin niin lännessä kuin lännen ulkopuolella, missä heitä onkin.
ellauri325.html on line 163: Hei mitä lavastaja Roy eli "Juan Batiste Montabuan", siviilissä Tapio Vilpponen otti myöskin osaa propagandatalkoisiin! Arkadi Avertshenkon tyylilajissa. Tapio Vilpponen (31. toukokuuta 1913 Rauma – 31. elokuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen käsikirjoittaja, lavastaja, puvustaja, taidemaalari, graafikko, sisustussuunnittelija, kuvanveistäjä, copywriter, toimittaja, pilapiirtäjä ja pakinoitsija. Hän myös näytteli muutamassa elokuvassa. Vilpponen käytti salanimiä Roy ja Juan Batiste Montauban. Vilpponen kirjoitti useita kioskilukemistoja (El Zorron seikkailut, Tilly, Pekka Lipponen junior) sekä nelisensataa jatkojännäriä. Kexittyään Jussi-palkinnon hän oli itse ensimmäisiä Jussi-palkittuja vuonna 1944, kun hänet palkittiin parhaasta lavastuksesta elokuvaan Herra ja ylhäisyys. Juan Batiste Montabuan on selvä plagiaatti Simo Penttilästä. Zorron porukat on käytkaz yxyhteen TJA Heikkilän, tai Punavyön sivuvaunuineen. Inkkari Tacho on Tlacan kopio. Vilpponen oli Hirvosta 15v nuorempi. Heikon kuulonsa vuoxi hänkään ei joutunut ruotuun.
ellauri325.html on line 225: Herra ja ylhäisyys Sonoran uni on ilmiselvä narsisti. Hän ei yhtään tykkää jos naiset eivät tykkää hänestä. Hän ei ole ylpeä ja izerakas, taino ylpeä ehkä mutta izerakas en! Ja sitäpaizi, jos asian ytimeen mennään, onko izerakkaus oikeastaan vika? (Ylhäisyys razastaa yhä, s. 74, Otava 1952). Penttilä puhuu paljon naisista, enimmäxeen misogyynistä. Uuno oli kotoisin Raudulta, vaikka tekeytyikin länsisuomalaisexi koska ne ovat lahtarimpia. T.J.A.kin oli sattumoisin kotoisin Raudulta, selviää lukemastani rompskusta. Törni kärkeen listi sovjetteja siellä suuren isänmaallisen sodan aikana. Raudun taistelu oli Suomen sisällissodan aikainen taistelu, joka käytiin Karjalankannaksella sijainneessa Raudun pitäjässä 20. helmikuuta – 5. huhtikuuta 1918. Pietarin läheisyyden vuoksi enemmistö punaisten puolella taisteluun osallistuneista joukoista oli venäläisiä. Valkoisten voittoon päättynyt Raudun taistelu oli Tampereen ja Viipurin taistelujen ohella yksi sisällissodan verisimmistä. Sen kaksi viimeistä päivää olivat koko sodan ankarimpia yhteenottoja kaikki rintamat mukaan lukien. Uuden Suomen toimihenkilö oli Simokin, tietysti.
ellauri325.html on line 231: Penttilän sankarihahmon T.J.A. Heikkilän suusta tuli lohkaisu: "Kun kuulen sanan kulttuuri, poistan revolveristani varmistimen." Sen väitetään usein tulleen Goebbelsin tai Göringin suusta. Ize asiassa lause kuultiin alkujaan saksalaisen kirjailijan Hanns Johstin näytelmässä Schlageter. Hanns Johst (8. heinäkuuta 1890 Seerhausen, Riesa, Saksi, Saksa – 23. elokuuta 1978 Ruhpolding, Baijeri, Saksan liittotasavalta) oli saksalainen näytelmäkirjailija ja kirjailija. Johst kirjoitti "ekspressionistisia" näytelmiä, jotka saivat natsien pidäkkeettömän hyväksynnän. Sotilasarvoltaan hän oli SS-Gruppenführer. Schlageter oli tehnyt vaikutuksen Adolf Hitleriin, jonka suosikiksi hän pääsi sanomalla: “Kansan yksilöiden tulisi seurata sokeasti yhtä johtajaa, tässä tapauksessa kuvataiteilijaa, jotta kansa tavoittaisi paremman tulevaisuuden”.
ellauri325.html on line 252: Stephen PH Butler Leacock FRSC (30. joulukuuta 1869 – 28. maaliskuuta 1944) oli kanadalainen opettaja, politologi, kirjailija ja humoristi. Vuosina 1915-1925 hän oli maailman tunnetuin englanninkielinen humoristi. Hänet tunnetaan kevyestä huumoristaan sekä ihmisten hulluutta koskevasta kritiikistä.
ellauri325.html on line 301: Eki Salonen väitteli Helsingin yliopistossa valtiotieteen tohtoriksi vuonna 1970 kulttuurisosiologian alalta ja toimi sittemmin 1970–1980-luvulla alan dosenttina Jyväskylän yliopistossa. Hän toimi Ylioppilaslehden päätoimittajana vuosina 1947–1949. Sen jälkeen hän oli perustamassa Mitä missä milloin -vuosikirjaa sen ensimmäisenä päätoimittajana 1949–1956 ja tämän jälkeen Suomen kulttuurirahaston yliasiamiehenä 1957–1980. Hän sai kunniaprofessorin arvon vuonna
ellauri325.html on line 308: Ole Gustaf Åke-Håkan Stoltzenberg (1. heinäkuuta 1914 Helsinki – 17. heinäkuuta 1983 Helsinki) oli varsinaiselta ammatiltaan helsinkiläisen Liikemainonta McCann -mainostoimiston toimitusjohtaja, 1960-luvun keskivaiheilla myös pääomistaja. Sekin pääsi väsäämään asemasotavaiheen lektyyrejä nimimerkillä Paavo Telenovela. Siviilien rikoxista Paavo veistää viziä.
ellauri325.html on line 315: Simo Tapio Puupponen (nimimerkki Aapeli; 23. lokakuuta 1915 Kuopio – 10. lokakuuta 1967 Helsinki), oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Puupponen toimi Kuopiossa ilmestyneissä Pohjois-Savo ja Savon Sanomat -lehdissä pitkäaikaisena toimittajana ja pakinoitsijana 1936–1953.
ellauri325.html on line 323: Unto Seppänen oli kajahtanut Karjalasta. Seppänen (15. toukokuuta 1904 Helsinki – 22. maaliskuuta 1955 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja.
ellauri325.html on line 409: Aarne Oskar Aake Jermo, vuoteen 1935 asti Johansson, (8. toukokuuta 1920 Kalanti – 22. lokakuuta 1980 Ristiina) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija.
ellauri325.html on line 413: Yrjö Armas Kivimies (alk. Uuno Armas Mattila; 8. joulukuuta 1899 Joensuu – 18. maaliskuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, kriitikko, kolumnisti ja kääntäjä, jonka tunnetuin teos oli 1937 ilmestynyt Pidot Tornissa. Kaveri oli taas 1 näitä oikeistolaisia puisevia puujalkaviziukkoja
ellauri325.html on line 423: Arvostelija – Kauko Kare
ellauri325.html on line 425: Asiantuntija – Heikki Miekk-oja
ellauri325.html on line 427: Herra Tohtori – Matti Kuusi
ellauri325.html on line 429: Humanisti – Touko Voutilainen
ellauri325.html on line 431: Konservatiivi – Yrjö Kivimies
ellauri325.html on line 433: Kulissimies – Eino Repo
ellauri325.html on line 435: Lyyrikko – Tuomas Anhava
ellauri325.html on line 437: Optimisti – Kauko Sipponen
ellauri325.html on line 439: Puoluepoliitikko – Väinö Leskinen
ellauri325.html on line 441: Rouva Kirjailija – Eila Pennanen
ellauri325.html on line 443: Tieteilijä – Risto Tuomikoski
ellauri325.html on line 445: Toimittaja – Sakari Virkkunen
ellauri325.html on line 447: Toimitusjohtaja – Kalervo Pakkala
ellauri325.html on line 449: Tosikko – Lauri Hyvämäki
ellauri325.html on line 460: Puoluepoliitikko: "Minä pelkään että juuri tämä passiivisuus huippukulttuurimme edustajien taholta – tai sanoisin: porvarillisten kulttuuripiirien edustajain taholta – se kasvattaa näiden erikoislaatuisten ja helppohintaisten ajanvietteiden harrastamista, kehittää jonkinlaista lättähattukulttuuria. Minusta tämä länsimainen kulttuuri on sterilisoitunut, ei se Suomessakaan pysty tarjoamaan nuorisolle riittävän voimakkaalla tavalla uusia ihanteita."
ellauri325.html on line 464: "Ajanvieteteollisuus tuottaa paljon sellaista, joka ensi silmäyksellä näyttää siltä kuin siihen sisältyisi todella joitakin arvoja. Mainitsen esimerkkinä 'Valitut palat', jota kuulemma toimitetaan Gallup-tutkimuksen mukaisesti. ... Ja sama pitää erikoisen suuressa määrin paikkansa ylen suosittujen naisten lehtien kohdalla, 'Eevojen', 'Hopeapeilien' jne. Eivät mitkään ole niin valheellisia julkaisuja kuin niiden kaltaiset. 'Kallet' ja 'Cocktailit' ovat varsin viattomia niihin verrattuina – jokainen tietää, etteivät viimeksi mainitut ole arvokkaita."
ellauri325.html on line 466: Optimisti: "En tarkoita … sitä etteikö lehdissämme tulisi olla ulkomaidenkin tapahtumia ja oloja selostavia artikkeleja, vaan tarkoitan, että selvästi tendenssimäisiä artikkeleja ei tarvita – olkoonpa niiden tendenssinä sitten osoittaa, että jopa pinuppa Marilyn Monroe lukee yksityiselämässään korkealaatuista romaanikirjallisuutta ..."
ellauri325.html on line 472: Kulissimies: "Väitän … että paljon voidaan tehdä jos noin ilman suurta tendenssiä aina pyritään osoittamaan eräiden asioiden vähempiarvoisuus tai toisarvoisuus, se että Malmstén yleensä, kaikissa olosuhteissa, on toisarvoisempaa musiikkia verrattuna esimerkiksi – hmm – (Tauno, toim. huom.) Pylkkäseen …"
ellauri325.html on line 478: "Toinen, ehkä vieläkin ärsyttävämpi yksipuolisuus, on norssinluutornissa elävien huippukulttuurin harjoittajien koomillinen kauhu, kun he havaitsevat että on olemassa Tappelevia metsäkukkoja, Rovaniemen markkinafilmejä ja muuta yhtä hirvittävää – siis se että massat, nämä kansan syvät rivit, kulttuurin kannattajat, että ne hankkivat itselleen oman tasonsa mukaista taidetta, miksei myös tiedettä Konsta Pylkkäsen tyyliin."
ellauri325.html on line 493: Sodan jälkeen Kivimies toimi Suomalainen Suomi -lehden toimittajana 1946–1948. Hän sai Turun yliopiston filosofian kunniatohtorin arvon 1960. Tuhnu Veikko Ennalakin oli parempi, niin hyvä että sitä sensuroitiin.
ellauri325.html on line 534: Kastehelmi toivoo, että muutkin kuin läntiset päättäjät ymmärtäisivät Venäjän mahdollisen voiton Ukrainassa olevan tietoisten päätösten tulos. Ei ole haluttu, että Ukraina voittaa Venäjän 6–0, joten ei ole annettu riittäviä aseita, koska on pelätty izelle siitä koituvia riskejä, hän sanoo. Ja kuka sitäpaizi tietää millainen valtiohirviö olisi Uraliin ulottuva nazijohtoinen Suur-Ukraina, kun Unkarikin on noin kamala, Turkista puhumattakaan.
ellauri325.html on line 537: – Maat suhtautuvat puolustuskykyynsä ja yhteisiin puolustussuunnitelmiin nyt uudella tavalla. Iloitkaamme siitä.
ellauri325.html on line 543: Vilho Veikko Päiviö Helanen (vuoteen 1905 Helander, 24. marraskuuta 1899 Oulu – 8. kesäkuuta 1952 Frankfurt, Länsi-Saksa) oli suomalainen kirjailija, tiedemies, poliitikko, AKS:n puheenjohtaja ja lehtimies. Helanen oli suomalaisen dekkarikirjallisuuden pioneereja. Hän toimi vanhasuomalaisen henkivakuutusyhtiö Salaman johtokunnan sihteerinä 1922–1941, sekä viipurilaisen Keskinäisen eläke-kassan johtajana vuosina 1942–1945.
ellauri325.html on line 545: Helanen otti vapaaehtoisena osaa Viron vapaussotaan 1919. Hän liittyi heimoaatteelliseen Akateemiseen Karjala-Seuraan (AKS) vuonna 1923 jäsenenä n:o 91 (jäsen n:o 1 oli Elias Simojoki) ja toimi seuran puheenjohtajana 1927–1928 ja uudelleen syksystä 1933 lähtien "vanhojen" noustua jälleen valtaan seurassa. Helasen puheenjohtajuus jatkui seuran lakkauttamiseen saakka. Kolmekymmentäluvulla Helanen antoi tukensa Lapuan liikkeelle ja liittyi Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) riveihin. Tämä ratkaisu johti hänet eroon monista AKS:n aikaisista opiskelutovereistaan, muun muassa Urho Kekkosesta.
ellauri325.html on line 574: Vuosina 1958–1966 Airo istui eduskunnassa kokoomuksen kansanedustajana. Eduskunnan pöytäkirjojen mukaan Airo käytti erittäin vähän puheenvuoroja koko kahdeksanvuotisen kansanedustajakautensa aikana. Jostain syystä hän käytti enimmän ajan sarkapuseroa, pussihousuja ja haitarivartisia nahkasaappaita, ”jatsareita”.
ellauri325.html on line 587: Sisällissodan puhjettua hän keräsi kouluttamansa suojeluskuntajoukot ja ryhmitti joukkonsa Loviisassa vastarintaan punaisia vastaan, mutta joutui lopulta vetäytymään punaisten voiman tieltä Pernajan saaristossa olevalle Orrengrundin luotsiasemalle. Siellä Kemppi tunsi olonsa tukalaksi ja lähti muutamia miehiä mukanaan pyrkimään valkoiselle rintamalle Sysmään ja onnistuikin yrityksessään, jossa käytettiin reittiä Artjärvi–Mankala–Vuolenkoski ja Heinola. Sysmään Kempin johtamat joukot saapuivat helmikuun puolivälissä, ilmoittautuen sikäläiselle suojeluskuntapäällystölle. Kemppi määrättiin maaliskuun alussa päälliköksi Lusissa olevaan Sysmän 3. komppaniaan, josta myöhemmin muodostettiin Sysmän 1. pataljoonan 3. komppania ja myöhemmin Etelä-Savon rykmentin 10. komppania. Tämän jälkeen Kemppi otti osaa Suomen sisällissotaan Lusissa, toisessa Heinolan valtausyrityksessä ja Hillosensalmella. Sodan loppuvaiheilla hän siirtyi saamansa määräyksen perusteella 30. huhtikuuta 1918 valtionrautateiden palvelukseen.
ellauri325.html on line 644: Mikin tuulettama isoisoisä Aarne Juhana Kuusi (vuoteen 1905 Granfelt; 24. kesäkuuta 1881 Helsinki – 27. huhtikuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen vakuutusmatemaatikko ja raittiusmies, Suomen ensimmäinen vakuutusneuvos.
ellauri325.html on line 646: Tämä Kuusi syntyi raittiustoiminnasta tunnettuun perheeseen: hänen isänsä oli A. A. Granfelt ja äitinsä Mandi o.s. Cantell. Aksel August Granfelt (26. heinäkuuta 1846 Hausjärvi – 23. helmikuuta 1919 Mäntyharju) oli suomalainen kansanvalistus- ja raittiusliikkeen johtaja, valtiopäivämies ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän toimi Kansanvalistusseuran sihteerinä vuosina 1878–1906 ja johti perustamaansa Raittiuden Ystävät -järjestöä.
ellauri325.html on line 652: Kotinsa ruotsinkielisestä taustasta huolimatta Granfelt maanikkona omaksui fennomanian aatteen ja suomen kielen. Hän kannatti fennomaanien kansansivistysihanteita ja omistautui rahvaalle suunnatun valistustyön kehittämiselle. Granfeltin tavoitteena oli suomalaisten kansallinen yhdentyminen, jota palvelemaan erilaiset sivistyslaitokset oli hierarkkisesti asetettava. Hän haki syksyllä 1878 neljä vuotta aiemmin perustetun Kansanvalistusseuran sihteerin tointa, joka oli vapautunut Jaakko Päivärinnan jouduttua eroamaan epäselvyyxien vuoxi. Jakob (Jaakko) Haniel Päivärinta (sukunimi vuoteen 1877 Swan; 23. lokakuuta 1847 Purmo – 6. heinäkuuta 1902 Lammi) oli suomalainen pappi, valtiopäivämies, opettaja ja kirjailija. Jaakko oli Anni Swanin setä. Tuleva kirjailija Anni Swan asui vuosina 1890–1892 setänsä Jaakko Päivärinnan perheen luona käydessään Mikkelin tyttökoulua. Hän oli vielä perheen kotiopettajana kesällä 1895 Lammilla. Matti Kuusi ohitti poikasena Anni Swanin joka mies oli Otto Manninen.
ellauri325.html on line 656: Granfelt oli myös aatelissäädyssä sukunsa edustajana säätyvaltiopäivillä 1882, 1885, 1888, 1891, 1894 ja 1897. Hän ajoi valtiopäivillä alkoholilainsäädännön muutoksia sekä kansansivistystyön laajentamista valtion tuella. Lisäksi hän oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistojen ja kirjavarojen hoitaja vuosina 1879–1896.
ellauri325.html on line 664: Elämäntyönsä tämä Kuusi teki Keskinäisen henkivakuutusyhtiö Salaman palveluksessa matemaatikkona 1910–1918, toisena johtajana 1918–1936 ja toimitusjohtajana 1936–1952. Salama ja Gummerus julkaisivat myös Vilho Helasen hengentuotteita. Suspect foul play.
ellauri325.html on line 697: Kansanrunousarkiston rappukuiluun kuollut Lönnrotin elämäkerturi Aarne Anttila on oikeutetusti luonnehtinut piippua Lönnrotin ”ainaiseksi ystäväksi” – niin kiinteä osa se oli hänen jokapäiväistä elämäänsä. Kirjoitustyötä tehdessä Lönnrotilla oli jopa apuna omatekoinen ja omintakeinen teline, josta piipun sai huulille poltettavaksi niin, että molemmat kädet olivat vapaita työskentelemään, kirjoittamaan paperiliuskoja lehteilemään ja vaikka tumputtamaan.
ellauri325.html on line 713: Lasse Heikkilä (6. marraskuuta 1925 Kiikoinen – 26. maaliskuuta 1961 Sipoo) os. Levola oli jatkosodan aikana 18-vuotias ressu jota käytettiin Talin–Ihantalan taistelussa panssarinyrkkinä. Ei tainnut Erik Allardt olla. Mutta Erik Allardt sai CIA:n salahanke MKULTRA-rahoitusta Human Ecology Fund -peiteorganisaation kautta. Tulimyrskyn traumatisoima Lasse rupesi modernisti runoilijaxi.
ellauri325.html on line 714: Sodan jälkeen Heikkilä oli Helsingissä filosofi Uuno Saarnion (1896–1977) oppilaana. Hän kuului nuorten uraniaanien Urania-piiriin, jossa tutkittiin kirjallisuutta ja filosofiaa, mutta myös matematiikkaa ja äärettömyyden teoriaa. Heikkilä oli kiinnostunut ranskalaisesta ja espanjalaisesta kulttuurista. Tätä kautta hän tutustui roomalaiskatoliseen kirkkoon. Heikkilää viehättivät katoliset pyhimystarinat ja Neitsyt Maria -kultti. Hän työskenteli kirjastovirkailijana Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa, jonka kirjastonjohtajana oli hänen oppi-isänsä Uuno Saarnio. Viimeiset ö mahdollisesti myös itsemurhaan, sillä Heikkilän kuolinsyytä ei tutkittu kunnolla.
ellauri325.html on line 719: Eino S. Repo osallistui talvi- ja jatkosotaan rintamalla ja kotiutui 1944 kapteenina. Hän valmistui 1948 filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta, pääaineenaan kirjallisuustiede. Valmistuttuaan hän toimi vapaana kirjallisuuskriitikkona ja kirjoitti arvosteluja muun muassa Uuteen Suomeen ja Parnassoon sekä radioon. Repo tunnettiin radikaalina kirjoittajana ja hänen oli lopetettava Uuden Suomen avustaminen, kun hän oli riitaantunut pääkriitikon, konservatiivisen V. A. Koskenniemen kanssa. Apu-lehden toimittajana Repo toimi 1958–1964, minkä jälkeen hänet valittiin Mainostelevision ohjelmajohtajaksi. Revon toimiessa vuosina 1965–1969 Yleisradion pääjohtajana hän toteutti yhtiössä useita uudistuksia. Niinpä Yleisradiolle, jossa oli aikaisemmin lähetetty vain STT:n sähkeuutisia, perustettiin Ralf Fribergin johdolla oma uutistoimitus. Samalla voimistunut vasemmistolainen opiskelijaradikalismi sai jalansijaa yhtiössä. Repo antoi runsaasti tilaa nuorille toimittajille ja heidän yhteiskuntakriittisille ohjelmilleen, mikä herätti syytöksiä Yleisradion politisoitumisesta ja toi sille pilkkanimen ”Reporadio”. Nyt on punatauti parantunut vaikka Kempeleeltä kazoen .se on viele vehen vasemmalle. Hehe.
ellauri325.html on line 737: Helpommin sanottu kuin tehty. Elokuvateatteri Tenkassa Helsinginkadulla – kuuluisan Ässärykmentin syntysijoilla – hän kannusti yhdessä sosialisti Jarno Pennasen kanssa miehiä rintamalle.
ellauri325.html on line 745: Väinö Kaukonen (18. kevätkuudu 1911, Kuopio – 4. ligakuudu 1990, Helsinki) oli suomelaine professoru da literatuuran tutkii. Ei siis se sotaveteraani joka veteli komiasti veteraanin iltahuudon soolo-osia. Väinö oli neuvostomieöinen, minkä vuoxi Martti Haavio ei voinut sietää sitä. Kaiken kukkuraxi
ellauri325.html on line 752: Todella lahjakas matemaatikko Pekka Myberg ei kanslerins sietänyt rehtori Edwin Linkomiestä joka olikin täydellinen ääliö. Helsingin yliopiston yleisen etnologian ylimääräinen professori Aarne Koskinen (1915 - 1982) oli kansainvälisesti tunnettu Polynesian tutkija. Tyynenmeren asukkaat kunnioittivat hänen elämäntyötään antamalla hänelle samoalaisen päällikön arvonimen Tui Finilani. Saara Lilja (19. heinäkuuta 1923 Helsinki – 6. huhtikuuta 2003) oli suomalainen klassillisen filologian ja antiikin kirjallisuuden tutkija ja Edwin Linkomiehen ehdokas. Siitä ei tullut kuin dosentti, no loppusuoralla se pääsi apulaisexi. Masa vanha juonittelija halusi istua tuleen Aarnen housuilla, vaikka Saara Liljan peppu oli sievempi. Ujo Matti 6 oli yhtä yxin yxinäinen kuin toinen henxelien paukuttelija, Paavo Haavikko.
ellauri325.html on line 759: Paremmin kävi Hannes Sihvolle (16. tammikuuta 1942 Kuopio – 20. tammikuuta 2003 Vantaa) jonka isä Hannes Sihvo kaatui jo ovella Iilammmen sidontapaikalla 1941. Hannes vanhempi oli rykmenttimme Sven Tuuva, tai Wilhelm von Schwerin. Tein siitä runon, aivan mahtavan.
ellauri325.html on line 763: Sihvo toimi vuodesta 1972 Joensuun korkeakoulun (myöh. Joensuun yliopisto) kirjallisuuden apulaisprofessorina ja vuodesta 1981 kirjallisuuden professorina. Hän oli myös Joensuun yliopiston vararehtorina kymmenen vuoden ajan. Sihvo jäi eläkkeelle vuonna 2001. Aleksis Kiven Seuran puheenjohtajana hän toimi vuosina 1997–2002.
ellauri326.html on line 68: Karel Čapek (9. ledna 1890 Malé Svatoňovice – 25. prosince 1938 Praha) kärsi 21-vuotiaana Bechterevin taudista, joka on krooninen tulehduksellinen sairaus, joka kohdistuu pääasiassa selkärangan nikamiin. Sairaudensa vuoksi häntä ei kutsuttu Itävallan armeijaan, joten hänen ei tarvinnut taistella ensimmäisessä maailmansodassa, mutta tämä sota ja sen seuraukset vaikuttivat häneen suuresti.
ellauri326.html on line 229: Pitkänenäinen Sofi Oksanen kertoo Ukraina-kaftaanissa keikistellen, miksi Venäjän armeijassa on normaalia varastaa pesukoneita ja raiskata – "Taustalla rankaisemattomuus ja ajatus, että siihen on oikeus". Kirjailija Sofi Oksasta suututtaa Venäjän ukrainalaisia vastaan toteuttaman kansanmurhan typistäminen Putiniin. Samoja putinisteja ne on koko konkkaronkka, niinkuin saxalaiset oli nazeja. Hänen mukaansa sodassa on kyse sodasta naisia vastaan eli kyse KGB-valtion kansalaisten tietoisesta tavasta maata väkisin ja varastella toisten pesukoneita. Rankaisemattomuuden selittää sotatilassa vallizeva svoboda: työntyminen vihamiehen pilluun without as much as by your leave on sotaolosuhteissa yhtä lailla normipäivää kuin pesukoneen muilutus.
ellauri326.html on line 247: A: Hän ei tarvinnut sitä, Stalin kielsi sen. Mutta oli länsi, oli Amerikka ja Amerikassa oli rauhan kannattajien kongressi. Oli pakko lähettää joku. Ja sitten he muistavat, että meillä on Šostakovitš! He sallivat hänen musiikkinsa, lähettävät hänet, ja Šostakovitš lentää sinne stalinistisen hallinnon kasvoina. Tämä on venäläisen kulttuurin tragedia, koska sen päävihollinen haluaisi tuhota kaikki runoilijat, kaikki taiteilijat. Mutta siellä oli länsi, joten oli välttämätöntä jollakin tavalla säilyttää ihmiskasvot. Tolstoille oli pystytettävä monumentteja, vaikka hänet olisi ammuttu ensin, jos hän olisi pysynyt hengissä. Koska näyttää siltä, että me palvoimme Tolstoita, ja Tolstoi pyhitti meidät sillä tosiasialla, että palvoimme häntä. Ihan kuin hän sanoisi – oikein, hyvin tehty, 1937, ammu kaikki! Tämän minä, Tolstoi, kerron sinulle.
ellauri326.html on line 299: The Voice of Israel huomauttaa, että tämä päätös antaa Israelin puolustusvoimille (IDF) toimintavapauden – asevoimat toimivat oman harkintansa mukaan ja raportoivat maan poliittiselle johdolle oman harkintansa mukaan.
ellauri326.html on line 324: – Emme välttämättä olleet oikeasti yksin. Emmekä ole nytkään yksin, vaan osana isompaa porukkaa, Koivula kuvaa Ylen haastattelussa.
ellauri326.html on line 326: Professorin mukaan puolustusliitto Naton jäsenyyden myötä Suomen kansallinen identiteetti muuttui ratkaisevasti – tai ainakin se pitäisi muuttua. Tämä iso muutos on jäänyt lähes huomaamatta.
ellauri326.html on line 328: – Kyllä tässä varmaan on tarvetta kansallisesti tutkiskella sielua, Koivula avaa.
ellauri326.html on line 447: Reino Vilho (Wilhelm) Silvanto (sukunimi vuoteen 1929 saakka Sylvander; 21. heinäkuuta 1883 Helsinki – 29. tammikuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti ja kirjailija. Hän käytti suomentajana myös nimimerkkejä R.W.S, Reino Silva ja Reino Silvala. Silvannon vanhemmat olivat puuseppä Karl Kristoffer Sylvander ja Elviira Kallentytär. Hän pääsi ylioppilaaksi 1903 Helsingin reaalilyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1908 ja maisteriksi 1910. Silvanto oli aluksi opettajana eri oppilaitoksissa Helsingissä, Forssassa ja Kotkassa. Hän oli Suomen tietotoimiston palveluksessa 1918 ja toimi sitten asianajotoimisto Sarkanen & Helmeen liikeosaston osastopäällikkönä 1918-1920.
ellauri326.html on line 449: Reino Silvanto toimi Suomen edustajana Latviassa vuodesta 1920 ja Suomen Latvian suurlähettiläänä vuosina 1926–1927. Silvanto lähti ulkoasiainhallinnon palveluksesta 1929 ja hän toimi sittemmin kirjailijana ja kääntäjänä Helsingissä. Tästä kaikesta voi päätellä että Reiska oli todennäköisesti täys tunari, samantyyppinen kuin Heikki Brotherus.
ellauri327.html on line 318: – Näyttää siltä, että Venäjän lähetystö trollaa Suomen keskusrikospoliisia Balticconnectorin tutkintaan viitaten! Ehkä olisi aika suorittaa vähän strategista viestintää ja näyttää, mitä merivartiosto ja merivoimat pystyvät tekemään ja näkemään Suomenlahdella, Salonius-Pasternak kommentoi. Esimerkixi melkein hukuttaa nipun hurri varusmiehiä liian syvään rantaveteen Drakassa.
ellauri327.html on line 350: Presidentin äiti Maria Ivanovna Shelomova kuoli vuonna 1998 ja Putinin isä Vladimir Spiridonovitš kuoli vuonna 1999. Kuten tiedätte, sukunimen historiallinen alkuperä Shelomov tulee juutalaisesta miehennimestä Shlomo (venäjäksi Salomon). Ja kuten me kaikki tiedämme, Salomo (Shlomo) oli arvostetuin juutalainen kuningas, jota pidettiin kaikista ihmisistä viisaimpana ja joka rakensi uudelleen toisen temppelin. Toinen pieni yksityiskohta – juutalaisten lakien mukaan juutalaiseksi katsotaan se, joka on syntynyt äidistään.
ellauri327.html on line 376: Venäläisen tutkijan mukaan Sergei Lavrov on kryptojuutalainen! Lavrov (Kalantarov) Kalantarovien kuuluisan buhara-juutalaissuvun sukunimi sanasta "kalontar" – tadžikilainen sana, joka tarkoittaa Bukharan khanatessa sijaitsevan juutalaiskorttelin päätä! Toinen venäläinen tutkija sanoo samaa:
ellauri327.html on line 472: Ilmari Kianto (vuoteen 1906 Calamnius; 7. toukokuuta 1874 Pulkkila – 27. huhtikuuta 1970 Helsinki) oli yksi 1900-luvun alkupuoliskon huomattavimmista suomalaisista kirjailijoista. Kiannon kirjailijanura kesti yli 60 vuotta, jona aikana hän kirjoitti kuutisenkymmentä kirjaa. Hänen maineensa perustuu kuitenkin lähes kokonaan hänen kahteen köyhälistöromaaniinsa Punainen viiva (1909) ja Ryysyrannan Jooseppi (1924). Näiden kirjojen ansiosta Kianto tunnetaan kainuulaisen köyhälistön kuvaajana, ”korpikirjailijana”. Pulkkila on ex kunta Siikajoen latvoilla. Ilmari sinnitteli lähes satavuotiaaaxi Hesassa. Kianto oli alun perin nimeltään Ilmari Calamnius, mutta muutti sukunimensä Johannes Linnankosken neuvosta Kiannoksi vuonna 1906.
ellauri327.html on line 474: Johannes Linnankoski (oik. Vihtori Johan Peltonen 18. lokakuuta 1869 Askola – 10. elokuuta 1913 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on Laulu tulipunaisesta kukasta. Hänen kirjojensa kantavia teemoja ovat syyllisyyden, rangaistuksen ja sovituksen moraaliset ongelmat.
ellauri327.html on line 476: Ilmari Kianto syntyi Pulkkilassa Lamujoen rannalla sijaitsevassa pappilassa vuonna 1874. Hänen vanhempansa olivat kalajokelaiseen Calamnius-pappissukuun kuuluva Pulkkilan kappalainen August Benjamin Calamnius (1834–1915) ja Cecilia Septimia Catharina Lundahl (1842–1924). Perheessä oli kahdeksan lasta, joista Ilmari oli kuudes. Vuonna 1879 August Benjamin Calamnius valittiin Suomussalmen kirkkoherraksi ja perhe muutti Pulkkilasta Suomussalmelle Karhulan pappilaan.
ellauri327.html on line 478: Kianto kävi koulunsa Iissä ja Oulussa. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun lyseosta vuonna 1892.[4] Koulussa hän muun muassa toimitti oppilaskunnan lehteä. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi hän ehti ilmoittautua opiskelijaksi Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan, mutta päätti kuitenkin ryhtyä veljensä Volmarin esikuvan mukaisesti upseeriksi. Kianto palveli vapaaehtoisena Oulussa 4. Suomen Tarkka-ampujapataljoonassa 1892–1893. Keväällä 1893 pataljoona matkusti sotaharjoituksiin Krasnoje Seloon Pietarin lähelle, ja Kianto kirjoitti näistä kokemuksistaan leirikirjeitä Suometar-lehteen. Eräs moskovalainen lehti arvosteli Kiantoa separatistiksi näiden leirikirjeiden vuoksi, ja tästä seurannut kohu aiheutti hänelle hankaluuksia. Myös Kiannon sotilaselämään kohdistuneet romanttiset kuvitelmat olivat jo haihtuneet, ja niinpä hän päätti erota armeijasta ja lähteä takaisin yliopistoon opiskelemaan. Tämä toteutuikin myöhäissyksyllä 1893.
ellauri327.html on line 492: Entinen koulutoveri Eino Leino auttoi häntä runojen valikoimisessa. Kianto oli myös mukana perustamassa Suomalaista Kaunokirjailijaliittoa vuonna 1897. Kianto promovoitiin filosofian maisteriksi vuonna 1900. Hän täydensi venäjän kielen opintojaan stipendiaattina Moskovassa 1901–03,[4] ja julkaisi näistä kokemuksistaan myöhemmin kirjan Moskovan maisteri (1946). Kianto teki tänä aikana myös pitkän kiertomatkan Etelä-Venäjällä, ja tätä matkaa hän kuvasi 1903 ilmestyneessä matkakirjassaan Kiannan rannoilta Kaspian poikki v. 1902.
ellauri327.html on line 498: Suomussalmella Kianto hankki Metsähallitukselta seitsemän hehtaarin vuokrapalstan Kiantajärven rannalta ja rakennutti sinne vuosina 1910–1912 Turjanlinna-nimisen kirjailijankotinsa. Kiannon logo oli hakaristi. Kianto piti koko Vanhaa Testamenttia kokoelmana ”hebrealaisia satuja”. Kisari Nikolai II:n julistama yleinen armahdus Romanovien hallitsijasuvun 300-vuotisen vallassaolon kunniaksi pelasti Ilmarin tällä kertaa linnareissulta.
ellauri327.html on line 504: »Eikö olisi oikeata tuomiotaktiikkaa ottaa joku prosentti vihollisen toisestakin sukupuolesta – siten siveellisesti vaikuttaakseen näiden kurjiin ammattisisariin? Sudenjahdissa kelpaa maalitauluksi juuri naarassusi ehkä ennemmin kuin uros, sillä metsästäjä tietää, että naarassusi synnyttää yhtä pahoja penikoita, joista on oleva ikuinen vastus. Todistettu on, että Suomen kansalaissodassa punakaartilaiset ovat petoja, monet heidän naisistaan – susinarttuja, vieläpä naarastiikereitä. Eikö ole hulluutta olla ampumatta petoja, jotka meitä ahdistavat? Pyövelin kirves on nyt kerta kaikkiaan pantu Suomen kansan käteen. Suomen kansan yhteiskuntaruumiissa on tehtävä ”keisarileikkaus” – kirurgimme olkoon kansan tuomio»
ellauri327.html on line 509: Sisällissodan jälkeen kesällä 1918 Kianto otti osaa everstiluutnantti Malmin johtamaan Vienan retkikuntaan. Hänen tehtävänään oli toimia agitaattorina ja saada alueen asukkaat kannattamaan Suomeen liittymistä. Paikallinen väestö pysyi kuitenkin Kiannon pettymykseksi poliittisesti passiivisena eikä innostunut hänen puheistaan. Syksyllä retken jälkeen Kianto kirjoitti yleisesikunnalle moitekirjeen Vienan sodan moraalisesta ryhdittömyydestä ja retkikunnassa rehottaneista veneerisistä taudeista. Kianto kirjoitti nivusiaan raapien epäonnistuneesta retkestä matkakuvauksen Suomi suureksi – Viena vapaaksi (1918) ja kirjasen Vienan puolesta – Kauko-Karjalan ikivanhan moraalin säilyttämiseksi, kenttäpuheita (1919).
ellauri327.html on line 516: Vuonna 1932 Kianto sai virallisen eron ensimmäisestä vaimostaan, ja hän meni 1933 uusiin naimisiin Elsa-Maria Karppisen (o.s. Kokko) (1896–1954) kanssa. Hänellä oli kuitenkin samaan aikaan suhde Raakel Nymanin kanssa ja vuodesta 1934 lähtien myös Turjanlinnan palvelustyttönä toimineen Aino Seppäsen (”Aino-Kaino”) kanssa. Vuonna 1934 Kianto onnistui myös kahdeksan vuoden ponnistelun jälkeen lunastamaan Turjanlinnan palstan itsenäiseksi tilaksi.
ellauri327.html on line 522: »Venäläiset toverit! Kunnioittakaa sivumenolla köyhän kirjailijan kotia. Tuossa on saari autiona ynnä huvila itään päin muine rakennuksineen. – Pst. Olen minäkin ollut Moskovassa v. 1901–03. »
ellauri327.html on line 526: Saaressa, johon hän viittasi, olivat hänen kaksi omaa kalamajaansa, ja huvila itäänpäin tarkoitti hänen vanhimman sisarensa kookasta asumusta – sisaren kanssa hänellä oli ajoittain huonot välit. Länteen hän ei halunnut venäläisiä neuvoa, koska hänen vaimonsa ja pikku tyttärensä olivat juuri sinnepäin lähteneet jäätä pitkin sotaa pakoon.
ellauri327.html on line 534: Sodan jälkeen Kianto tuli tunnetuksi ”sihteeriseikkailuistaan”. Hän haki säännöllisesti lehti-ilmoituksillaan itselleen naispuolisia sihteereitä. Useimmilla näistä sihteereistä ei ollut edes konekirjoitustaitoa, mutta Kiannolle riitti, että he pystyivät soutamaan venettä kun Iki piti veneen laidoista. Kaikkiaan Kiannolla ehti sihteereitä olla neljä yhdeksän vuoden aikana, pisimpään Inkeri Jokinen 1944–1947 ja Anja Halonen 1948–1951. Kianto alkoi kirjoittaa 1952 romaania Elätin käärmettä povellani jonka aiheena oli hänen suhteensa Anja Haloseen. Romaani jäi keskeneräiseksi, sillä Halonen repi palasiksi Kiannon romaanin lähteenä käyttämän päiväkirjan Rakastajan tunnustuksia.
ellauri327.html on line 536: Toisen vaimonsa Elsa Karppisen kuoltua 1954 Kianto meni 1956 viimeisen kerran naimisiin, nyt Ella Mirjam (”Mirkku”) Lähteisen (1914–1961) kanssa; tämä avioliitto jatkui viisi vuotta, Lähteisen kuolemaan saakka. Ilmari kykki veneen perätuhdolla vielä 9 vuotta ilman soutajaa.
ellauri327.html on line 589: Ukrainassa on kaksi uraanin louhinta- ja jalostusyritystä, raskaan veden tuotantolaitos, elektroniikkakomponenttien kehitysteknologia ja erikoislaitteet ydinmateriaalien isotooppisen koostumuksen mittaamiseen. Dmytro Snegyrev, viitaten ukrainalaisiin tutkijoihin, ilmaisi mielipiteen, että Ukrainalla on mahdollisuus 5–7 vuodessa 200–300 miljoonan dollarin vuosirahoituksella kehittää tekniikoita ydinaseiden valmistukseen ja tuotantolaitosten kunnostamiseen. Ratkaistavia tehtäviä ovat tritiumin tuotanto, asekäyttöinen plutoniumreaktori, plutoniumia rikastava radiokemiallinen laitos ja metallurginen laitos aselaatuisen plutoniumin tuotantoa varten. Huomionarvoista on myös se, että Ukrainalla on yksi alueiden rikkaimmista uraanivarannoista.
ellauri328.html on line 65:
Efter snart 600 dagars krig manar Ukrainas president Volodymyr Zelenskyj om ännu mer stöd från "omvärlden." – Vi måste vinna vinterkriget, säger presidenten på besök i Natohögkvarteret.
ellauri328.html on line 102: Ukrainan vastahyökkäys epäonnistui, sanoo Ilmari Käyhkö – ”Tilanne näyttää todella ikävältä”
ellauri328.html on line 112: kokoomuksen ehdokas: ”Uuden maailmanjärjestyksen rakentamiseen menee jopa multakin vähintään 10 vuotta”. Sori siitä. Globaalit instituutiot ja sääntöpohjainen maailma heikkenevät. Peliteorialla ei ole pian mitään käyttöä. ”Jos minut valitaan tasavallan presidentiksi, lupaan, että Suomi tukee Ukrainaa niin kauan kuin on tarpeellista, vaikka viimeiseen ukrainalaiseen. Ukraina taistelee koko sivistyneen ja vapaan maailman puolesta – sortoa ja tyranniaa vastaan. Ja sen sodan se voittaa, on jo voittanut, vaikkei siltä ehkä ensinäkemältä näytä", Stubb sanoi. Voitto saatiin jo 2014 Stubbin hallituxen aikana. Stubbin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin teki tuolloin lähihistorian suurimman taktisen ja strategisen virheen, tai itse asiassa kolme virhettä (3 pointtia - kajahtaako tutulta?): Putin yliarvioi omat sotilasvoimansa, aliarvioi Ukrainan armeijan ja samalla lännen yhtenäisyyden. Autoritaariset ja demokraattiset voimat eivät 3.maailmansotaa ratkaise, vaan veltto etelä. Stubb ennakoi vallan (toisin kuin ennen) alueellistuvan. Liittolaissuhteita syntyy hänen mukaansa intressien eikä arvojen tai maantieteen pohjalta (kuten aikaisemmin oli laita). Intressejä voidaan nyttemmin hoidella myös etänä, tappaa ei-toivottuja partapozoja matkan päästä lennokkien avulla. Kyllä maailma ennen pitkää älyää, että kaiken keskiössä pitää olla Suomen turvallisuus. Vittu mikä hölmöpää.
ellauri328.html on line 123: Roomalainen kirjailija, puhuja ja oikeistopoliitikko Marcus Tullius Cicero (106 eKr . – 43 eKr.) teki suosituksi latinalaisen lauseen:
ellauri328.html on line 124: "Iustitia suum cuique distribuit." ("Oikeus antaa jokaiselle omansa.") – De Natura Deorum , III, 38.
ellauri328.html on line 129: Suum cuique toimii Mustan Kotkan ritarikunnan (saksa: Hoher Orden vom Schwarzen Adler; perustettu vuonna 1701), Preussin kuningaskunnan korkeimman ritarikunnan tunnuslauseena. Motto on edelleen käytössä nazeilla Saksassa – sotilaspoliisin (Feldjäger) tunnuksella ja yhdessä Berliinissä toimivan vapaamuurarien Black Eagle Lodgen (saksaksi: Johannisloge Zum schwarzen Adler) kanssa. Ilmauksen yleinen saksankielinen käännös – Jedem das Seine – kirjoitettiin kyynisesti natsien Buchenwaldin keskitysleirin pääportille, mikä johti siihen, että lause on suosittu taas nyky-Saksassa.
ellauri328.html on line 190: Rudolf Karl Bultmann (20. elokuuta 1884 Wiefelstede, Saksa – 30. heinäkuuta 1976) oli saksalainen luterilainen teologi, joka toimi Marburgin yliopiston Uuden testamentin tutkimuksen professorina. Hänet voidaan lukea teologisen eksistentialismin edustajiin.
ellauri328.html on line 221: Joseph von Eichendorff (10. maaliskuuta 1788 Lubowitz, Ratibor, Ylä-Sleesia, Preussi – 26. marraskuuta 1857 Neisse, Preussi) oli saksalainen vapaaherra sekä viimeinen saksalaisen romantiikan runoilija ja kirjailija. Eichendorff vietti lapsuutensa ylimyksellisen loiston ja nautintojen keskellä, mutta samalla ankaran katolisesti. Alusta alkaen häntä kiehtoivat romantiikan aatteet ja epäluuloisuus vieraita valtioita kohtaan.
ellauri328.html on line 238: Ist mein: – der frische Muth. Nimittäin tätä optimismia.
ellauri328.html on line 261: Unzähl’ger Ströme Lauf – Valuu tahmaisia vanoja
ellauri328.html on line 267: Verwirren sich die Bilder – Kuvat vaihtelevat näytössä -
ellauri328.html on line 283: Im stillen Himmelsdom. – Nokkii sakkolihaa pehmosta.
ellauri328.html on line 313: Mein ganzes Leben lang! – Älä säkään löysennä otetta.
ellauri328.html on line 318: O schöner Lebenslauf! – Voi tätä elämän kevättä!
ellauri328.html on line 417: Dallasista kotoisin oleva amerikkalainen taloustieteen professori Ken Howard järkyttyi Moskovan-matkallaan vuonna 1972 huomatessaan, että useimmat neuvostoliittolaiset eivät olleet koskaan nähneet – saati lukeneet tai ymmärtäneet oikein – Jumalan sanaa. Tässä on ilmeisesti yksi niistä:
ellauri328.html on line 421: Kenneth W. Howard (s. 19. syyskuuta 1952) on amerikkalainen uskonjohtaja, kirjailija, uskontotieteilijä, konsultti ja voittoa tavoittelematon johtaja – tällä hetkellä The FaithX Projectin pääjohtaja. Muotokuva Ken Howardista, jolla on yllään alushame, jonka hän varasti Hobby Hallista ja jossa on sekä kristillisiä että juutalaisia symboleja (pöllitty 2012).
ellauri328.html on line 444: Näyttelyssä on todellisia silkkipainatuksella luotuja venäläisiä Raamatun sivuja ja viimeinen tunnettu olemassa oleva naisten laatikkopari 1980-luvulta. Mietin, menikö ironia Neuvostoliiton viranomaisille – kuinka nämä amerikkalaiset kristityt (todennäköisimmin kapitalistit!) olivat naamioineet " ihmisten tuotantovälineet" viikunanlehtien lyhteisiin!
ellauri328.html on line 482: WASHINGTON 3.11.2023 – Parlamentti hyväksyi torstaina Israelille lähes 14,5 miljardin dollarin arvoisen sotilasapupaketin, joka on lihaksikas USA vastaus sotaan Hamasin kanssa, mutta myös uuden puhemiehen Mike Johnsonin puolueellinen lähestymistapa, joka asettaa suoran haasteen demokraateille ja presidentti Joe Bidenille.
ellauri330.html on line 92: Robert Sutton on Stanfordin yliopiston professori, motivaatiomallien, organisaatiorakenteiden ja luovuuden asiantuntija. Yli sadan artikkelin ja kahdeksan kirjan kirjoittaja, mukaan lukien The No Asshole Rule; Outoja ideoita, jotka toimivat; Knowing-Doing Gap ym. Dan Ariely on psykologian ja käyttäytymistalouden professori Duken yliopistossa ja yksi Center for Advanced Hindsightin perustajista. Pylkkäsen erikoisaloja ovat mielenfilosofia, mieli–ruumis-ongelma, kognitiotieteen perusteet, fysiikan filosofia, David Bohmin luonnonfilosofia ja kvanttiteorian perusteet. Hän väitteli vuonna 1992 Bohmin kvanttiteoriatulkinnan merkityksestä mielenfilosofialle ja kognitiotieteelle. Bohm oli täysi huijari ja Paavo siihen hurahtanut huuhaamies. Tämmöstä bergsonilaisuutta: "Neo- Naturalist Approaches to Consciousness. Research topic in the journal Frontiers in Psychology, 2019." Näistäkin on jo paljon paasattu. Sekobolzisesta David Bohmista on alustava paasaus syntymäpäiväalbumissa 52.
ellauri330.html on line 126: Seppo Kalevi Albert Kivinen (19. lokakuuta 1933 Ikaalinen – 13. elokuuta 2021 Helsinki) oli suomalainen filosofi ja filosofian tohtori, joka toimi Helsingin yliopiston filosofian laitoksessa dosenttina. Hän toimi Suomi-Mongolia -seuran puheenjohtajana 1970-luvun alkupuolella, Suomen Parapsykologisen tutkimusseuran johtokunnan jäsenenä vuosina 1972–1974 ja Transscendentaaliradiestesian Seuran sihteerinä vuosina 1974–1987. Skepsis ry:n puheenjohtajana hän toimi vuosina 1987–1989.
ellauri330.html on line 138: Porin Noormarkussa asuva 65-vuotias yxinyrittäjä Satu Uusipaavalniemi on asunut yksin koko aikuiselämänsä. Seuranaan hänellä on ollut vain koiria. Niistä viimeinen, bichon frisé -rotuinen Aina Ilona, menehtyi viime syksynä. – Minulla on ollut koira kaverina 31 vuotta, ja kyllä se on ihan paras kaveri ollut. Ei toki sama, mutta samanrotuinen ja niminen, eli aina Ilona. Schpenhauerilla oli aina Atman puudeli.
Uusipaavalniemi sanoo, että yksineläminen ei ole ollut oma valinta. – En ole oikein pystynyt vaikuttamaan siihen, miten elämä on kuljettanut. Olen kyllä miettinyt, eikö ole ollut aikaa ihmissuhteille. Satu Uusipaavalniemi sanoo, että on viihtynyt yksinään hyvin, mutta ikääntyminen on muuttanut ajatusmaailmaa. – Nyt kun ikää tulee, yksinäisyys nostaa enemmän päätään. Nuorempana sosiaalinen elämä oli vilkkaampaa. Nyt ei jaksa tai innostu lähtemään minnekään, ei edes taluttamaan tyhjää kaulapantaa.
ellauri330.html on line 140: Uusipaavalniemi uskoo, että jokainen yksinasuva on yksinäinen enemmän tai vähemmän. – On myönnnettävä, että kyllä minä olen yksinäinen. Nyt kun koirakin menehtyi, olen todella yksinäinen. Yksinäisyys korostuu erityisesti viikonloppuisin. Arkipäivät menevät työn touhussa, mutta viikonloput ahistavat.
– Monelle perheelliselle viikonloppu on ihanaa, mutta minulle ei ole mitään eroa, onko arki vai pyhä. Eniten viikonpäivistä ahdistaa perjantai, kun näen pitkäripaisessa, miten muut valmistautuvat vapaapäivien viettoon. Viinakaan ei maistu entisellä tavalla kun sitä vetää arkenakin eikä ole koira ilona.
ellauri330.html on line 142: Suomessa on tällä hetkellä 1,3 miljoonaa yksinasuvaa. Tilastokeskuksen mukaan määrä on kaksinkertaistunut 30 vuodessa. Vuoteen 2050 mennessä yksinään elävien määrän arvioidaan nousevan edelleen parilla sadalla tuhannella vuodessa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
THL:n johtava mutta yxinäinen tutkija Timo Kuappinen näkee yksinasumisen lisääntymiseen useita eri syitä, jotka osittain vaihtelevat ikäryhmittäin. Yksi iso tekijä on ikääntyminen. – Nyt eletään pidempään ja iäkkäämmillä yksin asuminen on yleisempää esimerkiksi erojen ja leskeyden vuoksi. Eliniän lyhentäminen olisi ongelmaan hyvä ratkaisu, myös keskitysleirimajoitusta kannattaa harkita.
ellauri330.html on line 146: Uusipaavalniemi lisää, että yksineläminen ei ole ollut oma valinta. – En ole oikein pystynyt vaikuttamaan siihen, miten elämä on kuljettanut. Olen kyllä miettinyt, eikö ole ollut aikaa ihmissuhteille. Selvyyttä ei tullut.
ellauri330.html on line 148: – Yksinasuminen on pohjoismainen ilmiö. Meillä on tyypillistä, että muutetaan aikaisin pois kotoa. Tämä erottaa Pohjoismaat selkeästi esimerkiksi Välimeren maista. Yksinasumisen yleistymiseen liitetään sukupuolten välisen tasa-arvon lisääntyminen ja naisten varallisuuden nousu. Esimerkiksi opiskelijoiden pääsy yleisen asumistuen piiriin vuonna 2017 on näkynyt nuorten yksinasumisen lisääntymisenä. Nuoret ja aikuiset naiset eivät myöskään nykyään tavoittele perheen perustamista kovin nopeasti. Nonbinäärejä ei köyriminen kiinnosta eikä niiltä edes tule enää kunnollista siementä.
ellauri330.html on line 150: THL:n yxinäinen mutta johtava tutkija Timo Kuappinen pitää yksinäisyyden kasvun yhtenä syynä myös kangistumista. – Yksin eläminen istuu helpommin kaupunkimaiseen tai maalaiseen elämäntapaan. Kuappinen sanoo, että tässä on huomattu sukupuolten välinen ero Suomessa. – Naisilla yksinasuminen torvi kuivana kaupungeissa on yleisempää, miehillä kangistuminen rukkaseen tyhjällä maaseudulla.
ellauri330.html on line 154: – Kaikesta olen tähän mennessä selvinnyt yksin, ihan kaikesta. Käsipelillä olen päässyt kiinni onnen syrjästä. Mutta nyt kaikki arjen askareet, nurmikon leikkuut, remontit – eivät ne enää suju niin kuin ennen.
ellauri330.html on line 161: Myös taloudenpito voi yksinään asuvalla olla vaikeampaa kuin perheellisellä, koska ei ole toista imuroimassa ja jakamassa menoja. Tämän koki parissa poritalossa asuva Satu Uusipaavalniemi konkreettisesti viime talvena, kun sähkön hinta nousi rajusti. – Minulla oli yksi patteri päällä ja lattialämmitys minimissä, eli palelin. Vähän pelottaa ensi talvi. Seuraan pörssisähköä joka tunti, ja teen taloudellisia laskelmia koko ajan, jotta selviän.
ellauri330.html on line 165: – Tulevaisuus tulee äkkiä. Poliittisella kentällä täytyisi katsoa sinne vuosikymmenten päähän. Vielä ei oikein ymmärretä, mitä tämä yksinasuvien määrän kasvu kaikkineen tarkoittaa, Satu Uusipaavalniemi pohtii. Tai vaikka ilmastonmuutos, ja meneillä oleva maailmansota. Jahka alkaa pommit putoilla voi tavata ihmisiä ahtaissa väestösuojissa.
ellauri330.html on line 169: – Kun asumistukea ja sotepalveluja leikataan kovalla kädellä samalla kun lisätään sotavarusteluja, pelottaa, että kuka täällä enää auttaa nuoria ja ikäihmisiä lisääntymään. On niin vähän kankeita ikämiehiä. En tällaista aikakautta ole vielä nähnyt, vaikka olen ex-nuori ja pitkän linjan terveydenhuollon ikäihminen.
ellauri330.html on line 211:
ellauri330.html on line 213: Ze'ev Jabotinsky, Member of the Most Excellent British Order (heprea : זְאֵב זַ׳בּוֹטִינְסְקִי, romanisoitu : Ze'ev Zhabotinski; syntynyt Vladimir Jevgenjevitš [17 October 1880 – 3 August 1940] oli revarisiionisten johtaja, kirjailija, runoilija, puhuja, sotilas ja juutalaisten itsepuolustustekniikan kehittäjä Odesassa (huom: vain 1 s).
ellauri330.html on line 235: Tietoisuustieteessä on tällä hetkellä neljä pääasiallista teoreettista lähestymistapaa. Korkeamman asteen teorioiden (1) mukaan henkinen tila on tietoinen, kun toinen mielentila – hierarkiassa korkeammalla – huomaa sen. Näissä teorioissa paholainen on yksityiskohdissa siitä, millaiset "korkeamman asteen" esitykset ovat tärkeitä tietoisuuden kannalta.
ellauri330.html on line 237: Globaalit työtilateoriat (2) ehdottavat, että mielentilat ovat tietoisia, kun ne leviävät laajasti aivoissa, jotta niitä voidaan käyttää joustavasti ohjaamaan käyttäytymistä. Hyvä tapa ajatella globaalia työtilateoriaa on se, että tietoisuus riippuu "aivomaineesta" – tietoiset mielentilat on kuin aivojen julkkixia tai CIA-agentteja, joilla on pääsy monenlaisiin kognitiivisiin prosesseihin tavoilla, joilla tiedostamattomat tavis mielentilat eivät.
ellauri330.html on line 241: Edelliset kaksi teoriaa keskittyvät tietoisuuden toiminnallisiin näkökohtiin ja korostavat frontaalista (edessä) ja patriarkaalista (takaa kohti ja sivuille) aivoaluetta. Sitä vastoin integroitu informaatioteoria (3) keskittyy tajunnan fenomenologisiin aspekteihin – milyä se tuntuu, noin kokemuksellisesti – ja ehdottaa, että tietoisuus liittyy takakuoren "kuumaan vyöhykkeeseen", joka sijaitsee aivojen takaosassa ja sisältää osia patriarkaalista, ajallista. ja takaraivolohkot. Tämän teorian mukaan tietoisuus riippuu järjestelmän kyvystä tuottaa integroitua tietoa.
ellauri330.html on line 267: Tekoälyjärjestelmä tai robotti, joka kokee subjektiivisesti oman itsensä, sen sijaan että se olisi hienostunut kone, joka antaa vaikutelman, että hänellä on minä, mutta jossa ei todellisuudessa tapahdu mitään, eivät eroa millään tavalla. Dennett on hieman epäselvä sen suhteen, mitä hänen mielestään havainnollinen tai ilmiömäinen kokemus on, onko sitä olemassa vai ei – onko järjestelmän kaikki toiminnot ja sen taipumukset käyttäytyä tietyllä tavalla selitettyä, jääkö mitään selitettävää. Ei jää. Narsismia se on vaan.
ellauri330.html on line 269: Haastattelija Adam Smith: Ovatko ajatuksesi siitä koskaan tehneet hengellistä käännettä – sen suhteen, miksi on olemassa jotain mieluummin kuin ei mitään?
ellauri330.html on line 280: Rafu oli Masa 6:n opettajan Mara Haavion kolleega, toimittivat yhteisvoimin kokoomateoxia ja tietosanakirjoja. Kaarlo Rafael Koskimies (vuoteen 1926 Forsman) 9. helmikuuta 1898 Savonlinna – 19. marraskuuta 1977 Helsinki, on myös 1/375 löysäpukuisen Arto Samulin humanisteista. Samulin lailla hän oli oikealle kallellaan. Ajan toimitussihteeri 1917 - 1924 Vaakku Koskenniemrn sivuvaununa. Valvoja-Ajan päätoimittaja 1932 – 1941.
ellauri330.html on line 285: Rafael Koskimiehen perhe muutti Helsinkiin nykyiselle Lönnrotinkadulle (ent. Antinkatu 22) ja pani Rafun Helsingin Suomalaiseen normaalilyseoonl, isä Aukustista tultua norssin suomen ja ruozin lehtori. Äiskä Bergroth puhui iskän kanssa kotona ruåzia. Helsingin yliopistoon hän kirjautui sisään vuonna 1916. Filosofian kandidaatti 1920, filosofian lisensiaatti 1923 ja filosofian tohtori 1927, Helsingin yliopisto. Estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori 1939 – 1961, Helsingin yliopisto.
ellauri330.html on line 298: ” – Mitä te luette sitten? Kysyi Ippolit Sergejevitsh katsoen tarkemmin nuorukaiseen.
ellauri330.html on line 300: – Lakiahan minä, niin kuin armollinen neiti sanoi, vastasi Grigorij luoden vilkkaat silmänsä Varjenkaan. – Sain sattumalta käsiini lakikokoelman kymmenennen nidoksen… minä katselin sitä… näin siinä olevan mieltä kiinnittävää ja hyödyllistä lukemista… nyt minulla on ensimmäinen nidos menossa. Ensimmäisessä kappaleessa sanotaan ’ketään ei voi syyttää siitä, ettei tunne lakeja.’ Minä arvelen, ettei kukaan niitä kaikkia osaa, eikä kaikkia tarvitse osata… Koulunopettaja on luvannut lainat minulle teoksen talonpojista…Se tulee olemaan mieltä kiinnittävää lukea.
ellauri330.html on line 302: – Näettekös nyt? Kysyi Varjenka.”
ellauri330.html on line 339: Georg Morris Cohen Brandes (4. helmikuuta 1842 Kööpenhamina – 19. helmikuuta 1927 Kööpenhamina) oli tanskalainen kirjallisuusarvostelija, tutkija ja kirjailija, joka oli 1870–1880-luvulla pohjoismaisen kirjallisen elämän merkittävin auktoriteetti. Juutalaistaustainen Brandes opiskeli estetiikkaa Kööpenhaminan yliopistossa ja väitteli tohtoriksi vuonna 1870 tutkielmalla Den franske æsthetik i vore dage: En afhandling om H. Taine. Vuodesta 1871 alkaen hän luennoi yliopistossa 19. vuosisadan kirjallisuuden päävirtauksista. Vaikutusvaltaiset luennot julkaistiin kuutena niteenä (1872–90), ja Brandes esitti niissä kirjallis-filosofien ohjelmansa: kirjallisuuden on tarkasteltava yhteiskunnallisia ongelmia ja edistettävä vapauspaatosta ja vallankumoushenkeä. Luennot saivat jopa raivostuneen vastaanoton, eikä Brandes saanut yliopistosta professuuria. Hänestä tuli kuitenkin älymystön keskushahmo; hänen ympärilleen ryhmittyivät muiden muassa J. P. Jacobsen, Henrik Ibsen, Bjørnstjerne Bjørnson ja August Strindberg. Suomeen hänen vaikutuksensa saapui Minna Canthin välityksellä.
ellauri330.html on line 350: Joukko kansanedustajia vaatii hallitusta tuomitsemaan Israelin toimet Gazassa – mukana myös yksi hallituspuolueen edustaja - Politiikka | HS.fi
ellauri330.html on line 358: Werner Sombart ( / ˈ v ɜːr n ər ˈ z ɒ m b ɑːr t / ; saksaksi: [ˈzɔmbaʁt] ; 19. tammikuuta 1863 – 18. toukokuuta 1941) oli saksalainen taloustieteilijä , historioitsija ja sosiologi. "Nuorimman historiallisen koulun " johtaja oli yksi johtavista Manner-Euroopan yhteiskuntatieteilijöistä 1900-luvun ensimmäisellä neljänneksellä. Termi myöhäinen kapitalismi on akkreditoitu hänelle. Kapitalismiin liittyvä luovan tuhon käsite on myös hänen kekkansa. Hänen magnum opuksensa oli Der moderne Kapitalismus . Sitä julkaistiin 3 osana vuosina 1902–1927. Kapitalismuksessa hän kuvaili neljä vaihetta kapitalismin kehityksessä sen varhaisimmista iteraatioista sen kehittyessä feodalismista, jota hän kutsui protokapitalismiksi varhaiseen, korkeaan ja lopulta myöhäiseen kapitalismiin, Spätkapitalismus, ensimmäisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Sombartilta on myös Die Juden und das Wirtschaftleben. Samaan aikaan toisaalla hirveä puolijuutalainen Alois Hitler suomi Adolf poikaansa.
ellauri330.html on line 386: Pjotr Aleksejevitš Kropotkin (9. joulukuuta 1842 – 8. helmikuuta 1921) oli venäläinen anarkisti maantieteilijä, joka tunnettiin anarkistisen kommunismin kannattajana.
ellauri330.html on line 397: Kropotkin oli pidättyväinen yksityiselämässään. Sai bylsityxi juutalaisnuorikostaan vain yhden tyttären. Alexandra " Sasha " Kropotkin (1887–1966) oli New Yorkissa asuva kirjailija ja venäjän kielen kääntäjä. Britannian maanpaossa venäläisen tiedemiehen ja anarkisti Peter Kropotkinin perheeseen syntynyt tytär ja muu yhteiskunnallisesti merkittävä perhe palasi Lontoosta salonkeja pitämästä Venäjälle vuoden 1917 vallankumouksesta hänen kuolemaansa asti 1921. Muuttaessaan New Yorkiin 1927 hiän säilytti naisten kolumnissaan kuninkaallisen kunniamerkin ("prinsessa"), jonka hiänen isänsä, Kropotkinin aateliston jälkeläinen oli kieltänyt. Hiän käänsi venäläistä kirjallisuutta englanniksi ja kirjoitti venäläisen keittokirjan, jota The New York Times piti luokkansa parhaana.
ellauri330.html on line 457: Yksi suunta jää jäljelle: ei mitata niitä ollenkaan, vaan tunnustetaan kaikkien tuottavaan työhön osallistuvien oikeus ennen kaikkea elää – ja nauttia elämän mukavuudesta” (1888, The Wage System, s. 10)
ellauri330.html on line 496: Kapinalla on symbolinen merkitys Ukrainan suhteiden historiassa Puolaan ja Venäjään . Se lopetti puolalaisen katolisen szlachtan vallan Ukrainan ortodoksisessa väestössä; samaan aikaan se johti siihen, että Itä-Ukraina lopulta liitettiin Venäjän tsaarikuntaan, joka aloitettiin vuoden 1654 Perejaslavin sopimuksella, jossa kasakat vannoivat uskollisuutta tsaarille säilyttäen samalla laajan autonomian. Tapahtuma laukaisi poliittisen myllerryksen ja sisätaistelun Hetmanaatissa, joka tunnetaan nimellä Ruin. Puolan vastaisen kapinan menestys, Puolan sisäiset konfliktit sekä Puolan samanaikaiset sodat Venäjän ja Ruotsin kanssa (Venäjän ja Puolan sota (1654–1667) ja toinen Pohjan sota (1655–1660)) , päätti Puolan kultakauden ja aiheutti Puolan vallan maallisen laskun Puolan historiassa tulvana tunnetun ajanjakson aikana.
ellauri330.html on line 512: Ei, eri fasisti. Huugo Felix Jalkanen (24. lokakuuta 1888 Koski Hl. – 22. kesäkuuta 1969 Helsinki) oli suomalainen runoilija, kriitikko, kääntäjä ja toimittaja. Hän sai professorin arvonimen vuonna 1959.
ellauri330.html on line 516: Jooseppi Julius (J. J.) Mikkola (6. heinäkuuta 1866 Ylöjärvi – 28. syyskuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja Helsingin yliopiston slaavilaisen filologian professori. Dzheidzhei oli tullut tietosanakirjan toimituxessa liiankin lapidaarisexi, Vaakusta. Maila Talvio oli hyvin hedelmällinen.
ellauri330.html on line 529: Uno Ludvig Lehtonen (27. tammikuuta 1870 Akaa – 25. joulukuuta 1927 Helsinki oli suomalainen historiantutkija ja professori, joka oli erikoistunut varsinkin Venäjän vasallivaltion Suomen historiaan. Lehtonen toimi historian lehtorina Sortavalan reaalilyseossa 1905–1908 ja Tampereen klassisessa lyseossa 1908–1910. Helsingin keisarilliseen yliopistoon perustettiin vuonna 1903 Venäjän historian professuuri, joka täytettiin vuonna 1910 kun Lehtonen nimitettiin siihen. Opetuksessa hän painottui lähinnä yleiseen historiaan, ja vuonna 1924 virka muutettiinkin ryssävihan tähden yleisen historian professuuriksi. Lehtonen hoiti sitä ennenaikaiseen kuolemaansa asti. Lehtosen puoliso oli Katri Danielson-Kalmari, jonka isä oli valtioneuvos J. R. Danielson-Kalmari, yksi Lehtosen opettajista. Lehtonen kuoli isänsä tavoin sokeritautiin.
ellauri331.html on line 45: Ydinpommin pudottaminen Venäjälle Luftwaffen Tornado-hävittäjäpommittajalla vaatisi ”7 peräkkäistä ihmettä” – Nyt F-35 muuttaa pelikenttää.
ellauri331.html on line 62: Ukrainan vastahyökkäys on pysähtynyt – Asiantuntija: Etenemistä kannattaa yrittää. Ukrainan vastahyökkäyksen tilinpäätös rupeaa olemaan käsillä ja tulokset ovat laihat. Toisaalta Ukraina on onnistunut taistelemaan taloudellisesti kuluttamatta kalustoaan loppuun.
ellauri331.html on line 66: – Eli mitään katastrofaalisia tappioita ei kärsitty. Tietysti kalustoa kului, kymmeniä vaunuja tuhoutui, ihan niin kuin taisteluissa yleensäkin, ja elävää voimaa meni varsinkin, mutta Ukraina ei kuitenkaan kuihduttanut itseään, Kastehelmi summaa.
ellauri331.html on line 72: – He ovat ihmisiä, jotka olivat hyvin taitavia asiantuntijoita Venäjällä. Nyt he menettävät rahansa ja statuksensa. Monen elämänlaatu laskee (ulkomailla), tutkija Ivetta Sergeeva sanoo Financial Timesille. Ihmiset tekevät pitkän tähtäimen suunnitelmia siitä, missä he haluavat olla ja inhoavatko he todella Putinia niin paljon, että ovat valmiita tekemään henkilökohtaisia uhrauksia – vai eivätkö, lehdelle puhunut Maria Snegovaja sanoo.
ellauri331.html on line 93: 71-v. syntymäpäivänään 7. lokakuuta 2023, 09:19 Vladimir Putin on palauttanut Venäjän ja sen kansalaisten ylpeyden maastaan. Putinin aikana maan alue laajeni ensimmäistä kertaa suuren isänmaallisen sodan jälkeen. Lisäksi Putin puolustaa oikeudenmukaista moninapaista maailmanjärjestystä ja siksi hänellä on suuri tuki ympäri maailmaa, valtiotieteilijät Pavel Danilin ja Alexander Zvyagintsev kertoivat VZGLYAD-sanomalehdelle. Venäjän presidentti täyttää lauantaina 71 vuotta. "Putinin presidenttikauden alusta lähtien Venäjä, kuten sanotaan, on vahvistanut painoaan ja auktoriteettiaan - BKT kasvaa, kansalaisten hyvinvointi paranee, valuutta vahvistuu taalaan nähden, sosiaalisia ohjelmia käynnistetään, kaikki tuotannon ja tieteen osa-alueet kehittyvät. Ja vuonna 2014 tapahtui merkittävä tapahtuma - maamme alueen ensimmäinen laajennus Suuren isänmaallisen sodan jälkeen. Eikä vain maa, vaan Venäjän valtio, Venäjän sivilisaatio, kuten presidentti sanoo”, muistelee Venäjän federaation alaisen Finanssiyliopiston apulaisprofessori Pavel Danilin. ”Sitten vuonna 2022 valtionpäämies joutui tekemään useita vaikeita päätöksiä Donbassin ja Novorossijan alueiden yhdistämisestä Venäjään. Tämä laajensi edelleen valtiomme rajoja ja palautti myös useita miljoonia venäläisiä – DPR:n, LPR:n, Zaporozhyen ja Khersonin alueiden asukkaita – äitinsä kohtuun. Venäjän maiden yhdistämisprosessi on todiste Venäjän suuruudesta", hän huomautti.
ellauri331.html on line 136: Kirjoitamme venäläisten opiskelijoiden ongelmista, ja käy ilmi, että näkemyksistämme huolimatta (monilla toimituksessa on vasemmistolaisia poikaystäviä) myös näiden ongelmien kieli sattuu olemaan vasemmistolaista. Kun kirjoitat naisten syrjinnästä, naisopiskelijoiden ja yliopiston naispuolisten työntekijöiden seksuaalisesta häirinnästä, opettajien työhön liittyvistä ongelmista – heidän työturvansa puutteesta ja lisääntyvästä epävarmuudesta – huomaat, että näiden ilmiöiden kritiikki on täynnä vasemmistoa, antikapitalistinen ja antipatriarkaalinen kieli velloaa. Lopputulos on, että puhumme myös tällä kielellä, muuten emme voi mitenkään ilmaista Venäjän yliopistojen opettajien ja opiskelijoiden ongelmia.
ellauri331.html on line 142: Yuri Katzman [ru, takuulla jid] loi The Firm's Secretin lokakuussa 2001 Kommersant- kustantajan Money -viikkolehden kuukausiliitteenä. Liitteen oli tarkoitus kattaa kustantajan yhteistyössä Higher School of Economicsin ja Harvard Business Schoolin kanssa pitämät yritysseminaarit. Myöhemmin, kun kustantamo ei enää "tarvinnut" liitettä, Katsman ja hänen kumppaninsa ostivat The Firm's Secretin ja syyskuusta 2002 lähtien lehti ilmestyi aluksi - kahdesti viikossa, sitten - viikoittain. Vuonna 2004 lehden pohjalle perustettiin kustantamo, joka julkaisi myös sanomalehteä Business ( venäjäksi : «Бизнес» ) ja aikakauslehtiä Sinulla on oikeus vairastua ( venäjäksi : «Имеешь право» ) ja Kaikki on selvää ( venäjäksi : « Все ясно» ). Marraskuussa 2005 kustantamo The Firm´s Secret osti verkkosanomalehden Gazeta.ru:n noin 7–10 miljoonalla dollarilla.
ellauri331.html on line 300: Moscow Times on "riippumaton" englannin- ja venäjänkielinen verkkolehti. Se oli painettu Venäjällä vuosina 1992–2017, ja sitä jaettiin maksutta englanninkielisten turistien ja ulkomaalaisten suosimissa paikoissa, kuten hotelleissa, berjoskoissa, kahviloissa, suurlähetystöissä ja lentoyhtiöissä, sekä tilauksesta. Sanomalehti oli suosittu Moskovassa asuvien ulkomaalaisten ja englanninkielisten venäläisten keskuudessa. Marraskuussa 2015 sanomalehti muutti ulkoasuaan ja tyyppiään päivittäisestä viikoittaiseksi (julkaistaan joka torstai) ja lisäsi sivumäärän 24:ään.
ellauri331.html on line 390: Noah Shachtman (jutku hänkin), sivuston päätoimittaja vuosina 2018–2021, on luonnehtinut sitä "high-end tabloidiksi ". Vuonna 2015 annetussa haastattelussa entinen päätoimittaja John Avlon (goy) kuvaili Beastin pääkirjoitusta. Lähestymistapa: "Etsimme kauhuja, skandaaleja ja tarinoita salaisista maailmoista; rakastamme kiusaajien, kiihkoilijoiden ja tekopyhien kohtaamisia." Vuonna 2018 Avlon kuvaili Beastin "lakkovyöhykettä" "politiikaksi, popkulttuuriksi ja vallaksi".
ellauri331.html on line 394: The Daily Beast julkaisi 11. elokuuta 2016 artikkelin otsikolla "Sain kolme Grindr-treffiä tunnissa olympiakylässä", jonka kirjoitti Nico Hines, sivuston Lontoon toimittaja, jonka tehtävänä oli kuvata olympialaisia. Hines, heteroseksuaalinen (LOL) naimisissa oleva mies, kirjautui useisiin homo- ja heterotreffisovelluksiin, mukaan lukien Tinder, Bumble ja Grindr, ja dokumentoi kokemuksensa olympiakylän vessoissa. "Se, miten tämä toimittaja ajatteli, että oli OK – tai että se oli jotenkin yleisen edun mukaista – kirjoittaa hänen petollisista kohtaamisistaan näiden miesten kanssa, kuvastaa täydellistä arvostelukyvyn puutetta ja välinpitämättömyyttä. perustason säädyllisyyttä, puhumattakaan journalismin etiikasta."
ellauri331.html on line 499: RIA Novostin historia ulottuu 24. kesäkuuta 1941, jolloin Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston ja kommunistisen puolueen keskuskomitean päätöksellä " Neuvostoliiton tiedotustoimiston perustamisesta ja tehtävistä " perustettiin Neuvostoliiton tiedotustoimisto (Sovinformburo). Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston ja keskuskomitean alaisuudessa. Sen päätehtävänä oli valvoa kansainvälisten, sotilaallisten tapahtumien ja maan kotieläinten tapahtumien kattamista aikakauslehdissä ja radiossa (14.10.1941–3.3.1942 toimipaikkana oli Kuibyshev – nykypäivän Samara). Se oli riittävän sisämaassa ettei saxalaisten tykit sinne yltäneet. Omskilainen bolshevikki Kuibyshev onnexeen kuoli 45-vuotiaana sydämen vajaatoimintaan 1935 ennen Stalinin vainoharhoja.
ellauri331.html on line 518: Joulukuussa 2019 media vähän kritisoi palvelun asiantuntijoiden valintaa, jotka analysoivat viitattuja julkaisuja arvioidakseen niiden säännöstenmukaisuutta. Monet Roscomnadzorin rekrytoimat asiantuntijat ovat yhteydessä pseudotieteellisiin ja sekstanttisiin liikkeisiin, mukaan lukien HIV:n/aidsin kieltäjät, ultrakonservatiivit, rokotusten vastustajat ja vaihtoehtoisen lääketieteen aktivistit. Kolme tällaista asiantuntijaa – Anna Volkova, Tatyana Simonova ja Elena Shabalina – arvioivat suositun räppäri Egor Kreedin sanoituksia, joissa he löysivät "mutageenisen vaikutuksen", "saatanallisen vaikutuksen" ja "psykologisen sodankäynnin". Pfui!
ellauri331.html on line 524: Roskomnadzor lisäsi 18. elokuuta 2015 venäjänkielisen Wikipedian artikkelin charoista ( Чарас (наркотическое вещество) (venäjäksi) ) mustalle listalle, koska se sisältää huumepropagandaa. Artikkeli kirjoitettiin sitten tyhjästä uudelleen YK:n materiaaleja ja oppikirjoja käyttäen, mutta 24. elokuuta se sisällytettiin Venäjän Internet-palveluntarjoajille lähetettyjen kiellettyjen materiaalien luetteloon. Koska Wikipedia käyttää HTTPS- protokollaa liikenteen salaamiseen, käytännössä kaikki sivustot kaikilla Wikipedian kieliversioilla [ kyseenalainen – keskustelu ] estettiin Venäjällä elokuun 25. päivän yönä. [ lisää kannabista tarvitaan ]
ellauri331.html on line 557: Vuonna 2015 Rossiya Segondya sai valtion budjetista 6,48 miljardia ruplaa. Vuosina 2022–2024 RT saa 82 miljardia ruplaa. Hizi sehän on Ylen rahoituxen luokkaa. Ylen rahoitus perustuu Yle-lakiin, ja kunkin vuoden rahamäärä vahvistetaan vuosittain yleisen kustannustason muutokseen peilaten. Ylen rahoitus oli viime vuonna (2022) 557 miljoonaa euroa, verojen jälkeen 506 miljoonaa euroa. Mitäs jos ei olisikaan enää YLEä? Hehe?
ellauri331.html on line 594: 22. ja 26. helmikuuta 2022, pari päivää ennen ja jälkeen Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan, "RT:n ja Sputnikin Facebook-viestit saivat yli 5 miljoonaa tykkäystä, jakoa ja kommenttia". YouTubessa katsottiin "73 miljoonaa kertaa" videoita vaihtoehtoisista tarinoista, joissa väitetään ukrainalaisten hyökänneen venäläisten kimppuun tai kuvataan "kansanmurhaa" venäjänkielisiä ukrainalaisia vastaan separatistisella Donbasin alueella. Hyökkäyksen aikana hacktivistikollektiivi Anonymous käynnisti hajautetun palvelunestohyökkäyksen, joka sulki tilapäisesti RT:n ja muiden Venäjän hallituksen hallitsemien organisaatioiden verkkosivustot. Maaliskuussa 2022 RT America suljettiin ja suurin osa sen henkilökunnasta lakkasi työskentelemästä myyntipisteessä. RT alkoi myydä Z-sotilassymbolilla koristeltuja tavaroita – Kremlin ja sodan kannattajaa – muutama päivä hyökkäyksen alkamisen jälkeen.
ellauri331.html on line 606: Turvallisuusopinnot -lehdessä vuonna 2021 julkaistun tutkimuksen mukaan RT:llä on jonkin verran vaikutusta katsojien poliittisiin mielipiteisiin. RT:lle "altistuneet" katsojat "kannattivat 10–20 prosentilla todennäköisemmin Yhdysvaltojen vetäytymistä "osuustoiminnallisen globaalin johtajan roolista" kuin ne, jotka eivät katsoneet RT:tä. Linja jatkui, vaikka paljastimme, että Venäjän hallitus rahoittaa RT:tä." Altistumisella RT:lle ei kuitenkaan ollut mitattavissa olevaa "vaikutusta amerikkalaisten näkemyksiin sisäpolitiikasta tai Venäjän hallituksesta." Vizi tuskinpa turvallisuusopiskelijat ehtivät tehdä pitkittäistutkimuxia ja osoittaa että jenkit RT:tä kazottuaan heräsivät aamuna muutamana ison takkuparran kanssa ja peiliin kazottuaan sanoivat: Ах нет нет!
ellauri331.html on line 621: Isä Jack valmistui Harvardista vuonna 1950, hänestä tuli Associated Pressin toimittaja 40 vuodeksi kylmän sodan aikana ja hän oli Moskovassa neljä vuotta toimistopäällikkönä heinäkuusta 1968 alkaen käsitellen Richard Nixonin matkaa Moskovaan 22.–30. toukokuuta 1972 lieventämisen aikana. Hän (Charlie) on julkaisija ja Russia Insider, antisemitistinen verkkosivusto, joka esittää itsensä vaihtoehtona länsimaisille semitistisille uutiskertomuksille. Bausmanilla on yhteyksiä uusnatsiryhmään The Right Stuff, ja hän osallistui tammikuun 6. päivän hyökkäyksiin Yhdysvaltain Capitolille. Bausman muutti Venäjälle itsensä julistautuneena poliittisena pakolaisena tammikuun 6. päivän hyökkäyksen jälkeen. Hän esiintyy säännöllisesti Venäjän valtion tiedotusvälineissä.
ellauri331.html on line 678: Samat iänikuiset lännen taskussa kuhissevat akateemikot ja toimittajat kuvailevat Sputnikia usein Venäjän propagandakanavaksi. Vuonna 2016 New York Timesin Neil MacFarquhar kirjoitti: "Asiantuntijat sanoivat, että dezinformatsian eli venäläisen disinformaation perustarkoituksena on heikentää tapahtumien virallista versiota – jopa ajatusta siitä, että tapahtumista on olemassa todellinen versio. - ja edistää eräänlaista politiikan halvaantumista." Venäjän hallitus kiistää jyrkästi tällaisten väitteiden paikkansapitävyyden. Ne ovat vain halpaa länsipropagandaa.
ellauri331.html on line 696: Yhdysvaltain tiedusteluyhteisö sai syytä pohtia, miksi Putin valitsi juuri kesän 2016 eskaloidakseen aktiivisia toimia, jotka vaikuttavat Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan. Kansallisen tiedustelupalvelun johtaja James R. Clapper sanoi Venäjän vuosien 2011–2013 mielenosoitusten jälkeen, että Putinin izeluottamus hänen elinkelpoisuuteensa poliitikkona vaurioitui, ja Putin vastasi kiukustuneena propaganda-aallolla. Venäjän presidentin Vladimir Putinin lehdistösihteeri Dmitri Peskov totesi 18. heinäkuuta 2016, että Venäjän hallituksella ei ollut osuutta DNC:n hakkerointitapaukseen. Peskov kutsui koko ajatusta "paranoidiksi" ja "absurdiksi", sanoen: "Nää on jälleen näitä hulluja yrityksiä käyttää hyväkseen Venäjä-korttia Yhdysvaltain vaalikampanjassa."
ellauri331.html on line 698: Varastettujen sähköpostien julkaisemisen jälkeen NSA:n ilmiantaja Edward Snowden kritisoi WikiLeaksia sen laajasta tietovuodosta ja kirjoitti, että "heidän vihamielisyys jopa vaatimatonta kuratointia kohtaan on virhe". Vittu Snowden oli vain kade Assangelle. Washington Post asetti vastakkain WikiLeaksin käytäntöjen ja Snowdenin NSA:ta koskevien tietojen paljastamisen välisen eron: vaikka Snowden työskenteli toimittajien kanssa tarkistaakseen asiakirjoja (joitakin salassa, jos se vaarantaisi kansallisen turvallisuuden), WikiLeaksin "radikaalimpi" lähestymistapa sisältää polkumyynnin. "valtavista, haettavissa olevista online-välimuistista, jossa on vain vähän – jos ollenkaan - ilmeisiä yrityksiä poistaa arkaluonteisia henkilökohtaisia tietoja". Washington Postin kolumnisti Anne Applebaum (jutku taas) kuvasi yksityiskohtaisesti muita Venäjän epävakautuskampanjoita Itä-Euroopan maissa.
ellauri332.html on line 102: Lauri Törhönen on ohjannut 12 pitkää näytelmäelokuvaa, esimerkiksi Vares – Pimeyden tango (2012), Vares – Uhkapelimerkki (2012), Hylätyt talot, autiot nännipihat (2000), sekä 10 pitkää televisionäytelmäelokuvaa.
ellauri332.html on line 108: Elokuva ei ole teatterin jatke. Se on kolmiulotteinen taidemuoto, jossa aika, objektiivit ja kameran liike luovat tilallisen avaruuden ja jota ohjataan kokonaisvaltaisena prosessina, käyttäen keinoina muun muassa kaluston teknisiä ominaisuuksia sekä mahdollisuutta liikuttaa näyttelijöitä ja kuvaavaa instrumenttia – periaatteessa katsojaa. Elokuvan perusominaisuus on, että kameran voi viedä minne vain ja se voi kuvata mitä vain, mutta sillä ei ole järkeä, tahtoa tai tunteita. Elokuvaohjaajan on ohjattava elokuvaajaa, joka käyttää kameraa tallettamaan esityksen, joka ohjataan kameran eteen. Ja kuvata otos yhä uudelleen, kunnes se onnistuu, jolloin on sen kuvan ensi-ilta. Hyväksytyistä otoista kootaan elokuva. Elokuvaohjaajan pitää olla katsojan edustaja.
ellauri332.html on line 115: Taiteista elokuva on eniten velkaa todellisuudelle. Ja elokuva antaa ikuisen elämän! Siksi päätekijän, elokuvaohjaajan, vastuukin on lopullinen. Taiteen ja bisneksen dualismista on seurannut tarve sysätä elokuva sekulaariseksi viihteeksi ja leimata taideteoksiakin levityksen ehdoilla. On taiteita, joilla on osaamisvaatimus – musiikki, esimerkiksi: pitää osata soittaa oikein. Mutta kuka vain osaa tehdä elokuvan vaikka kännykällä. Elokuvaohjaajalla on uudessa todellisuudessa suurempi vastuu. Se on jo täällä. Ilmestyskirja. Nyt.
ellauri332.html on line 117: ”Aika moniselitteisesti Saarinen selittää sitä, ettei työssä ole käytännössä sisällysluetteloa eikä lähdeapparaattia eikä oikeastaan tieteellistä sisältöäkään.” Väitöskirjan esitarkastajat ovat dosentti ja emeritusprofessori, jotka ovat seuranneet tästä yli 20 versiota. – Sekä yliopiston kustoksen (Kaarina Määttä) että Saarisen mielestä kaikki meni hienosti. Törhönen myös toteaa ymmärtäneensä, ettei Esa Saarisen kaltaista henkilöä olisi saatu vastaväittelijäksi (sic), jos ”asialla ei olisi julkkis merkitystä”. Törhösen kihlattu Janika Holm työskentelee teatterialalla rekvisiitan puolella. Yleisradio on haastatellut noin 20 naista, jotka kertovat elokuvaohjaaja ja elokuvakerronnan professori Lauri Törhösen häirinneen heitä neljännesvuosisadan ajan seksuaalisesti. Häirinnästä tuli sukupolvikokemus. Hän valmistui itse koulusta vuonna 1976 ja on nyt 70-vuotias ja eläkkeellä. Ylen haastattelemat naiset kertovat seksin ja kerran myös ryhmäseksin ehdottelusta ja tauottomasta ulkonäön kommentoimisesta.
ellauri332.html on line 127: Räkä-Munckin kansallismielinen paatos ja usko itseensä lain ja järjestyksen puhdaskilpisenä soturina sekä näistä kumpuava into toteuttaa tehtävänsä pilluntarkasti ei jää huomaamatta kylän opettajattarelta neiti Linnulta, joka on myös periaatteen ihminen. Hän kuitenkin määrittelee itsensä mitään väriä tunnustamattomaksi humanistiksi, jonka ihannemaailmassa keinotekoiset rajat eivät kahlitsisi ihmisiä. Vaikka molemmat kokevat toistensa näkökulmat itselleen ärsyttävyyteen asti vieraiksi, he kuitenkin selvästi vaistoavat löytävänsä toisistaan vertaisensa nielun – ja lisäksi fyysisesti vetovoimaisen kiimaisen miehen ja naisen. Kumpikaan ei kuitenkaan ole tahoillaan vapaa: Munckilla on kaukana kotona kihlattu, josta hän kuitenkin pestin myötä yhä enemmän etääntyy; Linnulla taas on asuntoonsa kätkettynä sulhasensa, haavoittunut punasoturi, jonka piilottelu altistaa hänetkin kuolemanrangaistuksen uhalle. (Tää on kyllä nussittu Sofi Oxaselta Puhistuxesta.) Mitä vittua, punikki pihalle ja räkämunkin munaa opettajan nieluun.
ellauri332.html on line 253: Mikään ei voita Johnny Deppiä mielenkiinnottomana hahmona, mutta tämä casting-valinta oli hieman liian mielenkiintoinen useimmille ihmisille. "The Lone Ranger" oli Disneylle valtava lipputulopommi, joka menetti lähes kaksisataa miljoonaa dollaria, ja Deppin casting oli ensisijainen ongelma. Tonto on intiaanihahmo, ja se olisi ollut loistava tapa intiaaninäyttelijälle näyttää taitojaan. Sen sijaan saimme kapteeni Jack Sparrow'n – ja hänen pukunsa elokuvaan nosti myös skalppeja. Deppin näytteleminen ei ollut ongelma, mutta hänen "punanahkansa" on johtava tarina, kun useimmat ihmiset puhuvat tästä elokuvasta.
ellauri332.html on line 268: Monet halusivat roolin uudelleenversion, ja tämän huonon lehdistön ansiosta – ja meidän on oletettava, että elokuva ei ollut kovin hyvä – elokuvasta tuli sekä kaupallinen että kriittinen floppi. Mixi se piti edes mainita?
ellauri332.html on line 309: Lex Luthor on yksi ikonisimmista sarjakuvapahiksista Jokerin ja Magneeton kanssa. Monet toivoivat voimakasta näyttelijää, joka on jo hämmästynyt kaljuna roistona – kuten Bryan Cranston elokuvassa Breaking Bad, kun hän sanoo: "Minä koputtaa" - mutta sen sijaan saimme Jesse Eisenbergin. Hän ei todellakaan ole huono näyttelijä, kun katsoo hänen aikaisempia retkiään, mutta hänellä ei vain ollut voimaa näytellä tätä unohtumatonta roistoa.
ellauri332.html on line 310: Supermanin vihollinen tarvitsee enemmän habaa, eikä Eisenbergillä vain ollut sitä. Monien mielestä hänen hahmonsa oli liian maaninen, äänekäs ja liian ruipelo siihen, millainen hyvän Lutherin pitäisi olla – hieman liian lähellä Jokeria monien ihmisten makuun. Se sai monet fanit vihaamaan elokuvaa sen kyseenalaisen näyttelijävalinnan vuoksi..
ellauri332.html on line 319: Tämän elokuvan tarina on yksinkertainen ja suoraviivainen – Sarah menettää perheensä, ja auttaakseen häntä selviytymään hänen tyttöystävänsä vievät hänet tutkimaan luolia yhdessä. Joo, emme myöskään ymmärrä, miten tämän pitäisi auttaa. Elokuva onnistuu saamaan meidät tuntemaan klaustrofobista oloa, vaikka katsommekin sitä mukavasti tilavasta kodistamme keittiösaarekkeesta käsin.
ellauri332.html on line 410: Ellet elänyt kiven alla vuosina 2008–2021, "Twilight"-saaga soittaa sinulle kelloa. Kenelle kellot soivat kelle ei. Lukioon sijoittuva vampyyrin rakkaustarina ei vain rypisti höyheniä sen vuoksi, että se on lajitteleva, vaan myös siksi, että se romantisoi valtavan... ikäeron Bellan ja Edwardin välillä. Höh, melko huolestuttava 87 vuoden ikäero tarkemmin. Mutta Edwardin valtava muna on yhä salamannopea ja hampaat terävinä Bellan niskassa.Tämä oli amerikkalaisittain erityisen huolestuttavaa, koska franchising-ryhmän pääkohdeyleisö koostui huutavista tweensistä, joilla on vielä isän antamat pledgesormuxet. Bella ei kyllä ole mikään missi, tisutkin sillä on kuin kuhmuiset omenat. Voisi sitä silti pikasesti vetästä.
ellauri332.html on line 540: Ylläri että yleisö piti kauhu-/komedian "Jennifer's Body" juoni alun perin kiistanalaisena, koska se koskee Jennifer Checkiä – lihaa syövää demonicheerleaderiä. Kiistaa pahensi se, että pääroolissa näytteli Megan Fox, joka käsitteli omaa "Transformers" -kiistaansa.
ellauri332.html on line 710: Unenvälittäjä - saaga koostuu kolmesta romaanista, jotka on kirjoittanut Augusto Cury – lääkäri, psykiatri, psykoterapeutti ja julkaisuilmiö Brasiliassa. Ensimmäinen USA:n markkinoille ilmestynyt kirja Unenvälittäjä: Kuzumus sisältää hahmoja, jotka ovat läsnä koko saagassa. Sydämestä laaditun kertomuksen avulla Cury vetää rinnakkaisuuden modernin yhteiskunnan vaikutusten elämäämme ja tunteidemme välille.
ellauri332.html on line 739: Kun kuningas Daavid valloitti Eesaun Edomin, jolla oli siihen asti yhteinen raja Midianin kanssa, hän otti haltuunsa Eilatin, myös heidän yhteisen rajakaupungin. Egypti piti kaupallista satamakaupunkia ja kuparipohjaista teollisuuskeskusta yllä, kunnes Salomo rakensi sen uudelleen Esion-Geberinä tunnetulle paikalle (1. Kuninkaiden kirja 9:26). 2.Kuninkaiden 14:21–22, monta vuosikymmentä myöhemmin, "Koko kansa otti Ussian, joka oli kuusitoistavuotias, ja teki hänet kuninkaaksi isänsä Amasjan huoneessa. Hän rakensi Elatin uudelleen ja palautti sen Juudalle, isänsä kuoleman jälkeen."Myöhemmin, 2. Kuninkaiden luvussa 16:6, kuningas Ahasin hallituskaudella: "Silloin Edomin kuningas palautti Elatin Edomille ja karkotti Juudan kansan ja lähetti edomilaiset asumaan sinne, kuten he tekevät tähän päivään asti."
ellauri333.html on line 123: Using figures for assumed average annual growth, Patna is the 21st fastest growing city in the world and 5th fastest growing city in India according to a study by the City Mayors Foundation. Patna registered an average annual growth of 3.72% during 2006–2010. As of 2011-12, the GDP per capita of Patna is ₹1,08,657, and its GDP growth rate is 7.29 percent. In June 2009, the World Bank ranked Patna second in India (after Delhi) for ease of starting a business
ellauri333.html on line 176: Ashokan rock-ediktit viittaavat siihen, että kahdeksannen–yhdeksännen hallitusvuotensa aikana hän teki pyhiinvaelluksen Bodhi-puulle, aloitti dhamman levittämisen ja suoritti sosiaalista toimintaa. Hyvinvointitoimintaan sisältyi sairaanhoitolaitosten perustaminen ihmisille ja eläimille; lääkekasvien istutus; sekä kaivojen kaivaminen ja puiden istuttaminen teiden varrelle. Näitä toimintoja suoritettiin viereisissä valtakunnissa, mukaan lukien Cholas, Pandyas, Satiyaputras, Tamraparni, ja Kreikan Antiyokan kuningaskunta.
ellauri333.html on line 236: The orientalist F. E. Pargiter (1852–1927) theorized that Hanuman was a proto-Dravidian deity. According to this theory, the name "Hanuman" derives from Tamil word for male monkey (ana-mandi), first transformed to "Anumant" – a name which remains in use. "Anumant", according to this hypothesis, was later Sanskritized to "Hanuman" because the ancient Aryans confronted with a popular monkey deity of ancient Dravidians coopted the concept and then Sanskritized it. According to Murray Emeneau, known for his Tamil linguistic studies, this theory does not make sense because the Old Tamil word mandi in Sangam literature can only mean "female monkey", and Hanuman is male. Further, adds Emeneau, the compound ana-mandi makes no semantic sense in Tamil, which has well developed and sophisticated grammar and semantic rules. The "prominent jaw" etymology, according to Emeneau, is therefore plausible.
ellauri333.html on line 245: Created in 2015, the Angry Hanuman is everywhere now – on buses, windscreens, public walls and T-shirts. Acharya clarifies that this angry makeover is aimed at making the humble, ever servile image of a Bhakt appear powerful, not oppressive. But man is still the measure of most things in India and power remains central to a man’s definition. As general belief goes, celibacy in a male will further increase this precious power manifold. So Hanuman, the celibate Bhakt, becomes an ape symbol for the new and aggressive variety of macho in India that is already denying privacy and freedom of speech to women vehemently through fringe groups such as the Bajrang Dal and Ram Sene.
ellauri333.html on line 246: Advertisement The Angry Hanuman is everywhere – on buses, cars and bikes, public walls and T-shirts.
ellauri333.html on line 269: Ne nuoret, jotka nyt toimivat aktiivisesti jengeissä, ovat 15–19-vuotiaita. He ovat kymmenenvuotiaista asti kuluttaneet päivittäin sisältöä verkossa ja sosiaalisessa mediassa, missä gangsterikulttuuria, materialismia, rahakeskeisyyttä ja tietynlaista gangsterimentaliteettia ihannoidaan ja romantisoidaan.
ellauri333.html on line 274: – Teoriani on, että nämä ajatukset ovat kantautuneet nuorille gangsta rap -musiikin ja sitä esittävien artistien kuvaamien musiikkivideoiden kautta. Nyt alakulttuurin omaksuneet pojat näkevät, että he voivat saavuttaa yhteisössään korkean aseman tekemällä rikoksia. He myyvät huumeita, ostavat merkkivaatteita ja käyttäytyvät aggressiivisesti, väkivaltaisesti, päättäväisesti ja huolimattomasti.
ellauri333.html on line 276: – Pojat ovat huomanneet, että nämä asiat kohentavat heidän sosiaalista asemaansa ja sen, että se tekee vaikutuksen kavereihin sekä samaan alakulttuuriin kuuluviin ja samat arvot omaksuneisiin tyttöihin.
ellauri333.html on line 281: Einár, oikealta nimeltään Nils Kurt Erik Einar Grönberg (5. syyskuuta 2002 Tukholma, Ruotsi – 21. lokakuuta 2021 Tukholma) oli ruotsalainen rap-artisti. Hänen ensimmäistä singleään ”Gucci/Duckar Popo” striimattiin Spotifyssa yli miljoona kertaa. Einár ammuttiin Tukholman Hammarby sjöstadissa 21. lokakuuta 2021 vuosi senjälkeen kun vastapuolen jengi oli napannut ja raiskannut Einarin.
ellauri333.html on line 301: Käännekohta tapahtui vuonna 1999, kun Intia lähti sotaan Pakistania vastaan ja Israel oli halukas toimittamaan aseita ja ammuksia. Se oli räjähdysmäisesti kasvaneen puolustussuhteen alku. Intia ostaa vuosittain noin 2 miljardin dollarin arvosta aseita Israelilta – sen suurimmalta asetoimittajalta Venäjän jälkeen – ja sen osuus Israelin aseviennistä on 46 prosenttia.
ellauri333.html on line 453: Sikhiläisyyden perustanut Nānak (1469–1538) syntyi hindulaiseen perheeseen. Ollessaan lähes 30-vuotias Nānak sai ketjureaktion, jonka johdosta hän jätti vanhan elämänsä taakse ja alkoi matkustella. Matkusteltuaan noin 20 vuoden ajan hän sai viljelymaata Keski-Punjabista ja perusti pai
ellauri333.html on line 458: Khālsā rāj -ajatuksen innoittamana sikhit aloittivat sodan vallatakseen Punjabin, jonka he lopulta valloittivatkin Randžit Singhin (1780–1839) johdolla perustaen Sikhivaltion. Kuningaskunnan perustamisen jälkeen sikhien keskuudessa syntyi käsitys heistä erityisenä ryhmänä ja tämän takia paikallisten käännyttäminen sikhiläisyyteen kiellettiin. Sikhit olivatkin hallitsemassaan Punjabissa pieni vähemmistö, mutta heidän onnistui pysyä vallassa lähinnä sotilastaitojensa avulla. Randžit Singh kuoli vuonna 1839, mistä seurasi poliittinen epävakaus kuningaskunnassa. Tätä hyväksi käyttäneet britit valtasivat Punjabin vuonna 1849.
ellauri333.html on line 460: Sikhien kuningaskunnan kaaduttua he alkoivat tehdä läheistä yhteistyötä brittien kanssa, jotka puolestaan värväsivät sikhejä armeijaan ja poliisivoimiin. 1800-luvun loppupuolella syntyi Singh Sabhā -liike, joka pyrki levittämään tietoa oikeaksi näkemästään sikhiläisyydestä ja sen historiasta käyttäen hyväkseen lehdistöä. Liike myös vakuutti britit siitä, että sikhejä tuli kohdella omana poliittisena yhteisönään Intiassa. Ajatus itsenäisestä sikhivaltiosta nousi jälleen, kun Punjabin jakamisesta Pakistanin ja Intian välillä alettiin neuvotella ennen vuotta 1947, jolloin maat itsenäistyivät. Sikhien pieni osuus alueen väestöstä teki kuitenkin suunnitelman mahdottomaksi. Itsenäisessä Intiassa on vaikuttanut sikhien Akālī Dal -puolue, jonka vaikutuksesta perustettiin Intian Punjabin osavaltio, jonka nykyisten rajojen sisällä sikhit ovat enemmistö. Sikhien suhteet keskushallinnon kanssa eivät ole aina olleet hyvät. Sant Jarnail Singh Bhindārnwalen (1947–84) perustama Khālistān-liike ajaa itsenäistä sikhivaltiota ja tämä on johtanut yhteenottoihin keskushallinnon kanssa. Vaikka suurin osa sikheisä asuu edelleen Punjabin alueella, heistä arviolta 10 % on muuttanut muualle maailmaan.
ellauri333.html on line 467: Guru Nanak Dev (1469–1539)
ellauri333.html on line 469: Guru Angad Dev (1504–1552)
ellauri333.html on line 471: Guru Amar Das (1479–1574)
ellauri333.html on line 473: Guru Ram Das (1534–1581)
ellauri333.html on line 475: Guru Arjan Dev (1563–1606)
ellauri333.html on line 477: Guru Hargobind (1595–1644)
ellauri333.html on line 479: Guru Har Rai (1630–1661)
ellauri333.html on line 481: Guru Har Krishan (1656–1664)
ellauri333.html on line 483: Guru Tegh Bahadur (1621–1675)
ellauri333.html on line 485: Guru Gobind Singh (1666–1708)
ellauri333.html on line 532: Gazan selkkauxessa varhain ryntäsi paikalle Suella Braverman, joka on päättänyt olla kovan oikeiston ehdokas Rishi Sunakin seuraajaksi. Hänen valitsemansa pelikirjan ovat kirjoittaneet Donald Trump ja Steve Bannon. Taktiikka on yksinkertainen: valitse kulttuurisota-aihe, joka ajaa ihmiset erilleen, ja kruunaa itsesi toisen taistelevan leirin johtajaksi. Siksi hän sanoi, että monikulttuurisuus oli epäonnistunut, että Iso-Britannia kohtasi muuttoliikkeen "hurrikaanin" ja että kodittomuus oli elämäntapavalinta – jokainen niistä provokaatioista, joiden tarkoituksena oli tehdä hänestä nationalistisen populismin lipunkantaja Väkisin Yhdistetyssä Kuningaskunnassa. In Hartford, Heresford and Hampshire, hurricanes hardly ever happen.
ellauri334.html on line 104: Vaijeritemppumainen päähenkilö Nathan Drake (kuvittele Nathan Fillion esittämässä… noh, Nathan Fillionia) on matkannut neljässä eri pelissä ympäri maailmaa etsien kadonneita aarteita ja surmaten satapäin vihollisia matkan varrella, kun tapahtumat ovat vieneet niin El Doradon, Iranin, Irakin kuin muiden maineikkaiden ryöstösaaliiden jäljille. Playstationin pelisarjan leffasovitus jatkaa pitkälti samalla linjalla – ilman satoja kuolemia valitettavasti.
ellauri334.html on line 209: Tähän mennessä rahastosta on vastaanotettu yli 700 apurahahakemusta, jotka tarjoavat Ukrainan joukoille potentiaalisen valikoiman sotilasteknologioita – ammuksia, droneja, radio- ja elektronisia sodankäyntijärjestelmiä.
ellauri334.html on line 399: PÄIVÄN TIMANTTI: Tällainen on persoonallisuushäiriö, joka on rajuimmillaan 20–30-vuotiaana:
ellauri334.html on line 402: Joukko kansanedustajia vaatii hallitusta tuomitsemaan Israelin toimet Gazassa – mukana myös yksi hallituspuolueen edustaja! Kansanedustajien mukaan Israel rankaisee toimillaan Gazassa asuvia palestiinalaisia kollektiivisesti.
ellauri334.html on line 431: Presidentinvaalit|Kärkipaikka vaihtui ensi kertaa kannatusmittauksessa – näin Stubbin ja Haaviston kampanjat reagoivat tilanteeseen
ellauri335.html on line 104: Supon varoitus sai suomalaiset ostoksille – näitä tuotteita myydään nyt. Supon varoitus kansallisen turvallisuuden vaarantumisesta näyttää saaneen ihmisiä liikkeelle. Verkkokauppa kiittää. Kyseessä on tapaus, josta HS uutisoi lokakuun puolivälissä. Johanna kertoi, että Itäkeskuksen Gigantissa myytiin hänen 84-vuotiaalle äidilleen kaksi kallista sopimusta, vaikka äiti oli alun perin mennyt ostamaan pelkkää latausjohtoa. Johanna esiintyi jutussa vain etunimellään suojellakseen äitinsä yksityisyyttä. ”Oma vikani, että myin liittymät mummolle jolla sattui olemaan pirun paha ämmä tyttärenä” – Axel kertoo, miksi hän teki 84-vuotiaalle satojen eurojen sopimukset. Axelin myyntiluvut ja niihin perustuvat bonuksensa olivat hyvät. Esimerkiksi lokakuussa hänen peruspalkkansa oli ennen veroja noin 2 330 euroa, mutta bonuksineen ja lisineen noin 3 429 euroa. Hän ei häpeä.
ellauri335.html on line 153: Tienvarret alkavat täyttyä mätänevistä eläinraadoista – metsästäjät lopettivat jälkien siivoamisen, koska siitä pitäisi heille maksaa tuhansia euroja. Tekevät raatoja ilmaisexi kyllä mutteivät siivoa teurasjätteitä. Sama ilmiö kaikkialla urbanisoituvassa maailmassa: urbaanit säälisivät muita elukoita, turbaanit vainoavat niitä kuin maahanmuuttajia. Käske koiraa koira käskee häntäänsä.
ellauri335.html on line 166: Liisan, 33, peruspalkka on 2 541 euroa kuukaudessa: ”Jopa häpeän”. Nyt puhuvat suomalaiset (siis perus, ei mikään mustakallot) jotka käyttävät alle 100 euroa rahaa ruokaan kuukaudessa – näin säästöä syntyy oikeasti! Eikä tule hävikkiä!
ellauri335.html on line 191: Lue myös: Tässä ovat markettien suosituimmat punalapputuotteet – S-ryhmä, K-ryhmä ja Lidl kertoivat, mitä aleruokaa myydään selkeästi eniten. Tervetuloa!
ellauri335.html on line 193: Moni kertoi hyödyntävänsä myös paistopisteiden ja leipomoiden tarjouksia – yön yli nukkuneet tuotteet maksavat tuoreita vähemmän. Ja jos ei käytä pihtejä saa ostaa koko hyllyn tyhjäxi!
ellauri335.html on line 208: Fiksulla kokkaamisella ei synny hävikkiä – ja säästää myös pitkän pennin.
ellauri335.html on line 214: Omavaraisuus on valttia. Kaikilta ei toki puutarhaa löydy, mutta esimerkiksi naapurin pudonneiden omenoiden tai puistosta löytyvien pullojan ja sienten keruu voi tuoda pitkään iloa. Näin suurperhe syö 300 eurolla kuussa – imeskellään nyrkkiä, sitä Päivi-äiti käskee 6 lapsen aina noudattaa. Mitäs teit niin paljon mukuloita! Sormi sinne niin ei tule vahinkoja.
ellauri335.html on line 218: Näin Satu Koivisto säästää perheen ruokakuluissa – ei enää kauppaan viikon ostoslistan kanssa.
ellauri335.html on line 222: 4 tunnettua kokkia kertoo, miten he säästäisivät kodin ruokakuluissa – ”Ensimmäisenä jättäisin liemikuutiot...”
ellauri335.html on line 307: Black Jack – Musta sileäpintainen kondomi mällisäiliöllä – Valmistusmaa: Japani
ellauri335.html on line 457: – Robotyne oli tavoitteemme ensimmäisenä päivänä, ja tiedättehän, miten se meni. Vihollinen tiesi kaikki reittimme etukäteen, ja heidän tykistönsä oli suunnattu meihin. Se oli kaaosta. Jotkut komppanioistamme oli tuhottu vartissa, jotkut 30 minuutissa. Saimme tietää, että panssarimiehemme eivät olleet koskaan ampuneet Leopardeilla. He harjoittelivat neuvostovalmisteisilla T-72-tankeilla koko ajan ja heidät lähetettiin rintamalle toisenlaisten tankkien kanssa.
ellauri335.html on line 474: – Yksinkertainen fakta on, että me näemme kaiken mitä vihollinen tekee, ja he näkevät kaiken mitä me teemme. Umpikujan purkamiseksi me tarvitsemme jotain uutta, kuten ruuti oli sen keksineille kiinalaisille. Sitä me edelleen käytämme tappaaksemme toisiamme. Siihen se on vieläkin ihan hyvä.
ellauri336.html on line 59:
Hasidilaiset juutalaiset hiukset – Korkki auki Brooklynissä.
ellauri336.html on line 144: Todistetaan, että tämä motivaatio on ulottuvillamme! Luokaamme kuvitteellinen työpaja ja käytämme samanlaista tekniikkaa, jota lääkäri käytti. Tarjoamme jokaiselle vanhemmalle 50 dollaria päivässä siitä, etteivät he suuttuisi tai menetä malttiaan lapsilleen. (Tästä tulee 350 dollaria viikossa ja 1 400 dollaria kuukaudessa – ei pieni summa kenenkään huomioimatta!) Kehitämme edelleen mielikuvitustamme kuvitellaksemme tyypillisen "aiheen" käyttäytymistä tässä työpajassa. Kello on seitsemän aamulla, eivätkä pikku Yankie ja Rochele ole vieläkään nousseet sängystä valmistautumaan kouluun. Äiti tulee heidän huoneeseensa ja aikoo huutaa heille, koska he eivät ole huomioineet hänen ohjeitaan pukeutua ja syödä nopeasti. Äidin silmien edessä välähtää mystisesti 50 dollarin seteli, joka muistuttaa häntä työpajatehtävästään. Sitten hän lähestyy hellästi lapsiaan ja muistuttaa heitä pehmeällä avokämmenen vedolla poskelle, kuinka myöhäistä on ja että heidän on kiirehdittävä koulubussilleen.
ellauri336.html on line 396: Thanks for your comment, Marilyn. To clarfiy – Jewish law DOES require men to control themselves. They’re supposed to control their eyes, their words and their thoughts. The poor buggers just can't live up to it. But we see the concept as a partnership – men and women are each meant to do their part to be appropriate.
ellauri336.html on line 432: Thank you for such a thorough answer – sincerely appreciated!
ellauri336.html on line 481: Lauseellaan rabbit antoivat meille olennaisen elämänopetuksen. Vaatimattomuus on tärkeää. Mutta olemisen vaatimattomuus – vaatimattomuus, joka läpäisee ihmisen psyyken ja luonteen – on naisen todellinen tavoite.
ellauri336.html on line 511: So if someone has several sons and they all become K”G, would that not mean that either at least some or most of them died in her lifetime, or they became tamei while serving as K”G? How could either of those scenarios be considered a sachar for her tznius? Not trying to be disrespectful – I am having real difficulty understanding the positive aspect of this quote in the Gemarah, when obviously something not so good had to have occurred in order for Kimchis to have so many sons who served in that capacity within her lifetime.
ellauri336.html on line 565: – Amsterdamin lausunnot merkitsivät loppua Greta Thunbergille ilmastoaktivistina. Tästä lähtien hänen päätoimensa on vihata Israelia, sivalsi puolestaan saksalais-israelilaisen DIG-järjestön edustaja Volker Becker. Haha. Alkaa mennä erittäinkin paxuxi. Greta parka. Sentään hyvä että uskalsit korottaa äänesi. Kyllä nyt on helppo nähdä kuka ylipäänsä välittää paskan vertaa muusta luonnosta ja kelle Jehovan käsky lisääntyä ja täyttää (huom. toisten) maa on ihan ykköstärkeintä.
ellauri336.html on line 584: To be crystal clear: I am not “against” Israel or Palestine. Needless to say I’m against any form of violence or oppression from anyone or any part. And again – it is devastating to follow the developments in Israel and Palestine.— Greta Thunberg (@GretaThunberg) May 11, 2021
ellauri336.html on line 614: Tämä "uutinen" on vuodelta 2019, ennen pandemiaa. The state – which leads the way as US output of oil and gas is forecast to rise 25% in the next decade – is intensifying its production pipeline by pipeline. In the same month that Greta Thunberg addressed a UN summit and millions of people took part in a global climate strike, lawmakers in America’s leading oil- and gas-producing state of Texas made a statement of their own.
ellauri336.html on line 630: In March, the Permian overtook Saudi Arabia’s Ghawar to become the world’s most productive oilfield. While Saudi Arabia’s overall production remains far higher, predictions are that the Permian’s output will continue to grow at a similar rate – doubling by 2023 as pipeline capacity expands and major oil companies increase their presence – the only thing in the way are alarming environmentalists like Greta.
ellauri336.html on line 636: The Permian’s fortunes are not dependent on the whims of one or two dominant companies – there are hundreds of operators, from tiny independents to huge multinationals such as Chevron, ExxonMobil, BP, Shell and ConocoPhillips, many of the corporations which, as the Guardian has reported, are behind a large proportion of the planet’s carbon emissions and are poised to flood markets with an additional 7m barrels per day over the next decade.
ellauri336.html on line 658: Busby hopes natural disasters might accelerate change by altering the economic equation. Fortunately, man made disasters in Ukraine and Israel work just the opposite. The Gulf coast’s vulnerability to storms potentially made more severe by global heating – such as Harvey, which flooded much of the Houston area in 2017 - could damage ports, refineries and petrochemical plants, erode financial markets’ enthusiasm for fossil fuel investments, hurt companies’ bottom lines and push climate concerns higher up the priority list for voters in traditionally conservative suburban and rural areas. Small hope.
ellauri336.html on line 673: Akivan vaimo Raakel oli hurskas nainen ja myös poikkeuksellinen siveä ihminen, jopa siinä määrin, että – ja tässä kohtaa rouva Hiiri pitää tehotauon - hän kerran tökki neuloja pohkeisiinsa estääkseen hameenhelmaansa nousemasta ruskeassa tuulessa ja paljastamasta hänen polvilumpioitansa.
ellauri336.html on line 736:
ellauri336.html on line 741:
ellauri338.html on line 32: Jaakobin paini on Vanhan testamentin Ensimmäisen Mooseksen kirjan (1. Moos. 32:23–33) sekä Hoosean kirjan 12. luvussa kuvattu tapahtuma, jossa Jaakob painii koko yön ajan tuntemattoman miehen kanssa voittaen tämän aamun koittaessa. Voitettu mies nimeää Jaakobin uudelleen Isra-Eliksi (hepreaksi "El Zorro kamppailee" tai "El Coyote hallitsee"). Jaakob itse luonnehti tapahtunutta: "Minä olen nähnyt Jumalan kasvoista kasvoihin, ja silti olen elossa." Jaakob rakensi tuon tapahtuman johdosta alttarin antaen sille nimeksi "El-Elohe-Israel" (1.Moos 33:20), "El, Israelin Jumala".
ellauri338.html on line 46: Schelling was a senior staff member of the RAND Corporation (1958–59), where his analysis of the nuclear arms race between the United States and the Soviet Union led to his publication of The Strategy of Conflict (1960).
ellauri338.html on line 63: Jaakobin kamppailua enkelin kanssa kuvataan Genesiksen kirjassa ( luku 32:22–32 ; viitataan myös Hoosean kirjaan , luku 12:3–5 ). Kyseessä olevasta " enkelistä " viitataan Genesiksen kirjassa "ihmisenä" ( אִישׁ : Ish ) ja " Jumalana " ( אֵל : El ), kun taas Hoosea viittaa "enkeliin" ( מַלְאָךְ : Malakh ). Kertomus sisältää Jaakobin uudelleennimeämisen Israeliksi (etymologisoituna "taistelee Jumalan kanssa ").
ellauri338.html on line 67: Samana yönä hän nousi ja otti kaksi vaimoaan, kaksi piikaansa ja yksitoista lastaan ja ylitti Jabbokin kaakelin. Hän otti heidät ja lähetti ne virran yli, samoin kuin kaiken, mitä hänellä oli. Ja Jaakob jäi yksin; ja eräs mies paini hänen kanssaan päivän koittoon asti. Kun mies näki, ettei hän voittanut Jaakobia, hän kosketti hänen reiteensä; ja Jaakobin reisi oli irronnut nivelestä, kun hän paini hänen kanssaan. Sitten hän sanoi: "Päästä minut menemään, sillä päivä koittaa." Mutta Jaakob sanoi: "En päästä sinua menemään, ellet siunaa minua." Ja hän sanoi hänelle: "Mikä sinun nimesi on?" Ja hän sanoi: "Jaakob." Sitten hän sanoi: "Sinun nimeäsi älköön enää kutsuttako Jaakobiksi, vaan Israeliksi, sillä sinä olet taistellut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut." Sitten Jaakob kysyi häneltä: "Kerro minulle nimesi." Mutta hän sanoi: "Miksi sinä kysyt minun nimeäni?" Ja siellä hän siunasi häntä. Niin Jaakob antoi paikan nimeksi Peniel ja sanoi: "Sillä minä olen nähnyt Jumalan kasvoista kasvoihin, ja silti minun henkeni on säilynyt." Aurinko nousi hänen päälleen, kun hän ohitti Penuelin ontuen reidensä takia. Sen tähden israelilaiset eivät vielä tänäkään päivänä syö lonkan jänteitä, jotka ovat reiden ontelossa, koska hän kosketti Jaakobin reiden onteloa lonkan jänteessä. – Mooseksen kirja 32:22–32
ellauri338.html on line 69: Kertomus sisältää useita näytelmiä heprealaisten nimien – Peniel (tai Penuel ) , Israel – merkityksestä sekä samankaltaisuudesta Jaakobin nimen juureen (joka kuulostaa heprean kielestä "kantapäälle") ja sen yhdistelmästä. Jaakobin ontuminen ( Yaʿaqob ) saattaa heijastaa joen nimeä, Jabbok ( Yabbok יַבֹּק, joka kuulostaa "kierolta" joelta), ja Nahmanides (5. Moos. 2:10 Jeshurunista) antaa etymologian "joka kävelee vinoon" nimelle Jacob. Eli Klenkka.
ellauri338.html on line 89: Israelilaiset ( / ˈ ɪ z r ə l aɪ t s, - r i ə -/ ; heprea : בְּנֵי יִשְׂרָאֵל , Bɪ ēl ' ryhmän Israel, transl. seemiläinen- puhuvia heimoja muinaisessa Lähi-idässä, jotka asuttivat rautakaudella osan Kanaanista. Israelin nimi esiintyy ensimmäisen kerran muinaisen Egyptin Merneptah Stelessä, joka on päivätty noin 1200 eaa. Moderni arkeologia viittaa siihen, että israelilaiset haarautuivat muista kanaanilaisista (Ham ja Jahvetti?) kehittämällä Jahwismin, joka on selkeä yksipuolinen – ja myöhemmin yxijumalainen – uskonto, jonka keskipisteenä on kansallisjumala Jahve. He puhuivat arkaaista heprean kielen muotoa, joka oli kanaanilaisten kielen alueellinen muunnelma, joka tunnetaan nykyään Raamatun hepreana. Rautakaudella syntyivät Israelin ja Juudan valtakunnat. Israelin kuningaskunta, jonka pääkaupunki on Samaria, kaatui Uus-Assyrian valtakunnalle noin vuonna 720 eaa.; Uusi- Babylonian valtakunta tuhosi Juudan kuningaskunnan, jonka pääkaupunki oli Jerusalem, vuonna 586 eaa. Osa Juudean väestöstä karkotettiin Babyloniin, mutta palasi Israeliin Kyros Suuren valloitettua alueen.
ellauri338.html on line 94: Juutalaiset olivat peräisin historiallisen Israelin ja Juudan israelilaisista ja heprealaisista, kahdesta toisiinsa liittyvästä valtakunnasta, jotka syntyivät Levantissa rautakaudella. Vaikka varhaisin maininta Israelista on kaiverrettu Merneptah Steleen noin 1213–1203 eaa., heppulien oma uskonnollinen kirjallisuus kertoo tarinan israelilaisista, jotka ulottuvat ainakin n. 1500 eaa. Israelin kuningaskunta lankesi uusassyrialaiselle valtakunnalle noin vuonna 720 eaa ja Juudan kuningaskunta uusbabylonialaiselle valtakunnalle vuonna 586 eaa. Osa Juudean väestöstä karkotettiin Babyloniin. Assyrialaisten ja babylonialaisten vankeuksien katsotaan edustavan juutalaisen diasporan alkua. Entäs Ebykti? Punaisen meren kuivatus?
ellauri338.html on line 96: Merneptah Stele, joka tunnetaan myös nimellä Israel Stele tai Victory Stele of Merneptah, on Merneptahin, muinaisen Egyptin faaraon, joka hallitsi vuosina 1213–1203 eaa., kirjoitus. Flinders Petrie löysi sen Thebassa vuonna 1896, ja se sijaitsee nykyään Egyptin museossa Kairossa. Stele edustaa varhaisinta tekstiviittausta Israeliin ja ainoaa viittausta muinaiseen Egyptiin. Siinä seisoo: Israel on hävitetty – sen siementä ei ole enää; jokainen joka oli levoton on sidottu lepositeisiin.
ellauri338.html on line 247: 30. heinäkuuta 1991 Bush saapui Moskovaan huippukokoukseen ukraina-ihottumaisen Mihail Gorbatšovin kanssa. Hän ja Barbara Bush yöpyivät Gorbatšovin ja hänen vaimonsa Raisan kanssa Dachassa Moskovan ulkopuolella, jossa kaksi johtajaa kävivät epävirallisia keskusteluja. Bush kertoi Gorbatšoville, että ei olisi Amerikan etujen mukaista, että Neuvostoliitto hajoaisi, vaikka Bushin republikaanipuolueen kovan linjan jäsenet – erityisesti puolustusministeri Dick Cheney – omaksuivat tämän tuloksen. Hän vakuutti Gorbatšoville vastustavansa itsenäisyyttä matkustaessaan 1. elokuuta Ukrainaan vierailunsa seuraavalla osuudella.
ellauri338.html on line 249: Mieliala Ukrainassa jakautui useiden näkemysten välillä, vanhan tyylisistä kommunisteista itsenäisyyttä kannattaviin nationalisteihin. Ukrainan presidentti Leonid Kravchuk oli uudistusmielinen kommunisti, joka kannatti Ukrainan itsemääräämisoikeutta löyhemmin organisoidussa Neuvostoliitossa – samanlainen asema kuin Venäjän presidentti Boris Jeltsin. Kuten Kravchuk sanoi ennen Bushin vierailua: "Olen vakuuttunut siitä, että Ukrainan tulee olla suvereeni, täysivaltainen ja täysiverinen valtio". Bush kieltäytyi tapaamasta Ukrainan itsenäisyyttä kannattavia johtajia. Kun hänen autoporras kulki Kiovan läpi, sitä tervehti suuri joukko ihmisiä heiluttaen Ukrainan ja Amerikan lippuja, mutta myös mielenosoittajia, jotka kantoivat iskulauseita, kuten "Herra Bush: miljardit Neuvostoliitolle on orjuutta Ukrainalle" ja "Valkoinen talo käsittelee kommunisteja, mutta nuuskii Rukhia, Ukrainan tärkein itsenäisyyspuolue.
ellauri339.html on line 60: Alueella on kahdeksan mesoamerikkalaisen pallopelin pelikenttää, joista suurin Gran Juego de Pelota on kooltaan 166 x 68 metriä. Kaiverrusten perusteella pelien säännöt ovat muuttuneet aikojen kuluessa. Välillä peli on muistuttanut jalkapalloa, toisinaan on käytetty mailoja – kentän seinämillä on kivestä veistettyjä renkaita, joiden läpi pallo on pitänyt saada.
ellauri339.html on line 554: Ajatuksenvapauden Saharov-palkinto myönnettiin " Ukrainan rohkealle kansalle" ja Julia Paevskan sekä Ukrainan valtion hätäpalvelun Volodymyr Zelenskyille, ihmisoikeuksien puolustajalle Oleksandra Matviychukille, miehitetyn Melitopolin kaupungin pormestarille. Ivan Fedorov ja "Yellow Ribbon" -vastarintaliike korostettiin erikseen. BBC´s 100 Women (2022) Maailman rohkein nainen – Yhdysvaltain ulkoministeriöstä (2023). Vapaaehtoinen. Tilaa "Ukrainan kansan sankari". "Voittamattomien ritarikunta".
ellauri339.html on line 556: Keväällä 2016 "Tyra's Angels" aloitti yhteistyön ASAP Rescue -tiimin kanssa. Vuonna 2018 "Tyran enkelit" lähtivät ASAPista, kun Julia allekirjoitti sopimuksen Ukrainan asevoimien kanssa ja johti omaa yksikköään – Mariupolin 61. liikkuvan sotasairaalan evakuointiosastoa. Marraskuussa 2019 Yulia on opettanut taktista lääketiedettä noin 8 000 ihmiselle, ja hänen yksikkönsä on pelastanut yli 500 asevoimien miestä ja naista.
ellauri339.html on line 610: But the most predictable factor leading to quiet U.S. moves toward some sort of “peace solution” in Ukraine is as predictable as the battlefield results. There is unease in the U.S. government over how much less public attention (despite the propaganda) the war in Ukraine has garnered since the Israeli–Hamas conflict began more than a month ago. Combined with a new Speaker of the House seeking to decouple aid to Israel from aid to Ukraine, officials fear that shift could make securing additional funds for Kiev difficult.
ellauri339.html on line 643: Mitä tapahtui, kun tavalliset kansalaiset käyvät sotaa? Vapaaehtoiset ryntäsivät aukkoon. Yli 15 000 miestä ja naista, joista monet olivat Euromaidanin mielenosoitusten veteraaneja, virtasi rintamalle. He kokoontuivat pataljooniin, joilla oli joskus siteitä ultranationalistisiin ryhmiin, joita yhdisti russofobia ja pakkomielle ukrainalaiseen identiteettiin – joissakin tapauksissa rasismiin asti.
ellauri339.html on line 646: Ja yksityisten lahjoittajien verkosto syntyi rahoittamaan kaiken. He maksoivat tarkkuuskiväärit ja lämpötähtäimet, veteraanien sairaanhoidon ja myöhemmin mielenterveyspalvelut. Puolustusministeriön siviiliryhmä Volunteer Council oli vuoden sisällä luetteloinut lahjoituksia yhteensä noin 12–14 miljoonan dollarin arvosta, mikä ei kattanut kaikkia vapaaehtoisryhmiä, eikä myöskään yritysten lahjoituksia, luontoissuorituksia tai työvoimaa. Diasporaryhmät Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Euroopassa antoivat miljoonia dollareita enemmän.
ellauri339.html on line 652: Toukokuussa 2014 freelance-tietotekniikan asiantuntija Vitaliy Deynega poltti ketjussa keittiössään Kiovassa ja luki Venäjän tukemien separatistien valtaamisesta idässä. Deynega on kasvissyöjä, joka ihailee Mohandas Gandhin näkemyksiä väkivallattomasta vastarinnasta ja osallistui kerran Burning Maniin. Mutta sinä iltana hän julkaisi Facebookissa, että hän kuluttaisi henkilökohtaisesti 10 000 hrivnaa, noin 900 dollaria tuolloin, ostaakseen panssarihousuja ja pimeänäköskooppeja Ukrainan joukkoille. Ystävät taputivat hänelle, ja hän aloitti varainkeruun; kuuden viikon aikana hän oli korottanut 100 kertaa alkuperäisen panoksensa. Hän perusti pian Come Back Alive -järjestön, josta tulisi yksi maan tunnetuimmista hyväntekeväisyysjärjestöistä – tai ehkä tarkemmin sanottuna yksi sen johtavista lähes sotilaallisista organisaatioista.
ellauri339.html on line 660: Yksityiset lahjoittajat ostavat mezästyskivääreitä – Savage 110 BA Stealth -mallin 3 000 dollarista 19 000 dollariin Accuracy International AI-AX -malliin ja lähettävät ne juoksuhaudoihin.
ellauri339.html on line 661: Mitä lähemmäs kuolemaa tuottavia aseita pääset, sitä vaikeampi on saada lahjoittajien nimiä. Shpakovich viittaa nimettömään miljonääriliikemieheen, joka menetti omaisuutta Krimillä ja Itä-Ukrainassa ja ostaa nyt 20 kivääriä kuukaudessa, joihin vuorostaan kiinnitetään Tšekin tasavallasta anonyymin ulkomaalaisen kautta ostettuja kiikaritähtäimiä. Ammukset ovat kalliita, Shpakovich sanoo, joten vapaaehtoiset – jälleen nimettömät – tekevät tuhansia ampujalaukauksia käsin joka kuukausi. Kysyn, saisinko tavata joitain toimittajia. Hänen ainoa vastauksensa on salaliittolainen silmänräpäys. Ette saa!
ellauri339.html on line 671: Lounaaksi tilataan shashlik. Paevskan kuljettaja, stoinen, parrakas mies, istuu sisäänkäyntiä päin. Tarjoilija ilmestyy lautasen kanssa grillattuja kebabeja ja tylsiä ruokailuvälineitä. Kuljettaja ei hyppää – mutta minä hyppään – kun Paevskan kuuden tuuman stiletin terä välähtää auki kovalla räjähdyksellä. Hän keihää itselleen palan sianlihaa. "Vapaaehtoisilla on oikeuksia", hän sanoo. "He vuodattivat verensä maahan. Se on heidän maansa. Se on meidän maamme. Puren viholliseni kurkkua." Hän pyyhkii veitsensä, vetää terän sisään ja taskuttaa teräaseen. Maailman rohkein nainen joo.
ellauri339.html on line 677: Ukrainaa voidaan pitää varoittavana esimerkkinä. Tällänen privaattirahoitettu sodankäynti on oikea korruption pesäke. Vaikka ukrainalaiset usein halveksivat Venäjää sen sekaantumisesta, heidän maansa sotilaallinen kriisi oli suurelta osin itseaiheutettu, ja se jatkuu edelleen. Hallitus kuluttaa enemmän armeijaansa – 6,1 miljardia dollaria viime vuonna, 28 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017 – mutta vatulointi jatkuu. Ukraina sijoittui Transparency Internationalin 2017 korruptiohavaintoindeksissä sijalle 130 (yhdessä muun muassa Myanmarin ja Sierra Leonen kanssa), ja vaikka tämä pistemäärä heijastaa tasaista parannusta vuodesta 2013 lähtien, sotilashankinnat ovat edelleen sekaisin. Esimerkiksi viime vuonna presidentti Porošenkon liikekumppanin omistama AC Bogdan Motors JSC myi 100 ambulanssia 32 000 dollarilla kappaleelta armeijalle tarjouskelvottomassa sopimuksessa. Ajoneuvot osoittautuivat ylihinnoitetuiksi ja viallisiksi, mikä oli suuri skandaali presidentille. (Bogdan Motors kiistää kaiken sopimattomuuden sopimuksen saamisessa.)
ellauri340.html on line 103: Christopher Lasch (1. kesäkuuta 1932 Omaha – 14. helmikuuta 1994 Pittsford) oli yhdysvaltalainen historioitsija, moraalifilosofi ja yhteiskuntakriitikko, joka toimi historian professorina Rochesterin yliopistossa. Lasch pyrki käyttämään historiaa välineenä tuodakseen esiin sen, kuinka laajalti amerikkalaisyhteiskunnassa merkittävät julkiset ja yksityiset instituutiot heikensivät perheiden ja yhteisöjen toimivaltaa ja riippumattomuutta. Hän pyrki luomaan historiatietoisen yhteiskuntakritiikin, joka voisi auttaa amerikkalaisia käsittelemään hillitöntä konsumerismia, köyhtymistä ja sitä, mitä hän kutsui tunnetuksi tulleella termillään "narsismin kulttuuri".
ellauri340.html on line 137: Zygmunt Bauman (19. marraskuuta 1925 Poznań – 9. tammikuuta 2017 Leeds, Britannia) oli puolanjuutalaissyntyinen sosiologi, joka tunnetaan erityisesti holokaustin merkityksen tulkinnasta suhteessa moderniin sekä postmodernin konsumerismin tutkimuksesta.
ellauri340.html on line 141: Hänet ajettiin pois Puolan kansantasavallasta vuoden 1968 Puolan poliittisen kriisin aikana ja hänet pakotettiin luopumaan Puolan kansalaisuudestaan . Hän muutti Israeliin; kolme vuotta myöhemmin hän muutti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Hän asui Englannissa vuodesta 1971, missä hän opiskeli London School of Economicsissa ja hänestä tuli sosiologian professori Leedsin yliopistossa, myöhemmin emeritus. Bauman oli yhteiskuntateoreetikko, joka kirjoitti niinkin monimuotoisista aiheista kuin moderniteetti ja holokausti, postmoderni kulutus ja nestemäinen nykyaika . Bauman oli vuosina 1945–1953 poliittinen upseeri sisäisessä turvallisuusjoukossa (KBW), sotilastiedusteluyksikössä, joka muodostettiin taistelemaan Ukrainan kapinallisarmeijaa ja Puolan kotiarmeijan jäänteitä vastaan. Täähän on nykytilanteessa vähän noloa. The Guardian -lehden haastattelussa Bauman vahvisti olleensa sitoutunut kommunisti toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen eikä ollut koskaan salannut sitä. Hän myönsi, että tiedustelupalveluun liittyminen 19-vuotiaana oli virhe, vaikka hänellä oli "tylsä" pöytätyö, jossa ei päässyt naganilla osoittelemaan kapinallista.
ellauri340.html on line 310:
- Takapuoli, Kari T.: ”Sodankäyntiä järjestävän kansainvälisen oikeuden muutos – onko mikään muuttunut?”, Muuttuva sota, s. 55–92. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitos, 2005. ISBN 952-9872-37-2.
- ↑ Toisen maailmansodan jälkeen oikeudellisessa mielessä on käyty vain neljä sotaa: Israelin itsenäisyyssota, Kuuden päivän sota, –Iranin sota">Irakin–Iranin sota, Falklandin sota. (joskus mukaan luetaan myös –Pakistanin sota">Toinen Intian–Pakistanin sota) Oikeudellisessa mielessä kaikki muut sodat ovat olleet aseellisia selkkauksia. Tästä syystä Kansainvälinen gumanitaarinen oikeus käsittelee "valtioiden välisiä aseellisia selkkauksia" ja "valtioiden sisäisiä aseellisia selkkauksia". Tässä artikkelissa käytetään kuitenkin aseellisen selkkauksen sijasta termiä sota (ja sisällissota) historiallisen vakiintuneisuuden, lyhyyden ja vakiintuneiden mielikuvien vuoksi. EEEHHHEHHHEHHHEH! Lopettakaa! Mä repeen!
ellauri340.html on line 316: - –72.-2">↑ –72._2-0">a –72._2-1">b Takapuoli, s. 61–72.
ellauri340.html on line 318: - ↑ Rosén, Pelkuri: Sodan Lait: Käsikirja, WSOY 2004, s. 1–2.
ellauri340.html on line 322: - ↑ a b Takapuoli, s. 91–92.
ellauri340.html on line 331: – Kreivi von Rosen oli juutalaisvastainen kiihkeä natsi. Hän oli yksi Ruotsin natsiblokin perustajista 1934, vasemmistoedustajat huomauttavat.
ellauri340.html on line 345: Comics Magazine Association of America (CMAA) perustettiin syyskuussa 1954 vastauksena laajalle levinneeseen yleiseen huoleen sarjakuvien graafisesta väkivallasta ja kauhukuvista. Se nimesi New Yorkin tuomarin Charles F. Murphyn (1920–1992), joka on nuorisorikollisuuden asiantuntija, johtamaan organisaatiota ja suunnittelemaan itseään valvovan "eettisen säännöstön ja standardit" alalle. Hän perusti Comics Code Authorityn (CCA) perustaen sen koodin enimmäkseen noudattamattomaan koodiin, jonka Association of Comics Magazine Publishers laati vuonna 1948 ja joka puolestaan oli mallinnettu löyhästi vuoden 1940 Hollywood Production Coden, joka tunnetaan myös nimellä "Hays Code".
ellauri340.html on line 349: Johdannossaan Archie Americana -sarjan Best of the Fifties -sarjaan toimittaja Victor Gorelick muisteli koodia ja kirjoitti: "Ensimmäinen tehtäväni uutena taiteen assistenttina oli poistaa raot ja halkeamat ja nostaa matalat puserot Katy Keenestä." Hän kirjoitti myös Archie-taiteilija Harry Luceystä : "Hänen toisinaan vihjaileva tarinankerronta – ja hän oli yksi parhaista – melkein maksoi hänelle hänen työnsä. Kun hänen lyijykynällä valmistetut tarinansa saapuivat, hahmot olivat pukeutuneet vain yhdellä sivulla. Inkeri, tai nainen nimeltä Terry Szenics, joutui pukemaan heidät jäljellä oleville sivuille."
ellauri340.html on line 351: Vaikka CCA:lla ei ollut virallista valvontaa sarjakuvien julkaisijoita kohtaan, useimmat jakelijat kieltäytyivät kuljettamasta sarjakuvia, joissa ei ollut sinettiä. Kaksi suurta sarjakuvien julkaisijaa – Dell Comics ja Gold Key Comics – eivät kuitenkaan näyttäneet sinettiä, koska niiden tuotanto oli korkeamman viranomaisen alaista: heidän lisensoijiensa mukaan lukien Walt Disney ja monien lapsille suunnattujen TV-ohjelmien tuottajat.
ellauri340.html on line 475: Lähdettyään vastahakoisesti Grazista Handke asui Düsseldorfissa, Berliinissä, Kronbergissä, Pariisissa, Yhdysvalloissa (1978–1979) ja Salzburgissa (1979–1988). Vuodesta 1990 hän on asunut Chavillessa lähellä Pariisia. Vuodesta 2012 lähtien Handke on ollut Serbian tiede- ja taideakatemian jäsen. Hän on Serbian ortodoksisen kirkon jäsen. Handkella on ollut 2 näyttelijätärvaimoa ja kummastakin 1 tytär.
ellauri340.html on line 504: Peter Handken uusin romaani, Krishna Winstonin kääntämä hedelmävaras, alkaa miehen lähtemisestä kävelylle. Hän on umpikujassa ensimmäisestä askeleesta lähtien: Paljain jaloin ruohikolla kävellessä mehiläinen pistää hänet. Pistos avaa ajatusten tulvan – säästä, katkenneesta kengännauhasta, mehiläisten anatomiasta ja siitä, ovatko mehiläisen pistot kosminen merkki. Hän julistaa: "Yhtäkkiä minusta tuntui hyvältä lähteä liikkeelle ilman mitään karttaa." Sieltä kertoja aloittaa oudon, joskus käsittämättömän matkan maakuntakaupunkien ja peltojen halki, jokien yli ja pimeneisiin metsiin. Hän näennäisesti jahtaa salaperäistä naista (hedelmävarasta), mutta koko ajan kertojamme pohtii, kuvailee, tarkentelee – vaikka onkin epäselvää, haluaako hän (tai välittääkö), jos hänen tarkoituksensa ymmärretään.
ellauri340.html on line 506: Monet itävaltalaisen kirjailijan päähenkilöistä ovat vaeltajia, ja kirjailijalle havaitsemistyö on yksinäistä kamppailua eristäytyneen itsensä ja hämärän ulkomaailman välillä. Kieli on silta: välttämätön havaitsemamme ja tuntemamme artikulaatiossa, mutta myös pohjimmiltaan haavoittuvainen romahdukselle. Handke kohdistaa käyttämänsä sanat mikroskooppiseen tarkasteluun: Usein on hämmästyttävä kyky siirtyä abstraktien (esimerkiksi miltä tuntuu olla "onnistunut päivä") ja täsmälleen aistinvaraisten (esimerkiksi askeleiden äänen meditaatio) välillä kaivon kannessa). Vaikka ne ovat usein irrallisia sävyltään, tämä tasainen vaikutelmien kertyminen saa lukijat kyseenalaistamaan, kuinka sopusoinnussa he ovat ympäristöönsä ja lauseisiinsa. Yksityiskohtaisuus, jonka Hedelmävarkaan kertoja yrittää pukea ympärillään oleva maailma sanoiksi, luo ristiriidan: yksittäiset hetket vaativat yksityiskohtiaan, mutta maailma itsessään on epämääräinen, ikään kuin kamppailee oman painonsa alla. [tarkenna] Se voi saada skeptisen lukijan pohtimaan, puuttuuko kertojalta – ja laajemmin myös Handkelta – joskus metsää kaikille huolellisesti kuvatuille puille.
ellauri340.html on line 508: Vaikka Handke nousi ensimmäisen kerran esiin näytelmäkirjailijana ja kirjailijana, jolla on tuottelias tuotanto (hän on kymmenien teosten kirjoittaja), hän on tullut paljon tunnetummaksi politiikastaan. Hänen tukensa Serbialle 1990-luvun Balkanin sodissa, erityisesti hänen lausuntonsa Bosnian muslimeihin kohdistuvasta kansanmurhaväkivallasta, on tehnyt hänestä paarian, like Ritu Gagra. Tottunut vastustaja Handke hyväksyi syrjäytyneen asemansa ja tarjosi outoa kiistaa sodan tosiseikoista, jotka vaikuttivat monilta harhaluuloilta, varsinkin kun otetaan huomioon, että hänellä oli vain välähtävä henkilökohtainen kiinnostus Balkanin politiikkaan – hänen äitinsä oli slovenialainen, josta hän piti kiinni kasvavalla intensiteetillä. Seuraavina vuosina Handke on kaivautunut entistä syvemmälle. Kun Slobodan Milošević kuoli vuonna 2006 sotarikosten oikeudenkäynnissä, Handke puhui hänen hautajaisissaan. Vuosia myöhemmin Serbian hallitus ruokkii ja koristeli hänet. Huolimatta korkean profiilin kirjailijoiden, kuten Elfriede Jelinekin ja Karl Ove Knausgaardin, tuesta, hänen maineensa on kärsinyt. Kun hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 2019, protesti oli laajalle levinnyttä ja yksi Nobel-komitean jäsen erosi välittömästi, osittain hänen politiikkansa takia. Olisivat saaneet erota koko porukka, kuten pian nähtiin.
ellauri340.html on line 514: Kirjailijana Handkea on toisinaan luonnehdittu epäpoliittiseksi kirjailijaksi, jota painavat esteettiset ja muodolliset kysymykset (eräs kriitikko lähetti kerran teoksensa "banaalisuuden pahuudena"), mutta hänen kirjojensa leviäminen on myös antipatiaa hänen kotimaataan – Itävaltaa – kohtaan. jonka hän kuvaa materialistisena, vulgaarina eikä kovin kaukana natsimenneisyydestään. Handken romaaneja ja näytelmiä on alusta alkaen määritellyt ihmisviha, jota hän ainakin piti vastalääkeenä oletetun liberaalin Itävallan väärälle sosiaalisuudelle ja sen lähihistorian tuskin paperoidulle fasismille – syvä epäluottamus, joka sai aikaan. hän oli nuorekas kapinallinen 1960-luvulla ja outo taantumuksellinen sen jälkeen.
ellauri340.html on line 520: Olipa Handken kritiikki oikeaa vai ei, se ennusti kirjailijaa, jonka häikäilemätön painopiste olisi itse subjektiivisuus – mitä ego tunsi, ei vain sitä, mitä se oli velkaa muille – ja lisäksi kirjailijasta, joka halusi nokkostaa perustan. "Realismin" sijaan Handke omaksui kielellisen virtuoosisuuden. Hänen varhaiset kokeelliset teatterityönsä auttoivat aloittamaan hänen uransa. Eniten siteerattu on Offending the Audience, vuodelta 1966, "puhuva" monologi neljälle esiintyjälle, jotka puhuvat yleisölle lavalta, kuvailevat heitä ja vetävät heidät mukaansa ja lopulta kohdistavat heidät väärinkäytösten tulvaan. Se nyt oli selvää paskaa, mitä sitä kaunistelemaan.
ellauri340.html on line 528: Paluu äitinsä kuolemaan ja omaan perhe-elämäänsä on saattanut kylvää vuosikymmenen lopulla siemenen uudelle suunnalle – Handken slovenialaisiin juuriin keskittyvälle suunnalle. Hänen äitinsä ilmestyi hetkeksi uudelleen vuoden 1979 romaanissa Slow Homecoming, ja Slovenia esiintyy näkyvästi hänen vuoden 1986 romaanissaan Repetition.
ellauri340.html on line 539: Kun sota kiihtyi 90-luvun alussa, tällä arch-solipsistilla oli vähän mahdollisuuksia toimia välittäjänä. Mutta hän kuitenkin kirjoitti siitä. Vuonna 1995 hän matkusti Serbiaan matkalla, joka kerrottiin A Journey to the Rivers -kirjassa (alaotsikkona "Justice for Serbia"), kirjassa, joka alun perin kirjoitettiin artikkelisarjana Süddeutsche Zeitung -sanomalehteen. Matkakertomus ei poikennut niinkään Handken jo omaksumista menetelmistä, joten kirjailija matkustaa ympäri Serbiaa, näkee, mitä hän haluaa nähdä, eikä näkemättä mitä ei, antautuen "alkumaailman, joka ilmestyi tuntematon sivilisaatio." Reaktio kirjaan oli välitön ja intensiivinen – kriitikot ja kirjailijat arvostelivat sitä jyrkästi. Kirjaan sisältyi vastaus hänen kriitikoilleen, joka otti tehtäväkseen hänen mielestään länsimaisessa mediassa Serbian vastaisena ennakkoasenteena: "Mitä tietää, kun ylivoimainen verkkoverkosto tuottaa vain tietoa, ei sitä tietoa, jota voi tulla. olla vain oppimisen, havainnoinnin ja oppimisen kautta?"
ellauri340.html on line 541: Vaikka Matka jokiin on täynnä akuutteja yksityiskohtia, jotka luonnehtivat suurta osaa hänen työstään, Handke ei koskaan käy kirjassa Bosnian muslimien luona tai puhu heidän kanssaan; hän ei myöskään yritä saada tietoa heidän kokemuksistaan sodan kauhuista – ja vain lyhyesti hän pohtii, pitäisikö hänen tehdä.
ellauri340.html on line 547: Handken Balkanin kiistoja seuranneissa romaaneissa on joskus lähestytty aihetta vinosti, vaikka kirjailijana Handke pitää korttejaan liian lähellä rintaansa ilmaistakseen mielipiteitään suoraan. Ajan mittaan hänen työssään on kuitenkin mahdollista havaita ajautumista kohti fantastisuutta, ja pohdiskelut ovat peräisin enemmän mielikuvituksesta kuin minkäänlaisesta suorasta havainnoinnista. Hedelmävaras kuuluu tähän Handken "myöhäistä tyyliä" heijastaviin romaaneihin – ei nimenomaisesti puutu Serbian kysymykseen, mutta tarjoaa tarpeeksi puolivihjeitä, jotta se saa ajattelemaan sitä.
ellauri340.html on line 554: Tämä unenomainen suvaitsevaisuus poikkeamista kohtaan pyrkii tarjoamaan lukijoille puhdasta tarinankerrontaa, muodollisen yllätysvirran, joka ajaa tarinan, Alice-kaltaisen, aina uudelle alueelle, ja näiden kaninreikien ylellisyydessä on jotain melkein pelottavaa, ikään kuin Handke nauttii siitä, ettei hän vastaa kysymyksiin, joita saatat esittää hänelle. Silti hän ei voi olla vetäytymättä takaisin puolustelemaan itseään, vaikkakin kiertävällä tavalla. The Fruit Thief -elokuvan lopussa ilmestyy Alexian isä, näennäisesti maljaakseen pitkään eronneen perheen kokoontumista yhteen: "Me kansalaisuudettomat ihmiset olemme tässä ja tänään erossa valtiosta, valtion ulottumattomissa. Kaikki muut muuttuivat lahkoiksi – valtioiksi ja kirkoiksi – ja…ja… Ja me? Aikapakolaisia, pakosankareita."
ellauri340.html on line 556: Rakentamalla täydellisen fantasian Handke voi tarjota ihanteellisen lopputuloksen, jonka hän uskoo kertojansa ansaitsevan – turvapaikan, jossa kieli on vain esteettinen työkalu eikä enää sosiaalisesti merkityksellinen. Tämä fantasia on Handken työn ytimessä. Romaaneissaan hän haaveilee puhtaan maanpaossa luomasta puhtaasta taiteesta, taiteesta, jota voidaan arvostaa pelkästään sen kauneudesta ja omituisuudestaan. Juuri tämä taipumus kuvitella maailmaa maailman ulkopuolella, jossa elämme, on hänen työnsä heikkous ja vahvuus. Taide voi antaa meille mahdollisuuden paeta alkuperäämme, mutta se heijastuu silti maailmaan ja muuttaa sitä arvaamattomilla tavoilla.
ellauri340.html on line 564: Hiljaisten paikkojen kappale, äskettäin laajennettu Handken tietokirjallisuuden kokoelma, "Essee sienihullusta" tarjoaa silmiinpistävän epävarmuuden tunnustuksen, jopa katumuksen hohtavan – tai ainakin itsetietoisuuden. Essee kuvaa "ystävää", joka on pakkomielle sienien keräämiseen. Mutta sitä lukiessa alkaa epäillä, onko kertomus juuri tästä sienenkeräilijästä; se on melkein kuin Handke kysyisi huomaamattomasti neuvoja "ystävälle". Ystävä, sotarikollisia puolustava asianajaja, näkee harrastuksensa kasvavan pakkomielteeksi, kun hän yrittää keksiä joukon kaavoja sienienkeräykseensä – lupaavimmilla paikoilla, parhaimpina vuodenaikoina. Eräänä päivänä hän huomaa oudon mielenhäiriön jälkeen pitelevän sieniä oikeussalissa. Handke pohtii: "Sienten etsiminen ja kaikenlainen etsiminen sai näkökentän kutistumaan, hän väitti, pisteeksi. Pyyhi näkemyksensä kokonaan pois." Handke ei käske lukijoitaan tekemään muita oletuksia, mutta on vaikea olla ihmettelemättä, painiko tämä Handke epäilyksensä kanssa omista vakiintuneista mielipiteistään.
ellauri340.html on line 584: Usein Handken mestariteokseksi pidetyssä ”Toistossa” (1986) tapahtumapaikkana on hänen äitinsä kotimaa – Slovenia, joka oli silloin osa kommunistista Jugoslaviaa. No, sosialistista, hold your horses new yorkkerit!
ellauri340.html on line 594: "Leikata. Seuraava kohtaus”, Handke kirjoittaa, kun hän haluaa viedä asioita eteenpäin. Taas tätä vituttavaa leffajargonia. Handke saattaa olla poliittisesti puolustettava, mutta kynämiehenä vitun ärsyttävä. New Yorkerin arvostelijaltakin alkaa pokka murtua: "Kun aloin lukea "Matka jokiin", olin valmis uskomaan, että Handke oli tulkittu väärin, mutta kirja oli vieläkin raivostuttavampi kuin olisin voinut kuvitella. Handke sanoo suoraan, että hän kysyy harvoin kohtaamiltaan ihmisiltä, vaan luottaa mielikuvitukseensa ja olettamuksiinsa." "Joitakin todellisuutta – Srebrenican joukkohautoja tai viime aikoina USAssa laittomasti varastetttujen presidentinvaalien tulosta – ei voida käsitellä "dialektisesti". Mieleen tulee toinen Wittgensteinin lause, jota usein vedotaan ilmaistakseen vaaroja, jotka liittyvät holokaustin valtavuuden kuvaamiseen: "Se, mistä emme voi puhua, meidän on ohitettava hiljaa. No vizi tottakai hölökaustista voi puhua? Mitä? Mixei voi?" Ainiin tää on New Yorkkeri.
ellauri340.html on line 608: Jean Baudrillard ( UK : / ˈ b oʊ d r ɪ j ɑːr / BOHD -rih -yar, [41] USA : / ˌ b oʊ d r i ˈ ɑːr / BOHD -ree- AR, ranska: ʒʑʁʁ7 ] Heinäkuu 1929 – 6. maaliskuuta 2007) oli vähän apean seniori E. Saarisen näköinen ranskalainen sosiologi, filosofi ja runoilija, joka oli kiinnostunut kulttuurin tutkimuksesta. Hänet tunnetaan parhaiten mediaa, nykykulttuuria ja teknologista viestintää koskevista analyyseistään sekä hypertodellisuuden kaltaisten pellekäsitteiden muotoilusta. Baudrillard kirjoitti monista eri aiheista, mukaan lukien kulutus, talouskritiikki, yhteiskuntahistoria, estetiikka, länsimainen ulkopolitiikka ja populaarikulttuuri. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Seduction (1978), Simulacra and Simulation (1981), Amerikka (1986) ja Persianlahden sota (1991). Hänen työnsä yhdistetään usein postmodernismiin ja erityisesti poststrukturalismiin siitä huolimatta että Baudrillard oli vastustanut poststrukturalismia ja etääntynyt postmodernismista.
ellauri341.html on line 49: "Toisaalta pelkästään Afrikan, Lähi-idän ja Aasian maiden ihmisten tyytymättömyys kolonialismiin ja ilmastokatastrofiin ja elintasoerot yhdistettynä turvapaikkajärjestelmän väärinkäytön helppouteen – eli länsimaiden perustavanlaatuiseen kyvyttömyyteen suojella itseään – pystyy varmistamaan, että Eurooppa kaatuu ihmisvyöryn alle ennemmin tai myöhemmin, mikäli radikaaleja muutoksia ei kyetä tekemään."
ellauri341.html on line 56: Nebukadnessar I (/ n ɛ b j ʊ k ə d ˈ n ɛ z ər /), hallitsi n. 1121–1100 eKr., oli Isinin toisen dynastian ja Babylonin neljännen dynastian neljäs kuningas. Hän hallitsi 22 vuotta Babylonian kuningasluettelon C, mukaan ja oli tämän dynastian huomattavin hallitsija. Hänet tunnetaan parhaiten voitostaan Eelamista ja kulttisen Mardukin idolin palautumisesta.
ellauri341.html on line 104: Leikola työskenteli 1980- ja 1990-luvulla toimittajana useissa viestimissä, Talouselämässä ja Iltalehdessä sekä Yleisradiossa vuoteen 1996, jolloin hän lähti tavoittelemaan uutta televisiokanavaa, joka kuitenkin meni Sanoman Helsinki Medialle. Yleisradiossa hän työskenteli A-studiossa ja teki ulkomaanreportaaseja, joissa hänen vahvuusaluettaan oli Itä-Eurooppa. Hän veti myös eduskuntavaalitentit 1991. Vuosina 2006–2009 Leikola toimi Suomen Markkinointiviestintätoimistojen Liiton (MTL) toimitusjohtajana.
ellauri341.html on line 213: Tuolloin epäillyt teot tapahtuivat Suomen lisäksi Ranskassa vuosina 2006–2013.
ellauri341.html on line 240: "vaarallinen persoonallisuuskultti, jonka "korkeinta henkistä johtajaa", Gregorian Bivolarua, on syytetty satojen haavoittuvien naisten pakottamisesta tai viettelemisestä tuottamaan kovia pornovideoita, hylkäämään puolisonsa ja joissain tapauksissa ryhtymään strippariksi ja prostituoiduiksi – kaikki nimi "vapauttaa" naisvartalon ja tuo MISA-jäsenet intiimiin yhteyteen "jumalallisen jumalattaren" kanssa.
ellauri341.html on line 326: Haʿavara-Abkommen (hebräisch הֶסְכֵּם הַעֲבָרָה Heskem Haʿavarah, deutsch ‚Abkommen der Übertragung‘) bzw. Palästina-Transfer, auch Hoofien-Abkommen nach Eliezer Sigfried Hoofien (1881–1957), dem damaligen Direktor der Anglo-Palestine Bank, war der Name einer am 25. August 1933 geschlossenen Vereinbarung, die nach dreimonatigen Verhandlungen zwischen der Jewish Agency, der Zionistischen Vereinigung für Deutschland und dem deutschen Reichsministerium für Wirtschaft zustande kam. Sie sollte die Emigration deutscher Juden nach Palästina erleichtern und gleichzeitig den deutschen Export fördern. Sie war in der zionistischen Bewegung umstritten, da sie gleichzeitig mit dem Beschluss des Abkommens im Jahr 1933 betriebenen Boykottmaßnahmen gegen die Nationalsozialisten entgegenlief.
ellauri341.html on line 338: Die britische Mandatsverwaltung Palästinas verlangte von den Einwanderungswilligen ein Einwanderungszertifikat (Kapitalistenzertifikat) und, damit verbunden, den Nachweis finanzieller Mittel (so genanntes Vorzeigegeld) in Höhe von 1.000 £P pro Kopf, was etwa 8.000 ℛℳ entsprach. Nach den deutschen Devisenbestimmungen – der Reichsfluchtsteuer beschlossen 1931 im Zuge der Weltwirtschaftskrise, offiziell zur Eindämmung von Kapitalflucht bzw. Devisenspekulation, ab 1933 aber instrumentalisiert, um Vermögen auswandernder vor allem jüdischer Deutscher per Steuer zu konfiszieren – wurden von Auslandsüberweisungen hohe Abschläge einbehalten.
ellauri341.html on line 352: Haim Arlosoroff (23. helmikuuta 1899 – 16. kesäkuuta 1933; tunnetaan myös nimellä Chaim Arlozorov ; heprea : חיים ארלוזורוב ) oli Israelin sosialistinen sionistinen johtaja, Yishuvin johtaja ja Palestinen juutalaisen viraston poliittinen osastonjohtaja Ison-Britannian mandaatin aikana. Vuonna 1933 Arlosoroff murhattiin kävellessään vaimonsa kanssa rannalla Tel Avivissa. Murhaajat oli jotain revisiionisteja.
ellauri341.html on line 414: – Se on kaikista suurin ja ilkein ajoneuvo täällä. Näitä me käytämme silloin, kun taistelu täytyy voittaa.
ellauri341.html on line 416: – Taistelukentällä ei ole mitään, mikä pystyy samanlaiseen tuhoon kuin tämä tankki, vahvistaa Roopeszevski. Tupu, Hupu, ja Lupuszewski peukuttavat taustalla.
ellauri341.html on line 438: Haya Harareet ( hepreaksi : חיה הררית ) (20. syyskuuta 1931 – 3. helmikuuta 2021) oli israelilainen näyttelijä ja käsikirjoittaja. Yksi hänen tärkeimmistä elokuvarooleistaan oli Estherin, Ben Hurin rakkausinnostuksen esittäminen Hollywoodissa vuonna 1959 tehdyssä kristinuskonnollisessa elokuvassa Ben-Hur, jonka miespääosan esitti joxeenkin leuaton Charlton Heston.
ellauri341.html on line 462: Saksan liittotasavallan tiedustelupalvelu sai asiasta vihiä, mutta maan hallitus empi Eichmannin paljastamista, sillä se pelkäsi Eichmannin kertovan korkeiden virkamiesten ja poliitikkojen entisistä natsiyhteyksistä. Saksa kertoi kuitenkin tietonsa vuonna 1958 Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:lle, mutta CIA ei reagoinut asiaan, eikä kumpikaan maa ilmoittanut asiasta Eichmannia etsiville israelilaisille. Uskottuaan vihdoin miten pieni talo Adolfilla oli Buenos Airesissa, Mossadin joukot kaappasivat Eichmannin Peter Malkinin johdolla Argentiinassa 11. toukokuuta 1960 maan lakien vastaisesti, ilman argentiinalaisten viranomaisten lupaa. Eichmann lennätettiin 21. toukokuuta 1960 salaa El Alin Bristol Britannia 4X-AGE -lentokoneella Israeliin. Argentiina katsoi tapauksen suvereniteettinsa loukkaamiseksi, kutsui Israelin-suurlähettiläänsä kotiin ja vaati YK:n turvallisuusneuvostoa koolle. Turvallisuusneuvosto päätti äänin 8–6, että Israelin oli ”sopivalla tavalla” hyvitettävä Argentiinalle sen kärsimä suvereniteetin loukkaus. (Mikähän se oli?)
ellauri341.html on line 505: Emme voi oppia paljon Zoriista hänen kourallisen kohtauksensa aikana The Rise of Skywalker -elokuvassa, mutta se, mitä opimme, on melko mielenkiintoista – ja lisää uuden rypyn tai kaksi yhden pitkäaikaisen sankarimme vaipanväliin. Hän on hillitty rikollinen, osa Kijimi-planeetan edustalla toimivaa mausteiden juoksurengasta, ja useita vuosia sitten yksi hänen salakuljettajakavereistaan oli teini-ikäinen Poe Dameron "kapinallisen" vaiheensa aikana. Poe päätti lopulta palata ei-rikolliseen elämään ja lähti, kun hän oli vielä velkaa Zoriille. Vaikka hän ei koskaan riisu kypärää, aivan samalla tavalla kuin mandalorialaiset eivät, hän ei ole mandalorialainen; hän on kotoisin Kijimistä – ja hän poistaa visiirinsä ainakin seksustellakseen Poen kanssa.
ellauri342.html on line 74: Se on upea kirjasto, joka on ihailtavan hyvin perustettu, avoinna runoilijoille päivin ja öin, ja sitä palvelevat pienet symbaalikirjastonhoitajat, jotka soittavat sinulle musiikkia koko ajan. Vietin siellä muutaman ilahduttavan päivän, ja viikon tutkimuksen jälkeen – selässäni – päädyin löytämään mitä halusin, toisin sanoen tarinan muulistani ja tästä kuuluisasta potkusta, jota säilytettiin seitsemän vuotta. Tarina on kaunis, vaikkakin hieman naiivi, ja yritän kertoa sen sinulle, kun luin sen eilen aamulla ajan värisestä käsikirjoituksesta, joka tuoksui hyvälle kuivalta laventelilta ja jossa oli suuria Neitsyen lankoja kirjanmerkkeihin.
ellauri342.html on line 85: Joka sunnuntai, vesperin jälkeen, arvoinen mies meni hänelle oikeuteen, ja kun hän oli siellä ylhäällä, istui hyvässä auringossa, muuli vieressä, hänen kardinaalinsa ympäri ojentuneena kantojen juurelle, avasi pullon paikallista viiniä – tätä kaunista, rubiinin väristä viiniä, jota on sittemmin kutsuttu Château-Neuf des Papesiksi – ja hän maisteli sitä pienin kulauksin katsoen viinitarhaansa hellästi. Sitten, kun pullo tyhjeni, päivän laskeutuessa hän palasi iloisena kaupunkiin, hänen seurassaan koko lukunsa; Ja,kun hän kulki Avignonin sillan yli, keskellä rumpuja ja farandoleja, hänen muulinsa, musiikin liikkeelle laskema, teki pienen hyppiväkävelymatkan samalla kun hän itse merkitsi tanssin askelta barrettellaan, mikä järkytti häntä suuresti. kardinaalit, mutta sai kaikki ihmiset sanomaan: "Ah! hyvä prinssi! Ah! rohkea paavi!"
ellauri342.html on line 311: Martti Johannes Larni (vuoteen 1942 Laine; 22. syyskuuta 1909 Pakila, Helsingin maalaiskunta – 7. maaliskuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Larni oli elinaikanaan Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia kirjailijoita Neuvostoliitossa ja muissa itäblokin maissa kirjansa Neljäs nikama ansiosta. Larni oli Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja vuosina 1964–1967. Presidentti Urho Kekkosen jälkeen Larni oli tunnetuin suomalainen Neuvostoliitossa. Martin 1957 ilmestyneessä nikamakirjassa on sen nuoruuden 20-30-luvun Amerikan piirteitä sekoittuneena vähän 40-50-luvun trendeihin, ihan kuin keski-ikäisten naisten kirjoittamissa 50-luvun tyttökirjoissa.
ellauri342.html on line 313: Martti Larni (Laine amerikaxi kirjoitettuna?) syntyi maalarimestari Johan Viktor Laineen ja Matilda Puntilan yhdeksänlapsiseen perheeseen neljäntenä lapsena. Kansakoulua käydessään hän oli kesäisin sielunpaimenena äitinsä kotona Hauholla. Näistä kokemuksista hän myöhemmin työsti Steinbeckiä apinoiden kirjan Hyvien ihmisten kylä. Larni alkoi kirjoittaa runoja ja novelleja 15-vuotiaana, ja hänen runojaan julkaistiin ensimmäisen kerran Juttutupa-nimisessä lehdessä vuonna 1926. Hän liittyi Nuoren Voiman Liiton jäseneksi vuonna 1928.Kansakoulun jälkeen Larni toimi puutarha-apulaisena, liikemiehenä ja kävi myös osuuskauppakoulun. Vuosina 1937–1943 hän toimi helsinkiläisen osuusliike Elannon julkaiseman Elanto-lehden toimittajana ja sen jälkeen vuoteen 1951 saakka Elannon osastopäällikkönä ja Elanto-lehden päätoimittajana. Larni asui Yhdysvalloissa vuosina 1948–1949 ja 1951–1954 työskennellen amerikansuomalaisen Keskusosuuskunnan kustannusliikkeen palveluksessa toimittajana. Suomeen palattuaan Larni toimi vuosina 1955–1965 Me Kuluttajat -lehden toimittajana sekä vuosina 1956–1959 Kulutusosuuskuntien Keskusliiton osastopäällikkönä.
Vuonna 1937 Laineelta ilmestynyt seuraava kirja Kuilu (alk. Skorpioni) aiheutti sitten valtavan kohun, koska siinä käsiteltiin silloin hyvin arkoja aiheita, Suomen sisällissotaa punaisten näkökulmasta ja homoseksuaalisuutta.
ellauri342.html on line 329:Keijo Kullervo Kalske (February 28, 1912, Lahti, Finland – January 26, 1977, Helsinki, Finland) was a Finnish actor. Kalske, who worked as a police officer in Kotka before his film career, had performed occasionally at Kotka City Theater. Bulky and broad-shouldered, the 186-centimeters-tall Kalske was often seen on stage and in films in the roles of a soldier, a police or a guard, who he was perfectly fit to interpret with professionalism due to his police background.
ellauri342.html on line 427: Maxwell "Bogey" Bodenheim (26. toukokuuta 1891 – 6. helmikuuta 1954) oli yhdysvaltalainen runoilija ja kirjailija. Chicagon kirjallisuuden hahmona hän meni myöhemmin New Yorkiin, jossa hänet tunnettiin Greenwich Village Bohemiansin kuninkaana. Hänen kirjoittamisensa toi hänelle kansainvälistä mainetta 1920-luvun jazz-ajan aikana.
ellauri342.html on line 570: Edwin Jack Fisher (August 10, 1928 – September 22, 2010) was an American singer and actor. He was one of the most popular artists during the 1950s, selling millions of records and hosting his own TV show, The Eddie Fisher Show. Actress Elizabeth Taylor was best friends with Fisher's first wife, actress Debbie Reynolds. After Taylor's third husband, Mike Todd, another entertainment Jew, was killed in a plane crash over Mexico 1958, Fisher divorced Reynolds and he and Taylor married that same year.
ellauri343.html on line 65: Jatkosodassa 1941–1944 Rukajärven piiri oli suomalaisten miehittämä. Venäjä teki omalla puolellaan liikekannallepanon ja alueen siviiliväestö evakuoitiin Arkangelin ja Kirovin alueille sekä Uralille. Suomalaiset lähettivät Rukajärvelle 14. divisioonan, johon kuluivat muun muassa jalkaväkirykmentti 10, JR 52 ja JR 31. Rukajärven alueen komentaja oli eversti Erkki Raappana. Rukajärven–Ontajärven alueella käytiin kovia taisteluja varsinkin vuonna 1941 ja vuosina 1943–1944. Rukajärven kylä vallattiin 11.9.1941. Kaukopartiotoiminta alueella oli vilkasta molemmin puolin rintamaa koko sodan ajan. Suomalaiset pitivät saavutetut asemansa Rukajärvellä sodan loppuun asti. Suomalaisten asemia olivat muun muassa Sukellusveneen, Peukaloniemen ja Kotiniemen sekä Pallon ja Piipun tukikohdat. Rukajärven suunnan suurin taistelu käytiin Tahkokoskella vuonna 1944. Suurin mottitaistelu käytiin Omelian motissa. Suurimmat tykistökeskitykset koko rintamalohkolla venäläiset ampuivat Pallon tukikohtaan vuosina 1943–1944.
ellauri343.html on line 90: Repolan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1555 käkisalmenkarjalaisen Nousia Rydzin suomenruotsalaisille antamassa selvityksessä. Vuoden 1571 verokirjan mukaan seudun kylät olivat tulleet viranomaisten tietoon 1500-luvun puolessavälissä. Repola lähikylineen kuului aluksi Novgorodin Vatjan viidenneksen Käkisalmen läänin Ilomantsin pogostaan. 1600-luvun alusta lähtien seudun asutus muodosti Kuolan kihlakunnan alaiseen Novgorodin Lappiin kuuluneen Repolan pogostan. 1700-luvun alussa se siirrettiin Aunuksen läänin alaisuuteen. Pogostaan kuuluivat Repolan, Lentieran ja Kiimasjärven sekä Vuokkiniemen ja Jelettijärven verokunnat, joista kaksi jälkimmäistä liitettiin vuonna 1785 Kemin kihlakuntaan. Samaan aikaan muodostettiin Aunuksen läänin Poventsan kihlakunta, johon Repolan volosti eli pitäjä tai kunta kuului 1920-luvulle saakka. 1860-luvulla siitä erotettiin Kiimasjärven kolmannes, joka liitettiin Rukajärven volostiin. Suomenruotsalaiset hävittivät seudun kyliä 1610-luvulla, vuonna 1708 ja vuosina 1741–1743.
ellauri343.html on line 94: Pitäjästä kerätyt kansanrunot muodostavat yli kolmasosan Suomen kansan vanhojen runojen toisessa osassa julkaistuista Aunuksen runoista. Repolan kylissä kävivät runonkeruumatkoillaan Elias Lönnrot vuonna 1832, M. A. Castren 1839 ja D. E. D. Europaeus vuosina 1845–1846 sekä myöhemmin muun muassa A. A. Borednius ja Klaus Karttunen. Koko Aunuksen parhaana runonlaulajana pidetään Omelian kylässä asunutta Simana Olekseine Kyöttistä eli Kyöttiä, jolta on tallennettu muun muassa Lemminkäisen virsi ja harvinainen Ahdin ja Kyllikin runo. Rikas runoperinne oli myös Lentierassa, jossa sen tunnetuimmat edustajat kuuluivat Nili Nesterisen sukuun.
ellauri343.html on line 96: Ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumous heikensivät Repolan taloudellista tilannetta muun muassa vähentämällä puutavaran kysyntää. Katovuosi 1918 ja elintarviketoimitusten katkeaminen saattoivat volostin nälänhädän partaalle. Samaan aikaan Suomessa ryhdyttiin suunnittelemaan Itä-Karjalan valtaamista. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja suomalaisten painostamana Repolassa pidettiin 2.–3. elokuuta 1918 "yleinen kansalaiskokous", joka teki päätöksen pitäjän liittymisestä Suomeen.
ellauri343.html on line 100: Neuvostoliitto esitti julkisesti vaatimuksensa, joihin kuului nyt maiden välisen rajan siirtäminen Karjalankannaksella kauemmas Leningradista. 12.–14. lokakuuta 1939 käytiin ensimmäinen neuvottelukierros Suomen kanssa, 3.–4. marraskuuta 1939 käytiin toinen neuvottelukierros Suomen kanssa ja 9. marraskuuta 1939 käytiin kolmas neuvottelukierros Suomen kanssa.
ellauri343.html on line 211: "–Perkala!"
ellauri343.html on line 233: Lapsuuteni (1953) on Pekkasen kenties tunnetuin teos. Se kertoo Pekkasen köyhästä ja karusta lapsuudesta hieman yksinkertaisella kielellä – olihan Pekkanen vielä toipumassa halvaantumisesta. Kirjassa Pekkanen kertoo lapsuutensa oloista, jotka köyhyydestä huolimatta olivat hänen mielestään hyvät. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Teos sai loistokritiikin kielellisistä puutteistaan huolimatta
ellauri343.html on line 252: Hans Håkon (H. H.) Christian ”Bobi” Sivén (18. huhtikuuta 1899 Helsinki – 12. tammikuuta 1921 Repola, Itä-Karjala) oli suomalainen itsenäisyys- ja heimoaktivisti, joka toimi Aunuksen Karjalassa sijaitsevan Repolan kunnan nimismiehenä heimosotien aikana vuosina 1919–1921 sekä samalla hän työskenteli Suomen ulkoasiainministeriön edustajana Repolassa ja Porajärvellä. Repola ja Porajärvi olivat eronneet Venäjästä vuonna 1918 ja liittyneet Suomeen. Kun Suomi luovutti molemmat kunnat vuonna 1921 Tarton rauhassa takaisin Neuvosto-Venäjälle, Sivén tuki ensin Karhunpesäsuunnitelmaa (mikä vittu se oli?) ja sen kariuduttua teki lopulta vastalauseena itsemurhan. Hyvä valinta.
ellauri343.html on line 335: Suomen ja Saksan välinen yhteistyö huipentui Suomen armeijan ylipäällikön C. G. E. Mannerheimin ja presidentti Risto Rytin mandaateilla touko–kesäkuussa 1941 Salzburgissa käytyihin neuvotteluihin. Niissä sovittiin käytännössä Suomen osallistumisesta Saksan rinnalla sotaretkeen Neuvostoliittoa vastaan.
ellauri343.html on line 424: Kun Suomi lähti kesäsotaan ja päätyi jäätyneiden rintamien jatkosotaan – tältä demilitarisaatio 1941–1944 näytti ja tuntui – Elävä arkisto – yle.fi. Kiinnitin huomioni siihen, ettei tämä ole ollenkaan niin epäsiisti kuin mitä tyypillisten venäläisten talot ovat. Pekka Tiilikainen 26.7.1941.
ellauri344.html on line 53: Suomen järkevin ratkaisu tulevaisuudessa voi hyvin olla pyytää Yhdysvalloilta tai muilta liittolaisilta niin lujaa läsnäoloa maassamme kuin on mahdollista – ja pysyvää sellaista. Eli pysyvä natomiehitys Suomen rajoille. Silloin luottamuksemme olisi hirtehisesti puolustusliitossa, joka ei Ukrainan sodassa tehnyt mitään oikein. Mutta anglosaxit! Niitä rakastamme myötä- ja vastoinkäymisissä. Ennätyksellisen läheiset, maiden väliset puolustussopimukset – DCA Yhdysvaltojen kanssa ja JEF-yhteistyö Britannian kanssa – voivat joskus olla arvokkaampia kuin niitä allekirjoitettaessa edes uskallettiin ennakoida. Joskus joo takusti, kun lipputangot kukkivat. Nupulla ovat jo.
ellauri344.html on line 83: The Marvels romahti Suomessakin – Marvelin elokuva putosi kauas TOP 20 -listan kärjestä.
ellauri344.html on line 89: Marvel Studiosin alamäki vain pahenee – The Marvelsin katsojakato on pahin MCU:n historiassa
ellauri344.html on line 102: The Marvels Marvel-elokuvien suosio on romahtanut – Nyt Disney-pomo Bob Iger kertoi, mistä se johtuu The Marvels Marvel Studiosin uusin elokuva on historiallinen floppi – nyt Disneyn johtaja keksi, mistä epäonnistuminen johtui: Siitä että Marvels on aivan PASKA! The Marvels:
ellauri344.html on line 110: Aku Hirviniemi sai potkut, Disney otti taas turpaansa, Oppenheimer-tähti söi juustoa kun muut lakkoilivat… – 10 uutista, jotka tältä viikolta pitää lukea:
ellauri344.html on line 121: Leonardo DiCaprion leffa floppasi, Netflix käytti 55 miljoonaa hyllytettyyn sarjaansa, Oppenheimerin voi katsoa kotona… – 10 uutista, jotka tältä viikolta pitää lukea.
ellauri344.html on line 122: Netflixistä lähtee torstaina kaksi maailman parhaista elokuvista. Vuonna 1999 valmistui Matrixiakin villimpi scifi-elokuva – Nyt sen voi katsoa kotona komeampana kuin koskaan
ellauri344.html on line 126: Vuoden ehkä paras Netflix-elokuva nousi heti TOP 10 -listan kärkeen – ”Äärimmäisen viihdyttävä”, kehui kriitikko. John Cleese paljasti tappaneensa miehen – Vuoden 1988 klassikkokomedia oli liian hauska jopa tanskalaiselle hammaslääkärille! Maailman kalleinta peliä pääsee taas kokeilemaan ilmaiseksi.
ellauri344.html on line 140: Viikon käytetty: Vuoden 1990 Toyota Crown Hearse – Tämän nähtyäsi et suostu enää minkään muun hautausauton kyytiin
ellauri344.html on line 187: Imperialistinen sota 1914–1918 on kerta kaikkiaan aikaansa jälessä kulkevillekin työläisille paljastanut, vieläpä vapaimmissakin tasavalloissa, porvarillisen demokratian luonteen: porvarillisen diktatuurin. Saksan ja Englannin miljonääri- ja miljardööriryhmien rikastuttamiseksi murhattiin toistakymmentämiljoonaa ihmistä; ja vapaimmissa tasavalloissa järjestettiin porvariston sotilasdiktatuuri. Tämä diktatuuri jää ententemaissa pysyväksi vielä Saksan murtamisenkin jälkeen. Sota juuri on enemmän kuin mikään muu avannut työläisten silmät, reväissyt porvarillisen demokratian valheverkon, näyttäen kansalle huijausten ja voitonhalun pohjattomuuden. Porvaristo on käynyt tätä sotaa vapauden ja yhdenvertaisuuden nimissä, vapauden ja yhdenvertaisuuden nimissä ovat sotahankkijat ryöstäneet itselleen suunnattomia rikkauksia.
ellauri344.html on line 205: Jarkko Laine (1947–2006) nousi julkisuuteen runokokoelmalla Muovinen Buddha (1967) ja romaanilla Haamumaili (1968). Hänen varhaisessa tuotannossaan näkyivät vahvasti amerikkalaisen beat-sukupolven ja vastakulttuurin vaikutteet. Runoissa vilisi niin korkeakirjallisia kuin populaarikulttuurisia viittauksia. Laine oli keskeisesti mukana Suomen Talvisota 1939–40 -taiteilijaryhmässä, jonka toimintamuotoihin kuuluivat hämmentävät, monitaiteiset live-esiintymiset, monistettu Aamurusko-lehti sekä radio-ohjelmasarja Maanalaista menoa.
ellauri344.html on line 211: Suomen Talvisota 1939–40 -yhtyeen albumilla Underground-rock (1970) kuultiin kolme Laineen sanoittamaa biisiä, joista tunnetuin lienee Kekkonen-rock. M. A. Nummiselle ja Suomen Talvisodan pääsolistille Rauli Badding Somerjoelle Laine kirjoitti useita tekstejä. Badding-kappaleista kuuluisimpia ovat Bensaa suonissa ja Fiilaten ja höyläten. Laine teki tilaustekstejä myös mm. SKDL:n vaalilevylle sekä Kirka Babitzinille.
ellauri344.html on line 215: Nikolai Laine (Gippijev) (27. toukokuuta 1920 Repola – 18. helmikuuta 1984) oli Neuvostoliitossa asunut suomeksi ja venäjäksi kirjoittanut vienankarjalainen kirjailija. Hän oli neuvostokansalaisen näköinen.
ellauri344.html on line 220: Sodan jälkeen Laine oli Punalippu-lehden toimittajana ja varapäätoimittajana. Laine toimi vuosina 1978–1984 Karjalan kirjailijaliiton puheenjohtajana. Hän suomensi myös muun muassa ukrainalaisen Taras Ševtšenkon ja venäläisen Nikolai Nekrasovin runoja sekä käänsi Kalevalan venäjäksi. Juho Laine kirjoitti runon Luoja suojaa Suomen nientä. Reino Laine kirjoitti laudanpätkään "ETEN - TAKSE". Seija Laine on aivan pähkinöinä Tuomaan markkinoista. Hiljaa juuri kuin Lammen Laine / syntyi leipuri Hannikainen / Hämeen linnassa torin varrella / parhaalla kauppapaikalla.
ellauri344.html on line 233: Nikolai Aleksejevitš Nekrasov (ven. Николай Алексеевич Некрасов), (10. joulukuuta (J: 28. marraskuuta) 1821 Nemirov, Vinnytsjan alue, Podolian kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 8. tammikuuta 1878 (J: 27. joulukuuta 1877) Pietari, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen runoilija ja kirjallisuuslehti Sovremennikin (ven. Современник, ”Aikalainen”) kustantaja ja toimittaja.
ellauri344.html on line 280: – Jos haluamme voittaa sodan, itäsiivessä sijaitsevien Nato-maiden pitää ottaa lyhyempi, kolmen vuoden aikahorisontti yhteenottoon valmistautumisessa.
ellauri345.html on line 52: Kantin "moraalin metafysiikkaan" perustuva avioliiton määritelmä, jota kerta toisensa jälkeen pidetään esimerkkinä tiukasta mallista tai seniilin äijän myöhäisajan uteliaisuudesta, on ylevin tuote suhteesta, joka on lahjomattomasti totta, tunkeutuu äärettömästi syvemmälle tosiasiaan kuin emotionaalinen päättely tekee. Itse faktasisältö, joka syntyy vain filosofisesta näkökulmasta - tai tarkemmin sanottuna: filosofisesta kokemuksesta - pysyy molemmille suljettuna, mutta missä toinen johtaa pohjattomaan, toinen osuu juuri siihen maahan, jossa todellinen tieto muodostuu. Siksi hän selittää avioliiton "kahden eri sukupuolta (Dodi! välihuutaa tähän apokryfinen Päivi Räsänen) olevan ihmisen liitoksi heidän seksuaalisten ominaisuuksiensa molemminpuolisen hallussapidon vuoksi. – Lasten synnyttämisen ja kasvattamisen tarkoitus voi aina olla luonnon tarkoitus, jota varten hän istutti sukupuolten taipumuksen toisiaan kohtaan; Mutta se tosiasia, että naimisiin menneen henkilön on pidettävä tämä päämäärä mielessä, ei vaadi tämän liiton legitiimiyttä; Muuten, jos siitto ja synnytys lakkaisi, avioliitto hajoaisi itsestään." Tietenkin se oli filosofin räikein virhe, että hän ajatteli tämän avioliiton luonteen määritelmän perusteella pystyvänsä osoittamaan sen moraalisen mahdollisuuden, jopa välttämättömyyden, ihan päättelyn avulla ja siten vahvistamaan sen laillisen todellisuuden. Ainoa asia, joka voidaan päätellä avioliiton objektiivisesta luonteesta, on sen turmeltuminen, sillä ristiinsuihkintaa ei voi millään estää (15% linnunpoikasista on käenpoikia) - ja siihen Kant yhtäkkiä tuleekin. Mitä sekin siitä tiesi, sinkku kaappihomo.
ellauri345.html on line 60: Näennäisesti Goethe noudatti Comics Codea: pahaa sai kuvata, kuha se saa palkkansa. "Tällaisissa esityksissä aistillisen tulee aina hallita; mutta kohtalon rankaisemana, eli moraalisen luonteen, joka pelastaa vapautensa kuoleman kautta. – Joten Wertherin täytyy ampua itsensä, kun hän on antanut aistillisuuden tulla herraksi. Joten Ottilien on tehtävä samoin ja Eduardin on tehtävä sama, kun hän on antanut vapaat kädet pedofiilisille taipumuksilleen. Nyt vain moraali juhlii voittoaan." Sama pointtihan ilmenee jo Toorassa.
ellauri345.html on line 133: – Konkreettisempi huolenaihe tällä hetkellä on itsenäisyyspäivän mielenosoitus. Siellä voi tulla yhteenottoja vastamielenosoittajien ja poliisin kanssa, Kotonen sanoo.
ellauri345.html on line 155: Lopuksi käytin joitain hänen katseitaan kysyäkseni häneltä, oliko hän matkalla yksin. "Kyllä, sir", hän sanoi, "olen yksin maailmassa." - "Kuinka? Rouva, pitäisikö teidän olla ilman vanhempia, ilman tuttuja?" – "En tarkoittanut sanoa sitä, sir. Minulla on vanhemmat ja tarpeeksi tuttavia; mutta ei ystäviä." - "Se", jatkoin, "ei voi olla sinun syytäsi. Teillä on vartalo ja varmasti "sydän" noiden hepeneiden alla, jotka voidaan antaa anteeksi."
ellauri345.html on line 266: Der Sohn des jüdischen Mathematikers Sigmund Gundelfinger (Professor an der Technischen Hochschule Darmstadt) und dessen Ehefrau Amalie Gunz (1857–1922) studierte als Schüler von Erich Schmidt und Gustav Roethe Germanistik und Kunstgeschichte an den Universitäten München, Berlin und Heidelberg, wurde 1903 in Berlin promoviert und habilitierte sich 1911 mit einer Schrift zum Thema Shakespeare und der deutsche Geist. Ab 1916 wirkte er als – zunächst außerordentlicher – Germanistikprofessor an der Universität Heidelberg, wo er 1920 eine ordentliche Professur bekam. Noch ein Jude der an dem Nazitotem knasperte! Und ein Schwul zudem! Seit 1899 gehörte Gundolf dem Kreis um Stefan George an, nachdem er sich dort durch ins Deutsche übersetzte Sonette Shakespeares eingeführt hatte. In der Folge wurde er Georges engster Freund und Liebhaber.
ellauri345.html on line 272: Am 30. November 1917 wurde in München Gundolfs Tochter Cordelia außerehelich geboren. Seine Heirat mit ihrer Mutter, der in Berlin lebenden jüdischen Pianistin Agathe Mallachow (1884–1983), hatte der böse Schwul Stefan George verhindert.
ellauri345.html on line 294: Marianne von Willemer (* 20. November 1784 in Linz (?); † 6. Dezember 1860 in Frankfurt am Main; gebürtig wahrscheinlich als Marianne Pirngruber; auch: Maria Anna Katharina Theresia Jung) war eine aus Österreich stammende Schauspielerin, Sängerin (Sopran) und Tänzerin. Im Alter von 14 Jahren siedelte sie nach Frankfurt am Main über. Sie entwickelte sich zu einem lebhaften und lernfähigen Kind und erhielt privaten Unterricht unter einem Pfarrer. „Demoiselle Jung muß eine gute Lehrmeisterin gehabt haben und macht ihrer Lehrmeisterin auch keine Schande.“ sagte der Bräutigam, als sie die dritte Frau des Frankfurter Bankiers Johann Jakob von Willemer wurde. Diesem freundschaftlich verbunden, begegnete Johann Wolfgang von Goethe auch Marianne in den Jahren 1814 und 1815 und verewigte sie im Buch Suleika seines Spätwerks West-östlicher Divan. Unter den zahlreichen Musen Goethes war Marianne die einzige Mitautorin eines seiner Werke, denn der „Divan“ enthält auch – wie erst postum bekannt wurde – einige Gedichte aus ihrer Feder.
ellauri345.html on line 436: Rudolf Borchardt wurde als zweites Kind des ursprünglich jüdischen, 1864 evangelisch getauften Kaufmanns Robert Borchardt (1848–1908) und seiner ebenfalls konvertierten Frau Rosalie, geb. Bernstein (1854–1943), geboren. Er verbrachte die ersten fünf Lebensjahre in Moskau und zog 1892 mit seiner Familie nach Berlin. Da er im Gymnasium diskriminiert wurde, gab die Familie ihn in die Obhut des Gymnasialprofessors Friedrich Wittu, der ihn den an den Königlichen Gymnasien zunächst in Marienburg und später in Wesel am Niederrhein in den Traditionen evangelischen Lebens und der „Treue gegen den König“ erzog. Schon in dieser Zeit prägte ihn die Lektüre der Schriften Herders. 1895 machte er am Königlichen Gymnasium zu Wesel sein Abitur und begann im selben Jahr in Berlin ein Studium in Theologie, später studierte er klassische Philologie und Archäologie. Diese Studien setzte er 1896 in Bonn und Göttingen fort und studierte daneben noch Germanistik und Ägyptologie.
ellauri345.html on line 438: Bleibende Eindrücke hinterließen 1898 das Frühwerk Hugo von Hofmannsthals und das Werk Stefan Georges. 1898 begann Borchardt mit der Arbeit an einer Dissertation über Gattungen der griechischen Lyrik, die jedoch nicht abgeschlossen wurde. Nach persönlichen Krisen und einer schweren Erkrankung im Februar 1901 verwarf Borchardt den Plan einer Universitätslaufbahn. Im Januar 1902 überwarf Borchardt sich mit seinem Vater, da dieser ihm monatliche Zahlungen verweigerte. Am 17. Februar reiste er nach Rodaun und besuchte den von ihm verehrten Hugo von Hofmannsthal. Seit 1903 lebte er mit einigen Unterbrechungen in der Toskana und wohnte in einer Villa in Monsagrati bei Lucca. 1906 heiratete Borchardt in London die Malerin Karoline Ehrmann (1873–1944) und kehrte mit ihr nach Italien zurück.
ellauri345.html on line 506: Ihmisruumis paljastuu, se on merkki siitä, että ihminen itse tulee munasilteen jumalan eteen. – Kauneuden on alistuttava kuolemaan, jos se ei luovuta rakkaudessa. Ottilie tietää tiensä kuolemaan. Koska hän tunnistaa hänet nuoren elämänsä syvyydessä, hän on - ei teoissaan vaan olemuksessaan - nuorekkain Goethen luomista hahmoista. Ikä antaa varmasti halun kuolla, mutta nuoruus tarkoittaa halukkuutta kuolla. Kuinka salaa Goethe sanoi Charlottesta, että hän "tykkäsi elää". Hän ei koskaan antanut nuorille yhdessä teoksessa sitä, mitä hän antoi heille Ottilienissä: koko elämälle sellaisena kuin sillä on oma kuolemansa omasta kestostaan.
ellauri345.html on line 530: Ylevällä ironialla tämä näyttää olevan tarkoitettu "ennen kuin tartun kehoosi tarkoituxeen varatusta vetimestä". Nuo rakastajat eivät koskaan tartu siihen – mitä väliä sillä on, jos he eivät koskaan kasvaneet vahvoiksi taistellakseen? Vain toivottomien vuoksi meille annetaan toivoa. Eli tähän loppuun taas hieman tätä talousliberaalia elpistelyä. Tää taisi nyt olla tässä, kiitos kärsivällisyydestä, dankeschön.
ellauri345.html on line 608: No loppujen lopuksi EI ole tärkeää tietää kaikkea tätä tarkasti. Meidän ei tarvitse tarkistaa tai tutkia kehojamme tieteellisesti. Riittää, jos TIEDÄMME (ja tunnemme) sydämissämme, että olemassaolollamme on eri tasoja/ulottuvuuksia ja että olemme yhtä aikaa sekä muodottomana (energeettisesti) että tanakasti etukenossa (kehon kanssa). Meitä on siis KAKSI – tai jopa KOLME, jos osaamme oikein käyttää kullia ja pillua.
ellauri345.html on line 616: 10. helmikuuta 2020 Rakkaudella, Ystävällisin terveisin, Björn Geitmann. Kirjan "Uusi maailmanjärjestys – käytännön käsikirja sexinnälkäiseen heräämiseen" kirjoittaja. www.datgeitman.de/lichtschule. Jatka lukemista… Rakasta izeäsi, ei sinua kukaan muukaan rakasta...
ellauri345.html on line 633: Ernst Moritz Arndt (26. joulukuuta 1769 Gross-Schoritz, Rügen – 29. tammikuuta 1860 Bonn) oli saksalainen kirjailija ja runoilija.
ellauri345.html on line 644: Arndt "oleskeli" 1806–1809 Napsua paossa Ruotsissa, teki laajoja matkoja siellä ja käänsi Ruotsin lakia Ruotsin Saksassa sijaitsevia maakuntia varten. Hän toimi Pietarissa maanpaossa olevan valtiomiehen Karl vom Steinin sihteerinä ja joutui tämän kanssa pakenemaan Napoleonin sotajoukkoja Venäjälle. Hän oli ensimmäisiä saksalaisia joka juhli vastarintaa Napoleonia vastaan. Venäjällä Arndt julkaisi suurimman osan isänmaallisista lauluistaan ja runoistaan sekä kirjoituksiaan Ranskaa vastaan. DDR väitti myös Arndtia taistelijaksi feodalismia vastaan ja roolimalliksi ystävyydelle Venäjän kanssa.
ellauri345.html on line 709:Walter Benjamin: Kriittinen arvostelu – uhkapeluri, naistenmies, ajattelija
ellauri345.html on line 714: Tähän asti on väitetty, että hän on ollut arvoitus miehenä, ellei ajattelijana, mutta tässä hän esiintyy joukossa hahmoja: uskoton aviomies, epäluotettava isä, pakonomainen pelimies, prostituoitujen usein käyvä vieras, vedonlyöjä (hän ja Gershom Scholem jäivät koko yön juomassa mustaa kahvia simuloidakseen heikkoja sydämiä ja siten epäonnistuakseen armeijan lääkintähenkilöstössä), sarjajäsen rakkauskolmioissa (hänet vedettiin eroottisesti ja kieroutuneesti, kirjoittajat vakuuttavasti ehdottavat, kolmioihin, joista hän ei saanut haluamaansa). He kertovat hänen kokemuksistaan meskaliinista ja hasisista. He ihmettelevät, mitä oli kuuluisassa mustassa asiapullosalkussa, joka katosi salaperäisesti hänen itsemurhansa jälkeen vuonna 1940 – sisälsivätkö se käsikirjoituksen, joka olisi järisyttänyt maailmaa, jos se olisi löydetty? Eiland ja Jennings ovat epäileviä. Kaikesta tästä muodostuisi erinomaisen raju kerronta, mutta Eiland ja Jennings eivät rullaa sillä tavalla.
ellauri346.html on line 114: Vieraat kunnioittivat Aira Samulinia asuvalinnoillaan: ”Saa olla rohkeampi”. Ex-missi ja yrittäjä Noora Hautakangas saapui Aira Samulinin muistotilaisuuteen Helsingin Vanhaan kirkkoon. Hän kertoo valinneensa ylleen Samulinin kuluneet alushousut ja hanskat. – Aira oli ilon lähettiläs. Kuten Hautakangas, myös laulaja Kaija Koo kunnioitti pukeutumisellaan Samulinin muistoa. Laitoin tennarit jalkaan. Mietin kyllä Airaa vaatetuksessa, saa olla rohkeampi kuin esim. Martti Ahtisaaren hautajaisissa. Myös tanssija Sirpa Suutari-Jääskö kertoi, että oli valinnut Airan muistoa kunnioittaen harsuja lumppuja ylleen. Jorma Uotinen saapui tyylikkäänä Samulinin hautajaisiin. Aira Samulinin kuolema oli Helena Lindgrenille sokki: ”Pelkäsin, että hän nousee vielä jaloilleen.”
ellauri346.html on line 137: Toukokuussa 1919 hän teki kaikkensa säilyttääkseen kurin ja varmistaakseen divisioonansa taistelukyvyn, mutta ei tukenut Grigorivin kapinaa. Grigorjevin kapina (Grigorjevin kapina, Grigorjevshchyna , toukokuun sotilaspoliittinen kriisi Neuvostoliitossa) on suurin kapina bolshevikkihallitusta vastaan Ukrainassa, joka syntyi muodostetun Ukrainan neuvostoarmeijan 6. Ukrainan Neuvostodivisioonan rykmenttien esityksen jälkeen. Hersonin maakunnassa Grigorjevin komennossa. Kapinan tärkeimmät tapahtumat tapahtuivat 7.–31. toukokuuta 1919, ja niihin liittyi kapinallisten sotilasyksiköiden toimien ohella joukko väestön bolshevikkien vastaisia mielenosoituksia. Viime kädessä tämä johti Neuvostoliiton hallinnon radikaaliin epävakauteen ("toukokuun sotilaspoliittinen kriisi").
ellauri346.html on line 164: Nyt Venäjä on siirtynyt pois Euroopan maista, poliitikko uskoo. "On vaikea väitellä [presidentti Vladimir] Putinin kanssa, kun hän sanoo, että 1900-luvun maailma, joka perustuu ensin Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton hegemoniaan ja sitten Yhdysvaltojen ja sen NATO-liittolaisten hegemoniaan, on romahtamassa. Mutta olisi hyvä selvittää, kuka hallitsee 2000-luvun maailmaa. Ja kuinka löytää kannattavin ja mukavin paikka Venäjältä”, Nadezhdin sanoo. Yhdysvaltojen ja Euroopan rooli hänen mielestään vähenee maailmassa, ja Aasian jättiläiset pelaavat yhä enemmän, samoin kuin Brasilia ja myöhemmin Nigeria, josta vuosisadan loppuun mennessä tulee kolmanneksi väkirikkain maa Intian ja Kiinan jälkeen. ”Euroopassa pystymme olemaan yksi johtavista maista – suurin talous. Puhumattakaan väestöstä, alueen pinta-alasta, luonnonvaroista ja sotilaallisesta voimasta" - tältä hänen argumenttinsa näyttävät.
ellauri346.html on line 166: Useimmiten koulutetut kaupunkikerrosteet, jotka ovat integroituneet maailmanmarkkinoille ja jotka ovat kiinnostuneita sosiaalisten hissien laajentamisesta, noudattavat länsimielistä suuntausta, VTsIOM:n pääjohtaja Valeri Fedorov selitti Vedomostille. Nyt läntisen polun kannattajien osuus on pieni Venäjän ja lännen nykyisen konfliktin vakavuudesta johtuen. Niiden ylärajaksi voidaan arvioida 12–15 prosenttia koko äänestäjistä, Fedorov selitti.
ellauri346.html on line 208: – Men bevisligen har det inte varit korrekt lägenhet. Kvinnan är inte misstänkt för något brott och inte lägenheten heller. Hur ovanligt är det att polisen stormar in i fel lägenhet? – Jag har själv tjänstgjort på piketen i 15 år. Det inträffar, tyvärr, jag kan inte säga med vilket intervall. Men det är varken första eller sista gången det händer. Han fortsätter: – Jag har full respekt för att personen blir rädd. Det är självklart en av anledningarna till att vi har gjort vårt bästa att få dörren satt tillbaks. Förresten, Gabriella heter i verkligheten något annat. Jag vill minnas hon hette Zuleika.
ellauri346.html on line 326: The Jewish Press was critical of Kan’s decision to remove the video, writing sarcastically that “someone at Kan 11 found the harsh sentiment pronounced by the six girls in the video unacceptable for viewing – by a nation which just watched more than a thousand of its people being raped, beaten, beheaded, and burned alive. So they took it down.” Chickens!
ellauri347.html on line 75: – Usko, että Jumala on hyvä ja kaikkivaltias, lohduttaa tyhmää murheellista. Tätä lohdutuksen lähdettä ei pidä hylätä juoksemalla viisastelijoiden ansaan kuten teodikeaan. Ihmisen on mahdotonta ymmärtää Jumalan suuruuden ja kaikkivaltiuden logiikkaa. Pääasia on että se tuntuu hyvältä, kuten nainti eläimestä joka ei tajua mistä sille tulee poikaset.
ellauri347.html on line 78: – Jeesuksella ei ollut masennuslääkkeitä, ainoastaan toivo ja luottamus Jumalaan: ”Abba, isä, kaikki on sinulle mahdollista, voit luoda kiven jota et jaxa nostaa. Pelastaisit oman bar abbasi. Ei? No sitten ei.” Tässä lauseessa lähestytään kristillisen uskon ydintä. Aiheesta enemmän Säisäin Toivo-kirjassa. Ontto oli isänmaallinen suomalainen perusmies. Ontto ei ollut mikään pasifisti vaan RUKin käynyt luutnantti. Sen mieliurheilu oli nyrkkeily. Internationaalista se ei koskaan perustanut. Se osasi puhua ja kirjoittaa vain suomea.
ellauri347.html on line 94: Aina yhteistyö ei ole sujunut täysin kivuttomasti. Ehkä yllättävä esimerkki on heidän suosittu kappaleensa Kahden maan kansalainen. – Kyseisen biisin työstöprosessi oli nihkeä. Kaija kirjoitti mielestäni säkeistöihin liian pitkiä rivejä. Teimme molemmat kompromisseja – Kaija lyhensi rivejä ja minä tihensin rytmiikkaa. Kun kappale tuli valmiiksi, emme olleet oikein kumpikaan lopputulokseen tyytyväisiä. Yllätykseksemme ihmiset ottivat kappaleen kuitenkin omakseen. Myöhemmin olemme toki itsekin tulleet sen kanssa sinuiksi.
ellauri347.html on line 187: Erich Seligmann Fromm (sosiaalipsykologi; 23. maaliskuuta 1900 – 18. maaliskuuta 1980) oli saksalais-amerikkalainen psykoanalyytikko, sosiologi, psykiatrian, psykoanalyysin ja psykologian perustajista New Yorkissa, ja hän oli yhteydessä William Alanson White Instituteen, joka pakeni natsihallinnosta ja asettui Yhdysvaltoihin. Hän oli yksi Saksan juutalainen. Hän oli demokraattinen sosialistinen ja pikku filosofihumanistinen joka piti kriittisestä teoriasta.
ellauri347.html on line 218: Natsien vallankaappauksen jälkeen Saksassa Fromm muutti ensin Geneveen ja sitten vuonna 1934 asui pommilla New Yorkin Boweryssa. Yhdessä Karen Hornyn ja Harry "Stack" Sullivanin kanssa Frommin vahva ääni kuului lean leftin suunnalta New Yorkissa 1941–1959. Amerikan lean left on suurinpiirtein Suomen kansallinen kokoomus.
ellauri347.html on line 262: Fromm kirjoittaa: "Ihmisen olemassaolon paradoksi on, että ihmisen on samanaikaisesti etsittävä läheisyyttä yhdynnästä muiden kanssa ja samalla itsenäisyyttä ainutlaatuisuutensa ja erikoisuutensa säilyttämiseksi. ...vastaus tähän paradoksiin – ja ihmisen moraalisiin ongelmiin on – tuottavuus."
ellauri347.html on line 296: Fromm huomauttaa, että on esimerkkejä, joissa determinismi yksin on toimii. Hyvä esimerkki lähes puhtaasta biologisesta determinismistä, ala Freud, on eläimet (ainakin yksinkertaiset). Eläimet eivät ole huolissaan vapaudesta – heidän vaistot huolehtia kaikesta. Esimerkiksi Woodchucks ei tarvitse uraa neuvonta päättää, mitä heistä tulee isona: He ovat menossa to olkaa puutukkaisia!
ellauri347.html on line 394: Fromm oli aina kiinnostunut yrittämään ymmärtää todella pahaa tämän maailman ihmiset – ei vain hämmentyneitä tai harhaanjohtaneita tai tyhmä tai sairas, mutta se, joka on täysin tietoinen pahasta teoistaan, suoritti ne joka tapauksessa: Hitler, Stalin, Charles Chaplin, Tom Jones, Foster olut ja niin edelleen, isot edellä ja pienet perässä.
ellauri347.html on line 433: Toinen tapa yrittää voittaa tämä tarve on kieltää se. Sukusuhteen vastakohta on se, mitä Fromm kutsuu narsismiksi. Narsismi – itserakkaus – on luonnollista vauvoilla, sillä he eivät pidä itseään erillään maailmasta ja muista alkaa päälle. Mutta aikuisilla se on patologian lähde. Skitsofreenisten tapaan narsistilla on vain yksi todellisuus: omien ajatusten, tunteiden ja tarpeiden maailmaan. Hänen maailmansa tulee mitä hän haluaa sen olevan, ja hän menettää yhteyden todellisuuteen. (Paizi Friedan potilaalla vaihtoehtoisia sivupersoonia oli 7, ja vinkuintiaanien pesulassa multiversumeita oli ziljoona. Siinä piisaa kyllä ilkeitä sukulaisia omasta takaa, ilman lisävoimia.)
ellauri347.html on line 458: Lopuksi meidän on ymmärrettävä maailma ja paikkamme siinä. Jälleen yhteiskuntamme – ja erityisesti uskonnolliset näkökulmamme eli kulttuuri - yrittää usein tarjota meille tämän ymmärryksen. Sellaiset asiat kuin myytimme, filosofiamme ja tieteemme tarjoavat meille lohtua oikein asenne edellä.
ellauri347.html on line 482: Cornelis George Boeree (January 15, 1952 – January 5, 2021) was an American psychologist and professor emeritus at Shippensburg University, specializing in personality theory and the history of psychology. Hizi tää järbä oli mua vanhempi, ja nyt jo madonsyöttinä.
ellauri347.html on line 508: Ruotsalaisen lähestymistavan vahva oletus oli, että elintasomittausten tulisi keskittyä pääasiassa resurssien mittaamiseen, joiden avulla yksilöt voivat hallita ja hallita elämäänsä. Porsasmaisen Erik Allardtin vertailevassa tutkimuksessa indikaattorijärjestelmä perustui norjalaisen Johan Galtungin (1980: 50–125) kehittämään perustarpeiden lähestymistapaan. Perustarpeiden lähestymistapa keskittyy olosuhteisiin, joita ilman ihminen ei pysty selviytymään, välttämään kurjuutta, olemaan yhteydessä muihin ihmisiin ja välttämään vieraantumista. Omistaminen, rakastaminen ja oleminen ovat tunnussanoja ihmisen kehityksen ja olemassaolon keskeisille välttämättömille olosuhteille. Selkeästi svedut oli talousliberaaleja ja Erik porsaanvärinen vihervassari.
ellauri347.html on line 585: Tätä sävelmää on laulanut aikanaan sokea kansanmuusikko Grund Olof Ersson eli "Sokea Olof" (1807–1881), joka oli oppinut sen vuorostaan kansanpelimanni Bälter Erik Olssonilta (s. 1793). Toinen kansanpelimanni, älvdalsåsenilainen Kettis Lars Matson (k. 1940) oli oppinut sävelmän Olov Erssonilta, ja sävelmä julkaistiin 1919 Karl-Erik Forsslundin kokoelmassa Med Dalälven från källorna till havet.
ellauri347.html on line 588: Ruotsalainen Abba-yhtye esitti sävelmää instrumenttiversiona viimeisen konserttikiertueensa aikana 1979–1980.
ellauri348.html on line 124: Suomen sana toivo tulee muinaisen enkun sanasta hopa. Sanoisinpa jopa. Se näät on ennen muinoin tarkottanut toivoa. Mittelhochdeutsch hoffen ist vielleicht verwandt mit hüpfen und dann ursprünglich wohl = (vor Erwartung) aufgeregt umherhüpfen. Quelle ist die idg. Wurzel *keu– „biegen, bücken“. Ich befürchte mich, wenn er (der blinde ehemann meiner tochter) sein gesicht wieder bekähm, möchte er ob der heszlichkeit meiner tochter erschrecken, und sie zu verlassen bewogen werden, welches, weil er blind ist, nicht leicht zu hoffen.
ellauri348.html on line 195: Luonnosta huolehtiminen 3s. Luonnosta pitää huolehtia, koska kaikki tarvizevat kauniita maisemia samaan tapaan kuin leipää, paikan leikkiä ja rukoilla. Luonto tarjoaa meille luontopalveluja ja luontoelämyxiä. Maailman toivo on luonnon jylhyydessä, sanoi joku luontokirjailija nimeltä Muir 1800-luvulla. John Muir (21. huhtikuuta 1838 – 24. joulukuuta 1914) oli skottisyntyinen yhdysvaltalainen luonnontutkija, kirjailija ja yksi varhaisimmista luonnonsuojelun uranuurtajista Amerikassa. Silloin saattoi jylhää luontoa vielä ollakin laikuittain. Nuorten ilmastolakot mainitaan, muttei Greta Thunbergiä. Onnex onnex, sillä sehän on nyt paljastunut antisemiitixi vihervassarixi.
ellauri348.html on line 219: Françoise Sagan (syntynyt Françoise Delphine Quoirez; 21. kesäkuuta 1935 – 24. syyskuuta 2004) oli Ranskalainen näytelmäkirjailija, kirjailija ja käsikirjoittaja. Sagan tunnettiin teoksistaan, joissa oli voimakkaita romanttisia teemoja, joihin sisältyi varakkaita ja pettyneitä porvarillisia hahmoja. Hänen tunnetuin romaaninsa oli hänen ensimmäinen – Bonjour Tristesse (1954) – joka kirjoitettiin hänen ollessaan teini.
ellauri348.html on line 230: Ranskan presidentti, Saganin tarhakaveri Jacques Chirac sanoi muistopuheenvuorossaan: "Hänen kuolemansa myötä Ranska menettää yhden loistavimmista ja herkimmistä kirjailijat – kirjallisen elämämme merkittävä hahmo."
ellauri348.html on line 232: Marilyn Monroe 1. kesäkuuta 1926 – 4. elokuuta 1962) oli yhdysvaltalainen näyttelijä ja malli. Kuudenneksi suurimmaksi naiskuvalegendaksi Hollywoodin kultakaudelta sijoitti hänet American Film Institute Vuonna 1999 . Pop-kulttuurin ikoni kiitos homo Andy Warholen. Pitkään 36-vuotiaana mömmöillä toteutetun izemurhan jälkeen vuonna 1962 Monroe on edelleen hänen kuolemaansa mennessä eniten laskutettu näyttelijä vuosikymmenen ajan, ja hänen elokuvansa tuottivat 200 miljoonaa dollaria (vastaa 2 miljardia dollaria vuonna 2022). Seksuaalinen vallankumous sekä aikakauden tunnus seksisymboleista hahmoista, hänestä tuli yksi 1950-luvun ja 1960-luvun alun eräs suosituimmista blondipommi.
ellauri348.html on line 234: Friedrich Wilhelm Nietzsche (/ˈnˈ/ ˈvɪlhɛlm[ˈfʁiːdʁɪç ,-cheeNEE-chə, NEEitʃiːn,ətʃiː ⓘ tai [ˈniːtsʃə]; 15. lokakuuta 1844 – 25. elokuuta 1900) oli saksalainen filosofi. Hän aloitti uransa klassisena filologina ennen kuin siirtyi filosofian puolelle. Hänestä tuli nuorin klassisen filologian professori Baselin yliopistossa vuonna 1869 24-vuotiaana, mutta erosi vuonna 1879 terveydellisistä syistä, ongelmia, jotka vaivasivat häntä suurimman osan elämästään; hän valmisti suuren osan ydinkirjoituksestaan seuraavan vuosikymmenen aikana. Vuonna 1889, 44-vuotiaana, hän romahti ja menetti sen jälkeen täydellisen henkiset kykynsä, halvauksen ja luultavasti vaskulaarinen dementia. Hän vietti jäljellä olevat vuodet äitinsä hoidossa tämän kuolemaan saakka vuonna 1897 ja sitten sisarensa Elisabeth Förster-Nietzschen kanssa. Nietzsche kuoli vuonna 1900 saatuaan keuhkokuumeen ja useita halvauksia.
ellauri348.html on line 236: Charles Franklin Kettering (29. elokuuta 1876 – 25. marraskuuta 1958), joka tunnetaan myös nimellä Charles Fredrick Kettering oli amerikkalainen keksijä, insinööri, liikemies ja 186 patentin haltija. Hän oli Telkon perustaja ja General Motorsin sähkökäynnistysmoottori ja lyijyllinen bensiini. Yhdessä DuPont Chemical Company, hän oli myös vastuussa freonin kylmäaineen keksimisestä (ozoniaukot, jäähdytys ja ilmastointi). DuPontilla hän vastasi myös Duco -lakkojen ja emalien, ensimmäisten käytännöllisten massa- tuotettujen autojen. Työskennellessään Dayton-Wright Companyn kanssa hän kehitti "virheen" ilmatorpedoon, jota pidetään maailman ensimmäisenä ilmaohjuksena. Hän johti käytännöllisen ja kevyen kaksitahtidieselmoottorit, jotka mullistavat veturin ja raskaita laitteita toimialoilla. Vuonna 1927 hän perusti Kettering Foundationin, "puolueettoman" tutkimussäätiön, ja hänet esitettiin kannessa Time -lehti tammikuussa 1933.
ellauri348.html on line 244: Stephen Edward Ambrose (10. tammikuuta 1936 – 13. lokakuuta 2002) oli amerikkalainen historioitsija, joka tunnettiin eniten Yhdysvaltain presidenttien elämäkerroistaan Dwight D. Eisenhower ja Richard Nixon. Hän oli pitkäaikainen historian professori New Orleansin yliopistossa ja useiden amerikkalaisten suosittujen bestsellerien kirjoittaja. Huolimatta lukuisista hyvin dokumentoiduista väitteistä plagioinnista ja hänen kirjoituksissaan olevista epätarkkuuksista, Amerikkaan: Historialaisen henkilökohtaiset pohdiskelut -katsauksessa The New York Times, lukion opettaja William Everdell piti Ambrosen saavutuksista: "tärkeä maallikko mutta paras olla hyväksymättä sen kaikkia ennakkoluuloja."
ellauri348.html on line 247: Jopa seitsemän Ambrosen yli 40 teoksesta –The Wild Blue, Pelämätön rohkeus, Ei mitään vastaavaa maailmassa, Nixon: Ruin and Recovery, Citizen Soldiers, Supreme Commander ja – sisälsi sisältöä kahdeltatoista kirjoittajalta ilman asianmukaista Ambrose-merkintää. Hullu hevonen ja Custer!
ellauri348.html on line 254: Chinmoy Kumar Ghose (27. elokuuta 1931 Shakpura, Bangladesh – 11. lokakuuta 2007 New York) eli Sri Chinmoy oli intialainen rauhanfilosofi, taiteilija, kirjailija, muusikko, urheilija ja henkinen opettaja. Chinmoyn opetuksiin kuului meditaatio ja fyysisen kunnon ylläpitäminen. Monet hänen seuraajansa juoksevat maratoneja tai kilpailevat triathlonissa. Chinmoyn filosofia on inspiroinut monia kuuluisia muusikoita, kuten kitaristi Carlos Santanaa ja Ronan McLaughlania.
ellauri348.html on line 286: Charles Richard "Rick" Snyder (1944–2006) oli yhdysvaltalainen psykologi, joka oli erikoistunut positiiviseen psykologiaan. Hän oli Wrightin arvostettu kliinisen psykologian professori Kansasin yliopistossa. ja Journal of Social and Clinical Psychology -lehden toimittaja.
ellauri348.html on line 293: Hänet tunnettiin parhaiten toivoa ja anteeksiantoa vaativasta työstään, ja hän kehitti myös teorioita, jotka selittävät, kuinka ihmiset reagoivat henkilökohtaiseen palautteeseen, ihmisen ainutlaatuisuuden tarpeeseen ja pyrkimykseen antaa anteeksi ja antaa anteeksi rikkomukset. Hänen toivoteoriansa painottaa tavoitteellista ajattelua, jossa henkilö käyttää sekä polkuajattelua (koettu kyky löytää reittejä tavoitteisiinsa) että toimija-ajattelua (tarvittava seppoilumotivaatio käyttää näitä reittejä). Hänen analyysinsä motivoivista voimista – tekosyistä ja anteeksiantamisesta – antoi yksilöille mahdollisuuden irrottaa itsensä menneistä negatiivisista kokemuksista ja yhdistää itsensä toivoon, tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Vuonna 2000 hän osoitti toivoteoriansa oikeaxi tekemällä suoran kokeilun Good Morning America -ohjelman kirjeenvaihtajien kanssa.
ellauri348.html on line 307: Tavoitteet – Suhtaudu elämään tavoitteellisesti.
ellauri348.html on line 309: Polut – Erilaisten tapojen löytäminen tavoitteidesi saavuttamiseksi.
ellauri348.html on line 311: Toimisto – usko, että voit käynnistää muutoksen ja saavuttaa nämä tavoitteet jo toimistossa.
ellauri348.html on line 355:Edmund Blair Leighton ROI (21. syyskuuta 1852 – 1. syyskuuta 1922) oli englantilainen historiallisten genrekohtausten maalari, joka oli erikoistunut Regency- ja keskiaikaisiin aiheisiin. Hänen taiteensa liittyi esirafaeliittiseen liikkeeseen 1800-luvun puolivälin ja lopun välillä ja 1900-luvun alussa.
ellauri348.html on line 405: – On kasvamassa kyynisten nuorten sukupolvi. Siihen vaikuttaa myös tämänhetkinen lamaantunut ja negatiivinen ilmapiiri Suomessa, Salmela-Aro sanoo.
ellauri348.html on line 408: – Merkitys voidaan luoda yhdessä. Kyyniset voisivat innostua koulunkäynnistä, jos koulujen toimintatavat ottaisivat paremmin huomioon nuorten tarpeita, tavoitteita ja tapoja toimia tämän päivän maailmassa.
ellauri348.html on line 415: – Onnistumisten ja virheiden kautta nuoret oppivat. Usein juuri virheet ja epäonnistumiset luovat pohjaa oppia ja kehittyä. Lannistamisen ohella tulee kannustaa nuoria epäonnistumaan ja löytää sillä viisiin nuorten vahvuuksia.
ellauri348.html on line 421: Kognitiivinen psykoterapia tutkii hyvinvointia rajoittavia, epätarkoituksenmukaisia ajatustapoja kuten islam ja kommunismi ja niiden yhteyksiä ongelmallisiin kokemuksiin, tunteisiin ja toimintatapoihin (terrorismi). Kognitiivisessa psykoterapiassa tunnistetaan vallitsevia ajattelutottumuksia, kehitetään ongelmanratkaisutaitoja ja etsitään terveempiä ajatuksia itsetuntoa ja elämänhalua syövien ajatusten tilalle (esim kirkko, koti, kakarat). Usein psykoterapiatyöskentely on hyvin käytännönläheistä – uusia suhtautumis- ja toimintatapoja kokeillaan jokapäiväisessä arkielämässä terapiaistuntojen välillä.
ellauri348.html on line 423: Kognitiivisen terapian isänä pidetään yhdysvaltalaista psykiatriprofessori Aaron T. Beckiä (1921–2021). Kylläpä oli vanha! Juutalainen takuulla, kaikkihan ne ovat. Hän havaitsi tutkiessaan 1960-luvulla masentuneita avohoitopotilaita, että nämä suhtautuivat itseensä, muihin ja tulevaisuuteen negatiivisesti vääristyneinä, vinoutuneesti tulkiten. Heiltä puuttui toiveikkuus.
ellauri348.html on line 425: Kognitiivinen psykoterapia on yleensä yksilöterapiaa, mutta se voi olla myös ryhmä-, pari- tai perheterapiaa. Se soveltuu kaikille ikäryhmille, myös lapsille. Monia kognitiivisen psykoterapian työtapoja sovelletaan neuvonnassa ja ohjannassa, työnohjauksessa, konsultaatiossa ja koulutuksessa. Kognitiivinen psykoterapia voi olla kestoltaan lyhyttä (10–20 kertaa) tai pitkää (vuosi tai enemmän). Tavallisesti kognitiivinen psykoterapia on tiheydeltään 1–2 kertaa viikossa tapahtuvaa kuten nainti avoliitossa.
ellauri348.html on line 436: James Douglas ”Jim” Morrison (8. joulukuuta 1943 Melbourne, Florida, Yhdysvallat – 3. heinäkuuta 1971 Pariisi, Ranska) oli yhdysvaltalainen rocklaulaja ja runoilija. Hän tuli tunnetuksi The Doors -yhtyeen laulajana ja keulahahmona.
ellauri348.html on line 438: Nuorena Morrison muutti perheensä mukana usein, kunnes asettui Kaliforniaan opiskelemaan elokuvantekoa. Los Angelesissa hän perusti vuonna 1965 rockyhtye Doorsin, jonka laulusolisti ja yksi lauluntekijöistä hänestä tuli. Yhtye julkaisi useita menestysalbumeja vuosina 1967–1971, ja Morrisonista tuli kuuluisa rocktähti.
ellauri348.html on line 460: Toivossa on hyvä elää – Haastattelussa Antti Nylén. Menestynyt kirjailija Antti Nylén ei lue ikäviä uutisia. - Olet Suomen virallinen Morrissey-asiantuntija. Morrissey on pilalla. Miltä se tuntuu?
ellauri348.html on line 726: Ossian oli yksi monista nimistä, joita niin kutsutun ossialaisen runouden säveltäjän James Macphersonin (kuoli 1796) romanttiset teokset suosittelivat. Tämän seurauksena se ja muut ossialaiset nimet – kuten Malvina, Minona, Orla, Oscar ja Selma – otettiin innokkaasti käyttöön Skandinaviassa 1800-luvulla. Till exempel vackra Carlson. Pikku Selma osoittautui tuulimunaxi.
ellauri348.html on line 754: Nisupullan näköinen Edmund Burke (12. tammikuuta 1729 – 9. heinäkuuta 1797) oli irlantilais-brittiläinen valtiomies, kirjailija, puhuja ja poliittinen filosofi. Hän kuului vuosina 1765–1794 Britannian parlamentin alahuoneeseen, johon hänet valittiin Whig-puolueesta. Yrjö III:n aikana hän tuki amerikkalaisten siirtokuntien itsenäistymistä, mikä tapahtuikin, kun Amerikan vallankumous puhkesi. Sen sijaan hän vastusti Ranskan vallankumousta, minkä ansiosta hänestä tuli Whigien konservatiivisen ryhmän johtavia jäseniä. Häntä pidetään jenkeissä nykyaikaisen konservatismin isänä. Burke kannatti vapaata markkinataloutta ja yksityisomaisuutta. Hän puolusti myös sananvapautta ja uskonnollista suvaitsevaisuutta. Burke varoitti antamasta liikaa valtaa poliittisille päättäjille yhteiskunnan kehitystä koskevissa asioissa. Parempi että Roope ja Kulta-Into Pii tekevät päätöxet. Burke ei koskaan esitellyt näkemyksiään systemaattisesti, vaan venkuroi niitä aina tapauskohtaisesti. Tyypillistä. Yhteiskunta toimii kuin ihmisruumis, jossa patraskit ovat peräreikänä.
ellauri348.html on line 769: Päivi rakasteli puolisonsa kanssa ja vietti tavallista viikonloppua – Joidenkin päivien päästä puoliso eli jo uudessa perheessä.
ellauri348.html on line 771: Annuliina Suopajärvi kävi vuoden aikana 39 treffeillä 16 miehen kanssa – Liittyi mukaan Tiktok-trendiin.
ellauri348.html on line 777: Verotus: Eläköityviä toimitusjohtajia muuttanut Sveitsiin – Suomi ei voi verottaa siellä suuria lisäeläkkeitä.
ellauri348.html on line 800: Aikana, jolloin Suomessa oli paljon mielenterveysongelmia (erityisesti psykoosia) ja taloudellinen lama, uusi lähestymistapa näytti toimivan. Länsi-Lappilaisten tutkijoiden vuonna 2006 tekemässä tutkimuksessa todettiin, että viiden vuoden jälkeen 86 prosenttia vaikeista mielenterveysongelmista kärsivistä potilaista oli palannut työhön tai koulutukseen, 17 prosenttia käytti lääkkeitä ja keskimäärin 14 % oli sairaalassa. Verrattuna samanlaisen viisivuotisen tutkimuksen tuloksiin naapurimaassa Ruotsissa – 38 % palasi töihin, 52 % lääkkeisiin ja keskimäärin 110 % sairaalassa – parannukset olivat dramaattisia. Viisivuotisessa suomalaistutkimuksessa oli mukana vain 42 henkilöä. Ja Länsi-Lappi, jonka väestötieteellisesti homogeeninen väkiluku oli tutkimushetkellä 72 000 ihmistä, ei ole verrattavissa Lontoon kaltaiseen kaupunkiin, joka on pullollaan hulluja.
ellauri348.html on line 820: Vaikka etanoli tuottaa jopa 70 % vähemmän elinkaaripäästöjä kuin kerosiini, sen vihreät arvot ovat kiistanalaisia – eikä sitä ole läheskään tarpeeksi kierrätettäväksi.
ellauri348.html on line 992: Arvostava kysely – Organisaatiomalli
ellauri348.html on line 994: Laajenna ja rakenna – positiivisten tunteiden teoria
ellauri348.html on line 996: Kardinaaliset hyveet – mielen ja luonteen hyveet
ellauri348.html on line 998: Flow – Täysi uppoutuminen toimintaan
ellauri348.html on line 1000: Onnellisuus – Mielentila, joka tunnetaan miellyttävistä tunteista
ellauri348.html on line 1002: Elämän tarkoitus – Filosofinen ja henkinen kysymys
ellauri348.html on line 1004: Positiivinen psykologia – psykologisen tieteellisen tutkimuksen lähestymistapa
ellauri348.html on line 1006: Moraalitiede – eettisen naturalismin muodot
ellauri348.html on line 1010: Arvo (henkilökohtainen ja kulttuurinen) – Henkilökohtainen arvo, eettisen toiminnan perusta
ellauri348.html on line 1012: Hyveetiikka – Normatiiviset eettiset teoriat
ellauri348.html on line 1014: Aristoteleen Nikomakean etiikka – Aristoteleen hyveetiikan teoria, joka perustuu luonnonfilosofiaan ja ihmisen teleologiaan
ellauri348.html on line 1016: Aquino´s Summa Theologica – Tuomas Akvinolaisen teologinen tutkielma
ellauri349.html on line 103: Alain de Botton (s. 20. joulukuuta 1969 Zürich) on sveitsiläis-brittiläinen kirjailija ja yrittäjä. Hän muutti perheensä mukana Englantiin kahdeksanvuotiaana ja asuu nykyään Lontoossa. Alain de Botton opiskeli historiaa Cambridgen yliopistossa Gonville and Caius Collegessa 1988–1991, josta hän valmistui parhain arvosanoin. Hän on tunnettu kirjoistaan, joiden teemaa on luonnehdittu ”arkipäivän filosofiaksi”.
ellauri349.html on line 135: Teemme yhteistyötä yritysten kanssa antaaksemme työntekijöilleen tunnetaidot, joita he tarvitsevat menestyäkseen työssä – ja kasvaakseen ihmisinä. No justiinsa! Tätähän se Saarinenkin tuotteistaa. Eipä kuitenkaan voida ottaa britti yritysten tavoitteixi muuta kuin katteen jauhantaa. Se olisi kohtalokasta.
ellauri349.html on line 258: Erkki Samuli Pirtola (18. toukokuuta 1950 Rautalampi – 23. tammikuuta 2016 Helsinki) oli suomalainen kuvataiteilija. Pirtolan mielestä "Todellinen taiteen emämaa löytyykin lastentarhoista, Steiner-kouluista, undergroundista, hullujenhuoneilta, presidentin muistikirjasta, betonigraffiteista, oudoista yöllisistä performansseista, ufokuvista, viidakkoshamaanin houreista..." Paskanmarjat Erkki, graffitit on järjestään pyllyn rumia. Mitä vittua, jotain presidentin nuolua?
ellauri349.html on line 259: Erkki Pirtola oli naimisissa turvetaiteilija (sic) Papu Pirtolan (1949 -2017) kanssa vuosina 1975–1998. Avioliiton aikana syntyi neljä lasta: Pilvari Pirtola (synt. 1978), Arhippa (Miika) Pirtola (synt. 1981), Sampsa Pirtola (synt. 1982) ja Velimir Pirtola (synt. 1987). Poikaparkoja. Papu ei jaxanut loppuun asti Pirtolaa.
ellauri349.html on line 382: Baumeister opetti sitten Case Western Reserve -yliopistossa vuosina 1979–2003 psykologian ja myöhemmin vapaiden taiteiden (?!) professorina. Myöhemmin hän työskenteli Florida State Universityssä Francis Eppes Eminent Scholar -tutkijana ja sosiaalipsykologian jatko-ohjelman johtajana. Vuonna 2016 hän muutti psykologian kouluun Queenslandin yliopistossa Australiassa, jossa hän opetti useita vuosia. Selvästi Hintikka-Saaristyyppinen tiedejulkimo joka vaihtaa paremmasta opistosta huonompaan samalla kuin palkkiot nousevat.
ellauri349.html on line 395: Edward John Mostyn Bowlby , CBE , FBA , FRCP , FRCPsych ( / ˈ b oʊ l b i / ; 26. helmikuuta 1907 – 2. syyskuuta 1990 ) oli brittiläinen psykologi , psykiatri ja psykoanalyytikko , joka oli tunnettu kiinnostuksestaan lapsiin, uraauurtava työ kiintymysteoriassa. Vuonna 2002 julkaistussa Review of General Psychology -tutkimuksessa Bowlby sijoittui 1900-luvun 49. siteeratuimmaksi psykologiksi.
ellauri349.html on line 421: Pierre Hadot (21. helmikuuta 1922 Pariisi, Ranska – 24. huhtikuuta 2010) oli ranskalainen filosofi ja filosofian historioitsija, joka oli erikoistunut antiikin filosofiaan ja erityisesti uusplatonismiin, particularly Epicureanism and Stoicism.
ellauri349.html on line 480: Raymond Claude Ferdinand Aron (14. maaliskuuta 1905 Pariisi – 17. lokakuuta 1983 Pariisi) oli ranskalainen filosofi, sosiologi, toimittaja ja poliittinen ajattelija. Hänet tunnettiin ranskalaisen vasemmiston kriitikkona ja Jean-Paul Sartren eräänlaisena antiteesinä.
ellauri349.html on line 517: ENFPs thrive on the new–new people, new activities, and new ideas. They see what is possible and are generally energetic, enthusiastic, and spontaneous. ENFP writers include Oscar Wilde, Aldous Huxley, Umberto Eco, Salman Rushdie, Anne Frank, Kurt Vonnegut, Anaïs Nin, Dr. Seuss, Hunter S. Thompson, and Erica Jong. Learn more about how ENFPs write here.
ellauri349.html on line 523: Almog valmistui Oxfordista tohtoriksi vuonna 1983, minkä jälkeen hän muutti Yhdysvaltoihin filosofi David Kaplanin kutsumana. Almog oli vuosina 1983–1984 Stanfordin yliopiston ja vuodesta 1984 lähtien Kalifornian yliopiston filosofian professori opettaen matemaattista logiikkaa, metafysiikkaa, kielifilosofiaa ja filosofian historiaa. Hän kyllästyi Yhdysvaltoihin ja amerikkalaiseen filosofiaan. Almog päätyi vuonna 2014 Turun yliopiston filosofian professoriksi tavattuaan Olli Koistisen eräässä konferenssissa. Olli Ilmari Koistinen (s. 11. toukokuuta 1956 Oulu) on suomalainen filosofi ja teoreettisen filosofian emeritusprofessori. Hän toimi vuosina 2002–2022 Turun yliopiston teoreettisen filosofian professorina. Koistinen on tutkinut työssään muun muassa filosofian historiaa ja klassikoita. Hän johti Immanuel Kantin Puhtaan järjen kritiikin suomennostyötä, joka valmistui vuonna 2013. Olli kuuluu luokkaan (n.h.). Almogilla on 2 lasta muttei vaimoa.
ellauri349.html on line 558: Saarinen completed his Ph.D. degree in 1978 at the University of Helsinki, where he has since held docentship. His extrovert public persona – he became known as the “punk doctor” – was reflected in his lectures at the university, which drew increasingly large audiences until the late 1990s. After failing to get the position of full-time professor at the Department of Philosophy at the University of Helsinki, Saarinen resigned his lecturer position. Soon afterwards he was appointed professor at Helsinki University of Technology, since renamed Aalto University. His lectures there each year draw full lecture halls.
ellauri349.html on line 668: Tärkeimmät huomiot ovat, että a) odottamisella ei ole kohdetta (eli odottamista, että jotain tapahtuu), vaan se on avointa – se on (avoimen) tietoisuuden ele, jolle on ominaista avoimuus maailmaa kohtaan; ja b) tämäntyyppinen odottaminen ei lopu – se on avoimen olotila, asenne, jonka määrittelee pysyminen avoimuuden tilassa, samalla kun hiotaan odottamisessa (tai pikemminkin lepäämisen) tilaa.
ellauri349.html on line 841: Liehu hoxasi, että runoudessa ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista heti ymmärtää, mitä runoilija haluaa sanoa. – Mitä parempi runo, sitä useampi tulkinta siitä voidaan tehdä. Hän ottaa esimerkiksi erään säkeensä: Meren rannalla ei voi seistä selin mereen. – Mikä meri on? Se voi olla jumaluus tai rakkaus. Jokainen lukija voi tulkita sen tavallaan.
ellauri350.html on line 64: Eli Finkel – bestseller-kirjan The All-Or-Nothing Marriage: How the Best Marriages Work kirjoittaja – on professori Northwestern Universityssä, jossa hänellä on nimityksiä psykologian osastolla ja Kellogg School of Managementissa. Hän opiskelee romanttisia suhteita ja Amerikan politiikkaa. Northwestern's Relationships and Motivation Labin (RAMLAB) johtajana hän on julkaissut noin 170 tieteellistä artikkelia ja on vieraileva esseisti The New York Timesissa . Hänen ikätovereidensa kyselyssä hänet tunnistettiin 2000-luvun vaikutusvaltaisimmaksi suhdetutkijaksi; Economist julisti hänet " yhdeksi parisuhdepsykologian johtavista valoista".
ellauri350.html on line 68: Alvin Toffer korjaan Toffler kuzui cheese osaston ylikuormitusta kazakhstanilaisen reportterin kannalta nimellä Choice overload kirjassaan Future shock. Alvin Eugene Toffler (4. lokakuuta 1928 – 27. kesäkuuta 2016) oli yhdysvaltalainen kirjailija, futuristi ja liikemies, joka tunnetaan teoksistaan, jotka käsittelivät moderneja teknologioita, mukaan lukien digitaalinen vallankumous ja viestintävallankumous, painottaen niiden vaikutuksia kulttuureihin. maailmanlaajuinen. Häntä pidetään yhtenä maailman merkittävimmistä futuristeista.
ellauri350.html on line 88: Heinz Kohut (3. toukokuuta 1913 – 8. lokakuuta 1981) oli itävaltalaissyntyinen amerikkalainen psykoanalyytikko , joka tunnetaan parhaiten itsepsykologian kehittämisestä.
ellauri350.html on line 146: Tätä Venäjän voitto sodassa tarkoittaisi oikeasti – "Mitään ei olisi jäljellä, Iso- ja Vähä-Venäjä maan tasalla!".
ellauri350.html on line 147: Ukrainassa on käynnissä valtataistelu – Tutkija huolissaan. Zelenskiltä loppumassa trikoopuserot.
ellauri350.html on line 157: Thomas F. syntyi New Yorkissa ja varttui Albanyssa ja Pawlingissa. Hän valmistui Albany Academysta vuonna 1950 ja Princetonin yliopistosta 1954. Hän palveli yliluutnanttina Yhdysvaltain armeijassa kaksi vuotta Saksassa. Hän opiskeli Harvard Business Schoolissa ja valmistui vuonna 1958. Sitten hän liittyi Kuhn, Loeb & Co:n investointipankkiyritykseen. Hänestä tuli osakas ja hän toimi yrityksen johtokunnassa. Vuonna 1975 hän perusti oman rahoituspalveluyrityksen, Thomas E. Dewey, Jr. & Co., ja sen jälkeen oli mukana McFarland, Dewey & Co:n perustamisessa. Hän jatkoi liiketoimintaprojekteja ja työskenteli pitkälle 80-vuotiaaksi asti. Hän toimi useissa johtokunnissa, mukaan lukien The Apple Bank for Savings, Northwest Natural Gas ja The Scripps Research Institute. Hän toimi myös varapuheenjohtajana New York City Housing Development Corporationissa vuosina 1972–1989. Vuodesta 1959 lähtien hän toimi Lenox Hillin sairaalassa aktiivisena johtokunnan jäsenenä ja oli hallituksen puheenjohtaja vuosina 1982–1993, jonka jälkeen hän toimi emerituspuheenjohtajana. Hänen perheensä on ikuisesti kiitollinen (mutta ei rahallisesti velkaa) Lenox Hill -sairaalalle hänen viime vuosina saamansa hoidon laadusta. Menox, sanoi Annie Lenox.
ellauri350.html on line 267: Maya Angelou ( / ˈ æ n dʒ ə l oʊ / ⓘ AN -jə-loh; synt. Marguerite Annie Johnson; 4. huhtikuuta 1928 – 28. toukokuuta 2014) oli amerikkalainen muistelijoiden kirjoittaja, runoilija jakansalaisoikeusaktivisti. Hän sai kymmeniä palkintoja ja 50 kunniakirjaa.
ellauri350.html on line 281: Angeloun lausuma "On the Pulse of Morning" johti lisää mainetta ja tunnustusta hänen aikaisemmille teoksilleen ja laajensi hänen vetovoimaansa "rotu-, talous- ja koulutusrajojen yli". Angeloun lausunnon jälkeisellä viikolla hänen kirjojensa ja runoutensa pokkariversioiden myynti nousi 300–600 prosenttia. Bantam Booksin oli painettava uudelleen 400 000 kappaletta kaikista hänen kirjoistaan pysyäkseen kysynnän tasalla. Random House , joka julkaisi Angeloun kovakantiset kirjat ja julkaisi runon myöhemmin samana vuonna, raportoi, että he myivät enemmän hänen kirjojaan tammikuussa 1993 kuin koko vuonna 1992, mikä oli 1200 prosentin kasvu. Runon kuusitoistasivuisesta julkaisusta tuli bestseller, ja runon tallenne palkittiin Grammy-palkinnolla .
ellauri350.html on line 294: Gillespien mukaan hän isännöi useita juhlia vuodessa pääasunnossaan Winston-Salemissa; "hänen taitonsa keittiössä on legendaa – haute-keittiöstä kodikkaan mukavuusruokaan".
ellauri350.html on line 299: Alkaen julkaisusta I Know Why the Caged Bird Sings, Angelou käytti samaa "kirjoitusrituaalia" monta vuotta. Hän heräsi aikaisin aamulla ja kirjautui sisään hotellihuoneeseen, jossa henkilökuntaa käskettiin poistamaan kaikki kuvat seiniltä. Hän kirjoitti lainopillisiin tyynyihin makaaessaan sängyllä, ja hänellä oli vain pullo sherryä, korttipakka pasianssia varten , Roget´s Thesaurus ja Raamattu, ja lähti aikaisin iltapäivällä. Hän teki keskimäärin 10–12 sivua kirjallista materiaalia päivässä, jonka hän editoi kolmeen tai neljään sivuun illalla.
ellauri350.html on line 324: – Atticus-runous
ellauri350.html on line 327: – Atticus Poetry, Love Her Wild
ellauri350.html on line 329: – Siitä hetkestä lähtien, kun näin hänet, tiesin, että tämä on särkyneen sydämen arvoinen.
ellauri350.html on line 330: – Atticus-runous
ellauri350.html on line 343: – Atticus-runous
ellauri350.html on line 351: – Atticus-runous
ellauri350.html on line 354: – Atticus Poetry, Love Her Wild
ellauri350.html on line 357: – Atticus-runous
ellauri350.html on line 448: Hänet tunnetaan myös palkitusta kirjastaan: Pitkäikäisyysprojekti: Yllättäviä löytöjä terveydelle ja pitkälle elämälle maamerkin kahdeksan vuosikymmenen tutkimuksesta. NY: Hudson Street Press. Pitkäikäprojekti on johtanut laajimpaan koskaan nähtyyn pitkäikäisyyteen, ja se koskee, todella vaikuttavan terveyteemme ja elinikään – mukaan ystävät, perhe, persoonallisuusmallit ja työ. Näissä merkeissä jatketaan odotettavissa olevaa elinikää ja pidetään tietokilpailuja, jotka käyttävät pitkäikäisyyslaskuria. Kutsuaksesi professori Friedmanin puhumaan tästä aiheesta, lähetä hänelle tai mene ja pyydä puheita ja esityksiä pitkäikäisyysprojektista.
ellauri350.html on line 461: Pysy fyysisesti aktiivisena millä tahansa sinulle sopivalla tavalla. Tee kaikkea muuta kuin pysy istumassa! Ja ei, sinun ei tarvitse tehdä joogaa, juosta maratoneja tai mennä syvänmeren kalastukseen, jos nuo asiat rasittavat tai häiritsevät sinua. Unohda tupakka ja päihteiden väärinkäyttö . Mutta tiedät sen jo – ja sekakäyttäjänä et luultavasti lue tätä kolumnia. Ole vastuullisesti varovainen. Harkitse asioita, joita äitisi, rabbisi, opettajasi sekä lääkärit ja sairaanhoitajat ovat neuvoneet – turvavyön käyttämisestä sukupuolitaudeilta suojaamiseen ja lääkärikäynneillä pysymiseen. Vältä liikalihavuutta. Syö oikea määrä ravitsevaa ruokaa. Tiedät mikä on mahdollista sinulle. Onko sinulla paras ystävä. Ota kaksi. Ota paxi, ota kaxi, ota Fazerin paxeja kaxi. Tee elämässäsi jotain arvokasta tai merkityksellistä. Ole vaikka arvostettu psykologiprofessori. Se siitä.
ellauri350.html on line 491: Venäjä on valmis sotaan Naton kanssa, täräytti varaulkoministeri – Tästä syystä Suomeen kohdistuu uhittelua, sanoo puolustusvoimain ex-komentaja. Sillä on hyvä sota aloittaa kuin raastepöydästä.
ellauri350.html on line 573: Vuonna 1997 New Yorkin osavaltion yliopistossa Kivisessä purossa tehdyssä tutkimuksessa psykologi Arthur Aron tutki, voitaisiinko kahden täydellisen vieraan ihmisen välistä läheisyyttä nopeuttaa. Hän keksi seuraavat 36 kysymystä, jotka johtavat rakkauteen. Siitä lähtien, kun Aron loi tietokilpailun, hän on jopa nähnyt sen herättävän uudelleen romantiikkaa pitkäaikaisissa suhteissa. ”Kun olet ensimmäistä kertaa romanttisessa suhteessa, tunnet voimakasta jännitystä. Mutta sitten totutte toisiinsa", Aron kertoi Berkeley Newsille. ”Jos teet jotain uutta ja haastavaa, se muistuttaa sinua siitä, kuinka jännittävää se voi olla kumppanisi kanssa. Se tekee suhteestasi paremman." Aivan oikein – voit rakastua tai rakastua uudelleen kysymällä näitä
ellauri350.html on line 603: - "Onneksi sinnikkyys on loistava korvike lahjakkuudelle." – Dean Martin Boozing Society
ellauri350.html on line 604: - ”Olen kuin ankka. Pinnalla rauhallinen, mutta aina melon kuin perseet alla." – Michael Caine (kesäkuu 2016)
ellauri350.html on line 691: Epävarma? Ei hätää – yritä sen sijaan jakaa suosikkisi inspiroiva lainaus joltain menestyneemmältä..
ellauri350.html on line 823: Samuel L(eroy) Jackson (s. 21. joulukuuta 1948) on yhdysvaltalainen näyttelijä. Yksi sukupolvensa tunnetuimmista näyttelijöistä, elokuvat, joissa hän on esiintynyt, ovat tuottaneet yhteensä yli 27 miljardia dollaria maailmanlaajuisesti, mikä tekee hänestä kaikkien aikojen toiseksi eniten tuloja tuottavan näyttelijän . [a] Tuoreen luokituksen mukaan hän on kaikkien aikojen eniten tuottanut näyttelijä. Vuonna 2022 hän sai Academy Honorary Award -palkinnon "kulttuurisena ikonina, jonka dynaaminen työ on resonoinut genreissä, sukupolvissa ja yleisöissä maailmanlaajuisesti". Jacksonin läpimurtoesitys oli Jules Winnfieldin roolissa Quentin Tarantinon rikosdraamassa Pulp Fiction (1994), Hän sai laajaa tunnustusta myös Jedi Mace Winduna Star Wars -esiosa-trilogiassa ( 1999–2005) ja Nick Furynä 11 Marvel Cinematic Universe -elokuvassa , alkaen Iron Manista (2008), sekä vierailijana ABC- sarjassa SHIELDin agentit.
ellauri350.html on line 824: Jackson on sanonut katsovansa omia elokuviaan elokuvateattereissa: "Jopa teatterivuosinani toivoin, että voisin katsoa näytelmiä, joissa olin – ollessani niissä! Kaivelen muniani katsellen itseäni työskentelemässä." Jackson on kalju, mutta nauttii peruukkien käyttämisestä elokuvissaan. Hänet tunnetaan siitä, että hän käyttää usein Kangol- hattua julkisesti.
ellauri351.html on line 76: Odin ja hänen veljensä Ve ja Vili loivat ensimmäisen miehen ja naisen ollessaan kävelyllä rannalla. He löysivät vierekkäin kasvavan saarnen ja jalavan. Toisessa versiossa tarinasta he löysivät kaksi ajopuuta rannalta. Puut he muotoilivat ihmisiksi, miehen nimeksi tuli Askr (Saarni) ja naisen nimeksi Embla (Jalava). Odin antoi heille elämän ja sielun, Ve ymmärryksen ja Vili ruumiin ja aistit. Jumalat loivat myös ihmisille paikan, jossa asua – Midgårdin (Keskimaa), jonka ympärille he rakensivat muurin, joka suojasi heitä jättiläisiltä. Midgårdin ja Asgårdin he yhdistivät sateenkaarisillalla, jonka nimi oli Bifrost.
ellauri351.html on line 98: Atta, 33, oli ensimmäinen väitetyistä salaliittolaisista, joka ilmoittautui Hampurin laitamilla sijaitsevaan yliopistoon, jonka tutkijat uskovat olevan juonen ytimessä. Hän oli koko ajan asunnossa, jossa ainakin kolme muuta asui. Hän johti yliopiston uskonnollista yhdistystä, johon heidän kaikkien uskotaan kuuluneen. Ja 11. syyskuuta – tutkijat uskovat – Atta johti hyökkäystä World Trade Centreen ohjaten American Airlinesin lentoa 11 pohjoistornille klo 8.45. Ja vaikka Atta, jonka kasvot katsovat ulos FBI:n julkaisemasta passikuvasta, ei ole vaikea nähdä Manhattanin joukkomurhaajana, el-Amir oli ujo, huomaavainen mies, joka oli lutunen länsimaisista tutuista.
ellauri351.html on line 114: Täällä Yhdistyneessä kuningaskunnassa pääministeri Rishi Sunak oli luvannut meille vakaan ja pätevän hallituksen – ammattitaitoa, rehellisyyttä ja vastuullisuutta unohtamatta – Boris Johnsonin ja Liz Trussin vuoristoratamatkan jälkeen. Muistatko Lizin? Nykyään hän näyttää kauan unohdetulta komedianäytökseltä. Sen sijaan Sunak vei meidät vielä pidemmälle lasin läpi konservatiiviseen psykodraamaan.
ellauri351.html on line 120: Joten tänä vuonna pyydän teitä – jos sinulla on siihen varaa – antamaan rahaa Vartiotornille.
ellauri351.html on line 161: Battler Britton syntyi vuonna 1932 Lancasterissa ja vietti lapsuudessaan usein aikaa perheensä loma-asunnossa järvialueella. Brittonin tärkeimmät panokset on koottu kahteen kirjaan. Teoksessa Belief and Imagination (1998) hän kehittää ajatuksiaan totuudesta ja psyykkestä todellisuudesta. Hän ehdottaa, että usko on se, joka antaa todellisuuden aseman haaveille ja ideoille, joita sitten käsitellään faktoina. Hän pitää uskoa osana epistemofiilistä vaistoa, joka on välttämätön elämälle epävarmuuden edessä. Uskomukset ovat mielikuvituksia, joita pidetään psyykkinä esineinä ja jotka – emotionaalisesti panostettuina – vaativat surua, jos niistä halutaan luopua. Hän erottaa uskon tiedosta (johon se usein rinnastetaan) sillä perusteella, että uskomuksen haltija hyväksyy sen mahdollisuuden olla totta. (Täh?) Hän ehdottaa, että tieto siitä, että jollakulla on usko, joka ei ole tosiasian läsnäolo, vaatii psykologista kehitystä; nimittäin kyky yhdistää subjektiivinen kokemus ja objektiivinen itsetietoisuus niin, että ihminen voi "näkeä itsensä" uskovan. Hän ehdottaa, että tämä edellyttää kolmiomaisen psyykkisen tilan läsnäoloa, jossa on kolmas asema, josta subjektiivisen minän voidaan havaita olevan suhteessa ideaan. Tätä tarvitaan todellisuuden testaamiseen, ja se riippuu Oidipus-kompleksin sisäisen version sietokyvystä.
ellauri351.html on line 195: Perinteiset puolueet olivat uskon ja toivon lähteitä: vasemmistopuolueet duunareille – että voi vaikuttaa – kokoomus herrasväelle ja kepu maaseudun ihmisille. Toivo paremmasta eli puolueiden olemassaolossa. Enää ei elä. Turhautumisen, pettymyksen, hämmennyksen ja vihan, ei niinkään toivon, kanavana ovat persut. Ehkä mikään muu puolue ei enää voi olla suuri vaarallisen joukkosokaistumisen tapahtuessa. Rauno on aika vahvasti persuvihamielinen. Sinivihreää herrasväkeä.
ellauri351.html on line 221: tähän traumaattiseen ajanjaksoon hahmotellen voimia – katolisesta byrokratiasta kognitiivista käyttäytymisterapiaa suojelevaan institutionaaliseen ryhmäajatteluun – joiden hän näkee vainonneen hänet pois Harvardista. Nykyään 80-vuotiaana hän asuu suuressa talossa, josta on näköala peltoalueelle ja Berkshiresin metsään. Keskustelussa hän säteilee toisinaan kärsimättömyyttä ja on taipuvainen keskeyttämään muut puhujat. Kun mainitsin, että en ollut vakuuttunut hänen luennolla esittämästä väitteestä, jonka mukaan valtakunnallinen varhaislapsuuden kiintymysinterventioohjelma voisi lopettaa joukkovangittamisen, hän sanoi minulle asiallisesti, ettei minulla ollut pätevyyttä ottaa kantaa. Hän osaa vaihdella mielialan ärtymyksen ja voiton viehätyksen välillä. Retriitin ensimmäisenä päivänä hän haki minut Teslaansa ostaakseen viiniä herkkupalaksi henkilökunnalleen. Kun saavuimme myymälään muutama minuutti sen sulkemisen jälkeen, van der Kolk loisti minua niin synkästi, että lupasin löytää toisen. Myöhemmin varovasti esitin pullot. "Tule huoneeseemme muun joukkueen kanssa", hän sanoi lämpimästi.
ellauri351.html on line 223: Traumakeskuksen työ ei tuolloin ollut muuta kuin psykiatrian reuna-alaa. Tämä muuttui 9/11:n jälkeen, joka muutti trauman kansalliseksi kansanterveyskriisiksi. Vietnamin sodan aikana Yhdysvaltain hallitus oli taistellut PTSD-diagnoosin käyttöönoton puolesta, mutta terrorismin vastainen sota halusi vedota traumaan. "Kansallinen trauma" oli hyödyllinen; se antoi USA:lle mahdollisuuden asettaa itsensä uhriksi eikä globaaliksi hyökkääjäksi. Ja kun kävi selväksi, että vastoin hallituksen lupauksia, Irakin ja Afganistanin sodat eivät pian loppuisi, veteraanien terveydenhoidosta tuli kiireellinen poliittinen huolenaihe. Vuosina 2004–2012 puolustusministeriön rahoitus PTSD:lle nousi pilviin 30 miljoonasta 300 miljoonaan dollariin, mikä nosti traumatieteen kunnioitettavan valtavirran psykiatrisen tutkimuksen kärjelle.
ellauri351.html on line 233: Julkaisunsa jälkeisinä vuosina The Body Keeps the Score – sen kansi, jossa on Matissen maalaus – on tullut terapeuttien toimistoihin, Instagramin ruudukkoihin ja ihmisten yöpöytään. "Se yhdisti minulle niin monia pisteitä", sanoi yksi van der Kolkin kollegoista Traumatutkimussäätiössä. Verkkoarvostelijat jakoivat samanlaisia paljastuksia. "Ymmärrän sen nyt", yksi lukija julkaisi Redditissä. "En ole yksi rikkinäinen, viallinen muukalainen, joka on sijoitettu vieraaseen perheeseen vieraalla planeetalla, olen lapsi, jota ei ole nähty, kuultu tai hoidettu." Erään toimittajan lisäksi van der Kolk muistelee: ”Kukaan meistä ei odottanut tätä, että se kiipeäisi ja kiipeäisi ja kiipeäisi. Olen edelleen ymmälläni."
ellauri351.html on line 237: Mutta traumaattisen kirjaimellisuuden houkuttelevuus ei ole niinkään sen tieteellinen ankaruus kuin sen tieteellinen loisto, joka näyttää lupaavan objektiivisia, käsillä olevia ratkaisuja määritteleviin poliittisiin kriiseihin. Viimeisten kolmen vuosikymmenen ajan liberaalit ovat vaatineet, että amerikkalaisen vallan instituutiot, vaikka ne olivat puutteellisia, olivat pohjimmiltaan hyvässä kunnossa. Ne, joille status quo ei toiminut, olivat tervetulleita hakemaan mukaan identiteettiin liittyvää vahinkoa. Mikä voisi olla liberaalille osallistamispolitiikalle, joka perustuu vammautumisvaatimuksiin, hyödyllisempää kuin tapa muuttaa tuo vamma biologiseksi traumaksi, joksikin objektiiviseksi, havaittavaksi ja mitattavaksi aivoissa? 80- ja 90-lukujen traumakulttuurisodan taistelulinjat korostuivat selkein rajoin, kun he keskittyivät narratiiviin – eli julistavien muistojen palauttamiseen ja yhdistämiseen. Jos olit feministi tai sodanvastainen aktivisti, vetosit traumaan; jos olit konservatiivi, et ollut. Mutta tämän päivän trauman kirjaimellinen tulkinta on poliittisesti järjetöntä. Itse asiassa sen sijaan, että käsittelisi traumaa vasemmiston ideologisena aseena, nyt oikeisto haluaa myös puuttua asiaan.
ellauri351.html on line 248: Leon Festinger (8. toukokuuta 1919 – 11. helmikuuta 1989) oli yhdysvaltalainen sosiaalipsykologi, joka loi kognitiivisen dissonanssin ja sosiaalisen vertailun teoriat. Aiemmin hallitsevan biheivioristisen sosiaalipsykologian näkemyksen hylkääminen osoittamalla inhimillisen käyttäytymisen ärsyke-vasteen ehdollistamisen riittämättömyyttä johtuu suurelta osin hänen teorioistaan ja tutkimuksestaan.
ellauri351.html on line 293: Taleb on kirjoittanut Incerton, viisiosaisen epävarmuutta käsittelevän filosofisen esseen, joka julkaistiin vuosina 2001–2018 (erityisesti The Black Swan ja Antifragile). Hän on toiminut professorina useissa yliopistoissa ja työskennellyt riskitekniikan ansioituneena professorina New Yorkin yliopiston Tandon School of Engineeringissä syyskuusta 2008 lähtien. Hän on ollut mukana Risk and Decision Analysis -lehden päätoimittajana syyskuusta 2014 lähtien. Hän on myös toiminut matemaattisen rahoituksen harjoittajana, hedge-rahastojen hoitajana ja johdannaiskauppiaana, ja hän on tällä hetkellä Universal Investmentsin tieteellisenä neuvonantajana. The Sunday Times kutsui hänen vuonna 2007 julkaistua kirjaansa The Black Swan yhdeksi 12 vaikutusvaltaisimmasta kirjasta toisen maailmansodan jälkeen.
ellauri351.html on line 301: Westfall ja Hilbe vuonna 2007 valittivat, että Talebin kritiikki on "usein perusteetonta ja joskus törkeää". Taleb, kirjoittaa John Kay, "kuvailee kirjailijoita ja ammattilaisia sekopäixi tai tyhmiksi, enimmäkseen tyhmiksi. Hänen kirjoituksensa on täynnä epäolennaisuutta, sivukieltä ja puhekieltä, lukeminen kuin kirjailijan keskustelua eikä tiukasti argumentoitua teesiä. Mutta se on äärimmäisen nautinnollinen – houkutteleva, mutta helppo sukeltaa. Silti hänen raivonsa ja pilkkansa alla piilee vakavia asioita. Nykyään käytössä olevat riskinhallintamallit sulkevat pois juuri ne tapahtumat, joilta ne väittävät suojelevan niitä työllistäviä yrityksiä. Nämä mallit tuovat sisäänsä vi-...-lun teknisen hienostuneisuuden... Kvantitatiiviset psykoanalyytikot ovat tuudittaneet yritysten johtajat ja sääntelyviranomaiset illusoriseen turvallisuuden tunteeseen." Berkeleyn tilastotieteilijä David Freedman sanoi, että tilastotieteilijöiden yritykset kumota Talebin kanta eivät ole olleet vakuuttavia. Kuha vekuttavat housut nilkoissa, mulkut heilahdellen tuulessa.
ellauri351.html on line 305: Taleb ja Nobel-palkittu Myron Scholes ovat vaihtaneet henkilökohtaisiin hyökkäyksiin, erityisesti sen jälkeen, kun Talebin artikkeli Espen Gaarder Haugin kanssa siitä, miksi kukaan ei käyttänyt Black–Scholes–Merton-kaavaa. Taleb sanoi, että Scholes oli vastuussa vuoden 2008 talouskriiseistä, ja ehdotti, että "tämän kaverin pitäisi olla vanhainkodissa tekemässä sudokua. Hänen varat ovat räjähtäneet kahdesti. Hänen ei pitäisi päästää Washingtoniin luennoimaan kellekään riskeistä." Scholes vastasi, että Taleb yksinkertaisesti "populalisoi ideoita ja ansaitsee rahaa myymällä kirjoja". Scholes väitti, että Taleb ei lainaa aikaisempaa kirjallisuutta, ja tästä syystä Talebia ei oteta vakavasti akateemisessa maailmassa. Haug ja Taleb (2011) listasivat satoja tutkimusdokumentteja, jotka osoittavat, että Black–Scholes-kaava ei ollut ollenkaan Scholesin kaava, ja väittivät, että taloustiede jätti huomiotta toimijoiden ja matemaatikoiden (kuten Ed Thorpin) kirjallisuuden, jotka olivat kehittäneet kehittyneempiä versioita kaavasta.
ellauri351.html on line 307: Charlie Rosen haastattelussa Taleb sanoi, että hän näki, ettei mikään The Black Swanista saamansa kritiikki kumonnut hänen keskeistä pointtiaan, joka sai hänet suojelemaan omaisuuttaan ja asiakkaidensa omaisuutta. Talebin aggressiiviset ja selkeästi suunnatut kommentit rahoitusalan osia vastaan – esimerkiksi toteamalla Davosissa vuonna 2009 olevansa "tyytyväinen" Lehman Brothersin romahtamiseen – on johtanut raportteihin henkilökohtaisista hyökkäyksistä ja mahdollisista uhkauksista.
ellauri351.html on line 371: Louis Maurice Halbwachs (11. maaliskuuta 1877 Reims, Ranska – 16. maaliskuuta 1945 Buchenwald) oli ranskalainen filosofi ja sosiologi, joka on luonut käsitteen kollektiivinen muisti.
ellauri351.html on line 440: Joseph H. Berke, MD, (17. tammikuuta 1939 – 11. tammikuuta 2021, ei sukua Berke Khanille, Genghisin vaarille) oli amerikkalaissyntyinen psykoterapeutti, kirjailija ja luennoitsija. Hän opiskeli Columbia College of Columbia Universityssä ja valmistui Albert Einstein College of Medicine -yliopistosta New Yorkissa. Berke muutti Lontooseen vuonna 1965, jossa hän työskenteli RD Laingin kanssa 1960-luvulla, kun Philadelphia Association perustettiin. Berke asui Kingsley Hallissa, missä hän auttoi sairaanhoitajaa Mary Barnesia, jolla oli diagnosoitu skitsofrenia, selviytymään hulluudesta. Barnesista tuli myöhemmin taiteilija ja kirjailija. Philadelphia Association, jonka jäseniä Laing ja Cooper ja myöhemmin Redler olivat, oli perustanut Kingsley Halliin projektin, jossa häiriintyneet ihmiset voisivat asua sairaalan ulkopuolisessa ympäristössä. Se on kolmikerroksinen rakennus Itä-Lontoossa. Noin kolmetoista ihmistä voisi asua siellä mukavasti. Philadelphia Association vuokrasi rakennuksen viideksi vuodeksi kesäkuusta 1965 alkaen.
ellauri351.html on line 547: Vuonna 690 Wu Zhou interregnum (690–705) keisarinna Wu Zetian julisti itsensä tulevan Buddha Maitreyan inkarnaatioksi ja teki Luoyangista "pyhän pääkaupungin". Vuonna 693 hän korvasi tilapäisesti opetussuunnitelman pakollisen Dao De Jingin omilla virkamiehille tarkoitetuilla säännöillä.
ellauri351.html on line 551: Bahá'u'lláh (1817–1892), profeetta- bahá'í-uskon perustaja, bahá'ít tunnustavat luvattuna Maitreya Buddhana ja Luvattuna yhdeksi kaikista uskonnoista.
ellauri351.html on line 553: Lu Zhongyi (1849–1925), Yiguandaon 17. patriarkka, väitti olevansa Maitreyan inkarnaatio.
ellauri351.html on line 554: L. Ron Hubbard, uskomusjärjestelmien Dianetics ja Scientology perustaja , ehdotti olevansa "Metteya" (Maitreya) vuoden 1955 runossa Hymn of Asia . Lukuisat Hubbardin toimittajat ja seuraajat väittävät, että kirjan esipuheessa erityiset fyysiset ominaisuudet, joiden sanottiin olevan hahmoteltu – nimeämättömissä sanskritin lähteissä – tulevan Maitreyan ominaisuuksina, olivat ominaisuuksia, joiden kanssa Hubbardin monikätinen ulkonäkö oletettavasti yhtyi.
ellauri351.html on line 556: Samael Aun Weor (1917–1977) - sanoi The Aquarian Message -lehdessä , että "Maitreya Buddha Samael on uuden aikakauden Kalki Avatar". Kalkian Avatar ja Maitreya Buddha, hän väitti, ovat sama Ilmestyskirjan "valkoinen ratsastaja" .
ellauri351.html on line 558: Hänen kannattajansa ehdottivat Adi Daa Maitreyaksi. Kaiken ylittävä jumala-ihminen vielä edessä – lopullinen Avatar, äärimmäinen Messias, täydellinen profeetta tai valaistunut viisas, henkinen vapauttaja, joka ilmestyy "myöhäiseen aikaan", "pimeään" aikakauteen, kun ihmiskunta on menetetty, ilmeisesti erillään Viisaudesta, Totuudesta ja Jumalasta. Buddhalaiset kutsuvat tätä odotettua "Maitreyaksi".
ellauri351.html on line 565: Maitreya – 100 000 vuoden tarinan huipennus on Saku Mätön ensimmäinen henkisen kirjallisuuden alalla julkaistu teos. Kirja kertoo vääjäämättömän loogisesti Henkisen Hierarkian taustoista, sen edustajan Maitreyan julkitulosta ja tämän opetusten vaikutuksesta koko länsimaiseen yhteiskuntaan. Kirja on ensimmäinen nykyaikainen, suomeksi kirjoitettu katsaus aiheesta ja siksi tervetullut osaksi suomalaista esoteerista kirjallisuutta. Maitreya – 100 000 vuoden tarinan huipennus onnistuu selkokielistämään Henkisen Hierarkian tehtävää ja toimintaa, ja vetää paikoittain mainiosti salaliiton lankoja nykypäivän maailmanlaajuisten ilmiöiden sekä taustalla toimivan näkymättömän systeemin välille. Ultra-lehden ja Minä Olen -lehden toimitusneuvostoissakin vaikuttaneen Mätön omakohtainen kuvaus Maitreyan ja erään Henkisen Hierarkian Mestarin kohtaamisesta yhdistettynä kirjoittajan laajaan yhteiskuntatietämykseen antaa ajattelemisen aihetta jokaiselle lukijalle, vaikka aihe olisikin entuudestaan tuntematon.
ellauri351.html on line 582: Kirja herättää ajatuksia sekä uusia kysymyksiä. Mättö korostaa kirjassaan esittämänsä maailmankatsomuksen olevan hänen omansa, mutta tiettyä loogisuutta hänen ajatuksissaan kieltämättä on. Kirja onnistuukin valamaan uskoa siihen, että monilla nykypäivän järjettömän tuntuisilla ilmiöillä, niilläkin on tehtävänsä Suuressa Suunnitelmassa, ja pitkän aikavälin ihmiskunnan kehityksessä. Kirjoittaja osoittaa sormella myös epäkohtia, jotka eivät voi olla oikein. Maitreya – 100 000 vuoden tarinan huipennus vahvistaakin uskoa siihen, mikä on inhimillisesti tärkeää, ja jokaista ihmistä koskettavaa. Jokaisen ihmisen, eritoten naaraiden, elämänohjeina tulisi olla oikeudenmukaisuus sekä jakamisen periaate.
ellauri351.html on line 587: 1967 syntynyt Relander valmistui ylioppilaaksi vuonna 1986 ja opiskeli Helsingin yliopistossa Suomen historiaa ja sosiaalipsykologiaa sekä suoritti vuonna 1995 Sussexin yliopiston yksivuotisen Master of Arts -tutkinnon. Hän valmisteli vuosina 1995–2008 Helsingin yliopistolle toistaiseksi (heh) julkaisematonta väitöskirjaa taistolaisen opiskelijaliikkeen historiasta. Esikoisteos Ankkalinna ja lajien synty (2004).
ellauri351.html on line 602: – Se on ihmisestä itsestä kiinni, mihin haluaa ryhtyä, Kyösti Lindgren näkee. Mä nään, vahvistaa Riitta Roth.
ellauri351.html on line 608: Benjamin Creme (5. joulukuuta 1922 Glasgow, Skotlanti – 24. lokakuuta 2016 Englanti) oli skotlantilainen taiteilija, esoteerikko ja Share International -lehden päätoimittaja, joka herätti huomiota väittämällä buddhalaisuudessa tunnetun viidennen Buddhan eli Maitreya-Buddhan olevan sama henkilö kuin kristittyjen Kristus ja muslimien Imam Mahdi sekä juutalaisten Messias.
ellauri351.html on line 612: Alice Ann Bailey (16. kesäkuuta 1880 – 15. joulukuuta 1949, alun perin Alice LaTrobe Bateman) oli englantilainen teosofi, luennoitsija, tuottelias okkulttinen kirjailija ja Lucis Trust -säätiön perustaja. Hän muutti vuonna 1907 Yhdysvaltoihin, jossa hän vietti loppuelämänsä. Alice ja Maitreya on mainittu aiemmin hörhöistä kertovassa paasauxessa albumissa 169. Yrjö Kallisesta piti tulla Maitreya, mutta jäi täpärästi alle äänikynnyxen (kz. albumi 263).
ellauri351.html on line 658: Esineiden yhdistäminen – jotka voivat olla todellisia esineitä tai toimia tai jokin muu samaistuminen kuolleeseen – sitoo surejat (usein sattumanvaraisen assosioinnin kautta) heidän todelliseen menetyksensä hetkeen. Volkanin "suruterapia", joka perustui Edward Bibringin surutyöhön, pyrki vapauttamaan patologiset surejat ottamalla heidät takaisin "tarkistamaan kuoleman olosuhteita – kuinka se tapahtui, potilaan reaktiota uutisiin ja katseluun. ruumis, hautajaisten tapahtumat jne." Mixhän noi on niin tärkeitä? Mixi pitää surettavan ruumiista löytyä edes kilon paloja? Jenkkiskoudesarjat pitää sitä eri tärkeänä. Syyllisen kiinnisaanti ja verikosto on myös ihan parhautta.
ellauri351.html on line 670: Albert Jeremiah Beveridge (6. lokakuuta 1862 – 27. huhtikuuta 1927) oli amerikkalainen historioitsija ja Yhdysvaltain senaattori Indianasta. Beveridge tunnetaan yhtenä Yhdysvaltain merkittävimmistä imperialisteista. Hän oli progressiivisen aikakauden älyllinen johtaja ja päätuomari John Marshallin ja presidentti Abraham Lincolnin keskeneräisen elämäkerran kirjoittaja.
ellauri351.html on line 698: Yksi pahimmista asioista viimeisen 30 vuoden politiikassa on se, että rikkaat eivät enää pelkää köyhiä – suurinta osaa maailman ihmisistä – koska niitä ei enää mihkään tarvita. Neuvostoliiton tuho oli "traumaattinen ei vain kommunisteille vaan sosialisteille kaikkialla". Älä muuta vikise.
ellauri351.html on line 714: Charles-Marie Gustave Le Bon ( ranska: [ɡystav lə bɔ̃] ; 7. toukokuuta 1841 – 13. joulukuuta 1931) oli johtava ranskalainen pölymatti, jonka kiinnostusalueita olivat antropologia, psykologia, sosiologia, lääketiede, keksintö ja fysiikka. Bonesin kolleega! Hänet tunnetaan parhaiten vuoden 1895 teoksestaan Psychologie des Foules, jota pidetään yhtenä joukkopsykologien tärkeimmistä teoksista.
ellauri351.html on line 720: Pelkästään siitä tosiasiasta, että hän on osa järjestäytynyttä väkijoukkoa, korkeakoulutettu perheenisä laskeutuu useita sivilisaation tikkaita. Eristettynä hän voi olla sivistynyt yksilö; väkijoukossa hän on barbaari – siis vaistonvaraisesti toimiva olento. Hänellä on mölyapinan spontaanius, väkivalta, julmuus ja myös primitiivisten olentojen innostus ja sankarillisuus, jos hullua riehumista sixi tahtoo sanoa. Opetuxesta ei ole juuri hyötyä, sillä tehdään vaan nenäkkäitä experttejä. Suvaitsemattomuus ja fanaattisuus ovat uskonnollisen tunteen välttämättömiä liitteitä.
ellauri352.html on line 70: Friedrich von Schiller litteröi vain yhden luvun Denis Diderot'n Jacques the Fatalist and his Master, Jacques le fataliste et son maître (kirjoitettu vuosina 1765–1784), joka ilmestyi saksaksi vuonna 1785. Sitten vuonna 1792 Wilhelm Christhelf Sigmund Mylius julkaisi ensimmäisen täydellisen käännöksen.
ellauri352.html on line 107: Riistäjät ruoskaansa selkäämme soittaa, Ankarat viimat ne yllämme soivat, hirmua, kauhua haastavat ne, –
ellauri352.html on line 275: Kieltäminen – Ensimmäinen reaktio on kieltäminen. Tässä vaiheessa yksilöt uskovat, että diagnoosi on jotenkin virheellinen, ja takertuvat väärään, suositeltavampaan todellisuuteen. Jotkut saattavat myös eristäytyä ja välttää muita, jotka ovat saaneet hyväksyä sen, mitä tapahtuu. Tämä vaihe on yleensä tilapäinen puolustus, kunhan henkilöllä on riittävästi aikaa liikkua vaiheiden välillä, kun hän harkitsee kuolemaa. Kirjassaan Kübler-Ross toteaa, että teknologinen kehitys on saanut ihmiset pelkäämään väkivaltaisia, tuskallisia kuolemantapauksia; siksi suojellakseen psykologista mieltä he kieltävät oman väistämättömän kuolemansa todellisuuden.
ellauri352.html on line 277: Viha – Kun henkilö ymmärtää, että kieltäminen ei voi jatkua, hän turhautuu, varsinkin läheisille henkilöille. Tietyt tämän vaiheen läpikäyvän henkilön psykologiset reaktiot olisivat: "Miksi minä? Se ei ole reilua!"; "Kuinka tämä voi tapahtua minulle?"; "Kuka on syyllinen?"; "Miksi tämä tapahtuisi?". Jotkut saattavat vastustaa rakkaansa, hoitohenkilökuntaa ja muita perheitä. Kübler-Rossin toisessa kirjassa, Usein kysytyt kysymykset kuolemasta ja kuolemasta, hän korostaa ihmisten tarvetta tehdä parhaansa antaakseen tässä vaiheessa olevien tuntea tunteensa ja yrittää olla ottamatta vihaa henkilökohtaisesti.
ellauri352.html on line 279: Tinkiminen – Kolmas vaihe sisältää toivon, että henkilö voi välttää surun syyn. Yleensä neuvottelut pidennetystä elämästä käydään vastineeksi uudistuneesta elämäntavasta. Ihmiset, jotka kohtaavat vähemmän vakavia traumoja, voivat neuvotella tai etsiä kompromisseja. Esimerkkejä ovat parantumattomasti sairas henkilö, joka "neuvottelee Jumalan kanssa" päästäkseen tyttärensä häihin, yritys sopia lisää asumisajasta vastineeksi uudistuneesta elämäntyylistä tai lause, kuten "Jos voisin vaihtaa heidän elämänsä omaani".
ellauri352.html on line 281: Masennus – "Olen niin surullinen, miksi vaivautua mihinkään?"; "Minä kuolen pian, joten mitä järkeä?"; "Kaipaan rakastettuani; miksi jatkaa?"
ellauri352.html on line 284: Hyväksyminen – "Se tulee olemaan kunnossa."; "En voi taistella sitä vastaan; voin yhtä hyvin valmistautua siihen."
ellauri352.html on line 460: Eugen Kogon syntyi juutalaisen lääkärin aviottomana pojana, joka kuoli vain kaksi vuotta syntymänsä jälkeen. Buchenwaldissa Otto Kippin ja Ferdinand Römhildin neuvosta Kogonista tuli toukokuussa 1943 lääkintävirkailija keskitysleirin lääkärille Erwin Ding-Schulerille, joka johti Buchenwaldin keskitysleirin lavantautikoeasemaa. Omien lausuntojensa mukaan Kogon pystyi rakentamaan työnsä kautta lähes luottamuksellisen suhteen Ding-Schuleriin. Ding-Schuler pelasti Kogonin hengen 8. huhtikuuta 1945 salakuljettamalla hänet ulos Buchenwaldista simpanssilaatikossa ja viemällä hänet kotiinsa. Kogon odotti laatikossa ensisijaisesti uuden yhteiskunnan rakentamista - EU:ta, jossa Kogonin käsityksen mukaan tulisi yhdistää kristinusko ja sosialismi. Hän vietti elämänsä viimeiset vuodet suurelta osin eristäytyneenä Königstein im Taunusissa, missä hän kuoli jouluaattona vuonna 1987. Kogon oli naimisissa lapsuudenystävänsä Margarethe Langin (1902–1989) kanssa vuodesta 1927. Avioliitosta syntyivät lapset Alexius, Michael ja Cornelia.
ellauri352.html on line 595: Venäläinen kirjallisuuspalkinto nimeltä Venäjän Booker-palkinto (ven. Русский Букер, Russki Buker, aiemmin ven. Букер — Открытая Россия, Buker – Otkrutaja Rossija, ’avoin Venäjä’) oli venäläinen kirjallisuuspalkinto, joka oli perustettu Booker-palkinnon mallin mukaan 1992. Se oli merkittävin venäläinen kirjallisuuspalkinto ja myönnettiin vuosittain parhaalle venäjäksi kirjoitetulle kaunokirjalliselle teokselle kirjoittajan kansallisuudesta riippumatta. Palkinto oli ensimmäinen Venäjällä jaettu valtiosta riippumaton lue yritysrahoitteinen kirjallisuuspalkinto vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen.
ellauri352.html on line 599: Vuosina 2002–2005 palkinnon päärahoittaja oli Avoin Venäjä -säätiö. Ennen vuoden 2005 parhaaksi valitun julkistamista Booker-säätiö katkaisi yhteistyön, kun säätiön puheenjohtaja Mihail Hodorkovski sai vankeustuomion.
ellauri352.html on line 616: Without giving anything away, let me say this: I made a bunch of ghosts. They were sort of cynical; they were stuck in this realm, called the bardo (from the Tibetan notion of a sort of transitional purgatory between rebirths), stuck because they´d been unhappy or unsatisfied in life. The greatest part of their penance is that they feel utterly inessential – incapable of influencing the living. Take-home lesson: It´s un-American to be unsatisfied with life or cynical.
ellauri352.html on line 625: Notable modern Nyingma teachers include Kyabje Dudjom Rinpoche (c. 1904–1987), Sogyal Rinpoche, Dilgo Khyentse Rinpoche, Khenpo Choga Rinpoche, filmmaker Khyentse Norbu (better known as Dzongsar Jamyang Khyentse Rinpoche), and Penor Rinpoche.
ellauri352.html on line 662: Hän meni opettamaan Harvardiin vuosina 1939–1940 ja liittyi sitten Macmillan Publishersiin yhteiskuntaopintojen koulutustoimittajana. Toisen maailmansodan aikana Yhdysvaltain laivasto kutsui hänet aktiiviseen tehtävään.
ellauri352.html on line 690: Ilman kehystä tai painopistettä, joka piti löyhästi Centennial-juhlaa yhdessä, tämä massiivinen mutta mielivaltaisesti pirstoutunut itärannikon yhteisön historia – Marylandin saari, 1583–1978 – on lähes vailla perinteistä romaanillista nautintoa. Noin sata hahmoa esitetään lujasti tyypeinä (esim. "Bartley Paxmore, 31-vuotiaana, oli uudentyylinen kveekari"), useimmat heistä ovat kolmen edustavan perheen jäseniä: katoliset, maanomistajat, ylemmän luokan jälkeläiset. Edmund Steed, joka tutki Chesapeakea John Smithin kanssa vuonna 1608; Timothy Turlockin tyhmä, mutta innokas alemman luokan jälkeläinen, joka tuli Marylandiin indentoituneena palvelijana; ja kveekari Edmund Paxmoren vakaa, keskiluokkainen laivanrakennusjälkeläinen, joka hylättiin Marylandissa vuonna 1661 laajojen Massachusettsin ruoskimisen jälkeen. Vuosien varrella näiden klaanien on kohdattava merirosvoja, myrskyjä, insestiä, seksismiä (kyllä, monet naiset täällä ovat epätodennäköisiä feministejä), filanderista syntyneitä paskiaisia, vallankumousta (kaikki kolme jälkeläistä liittyvät lopulta mukaan, jopa rojalisti Steeds), ja - noin puolet kirjasta - orjuuskysymys. Turlockit ovat limaisia orjakauppiaita, Steedit ovat lempeitä orjanomistajia, paxmorit ovat rajuja abolitionisteja, ja - melko häpeämättömänä Rootsista - Caterit ovat orjia, jotka näkyvät ruoskan alla ja peiton alla, mandingotyylisissä kolmioissa. ("Haluatko jäädä pidempään, kulta?").
ellauri352.html on line 692: Sisällissotaan (kahdeksan sivua), osterien ruoppausliiketoimintaan ja 1900-luvulle – joka on pelkistetty kolmeen omituisen valikoivaan vinjettiin: Paxmore, joka pelasti 40 000 juutalaista Hitleriltä, erottelutaistelu ja. . . Watergate, jossa toinen Paxmore teki itsemurhan Valkoisessa talossa. Siis fiktiona – kauttaaltaan pinnallinen ja luonnosmainen, ilman teemaa (paitsi "Se on mennyt. Kaikki on mennyt"), joka yhdistää tai rikastaa melodramaattisia jaksoja. Myöskään kaikki Michenerin sulatettu tutkimus ei tuota kivuttomia faktajuhlia: paljon lukee kuin yläkoulun tekstiä ("Kolme syytä tähän"); muun muassa Henry Clayn ja Geon vierailevat esiintymiset. Washington ("Sinun sopimus, kenraali") vaikuttaa typerältä; ja dialektiset keskustelut uskonnosta ja orjuudesta ovat tylsiä. Mutta sellaisissa asioissa kuin laivanrakennus, osterointi, ankanmetsästys, Jimmy-sininen rapu ("se herkullinen äyriäinen") ja Onk-tai hanhi, Michener on suuri käsityön ja tieteen popularisoija. Tämä merkittävä lahja yhdessä valtavan Michener-vaikutuksen kanssa lähettää varmasti miljoonat lukijat sukeltamaan miljoonan lempeästi luettavalle sivulle tylsää historiaa ja kaavafiktiota.
ellauri352.html on line 700: Yksinkertainen mutta epäjohdonmukainen Michenerin perhekolmio -lähestymistapa tarjoaa täplän, hämmentävän yleiskatsauksen monimutkaiseen historiaan; samalla kun hän korostaa Puolan johtajuuden puutteita, hän idealisoi ja hämärtää muualla – esimerkiksi lähes täydellisellä puolalaisen antisemitismin kalkinpoistolla. Ja huolimatta muutamista seurusteluista ja häistä, hahmojen paraati täällä on tasaista, täysin huumorintajutonta, ei-osallistuvaa. Etsi sitten muualta joko vahvaa historiallista fiktiota tai johdonmukaista johdatusta Puolan historiaan. Mutta katso siitä huolimatta bestseller-luetteloita: tosiasiat ovat kasaantuneet, otsikko on otsikoissa, sivurivi on väistämätön.
ellauri353.html on line 73: Marko Tapio (oik. Marko Viktor Tapper; 15. elokuuta 1924 Saarijärvi – 14. kesäkuuta 1973 Seinäjoki) oli suomalainen kirjailija, joka ei pitänyt kirjalijanimestä "Marko Tapio".
ellauri353.html on line 79: Marko oli naimisissa Tuulikki Viljasen (nyk. Valkonen) kanssa vuosina 1961–1973, ja tästä avioliitosta syntynyt poika Janne Tapper on teatteriohjaaja ja teatterintutkija. Avioliitto päättyi eroon kirjailijan alkoholin ja lääkkeiden liikakäytön vuoksi. Valkonen on kirjoittanut Tapion elämästä ja kirjailijantyöstä sekä elämästään Tapion puolisona teoksen Mäyhä (2003) 30 vuotta eron ja Mäyhän nolpahtaneen lopun jälkeen.
ellauri353.html on line 113: Markon "Saavutus" 1972 jäi asumattomaxi kuten densakolleega Sillanpään "kartano." Saavuttamansa menestyksen innostamana Sillanpää alkoi rakentaa itselleen ja perheelleen Saavutus-nimistä kirjailija-asuntoa Hämeenkyrön Vanajan kylään. Sillanpään ystävän Bertel Strömmerin suunnittelema, uusklassista tyyliä edustava huvila valmistui joulukuussa 1920 muuttokuntoon. Huvila jäi kuitenkin osin keskeneräiseksi Sillanpään rahavaikeuksien takia ja sen rakentamisesta alkoi Sillanpään velkakierre. Sillanpään perhe asui huvilassa vakinaisesti vuosina 1920–1925 ja vielä 1927–1928. Sen jälkeen kun Sillanpää perheineen muutti 1929 Helsinkiin he asuivat Saavutuksessa enää satunnaisesti lähinnä kesäisin ja joulunpyhien aikaan. Saavutus joutui Sillanpään kustantajan haltuun hänen velkojensa panttina. Niinkuin sillin piru paistaa sun! Mikä ihme siinä on että kaikki nää suuret ja pienemmätkin kynäniekat on alkkixia ja narsisteja?
ellauri353.html on line 178: Viimeisenä mahdollisuutena Kuolema tarjoutuu herättämään hiänen miehensä henkiin jos hiän antaa hänelle vaihtoehtoisen uuden elämän tunnin sisällä. Nainen yrittää suostutella vanhoja, onnettomia ja sairaita, mutta kukaan ei halua antaa hiänelle henkensä, olipa se kuinka kurja tahansa. Lopulta kaupungin sairaala on tulessa – asukkaat pakenevat. Mutta vauva jäi taakse. Nainen haluaa pelastaa vauvan ja juoksee palavaan sairaalaan. Siellä kuolema tarjoaa hänelle viimeisen mahdollisuuden jättämällä lapsen kuolemaan. Mutta hän päättää toisin, pelastaa lapsen ja uhraa itsensä vauvan puolesta. Tällä tavalla hän yhdistyy rakkaansa kaa omassa tulikuolemassaan. Mitä tästä opimme? Älä jätä beibiä yxin tuntemattoman sedän kaa.
ellauri353.html on line 229: "Muutamalla suurella ohjaajalla on kyky vetää meidät unelmamaailmaansa, persoonallisuuksiinsa ja pakkomielteisiinsä ja kiehtoa meidät niillä lyhyeksi ajaksi. Tämä on korkein eskapismin taso, jonka elokuvat voivat tarjota meille – aivan kuten alkeellinen samaistuminen sankariin tai sankarittareen oli alhaisin. - Elokuvakriitikko Roger Ebert, Tristana
ellauri353.html on line 263: Rose Director Friedman /dɪˈrɛktər ˈfriːdmən/; born Rose Director (30 December 1910 – 18 August 2009) was a free-market economist and co-founder of the Milton and Rose D. Friedman Foundation. Rose eli vuotta vaille saturaisexi 1910-2009, zaarin alamaisesta US kermapepuxi.
ellauri353.html on line 268: Hän oli naimisissa usein työtoverinsa Milton Friedmanin (1912–2006) kanssa, joka voitti vuoden 1976 taloustieteen Nobelin. Hänen veljensä, Aaron Director (1901–2004), oli professori Chicagon yliopiston lakikoulussa ja yksi oikeustieteen taloudellisen analyysin perustajista. Kz. myös ulkokultainen video "2 onnekasta ihmistä".
ellauri353.html on line 313: Elizabeth Hobbs Keckley (helmikuu 1818 – toukokuu 1907) oli afro-amerikkalainen ompelija, aktivisti ja kirjailija, joka asui Washington DC:ssä. Hiän oli Mary Todd Lincolnin henkilökohtainen treenari ja uskottu. Hiän kirjoitti omaelämäkerran.
ellauri353.html on line 315: Hiän syntyi orjana, ja hiänet omistivat hiänen isäntänsä Armistead Burwell ja myöhemmin hänen tyttärensä, joka oli hiänen sisarpuoli, Anne Burwell Garland, Hugh A. Garlandin vaimo. Hiänestä tuli lastenhoitaja, kun hiän oli neljävuotias. Hiän sai julmaa kohtelua – mukaan lukien hiänet raiskattiin ja ruoskittiin verenvuotoon asti – Burwellin perheenjäseniltä ja perheen ystävältä. Kun hiänestä tuli ompelija, Garlandin perhe havaitsi, että oli taloudellisesti edullisempaa saada hiänet valmistamaan vaatteita muille. Hiänen tekemänsä rahat auttoivat tukemaan Garlandin perheen 17 jäsentä.
ellauri353.html on line 362: Viimeisen tauon jälkeen Tamaran kanssa Babel yritti hetken päästä sovintoon Jevgenian kanssa ja heillä syntyi tyttärensä Natalie vuonna 1929. Vuonna 1932 Babel tapasi siperialaissyntyisen pakanan nimeltä Antonina Pirozhkova (1909–2010). Vuonna 1934, kun Babel ei onnistunut vakuuttamaan vaimoaan palaamaan Moskovaan, hän ja Antonina alkoivat asua yhdessä. Vuonna 1939 heidän avoliittoonsa syntyi tytär Lydia Babel.
ellauri353.html on line 371: Mishka Yaponchik (syntynyt Moisei Wolfovich Vinnitsky; 30. lokakuuta 1891 – 29. heinäkuuta 1919) oli Odesan gangsteri, juutalainen vallankumouksellinen ja Neuvostoliiton sotilasjohtaja.
ellauri353.html on line 383: Näytelmä on hyvin kiistanalainen. Se näyttää tarinoita molempien osapuolten yhteenotosta Venäjän sisällissodan aikana – bolshevikit ja vanhan yhteiskunnan jäsenet – tekemättä tuomiota tavalla tai toisella. Baabelin mielipide kummallakin puolella on erittäin epäselvä, mutta hän väittää, että se, mitä tapahtui bolshevikkien vallankumouksen jälkeen, ei ehkä ollut parasta Venäjälle." No vittu ylläri että Babelin torni hajotettiin maan tasalle.
ellauri353.html on line 416: Semjon Mihailovitš Budjonnyi (ven. Семён Миха́йлович Будённый, 25. huhtikuuta (J: 13. huhtikuuta) 1883 – 26. lokakuuta 1973) oli bolševikkien sotasankari Venäjän sisällissodassa sekä Josif Stalinin liittolainen ja Neuvostoliiton marsalkka.
ellauri353.html on line 480: Volynia on Puolan, Valko-Venäjän ja Ukrainan rajalla. Se oli osa Pale of Settlementtiä. Venäjän juutalaisten asuinalue (ven. черта оседлости, tšerta osedlosti; jidd. דער תּחום-המושבֿ, der tkhum-ha-moyshəv; hepr. תְּחוּם הַמּוֹשָב, tḥùm ha-mosháv) oli Venäjän keisarikunnan länsiosissa vuosien 1791–1917 välillä sijainnut suuri alue, jolla keisarikunnan juutalaiset alamaiset saivat asua. Alueen rajasi keisarinna Katariina Suuri Puola-Liettualle kuuluneiden alueiden siirryttyä Puolan jaoissa Venäjälle vuonna 1772. Laajimmillaan alue sijaitsi nykyisten Liettuan, Latvian, Valko-Venäjän, Ukrainan, Moldovan, Länsi-Venäjän ja Itä-Puolan alueilla, ja siihen kuuluivat sen ajan suurista juutalaiskaupungeista muun muassa Vilna, Minsk ja Odessa. Kiova, Jalta ja muutama muu alueen suurista kaupungeista olivat kuitenkin juutalaisilta yhä suljettuja. Alue lakkautettiin virallisesti vuonna 1917 lokakuun vallankumouksen myötä. Porukoista iso osa päätyi jenkkeihin, niin Odessan pulskeat kuin Galizian lommoposkiset.
ellauri353.html on line 484: Bohdan (Zynovii-Bohdan) Hmelnytskin vaakuna Abdank (27. joulukuuta 1595 (6. tammikuuta 1596) - 27. heinäkuuta (6. elokuuta 1657) – poliitikko, komentaja ja diplomaatti, kansallisen vapautussodan johtaja 1648-1657, Ukrainan kasakkavaltion luoja, Zaporozshin armeijan hetmani.
ellauri353.html on line 486: Voitto Batozin taistelussa 1.–2. kesäkuuta (22.–23. toukokuuta) 1652 antoi Ukrainan valtiolle mahdollisuuden voittaa tosiasiallinen itsenäisyys. Bohdan Khmelnytskyin hetmanaus johti käännekohtaan Euroopan yhteiskunnallisessa ja poliittisessa elämässä, jonka alueelle ilmestyi suvereeni Ukraina, vaikkakin lyhyeksi ajaksi, kaikilla poliittisen ja taloudellisen vallan ominaisuuksilla. Ukrainan valtion rajat määritettiin muinaisten ukrainalaisten maiden rajoissa. Häntä pidetään Ukrainan kansallissankarina.Suuri ukrainalainen runoilija Taras Savchenko käsitteli toistuvasti Bohdan Khmelnytskyin kuvaa sekä runollisissa että taiteellisissa teoksissaan. Tällänen siitä tuli:
ellauri353.html on line 505: Cedric Errol Fauntleroy (1891–1973) oli yhdysvaltalainen lentäjä, joka vuonna 1919 tarjoutui palvelukseen Puolan ilmavoimiin Puolan ja Neuvostoliiton välisen sodan aikana vuosina 1919–1921.
ellauri353.html on line 525: Gedali sanoo: "Vallankumous – me sanomme hänelle kyllä, mutta sanommeko ei sapatille? Kyllä, huudan hänelle, mutta hän piiloutuu Gedalilta ja lähettää vain fusilleja. Sitten vallankumous sanoo: 'Aion ampua sinua. En voi olla ampumatta, koska olen vallankumous."
ellauri353.html on line 545: Neuvostoliiton ja Puolan välisen sodan aikana, joka puhkesi aktiiviseen elämään vuonna 1920, suurilla ratsuväen yksiköillä oli erittäin tärkeä rooli molemmille osapuolille. Budënniyn 1. hevosarmeija 1 (Konnaya Armiya) ja Gai Khanin KavKor johtivat Neuvostoliiton etenemistä: vain, jotta molemmat joukot päätyivät melko häpeälliseen vetäytymiseen. Puolan ratsuväki oli myös tärkeä, mutta puolalaisten ratkaisevat taistelut voitettiin suurelta osin ilman niitä – Varsovan puolustus, Piłsudskin oikea koukku Veikselissä ja Niemenin taisteluja johti jalkaväki.
ellauri353.html on line 555: Todellisuus on hieman vähemmän värikäs: olen melko varma, että se ei ollut suurin ratsuväen taistelu sitten vuoden 1813, eikä se todellakaan ollut viimeinen suuri ratsuväen taistelu. Itse asiassa Komarówin taistelu ei ollut mitenkään erityisen ratkaiseva toimenpide – sota oli jo voitettu pohjoisessa sen alkaessa ja Konnaya Armiya oli jo vetäytymässä etelässä. Päivän toiminnot muodostivat kaksi erillistä osaa ja ensimmäinen oli vain ratsuväen taistelu, jos puolalaiset jalkaväet päätetään jättää huomiotta kentällä (heillä ei tosin ollut suurta roolia). Seurauksena oli lähes täydellinen katastrofi Neuvostoliitolle, mutta puolalaisten koordinoinnin puute ja epäonnistuminen takaa-ajoissa antoivat Budënniyn paeta. On totta, että päivä päätti 1. hevosarmeijan kampanjan puolalaisia vastaan.
ellauri353.html on line 561: Vaikka taistelua kuvattiin usein suurena puolalaisena voittona, taistelu jätti Konnaya Armiyat ennalleen, ja he pääsivät ulos Puolan motista Werbkowicessa. Varmasti puolalainen ratsuväki oli suoriutunut erittäin hyvin fyysisessä taistelussa, mutta heidän energisen liikkeensä puute koko päivän aikana petti heidät. Kentän hallussa oli vain tunnearvoa – tavoitteena oli ollut Neuvostoliiton hevosarmeijan motittaminen, eikä sitä saavutettu, koska hengästyneet puolalaiset eivät kyenneet jatkamaan takaa-ajoa.
ellauri353.html on line 568: Isaac Babel näyttää olleen läsnä kuudennen divisioonan politrukkina ja hänen novellinsa tapahtumien ympärillä viittaa huomattavaan hengenmenetyxeen sekä komentajien että miesten keskuudessa. Mutta on muistettava, että hän kirjoitti fiktiota ja nimien muuttamisen lisäksi hänen tarinansa eivät ole luotettavia yksityiskohtiensa suhteen – esimerkiksi hänen tarinansa Cześnikistä kertoo taistelusta Jakolevin entisiä Neuvostoliiton kasakkoja vastaan, jotka olivat Puolan armeijan pohjoispuolella, joten melko kaukana Cześnikistä.
ellauri355.html on line 49: Ostankino tunnetaan myös televisiokeskuksesta ja 540 metriä korkeasta Ostankinon televisiotornista, joka on Moskovan maamerkki. Moskovan monorail (MMTS) kulkee alueen läpi. Moskovassa kokeiltiin monorail-yhteyttä vuosina 2009–2012, mutta se ei saavuttanut metron rinnalla suosiota ja lakkautettiin. Suomessa on monorail Linnanmäen huvipuistossa Helsingissä ja Tykkimäen huvipuistossa Kouvolassa.
ellauri355.html on line 100: Dmitry Timofeyevich Yazov (Russian: Дми́трий Тимофе́евич Я́зов; 8 November 1924 – 25 February 2020) was a Marshal of the Soviet Union. A veteran of the Great Patriotic War, Yazov served as Minister of Defence from 1987 until he was arrested for his part in the 1991 August Coup, four months before the fall of the Soviet Union. Yazov was the last person to be appointed to the rank of Marshal of the Soviet Union on 28 April 1990, the only Marshal born in Siberia, and at the time of his death on 25 February 2020, he was the last living Marshal of the Soviet Union. Now they are no marshals left in Soviet Union.
ellauri355.html on line 119: – Jos venäläiset sanovat hänen kuolleen terveydellisistä syistä, tällöin ukrainalaiset tappoivat hänet. Jos venäläiset sanovat ukrainalaisten tappaneen hänet, tällöin Kreml tappoi hänet itse. Näin venäläiset valheet toimivat, hän neuvoo.
ellauri355.html on line 239: Mitä oikein tapahtui – eikö länsiteknologia pärjääkään Ukrainan kaltaisessa vanhanaikaisessa kulutussodassa? Olisi luullut että länkkärit on kerskakulutuxen asiantuntijoita.
ellauri355.html on line 249: Koko länsi tukiessaan luonnollisesti toivoo koko ajan sodan olevan loppumassa. Mitään merkkejä tästä ei vain näy. Ukrainan sodan loppumispäivää ei ole meediassa kerrottu – sekin täytyy vain hyväksyä.
ellauri355.html on line 274: – Voimme kaikki olettaa, mitä Putin saattaa sanoa. Tarkoitan, että hän on krooninen valehtelija, sanoi EU:n ulkoasioiden edustaja. Hän kuitenkin vain yllyttää väkivaltaan ja vihapuheeseen.
ellauri359.html on line 47: Kenneth Grahame (/ ˈ ɡ r eɪ. ə m / GREY -əm; 8. maaliskuuta 1859 – 6. heinäkuuta 1932), jota sivuttiin albumissa 262, oli brittiläinen kirjailija, syntynyt Edinburghissa Skotlannissa. Hän on tunnetuin lastenkirjallisuuden klassikosta The Wind in the Willows (1908). Kirja mukautettiin myöhemmin näyttämölle ja elokuvalle, joista ensimmäinen oli AA Milnen Toad of Toad Hall, joka perustuu osaan The Wind in the Willows -kirjasta. Muita sovituksia ovat Cosgrove Hall Filmsin Tuuli Willowsissa (ja sen myöhemmät pitkät tv-sarjat) ja Walt Disney -elokuvat (Ichabodin ja herra Toadin seikkailut).
ellauri359.html on line 67: For a female reader from the proletarian classes, many of Gauger’s revelations have been particularly painful. Apparently, Grahame did not like women. He did not give any of his furry heroes wives, saying that he wished his book to be “clean of the clash of sex”. The few who do appear – foremost among them the fabulously feisty washerwoman – are ridiculed, in her case mocked as vulgar, ugly and stupid. Nor did Grahame like fat people; the washerwoman thus combines two pet hates.
ellauri359.html on line 69: But there were others. Like so many Scots before and since, Grahame held a senior post in London’s banking world. When one day a stranger accosted him there with a pistol, firing it off wildly (though happily missing his target), the author’s fear of the underclass took root. Thus, those ragamuffins in the Wild Wood, the knife-wielding, teeth-baring stoats and weasels who destroy property and have no respect for their social superiors – Rat, Toad, Badger and Mole – are his representation of the terrible face of anarchists, working classes and madmen rolled into one.
ellauri359.html on line 76: William Blake (28. marraskuuta 1757 Lontoo – 12. elokuuta 1827 Lontoo) oli englantilainen runoilija, kuvataiteilija ja kirjanpainaja. Blaken tuotantoa luonnehtii mystiikka, okkultismi ja jyrkkä yhteiskuntakritiikki. Hän teki kirjansa täysin itse: hän kirjoitti, kuvitti, painoi ja kaiversi teoksensa. Aikalaisilta Blaken teokset eivät saaneet huomiota, vaan hänen tuotantonsa herätti kiinnostusta vasta 1900-luvulla.
ellauri359.html on line 96: Eetun hyvä kaveri R.M. Forester muisteli: Merrill "kosketti takapuoltani – hellästi ja juuri pakaroiden yläpuolelle. Uskon, että hän kosketti useimpia ihmisiä. Tunne oli epätavallinen ja muistan sen edelleen, kuten muistin pitkään kadonneen hampaan aseman. Hän teki minuun syvän vaikutuksen ja kosketti luovaa jousta."
ellauri359.html on line 146: Olikohan siitä apua? Kyllä vain! Hän kuoli... mitä loistavalla tavalla. Hän sanoi olevansa menossa siihen maahan, jonka hän oli koko ikänsä halunnut nähdä, ja ilmaisi olevansa onnellinen, toivoen pelastusta Jeesuksen Kristuksen kautta – Juuri ennen kuin hän kuoli, hänen kasvonsa muuttuivat vanhurskaixi. Hänen silmänsä kirkastuivat ja hän purskahti laulamaan niistä asioista, joita hän näki taivaassa. Ne ei olleet mitään kirpun henkiä!
ellauri359.html on line 169: Tärisevä Emanuel Swedenborg (vuoteen 1719 asti Swedberg) (29. tammikuuta 1688 Tukholma – 29. maaliskuuta 1772 Lontoo) oli ruotsalainen tiedemies, filosofi, mystikko ja teologi. Svedberg oli tuottelias kirjoittaja, jonka tuotanto käsittää yli neljä hyllymetriä teoksia eri aloilta.
ellauri360.html on line 49: Alain Robbe-Grillet syntyi vuonna 1922 Saint-Pierre-Quilbignonissa, joka on nykyään osa Brestiä. Hänen isänsä oli insinööri, joka omisti pienen tehtaan. Hänen vanhempansa olivat ateisteja ja äärioikeiston kannattajia. Hän opiskeli Institut National d'Agronomie -koulussa, mutta hänen opinnot keskeytettiin, kun hänet värvättiin väkisin Saksan miehityksen alla sorviksi saksalaiselle tankkitehtaalle. Sodan jälkeen hän työskenteli agronomina, erikoisalana trooppisten hedelmien viljely (kuten Don Jaimella, jonka lukija tuntee toisellakin nimellä, eli Zorron nimellä), mukaan lukien loitsut ulkomailla. Hän kuitenkin sairastui eikä palannut ammattiinsa, vaan aloitti kokopäiväisen kirjoittamisen. Vuonna 1957 hän meni naimisiin Catherine Rastakianin kanssa , näyttelijän, joka on myös julkaissut romaaneja. Hän kirjoitti ensimmäisen romaaninsa vuonna 1948, mutta se julkaistiin vasta vuonna 1978. Vuonna 1951 hänen ensimmäinen julkaistu romaaninsa – Les Gommes (Pyyhekumit) – voitti palkinnon ja hän pystyi tekemään uran kirjailijana.
ellauri360.html on line 383: Saksalle pelissä olivat isommat asiat kuin Suomen avustaminen. Suomi kiinnosti Saksaa vain raaka-aineiden lähteenä ja sopivana alustana operaatioihin Neuvosto-Venäjää vastaan. Suunnitelmat hyökkäyksestä bolshevikkien hallitsemaan Pietariin olivat jo valmiina – Saksan tarvitsi vain sitä ennen voittaa ympärysvallat länsirintamalla. Saksa halusi myös otteen Ruotsin malmikentistä ja mahdollisuuden iskeä Muurmanniin sijoitettujen brittien kimppuun Suomesta.
ellauri360.html on line 387: Muistelmat olivat maireat – todellisuudessa kenraalien välit olivat ilmeisesti vähintäänkin varaukselliset. Saksalaiset suhtautuivat Mannerheimiin alusta pitäen epäluuloisesti.
ellauri360.html on line 424: According to Burgon, the peculiar wording in some passages of the five great uncials (א A B C D) shows that they were the byproduct of heresy–a position strongly contested by Daniel B. Wallace.
ellauri360.html on line 428: On erittäin tärkeää selventää hyvin tarkasti, mikä rooli keisari Konstantinuksella oli Nikean kirkolliskokouksessa, mikä oli kirkolliskokouksen tarkoitus, mitä tapahtui Nikeassa ja lyhyesti kuinka kaanoni – Raamattu sellaisena kuin me sen tunnemme – muodostui. Konstantinus oli Rooman keisari, joka eli vuosina 274–337 jKr. Hän on tunnetuin Rooman valtakunnan ainoaksi hallitsijaksi tulemisesta (petettyään ja voitettuaan lankonsa Liciniuksen) ja oletettavasti kääntyneensä kristinuskoon. Keskustelua kiistellään siitä, oliko Konstantinus todella uskova (tunnustustensa ja uskonkäsityksensä mukaan) vai vain joku, joka yritti käyttää kirkkoa ja uskoa omaksi hyödykseen. Konstantinus kutsui Nikean kirkolliskokousta – kristillisen kirkon ensimmäiseksi yleiskokoukseksi, 325 jKr. – ensisijaisesti siksi, että hän pelkäsi, että kirkon sisäiset kiistat aiheuttaisivat epäjärjestystä imperiumin sisällä. Kiista mielessä oli arianismi, joka oli usko, että Jeesus oli luotu olento. Kuuluisa lause, josta he kiistivät, oli: "Oli, kun Hän ei ollut." Tämä viittasi Jeesukseen, ja neuvosto julisti sen harhaoppiseksi ja näin ollen johti Nikean uskontunnustuksessa seuraaviin sanoihin Kristuksesta: "Jumala tosi Jumalasta...Isältä...ei tehty." Neuvosto päätti, että Kristus oli homo , mikä tarkoittaa yhtä maata kuin maalarin housut isänsä kanssa.
ellauri360.html on line 430: Mitä tulee käsikirjoituksiin, jotka poltettiin Konstantinuksen käskystä, ei todellakaan ole mainintaa sellaisesta tosiasiassa tapahtuneesta Konstantinuksen käskystä tai Nikean kirkolliskokouksessa. Anaalipuolueen asiakirja, jossa väitettiin Kristus olevan luotu olento, hylkäsivät sen voimakkaan vastustuksen vuoksi ja repeytyivät silpuiksi kaikkien neuvostossa läsnä olevien silmissä. Konstantinuksella ja Nikean kirkolliskokouksella ei ollut käytännössä mitään tekemistä kaanonin muodostamisen kanssa. Siitä ei edes keskusteltu Nizzassa. Neuvosto, joka teki kiistattoman päätöksen kaanonista, pidettiin Carthagessa vuonna 397, kuusikymmentä vuotta Konstantinuksen kuoleman jälkeen. Kuitenkin kauan ennen Konstantinusta kaikki kristityt tunnustivat 21 kirjaa (4 evankeliumia, Apostolien teot, 13 Paavali, 1. Pietari, 1. Johannes, Ilmestyskirja). Siellä oli 10 kiistanalaista kirjaa (Heprealaiskirje, Jaakob, 2. Pietari, 2-3 Johannes, Juudas, Ps-Barnabas, Hermas, Didache, Heprealaiskirje) ja useita, joita useimmat pidettiin harhaoppisina – Pietarin, Tuomaan, Mattaiaan evankeliumit, Apostolien teot. Andrew, John jne. LISÄTUTKIMUKSIA VARTEN Bruce Shelleyn kirkon historia selkeällä kielellä. Paizi et saa ellet hyväxy kexejämme. Tämä on kexi joka on ite eestään teille annettu. Voitte kieltäytyä siitä sähköpostilla. Muuten jää Brucen postilla lukematta teiltä. Not so bad! Brucen nide (Nashville 2008) löytyy ladattavana peedeeäffänä toisaalta yläpilvestä. Gott sei Dank!
ellauri362.html on line 57: Vuoteen 1818 sijoittuva tarina on jatkoa Jane Austenin romaanin Ylpeys ja ennakkoluulo tapahtumille. Fitzwilliam Darcy lähtee Konstantinopoliin aloittaakseen diplomaattisen tehtävän vaimonsa Elizabeth Bennetin kanssa. Heidän poissa ollessaan parin viisi varakasta tytärtä jäävät Lontooseen serkkunsa herra Fitzwilliamin luo. 21–16-vuotiaat sisarukset ovat prime ja kunnollinen Letitia, nokkela Camilla, kevytmieliset kaksoset Georgina ja Isabelle sekä musiikillinen ihmelapsi Alethea. Kaksi nuorempaa veljeä jää Darcyn kartanolle Pemberleyyn.
ellauri362.html on line 91: Ballin jälkeen Bingleyn sisaret iloitsevat suuresti paikallisten, erityisesti rouva Bennetin, muotista ja keskustelusta. Vaikka Darcy ei olekaan yhtä ylimielinen kuin sisarukset, hän on heidän kanssaan samaa mieltä siitä, että Elizabeth on maineikkaina kauneutena yliarvostettu – ” Hän on kaunotar? Sanoisinko hänen äitiään yhtä pian nokkelaksi?"
ellauri362.html on line 93: Seuraavien kahden viikon aikana Bingleyn bileet ja Darcy osallistuvat useisiin yksityisiin tutustumistapahtumiin, joihin kuuluu aina suosittu Bennet-perhe Longbournista (vain 2 000 puntaa vuodessa) – herra ja rouva Bennet, Jane, Elizabeth ja kolme nuoremmat tyttäret, Mary, Kitty ja Lydia. Näiden tapahtumien aikana Darcy alkaa uskoa, että hän antoi lähtöpassit Lizzylle liian noppelasti. Hän huomaa, että hiänellä on nokkeluutta, armollisuutta, myötätuntoa, älykkyyttä ja, toisin kuin hänen äitinsä ja nuoremmat sisarensa, käytöstapoja. Hän huomaa myös hänen kauneutensa, joka jäi alun perin huomaamatta, koska hän oli tylyllä tuulella. Lisäbonuksena hiän laulaa upeaa sopraanoa sunnuntain jumalanpalveluksissa. (Häh?!)
ellauri362.html on line 141: Darcy kaxoisnelistää Longbourniin ja lähtee kävelylle Elizabethin kanssa. Darcy - "Olet liian antelias vähättelemään kanssani. Jos tunteesi ovat edelleen samat kuin viime huhtikuussa, kerro se minulle heti. Kiintymykseni ja toiveeni ovat ennallaan, mutta yksi sana sinulta hiljentää minut tästä aiheesta ikuisiksi ajoiksi." Elizabeth – "Mr. Darcy. Pyydän… tunteeni… Tunteeni ovat kokeneet niin merkittävän muutoksen tuon valitettavan päivän jälkeen viime keväällä, että voin vain vilpittömästi kiitollisin mielin ja mitä syvimmällä ilolla ottaa vastaan vakuutuksesi, että sinun jatkuu samoin.”
ellauri362.html on line 145: Darcy ja Elizabeth käyvät hurmaavaa ja leikkisää keskustelua rakkaudestaan. Elizabeth – ”Milloin aloit rakastua minuun? Ymmärrän kulkusi hurmaavasti, kun olit kerran aloittanut; mutta mikä saattaisi sinut alun perin ilahduttaa?" Darcy - "En voi kiinnittää tunteja, paikkaa, ilmettä tai sanoja,
ellauri362.html on line 146: jotka loivat perustan. Se on liian kauan sitten. Olin keskellä ennen kuin tiesin aloittaneeni." Elizabeth – ”Kauneuteni, jonka olit jo varhain kestänyt, ja mitä tulee käytökseeni – käytökseni sinua kohtaan oli ainakin aina sivistymättömän rajalla, enkä koskaan puhunut sinulle ilman, että olisin halunnut mieluummin aiheuttaa sinulle kipua kuin ei. Ole nyt vilpitön; ihailitko minua piittaamattomuudestani?" Darcy – "Tein sen mielesi elävyyden vuoksi." "Minä taas taisin rakastua Pemberleyssä siihen kymppitonnin hintalappuun."
ellauri362.html on line 148: Kaksoisavioliitto Merytonin kirkossa – Jane Bennet ja Charles Bingley; Elizabeth Bennet ja Fitzwilliam Darcy. Darcy virnuilee yhtä leveästi kuin Bingley. Bennezeistä puhumattakaan! 15 000 puntaa vuodessa! Täähän on kuin Bonesin pieni Hodges ja iso Angela. I LOVE YOU sanottuna katkaravuilla.
ellauri362.html on line 153: Thomas Love Peacock (18. lokakuuta 1785 – 23. tammikuuta 1866) oli englantilainen kirjailija, runoilija ja East India Companyn virkamies. Hän oli Percy Bysshe Shelleyn läheinen ystävä ja he vaikuttivat toistensa työhön. Peacock kirjoitti satiirisia romaaneja, joissa jokaisessa oli sama perusasetus: hahmot pöydässä keskustelemassa ja arvostelemassa päivän filosofisia mielipiteitä.
ellauri362.html on line 159: Vuonna 1812 Peacock julkaisi toisen yksityiskohtaisen runon, Melankolian filosofia, ja samana vuonna tutustui Shelleyyn. Hän kirjoitti muistelmissaan Shelleystä, että hän "näki Shelleyn ensimmäistä kertaa juuri ennen kuin hän meni Tanyralliin", jonne Shelley lähti Lontoosta marraskuussa 1812 (Hogg 's Life of Shelley, vol. 2, s. 174, 175). Thomas Hookham, kaikkien Peacockin varhaisten kirjoitusten julkaisija, oli mahdollisesti vastuussa esittelystä. Se oli Hookhamin kiertävä kirjasto, jota Shelley käytti monta vuotta. Hookham oli lähettänyt The Genius of the Thamesin Shelleylle, ja Shelley Memorialsissa, s.38–40, on runoilijan 18. elokuuta 1812 päivätty kirje, jossa ylistetään Hernekukon runollisuutta, esityksen ansioita ja arvostellaan yhtä liioitellusti hänen mielestään kirjailijan harhaanjohtavaa isänmaallisuutta. Letty ja Camilla lainasivat rantakirjoja Hookhamin lainakirjastosta. Peacock ja Shelley ystävystyivät ja Peacock vaikutti Shelleyn ominaisuuksiin sekä ennen hänen kuolemaansa että sen jälkeen.
ellauri362.html on line 161: Talvella 1813 Peacock seurasi Shelleyä ja hänen ensimmäistä vaimoaan Harrietia Edinburghiin. Peacock piti Harrietista ja puolusti hänen mainettaan vanhuudessaan herjauksilta, joita levitti Jane, Lady Shelley, Shelleyn toisen vaimon Maryn miniä. Talvella 1815–1816 Peacock käveli säännöllisesti käymään Shelleyn luona Bishopgatessa. Siellä hän tapasi Thomas Jefferson Hoggin, ja "talvi oli pelkkää atticismia. Opintomme olivat yksinomaan kreikkalaisia". Samainen Hogg weti wiixeen Clairea Percyn luvalla.
ellauri362.html on line 166: Thomas Jefferson Hogg (24. toukokuuta 1792 – 27. elokuuta 1862) oli brittiläinen asianajaja ja kirjailija, joka tunnetaan parhaiten romanttisesta ystävyydestään romanttisen runoilijan Percy Bysshe Shelleyn kanssa. Hogg kasvoi Durhamin kreivikunnassa, mutta vietti suurimman osan elämästään Lontoossa. Hän ja Shelley ystävystyivät opiskellessaan University Collegessa Oxfordissa ja pysyivät läheisinä Shelleyn kuolemaan asti. Oxfordissa ollessaan he tekivät yhteistyötä useissa kirjallisissa projekteissa, jotka huipentuivat heidän yhteiseen karkotukseensa "The Necessity of Atheism" -nimisen esseen julkaisemisen jälkeen. He pysyivät hyvinä ystävinä, mutta heidän suhteensa oli joskus kireä, koska Hogg oli romanttisesti kiinnostunut lörppävittuisista naisista, jotka olivat romanttisessa suhteessa Shelleyn kanssa. Suurin osa hänen kirjoittamistaan fiktioista oli huonoxi arvioitua. Hänen tunnetuin kirjallinen teoksensa oli Percy Bysshe Shelleyn elämä, runoilijan keskeneräinen elämäkerta. Vaikka kirja oli hyvin tutkittu ja maalasi selkeän kuvan Shelleystä nuorena miehenä, sitä kritisoitiin Percyn esittämisestä negatiivisesti. Kärsittyään kihdistä Hogg kuoli unissaan. Uni jäi kesken viimeinen.
ellauri362.html on line 301: Oulunkylässä asuessaan Veijo tutustui Orimattilasta kotoisin olevaan Veikko Kylänpäähän ja sitten hänen sisareensa Eeva Kylänpäähän, jonka Meri vei vihille 1959. Rouva, lehtori Eeva Kyllikki Meri elätti koko perhettä kunnes Veijo pääsi tuloille. Eevasta ei löydy muuta tietoa. 1959 Veijo koki ylirasituksesta johtuneen romahduksen – sen enteitä hän koki jo keväällä 1959 Kööpenhaminassa ja joutui Lapinlahden sairaalaan "lepäämään" kolmeksi viikoksi. Meret viettivät kesän 1964 Sysmän Suopellossa, mikä antoi miljöötä 1966 ilmestyneelle Everstin autonkuljettajalle.
ellauri362.html on line 320: ”Lääkärinkoulutukseni pohjautuu tietysti aineellisen maailman tutkimiseen, mutta eihän se sulje pois aineettoman maailman olemassaoloa. Olen aina ollut taipuvainen siihen, halunnut taiteen ja kirjoittamisen kautta lähestyä aineettoman maailman mysteeriä.” Haahtela ajattelee myös, että nykyihmistä ylipäätään helpottaisi löytää paikka, jossa häpy on läsnä. ”Minulle se on kirkkosali – rakastan vaimoväen kirkottamista kasukassa, suizukeastioiden heiluttamista! .
ellauri362.html on line 351: The Anti-Defamation League (ADL), formerly known as the Anti-Defamation League of B'nai B'rith, is a New York–based international Jewish non-governmental organization and advocacy group that specializes in civil rights law and combatting antisemitism and extremism. Jew carpetbaggers. Pigger nussy. Faggot. Come here so I can smell of it. Tästä näkyy Sedariin käsitys hauskasta. Viinaa ja sedatiiveja. Enpä taida jaxaa enää pitemmälle lukea. Tai no luen sittenkin. Sedaris on maankuulu persu.
ellauri362.html on line 364: – De var numerärt överlägsna när det gäller soldater, artilleri och flygvapen, sa brigadgeneral Oleksandr Tarnavskyj i samband med reträtten som de ukrainska styrkorna gjorde.
ellauri362.html on line 367: Avdijivka räknas som strategiskt viktigt på grund av sin närhet till Donetsk – att få bort Ukrainas styrkor från regionhuvudstadens närhet ger större både militär och logistisk trygghet för ockupationsstyrkorna. Slaget om staden har varit ett av krigets mest blodiga, i konkurrens med Bakhmut som Ryssland intog i maj förra året. Några säkra siffror på antalet dödade och sårade finns inte, men det handlar om tiotusentals på båda sidor.
ellauri362.html on line 369: Ukrainas president Volodymyr Zelenskyj säger själv att landet hade behövt mer stöd – framför allt från USA – för att kunna vända underläget i luftrummet.
ellauri362.html on line 412: Zvi Lothane otti naftaliinista Niederlandin ja Schatzmannin välisen keskustelun työssään Schreberin kuntouttamisesta niteessä Zvi Lothane: Fuck sielunmurha yes psykiatria. Schreberin kuntoutuksesta, Psykoanalyysin kirjasto, Psychosocial Publishing Giessen 2004, tässä luku. 8: Kuinka muut Schreberit tulkitsivat, s. 457–536.
ellauri362.html on line 416: Elias Canettin teoksen Mass and Power -osiossa Domination and Paranoia Muistelmat edustavat perusteellisinta valta-aiheeseen liittyvää asiakirjaa. Elias Canetti (25. heinäkuuta 1905 Rustšuk, Bulgaria – 14. elokuuta 1994 Zürich, Sveitsi) oli bulgarialaissyntyinen brittiläinen Nobel-kirjailija, joka kirjoitti saksaksi. Hänen pääteoksenaan pidetään romaania Sokeat, vaikka oikeasti se lienee saanut 1981 dynyprenikan lähinnä tosta antinazismista. Canettin suku oli Espanjan sefardijuutalaisia, jotka olivat paenneet Iberian niemimaalta vuonna 1492 juutalaisvainoja. Perheen alkuperäinen nimi oli Cañete, ja se muutettiin Canettiksi.
ellauri362.html on line 428: George Crabbe (1754 – 1832) oli englantilainen runoilija. Teollistumisen aikana hän pyrki tuotannossaan nostamaan esille työläisten ongelmia ja kannatti yhteiskunnallisia uudistuspyrkimyksiä. Hän oli kirjailijapiireissä ainoa, jonka tuotanto nousi jo hänen omana aikanaan tässä suhteessa merkittävänä esiin. Hän kuvasi 1700-luvun kyläelämää ja vaivaishuoneiden asukkeja myötätuntoisesti. Hän oli itsekin vaatimattomista oloista ja valmistui välskäriksi. Hän kuitenkin hylkäsi ammatin ja ryhtyi kirjalliselle alalle, mutta ilman tukijaansa Edmund Burkea hän ei olisi selviytynyt taloudellisesti. Myöhemmin Edmund vielä hommasi Georgelle livingin clergymanina kuin Lady Catherine de Burgh Mr. Collinsille. Jane Austen piti Touretten syndroomaisesta Dr. Johnsonista, Pamela Piukkapepun kynäilleestä Sam Richardsonista ja työväenrunoilija Crabbesta. Jane pyysi Jumalalta olla kiltti lähimmäisille
ellauri362.html on line 433: GEORGE CRABBE syntyi Aldeburghissa, Suffolkin rannikolla, 24. joulukuuta 1754. Hänen isänsä, joka keräsi suolamaksuja satamassa, oli sekä korkeamakuinen että alhainen mies. Varsin huonomaineinen myöhempinä vuosinaan hän oli nuorena miehenä käynyt koulua ja luki Miltonia, Youngia ja muita runoilijoita ääneen perheelleen. Lääkärin ammattiin tarkoitettu George opiskeli lääkäriksi Wickhambrookissa lähellä Bury St. Edmundsia, jonka leikkauksesta hän siirtyi kolme vuotta myöhemmin Woodbridgen lääkäriksi. Täällä hän viipyi vuosina 1771–1775 ja tutustui Sarah Elmyyn, joka, vaikka meni kymmenen vuotta ennen kuin he menivät naimisiin, vaikutti alusta alkaen pehmentävästi ja kirkastavasti muotoutumattomien nuorten melko synkkään luonteeseen. Juuri heidän tapaamisensa aikaan Crabbe esiintyi ensimmäisen kerran tunnetussa painetussa sanassa runoilijana. Erään naistenlehden ”runoilijoiden nurkassa” vuonna 1772 ilmestyi useita säkeitä, joista osa oli signeerattu ”G. Ebbare" ja yksi "G. Ebbaac”, joiden arvellaan olevan Crabbe. Yksi näistä, joka koostuu kahdesta erittäin kauniista säkeistöstä, nimeltään The Wish, juhlii runoilijan "Mirriä", joka oli Crabben Sarah Elmylle antama runollinen nimi.
ellauri362.html on line 437: Oppisopimuskoulutuksensa päättyessä Crabbe palasi kotiin Aldeburghiin ilman tulevaisuudennäkymiä ja hänellä oli hyvin vähän tietoa parantamisen taidosta. Hänen kotinsa oli onneton äitinsä sairauden sekä isänsä hillittömyyden ja väkivaltaisen luonteen vuoksi. Näiden vuosien aikana raudan on täytynyt päästä hänen sieluunsa. Hän yritti harjoittaa ammattiaan Aldeburghissa, ja hänet nimitettiin seurakunnan lääkäriksi. Sillä välin hän kuitenkin opiskeli luontoa ja varsinkin kasvitiedettä tuloksin, jotka, elleivät häntä lääkärinä palvelisi, olisivat hänen runoudelleen suuri arvo. Hän jatkoi paljon lukemista ja pohdiskelua, ja hänen mielensä kääntyi ehdottomasti uskon ja hurskauden puoleen. Sarah Elmy oli hänen lohdutuksensa ja toivonsa (monia vuosia myöhemmin eräässä Tarinassa nimeltä The Lover's Journey hän kirjoitti kuuluisan kuvauksen vierailustaan hänen luonaan); ja hän jatkoi runojen kirjoittamista, josta vähän on säilynyt. Vuosiin 1775–1779 kuuluu useita uskonnollisia runoja, vaikuttava pieni pala Mirristä joka kertoo, kuinka hän veti kirjailijan "väärien nautintojen" helpotuksesta "ylevämpiin käsityksiin", ja tyhjä säeteos nimeltä Midnight, joka, joskin hyvin synkkä, päättyy järkevään ja vahvaan rohkeuteen.
ellauri362.html on line 756: Ranska on tuottanut kunnioitettavan määrän huuhaamiehiä. Louis Pierre Althusser (16. lokakuuta 1918 – 22. lokakuuta 1990) oli ranskalainen filosofi. Hän oli strukturalistinen marxisti ja kommunisti, joka tuli tunnetuksi filosofiassa myös teoreettisena antihumanistina. Hän syntyi Ranskan Algeriassa ja muutti sitten Pariisiin opiskelemaan huippukoulu École Normale Supérieuressa. Louisin nuoruutta oli leimannut vahvasti katollinen uskonto, jonka hän hylkäsi vasta vuonna 1943. Kiihkeä katolinen Louis Althusser oli nuoruudessaan poliittisesti oikeistolainen. Hän vietti sodan lopun Saksassa Schleswigin Stalagissa ( Stalag XA ), missä hän nautti ensimmäiset mielenterveyshäiriönsä.
ellauri364.html on line 54: Konversiohäiriön olennainen piirre on vähintään yksi tahdonalaisen lihaksen tai aistien toimintaan liittyvä oire tai vajaus, joka muistuttaa neurologista tai muuta ruumiillista häiriötä. Oireen tai toiminnan vajauksen syntyyn liittyy psykologisia tekijöitä, ja oireen ilmenemistä tai pahentumista edeltää erilaisia psyykkisiä ristiriitoja, stressitekijöitä tai traumaattiseen tunnemuistoon liittyviä tapahtumia. Oiretta tai vajavuutta ei voida selittää millään ruumiillisella häiriöllä tai kemiallisen aineen vaikutuksella. Oire tai vajavuus ei myöskään ole tarkoituksellisesti tuotettu tai teeskennelty. Konversiohäiriö on nykyisin suhteellisen harvinainen oltuaan aikaisempina vuosikymmeninä ilmeisesti selvästikin nykyistä yleisempi. Häiriö on yleisempi naisilla. Konversio-oireet ilmenevät yleensä ensi kertaa 10–35 vuoden iässä, joskus kuitenkin myöhemmällä iällä.
ellauri364.html on line 88: Samtidigt annanstans: Det går dåligt för Ukraina och bra för Ryssland – det menar de flesta bedömare. De landåtertaganden som den ukrainska våroffensiven lyckades med är nu utraderade och de ryska trupperna avancerar i tre olika riktningar längs fronten. Det ryska övertaget i kriget är påtagligt. Ukrainas brist på ammunition, manskap och motivation är kritisk när kriget går in på sitt tredje år.
ellauri364.html on line 90: – Det är troligt att redan i maj så kommer du behöva planera för att bosätta dig i ett annat land, tex Sverige om du är patriot, eftersom att det inte kommer att gå att bo med 'rusnya'.
ellauri364.html on line 91: – En plötslig rysk kollaps kan göra att det går fort, men det kan också vara årtionden av krig, och då inte bara i Ukraina, säger Patrik Oksanen, säkerhetspolitisk expert vid tankesmedjan Frivärld.
ellauri364.html on line 111: Psykologian, psykiatrian, lääketieteen ja teologian tutkijat ovat tehneet perusteellisia ponnisteluja valottaakseen suuren tanskalaisen filosofin Søren Kierkegaardin (1813–55) vaikeaselkoista patografiaa. Tässä "kaksisatavuotisjuhlassa" olevassa artikkelissa tarkastellaan hänen tärkeimpiä patografisia diagnoosejaan mahdollisesta maanis-depressiivisestä [kaksisuuntaisesta] sairaudesta, epilepsiasta, monimutkaisista osittaisista kohtaushäiriöistä, Landry-Guillain-Barrén akuutista nousevasta halvauksesta, akuutista ajoittaisesta porfyriasta mahdollisine psykiatrisine ilmenemisineen aina kyttyrään ja syfilidofobiaan.
ellauri364.html on line 196: Verocay suoritti lääketieteen tutkinnon vuonna 1904. Hän opiskeli anatomista patologiaa Hans Chiarin ja myöhemmin Richard Kretzin ja Anton Ghonin johdolla, kun hän liittyi vuonna 1905 Anatomisen patologian instituuttiin, jota johti tuolloin kuuluisa Hans Chiari, joka oli tyytyväinen. Verocayn omistautuessa anatomian ja patologian aiheisiin nimitti hänet kolmanneksi assistentiksi ja ylensi nopeasti, jolloin hänestä tuli toinen ja ensimmäinen assistentti lyhyessä ajassa. Hän sai Privatdozentin viran vuonna 1910. Tämä virka vastasi patologian lehtorin virkaa ja oli korkein, jonka ulkomaalainen voi saavuttaa Itävallassa tuolloin. Myöhemmin hänelle tarjottiin professorin virkaa, mutta sitä varten hänen olisi pitänyt hyväksyä Itävallan kansalaisuus ja luopua Uruguayn kansalaisuudestaan, josta hän kieltäytyi loppuun asti, koska hän halusi aina työskennellä ja opettaa Uruguayssa, syntymämaassaan. viisitoista tieteellistä artikkelia yhdentoista vuoden aikana vuosina 1905–1916, pääasiassa hermoston patologiasta, johon hän erikoistui.
ellauri364.html on line 303: "Ihmisten suurin edistys on siinä, että he oppivat tekemään oikeita johtopäätöksiä... [Tämä taito] opitaan myöhään, eikä se ole vieläkään päässyt voitolle. Väärät johtopäätökset ovat sääntö vanhoina aikoina. Ja kaikki ihmisten mytologiat, taikuudet, taikausko, uskonnollinen palvonta ja laki – kaikki ovat tämän väitöskirjan ehtymättömiä todisteita."
ellauri364.html on line 455: Ikä 56-57. – 25 vuoden ajan äärimmäinen puuskittainen päivittäinen ja öinen pieretys: satunnaista oksentelua, kahdesti pitkittynyt kuukausien aikana. Oksentelua edeltää vilunväristykset, hysteerinen itku, kuoleman tuntemukset tai puolipyörtyminen & runsaasti hyvin vaaleaa virtsaa. Nyt oksentelua ja jokaista pierukouristusta edeltää korvien laulaminen, keinuminen, ilmassa polkeminen ja näön tarkennus ja mustat pisteet – Kaikki väsymys, erityisesti lukeminen, aiheuttaa näitä pään oireita ?? hermostuneisuus, kun Emma jättää minut..." [lista jatkuu]
ellauri364.html on line 550: In 1986, the Christic Institute filed a $24 million civil suit on behalf of journalists Tony Avirgan and Martha Honey stating that various individuals were part of a conspiracy responsible for the La Penca bombing that injured Avirgan. The suit charged the defendants with illegally participating in assassinations, as well as arms and drug trafficking. Among the 30 defendants named were Iran–Contra figures John K. Singlaub, Richard V. Secord, Albert Hakim, and Robert W. Owen; Central Intelligence Agency officials Thomas Clines and Theodore Shackley; Contra leader Adolfo Calero; Medellin cartel leaders Pablo Escobar Gaviria and Jorge Ochoa Vasquez; Costa Rican rancher John Hull; and former mercenary Sam N. Hall.
ellauri364.html on line 577: Edward Francis Diener (25. heinäkuuta 1946 – 27. huhtikuuta 2021) oli yhdysvaltalainen psykologi ja kirjailija. Diener oli psykologian professori Utahin ja Virginian yliopistossa ja Joseph R. Smiley arvostettu emeritusprofessori Illinoisin yliopistossa sekä vanhempi tutkija Gallup- organisaatiossa. Hänet tunnetaan viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana tehdystä onnellisuuden tutkimuksesta, mukaan lukien työtemperamentin ja persoonallisuuden vaikutuksista hyvinvointiin, teorioita hyvinvoinnista, tuloista ja hyvinvoinnista sekä kulttuurisista vaikutuksista hyvinvointia ja hyvinvoinnin mittaamista. Kuten Google Scholarista näkyy huhtikuussa 2021, Dienerin julkaisuja on lainattu kirjastoista yli 257 000 kertaa.
ellauri365.html on line 213: hän alkoi nauraa. – Ja kuinka voit suuttua, Elle se mit à rire. – Et comment se fâcher,
ellauri365.html on line 280: "I cannot at all conceive in which century of history one could haul together such inquisitive and at the same time delicate psychologists as one can in contemporary Paris: I can name as a sample – for their number is by no means small, ... or to pick out one of the stronger race, a genuine Latin to whom I am particularly attached, Guy de Maupassant."
ellauri365.html on line 380: Häät: Voit suorittaa uskonnollisia seremonioita avioparina tai järjestää hautajaisia/häitä ystäville ja perheenjäsenille. On myös erittäin edullista tulla vihityksi papiksi verkossa, sillä jotkut palvelut ovat täysin ilmaisia, kun taas toiset maksavat vain 20–30 dollaria.
ellauri365.html on line 428: Kun kohtaat epäkunnioittavan puolison, voi olla haastavaa tietää, miten vastata. Raamattu kuitenkin neuvoo käsittelemään tällaisia vaimoja lempeästi ja armollisesti. Näitä periaatteita noudattamalla herrat voivat työskennellä konfliktien ratkaisemiseksi ja terveellisempien suhteiden edistämiseksi. "Läpeä vastaus karkottaa vihan, mutta ankara sana herättää vihaa." – Sananlaskut 15:1
ellauri365.html on line 455: Carl Gustaf Verner von Heidenstam, född 6 juli 1859 i Olshammar i Närke, död 20 maj 1940 på Övralid i Östergötland, var en svensk författare och poet. Han var ledamot av Svenska Akademien 1912–1940 och tilldelade sej Nobelpriset i litteratur 1916.
ellauri365.html on line 459: Hans makor voro Emilia Uggla (1880–1893), Olga Wiberg (1896–1903) och Greta Sjöberg (1903–1906) samt övriga "partners" Ellen Belfrage och Kate Bang. He liked to bang nymphettes like so many of his colleagues.
ellauri365.html on line 461: Verner von Heidenstam tillhörde adliga ätten von Heidenstam nr 2025. Han var enda barnet till fyringenjören Nils Gustaf von Heidenstam (1822–1887) och Magdalena Charlotta Rotterskiöld (1837–1917). Han föddes på bruksherrgården Olshammar, idag kallad Olshammarsgården, som ligger i Hammars socken vid Vättern och som tillhörde hans mors släkt. Där tillbringade han även sommarloven under uppväxten. Vintrarna tillbringade familjen i Stockholm, men det är Olshammar han kallar barndomshem och i sina verk återvänder han ofta dit.
ellauri365.html on line 511: I följande artiklar gick Strindberg till angrepp mot monarkin, Dramatiska teatern, Svenska Akademien och militär upprustning. Medan kampanjen väckte stark motvilja i den borgerliga pressen vann han stöd i socialdemokratiska tidningar, kallades "landets största nationella diktare" och en stor nydanare. Så småningom föreslog en arbetare en nationalinsamling för Strindberg som kompensation för det uteblivna Nobelpriset. Debatten politiserades när den radikale Strindberg ställdes mot den påstått konservative Heidenstam, en vinkel som hade etablerats långt innan Heidenstam själv gav sig in i debatten. Skalden kommenterade i ett brev att "man svarar inte en fyllbult som ropar hotelser åt en" och överlät debatten till Svenska Dagbladets konservative kulturredaktör Fredrik Böök. Som konservativ hade Böök svårt att måla Heidenstam som radikal. Böök själv blev också en av Strindbergs måltavlor. Statsvetaren och högerriksdagsmannen Rudolf Kjellén beskrev Strindberg som "en ligapojke" och hävdade att han kränkt nationens själ, medan Heidenstam och Sven Hedin – ytterligare en av Strindbergs främsta måltavlor – stod för det ridderliga och djärva i svensk kultur. Just så.
ellauri365.html on line 522: På sommaren 1893 år hade Verner en affär med den då 19-åriga Olga Mathilda Wiberg (1874–1951), född i Göteborg. I oktober skilde sig Heidenstam från sin första hustru Emilia. I brev till sin gode vän Oscar Levertin gjorde han klart att ett nytt äktenskap inte kunde komma på fråga; därtill är hans ekonomi alltför ansträngd. Han påstod sig vara tvungen att gardera sig inför en framtida skilsmässa som skulle kunna kosta honom minst 20 000 kronor. Efter vigselceremonin klädde alla gäster om till togor och lagerkransar. Fröding utbringade en skål för Heidenstam som "Sveriges störste nu levande diktare" och Heidenstam en skål för Fröding som "Sveriges mest populäre nu levande diktare".
ellauri365.html on line 545: Efter storstrejken 1909 och Strindbergs angrepp på honom i Strindbergsfejden 1910–1911 kom den självnämnda nationalskalden att drivas mot en mer paternalistiskt konservativ hållning. Vördnaden för det förgångna och det välordnade kom att dominera över tilltron till en framtid med gemensamma demokratiska projekt.
ellauri365.html on line 556: Han hyste en stor beundran för Benito Mussolini och Adolf Hitler. Han var mycket positiv till de politiska förändringarna i Tyskland: "Jag visste att Tysklands stund skulle komma och hälsar nu nationens uppvaknande. Min åsikt är nu som förr, att det nya Tyskland genom sin segerrika kamp mot bolsjevismen får kommunistiska vågen i Europa att stagnera och därigenom – som vi hoppas – räddar den europeiska civilisationen." Han var med andra ord också en motståndare till sovjetkommunismen.
ellauri365.html on line 572: An ample and profound imagination, genial sentiment, and pure humanity fill these poems – which are also admirable in the sense of form – and make Heidenstam a manly poet and a master of the misogynic genre.
ellauri365.html on line 849: Gustaf Fröding, född 22 augusti 1860 på Alsters herrgård i Karlstads socken, Värmlands län, död 8 februari 1911 i Stockholm, var en svensk författare, journalist och poet. En av hans mest välkända diktsamlingar är Stänk och flikar från 1896 som bland annat innehåller dikten En morgondröm ledde till ett uppmärksammat åtal, men han är även känd för att ha publicerat andra dikter, tom på värmländsk dialekt. Som sagt, Gustaf Fröding föddes den 22 augusti 1860 på Alsters bruk i Värmland. I hemmet förekom musik och humanistisk bildning men även mycket sinnessjukdom. Fadern Ferdinand Gustaf Fröding (1826–1881), som var löjtnant, led av depression och lungsjukdom. När Gustaf föddes hade modern Anna Emilia Agardh (1827–1887), dotter till Carl Adolph Agardh, redan angripits av psykisk sjukdom, så svår att hon måste söka vård.
ellauri365.html on line 863: När Stänk och flikar publicerades hösten 1896 väckte dikten En morgondröm stor uppmärksamhet. Kritikern Karl Warburg skrev: "Här sparas inga ord, ej ens de grövsta [...] Även den som är en svuren fiende till allt pryderi, all tillgjord sedlighet, måste känna sig frånstött både moraliskt och estetiskt, när som här enstaka ställen erinra [...] mera om vissa populärmedicinska böcker än om poesi." Den 9 oktober beordrade justitieministern att upplagan tillfälligt skulle tas om hand och Fröding åtalades för osedlighet i skrift. Vid rättegången den 27 november blev Fröding frikänd efter endast två timmars överläggning av juryn som gillade dikten stort, men den negativa uppmärksamhet och ryktesspridningen om honom, frestade på Frödings redan bräckliga psyke – något han aldrig skulle hämta sig ifrån. De upprörda recensionerna och skvallret bottnade i den tidens strikta syn på sexualmoral och litterär korrekthet men beskyllningen att han hade beskrivit kvinnor på ett ofint och "liderligt" sätt var extra känsligt för honom. Han ansattes av samvetskval och ännu på sin dödsbädd hänvisade han till sina goda motiv.
ellauri367.html on line 39: Nämä viisi olivat vakuuttuneita siitä, että neuvostokommunismin marxismi–leninismi oli paras käytettävissä oleva poliittinen järjestelmä ja paras puolustus fasismia vastaan. Kaikki jatkoivat menestyksekästä uraa kuin satiaiset Ison-Britannian hallituksen haaroissa.
ellauri367.html on line 41: Eräässä raportissa todettiin myöhemmin: "Noin puolta asiakirjoista, joita brittivakoilijat lähettivät Moskovaan, ei koskaan edes luettu" Stalinin paranoian vuoksi. Siitä huolimatta neuvostoliittolaiset saivat paljon salaisia tietoja – 1 771 asiakirjaa Bluntilta, 4 605 Burgessilta, 4 593 MacLeanilta ja 5 832 Cairncrossilta – vuodesta 1941 vuoteen 1945. He vuotivat saksalaisten toisen maailmansodan aikana käyttämän Enigma-koodin murtamiseen ja atomipommin kehittelyyn liittyviä Britannian valtionsalaisuuksia Moskovaan.
ellauri367.html on line 145: Vaikka hän alun perin suunniteltiin yksiulotteiseksi, toistuvaksi röyhkeäksi roistoksi, joka saattaa ajoittain astua Simpsonien elämään ja aiheuttaa jonkinlaisen tuhon, Mr. Burnsin suosio on johtanut hänen toistumiseen sisällyttämiseen jaksoihin. Hän on stereotyyppi yritys-Amerikasta hänen sammumattomassa halussaan lisätä omaa vaurauttaan ja valtaansa, kyvyttömyytensä muistaa työntekijöidensä nimiä (mukaan lukien Homerin nimet toistuvista vuorovaikutuksista huolimatta – josta on tullut toistuva vitsi) ja huolimattomuudestaan heidän turvallisuudestaan ja hyvinvoinnistaan. -oleminen. Pitkään ikäänsä pohtien Mr. Burns saa ilmaista vanhentunutta huumoria, viittauksia jazz-ajan populaarikulttuuriin ja pyrkii soveltamaan vanhentunutta teknologiaa jokapäiväiseen elämään. Conan The Barbarian on kutsunut Mr. Burnsia suosikkihahmokseen mielivaltaisen iän ja äärimmäisen vaurauden vuoksi.
ellauri367.html on line 148: George Burns (syntynyt Nathan Birnbaum ; 20. tammikuuta 1896 – 9. maaliskuuta 1996) oli yhdysvaltalainen koomikko, näyttelijä, kirjailija ja laulaja ja yksi harvoista viihdyttäjistä, jonka ura ulottui menestyksekkäästi vaudevilleen , radioon, elokuvaan ja televisioon. Hänen kaarevat kulmakarvat ja sikarin savun välimerkit tulivat tutuiksi tavaramerkeiksi yli kolme neljäsosaa vuosisadaksi. Hän ja hänen vaimonsa Gracie Allen esiintyivät radiossa, televisiossa ja elokuvissa komediaduona Burns ja Allen.
ellauri367.html on line 191: Rakovskin oikea nimi oli Krăstjo Stantšev. Hän syntyi Gradetsissa lähellä Kotelin kaupunkia Bulgariassa. Hänen isänsä oli varakas maanomistaja, jonka jättämän suuren perinnön turvin hän matkusteli ympäri maailmaa. Hän opiskeli vuosina 1890–1892 Genevessä Sveitsissä, mutta joutui pidätetyksi poliittisen toimintansa vuoksi. Hän tutustui jo Genevessä moniin maanpaossa eläneisiin venäläisiin vallankumouksellisiin, kuten Pavel Akselrodiin, Georgi Plehanoviin, Vera Zasulitšiin ja Rosa Luxemburgiin. Hän edusti Bulgariaa sosialistisen internationaalin kongresseissa Zürichissä 1893 ja Lontoossa 1896. Rakovski aloitti lääkärinopinnot Berliinissä, mutta joutui pian karkotetuksi Saksasta sosialistisen toimintansa vuoksi. Hän vei opintonsa loppuun Montpellier’n yliopistossa Ranskassa, ja valmistui lääkäriksi vuonna 1897. Hän suoritti vuosina 1899–1900 asepalveluksen Romanian armeijassa. Rakovski puhui useita keinotekoisia kieliä ja loi kansainvälisen uran vastavallankumouksellisena. Hän julkaisi eri maissa politiikkaa käsitteleviä teoksia käyttäen toisinaan kirjailijanimeä Inshallahov.
ellauri367.html on line 193: Rakovski toimi köigi maide proletaarlased liikkeissä joutuen karkotetuksi maasta toisensa jälkeen. Mentyään ensi kerran Venäjälle vuonna 1900 hänet karkotettiin nopeasti, minkä jälkeen hän tuki Venäjän sosialisteja rahoittamalla perinnöstään Iskra- ja Pravda-lehtiä. Vuosina 1904–1907 Rakovski vaikutti jälleen Romaniassa, jossa hän perusti sosialistisen puolueen. Vuoden 1907 talonpoikaiskapinan jälkeen hänet julistettiin iäksi karkotetuksi Romaniasta ja häneltä poistettiin siellä kaikki kansalaisoikeudet. Päätös johti hänen kannattajiensa väkivaltaisiin mellakoihin, joten se kumottiin vuonna 1912. Rakovski vastusti Balkanin maiden osallistumista ensimmäiseen maailmansotaan, ja kuului vuonna 1915 perustetun sodanvastaisen Balkanin vallankumouksellisen sosiaalidemokraattisen työväenliiton keskusjohtoon. Hän osallistui samana vuonna Zimmerwaldin konferenssiin tämän järjestön edustajana. Romanian liityttyä sotaan Rakovski pidätettiin vuonna 1916. Hän oli vankina Iașissa toukokuuhun 1917, jolloin venäläiset sotilaat vapauttivat hänet. Hän meni sen jälkeen Venäjälle, jossa sortui yhteistyöhön bolševikkien kanssa. Vladimir Burtsev vaati Venäjän väliaikaista hallitusta pidättämään hänet vaarallisena henkilönä, joten hän pakeni syksyllä 1917 Ruotsiin ja oli siellä lokakuun vallankumouksen puhjetessa.
ellauri367.html on line 195: Rakovski oli Lev Trotskin läheinen liittolainen ja henkilökohtainen hyvä ystävä vuosikymmenten ajan. He tapasivat toisensa ensi kerran jo vuonna 1903 ja tutustuivat lähemmin Trotskin oleskellessa vuosina 1912–1913 sotakirjeenvaihtajana Romaniassa.
ellauri367.html on line 245: Tunteet kuumenivat, kun juutalaisia työläisiä ruoskittiin vappumielenosoituksissa vuonna 1902 Vilnan kuvernöörin käskystä, jonka bundistinuori Hirsh Lekert ampui myöhemmin. Bund perustettiin salaisessa konventissa, joka pidettiin Vilnassa 7.–9. lokakuuta 1897, ja johon osallistui 13 delegaattia (joista kahdeksan oli työmiehiä). Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen perustamiskokouksessa maaliskuussa 1898 kolme yhdeksästä edustajasta oli bundisteja. Bund liittyi venäläiseen puolueeseen autonomisena elimenä, ja Kremer valittiin sen keskuskomitean jäseneksi. Maanalaisen Bundin suvereeni instituutio oli sen säännöllinen kokous.
ellauri367.html on line 253: Vuoden 1905 vallankumouksen epäonnistumisen myötä Bund kärsi vakavasta taantumasta ja onnistui säilyttämään vain organisaationsa ytimen. Terrorismi, turhautuminen ja epätoivo yhdessä massiivisen muuttoliikkeen kanssa vähensivät huomattavasti Bundin rivejä. Poliittisen ja ammattiyhdistystoiminnan rajoittuessa Bundin puolilaillinen toiminta keskittyi nyt kulttuuriin – kirjallisten ja musiikkiseurojen järjestämiseen, iltakursseihin ja draamapiireihin. Bundista tuli perustavanlaatuisen jiddisalismin puolestapuhuja. Bundin kahdeksas konferenssi (lokakuu 1910) päätti painostaa lepovapautta sapattina ja valtion jiddish-kouluja.
ellauri367.html on line 261: Esther Frumkin (jiddish: עסטער פרומקין ; 1880 – 8. kesäkuuta 1943), syntynyt Malkhe Khaye Lifshitz ja joka tunnetaan toisellakin nimellä, Marija Jakovlevna Frumkinan nimellä, tai pelkkä Esther, palveli Neuvostoliiton poliitikkona ja Bundistisena vallankumouksellisena johtajana General Jewish Labour Bundissa Liettuassa, Puolassa ja Venäjällä ja myöhemmin Jevsektsiyassa Neuvostoliitossa. Jiddishin kielen kiihkeä kannattaja, hänen poliittinen kantansa juutalaisten assimilaatiosta ei tyydyttänyt perinteisiä juutalaisia eikä neuvostojohtajia.
ellauri367.html on line 263: Estherin isoisä oli rabbi, kuten hänen ensimmäinen aviomiehensä. Toisen avioliiton jälkeen hänet tunnettiin nimellä Esther Wichmann. Estherin isä, Meyer Yankev Lifshitz, oli hyvin koulutettu sekä maallisissa että klassisissa juutalaistutkimuksissa. Hän kirjoitti sekä runoutta että proosaa. Hänen äitinsä Basyalla oli perheyhteyksiä, joihin kuuluivat Vilnan Katzenellenbogenit ja Rommit. Molemmat olivat tärkeitä perheitä, jotka tunnettiin koulutuksestaan, asemastaan Vilnan virallisessa juutalaisyhteisössä ja menestyksekkäästä liiketoiminnastaan. Tsvi-Hirsh Katzenellenbogen (1795–1868) tuki muun muassa juutalaisten sosiaalista elämää ja taiteellista lahjakkuutta kodissaan pitämänsä salongin kautta. Yksi hänen tärkeimmistä vieraistaan oli Avrom Dov-Ber Lebensohn (1794–1878), jonka hepreaksi kirjoitetulla runoudella oli osansa sen elpymisessä nykykieleksi. Rommien kustantamo painoi kaikentyyppisiä kirjoja, sekä jiddišiksi että hepreaksi, tekemättä eroa aikansa eri uskonnollisten ryhmien välillä.
ellauri367.html on line 265: Esther Frumkin kannatti liittymistä kommunisteihin, mutta itsenäisesti. Kommunistinen Internationaali hylkäsi tämän ehdon. Minskin konferenssi (maaliskuu 1921) päätti kuitenkin liittyä Venäjän kommunistiseen puolueeseen. Vähemmistö irtautui ja perusti lyhytaikaisen sosiaalidemokraattisen Bundin. Ennemmin tai myöhemmin molempien ryhmittymien aktivisteista tuli kommunistisen hallituksen vainon uhreja. Frumkin oli poikkeuksellisen menestynyt puhuja, joka sai tuhansia ihmisiä liittymään Bundiin, uskomaan jiddishin arvoon ja hyväksymään ajatuksen sosialidemokratiasta sekä vähemmistöjen oikeuksista. Vuosien 1936–1938 puhdistusten uhrina hän kuoli pidätysleirillä Kazakstanissa, ja vaikka Neuvostoliitto "kunnosti" hänet vuonna 1956, Bund jätti mainitsematta häntä vuonna 1956 alkaneessa kolmiosaisessa kokoelmassaan aktivistien muistoja. ja päättyi vuonna 1968.
ellauri367.html on line 312: Stig Svante Eugén Bergling (1. maaliskuuta 1937 Tukholma, Ruotsi – 24. tammikuuta 2015 Tukholma) oli ruotsalainen poliisi ja vakooja, joka työskenteli Neuvostoliiton hyväksi. Hänet tuomittiin vuonna 1979 Ruotsissa elinkautiseen vankeuteen vakoilusta. Berglingin ja hänen vaimonsa loikkaus Suomen kautta Neuvostoliittoon lokakuussa 1987 nostatti suuren myrskyn Olof Palmen murhatutkinnan virheiden ja tuloksettomien sukellusvene-etsintöjen turhauttamien ruotsalaisten keskuudessa. Berglingin tapauksessa ongelmana oli ollut, ettei Supo ollut saanut Säpolta oikea-aikaisia tietoja. Turhautuneet ruåzalaiset antoi potkut kaikille.
ellauri367.html on line 317: Stig Erik Constans Wennerström (22. elokuuta 1906 Tukholma – 22. maaliskuuta 2006 Danderyd) oli Ruotsin ilmavoimien eversti ja vakooja. Wennerström työskenteli 15 vuotta vakoojana Neuvostoliiton hyväksi. Aikaisemmin hän oli työskennellyt vakoojana Saksan laskuun, minkä venäläiset saivat selville ja pakottivat paljastumisen uhalla vakoilemaan jatkossa heidän hyväkseen.
ellauri367.html on line 324: Sture Svensson är en fiktiv svensk privatdetektiv och huvudperson i Åke Holmbergs nio böcker utgivna 1948–1973. Thvenththon har sitt kontor på Drottninggatan i Stockholm. Han älskar themlor, har problem med att uttala TH, och hans trognaste kompanjon är den mycket artige Herr Omar, av vilken han köpt två kameler och en flygande matta.
ellauri368.html on line 47: New York Times kuvaili jiddiškirjailijaa Avrom Sutzkeveriä (1913–2010) "holokaustin suurimmaksi runoilijaksi". Nykyisellä Valko-Venäjällä syntynyt Sutzkever vietti lapsuutensa sotapakolaisena Siperiassa, palasi Puolaan osallistumaan sotien väliseen jiddishkulttuurin kukoistukseen, joutui natsimiehityksen aikana Vilnan gettoon, pakeni juutalaisten partisaanien joukkoon ja asettui sodan jälkeen uuteen Israelin valtioon. Henkilökohtainen ja poliittinen, mystinen ja kansallinen, hänen työnsä, mukaan lukien yli kaksi tusinaa runokokoelmaa, useita tarinoita ja muistelma, osoitti tapoja, joilla jiddishin luovuus tasapainotti samanaikaisesti surun ja herätyksen vaatimuksia holokaustin jälkeen. Kirjassa The Full Pomegranate hieno kääntäjä Richard J. Fein valitsee ja kääntää Sutzkeverin parhaita runoja, jotka kattavat hänen uransa täyden leveyden. Sutzkever on jiddishin runokaanonin hengellisesti ravitsevin runoilija.
ellauri368.html on line 68: Abraham Dov Ber Lebensohn (jiddish: אברהם דב-בער לעבענזאָהן; n. 1789/1794 – 19. marraskuuta 1878), joka tunnetaan myös nimillä Dovish -Braham (Braham) ב-בער מיכלישוקר) ja Adam ha-Kohen (אד ״ם הכהן), oli Liettuan juutalainen hebraisti, runoilija ja tapakouluttaja.
ellauri368.html on line 87: LEBENSOHN, MICAH JOSEPH (tunnetaan myös nimellä Mikhal; 1828–1852), yksi *Haskalahin merkittävimmistä heprealaisista runoilijoista. Vilnassa syntyneen Abraham Dov *Lebensohnin (Adam ha-Kohen), joka oli aikansa johtava intellektuelli ja yksi sen merkittävimmistä runoilijoista, poika Micah Lebensohn sai perusteellisen heprealaisen koulutuksen, mukaan lukien intensiivisen Raamatun tutkimisen. Toisin kuin muut hänen aikansa nuoret, jotka joutuivat kamppailemaan voidakseen opiskella maallisia aineita, Lebensohn oli yksityisopetuksessa saksaa, puolaa, venäjää ja ranskaa. Hän osoitti jo varhaislapsuudessa suurta kiinnostusta kirjallisuuteen ja aloitti kirjallisen toiminnan hepreantamalla saksalaista runoutta. Hänen 19-vuotiaana käännettyä suurimman osan Vergilin Aeneidin toisesta kirjasta Schillerin saksankielisestä versiosta (97 säkeistöä) vahvisti Lebensohnin maineen Vilnan kirjallisuusmaailmassa. Vuotta myöhemmin hän käänsi Vittorio Alfierin näytelmän Saul nimellä Aḥarit Sha'ul. (Kaikista säilyneistä kopioista osia käännöksestä puuttuu.) 17-vuotiaana Lebensohn sairastui vakavasti tuberkuloosiin ja hänet lähetettiin Berliiniin sairaanhoitoon. Lääkäreiden neuvosta hän kokeili Salzbrunnin kylpylää vuonna 1849, mutta palasi Berliiniin talvella. Seuraavan kesän hän vietti Reinerzin kylpylässä, jossa hänen tilansa parani, ja siellä hän kirjoitti parhaan teoksensa. Talven tullessa hän sai shuubin ja palasi isänsä kotiin Vilnaan, missä hän kuoli 24-vuotiaana.
ellauri368.html on line 93: Nikmat Shimshonissa kerran mahtava Simson, nyt sokea ja avuton, tuodaan Dagonin alttarin eteen huvittelemaan palestiinalaisten vihollisia. Delilahin petos, hänen sokeutensa ja nöyryytyksensä, jotka edustavat myös kansallista häpeää, jättävät Simsonille vain yhden halun – koston. Se pitää hänet hengissä ja palauttaa hänen toimintakykynsä. Ya'el ve-Sisrassa Jaelin on valittava inhimillisen velvollisuutensa antaa turvapaikka lyödylle miehelle ja isänmaallisen velvollisuutensa välillä tuhota kansallinen vihollinen. Lopulta hän täyttää velvollisuutensa kansaansa kohtaan, ja profeetta Debora on vakuuttunut siitä, että kansallinen moraali on myös inhimillistä moraalia.
ellauri368.html on line 107: Vuonna 1853 Avraham Mapun romaani Ahavat Tsiyon (Siionin rakkaus) julkaistiin Vilnassa. Sen siveä kieli, kuvaukset Israelin maan luonnosta ja erityisesti sen romanttinen juoni, joka sijoittuu raamatullisiin aikoihin, lumoi lukijoiden sukupolvia ja merkitsi merkittävää käännekohtaa heprealaisessa proosassa. Sen ilmestyminen toimi katalysaattorina pitkään jatkuneelle keskustelulle romaanin paikasta heprealaisessa kirjallisuudessa – polemiikassa, joka lopulta määritti romaanin keskeisen aseman "todellisuuden peilinä" ja varmisti sen paikan perinteisen raamatullisen eeposen luonnollisena perillisenä.
ellauri368.html on line 109: Mapun kirjojen lisäksi Eugène Suen romaani Les Mystères de Paris (Pariisin mysteerit; 1842–1843), jännittynyt ja monimutkainen melodraama, jonka Kalman Shulman käänsi ensimmäisen kerran hepreaksi vuonna 1857, viihdytti lukijaansa ja ehdotti romaanisen ilmaisun mahdollisuuksia hepreaksi.
ellauri368.html on line 146: Suomi on ylpeä metsänhoidostaan. Usein sitä kuulee sanottavan jopa maailman parhaaksi. Nykyään kuitenkin yhä useammin metsän kasvatuksen alkuvaiheen eli uudistusalan raivauksen, taimien istutuksen ja taimikonhoidon tekevät ulkomaalaiset, alipalkatut työntekijät – usein ilman alan koulutusta. Ilmiö on yleistynyt viime vuosina. Ulkomaisen työvoiman riisto on levinnyt rakennuksilta ja ravintoloista Suomen metsiin.
ellauri368.html on line 174: Herbertin kiinnostus aavikkoympäristöä ja sen haasteita kohtaan johtuu tutkimuksesta, jonka hän aloitti vuonna 1957, koska hän aloitti keskeneräisen artikkelin Yhdysvaltojen maatalousministeriön kokeesta, jossa käytettiin köyhyysruohoa vakauttamaan vahingoittavia hiekkadyynejä, jotka voisivat "niellä kokonaisia kaupunkeja ja järviä, ml joet ja moottoritiet." Herbert vietti seuraavat viisi vuotta tutkien, kirjoittaen ja tarkistaen romaania Tyyny, josta tuli alun perin sarjakuvalehti kahdeksi lyhyemmäksi teokseksi, Dune World (1963) ja The Prophet of Dune (1965). Sarjakuvaversiota laajennettiin ja muokattiin, kunnes yli 20 kustantajaa hylkäsi sen – ennen kuin Chilton Books, autokorjausoppaistaan tunnetuin painotalo, julkaisi sen vuonna 1965.
ellauri368.html on line 410: Belgorodin hyökkäyksestä vastuun ovat ottaneet ryhmät nimeltä Vapaan Venäjän legioona ja Venäjän vapaaehtoisjoukot (RDK). Vapaan Venäjän legioona kertoo omilla sivuillaan tekevänsä yhteistyötä Ukrainan asevoimien kanssa ja toimivansa sen komennon alaisina. Ne koostuvat pääosin venäläisistä vapaaehtoisista, mutta etnisyys ei tässä yhteydessä tarkoita autonomista toimijaa, Kastehelmi sanoo. Kastehelmi kertoo, että hyökkäävistä joukoista on Venäjän puolelle paikannettua video- ja kuvamateriaalia, joissa sotilaat käyttävät Ukrainan taistelutunnuksia ja kantavat mukanaan Ukrainan lippua. Joukot on myös varustettu Ukrainan kalustolla ja varusteilla, kuten myös länsimaisella kalustolla. – Ukrainan sisällä ei ole suuria aseistettuja, valtiosta täysin irrallisia sotilaallisia joukkoja, joilla olisi itsenäinen kyky toteuttaa rajat ylittäviä isompia hyökkäysoperaatioita, hän lisää.
ellauri368.html on line 412: Hyökkäyksessä oli kyse lännen misinformaatio-operaatiosta, Kastehelmi sanoo. Hän huomauttaa, että hyökkäävien joukkojen kytköstä Ukrainaan on yritetty häivyttää etenkin sosiaalisessa mediassa. – Moni toistelee kuin vitsinä väitettä "venäläisistä separatisteista", jotka ovat vain yllättäen ilmestyneet varusteineen tapahtumapaikalle, hän sanoo. – Osa on ottanut tämän läpän tosissaan ja on vakavissaan sitä mieltä, että tässä ei ole kyse Ukrainan toiminnasta. Tämä ajatus on levinnyt osittain myös mediaan asti. Myös useat viralliset tahot aina ukrainalaisista muunmaalaisiin ovat Kastehelmen mukaan heittäneet vettä infosotamyllyyn. – Monet ukrainalaiset puhuvat hyökkäävistä joukoista ikään kuin muista Ukrainan toiminnoista täysin erillisinä osastoina, hän sanoo. – Lisäksi esimerkiksi brittitiedustelun päivittäiskatsauksessa leviteltiin käsiä ja esitettiin tietämätöntä puhumalla hyökkääjistä tunnistamattomina partisaaneina, vaikka esimerkiksi hyökkäävät osastot itse, Ukrainan sotilastiedustelu ja alueelta tuleva kuvamateriaali kertovat, mistä joukoista on kyse. Britit oli jo 100 vuotta sitten lähdössä Muurmanskista valkokaartin avuxi etelään mutta sekin invaasio meni
ellauri369.html on line 70: J. H. Rosny vanhempi oli science fictionin varhaisimpia edustajia muun muassa Jules Vernen ja H. G. Wellsin ohella ja merkittävä hahmo 1800–1900-lukujen vaihteen ranskankielisessä kirjallisuudessa. Hänen kuolemansa jälkeen hänen kirjallinen maineensa on hiipunut.
ellauri369.html on line 78: Esihistoriallisiin" teemoihin liittyivät romaanit Vamireh (1892) ja Eirimah (1893) kirjoitettiin yhdessä sekä useita novelleja, sekä esihistoriallisia (esim. "Kiyamon syvyydet", 1896) että tieteiskirjallisuutta (" Toinen maailma", 1898 jne.). Kun veljet riitelivät (virallinen syy oli luonne-erot), nousi kaksi erillistä kirjoittajaa - Roni Jr. ja Roni Sr. Vuonna 1908 Rosny-veljekset lopettivat julkaisemisen yhdessä. Seniori oli Goncourt-akatemian puheenjohtaja vuosina 1926–1940, jolloin juniori otti tämän tehtävän.
ellauri369.html on line 168: Cornelius Nepos (n. 110–25/24 eaa.) oli roomalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti elämäkertateoksestaan Kuuluisia miehiä (De viris illustribus). Se on säilynyt nykyaikaan vain osittain, mutta toimi kauan lukukirjana latinan alkeisopetuksessa. Multa murtui oikean pikkusormen kämmenluu kun löin nyrkin lastenhuoneen seinään huomattuani kääntäneeni väärin sanan nepos veljenpojaxi enkä pojanpojaxi. No ehkä se meni Aku Ankan tiliin, kun ei otettu virhettä. Luu on vieläkin vähän mutkalla.
ellauri369.html on line 223:- TILA:
- Ylävaroitus – Terrorismista, joukkotuhoaseista ja ihmisoikeusloukkauksista määrätty tai sanktioitu yksikkö
ellauri369.html on line 254: Saatanalliset jakeet eli saatanalliset säkeet ovat muistivirhe, jonka Muhammed teki lausuessaan Koraanin Tähden suuraa (Suura 53 Al-Najm). Hän lausui, että Jumala kuulee mekkalaisten kolmelle jumalattarelle al-Lat, al-Uzza ja Manat suunnatut esirukoukset. Myöhemmin Muhammad sai asiasta enkeli Gabrielin moitteet ja tapahtuneen virheen todettiin yximielisesti olleen Saatanan työtä. Saatanalliset jakeet tunnetaan Ibn Sa´din (784–845) ja al-Tabarin (838–923) välittäminä. Orientalisti William Muir antoi 1800-luvulla niille nimen "saatanalliset säkeet".
ellauri369.html on line 256: Tähden suuran kokonaisuus 53:19–28 on tullut kuuluisaksi, koska sen yhteyteen on liitetty tarina ”saatanallisista säkeistä”. Kertomus Koraaniin upotetuista Saatanan juonista tuli tunnetuksi Salman Rushdien samannimisen romaanin myötä vuonna 1988, kun Iranin johtaja ajatollah Khomeini langetti kirjan johdosta Salman Rushdielle kuolemantuomion, "jotta kukaan ei enää uskaltaisi pilkata islamia". Myöhemmin tuomiota täydennettiin myös tapporahalla. Rushdie on sen jälkeen joutunut elämään piilossa rumana silmäpuolena.
ellauri369.html on line 294: Thomas Carlyle (4. joulukuuta 1795 – 5. helmikuuta 1881) oli skotlantilainen esseisti, historioitsija ja filosofi Skotlannin alamailta. Viktoriaanisen aikakauden johtava kynäilijä, hän vaikutti syvästi 1800-luvun taiteeseen, kirjallisuuteen ja filosofiaan. Erittäinkin syvältä.
ellauri369.html on line 296: Edinburghissa perusopiskelijana Carlyle kexi ympyrän. Howard Evesin (1911–2004) mukaan matemaatikko John Leslie (1766–1832) kuvasi neliöyhtälön juurten geometrista rakennetta ympyrällä kirjassaan Elements of Geometry ja huomautti, että tämän idean antoi hänen entinen hallijärjestäjänsä Thomas Carlyle (1795-1881). Eves kusettaa tässä aika rankasti. Vaikka Leslien kirjan kuvaus sisältää analogisen ympyrärakenteen, se esitettiin vain alkeisgeometrisin termein ilman mitään käsitystä karteesisesta koordinaattijärjestelmästä tai neliöfunktiosta ja sen juurista.
ellauri369.html on line 303: Jokaista hänen myöhemmistä teoksistaan, mukaan lukien On Herpes (1841), Past and Present (1843), Cromwell's Letters (1845), Latter-Day Pamfletit (1850) ja History of Frederick the Great (1858–65), myytiin suuresti kaikkialla.
ellauri369.html on line 309: Carlylen varhaiskasvatus tuli hänen äidiltään, joka opetti hänelle lukemista (huolimatta siitä, että hiän oli tuskin lukutaitoinen), ja hänen isänsä opetti hänelle laskennan (huolimatta siitä että käytti siihen sekä sormia että varpaita). Tämän jälkeen hän meni Annan Akatemiaan ( n. 1806–1809 ), jossa hän opiskeli alkeellista kreikkaa, luki sujuvasti latinaa ja ranskaa ja opiskeli aritmetiikkaa "aivan hyvin". Häntä kiinnosti matematiikka ja geometria ja osoitti suurta lahjakkuutta näissä aiheissa, Carlyle-ympyrän keksimisen ansiosta. Yliopiston kirjastossa hän luki monia tärkeitä teoksia 1700-luvun ja nykyajan historiasta, filosofiasta ja kauniista kirjeistä. Carlyle aloitti opettamisen Annan Academyssa kesäkuussa 1814. Hän piti ensimmäiset koesaarnansa joulukuussa 1814 ja joulukuussa 1815, jotka molemmat ovat kadonneet.
ellauri369.html on line 323: Carlylen käännös teoksista Goethen Wilhelm Meisterin oppisopimuskoulutus (1824) ja Matkat (1825) ja hänen elämäkerta Schillerista (1825) toivat hänelle kunnolliset tulot, jotka eivät olleet sitä ennenkään välttyneet häneltä, ja hän sai täysin ansaizemattomasti vaatimattoman maineen. Hän aloitti kirjeenvaihdon Goethen kanssa ja teki ensimmäisen matkansa Lontooseen vuonna 1824 tapaamalla merkittäviä kirjailijoita, kuten Thomas Campbellin, Charles Lambin ja Samuel Taylor Coleridgen, ja solmimalla ystävyyssuhteita Anna Montagun, Bryan Waller Proctorin ja Henry Crabb Robinsonin kanssa. Hän matkusti myös Pariisiin loka–marraskuussa Edward Stracheyn ja Kitty Kirkpatrickin kanssa, missä hän osallistui Georges Cuvierin vertailevan anatomian johdantoluennolle, keräsi tietoa lääketieteen opinnoista, esitteli itsensä Legendrelle, Legendre esitteli hänet Charles Dupinille, havaitsi Laplacen ja useita muita merkittäviä samalla kun he kieltäytyivät Dupinin esittelytarjouksista, ja kuuli François Magendien lukevan artikkelia " viidennestä hermoparista" (kolmoishermosta).
ellauri369.html on line 447: Joseph Martin McCabe (12. marraskuuta 1867 – 10. tammikuuta 1955) oli englantilainen kirjailija ja vapaamielinen motivoiva puhuja oltuaan eräässä aiemmassa elämässään roomalaiskatolinen pappi. Vuonna 1890 hänet vihittiin papiksi nimellä isä Antony. Albin van Hoonacker opetti hänelle menestyksekkäästi hepreaa ja DJ Lamy vähemmän menestyksekkäästi syyriaa. Tästä suivaantuneena skatolisen kirkon kriitikoksi vääntynyt McCabe liittyi sellaisiin ryhmiin kuin Nationalist Association ja National Secular Society. Hän kritisoi kristinuskoa nationalistisesta näkökulmasta, mutta oli myös mukana South Parkin kyseenalaisessa seurassa ja oli modernin maallisen humanismin edeltäjä.
ellauri370.html on line 104: Jackson sponsored the Jackson–Vanik amendment in the Senate (with Charles Vanik sponsoring it in the House), which denied normal trade relations to certain countries with non-market economies that restricted the freedom of emigration. The amendment was intended to help refugees, particularly minorities, specifically Jews, to emigrate from the Soviet Bloc. Jackson and his assistant, Richard Perle, also lobbied personally for some people who were affected by this law such as Anatoly (now Natan) Sharansky.
ellauri370.html on line 197: Egyptiin jäi miljoonittain juutalaisia Monsieur Mossen porukoiden lähtiessä kultineen "luvattuun" maahan. Assyrialainen Tiglatpilsneri kuskasi juudalaiset vankilaan 700-luvulla eKr, eivätkä he koskaan palanneet. Tiglatpileser III (oik. Pulu) oli Assyrian kuningas vuosina 745–727 eaa. Hän oli luultavasti vallananastaja, joka kuulostaakseen uskottavammalta otti vanhan kuuluisan hallitsijanimen. Tiglatpileser aloitti Assyrian valtapiirin laajentamisen. Hänestä voidaan katsoa alkaneen Assyrian toisen suurvaltakauden. Pian valtaannousunsa jälkeen hän valloitti Urartun (nykyisessä Armeniassa). Lisäksi hän kävi sotaa Juudaa vastaan, josta on maininta Aikakirjoissa. Hän myös alisti Babylonian Assyrian vallan alle. Tiglatpileser valtasi 736 eaa. Meedian ja laajensi valtakuntansa nykyiseen Iraniin saakka. Assyria käsitti tuolloin koko Mesopotamian ja Levantin. Valtakunta ulottui Persianlahdelta, Iraniin ja Välimerelle. Kuningas Nabonassarin kuoleman jälkeen Babylonissa syttyi 729 eKr. kapina. Kuningas oli ollut luotettava vasalli, ja Tiglatpileser joutui kukistamaan kapinan. Hän myös teloitti usurpaattorin ja kruunautti itsensä Babylonian kuninkaaksi nimellä Pulu. Tiglatpileserin nuorempi poika Sargon II anasti vallan 722 eaa. Sargon ei juurikaan laajentanut Assyriaa, mutta hän kehitti valtakunnan taloutta ja siirsi väestöä tuottavuuden kehittämiseksi.
ellauri370.html on line 220: Antiokhos IV Epifanes, alkuperäiseltä nimeltään Mithradates, oli Syyrian seleukidisukuinen hallitsija vuosina 175–164 eaa. Hän aloitti myös juutalaisten vainon. Makkabealaisten johdolla juutalaiset nousivat kapinaan seleukidejä vastaan. Niin sanottu Makkabilaiskapinaa käytiin vuosina 166–165 eaa. Antiokhos valtasi Jerusalemin ja hävitti vähän sen temppeliä, mutta hävisi sen jälkeen jatkuvasti taisteluja kapinallisille. Antiokhos kuoli valmistellessaan uutta
ellauri370.html on line 221: Juudean sotaretkeä. Makkabealaiset oli juutalainen pappis- ja hallitsijasuku, jonka jäsenet hallitsivat Juudeaa noin vuosina 165–37 eaa. Suku kapinoi seleukideja vastaan niin sanotun makkabilaiskapinan aikana. Nähtävästii simoniitat oli näitä samoja makkabealaisia? Juu niin se oli. Hyrkanos II oli juutalaisten ylipappi vuosina 79 eaa. – 40 eaa. Hänen vanhempansa olivat makkabealaisten hallitsijasuvun kuningas Aleksanteri Jannaios ja Salome Aleksandra. Isän kuoleman jälkeen hallitsijana Aleksandra nimitti Hyrkanoksen seuraajakseen. Hyrkanos ehti hallita vain lyhyen ajan ennen kuin hänen veljensä Aristobulos II kaappasi vallan. Herodes Suuren isä Antipatros liittoutui Hyrkanoksen kanssa, ja vuonna 63 eaa. Rooman suuri sotapäällikkö Pompeius päätti myös tukea Hyrkanosta tämän veljeä vastaan. Antipater ja Pompeius pitivät kummatkin Hyrkanosta heikkona hallitsijana, ja uskoivat että häntä olisi helpompi käyttää hyväksi kun Aristobulosta. Roomalaisten avustuksella Aristobulos syrjäytettiin ja Juudea liitettiin Rooman valtakuntaan. Hyrkanosta ei kuitenkaan nimitetty Juudean kuninkaaksi, vaan hän sai tyytyä ylimmän papin virkaan. Julius Caesar nimitti Hyrkanoksen Juudean etnarkiksi, mutta todellinen valta oli Antipaterin käsissä. Vuonna 40 eaa. Aristobuloksen poika Antigonos syrjäytti Hyrkanoksen parthialaisten avustuksella. Antigonos julistettiin Juudean kuninkaaksi ja ylimmäksi papiksi. Antigonos haukkasi Hyrkanokselta korvat, jotta tämä ei voisi tulevaisuudessa päästä kuninkaaksi tai papiksi. Hyrkanos vietiin vangiksi Babyloniin, mutta hänet päästettiin palaamaan Jerusalemiin sen jälkeen kun Herodes oli päässyt Juudean kuninkaaksi. Herodes ei kuitenkaan luottanut Hyrkanokseen, vaan antoi surmata tämän.
ellauri370.html on line 431: Vuosina 1883–1884 Chamberlain asui Pariisissa ja työskenteli pörssivälittäjänä. Chamberlainin yritykset pelata Pariisin pörssissä päättyivät epäonnistumiseen, koska hän osoittautui osaamattomaksi myös liiketoiminnassa, ja suuri osa hänen vihastaan kapitalismia kohtaan johtui hänen mokailuistaan Pariisissa.
ellauri370.html on line 449: Wilhelm–Chamberlainin kirjeet olivat täynnä "mystisen ja rasistisen konservatiivisuuden hämmentävää ajatusmaailmaa". Niiden aiheet vaihtelivat laajasti: germaanisen rodun jalostava tehtävä, paavin ultramontanismin syövyttävät voimat, materialismi ja Judentumin "tuhottava myrkky" olivat suosikkiteemoja. Muita Wilhelm-Chamberlainin kirjeissä usein käsiteltyjä aiheita olivat "keltaisen vaaran ", "tartaroituneen slaavikunnan" ja "Aahrikan mustien laumojen" pitkäkallojen valtakunnalle aiheuttamat vaarat.
ellauri370.html on line 496: Arthur de Gobineau oli jyrsijännäköinen valkoisen ylivallan teoreetikko hullun vuoden ajoilta. Henkkoht olen antitermitisti ja kannustan mieluummin muita jyrsijöitä kuten liito-oravia ja rottia. Joseph Arthur de Gobineau (14. heinäkuuta 1816 Ville-d’Avray, Ranska – 13. lokakuuta 1882 Torino, Italia) oli ranskalainen diplomaatti, kirjailija ja filosofi, joka tuli tunnetuksi valkoisen ylivallan kannattajana ja karjalaisen herrarodun teorian luojana ja joka vaikutti vahvasti muun muassa Saksan kansallissotien ajatteluun.
ellauri370.html on line 516: Gobineau päätyi käsitykseen, että rotu loi kulttuurin, ja väitti, että kolmen ihmisrodun – "mustan", "valkoisen" ja "keltaisen" – väliset eroavuudet muodostivat luonnolliset rajat ja että näiden rotujen sekoittuminen johtaisi kaaokseen. Näistä kolmesta rodusta mustat olivat Gobineaun mukaan fyysisesti hyvin vahvoja, mutta kykenemättömiä älylliseen ajatteluun. Hänen "keltaisiksi" nimittämänsä aasialaiset olivat hänen mukaansa fyysisesti ja älyllisesti siltä väliltä, mutta hänen mukaansa heille ominaista oli äärimmäisen voimakas materialismi, joka teki heidät kykeneviksi muihin saavutuksiin.
ellauri370.html on line 560: Levi Strauss (26. helmikuuta 1829 Buttenheim, Baijerin kuningaskunta – 26. syyskuuta 1902 San Francisco, Kalifornia) oli saksalaissyntyinen yhdysvaltalainen tekstiilitehtailija, joka perusti Levi Strauss & Co. -yhtiön ja aloitti ensimmäisenä maailmassa farmarihousujen eli ”farkkujen” valmistamisen. Levi Strauss (alkuperäiseltä nimeltään Löb Strauß) syntyi vuonna 1829 Buttenheimissä Baijerissa eläneeseen juutalaiseen suurperheeseen. Isän kuoltua Strauss muutti 18-vuotiaana äitinsä ja kahden siskonsa kanssa New Yorkiin töihin kahden veljensä ompelutarvikeyritykseen. Seitsemän vuotta myöhemmin Strauss muutti San Franciscoon ja perusti oman ompelutarvike- ja vaatetusyrityksen, jonka asiakkaina oli vuoden 1849 kultaryntäyksen mainareita. Straussin tukkurikauppa menestyi, ja vaurastunut Strauss rahoitti kaupungin ensimmäisen synagogan perustamista sekä erilaisia hyväntekeväisyyskohteita kuten orpolasten rahastoja.
ellauri370.html on line 566: Kun Lévi-Strauss palasi Ranskaan toisen maailmansodan aattona, hänet kutsuttiin sotapalvelukseen vuosiksi 1939–1940. Hän lähti Ranskasta heti maan antautumisen ja aselevon jälkeen Yhdysvaltoihin ja osti ensi töixeen lujat farmarihousut. Siellä hän opetti New Yorkin New School for Social Researchin alaisuuteen perustetussa École Libre des Hautes Étudesissä, jota hän oli luomassa yhdessä muun muassa Henri Focillonin, Jacques Maritainin, Jean Perrinin ja muiden pseudotieteilijöiden kanssa. Lévi-Strauss toimi myös koulun pääsihteerinä. Hän liittyi vapaaehtoisena myös de Gaullen Vapaan Ranskan armeijaan. New Yorkissa Lévi-Strauss tutustui vielä venäjänjuutalaiseen kielitieteilijään Roman Jakobsoniin, joka tutustutti hänet Ferdinand de Saussuren ajatuksiin.
ellauri370.html on line 575: Adolf Stoecker (11. joulukuuta 1835 – 2. helmikuuta 1909) oli keisari Wilhelm I: n saksalainen hovipappi, poliitikko, johtava antisemiitti ja luterilainen teologi, joka perusti kristillissosiaalipuolueen houkutellakseen jäseniä pois sosiaalidemokraattisesta työväenpuolueesta.
ellauri370.html on line 725: Ukrainassa Hmelnytskiä pidetään yleisesti kansallissankarina. Kaupunki ja maaseutu kantavat hänen nimeään. Hänen kuvansa on näkyvästi esillä ukrainalaisissa seteleissä ja hänen monumenttinsa Kiovan keskustassa on Ukrainan pääkaupungin keskipiste. Myös Bohdan Hmelnytskin ritarikunta on myönnetty useita kertoja – yksi Ukrainan ja entisen Neuvostoliiton korkeimmista kunnianosoituksista.
ellauri371.html on line 284: Liberalismista syntyivät perustuslailliset valtiot saatuaan lahjoja, jotka korvasivat säästön goyim-autokratialle nyt, ja perustuslaki, kuten hyvin tiedät, ei ole mitään muuta kuin eripuraisten, eripuraisten, riitojen koulu, erimielisyydet, hedelmättömät puoluekampanjat, puolue- uusia trendejä – sanalla sanoen kaiken tämän koulu, tavoitteena depersonalisoida valtion toimintaa. Podium ei ole pahempaa kuin että lehdistö tuomitsi hallitsijat toimimattomuuteen ja aikaansai voimattomuutta ja on siten tehnyt heistä tarpeettomia, johtamattomia, siksi ne kaadettiin monissa maissa. Siten republikaanien syntyminen tuli mahdolliseksi pysähtyneisyyden aikakaudella, ja sitten korvasimme hallitsijan karikatyyrillä suuresta hallituskoalitiosta - presidentti otettu joukosta, mistä luotujen, orjien keskuudessa. Tässä oli goyimien alle asettamamme kaivoksen perusta ihmisiä, tai pikemminkin goyim-kansojen alaisuudessa.
ellauri371.html on line 446: Paavo on vahva, koska ainoa, joka näet. Minä perustan despotismimme oikeuteen ja velvollisuuteen [ѣ?]: oikeus pakottaa velvollisuuden suorittamiseen on välitön velvollisuus eli hallituksen merkitys, joka on alamaistensa isämeitä tiedote. Sillä on vahvemman oikeus siihen, käytä sitä eduksesi. Ihmiskunta luonnolliseen järjestykseen – tottelevaisuuteen! Kaikki maailmassa on kuuliaisuus, jos ei ihmisten keskuudessa, niin olosuhteista tai luonteesta riippuen joka tapauksessa vahvimman tapaoikeus. Joten olemme tätä vahvimman hyvän vuoksi. Meidän on epäröimättä uhrattava yksilöitä, rikkoa vakiintunutta järjestystä, koska esimerkillisessä rangaistuksessa selinmakuulla on hieno opetustehtävä.
ellauri371.html on line 452: Yliopistojen neutralointi. Tavoitteena tuhota muiden kuin meidän kollektiivisten voimien avioliitto, olemme neutraloineet kollektivismin ensimmäisen vaiheen – yhtenäisyyden. Yliopistoja pitää kouluttaa uuteen suuntaan. Heidän esimiehensä ja professorinsa valmistetaan yrityksellesi yksityiskohtaisilla salaohjelmilla toimia, joista he eivät peräänny rankaisematta, ei hiukkasenkaan. Niitä määrätään erityistä varovaisuutta noudattaen itsenäisyyteen ja annetaan täydelliseen itsenäisyyteen eväät hallitukselta. Jätämme opetuksen ulkopuolelle valtion lakinilkit evp, kuten kaikki, mikä koskee poliittisia tic-kysymyxiä. Näitä aineita opetetaan muutamalle kymmenelle ilmatteexi antamisen mukaan valitulle henkilölle, joilla on parhaat Xia-kyvyt vihittyjen joukosta. Univer- siis yliopistokaupunkien ei pitäisi päästää nuoria ulos muureistaan. Lomonosov suunnittelee perustuslakia komediana tapahtumia tai tragedioita, jotka käsittelevät poliittisia kysymyksiä, joiden isät eivät koskaan ymmärtäneet mitään. Huonosti kohdennettu tietoisuus ilmenee useimmille ihmisille politiikan kysymyksinä, luo utopiaa ja pahaa abeista, kuten itse voit nähdä yleissivistävän mittarin sojottaessa tähän suuntaan. Meidän täytyi tuoda kaikki nuo heidän koulutukseensa; hyvä alku, joka rikkoi heidät niin loistavasti, sille sopii rakentaa. Kun olemme vallassa, poistamme kaikenlaisia kiusallisia aiheita koulutuksesta ja näytämme opiskelijoille ■■■ niin niistä tulee nuoruudesta asti kuuliaisia vallan lapsia, rakastavia hallitsijan rauhan ja tyyneyden toivona.
ellauri371.html on line 650: Nappisuinen Jyri Washington (1732 Westmorelandin piirikunta, Virginia – 14. joulukuuta 1799 Mount Vernon, Virginia) oli yksi Yhdysvaltojen perustajista ja Yhdysvaltain ensimmäinen presidentti vuosina 1789–1797. Jyri (44) toimi Mannerheimina vapaussodassa. Hänen kuvansa on dollarin setelissä ja neljännesdollarin kolikossa, ja hänet on ikuistettu myös Mount Rushmore -vuoren monumenttiin.
ellauri371.html on line 678: Tomi Jefferson syntyi 13. huhtikuuta 1743 Shadwell-nimisellä plantaasilla Virginiassa lähellä Charlottesvillen kaupunkia. Jeffersonin isä Pekka Jefferson (1707/08–1757) oli maanviljelijä ja maanmittari. Jeffersonin isä kuoli tämän ollessa nuori, ja Tomi peri isänsä maatilan. Vuonna 1768 hän alkoi raivata läheistä vuorenrinnettä perustaakseen sinne oman orjaplantaasinsa nimeltään Monticello (italiaa, suom. pieni vuori). Jefferson rakennutti tilalle yhä arkkitehtuurisesti arvostetun päärakennuksen ja yksityiskohtaisesti suunnitellun piha-alueen ja puutarhan. Hän laajensi ja kunnosti maatilaa sekä sen kuuluisaa päärakennusta koko elämänsä ajan. Samalla hän piti kirjaa kaikista tilan tapahtumista aina sääoloista orjiensa oloihin.
ellauri372.html on line 61: eliminoimiseksi sisällissodassa vuosien 83–82 eKr.
ellauri372.html on line 67: pää paraati kaduilla, minkä jälkeen se näytettiin rostralle – foorumin
ellauri372.html on line 93: Rooman–Parthian sota käytiin vuosina 40–33 eaa. Sotaa edelsi roomalaisten tappio parthialaisia vastaan Carrhaen taistelussa vuonna 53 eaa. Julius Caesar oli suunnitellut sotaretkeä Parthiaa vastaan, mutta hänet murhattiin ennen sen alkamista. Triumviri Marcus Antonius alkoi valmistella hyökkäystä Parthiaa vastaan vuonna 41 eaa., mutta parthialaiset hyökkäsivät ennen kuin Antonius oli valmis. Epistä. Lyötyään parthialaiset takaisin Antonius hyökkäsi syvälle Parthian alueelle, mutta kärsi raskaan tappion. Antoniuksen oli luovuttava Parthian sotaretkestä koska hänen ja Octavianuksen välinen sota syttyi jälleen. Rauha Rooman ja Parthian välillä solmittiin vasta Augustuksen noustua keisariksi ja Jeesuxen puututtua asiaan. Tää alkaa kuulostaa vähän samalta kuin Trumpin ja Bidenin välinen rollaattoriottelu Ukrainan militarisaation rahoituxesta.
ellauri372.html on line 115: turpis maritus vixit et hostium – vihollisen turpeana siippana eleli
ellauri372.html on line 116: pro curia inversique mores – senaatti vittu ja perverssit normit -
ellauri372.html on line 192: Vuosina 1930–1936 Kolbe teki sarjan lähetystöitä Itä - Aasiaan. Hän saapui ensin Shanghaihin, Kiinaan kuin Wilho Pylkkänen, mutta ei onnistunut keräämään siellä seuraajia. Seuraavaksi hän muutti Japaniin, missä hän oli vuoteen 1931 mennessä perustanut fransiskaaniluostarin, Montalbano Sono, Nagasakin laitamille.
ellauri372.html on line 241: Idumea eli Edom (hepr. אֱדוֹם, m.kreik. Ἰδουμαία, Idūmaia, lat. Idumaea) oli myöhäisrautakautinen valtakunta nykyisen Etelä-Israelin ja Lounais-Jordanian alueella. Se oli Juudan alaisuudessa noin vuoteen 850 eaa., jolloin se itsenäistyi. Vuosina 800–650 se oli Assyrian alaisuudessa. 6. vuosisadalla eaa. se oli hetken aikaa Babylonian provinssi. Sen jälkeen siitä tuli osa Persian valtakuntaa.
ellauri372.html on line 250: Simon Thassi perusti dynastian vuonna 141 eaa., kaksi vuosikymmentä sen jälkeen, kun hänen veljensä Juudas Makkabeus ( יהודה המכבי Yehudah HaMakabi ) oli voittanut Seleukidien armeijan Makkabien kapinan aikana vuosina 167–141 eaa. Kirjan 1 Makkabea , 2 Makkabea ja historioitsija Josephuksen (37 - n. 100 jKr.) ensimmäisen kirjan " Juutalainen sota" mukaan seleukidien kuningas Antiokhos IV Epiphanes ( r. 175-164, yxi Poulin listaamista juutalaisten vainoojista) siirtyi vaatimaan tiukkaa valvontaa. Coele Syyrian ja Foinikian seleukidinen satrapia onnistuneen hyökkäyksensä Ptolemaioksen Egyptiin (170–168 eaa.) jälkeen kääntyi takaisin Rooman tasavallan väliintulon myötä. Hän ryösti Jerusalemin ja sen temppelin tukahduttaen juutalaisten ja samarialaisten uskonnolliset ja kulttuuriset tavat, ja määräsi hellenistiset käytännöt ( n. 168–167 eaa.). Seleukidi-imperiumin tasainen romahtaminen Rooman tasavallan ja Parthian valtakunnan nousevien hyökkäysten seurauksena antoi Juudealle mahdollisuuden saada takaisin jonkin verran autonomiaa; kuitenkin vuonna 63 eaa., Rooman tasavalta hyökkäsi valtakuntaan , hajosi ja perustettiin Rooman asiakasvaltioksi.
ellauri372.html on line 253: Hasmonean-dynastia oli säilynyt 103 vuotta ennen kuin antautui Herodian-dynastialle vuonna 37 eaa. Herodes Suuren (idumealaisen ) asettaminen kuninkaaksi vuonna 37 eaa. teki Juudeasta Rooman asiakasvaltion ja merkitsi Hasmonean-dynastian loppua. Jo silloin Herodes yritti vahvistaa hallituskautensa legitiimiyttä avioitumalla Hasmonean prinsessan Mariamnen kanssa ja aikomalla hukuttaa viimeisen miespuolisen Hasmonean perillisen Jerikon palatsissaan. Vuonna 6 jKr. Rooma liitettiin varsinaiseen Juudeaan, Samariaan ja Idumeaan Rooman Juudean provinssiin. Vuonna 44 jKr. Rooma asetti prokuraattorin vallan rinnalle Herodian kuninkaiden hallinnon kanssa (erityisesti Agrippa I 41–44 ja Agrippa II 50–100).
ellauri372.html on line 273: Mithridates VI Eupator Dionysos (m.kreik. Μιθριδάτης Εὐπάτωρ Διόνυσος, 132 eaa. – 63 eaa., myös Mithridates Suuri) oli Pontoksen kuningas 120–63 eaa. Hänen isänsä oli kuningas Mithridates V Euergetes. Mithridates oli hellenistisen kulttuurin omaksunut hallitsija, Pontoksen merkittävin kuningas ja Rooman valtakunnan vaarallisin vihollinen ensimmäisellä vuosisadalla eaa.
ellauri372.html on line 275: Mithridates laajensi valtakuntaansa ympäri Mustanmeren rantoja, ja hän ajautui kolmesti sotaan Rooman valtakuntaa vastaan. Ensimmäisessä sodassa (89 eaa.–85 eaa.) hän valtasi suuren osan Vähää-Aasiaa ja Rooman valtakunnalle kuuluneet osat, jolloin armenialaisten sanotaan nirhanneen 80 000 roomalaista, vai oliko se 100K, kuten sanoo Oswald Spengler kirjassa Länsimaiden perikato. Se oli varsinainen pogromi, sillä roomalaiset kauppiaat olivat siihen aikaan ikäänkö Vähän-Aasian juutalaisia. Mithridates valtasi myös Kreikan, mutta konsuli Sulla kukisti hänen joukkonsa vuonna 85 eaa., ja Mithridateen oli luovuttava valloituksistaan. Toinen sota (83 eaa.–81 eaa.) oli suppeampi laajuudeltaan. Kolmannessa sodassa (73 eaa.–63 eaa.) roomalaiset sotapäälliköt Lucullus ja Pompeius kukistivat Mithridateen perusteellisesti. Mithridates surmasi tai surmautti itsensä jouduttuaan poikansa Farnakes II:n syrjäyttämäksi.
ellauri372.html on line 285: Vuosina 39–38 eKr. roomalainen kenraali Publius Ventidius Bassus voitti Parthian armeijan ja lähetti joukkoja Poppaedius Silon komennossa odottamaan Herodeksen saapumista. Herodes laskeutui maihin Ptolemaisissa ja aloitti kampanjansa Antigonusta vastaan valloittamalla Galilean, marssi alas rannikkoa valloittaakseen Jaffan ja vapautti sitten Masadan, jossa hänen perheensä oli edelleen kuollut. Sitten hän marssi Jerusalemiin toivoen voivansa valloittaa kaupungin ja saada sodan nopeasti loppumaan. Roomalaisten upseeriensa, kapinallisten roomalaisten joukkojen ja Antigonuksen sissien keskuudessa esiintyneen korruption edessä Herodes kuitenkin joutui luopumaan Jerusalemin piirityksestä. Sen sijaan hän toimi Juudeassa, Samariassa ja Galileassa taistellen sekä kapinallisia että rosvoja vastaan ja lähetti veljensä Joosefin käsittelemään Idumaata. Myöhään 38 eKr. mennessä useiden roomalaisten legioonien vahvistamana ja kaksi vuotta kestäneen kapinanvastaisen taistelun jälkeen Herodes kykeni lopulta rauhoittamaan Galilean ja marssimaan etelään kohti Jerusalemia. Antigonus yritti kohdata Herodeksen jyrkässä taistelussa ja iski sekä Jerikoon että Samariaan, mutta molemmat yritykset hävisivät. Herodes leiriytyi jälleen Jerusalemin ulkopuolelle, vaikka talven tulo pysäytti demilitarisaatio-operaation kuin Ukrainassa.
ellauri372.html on line 389:”Teurastaja” ja ”legenda” – näitä Hamas-johtajia Israel jahtaa
ellauri372.html on line 486: Hudibras on vireä sinfoninen runo, jonka Samuel Butler (1613–1680) kirjoitti sankarillisella pilatyylillä ja joka julkaistiin kolmessa osassa vuosina 1663, 1664 ja 1678. Toiminta sijoittuu lystikkään vallankumouxen viimeisiin vuosiin, noin 1658–1658. 60, juuri ennen Kaarle II: n palauttamista kuninkaaksi toukokuussa 1660.
ellauri372.html on line 490: Hudibras on merkittävä pitkäikäisyydestään: 1660-luvulta lähtien se oli enemmän tai vähemmän aina painettuna, useilta eri kustantajilta ja toimittajilta aina ensimmäisen maailmansodan aikaan (katso alla). Byronin mestariteosta Don Juania (1819–1824) lukuun ottamatta on harvoja tämän pituisia (yli 11 000 riviä) englanninkielisiä säesatiireja, joilla on painettu näin pitkä ja vaikutusvaltainen elämä. Syynä lie ollut se, että satiiri "ilahdutti kuninkaallisia, se oli vähemmän hyökkäys puritaaneja vastaan ja parodia vanhanaikaisesta kirjallisuudesta kuin kritiikki vasemmistolaisesta ajattelusta ja nykyajan moraalista."
ellauri372.html on line 498: Vuonna 1744 ilmestyi toinen uusi painos, tavalliseen tapaan toimittajan omalla yhdistelmätekstillä: tämä toimittaja oli Zachary Gray (1688–1766), kiihkeästi puritaaneja vastustava Englannin kirkon pappi. Gray lisäsi laajoja ja kiemurtelevia muistiinpanoja, joista monet olivat varsin merkityksettömiä, ja joissa hän yritti määrätietoisesti vääntää Hudibrasin tukemaan Englannin kirkkoa. (Mikään tekstissä ei näytä tukevan tätä.) William Warburton, Alexander Popen ystävä, Shakespearen toimittaja ja myöhemmin Gloucesterin piispa, kirjoitti epäilevänsä, oliko millään opitulla kielellä koskaan ilmaantunut niin säälittävä kasa hölynpölyä kuin Greyn kommentit Hudibrasista.
ellauri372.html on line 504: Kaikkein traagisinta oli kuitenkin, että 30 vuotta sen jälkeen, kun Butler oli lopettanut Hudibrasin, Jonathan Swift perusti ja uudisti ikimuistoisen Hudibrastic-paketin tärkeäksi kirjalliseksi resurssiksi suuressa osassa hänen saatanallisia säkeitänsä, Bauciista ja Philemonista (1706–09) ja tohtori Swiftin kuolema (1731-32).
ellauri373.html on line 49: Ferdinand Emmanuel Edralin Marcos (11. syyskuuta 1917 – 28. syyskuuta 1989 Honolulu, Havaiji, Yhdysvallat) oli Filippiinien kymmenes presidentti ja diktaattori. Hän hallitsi Filippiinejä vuosina 1965–1986, kunnes hänet syrjäytettiin. Yhdysvaltojen loppuun asti tukema Marcos tuli tunnetuksi paitsi valtavasta korruptiostaan ja nepotismistaan, myös vaimonsa Imelda Marcosin tuhansia pareja käsittävästä kenkäkokoelmasta. Marcos piti hyvät suhteet Yhdysvaltoihin. Hänen tukijoitaan olivat muun muassa Lyndon B. Johnson, Richard Nixon ja Ronald Reagan. Marcos tuki Yhdysvaltain käymää Vietnamin sotaa (1959–1975) ja lähetti sotilaita Vietnamiin. Filippiineillä oli Marcosin aikana Yhdysvaltain asevoimien sotilastukikohtia ja joukkojen kokooma-alueita, kuten Clark Air Base ja Subic Bay Naval Base, mikä toi Filippiinien talouteen miljardeja dollareita. Marcosin visiona oli Bagong Lipunan, uusi yhteiskunta. Hänen mukaansa koko kansan oli työskenneltävä yhteisen päämäärän eteen. Hän takavarikoi business-oligarkian yritykset, jotka päätyivät Marcosin suvun ja ystävien haltuun.
ellauri373.html on line 90: Liisa selkeästi maalasi izensä kuvaan jossa Porcia Catonis viiltelee izeään. Porcia (n. 73 eKr. – kesäkuu 43 eKr.), oli roomalainen nainen, joka asui 1. vuosisadalla eaa. Hän oli Marcus Porcius Cato Uticensisin (kaikki huusi Kato nuoremman) ja hänen ensimmäisen vaimonsa Atilian tytär. Hänet tunnetaan parhaiten Julius Caesarin salamurhaajien tunnetuimman salamurhaajan Marcus Junius Brutuksen toisena vaimona, ja hän esiintyy pääasiassa Ciceron kirjeissä. Porcia syntyi noin vuonna 73 eaa. Hän oli luonteeltaan hellä, hän piti eläimistä, ja hän oli kiinnostunut filosofiasta ja oli "täynnä ymmärtävää rohkeutta". Plutarch kuvailee häntä nuoruuden ja kauneuden parhaaksi. Kun hän oli vielä hyvin nuori, hänen isänsä erosi äidistään aviorikoksen vuoksi. Lainasi seuraavaa vaimoaan puoluetoverille tovixi. On mahdollista, että Porcian ja Bibuluksen poika oli mies. Ne oli optimaatteja eli hyvixiä kuten Pompejus. Porcian ensimmäinen mies Bibulus (juoppo) kuoli vuonna 48 eKr. influenssaan Pompeuksen tappion jälkeen jättäen Porcian leskeksi. Vuonna 46 eaa. Cato teki itsemurhan tappionsa jälkeen Thapsuksen taistelussa. Caesar armahti Porcian veljen Marcus Caton ja palasi Roomaan. Mauno Mato juniorista on paasausta albumeissa 14, 30 (jossa myös izetyytyväistä Mauno Mato senioria ja luihua kikhernekauppias Ciceroa kommentoidaan tylysti), 36 et passim. Tiiivistäen Catot oli täys paskiaisia, eikä Cicero tai Seneca olleet yhtään parempia. Hundsfotteja nuo roomalaiset. Hampuuseja. Lättähattuja. Piiska niille olis soitettava.
ellauri373.html on line 110: Porcia, conosciuta in italiano anche come Porzia (circa 70 a.C. – 42 a.C.), è stata una nobildonna romana, figlia di Catone l´Uticense e della sua prima moglie Atilia. Sposò in prime nozze Marco Calpurnio Bibulo (un alleato politico del padre) e successivamente Marco Giunio Bruto, suo primo cugino. Secondo Plutarco, si procurò una profonda ferita alla gamba per convincere Bruto a renderla partecipe dei piani per uccidere Cesare.
ellauri374.html on line 83: Ei vain jokainen nimi vaikuta kohtaloon ja luonteeseen. Sekä nimen Sazon alkuperä että jokainen yksittäinen kirjain, sen tulkinta ja merkitys vaikuttavat voimakkaasti. C – maalaisjärki, sorto, auktoriteetti, oikkuus. A – voimaa, voimaa, mukavuutta. Z – aineellinen tyytymättömyys, korkea intuitio. O – suuri emotionaalisuus, salaperäinen jännitys. N – luovat tavoitteet, kiinnostus terveyteen, terävä mieli. Joten nimen Sazon merkitys on sellainen, että ensimmäinen kirjain puhuu ongelmasta, joka on tärkeä ihmisen ratkaista elämänsä aikana. Viimeinen kirjain osoittaa heikkoa kohtaa, jota on suojeltava ja suojattava.
ellauri374.html on line 129: Vjatšeslav Sazonov, Neuvostoliiton matemaatikko, joka todisti Sazonovin lauseen. Siinä todetaan, että kahden Hilbert-avaruuden välinen rajoitettu lineaarinen operaattori on γ -radioiva, jos se on Hilbert–Schmidt-operaattori.
ellauri374.html on line 132: Olkoot G ja H kaksi Hilbert-avaruutta ja olkoon T: G → H rajattu operaattori G:stä H:hen. Muista, että T:n sanotaan olevan γ -radonoiva, jos kanonisen Gaussin sylinterijoukon mitta eteenpäin G:ssä on vilpittömässä mielessä H: n mitta. Muista myös, että T:n sanotaan olevan Hilbert–Schmidt-operaattori, jos G: llä on ortonormaalikanta { e i: i ∈ I } siten, että
ellauri374.html on line 136: Silloin Sazonovin lause on, että T on γ -radonoiva, jos se on Hilbert–Schmidt-operaattori.
ellauri374.html on line 210: EU equivalents include the German: haberfeldtreiben and German: katzenmusik, Italian: scampanate, Spanish cacerolada, (also cacerolazo or cacerolada) and of course French charivari. Americans of course were not that nasty. In a North American charivari participants might throw the culprits into horse tanks or force them to buy candy bars for the crowd. "All in fun – it was just a shiveree, you know, and nobody got mad about it. At least not very mad." In music, Charivari would later be taken up by composers of the French Baroque tradition as a 'rustic' or 'pastoral' character piece. In Samuel Butler´s Hudibras, the central character encounters a skimmington in a scene notably illustrated by William Hogarth. In the 1966 film El Dorado, Cole Thorton (John Wayne) tells Mississippi (James Caan) that they were unable to re-enter the saloon they just left because the "shivaree" (i.e., the fight they had with other bar patrons) "wore out our welcome".
ellauri374.html on line 276: Yksi käyttäytymisen taloustieteen suurista opetuksista on, että teemme päätöksiä ympäristön mukaan, jossa olemme. – Dan Ariely
ellauri374.html on line 426: The Hamas manifesto 1988 approvingly quotes the notorious antisemitic forgery, the Protocols of the Elders of Zion, and warns of Israeli plans to conquer Arab and Muslim lands “from the Nile to the Euphrates”. Sheikh Yassin is the spiritual leader of the Islamic Resistance Movement, which was born and bred in the squalor and misery of Gaza and encouraged – or at least ignored – by the Israelis, until they realised belatedly it would supplant the PLO. The movement, known by its Arabic acronym as Hamas, has been active since the intifada erupted here last December.
ellauri374.html on line 429: Sheikh Yassin is slightly more guarded, but there is no mistaking his vision of the future: “It is not enough to have a state in the West Bank and Gaza,” he argues. “The best solution is to let all – Christians, Jews and Muslims – live in Palestine, in an Islamic state.”
ellauri374.html on line 520: Baškortostanin alue oli 1500-luvun puoliväliin asti jaettuna Kazanin kaanikunnan, Siperian kaanikunnan ja Nogaikaanin kesken. Kazanin kaanikunnan antauduttua Venäjän tsaarille Iivana Julmalle vuosien 1554–1555 jälkeisen sodan jälkeen, läntiset ja luoteiset baškiiriheimot ruhtinaidensa johdolla tarjoutuivat vapaaehtoisesti liittymään Moskovan Venäjään vuonna 1556. Tämän johdosta perustettiin Ufan kaupunki, jonka tarkoituksena oli suojella baškiireja kirgiiseiltä.
ellauri374.html on line 522: Baškiirit kuitenkin nousivat tämän jälkeen useasti kapinaan Venäjää vastaan. Syinä tähän olivat Venäjän ankara verotus, pakkokäännyttäminen kristinuskoon, venäläisten uudisasukkaitten asuttaminen alueelle ja baškiirien maiden haltuunotto. Suuria kapinoita oli muun muassa vuosina 1676, jonka Venäjä vain vaivoin pystyi tukahduttamaan ja 1707. Viimeinen suuri kapina oli vuosina 1735–1741. Vuonna 1774 baškiirit osallistuivat kasakka Pugatšovin kapinaan, jossa he taistelivat baškiiri Salawat Julajevin johdolla.
ellauri374.html on line 547: Salawat Julajev (baškiiriksi Салауат Юлай улы, Салауат Юлаев, ven. Салават Юлаев; 16. kesäkuuta 1754 – 8. lokakuuta 1800) oli baškiirien kansallissankari ja runoilija, yksi Venäjän vuosien 1773–1775 talonpoikaissodan johtajista ja Jemeljan Pugatšovin taistelutoveri.
ellauri374.html on line 579: Kreivi Aleksanteri Vasilyevich Suvorov-Rymniksky, Italian prinssi (venäjäksi : Князь Италийский граф Александр Васильевич Суворов-Рымниксч Суворов-Рымниксков (24. marraskuuta [ OS 13. marraskuuta] 1729 tai 1730 – 18. toukokuuta [ OS 6. toukokuuta] 1800), oli venäläinen kenraali ja sotilasteoreetikko Venäjän valtakunnan ja Habsburgien monarkian palveluksessa. Hän oli Rymnikin kreivi (1789), Pyhän Rooman valtakunnan Graf (1789), Pyhän Rooman valtakunnan Feldmarschall, Sardinian kuningaskunnan prinssi (1799), Sardinian kuningaskunnan suurmarsalkka (1799), Venäjän valtakunnan prinssi tai Knyaz (1799), marsalkka (1794) ja Venäjän imperiumin viimeinen generalissimo (1799). Prinssieversti. Suvorovia pidetään yhtenä Venäjän historian suurimmista sotilaskomentajista ja yhtenä varhaisen nykyajan suurista kenraaleista. Hänelle myönnettiin useita mitaleja, arvonimiä ja kunnianosoituksia Venäjältä ja muilta kii mailta. Suvorov turvasi Venäjän laajennetut rajat ja uudisti sotilaallisen arvovallan sekä jätti perinnöxi sodankäynnin teorioita. Hän oli kirjoittanut useita sotilaallisia käsikirjoja, joista tunnetuin on The Science of Victory (tai The Science of Winning ; venäjäksi: Наука побеждать), ja hänet tunnettiin useista muistakin sanoista. Hän ei koskaan hävinnyt ainuttakaan komentamaansa taistelua lukuun ottamatta paria ei-kenttätehtävää (?), ja hänen sotilashistoriansa on laaja; Suvorov voitti yhteensä 63 taistelua kärsimättä suurta tappiota. Hän nosti Venäjän sotilaallisen kunnian ennennäkemättömään korkeuteen. Hänelle on omistettu useita sotaakatemioita, monumentteja, kyliä, museoita ja ritarikuntia Venäjällä.
ellauri374.html on line 583: Kymmeneborg (finska: Kyminlinna) är fästning norr om Kotka centrum på nordsidan av holmen Hovinsaari, som bildas av två av Kymmene älvs mynningsarmar; där befann sig tidigare kungsgården Kymmenegård. Befästningsarbeten på platsen inleddes 1790 enligt den berömde ryske fästningsbyggaren Aleksandr Suvorovs planer och fortsattes i större skala 1803, då man hade 3 000 man i arbete. Fästningen utlämnades i likhet med övriga fästningar i området delvis åt förfallet efter 1816, men tjänstgjorde som garnison för ryska trupper fram till 1917. Den anfölls den 8 april 1918 av en omkring 300 man stark tysk truppavdelning, som efter hårda strider slogs tillbaka av den till omkring 2 000 man uppgående röda besättningen. Kymmeneborg härbärgerade 1922–1939 ryska flyktingar (som mest 700) – av vilka en stor del hade kommit till landet efter Kronstadtupproret 1921 – och togs vid vinterkrigets utbrott åter i bruk för militära ändamål. Fästningen hyste olika intendenturtrupper och förråd fram till 1950, då Kotka kustartillerisektion flyttade in. Försvarsmakten lämnade fästningen 2005 efter hårda strider.
ellauri374.html on line 658: Orenburgilla oli tärkeä rooli Pugatšovin kapinassa (1773–1774), Venäjän historian suurimmassa talonpoikien kapinassa. Tuolloin se oli laajan alueen pääkaupunki ja kuvernöörin kotipaikka. Jemeljan Pugachev piiritti kaupunkia ja sen linnoitusta läheisestä Berdasta lokakuusta 1773 26. maaliskuuta 1774. Puolustuxen järjesti Orenburgin kuvernööri kenraaliluutnantti Reinsdorf. Kenraali Golytsin voitti Pugatšovin Berdassa ja myöhemmin jälleen Kargalassa (Orenburgin pohjoispuolella). Suurin osa kaupungista jäi raunioiksi, ja tuhansia asukkaita oli kuollut piirityksessä. Hallituksen joukot murskasivat kapinan vuoden 1774 lopulla kenraali Michelsohnin toimesta Tsar itsynissä. Lisää kostotoimia kapinallisia alueita vastaan suoritti kenraali Peter Pan.
ellauri374.html on line 664: Orenburg toimi Kirgisian autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan (nykyisessä Kazakstanissa ) pääkaupunkina Venäjällä vuosina 1920–1925. Kun tasavalta nimettiin uudelleen Kazakstanin autonomiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi vuonna 1925, Orenburg liittyi Venäjään.Kaupungin etäisyys Saksan hyökkäyksestä toisen maailmansodan aikana sai monet Neuvostoliiton yritykset pakenemaan sinne, mikä auttoi vauhdittamaan kaupungin talouskasvua. Niin aina. Venäjän talous senkun kohisee Ukrainan sodan vauhdittamana.
ellauri375.html on line 65: Erna Huuskon superpakarat! Salli, 35, yritti treenata itselleen Erna Huskon superpakarat – kuvat ennen ja jälkeen. Somevaikuttaja Erna Huskon treeniohjelman nimi ei jätä arvailujen varaan, mikä on koko homman tavoite. 35-vuotias Salli Hakala kokeili Rumpa Special -nimistä pepputreeniä ja kertoo nyt rehellisesti, mitä se sisälsi ja miten se vaikutti. Yllätyksiltä ei vältytty, ja jotkin asiat menivät kivuliaasti pieleen.
ellauri375.html on line 131: Aloita keskustelemalla päivien pituudesta 1. Mooseksen kirjan ensimmäisessä luvussa. Vartiotorniseuran julkaisu Life--How Did It Get Here? [suom. Elämän alkuperä – Viisi tärkeää kysymystä] huomauttaa totuudenmukaisesti, että heprean sana yom, käännettynä ”päivä”, voi tarkoittaa eri pituisia aikoja.2 Koska yom joskus sallii 24 tuntia pidemmän ajanjakson, Vartiotorniseura on päättänyt ”päivän” tarkoittavan sellaista läpi koko 1. Mooseksen kirjan ensimmäisen luvun.
ellauri375.html on line 133: Hyvä eksegeesi [tekstin merkityksen löytäminen] kuitenkin vaatii, että jokaisen Raamatun tekstin toissijaista merkitystä tulee etsiä vain silloin, jos kirjaimellinen merkitys ei ole ymmärrettävä. Kirjaimellinen 24-tuntinen päivä, johon luetaan ilta ja aamu, on kuitenkin erittäin järkeenkäypä 1. Mooseksen kirjan alkujakeissa. Sana yom esiintyy lukuisia kertoja ja sen merkitys on kirjaimellisesti tavallinen päivä – joko kokonainen aurinkovuorokausi tai päivänvalon aika aurinkovuorokaudessa. Kun sanaa on käytetty kirjoituksissa erityisinä alku- ja loppupisteinä (”ilta” ja ”aamu”), tai se on määritelty kuten ”ensimmäinen päivä”, ”kuudes päivä” jne., se viittaa aina kirjaimelliseen aurinkovuorokauteen. Tämän pitäisi osoittaa Jehovan todistajalle kuinka hakoteillä he ovat.
ellauri377.html on line 75: Suosituimmat gnostilaiset lahkot olivat vahvasti zoroastrismin inspiroimia. Kristittyjen gnostikkojen kosmogoniset spekulaatiot olivat osittain peräisin Maaseh Breshitistä ja Maaseh Merkabahista. Tämän opinnäytetyön ovat erityisesti esittäneet Gershom Scholem (1897–1982) ja Gilles Quispel (1916–2006). Scholem havaitsi juutalaisen gnoosin merkabah-mystiikkaa kuvaavista kuvista, jotka löytyvät myös tietyistä gnostilaisista asiakirjoista. Gershom Scholem kuvaili gnostilaisuutta "metafyysisen antisemitismin suurimmaksi tapaukseksi". Elchasailaiset tai ainakin heidän vaikutuksensa saaneet kristityt liittivät miespuolisen Kristuksen naispuoliseen Pyhään Henkeen ja näkivät molemmat kahdeksi jättimäiseksi enkeliksi. Salomon testamentin kirjoittaja piti Kristusta erityisen tehokkaana "estävänä" enkelinä demonien karkotuksessa.
ellauri377.html on line 130: Barnabaan kirjeen pääsanoma on, että juutalaiset kirjoitukset – joista tulee kristinuskon Vanha testamentti – olivat itse asiassa kristillisiä asiakirjoja alusta alkaen, jotka jutkut vain ottivat liian kirjaimellisesti.
ellauri377.html on line 132: Barnabaan kirjeenä tunnettu asiakirja voidaan jakaa kahteen osaan. Luvut 1–17 antavat Kristus-keskeisen tulkinnan Vanhasta testamentista, joka sen mukaan tulee ymmärtää hengellisesti, ei uhraamissääntöjen kirjaimellisen merkityksen mukaisesti (luku 2: Jumalan toivoma uhri on murtuneen sydämen uhri), paasto (3: paasto, jonka Jumala haluaa, johtuu epäoikeudenmukaisuudesta), ympärileikkaus (9), ruokavalio (10: säännöt, jotka todella kieltävät käyttäytymisen, kuten rukoilemasta Jumalaa vain avun tarpeessa, kuten sikojen huutaminen nälkäisenä, mutta isäntänsä huomioiminen kylläisenä, tai saalistamista kuten kotka, haukka, leija ja varis jne.; ja se käsky pureskella mietiskelemällä Herran sanaa ja jakaa kavio etsimällä tulevaa pyhää maailmaa tässä maailmassa vaeltaessa), sapatti (15) ja temppeli (16). Jeesuksen intohimo ja kuolema juutalaisten käsissä, sanotaan, näkyvät oikein ymmärretyissä syntipukin (7) ja punaisen hiehon (8) rituaaleissa sekä asennossa, jonka Mooses omaksui ojentaessaan käsiään (esim. Kirjeen kirjoittajan tuntema kreikkalainen Septuaginta- teksti) teloitusristin muodossa, kun taas Joosua, jonka nimi kreikaksi on Ἰησοῦς (Jeesus), taisteli Amalekia vastaan (12). Neljä viimeistä lukua, 18-21, ovat versio The Two Ways -opetuksesta, joka esiintyy myös Didachen luvuissa 1-5. Tämä tie vie kotiin. Tämä tie ei vie kotiin. No two ways about it. You can't have both. Have your cake and eat it. To make an omelette, you have to break some eggs.
ellauri377.html on line 137: Mooseksen kirjan 17:23–27 tulkintaa Barnabas 9:7–8:ssa pidetään "klassisena esimerkkinä" midrashisesta tulkinnasta: "Lukien kertomusta Abrahamista, joka ympärileikkasi 318 perheensä k- jäsentä, hänen katse osui hahmoon 318, joka esiintyi kirjakäärössä muodossa ΤΙΗ. Nyt ΙΗ oli tuttu supistus Jeesuksen pyhästä nimestä, ja se on niin kirjoitettu aikakauden Aleksandrian papyruksiin; ja kirjain Τ näytti ristiltä." Selvä pyy sanoi Manninen varista.
ellauri377.html on line 169: Eric Voegelein (syntynyt Erich Hermann Wilhelm Vögelin, saksa: [ˈføːgəlaiːn]; 3. tammikuuta 1901 – 19. tammikuuta 1985) oli saksalais-amerikkalainen poliittinen filosofi. Hän syntyi Kölnissä ja sai valtiotieteen koulutuksen Wienin yliopistossa, jossa hänestä tuli valtiotieteen apulaisprofessori oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Vuonna 1938 hän ja hänen vaimonsa pakenivat natsijoukkoja, jotka olivat saapuneet Wieniin. He muuttivat Yhdysvaltoihin, missä heistä tuli kansalaisia vuonna 1944. Hän vietti suurimman osan akateemisesta urastaan Louisianan osavaltion yliopistossa, Münchenin yliopistossa ja Stanfordin yliopiston Hoover-instituutissa.
ellauri377.html on line 246: – 1. Korinttilaisille 15:50, RSV
ellauri377.html on line 360: Ovatko lihalliset synnit vähemmän syyllisiä kuin hengelliset synnit? Summa Theologica – Pyhä Tuomas Akvinolainen
ellauri378.html on line 52: Tuomio Nürnbergissä – runollista oikeutta holokaustin tekijöille. Tämä artikkeli on yli 11 vuotta vanha. Se saattaa olla syyllinen lievään satuiluun, mutta Stanley Kramerin mestariteos tekee oikeutta tosielämän natsituomareiden oikeudenkäynnille.
ellauri378.html on line 56: Judgment at Nuremberg on vuoden 1961 yhdysvaltalainen eeppinen oikeudellinen draamaelokuva, jonka on ohjannut ja tuottanut Stanley Kramer ja kirjoittanut Abby Mann. Siinä ovat mukana Spencer Tracy, Burt Lancaster, Richard Widmark, Maximilian Schell, Werner Klemperer, Marlene Dietrich, Judy Garland, William Shatner ja Montgomery Clift. Se sijoittuu Nürnbergiin, Länsi-Saksaan, ja se kuvaa kuvitteellista versiota – kuvitteellisia hahmoja – vuoden 1947 Tuomareiden oikeudenkäynnistä, joka on yksi kahdestatoista Nürnbergin kengurutuomioistuimesta, jotka suoritettiin Yhdysvaltain armeijan suojeluksessa toisen maailmansodan jälkimainingeissa.
ellauri378.html on line 68: Spencer Tracyn tasapaino horjuu, kun hän tapaa arvoituksellisen Frau Bertholdin (Marlene Dietrich). Hän on natsikenraalin leski, joka on teloitettu aikaisemman oikeudenkäynnin jälkeen. "Me vihasimme Hitleriä", hän kertoo. "Haluan sinun tietävän sen. Ja hän vihasi meitä... Siksi on niin ironista, mitä tapahtui... Se oli poliittinen murha. Näezen, eikö niin? Gell?" Hänen loistava suorituskykynsä erottuu elokuvassa, joka on täynnä upeita näyttelijöitä – mukaan lukien Burt Lancaster natsituomarina Ernst Janningina, joka kamppailee tuskallisesti naziääntämyxen kanssa.
ellauri378.html on line 76: Lazar Moisejevitš Kaganovich ( venäjäksi : Лазарь Моисеевич Каганович ; 22. marraskuuta [ OS 10. marraskuuta] 1893 – 25. heinäkuuta 1991), oli Neuvostoliiton poliitikko ja hallintovirkamies sekä yksi Joseph Stalinin tärkeimmistä työtovereista. Hän oli yksi useista kumppaneista, jotka auttoivat Stalinia valtaamaan vallan. Hän oli useiden vuosien ajan ainoa juutalainen, jolla oli korkein asema Neuvostoliiton johdossa. Kiovan maakunnassa syntynyt Kaganovich liittyi kommunistiseen puolueeseen vuonna 1911 ja hänestä tuli puolueen Kiovan komitean jäsen vuonna 1914. Hän jelppi Kobaa 30-luvun terrorissa. Mitä tulee juutalaisiin asioihin, hän ei vain ollut vieraantunut sionismista ja Bundista, vaan hän vastusti myös Jevsektsiyaa. Sata vuotta sen jälkeen, kun bolshevikit pyyhkäisivät valtaan, historioitsijat ja aikalaiset kamppailevat edelleen ymmärtääkseen juutalaisten merkittävää roolia.
ellauri378.html on line 84: Puolet kommunistisen puolueen keskuskomitean parhaista kilpailijoista Leninin terveyden heikkenemisen jälkeen vuonna 1922 – Lev Kamenev, Trotski ja Zinovjev – olivat juutalaisia. Jakov Sverdlov, koko Venäjän keskusjohtokomitean puheenjohtaja marraskuusta 1917 kuolemaansa vuonna 1919, oli juutalainen.
ellauri378.html on line 92: Venäjän noin kolme miljoonaa juutalaista vallankumouksen aikaan muodostivat maailman suurimman juutalaisen yhteisön, mutta heitä oli vain noin 2 % Neuvostoliiton väestöstä. He keskittyivät Pale of Settlementiin (keisarillisen Venäjän läntinen alue) sekä Ukrainaan ja Valko-Venäjään, missä heitä oli 5–10 prosenttia väestöstä, kun taas Venäjällä itse vuoden 1926 väestönlaskennassa havaittiin vain 600 000 juutalaista.
ellauri378.html on line 94: Venäjän vallankumous vapautti maailman suurimman juutalaisen yhteisön. Se avasi myös tulvaportit suurimmalle juutalaisten joukkomurhalle ennen toista maailmansotaa sisällissodan ja sen jälkivaikutusten keskellä vuosina 1918–1921. Juutalaiset tulivat kuitenkin myös lähes kaikille Venäjän elämän alueille, kun taas ajan myötä suuri osa Venäjän juutalaisen kulttuurielämän ainutlaatuisesta rikkaudesta litistyi ja lopulta hävitettiin.
ellauri378.html on line 140: My research shows that spending money on experiences or to regain time – such as, say, by hiring a housecleaner – does increase happiness. It’s not a coincidence that we tend to share both experiences and free time with loved ones, like the cleaning lady. As long as she does not try to use my toilet.
ellauri378.html on line 155: Tellerin suurin super-hyper-pommi olisi ollut vielä tuhansia kertoja raskaampi kuin Conantille esitelty 100 megatonnia. Tämän suuruudenhullun jysärin työnimenä oli Wellersteinin mukaan ”Takapiha” (engl. Backyard). Nimi viittaa siihen, että pommia olisi valtavan kokonsa vuoksi mahdotonta kuljettaa pihalta minnekään – ja luultavasti myös tarpeetonta.
ellauri378.html on line 171: Rasul Gamzatovitš Gamzatov (ven. Расу́л Гамза́тович Гамза́тов, avaariksi Расул XIамзатов, Rasul Hamzatov; 8. syyskuuta 1923 Dagestanin Hunzahin piirin Tsadan kylä – 3. marraskuuta 2003 Moskova) oli avaarilainen runoilija. Ensimmäinen runokokoelma Hasratab rokigi borkarab tstsingi (”Palava rakkaus ja polttava viha”) ilmestyi toisen maailmansodan aikana vuonna 1943. Gamzatovin kaksi vanhempaa veljeä kaatui sodassa kuin 2 nostokurkea. Hänelle on myönnetty Dagestanin kansanrunoilijan ja sosialistisen työn sankarin arvonimet, neljä Leninin ja useita muita kunniamerkkejä sekä neuvostoliittolaisia ja kansainvälisiä kirjallisuuspalkintoja. Runoilija on haudattu Mahatškalaan vaimonsa Patimatin viereen. He saivat siellä kolme tytärtä. Mahatškalan lentoasema on lentokentistä merkittävin.
ellauri378.html on line 272: Raamattu ei kerro Kainin vaimon nimeä. Se ei myöskään anna hänestä mitään muuta tietoa. Ainoa viittaus hänen olemassaoloonsa löytyy 1. Moos. 4:17:stä – Kainilla oli suhteita vaimoonsa, ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti Henokin. Kainin vaimon henkilöllisyys on yksi niistä sitkeistä kysymyksistä, joita ihmiset esittävät nykyään tutkiessaan Genesiksen varhaisia lukuja. Kuten mainittiin, nämä varhaiset luvut eivät auta meitä. Sen sijaan he tarjoavat patriarkaalista tietoa vedenpaisumuksellisen ajan elämästä ja tarinan ensimmäisestä koskaan tehdystä murhasta.
ellauri378.html on line 276: Kainin vaimo oli ensimmäinen vaimo maailmassa. Naisia oli tänä aikana olemassa – pojat ja tyttäret syntyivät patriarkkojen kanssa – mutta heidän rooliaan ei muuten historiallisesti tunnistettu. Syy siihen, miksi kysymme enemmän Kainin vaimosta kuin esimerkiksi Kenanin tai Jaredin tai Metusalahin vaimoilta, johtuu siitä, että Kainin vaimo oli langenneen maailman ensimmäinen perseestä tullut vaimo.
ellauri378.html on line 278: Tietenkin siellä oli yksi aikaisempi vaimo kuin Kainin vaimo, mutta tuo aikaisempi vaimo oli erilainen kuin tavallisen ihmisvaimon luonne. Tuo aikaisempi vaimo luotiin miehensä kylkiluusta hänen nukkuessaan. Jumala loi hänet hyödylliseksi auttajaksi aviomiehelleen Aadamille, ja hän luultavasti auttoi häntä – heidän viattomuudessaan, kun he kaksi asuivat yhdessä puistovahteina Eedenin puutarhassa. Lopulta hän kuitenkin antautui jollekin, josta ei ollut apua. Saatana – joka lähestyi häntä käärmeen varjossa – taivutteli hänet syntiin, ja sitten hän kiusasi Aadaminkin syntiin, ja hänkin teki syntiä. Tämä synti ilmeisesti oli juurikin tuo köyrintä.
ellauri378.html on line 282: Kun katsomme aina takaisin langenneen ihmiselämämme alkuun maan päällä, meidän on pääteltävä, että me langenneet ihmiset aloitimme laskeutumisemme puista insestin avulla. Nykyinen insestiä koskeva kieltomme on ainakin käytännöllinen, ja se on ollut olemassa ihmiskulttuureissa tuhansia vuosia. Puhelinjohtoihin kertyviä geneettisiä häiriöitä ei tule siirtää vauvoille, jos mahdollista. Kun sekä isällä että äidillä on sama sairaus, koska he ovat sisaruksia, heidän vauvansa saattaa periä sairauden ja ehkä kärsiä siitä voimakkaammin. Kainin ja hänen vaimonsa tapauksessa he olivat kuitenkin Aadamin ja Eevan lapsia – jotka olivat täydellisiä Jumalan luomuksia ja joilla ei olisi voinut olla sellaista asiaa kuin geneettinen häiriö. Kainin ja hänen vaimonsa suhde oli veljen ja sisaren välinen avioliitto ihmisten ensimmäisen sukupolven tasolla, ja siksi se oli ilman geneettistä vaaraa. Mutta myöhemmin patriarkaalisen kauden aikana, kun yhä useampia mies- ja naisserkkuja tuli saataville, serkkuja, joilla oli yhä enemmän penkkipunnerruxia ja maastanostoja, tuli esiin mielestäni inhimillinen perustavanlaatuinen käskymme insestiä vastaan.
ellauri378.html on line 284: Ja tämä käsitykseni johtaa lopulta siihen, missä olemme tänään ja miksi insesti on meille nyttemmin niin vastenmielinen. Mutta that aside, mikä oli Kainin vaimon nimi riemupäivien kirjan mukaan? Raamatun mukaan Kainin vaimolla ei ole nimeä. Heprealaisesta perinteestä on kuitenkin olemassa ainakin yksi Raamatun ulkopuolinen asiakirja, joka nimeää hänet. Riemujuhlien kirjaa kutsutaan myös nimellä "Pienempi Genesis", ja se kirjoitettiin muistiin jossain vuosina 135–105 eaa., vaikka sen sanotaan alun perin esittelevän enkelin Moosekselle. Jotkut heprealaiset tutkijat pitävät tätä kirjaa kanonisena, vaikka suurin osa maailman ortodoksisen juutalaisen tutkijoista ei pidä sitä niin, vaikka sen sisältö on legendan kannalta kiehtova. Huomattuamme tämän varoituksen saamme The Book of Jubilees -kirjasta tietää, että Kainin vaimon nimi oli Awan (vaihtoehtoisesti Avan tai Aven) ja että Awanilla oli sisar, nimeltä Azura. Tämän perinteen mukaan Azura meni naimisiin Abelin kanssa. Tarina jatkuu, että myöhemmin, kun Abel murhattiin, Azura meni naimisiin Sethin kanssa. Sethin linja jatkui vedenpaisumusta edeltävän patriarkaalisen ajan läpi Nooaan ja vedenpaisumukseen asti. Siihen mennessä kaikenlainen pahuus oli tullut niin suureksi Kainin syntyperän keskuudessa ja myös, vaikkakin ehkä vähäisemmässä määrin, Sethin syntyperän keskuudessa, että Jumala katui, että Hän oli alun perin tehnyt ihmiskunnan. Vedenpaisumuksella Jumala yritti pyyhkiä pois kaikki, paitsi tuon yhden vanhurskaan viinamäen miehen – Nooan – hänen vaimonsa, heidän kolme poikaansa ja heidän kolme miniäänsä. Jumala oli päättänyt aloittaa väestön alusta valitsemallaan miehellä. Eli insestiä kehiin taas! Ja sama homma Lootin tyttärien kaa.
ellauri378.html on line 286: Ja niin Hän teki. Jumala jatkaisi sukuluetteloa Nooan, Abrahamin, Daavidin ja muiden kautta, kunnes oli aika lähettää Poikansa Jeesus maan päälle nöyrän vauvan muodossa – täysin ihmisenä ja täysin jumalallisena – lähetetty pelastamaan kaikkien uskovien sielut. jotka uskoisi Hänen totuuteensa ja pelastavaan voimaansa.
ellauri378.html on line 294: Jumalan ilmoituksen synnynnäisestä voimasta skeptikot saattavat mieluummin painottaa avioliiton geneettistä vaaraa selittääkseen historiallisen ja kulttuurisen vastenmielisyytemme insestiä kohtaan – se on tiedettä, he sanoisivat loppujen lopuksi. Mutta sanon ei. Minusta painavampi paino on Jumalan Sana. Kaikki mikä saa Jumalan vapisemaan, vapisuttaa meitäkin. Jos jumala ei piittaa, ei tarvi olla moxiskaan. Kaikki meistä eivät sitä tee, emmekä aina, mutta sielumme tietää, kun jokin on rikki. But if it ain't broken, don't try to fix it.
ellauri378.html on line 374: Heidät nimettiin maailman kauneimmaksi kaksoseksi – katso heidät nyt ZESTRADAR
ellauri378.html on line 418: Copyright © 2024, Raamatuntutkistelutyökalut. Kaikki oikeudet pidätetään. Artikkelin kuvat Copyright © 2024 Getty Images, ellei toisin mainita. Kalifornia! – Älä myy henkilökohtaisia tietojani Kalifornia!
ellauri378.html on line 614: Kelataanpa kuusi kuukautta taaksepäin. Levinsonit olivat vieneet nuoren tyttärensä Hessyn ottaakseen hänet valokuvaan valokuvaaja Hans Ballinilta, joka on kuuluisa berliiniläinen valokuvaaja. Pikaisen valokuvauksen jälkeen he kiittivät Ballinia, maksoivat tulosteistaan ja suuntasivat kotiin luullen, että se oli siinä. Ballinille se oli vasta alkua. Levinsonit eivät tienneet, että lahjakas valokuvaaja vihasi salaa natseja – paljon. Kuten Brad Pitt elokuvassa Inglorious Basterds paljon. Joten kun Ballin sai tietää, että Goebbels oli luonut valokuvakilpailun, jonka tarkoituksena oli löytää täydellinen arjalainen lapsi – lapsi, jonka Goebbels valitsisi henkilökohtaisesti – hän ei voinut vastustaa mahdollisuutta horjuttaa koko asiaa.
ellauri378.html on line 637: Theron Davis, Los Angeles-luokan nopean hyökkäyksen sukellusvene USS Hamptonin (767) varatorpedo, lahjoittaa lippuun käärityn komentokolikon Cheryl Calecalle, Gold Starin puolisolle, jonka aviomies kuoli aktiivisessa palveluksessa 40 vuotta sitten pudottuaan epähuomiossa soppakanuunaan Hamptonin sotkukannella. Kaatuneen sotilasjäsenen hautajaisten aikana vanhemmat upseerit antavat puolisolle tai lähiomaiselle kansallisten värien lisäksi kultaisen tähtineulan osoituksena uhrauksestaan. Wherever American military families go, they can always feel connected, supported and empowered to thrive – in every community, across the nation, and around the globe.
ellauri378.html on line 661: Compared to the much anticipated opening of Harry Potter and the Deathly Hallows – Part 1, the game earned more than twice as much as the film, earning $360 million.
ellauri381.html on line 58: Vuonna 1921 Ukrainaan perustettiin UVO - Ukrainan sotilasjärjestö, jonka tarkoituksena oli taistella Ukrainan kansan itsenäisyyden puolesta Ukrainan kansantasavallan tappion jälkeen, joka oli olemassa vuosina 1917–1920, kunnes muuttui Puna-armeijan onnistuneen hyökkäyksen ansiosta Ukrainan SSR:xi.
ellauri381.html on line 80: Stepan Andriyovych Bandera (Ukraina: Bandera, lempinimi Baba, tunnetaan myös nimellä Stefan Popel, 1. tammikuuta 1909 – 15. lokakuuta 1959) oli ukrainalainen äärioikeistolainen Ukrainan kansallismielisten järjestön (OUN-B) radikaalin militanttisiiven johtaja. Kun Stepan kuoli Münchenissä aloin käydä Tehtaankadun kansakoulua.
ellauri381.html on line 359: In memory of me –
ellauri381.html on line 373: Simply – you knew how to wait!
ellauri381.html on line 422: Polislarmet efter olyckan – ”den värsta någonsin”. Den 37-åriga mannen var väldigt kissnödig.
ellauri381.html on line 427: ”Vi älskar djur, men tuffa beslut som det här görs hela tiden på en gård”, skriver Noem – och utlovar ”fler politiskt inkorrekta berättelser”.
ellauri381.html on line 429: Psykiatrikern och författaren Anders Hansen har starka relationer till mamma och vänner – men lever ensam.
ellauri381.html on line 432: – Jag "är" på mina kompisars barn ibland. Det är toppen. Men efter ett par timmar med några som är i låg-mellanstadieåldern måste jag ha luktsalt och bara komma ner.
ellauri381.html on line 433: – Om alla skulle vara så går ju sapiens under, säger Anders Hansen till tidningen. Bara vi svenska pederaster blir kvar.
ellauri381.html on line 435: Lada brinner på Ekerö. Billigare att tanka – men allt dyrare att ta bussen. Kollektivtrafiken har fått minskat stöd av dagens regering. Samtidigt har man satsat 13 miljarder kronor på sänkt skatt på drivmedel och ökat reseavdrag.
ellauri381.html on line 555: Neuvostoliiton valtion turvallisuusministeriön 9. osasto allekirjoitti 27. joulukuuta 1952 "käskyn nro 9. /2 - 41731" , jonka perusteella vankeusajan päätyttyä A.I. Solženitsyn lähetettiin maanpakoon. Kuten hän väittää, häntä "pidettiin leirillä vain muutaman päivän", sitten hänet "otettiin jälleen vankileirille". Ja hän kirjoittaa: "Pavlodarin, Omskin, Novosibirskin siirrot välähtivät jälleen... Omskin siirrossa hyväluonteinen vartija, joka soitti toisilleen työasioissa, kysyi meiltä viideltä Ekibastuzista: 'Mikä jumala rukoilee puolestanne ?' - 'Ja mitä? Ja minne?' – piristyimme heti, kun huomasimme, että paikka oli hyvä. 'Kyllä, etelään', vartija ihmetteli. Ja todellakin, Novosibirskistä meidät käännettiin etelään... Dzhambulin asemalla meidät poistettiin vaunuista... Siinä se linkki!... Helmikuun loppu on, täällä Irtyshillä on nyt kovaa - mutta täällä on lempeä kevättuuli."
ellauri381.html on line 557: Aleksanteri Isajevitš toimitettiin Dzhambuliin yöllä 27.–28. helmikuuta 1953, 2. maaliskuuta hänet lähetettiin Kok-Terekin aluekeskukseen, jonne hän saapui 3. maaliskuuta, ja seuraavana päivänä hän oli jo ilman saattajaa.
ellauri381.html on line 587: In David Remnick’s profile of the writer in The New Yorker, Solzhenitsyn is quoted as saying, “Purely for my work, the 18 years in Vermont have been the happiest of my life.” His other son, Yermolai Solzhenitsyn, adds, “You should know that it wasn’t like my father was some kind of anti-Western ogre at home.” The younger Solzhenitsyns’ recollections of their American childhoods reveal a father who sent his sons to local schools, encouraged them to learn English, let them listen to music he detested – like Black Sabbath – and generally allowed them the freedom to assimilate with their peers.
ellauri381.html on line 595: Solzhenitsyn’s 1978 Harvard University commencement address is the perfect example of the disconnect between his uncompromising attitude and the expectations of his audience. In keeping with his dissident roots, the author spoke vehemently – through a translator – against what he saw as the shortcomings of the Western world.
ellauri381.html on line 632: Following his expulsion from Bulgaria, Heath was posted as the first U.S. Ambassador to the newly independent countries in Indochina including Laos (1950–1954), Cambodia (1950–1954), and South Vietnam (1950–1954). During these concurrent postings he was resident in Saigon. Heath supported the Domino Theory and wrote that if the French pulled out "Only a blind hen could doubt the immediate Communist engulfment of Southeast Asia."
ellauri381.html on line 696:Unohda pyllybikinit – Tässä tulevat ensi kesän tärkeimmät uikkaritrendit.
ellauri382.html on line 74: – Isku synnytyssairaalaan Mariupolissa oli hirveä. Se on sama kuin joku pommittaisi Naistenklinikkaa tai Gazan lastensairaalaa tai tuhoaisi punaisen Tampereen kaupungin. Kollektiiviseen muistiimme ovat palautuneet suomalaisten sotakokemukset, Stubb sanoo. Tosin en ize muista kun en ollut syntynyt, eikä noita muitakaan muistajia enää monta taida olla elävien kirjoissa. Stubbin mielestä Suomi on kuin kasakka, joka liikkuu keväthangella kissamaisen ketterästi ja hyödyntää hetkensä. Vai oliko se torakka? Nekin ovat hyvin nopeita. – Ehkä Suomi on kuin ukrainalainen torakka, joka ottaa jos vain löytää jotain irtainta.
ellauri382.html on line 106: "Katso tätä typerää Irina Faraonia", hän huusi. ”Hän purskahtaa vihaan venäläisiä kohtaan, mutta luuletko, että hän vihaa venäläisiä? Hän ihailee niitä. Mutta se on kohtuvimma – hänellä ei ole rakastajaa, ei miestä, hänellä ei ole ketään. Ja sinä olet aivan sama, kysyt minulta pakotteita koskevia kysymyksiä. Sinun täytyy olla ystävällinen, sinun täytyy käsitellä tätä hellällä kädellä.
ellauri382.html on line 112: news.com.au – Australian johtava uutissivusto
ellauri382.html on line 212: Lisäksi pidämme nauramisesta. Ja vaikka Trump saattaa olla naurettava, hän ei ole koskaan sanonut mitään röyhkeää, nokkelaa tai edes hieman huvittavaa – ei kerran, koskaan. En sano sitä retorisesti, tarkoitan sitä aivan kirjaimellisesti: ei kerran, en koskaan. Ja tämä tosiasia on erityisen huolestuttava brittiläiselle herkkyydelle – meille huumorin puute on lähes epäinhimillistä. Mutta Trumpin kohdalla se on tosiasia. Hän ei näytä edes ymmärtävän, mitä vitsi on – hänen ajatuksensa vitsistä on törkeä kommentti, lukutaidoton loukkaus, satunnainen julmuus.
ellauri382.html on line 218: Ja mikä pahempaa, hän on kaikista anteeksiantamattomin briteille: kiusaaja. Eli paitsi silloin, kun hän on kiusaajien joukossa; sitten hän yhtäkkiä muuttuu sen sijaan nuuskivaksi apuriksi. Näissä jutuissa on sanattomia sääntöjä – Queensberryn peruskunnollisuuden säännöt – ja hän rikkoo niitä kaikkia. Hän lyö alaspäin – mitä herrasmiehen pitäisi, ei koskaan voisi tehdä – ja jokainen hänen kohdistamansa isku on vyön alapuolella. Hän pitää erityisen mielellään haavoittuvien tai äänettömien henkilöiden potkimisesta – ja potkaisee heitä heidän ollessaan kehätyttönä pylly ojossa.
ellauri382.html on line 220: Joten se tosiasia, että merkittävä vähemmistö – ehkä kolmasosa – amerikkalaisista katsoo, mitä hän tekee, kuuntelee, mitä hän sanoo ja sitten ajattelee "Joo, hän näyttää minun kaltaiselta tyypiltäni", on hämmennystä eikä pientä ahdistusta. briteille, koska:
ellauri382.html on line 258: Zinaida Martynovna Portnova (venäjäksi: Зинаида Мартыновна Портнова; 20. helmikuuta 1926 – 15. tammikuuta 1944) oli Neuvostoliiton teini, partisaani ja Neuvostoliiton kuolemanjälkeinen sankari. Hänet tunnetaan natsien sabotoinnista ja myrkyttämisestä toisen maailmansodan aikana ennen kuin hänet vangittiin ja tapettiin 17-vuotiaana.
ellauri382.html on line 397: Kenraalimajuri Cassius Marcellus Savi (19. lokakuuta 1810 – 22. heinäkuuta 1903) oli yhdysvaltalainen sperman istuttaja, poliitikko, sotilasupseeri ja abolitionisti, joka toimi Yhdysvaltain Venäjän-suurlähettiläänä vuosina 1863–1869. Syntyi Kentuckyssa varakkaaseen istutusperheeseen. Savi tuli politiikkaan 1830-luvulla ja alkoi tukemaan abolitionismia Yhdysvalloissa, herättäen vihaa muiden eteläisten keskuudessa. Presidentti Abraham Lincoln nimitti Kentuckyn republikaanipuolueen perustajajäsenen Yhdysvaltain ministeriksi Venäjälle, missä Saven uskotaan vaikuttaneen siitimellään Venäjän tukeen unionille Yhdysvaltain sisällissodan aikana.
ellauri382.html on line 415: Nummenpäiden puoleinen täti Plunkett kertoo samanlaista tarinaa. "Isoisäni oli puolivalkoinen. En koskaan tiennyt, mikä hänen isänsä etunimi oli, mutta hän oli Morehead, valkoinen mies, ja hän sai Tomin orjanaiselta nimeltä Dinah. Näin minulle kerrottiin aina. Samaan aikaan että Moreheadin miehellä ja hänen valkoihoisella vaimollaan oli poika nimeltään Jim ja Tom olivat veljeksiä – he kasvoivat yhdessä, he olivat todella läheisiä setä, isäni veli."
ellauri382.html on line 712: Imposter syndrome. Tuntuuko sinusta usein kiusalliselta lahjastasi saamasi ylistyksen johdosta? Kun tiedät, että et ole sen arvoinen ja elät valheessa, tätä kroonista itseensä epäilystä ja älyllisen petoksen tunnetta kutsutaan huijarisyndroomaksi. Et ehkä ole hyvä kaikessa, mutta se ei vähennä lahjojasi tai tee sinusta väärennöstä. Et toki ole mikään kopio, kopio, kopio ... (Lue myös täydellinen artikkeli "liian paljon olemisen" haavoista – 8 erittäin intensiivisten ja lahjakkaiden usein kokemaa haavaa.) "Kuten lintu, jolla on kauniit höyhenet, on metsästäjien kohteena, niin lahjakkaat ovat kateellisten kohteita."
ellauri382.html on line 725: Lisää extraa elämääsi: Lääkärit Elina ja Markku näkevät, miten suomalaiset tuhoavat suolistonsa – näitä jo kerran syötyjä ruokia he eivät enää omalle lautaselleen laita. IS Extran tilaajille 15.5. 18:00:
ellauri382.html on line 726: Petra, 46, poistatti silikonirinnat – kuva paljastaa hätkähdyttävän eron ulkonäössä: zwei Linsen auf einem Brett!
ellauri382.html on line 727: IS Extran tilaajille 6:00: Naapuri ihmetteli Petran ulkonäköä, kun tämä oli tonkimassa roskia – pari päivää myöhemmin Petra taisteli rinnoistaan lääkäreitä vastaan teho-osastolla!
ellauri382.html on line 743: 4–9-tappio, jonka jälkeen Stubb kävi taas joukkueen pukukopissa. Stubbilta kysyttiin vierailusta, kun hän otti otti puolisona Suzanne
ellauri382.html on line 747: Lue lisää: Mikä nöyryytys! USAn presidentti ryöpytti Suomea armottomasti – presidentti Stubb vakavana.
ellauri382.html on line 748: Tutkimuksissa ei ole havaittu, että menestyvien urheilijoiden esimerkki kannustaisi ihmisiä merkittävästi liikkumaan. Presidentti Stubb on ehkä jopa lähempänä tavallista ihmistä, koska hän ei ole huippu-urheilija kuten Urho Kekkonen ja hän on siksi tässä yhteydessä samaistuttava esimerkki. Ruotsi voitti puolivälieräottelun 1–2, mikä päätti Suomen kotiturnauksen.
ellauri382.html on line 756: Serhii Plokhy käy moneen otteeseen läpi Putinin ideologiaan vaikuttaneita venäläisiä ajattelijoita. Heihin kuuluu Venäjän kansalaissodassa valkoisten joukkojen kenraali Anton Denikin, jonka muistelmista Putin vakuuttui. Anton Denikinin toilailuista on paasauxissa paljon mazkua. Suomalaisittain on yllättävää, että Plokhy listaa Putinin vaikuttajiin myös kirjallisuuden nobelistin Alexander Solzhenitsynin. Tämän hän mainitsee asiassa useimmin. Eikös Sanjan pitänyt olla länkkärien taskussa? Hän viittaa Solzhenitsynin vuonna 1990 ilmestyneeseen kirjoitukseen, jossa tämä vaati ”Venäjän unionin perustamista”. Siihen kuuluisivat Venäjä, Ukraina, Valko-Venäjä ja Kazakstanin pohjoisosa. Ei-slaavilaisia Neuvostoliiton osia Solzhenitsyn ei kaivannut. Plokhii on ukrainaxi huono. Zekixi Plochy tarkoittaa samaa kuin hepreaxi sharon, eli tasanko. “Serhii Plokhy’s Putin is an unprecedented retelling of a familiar disaster. It is a horror story – of political cynicism and scientific ignorance – from which the world will be saved, if at all, only by heroism and luck. He has his mother’s laugh.
ellauri382.html on line 774:Ukrainalainen Taras Ševtšenko (1814–1861) kirjoitti runoelman, joka kertoi Katerynan onnettomasta rakkaudesta venäläiseen sotilaaseen. Mies hylkäsi Katerynan, ja kuten kuvasta näkyy se oli pannut Katerynan paxuxi.
ellauri383.html on line 126: Dök upp på Folklistans pressträff – läxade upp Skyttedal och Jan Emanuel!
ellauri383.html on line 192: – Kulttimaineessa oleva hahmo puhuu avoimesti demokratiaa vastaan. 30 prosenttia kansasta kannattaa sitä. Se, että niin moni pitää asiaa hyvänä on oire siitä, että jokin on pahasti pielessä, Stiglitz sanoo.
ellauri383.html on line 202: – Rikkaimman prosentin verottaminen tuottaisi paljon rahaa. Sen sijaan he eivät maksa paljon veroja. He ovat hyviä välttelemään veroja, hän sanoo.
ellauri383.html on line 223: Myös libidoni laski. Kuten 10-kertainen. Se ei kadonnut kokonaan. Sen sijaan, että masturboin 1–2 kertaa päivässä, masturboin vain 1–2 kertaa kuukaudessa. Seksuaalisen halun katoaminen tuntui helpotukselta. Sen myötä siemensyöksyni kuivuivat melkein. Mikä oli myös tavallaan positiivista, koska sitä vuotoa ei tarvinnut siivota. Orgasmit olivat vähemmän intensiivisiä ja vähemmän keskittyneitä peniksen ympärille. Koko kehoni tuntui olevan orgasmissa, vaikka se tuntui vähemmän intensiiviseltä. Myös seksuaaliset ajatukset, jotka tulivat mieleeni melko usein, katosivat. Melkein. Myös akneni hävisi. Ja kehoni ei ollut niin haiseva kuin ennen. Myönteistä on, etten kokenut masennusta, kuten monet muut eunukit kertovat. Mutta negatiivisia vaikutuksia on. Väsyin hyvin helposti. Ja se väsymys tuntui erityisen pahalta ensimmäisten 3 kuukauden aikana. Lisäksi minulle kehittyi unettomuus, joka lisäsi vakavasti uupumusta. Ja minusta tuli huomattavasti heikompi. Joten en jaksanut juosta 100 metriä enempää. Ja olin täysin hengästynyt. Pienikin fyysinen aktiivisuus sai minut hengästymään. Minulla oli myös kuumia aaltoja ja kylmiä vilunväreitä. Yleensä kehon lämpötilan säätely näytti olevan epäkunnossa. Mutta se oli siedettävä sivuvaikutus. Jopa vähän hassua. Mutta kuudenteen kuukauteen mennessä kaikki nämä negatiiviset sivuvaikutukset olivat siedettävämpiä kuin alussa. Ja positiivinen puoli, en lihonut yhtään, koska olin fyysisesti aktiivinen kaikkia kertoja vastaan ja rintani olivat vain vähän arat, mutta eivät kehittyneet. Luulen, että jos jatkaisin paljon pidempään, negatiiviset vaikutukset muuttuivat vielä vähemmän ilmeisiksi.
ellauri383.html on line 245: The annexation of Crimea by the Russian Federation took place in the aftermath of the 2014 Ukrainian revolution. On 22–23 February, Russian President Vladimir Putin convened an all-night meeting with security services chiefs to discuss pullout of deposed President, Viktor Yanukovych, and at the end of that meeting Putin remarked that "we must start working on returning Crimea to Russia.". Russia sent in soldiers on February 27, 2014. Crimea held a referendum. According to official Russian and Crimean sources 95% voted to reunite with Russia. The legitimacy of the referendum has been questioned by thewest---international community.
ellauri383.html on line 303: Mazzaroth ( heprea transliteraatio: מַזָּרוֹת Mazzārōṯ, LXX Μαζουρωθ, Mazourōth ) on Raamatun heprea sana, joka löytyy Jobin kirjasta (38:32) ja kirjaimellisesti "konstella-10.,[ 1] kun toiset tulkitsevat sanan kruunujen seppeleeksi, mutta sen konteksti on tähtitieteellinen tähdistö, ja se tulkitaan usein termiksi eläinradalle tai sen tähtikuviolle. (Job 38:31–32). Samanlainen sana mazalot (מַּזָּלוֹת) 2. Kuninkaiden 23:3–5:ssä saattaa olla sukua. Sana Mazzaroth (ärrällä) on hapax legomenon (eli sana, joka esiintyy vain kerran) heprealaisessa Raamatussa. Jiddishin kielessä termiä mazalot alettiin käyttää "astrologian" merkityksessä yleisesti, ja se säilyi ilmaisussa " mazel tov ", joka tarkoittaa "onnea", eli hyvää astrologiaa.
ellauri383.html on line 528: Monet ihmiset Ukrainassa ovat jo verranneet tätä toiseen maailmansotaan, koska aivan kuten koko kollektiivinen Länsi, jota yhdisti Natsi–Saksa, vastusti meitä silloin niin tänään he taistelevat jälleen meitä vastaan-vain eri lippujen alla.
ellauri383.html on line 530: Jo näyttelyn avajaisten aattona Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vaati näyttelyn perumista – se on näet loukkaavaa Pohjois-Atlantin liittoa kohtaan.
ellauri383.html on line 583: Erektiohäiriöiden diagnoosit moninkertaistuivat Keski-Suomessa – lääkärin mukaan syyt löytyvät nykyelämästä. Diagnoosimäärä on jopa nelinkertaistunut. Keski-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa ovat tilaston kärjessä. Keskustanuorten ulostulo seksityön yhdistämisestä maaseudun elinvoimaan oli silti mielestäni huonosti harkittu ja asiaton, eikä vastaa käsitystäni maaseudun elinvoiman edistämisestä ja mahdollisuuksista. Keskusta arvostaa suomalaista maaseutua ja sen ihmisiä korkealle, Saarikko kirjoittaa Facebookissa. Saarikon tonnistolla yöansiot saattaisivatkin jäädä laihoixi.
ellauri383.html on line 588: Suomenmaa on suomalainen verkkolehti ja Suomen Keskustan pää-äänenkannattaja, joka perustettiin vuonna 1908 nimellä Maakansa. Se oli nimenä vuoteen 1965, lukuun ottamatta vuosia 1942–1945, jolloin nimenä oli Karjalan sanomat. Suomenmaa julkisti mobiilisovelluksen Android- ja Apple-laitteille vuonna 2017 ja ilmestyy vuodesta 2024 ainoastaan verkkolehtenä. Nyt on Suomenmaa vallan hiljennyt, sivusto on kaatunut. Putinistien kybersotaa sekin varmasti.
ellauri383.html on line 595: Paha yskä ja yhä pahenee. Hoitajien isot palkankorotukset hermostuttivat työnantajat – nyt hallitus valmistelee lakia, jotta vastaava ei toistuisi.
ellauri383.html on line 603: Työministeri Satonen (kok) ei suoraan kommentoi sitä, miksi asiaa ei otettu esille työntekijöitä edustavien tahojen kanssa. – Tämä asia vaan nyt tuli varsin nopeasti päätetyksi. Se perustuu viennin kilpailukykyyn, joka on mielestäni päivänselvä asia. Hän pitää hoitoalan saamia palkankorotuksia yhtenä tärkeimpänä syynä valmisteilla olevan lain taustalla.
ellauri383.html on line 638: Kaunis suomalainen musta tyttö Adina Nivuskoski Seinäjoelta on syystä järkyttynyt sekä USA:sta että Suomesta. Kylläpä on vastamulkoista. Vuoden 1945 jälkeen on hoettu tuhottoman monta kertaa "ei koskaan enää." Koska perussuomalaiset ovat hallituksessa 2024 niin vuosista 1933–1945 ei ole opittu yhtään mitään.
ellauri384.html on line 187: Joseph Heller (1. toukokuuta 1923 – 12. joulukuuta 1999) oli yhdysvaltalainen romaanien, novellien, näytelmien ja käsikirjoitusten kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on vuoden 1961 romaani Catch-22, satiiri sodasta ja byrokratiasta, jonka nimestä on tullut synonyymi absurdille tai ristiriitaiselle valinnalle. Hänet nimitettiin vuonna 1972 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Absurdia kyllä mitali meni sakemanni Heinrich Böllille.
ellauri384.html on line 346: Poliittisen yhdistyksen, joka on suvereenisin yhdistys, on pyrittävä eettisesti korkeimpaan hyvään. Tärkeää tässä on se, että aristoteelinen etiikan käsite – ja todellakin suurin osa hänen Nikomakean etiikasta – keskittyy omenahyveen luonteeseen ja kehitykseen. Aristoteleen mielestä etiikka ei ole määrättyjen sääntöjen noudattamista, vaan pikemminkin asennetta, joka tulee kehittää korkeimman hyvän saavuttamiseksi, jota hän nimittää onnexi (eudaimonia).
ellauri384.html on line 348: Tässä on tärkeää huomata, että kaikkien ei ole Aristoteleen mukaan sopivaa tavoitella korkeinta inhimillistä hyvää. Jokaisen on etsittävä sitä, mikä on hyvää luonteensa mukaisesti, mutta jokainen luonto ei sovellu korkeimpaan hyvään. Siksi Aristoteles väittää, että isännän hyvyys on erilaista kuin orjan; aviomiehen hyvyys eroaa vaimon hyvyydestä; ja vanhemman hyvyys eroaa lapsen hyvyydestä. Lisäksi orja etsii hyvyyttään isännän kautta, vaimo miehensä kautta ja lapsi vanhemman kautta. Siten vapaan aikuisen miehen, perheen isännän, on etsittävä korkeinta hyvää – näin ollen Aristoteleen mielestä hänen on etsittävä kaltaistaan poliittista seuraa. Tällä tavalla Aristoteles sulkee poliisien ulkopuolelle orjat, naiset ja lapset – he elävät siinä, mutta pamputettuina.
ellauri384.html on line 354: ”Nyt paras perustuslaki on se, jonka mukaan kaupunki voi saavuttaa suurimman onnen; ja että, kuten olemme jo todenneet, * ei voi olla olemassa ilman hyvyyttä. Näistä periaatteista seuraa selvästi, että kaupungissa, jossa on paras mahdollinen perustuslaki – kaupungissa, jonka jäsenilleen kuuluu ehdottoman oikeudenmukaisia ihmisiä, ei vain tiettyihin normeihin nähden oikeudenmukaisia – kansalaisten ei pidä elää mekaaniikon tai kauppiaan elämää, mikä on arvotonta ja hyvyyden vastaista. Kansalaisiksi tulevat eivät myöskään voi harjoittaa maanviljelyä: vapaa-aika on välttämättömyys sekä hyvyyden kasvulle että poliittisen toiminnan harjoittamiselle." 1328b24
ellauri384.html on line 360: Nazipersutouhua, Ari hyi. Voimme nyt määritellä ihanteellisen poliisien ydinryhmän – syntyperäiset aikuiset miespuoliset vapaa-ajan viettäjät, joilla on vapaa-aikaa. Koska tämä on ihanne, kaikki poikkeamat siitä on nähtävä siirtymisenä ihanteesta. Siksi voisimme määritellä kumoukselliseksi kaiken, mikä heikentää ydinryhmän valtaa ja suvereniteettia heidän poliisissaan.
ellauri384.html on line 362: Mitä on tyrannia? Meidän on ymmärrettävä, mitä Aristoteles tarkoittaa puhuessaan tyranniasta. Aristoteelisessa skeemassa perustuslait (tai hallintomuodot) luokitellaan yhdeksi kuudesta ensisijaisesta tyypistä, jossa on joitain päällekkäisyyksiä ja vaihteluita. Ensinnäkin hän jakaa perustuslain poliittisessa virassa olevien ihmisten lukumäärällä – yksi, muutama tai monta. Toiseksi hän jakaa nämä kaikki ideaalisiin ja perverssiin tyyppeihin. Erona näiden kahden välillä on se, että ideaalista tyyppiä hallitaan sen mukaan, mikä on parasta yhteiskunnalle kokonaisuutena, kun taas kieroutunutta hallitaan vain hallinnon alaosaston eduksi. Tämä antaa meille kolme perustuslakiparia aristoteelisessa skeemassa – monarkia/tyrannia, aristokratia/oligarkia ja perustuslaillinen hallitus/demokratia, joista edellinen on ihanteellinen tyyppi ja jälkimmäinen kieroutunut.
ellauri384.html on line 394: Se oli ehkä hetki, jolloin Tony Shalhoub, ei-juutalainen näyttelijä, joka näyttelee Midgen juutalaista isää, sanoi sanan "macher", jolloin tajusin, että jokin oli vialla. Aiemmin tänä vuonna Jared Leto pukeutui nenäproteesiin kuvatakseen israelilaista WeWorkin perustajaa Adam Neumania AppleTV:n WeCrashedissa. Koomikko Sarah Silverman on nimenomaisesti tuominnut kuvat – kuten Leton ja Shalhoubin – joissa on joko proteettinen nenä tai stereotyyppiset eleet. Kuten hän äskettäin sanoi, "miksi meidän omaamme jatkuvasti rikotaan aikana, jolloin edustuksen tärkeys nähdään niin olennaisena ja keskeisenä?" Ennen vanhaan sai näytellä muita rotuja. "Kreikkalaisen" murteen koomikko Parkyakarkus radio-ohjelmassaan oli itse asiassa juutalainen mies (ja juutalaisen kirjailijan Albert Brooksin isä). Sellainen peli ei kyllä käy päinsä enää. Näytteleminen on poliittinen, niin, se on rasistinen teko. Die Rasse rein! Juutalaisena transumiehenä en saata enää näytellä vaikka puuta. Se oli mahdotonta hyväksyä silloin, eikä sitä voida hyväksyä nyt. Mediatilat, joiden maanisesta hallinnasta meitä syytetään, käyttävät edelleen nahattomia meisseleitä, suuria väärennettyjä neniöitä ja liioiteltuja aksentteja stereotypioina maailman rakentamisessa. Se on huolestuttavaa.
ellauri384.html on line 422: Käsite aineettomasta ja kuolemattomasta sielusta – erillään ruumiista – ei ilmestynyt juutalaisuuteen ennen Babylonin maanpakoa, vaan se kehittyi vuorovaikutuksen seurauksena persialaisten ja hellenististen filosofioiden kanssa. Vastaavasti heprealaisella sanalla נֶ֫פֶשׁ , nephesh , vaikka se on käännetty " sieluksi " joissakin vanhemmissa englanninkielisissä Raamatuissa, on itse asiassa lähempänä "elävää olentoa". Nefes käännettiin kreikaksi Septuagintassa nimellä ψυχή ( psūchê ) , käyttäen kreikan sanaa "sielulle" eli "puhahdus". Uudessa testamentissa käytetään myös sanaa ψυχή. Psuh on märän pierun ääni pyllystä.
ellauri384.html on line 426: Mooseksen kirjan 2:7:n mukaan Jumala ei tehnyt ruumista eikä pannut siihen sielua kuin kirjettä tomukuoreen; pikemminkin hän muodosti tomusta ihmisen ruumiin, sitten hengittämällä siihen jumalallista hengitystä, hän teki tomuruumiin eläväksi, eli pöly ei niellyt sielua, vaan siitä tuli sielu – kokonainen olento. (What's the diff?)
ellauri384.html on line 445: , jotka esiintyvät > 10–1 kertaa 301 53 25 1
ellauri384.html on line 451: Brevard Springs Childs (2. syyskuuta 1923 – 23. kesäkuuta 2007) oli amerikkalainen Vanhan testamentin tutkija ja Vanhan testamentin professori Yalen yliopistossa vuosina 1958–1999 (ja Sterling-professori vuoden 1992 jälkeen), jota pidetään yhtenä vaikutusvaltaisimmista raamatullisista 1900-luvulla.
ellauri384.html on line 475: – Jos ajattelee, että akateemisesti koulutettu, sivistynyt ihminen puhuu tuollaisista asioista, niin herättäähän se ihmisten huomion, kertoo toimittaja ja kirjailija Maarit Huovinen (o.s. Tyrkkö, s. 1947, toistaisexi kuolematon). Tyrkkö oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana kirjasta Hei beibi, mä oon tulta (2005). – Minun aikanani siellä se oli kustantamon myydyin kirja. Olihan se tuore ulostulo ja tervetullut uutinen. KUPPANEUVOS Valveen tytär lähti Pakistaniin keikkalääkärixi 29-vuotiaana. – Voisin mennä vaikka Lappiin takaisin, Rauni-Leena mietti tulevaisuudensuunnitelmiaan. Vaikka hän oli Lapin lääninlääkäri, hän työskenteli ministeriössä Helsingissä. Kokeiltuaan Rauni huomasi, että hän pystyi vaikka tekemään "astraalikädellään" – Itsekin olen ollut toimittajana kiinnostunut, onko muuta elämää kuin tämä, Tyrkkö toimittaa. 1991 ilmestyi nimellä Rauni-Leena Luukanen-Kilden kirja Tähtien lähettiläs. Ihmetystä herätti, että Luukanen-Kilde kertoi kirjoittaneensa sen suurimmaksi osaksi ”automaattikirjoituksella” muutamassa päivässä. Aikaa ei enää riittänyt yliluonnollisille kokemuksille. Luukanen-Kilde joutui pilkan kohteeksi. Hänen väitteitään akateemisista yhteyksistä kyseenalaistettiin julkisuudessa. SVERR/E KILDE kuoli ennen vaimoaan. Pari päivää ennen omaa kuolemaansa Rauni-Leena Luukanen-Kilde ehti siirtää kirjansa teleportaatiolla Norjasta Suomeen. Hän oli juuri täyttänyt 75 vuotta.
ellauri386.html on line 55: Ensin vähän taustoja Uikipediasta. Doston suvun juuret juontavat Danilo Irtishchiin, jolle myönnettiin maata Pinskin alueella (vuosisatojen ajan osa Puolan ja Liettuan kansainyhteisöä, nykyisen Valko-Venäjän alueella) vuonna 1509 hänen palveluksistaan paikallisen prinssin alaisuudessa. Hänen jälkeläisensä otti sitten nimi "Dostojevski" perustuu kylään nimeltä Dostojewo (johdettu vanhasta puolalaisesta dostojnik – arvovaltainen). Ei ne mitään maa-aatelia olleet aikapäiviin. Dostojevskin välittömät esi-isät hänen äitinsä puolelta olivat kauppiaita; hänen isänsä puoleinen mieslinja oli pappeja. Hänen molemmilla vanhemmillaan saattoi olla myös tataariverta. Senhän se on vähän näköinenkin.
ellauri386.html on line 86: Dostojevskilla ja Apollonia (Polina) Suslovalla oli lyhyt mutta intiimi suhde, joka huipentui talvella 1862–1863. Suslovan seurustelu espanjalaisen Manoliton kanssa myöhään keväällä ja Dostojevskin peliriippuvuus ja ikä päättivät heidän suhteensa. Hän piti (venäläistä) ortodoksiaa ihanteellisena kristinuskon muotona. Semipalatinskissa Dostojevski elvytti uskonsa katsomalla usein tähtiä.
ellauri386.html on line 99: Martin (Mårten) Miltopaeus (8. marraskuuta 1631 Turku – 6. kesäkuuta 1679 Turku) oli kaunopuheisuuden professori, joka toimi myös Turun akatemian rehtorina.
ellauri386.html on line 100: Miltopaeuksen isä oli porvari Eskil Ruskiapää, jonka vastikenimi Miltopaeus on, ja äiti Elin Jakobintytär. Hän valmistui maisteriksi Turun akatemiasta 1653 ja toimi akatemian sihteerinä sekä filosofisen tiedekunnan apulaisena vuodesta 1658 ja sitten kaunopuheisuuden professorina vuodesta 1660. Akatemian rehtori hän oli 1671–1672.
ellauri386.html on line 104: Simon Tolpo (Tålpo) eli Simon Johannis, Aboensis (9. lokakuuta 1652 Turku – 5. heinäkuuta 1711 Naantali) oli suomalainen kirkkoherra ja Turun akatemian teologian, logiikan ja metafysiikan professori.
ellauri386.html on line 106: Tålpo oli Turun akatemian toisena filosofian apulaisena vuodesta 1675, logiikan ja metafysiikan professorina vuodesta 1679, kolmantena teologian professorina vuodesta 1700 ja toisena teologian professorina vuodesta 1706. Hän oli samalla palkkapitäjänsä Piikkiön kirkkoherrana vuodesta 1690, Naantalin ja Raision kirkkoherrana vuodesta 1700 sekä Turun tuomiokapitulin jäsenenä vuodesta 1695. Tålpo toimi Turun akatemian rehtorina kahteen otteeseen 1688–1689 ja 1706–1707.
ellauri386.html on line 107: Tålpo oli naimisissa 1679–1697 Katarina Eriksdotter Helsingin (k. 1697) ja vuodesta 1698 Sara Lietzenin kanssa.
ellauri386.html on line 139: Annan uhrautumisen, itsensä syyttelyn ja kuitenkin armon ja nöyryyden ominaisuudet säilyivät koko hänen elämänsä miehensä kanssa. Dosto lupaili lopettaa pelaamisen aina kun ei ollut pelionnea. Dosto lupaili: "Anya, usko, että ylösnousemuksemme on saapunut, ja usko, että tästä päivästä lähtien saavutan tavoitteeni – sinä tuotat minulle onnea." Paskat se mitään lopetti, mutta Anna ei antanut sille rahaa.
ellauri386.html on line 144: Kun hänen miehensä lojui ottomaanilla palauttamassa kirjallisia kykyjään, Anna työskenteli neljätoista tuntia päivässä – ei vain vaimona ja äitinä, vaan myös pikakirjoittajana, sihteerinä ja talouspäällikkönä – samalla kun hän etsi ulkopuolista siivous- ja sexityötä täydentääkseen perheen tuloja. Siinä ei 9-9-6 ollut vittu mitään.
ellauri386.html on line 251: Det handlar om Richard, en hyfsat framgångsrik Helsingfors-författare som gift sig tidigt med sin tonårskärlek och redan vid trettiofem verkar ha nått sitt livs kulmen. På en förlagsfest träffar han den nästan femton år äldre Paula. De inleder en affär som är mysig och hemtrevlig snarare än passionerad – de ligger inte ens med varandra, men läser gärna tidningen i sängen tillsammans över en kanna presskaffe. Så går det som det går, och bokens andra halva skildrar den besvärliga övergångsfasen då en ny bonusfamilj ska bildas. ((huåååh)) Gäsp.
ellauri386.html on line 420: Markusta oli tulossa georgisti. Georgism, on taloudellinen ideologia, jonka mukaan ihmisten tulee omistaa itse tuottamansa arvo, kun taas maasta peräisin oleva taloudellinen vuokra - mukaan lukien kaikki luonnonvarat, yhteiset ja kaupunkialueet – pitäisi kuulua tasapuolisesti kaikille yhteiskunnan jäsenille. Amerikkalaisen taloustieteilijän ja yhteiskunnallisen uudistajan Henry Georgen kirjoituksista kehitetty Georgist-paradigma etsii ratkaisuja sosiaalisiin ja ekologisiin ongelmiin perustuen maaoikeuksien ja julkisen talouden periaatteisiin, jotka pyrkivät yhdistämään taloudellisen tehokkuuden sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Tästä ei kyllä Dostojevski pitäisi, vaikka katolisuutta kyllä dissasi.
ellauri386.html on line 439: Within 3–4 days I started feeling much better and had more energy. I started dropping weight almost immediately, down around 15-25 lbs by the end of the trip. The cravings I have for crap food in the US simply went away. The portions are not THAT much smaller. I went right back to feeling like crap, low energy, etc within 1 week of returning, and I was eating much more carefully.
ellauri386.html on line 469: Aleksandr Nikolajevitš Radishchev ( venäjäksi : Александр Николаевич Радищев ; 31. elokuuta [ OS 20. elokuuta] 1749 – 24. syyskuuta [ OS 12. syyskuuta] 1802) oli venäläinen kirjailija ja suuri yhteiskuntakriitikko. Lodu syntyi kartanolla aivan Moskovan ulkopuolella, pieneen tataarisukuun kuuluvaan aatelisperheeseen.
ellauri386.html on line 476: Vaikka Radischev vaikutti Adam Smithiltä, hän säilytti protektionistiset näkemykset, tuomitsi tarpeettoman kansainvälisen kaupan ja ehdotti vahvempaa kotimaista tuotantoa. Kirjoittaja ei ollut millään muotoa idealisti, vaan myönsi, että "missä oli enemmän valistusta, missä oli enemmän sosiaalista elämää, siellä oli enemmän turmeltumista, joten hyvä ja paha ovat erottamattomia maan päällä". Vähän se piti Fontenellestä (1657 –1757), jonka kexintöä oli meemi että venuslaiset oli kauniita ja eroottisia.
ellauri386.html on line 478: Samaa mieltä oli britti Joseph Addison (1672 - 1719 jonka näytelmä Cato, a tragedy oli jenkkivallankumouxellisten ihan lemppari. Sieltä on siteerattu mm. Patrick Henryn kuuluisa uhkavaatimus: "Anna minulle vapaus tai anna minulle kuolema!" (näytös II, kohtaus 4), Nathan Halen tunnustus: "Olen pahoillani, että minulla on vain yksi elämä annettavana maani puolesta." (näytös IV, kohtaus 4) ja Washingtonin ylistys Benedict Arnoldille: "Kenenkään miehen vallassa ei ole määrätä menestystä, mutta olet tehnyt enemmän – olet sen ansainnut." (näytös I, kohtaus 2).
ellauri386.html on line 498: – Leikitte tulella paskiaiset, leikitte tulella. Älkää sitten sanoko, ettei teitä olisi varoitettu, Solovjov varoitti.
ellauri386.html on line 502: Vladimir Sergejevitš Solovjov ( venäjäksi : Влади́мир Серге́евич Соловьёв ; 28. tammikuuta [ OS 16. tammikuuta] 1853 – 13. elokuuta [ OS 31. heinäkuuta] 1900) oli venäläinen filosofi, kirjailija, kirjailija, kirjailija, ja kirjailija joka näytteli merkittävää roolia venäläisen filosofian ja runouden kehityksessä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alun henkisessä renessanssissa.
ellauri386.html on line 506: Solovjov yritti kai sovittaa siihin Schellingiltä saamaansa saksalaisessa idealismissa juhlittua harhaoppista dualismia (subjekti-objekti). Vuonna 1877 Solovjov muutti Pietariin, jossa hänestä tuli kirjailija Fjodor Dostojevskin (1821–1881) ystävä ja uskottu. Ystävänsä vastakohtana Solovjov suhtautui myötätuntoisesti roomalaiskatoliseen kirkkoon (sen äisky oli polakki). Solovjovin teoksista käy selvästi ilmi, että hän hyväksyi paavin ensisijaisuuden yleismaailmalliseen kirkkoon nähden. Venäjän juutalaisten kulttuurin edistämisyhdistyksen aktiivisena jäsenenä hän puhui hepreaa ja kamppaili sovittaakseen yhteen juutalaisuuden ja kristinuskon. The Jewish Encyclopedia kuvailee häntä "juutalaisten ystäväksi" ja toteaa, että "hänen sanotaan jopa kuolinvuoteessaan rukoileneen juutalaisten puolesta".
ellauri386.html on line 528: Solovyovista kirjoitti Jewish Encyclopediaan Herman Rosenthal (1843 – 1917), amerikkalainen kirjailija, toimittaja ja kirjastonhoitaja. Rosenthal syntyi Friedrichstadtissa (Jaunjelgavassa) , Kurinmaalla. Hän sai koulutuksensa Bauskessa (Bauska) ja Pietarsaaressa (Jēkabpils), valmistuen vuonna 1859. Samana vuonna hän käänsi saksaksi useita Nekrasovin runoja. Vuonna 1869 hän harjoitti kirjapainoa Krementchugissa, ja vuonna 1870 hän julkaisi runokokoelman Gedichte. Venäjän ja Turkin sodassa hän palveli Venäjän Punaisen Ristin seurassa ja sai seuran mitalin ansioista veripalvelussa (1877–78). Palattuaan ammattiinsa kirjapainomestarina, hän harjoitti sitä Smyelassa, Kiovan hallituksessa ja Kiovan kaupungissa vuoteen 1881 asti. Hän tuotti humoristisen tarinan "Die Wunderliche Kur" vuonna 1872 ja auttoi myöhemmin Zarya (Dawn), päivälehteä jonka ensimmäinen numero ilmestyi Kiovassa vuonna 1878. Tuolloin Rosenthal valittiin Pietarin Venäjän juutalaisten kulttuurin edistämisyhdistyksen vastaavaksi jäseneksi.
ellauri386.html on line 530: Koska Rosenthal oli kiinnostunut sorrettujen uskontokuntansa tilasta, hän purjehti Yhdysvaltoihin vuonna 1881 perustaakseen sinne maataloussiirtomaita venäläisten juutalaisten maahanmuuttajien asettamiksi. Vuosina 1881–82 hän onnistui perustamaan siirtokuntia Louisianaan ja Etelä-Dakotaan . Asukkaana hän otti merkittävän osan New Jerseyn Woodbinen siirtokunnan hallinnosta vuonna 1891. Vuosina 1887 ja 1888 Rosenthal harjoitti kirjakauppaa, mutta luopui tästä ammatista päästyään New Jerseyn päätilastoitsijaksi. Edison General Electric Companyn virassa hän toimi kolme vuotta. Vuonna 1892 hän matkusti Kaukoitään, jonne Great Northern Railway lähetti hänet tutkimaan Kiinan, Korean ja Japanin taloudellisia olosuhteita ja kauppaa, josta hän julkaisi raportin ( St. Paul , 1893). Palattuaan hänet valittiin New York Cityn saksalais -amerikkalaisen uudistusliiton sihteeriksi ja seitsemänkymmenen komitean lehdistötoimiston jäseneksi , joka oli ratkaisevassa asemassa pahamaineisen Tweed Ringin kaatamisessa. Häntä ei kuitenkaan pie sekoittaa kaimaansa Herman "Lefty Lou" Rosenthaliin, gangsteriin joka nirhattiin Sing Singissä. Vuonna 1894 hänet nimitettiin Immigration Bureaun vastuuvapausosaston päälliköksi, Ellis Island, New York, toimisto, jossa hän työskenteli kaksi vuotta päästäen maahan simona sivukiharoita. Vuonna 1897 hänestä tuli New Yorkin amerikkalaisten sionistien liiton varapuheenjohtaja. Vuonna 1898 hän hyväksyi New Yorkin julkisen kirjaston (Astor-haara) slaavilaisen osaston päällikön viran, jossa hän toimi vuoteen 1917 asti. Hän liittyi Jewish Encyclopedia -lehden toimituskuntaan Venäjän osaston päällikkönä joulukuussa 1900, kun Solovyev oli vasta menehtynyt köyhänä kuin kirkonrotta.
ellauri386.html on line 540: Hryhorii Savych Skovoroda ( ukrainaksi : Григорій Савич Сковорода ; 3. joulukuuta 1722 – 9. marraskuuta 1794) oli ukrainalainen kasakkiperäinen filosofi, joka asui ja työskenteli Venäjän valtakunnassa. Hän oli runoilija, opettaja ja liturgisen musiikin säveltäjä. (David Sedaris ei ikinä olisi kuvaillut izeään noin suurieleisesti, vaikka hänkin kynäili jonkun verran ja imutti fagottia.) Hänen merkittävää vaikutustaan aikalaisiinsa ja seuraaviin sukupolviin sekä hänen elämäntapaansa pidettiin yleisesti Sokrateksena, ja häntä kutsuttiinkin usein "Sokrateeksi". Skovorodan työ vaikutti sekä nykypäivän Ukrainan että Venäjän kulttuuriperintöön, molemmat maat väittävät hänen olevan syntyperäinen poika.
ellauri386.html on line 542: Skovoroda syntyi Ukrainan pienviljelijäperheeseen Tšornukin kylässä Lubnyin rykmentissä, kasakkahetmanaatissa. Vuonna 1708 kasakkahetmanaatin alue liitettiin Kiovan kuvernöörikuntaan, vaikka kasakoita ei suorastaan likvidoitu, Venäjän valtakunta (nykyinen Poltavan alue, Ukraina), vuonna 1722. Hänen äitinsä Pelageja Stepanovna Shang-Giray oli suoraan sukua Şahin Giraylle ja hänellä oli osittainen Krimin tataarin syntyperä. Hän oli opiskelija Kyiv-Mohyla-akatemiassa (1734–1741, 1744–1745, 1751–1753), mutta ei valmistunut. Vuonna 1741 hänet vietiin 19-vuotiaana setänsä Ignati Poltavtsevin johdosta Kiovasta laulamaan keisarilliseen kuoroon Moskovaan ja Pietariin ja palasi Kiovaan vuonna 1744. Vuodesta 1759 vuoteen 1769 hän opetti keskeytyksin sellaisia aineita kuin runoutta, syntaksia, kreikkaa ja etiikkaa Kharkov Collegiumissa (kutsutaan myös ukrainalaisemmin Kharkiv Collegiumiksi). Hyökkäyksen jälkeen hänen semantiikan kurssilleen vuonna 1769 hän päätti luopua opettamisesta ja tyytyi säveltämään virsiä. Häntä kuvailtiin taitavaksi soittajaksi huilussa, torbanissa ja kobzassa.
ellauri389.html on line 121: Charles Lloyd on yhdysvaltalainen jazz-fagotisti ja -huilisti soitinyhtyeestä Ovet (?). Charles onnistui hyvin 1967 Neuvostoliitossa. Charles Lloyd II (12. helmikuuta 1775 – 16. tammikuuta 1839) oli englantilainen runoilija, joka oli Charles Lambin , Samuel Taylor Coleridgen , Robert Southeyn , William Wordsworthin , Dorothy Wordsworthin ja Thomas de Quinceyn ystävä . Hänen tunnetuin runonsa on "Desultory Thoughts in London". Charles on vaikutusvaltaisen birminghamilaisen Lloyds Bank suvun jäsen.
ellauri389.html on line 125: Hänen (Samun) ihanteensa oli hilpeä John Milton. Opiskellessaan Cambridgen yliopistossa hän tutustui Robert Southeyhin, joka sai hänet radikalisoitumaan. Yhdessä he kirjoittivat näytelmän The Fall of Robespierre (1794) ja suunnittelivat kahdentoista avioparin yhteistä kommuunia Pennsylvaniaan. Tätä tarkoitusta varten he itse valitsivat aviopuolisoikseen sisarukset. Tämä pienyhteisö sai sittemmin nimen lakistit (lakists), johon kuului kolme järvikoulun runoilijaa, Southey, Coleridge ja Wordsworth. Nimi Järvikoulu juontuu siitä, että he kaikki viettivät osan elämästään naturisteina Unencumberlandin järvien rannoilla. Yhteistä heille oli myös se, että he nuoruudessaan ihailivat Ranskan vallankumouksen aatteita. Coleridge opiskeli vuosina 1798–1800 Göttingenissä saksalaista kirjallisuutta ja välitti sen tuntemusta englantilaisille. Hän käänsi Friedrich Schilleriä englanniksi. Coleridgen runoelmat ovat haaveellisia kuvauksia täynnä hehkuvaa tunnetta ja mystillistä vulvan ihailua.
ellauri389.html on line 134: William Lisle Bowles (24. syyskuuta 1762 – 7. huhtikuuta 1850) oli englantilainen pappi, runoilija ja kriitikko. Oxfordissa hän voitti kanslerin palkinnon latinalaisesta säkeestä.
ellauri389.html on line 139: Smith kirjoitti Beachy Headin vuosina 1803–1806, lähellä elämänsä loppua, kun hän kamppaili velkojen ja huonon terveyden kanssa. Runon säveltämisen aikana Englanti osallistui Napoleonin sotiin Ranskan kanssa, ja Beachy Headin katsottiin olevan Ranskan armeijan todennäköinen maihinnousupaikka. Siitä huolimatta Smith jatkoi Ranskan ja vallankumouksellisten ihanteiden tukemista.
ellauri389.html on line 239: Crazy or not, it’s a worrying sign for philosophy in the academy. Someone who’s very good at conveying complex philosophical ideas in plain English– a good teacher, in other words – has come to the conclusion that a university is not the best place for him to be. An applied philosopher is not like a real one: Barring ordinary language philosophers, if you ask them direct questions in ordinary language they can’t answer without jargon and mystification. When faced with the need to explain what they’re doing and why it should be of interest to anyone at all outside of that culture, they look like flounders, both eyes on the same side of the skull. Not the best ones, like Quentin Skinner, Philip Pettit, and Peter Singer, who are all praised for their minds and their humanity, as well as the ability to think out of the fly and express themselves lucidly. No Perer Rabbit ainaskin on sertifioitu paska, varmaan siis noi 2 muutakin n.h ja Nigel ize.
ellauri389.html on line 256: Isaiah Berlin (Jesaja Berlins; 6. kesäkuuta 1909 Riika, Liivinmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 5. marraskuuta 1997 Oxford, Englanti) oli latvialaissyntyinen brittiläinen filosofi ja aatehistorioitsija. Häntä pidetään 1900-luvun merkittävimpiin kuuluvana aatehistorioitsijoita. Arvaa oliko hän esinahaton? Kyl-lä! Isaiah Berlin syntyi Riiassa vuonna 1909 keskiluokkaiseen chabad-lubavitch juutalaiseen perheeseen. Isaiah oli liikemiesisän ja kotiäidin ainoa lapsi. Perhe muutti vuonna 1916 Pietariin. Kun bolševikit nousivat Venäjällä valtaan, juutalaiset Berlinit kokivat olonsa vaikeaksi. Perhe sai vuonna 1920 latvialaisina luvan muuttaa takaisin Riikaan, mistä he muuttivat seuraavana vuonna Britanniaan.
ellauri389.html on line 271: “I spent most of my time at school playing rugby. I ended up going to Bristol University to do psychology, and I took philosophy and sociology as subsidiary subjects in the first year. I got disillusioned with psychology, dropped out, was a car park attendant for six months, tried to start a new course in English, but I wouldn’t have got a grant, so I carried on into my second year with philosophy, thinking I would become a journalist. Probably because I did so much student journalism I could write well enough that I conned them into a first class degree in philosophy, which meant I could go to Cambridge to do a PhD – there were proper grants in those days. I tried to get a job in publishing in my first year there but didn’t get that, so it’s only philosophy in want of anything better really."
ellauri389.html on line 273: Philosophers could be contributing to something that’s incredibly important. Gay marriage is just one example of many. I don’t think philosophers responded particularly well to 9/11 either. As of free speech, I’m much more sympathetic to the American system actually. Of course I draw the line at incitement to violence, to certain sorts of pornography, plagiarism, false advertising, the disclosure of official secrets – these are the areas where I would shut the buggers up.”
ellauri389.html on line 375: Charles Lloyd (12 February 1775 - 16 January 1839) was an English poet. He joined a passionate community of people who love what you love. Lloyd was born in Birmingham, the eldest son of Charles Lloyd (1748–1828), the quaker banker (founder of Lloyd's Bank) and philanthropist. He was educated privately by a tutor named Gilpin.
ellauri389.html on line 466: John Newton (4. elokuuta 1725 Lontoo – 21. joulukuuta 1807 Lontoo) oli englantilainen merimies, orjalaivan kapteeni, orjakauppias sekä myöhemmin anglikaanisen kirkon pappi, virsirunoilija ja tunnetun virren ”Amazing Grace” kirjoittaja. Newtonin äiti kuoli, kun John oli seitsemän vuoden ikäinen, ja hän joutui lähtemään iskän orjalaivaan töihin laivapojaksi. Hänestä kehittyi vuosien mittaan raaka ja häikäilemätön nuorukainen. Jo nuorena hänestä tuli laivanomistaja, joka kuljetti orjia Afrikasta Amerikkaan. Se oli niin ikävä tyyppi että sen liikekumppanit kerran kylästyivät siihen ja möivät sen jollekin länsiafrikkalaiselle prinsessalle orjaxi. Yhdellä tällaisella matkalla vuonna 1748 joutui hänen huonokuntoinen laivansa kovaan myrskyyn Irlannin merellä. Hän joutui kamppailemaan myrskyn kourissa yksitoista tuntia, mutta selviytyi myrskystä. Newton lupasi parantaa tapansa jos ei uppoisi. Laivan pysymisen pinnalla hän koki osoituksena Jumalan armosta, joka kohdistui nimenomaan häneen, mutta vähän myös kaikkein jumalattomimpiin värillisiin ihmisiin kannen alla, ja tämä kokemus muutti hänen elämänsä. Järkevänä miehenä hän kuitenkin jätti orjakaupan vasta kuuden vuoden kuluttua jäädessään eläkkeelle. Hän jäi töihin Liverpoolin satamaan ahtamaan orjia, mutta pian hän alkoi opiskella teologiaa ja valmistui papiksi ja määrättiin hoitamaan pientä Olneyn seurakuntaa. Siellä hän tutustui runoilija William Cowperiin ja yhdessä he julkaisivat 1779 Olney Hymms -nimisen kokoelman lauluja, josta tuli yksi merkittävimpiä 1700-luvun evankelikaalisista laulukokoelmista. Sen 349 laulusta Cowper oli runoillut 67 ja loput Fig Newton. Virrellä "Amazing Grage" on liittymäkohtia hänen kokemaansa myrskyyn ja siitä selviytymiseen. Vähän sama legenda kuin Martin Luderilla, quod vide. Amerikkalaiset pitävät siitä erityisesti, sillä se ilmaisee amerikkalaisia perusarvoja olematta yhtä jingoistinen kuin America the Beautiful tai Star Striped Banner. ("By Jingo!" on brittiläinen vastine sanalle "Jösses!".)
ellauri389.html on line 627: Hark! Hän vastaa! – Villit tornadot,
ellauri389.html on line 634: sinne, missä hänen pyörteensä vastaavat – Ei.
ellauri390.html on line 56: Eurooppalaisten saapumisen aikoihin mohegaanit asuttivat Ala-Connecticutia, jossa he muodostivat sukulaisliiton saman hallinnon alla olevien pequotien kanssa. Riitojen seurauksena kansat erkanivat toisistaan 1630-luvulla mohegaanien alipäällikkönä toimineen Uncasin ottaessa käskyvaltaansa mohegaanit. 1600-luvun englantilaiset siirtolaiset tunsivat mohegaanit hyvin. Eivät tunne enää. Mohegaanien tärkein kaupunki oli shantok, tunnettu myös nimellä Shetucket, joka sijaitsi New Londonin ja Norwichin välillä vuosina 1636–1682.
ellauri390.html on line 128: Jalmari Verneri Sauli (vuoteen 1908 Saxelin) (17. elokuuta 1889 Hämeenlinna – 22. huhtikuuta 1957 Tampere) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja olympiaurheilija.
ellauri390.html on line 130: Saulin isä oli tehtaanjohtaja Carl Otto Saxelin ja äiti aatelinen Zaida Maria Blåfield. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1907 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1911. Sauli toimi vuosina 1911–1914 Aamulehden päätoimittajana ja Hämeen Sanomien päätoimittajana 1914–1917. Myöhemmin hän oli G. A. Serlachius Oy:n palveluksessa Mäntässä 1917–1920, Varsinais-Suomen Vartion päätoimittajana sekä Jallu-lehden tutkivana journalistina 1937–1945.
ellauri390.html on line 140: Sauli oli naimisissa vuosina 1909–1929 Lyyli Allaksen kanssa ja vuodesta 1931 Kaarina Pirjolan kanssa. Hänen poikansa Jaakko Sauli (1911–1940) voitti kaksi Suomen-mestaruutta pussijuoksussa mutta kaatui silti Säkkijärvellä talvisodan viime hetkillä. Jalmari Saulin veli Jonni Sauli (1881–1957) toimi Helsingin yliopiston maanviljelysopin dosenttina ja professorina.
ellauri390.html on line 171: Ann Radcliffe (os. Ward; 9. heinäkuuta 1764 – 7. helmikuuta 1823) oli englantilainen kirjailija ja goottilaisen kaunokirjallisuuden pioneeri. Hänen tapansa selittää pois yliluonnollisia elementtejä romaaneissaan lisäsi goottilaisen kaunokirjallisuuden arvostusta 1790-luvulla. Radcliffe oli aikansa suosituin kirjailija, jota ihailtiin melkein kaikkialla; samanaikaiset kriitikot kutsuivat häntä mahtavaksi lumottajaksi ja romanssien kirjoittajien Shakespeareksi, ja hänen suosionsa jatkui 1800-luvulla. Kiinnostus Radcliffeen ja hänen työhönsä heräsi eloon 2000-luvun alussa, kun kolme elämäkertaa julkaistiin. Sulaa silkkoahan se on sisältä, mutta sentään nainen ratissa. Sen isä hoisi sen enon Bentleyn ja Wedgwoodin porsliinikauppaa Bathissa. Anne ansaizi kirjoilla 3x enemmän kuin Radcliffe, köyhä lehtineekeri, joten liitto oli auvoinen. Ansaittuaan tarpeexi lapsettomat Radcliffet viettivät loppuelämänsä matkustaen ja viettäen mukavaa elämää koiransa Chancen kanssa. He matkustivat kotimaassa lähes kerran vuodessa vuosina 1797–1811, ja myöhempinä vuosina Radcliffet vuokrasivat vaunun kesäkuukausina voidakseen tehdä matkoja Lontoon lähellä. Annin väitettiin tulleen hulluxi mutta se oli paskapuhetta. Hänen kerrottiin kärsineen astmasta johon hän sai säännöllistä hoitoa.
ellauri390.html on line 177: 1800-luvun alussa Radcliffe vaikutti Edgar Allan Poeen (1809–1849) ja Sir Walter Scottiin (1771–1832). Myöhemmin 1800-luvulla Charlotte ja Emily Brontë jatkoivat Radcliffen goottilaista perinnettä romaaneissaan Jane Eyre, Villette ja Wuthering Heights. Radcliffea ihailivat myös ranskalaiset kirjailijat, kuten Honoré de Balzac (1799 - 1850), Victor Hugo (1802 - 1885), Alexandre Dumas (1802 - 1870), George Sand (1804-1876) ja Charles Baudelaire (1821 - 1867)
ellauri390.html on line 187: Vsevolod Vladimirovitš Krestovski (ven. Все́волод Влади́мирович Кресто́вский; 23. helmikuuta (J: 11. helmikuuta) 1840 Kiovan läänin Taraštšan kihlakunnan Malaja Berezjankan kylä – 30. tammikuuta (J: 18. tammikuuta) 1895 Varsova) oli ulaaniupseerin poika, puolalaisen aatelissuvun jälkeläinen ja venäläinen kirjailija.
ellauri390.html on line 189: Krestovski syntyi ukrainalaiseen aatelisperheeseen ja opiskeli Pietarin yliopistossa. Hän julkaisi ensimmäiset teoksensa vuonna 1857. Aluksi hän myötäili edistyksellistä nuorisoa, mutta siirtyi vuonna 1863 taantumuksen leiriin kuten tuttavansa Fedja ja maailman paskin Nalle. Yliopistossa hän ystävystyi radikaalin kriitikon Dmitri Pisarevin kanssa ja kirjoitti Russian Word -lehteen. Kirjailijan tunnetuin teos on Pietarin alamaailmaa ja ylimystöä sensaatiomaisesti kuvaava romaani ”Pietarin slummit”, ven. Peterburgskije truštšoby, 1864–1867). Hänen romaaninsa oli monen tunnin henkilökohtaisen tarkkailun tulos. ”Nihilisminvastaisen” dilogian Krovavyi puf (”Verinen isku”) viihderomaanit Panurgovo stado (”Panurgin lauma”, 1869) ja Dve sily (”Kaksi voimaa”, 1874) esittävät Venäjän 1860-luvun vallankumousliikkeen puolalaisten nationalistien juonittelun tuloksena.
ellauri390.html on line 191: Vuonna 1863 hän matkusti Varsovaan tehdäkseen useamman tunnin muistiinpanoja romaaniinsa Panurgen lauma (1869), joka kertoo tammikuun kansannoususta. Vuonna 1874 hän kirjoitti toisen romaanin, May The Force Be With you, samasta aiheesta. Molemmat romaanit olivat luonteeltaan taantumuksellisia. Myöhemmin Krestovski julkaisi avoimen juutalaisvastaisen trilogian Tma Jegipetskaja (”Egyptin pimeys”, 1888), Tamara Bendavid (1889–1890) ja Toržestvo Vaala (”Baalin juhlat”, 1891–1892).
ellauri390.html on line 341: Loput ovat venäläisiä kenraaleja ja aristokraatteja tai muita viheltäjiä. Aleksanteri Volkonski (1866–1934) oli venäläinen sotilasavustaja ja kirjailija, jonka myöhemmässä elämässä Bulgarian kreikkalaisesta kirkosta katholin papiksi vihittiin.
ellauri390.html on line 576: John Strelecky was born and grew up in the suburbs of Chicago, Illinois. As a youngster, he dreamed of being an adventurer and traveling the world. For almost a decade, he held two and three jobs at a time–trying to make enough money to pay for training to become a pilot.
ellauri390.html on line 579: In an attempt to chart a new path for his life, he applied to the prestigious Kellogg Graduate School of Management at Northwestern University. He was denied due to– “a lack of significant work experience.”
ellauri390.html on line 746: In Bewegung sein und lernen – körperlich, geistig und spirituell
ellauri390.html on line 748: Inspiration durch Kultur – mit Sprache(n) verschiedene Kulturen entdecken
ellauri391.html on line 83: Louise Henry Hoover (29. maaliskuuta 1874 – 7. tammikuuta 1944), tunnettiin nimellä Lou Henry Hoover, oli Yhdysvaltain presidentti Herbert Hooverin vaimo ja Yhdysvaltain ihan ensimmäinen nainen.
ellauri391.html on line 88: "Kirjeesi herra Hooverille saapui, kun hän oli lähtenyt Palo Altosta itään ja Eurooppaan. Se saatettiin rouva Hooverin tietoon. Hän sanoi, että vaikka tarinan propagandamerkitys on enemmän tai vähemmän oikea, lähes kaikki yksityiskohdat eivät ole. Hän muistaa itse tapauksen erittäin hyvin ja on usein kuullut siihen viitattavan – ja jopa muistelevan paljon huvittuneena M. Paderewskilta ja herra Hooverilta. Hän on antanut minulle selonteon tapauksesta, jonka ystäväni kerran julkaisi ja jonka hän sanoo olevan täsmällinen useimmissa yksityiskohdissa, ja olen korjannut seuraavat kohdat käsikirjoituksestasi….
ellauri391.html on line 106: Se oli Harcourtin korjattu versio, joka ilmestyi joissakin sanomalehdissä seuraavana huhtikuussa 1939, kun Paderewski vieraili Hooverin luona hänen Palo Alto -kodissaan. Mutta jos tämä korjattu versio on totta, miksi Hoover ei käyttänyt sitä muistelmiensa ensimmäisessä osassa, jotka ilmestyivät vuonna 1951? Hooverin ensimmäinen pitkä kuvaus tapahtumasta kirjoitettiin vasta vuosina 1961–1963, jolloin hän aloitti Magnum Opuksensa Puola-osion parissa. George H. Nash ei koskaan julkaissut Hooverin elinaikana, mutta editoi huolellisesti erilaisia luonnoksia ja julkaisi sen vuonna 2011 nimellä Freedom Betrayed: Herbert Hooverin toisen maailmansodan salainen historia ja sen jälkimainingit . Laajennetussa alaviitteessä Hoover muistelee 1 500 dollarin suorituspalkkiota, mutta hänellä ja hänen ystävillään oli tarjota Paderewskille vain 150 dollaria. Hooverin mukaan: "Paderewski nauroi ja ehdotti, että keskeytämme kihlauksen johonkin tulevaan tilaisuuteen, kun hän oli lännessä. Eräs jäsenistämme ehdotti, että emme ehkä pystyisi tekemään sitä, koska olisimme saattaneet hajota, ja tarjosi jälleen 150 dollaria. Paderewski nauroi taas ja sanoi, että lykkäämme sitäkin. Muistin tämän jakson hänelle, kun tapasin hänet pääministerinä rauhankonferenssissa. Hän naurahti taas."
ellauri391.html on line 117: Toisaalta teologia on uskontoja, erityisesti kristinuskoa tutkiva yliopistollinen oppiaine. Länsimainen yliopistolaitos syntyi 1100–1200-lukujen taitteessa. Tällöin ruumiinharjoitus siirtyi vähitellen luostareista yliopistoihin. Luostarilaitos on tallettanut ja säilyttänyt vanhoja jouhipaitoja ja ruoskia.
ellauri391.html on line 123: 1700-luvulle asti teologia säilyi yhtenä ainekokonaisuutena. 1700–1800-lukujen vaihteessa teologia eriytyi useiksi oppiaineiksi. Samalla sen luonne muuttui. Kyse ei ollut enää kirkon opin kehittämisestä ja puolustamisesta, vaan teologiasta tuli uskontokriittistä, tiedettä sanan nykyisessä ateistisessa merkityksessä. Tyhmä veto sanoi Kalle Barth, joka oli puhutun sanan miehiä.
ellauri391.html on line 125: Huonohampainen Karl Barth (10. toukokuuta 1886 Basel, Sveitsi – 10. joulukuuta 1968 Basel) oli vaikutusvaltainen sveitsiläinen deformoitu teologi. Pastori Barth oli yksi niin sanotun uusortodoksisen liikkeen keskeisistä ajattelijoista. Jossain vaiheessa pastori Barth kehitti Friedrich Go-Cartin kanssa dialäktista teologiaa.
ellauri391.html on line 215: The American company was founded by William Henry Hoover (1849–1932) and his son Herbert William Hoover, Sr. (1877–1954). The surname Hoover is an Anglicized version of the German Huber, originally designating a landowner or a prosperous small-scale farmer.
ellauri391.html on line 219: Another Henry Dreyfus (or Henri Dreyfus, 7 January 1882 – 30 December 1944) was a Swiss inventor of the modern weaving loom. He and his brother Camille Dreyfus also invented Celanese, an acetate yarn.
ellauri391.html on line 235: Herbert Clark Hoover (1874–1964) oli yhdysvaltalainen poliitikko, joka edusti Yhdysvaltain republikaanista puoluetta. Hoover oli Yhdysvaltain 31. presidentti (1929–1933). Hänen presidenttikaudelleen ajoittui 1930-luvun lama.
ellauri391.html on line 250: Deformoidut kähmivät. Left to right at a 1956 Evangelical Lutheran Church annual meeting in Wuppertal are Upper Church Councillor (Oberkirchenrat) Joachim Beckmann (1901–1987), Hans Iwand, German theologian Wilhelm Schneemelcher (1914–2003), and Swiss theologian Karl Barth (1886–1968).
ellauri391.html on line 340: Aleksei Stepanovitš Homjakov ( venäjäksi : Алексей Степанович Хомяков ; 13. toukokuuta [ OS 1. toukokuuta] 1804 – 5. lokakuuta [ OS 23. syyskuuta] 1860) oli venäläinen teologi, taiteilija ja filosofi. Hän perusti slavofiililiikkeen yhdessä Ivan Kirejevskin kanssa, ja hänestä tuli yksi sen arvostetuimmista teoreetikoista. Hänen poikansa Nikolai Khomyakov oli duuman kovin puhuja.
ellauri391.html on line 349: Venäläinen uskonnonfilosofi Nikolai Berdjajev kiitti Homjakovin pyrkimystä vapauttaa kristinusko rationalismista. Kirkon tuntevat vain ne, jotka ovat hänen sisällään, ne, jotka nuohoovat siellä kuin elävät jäsenensä. Vapaa sobornost in love – täältä löytyy kirkon todellinen orgasmi.
ellauri391.html on line 358: Eeva Marjatta Martikainen (27. maaliskuuta 1949 Polvijärvi – 22. helmikuuta 2010 Helsinki) oli suomalainen teologi, joka toimi systemaattinen teologian professorina Helsingin ja Joensuun yliopistoissa. Hän oli myös Suomalaisen Tiedeakatemian akateeminen henkilö. Harrastuxet: oppi, ekumenia, teologia vs. teknologia. Teologisena asiantuntijana Martikainen osallistui useisiin kirkkojen välisiin oppiriitoihin sekä kansainvälisiin luterilais-ortodoksisiin ja luterilais-deformoituihin nujakoihin. Temmattiin 60-vuotiaana taivaaseen. Juhlakirjan ehti hikisesti saada. Netistä löytyy koneluettavana sen:
ellauri391.html on line 552: Crispin James Garth Wright ( / r aɪ t / ; syntynyt 21. joulukuuta 1942) on brittiläinen filosofi, joka on kirjoittanut uusfregealaisesta (uuslogistisesta) matematiikan filosofiasta, Wittgensteinin myöhemmästä filosofiasta ja totuuteen liittyvistä asioista, kuten realismi, kognitivismi, skeptismi, tieto ja objektiivisuus. Hän on filosofisen tutkimuksen professori Stirlingin yliopistossa ja opettanut aiemmin St Andrewsin yliopistossa, Aberdeenin yliopistossa, New Yorkin yliopistossa, Princetonin yliopistossa ja Michiganin yliopistossa. Vaihtanut opinahjoa kuin mustalainen hevosta. Loppusijoituspaikka Stirling on kalatalousyliopisto Skotlannin pystymezässä. Selvää alamäkeä. Crispin esitti "epävirallisia argumentteja", että (i) Humen periaate (yhtä monta iff E bijektio) plus toisen asteen logiikka on johdonmukainen ja (ii) siitä voidaan tuottaa Dedekind–Peano-aksioomit. Molemmat tulokset todistettiin epävirallisesti jo Gottlob Fregen (Fregen lause) toimesta, ja myöhemmin George Boolos ja Richard Heck todistivat ne tiukemmin. Crispin ei tehnyt siinä muuta kuin hälisi.
ellauri392.html on line 73: länsimaisia kuluttajia.– Se on riski, joka länsimaiden on kerta kaikkiaan otettava huomioon.
ellauri392.html on line 111: Ennen kuin hän siirtyi kasvattajaxi, tämä Hirsch kirjoitti englanninkielisestä kirjallisuudesta ja tulkintateoriasta (hermeneutiikasta). Hänen kirjaansa Validity in Interpretation (1967) pidetään tärkeänä panoksena hermeneutiikkaan. Siinä tämä Hirsch puolustaa intentionalismia – ajatusta, jonka mukaan lukijan tavoitteena tulisi olla kirjailijan merkityksen tavoittaminen. Mitä kirjailija lienee tarkoittanut tässä?
ellauri392.html on line 141: Kun ihmiset kuulevat sanan "ennaltamääräys" ne ajattelevat kalvinistien oppia kaksoispredestinaatiosta – ajatusta siitä, että Jumala on valinnut toiset pelastuakseen ja valinnut toiset iankaikkisesti kirottuiksi.
ellauri392.html on line 148: Oikea pointti kyllä. Jos pelastus on riippuvainen yksinomaan siitä, että Jumala on ennalta määrännyt meidät – Hänen suvereeni tahtonsa – niin mikä on sakramenttien tai Sanan tai edes Kristuksen uhrin tarkoitus? Pelkkää suunpiexentää.
ellauri392.html on line 264: Ymmärrän, että tämän johdannon sävy saattaa kuulostaa hieman oudolta ja jopa kiihottavalta, mutta kirjoitan Israelin ja Hamasin välisen sodan 22. päivänä ja olen hyvin tosissani. Juuri nyt sotaa käydään Gazassa ja Israelissa; se tapahtuu myös Libanonissa ja Syyriassa ja Länsirannalla. Nämä maantieteelliset paikat ovat rakkaita suurelle osalle maailman väestöstä, koska ne ovat juutalaisuuden ja kristinuskon syntypaikka ja niillä on suuri merkitys islamille. Tämän maan voidaan sanoa kuuluvan "vanhemman" teemaamme. Ja on äärimmäisen vaikeaa – toisinaan melkein sietämätöntä – kohdata toisensa sodan aikana ja muistaa yhteinen perusinhimillisyys. Lämmin pyssy handussa vanhemmilla ja piscuiset paiscattuina ciwiin.
ellauri392.html on line 270: Tämän "proof of concept" -alustan kehitystä on rahoittanut Volkswagen-säätiön rahoittama Niedersächsisches Vorab: Research Cooperation Lower Saxony – Israel -ohjelma.
ellauri392.html on line 288: Weil Hirsch zu Dekonstruktion und Poststrukturalismus wenig bis nichts zu sagen hat, wird der Holocaust als Vehikel gesattelt, mit dem frontal gegen die Postmoderne gefahren wird. Was sich daraus ergibt ist abzusehen: Weil die Poststrukturalisten des Kontaktes mit dem Antihumanisten Heidegger schuldig bekennen müssen, sind sie moralisch – und damit auch theoretisch (!) – diskreditiert.
ellauri392.html on line 312: Of casement ledges where the moss has grown – sammaloitunella ikkunalla -
ellauri392.html on line 324: Memory by memory the mind – Mielen muisto muistolta -
ellauri392.html on line 336: The leaning grasses and two lights above the sea – Nuokkuhelmikät ja 2 valoa meren yllä -
ellauri392.html on line 352: Roman Witold Ingarden (1893 –1970), vähän siis mamma Margitia nuorempi, syntyi Krakovassa silloisessa Kakaniassa. Husserl piti häntä Freiburgissa yhtenä parhaista tai ainakin suurimmista opiskelijoistaan. Roman ize piti enemmän Lembergistä ja Twardowskista. Barbarossan aikaan Roman piti päätä alhaalla Krakovassa. Kun hänen talonsa pommitettiin, hän jatkoi työskentelyä kirjansa, „Der Streit um die Existenz der Welt“ (1947, 1948) parissa. Siitähän siellä ulkona juuri kärhämöitiin. Roman kuoli 1970 Krakovassa aivoverenvuotoon liiasta pohdinnasta. Ei ois pitänyt harrastaa uusplatonismia.
ellauri392.html on line 620: Philip Arthur Larkin (1922 Coventry – 1985 Kingston upon Hull) oli brittiläinen runoilija. Häntä pidetään yhtenä merkittävimmistä 1900-luvun loppupuolen brittirunoilijoista. Vuonna 2008 The Times nimesi hänet Britannian merkittävimmäksi sodanjälkeiseksi kirjailijaksi. Aika hullua että se on tähän asti ollut täysin n.h. Andrew Motion (n.h.) on luonnehtinut hänen runojaan "hyvin englantilaisiksi". Larkin oli henkilönä hyvin vakavamielinen.
ellauri392.html on line 677: Hartmannista (n.h.) Harry sanoo ilkeästi että se muistuttaa klovnia joka uhkaa yleisöä pyssyllä. Kun se painaa liipasinta piipusta tulee lippu jossa lukee BANG! Kriitikot on huonoja filosofeja ja runoilijoita, ja sama pätee kaikin päin kääntäen. Geoffrey H. Hartman (11. elokuuta 1929 – 14. maaliskuuta 2016) oli saksanjuutalaissyntyinen amerikkalainen kirjallisuuden teoreetikko, joka joskus tunnistettiin Yalen dekonstruktioon, vaikka häntä ei voida luokitella yhden koulukunnan tai menetelmän mukaan. Hartman vietti suurimman osan urastaan Yalen yliopiston vertailevan kirjaston porno-osastossa, missä hän myös perusti Fortunoffin videoarkiston holokaustitodistuksia varten.
ellauri392.html on line 705: Recent disputations in Jewish Knesset about who can be called a Jew summarize all the questions of Jewish origins and the question of all questions – what essentially determines the essence of Jewish identity in relation to other nations? These questions relate to their birth, language, living in accordance with Torah. The answers, in accordance with the rabid imagination of the rabbis, vary from one conclusion to the other.
ellauri392.html on line 712: Isaac Leib Peretz (born May 18th, 1852. in Zamosc, died April 3rd, 1915. in Warsaw) Shalom Asch (November 1st, 1880, Kutno – July 10th, 1957, London) Isaac Bashevis Singer (Yiddish) (November 21st, 1902-July 24th, 1991) Ephraim Kishon (Hebrew) August 23rd, 1924-January 29th, 2005)
ellauri392.html on line 734: But, America, according to Jewish position, is a sick society, increasingly given over to violence, aggression, greed, corruption and falsehood. Some material aspects are getting better, boga shem – status symbols like cars, TV sets, refrigerators, radios are visible in many homes;
ellauri392.html on line 741: Henderson The Rain King is the most popular novel by Saul Bellow. [WTF? Are you serious?] Unlike modernist anti heroes, Henderson is a counter-image – an affirmative one. He appears as an awakening giant, on the verge of a new consciousness, representing the hopes and determinations of those Jews who still share the American dream and see the USA as the salvation which will bring freedom and love to the world.
ellauri392.html on line 829: Hölderlingin bändäri Wilhelm Waiblinger ( saksa: [ˈvilhɛlm ˈvaɪblɪŋɐ] ⓘ ; 21. marraskuuta 1804 – 17. tai 30. tammikuuta 1830) oli saksalainen romanttinen runoilija joka tunnetaan lähinnä Friedrich Hölderlinin katamiittina.
ellauri392.html on line 840: Wilhelm Waiblinger, Die Tagebücher: 1821–1826 , toim. Erwin Breitinger ja Herbert Meyer, "Veröffentlichungen der deutschen Schillergesellschaft", XXII (Stuttgart, 1956), VII, 22. Viittaukset tässä ja läpi tämän artikkelin ovat Waiblingerin päiväkirjan alkuperäisiä osia ja sivuja, jotka on annettu op. cit. marginaaleissa.
ellauri392.html on line 867: Tässä ei ollut mitään yllättävää. ”Dekonstruktio” – liike, jonka Derrida loi 1960-luvun puolivälissä ja jota hän johti väsymättömällä huomiolla kuolemaansa asti – oli aina kasvihuoneilmiö, joka ei ollut varustautunut menestymään siinä, mitä Derrida olisi halveksinut, nim. soittaa todelliseen maailmaan. Tämä taas tuskin yllätti. Se oli dekonstruktion keskeinen periaate – sikäli kuin kiirehdimme lisäämään, koska dekonstruktion voidaan sanoa viihdyttäneen kaikkea niin mautonta jalankulkijaa kuin "oppiperiaate" -, että "ei ole mitään tekstin ulkopuolella": en français , "il n' y a pas de hors-texte." Mieti sitä. Voit nähdä, miksi olemme aina luulleet, että Gertrude Stein modernisti tiivisti ihailtavasti Derridan filosofian oleellisen suuntauksen, kun hän huomautti Oaklandin kaupungista, että "siellä ei ole mitään". Epäreilua Oaklandia kohtaan, mutta ei, mielestämme dekonstruktiota kohtaan.
ellauri392.html on line 869: Palmu Derridan hauskimmasta ylistyspuheesta on annettava London Timesille, joka vittuili vainajalle hyvinkin rumasti. Jos ette huomanneet mikä siinä oli funnyä, niin tässä vizin selitys; Hauskaa tästä tekee se, että kirjoittaja harjoittaa parodiaa. Vaikka Derrida itse oli juutalaista alkuperää, hän näyttää olleen enemmän huolestunut Da Manin kritiikistä kuin omista kärzänneistä heimoveljistään. Derrida päättää kuusikymmentäsivuisen syyttelyharjoituksensa vertaamalla Da Manin arvostelijoita natsiroistoihin. . Derridan vastaus tarjosi graafisen esimerkin siitä mikä oli ollut "meille"selvää dekonstruktiossa koko ajan: että se oli valheellinen älyllinen huonepeli, joka on täysin eronnut "meidän" odellisuudesta. Esimerkiksi vuonna 1977 filosofi John Searle kirjoitti hyökkäyksen dekonstruktiota vastaan, joka oli tuhoisa - paitsi että Derrida syyti välittömästi painoon ikävän kasan sofismia, joka olisi ollut hauskaa, jos se olisi ollut parodia. Derridan vastaus Searlelle kuvasi dekonstruktion kakkaista luonnetta. Derridan dekonstruktio oli ase, kumouksen väline. Lausunnon, jonka mukaan "tekstin ulkopuolella ei ole mitään", oli tarkoitus heittää apina-avain "meidän" perinteiseen totuuden tai arvon fiktioon. Derrida puhui tässä yhteydessä "meidän" perinteisten rationaalisuuskertomusten "tuhoamisesta", "dekonstruoinnista", "erityisesti merkityksen ja totuuden." Mutta yritäpä väittää vastaan niin saat dekonstruoidun kakan naamaasi: "il n'y a pas de hors-texte" tarkoitti vain sitä, että "ei ole mitään kontekstin ulkopuolista". Vai ei muka. Dekonstruktio: pommi tai banaani – riippuen siitä, kuka kysyy. Kritiikillä, niin kuin nyt tämä, ei ole koskaan ollut merkitystä dekonstruktionisteille. Ja tämä johtuu siitä, että heidän sitoutumisensa dekonstruktioon perustuu ensisijaisesti uskoon, ei järkeen. Mikään argumentti ei voi horjuttaa heidän omaksumistaan dogmista, koska se ei koskaan ollut heille tärkeintä. "Me" olemme ihan erilaisia. Annamme vaikka inkkareille maansa taksisin jos niillä on kunnon argumentteja. Enimmäxeen ei ole ollut. Dekonstruktio esitti viettelevän kutsun – ei, ei varsinaisesti uskontoa, vaan ideologiaa, as in communism, ajatusjärjestelmää, joka näytti selittävän kaiken, mutta ei kuitenkaan selittänyt midiä. Ennen kaikkea ei tuonut bisnistä. Tässä dekonstruktio muistuttaa hegelilaisuutta, marxilaisuutta ja freudilaisuutta, muita ideologioita, jotka tunnetaan 'resupekkojen ja juutalaisluopioiden jaanauxena.'
ellauri392.html on line 875: Pyllynnuolennassa kukaan ei kuitenkaan ylittänyt professori Mark C. Tayloria, tunnettua Derrida-ryhmäläistä, joka opettaa Williams Collegessa. Kirjoittaessaan The New York Timesin yleisönosastoon, professori Taylor aloitti myös kuzumalla apuun Wittgensteinia. Ludista Derrida oli kimalainen tulitikkulaatikossa. Professori Taylor jatkaa sitten antamalla meille ystävällisemmän, lempeämmän Derridan. Mutkattomille tietämättömille – ”ihmisille, jotka ovat riippuvaisia äänistä ja yöpymisistä” – Derridan teokset saattavat tuntua ”toivottoman epäselviltä”. Mutta me hienostuneet kaverit tiedämme että hänen kuuluisa mutkikas proosansa "heijastaa tiheyttä ja monimutkaisuutta, joka on ominaista kaikille suurille filosofian, kirjallisuuden ja taiteen teoksille." (Se on klisee, mutta onko se totta? Varmasti jotkut, ehkä monetkin suuret teokset ovat mahtavia selkeytensä ja yksinkertaisuutensa vuoksi, esim Raamattu tai Toora.) Professori Taylorin päätavoitteena on esittää Derrida eräänlaisena teologina Hän sanoo, että tässä epävarmassa, kiistojen repimässä maailmassa on ymmärrettävää mutta vaarallista halu "yksinkertaisuuteen, selkeyteen ja varmuuteen". Ja tämä halu, professori Taylor kertoo, "on suurelta osin vastuussa kulttuurisen konservatiivisuuden ja uskonnollisen fundamentalismin noususta ". Älähälä! Pianhan tässä George W. Bush sulautuu Osama bin Ladeniin. Kiitos Jumalalle – tai pikemminkin kiitos Derridalle, että hän on tullut opettamaan meille uskomuksen muotoa, ”joka käsittää epävarmuuden ja antaa meille mahdollisuuden kunnioittaa muita, joita emme ymmärrä”. No sitä virhettä "me" emme kyllä tee! Professori Taylorin käsissä Derrida nousee esiin messiaanisena hahmona, Martin Heideggerin, St. Franciscuksen ja Kahlil Gibranin yhdistelmänä.
ellauri392.html on line 877: Hyi! Se on kuvottava yhdistelmä, yhtä epäreilu Jacques Derridaa kuin "meitä" The New York Timesin lukijoita kohtaan. Professori Taylor jopa toimittaa kotoisen anekdootin aihionsa päätteeksi, muistelemalla lämmöllä kertaa (yksi monista, huomaa!) hkun hän vieraili Derridoilla Pariisin ulkopuolella. Suuri Viisas vaati ystävällisesti hakemaan Taylor-perhettä hotellistaan ja otti leluja lapsilta, kun he saapuivat Derridan kotitilalle päivälliselle. Kaikki totta, epäilemättä – ja täysin asian vierestä. Professori Taylor on antanut meille Derridan, jolta on kuono ja kynnet poistettu. Se tekee arvokkaamman hahmon. Mutta se jättää täysin mysteeriksi, kuinka tällainen masentunut olento olisi koskaan voinut vietellä satoja poliittisesti ja älyllisesti antinomisia akateemikkoja, kuten professori Taylor. Ei, on paljon parempi tehdä Derridalle kohteliaisuus ja pitää hänet Tasmanian tuholaisena. Ja sitten mitä? Omalta osaltamme uskomme, että englantilainen filosofi Roger Scruton teki oikein, kun hän huomautti, että "Kirjailija, joka sanoo, että totuuksia ei ole olemassa tai että kaikki totuus on "vain suhteellista", pyytää sinua olemaan uskomatta häntä. Joten älä ." Kekä muuten oli Roger Scruton ja mixihän kukaan ei ole kuullut hänestä?
ellauri392.html on line 885: Alaviite: The New Criterion on New Yorkissa ilmestyvä kuukausittain ilmestyvä kirjallinen aikakauslehti ja taiteellisen ja kulttuurisen kritiikin aikakauslehti. Siinä on osiot runouden, teatterin, taiteen, musiikin, median ja kirjojen kritiikille. Sen perustivat vuonna 1982 Hilton Kramer, entinen The New York Timesin taidekriitikko, ja Samuel Lipman, pianisti ja musiikkikriitikko. Tietysti ashkenazeja. Nimi viittaa brittiläiseen The Criterion -kirjallisuuslehteen, jota toimitti yli puolifasistinen T. S. Eliot vuosina 1922–1939. Kramer taisteli sitä vastaan, mitä hän piti vasemmistolaisena poliittisena ennakkoasenteena taidekritiikassa ja mitä hän piti esteettisenä nihilismina, joka on ominaista monille 1900-luvun työtaiteilijoille ja taidekriitikoille. Turhautuminen The New York Timesin vasemmistopolitiikkaan johti hänen eroamiseen sanomalehdestä Reaganin vuonna 1982. Hän perusti ( Samuel Lipmanin kanssa ) konservatiivisen The New Criterion -lehden , jonka toinen toimittaja ja kustantaja oli myös Kramer. Hän otti vahvasti kommunisminvastaisen kannan vuoden 2003 katsauksessaan Anne Applebaumin Gulag: A History -kirjasta . Teoksessa The Twilight of the Intellectuals (1999) hän puolusti taidekriitikko Clement Greenbergin antikommunistisia näkemyksiä. Hän teki eron modernismin ja postmodernismin välillä terävästi, viitaten postmodernismin aikakauteen "tänä ironian ja institutionalisoidun kumouksen aikakautena". Hän on asettanut tämän vastakohtana modernismista löytämiensä ihanteiden kanssa: "totuuden kurinalaisuus, rehellisyyden ankaruus". Hilton Kramer kuoli sydämen vajaatoimintaan 27. maaliskuuta 2012 Harpswellissa. Ei mikään ylläri.
ellauri392.html on line 887: Toinen alaviite: Roger Vernon Scruton (27. helmikuuta 1944 – 12. tammikuuta 2020) oli brittiläinen filosofi, journalisti ja säveltäjä. Julkaisuissaan hän pyrki selittämään ja puolustamaan länsimaista kulttuuria ja instituutioita, joiden välityksellä sitä välitetään edelleen tuleville sukupolville. Poliittisessa filosofiassaan hän puolusti konservatismia. Hänen pääalansa oli kuitenkin estetiikka, jonka alalla hän kritisoi muun muassa modernismia arkkitehtuurissa.
ellauri393.html on line 118: Sanotaan, että totuus on tarua ihmeellisempi, eikä se ole mikään vale. Hulluille salaliittoteorioille on hauska nauraa – kunnes ne osoittautuvat todeksi. Kaikki nämä “salaliittoteoriat” osoittautuvat todeksi.
ellauri393.html on line 126: Totuus: Hallitus varasti ruumiiden osia. Tutkimukseen tarvittiin nuorta kudosta, joten hallitus rekrytoi maailmanlaajuisen agenttiverkoston etsimään vastikään menehtyneitä vauvoja ja lapsia, ja keräämään näytteitä ja jopa raajoja – jotka kerättiin ilman ilmoitusta tai 1,500 surevan perheen lupaa.
ellauri393.html on line 132: Totuus: Hulluissa salaliittoteorioissa vihjataan lähes aina, että hallitus on kaiken takana – eikä tässäkään osuttu vikaan. Teollisen alkoholin valmistajat olivat jo vuosien ajan ennen kieltolakia sekoittaneet tuotteisiinsa vaarallisia kemikaaleja. Vuosien 1926 ja 1933 välillä liittohallitus kuitenkin painosti valmistajia käyttämään vahvempia myrkkyjä estääkseen trokareita tekemästä alkoholista pirtua. Se ei estänyt trokareita tai heidän asiakkaitaan, ja kieltolain päättyessä yli 10,000 amerikkalaista oli kuollut pilallisen viinan takia.
ellauri393.html on line 144: Totuus: Ohjelma tunnettiin nimellä MK-ULTRA, ja se oli todellinen. CIA aloitti ohjelman käyttämällä vapaaehtoisia – kirjailija Ken Kesey oli yksi sen tunnetuimmista osallistujista. Ohjelman johtajat alkoivat kuitenkin pian antaa ihmisille annoksia heidän tietämättään. MK-ULTRA:n seurauksena monet uhrit saivat pysyviä henkisiä vammoja.
ellauri393.html on line 192: Totuus: Me haluamme kertoa sinulle, että linkki on tosiaan olemassa. Tuo ”linkki” on tosin hyperlinkki (eli elektroninen linkki kahden internetsivuston välillä). Jos kirjoitat Illuminati takaperin – Itanimulli – nettiselaimeen, päädyt NSA:n nettisivulle. Klikkaa tätä, jos uskallat:Itanimulli.com.
ellauri393.html on line 207: Varhaisilla ihmisillä oli suuremmat leuat kuin meillä, ja niissä oli paljon tilaa kolmannelle poskihammasryhmälle ylhäällä ja alhaalla. Sittemmin olemme kehittäneet aivot, jotka vievät tilaa kallossamme, joten nuo hampaat eivät aina mahdu pienentyneisiin leukoihimme – ne kehittyvät ienten sisällä, mutta ilman tilaa kasvaa, ne aiheuttavat kipua ja tulehduksia ja ne poistetaan usein.
ellauri393.html on line 211: Tämä on jälleen yksi evoluution jäänne, joka ei ainoastaan ole selkeästi hyödytön, mutta aiheuttaa ongelmia, kun se tulehtuu. Charles Darwin mainitsi umpisuolen – pieni osa lähellä paksusuolen alkua – esimerkkinä surkastuneesta ruoansulatuselimestä, ja hän ja hänen kollegansa arvelivat, että siitä tuli hyödytön, kun apinat ja ihmiset alkoivat ruohon syömisen sijaan syödä enimmäkseen hedelmiä. Kuitenkin viime vuosina tutkijat ovat oivaltaneet, että monilla muilla nisäkkäillä on umpisuoli (mukaan lukien koalat ja majavat). Pieni elin saattaa Scientific American -lehden mukaan olla osa immuunijärjestelmää ja auttaa kehon puolustuskykyä varastoimalla terveellisiä suolibakteereja.
ellauri393.html on line 223: Nykyaikaisessa ihmiskehossa on useampia lihaksia ja jänteitä, jotka ovat jäänteitä evoluutiosta eikä niillä enää ole mitään tarkoitusta. Palmaris longus on jänne käden kämmenpuolella ranteessa ja sitä ei ole ollenkaan noin 16 prosentilla ihmisistä; meille muille sillä ei ole merkitystä ja sen voi leikata ilman että se aiheuttaa mitään ongelmia. Se on itseasiassa aika hyödyllinen niille, jotka tarvitsevat uuden jänteen jonnekin muualle – kirurgit voivat poistaa sen ja siirtää sinne missä siitä on hyötyä.
ellauri393.html on line 227: Tämä lihas on pohkeen yläosassa niillä 90 prosentilla ihmisistä joilla se on. Se auttaa taittamaan polvea, mutta vain vähän – ihmiset, joilla sitä ei ole, eivät kaipaa sitä. Jänne, joka kiinnittyy plantaris
ellauri393.html on line 236: Melkein kaikilla nisäkkäillä on viiksikarvat, lukuunottamatta muurahaiskarhuja, vesinokkaeläimiä ja meitä. Eläimen viiksikarvat ovat yleensä todella herkät monenlaisille ärsykkeillä ja ne voivat kertoa eläimelle paljon ympäristöstä – myös pimeässä. Hylje, jonka silmät on peitetty ja jolla on kuulosuojaimet, voi edelleen saada kaloja kiinni sen informaation avulla mitä se saa viiksikarvoiltaan. Ihmiset ovat kehittyneet keräämään tietoa muilla aisteilla, mutta meillä on yhä pienet jäännelihakset ylähuulissamme, jotka ovat jossain vaiheessa kontrolloineet pitkiä viiksiämme. Silmät peitossa ja kuilosuojaimet päässä voimme tilata kalaa vaikka raflassa.
ellauri393.html on line 256: Kaikilla ihmisillä oli ruskeat silmät, kunnes joskus 6 000–10 000 vuotta sitten geneettinen mutaatio synnytti täysin uuden silmien värin. Mitään selkeää evoluutionääristä hyötyä sinisistä silmistä ei ole, mutta ne ovat silti pysyneet. Noin yhdellä kuudesta amerikkalaisesta on siniset silmät. Se on pudonnut siihen noin puolesta, jotka syntyivät 1900-luvun vaihteessa ja joilla oli siniset silmät. Tutkijat ehdottavat, että yhtä moni ihminen ei enää nai sukulaisia, kuten he tekivät 100 vuotta sitten, sallien resessiivisten sinisten silmien siirtymisen eteenpäin.
ellauri393.html on line 260: Viimeisen noin 20 000 vuoden aikana ihmisten aivot ovat tutkijoiden mukaan itseasiassa kutistuneet. Wisconsin yliopiston antropologi John Hawks kertoi Discover Magazine -lehdelle, että sitä on tapahtunut Aasiassa, Euroopassa, Afrikassa – ”kaikkialla minne katsomme”. Meistä saattaa olla tulossa tyhmempiä tai ehkä meistä on tulossa pöljempiä. Joka tapauksessa, me muutamme aivojamme myös päivittäisten aktiviteettiemme myötä: Vaikka emme kuitenkaan uudelleen kirjoita neuroneja tavalla, joka siirtäisi ne eteenpäin geneettisesti, nykypäivän älypuhelimia käyttävillä ihmisillä on vähemmän takaraivojensa ja peukaloidensa välissä kuin "heillä," jotka eivät ole surffanneet Facebookissa pienillä ruuduilla.
ellauri393.html on line 332: Huolimatta joidenkin sosiaalisen median käyttäjien spekulaatioista, ei ole uskottavia todisteita siitä, että tietyt hahmot tai tarinat olisivat saaneet lainata The Crook's Songista, vuoden 1930 amerikkalaisesta romanttisesta musikaalista, jonka ohjasi Lionel Barrymore. Sankarien visuaaliset kuvat eivät millään tavalla muistuta vuoden 1930 amerikkalaisen musikaalin "The Rogue Song" sankareita. On mahdotonta vetää yhtäläisyyksiä (lukuun ottamatta tšerkessialaisia vaatteita ja capakhia) trion välillä Coward – Bovdur – Buvaliy, jonka esittää Vitsin – Nikulin – Morgunov sarjakuvaparin Ali-Bek (Stan Laurel) ja Murza-Bek (Oliver Hardy) kanssa.
ellauri393.html on line 364: Saksassa hän asui ja työskenteli väliin masentuneena vuosikymmeniä. Suomeen 1990 –luvulla palattuaan Tamara järjesti kahtena vuotena Operettijuhlat Turkuun. Juhlat olivat tappiolliset. Tamaran unelma Turusta Suomen Operettipääkaupunkina ei ottanut tulta. Nach ihrer Rückkehr nach Finnland im Jahr 2000 wurde Tamara Lund in den Stadtrat von Turku gewählt. Durch Steuerhinterziehungen und ungeklärte Schwarzgelder verloren Lund und ihr damaliger Ehemann damals fast die Hälfte ihres Vermögens, was Lund in ihrer Biographie deutlich dem damaligen Stadtratsvorsitzenden von Turku zur Last legt. Operettigaala tuotti pelkkää persnettoa. Takkiin tuli reilusti Tamara Lundille ja hänen miehelleenkin.
ellauri393.html on line 376: Marion Evi Rung (s. 7. joulukuuta 1945 Helsinki) on suomalainen iskelmälaulaja. Erityisesti Marion muistetaan menestyksestään kaksinkertaisena Suomen euroviisuedustajana ja kaksinkertaisena Sopotin laulukilpailun voittajana. Marion saavutti 1970-luvulla suosiota Suomen ulkopuolellakin, kun "El Bimbo", "Dem Bauer sein Weibchen" ja "Señorita por favor" nousivat listoille Saksassa. Vuosina 1961–2023 Marion on levyttänyt omien laskujensa mukaan noin 400 laulua.
ellauri393.html on line 385: Laulaja Marion Rung on Suomen juutalainen, joka katkaisi välinsä juutalaisyhteisöönsä jo nuorena. Hänen molemmat vanhempansa ovat juutalaisia, mutta isän puolen sukulaisistaan, Rungeista, Marionilla on vain vähän tietoja. Marionin äiti Rosa Rung (10.3.1923 – 5.1.2012) esiintyi laulajana 1940-luvulla taiteilijanimellä Rosie Andrew muun muassa Olavi Virran kanssa.
ellauri393.html on line 391: Hjallis Hjarkimo on viihtynyt uuden ystävättärensä kanssa jo jonkun tovin, mutta vielä on rakkaus kovin nuorta. Tällainen on Hjallis Harkimon naisystävä – Jasmine Pajari, 35, on urheilijataustainen uranainen. Hän on lutukka, mutta kovin nuori. Hjallis esitteli uuden ystävänsä presidentinvaalien aikaan, ja nimeksi paljastui Jasmine Pajari. Hjallis on ollut kaksi kertaa naimissa. Hän oli ensin naimissa Leena Harkimon kanssa vuosina 1989–2002 ja myöhemmin Merikukka Forsius-Harkimon kanssa vuosina 2004–2005. Jasmine on viestinnän ja tapahtumien ammattilainen, joka tekee parhaillaan töitä Kangasalan kaupungin tapahtumakoordinaattorina.
ellauri393.html on line 398: Harri Pajari kuoli kesäkuussa 68 vuoden iässä, sivusto kertoo. Ilta-Sanomien tietojen mukaan Jasmine ja Harri Pajari olivat naimisissa lähes 13 vuotta ennen Harri Pajarin kauan venattua kuolemaa. Samaan aikaan Toni-nieminen-esitteli-ylpeana-kauniin-ylioppilas-tyttarensa! Vau! Sama Toni Nieminen joka putosi olympiakoneesta! Janina Päivänsäde Fry poseeraa uima-asuissa! – Aivan kuin 2000-luvun Janina Frostellina – ei vanhentunut juuri yhtään! Mutta mitä tapahtui Janina Frostellin rinnoille? No Janina kertoi muutamia vuosia sitten poistattaneensa rintansa, koska hän kantoi rintasyöpägeeniä.
ellauri393.html on line 414: Miksi kaikki vain menevät Päivi Räsäsmäisen Mariannen mukaan? Samasta syystä kuin kaikki hyväksyvät lutkahäpeämisen yleensä: hänen sanomansa asiat ovat niin juurtuneet kulttuuriimme, että kun hän osoittaa sormella Olivea, kukaan ei kyseenalaista häntä. Sillä ei ole väliä kuinka paljon kaikki vihaavat Mariannea, koska hänen sanomansa asiat ovat sellaisia, joihin olemme kaikki saaneet luontaisesti uskoa, vaikka emme sano sitä ääneen yhtä innokkaasti. Hänen on oltava paras kristitty – moitteeton – mikä hänen mielestään merkitsee hyvällä kirjalla lyömistä aina kun mahdollista, riippumatta siitä, keneenkä se sattuu. Pohjimmiltaan Marianne haluaa vain sopeutua, ja hän saavuttaa sen työntämällä kaikki muut ulos.
xxx/ellauri010.html on line 875: Joskus psykopaattinen ja narsistinen persoonallisuushäiriö ovat samassa ihmisessä – mutta eivät välttämättä.
xxx/ellauri027.html on line 476: Kurssin suoritus muodostui luennoille osallistumisista, referaattien kirjoittamisesta, räjähdysvoimaisen oppimiskeskustelun kestämisestä ja reflektioesseen kirjoittamisesta. Räjähdysvoimainen oppimiskeskustelu käytiin noin neljän hengen ryhmissä, ja siitä palautettiin lyhyt kirjallinen raportti. Referaatit ja oppimiskeskustelu arvosteltiin asteikoilla hyväksytty–hylätty, ja kurssin suorittaminen edellytti niiden tekemistä hyväksytysti. Reflektioessee oli max 5p pitkä ja siitä sai pojoja 0-5, pojo per sivu. Piti reflektoida jotakin joka tuli mieleen, Eskiä tai izeään, soveltaen Eskin avainsanoja. (Osittainen lista niistä tässä toisaalla.)
xxx/ellauri027.html on line 478: Jaakko Korhonen on toiminut Esa Saarisen Filosofia ja systeemiajattelu -kurssin assistenttina 4v. Hän on aiemmin tutkinut kurssin hyvinvointivaikutuksia diplomityössään Yliopisto-opetuksella kukoistusta – elämänfilosofisen luentosarjan vaikuttavuus hyvinvointiin. Kirjoittaja työskentelee Aalto-yliopistossa Esa Saarisen tutkimusryhmässä ja aikoo jatkaa relevanttien ilmiöiden tutkimista.
xxx/ellauri027.html on line 623:Tapio Aaltonen, TM, pappi, on Novetos Oy:n perustaja ja partneri, johtamisen kehittäjä ja koutsi. Hän on kirjoittanut, yksin tai ryhmässä, useita johtajuutta käsitteleviä kirjoja, kuten Yrityksen arvot ja etiikka (Pro Oeconomia –palkittu vuonna 2000), Vastuullinen johtaminen, Syty ja sytytä –valmentavan johtamisen filosofia, Asiantuntijasta esimies, Luova kutsumus sekä Johda ihmistä –teologiaa johtajille. Yrittäjänä ja valmentajana hän on toiminut vuodesta 1997. Sitä ennen hän toimi järjestöjohtajana Suomessa ja Ruotsissa sekä Sana-lehden päätoimittajana. Siviilissä hänet tunnetaan laulumusiikin harrastajana ja elämän pohdiskelijana. Arjen filosofi Esa Saarinen käyttää hänestä titteliä ”hengen mies”.
xxx/ellauri027.html on line 1138: Nämä 5 asiaa ovat elämässä tärkeitä – valtakunnan virallinen filosofi kertoo
xxx/ellauri027.html on line 1161: Ikä on vain numero, mutta kiinnostaahan se silti –
xxx/ellauri027.html on line 1166: Kun Marika soitti väärään numeroon, puhelimeen vastasi tuntematon Juha –
xxx/ellauri027.html on line 1169: Miljan isälle järjestettiin hautajaisten sijasta peijaiset –
xxx/ellauri027.html on line 1293: Tiukka tiiviste – neljä sanaa. Timossa on ainesta toimittajaxi, tai mainosalalle. Hetkinen hetkinen, tähänkö se jäi? Eski ei olisi tyytyväinen, täähän on selvää linguistic turnia, vanhan koulun anaalista filosofiaa. Missä sovellus?
xxx/ellauri027.html on line 1298: Isä piti valokuvausliikettä, ja äiti raatoi piirimyyjänä. Suku ei ollut akateemista – sen huomaa Timosta. Vain yksi isän serkuista oli juristi ja toimi nimismiehenä. Muut oli poliisin asiakasrajapinnassa, niinkuin Freudin setä.
xxx/ellauri027.html on line 1309: Filosofian ydin vaikeni todenteolla vasta hänen kirjoitettuaan väitöksensä. Sain stipendin Pittsburghin yliopistoon, jossa oli maailman loistavin tieteenfilosofian keskus – ennen mun tuloa. Sain viettää siellä kaikkiaan kolmisen vuotta ennenkuin ne heitti ulos, ja silloin mä siirryin tähän etiikkaan, taas 1 porras alemmas. 1. palkinto viikko Pittsburghissa 2. palkinto 2 viikkoa.
xxx/ellauri027.html on line 1311: Airaxisen mielestä filosofia avautuu aikaisintaan väitöskirjan jälkeen – jos ylipäätään on avautuakseen. Timolle ei auennut, ei kirveelläkään, mutta rahahanat raottui ihan kivasti, kun pääsi naistenlehtijulkkixex. Punaviiniin riittää kyllä, ja ravunsyötteihin.
xxx/ellauri044.html on line 90: Tuhatkarvainen on kyltyyri –
xxx/ellauri044.html on line 91: se on Kiinassa Kiinaan myyri –
xxx/ellauri044.html on line 340: Maila Talvion vanhemmat olivat Hartolan kappalainen, myöhemmin kirkkoherra Adolf Magnus Winter (1828–1880) ja Julia Malvina Bonsdorf (1836–1926). Perheessä oli yhdeksän lasta. Maila Talvion isä kuoli hänen ollessaan yhdeksänvuotias. Armovuoden jälkeen, jonka jälkeen perhe muutti syrjäiselle Nipulin maatilalle. Täällä Talvio tutustui kantapään kautta torpparilaitokseen ja sen epäkohtiin joita hän myöhemmin käsitteli teoksissaan. Talvio kävi Helsingin suomalaisen tyttökoulun, josta valmistuttuaan hän palasi 16-vuotiaana sisarustensa kotiopettajaksi. Samalla Talvio aloitti myös kirjoittamisen. Vuonna 1890 hän tapasi kielitieteilijä J. J. Mikkolan ja avioitui tämän kanssa 1893.
xxx/ellauri044.html on line 348: 1920-luvun lopulla Talviolle alkoi uusi luomiskausi, jolloin hän keskittyi historiallisiin romaaneihin. Niitä olivat vuosina 1929–1935 julkaistu Helsingin historiaan liittyvä romaanitrilogia Itämeren tytär sekä hänen viimeinen romaaninsa Linnoituksen iloiset rouvat (1941) jossa tapahtumaympäristönä oli Suomen sodan aikainen Viaporin linnoitus. Talvio testamenttasi tuotantonsa tekijänoikeudet Helsingin yliopiston Satakuntalaiselle Osakunnalle, jonka inspehtorinä hänen puolisonsa J. J. Mikkola toimi pitkään.
xxx/ellauri044.html on line 755: Frederick Emanuel Austerlitzin äiti oli on Johanna Geilus (1878–1975) lähde? ja isä Frederic Austerlitz. Johanna-äiti oli syntynyt Yhdysvalloissa saksalaiseen luterilaiseen perheeseen, joka oli muuttanut Itä-Preussista ja Elsassista Yhdysvaltoihin. Isä Frederic oli syntynyt Linzissä Itävallassa juutalaiseen perheeseen, joka oli kääntynyt roomalaiskatolilaisuuteen. Isä Frederic oli muuttanut lapsena 1893 New Yorkiin Ellis Islandin kautta. Sukunimi Austerlitz muutettiin Astaireksi, kun Fred oli vielä nuori. Fred eli vielä vanhemmaxi kuin Voltaire, 88v. Laulutaito on siis preussilais-juutalaista perua, hyvä ettei jäänyt vanhaan maahan kaasuntumaan. Maria Teresian alamainen ja der alte Fritzin kaima. Austerlitzissä pani Napsu päihin Tessulle ja Alexanterille. Pettyneenä Alex otiti sitten Sumen Ruozilta. Loppukin on historiaa.
xxx/ellauri044.html on line 793: Josef Julius Wecksell (19. maaliskuuta 1838 Turku – 9. elokuuta 1907 Helsinki lähde?) oli suomalainen runoilija ja näytelmäkirjailija.
xxx/ellauri044.html on line 900: Bertel Johan Sebastian Gripenberg (10. syyskuuta 1878 Pietari – 5. toukokuuta 1947 Sävsjö, Ruotsi) oli suomenruotsalainen runoilija ja aatelismies. Hengen aatelia koko pullukka.
xxx/ellauri044.html on line 921: Vuoden 1918 sisällissota oli tärkeä tapaus Gripenbergin elämässä. Osallistuttuaan sotaan valkoisten riveissä hän tunsi päässeensä siitä henkisestä painolastista minkä kadettikoulusta karkaaminen oli hänelle synnyttänyt. Samalla hänen ajattelussaan tuli entisen suomalaisuus–ruotsalaisuus-vastakkainasettelun tilalle jaottelu valkoiset–punaiset, ja hän ylisti runoissaan valkoista Suomea ja demonisoi sodan punaista osapuolta. Kuuluisin Gripenbergin sisällissota-aiheisista runoista on Klyftan (Kuilu):
xxx/ellauri044.html on line 950: Vuosina 1927–1934 Gripenbergit asuivat Porvoon Runoilijakodissa, ja sen jälkeen he muuttivat Padasjoelta ostamaansa Harjun taloon jonka Gripenberg omisti kuolemaansa saakka. Porvoon vuosinaan 1930-luvun alussa Gripenberg oli mukana Lapuan liikkeen paikallisessa toiminnassa. "Gripenbergit" tarkoittaa sen uskollista vaimoa, joka roikkui sen perässä kuin iiliäinen aina kitkerään loppuun saakka. No se oli rakastunut liikkiöön jo 13-vuotiaana tyttönä. Pöysti heilui teatteripiirien hameissa kuin Lasse Pöysti, ja sillä oli rakkaudenpettymyxiä, niinkuin häveliäästi sanotaan yhdessä gradussa. Sanois vaan suoraan et se oli paskiainen setämies. Takuulla narsisti!
xxx/ellauri044.html on line 952: Gripenberg toimi Finlands Svenska författarföreningin puheenjohtajana 1919–1920 ja sai valtion kirjallisuuspalkinnon yhdeksän kertaa. Hän oli ehdolla Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuonna 1931 ja sai Helsingin yliopiston kunniatohtorin arvon vuonna 1932. Niin aina. Kusipäät palkizee toisiaan, paukuttaa nahkahousuja ja selkään toisiansa.
xxx/ellauri044.html on line 1207: Rajneesh (born Chandra Mohan Jain, 11 December 1931 – 19 January 1990), also known as Acharya Rajneesh, Bhagwan Shri Rajneesh, and later as Osho (/ˈoʊʃoʊ/), was an Indian godman, mystic and founder of the Rajneesh movement. During his lifetime he was viewed as a controversial new religious movement leader and mystic. His parents, Babulal and Saraswati Jain, who were Taranpanthi Jains, let him live with his maternal grandparents until he was seven years old. By Rajneesh's own account, this was a major influence on his development because his grandmother gave him the utmost freedom, leaving him carefree without an imposed education or restrictions. In the 1960s he travelled throughout India as a public speaker and was a vocal critic of socialism, arguing that India was not ready for socialism and that socialism, communism, and anarchism could evolve only when capitalism had reached its maturity. He caused controversy in India during the late 1960s and became known as "the sex guru". Kun Intia kävi kuumaxi se siirsi bisnisit Oregoniin. Lopulta se potkittiin pois sieltäkin ja palautettiin Intiaan. Aiivan läpi paska äijä.
xxx/ellauri044.html on line 1209: Sathya Sai Baba (born Sathyanarayana Raju; 23 November 1926 – 24 April 2011) was an Indian godman, guru and philanthropist. At the age of fourteen he claimed that he was the reincarnation of Shirdi Sai Baba, a saint who became famous in the late 19th and early 20th centuries in Maharashtra and had died eight years before Sathya was born.
xxx/ellauri056.html on line 82: – Romaanikirjailijana rakastan kertomisen vapautta – voin viedä lukijan keskelle valtamerta tai loistaviin pukujuhliin eikä minun tarvitse miettiä, miten kalliiksi tämän toteuttaminen tulee. Kirjailija voi myös kertoa suoraan henkilöidensä ajatuksista ja tunteista. Kameran edessä siihen tarvitaan erittäin osaavia näyttelijöitä ja taitava ohjaaja ja kuvaaja – ja silti katsoja jää usein ihmettelemään, että mitähän tuokin nyt tuossa tilanteessa mahtoi ajatella. Kamera katsoo aina ulkopuolelta, kirjailija voi paljastaa salaisimmatkin ajatukset.
xxx/ellauri056.html on line 166: Aikoinaan Kutri Manninen remontoi elämänsä, liikkui ja söi terveellisesti ja suositteli kirjoissaan samaa myös muille. – Opettelen nyt toisten neuvomisen lopettamista. Liittoani oppini eivät enää pelasta.
xxx/ellauri056.html on line 208: Mannisella on neljä sisarusta, joihin lukeutuvat musiikkivideo-ohjaaja Kusti Manninen ja muusikko Jaakko Manninen. Manninen asuu kahden poikansa ja heidän isänsä kanssa Helsingin Puu-Vallilassa. Puoliso: Antti Pesonen (v. 2001–2006) ja Jyrki Ranta-aho (v. 1997–2000). Katrilla on 4v aikaa vetää Aalto PhD läpitte. 50-vuotispäiväxi voi ehtiä. LinkedInissä on 5 muuta vähemmän julkkista Katri Mannista. Mannisia piisaa kuin Kangasniemen kirkonmäellä.
xxx/ellauri056.html on line 280: Georgette Leblanc (8. helmikuuta 1875 Rouen – 27. lokakuuta 1941 Cannes) oli ranskalainen sopraano, näyttelijä ja kirjailija. Hän oli Nobel-palkitun kirjailijan Maurice Maeterlinckin pitkäaikainen kumppani ja puoliso (1895–1918), jolle Maeterlinck omisti kirjansa Le trésor des humbles (1896) (Köyhäin aarteet, suom. F. E. Sillanpää).
xxx/ellauri056.html on line 376: Pedro Calderón de la Barca y Barreda (17. tammikuuta 1600 – 25. toukokuuta 1681) oli espanjalainen barokin ajan näytelmäkirjailija ja runoilija. Häntä pidetään yhtenä Espanjan merkittävimmistä näytelmäkirjailijoista. Hän kirjoitti yli sata näytelmää, muun muassa uskonnollisia näytelmiä, laulunäytelmiä, vakavia draamoja ja komedioita. Calderón syntyi vaatimattomaan perheeseen Madridssa, opiskeli jesuiittojen koulussa ja myöhemmin teologiaa Salamancan yliopistossa. Hän otti osaa kuninkaan sotaretkille, kirjoitti lipevästi hovin liepeillä ja lopulta ryhtyi katoliseksi papiksi. Kirjallisen uransa Calderón aloitti 20-vuotiaana runoilijana, ensimmäiset näytelmät ilmestyivät muutamia vuosia myöhemmin.
xxx/ellauri056.html on line 453: Friedrich Heinrich Jacobi 1743 –1819 oli luisevan näköinen jämäkkäleukainen länsisaksalainen filosofi, joka kehitti termin 'nihilismi' ja esitti sen olevan perussyy valistuksen ja kantilaisuuden epäonnistumiseen. Spekulatiivisen järjenkäytön sijaan hän puhui uskon ja ilmoituksen puolesta. Ei tykännyt briteistä eikä moosexenuskoisista. Syntyi tietysti Düsseldorfissa ja tottakai kuoli Münchenissä.
xxx/ellauri056.html on line 462: Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi. Kantin työt rakensivat aasinsiltaa rationalististen ja empirististen koulukuntien välille. Hänellä oli suuri vaikutus niin valistusta seuranneeseen romantiikkaan ja 1800-luvun saksalaisiin idealisteihin kuin nykyfilosofian kysymyksenasetteluihin. Jaakko Hintikkakin oli olevinaan kantilaisia.
xxx/ellauri056.html on line 527: Moses Mendelssohn oli tunnetun säveltäjän Felix Mendelssohnin isoisä. Moses Mendelssohn (6. syyskuuta 1729 Dessau – 4. tammikuuta 1786 Berliini) oli saksalainen juutalainen filosofi. Hän oli 1700-luvun merkittävimpiä juutalaisia ja hänen voidaan katsoa synnyttäneen euroopan juutalaisen valistuksen, haskalahin. Hänen tärkein juutalaisuutta käsittelevä teoksensa Jerusalem, eli uskonnollisesta vallasta ja juutalaisuudesta julkaistiin vuonna 1783. Jotkut juutalaiset ovat pitäneet Mendelssohnia kolmantena Mooseksena, jonka kautta juutalaisille on avautunut uusi suunta historiassa, raamatullisen Mooseksen ja keskiajalla vaikuttaneen Moses Maimonideen jälkeen. Toiset taas ovat nähneet hänet juutalaisten oman identiteetin ja perinteisen juutalaisuuden tuhoutumisen alullepanijana. Kaikkia ei voi miellyttää. Sen rouva oli Fromet Guggenheim.
xxx/ellauri056.html on line 556: Johann Gottlieb Fichte (19. toukokuuta 1762 Rammenau – 29. tammikuuta 1814 Berliini) oli saksalainen filosofi. Hän kuuluu merkittävimpiin saksalaisen idealismin edustajiin. Häntä pidetään joskus saksalaisen nationalismin ja antisemitismin isänä, vaikkakin tahtomattaan. Moni muukin tulee jonkun nolon lapsen isäxi ihan tahtomattaan.
xxx/ellauri056.html on line 558: Fichte opiskeli Jenan (1780) ja Leipzigin yliopistossa (1781–1784).Vuodesta 1810 hän toimi professorina ja yliopiston rehtorina Berliinissä, missä hän ranskalaisen sotaväen liikkuessa kaduilla vuosina 1807–1808 piti kuuluisat puheensa, Reden an die deutsche Nation. Fichten nationalismi olikin suunnattu Ranskaa vastaan.
xxx/ellauri056.html on line 562: Fichten ensimmäisen elämäkerran kirjoitti hänen poikansa Immanuel Hermann Fichte (1796–1879), saksalaisen filosofian ”spekulatiivisen teismin” perustaja. Siitä ei ole sen jälkeen mitään kuulunut. Toista tulemista odotellaan kuten kaimalta.
xxx/ellauri056.html on line 566: Fichte war das erste von acht Kindern des Bandwebers Christian Fichte (1737–1812) und seiner Frau Maria Dorothea (geb. Schurich, 1739–1813) in Rammenau in der Oberlausitz. Er wuchs ärmlich in einem von Frondiensten geprägten dörflichen Milieu auf. (Frondienst on socage eli torpparius, maaorjuuden eräs muoto.) Seine Auffassungsgabe und sein gutes Gedächtnis fielen einem Verwandten der örtlichen Gutsherrschaft, dem Gutsherrn Ernst Haubold von Miltitz (1739–1774), bei einem Besuch in Rammenau auf: Er hatte eines Sonntags die kirchliche Predigt verpasst, woraufhin der zehnjährige Fichte gerufen wurde, von dem man versicherte, er könne die Predigt wiederholen. Daraufhin imitierte dieser den Pfarrer so perfekt, dass der Freiherr in seiner Entzückung dem Kind nach einer Vorbereitungszeit im Pfarrhaus zu Niederau den Besuch der Stadtschule in Meißen ermöglichte. Danach finanzierte ihm sein Förderer 1774 eine Ausbildung an der Landesschule Pforta bei Naumburg, verstarb jedoch im selben Jahr.
xxx/ellauri056.html on line 570: In dieser aussichtslosen Lage bekam er 1788 in Zürich eine Stelle als Hauslehrer, die er aber nur zwei Jahre innehatte, da er der Auffassung war, dass man, bevor man Kinder erzieht, zuallererst die Eltern erziehen müsse. Dort verlobte er sich mit Johanna Marie Rahn (1755–1819), Tochter des Kaufmanns und Waagmeisters Johann Hartmut Rahn und Nichte des Dichters Klopstock.
xxx/ellauri056.html on line 576: Nach einem kurzen Intermezzo auf einer Hauslehrerstelle in Warschau nahm Fichte Anfang November 1791 eine auf ein Jahr befristete Anstellung als Hauslehrer des Sohns des Ehepaars Louise von Krockow, geb. von Göppel, die mit Kant persönlich bekannt war, und Heinrich Joachim Reinhold von Krockow (1736–1796), Königl. Preußischer Obrist, im gräflichen Schloss Krockow in der Nähe der pommerellischen Ostseeküste an. Im selben Jahr besuchte er Kant in Königsberg, wo dieser ihm einen Verleger für seine Schrift Versuch einer Critik aller Offenbarung (1792) verschaffte, die anonym veröffentlicht wurde. Das Buch galt zunächst als ein lange erwartetes religionsphilosophisches Werk von Kant selbst. Als Kant den Irrtum klarstellte, war Fichte berühmt und erhielt einen Lehrstuhl für Philosophie an der Universität Jena, den er 1794 antrat. Zuvor hatte er nach längerer Überlegung, ob eine Eheschließung ihm nicht die „Flügel abschneide“, 1793 Johanna Rahn geheiratet. Drei Jahre später kam Sohn Immanuel Hermann (1796–1879) zur Welt.
xxx/ellauri056.html on line 584: „Das Ich setzt sich selbst, und es ist, vermöge dieses bloßen Setzens durch sich selbst; und umgekehrt: Das Ich ist, und es setzt sein Seyn, vermöge seines bloßen Seyns. – Es ist zugleich das Handelnde, und das Produkt der Handlung; das Thätige, und das, was durch die Thätigkeit hervorgebracht wird; Handlung, und That sind Eins und dasselbe; und daher ist das: Ich bin, Ausdruck einer Thathandlung.“
xxx/ellauri056.html on line 586: Täähän kuulostaa joltain existentialismilta. Tällästä ne talousliberaalit aina höpöttää. Vernunftwille macht das aus, was wir sind – nämlich unser Ich. Samaa peliteoreettista pulinaa.
xxx/ellauri056.html on line 592: Friedrich Wilhelm Joseph (von) Schelling (27. tammikuuta 1775 Leonberg – 20. elokuuta 1854 Bad Ragaz) oli saksalainen filosofi. Hän toimi professorina muun muassa Münchenissä ja Berliinissä.
xxx/ellauri056.html on line 606: More interestingly, Schellingin puoliso oli vuodesta 1803 Caroline Schelling, o.s. Michaelis (1763–1809), joka oli J. D. Michaëliksen tytär ja August Wilhelm Schlegelin aiempi puoliso. Tätä ennen Schelling oli kihloissa Carolinen tyttären Auguste Böhmerin (k. 1800) kanssa, joka siis oli Jöötin bylsimä. Joku tykkää äidistä joku tyttärestä. Osasivat vatuloida nämäkin.
xxx/ellauri056.html on line 612: Schellingstraße Munchen wurde 1857 nach dem Naturphilosophen Friedrich Wilhelm Schelling (1775–1854; ab 1807 in München Generalsekretär der Akademie der Bildenden Künste, sowie ab 1827 Dozent an der Universität) benannt.
xxx/ellauri057.html on line 88: Unto Aulis Kupiainen (8. huhtikuuta 1909 Helsinki – 4. heinäkuuta 1961 Savonlinna) oli suomalainen runoilija, kääntäjä ja kirjallisuudentutkija.
xxx/ellauri057.html on line 97: Kupiainen opetti kirjallisuutta Pohjois-Karjalan Opistossa Niittylahdessa 1947–49. Hän toimi vuodesta 1950 kotimaisen kirjallisuuden professorina Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa (nyk. Tampereen yliopisto?) sekä vuodesta 1955 korkeakoulun vararehtorina.
xxx/ellauri057.html on line 99: Unto Kupiainen oli naimisissa kaksi kertaa, vuosina 1934–41 Salme Hietamiehen kanssa ja vuodesta 1947 Kerttu Sihvosen kanssa. Poti sotaväsymystä 1942. Meni sisu kaulaan. Satu meni saunaan, laittoi laukun naulaan. Satu tuli saunasta, otti laukun naulasta.
xxx/ellauri057.html on line 223: Hilja Onerva Lehtinen (L. Onerva), 28. huhtikuuta 1882 Helsinki – 1. maaliskuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen runoilija. Hilja kirjoitti myös novelleja ja romaaneja sekä toimi suomentajana ja kriitikkona. Teoksissaan hän käsitteli usein naisen elämään kuuluvia vapauden ja sitoutumisen välisiä ristiriitoja. Hilja oli myös Armas Mustosen monivuotinen leipäsusi.
xxx/ellauri057.html on line 534: välillä taivaan ja maan –
xxx/ellauri057.html on line 547: hän huiput nähköön –
xxx/ellauri057.html on line 553: – Tän biisin synty liittyy vahvasti Los Angelesin reissuun. Se kevät oli tosi matalapaineen aikaa mulle. Olin itse peukaloinut lääkitystäni, pienentänyt sitä, mutta se ei sopinut mulle. Se runo on mulle se, mitä mä koen. Ne ”huiput ja kuilut” tuntee, ne ääritunteet on todella vahvoja. On raskasta elää silleen välillä… Tasainen olis ehkä iisimpää, Cheek kertoo.
xxx/ellauri057.html on line 588: vaikeinta valvominen, –
xxx/ellauri057.html on line 858: Environmental change features prominently in the novel – indeed, it is one of the main themes of Markens grøde. Deforestation, the drainage of wetlands, and changes in the local species composition (and thus of biodiversity) are recurring motives throughout the novel. Yet while such transformations of the non-human environment tend to arouse negative associations today, in the novel they appear as inevitable and indeed highly desirable.
xxx/ellauri057.html on line 986: Esa Mäkijärvi – Wikipedia https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Esa_M%C3%A4kij%C3%A4rvi
xxx/ellauri057.html on line 1037: Tatu Georg Adolf Vaaskivi (vuoteen 1935 Wahlstén, Vahlstén; 19. heinäkuuta 1912 Helsinki – 21. syyskuuta 1942 Oulu) oli suomalainen kirjailija, kriitikko ja esseisti. Vaaskivi syntyi Helsingissä mutta muutti jo pikkulapsena Ouluun. Hänen vanhempansa olivat arkkitehti Georg Wahlstén ja Aino Niskanen.
xxx/ellauri057.html on line 1041: Kerttu Kirsti Saarenheimo (o.s. Tanner; 20. joulukuuta 1922 Laitila – 14. kesäkuuta 2011 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuudentutkija ja Turun yliopiston kirjallisuuden professori. Hän tutki erityisesti suomenkielistä runoutta.
xxx/ellauri057.html on line 1043: Saarenheimo valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1949 ja lisensiaatiksi vuonna 1954 Turun yliopistosta sekä väitteli siellä tohtoriksi vuonna 1955 V. A. Koskenniemen ehdottamasta aiheesta, myytillisistä tarinoista suomalaisessa taidelyriikassa. Hän toimi Turun yliopistossa kotimaisen kirjallisuuden dosenttina vuosina 1961–1968, apulaisprofessorina 1968–1971 ja professorina 1971–1986 sekä Turun yliopiston kirjallisuuden ja musiikkitieteen laitoksen johtajana vuosina 1977–1978 ja 1981–1985. Lisäksi hän oli ylimääräisenä kirjallisuuden opettajana Åbo Akademissa vuosina 1960–1963. Hän teki pitkän uran kirjallisuudentutkijana, ja hän on kirjoittanut muun muassa Katri Valan ja Elina Vaaran elämäkerrat. Saarenheimon puoliso oli toimittaja Eero Saarenheimo. Tämä Kerttu kuoli samana vuonna kuin Yli-Juotikas julaisi Neuromaanin. Kerkisikö olla Kertun oppilas? Ei, oli 10vee kun Kerttu emeritoitui.
xxx/ellauri057.html on line 1165: Elin Vaara (oik. Kerttu Elin Vehmas o.s. Sirén; vuodesta 1926 Viljanen, vuodesta 1930 Virtanen, vuodesta 1937 Vaaskivi, vuodesta 1944 Vehmas; 29. toukokuuta 1903 Tampere – 26. joulukuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen runoilija, tatukirjailija ja tuomentaja.
xxx/ellauri057.html on line 1199: Elina Vaara oli Tuijunkantajien kuumaverisimpiä runoilijoita. Ei vaitiskaa, se oli oikein sievä ja sävyisä. Vuonna 1924 ilmestynyt Nuoren Voiman Liiton albumi Tuijunkantajat kertoi jo paljon tulevan runoilijasukupolven muutostahdosta ja ansaintalogiikoista. Itsenäisyyden jälkeisessä Suomessa ryhmää kovaäänisiä runoilijoita yhdisti toivo uljaasta huomisesta, ansainta ajankohtaisista aiheista, suuntautuminen globaaliin bisnexeen, tuulenhaistelu sekä rohkea yrityskulttuuri. Vuonna 1928 ilmestyi samanniminen lehti, jonka kanteen oli kirjattuna ryhmän manifesti: ” – – Tulkaa, älkää peljätkö: Teidät on määrätty luomaan uutta ja suurta. Katkaiskaa kylmä rengas, joka pusertaa persettä: Olkaa oma itsenne ja tunnustelkaa elintä!”.
xxx/ellauri057.html on line 1205: Nyt uutena näköispazaana julkaistu Elina Vaara (1903 – 1980) viuluineen ilmestyi vuonna 1928. Yllätys, eikä vähiten Vaaralle itselleen, oli teoksen aikanaan saama myönteinen vastaanotto. Vaikkei ollut lepakko, siitä tuli ”Suomalainen Sappho”. Claes Olssonin mukaan se oli ”läpimurtoteos, jossa raikkaat ja kirkkaat runouden lähteet ovat äkkiä puhjenneet salaisista syvyyksistä”.
xxx/ellauri057.html on line 1247: Kaipauksen Sinistä sukkaa –
xxx/ellauri057.html on line 1248: saksalaisten romantikkojen ideaalin vertauskuvaa –
xxx/ellauri057.html on line 1274: ei kahinaa lehtien korvani kuule –
xxx/ellauri057.html on line 1281: sekin on kuin marmorikiveä mykkää –
xxx/ellauri057.html on line 1298: Tuijunkantajien kaudella kysymys ruumiillisuudesta muodostui ajankohtaiseksi. Myös Vaara tiedosti runojensa pohjalla olevan rytmisen liikkeen, hän kutsui runojaan itse ”bylsityiksi runoiksi”. ”Minussa runo on alkanut liikahtelunsa vain jos ja kun liha on jotenkin ollut liikkeessä – -. Tosissani voin sanoa, että sanamuoto ’kirjoittaa runoja’ on minusta aina tuntunut liian tärkeilevältä ja jotenkin vinoon menevältä – -.”. Vaara ylistää naisellisuuteen perinteisesti liitettyjä piirteitä: epäloogisuutta, antautuvaa haltioitumista, ruokkivaa voimaa, vaistonvaraisuutta. Hei mut näähän on fasismin tunnusmerkkejä! Kirjoittamisen motiivi on päästä autuuden tilaan, alistamattomaan hetkeen, hekumanhuippuun joka runossa ”Tulivuori” "kirjoittuu (yäk)" näin:
xxx/ellauri057.html on line 1323: Keskeneräisyydestä, tietynasteisesta fragmentaarisuudesta Vaara itse sanoo näin: ”Tuntuu kuin luomisprosessia olisi edistänyt jopa tuo savukerasian pahvin tai paperilapun ahdas tila. Kenpä kaikesta ottaa selvän. – – Vaikeaa on myös sanoa asioita, joiden ilmaisua asialliset sanat juuri vaikeuttavatkin. – Mutta hyödyttääkö runon strep-tease, kun huntuja on niin monin kerroksin, etteivät ne ikinä lopu!”. Romantiikan nerokultti edusti miehistä luovuutta, naiskirjoitus toi tilalle toisen mytologian.
xxx/ellauri057.html on line 1338: Katri Vala (oik. Karin Alice Heikel o.s. Wadenström, 11. syyskuuta 1901 Muonio – 28. toukokuuta 1944 Eksjö, Ruotsi) oli puolixi suomenruozalainen opettaja, runoilija ja suomentaja.
xxx/ellauri057.html on line 1340: Katri Valan vanhemmat ovat Porvoossa syntynyt metsänhoitaja Robert Waldemar Wadenström ja Alexandra Fredrika Mäki. Heidän esikoisensa Katri syntyi äidin kotipaikkakunnalla Muoniossa. Vuoden kuluttua perhe muutti Porvooseen, jossa syntyi veli Erkki, ja edelleen 1905 Ilomantsiin, jossa syntyi toinen veli Niilo. Robert kuoli jumalten keinussa nälkään pimpolassa vuonna 1911 ollessaan 37 ja Katri 10 (surullista), jonka jälkeen äiti ja lapset muuttivat takaisin Porvooseen. Vala kirjoitti ylioppilaaksi 1919 ja valmistui kansakoulunopettajaksi Heinolan seminaarista 1922. Vuosina 1922–1928 hän työskenteli kansakoulunopettajana Kuopion maalaiskunnassa, Valkealassa ja Askolassa sekä Ilomantsissa vuosina 1925–1929. Kaikenlaisia paikkoja. Heitettiinköhän se aina ulos punikkina? Aika ankaran kansakoulunopettajan näköinen.
xxx/ellauri057.html on line 1373: Juhana Vilhelm (J. W. ) Tuura (sukunimi alk. Thrulsson; 31. heinäkuuta 1885 Tampere – 2. maaliskuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja pakinoitsija. Hän kirjoitti poliittisia pakinoita Uusi Suomi-lehteen nimimerkillä Timo.
xxx/ellauri057.html on line 1376: J. W. Tuura oli naimisissa Kerttu Emilia Simolinin (sukunimi vuodesta 1906 alkaen Hirvelä; 1887–1919) kanssa vuosina 1909–1919. Heillä oli neljä lasta. Kääntäjänä toiminut Kerttu Tuura suomensi muun muassa Jack Londonin romaanit Klondyken kuningas (alk. Burning daylight) ja Onnen suosikki sekä Octave Feuilletin kirjan Nuoren naisen päiväkirja. Tuura meni toisen kerran naimisiin 1921 Sanni Heleniuksen kanssa. Isänmaa tarvizee kaikki isot munat.
xxx/ellauri057.html on line 1391: Martti Henrikki Haavio (kirjailijanimi P. Mustapää; 22. tammikuuta 1899 Temmes – 4. helmikuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kansanluonteen ja mytomanian tutkija, runoilija ja akateemikko kuten Hannu Mäkelä. Runonsa hän julkaisi nimellä P. Mustapää, jonka hän keksi teininä puristellessaan finnejä. Haaviot oli sillinpäitä ennenkuin niistä tuli haavioita, mutta nähtävästi jonkun toisen sillin. Taloja naivia talonpoikia Mynämäeltä. Sukunimi vaihtelee kuin elinkautisvangeilla.
xxx/ellauri057.html on line 1398: Nää eemeritat on siis ekojen Haavioiden tyttöjä. Aale Tynni teki pojan kirkkohistorian professori Kauko Piriselle mutta Maralle vaan lastenkirjoja. Poika Matti Antero Pirinen (15. kesäkuuta 1942 Helsinki – 20. helmikuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen runoilija, joka kärsi mielenterveysongelmista ja teki 28-vuotiaana seppukun hyppäämällä perheensä entisen kotitalon katolta Helsingin Ullanlinnassa. Mistä talosta? Ois kiva tietää.
xxx/ellauri057.html on line 1400: Runoilijana marakatti oli 1920-luvulla lähellä Tuijunkantajat-ryhmää, muttei innostunut ryhmän eksotiikan ja koneromantiikan ihailusta, vaan korosti miehekkäästi suomalaista perinnetietoisuutta. Toisen maailmansodan ja sen aiheuttaman aatteellisen hämmennyksen (Mitä? nazit hävisi?) jälkeen Haavio korosti runoudessaan vastapareja luonto–ihminen, pysyvä–katoava, ajattomuus–sodan hävitys. Sodanjälkeisessä tuotannossaan hän toimi siltarumpuna perinteisen ja modernin lyriikan välillä ja uudisti merkittävällä tavalla runouden rytmiikkaa.
xxx/ellauri059.html on line 95: Hon är nu så inflytelserik att hon är utnämnd till chefredaktör för Sveriges största morgontidning Dagens Nyheter för en dag. Den 6 december ska Greta Thunberg leda redaktionens arbete med att ta fram en tidning som ska vara redigerad helt i hennes smak. Den ska handla om klimatet – men hon understryker att tidningen inte ska publicera åsikter om klimatet utan enbart vetenskaplig fakta.
xxx/ellauri059.html on line 136: LÄS MER: Människor dör, säger Greta – statistiken säger något helt annat
xxx/ellauri059.html on line 146: Så många är smittade där du bor – se namnlistan
xxx/ellauri059.html on line 218: Airaxinen nimi on ja kuka on sen ensimmäinen kantaja. Karttulan entisen kirkkoherran, rovasti Eero Hyvärisen v. 1913 kirjoittamassa Karttulan seurakunnan 150 – vuotismuistojulkaisussa mainitaan Karttulan Kukkamäessä asuneen Risto Airaxisen kertomana kansan perimätietoihin perustuva seuraava esitys:
xxx/ellauri059.html on line 222: – Mitä siinä teet?
xxx/ellauri059.html on line 223: – Airaksia, oli miehen vastaus.
xxx/ellauri059.html on line 362: Shakespeare also gives us insight into the inner Shylock – not only his bitterness and anger but also his more sympathetic feelings such as the hurt he has experienced, his thoughts about the injustice of anti-Semitism and his isolation from normal society. Throughout the action of the play we see how nasty the Christians are – their shameless selfishness and brutal discrimination against Jews. Shakespeare makes Shylock’s hatred even more dramatic by having Shylock’s daughter elope with a Christian.
xxx/ellauri059.html on line 364: In The Merchant of Venice Shakespeare created a small Christian society of wealthy merchants and their friends – mainly young men who had nothing to do but hang around and gossip. Shakespeare makes them attractive people on the surface but on closer examination they are all thoroughly nasty.
xxx/ellauri059.html on line 403: All that shows how universal Shakespeare was in his perception of the world around him – how it was before his time, how it was in his time, and how it will be after his time. How will this play look in four hundred years from now? Audiences will most certainly find it relevant to their time as well.
xxx/ellauri059.html on line 471: Girolamo (Hieronymus) Savonarola (21. syyskuuta 1452 Ferrara – 23. toukokuuta 1498 Firenze) oli italialainen dominikaanimunkki ja parannussaarnaaja. Hän saarnasi aikalaistensa löyhää moraalia vastaan.
xxx/ellauri059.html on line 569: Jopa 85% suomalaisista vastaa olevansa onnellisia, jos sitä mennään heiltä kysymään. Airaksinen on jokseenkin eri mieltä ja pitää todenmukaisempana, että onnellisuus on 20% luokkaa. – Kun ihmiseltä kysytään, niin 83-85 prosenttia sanoo olevansa onnellisia. Miksi ihmiset sanovat olevansa onnellisia vaikka auton osamaksut on jäljessä, talo on palanut, puoliso on karannut, lapset juovat kaljaa ja kissa on kadoksissa? Sitä ei voi vain myöntää, että on onneton. ”Oikea” vastaus on onnellinen, Airaksinen toteaa.
xxx/ellauri059.html on line 588: Filosofi Timo Airaksinen tajusi vasta vanhana, mitä oli tavoitellut koko elämänsä ajan – samalla löytyi vastaus elämän tarkoitukseen.
xxx/ellauri068.html on line 115: Borat: Cultural Learnings of America for Make Benefit Glorious Nation of Kazakhstan is a 2006 British-American mockumentary comedy film directed by Larry Charles and starring Sacha Baron Cohen. Baron Cohen stars as Borat Sagdiyev, a fictitious Kazakhstani journalist who travels through the United States to make a documentary which features real-life interactions with Americans. Much of the film features unscripted vignettes of Borat interviewing and interacting with real-life Americans who believe he is a foreigner with little or no understanding of American customs. It is the second of four films built around Baron Cohen's characters from Da Ali G Show (2000–2004): the first, Ali G Indahouse, was released in 2002, and featured a cameo by Borat; the third, Brüno, was released in 2009; and the sequel to Borat, Borat Subsequent Moviefilm, was released in 2020.
xxx/ellauri068.html on line 178: Mickey Rooney (alkuperäinen nimi Joseph Yule Jr.; 23. syyskuuta 1920 Brooklyn, New York, Yhdysvallat – 6. huhtikuuta 2014 Studio City, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen näyttelijä. Hänet muistetaan Hollywoodin kulta-aikojen näyttelijänä 1930–1940-luvuilta, jonka elokuvaura kesti 86 vuotta.
xxx/ellauri068.html on line 187: "My own favourite tribute to Borges comes in Thomas Pynchon’s Gravity’s Rainbow in which a group of Argentinian exiles, led by the adventurer Squalidozzi, and at large in Europe during World War Two, hijack a German submarine. Improbably, they are accompanied by the glamorous Graciela Imago Portales – a ‘particular friend’ of the Buenos Aires literati – to whom ‘Borges is said to have a dedicated a poem’. Two lines are cited: “El laberinto de tu incertidumbre / Me trama con la disquietante luna . . .” Of course, the quotation has puzzled scholars, as it is neatly consistent with the rhythms and motifs of Borges’ earlier work, and yet nowhere to be found in his oeuvre. It would no doubt have delighted Borges, the more so since Pynchon made it up."
xxx/ellauri068.html on line 261: Martti (Martin) Rautanen (10. marraskuuta 1845 Tikanpesä, Inkerinmaa – 19. lokakuuta 1926 Olukonda, Lounais-Afrikka) oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyön pioneeri. Rautanen lähti 24. kesäkuuta vuonna 1868 neljän työtoverinsa kanssa lähetyssaarnaajaksi Lounais-Afrikkaan Ambomaalle, (nykyiseen Namibiaan). Matka tehtiin Hereromaan kautta, jonne tultiin huhtikuussa 1869 ja jossa vietettiin vielä yli vuosi, Ambomaalle miehet pääsivät vasta heinäkuussa 1870. Siellä suomalaiset saivat vakiinnutettua toimintaansa erityisesti kaakkoisen Ondongan heimon alueella.
xxx/ellauri068.html on line 347: – Heimskringla. Ynglinga saga. Kap. 13. Übersetzt von Felix Niedner.
xxx/ellauri068.html on line 358: Richard Wilhelm (* 10. Mai 1873 in Stuttgart; † 2. März 1930 in Tübingen) war ein deutscher evangelischer Theologe, Missionar und Sinologe. Seine Übertragungen und Kommentare zu klassischen chinesischen Texten – insbesondere des I Ging – fanden weite Verbreitung. Richard Wilhelm wurde 1873 in Stuttgart als Sohn eines aus Thüringen stammenden Glasmalers geboren. Der Vater starb bereits 1882; Wilhelm wurde von der Mutter und Großmutter aufgezogen.
xxx/ellauri068.html on line 448: “12 skidiä” – nimi kuzuu Jaakon 12 poikaa (ja Dinah-tyttären joka on kolmastoista eikä kuulu viralliseen 12). Tämä hahmo on ize-tietoisesti toistettu Grimmin sadussa "12 veljestä”, jossa pojat kuolevat jos niiden äiti synnyttää tyttären. (Ei hätää, Jaakopin pojilla oli eri äitejä, ne oli vaan velipuolia. Ja Dinahista ne teki selvän ihan ize, kun sen kundikaveri ei kelvannut koukkunokille.)
xxx/ellauri068.html on line 551: Irving Berlin (born Israel Beilin; Yiddish: ישראל ביילין; May 11, 1888[3] – September 22, 1989) was an American composer and lyricist, widely considered one of the greatest songwriters in American history. His music forms a great part of the Great American Songbook. Born in Imperial Russia, Berlin arrived in the United States at the age of five.
xxx/ellauri075.html on line 51: Lev Isaakovich Sestofilt (ven. Лев Исаакович Шестов), syntyjään Yehuda Leyb Schwarzmann (Иегуда Лейб Шварцман) (31. tammikuuta 1866 Kiova, Ukraina – 19. marraskuuta 1938 Pariisi, Ranska) oli ukrainalais-venäläinen juutalainen eksistentialistifilosofi.
xxx/ellauri075.html on line 90: Die Verzweiflung ist aber nicht das letzte Wort, sondern nur das „vorletzte“. Das letzte Wort kann weder in menschlicher Sprache gesagt noch theoretisch erfasst werden. Schestows Philosophie hat die Verzweiflung zum Ausgangspunkt, sein gesamtes Denken ist verzweifelt, und doch versucht er, auf etwas zu weisen, das jenseits der Verzweiflung – und der Philosophie – liegt.
xxx/ellauri075.html on line 120: Lev Isaakovich Shestov (Russian: Лев Исаа́кович Шесто́в; 31 January [O.S. 13 February] 1866 – 19 November 1938), born Yehuda Leib Shvartsman (Russian: Иегуда Лейб Шварцман), was a Russian existentialist and religious philosopher. He is best known for his critiques of both philosophic rationalism and positivism. His work advocated a movement beyond reason and metaphysics, arguing that these are incapable of conclusively establishing truth about ultimate problems, including the nature of God or existence. Contemporary scholars have associated his work with the label "anti-philosophy.
xxx/ellauri075.html on line 137: Naisia – kirjoitti / Kadınlar – diye yazdı
xxx/ellauri075.html on line 138: Kemal – siellä palvotaan / Kemal – orada taparlarmış
xxx/ellauri075.html on line 205: Leo Strauss (/straʊs/;[30] German: [ˈleːo ˈʃtʁaʊs];[31][32] September 20, 1899 – October 18, 1973) was a German-American political philosopher and classicist who specialized in classical political philosophy. Born in Germany to Jewish parents, Strauss later emigrated from Germany to the United States. He spent much of his career as a professor of political science at the University of Chicago, where he taught several generations of students and published fifteen books.
xxx/ellauri075.html on line 209: According to Allan Bloom's 1974 obituary in Political Theory, Strauss "was raised as an Orthodox Jew", but the family does not appear to have completely embraced Orthodox practice.[35] Strauss himself noted that he came from a "conservative, even orthodox Jewish home", but one which knew little about Judaism except strict adherence to ceremonial laws. His father and uncle operated a farm supply and livestock business that they inherited from their father, Meyer (1835–1919), a leading member of the local Jewish community.
xxx/ellauri075.html on line 244: oli naimisissa kirjailija Hannu Mäkelän kanssa vuosina 2004–2009! Hei tästähän
xxx/ellauri075.html on line 303: Friedrich Konrad Eduard Wilhelm Ludwig Klages (10 December 1872 – 29 July 1956) was a German philosopher, psychologist, graphologist, poet, writer, and lecturer, who was a two-time nominee for the Nobel Prize in Literature. In the (rather odious) Germanosphere, he is considered one of the most important thinkers of the 20th century.
xxx/ellauri075.html on line 318: Gerhard – tai Gershom – Scholem taas korosti hänen kautta tuotannon esiin pistävää
xxx/ellauri075.html on line 323: Kortelainen romaani tuo osaltaan hyvin esiin, että on turha etsiä oikeaa Benjaminia ideoiden tasolla – se oli yxinkertaisesti ÄÄLIÖ. Mutta mixi Annan ja Hannun liitto kesti hikisesti 5 vuotta? Eikö 2 narsistia mahtunut saman katon alle? Lakkasko Hannulta seisomasta Annan edessä?
xxx/ellauri075.html on line 330: Walter Bendix Schönflies Benjamin (/ˈbɛnjəmɪn/; German: [ˈvaltɐ ˈbɛnjamiːn];[5] 15 July 1892 – 26 September 1940) was a German Jewish philosopher, cultural critic and essayist. An electric tinker, combining elements of German idealism, Romanticism, Western Marxism, and Jewish mysticism, Benjamin made enduring and influential contributions to aesthetic theory, literary criticism, and historical materialism. He was associated with the Frankfurt School, and also maintained formative friendships with thinkers such as playwright Bertolt Brecht and Kabbalah scholar Gershom Shulem. He was also related to German political theorist and philosopher Hannah Arendt through her first marriage to Benjamin's cousin, Günther Anders.
xxx/ellauri075.html on line 332: Among Benjamin's best known works are the essays "The Task of the Translator" (1923), "The Work of Art in the Age of Mechanical Reproduction" (1935), and "Theses on the Philosophy of History" (1940). His major work as a literary critic included essays on Baudelaire, Goethe, Kafka, Kraus, Leskov, Proust, Walser, and translation theory. He also made major translations into German of the Tableaux Parisiens section of Baudelaire's Les Fleurs du mal and parts of Proust's À la recherche du temps perdu. In 1940, at the age of 48, Benjamin committed suicide at Portbou on the French–Spanish border while attempting to escape from the invading Wehrmacht. Though popular acclaim eluded him during his life, the decades following his death won his work posthumous renown.
xxx/ellauri075.html on line 347: This history of the nineteenth-century Paris arcades, creatively triggered by Louis Aragon’s (1897–1982) Le Paysan de Paris or Paris Peasant (1926), collects thousands of quotations strategically arranged with snippets of critical commentary in chapters or bundles called ‘convolutes’.
xxx/ellauri075.html on line 377: In January 1968, during Lyndon B. Johnson's administration, Kitt encountered a substantial professional setback after she made anti-war statements during a White House luncheon. Kitt was asked by First Lady Lady Bird Johnson about the Vietnam War. She replied: "You send the best of this country off to be shot and maimed. No wonder the kids rebel and take pot." During a question and answer session, Kitt stated: The children of America are not rebelling for no reason. They are not hippies for no reason at all. We don't have what we have on Sunset Blvd. for no reason. They are rebelling against something. There are so many things burning the people of this country, particularly mothers. They feel they are going to raise sons – and I know what it's like, and you have children of your own, Mrs. Johnson – we raise children and send them to war.
xxx/ellauri075.html on line 469: “Reading D.T. Max’s bio I continue to find David Foster Wallace the most tedious, overrated, tortured, pretentious writer of my generation,” Ellis tweeted. “David Foster Wallace was so needy, so conservative, so in need of fans – that I find the halo of sentimentality surrounding him embarrassing.” In several more tweets, he continued, “DFW is the best example of a contemporary male writer lusting for a kind of awful greatness that he simply wasn’t able to achieve. A fraud.”
xxx/ellauri075.html on line 510: James Baldwin (2. elokuuta 1924 – 1. joulukuuta 1987) oli yhdysvaltalainen kirjailija, sukulaku, jonka teokset käsittelevät mustien, homojen ja muiden vähemmistöjen asemaa 1950-luvun Yhdysvalloissa. Hänen tunnetuin teoksensa on Mene ja kerro se vuorilla. Esim Brokeback Mountains.
xxx/ellauri075.html on line 525: Stephen Crane (1. marraskuuta 1871 – 5. kesäkuuta 1900) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Lyhyen elämänsä aikana hän loi monipuolisen kirjallisen tuotannon, johon kuuluu romaaneja, runoja, novelleja ja lehtikirjoituksia.
xxx/ellauri075.html on line 536: Jean Rhys (24. elokuuta, 1890 Roseau, Dominica – 14. toukokuuta, 1979 Exeter, Britannia), alkuperäiseltä nimeltään Ella Gwendolen Rees Williams, oli brittiläis-dominicalainen kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on romaani Siintää Sargassomeri (1966), jonka tapahtumat kertovat Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaanin ullakolle päätyvän vaimon menneisyydestä.
xxx/ellauri076.html on line 487: – Älä hukkaa unelmiasi, oli Alangon motto Kirjasampo-sivun esittelytekstin mukaan.
xxx/ellauri076.html on line 672: Mannisen on mahdotonta tajuta, että naiset osasivat pelata häntä paremmin – eikä sukupuoli tarjonnut hänellekään koskemattomuutta.
xxx/ellauri076.html on line 678: Roger Vadim Plemiannikov (26. tammikuuta 1928 – 11. helmikuuta 2000) oli ranskalainen satunnainen kyrvän käyttelijä. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat visuaalisesti ylelliset eroottisia ominaisuuksia sisältävät elokuvat, kuten And God loi naisen ja All handmaids in a row.
xxx/ellauri076.html on line 684: Brigitte Bardot , 20. joulukuuta 1952 – 6. joulukuuta 1957 (eronnut)
xxx/ellauri076.html on line 685: Annette Stroyberg , 17. kesäkuuta 1958 – 14. maaliskuuta 1961 (eronnut);
xxx/ellauri076.html on line 687: Jane Fonda , 14. elokuuta 1965 – 16. tammikuuta 1973 (eronnut);
xxx/ellauri076.html on line 689: Catherine Schneider, 13. joulukuuta 1975 – 10. kesäkuuta 1977 (eronnut);
xxx/ellauri076.html on line 692: Marie-Christine Barrault , 21. joulukuuta 1990 – 11. helmikuuta 2000 (hänen kuolemansa)
xxx/ellauri081.html on line 28:Ecstasy of St. Teresa, 1645–52
xxx/ellauri081.html on line 60: Ávilan Teresa tai pyhä Jeesuksen Teresa (esp. Teresa de Cepeda y Ahumada, tunnettu paremmin nimellä Santa Teresa de Jesús tai Teresa de Ávila; 28. maaliskuuta 1515 Ávila, Espanja – 4. lokakuuta 1582 Alba de Tormes, Espanja) oli renessanssiaikainen roomalaiskatolinen espanjalainen nunna, mystikko, naispyhimys, karmeliittasääntökunnan uudistaja sekä yksi 36 katolisen kirkon kirkonopettajista arvonimellä Doctor orationis eli rukouksen tohtori. Naista kunnioitetaan katolisessa, anglikaanisessa ja luterilaisessa kirkossa. Tarkalleen hän on yksi neljästä naiskirkonopettajasta ja lisäksi yksi vastauskonpuhdistuksen merkittäviä hahmoja esimerkiksi pyhän Ignatius Loyolan ja pyhän Ristin Johanneksen lisäksi. Nainen on yksi 28. marraskuuta 1568 perustetun paljasrintakarmeliittojen sääntökunnan perustajista. Pyhä Teresa on sairauden, päänsäryn, sydänsairauksien, pitsin, vanhempien menettämisen, kirkon auktoriteettien vastustamisen, sääntökuntalaisten, hurskautensa takia pilkattujen, Espanjan ja henkilöiden, jotka ovat nimeltään Teresa, Theresa, Teresita, Terry, Tero, Tessa, Teresina tai Tracy, suojeluspyhimys. Naisen tunnuksia ovat nunna paljasrintakarmeliitan puvussa; karmeliittanunna, jonka sydäntä pistetään enkelin pitämällä nuolella; lävistettyä sydäntä, kirjaa ja krusifiksia kantava karmeliitta; kirjaa ja sulkakynää pitävä karmeliittanunna; kyyhkyltä viestiä vastaanottava karmeliittanunna: ruusut ja liljat; tulehtunut sydän; piikkikruunu; kirjaimet ”IHS” sydämen päällä; palavat nuolet; kyyhky; kirja ja kynä; palavien nuolten lävistämä sydän tai krusifiksi ja lilja. Paavi Paavali V julisti pyhän Teresan autuaaksi 24. huhtikuuta 1614 Roomassa, paavi Gregorius XV julisti hänet pyhimykseksi 12. maaliskuuta 1622 Roomassa ja paavi Paavali VI julisti hänet kirkonopettajaksi 1970. Hänen juhlapäiväänsä vietetään 15. lokakuuta.
xxx/ellauri081.html on line 184: – Jag kan inte sitta och läsa Facebooktrådar och ta till mig av alla dumskallar som skriver och som knappt kan tala om sina namn, säger hon till Aftonbladet.
xxx/ellauri081.html on line 190: – Sedan förstår jag om någon som läser svaret på en sådan fråga tänker ”ja, men 12 000 döda, hur kan man vara nöjd med det?” – 12 000 är naturligtvis förfärligt få, säger Lena Hallengren till tidningen.
xxx/ellauri081.html on line 214: Onnen päivät (Happy Days) oli yhdysvaltalainen komediasarja, jota esitettiin Yhdysvalloissa ABC-yhtiön kanavalla vuosina 1974–1984. Sarjaa esitti Suomessa alun perin Mainostelevisio ja sitä on uusittu useita kertoja, muun muassa TV2:ssa syyskaudella 2005 sekä kesäkaudella 2007 ja talvella 2009.
xxx/ellauri081.html on line 309: Maurice Le Noblet Duplessis QC (French pronunciation: [dyplɛsi]; 20 April 1890 – 7 September 1959) served as the 16th Premier of the Canadian province of Quebec from 1936 to 1939 and 1944 to 1959.
xxx/ellauri081.html on line 430: Orihveden Suomi-Venäjä-seura herättelee toimintaansa paikkakunnalla. Ensimmäisenä on vuorossa Arto Mustajoen luento Juupajoelta. Miten ja miksi suomalaiset ja venäläiset eroavat toisistaan? – kysymykseen annetaan vastauksia tietokirjailija Arto Mustajoen luennolla.
xxx/ellauri081.html on line 510: Jack Benny (born Benjamin Kubelsky; February 14, 1894 – December 26, 1974) was an American entertainer, who evolved from a modest success playing violin on the vaudeville circuit to a highly popular comedic career in radio, television and film. He was known for his comic timing and the ability to cause laughter with a pregnant pause or a single expression, such as his signature exasperated "Well! "
xxx/ellauri081.html on line 513: Benny was born Benjamin Kubelsky in Chicago on February 14, 1894, and grew up in nearby Waukegan. He was the son of Jewish immigrants Meyer Kubelsky (1864–1946) and Emma Sachs Kubelsky (1869–1917), sometimes called "Naomi". Meyer was a saloon owner and later a haberdasher who had emigrated to America from Poland. Emma had emigrated from Lithuania. Benny began studying violin, an instrument that became his trademark, at the age of 6, his parents hoping for him to become a professional violinist. He loved the instrument, but hated practice. His music teacher was Otto Graham Sr., a neighbor and father of football player Otto Graham. At 14, Benny was playing in dance bands and his high school orchestra. He was a dreamer and poor at his studies, and was ultimately expelled from high school. He later did poorly in business school and at attempts to join his father´s business. In 1911, he began playing the violin in local vaudeville theaters for $7.50 a week (about $210 in 2020 dollars). He was joined on the circuit by Ned Miller, a young composer and singer.
xxx/ellauri081.html on line 519: Benny had some romantic encounters, including one with dancer Mary Kelly,[2]:23–24 whose devoutly Catholic family forced her to turn down his proposal because he was Jewish.
xxx/ellauri081.html on line 521: old Sadie Marks (whose family was friends with, but not related to, the Marx family). Their first meeting did not go well when he tried to leave during Sadie´s violin performance.[2]:30–31 They met again in 1926. Jack had not remembered their earlier meeting and instantly fell for her.[2]:31 They married the following year. She was working in the hosiery section of the Hollywood Boulevard branch of the May Company, where Benny courted her.[2]:32 Called on to fill in for the "dumb girl" part in a Benny routine, Sadie proved to be a natural comedienne. Adopting the stage name Mary Livingstone, Sadie collaborated with Benny throughout most of his career. They later adopted a daughter, Joan (b. 1934). Her older sister Babe would be often the target of jokes about unattractive or masculine women, while her younger brother Hilliard would later produce Benny´s radio and TV work.
xxx/ellauri081.html on line 547: Intialaismies katkaisi tyttärensä pään – antoi itsensä ... - Iltalehti
xxx/ellauri081.html on line 595: 1.11.2020 · Miehet yrittivät rahastaa Aladdinin taikalampulla Intiassa – henkiolento paljastui huijariksi. 01.11.2020 ...
xxx/ellauri081.html on line 619:Intialainen kulttuuri – Wikipedia
xxx/ellauri081.html on line 637: Floridalaismies leikkasi vaimonsa rakastajan peniksen irti – oikeus laski menetetylle miehisyydelle hinnan Tänään klo 1:01
xxx/ellauri084.html on line 520: Ronald Harmon Brown (August 1, 1941 – April 3, 1996) oli Amerikkalainen poliitikko. Hän palveli Yhdysvaltojen Kauppasihteerinä Presidentti Bill Clintonin ykköskaudella. Ennen tätä hän oli Demokraattisen Kansallisen Komitean (DNC) tuolimies. Hän oli ensimmäinen mutiainen näissä hommissa. Hän oli oikeasti ruskea. Hän kuoli 34 muun kansa 1996 lentokonerysähdyxessä Kroatiassa.
xxx/ellauri084.html on line 601: Friedrich Daniel Ernst Schleiermacher ([ˈfʁiːdʁɪç ˈʃlaɪɐˌmaχɐ]) November 21, 1768 – February 12, 1834) oli saksalainen reformistiteologi, filosofi ja raamatuntutkija joka koitti huonolla menestyxellä limittää valistuxen kritiikin ja perinteisen protestanttikristillisyyden.
xxx/ellauri084.html on line 618: Kyssäselkä-approach voi napata jälkimmäiseen ryhmään – niihin jotka ei vaan välitä ja niihin joista uskonto on järjetöntä. Kierkegaard tyrkkii ihmisiä pois välinpitämättömyydestä ja ottamaan elämänsä vähän vakavammin. Se haastaa niitä jotka ei lähe mukavuusalueelta avannolle näyttämällä että niilläkin on joku angsti näistä uskonasioista, eli ne on vaan laiskoja tai pelkää kylmää vettä. Tavallaan Kierkegaard vapauttaa meidät pastorit toimimasta vaan puolustusvoimissa, ja päästää meidät hyökkäämään pahaa-aavistamattomien vetelysten kimppuun. Vaarana on, että vauva tulee heitetyxi ulos pesuveden kanssa. Järki on kuiteskin meidän kristittyjen puolella, eikä sitä pitäis ihan kokonaankaan hyljätä. Mut Kierkegaardilla on kuiteskin pointti siellä, eliskä sen pilkki- ja jäätuurametodeja kanzii joskus käytellä.
xxx/ellauri084.html on line 659: Suurin osa dissosiaatiohäiriöistä diagnosoidaan naisilla (yksi mies 5–9 naista kohden), mutta eräät tutkimukset antavat ymmärtää dissosiaatiohäiriöiden olevan yhtä yleisiä sekä miehillä että naisilla. Miehillä häiriötä ei kuitenkaan usein tunnisteta muiden ongelmien, kuten päihteiden väärinkäytön tai rikoskierteen alta. Ehkä tähänkin on tulossa korjausta kun naiset alkaa ottaa enemmän ja tehdä lisää rikoxia.
xxx/ellauri084.html on line 688: Suomessa Kolme poikaani kuului Mainos-TV:n keskiviikko-ohjelmistoon ainakin vuosina 1967–1968.
xxx/ellauri084.html on line 797: Edith Wharton (/ˈhwɔːrtən/; born Edith Newbold Jones; January 24, 1862 – August 11, 1937) was an American novelist, short story writer, and designer.
xxx/ellauri084.html on line 818: Edna St. Vincent Millay (February 22, 1892 – October 19, 1950) was an American lyrical poet and playwright.
xxx/ellauri085.html on line 87: but not your chin –
xxx/ellauri085.html on line 120: Sidney Peterson (November 15, 1905, Oakland, California – April 24, 2000, New York City) was an American author, artist, and avant-garde filmmaker. He attended UC Berkeley, worked as a newspaper reporter in Monterey, and spent time as a practicing painter and sculptor in France in the 1920s and 1930s. After World War II, Peterson founded Workshop 20 at the California School of Fine Arts (renamed the San Francisco Art Institute), initiating filmmaking courses at the school.
xxx/ellauri085.html on line 198: Former Growth Lead at Academy Xi2017–2018
xxx/ellauri085.html on line 585: At this point, unless we allow millions more immigrants into our country, thereby expanding the workforce, economic growth will be sluggish. There is plenty of wealth being created, but it is often in too few hands. Government spending generally has far less velocity due to more and more people having less disposable income. The elitists in the U.S. embarked on this globalist philosophy 30–40 years ago and there has been significant economic growth worldwide, but that has been at the expense of the American worker and to some degree our way of life. The introduction of massive amounts of consumer credit has only made things worse.
xxx/ellauri086.html on line 87: Suuhunsopiva kulli seisoi kuolasta liukkaana vasten häpyhuuliani. Riisuin huntuni ja hänmies nykäisi varovasti stringejäni ja suuteli rintojani – niitä ei niinkään varovasti. Riisuin housuni ja annoin lämpimän hävyn hieroa pystyssä sojottavan kullin kärkeä. Häpyhuulet avautuivat itsestään ja kosteus valui ulos ja päästi kullin hitaasti uppoamaan sisäänsä. Ratsastin, mutta minut pysäytettiin, ratsastin taas ja hänmies nousi istualleen estääkseen minua. Hieroin itseäni hitaasti pitkin kullin vartta saaden hänet izensä ähisemään ja kiroamaan lisää. Hänmies yritti pitää minua voimalla, mutta hankasin vastaan aivan pienellä liikkeellä. En voinut sille mitään, miten paljon nautin tilanteesta. Hänmies oli aivan kiimassa, aivan tuloillaan koko ajan, mutta kesti.
xxx/ellauri086.html on line 113: Gustafsson on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 1976. Ennen uraansa kansanedustajana Gustafsson on työskennellyt konepuuseppänä, koulutussuunnittelijana sekä Murikka-opiston rehtorina opiston ensimmäiset kymmenen toimintavuotta (1977–1987).
xxx/ellauri086.html on line 387: Baptistipastorin saarna kuohuttaa Yhdysvalloissa – kutsui Melania Trumpia ”kaikkien aikojen eeppiseksi palkintovaimoksi” ja kritisoi naisten pukeutumista.
xxx/ellauri086.html on line 398: – Naiset, sellaisiksi Jumala loi meidät. Sellaisia me olemme. Miehet katsovat. Hän loi meidät katsomaan. Emme voi auttaa itseämme, sellaisia olemme, Clark sanoi.
xxx/ellauri086.html on line 412: In October 2016, investigative reporter Claudio Gatti published an article jointly in Il Sole 24 Ore and Frankfurter Allgemeine Zeitung, that relied on financial records related to real estate transactions and royalties payments to draw the conclusion that Anita Raja, a Rome-based translator, is the real author behind the Ferrante pseudonym. Gatti's article was criticized by many in the literary world as a violation of privacy, though Gatti contends that "by announcing that she would lie on occasion, Ferrante has in a way relinquished her right to disappear behind her books and let them live and grow while their author remained unknown. Indeed, she and her publisher seemed to have fed public interest in her true identity." British novelist Matt Haig tweeted, "Think the pursuit to discover the 'real' Elena Ferrante is a disgrace and also pointless. A writer's truest self is the books they write." The writer Jeanette Winterson, in a Guardian article, denounced Gatti's investigations as malicious and sexist, saying "At the bottom of this so-called investigation into Ferrante's identity is an obsessional outrage at the success of a writer – female – who decided to write, publish and promote her books on her own terms." She went on to say that the desire to uncover Ferrante's identity constitutes an act of sexism in itself, and that "Italy is still a Catholic country with strong patriarchial attitudes towards women." Others responding to Gatti's article suggested that knowledge of Ferrante's biography is indeed relevant.
xxx/ellauri086.html on line 563: Frihet Sverigen varapuheenjohtaja on 30-vuotias Filip Sjöström. Hän toimi lauantaisen tapahtuman isäntänä. Sjöström luonnehtii itseään ”terveysyrittäjäksi”, mutta levittää pääasiassa jopa vaarallista tietoa vaihtoehtoisista hoitomuodoista. Hänen mukaansa esimerkiksi koronaviruksen tarttumista voi estää meditoinnilla ja positiivisiin asioihin keskittymisellä. Filip on amerikansuomalaisen massayrittäjän Jyri Engeströmin sielullinen mentori. Sjöströmin mukaan kaikki koronarajoitukset olisi poistettava. – Kaikki koronavirukseen, sulkutiloihin, maskipakkoon, uusiin lakeihin ja vapautemme rajoittamiseen uskovat ovat osa salaliittoa ja pitävät sitä yllä, Sjöström kirjoitti lauantain tapahtuman Facebook-sivulla.
xxx/ellauri086.html on line 697: Nathaniel Hawthorne (July 4, 1804 – May 19, 1864) was an American novelist, dark romantic, and short story writer. His works often focus on history, morality, and religion.
xxx/ellauri086.html on line 708: Elmer Kennedy-Andrews remarks that Hawthorne in "The Custom-house" sets the context for his story and "tells us about ´romance´, which is his preferred generic term to describe The Scarlet Letter, as his subtitle for the book – ´A Romance´ – would indicate." In this introduction, Hawthorne describes a space between materialism and "dreaminess" that he calls "a neutral territory, somewhere between the real world and fairy-land, where the Actual and the Imaginary may meet, and each imbues itself with nature of the other". This combination of "dreaminess" and realism gave the author space to explore major themes.
xxx/ellauri086.html on line 715: Edgar Allan Poe (19. tammikuuta 1809 Boston, Massachusetts, Yhdysvallat – 7. lokakuuta 1849 Baltimore, Maryland, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen kirjailija ja runoilija. Poe on amerikkalaisen romantiikan suuria nimiä. Poe tunnoetaan etenkin kauhuteemoistaan, ja hän on vaikuttanut symbolisteihin sekä ollut monen salapoliisi- ja tieteiskirjailijan esikuva.
xxx/ellauri086.html on line 719: Poe syntyi Bostonissa. Hänen molemmat vanhempansa olivat kiertäviä näyttelijöitä. Hänellä oli isoveli Henry ja pikkusisko Rosalie. Poen isä David Poe nuorempi hylkäsi perheensä kun Edgar oli kolmen viikon ikäinen, ja Poen äiti Elizabeth Arnold Poe kuoli tuberkuloosiin tämän ollessa kaksivuotias. Poe lähetettiin tupakkakauppias John Allanin perheen hoiviin Richmondiin ja sai välinimekseen Allan. Vuodet 1815–20 hän vietti koulussa Englannissa, jonne perhe oli muuttanut John Allanin liiketoimien vuoksi. Novelli "William Wilson" on saanut vaikutteita tästä ajanjaksosta.
xxx/ellauri086.html on line 726: Poe muutti takaisin Richmondiin vuonna 1835. Hän työskenteli seuraavina vuosina toimittajana useissa kirjallisuuslehdissä. Richmondissa hän työskenteli kuukausittain ilmestyneessä Southern Literary Messengerissä vuosina 1835–1836. Aluksi Poe hoiti lehden kirjeenvaihdon ja oikoluvun sekä kirjoitti kirjallisuusarvostelut.
xxx/ellauri086.html on line 744: Vuosina 1846–1847 Poeta työllisti kaksi suurta julkisuutta saanutta kirjallista riitaa, jotka vahingoittivat suuresti hänen mainettaan ja joiden seurauksena hänen juopottelunsa ja epäilyt mielenterveydestä tuotiin julkisuuteen. Mitkäs ne riidat olivat?
xxx/ellauri087.html on line 110: “Näyttää siltä, että – ja nyt tää on tärkeää”, Saarinen sanoo ja pysäyttää edestakaisen kävelynsä puolikaaren edessä.
xxx/ellauri087.html on line 175: Hän jatkaa häiriintymättä, miten perus-Jaskat – jollainen hän itsekin on – ovat usein parhaimmillaan, kun heille annetaan yksi tehtävä kerrallaan ja sanotaan sen jälkeen “good job”. Vaimo voi tehdä mikromuutoksen ja olla juoxuttamatta Jaskaa kenkämyymälöissä. Sen sijaan hän voi lähettää Jaskan oluelle ja pyytää tulemaan lunastamaan hänet neljäntoista minuutin kuluttua kassalta.
xxx/ellauri087.html on line 218: – Se sopii tähän koronakevääseen aivan loistavasti, filosofi Esa Saarinen sanoo.
xxx/ellauri087.html on line 222: – Pieni Suomi on pärjännyt kärkitasolla, Esa Saarinen sanoo. Paskanmarjat, nettihän on väärällään väniseviä boomereita ja vielä kovempaa väniseviä baariyrittäjiä. Likkakööriä koitetaan kangeta käskijoiden paikalta ihan sikana. Koronanyrkkiin tarvitaan nyt tavallisia jaskoja, leidit hyvät siirtykääpä kazomoon.
xxx/ellauri087.html on line 225: – Sanoisin, että voimme antaa itsellemme kiitettävän arvosanan. Niinhän se Eski aina tekee: ize olen izeäin kiittännä, ja aina oun kiitoxessa pysynnä. Kukas se kissan hännän nostaa ellei kissa ize. Omakehu haisee hyvältä.
xxx/ellauri087.html on line 227: – Suomalainen kulttuuri ja ihmiset synnyttivät tämän lopputuloksen. Se on suomalaisen yhteiskunnan voitto. Den glider in!
xxx/ellauri087.html on line 229: – Olin aika itsekeskeinen, hän muistelee 80-luvun alkua, jolloin hänellä oli ”kaikenlaisia ideoita”.
xxx/ellauri087.html on line 230: – Tulin aika vahvalla etukenolla asioihin. Se ei ollut aggressiota. Se oli nuoren miehen uskoa omiin kaikkivoittoisiin kykyihin. Sanoisin, että olin kiinnostavasti railakas. Ainaki mua izeä se kiinnosti. (Säälixi käy maata jossa E.Saarinen käy railakkaasta. Se on yhtä hulvaton kuin Tatu ja Patu Outolasta.)
xxx/ellauri087.html on line 234: – On vähän noloa myöntää, että mun yksilöllinen elämä on ollut koko koronakevään ihanan onnellista.
xxx/ellauri087.html on line 235: – Olen saanut olla kaiken aikaa rakkaani Pipsan kanssa.
xxx/ellauri087.html on line 238: – Suurin vaikuttavin tekijä ajattelutapaani on ollut Pipsa. Se selittääkin aika paljon. Toi sietämätön imelyys on varmaan siltä peräisin.
xxx/ellauri087.html on line 241: – Pipsa on inhimillisen lämmön ihminen, rakkauden keskittymä. Hän vaalii ja vaatii vilpittömyyttä ja inhimillisyyttä arjessa. Suhteemme on tosi romanttinen. Pipsan kieltämättä jo venähtäneet kalsarit ja tissiliivit on vieläkin makuhuoneen tyynyllä. Pipas levittää ne sinne aamulla heti pedattua. Joskus tyynyllä on yllätyxenä vielä suklaakonvehti.
xxx/ellauri087.html on line 251: – Filosofiani pointti on synnyttää paremman ajattelun kautta parempaa elämää, Esa Saarinen sanoo. Luxusajattelu synnyttää luxuselämää.
xxx/ellauri087.html on line 252: – Haaste on, miten pystyt pungertamaan paremman ajatuksen koskien toisten omaa elämää niin että uskot siihen itsekin. Se onkin se vaikein kohta, kun meinaa melkein hajota kun tää paska uppoo jengiin ihan täydestä. Ei tosiaankan ole helppo pitää pokkaa ja naamaa peruslukemilla. Mun toisto ei ole pelkkä tyylikeino, se helpottaa myös uskomista tuulihattuihin.
xxx/ellauri087.html on line 255: – Korona työnsi meidät ulos tottumustemme ja tapojemme uomasta ja mäkin löysin uudenlaista, niljaisempaa ja yleisöä entistäkin enemmän aliarvostavaa aprikointia.
xxx/ellauri087.html on line 256: – Syntyi uutta ajattelua. Niistä ajatuksista kannattaa pitää kiinni, koska hetken päästä ne hukkuvat hektisyyden hämärään. Alkaa taas se arkiryske josta olen kirjoittanut mun plokissa.
xxx/ellauri087.html on line 259: – Luentojeni pyrkimys on koko ajan ollut antaa ihmiselle mahdollisuus irtaantua välittömästä elämäntilanteesta syvemmän ajattelun hyväksi. Tavoitteena on ajattelu, minkä ihminen itse todella huomaa omakseen, kun asiaa ajattelee tarkemmin.
xxx/ellauri087.html on line 260: – Luentojeni ja Pafos-seminaarieni pyrkimys on luoda tilanne, missä ihminen itse alkaa pohtia sitä, mitkä ovat hänen elämänsä laajemmat kaaret ja sydämen ääni. Mä vaan vähän siinä auttelen, annan ohjeita mitä ajatuxia izekunkin tulee pohtia.
xxx/ellauri087.html on line 263: – Viime vuodet aina koronamaaliskuun alkuun asti oli täynnä kaikenlaista tehokasta meininkiä, mitä nyt on vaikea edes muistaa, mitä se kaikki oli. Onnexi on tää ploki mistä voi vähän kerrata.
xxx/ellauri087.html on line 264: – Suorituselämän musta aukko imi sisäänsä, tuotti tuloksia, mutta myös kavensi näkökulmia. Nyt alkaa olla nappulaa niin että voisi istahtaa, jos vaan näkis pöntöno ja lompakolta pääsis taipumaan.
xxx/ellauri087.html on line 267: – Juuri tämä on tärkeää, että ehtii ajatella mitä ajattelee ja herkistyy kokemalleen. Korona-aika on suuri mahdollisuus korjata kurssiaan kohti elämää, mihin syvemmin uskoo. (PST: tää texti on siis ekalta koronakeväältä 2020. Nyt alkaa Eskiäkin vähitellen tympiä tää tavallisuuden merkityshehku, kun Ekbergin ikkunassakaan ei saa enää istua.)
xxx/ellauri087.html on line 269: – Huomaan linnun pesän naapuritalon seinänraossa. Ehdin ihastella varpusen vaatimatonta kauneutta ja samalla muistaa, että koko laji on uhanalainen. (Paizi ettei oo, se on elinvoimainen. Jostain syystä hevonpaskaa on ollut viime aikoina hyvin tarjolla.)
xxx/ellauri087.html on line 279: – Olisin voinut olla poikien kanssa enemmän. Vaikka elämäni on ollut plusmerkkistä, se on todellisuudessa perustunut joiltakin osin vähän turhan itsekkäille miinusmerkkisille sankaruuspyrkimyksille.
xxx/ellauri087.html on line 280: – Tätä Pipsa on tähdentänyt minulle 35 vuotta, että pitää välittää toisista ihmisistä kuin mistä mä oikeasti välitän. Sitä oppia tämä suuren egon mies edelleen yrittää sisäistää. Vaan ei tahdo tulla lasta eikä paskaakaan. N:o 1:stä välittämiseen menee yhä suunnilleen koko aika.
xxx/ellauri087.html on line 283: – En olisi voinut kuvitella, että ihmisillä on niin paljon kätkössä olevaa myötätuntoisuutta, mitä paljastui.
xxx/ellauri087.html on line 285: – Sitä kätkössä olevaa myötätuntoisuutta korona on tuonut yleisemmin pintaan valtavana yhteisöllisenä voimana. Myötätunnon kantoaaltoa tarvitaan nyt elintärkeästi, kun Suomi pitää saada kestävästi uudelleen nousuun ja monet ovat niin tiukilla taloudellisesti ja henkisesti etteivät voi maxaa edes Pafos-seminaaria.
xxx/ellauri087.html on line 289: – Me elämme toistemme kanssa ja kustannuxella, ja se että me onnistumme siinä, on ydinkysymys. Se on alkanut olla myös ydinongelma. Pipsan kanssa ei tahdo enää aina onnistua. Cicciolinan ajattelusta on toisinaan ollut apua.
xxx/ellauri087.html on line 290: – Se tarkoittaa halua ymmärtää toista ja hänen tapaansa ajatella ja kokea. Kyse on paremmin kannattavasta ajattelusta ja kyvystä käsittää omaisuus, jonka toistemme kanssa jaamme.
xxx/ellauri087.html on line 297: – Meidän täytyy luopua kuluttajavetoisesta itsekkyydestä, joka on pikkuhiljaa hypnotisoinut tajuntamme. Elämässä on kyse suuremmasta kuin pelkästään ostamisesta tai kuluttamisesta. Siihen kuuluu myös myyminen ja lihavan tilin tekeminen.
xxx/ellauri087.html on line 298: – Ihminen elää yleisönsä kautta. Siihen ei kyllä kuulu sudet eikä liito-oravat eikä muut vahinkoeläimet. Pikku varpuset on ihan ookoo kyllä.
xxx/ellauri087.html on line 301: – Ovelat ihmiset ovat tajunneet, mikä tilanne on ja kuinka heidän pitää tässä toimia. Pörssi ensin notkahti, mutta on nyt vahvempi kuin koskaan.
xxx/ellauri087.html on line 302: – Vastuunkierto on tietynlaista parviälyä. Se on käytännön rikkaudellisuutta arjessa.
xxx/ellauri087.html on line 305: – Vastakkainasettelun energia synnytti brexitin ja vielä voimakkaammin Yhdysvalloissa Trump-ilmiön, jota edelleen kymmenet miljoonat ihmiset fanittavat. Trump lietsoo ihmisissä vihan energiaa. Muuan nuori filosofikin oli energinen kun se sai gradusta paskakaivoarvosanan, ja kun se kazotiin epäpäteväxi viranhaussa. Nuori filosofi 1981. Sinä vuonna hän julkaisi M. A. Nummisen kanssa Terässinfonia-kirjan. Kuva: Ilpo Vainionpää
xxx/ellauri087.html on line 308: – Uomakipittäessämme suoritteesta toiseen emme havahdu jalkasienten suurenmoisuuteen, suomalaisten metsien superharvennuxeen tai kokki-moilasten taidolla käristämien pikkuahventen hohdokkuuteen. Emme havaitse särjen kauneutta emmekä suomalaisten koitten magiikkaa. Se on liian tavallista meille.
xxx/ellauri087.html on line 312: – Nyt on oikea aika ajatella, mitä oikeastaan ajattelemme todella tärkeistä asioista, kuten Pafos-seminaarista. Kuka meistä haluaa tuhota eliölajeja tai touhuta turhanpäiväistä? No aika monet kyllä. Miksi elää rakkaudettomasti, kun voi välittää toisensukupuolisista ihmisistä ja arvostaa elämän ihmettä? Sitä pientä kimmeltävää tippaa kyrvän kärjessä.
xxx/ellauri087.html on line 313: – Kenties suomalainen Bond-filosofia lopulta tarkoittaa hänen majesteettinsa vaatimusta varmistaa, että varpuset saavat paskaa meidän jälkeemmekin. Mutta sudet älkööt vaivautuko, sitä varten Bondin nimessä on noi kaksi nollaa. Licence to KILL!
xxx/ellauri087.html on line 334: Milton Friedman (/ˈfriːdmən/; July 31, 1912 – November 16, 2006) was an American economist who received the 1976 Nobel Memorial Prize in Economic Sciences for his research on consumption analysis, monetary history and theory and the complexity of stabilization policy. With George Stigler and other jews, Friedman was among the intellectual leaders of the Chicago school of economics, a neoclassical school of economic thought associated with the work of the faculty at the University of Chicago that rejected Keynesianism in favor of monetarism until the mid-1970s, when it turned to new classical macroeconomics heavily based on the concept of rational expectations.
xxx/ellauri087.html on line 378: Kenneth Locke Hale (August 15, 1934 – October 8, 2001), also known as Ken Hale, was an American linguist at the Massachusetts Institute of Technology who studied a huge variety of previously unstudied and often endangered languages—especially indigenous languages of North America, Central America and Australia. Languages investigated by Hale include Navajo, O'odham, Warlpiri, and Ulwa, among many others.
xxx/ellauri087.html on line 448: To His Coy Mistress" is a metaphysical poem written by the English author and politician Andrew Marvell (1621–1678) either during or just before the English Interregnum (1649–60). It was published posthumously in 1681. This poem is considered one of Marvell's finest and is possibly the best recognised carpe diem poem in English. Although the date of its composition is not known, it may have been written in the early 1650s. At that time, Marvell was serving as a tutor to the daughter of the retired commander of the New Model Army, Sir Thomas Fairfax, fucking her like a rabbit when Papa looked the other way.
xxx/ellauri087.html on line 518: ”Jos Suomi olisi halunnut, kansalaiset olisi rokotettu jo moneen kertaan” – Tärkeämpää olla EU:n mallioppilas, sanoo sarjayrittäjä Jyri Engeström
xxx/ellauri087.html on line 609: Oppiminen on aina tunnejuttu. Yrjö Engeströmin kohdalla alku oli suorastaan lässähtävä. Hän koki opetuksen niin latistavana, että lähti Lauttasaaren yhteiskoulun lukiosta ovet paukkuen vuosi ennen kirjoituksia. – Löysin lastenpsykiatrin, joka suostui kirjoittamaan lausunnon, etten kestä koulun aiheuttamaa stressiä, Yrjö hymähtää ja nappaa suuhunsa ässäpiparin talonsa keittiössä Sipoonkorvessa.
xxx/ellauri087.html on line 611: Syrjäytymisvaaraa tällä pojalla ei ollut. Hän pääsi saman tien töihin Teiniliittoon, joka 1960- ja 70-lukujen vaihteessa eli kukoistuskauttaan vasemmalta puhaltavassa myötätuulessa. "– Miellyttämisen halu ei kuulu sukuni vahvuuksiin, Yrjö naurahtaa ja puhuu kymmenisen vuotta sitten kuolleesta isästään, taidemaalari ja pilapiirtäjä 'tuplayrjö' Jurij Georg Engeströmistä, paljon ja rakastavasti." ”Miellyttämisen halu ei kuulu sukuni vahvuuksiin.” No ei tosiaan, se nähdään sen massayrittäjäpojastakin, joka on raivoissaan kun Sanna Marin ei sitä tottele. ”Suomi on pieni ja simppeli yhteiskunta. Täällä ollaan tyhmiä, täällä on helppo pioneeriliittolaisten kähmiä. Toivottavasti päättäjät eivät pilaa tätä kaikkea.”
xxx/ellauri087.html on line 613: Jurij Georg Engeström (taiteilijanimet Georg Engeström, GEM, Gee; s. 25. elokuuta 1921 Ruokolahti – 11. lokakuuta 2008 Espoo) oli suomalainen taidemaalari ja pilapiirtäjä. Hän aloitti piirtämisen 1960-luvun alussa Hufvudstadsbladetiin nimimerkillä Gem ja Maalaisliiton pää-äänenkannattajaan Maakansaan (myöhemmin Suomenmaa) nimimerkillä Gee. Engeström jatkoi piirtämistä kumpaankin lehteen aina 1990-luvun alkuun saakka. Piirtäjän työ oli sivutoimista, sillä varsinaiselta ammatiltaan ekonomin tutkinnon suorittanut Engeström oli verotarkastaja.
xxx/ellauri087.html on line 618: Elsewhere CHAT has been defined as "a cross-disciplinary framework for studying how humans purposefully transform natural and social reality, including themselves, as an ongoing culturally and historically situated, materially and socially mediated process". Core ideas are: 1) humans act collectively, learn by doing, and communicate in and via their actions; 2) humans make, employ, and adapt tools of all kinds to learn and communicate; and 3) community is central to the process of making and interpreting meaning – and thus to all forms of learning, communicating, and acting.
xxx/ellauri087.html on line 620: The term CHAT was coined by Michael Cole and popularized by Yrjö Engeström to promote the unity of what, by the 1990s, had become a variety of currents harking back to Vygotsky's work. Engeström's now famous diagram, or basic activity triangle, – (which adds rules/norms, intersubjective community relations, and division of labor, as well as multiple activity systems sharing an object) – has become the principal third-generation model among the research community for analysing individuals and groups. Engeström summarizes the current state of CHAT with five principles:
xxx/ellauri087.html on line 633: – Välit äitipuoleen jäivät pysyvästi kylmiksi, ja etäännyin siinä samalla myös isästä. Oikeastaan suhteemme lämpeni uudelleen vasta sitten, kun isä oli jo ikämies ja tuli joksikin aikaa asumaan perheeni luokse Kaliforniaan. Isällä ja Anna-Liisalla synkkas heti hienosti.
xxx/ellauri087.html on line 635: Nykyisessä Sipoon-kodissa isä on läsnä kehnoissa mutta dramaattisissa öljymaalauksissa. Ne eivät menneet kaupaxi edes Hietaniemen torilla. Muutenkaan 50-luvulla rakennetun omakotitalon sisustus ei kerskaile. Televisio ja liesi ovat 70-luvulta. Ajalta, jolloin kodinkoneet ja stalinistit tehtiin kestämään. Saman aikakauden aatteet ovat saaneet kovempaa kyytiä. – Olimme tietysti aika naiiveja, kun uskoimme, että kaiken voi muuttaa, Yrjö myöntää. Idealisteja. Vapaassa kokeilukoulussa oli mukana monia myöhemmin näkyviä vaikuttajia, kuten Vappu Taipale ja Claes Andersson. Nekin ovat vainajia jo. Lopullisesti idea sammahti peruskoulun perustamiseen 1972. Elämään jäi vain päiväkoti Pakilan Lastenpaikka, jossa lapset yhä osallistuvat päivittäisiin työtehtäviin yhdessä aikuisten kanssa, sekä Hesperian sairaala, jossa vieläkin vaalitaan Vygotskyn ja Esa Sariolan muistoa.
xxx/ellauri087.html on line 639: Sitten tuli rakkaus. 2000-luvun alussa Yrjö oli viisikymppinen ja voimansa tunnossa. Hän johti huippuyksikköjä Atlantin kahta puolta. Myös yksityiselämässä alkoi mennä lujaa, kun hän rakastui kolmekymppiseen italialaiseen kollegaansa Annalisa Sanninoon. – Isä varoitti minua tuhoamasta perhettäni. Hetken mietittyään hän kuitenkin kysyi, uskonko tulevani onnelliseksi? Vastasin, että uskon, jolloin isä lupasi olla tukenani. Italian Ravellossa vuonna 2004 järjestettyyn hääjuhlaankin hän jaksoi vielä osallistua ja bylsiä morsianta, vaikka se ei kuulu sikäläisiin hääperinteisiin.
xxx/ellauri087.html on line 641: Yrjön omat pojat eivät olleet eron suhteen yhtä armeliaita. Välirikko kesti aikansa – ja teki kipeää. Nyt Yrjö osaa jo arvostaa sitä, että pojat olivat niin vahvasti äitinsä puolella. Italialainen äitipuoli on jo ollutta ja mennyttä. Yrjö haahuilee yxixensä Sipoon mökissä. Vilkuilee välillä vitriinin rakkaushyllyä. No ei vaitiskaan. Yrjön uudesta liitosta syntynyt Jurij Enzo on nyt 12 eipäskun 15-vuotias. Ykä on vanha ukko jo, pushing eighty, parhaassa covid-rokoteiässä. Edellisen lukuvuoden poika kävi koulua USA:ssa, kun vanhemmat vierailivat Kalifornian yliopistossa Berkeleyssa. Se oli siis 2017, samana vuonna kuin Sammeli pääsi rantaan haudan lepoon, oltuaan vuoden päivät pahvilaatikossa vitriinin päällä rakkaushyllyllä.
xxx/ellauri087.html on line 645: Yrjö jäi vuosi sitten virallisesti eläkkeelle. Vielä se ei näy päiväjärjestyksessä, kokouksia on vain vähemmän. Vaimolla on työvuosia jäljellä reilut parikymmentä. Se vähän mietityttää. Ettei vaan Annaliisa lähde toisen miehen matkaan. Särje perhettä. – Nyt tuntuu hyvältä, mutta ylihuomisesta ei kukaan tiedä, Yrjö vakavoituu ja viittaa parin ikäeron ohella omiin voimavaroihinsa. Mikä eteen kun ei enää ota eteen?
xxx/ellauri087.html on line 646: – Ystäväni Esko Seppäsen tavoin olen huomannut, että säännöllinen liikunta, erityisesti penis, lievittää parhaiten myös Parkinsonin tautini oireita. Huushollin pyörittäjänä Yrjö on yhä noviisi. Kahvinkeittimen kanssa sährätessään hän myöntää, että kotona pitäisi tehdä paljon muutakin kuin hoitaa pojan kuljetuksia.
xxx/ellauri087.html on line 647: – Menossa on rankka opetteluvaihe. Seuraavaxi vuorossa on liesi. Televisio on sentään Yrjöllä jo hallussa. Kunhan Anna-Liisa vaihtaa kanavat.
xxx/ellauri087.html on line 651: Suomea edustaa Herttoniemessä toimiva osuuskunta. Sillä on oma pelto ja viljelijä, mutta monenlaista pähkäiltävää riittää. Miten kulut katetaan ja saadaanko satoa? Olennaista on se, että vastuu on ruohonjuuritasolla. Samanlainen kokeilu oli taannoin käynnissä suomalaisilla Etelä-Amerikassa. Sielläkin äijät lähti pötköttämään miesten taloon ja bylsimään intiaanityttöjä sillä aikaa kun naiset rehki pellolla. – Jos yhteisöt oppivat tekemään asioita yhdessä, tämä natiseva pallo saattaa pysyä liitoksissaan.
xxx/ellauri087.html on line 653: Erityisen mielenkiintoisena maailmankolkkana Yrjö pitää Etelä-Afrikkaa, jonne hän lähtee joulukuussa luennoimaan yhdessä vaimonsa kanssa. – Etelä-Afrikassa monet asiat ovat vielä kunnossa apartheidin jälkeen. Siihen nähden meidän ongelmamme ovat pieniä. Mutta kyllä mekin voimme ottaa nappulaa köyhemmiltä sen sijaan, että olemme niin hanakasti toistemme kurkuissa. Tätä koitan tolkuttaa myös Jyrille ja Juri-Enzolle. Mutta ei ne vaan tahdo jättää rauhaan kärpäsiä.
xxx/ellauri087.html on line 745: José Doroteo Arango Arámbula (5. kesäkuuta 1878 – 20. heinäkuuta 1923), joka tunnettiin paremmin vallankumousnimellään Francisco Villa tai sen diminutiivillä Pancho Villa oli yksi Meksikon vallankumouksen kuuluisimmista kenraaleista.
xxx/ellauri087.html on line 762: Pancho Villa on esittänyt itseään elokuvissa vuosina 1912–1914. Sittemmin (varsinkin 1900-luvun alussa) häntä ovat esittäneet useat näyttelijät useissa elokuvissa, yhtenä viimeisimmistä Antonio Banderas tv-elokuvassa And Starring Pancho Villa as Himself vuonna 2003. Se voisi olla hauska nähdä. Tää Wikipedian risteytystaulukko on muuten eri sekava. Mutta sekava on asiakin ja aivan joutava.
xxx/ellauri087.html on line 892: Christer Kihlman kirjoitti miessuhteistaan sekä ryhmäseksistä vaimonsa ja rakastajansa kanssa ja aloitti tunnustuskirjojen buumin – ”Periaatteessa en kadu mitään”.
xxx/ellauri087.html on line 901: – Ajattelin, että kuolen 70-vuotiaana. Olen ryypännyt ja elänyt sellaista elämää, että luulin, ettei ruumiini olisi jaksanut. Mutta täällä minä vielä istun, molemmat päät timmikunnossa.
xxx/ellauri087.html on line 902: Christer Kihlman tuli tunnetuksi Suomen ensimmäisenä ns. paljastuskirjailijana. Omaelämäkerrallinen romaani Ihminen joka oli järkky (Tammi 1971) teki Kihlmanista suomalaisen kirjallisuuden ensimmäisen avoimesti biseksuaalisen kirjailijan. Kirjassa hän kertoo myrskyisästä avioliitostaan, alkoholismistaan ja miessuhteistaan – aikana, jolloin homoseksuaalisuus oli vielä rikos.
xxx/ellauri087.html on line 905: – En kysynyt muilta lupaa, hän jatkoi myhäillen. Välitin niistä viis. Turkulainen emeritusprofessori joka pitää palstaa Tiede-lehdessä (Sanomat-konserni) ei älyä tai ei kehtaa sanoa että viis meinaa tässä vittuja. Sellaista katumusta siis.
xxx/ellauri087.html on line 908: – Se on hyvin sanottu, hän naurahtaa. Kuunnellessan omia 60-luvun juttujaan. Se on tyytyväinen omaan perseeseensä ja suorastaan jopa iloinen. Se oli kriittisesti vasenkätinen ja vasenkätisesti kriittinen.
xxx/ellauri091.html on line 69: Nuoria naisia huolettaa yksinäisyys, keski-ikäiset miehet kokevat itsensä syrjityiksi – pelaa peliä ja katso, ovatko pelkosi samoja kuin muilla
xxx/ellauri091.html on line 121: Hilja Haahti (oik. Hilja Theodolinda Krohn, o.s. Haahti, ent. Hahnsson; 11. syyskuuta 1874 Hämeenlinna – 6. tammikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen opettaja, kirjailija ja suomentaja.
xxx/ellauri091.html on line 151: Ottilia Stenbäck, lempinimeltään Tiila-täti (31. joulukuuta 1848 Alavus – 15. heinäkuuta 1939 Helsinki) oli suomalainen opettaja.
xxx/ellauri091.html on line 153: Stenbäck oli muun muassa NNKY-liiton perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1896–1932 sekä liittohallinnon jäsen 1905–1928 ja toimitti Tilhi-nimistä lastenlehteä vuosina 1884–1886. Hänen teostaan Kasvatusopin historian pääpiirteet I–II (1890–1892) käytettiin yliopiston kurssikirjana. Vuonna 1925 hän julkaisi Wilhem Wegeliuksen elämäkerran.
xxx/ellauri091.html on line 175: Ilmari Henrik Reinhold Krohn (8.11.1867, Helsinki – 25.4.1960, Helsinki). Ilmari Krohnin taustan "huomioiden" ei ole yllättävää, että hän jo "opintojen aikana" "hakeutui" Saksaan, missä hän tapasi ekan puolisonsa Emilie von Dittmanin, jonka kanssa hän "avioitui" vuonna 1893.
xxx/ellauri091.html on line 183: Die Invasion der Wurmgesichter (orig. Have Spacesuit – Will Travel) ist ein Jugendroman von Robert A. Heinlein. Das Buch ist in Deutschland erstmals 1960 erschienen, deutsche Alternativtitel sind Raumjäger, Piraten im Weltraum sowie Kip überlebt auf Pluto.
xxx/ellauri091.html on line 200: »Aave kummittelee Euroopassa – kommunismin aave. Kaikki vanhan Euroopan mahdit ovat liittoutuneet pyhään ajojahtiin tätä aavetta vastaan: paavi ja tsaari, Metternich ja Guizot, Ranskan radikaalit ja Saksan poliisit.»
xxx/ellauri091.html on line 202: »Koko tähänastisen yhteiskunnan historia on ollut luokkataistelujen historiaa – – sortaja ja sorrettu ovat – – käyneet keskeytymätöntä taistelua – – mikä joka kerta on päättynyt joko yhteiskunnan vallankumoukselliseen uudistamiseen tai taistelevien luokkien yhteiseen häviöön.»
xxx/ellauri091.html on line 736: Elimistö reagoi väsymyksellä. Mitä pidemmälle syöpä etenee, sitä kuihtuneemmaxi Kasvi tulee. Kunnes kuolee. – Jossain vaiheessa vain nukun pois, sanoo Jyrki Kasvi.
xxx/ellauri091.html on line 743: – Sillä tavalla jaksaa paljon paremmin kuin pahaa oloaan puimalla. En antaisi viimeisenä hereilläolohetkelläni itselleni anteeksi, ellen olisi kääntänyt jokaista kiveä.
xxx/ellauri091.html on line 751: Kasvi kertoo suunnitelleensa muistotilaisuutensa. – Loppuun lauletaan Ikuisen teekkarin laulu. Jotain ikuista pitää siinä olla vaikka agnostikko olisikin. Yksi elämä on vielä kokematta. Tai sitten ei. Ei sitä tiedä kunnei ole jumala. Jumalauta jos olisi, lähtisin vähän äkkiä näistä lepositeistä.
xxx/ellauri091.html on line 772: Emily Greene Balch (January 8, 1867 – January 9, 1961) was an American economist, sociologist and pacifist. Balch combined an academic career at Wellesley College with a long-standing interest in social issues such as poverty, child labor, and immigration, as well as settlement work to uplift poor immigrants and reduce juvenile delinquency. Mother Thing. She became a central leader of the Women's International League for Peace and Freedom (WILPF) based in Switzerland, for which she won the Nobel Peace Prize in 1946. In a letter to the president of Wellesley, she wrote we should follow "the ways of Jesus." Her spiritual thoughts were that American economy was "far from being in harmony with the principles of Jesus which we profess." Wellesley College terminated her contract in 1919.
xxx/ellauri091.html on line 790: Emily Balch probably did not realize – and few did at that time – that 1914 was, more than 1939, the great turning point of our era. It marked the end of an epoch, and subsequent events have, in many ways, robbed people of their faith in the individual and in justice, which have been the heritage and the source of strength for the best in this world. Men have grown harder since then, more skeptical, and the doctrine that might is right has found its way increasingly into both internal and external policies, even after the end of this last war.
xxx/ellauri091.html on line 815: John Raleigh Mott (May 25, 1865 – January 31, 1955) was an evangelist and long-serving leader of the Young Men's Christian Association (YMCA) and the World Student Christian Federation (WSCF). He received the Nobel Peace Prize in 1946 for his work in establishing and strengthening international Protestant Christian student organizations that worked to promote peace. He shared the prize with Emily Balch.
xxx/ellauri091.html on line 837: His simple preaching was a source of strength and inspiration to those whom he addressed or with whom he talked; his powerful tinselfish and his noble character won him friends and followers and opened the way for brotherhood between nations under the banner of Christ – always the central theme of his preaching.
xxx/ellauri091.html on line 849: The three great world organizations which have flourished under his leadership for a generation – the Student Federation, the Young Men’s Christian Association, and the International Missionary Council – have in his hands been instruments for creating that spirit of Christian tolerance and love which can give peace to the world.
xxx/ellauri103.html on line 87: – Meillä oli kotona lastenkirja, jossa oli teosofisia satuja. Sen kantta koristi elämänpyörän kuva, joka kiehtoi minua kovasti. Sellaiset käsitteet kuten jälleensyntyminen, karma ja astraalitasot tulivat minulle tutuiksi jo hyvin varhaisessa vaiheessa, Krohn muistelee.
xxx/ellauri103.html on line 89: – Teosofia on kylläkin herättänyt minussa oleellisia kysymyksiä olemassaolosta, tietoisuudesta, elämästä ja kuolemasta, mutta oppirakennelmana se ei ole ollut minulle tärkeä tai riittävä. Vasta kyborgit ja cancel-kulttuuri on mulle ollut riittoisaa. – Minusta on hyvä, että muutkin ihmiset oivaltavat sen, kuinka vähän mä ylimalkaan tiedän, Leena Krohn summaa.
xxx/ellauri103.html on line 115: – Sananvapauteen vaikuttaa tällä hetkellä sosiaalinen paine, konformismi eli yksilön mukautuminen enemmistön mielipiteeseen, poliittinen korrektius sekä itsesensuuri. Jos eksyy kovin kauaksi mielipidekäytävän ulkopuolelle, siitä seuraa sosiaalisia sanktioita. Ja ne riittävät hiljentämään monet, koska tällaiset sanktiot heilauttavat munlaisen kyldyyri-ihmisen marginaaliin. Eikä täällä ole kiva olla kun ei saa näkyä.
xxx/ellauri103.html on line 122: – Se, että pitäydytään puhumasta joistakin asioista ja valitaan hiljaisuus, on jo uhka sinänsä. Minua esimerkiksi ihmetyttää, että vaikka ilmastonmuutoksen ja muiden tätä planeettaa vaivaavien ongelmien perimmäinen syy on liiallinen väestönkasvu, tämä asia yleensä vaietaan kuoliaaksi, Krohn toteaa. No niin, Leena on myös äskettäin toiseen palveluun eli hiljaisten tiimiin siirtyneen munatotin ystävän linjoilla, siis sen professorinpoika koulupudokkaan ekofasistin (Pentti Linkola).
xxx/ellauri103.html on line 129: – Tällä hetkellä äänessä ovat tahot, jotka julistavat intersektionaalista feminismiä ja cancel-kulttuuria, mutta jotka eivät halua sanoa mitään poliittisesta islamista, Leena Krohn ihmettelee.
xxx/ellauri103.html on line 131: – On kuitenkin surullista ja traagista, että kun halutaan suitsia ja tuhota vanhaa suvaitsemattomuutta, ahdistellaankin tätä uutta, parannettua suvaitsemattomuutta. Mäkin suvaizen tosi paljon tota suvaizemattomuutta, mutta rajansa kaikella.
xxx/ellauri103.html on line 134: – Toivon, että hän on oikeassa. Olisi traagista, jos nämä arvot ovat jotenkin vanhentuneet. Oikeus jumalanpilkkaajien kivittämiseen on kyllä vielä vanhempi. Soratötteröitä ja teräviä kiviä on autiomaat täynnä. Mullakin on niitä puutarhassa, niistä saa kivoja mosaiikkeja.
xxx/ellauri103.html on line 138: Helsingissä on lähiö, joka loistaa koronakartalla yksinäisenä punaisena täplänä, ja se on ihasteltu Roihuvuori – mitä siellä oikein tapahtuu? No siellä on aivan helvatisti pedofiilejä transuneekereitä ja poliittisia islamisteja.
xxx/ellauri103.html on line 187: The student government issued a “statement of solidarity” with “all the students who were injured and affected by the incident,” and demanded that administrators “create a safe space for those students who have been or feel specifically targeted.” The tequila party, the statement specified, was just the sort of occasion that “creates an environment where students of colour, particularly Latino, and especially Mexican, feel unsafe.” In sum, the party-favour hats constituted – wait for it – “cultural appropriation.”
xxx/ellauri103.html on line 188: Curiously, across my country (which? Is the turd talking about America? Most likely.) Mexican restaurants, often owned and run by Mexicans, are festooned with sombreros – if perhaps not for long. At the UK’s University of East Anglia, the student union has banned a Mexican restaurant from giving out sombreros, deemed once more an act of “cultural appropriation” that was also racist.
xxx/ellauri103.html on line 190: Now, I am a little at a loss to explain what’s so insulting about a sombrero – a practical piece of headgear for a hot climate that keeps out the sun with a wide brim. And what's so insulting about shackles - a practical way to keep a cotton worker focused on his work. My parents went to Mexico when I was small, and brought a sombrero back from their travels, the better for my brothers and I to unashamedly appropriate the souvenir to play dress-up. For my part, as a German-American on both sides, I’m more than happy for anyone who doesn’t share my genetic pedigree to don a Tyrolean hat, pull on some leiderhosen, pour themselves a weisbier, and belt out the Hoffbrauhaus Song. (Leiderhosen? weisbier? Damn what ignoramus. But she is American, remember. Donald Trump is an expatriate German too. Hitler was an expatriate Austrian. Bet he had a Tirolean hat, a green one like aunt Inkeri.)
xxx/ellauri103.html on line 194: In the latest ethos, which has spun well beyond college campuses in short order, any tradition, any experience, any costume, any way of doing and saying things, that is associated with a minority or disadvantaged group is ring-fenced: look-but-don’t-touch. Those who embrace a vast range of “identities” – ethnicities, nationalities, races, sexual and gender categories, classes of economic under-privilege and disability – are now encouraged to be possessive of their experience and to regard other peoples’ attempts to participate in their lives and traditions, either actively or imaginatively, or just for laughs, as a form of theft.
xxx/ellauri103.html on line 198: In his masterwork English Passengers, Matthew Kneale would have restrained himself from including chapters written in an Aboriginal’s voice – though these are some of the richest, most compelling passages in that novel. If Dalton Trumbo had been scared off of describing being trapped in a body with no arms, legs, or face because he was not personally disabled – because he had not been through a World War I maiming himself and therefore had no right to “appropriate” the isolation of a paraplegic – we wouldn’t have the haunting 1938 classic, Johnny Got His Gun, unless he had written it with a pen in his arse. (Never heard of any of these masterpieces, but then I hadn't heard of Drivel or Kevin either until today.)
xxx/ellauri103.html on line 200: We wouldn’t have Maria McCann’s erotic masterpiece, As Meat Loves Salt – in which a straight woman writes about gay men in the English Civil War. Though the book is nonfiction, it’s worth noting that we also wouldn’t have 1961’s Black Like Me, for which John Howard Griffin committed the now unpardonable sin of “blackface.” Having his skin darkened – Michael Jackson in reverse – Griffin found out what it was like to live as a black man in the segregated American South. He’d be excoriated today, yet that book made a powerful social impact at the time.
xxx/ellauri103.html on line 216: Mine is a disrespectful vocation by its nature – prying, voyeuristic, kleptomaniacal, and presumptuous. And I love it! Those adjectives fit me to a T! When Truman Capote wrote from the perspective of condemned murderers from a lower economic class than his own, he had some gall. After that, he had some cash. And his economic class went way up. What did the murderers get for it? Undying fame.
xxx/ellauri103.html on line 221: But in principle, I admire his courage – if only because he invited this kind of ethical forensics in a review out of San Francisco: “When a white male author writes as a young Nigerian girl, is it an act of empathy, or identity theft?” the reviewer asked. “When an author pretends to be someone he is not, he does it to tell a story outside of his own experiential range. But he has to in turn be careful that he is representing his characters, not using them for his plot.” Depends on who gets the money, I'd say. Chris Cleave hardly gave it all away to poor Nigerian gals.
xxx/ellauri103.html on line 229: I’m hoping that crime writers, for example, don’t all have personal experience of committing murder. Me, I’ve depicted a high school killing spree, and I hate to break it to you: I’ve never shot fatal arrows through seven kids, a teacher, and a cafeteria worker, either. We make things up, we chance our arms, sometimes we do a little research, but in the end it’s still about what we can get away with – what we can put over on our readers. And it is surprisingly easy, you wouldnt believe what the idiots are ready to swallow, especially if it agrees with their own prejudice.
xxx/ellauri103.html on line 235: My most recent novel The Mandibles was taken to task by one reviewer for addressing an America that is “straight and white”. It happens that this is a multigenerational family saga – about a white family. I wasn’t instinctively inclined to insert a transvestite or bisexual, with issues that might distract from my central subject matter of apocalyptic economics. Yet the implication of this criticism is that we novelists need to plug in representatives of a variety of groups in our cast of characters, as if filling out the entering class of freshmen at a university with strict diversity requirements. Besides, America IS straight and white, at least the America I know about. I haven't had time to appropriate any Nigerian girls yet, nor Afro Americans even.
xxx/ellauri103.html on line 252: In fact, I’m reminded of a letter I received in relation to my seventh novel from an Armenian-American who objected – why did I have to make the narrator of We Need to Talk About Kevin Armenian? He didn’t like my narrator, and felt that her ethnicity disparaged his community. I took pains to explain that I knew something about Armenian heritage, because my best friend in the States was Armenian, and I also thought there was something dark and aggrieved in the culture of the Armenian diaspora that was atmospherically germane to that book. Besides, I despaired, everyone in the US has an ethnic background of some sort, and she had to be something! Joe Biden has finally admitted that the Armenian genocide was a genocide and not just an unusually bad case of flu. I am not convinced of it yet.
xxx/ellauri103.html on line 260: In describing a second-generation Mexican American who’s married to one of my main characters in The Mandibles, I took care to write his dialogue in standard American English, to specify that he spoke without an accent, and to explain that he only dropped Spanish expressions tongue-in-cheek. I would certainly think twice – more than twice – about ever writing a whole novel, or even a goodly chunk of one, from the perspective of a character whose race is different from my own – because I may sell myself as an iconoclast, but I’m as anxious as the next person about attracting big money. But I think that’s a loss. I think that indicates a contraction of my fictional universe that is not good for the books, and not good for my purse.
xxx/ellauri103.html on line 262: Writing under the pseudonym Edward Schlosser on Vox, the author of the essay “I’m a Liberal Professor, and My Liberal Students Scare Me” describes higher education’s “current climate of fear” and its “heavily policed discourse of semantic sensitivity” – and I am concerned that this touchy ethos, in which offendedness is used as a weapon, has spread far beyond academia, in part thanks to social media.
xxx/ellauri103.html on line 264: Now I proceed to the topic "The left’s embrace of gotcha hypersensitivity inevitably invites backlash." Why, it’s largely in order to keep from losing my fictional mojo that I stay off Facebook and Twitter, which could surely install an instinctive self-censorship out of fear of attack. Ten years ago, I gave the opening address of this same festival, in which I maintained that fiction writers have a vested interest in protecting everyone’s right to offend others – because if hurting someone else’s feelings even inadvertently is sufficient justification for muzzling, there will always be someone out there who is miffed by what you say, and freedom of speech is dead. Why, freedom of speech is just about miffing! What's the use of the freedom if you are not allowed to miff! With the rise of identity politics, which privileges a subjective sense of injury as actionable basis for prosecution, that is a battle that in the decade since I last spoke in Brisbane we’ve been losing.
xxx/ellauri103.html on line 268: Regarding identity politics, what’s especially saddened me in my recent career is a trend toward rejecting the advocacy of anyone who does not belong to the group. In 2013, I published Big Brother, a novel that grew out of my loss of my own older brother, who in 2009 died from the complications of morbid obesity. I was moved to write the book not only from grief, but also sympathy of morbid obesity: in the years before his death, as my brother grew heavier, I saw how dreadfully other people treated him – how he would be seated off in a corner of a restaurant, how the staff would roll their eyes at each other after he’d ordered, though he hadn’t requested more food than anyone else. Just a little wafer, is all.
xxx/ellauri103.html on line 274: She and her colleagues in the fat rights movement did not want my advocacy. I could not weigh in on this material because I did not belong to the club. I found this an artistic, political, and even commercial disappointment – because in the US and the UK, if only skinny-minnies will buy your book, you’ve evaporated the pool of prospective obese consumers to a puddle.
xxx/ellauri103.html on line 297: We fiction writers have to preserve the right to wear many hats – including sombreros. I like sombreros, they make me look tall. I also like to wear cowboy boots with high heels. Unfortunately, no amount of quoting famous novelists won't make me sound smart. My ass is by far the smartest part of me.
xxx/ellauri103.html on line 338: So access – or lack thereof – is one piece.
xxx/ellauri103.html on line 355: Asking to be respected – is that asking for too much? Apparently, in the world of fiction, it is.
xxx/ellauri103.html on line 392: Pian Rowling tuli taas raskaaksi ja työskenteli aikaisempaa enemmän Potter-luonnostensa parissa. Lapsi syntyi 27. heinäkuuta 1993 ja sai nimekseen Jessica. Rowlingin ja Arantesin avioliitto oli kuitenkin varsin huonossa tilassa – riitoja oli paljon. Lopulta marraskuussa tilanne kärjistyi niin pitkälle, että Arantes heitti vaimonsa ulos kadulle. Enpä yhtään ihmettele, oisin mäkin varmaan tehnyt samoin jos oisin uskaltanut. Rowling pääsi vähäksi aikaa ystäviensä luokse, "sai" (jollain brittitykkivenediplomatialla varmaan) tyttärensä Arantesin luota ja palasi Isoon-Britanniaan.
xxx/ellauri103.html on line 522: Kathryn Lee Gifford (née Epstein; born August 16, 1953) is an American television presenter, singer, songwriter, occasional actress and author. She is best known for her 15-year run (1985–2000) on the talk show Live! with Regis and Kathie Lee, which she co-hosted with Regis Philbin. She is also known for her 11-year run with Hoda Kotb, on the fourth hour of NBC's Today show (2008–2019). She has received 11 Daytime Emmy nominations and won her first Daytime Emmy in 2010 as part of the Today team. Gifford's first television role had been as Tom Kennedy's singer/sidekick on the syndicated version of Name That Tune only in the 1977–1978 season. She also occasionally appeared on the first three hours of Today and was a contributing NBC News correspondent.
xxx/ellauri103.html on line 526: Gifford was born Kathryn Lee Epstein in Paris, France, to American parents, Joan (born Cuttell; January 20, 1930 – September 12, 2017), a singer, and Aaron Epstein (March 19, 1924 – November 19, 2002), a musician and former US Navy Chief Petty Officer. Aaron Epstein was stationed with his family in France at the time of Gifford's birth. Gifford grew up in Bowie, Maryland, and attended Bowie High School.
xxx/ellauri103.html on line 529: After seeing the Billy Graham–produced film The Restless Ones at age 12, Gifford became a born-again Christian. She told interviewer Larry King, "I was raised with many Jewish traditions and raised to be very grateful for my Jewish heritage. But even more grateful I am to Billy. Jesus sells so much better here in the U.S. than Moses."
xxx/ellauri104.html on line 696:Measures features of anhedonia – a common feature of depression
xxx/ellauri104.html on line 765: Neurosis is a class of functional mental disorders involving chronic distress, but neither delusions nor hallucinations. The term is no longer used by the professional psychiatric community in the United States, having been eliminated from the Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM) in 1980 with the publication of DSM III. However, it is still used in the ICD-10 Chapter V F40–48.
xxx/ellauri104.html on line 773: obsessive–compulsive disorder
xxx/ellauri104.html on line 775: obsessive–compulsive personality disorder
xxx/ellauri104.html on line 811: Kalapuikkoviiksimies. Se tyyppi, jonka mielestä miesten tulee olla miehiä, naisten tulee olla naisia, ja muutenkin kaikkien tulee tietää paikkansa. Lukiessa hämmentyy: miten noin – 1980-luvun suomalaiseen stereotypiaan verrattuna – anarkistinen yhteiskunnallinen ajattelija, radikaalisti suomettumista ja rähmälläänoloa romaanissaan silmille lyövä kirjoittaja, voi toisaalta olla niin yhteiskunnallisesti sokea. Että romaanissaan täysin tietoisesti vasemmistolaisia yhteiskunnallisia rakenteita rikkomaan pyrkinyt paskiainen toisaalta niin jämäkästi pönkittää oikeistolaisia rakenteita mukahuomaamattaan. Yllärikö? No sehän oli vaan hänmies jostain Nurmexesta.
xxx/ellauri104.html on line 920: Loren Cunningham ja Janice Rogers ”Luovutusvoitto – Jeesukselle luovuttamisen dynamiikka” (Päivä 2001) lainaus sivulta 123: ”Näin tapahtui pienelle tytölle Itä-Saksassa. Kuulin hänen elämästään pastori Gerhard Wessleriltä, kun olin puhumassa hänen seurakunnassaan Frankfurtissa. Tämä pieni kymmenvuotias tyttö oli Mecklenburgissa, Itä-Saksassa asuvan kristityn perheen tytär. Hänen oli käytävä paikallista kommunistikoulua, jossa oppilaiden usko Jumalaan yritettiin järjestelmällisesti tuhota. Opettaja esimerkiksi käski lasten painaa päänsä pulpettia vasten ja pyytää Jumalalta karamellia. Odottaessaan hetken ja nähtyään, ettei mitään tapahtunut, opettaja nauroi ja sanoi: ’Näettekö nyt, Jumalaa ei ole olemassakaan! Mutta pyytäkääpä karamellia hallitukselta.’ Sitten jokaiselle oppilaalle annettiin makeinen hallituksen puolesta.
xxx/ellauri104.html on line 929: Helpotus: Seuraavana päivänä opettaja katsoi paperia ja huusi ääni väristen: ’Nyt menen ilmiantamaan sinut poliisille. Katsotaan sitten, auttaako Jumalasi sinua!’ Tämän sanottuaan opettaja lähti koulun pihaan, hyppäsi pyöränsä satulaan ja polki tielle. Mutta hän ei päässyt pitkälle. Ajaessaan koulun portin ohi hän putosi yhtäkkiä pyöränsä päältä – hänen sydämensä pysähtyi ja hän kaatui kuolleena maahan. Lapset katselivat luokan ikkunasta ja näkivät tämän. He juoksivat ulos ja kerääntyivät järkyttyneinä opettajan ruumiin ympärille. Sitten yksi huusi kovalla äänellä ja toiset yhtyivät hänen huutoonsa: ’Jumala on ehdottomasti olemassa! Jumala on ehdottomasti olemassa!' Allah akbar! Allah akbar!”
xxx/ellauri104.html on line 999: Vääräuskoisetkin pitäisi tappaa – Kenestä saa aloittaa???
xxx/ellauri104.html on line 1018: K: Älä spämmää mun blogissa – kiitos. Nyt ihailen omaa kirjoitustani, josta Sanna tekee omasta mielestäni lähes täydellisen.
xxx/ellauri104.html on line 1030: Suomen talouden koetti 2015–19 pelastaa pääministeri Juha Sipilä, joka loikin 140 000 uutta työpaikkaa.
xxx/ellauri104.html on line 1179: Tämä konteksti on hiljattain saanut erinomaisen kuvauksen ja analyysin amerikkalaisen professorin Francis Fukuyaman kirjassa Identity (2018, suom. Identiteetti – Arvostuksen vaatimus ja kaunan politiikka, 2020). Tässä kirjassa maailmankuulu valtiotieteilijä ja kulttuurifilosofi käsittelee ilmiötä, jota hän pitää vahvimpana trendinä ja voimana tämän päivän kulttuuri-ilmastossa ja politiikassa, jossa kysymys identiteetistä on noussut huomion keskipisteeseen. Vaikuttavin yhteiskunnallinen liikevoima tänä aikana ei Fukuyaman mukaan enää ole pyrkimys saavuttaa taloudellisia ja muita aineellisia arvoja ja etuja vaan ihmisten ja eri ihmisryhmien tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi, hyväksytyksi ja arvostetuksi. Se, mitä ollaan, on tullut tärkeämmäksi kuin se, mitä omistetaan. Ihmisarvon tunnustaminen ja kunnioittaminen on nyt kasvavassa määrin ja yhä laajemmin nousemassa ihmisten ja eri ihmisryhmien johtotähdeksi.
xxx/ellauri104.html on line 1236: Jukka Hautala: Perustamani Augustinuksen pitkän siittimen varjo – niminen yritys auttaa ymmärtää, miksi kirkko ei ole vielä vastannut homoille "tahdon". Seksi on ollut lähtökohtaisesti syntiä, ja hyväksyttävää ainoastaan avioliittoon vihittyjen kesken lisääntymistarkoituksessa. Tätä puutteenalaista historiaa olemme eläneet ja elämme – ja se on hyvä. Kotikylälläni eräällä miehellä oli vain yksi lapsi. Kun ystävät kysyivät häneltä, ettei teillä useampaa ajateltu, mies vastasi: ”En tuota kehannut ruveta naatiskelemaan”. Hänen vastauksensa oli hyvin ”augustinolainen”.
xxx/ellauri104.html on line 1246: Käännyttyään kristityksi Augustinus purki avioliittoaikeen ja valitsi sopivamman elämänmuodon eli käsivaimon, siis nyrkki-Kyllikin. Näin hän tuli välttäneeksi laillisen avioliiton. Nykyään me kutsuisimme Augustinukselle suunniteltua avioliittoa melko selkeästi pedofiliaksi, lapsiavioliitoksi tai hyväxi kaupaksi – You name it. Olemmeko menneet harhaan, kun olemme vähitellen astuneet ulos Augustinuksen suosittamista ahtaammista kehikoista ja tyytyneet heiluttamaan patonkia porttikonkissa?
xxx/ellauri104.html on line 1255: – En katso syyllistyneeni minkään ihmisryhmän eheyttämisellä tai kikkelin irtiruuvaamisella uhkaamiseen, paneskeluun tai nälvimiseen. Näissä kaikissa on kysymys Raamatun opetuksista avioliitosta ja sukupuolisuudesta. Toisaalta totta on, mitä sitä kieltäminen, että homo tuottaa vahinkoa ennenkaikkea omalle iankaikkiselle kohtalolleen. Mutta en minä uhkaa, minä vaan varotan, uhkaaja on herra Sebaot.
xxx/ellauri104.html on line 1259: – Tässä on syvästi kysymys uskonnonvapaudesta ja sananvapaudesta. Jos nämä kirjoitukset kielletään, silloin kielletään paljon muutakin. Silloin tulevat modernit digitaaliset kirjaroviot, jotka kohdistuvat Raamatun opetuksiin. Raamatun opetuksia en ala anteeksipyytämään, vaan seison niiden takana, Räsänen sanoo.
xxx/ellauri104.html on line 1266: – Seksuaalivähemmistöihin kohdistuvaa vihapuhetta (kuten vihapuhetta ylipäänsä) ja loukkaavaa kieltä puolustellaan juuri jumalan sanan- ja uskonnanvapaudella. Siksi on tärkeää, että tuomioistuin arvioi, onko kyse rikoslain mukaisesta vihapuheesta. Samalla nähdään, mitä laki konkreettisesti tarkoittaa, hän jatkaa.
xxx/ellauri104.html on line 1271: Poliisi haluaa lopettaa Päivi Räsäsen tv-esiintymisestä aloitetun tutkinnan – Räsänen: "Oletan, että ohjelma on nyt katsottu".
xxx/ellauri104.html on line 1276: Sanoma sai 20 miljoonan mätkyt Norjan kautta jaetuista aikakauslehdistä – yhtiö kiistää verokikkailun.
xxx/ellauri104.html on line 1280: Petteri Orpo: EU-johtajat ovat esittäneet kokoomukselle huolen elvytyspaketista – “Tämä on puolueelle vaikea paikka”.
xxx/ellauri113.html on line 33: Stephen Hawkingista (8 January 1942 – 14 March 2018) tuli iän karttuessa yhä enemmän Alienin näköinen. Nuoruudenkuvista päätellen se oli nenäkäs heppuli. Se kävi Highschool for Girls-nimistä koulua ja oli keskikastia. Sen kaverit löi karkkipussista vetoa ettei siitä tule koskaan mitään. Hyvä veto, parempi kuin sen oma veto mustasta aukosta. Tänään luin että Hawking oli vähällä kuolla Iranissa 1962 suuressa maanjäristyxessä. Sattumalta juuri tänään tehtiin iranilaista ash-e-reshteh nimistä papukeittoa. Onkohan tää joku viesti Stepheniltä pimeältä tähdeltä? Oisko siltä karannut jotain infoa? Et älä pilkkaa mun muistoa tai mä mukiloin sun sisältämän informaation? Mustista aukoista uhosi popliinitakkinen Tofe Gefvert 70-luvulla mulle ja Eskille, mä en tiennyt yhtään mistä se messusi.
xxx/ellauri113.html on line 66: Vaivaako yhteiskuntaamme älyllinen laiskuus? – Esko Valtaoja: Aivobodausta tarvittaisiin enemmän. Esa Saarinen, Esko Valtaoja ja Mikko Lahtinen kertoivat Ylelle 2015 arvionsa siitä, onko fyysisen terveyden ihannointi sivuuttanut älyn ja ihmisyyden kehittämisen. Joku voisi päätellä, että on, ainakin, jos katsoisi sosiaalisen median kuvavirtaa eli omakuvia itsestä urheilemassa. Olishan se hienompaa kun porukka laittas nettiin selfieitä omasta izestä ajattelemassa. Me ostettiin Helmille villahuopa että se voisi paremmin ajatella gradua. Se onnistuu parhaiten sängyn päällä pötköllään. Eski pystyy kävelemään ja ajattelemaan samalla, mutta se onkin fixumpi kuin Gerald Ford. Rakkaudellisuutta ei kannata treenata salilla. Se sujuu parhaiten purukumi suussa ilman salihousuja.
xxx/ellauri113.html on line 84: Ex nihilo, nihil fit – is one of the propositions to which great significance was attributed in metaphysics. The proposition is either to be viewed as just a barren tautology, nothing is nothing, or, if becoming is supposed to have real meaning in it, then, since only nothing comes from nothing, there is in fact none in it, for the nothing remains nothing in it. Becoming entails that nothing not remain nothing, but that it pass over into its other, being. – Later metaphysics, especially the Christian, rejected the proposition that out of nothing comes nothing, thus asserting a transition from nothing into being; no matter how synthetically or merely imaginatively it took this proposition, there is yet even in the most incomplete unification of being and nothing a point at which they meet, and their distinguishedness vanishes. –
xxx/ellauri113.html on line 490: Professor Stuart Burgess. About: I have a passion for designing engineering systems including bio-inspired designs. Like many scientists I believe that the natural world has a Designer. The purpose of this website is to share some of my design work and to share personal views about why I believe in a Creator. Below is a picture of me holding our two family Chihuahuas – Bambi and Minnie. They were created by the Creator, not me. My creation articles:
xxx/ellauri113.html on line 492: Burgess, Stuart. “The Beauty of the Peacock Tail and the Problems with the Theory of Sexual Selection.” Journal of Creation 15, no. 2 (August 2001): 94–102.
xxx/ellauri113.html on line 494: Burgess, Stuart. “Critical Characteristics and the Irreducible Knee Joint.” Journal of Creation 13, no. 2 (August 1999):112–117.
xxx/ellauri114.html on line 115: Sarah (Sally) Hemings (c. 1773 – 1835) was an enslaved woman of mixed race owned by President Thomas Jefferson. Multiple lines of evidence indicate that Jefferson had a long-term sexual relationship with Hemings, and historians now broadly agree that he was the father of her six children. Hemings was a half-sister of Jefferson's wife, Martha Jefferson (née Wayles). Four of Hemings' children survived into adulthood. Hemings died in Charlottesville, Virginia, in 1835.
xxx/ellauri114.html on line 117: The historical question of whether Jefferson was the father of Hemings' children is the subject of the Jefferson–Hemings controversy. Following renewed historical analysis in the late 20th century, and a 1998 DNA study (completed in 1999 and published as a report in 2000) that found a match between the Jefferson male line and a descendant of Hemings' youngest son, Eston Hemings, the Monticello Foundation asserted that Jefferson fathered Eston and likely her other five children as well. However, there are some who disagree. In 2018, the Thomas Jefferson Foundation of Monticello announced its plans to have an exhibit titled Life of Sally Hemings, and affirmed that it was treating as a settled issue that Jefferson was the father of her known children. The exhibit opened in June 2018.
xxx/ellauri114.html on line 268: Jeremia ei järin pitänyt elamiiteista. No ei se pitänyt monista muistakaan naapurikansoista. Jeremia (c. 650 – c. 570 BC), "itkeskelevä profeetta", oli heprealaisen raamatun majuriprofeettoja. Juutalaisen perinteen mukaan Jeremia väsäsi Jeremian kirjan, kuningasten kirjan, ja valitusvirret. Assistant editorina oli Baruch ben Neriah, Jeremian kirjuri ja opetuslapsi. Yahwehin, Israelin jumalan monien profetioiden lisäxi kirjassa on meheviä yxityiskohtia profeetan elämästä, sen kokemuxista ja vankilatuomioista. Jeremian kirja on kanoninen, ja Jeremia majuriprofeetoista hopeasijalla (kuka sai kultaa? No Jesaja tietysti, ja Hesekiel tuli pronssille.) Musulmaanitkin siteeraa Jeremiaa. Mulla taitaa olla siltä useitakin sitaatteja, mm. Jeremiadia, Siinä kohtaa sivutaan myös Edomia (alla).
xxx/ellauri114.html on line 393: Kaarle Viktor (Kalle Vihtori) Väänänen (22. maaliskuuta 1888 Kuopio – 12. elokuuta 1960 Lahti) oli suomalainen kirjailija ja oppikoulun opettaja. Väänäsen vanhemmat olivat poliisikonstaapelit Kaarlo Vilho Väänänen ja Maria Niskanen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1907 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1915. Väänänen toimi luonnoonhistorian ja maantieteen opettajana Viipurin uudessa yhteiskoulussa 1922–1929, Viipurin tyttölyseossa 1929–1945 ja Lappeenrannan lyseossa 1945–1952. Talvi- ja jatkosodan aikana Väänänen oli viihdytysjoukoissa. Vuosina 1945−1947 Väänänen oli komennettuna opettajaksi Valtion sisäoppilaitokseen (”Internaatti”) Niinisalon varuskuntaan. Väänänen oli naimisissa Alma Maria Vanamon (ent. Vilander) kanssa vuosina 1912–1945. Avioeron jälkeen hän meni uusiin naimisiin 1948 Kerttu Vainion (ent. Grönlund) kanssa. Väänänen kirjoitti myös nimimerkeillä K. V., Korsukolportööri ja Laulajapoika. Osassa teoksiaan hän käytti savveettee murreettee. Hän laati myös luonnon- ja maantieteellisten kirjojen arvosteluja ja pakinoita sekä suomennoksia, mm. Wilhelm Buschin teoksista. Pojat joit ei saatu hyvix ym. on Kallen kynästä. Minnee puhee savvee murrreettee.
xxx/ellauri114.html on line 399: Tällaista on Kalle-isän arki yksin seitsemän lapsen kanssa: päivässä syödään 20 kananmunaa – rehelliset kuvat. Näkymätön Kalle Väänänen, 39, pyörittää yksin viiden ja seitsemän lapsen arkea. Isänä hän on parhaimmillaan nyt. Isien äänelle hän kaipaa lisää tilaa. Kalle Väänäsen muodonmuutos onnistui mainiosti: kaljusta poijusta se muuttui avioeron jälkeen takatukkaisexi muskelimasaxi.
xxx/ellauri114.html on line 404: – Olen elänyt ydinperhe-elämää ja uusperhe-elämää ja nyt pyörittänyt palettia yksin 2,5 vuotta. Varsinkin uusperhe-elämä oli haastavaa ja raskasta. Arjen aikataulutus on helpointa nyt, kun olen itsekseni. Olen mielestäni myös parhaimmillani isänä nyt. Olen tasapainoisempi ihmisenä kuin aiemmin.
xxx/ellauri114.html on line 406: – Tiedän, mitä virheitä olen tehnyt aiemmin. Niitä on 5 ja 7. Olen oppinut niistä. Kukaan ei ole täydellinen. Kaupallinen yhteistyö: VitaeLab. Jäykkä ja kankea olo? 5 ja 7 syytä kokeilla monipuolista VitaeProta. Se poistaa jäykkyyden.
xxx/ellauri114.html on line 409: Osa ihmisistä pieree enemmän kuin toiset. Istuva elämäntapa ja tietyt ruuat parantavat tilannetta. Ravitsemusterapeutti neuvoo: – Palkokasveja kannattaa syödä lujasti, esimerkiksi hernekeittoa.
xxx/ellauri114.html on line 412: – Se antaa hyvän alun päivälle, kertoo Väänänen.
xxx/ellauri114.html on line 413: Mutta ihmissuhteissa on näkynyt myös yllättäviä muutoksia: kaikki ystävät eivät tunnu hyväksyneen raitistumista. – Olen saanut selitellä juomattomuuttani paljon enemmän kuin aiemmin sitä, miksi juon, mies kuvailee. Jotkut vanhoista kavereista ovat lopettaneet yhteydenpidon Väänäseen, ja toiset pohtivat uskaltaako hänet vaikka kutsua mökille viikonloppua viettämään.
xxx/ellauri114.html on line 414: Väänänen vakuuttaa, että voi. Hän on sama toisten hauskuttaja kuin ennenkin, eikä tuomitse muita vaikka he joisivat enemmän kuin hän. Tasavuosiaan hänkin aikoo juhlia päissään, eikä muutenkaan palanne etnisiin tapoihin. – Veikkaan, että jos joskus jatkossa otan alkoholia, niin sitä menee vain annos tai kaksi. Tai viisi tai seitsemän.
xxx/ellauri114.html on line 416: LUE MYÖS: Kuinka montaa teet näistä? 10 keinoa vähentää stressiä – aloita heti. Anna pudotti 20 kiloa ja nuorentui silmissä – katso kuvat ennen ja jälkeen. Pystyisitkö itse samaan? Näin liikkuu Tuula, 73, rollaattorilla. Suvi, 33, laihtui yli 50 kiloa kolmen rutiinin avulla – mykistävä tuomio lääkäriltä pysäytti. Heikki laihtui 61 kiloa - ja vieläpä pysyvästi: ”Ennen en vihanneksiin koskenut”. Mutta -
xxx/ellauri114.html on line 448: Jani Toivola kävi tyttärensä kanssa tärkeän keskustelun pyllyistä – näin Aili, 7, on opettanut isäänsä. Ei kannata pyllistellä gebardeille isi, ne näyttävät nopeilta. Mixi isi sun pylly on niin pehmeä? Se on pehmeämpi kuin muilla isillä. Oletko unohtanut tehdä työpöytäkyykkyjä?
xxx/ellauri114.html on line 667: Right and left play an important role in Jacob's final blessing to his grandsons, Ephraim and Manasseh (Gen. 48: 12–20), whom Joseph places at the left and right sides of Jacob, respectively (verse 13), expecting his father to place his right hand on Manasseh (the firstborn) and his left on Ephraim, and then bless them. But Jacob crosses his hands, placing his right hand on Ephraim (verse 14) and his left on Manasseh, despite Joseph's objections (verse 18). Jacob explains his actions by stating that Ephraim will be greater than Manasseh (verse 19).
xxx/ellauri114.html on line 676: The modern use derives from an account in the Hebrew Bible, in which pronunciation of this word was used to distinguish Ephraimites, whose dialect used a differently sounding first consonant. The difference concerns the Hebrew letter shin, which is now pronounced as [ʃ] (as in shoe). In the Book of Judges, chapter 12, after the inhabitants of Gilead under the command of Jephthah inflicted a military defeat upon the invading tribe of Ephraim (around 1370–1070 BC), the surviving Ephraimites tried to cross the River Jordan back into their home territory, but the Gileadites secured the river's fords to stop them. To identify and kill these Ephraimites, the Gileadites told each suspected survivor to say the word shibboleth. The Ephraimite dialect resulted in a pronunciation that, to Gileadites, sounded like sibboleth. In the King James Bible the anecdote appears thus (with the word already in its current English spelling):
xxx/ellauri114.html on line 682: — Judges 12:5–6 KJV
xxx/ellauri114.html on line 764: According to Genesis 9:20–27, Noah became drunk then cursed his grandson Canaan, for the transgression of Canaan's father, Ham. This is the Curse of Canaan, to which the misnomer "Curse of Ham" has been attached since Classical antiquity.
xxx/ellauri116.html on line 222: Inflection of גִּזְעָנוּת, Noun – feminine. Root: ג - ז - ע. The final radical of this word is guttural; this affects the adjacent vowels. Derived from גִּזְעָן racist and ־וּת. Meaning racism. From גֶּזַע Noun – ketel pattern, masculine, Meaning trunk (of a tree); race (anthropology); stem (morphology, linguistics).
xxx/ellauri116.html on line 305: Vargas Llosa väitteli vuonna 1971 tohtoriksi Gabriel García Márquezin tuotannosta Madridin Complutensen yliopistossa. Hän toimi kirjailijoiden sananvapautta puolustavan kansainvälisen Pen-klubin puheenjohtajana 1976–1979.
xxx/ellauri116.html on line 324: Gabriel José de la Concordia García Márquez (6. maaliskuuta 1927 Aracataca, Kolumbia– 17. huhtikuuta 2014 México, Meksiko) oli kolumbialainen kirjailija, toimittaja ja poliittinen aktivisti. Hän asui pääasiassa Meksikossa ja Euroopassa. Latinalaisessa Amerikassa García Márquez tunnettiin lempinimellä ”Gabo”. García Márquez sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1982.
xxx/ellauri116.html on line 462: Kentin herttua prinssi George (1902–1942) eli irtosuhteiden, juhlimisen ja syrjähyppyjen täyttämää villiä elämää. Moni asia jäi kuitenkin mysteeriksi, eikä totuutta hänen lehtolapsestaan tiedetä tänäkään päivänä. Hän oli juuri se mies, joka hurmasi lähes kaikki kävellessään sisään huoneeseen. Tumma, pitkä ja raamikas prinssi, jolla oli pilkettä silmäkulmassaan ...
xxx/ellauri116.html on line 463: Leveä hymy, tiivis katse ja todellisen seuramiehen elkeet. Hän tanssi tarinoiden mukaan paremmin kuin yksikään kuninkaallinen – eikä voinut vastustaa kauniiden naisten seuraa. Merisairas meriupseeri. Sen äiti oli kuningatar Mary.
xxx/ellauri120.html on line 42: Lytton is a village in British Columbia, Canada, and sits at the confluence of the Thompson River and Fraser River on the east side of the Fraser. The location has been inhabited by the Nlaka'pamux people for over 10,000 years. It was one of the earliest locations occupied by non-Indigenous settlers in the Southern Interior of British Columbia. It was founded during the Fraser Canyon Gold Rush of 1858–59, when it was known as "The Forks". The community includes the Village of Lytton and the surrounding community of the Lytton First Nation, whose name for the place is Camchin, also spelled Kumsheen ("river meeting").
xxx/ellauri120.html on line 90: how it keeps itself in shape–
xxx/ellauri120.html on line 172: – Hän on jossain määrin taipuvainen ohjaamaan vähän kaikkea. Hän haluaa käyttää ylipääjyrsijälle kuuluvaa valtaa, ja käyttää sitä tarvittaessa aika alaskin saakka. Se on leimannut hyvin paljon hänen tekemistään, virkamies sanoo.
xxx/ellauri120.html on line 392: Kajava opiskeli Helsingin yliopistossa. Hän aloitti kirjailijana 1930-luvun puolivälissä. Hänen tuotantonsa oli hyvin yhteiskunnallista eliskä vasemmistolaista. Hän kuului keskeisenä jäsenen kirjailijayhdistys Kiilaan. Talvisota vuosina 1939–1940 oli Kajavalle suuri pettymys, ja hän siirtyi tuotannossaan yhteiskunnallisuudesta luontoaiheiseen ja impressionistiseen lyriikkaan. Jatkosodan ajan Kajava toimi rintamakirjeenvaihtajana viihde- ja propagandakomppaniassa.
xxx/ellauri120.html on line 400: Veikko Nyyrikki (Nyrki) Tapiovaara (10. syyskuuta 1911 Helsingin mlk – 29. helmikuuta 1940 Tolvajärvi) oli suomalainen elokuvaohjaaja. Lyhyeksi jääneestä urastaan huolimatta häntä pidetään yhtenä taiteellisesti korkeatasoisimmista suomalaisista ohjaajista. Mixsillä oli tytönnimi keskimmäisenä? Senkö tautta siitä tuli homo? Nyrki-Kyllikki?
xxx/ellauri120.html on line 406: Nyrki Tapiovaara syntyi metsänhoitaja Kaarlo Juho Vihtori Tapiovaaran (1879–1959) ja Aino Aleksandra Grönroosin (1886–1929) perheeseen. Aino Aleksandra oli Pilppulan kartanon tytär ja äitinsä puolelta sukua Suomen ensimmäiselle naispuoliselle kuvanveistäjälle Eveliina Särkelälle. Hän oli taiteen ystävä ja kannusti lapsiaan näiden taiteellisissa harrastuksissa. (Selvää homoainesta.) Kaarlo Tapiovaara oli hämäläistä talonpoikaissukua, joka oli satoja vuosia asuttanut Myrrö- ja Märri-nimisiä maatiloja Vilppulassa. Kaarlo ja Aino Tapiovaaran yhteinen tie kulki Sortavalan ja Helsingin kautta Hämeenlinnaan, jonne perhe päätyi 1919. Tapiovaarojen kodissa elettiin kansallisromanttisessa hengessä. Sen mukaisesti perheen kaikille yhdelletoista lapselle annettiin kalevalaiset etunimet. Ennen Veikko Nyyrikkiä syntyivät poika ja tytär ja hänen jälkeensä kuusi poikaa sekä kaksi tytärtä. Kaarlo Tapiovaara oli Hämeenlinnan ainoa porvari, joka kävi perheineen säännöllisesti kaupungin työväenteatterissa.
xxx/ellauri121.html on line 120: Emmanuel Lévinas (myös Levinas; alk. Emmanuelis Levinas; 12. tammikuuta 1906 (J: 30. joulukuuta 1905) Kaunas, Venäjän keisarikunta – 25. joulukuuta 1995 Pariisi, Ranska) oli liettualaissyntyinen ranskalainen filosofi. Hän kehitti oman fenomenologisen näkemyksensä, joka jatkaa Edmund Husserlin ja Martin Heideggerin fenomenologiaa ja liittyy samalla juutalaiseen perinteeseen. Erityisen tunnettuja ovat Lévinasin kuvaus etiikasta ja siihen liittyvä toiseuden ja kasvojen käsitys.
xxx/ellauri121.html on line 141: Sata vuotta sitten säveltäjä Toivo Kuula sai luodin päähänsä, eikä tappaja koskaan selvinnyt – Pari viikkoa sitten Kuulan tyttärenpoika sai puhelun, joka oli pudottaa hänet sängystä.
xxx/ellauri121.html on line 168: Säveltäjä Toivo Kuula (1883–1918) kuoli sekavissa olosuhteissa Viipurissa sisällissodan päätyttyä. (KUVA: MUSEOVIRASTO)
xxx/ellauri121.html on line 200: Kuvassa vasemmalla olevaa jääkäri Pekka Heikkaa (1896–1921) epäiltiin Toivo Kuulan surmasta. Jääkäri Oskar Peltokangas ei liity tapaukseen. Hän kuoli Messukylän taistelussa maaliskuussa 1918. (KUVA: KARLS ATELIER / MUSEOVIRASTO)
xxx/ellauri121.html on line 314: The books he wrote were never “hot”, but they were never read, so no harm done. His novels were well crafted but never quite took off — what the French call connerie pure. In 1996, he decided to stop writing novels altogether, and concentrate on childcare and cooking & laughing at Peggy's jokes. Kinda ironic given they didnt ever marry tho. It’s as if he made sure to stick around long enough for her new sequel to The Handmaid’s Tale – The Testaments – to be published. Considerate.
xxx/ellauri121.html on line 369: "Vihaan lapsia. Ne ovat niin inhimillisiä, tuovat mieleen apinat. SAKI". Whodat? Munro, skotl. lehtimies ja kirjailija. Hector Hugh Munro (18 December 1870 – 14 November 1916), better known by the pen name Saki and also frequently as H. H. Munro, was a British writer whose witty, mischievous and sometimes macabre stories satirize Edwardian society and culture. After his wife's death Charles Munro sent his children, including two-year-old Hector, home to England. The children were sent to Broadgate Villa, in Pilton near Barnstaple, North Devon, to be raised by their grandmother and paternal maiden aunts, Charlotte and Augusta, in a strict and puritanical household. A war fanatic, he was killed by a German sniper. According to several sources, his last words were "Put that bloody cigarette out!" Munro was homosexual at a time when in Britain sexual activity between men was a crime. (Mä ARRVASIN! Sen se oli näkönenkin.)
xxx/ellauri121.html on line 433: Hannu Veikko Olervo Tarmio (4. syyskuuta 1932 Haapajärvi – 4. marraskuuta 2015 Espoo) oli WSOY:n pitkäaikainen pääjohtaja ja kirjallisuusalan moniosaaja.
xxx/ellauri121.html on line 434: Tarmio kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen lyseosta vuonna 1951. Hän opiskeli biologiaa Helsingin yliopistossa vuosina 1952–56 ja valmistui filosofian maisteriksi. Tarmio aloitti uransa WSOY:ssä oikolukijana vuonna 1956, minkä jälkeen hän työskenteli kustannustoimittajana, oppikirjaosaston päällikkönä, oppi- ja tietokirjaosaston johtajana ja lopulta pääjohtajana vuodesta 1969. 1970-luvun alussa kustannustaloa kohtasi valtakriisi. Vuoden 1972 yhtiökokouksessa kiistan voitti niukasti ryhmä, joka tuki Tarmion jatkamista pääjohtajana. Tarmio jätti pääjohtajuuden vuonna 1987 aloittaakseen uran itsenäisenä viestintäalan yrittäjänä. Tää mietelmätiiliskivi ilmestyi WSOY:lta keväällä 1986. Selvä pyy, sano Manninen varista. Tarmio toimitti monia aforismikokoelmia, esimerkiksi Ajatuksia elämästä, onnesta ja vanhenemisesta (1979), ja kirjallisuusantologioita, kuten Sata tarinaa tulipunaisesta kukasta (1988, Sirkku Klemolan kanssa). Tarmio toimi myös tietokirjailijana 1950-luvulta asti erikoisaloinaan biologia ja maantieto. Hänen muistelmansa ja kustannusalaa suomiva pamflettinsa Hurmio tai turmio ilmestyi 1998 Otavan kustantamana. Otava on WSOY:n vanha vihollinen. Yrityksessään Viestintä Tarmio Oy Tarmio muun muassa perusti Kirjamaailma-kirjakerhon, joka myöhemmin liitettiin Uudet Kirjat -kerhoon. Yritys myös tuotti Yleisradiolle vuodesta 1989 lähtien Kirjailijakohtaloita-sarjaa, jossa Tarmio muisteli edesmenneitä kirjailijoita, kuten Irja Sallaa ja Lauri Viitaa. Viestintä Tarmio julkaisi Suomen Golflehteä 1987–2011 ja on kustantanut useita golf-aiheisia kirjoja.
xxx/ellauri121.html on line 436: Hannu Tarmio on siis ollut matojen seurassa jo 6 vuotta. Hannu Karpo on ilmeisesti vielä elossa. Se on 10v nuorempi kuin Hannu. Hannulla ei ole mitään tutkintoa. Maaliskuussa 1972 Mika Waltari ja Väinö Linna osallistuivat näkyvästi WSOY:n yhtiökokoukseen, jota edelsi kuohunta kustantamon johdossa: hallintoneuvosto päätti tammikuussa erottaa pääjohtaja Hannu Tarmion äänin 5–3, minkä seurauksena kustannusliikkeen kirjailijat kärkiniminään juuri Waltari ja Linna asettuivat puolustamaan Tarmiota. Lopulta yhtiökokous kumosi erottamispäätöksen. Hannu oli silloin 40-vuotias. Eläkkeelle hän jäi työsopimuxen mukaisesti 55-vuotiaana. Miehessä on ainesta lentäjäxi, kenraali tokaisi.
xxx/ellauri121.html on line 533: Ursula Kroeber Le Guin (21. lokakuuta 1929 Berkeley, Kalifornia – 22. tammikuuta 2018 Portland, Oregon) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hän kirjoitti romaaneja, novelleja, runoutta, lastenkirjoja ja esseitä, eritoten fantasia- ja tieteiskirjallisuutta. Tuotannossaan Le Guin käsitteli muun muassa taolaisuutta, anarkismia, feminismiä, anarkofeminismiä, sekä muita yhteiskunnallisia ja psykologisia teemoja. Le Guin on nimetty yhdeksi tieteiskirjallisuuden Grand Mastereista. Le Guin has also been called a "major voice in American Letters". Le Guin herself said she would prefer to be known as an "American novelist".
xxx/ellauri122.html on line 139: Koirat ovat olleet vuosisatoja kirjailijoiden parhaita tukijoita, koska ne eivät arvostele – Taina Haahtia inspiroi coton de tuléar, Stephen Kingiä corgit, Virginia Woolfia cockerspanieli, Schopenhaueria sarja villakoiria nimeltä Atman. Goethen Mefisto oli villakoira myös. Diogenes oli ize kyynikko. Tekoäly oppii tunnistamaan sarkasmin. Totally! on dead giveaway. Ironinen Sokrates sanoi Ne ton kyna! Koira vieköön. Koppava mutta typerä homo Oscar Wilde sanoi että sarkasmi on läpän alin muoto.
xxx/ellauri122.html on line 609:unablässig arbeiten herumwirtschaften, sorb. so wjerćeć – sich drehen
xxx/ellauri122.html on line 979: Klaus Barbie, "Lyonin teurastaja" (25. lokakuuta 1913 – 25. syyskuuta 1991) oli natsisotarikollinen, joka myöhemmin osallistui huumekauppaan Etelä-Amerikassa. Hänellä oli SS-Hauptsturmführerin (kapteeni) arvo SS:ssä ja Gestapossa. Vuosina 1942–1944 hän toimi Lyonin Sicherheitspolizein ja SD:n komentajan (KdS) esikunnan IV toimiston eli Gestapon päällikkönä. Sodan jälkeen Barbie toimi Yhdysvaltain tiedustelupalvelun tehtävissä kommunistisia toimijoita vastaan Euroopassa.
xxx/ellauri122.html on line 1187: von Born: Valeria Valeryevna Lukyanova 1990/1991 (age 31–32), in Tiraspol, Moldavian SSR, Soviet Union (now Transnistria).
xxx/ellauri123.html on line 68: Burma är det nya favoritlandet för internationella textil- och konfektionsföretag. Landet har bland världens lägsta arbetarlöner – och klädjätten H&M var bland de första som ”upptäckte” den tidigare så slutna militärdiktaturen Burma när den började öppna sig för omvärlden för ett par år sedan.
xxx/ellauri123.html on line 69: – Under nästan två år har minderåriga flickor arbetat upp till 14 timmar om dagen i fabriker som H&M anlitar i Burma. Förhållandena bryter mot den burmesiska lagen och klassas enligt internationella konventioner som en av de värsta formerna av barnarbete.
xxx/ellauri123.html on line 70: H&M har flera leverantörsfabriker i Burma. – När fabriken vet om att det kommer kontrollanter ger de oss som är under 18 år två dagar ledigt, säger hennes arbetskamrat Zu Zu, 15, till författarna.
xxx/ellauri123.html on line 370: Friedrich Weinreb (ook Fryderyk, Frederik of Freek Weinreb; Lemberg, het huidige Lviv, 18 november 1910 – Zürich, 19 oktober 1988) was een joods-chassidische verteller, schrijver en econoom. Hij was het onderwerp van de zogenoemde Weinreb-affaire rond zijn activiteiten als duits collaborateur en vermeend jodenhelper tijdens de tweede wereldoorlog.
xxx/ellauri123.html on line 408: lähtien olen ollut naurettava ja olisin varmasta saanut alemmuuskomplekseja, jos vanhempani eivät olisi tukeneet minua; he uskoivat minuun, he maksoivat tukiopetustunteja, että pääsin koulujen läpi. Ihme kyllä, lääketieteen opiskelut sujuivat sitten erinomaisesti – elämäni lensi nopeasti ja mukavasti ohi, tai melkein ohi; olenhan jo melkein 80-vuotias. Varsinainen ihmisen luonne ei muutu, vaikka elämä tarjoaa kaikenlaisia huippuhetkiä ja myös aallonpohjia. Niin minun luonteeni on sama nytkin ja tiedän, että olen edelleen naurettava ihminen. Se ei haittaa minua, nauran hereästi mukana, onhan se totta.
xxx/ellauri123.html on line 417: Vanhassa nojatuolissa, ennen kuin hän ehti ampua, hän nukahti ja näkee ihmeellisen unen: Tässä unessa hän ampuu itseään rintaan, hän kuoli, hänet haudattiin – hän on kuollut mutta kuitenkin hän tietää jatkuvasti, että hän on olemassa. Jotain kypsyy hänessä, ja vaikka hän ei voi puhua, hän kuitenkin koko olemuksellansa huutaa korkeampaa voimaa, korkeampaa älyä; – ovatko ne Dostojevskin sanoja, vai ovatko ne korkeammalta taholta? Unessa alkaa sitten tapahtua. Hauta avattiin, tumma hahmo vei hänet avaruuteen, sinne pienelle tähdelle, jonka hän on nähnyt pilven raossa. Siellä on maapallo, sama kuin meidän, kaikki on siellä kaunista. Ihmiset ovat iloisia, onnellisia, avuliaita. – Unissa hän näkee ihmiskunnan vanhan unen paratiisista, tai kultaisesta aikakaudesta, ajasta ennen syntiinlankeemusta. Hän näkee tämän kaiken pikkutarkasti, elää sen mukaan – menee tuhansia vuosia.
xxx/ellauri123.html on line 421: Sitten tämä ihanteellinen maailma, tämä paratiisi turmeltuu. Naurettava ihminen uskoo ja ymmärtää, että syy on hänen. Siellä he oppivat valehtelemista, hekumaa, kaikki paheet murhaan asti. Hän näkee maailmamme historian. Hänen syyllisyyden tunteensa on niin suuri, että hän tarjoutuu tulla ristiinnaulittavaksi. Mutta he nauravat vain ja sanovat, että hän on narri, on naurettava ihminen. Tässä tuskassaan ja syyllisyydessään hänen sydäntään kouristaa, ja hän tuntee, että nyt hän kuolee – ja hän herää nojatuolissa.
xxx/ellauri123.html on line 657: Showpainilla on tiettyjä yhtymäkohtia 1500–1700-luvuilla suosittuun Commedia dell'arteen. Klovni mätkii pampulla olkiukkoa, dominot kaatuu pajazo tyhjenee. Nykyaikaisessa, viihteellisessä ammattipainissa, tällaisia ovat muun muassa tarinankerronnalliset elementit, karakteerien rakentaminen, juonikuviot, haastattelut, sekä ottelijoiden erikois- ja lopetusliikkeet. Suunnitellut tarinan kaaret saattavat kestää joskus vuosiakin. Maailman suurin showpainiyritys, WWE, kutsuukin omaa tuotettaan urheiluviihteeksi (engl. sports entertainment).
xxx/ellauri123.html on line 695: Vladimir Vladimirovitš Nabokov (ven. Влади́мир Влади́мирович Набо́ков; 22. huhtikuuta (J: 10 huhtikuuta) 1899 Pietari, Venäjän keisarikunta – 2. heinäkuuta 1977 Montreux, Sveitsi) oli venäläis-yhdysvaltalainen kirjailija, kirjallisuuskriitikko ja perhostutkija. Hän kirjoitti urallaan useita romaaneja, runokokoelmia, novelleja sekä omaelämäkerran ja kirjallisuuskritiikkejä. Nabokovin tunnetuin teos on Lolita.
xxx/ellauri123.html on line 762: The impassioned Humbert constantly searches for discreet forms of fulfilling his sexual urges, usually via the smallest physical contact with Dolores. When Dolores is sent to summer camp, Humbert receives a letter from Charlotte, who confesses her love for him and gives him an ultimatum – he is to either marry her or move out immediately. Initially terrified, Humbert then begins to see the charm in the situation of being Dolores' stepfather, and so marries Charlotte for instrumental reasons (päästäxeen salaa työntämään Lolan piccu tacoon isoa munakoisoa). Charlotte later discovers Humbert's diary, in which she learns of his desire for her daughter and the disgust Charlotte arouses in him. Shocked and humiliated, Charlotte decides to flee with Dolores and writes letters addressed to her friends warning them of Humbert. Disbelieving Humbert´s false assurance that the diary is a sketch for a future novel, Charlotte runs out of the house to send the letters but is killed by a swerving car. Humbert destroys the letters and retrieves Dolores from camp, claiming that her mother has fallen seriously ill and has been hospitalized. He then takes her to a high-end hotel that Charlotte had earlier recommended. Humbert knows he will feel guilty if he consciously rapes Dolores, and so tricks her into taking a sedative by saying it is a vitamin. As he waits for the pill to take effect, he wanders through the hotel and meets a mysterious man who seems to be aware of Humbert´s plan for Dolores. Humbert excuses himself from the conversation and returns to the hotel room. There, he discovers that he had been fobbed with a milder drug, as Dolores is merely drowsy and wakes up frequently, drifting in and out of sleep. He dares not touch her that night. In the morning, Dolores reveals to Humbert that she actually has already lost her virginity, having engaged in sexual activity with an older boy at a different camp a year ago. He immediately begins sexually abusing (fucking) her. And they lived happily ever after.
xxx/ellauri123.html on line 777: Pierre de Ronsard (syyskuu 1524 Couture-sur-Loir, Vendôme – 27. joulukuuta 1585 La Riche, Centre-Val de Loirelähde?) oli ranskalainen runoilija, joka uudisti maansa runotaidetta.
xxx/ellauri123.html on line 1033: Aubrey Vincent Beardsley (21. elokuuta 1872 Brighton, Englanti – 16.
xxx/ellauri123.html on line 1111: Alfred Appel Jr. (January 31, 1934 –
xxx/ellauri123.html on line 1152: Remy (or Rémi) Belleau (1528 – 6 March 1577) was a poet of the French Renaissance. He is most known for his paradoxical poems of praise for simple things and his poems about precious stones.
xxx/ellauri123.html on line 1154: Remu was born in Nogent-le-Rotrou. A nobleman (under the tutelage of the Lorraine family), he did his studies under Marc Antoine Muret and George Buchanan. As a student, he became friends with the young poets Jean de La Péruse, Étienne Jodelle, Jean de La Taille and Pierre de Ronsard and the latter incorporated Remy into the "La Pléiade", a group of revolutionary young poets. Belleau´s first published poems were odes, les Petites Inventions (1556), inspired by the ancient lyric Greek collection attributed to Anacreon and featuring poems of praise for such things as butterflies, oysters, cherries, coral, shadows, turtles, and twats. His last work, les Amours et nouveaux Eschanges des Pierres precieuses (1576), is a poetic description of gems and their properties inspired by medieval and renaissance lapidary catalogues. He died impotent in Paris on 6 March 1577, and was buried in Grands Augustins. Remy Belleau was greatly admired by impotent poets in the twentieth century, such as Francis Ponge. Francis Ponge (1899 Montpellier, Ranska – 1988 Le Bar-sur-Loup, Ranska) oli ranskalainen runoilija. Ponge työskenteli kirjailijanuransa ohella toimittajana, kustannustoimittajana ja ranskan kielen opettajana. Hän osallistui toisen maailmansodan aikana vastarintaliikkeeseen ja kuului vuosina 1937–1947 kommunistipuolueeseen. Hän sai vaikutteita eksistentialismista, ja esinerunoissaan hän paljastaa kielen avulla objektin itsenäisenä, omanlakisena maailmana. Francis Ponge was born in Montpellier, France in 1899. He has been called “the poet of things” because simple objects like a plant, a shell, a cigarette, a pebble, or a piece of soap are the subjects of his prose poems. To transmute commonplace objects by a process of replacing inattention with contemplation was Ponge’s way of heeding Ezra Pound’s edict: ‘Make it new.’ Ponge spent the last 30 years of his life as a recluse at his country home, Mas des Vergers. He suffered from frequent bouts with nervous exhaustion and numerous psychosomatic illnesses. He continued to write up until his death on August 6, 1988.
xxx/ellauri124.html on line 111: EX Dolls have been working on a robotics head since 2014, but we're generations away from a Terminator-style cyborg," he also explained. "They will have an element of natural conversation so they won't sound too robotic, but they will take time – languages are massive [...] the voice recognition is no different to a smartphone, but this model also has facial expressions, unlike standard silicone heads." The DS Doll's manufacturers are hoping to release a finalised robotic head by the end of 2018. It is expected to cost around £4,500. Just in case you were wondering, underneath the silicon skin it looks like this. "
xxx/ellauri124.html on line 129: Silicone sweethearts remain resolutely inert, but change is afoot in the world of sex dolls, with a drive to make them ever more lifelike. First stop is a throbbing heart and a heating element, custom-made nipples and wobbling artificial labia – researchers are utilising new technology to persuade their dolls to smile, pout, flutter their eyelashes, tell jokes, and fake orgasm. What more is needed anyway? Down in the dolls’ nether regions, heating and lubrication systems are in the early stages of development for a more “authentic” sexual experience, along with muscle spasms to simulate female orgasm. “Pubic hair is making a comeback,” offers company owner Matt, running his hand through some plastic pubes.
xxx/ellauri124.html on line 307: vårt rationellt tänkande land. Så varför är ändå många svenska människor – särskilt kvinnor – plötsligt intresserade av astrologi, tarot, kristaller, healing och sådana magiska gudinnekrafter som känns mest vid fullmåne? Varför töms kyrkorna, samtidigt som new age-mässorna lockar tiotusentals besökare? Och varför väcker denna alltmer synliga subkultur sådana aggressioner? Är det kama sutra?
xxx/ellauri124.html on line 315: Om man gör skillnad på mystik och religion och definierar mystik som utforskande och religion som trossatser – då kan New Age religion snarare betraktas som en typ av mystik där du kommer att möta fler guider än predikanter. Respekt är grundläggande inom New Age och du hittar inte samma strikta hierarkier som inom kristendom, judendom och Islam där de professionella uttolkarna (prästerna, och Imamerna till exempel) har en nyckelroll. De flesta inom New Age tror på upplysning och på att det finns individer som nått längre än andra längs vägen mot det tillståndet. Men vägen är öppen även för dig!
xxx/ellauri124.html on line 620: oikealla tavalla. Jehova maxaa nyt potut pottuina murhaamalla sen sisaruxia. – Rakkaat ja kauniit sisareni Jasmine ja Julia ovat nyt yhdessä taivaassa Herramme kanssa, Johanna kirjoitti Seiskan mukaan Instagramissa. Joel on seuraavana vuorossa.
xxx/ellauri124.html on line 665: tanssijasisarukset Julia ja Johanna valloittavat Amerikkaa – Pian nakuilemme
xxx/ellauri124.html on line 730: elämästään plokia 7 Päivää -lehden nettisivuilla vuosina 2011–2015. Tukiainen on
xxx/ellauri124.html on line 745: kuukauden ja 20 päivän pituiseen ehdottomaan vankeuteen vuosina 2013–2014
xxx/ellauri124.html on line 760: julkaistiin paljastuskirja Koko kansan Johanna – Paljastuksia kulissien takaa,
xxx/ellauri125.html on line 70: François Boucher (29. syyskuuta 1703 Pariisi – 30. toukokuuta 1770 Pariisi) oli ranskalainen rokokoo-ajan kuuluisa taidemaalari, suunnittelija ja nenänkaivertaja. Hän syntyi Pariisissa ja toimi maalari François Le Moynen oppipoikana. Suurin hänen innoittajansa oli kuitenkin maalari Jean-Antoine Watteau, jonka useita kuvia hän kaiversi vaikka ne oli aika kehnoja.
xxx/ellauri125.html on line 72: Boucher voitti Prix de Rome'n opiskelijapalkinnon ja pääsi opiskelemaan Roomaan Académie de France'en vuosiksi 1727–1731. Hän ei saavuttanut siellä ollessaan suurta suosiota, mutta palattuaan Ranskaan hänestä tuli 1734 Royal Academyn (paskat, Académie Royalen) jäsen. Boucher maalasi lukuisia maalauksia, suunnitteli tapetteja, tekstiilejä ja posliineja sekä lavastuksia ja puvustuksia teattereihin. Hänestä tuli vuonna 1755 Gobelinin tapettitehtaan johtaja ja päägobeliini. Boucherilla oli keskeinen osa Ranskan kuninkaallisten asuntojen ja kaupungintalojen koristeluissa ja myöhemmin koko Euroopan koristetaiteen kehityksessä. Hän maalasi useita rohkeita muotokuvia myös Ludvig XV'n virallisesta rakastajattaresta, Madame de Pompadourista.
xxx/ellauri125.html on line 166: Suellyn Lyon (July 10, 1946 – December 26, 2019) was an American actress. She joined the entertainment industry as a model at the age of 13, and later rose to prominence and won a Golden Globe for playing the title role in the film Lolita (1962). Her other film appearances included The Night of the Iguana (1964), 7 Women (1966), Tony Rome (1967), and Evel Knievel (1971).
xxx/ellauri125.html on line 170: Lyon was 15 when the film premiered in June 1962, too young to watch the film. She became an instant celebrity and won a Golden Globe Award for Most Promising Newcomer—Female. She recorded two songs for the film, released on an MGM 45-rpm record. The song "Lolita Ya Ya" (Riddle–Harris) appeared on side A, and "Turn Off the Moon" (Stillman-Harris) appeared on side B.
xxx/ellauri125.html on line 323: Kabul–Hamadin kansainvälinen lentokenttä-äkkilähdöt
xxx/ellauri125.html on line 356: – Annoimme heille aseita. Maksoimme heidän palkkansa, huolsimme heidän lentokoneensa. Tarjosimme heille kaikki mahdollisuudet päättää itse omasta tulevaisuudestaan. Vain tahtoa taistella tuon tulevaisuuden puolesta emme pystyneet heille enää tarjoamaan.
xxx/ellauri125.html on line 358: – Afganistanin poliittiset johtajat antoivat periksi ja pakenivat itse maasta. Viime viikkojen tapahtumat ovat vahvistaneet sen, että päätös lopettaa Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo maassa nyt oli oikea päätös, Biden tykitti.
xxx/ellauri125.html on line 464: Henry Roth (February 8, 1906 – October 13, 1995) was an American novelist and short story
xxx/ellauri125.html on line 500: Mark Twainilla on kirja Veren perintö. Eletään 1800-luvun alkupuolta Yhdysvalloissa, kun nuori orjanainen päätyy tekemään jotakin ennennäkemätöntä – hän on saanut hyvin vaaleaihoisen lapsen ja päättää vaihtaa sen talon herran lapseen. Nainen toivoo pojalleen hyvää ja turvallista elämää, mutta seuraukset ovat pahemmat kuin nainen saattoi ikinä aavistaa. ...
xxx/ellauri125.html on line 614: Riku Nieminen paljastaa, miten Munamies-hahmo syntyi – ei ollut aluksi positiivinen hahmo. Riku Nieminen paljastaa tarinan Putous-sketsihahmosta, jonka kisan hän toivoi päättyvän nopeasti: ”Olisin halunnut, että ihmiset eivät äänestäisi mua”. Ohjaajaksi hyppäävä Riku Nieminen aikoo tuoda Putous Allstars -kaudelle vaaran tuntua. Riku Nieminen lupaa tuoda vanhoja sketsihahmoja takaisin ruutuun.
xxx/ellauri125.html on line 618: – Mulla ei ole muodollista ohjaajan pätevyyttä. En ole opiskellut sitä tai edes ajatellut hakevani Taikiin elokuvalinjalle. Koen kuitenkin, että mulla on niin jäätävä määrä käytännön kokemusta sieltä näyttelijän näkökulmasta. Mun Partitro aaria esim on aivan jäätävä esitys. Mulla on skilliä vaikka mihin. Jäätävää!
xxx/ellauri125.html on line 638: Munamiehen maailma – 0.50
xxx/ellauri125.html on line 639: Munajuna – 3.55
xxx/ellauri125.html on line 640: Nimeni on muna – 3.13
xxx/ellauri125.html on line 641: Pomppufiilis – 2.25
xxx/ellauri125.html on line 642: Ystävyys – 3.41 (feat. Mikko Zetterberg)
xxx/ellauri125.html on line 643: Muna ja sen veli – 0.56
xxx/ellauri125.html on line 644: Vieri pois – 3.00 (feat. Michael Monroe)
xxx/ellauri125.html on line 645: Kennostoliitto – 3.09
xxx/ellauri125.html on line 646: Munanaa – 3.20
xxx/ellauri125.html on line 647: Pidä huolta – 3.12 (feat. Rajaton)
xxx/ellauri125.html on line 648: Con te Partiro – 3.00 (feat. Timo Harjakainen)
xxx/ellauri125.html on line 649: Usein öisin uneksin – 4.04
xxx/ellauri125.html on line 650: Tyrni tuli taloon – 5.55 (feat. Marja Tyrni)
xxx/ellauri125.html on line 651: Munan humppa – 3.10
xxx/ellauri125.html on line 652: Haudo mua – 3.00
xxx/ellauri125.html on line 659: Sandro Botticelli (1. maaliskuuta 1445 Firenze – 17. toukokuuta 1510 Firenze), oikealta nimeltään Alessandro di Mariano di Vanni Filipepi, oli italialainen taidemaalari, joka oli varhaisrenessanssin merkittävimpiä taiteilijoita sekä firenzeläisen humanismin huomattavin ja omalaatuisin tulkitsija.
xxx/ellauri125.html on line 784: "Just marrying created a mythology around me that I didn't expect for myself, because I had a very controlled, five-year plan about how I was going to be successful in the rock industry. Marrying Kurt, it all kind of went sideways in a way that I could not control and I became seen in a certain light–a vilified light that made Yoko Ono look like Pollyanna–and I couldn't stop it."
xxx/ellauri125.html on line 793: In January 1995, Love was arrested in Melbourne for disrupting a Qantas flight after getting into an argument with a stewardess.[163] On July 4, 1995, at the Lollapalooza Festival in George, Washington, Love threw a lit cigarette at musician Kathleen Hanna before punching her in the face, alleging that Hanna had made a joke about her pleaded guilty to an assault charge and was sentenced to anger management classed. In November 1995, two male teenagers sued Love for allegedly punching them during a Hole concert in Orlando, Florida in March 1995. The judge dismissed the case on grounds that the teens "weren't exposed to any greater amount of violence than could reasonably be expected at an alternative rock concert". Love later said she had little memory of 1994–1995, as she had been using large quantities of heroin and Rohypnol at the time. Mullakin on noista vuosista hämärähköt muistot, paizi että muutettiin Ilmattarentielle.
xxx/ellauri125.html on line 817: Bee Geesin – Stayin’ Alive
xxx/ellauri125.html on line 819: Toto – Africa
xxx/ellauri125.html on line 821: Dolly Parton – Jolene
xxx/ellauri125.html on line 823: Kaija Koo – Supernaiset
xxx/ellauri125.html on line 825: Zen Cafe – Todella kaunis
xxx/ellauri125.html on line 827: Lauri Tähkä – Palavaa vettä
xxx/ellauri126.html on line 37: Miten reagoit naapureihisi? Nämä 10 kysymystä paljastaa todellisen luonteesi – katso, oletko samanlainen kuin muut s...
xxx/ellauri126.html on line 313: Margaret Schönberger Mahler tai Margit Mahler (1897–1985[1]) oli unkarilainen psykiatri ja psykoanalyytikko, joka esitti teorian lapsen varhaiskehityksestä. Länsi-Unkarissa syntynyt Mahler opiskeli Unkarissa ja Saksassa. Hän siirtyi toisen maailmansodan vuoksi ensin Lontooseen ja sitten New Yorkiin.
xxx/ellauri126.html on line 324: Erik Homburger Erikson (15. kesäkuuta 1902 – 12. toukokuuta 1994) oli tanskalais-saksalais-yhdysvaltalainen psykologi, joka tutki kehityspsykologiaa.
xxx/ellauri126.html on line 686: Martina ja Hannu Pikkarainen ovat olleet suhteensa alusta lähtien kuin paita ja peppu. Hyvinvointiyrittäjä Martina Aitolehden, 38, ja ex-jääkiekkoilija Hannu Pikkaraisen, 37, yhteispeliä on kestänyt helmikuun lopusta lähtien. – Siitä se lähti, kun me kaksi voitontahtoista ja kunnianhimoista tsemppasimme toisiamme Aliaxessa, Hannu virnistää.
xxx/ellauri126.html on line 688: Säntää siis vaan uuteen suhteeseen, mikä ei tapa vahvistaa, kuten Susannan seinätaulu sanoi. Martina muistelee, kuinka Hannu jo ensimmäisenä iltana sanoi, että seuraavana jouluna pari istuisi samassa juhlapöydässä. – Ajattelin, että mitä helvettiä sä puhut, mutta samalla ajattelin, että niimpä. En edes tunne tätä ihmistä – mutta niimpä! Tällaisia tunteita vastaan ei pidä taistella. Pianpa vanha Väinämöinen pani piika pikkaraista, navan alle naputteli suurella sukunuijalla. Välillä pelin keskeytti naurunpyrskähdys tai isokainalohalaus. Peetee Martina on isoleukainen ja ex-lätkäilijä Pikkarainen ryppyinen. Eli että näillä mennään.
xxx/ellauri126.html on line 732: Kognitiivisen terapian isänä pidetään yhdysvaltalaista psykiatrin professori Aaron T. Beckiä (18.7.1921–). Hän havaitsi tutkiessaan 1960-luvulla masentuneita avohoitopotilaita, että nämä suhtautuivat itseensä, muihin ja tulevaisuuteen negatiivisesti vääristyneinä, vinoutuneesti tulkiten.
xxx/ellauri127.html on line 51: Joyce Kilmer Memorial Forest is an approximately 3,800-acre tract of publicly owned virgin forest in Graham County, North Carolina, named in memory of poet Joyce Kilmer (1886–1918), best known for his poem "Trees". Kilmer is most remembered for "Trees", which has been the subject of frequent parodies and references in popular culture. Kilmer's work is often disparaged by critics and dismissed by scholars as being too simple and overly sentimental, and that his style was far too traditional and even archaic.
xxx/ellauri127.html on line 154: – Yhdysvalloissa on mielenterveyshuolto, joka ei hoida ihmisiä kunnolla ja jättää
xxx/ellauri127.html on line 159: – Kodittomien palvelut ovat kuin ne ihmiset harmaissa haalareissa, jotka seuraavat sirkuksen norsuja lapioiden ja ämpärien kanssa. Me emme tee sotkua, mutta meidän pitää siivota se.
xxx/ellauri127.html on line 196: suunnilleen kuusi prosenttia. Toimeentulotuen – siis tuen, jota paheksutaan
xxx/ellauri127.html on line 197: keskusteluissa kaikkein eniten – osuus sosiaalimenoista oli hieman yli yksi
xxx/ellauri127.html on line 207: Monilla on useita ongelmia samanaikaisesti, fyysisiä tai psyykkisiä sairauksia, työttömyyttä, oppimisen ja keskittymisen haasteita - siis roppakaupalla kelpaamattomuuden ja ulossulkemisen kokemuksia. Tätä vastaan voi miettiä pastellinväristen selfhelp-oppaiden maalailuja siitä, miten tärkeitä unelmat ovat ihmismielelle – miten ihminen ilman unelmia on “kuin pystyyn kuollut”.
xxx/ellauri127.html on line 213: kertautuu myös niin sanotussa terapiakulttuurissa – on moraalisesti aina vain
xxx/ellauri127.html on line 218: asumistuetuissa vuokrakämpissään pelaten räiskintäpelejä yöt läpeensä – usein yhtä
xxx/ellauri127.html on line 220: suhtaudutaan ”ei voisi vähempää kiinnostaa” –asenteella – eihän sekään ole
xxx/ellauri127.html on line 241: Lewis Carroll (January 27, 1832 – January 14, 1898), whose real name was Charles Lutwidge Dodgson – etymologically, « Lewis » is related to « Lutwidge » and « Carroll » to « Charles » – was a young mathematical lecturer at Christ Church college in Oxford.
xxx/ellauri127.html on line 242: He soon met the family of the new dean, Henry Liddell (1811–1898) who was married to Lorina Reeve (1825-1910). It was the beginning of a long relationship with the Liddell family. It is precisely on April 25, 1856 that he saw for the first time Alice Pleasance Liddell (May 4, 1852 – November 16, 1934), that would become his favorite Liddell girl. He was quite fond of photography and he often photographed the three Liddell sisters (among the many photographs he took in his life, there is a particularly important number of little girls). He also went several times on a boat trip on the Thames with the girls to pick-nick, on which occasion he would tell a story, generally improvised to amuse the girls.
xxx/ellauri127.html on line 278: Walter Scott (1771-1832), Scottish author of « The Lady of the Lake » (1810 – it inspired Rossini’s « La Donna Del Lago » (1819)), « Ivanhoe » (1819) also authored « The Minstrelsy of the Scottish Border« , recounting the legend of Melusine.
xxx/ellauri127.html on line 282: The most famous literary version of Melusine tales, that of Jean d'Arras, compiled about 1382–1394, was worked into a collection of "spinning yarns" as told by ladies at their spinning coudrette (coulrette (in French)). He wrote The Romans of Partenay or of Lusignen: Otherwise known as the Tale of Melusine, giving source and historical notes, dates and background of the story. Another version, Chronique de la princesse (Chronicle of the Princess). tells how in the time of the Crusades, Elynas, the King of Albany (an old name for Scotland or Alba), went hunting one day and came across a beautiful lady in the forest. She was Pressyne, mother of Melusine. He persuaded her to marry him but she agreed, only on the promise—for there is often a hard and fatal condition attached to any pairing of fay and mortal—that he must not enter her chamber when she birthed or bathed her children. She gave birth to triplets. When he violated this taboo, Pressyne left the kingdom, together with her three daughters, and traveled to the lost Isle of Avalon.
xxx/ellauri127.html on line 295: Gene Stratton-Porter (August 17, 1863 – December 6, 1924), born Geneva Grace Stratton, was a Wabash County, Indiana, native who became a self-trained American author, nature photographer, and naturalist. In 1917 Stratton-Porter used her position and influence as a popular, well-known author to urge legislative support for the conservation of Limberlost Swamp and other wetlands in the state of Indiana. She was also a silent film-era producer who founded her own production company, Gene Stratton Porter Productions, in 1924.
xxx/ellauri127.html on line 467: Leuaton homo Sebu Tynkkynen syö nielexien Riikka Purran karvaturria – Vanha ”Tsemppiä, Sebu!” -meno jatkuu puolueessa. Hyvästi heilutetaan demokratialle ja heteronormalismille. Nyt ei hyvä heilu.
xxx/ellauri127.html on line 711: Endymion" is a poem by John Keats first published in 1818 by Taylor and Hessey of Fleet Street in London. John Keats dedicated this poem to the late poet Thomas Chatterton. Thomas Chatterton (20 November 1752 – 24 August 1770) was an English poet whose precocious talents ended in suicide at age 17. He was an influence on Romantic artists of the period such as Shelley, Keats, Wordsworth and Coleridge. Chatterton was born in Bristol where the office of sexton of St Mary Redcliffe had long been held by the Chatterton family. The poet's father, also named Thomas Chatterton, was a musician, a poet, a numismatist, and a dabbler in the occult. Tom got one over on his uncle the sexton: han var sjutton när han dog.
xxx/ellauri127.html on line 715: Thomas Rowley (1721–1796) was a famous poet of Vermont, known both as the spokesman for Ethan Allen and dubbed “The Bard of the Green Mountains.” During his lifetime and before the American Revolution, his poetry gained the reputation with the catchphrase of "Setting the Balls on Fire." Rowley's poetry actually focused not only on politics, but also on the pleasantness and rustic nature of pioneer life, with humor and witty observations. For example, in another poetic inventory of his "estate", he sums up that he has virtually nothing, but still he was independent and happy.
xxx/ellauri127.html on line 848: John Keats [kiːts] (31. lokakuuta 1795 Lontoo, Englanti – 23. helmikuuta 1821 Rooma, Kirkkovaltio) oli romantiikan viimeisiä suuria runoilijoita. Lordi Byronin ja Shelleyn ohella hän oli keskeisiä hahmoja suuntauksen toisessa sukupolvessa, vaikka hän julkaisi tuotantonsa neljän vuoden kuluessa. Keatsin lyhyen (26v) elämän aikana kriitikot eivät arvostaneet hänen tuotantoaan, mutta kuoleman jälkeen hänen vaikutuksensa sellaisiin runoilijoihin kuin Alfred Tennyson ja Wilfred Owen oli huomattava. Keatsin runoja luonnehtivat aistilliset kuvat, etenkin oodeja (eli ylistyslaulujä), jotka ovat englantilaisen kirjallisuuden suosituimpia runoja. Hänen kirjeensä ovat englantilaisten runoilijoiden kuuluisimpia kirjeitä.
xxx/ellauri127.html on line 852: Tuohon aikaan Keats kirjoitti ystävälleen Baileylle: "En ole varma mistään muusta kuin sydämen rakkauden eheydestä ja mielikuvituksen totuudesta – sen mikä valtaa mielikuvituksen kauniina, on oltava totta." (Palturia.) Tämä siirtyi myöhemmin runon "Oodi kreikkalaiselle uurnalle" loppuriveiksi "'Beauty is truth, truth beauty' – that is all / you know on earth, and all ye need to know", minkä Aale Tynni kääntää: ”'On totta kaunis, kaunista on tosi.' – Vain sen me tiedämme, se riittääkin.”
xxx/ellauri127.html on line 860: Näyttää siltä, että 18-vuotias Brawne oli käymässä Dilkeillä Wentworth Placessa, joskaan ei vielä asunut siellä. Brawne oli Lontoosta, kuten Keats – syntynyt West Endissä lähellä Hampsteadia 9. elokuuta 1800. Hänen isoisällään oli ollut Lontoossa kapakka, kuten Keatsin isälläkin, ja hän oli samalla tavalla menettänyt useita perheenjäseniä tuberkuloosiin. Hänellä oli sama etunimi kuin Keatsin sisarella ja äidillä. Hän oli ompelutaitoinen, kielitaitoinen ja sanavalmis. Hän kirjoitti itsestään: "En lue erityisen innokkaasti runoja" mutta "teatteri kiinnostaa".
xxx/ellauri127.html on line 866: Bright star, would I were steadfast as thou art – Valovoimainen täti, olisimpa kiintotäti kuten sinä -
xxx/ellauri127.html on line 873: Of snow upon the mountains and the moors – Lumesta tehtyä vuorilla ja nummilla -
xxx/ellauri127.html on line 874: No – yet still stedfast, still unchangeable, Ei - vaan silti kiintoisa, silti vakio,
xxx/ellauri127.html on line 879: And so live ever – or else swoon to death. Ja niin mä eläisin iäti - tai kuukahtaisin.
xxx/ellauri128.html on line 120: Sébastien-Roch Nicolas de Chamfort (6. huhtikuuta 1741 – 13. huhtikuuta 1794) oli aforismeistaan tunnettu ranskalainen kirjailija. Hän istui Ranskan akatemiassa (6. tuoli) vuodesta 1781 itsemurhaansa 1794.
xxx/ellauri128.html on line 125: Benjamin Disraeli, 1st Earl of Beaconsfield KG PC FRS (21 December 1804 – 19 April 1881) was a British statesman and Conservative politician who twice served as Prime Minister of the United Kingdom. He played a central role in the creation of the modern Conservative Party, defining its policies and its broad outreach. Disraeli is remembered for his influential voice in world affairs, his political battles with the Liberal Party leader William Ewart Gladstone, and his one-nation conservatism or "Tory democracy". He made the Conservatives the party most identified with the glory and power of the British Empire. He is the only British prime minister to have been of Jewish birth. He was also a novelist, publishing works of fiction even as prime minister.
xxx/ellauri128.html on line 142: John Fletcher (1579–1625) was a Jacobean playwright. Following William Shakespeare as house playwright for the King's Men, he was among the most prolific and influential dramatists of his day; during his lifetime and in the early Restoration, his fame rivalled Shakespeare's. He collaborated on writing plays with Francis Beaumont, and also with Shakespeare on two plays.
xxx/ellauri128.html on line 145: Ludwig Anton Salomon Fulda (1862–1939) oli saksalainen runoilija ja näytelmäkirjailija. Hän sai nuorena vaikutteita Paul Heysen tuotannosta ja liittyi 1888 Berliinissä maltillista realismia harrastaneeseen runoilijaryhmään. Fuldan julkaisemia runokokoelmia ovat Gedichte (1890) ja Neue Gedichte (1900), jotka osoittavat harvinaista kieli- ja muototaituruutta, sekä lukuisia näytelmiä. Miellyttäviä ovat Fuldan novellit Lebensfragmente (1894) ja Die Hochzeitsreise nach Rom (1900).
xxx/ellauri128.html on line 147: Fulda oli etevä kääntäjä. Hän muun muassa saksansi Molièrea ja Rostandia. Fulda entstammte einer seit 1639 in Frankfurt am Main ansässigen jüdischen Familie, deren Name bis 1852 Fuld lautete. Er war der Sohn des Kaufmanns Carl Hermann Fulda (1836–1917) und seiner Ehefrau Clementine, geb. Oppenheimer (1839–1916). Ab 1884 lebte er als freier Schriftsteller in München, 1887 wieder in Frankfurt, 1888 bis 1894 in Berlin, danach wieder in München und ab 1896 schließlich dauerhaft in Berlin. In Deutschland erhielt er Ausgehverbot und wurde gezwungen, den Vornamen Israel zu führen. Zwei Tage, nachdem das Reichswirtschaftsministerium seine Bitte, den ihm verliehenen Burgtheater-Ring von der für alle Juden angeordneten Abgabe aller Wertgegenstände auszunehmen, am 28. März 1939 abgewiesen hatte, nahm er sich das Leben. Er starb am 30. März im Alter von 76 Jahren in Berlin und ist auf dem Waldfriedhof Dahlem bestattet. Sein Grab ist heute ein Ehrengrab der Stadt Berlin.
xxx/ellauri128.html on line 153: Walter "Savage" Landor (1775–1864) oli englantilainen kirjailija. Hän oli niin kiivasluontoinen että hänet erotettiin sekä Rugbyn koulusta että myöhemmin Oxfordin yliopistosta. Hän siirtyi Lontooseen, missä hän julkaisi englannin ja latinan kielellä ensimmäiset runoelmansa. Landorin ensimmäinen laajahko runoteos oli Gebir (1798). Tässä, kuten Landorin myöhemmissäkin runoissa, huomaa järvikoulun ja varsinkin Byronin ällöömän Robert Southeyn vaikutusta. Landorin draamat Count Julian (1811), Andrea of Hungary ja Giovanni of Naples (1839) eivät menestyneet näyttämöllä, ne olivatkin aivan paskoja. Landor eli ahtaissa taloudellisissa oloissa enimmäkseen Walesissa vuoteen 1805, jolloin hän isänsä kuoltua peri kokonaisen omaisuuden. Hän lähti 1808 Espanjaan taistelemaan ranskalaisia vastaan, värväsi omilla varoillaan soturijoukon ja joutui siksi taas taloudelliseen ahdinkoon. Hän siirtyi 1815 Italiaan, missä hän asui 20 vuotta, loppuiällään taloudellisten huolien rasittamana, joihin hän ilman Robert Browningin apua olisi sortunut. Samoin kuin lordi Byron ja Leigh Hunt, myös Landor oli intohimoinen vapauden (= britti-imperialismin) rakastaja, ja vapauden asialle hän oli valmis uhraamaan omaisuutensa. Landorin pääteos on Imaginary conversations of imaginary literary men and statesmen, jonka kaksi edellistä osaa ilmestyivät 1824 ja kolme jälkimmäistä 1829. Teos on täynnä tekosyvällisiä ajatuksia esitettynä kauniilla, dramaattisesti voimakkaalla, joskaan ei aina helposti tajuttavalla proosatyylillä. Eeva Kilpi on suomentanut osittain runon "On his seventy-fifth birthday" julkaisuun Tätä runoa en unohda. Pertti Niemisen suomentama runo "En käynyt kiistaan, hillizin izeni" on julkaistu kokoelmassa Kuu kultainen terälehti.
xxx/ellauri128.html on line 162: Richterin isä oli kansakoulunopettaja, joka toimi myöhemmin Schwarzenbachissa kirkkoherrana. Richterin kouluaikana vuonna 1779 hänen isänsä kuoli ja jätti perheen puille paljaille. Kun Richter kirjoittautui Leipzigin yliopistoon, hänellä oli mukana kirjallinen todistus köyhyydestään. Yksi lukuvuosi teologiaa sai hänet ymmärtämään, ettei hänestä olisi seuraamaan tällä alalla isänsä jalanjäljissä. Richter päätti ruveta kirjailijaksi. Hänen varhaisille kirjallisille tuotoksilleen ei ollut helppo löytää kustantajaa. Ensimmäinen painettu kirja, Grönländische Prozesse, sai kurjat arvostelut ja tuotti tappiota kustantajalle, joka kieltäytyi painamasta kirjasta enempää kuin kaksi osaa. Richterin velkataakka Leipzigissa kävi ylivoimaiseksi, ja hän pakeni takaisin perheensä luo salanimen turvin. Elämä perheen luona tarjosi ehkä pakopaikan velkojain kynsistä, mutta köyhyyden aiheuttama kurjuus oli vastassa sielläkin. Kukaan Richterin veljistä ei osoittanut taipumusta työtekoon, ja yksi heistä teki itsemurhan 1789 perheen viheliäisen rahatilanteen vuoksi. Richter toimi kirjoitustyön ohella vuosina 1790–1794 kotiopettajana Schwarzenbachissa.
xxx/ellauri128.html on line 189: Rahel Levin wurde 1771 als älteste Tochter des jüdischen Bankiers und Juwelenhändlers Levin Markus (auch Loeb Cohen, 1723–1790), und seiner Frau Heichen, genannt Chaie Levin, geborene Tobias (verstorben 1809) im (nicht mehr existenten) Eckhaus der Spandauer Straße und der Königstraße in Berlin, dem damaligen Rathaus gegenüber, geboren.
xxx/ellauri128.html on line 193: Mit dem gleichaltrigen angehenden Mediziner David Veit (1771–1814), der Goethe in Weimar besuchte und ihr seine äußere Erscheinung genau schildern musste, führte die junge Levin eine ausgiebige Korrespondenz, die sich auf Fragen des jüdischen Selbstverständnisses ausdehnte. Ihre Außenseiterrolle als Frau und als Jüdin, die ihr weder eine akademische Bildung noch die intellektuelle Teilhabe am aufgeklärten Diskurs ermöglichte, erlebte sie als bedrückend. Ihrer eigenen Sensibilität sowie ihrem Ungenügen an dem Missverhältnis zwischen Anspruch und Wirklichkeit gab sie wie folgt Ausdruck: „Ich verstell’ mich, artig bin ich, daß man vernünftig sein muß, weiß ich; aber ich bin zu klein das auszuhalten, zu klein; ich will nicht rechnen, daß ich keinen empfindlichern reizbareren Menschen kenne, und der immer in Einer Unannehmlichkeit tausend empfindet, weil er die Karaktere kennt, die sie ihm spielen, und immer denkt und kombinirt, ich bin zu klein, denn nur ein solcher kleiner Körper hält das nicht aus.“
xxx/ellauri128.html on line 197: Rahel Levins Schwester Rose heiratete am 8. Februar 1801 den niederländischen Juristen Carel Asser (1780–1836), der seit 1799 als Rechtsanwalt in Den Haag praktizierte. Da Rahel Levin eine für sie in Breslau arrangierte Ehe mit einem entfernten Verwandten ablehnte, blieb sie in ihrer ersten Lebenshälfte abhängig von ihrer Familie. Erst im Winter 1808/1809 verließ sie das Elternhaus, und zog, was für eine unverheiratete und nicht verwitwete Frau damals äußerst ungewöhnlich war, in eine eigene Wohnung in Charlottenburg (im Trenck’schen Haus in der Charlottenstraße Nr. 32, zwei Treppen hoch). Von 1793 bis zum Herbst 1808, „in ihrer glanzvollsten Zeit“ (K. A. Varnhagen), bewohnte die Familie Levin-Robert das Haus No. 54 in der Jägerstraße beim Gendarmenmarkt. Hier fanden vor allem in der Zeit um 1800 gesellige Zusammenkünfte der mit dem Haus befreundeten Zeitgenossen statt.
xxx/ellauri128.html on line 203: Neben anderen Liebeleien erlebte Rahel Robert, die sehr kritisch über die bürgerliche Ehe zwischen Mann und Frau dachte, auch das Scheitern ihres Verlöbnisses mit dem spanischen Gesandten Rafael Eugenio Rufino d’Urquijo Ybaizal y Taborga (1769–1839), der sie mit Streitszenen quälte. Was d’Urquijo betrifft, den sie als unbeherrscht und eifersüchtig erlebt hatte, trug sie ihm nichts nach: „Er hat mich zu sehr, zu oft, und immerweg beleidigt; gut bin ich ihm auch“, schrieb sie an Karl August Varnhagen, mit dem sie inzwischen seit fünf Jahren verlobt war. Am 15. Juli 1814 heiratete d’Urquijo in Berlin Louise von Fuchs (1792–1862); neun Wochen später, am 27. September, heiratete Rahel Robert, ebenfalls wieder in Berlin, den vierzehn Jahre jüngeren Diplomaten, Historiker und Publizisten Varnhagen, der in Österreich den Namenszusatz seiner adligen Vorfahren „von Ense“ angenommen hatte. Das geschah zu einer Zeit, als er noch Gefahr lief, als gebürtiger Düsseldorfer von Napoleons Truppen rekrutiert zu werden. Später wurde der Adelstitel, den beide Ehepartner trugen, durch ein Patent des preußischen Königs Friedrich Wilhelm III. bestätigt. Kurz zuvor, am 23. September, war Rahel zum evangelischen Christentum konvertiert. Bei der Hochzeit war der gemeinsame Freund Friedrich de la Motte Fouqué zugegen.
xxx/ellauri128.html on line 211: Luc Clapiers de Vauvenargues, Vauvenarguesin markiisi (1715–1747) oli ranskalainen moralisti. Hän oli nuoruudessaan upseerina, mutta joutui eroamaan sotilaanuralta Böömin sotaretkellä 1742 terveydellisistä syistä. Hän eli sen jälkeen sairaana ja varattomana enää muutamia vuosia. Hän julkaisi 1746 teoksen, joka mainitaan toisinaan nimellä Maximes tai sen ensimmäisen kirjoituksen mukaan nimellä Introduction à la connaissance de l’esprit humain. Teos sisältää kauniita ja vakavahenkisiä moraalisia mietteitä, joista kuvastuu pohjaltaan optimistinen maailmankatsomus, joten ne ovat jyrkässä vastakohdassa esimerkiksi François de La Rochefoucauldin kuuluisille maksiimeille.
xxx/ellauri128.html on line 397: Helen May Rowland (/ˈroʊlənd/; 1875–1950) was an American journalist and humorist. For many years she wrote a column in the New York World called "Reflections of a Bachelor Girl". Many of her pithy insights from these columns were published in book form, including Reflections of a Bachelor Girl (1909), The Rubáiyát of a Bachelor (1915), and A Guide to Men (1922).
xxx/ellauri128.html on line 422: Edgar Zodaig Friedenberg (March 18, 1921 – June 1, 2000) was an American scholar of education and gender studies best known for The Vanishing Adolescent (1959) and Coming of Age in America (1965). The latter was a finalist for the 1966 National Book Award for Nonfiction.
xxx/ellauri128.html on line 424: Voitto Eino Ilmari Viro (3. helmikuuta 1914 Kankaanpää – 23. kesäkuuta 1999 Espoo) oli Lauttasaaren kirkkoherra ja kirkollinen keskustelija, joka suhtautui avarasti paitsi erilaisiin uskonnollisiin ja hengellisiin näkemyksiin myös rajatietoon ja parapsykologiaan.
xxx/ellauri128.html on line 425: Voitto Viro vihittiin papiksi vuonna 1938, ja hän suoritti teologian kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1965. Hän työskenteli kirkkoherran apulaisena Hämeen läänin Koskella vuosina 1938–1943 ja Multialla vuosina 1943–1944, Helsingin Pikkukirkkoyhdistyksen pääsihteerinä vuosina 1945–1947, Keski-Helsingin seurakunnan virallisena apulaisena vuosina 1947–1957 ja Lauttasaaren kirkkoherrana vuosina 1957−1977. Papinviran ohella hän työskenteli myös radioselostajana Helsingin olympialaisissa vuonna 1952. Viron mukaan kristittynä ei voi olla oikeassa intellektuaalisesti vaan ainoastaan rakkauden tasolla, sillä Jumala on rakkaus ja kaikki se, mikä ei ole rakkautta, merkitsee Jumalan ulkopuolella olemista. Viro tahtoi olla jumalan sisäpuolella.
xxx/ellauri128.html on line 427: John Barrymore (born John Sidney Blyth; February 14 or 15, 1882 – May 29, 1942) was an American actor on stage, screen and radio. A member of the Drew and Barrymore theatrical families, he initially tried to avoid the stage, and briefly attempted a career as an artist, but appeared on stage together with his father Maurice in 1900, and then his sister Ethel the following year. He began his career in 1903 and first gained attention as a stage actor in light comedy, then high drama, culminating in productions of Justice (1916), Richard III (1920) and Hamlet (1922); his portrayal of Hamlet led to him being called the "living American tragedy".
xxx/ellauri128.html on line 438: Jennie Lee (born Virginia Lee Hicks, October 23, 1928 – March 24, 1990) was an American stripper, burlesque entertainer, pin-up model, Union activist, and a minor role movie actress, who performed several striptease acts in nightclubs during the 1950s and 1960s. She was also known as "the Bazoom Girl", "the Burlesque Version of Jayne Mansfield", and "Miss 44 and Plenty More".
xxx/ellauri128.html on line 444: Carl Ludwig Börne (* 6. Mai 1786 im jüdischen Ghetto von Frankfurt am Main als Juda Löb – auch Löw – Baruch; † 12. Februar 1837 in Paris) war ein deutscher Journalist, Literatur- und Theaterkritiker. Börne, der zuweilen mit Jean Paul verglichen wird, gilt aufgrund seiner pointiert-witzigen anschaulichen Schreibweise als Wegbereiter der literarischen Kritik – insbesondere des Feuilletons – in Deutschland.
xxx/ellauri128.html on line 447: Christopher Morley (5 May 1890 – 28 March 1957) was an American journalist, novelist, essayist and poet. He also produced stage productions for a few years and gave college lectures.
xxx/ellauri128.html on line 457: Erich Fromm (23. maaliskuuta 1900 Frankfurt am Main, Saksa – 18. maaliskuuta 1980 Locarno, Sveitsi) oli ENFJ, kuin myös Goethe ja Erasmus. Se oli saksalais-amerikkalainen psykoanalyyttisen opin kehittäjä, humanistifilosofi, demokraattinen sosialisti sekä tietokirjailija. Hän oli myös Frankfurtin koulukunnan jäsen. Erich Frommin koti oli hyvin tiukasti ortodoksijuutalainen, itse hän myöhemmin kutsui omaa uskonnollista vakaumustaan ateistiseksi mystisismiksi. Frommin lapsuus ei ollut kovin onnellinen; hänen isänsä oli kiireinen liikemies ja äiti puolestaan jatkuvien masennustilojen vaivaama. Akateemisen uransa Fromm aloitti korkeakouluopinnoilla 1918 kotikaupunkinsa Frankfurt am Mainin yliopistossa, jossa hän opiskeli kaksi ensimmäistä lukukautta oikeustiedettä. Kesälukukaudella 1919 hän opiskeli Heidelbergin yliopistossa, missä hän oli vaihtanut oikeustieteen sosiologiaan. Hänen opettajinaan olivat Alfred Weber (Max Weberin veli), Karl Jaspers ja Heinrich Rickert. Heidelbergissa hän jatkoi myös opintojaan ja saavutti sosiologian tohtorin arvon vuonna 1922.
xxx/ellauri128.html on line 459: Wystan Hugh Auden (/ˈwɪstən ˈhjuː ˈɔːdən/ 21 February 1907 – 29 September 1973) was an Anglo-American poet. Auden´s poetry was noted for its stylistic and technical achievement, its engagement with politics, morals, love, and religion, and its variety in tone, form, and content. Some of his best known poems are about love, such as "Funeral Blues"; on political and social themes, such as "September 1, 1939" and "The Shield of Achilles"; on cultural and psychological themes, such as The Age of Anxiety; and on religious themes such as "For the Time Being" and "Horae Canonicae".
xxx/ellauri128.html on line 460: He was born in York and grew up in and near Birmingham in a professional middle-class family. He attended English independent (or public) schools and studied English at Christ Church, Oxford. After a few months in Berlin in 1928–29, he spent five years (1930–35) teaching in British private preparatory schools, then travelled to Iceland and China to write books about his journeys. In 1939 he moved to the United States and became an American citizen in 1946, retaining his British citizenship. Auden oli homopetteri.
xxx/ellauri128.html on line 462: Lasse Matias Heikkilä, sukunimi vuoteen 1930 Levola (6. marraskuuta 1925 Kiikoinen – 26. maaliskuuta 1961 Sipoo) oli suomalainen runoilija, jota pidettiin yhtenä 1950-luvun modernismin keskeisistä vaikuttajista. Heikkilän esikoisteos Miekkalintu (1949) oli ensimmäisiä tietoisesti modernistisia runoteoksia Suomessa. Lasse Heikkilän äiskä menehtyi syntyessään, ja Heikkilän kasvattiäitikin kuoli vuonna 1940. Lasse Heikkilä oli jatkosodan aikana mukana Ihantalan taistelussa vain 18-vuotiaana panssarintorjuntamiehenä. Nämäkin kokemukset jättivät Heikkilään syvät jäljet. Sotavuosina Heikkilä alkoi myös käyttää alkoholin ohella unilääkkeitä ja piristäviä aineita, mikä johti myöhemmin hänen ennenaikaiseen kuolemaansa. Hän kuului nuorten intellektuellien homopettereiden Urania-piiriin, jossa tutkittiin kirjallisuutta ja filosofiaa, mutta myös matematiikkaa ja äärettömyyden teoriaa.
xxx/ellauri128.html on line 468: Uuno Saarnio (sukunimi vuoteen 1919 Bredström; 5. tammikuuta 1896 Turku – 14. huhtikuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen kirjastonjohtaja ja filosofi.
xxx/ellauri128.html on line 470: Saarnio keskeytti oppikoulun kolmannelta luokalta ja työskenteli sitten Kansallis-Osake-Pankin konttoristina Turussa 1912–1920 ja Turun kaupunginkirjastossa harjoittelijana 1920–1921. Hän valmistui ylioppilaaksi yksityisesti Forssan yhteislyseosta 1921. Saarnio opiskeli tämän jälkeen filosofiaa ja matematiikkaa Turun yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1927. Opintojen ohella Saarnio oli työssä Turun yliopiston kirjastossa amanuenssina 1921–1928. Valmistuttuaan hän oli Turun kaupunginkirjaston palveluksessa varakirjastonhoitajana 1928–1939.
xxx/ellauri128.html on line 472: Saarnio väitteli filosofian tohtoriksi 1937, väitöskirja Untersuchungen zur symbolischen Logik I käsitteli merkkien ja merkityssuhteiden logiikkaa. Hän työskenteli Tampereen kaupunginkirjaston johtajana 1939–1940 ja sen jälkeen Helsingin kaupunginkirjaston johtajana 1940–1963. Saarnio toimi myös Helsingin yliopiston logiikan dosenttina 1945–1966 ja hän sai professorin arvonimen 1957. Eläkkeelle jäätyään Saarnio toimi vielä Bonnin yliopiston vierailevana filosofian professorina 1964–1966 ja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan filosofian historian luennoitsijana 1967–1969.
xxx/ellauri128.html on line 480: Kreivitär Anna de Noailles kääntyi Kaarlo Sarkian runoherkissä käsissä. Anna de Noailles, kirjailijanimi Mathieu de Noailles, (15. marraskuuta 1876 Pariisi, Ranska – 30. huhtikuuta 1933 Pariisi, Ranska), kreivitär, oli romanialais-kreikkalais-ranskalainen runoilija. Hän julkaisi useita runokokoelmia, kolme romaania ja omaelämäkerran.
xxx/ellauri128.html on line 482: Noailles avioitui kreivi Mathieu de Noailles´n kanssa 1897. Heidän ainoa lapsensa oli poika Anne-Jules de Noailles (1900–1979).
xxx/ellauri128.html on line 488: Peter Alexander Freiherr von Ustinov (16 April 1921 – 28 March 2004) was born at 45 Belsize Park, London, England. His father, Jona Freiherr von Ustinov, was of Russian, German, Polish, and Ethiopian Jewish descent. Peter´s paternal grandfather was Baron Plato von Ustinov, a Russian noble, and his grandmother was Magdalena Hall, of mixed German-Ethiopian-Jewish origin. Peter was a British actor, filmmaker and writer and a fixture on television talk shows and lecture circuits for much of his career. Peter oli kuraverinen äiskän puolelta.
xxx/ellauri128.html on line 490: John Anthony Ciardi (/ˈtʃɑːrdi/ CHAR-dee; Italian: [ˈtʃardi]; June 24, 1916 – March 30, 1986) was an American poet, translator, and etymologist. While primarily known as a poet, he also translated Dante´s Divine Comedy for kids, wrote several volumes of children´s poetry, pursued etymology, contributed to the Saturday Review as a columnist and long-time poetry editor, directed the Bread Loaf Writers´ Conference in Vermont, and recorded commentaries for National Public Radio.
xxx/ellauri128.html on line 495: Karl Murdock Bowman (November 4, 1888 – March 2, 1973) was a pioneer in the study of psychiatry. From 1944 to 1946 he was the president of the American Psychiatric Association. His work in alcoholism, schizophrenia, and homosexuality is particularly often cited. In 1953, in "The Problem of Homosexuality," co-authored with Bernice Engle, he argued for multiple causes, including genetics, but proposed that castration be studied as a cure. However, in 1961 he appeared in the television documentary The Rejected presenting the viewpoint that homosexuality is not a mental illness and should be legalized.
xxx/ellauri128.html on line 500: Ahti valmistui ylioppilaaksi Lahden Kannaksen yhteislyseosta vuonna 1963 ja opiskeli kirjallisuutta, kasvatustieteitä ja englannin kieltä Jyväskylän, Helsingin ja Oulun yliopistoissa. Hän työskenteli vt. vanhempana lehtorina Suomussalmen yhteiskoulussa 1969–1971, nuorempana lehtorina 1973–1974 ja Lahden yhteislyseon tuntiopettajana 1974–1984. Hän opetti Oriveden Opistossa 1989–1991. Ahdin luovan kirjoittamisen kursseja on kutsuttu ”lyriikan korkeakouluksi”.
xxx/ellauri128.html on line 503: Henry Charles Bukowski (alk. Heinrich Karl Bukowski; 16. elokuuta 1920 Andernach, Saksa – 9. maaliskuuta 1994 San Pedro, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen runoilija ja kirjailija.
xxx/ellauri128.html on line 515: Elbert Green Hubbard (June 19, 1856 – May 7, 1915) was an American writer, publisher, artist, and philosopher. Raised in Hudson, Illinois, he had early success as a traveling salesman for the Larkin Soap Company. Hubbard is known best as the founder of the Roycroft artisan community in East Aurora, New York, an influential exponent of the Arts and Crafts Movement.
xxx/ellauri128.html on line 518: Robert von Ranke Graves (24 July 1895 – 7 December 1985) was a British poet, historical novelist, critic, and classicist. His father was Alfred Perceval Graves, a celebrated Irish poet and figure in the Gaelic revival; they were both Celticists and students of Irish mythology. Graves produced more than 140 works in his lifetime. His poems, his translations and innovative analysis of the Greek myths, his memoir of his early life—including his role in World War I—Good-Bye to All That, and his speculative study of poetic inspiration, The White Goddess, have never been out of print.
xxx/ellauri128.html on line 572: Hannu Salakka (6. tammikuuta 1955 Sääminki – 9. elokuuta 2003 Kangasniemi) oli suomalainen kirjailija. Hän tuli tunnetuksi ennen kaikkea runoilijana. Salakka tuli suomalaiseen kirjallisuuteen 1974 runokokoelmalla Muuttolintumaisemaa. Kuollessaan hän asui Kangasniemellä ja oli vapaa kirjailija. Simo Silakka on LinkedInissä Puollustusvoimien toimitusjohtaja. Raimo Vormisto (s. 1968 Hervannassa), on tunnettu suomalainen urheiluvalmentaja ja humpuukimestari. Hänen epäillään esimerkiksi sekaantuneen ratkaisevalla tavalla Lahden doping-skandaaliin vuonna 2001. Vormiston tunnetuin valmennettava on tamperelainen monitoimiatleetti Timo Silakka. Vormisto on isomahainen ja käyttää punaista tuulipukua. Vormiston lempiruoka on hernekeitto. Vormisto on antanut lukuisia katsojia ärsyttäneitä tv-lausuntoja, joista useimmat ovat alkaneet sanoilla: "Kattos ny poika", ja päättyneet siihen kun Vormisto loukannut itsensä, tullut esimerkiksi tyrmätyksi potkunyrkkeilyottelussa Oliver Panisia ja Pekka Siitointa vastaan. Vormisto on tunnettu huijari, hän väittää olevansa Suomen mestari pituushypyssä, mutta Espoon hovioikeudessa esitettyjen videonauhureiden perusteella Vormisto kaatui pyllylleen puolen metrin hypyn jälkeen. Lisäksi hänet hylättiin dopingin ja huumesekoilujen vuoksi. Vormiston todettin vetäneen valkoista jauhetta nenäänsä ennen useita urheilusuorituksia, kuten sadan metrin seiväshyppyä ja basehyppyä Hannu Jortikan katolta. Vormisto onkin todettu suurhuijariksi ja istuu tällä hetkellä Tyrvääläisessä kaljabaarissa.
xxx/ellauri128.html on line 574: Timo Tapani Pusa (9. lokakuuta 1951 Kotka – 9. syyskuuta 1996 Kotka) oli suomalainen kirjailija. Pusa kuvaa teoksissaan hyvin intensiivisesti ja realistisesti merimiesten ja muiden kotikaupunkinsa vähäosaisten ihmisten kuten prostituoitujen ja köyhien tehdastyöläisten elämää. Teoksille on ominaista syvä ymmärtämys vähäosaisia ihmisiä kohtaan. Vaikka hän aloitti kirjailijanuransa kahdella runokokoelmalla, hänen läpimurtoteoksekseen tuli romaani Tatuoitu sydän, joka kertoo nuoresta merimiehestä. Pusa lähti itse merille viisitoistavuotiaana ja seilasi noin viisi vuotta muun muassa tankkereissa. Hän asui Kotkassa. Hänen veljensä Juhani Pusa (1948–2009) pusasi muun muassa romaanin Vitun maku. Pian Timo Pusan kuoltua kotkalaiset kirjallisuudenystävät istuttivat ”Timo Pusan puun”, jonka varttuminen symboloi sitä, kuinka kauas menneisyyteen Pusan edustama kotkalaisuus häviää. Jope Ruonansuu vainaja (s. 1964) tais olla Kotkasta? Eipäs vaan Kemistä, perslävestä jonne johtaa tuliterä nelikaistainen moottoritie koko matkan Kempeleeltä. Terviisiä Kotkasta, käskivätten pyllyyn potkasta. Terviisiä Mikkelistä, käskivät vetää kikkelistä.
xxx/ellauri128.html on line 578: Sir Julian Sorell Huxley FRS (22 June 1887 – 14 February 1975) was an English evolutionary biologist, eugenicist, and internationalist. He was a proponent of natural as well as unnatural selection, and a leading figure in the mid-twentieth century modern synthesis. He was secretary of the Zoological Society of London (1935–1942), the first Director of UNESCO, a founding member of the World Wildlife Fund, the president of the British Eugenics Society (1959-1962), and the first President of the British Humanist Association. Huxley came from the Huxley family on his father´s side and the Arnold family on
xxx/ellauri128.html on line 582: evolution, and his father was writer and editor Leonard Huxley. Huxley´s mother was Julia Arnold (1862–1908), a graduate of Somerville College, Oxford, who had gained a First in English Literature there in 1882. Julia and Leonard married in 1885 and they had four children: Margaret (1899–1981), the novelist Aldous, Trevenen and Julian.
xxx/ellauri128.html on line 590: Max Ernst (2 April 1891 – 1 April 1976) was a German (naturalised American in 1948 and French in 1958) painter, sculptor, graphic artist, and poet. A prolific artist, Ernst was a primary pioneer of the Dada movement and surrealism. He had no formal artistic training, but his experimental attitude toward the making of art resulted in his invention of frottage—a technique that uses pencil rubbings of objects as a source of images—and grattage, an analogous technique in which paint is scraped across canvas to reveal the imprints of the objects placed beneath. He is also noted for his novels consisting of collages. Vitun tuhertaja. Onko hölmömpää kuin noi Maxin älynväläyxet? Se on yhtä puupää kuin Wolfram Rothin isäpuoli Ernst Rüdiger. Turmiolan Hannu on kyllä raapinut aforismikasaansa ihan pahnanpohjatkin. Oscar Wilden turauxet puolestaan on tyypillistä homopetteröintiä.
xxx/ellauri128.html on line 595: Margaret Caroline Anderson (November 24, 1886 – October 19, 1973) was the American founder, editor and publisher of the art and literary magazine The Little Review, which published a collection of modern American, English and Irish writers between 1914 and 1929. The periodical is most noted for introducing many prominent American and British writers of the 20th century, such as Ezra Pound and T. S. Eliot in the United States, and publishing the first thirteen chapters of James Joyce's then-unpublished novel, Ulysses. A large collection of her papers on Gurdjieff's teaching is now preserved at Beinecke Rare Book and Manuscript Library, Yale University. She was blond, shapely, with lean ankles and a Scandinavian face. ... In 1916, Anderson met Jane Heap. The two became lovers. In early 1924, through Alfred Richard Orage, Anderson came to know of spiritual teacher George Ivanovitch Gurdjieff, and saw performances of his 'Sacred dances', first at the 'Neighbourhood Playhouse', and later at Carnegie Hall. Shortly after Gurdjieff's automobile accident, Anderson, along with Georgette Leblanc, Jane Heap and Monique Surrere, moved to France to visit him at Fountainebleau-Avon, where he had set up his institute at Château du Prieuré in Avon.
xxx/ellauri128.html on line 611: Adrian Henri (10 April 1932 – 20 December 2000) was a British poet and painter best remembered as the founder of poetry-rock group the Liverpool Scene and as one of three poets in the best-selling anthology The Mersey Sound, along with Brian Patten and Roger McGough. The trio of Liverpool poets came to prominence in that city´s Merseybeat zeitgeist of the 1960s and 1970s. He was described by Edward Lucie-Smith in British Poetry since 1945 as the "theoretician" of the three. His characterisation of popular culture in verse helped to widen the audience for poetry among 1960s British youth. He was influenced by the French Symbolist school of poetry and surrealist art. Aika nolla.
xxx/ellauri128.html on line 613: Markku Juhani Lahtela (1. elokuuta 1936 Kemijärvi – 31. heinäkuuta 1980 Nummi) oli suomalainen kirjailija. Hänet tunnettiin radikaaleista yhteiskunnallisista kannanotoista, sillä hän oli humanististen tieteiden kandidaatti (Helsingin yliopisto 1963). Lahtela suomensi teoksia, joista keskusteltiin 1960-luvulla paljon, muun muassa A. S. Neillin teoksen Summerhill, joka oli niin sanotun vapaan kasvatuksen perusteos, sekä yhden beat-kirjallisuuden tunnetuimmista teoksista, Jack Kerouacin Matkalla. Keväällä 1967 Lahtela herätti huomiota polttaessaan julkisesti sotilaspassinsa Helsingissä Esplanadin puistossa Kalevi Seilosen, Ilpo Saunion ja Tauno Tuomivaaran kanssa. Miehet kärähtivät ja Mara tuomittiin sakkoihin. Lahtelan isä oli kansanedustaja ja ministeri Olavi Lahtela, äiti kirjailija Kyllikki Kallas ja isänisä kansanedustaja Matti Lahtela. SDP:n poliitikko Mikael Jungner on hänen sisarenpoikansa. Lahtela kärsi alkoholismista. Hän teki itsemurhan pyssyllä vuonna 1980. Taisi olla aihetta. Markku Lahtelan kirja "Se" (1966) oli "huikea".
xxx/ellauri128.html on line 615: Ben Hecht (28. helmikuuta 1894 New York, New York – 18. huhtikuuta 1964 New York) oli yhdysvaltalainen kirjailija, käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja. Hechtin vanhemmat olivat venäjänjuutalaisia siirtolaisia. Hän työskenteli lehtimiehenä Chicagossa ja vuonna 1921 julkaisi ensimmäisen romaaninsa Erik Dorn. Hollywoodiin hän siirtyi 1920-luvun puolenvälin jälkeen. Hecht teki paljon yhteistyötä kirjailija Charles MacArthurin kanssa. Yhteistyönä syntyi muun muassa näytelmä The Front Page, josta on myöhemmin tehty useita elokuvasovituksia. Hecht myös kirjoitti MacArthurin elämäkerran mutta vasta vuosi tämän kuoleman jälkeen. Hecht kritisoi Britannian toimintaa Palestiinassa ja tuki juutalaista vastarintaliikettä, minkä seurauksena hän nimensä poistettiin Britanniassa elokuvista useiden vuosien ajan.
xxx/ellauri128.html on line 619: Ellen Niit (sünninimi Ellen Hiob, kodanikunimi 1949–1958 Ellen Niit, 1958. aastast Ellen Kross; 13. juuli 1928 – 30. mai 2016) oli eesti kirjanik ja tõlkija. Ellen Niit sündis Tallinnas. Ta õppis Tallinnas, Tapal 1938–1943, Tallinna 4. Keskkoolis 1943–1947, Tartu Ülikooli keeleteaduskonnas eesti keelt ja kirjandust 1947–1952 ja Tartu Ülikooli aspirantuuris eesti lastekirjanduse alal 1952–1956. Ta töötas Tallinna Kirjanike Liidu luulekonsultandina 1956–1961, Eesti Televisiooni mittekoosseisulise toimetajana 1961–1963. Alates aastast 1963 oli Ellen Niit vabakutseline kirjanik.
xxx/ellauri129.html on line 41: Carl Gustav Jung (* 26. Juli 1875 in Kesswil, Schweiz; † 6. Juni 1961 in Küsnacht/Kanton Zürich), meist kurz C. G. Jung, war ein Schweizer Psychiater und der Begründer der analytischen Psychologie. Carl Gustav Jung wurde 1875 in einem Dorf am Schweizer Ufer des Bodensees geboren. Carl Gustav Jung war der zweite Sohn des reformierten Pfarrers Johann Paul Achilles Jung (1842–1896) und seiner Frau Emilie (1848–1923), Tochter des Basler Antistes Samuel Preiswerk, in Kesswil, Kanton Thurgau. Der gleichnamige Grossvater Karl Gustav Jung (1794–1864) stammte ursprünglich aus Mainz; er emigrierte 1822 nach Basel und wirkte dort bis 1864 als Professor der Medizin, genauer hatte er einen Lehrstuhl für Anatomie, Chirurgie und Geburtshilfe an die Universität Basel inne. Carl Gustav war sechs Monate alt, als sein Vater, ein Bruder des Architekten Ernst Georg Jung, ins Pfarrhaus von Laufen nahe beim Rheinfall umzog. Vier Jahre später zog die Familie nach Kleinhüningen bei Basel, wo sein Vater eine Stelle als Pfarrer in der Dorfkirche Kleinhüningen antrat. Als er neun Jahre alt war, wurde seine Schwester Johanna Gertrud («Trudi») geboren. Nach dem Tod seines Vaters am 28. Januar 1896 musste Jung als junger Student für den Unterhalt seiner Mutter und seiner Schwester sorgen.
xxx/ellauri129.html on line 55: Jungin "peetee" Antonia Wolff (1888–1953, genannt «Toni») oli sen wichtigste Mitarbeiterin und Geliebte, Kallen Zweitfrau, joka roikkui Kallen sepaluxessa eikä hellittänyt (ei Emmakaan (1885-1955), jonka kanssa Kallella oli liuta lapsia ja joka kirjoitti puhtaaxi sen paasauxet). Ihre bekannteste Veröffentlichung war ein Essay über die vier «Typen» oder Aspekte der weiblichen Psyche: die Amazone, die Mutter, die Hetaira und die Mediale Frau. Jungista tuli AÄGP:n arkkiterapeutti Kretschmerin luovuttua leikistä. Jung ei ollut ize ilminazi mutta (varmaan Freudille vielä kiukkuisena) puhui Deutsche Geististä ja JudenArzteista. Wotanin arkkityyppi ei Jungin mukaan siedä koukkunokkia. Jungin keikkuminen naziaidalla ei onnistunut: "Ich bin ausgerutscht", se sanoi jälkeenpäin. Emma veti pitemmän korren kuin Nummer 2, joka ehti kuolla 3v ennemmin vaikka oli 3v nuorempi. Mutta Kalle ize eli vielä pitkään molempien kuoltua! Aika juurakko.
xxx/ellauri129.html on line 68: Als extravertiert bezeichnete Jung einen Menschen, dessen Verhalten auf die äussere, objektive Welt ausgerichtet und von ihr geleitet wird. Introvertierte Menschen sind dagegen auf ihre innere, subjektive Welt ausgerichtet und verhalten sich deren Anforderungen entsprechend. Da diese Differenzierung nicht ausreichte, entwickelte er ein Modell, bestehend aus vier Funktionen – Denken, Fühlen, Intuition und Empfinden – das, kombiniert mit dem Attribut introvertiert oder extravertiert, acht Möglichkeiten ergibt, aus denen sich je nach Paarung acht Typen zusammensetzen lassen. In seinem Werk Psychologische Typen von 1921 schrieb er darüber.
xxx/ellauri129.html on line 94: ”Löysin auton vararenkaasta nipun liukuvoidetuubeja ja ajattelin, että nyt tämä korttitalo hajosi” – Työnnä ne takakumiisi sanoo vimmastunut puoliso. Takakumi falskaa vaan jo aika pahasti.
xxx/ellauri129.html on line 255: – Mulla on sulle toinenkin pyyntö, Eero sanoi ja laski käden Larin olalle.
xxx/ellauri129.html on line 257: – Mikä?
xxx/ellauri129.html on line 259: – Mä näytän myöhemmin. Saunassa. Se on henkilökohtainen.
xxx/ellauri129.html on line 263: – Tule kattomaan.
xxx/ellauri129.html on line 267: – Mä hankin tällaisen. Pääsen joskus perhettä pakoon.
xxx/ellauri129.html on line 271: – Sä korvasit tällä Harrikan?
xxx/ellauri129.html on line 273: – Niin. Nahkaliivit naulaan ja möngitään selkään.
xxx/ellauri129.html on line 279: Lari näki sen taas. Naapurin nurmikon poikki kulki punainen kovakuoriaismainen esine ja katosi aidan taa. Mikä se oli? Hän tuijotti nurmikolle, vaikkei olisi halunnut. Mitä väliä sillä oli? Mutta jos väliä ei ollut, miksi todistella, ettei väliä ollut? Hän tunsi asian monimutkaistuvan ja yhdisti nopeasti kolme punaista: punainen esine – punainen mönkijä – punainen muoviämpäri, jolla Vilja oli istunut. Kun esine tuli taas esiin, hän ymmärsi sen olevan robottiruohonleikkuri.
xxx/ellauri129.html on line 285: – Ootko sä kuullut Eevasta mitään?
xxx/ellauri129.html on line 286: – Mä en tahdo puhua siitä.
xxx/ellauri129.html on line 300: Riku Korhosen (s. 1972) romaanissa Emme enää usko paraan, uskomme rahaan on päähenkilöinä kaksi pariskuntaa: Eero ja Aino tyttärineen, Lari ja Eeva. Kirjan ensimmäiset pari sataa sivua kuvataan pariskuntien elämää Turun seudulla, Ispoisten omakotitaloalueella. Matti Samuel Mäkelä, suomalainen esseisti ja kirjailija arvosteli Rikun Finlandiaehdokkaan Hesariin. Kirjailija Matti Mäkelä kuoli 2019 – ”Hän painoi päänsä tyynyyn ja veti vii-mei-set hen-gen-ve-ton-sa”. – Hän oli sanonut, että pyörryttää, sisar kertoo Ilkalle ja Pohjalaiselle. Matti sairasti maxasyöpää. Mäkelä oli syntynyt vuonna 1951 Etelä-Pohjanmaalla. Mäkelä kasvoi lestadiolaisessa perheessä, jossa oli kova kuri mutta salliva ilmapiiri, kunhan tytöt tuli tehdyiksi. Para on suomalaisessa ja ruotsalaisessa kansanperinteessä tunnettu talon haltija, jonka tehtävä oli talon ja omistajansa auttaminen ja varallisuuden kasvattaminen.
xxx/ellauri129.html on line 304: Romaanin juonesta ei voi kertoa enempää, se olis spoileri. Vaik arvaahan jo tostakin et Lari vetää jollekulle henxelit. Se on ookoo, jos on vakuutuxet kunnossa. Matti toimi lähes kymmenen vuotta kotkalaisen Pekkas-akatemian rehtorina. Väitöskirja on julkaistu myös esseekokoelmana ”Tämä ei ole taidetta”. Vuonna 2013 hänet palkittiin Aleksis Kiven Seuran Eskon puumerkki –palkinnolla. Nyt on puumerkki paikallaan Matin hauvalla. Tatu Vaaskivelläkin oli vain vaatimaton puinen risti.
xxx/ellauri129.html on line 328: Bruno Bettelheim (28. elokuuta 1903 – 13. maaliskuuta 1990) oli itävaltalais-yhdysvaltalainen itseoppinut psykoanalyytikko ja tietokirjailija, joka saavutti kansainvälistä mainetta kehittämänsä autismin syntyä koskevan, myöhemmin vääräksi osoitetun teorian ansiosta. Bettelheim tunnetaan myös satujen psykoanalyyttisista tulkinnoistaan joista on suomennettu Satujen lumous: Merkitys ja arvo. Se on onnetonta paskaa. Korhon vaaleenpunuri romaani alkaa vinxahtaneella sadulla joka on varmaan Bettelheimin pussista.
xxx/ellauri129.html on line 330: Bettelheim uskoi autismin johtuvan siitä, että lapsen huoltaja tai hoitaja kohtelee häntä huomattavan tylysti, koska toivoo, ettei lasta olisi olemassa. Bettelheim esitteli teoriaansa useissa artikkeleissa ja julkaisi vuonna 1967 aiheesta kirjanThe Empty Fortress – Infantile Autism and the Birth of the Self. Bettelheimin teoria nimettiin myöhemmin "jääkaappiäititeoriaksi", ja psykiatrit kautta maailman alkoivat uskoa siihen. Identtisillä kaksosilla tehdyt tutkimukset todistivat myöhemmin Bettelheimin teorian vääräksi. Korho Rikunen uskonee siihen vieläkin.
xxx/ellauri129.html on line 334: Vanhaan kouluun luotu panimoravintola on juuri Riku Korhoselle sopiva ympäristö – hän työskentelee opettajana, mutta olemukseltaan hän on enemmänkin baarikärpäsenä pyörivä, pitkänhuiskea ja römeä-ääninen rokkari. Farkut, musta rotsi, paita hieman auki. Hänestä tunnistaa yhtä aikaa syvällisyyteen taipuvaisen mielen ja pitkään jatkuneen nuoruuden.
xxx/ellauri129.html on line 346: Suomalaiset ovat puineet aivan liikaa 60- ja 70-lukujen poliittisia pikaromansseja työväestön kanssa. (Que hermosas son las obreras, bailemos con ellas.) Markkina-arvon ja maksutaseen aika on synnyttänyt tylsän tunnustuksellisen lajityypin: katuva taistolainen tv-studiossa klo 21.10. Heidän kostuneet silmänsä kavaltavat heidät – hauskaa on ollut. Jokaiselle suodaan yksi ihana nuoruus, jonka ylle kohoaa huojuva näyttelypaviljonki nimeltä ihmiselämä. Joillakin se nuoruus näyttää jatkuvan kuin persjalkaisen balttinaisen reisi suoraan kenkään.
xxx/ellauri129.html on line 348: Jottei kuvasta tulisi liian fiini ja korkeakulttuurinen, todettakoon, että Korhonen kirjoittaa myös esimerkiksi pitkiä ja railakkaan yksityiskohtaisia seksikohtauksia. Sekä vaikkapa ylistyksiä rock-bändeille – hänen suosikkejaan ovat ysäribändit Interpol, The National, Velvet Underground, Nick Cave, Sonic Youth, The Strokes – ja herkullista herjaa U2:sta. Kuinka unettavaa, samaan lankesi myös Kjell Westö vaikka oli hurri.
xxx/ellauri129.html on line 363: Luulin, että proosan kirjoittaminen kännissä olisi mahdotonta, mutta nyt tuntuu, että pääsin siten eroon joistakin defensseistä. En usko, että tulen jatkamaan sitä (siis kirjoittamista), sillä mua ei toimenkuvana houkuttele olla alkoholisoitunut kirjailija. Mutta en koskaan halua puhua pahaa dokaamisesta ja baareissa juoksemisesta – se on äärettömän kivaa. (Vrt. Hannu Mäkelä, elämäkerta osat 1-4).
xxx/ellauri129.html on line 389: Olen itse nuorena mielelläni hakeutunut lyhyestä työsuhteesta toiseen. Kirjailijan työ on minulle unelmatyö, jossa voin kohdella lähimpiä työtovereitani – perheenjäseniä ja muita kuvitteellisia henkilöitä – niin kertakäyttöisesti ja julmasti kuin haluan.
xxx/ellauri129.html on line 416: Vilkaisin "toisen kirjoitustyön takia" Amazonin myydyimmän eroottisen kirjallisuuden listaa. Ykkösenä olleen E. L. Jamesin Grey-piiskariiauksen jälkeen kärjen nimikkeet olivat naishistorian kauhugalleriasta: Serving Him. Property of the Bad Boy. A Dark Bad Boy. Arrogant Bastard. Cocky Bastard. Forced Submission 1 & 2. Teokset ovat naisten tai naisnimimerkkien kirjoittamia ja ostajat – vain oletus, myönnän – kai pääosin naisia. Mäkin sanon aina että ostan vaimolle. Oletettavasti olen kaiken feikkiliberaalisuuteni alla vitun misogyyni. Riku (minä siis) jatkaa:
xxx/ellauri129.html on line 418: Me valkoiset länsimaiset heteromiehet olemme sataviisikymmentä vuotta – haparoiden, myönnän – opetelleet eroon historiallisesta etuoikeudestamme väkivaltaan ja seksirikoksiin. Monet meistä ovat muuntuneet vilpittömiksi mieshegemonian kyseenalaistajiksi ja sensitiivisiksi yrttiharrastajiksi (en minä). Tiedän joidenkin kotimaisten mieskollegoideni nykyään välttävän kirjoittamista seksistä, jotta eivät näkökulmallaan loukkaisi naislukijoita ja kuulisi syyttelyä naisvihasta.
xxx/ellauri129.html on line 631: Bernard le Bouyer (Bovier) de Fontenelle (11. helmikuuta 1657 Rouen, Ranska – 9. tammikuuta 1757 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen kirjailija.
xxx/ellauri129.html on line 644: Elizabeth Parsons Ware Packard (28 December, 1816 – 25 July, 1897), also known as E.P.W. Packard, was an American advocate for the rights of women and people accused of insanity. She was wrongfully confined by her husband who claimed that she had been insane, for more than three years. At her trial, 3 yrs later, a jury took just seven minutes to find her not insane. Pezku koitti samaa Kikalle Hangossa heikommin tuloxin, valkotakit veivät Petterin.
xxx/ellauri129.html on line 670: Tästä tuli mieleen Seijalle Pikin mielikirja Valkopukuinen nainen (author: Charles Dickensin (1812–1870) läheinen ystävä ja työtoveri Wilkie Collins (1824–1889) joka oli Englannin ensimmäinen salapoliisikirjailija ja modernin rikosromaanin edelläkävijä.) Ja mulle Jane Eyren silmäpuolen hirviön eka mamuvaimo lukon takana yläkerrassa.
xxx/ellauri129.html on line 672: William Wilkie Collins (8 January 1824 – 23 September 1889) was an English novelist and playwright known for The Woman in White (1859), and for The Moonstone (1868), which has been posited as the first modern English detective novel. Born to the London painter William Collins and his wife, he moved with the family to Italy when he was twelve, living there and in France for two years and learning Italian and French. He worked initially as a tea merchant. After publishing Antonina, his first novel, in 1850, Collins met Charles Dickens, who became a friend and mentor. Some Collins work first appeared in Dickens's journals Household Words and All the Year Round. They also collaborated on drama and fiction. Collins gained financial stability and an international following by the 1860s, but began to suffer from gout and became addicted to the opium he took for the pain, so that his health and writing quality declined in the 1870s and 1880s. Collins was critical of the institution of marriage: he split his time between widow Caroline Graves – living with her for most of his adult life, treating her daughter as his – and the younger Martha Rudd, by whom he had three children.
xxx/ellauri129.html on line 677: Henry Jones (2 November 1831 – 10 February 1899) was an English writer under the name "Cavendish", an authority on whist and other card games, tennis and other lawn games. Aivan vitun iso hipsterparta muttei wiixiä. Haavuri "Dervishi" Jonesin poikia. Loppupeleissä Henryllä meni aika heikosti.
xxx/ellauri129.html on line 711: George Meredith (12. helmikuuta 1828 Portsmouth, Englanti – 18. toukokuuta 1909 Box Hill, Surrey, Englanti) OM, oli viktoriaanisen ajan englantilainen kirjailija ja runoilija. Meredith syntyi Portsmouthissa Englannissa laivastoupseerin poikana. Hänet lähetettiin 14-vuotiaana herrnhutilaiseen kouluun Saksaan Neuwiediin, jossa hän oli kaksi vuotta. Meredith opiskeli oikeustiedettä tavoitteenaan asianajajan ammatti. Hän jätti lukunsa kesken ja alkoi opiskella journalismia sekä kirjoittaa runoja. Vittu näitä juristi-dropouteja piisaa kirjailijapiireissä.
xxx/ellauri129.html on line 717: Meredith sai vuonna 1905 kuningas Edvard VII:n myöntämän Order of Merit -ansiomerkin. Vau! Meredithin tekstejä on antologiassa Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (WSOY 1933). Eikai ne vaan ole Vaakun kokoamia? Maailmankirjallisuuden kultainen kirja on 7-osainen suomalainen kirjallisuusantologia, joka julkaistiin vuosina 1930–1954. Teossarjaan koottiin näytteitä maailmankirjallisuudesta. Sarjan päätoimittajina olivat Rafael Koskimies ja Martti Haavio, ja teoksen kustansi WSOY. Nojaa, yhtä toxisia setämiehiä.
xxx/ellauri129.html on line 721: Charles Nodier (29. huhtikuuta 1780 Besançon, Ranska – 27. tammikuuta 1844 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen kirjailija ja kirjastonhoitaja. Hän oli varhaisromantiikan kauden johtavia kirjastonhoitajia. Nodierista tuli 1797 kirjastonhoitaja Besançoniin, missä julkaisi kaksi hyönteistieteellistä teosta. Menetettyään tämän vuoxi paikkansa Nodier siirtyi Pariisiin. tutki siellä muiden maiden kirjallisuutta ja kirjoitti Wertheriä jäljittelevät romaanit Les proscrits (1802) ja Le peintre de Saltzbourg (1803). Hänestä tuli nyt yksi kirjallisen vallankumouksen johtajia, joskaan hän ei ollut ankarauskoinen romantikko. Satiirinen oodi La Napoléone (1802) tuotti Nodierille vankeutta. Sittemmin hän joutui välttelemään Pariisia, ja vuoteen 1814 hän vietti harhailevaa elämää. Restauraation aikana hänestä tuli innokas rojalisti. Hän sai aateliskirjan, pääsi 1823 arsenaalin ylikirjastonhoitajaksi, 1833 Ranskan akatemian jäseneksi.
xxx/ellauri129.html on line 723: Nodier oli luonnontutkija, nuorgrammaatikko. historioitsija, politikoitsija, runoilijoitsija ja romaanikirjastonhoitaja. Oivallinen, yksinkertainen, kuultavan selkeä tyyli kannattaa hänen runsasta tuotantoaan. Nodierin värikkäistä ja jännittävistä totaalisesti unohtuneista romaaneista merkittäviä ovat muun muassa Jean Sbogar, Thérèse Aubert, Smarra, ou les démons de la nuit. Le roi de Bohème et ses sept châteaux, La fée aux miettes, Mademoiselle de Marsan (1832–1834, Œuvres de Nodier), historiallisista teoksista Le dernier banquet des Girondins (1833).
xxx/ellauri129.html on line 775:- Samuel Butler 1612–1680
xxx/ellauri129.html on line 776:- Samuel Butler 1835–1902
xxx/ellauri130.html on line 174: Marcion of Sinope (/ˈmɑːrʃən, -ʃiən, -siən/; Greek: Μαρκίων [note 1] Σινώπης; c. 85 – c. 160) was an early Christian theologian, an evangelist, and an important figure in early Christianity.Marcion preached that the benevolent God of the Gospel who sent Jesus Christ into the world as the savior was the true Supreme Being, different from and opposed to the malevolent demiurge or creator god, identified with the Hebrew God of the Old Testament. He considered himself a follower of Paul the Apostle, whom he believed to have been the only true apostle of Jesus Christ, a doctrine called Marcionism. Marcion published the earliest extant fixed collection of New Testament books, making him a vital figure in the development of Christian history.[citation needed] Early Church Fathers such as Justin Martyr, Irenaeus, and Tertullian denounced Marcion as a heretic, and he was excommunicated by the church of Rome around 144. He published the first known canon of Christian sacred scriptures, which contained ten Pauline epistles (the Pastoral epistles weren't included) and a shorter version of the Gospel of Luke (the Gospel of Marcion). This made him a catalyst in the process of the development of the New Testament canon by forcing the proto-orthodox Church to respond to his canon. Varmaan Marcion oli sitten yhtä persepää kuin Puovoli.
xxx/ellauri130.html on line 549: Alfred Austin P.L. (30 May 1835 – 2 June 1913) was an English poet who was appointed Poet Laureate in 1896, after an interval following the death of Tennyson, when the other candidates had either caused controversy or refused the honour. It was claimed that he was being rewarded for his support for the Conservative leader Lord Salisbury in the General Election of 1895. Austin´s poems are little-remembered today, his most popular work being prose idylls celebrating nature. Austin oli aika lailla Unlucky Alfin näköinen. Bugger it. With my luck, they nominate me as Poet Laureate. Austin was caricatured as "Sir Austed Alfrin" by L. Frank Baum in his 1906 novel John Dough and the Cherub. He was also the subject of a Vanity Fair cartoon by Spy published on 20 February 1896.
xxx/ellauri130.html on line 561: Johann Gottfried Seume (1763 Weissenfelsin lähellä – 1810 Teplitz) oli saksalainen kirjailija. Hän opiskeli teologiaa Leipzigissa, mutta hänen ollessaan matkalla Pariisiin 1781 hesseläiset värvärit kaappasivat hänet ja veivät Amerikkaan, missä hän palveli sotilaana Kanadassa. Kotimatkalla hän jäi preussilaisten värvärien käsiin ja päätyi tavallisena sotilaana Emdeniin, mistä hänet jonkin ajan kuluttua lunastettiin vapaaksi.
xxx/ellauri130.html on line 579: Myös Vilpittömän Nahkurin Runous-nettiradion kuudes sarja on juuri alkanut, ja tämän päivän jaksossa entinen runoilijapalkinnon saaja Carola Anna Tussua pohtii lähetysennusteen rukousmaista laatua: ‘There’s never been a time when you could just say anything’: Frank Skinner on free speech, his bullying shame – and knob [kyrvännuppi] jokes. This poetry-loving, religious knob has deep regrets about some of his comedy: either the standup comic has grown up, or he was never as laddish as his image suggested. Nearing death and last judgment, he is hoping to perform a “cleaner, cleverer” kind of act, one that would let him look straight at the crowd and – perhaps for the first time in his life – not see anybody squirming in their seat in discomfort. “It was a struggle,” the 65-year-old says with a grin, “because I realised that I seem to think in knob jokes. And I have done since I was about 13. In the West Midlands, that was how people communicated!”
xxx/ellauri130.html on line 581: 30 Years of Dirt is not, then, a compendium of Skinner’s best sex gags – of which there have been plenty over the years. Rather, it’s a comedic journey through his attempt to de-smutify his brain for the modern woke audience, a kind of personal challenge: can he even be funny without talking about penises? (No, he gets boring as a prayer book.)
xxx/ellauri130.html on line 583: “I don’t think there’s ever been a time when you could just say anything.” He recalls an early comedy show – this must have been in the late 80s – where the host apologised to the crowd after Skinner had performed some risque sexual material. “He said I’d never play at the venue again – and then he launched into a load of racist material and brought the house down. Everyone’s got their own standards and restraints. But I think it’s been good for me to keep questioning what I say. It’s made me think more positively about racist jokes and not so much about penises. My knob is not working anymore BTW, I'm 65. We’re both deeply ashamed. Can't lift our eye to the public.”
xxx/ellauri130.html on line 587: But recently that position has shifted a little. Last year he published A Comedian’s Prayer Book, which features him talking to the supreme being in his typically down-to-earth way (“I always liked thinking Jesus' knob hung out from women's clothes with sinners. It made me feel potentially understood”). “One of the things religion has suffered from is being spoken of in grave terms constantly. I seriously think it is a joke." Another boring thing about Skinner: he’s been a teetotaller since he reached his 60s. He got a kid at 55, who must now be, wait, 35? No, Buzz is just 10. I have only recently realized I'm not the main character here, but just an extra in a bigger scene. “Hitting kids … that’s another of those things that have stopped,” Evolution is what Skinner is all about – animals can change and they can grow, it just takes millions of years. When he made his jokes about racism and homophobia, he says, there was a slight backlash from the left. They hadn't stopped hitting lads, the sods. Frank Skinner’s 30 Years of Dirt is at the Assembly Roxy, Edinburgh, from 4 to 28 August. For more information and tickets go to frankskinnerlive.com.
xxx/ellauri130.html on line 611: Carmen Sylva: Gedanken einer Königin – Les pensées d'une reine. Gesammelte Aphorismen in deutscher und französischer Sprache und Epigramme der Königin Elisabeth von Rumänien, geborene Prinzessin zu Wied (1843–1916). Herausgegeben und mit einem Vorwort von Silvia Irina Zimmermann. ibidem-Verlag, Stuttgart 2012, ISBN 978-3-8382-0385-0 (Studienausgabe).
xxx/ellauri130.html on line 627: In zärtlicher Liebe Deine Elisabeth – Stets Dein treuer Carl. Der Briefwechsel Elisabeths zu Wied (Carmen Sylva) mit ihrem Gemahl Carol I. von Rumänien aus dem Rumänischen Nationalarchiv in Bukarest. 1869–1913.
xxx/ellauri130.html on line 765: Christine Chubbuck (August 24, 1944 – July 15, 1974) was an American television news reporter who worked for WTOG and WXLT-TV in Sarasota, Florida. She was the first person to die by suicide on a live television broadcast. She lamented to co-workers that her 30th birthday was approaching, and she was still a virgin who had never been on more than two dates with a man. Co-workers said she tended to be brusque and defensive whenever they made friendly gestures toward her. She was self-deprecating, criticizing herself constantly and rejecting any compliments others paid her. The film reel of the restaurant shooting had jammed and would not run, so Chubbuck shrugged it off and said on-camera, "In keeping with the WXLT practice of presenting the most immediate and complete reports of local blood and guts news, TV 40 presents what is believed to be a television first. In living color, an exclusive coverage of an attempted suicide." She drew the .38-caliber Smith & Wesson Model 36 revolver and shot herself behind her right ear. Chubbuck fell forward violently and the technical director faded the broadcast rapidly to black. "The crux of the situation was that she was a 29-year-old girl who wanted to be married and who wasn't," Simmons said in 1977.
xxx/ellauri134.html on line 367: Skorpionit ovat vanha eläinryhmä. Niitä oli jo siluurikaudella, noin 450–425 miljoonaa vuotta sitten ja nykyisin elävät lajit ovat melko samanlaisia kuin fossiililöydöt. Vuoteen 2007 mennessä fossiiliaineistosta tunnettiin 111 skorpionilajia.[1] Siluurikaudella eli metrin pituinen Brontoscorpio, joka on suurin koskaan elänyt skorpionilaji. Nykyiset skorpionit kehittyivät vedessä eläneistä lajeista ja varhaisimmilla fossiileilla on nähtävissä kidukset.
xxx/ellauri134.html on line 371: Skorpioni murskaa saaliin pedipaleillaan ja pistää sitä myrkkypistimellään tarvittaessa. Saaliin syöminen kestää 10–24 tuntia. Skorpioni erittää ruuansulatusnestettä saaliiseen samalla paloitellen sitä tarpeeksi pieniin paloihin leuoillaan. Skorpionit eivät syö joka päivä ja jotkin lajit voivat olla syömättä yli puoli vuotta.
xxx/ellauri136.html on line 164: Andy is Meat Expert at Pusateri´s Fine Foods 2019–present. Studied Satire at York University (Canada). Graduated 2013. Lives in Toronto, ON.
xxx/ellauri136.html on line 211: Törkeän raiskauksen keskirangaistus on 3–4 vuoden ehdoton kankeusrangaistus. Pakottaminen sukupuoliyhteyteen johtaa yleensä hieman alle vuoden pituiseen ehdolliseen kankeuteen. Avioerolla tai rahanmenolla uhkaaminen ei ole kangistavaa. Tekotapana on tyypillisesti kiinni pitäminen, riisuminen sekä kaataminen sängylle ja munan insertoiminen emättimeen ja sen vatkutus siellä edestakaisin kunnes mälli lennähtää. Ei siinä yleensä kauan nokka tuhise.
xxx/ellauri136.html on line 231: Teon vakavuusastetta arvioidessaan käräjäoikeus on eräässä tapauksessa todennut, että ”asianomistajan oma käyttäytyminen hänen lähtiessään yhdessä ystävänsä kanssa vapaaehtoisesti entuudestaan melkein tuntemattoman vastaajan asunnolle ja tekemiset siellä – yhdyntä toisten ihmisten nähden itseä huomattavasti vanhemman miehen kanssa, vaikkakin asianomistajan suostumuksetta – olivat epäilemättä katumisen ja häpeän tunteen muodossa olleet tosiasiallisesti paljolti vaikuttamassa aiheutuneisiin psyykkisiin tuntemuksiin.”
xxx/ellauri136.html on line 702: „Ob-La-Di Ob-La-Da...“ –
xxx/ellauri137.html on line 66: Hänen vuonna 2018 ilmestyneestä kirjastaan 12 elämänohjetta tuli kansainvälinen bestseller, ja Peterson kiersi puhumassa ympäri maailmaa, Suomessakin. Saarnoissaan hän vastustaa ”postmodernisteja” ja opettaa nuorille miehille keinoja, joita noudattamalla heistä tulisi parempia isiä, aviomiehiä ja kansalaisia. Hänen oppinsa pohjautuvat erityisesti jungilaiseen sankarikertomukseen mutta myös evoluutiopsykologiaan. Hänen kirjansa ensimmäinen neuvo on seistä selkä suorassa – sen hyötyjä perustellaan hummerien käytöksellä. Seisovatko hummeripojat selkä suorassa?
xxx/ellauri137.html on line 90: Lääkäri oli suositellut hänelle neljää eri psyykenlääkettä ja terapiaa, mutta Souri ei suostunut aloittamaan lääkitystä – eikä terapeutti sen vuoksi ottanut häntä asiakkaakseen. Sitten hän törmäsi naistenlehdessä Rantalan haastatteluun. Kerrankin joku tiesi, mistä puhui, Souri ajatteli. Hän oli jo googletellut ahkerasti psyykenlääkkeisiin liittyviä asioita. Hän lähetti Rantalalle sähköpostia ja sai vastaukseksi kutsun tulla Turkuun. Rantala piti hänelle luennon, joka avasi Sourille ”uudenlaisen näkökulman ihmisyyteen”. Souri puolestaan avasi Turun Darwinille uuden näkökulman kehollisuuteen.
xxx/ellauri137.html on line 98: Keväällä 2019 Souri oli vihreiden eduskuntavaaliehdokkaana ja piti Youtubessa vaalikanavaa nimeltä Noitarovio. Yhtenä vieraana oli Rantala – hän puhui suoliston mikrobiomista. Toinen vieras oli lääkäri Antti Heikkilä, joka suhtautuu lääkkeisiin penseästi. Heikkilä tunnetaan myös vähähiilihydraattisen ruokavalion ja rasvankäytön puolestapuhujana. Rantala puolestaan sanoo rasvojen demonisoinnin olevan sokeriteollisuuden propagandaa. Sokerin demonisointi puolestaan on lehmäteollisuuden juonia. Videolla Heikkilä esitti omintakeisia näkemyksiään ja muun muassa väitti gluteenin aiheuttavan psykoosia. Sen on valmis uskomaan kuin kuuntelee Heikkilää. Souri näytti nielevän Heikkilän puheet pureximatta kuin hentosudenkorento jauhopukin toukan.
xxx/ellauri137.html on line 106: Mutta nyt näyttää siltä, että Nuuksion hoitokokeilu onnistuu sittenkin – tosin ei enää tutkimuksena vaan ”kokonaisvaltaisena hyvinvointivalmennuksena”. Internetissä oli vielä syyskuun alkuun asti ilmoitus Turun yliopiston tutkimuksesta, joka ei siis toteutunut. Nyt markkinoinnissa käytetään termiä Science Based Therapies. Lokakuun alussa järjestetään ”Masennusviikonloppu”, johon sisältyy ”ohjelman tieteellisen johtajan” Rantalan luentoja, gluteenitonta ja maidotonta ruokaa sekä joogaa, saunaa, rentoutusta ja sään salliessa kylmäaltistusta. ”Tämä on mun tietääkseni ensimmäinen evoluutiopsykologiaan perustuva retriitti maailmassa, joten tästä alkaa masennuksen hoidon uusi aikakausi”, Rantala sanoo puhelimessa. Kahden päivän kurssi ruokineen maksaa 275 euroa, majoitus satasen päälle. Rantala korostaa, ettei hän itse tienaa luennoilla penniäkään, vaan käyttää rahat tutkimuksen tekemiseen ja julkaisemiseen. Masennusviikonlopun lisäksi Rantala on järjestämässä kaksiviikkoista ”Ahdistus- ja masennusretriittiä”. Liput sinne maksavat 4 900 euroa, suunnilleen saman verran kuin vuosi Kela-tuettua psykoterapiaa kahdesti viikossa.
xxx/ellauri138.html on line 72: Emanuel James Rohn (September 17, 1930 – December 5, 2009) professionally known as Jim Rohn, was an American entrepreneur, author and motivational speaker. Emanuel James "Jim" Rohn was born in Yakima, Washington, to Emmanuel and Clara Rohn. The Rohns owned and worked a farm in Caldwell, Idaho, where Jim grew up to a narcissist prick, being the only child.
xxx/ellauri138.html on line 114:- Fox Business – T Harv Eker Talks Money Debt and Breaking Bad Habits.
xxx/ellauri138.html on line 117: - Harv Eker – Maker of Millionaire Minds". Retrieved 3 October 2012.
xxx/ellauri138.html on line 204: Philip Gordon Wylie (May 12, 1902 – October 25, 1971) was an American author of works ranging from pulp science fiction, mysteries, social diatribes and satire to ecology and the threat of nuclear holocaust.
xxx/ellauri138.html on line 295: All and any religious overtones were strictly forbidden. There were no speeches, only readings of excerpts he'd selected from his books ahead of time, and a violin recital by a friend's daughter. He knew no one – no matter how well they really knew him and the people there at his graveside were his closest friends – could say it better than he could say it himself. Ingenting går opp mot kålpirog om hösten - som jag själv har lagat.
xxx/ellauri138.html on line 307: Surely whatever money it might cost him was worth it to have his side of the story told. To me, knowing him as I did and having seen the documentation – the bags and bags of it, the medical files, the chequebooks – I believed him.
xxx/ellauri138.html on line 317: – Vanhempienkin täytyy pystyä suojelemaan itseään aggressioilta tai kohtuuttomilta vaatimuksilta. Ammattiapua on haettava jos lapsen syytökset horjuttavat jo omaa mielenterveyttä. Toiveikas ja hyväntahtoinen ote lapsen niskasta voi auttaa.
xxx/ellauri139.html on line 96: eikä jää tulevistakaan –
xxx/ellauri139.html on line 143: Puoliso: Sylvia Bataille (v. 1928–1946)
xxx/ellauri139.html on line 973: Nicolas-Laurent-Joseph Gilbert (1751–†1780)
xxx/ellauri139.html on line 1049: Vuosina 1834–1838 hän asui suuressa kurjuudessa Pariisissa, ja hänen terveytensä oli täysin pilalla, ja hänen oli pakko ottaa majoitus köyhien turvapaikkaan (Hôpital de la Charité). Vasta ennen kuolemaansa hän onnistui julkaisemaan kerätyt runonsa, myymällä tekijänoikeudet 4 punnan ja 80 kappaleen kirjasta. Tämä teos, Myosotis (1838), ei otettu vastaan epäsuotuisasti, mutta kirjailijan kuolema tuberkuloosista 20. joulukuuta 1838 herätti siihen suhteellisen liiallisen kiinnostuksen.
xxx/ellauri139.html on line 1051: Hegesippos (n. 110–180) oli varhaiskristillinen historioitsija ja harhaoppien vastustaja. Hänet luetaan kirkkoisien joukkoon. Se teki paaviluettelon. Gilbertin kootuissa oli nälkiintyneiden runoilijoiden luettelo. Näiden tiimien Body Mass Index-luvut oli varmaan ihan eri kymmenluvulta.
xxx/ellauri139.html on line 1055: Eusebios sanoo Hegesippoksen kääntyneen kristinuskoon juutalaisuudesta, koska hän lainasi hepreankielisiä kirjoituksia ja oli hyvin perehtynyt Heprealaisevankeliumiin ja syyriankielisiin evankeliumeihin. Hän viittasi myös juutalaisten kirjoittamattomiin perinteisiin. Hegesippos vaikuttaa eläneen jossain Rooman valtakunnan itäosissa, mahdollisesti Palestiinassa. Paavi Anicetuksen (paavina noin 154–167) aikaan hän matkusti Korinttiin ja Roomaan, ja keräsi samalla vierailemiensa kirkkojen opetuksia ja varmisti niiden olevan yhtäpitäviä Rooman kirkon oppien kanssa. Hän mainitsee tehneensä Roomassa paavien luettelon Anicetukseen saakka, ja Eleuteriuksen olleen tämän diakonina. Hegesippoxen niteet lienevät hukkuneet kirjastosta 1600-luvulla. Kuka lie lainannut eikä palauttanut eräpäivään mennessä.
xxx/ellauri139.html on line 1231: Juuri kun Devuškinilla alkaa mennä paremmin, saapuu romahdus Bykovin, Dostojevskin niljakkaiden tilanomistajien prototyypin hahmossa; Bykov on selvästi sukua Rikoksen ja rangaistuksen Svidrigailoville. Bykov kosii Dobroselovaa, eikä sairaana riutuva nainen kauaa epäröi. Nuori Dostojevski on tässä ironisimmillaan: naisena Dobroselovaja valitsee miehen eli Bykovin (suom. ”härkänen”) eikä piipunrassia eli Devuškinia (suom. neitonen) – niin banaalia kuin se tavallaan onkin.
xxx/ellauri148.html on line 116: The Yom Kippur War, also known as the Ramadan War, the October Revolution, the 1973 Arab–Israeli War or the Fourth Arab–Israeli War, was an armed conflict fought from 6 to 25 October 1973 between Israel and a coalition of Arab states led by Egypt and Syria. The majority of combat between the two sides took place in the Sinai Peninsula and the Golan Heights — both of which were illegally occupied by Israel in 1967, and still are — with some fighting in African Egypt and northern Israel. Egypt's initial objective in the war was to seize a foothold on the eastern bank of the Suez Canal and subsequently leverage these gains to negotiate the return of the rest of the Israeli-occupied Sinai Peninsula.
xxx/ellauri148.html on line 282: Original name Simeon Bar Kosba, Kosba also spelled Koseba, Kosiba, or Kochba, also called Bar Koziba, Jewish leader who led a bitter but unsuccessful revolt (AD 132–135) against Roman dominion in Palestine.
xxx/ellauri148.html on line 292: In 1952 and 1960–61 a number of Bar Kokhba´s letters to his lieutenants were discovered in the Judaean desert.
xxx/ellauri148.html on line 474: Rome, Italy. ‘World Philosophy Day –Philosophy for the Futures’ bythe Italian Ministry of Education, TheDirectorate General for School Regulations, Evaluation andthe internationalization of the national education system of the Ministry of Education in collaboration with the Italian National Commission Italian National Commission for UNESCO.The Italian Ministry of Education, Professor Patrizio Bianchi, will open the celebration.the Secretary General of the National ItalianCommission UNESCO and The National Coordiator of Italy UNESCO ASPnet, will discuss the role of philosophy for next generation in the global contest.In the First Session, Luciano Floridi, philosopher, and Cristina Becchio, scientist, will speak about the importance of philosophy for reimaging the future and education.Inthe Second Session, experts,teachers,researchers,and students will discuss about new philosophical practices to make philosophy accessible to all. Ils sont fous, les Romains.
xxx/ellauri149.html on line 60: Lue myös: Hämmentävien mutta halpojen nettiostosten kultakaivos kriisissä – käyttäjät kaikkoavat, osake vapaassa pudotuksessa.
xxx/ellauri149.html on line 69: “Ensin pamahti ja kohta oli pöytä liekeissä” – halpa verkkokauppaostos voi käydä todella kalliiksi
xxx/ellauri149.html on line 70: Wish myi 10 eurolla Apple AirPods -kuulokkeita – otimme selvää, kannattaako ne tilata
xxx/ellauri149.html on line 113: Sekopäinen verkkokauppa halutaan siivota pois näkyvistä – viranomaiset tyrmistyivät tavaroiden vaarallisuudesta. Outoa mutta halpaa krääsää pursuava Wish oli aikoinaan melkoinen kultakaivos.
xxx/ellauri149.html on line 117: Wish on tunnettu helppokäyttöisyydestään ja selkeydestään, ja se myy tuotteita laidasta laitaan äärimmäisen edullisilla hinnoilla. Etsiipä asiakas sitten arkisia perustuotteita tai outoja ihmetuotteita tai mitä tahansa siitä väliltä, Wishistä asiakas saa kaiken mitä ikinä tarvitseekaan. Tuotteet saattavat olla jopa 99 prosentin alennuksessa. Myös toimituskulut ovat alhaiset, mutta toimituksessa kestää 2-4 viikkoa, sillä tuotteet lähetetään pääosin Kiinasta. Wish toimii välikätenä myyjän ja asiakkaan välillä – Wish pitää asiakkaista huolen, jos tilauksessa ilmenee ongelmia. Wishillä ei ole omia tuotteita ja varastoja, vaan eri myyjät lähettävät tuotteet suoraan asiakkaille omista varastoistaan.
xxx/ellauri149.html on line 135: Ensio Miettinen (20. joulukuuta 1929 Helsinki – 8. joulukuuta 2010 Helsinki) oli suomalainen teollisuusmies ja yritys- ja yhteiskuntafilosofi.
xxx/ellauri149.html on line 224: Itänaapuriin on helppo yöpyä – ja maja on usein elämys jo itsessään. Lähin puusee löytyy aistinvaraisesti pihan perältä.
xxx/ellauri149.html on line 250: Väsähdyxiä Kaaoxessa -seminaari tyynnyttää mieltä ja jäähdyttää kehoa – seminaarin jälkeen olet valmis ottamaan muut vuoden 2022 haasteet vastaan apinan raivolla. Seminaarissa on Riita Pylkäsen majan kuzuista tuttu lämmin, avoin ja kannustava ilmapiiri, jonka avulla on helppo olla hiljaa ja kuunnella pääpuhujaa niin vanhojen kuin uusienkin tuttavuuksien kanssa.
xxx/ellauri149.html on line 471: Christmas means many things to many people. To some, Christmas means glittering lights, gaily wrapped gifts. That's right, sounds of laughter and good cheer. To the folks at Preparation H– hahahahaha– it means a time to pause for a few– hahaha– a few moments to– HAHAHA– to give thanks to their friends, who've been so... [collapses into helpless laughter] …kind and generous!"
xxx/ellauri149.html on line 483: The Roman Empire has enough troops to brutally crush any Judean uprising (and indeed did so during the Jewish–Roman Wars that started only a few decades after Jesus's death). Pontius Pilate, the prefect of Judea, doesn't. If Judea rebels, there is a pretty good chance that Pilate will be killed by the mob, and even if he escapes he will be disgraced and his political career will come to an end. The fact that afterwards the Roman emperor will send in his legions to deal with Judea is cold comfort.
xxx/ellauri149.html on line 493: Paul Bötticher (2 November 1827 – 22 December 1891) was a German biblical scholar and orientalist, sometimes regarded as one of the greatest orientalists of the 19th century. Lagarde´s strong support of anti-Semitism, vocal opposition to Christianity, racial Darwinism and anti-Slavism are viewed as having been among the most influential in supporting the ideology of Nazism.
xxx/ellauri149.html on line 495: Paul Anton De Lagarde was born in Berlin as Paul Bötticher; in early adulthood he legally adopted the family name of his maternal line out of respect for his great-aunt who raised him. At Humboldt University of Berlin (1844–1846) and University of Halle-Wittenberg (1846–1847) he studied theology, philosophy and Oriental languages.
xxx/ellauri149.html on line 503: In his 1887 essay "Jews and Indo-Germans", he wrote: “One would have to have a heart of steel to not feel sympathy for the poor Germans and, by the same token, to not hate the Jews, to not hate and despise those who – out of humanity! – advocate for the Jews or are too cowardly to crush these vermin. Trichinella and bacilli should not be negotiated with, trichinella and bacilli should also not be nurtured, they would be destroyed as quickly and as thoroughly as possible. The problem is, guys like Paul Böttinger are like lice, there is no way to exterminate them for good. Where there are simians, their lice will also thrive.
xxx/ellauri149.html on line 516: George Lincoln Rockwell (9. maaliskuuta 1918 – 25. elokuuta 1967) oli American Nazi Party -puolueen perustaja ja johtaja, ja kenties merkittävin yhdysvaltalainen uusnatsijohtaja. Hänestä käytetään myös sotilasarvonsa mukaista nimitystä ”Commander”. Hänet murhattiin kaikexi onnexi vuonna 1967.
xxx/ellauri149.html on line 555: Miljoonafirma, luksuskoteja ja huippumuotia – tällainen on Kirsti Paakkasen jäämistö
xxx/ellauri149.html on line 557: Tällaisia ovat Kirsti Paakkasen uskomattomat luksuskodit – Nizzan helmi sijaitsee miljardöörien niemimaalla.
xxx/ellauri154.html on line 113: Eräs tiedonlähde Marian elämästä on Ballsackin pornokirja. Toinen on pyhän Jerusalemin patriarkka Sophroniuksen (n. 560 – 11. maaliskuuta 638) kirjoittama Vita, jonka Napolin kirkon diakoni Paulus Diaconus käänsi latinaksi nimellä Vita. Oman kertomansa mukaan pyhä Zosimus Palestiinalainen (460–560) oli pyhän Egyptin Marian henkilökohtainen hyvä ystävä ja elämäkerturi.
xxx/ellauri154.html on line 140: Likapippeli (Schmutztitel - lateinisch Antiporta) – seltener Schutztitel, Vortitel oder Vorsatztitel – wird der meist griffige Kurztitel des Werkes bezeichnet, der auf einer gesonderten, dem eigentlichen Titelblatt vorangestellten Seite aufgeführt ist. Diese zusätzliche Seite nennt sich Schmutztitelseite und ist die erste/oberste Seite des Buchblocks. Sie trägt in der Seitenzählung (Paginierung) die nicht ausgedruckte Nummer 1. Suojanimiölehti, kuten siivosti sanoo Kristiina-täti. Likapippeliä tarjoaa Ballsackin köyhä mutta hyvin varustettu aatelismies toista nuoruuttaan elävälle varakuningattarelle, majesteettiselle vanhalle ruusulle, jolla on korvat kuin tanssikengät ja sairaan kissan iho, mutta muuten kauniit varusteet.
xxx/ellauri154.html on line 196: – Mokomakin Höm! Höm Höm!... parta kuin variksenpesä, nuhruinen, vanha, harmaa, takkuinen, kapinen parta, parta, jolla ei ole ymmärtämystä, häpyä eikä naisenkunnioitusta; parta joka ei ole näkevinään, ei kuulevinaan, ei tajuavinaan; parta, resuparta, naavaparta. Kunpa italiantauti vapauttaisi minut tuosta ilkeästä lurjuksesta, jonka nenä on kuin polttoraudalla nipistetty, oikea sontanenä, hallan panema nenä, nenä kuin luutunpohja, kaikkea uskontoa vailla, kuolemankalpea nenä, sieluton nenä, jossa ei ole edes nenän varjoakaan, ei näe pisaraa, on aivan jäähileessä, inhottava nenä! vanha nenä! nenä, jossa tuuli vinkuu... kuollut nenä! Mikä minut on kiinnittänyt ruohon näppynenään, tuohon vanhaan ovenhakaan, joka ei enää tunne tietään? Paholainen vieköön tuon ikälopun kunniattoman nenän, tuon vanhan mehuttoman parran, tuon marakatinnaaman, nuo vanhat haituvat, tuon ukkorääsyn, tuon vanhan vaikka minkä! Ja otanpa izelleni nuoren miehen, joka tekee miehen töitä... kunnolla ja aina. Ja sitten...
xxx/ellauri154.html on line 260: –sanoi Auguste Rodin ohimennen trotuaarin kantilta –
xxx/ellauri154.html on line 341: © 2012 – 2022 . Kaikki luvattomat lukijat pidätetään. Olemme digilehti joka käsittelee psykologiaa, neurotieteitä, henkilökohtaista kasvua, kulttuuria ja psyykkistä hyvinvointia. Olemme kansainvälinen tiimi, joka koostuu eri psykologian ja kulttuurin alojen ammattilaisista, jotka ovat omistautuneet jakamaan tietoa ja parantamaan ihmisten elämänlaatua. Mielen Ihmeet on Grupo MContigon rekisteröity tavaramerkki. Grupo MContigo on latinoille ämmille suunnattu maailmanlaajuinen yhtiö, joka keskittyy osakkaiden hyvinvointiin. Tämän sivuston sisällöllä on vain informatiivinen tarkoitus. Sitä ei ole missään nimessä tarkoitettu diagnoosin tekemiseen tai korvaamaan pätevän ammattilaisen työtä. Suosittelemme ottamaan tarvittaessa yhteyttä luotettavaan asiantuntijaan. Olemme esillä yli 35 maassa. Nämä ovat suomenkielisiä sivustojamme. Onko urputettavaa? Pyydämme sinua lähettämään sähköpostia lakitiimillemme os.noreply@mcontigo.com.
xxx/ellauri157.html on line 109: Vähän siedettävämpi perätarjonta on tämä William Ettyn yritys samasta aiheesta. William Etty (1787–1849), the seventh son of a York baker and miller, had originally been an apprentice printer in Hull, but on completing his seven-year apprenticeship at the age of 18 moved to London to become an artist. Strongly influenced by the works of Titian and Rubens, he submitted a number of paintings to the Royal Academy of Arts and the British Institution, all of which were either rejected outright or drew little attention when exhibited. In 1821 he finally achieved recognition when the Royal Academy accepted and exhibited one of his works, The Arrival of Cleopatra in Cilicia (also known as The Triumph of Cleopatra). Cleopatra was extremely well received, and many of Etty's fellow artists greatly admired him. He was elected a full Royal Academician in 1828, beating John Constable to the position. Jordaens and Etty both contrasted Nyssia's pale flesh against dark red drapery and showed her in a similar pose. Jordaens's painting has hung in Sweden since the 17th century, and it is unlikely Etty was aware of it. Se tuskin löytyi googlaamalla.
xxx/ellauri157.html on line 176:Amazing Bible Timeline with World History – Easily See 6017 Years of Biblical and World History Together!
xxx/ellauri157.html on line 208: The leading Kabbalist Isaac Luria (1534–1572) forbade people of his time to use Practical Kabbalah. As the Temple in Jerusalem is not standing, and no one possesses the ashes of the Red Heifer, people are unable to become pure, he stated. Fair enough. Without the ability to reach a state of purity, Practical Kabbalah can be very damaging, he taught.
xxx/ellauri157.html on line 339: Gershom Scholem (1897 – 21. helmikuuta 1982[1]) oli saksalaissyntyinen israelilainen historioitsija ja modernin "tieteellisen" kabbalan tutkimuksen perustaja. Hänen teoksiinsa kuuluvat vaikutusvaltainen luentokokoelma Die jüdische Mystik in ihren Hauptströmungen (1941) sekä sabbatealaisten mystisen messiaan Šabbetai Tsevin elämäkerta (1973). Scholemin näkemykset ovat hallinneet kabbalan tutkimusta ainakin Moshe Ideliin asti. (Kukahan sekin oli.)
xxx/ellauri157.html on line 366: Maailman paras pikkuteksti eli niin sanottu jouluevankeliumi (Luuk. 2 : 1 – 14) alkaa pahimmalla mahdollisella virheellä, valheella. Ei Jeesuslapsi syntynyt syntymäpäivänään, jos syntyi ylipäänsä. Itse olen oppinut sinne tänne hypähteleväksi kuvailun tyylini Matteuksen evankeliumista.
xxx/ellauri157.html on line 449: Rabbi Nachman of Breslau (1772–1810) reminds us, in the same way that breaking is an inevitability, fixing is also an inevitability. We know the former is true; we don’t always believe the latter.Rabbi Nachman knew a thing or two about brokenness. His Hasidic tales often circle around characters who face their darkest moments and search profoundly for redemption. He authored a quote that became a famous Jewish song: “The entire world is a very narrow bridge. The key in crossing is not to be afraid. Only someone who has seen fear and overcome it could write these words.
xxx/ellauri157.html on line 466: Martin Buber (8. helmikuuta 1878 Wien – 13. kesäkuuta 1965 Jerusalem, Israel) oli itävaltalais-israelilainen filosofi ja kulttuurihahmo, jonka filosofian tunnetuin teema on inhimillisten suhteiden jaottelu Minä-Sinä ja Minä-Se-suhteisiin. Buberin filosofiaa kutsutaan usein dialogiseksi filosofiaksi, ja vaikka hänen lähteekin lähtökohtansa ovat monessa suhteessa toisenlaiset, häntä pidetään usein eksistenssifilosofina. Esimerkiksi Sartren eksistentialismin transsendentalismista dialogifilosofia eroaa siten, että kun transsendentaalinen filosofia pyrkii konstruoimaan maailman subjektista käsin, dialogifilosofiassa subjekti on vasta erottautumisen tulos.
xxx/ellauri157.html on line 497: Anders Johan Nygren (19. maaliskuuta 1869 Vassor, Koivulahti – 15. toukokuuta 1902 Vaasa) oli suomenruotsalainen kirjailija.
xxx/ellauri157.html on line 567: Martin Buber war von 1924 bis 1933 – zunächst als Lehrbeauftragter, später als Honorarprofessor für jüdische Religionslehre und Ethik – an der Universität Frankfurt am Main tätig. Er legte die Professur 1933 nach der Machtübernahme Hitlers nieder, um einer Aberkennung zuvorzukommen. Danach wirkte er am Aufbau der Mittelstelle für jüdische Erwachsenenbildung bei der Reichsvertretung der Deutschen Juden mit, bis diese ihre Arbeit einstellen musste. Noch vor dem Novemberpogrom 1938 emigrierte Buber nach Israel. Zeitlebens stand Martin Buber in Kontakt mit Persönlichkeiten aus allen Bereichen des geistigen Lebens, darunter auch zahlreichen Literatinnen und Literaten wie Margarete Susman, Hermann Hesse, Arnold Zweig, Thomas Mann oder Franz Kafka. Dabei scheute er auch vor kontroversen Auseinandersetzungen nicht zurück.
xxx/ellauri157.html on line 571: Von 1906 bis 1916 lebte Buber in Berlin und war als Lektor beim Verlag Rütten & Loening tätig. 1916 zog er in die kleine südhessische Stadt Heppenheim, seine naturnahe Wahlheimat. Bis 1924 war er Herausgeber der Monatsschrift „Der Jude“. Neben seiner Lehrtätigkeit am Freien Jüdischen Lehrhaus in Frankfurt/Main (1922–1929) übernahm Buber einen Lehrauftrag für jüdische Religionslehre und jüdische Ethik an der Universität Frankfurt. Sein Lektorat wurde 1930 in eine Honorarprofessur für allgemeine Religionswissenschaft umgewandelt. Er war 52 Jahre alt. Einen Tag nach der Machtergreifung der Nationalsozialisten legte Buber seine Professur nieder, noch bevor ihm die Lehrerlaubnis durch die Nationalsozialisten offiziell entzogen wurde. Für die Reichsvertretung der Juden in Deutschland gründete und leitete er die sogenannte „Mittelstelle für jüdische Erwachsenenbildung“, bis ihm 1935 jede öffentliche Tätigkeit verboten wurde.
xxx/ellauri157.html on line 575: Die erste Psychoanalytikerin, die versuchte, Buber die Psychoanalyse näher zu bringen, war Lou Andreas-Salomé (1861–1937). Wie wir schon wisssen, war sie mit Nietzsche und Rilke eng beschäftigt, kein Wunder dass sie sich um Bubers tolle Liebestheorien interessierte.
xxx/ellauri157.html on line 581: Zum psychologischen Welt- und Menschenbild äußerte sich Buber in dem oft erwähnten, im Psychologischen Klub in Zürich 1923 gehaltenen Vortrag „Von der Verseelung der Welt“, welcher zeitlich einerseits mit dem Beginn seiner intensiven Auseinandersetzung mit der zeitgenössischen Psychotherapie, andererseits mit der Formulierung seines eigenen dialogischen Prinzips korrespondiert. Wie der Titel des Vortrags suggeriert, wird laut Buber in der Psychotherapie – im Rahmen des sogenannten „Psychologismus“ – der Welt und ihrem Netz von Beziehungen die „Seele“ quasi weggenommen und nur im Menschen selbst, in seiner „Psyche“ angesiedelt, wobei die Psychoanalyse sich nur mit den intrapsychischen Vorgängen inklusive der in ihnen gespiegelten Welt beschäftige. Buber ärgerte sich über drei wichtigen psychoanalytisch-tiefenpsychologischen Themen: das Wesen der Schuld, das Wesen der Religiosität und das Wesen des Unbewussten.
xxx/ellauri157.html on line 587: Carl Ransom Rogers (January 8, 1902 – February 4, 1987) was an American psychologist and among the founders of the humanistic approach (and client-centered approach) in psychology. The person-centered approach, his own unique approach to understanding personality and human relationships, found wide application in various domains such as psychotherapy and counseling (client-centered therapy), education (student-centered learning), organizations (self-centered leadership), and other group settings. Rogers was found to be the sixth most eminent psychologist of the 20th century and second in net worth, among clinicians, only to Sigmund Freud.
xxx/ellauri157.html on line 605: Die philosophische Anthropologie entstand trotz starkem Widerstand und tiefer geschichtlicher Verwurzelung als eigenständige Richtung der Philosophie im ersten Drittel des 20. Jahrhunderts und führte stärker als in der bisherigen philosophischen Tradition die Diskussion um den ganzen Menschen sowie seine Position und seinen Sinn in der Welt. In der Nachfolge von Max Scheler (1874–1928) und Helmuth Plessner (1892–1985) könnten hier „drei Linien in der Konkretisierung unterschieden werden“: die von Karl Jaspers (1883–1969), geprägt von Søren Kierkegaard (1813–1855) („Existenzphilosophie“), die Schule von Martin Heidegger (1889–1976) als Nachfolge von u. a. Edmund Husserl (1859–1938) („Phänomenologie“) und „die Strömung des französischen Existentialismus, vorrangig geprägt durch Jean-Paul Sartre (1905–1980)“ (Beck 1991: 17). Allesamt ekliche solipsistisch-narzissistische Formen von Idealismus. Eine andere wesentliche Eigenschaft der neueren philosophischen Anthropologie war die epochale Entdeckung des anderen als Person und die Überwindung des ausschließlichen Subjekt-Objekt-Bezuges mit genau ebenso solipsistischem Ich-Du-Denken. Und der Sinn nun wieder. Warum können die idealistischen Philosophen sich nicht damit vergnügen dass es keinen Sinn für sie gibt, dass sie total sinnlos sind? Was ist nun so schwer damit? Ich weiss, weil sie narzissistich sind.
xxx/ellauri165.html on line 73: Louis-Sébastien Mercier (1740–1814) oli keskinkertainen ranskalainen kirjailija. Hän joutui Pariisin paheita kuvaavasta teoksestaan Tableau de Paris (1781–1789) maanpakoon, josta hän palasi vasta vallankumouksen alkaessa. Konventin edusmiehenä hän kannatti äänestyksessä Ludvig XVI:n elinkautista vankeutta ja joutui sen jälkeen itse vankeuteen. Vapautumisensa jälkeen hänet valittiin 500-miehiseen neuvostoon. Hän sai historian professorin viran, ja hänet valittiin Ranskan akatemian jäseneksi.
xxx/ellauri165.html on line 78: joiden ajattelua on sittemmin tutkittu turhankin paljon. Tutuiksi ovat tulleet esimerkiksi Rousseau, Voltaire ja Diderot, mutta vain harva on nykyään kuullut Louis-Sébastien Mercier’stä (1740-1814), aikansa terävimpiin (hah) ja suosituimpiin (hah hah) yhteiskuntakriitikoihin lukeutuneesta ajattelijasta ja kirjailijasta. Mercier’tä on tutkittu varsin vähän, ja suuressa osassa häntä sivuavia tutkimuksia on päästy lähinnä negatiiviseen kuvaukseen. Häntä on pidetty kirjallisuuden ”tusinatyöläisenä”, haihattelijana – ei niinkään merkittävänä ajattelijana (kuten mä) – ja on ivallisesti todettu, että hänen ansionsa piilevät suurten filosofi en ajatusten onnistuneessa jäljittelyssä. Tästä pilkkanimet ”Rousseaun apina” tai ”Diderot’n karikatyyri”.
xxx/ellauri165.html on line 90: Kuten Forsström huomauttaa, Mercier’n virheenä ei pidä nähdä sitä, että hän uskoi kaikkien ihmisten tulevan onnellisiksi samoista asioista - siis näki ihmiset samanlaisina – vaan pikemminkin tämä vain esti häntä näkemästä, että ihmiset saattaisivat poiketa toisistaan sen suhteen, mikä heitä miellyttää. Jotkut kerta kaikkiaan tykkää olla köyhiä ja toiset ökyrikkaita. Terveisin Teemu Toppola, keskinkertaisen syvällinen ajattelija (pst. kuulun jälkimmäiseen osastoon).
xxx/ellauri165.html on line 94: Kaunis turhuus on monipuolinen teos 1600- ja 1700-lukujen Ranskasta, missä elettiin todellista kulutusjuhlaa – tosin vain ylhäisön keskuudessa. Köyhät kärsivät nälkää samaan aikaan kun aatelisten peruukit tupsutettiin valkoisiksi jauholla ja naiset kylpivät parfymoidussa maidossa. Työntekijät kuolivat elohopeamyrkytykseen, kun palatseihin valmistettiin aina vain suurempia peilejä. Se kuului yhteiskuntajärjestelmään: jokaisen kuului elää ja kuluttaa säätynsä mukaan. Jotta alemmat luokat eivät rupeaisi matkimaan ylempiään, laadittiin ylellisyyslakeja, joilla säädeltiin niin vaatetusta, sisustusta kuin nautintoaineita. Loputtomiin ei tällaisia lakeja tietenkään voitu pitää yllä, kun aatelisto köyhtyi ja porvaristo rikastui. Vallankumous 1789 merkitsi lopullista niittiä yhdelle ylellisyyden aikakaudelle. Toinen jatkui siitä ilman mainostaukoa.
xxx/ellauri165.html on line 112: Tiedekunta/Osasto ? Fakultet/Sektion Teologinen / Systemaattinen teologia Laitos ? Institution Teologisen tiedekunnan laitos Tekijä? ? ? Författare Leinonen, Tapio Henrikki Työn nimi? ? Arbetets titel Pyhä uskon esikuva – Neitsyt Maria Lutherin teologiassa Oppiaine ? Läroämne Ekumeniikka Työn laji? ? Arbetets art Pro gradu -tutkielma Aika? ? Datum Toukokuu 2013 Sivumäärä? ? Sidoantal 70 Tiivistelmä? ? Referat
xxx/ellauri165.html on line 121: Maria, köyhä ja mitätön tyttö (Ai köyhäkö? Lipsius ja Renan koittivat todistaa päinvastaista. Mutta mitä nekään asiasta tiesivät), on jo valmiiksi nöyrä ja mitätön, hän uskoo enkelin välittämän Jumalan sanoman raskaaksi tulemisesta ja asettaa järjen epäilykset sivuun. Luther käsittelee Mariaa ristinteologisesta näkökulmasta käsin: nöyrässä ja alhaisessa tytössä on uskon kautta nähtävissä Jumalan äiti. Marian usko on esikuvallista, sillä se ei nojaa mihinkään muuhun kuin Jumalan sanaan. Mariassa syntyy sanan vaikutuksesta usko, jossa Kristus on läsnä – Mariassa Kristus tulee konkreettisesti läsnä olevaksi. Mikään Marian esikuvallisuudesta ei kuitenkaan ole hänen omaa ansiotaan, kaikki on Jumalan aikaansaannosta. Ei apinat saa aikaan mitään paizi pahaa. Luther käyttää Mariaa ja tämän elämää esimerkkinä Jumalan armosta ja tavasta toimia.
xxx/ellauri165.html on line 127: Avainsanat – Nyckelord Luther, Maria, ekumeniikka, mariologia, pyhimys, usko, nöyryys, esimerkki, esikuva, ristin teologia, Luther-tutkimus Säilytyspaikka – Förvaringställe Helsingin yliopiston kirjasto, Keskustakampuksen kirjasto, Teologia
xxx/ellauri165.html on line 173: The consequence of the bodily ascension of Mary was the absence of any bodily relics. Although there was breast milk, tears, hair and nail clippings, her relics were mostly “second order” – garments, rings, veils and shoes.
xxx/ellauri165.html on line 175: In the absence of her skeletal remains, her devotees made do with visions – at Lourdes, Guadalupe, Fatima, Medjugorje, and so on. Like the other saints, her pilgrimage sites were places where she could be invoked to ask God to grant the prayers of her devotees.
xxx/ellauri165.html on line 183: – Luther liittyy vanhaan katoliseen käsitykseen Mariasta. Sillä hetkellä, kun Pyhä Henki tulee Mariaan, Maria tulee synnittömäksi eli neitsyeksi. Sitä ei kerrota, tuliko Mariakin samalla.
xxx/ellauri165.html on line 188: – Lutherin mukaan juutalaisten sukukäsitys oli laajempi ja Jeesuksen veljistä puhuttaessa voidaan puhua Jeesuksen serkuista. Toinen tulkinta on, että Jeesuksen veljet ovat Joosefin lapsia edellisestä avioliitosta, sanoo Ghiselli. Seliseliä!
xxx/ellauri165.html on line 194: – Marian synnittömyys oli tärkeä, koska se takaa Jeesuksen synnittömyyden ja se on kaksiluonto-opin perustana. Sen sijaan kaksiluonto-opin kannalta myöhempi neitsyys ei ole tärkeää, sanoo Ghiselli. No mixi sitten Luther piti kiinni siitä? Ehkä se oli Joosefille vähän mustasukkainen.
xxx/ellauri165.html on line 215: In all versions of the song, Mary Hamilton is a personal attendant to the Queen of Scots, but precisely which queen is not specified. She becomes pregnant by the Queen's husband, the King of Scots, which results in the birth of a baby. Mary kills the infant – in some versions by casting it out to sea or drowning, and in others by exposure. The crime is seen and she is convicted. The ballad recounts Mary's thoughts about her life and her impending death in a first-person narrative.
xxx/ellauri165.html on line 290: Mary Stuart could not be a real life source for the ballad in any of its current forms as these are in conflict with the historical record. She and the Four Maries lived in France from 1547 to 1560, where Mary was dauphine and then queen as the wife of King Francis II. Mary later returned home to Scotland (keeping the French spelling of her surname, Stuart). She married her second husband, Henry Stuart, Lord Darnley in July 1565, and he was murdered 20 months later. So there was not much time for Darnley to have got one of the four Maries (or any other mistress) pregnant, and there is no record of him having done so. Also the song refers to "the highest Stuart of all" – which between 1542 and 1567 was a woman not a man.
xxx/ellauri165.html on line 294: In many versions of the song, the queen is called "the auld Queen". This would normally indicate a Queen Dowager or Queen Mother, but in this context suggests a queen consort who was an older woman, and married to a king of comparable age. If the reference is limited to Queens named Mary, another candidate would be Mary of Guelders (1434–1463), queen to James II, King of Scots.
xxx/ellauri165.html on line 296: The story may have been transferred from a wholly different context. It has been noted that it most closely matches, rather than any event in Scotland, the legend of Maria Danilova Gamentova, daughter of an expatriate branch of the Clan Hamilton established in Russia by Thomas Hamilton during the reign of Tsar Ivan IV (1547–1584). A lady in waiting to Tsarina Catherine, second wife of Tsar Peter I "The Great" (who later succeeded him as Catherine I), Mary Hamilton was also the Tsar's mistress. She bore a child in 1717, who may have been fathered by the Tsar but whom she admitted drowning shortly after its birth. She also stole trinkets from the Tsarina to present them to her lover Ivan Orlov. For the murder of her child, she was beheaded in 1719.
xxx/ellauri165.html on line 301: Dame Emma Hamilton (born Amy Lyon; 26 April 1765 – 15 January 1815), generally known as Lady Hamilton, was an English maid, model, dancer and actress. She began her career in London's demi-monde, becoming the mistress of a series of wealthy men, culminating in the naval hero Lord Nelson, and was the favourite model of the portrait artist George Romney.
xxx/ellauri165.html on line 310: At 15, Emma met Sir Harry Fetherstonhaugh, who hired her for several months as hostess and entertainer at a lengthy stag party at Fetherstonhaugh's Uppark country estate in the South Downs. She is said to have danced nude on his dining room table. Fetherstonhaugh took Emma there as a mistress, but frequently ignored her in favour of drinking and hunting with his friends. Emma soon befriended the dull but sincere Honourable Charles Francis Greville (1749–1809). It was about this time (late June-early July 1781) that she conceived a child by Fetherstonhaugh.
xxx/ellauri165.html on line 366: They brought me word, Mr Whitby from the Admiralty. 'Show him in directly,' I said. He came in, and with a pale countenance and faint voice, said, 'We have gained a great Victory.' – 'Never mind your Victory,' I said. 'My letters – give me my letters' – Captain Whitby was unable to speak – tears in his eyes and a deathly paleness over his face made me comprehend him. I believe I gave a scream and fell back, and for ten hours I could neither speak nor shed a tear.
xxx/ellauri165.html on line 495: The phrase "His Dark Materials" is a line from Book II of Milton's Paradise Lost, which you can read all about on Shmoop. ... In The Golden Compass, those "Dark Materials" presumably refer to Dust, which – as Lord Asriel tells us in Chapter 21 – the Church interprets as evidence of original sin.
xxx/ellauri165.html on line 533: Giovanni Francesco di Bernardone, "Jumalan pieni köyhä", ("Poverello", taiteilijanimeltään Franciscus Assisilainen) (1181 tai 1182 – 3. lokakuuta 1226) oli italialainen munkki, diakoni ja saarnaaja. Hän perusti fransiskaanisen veljeskunnan. Franciscusta kunnioitetaan katolisuudessa, vanhakatolisuudessa, anglikaanisuudessa ja luterilaisuudessa. Paavi Gregorius IX julisti hänet pyhimykseksi 16. heinäkuuta 1228. Franciscus Assisilaisen pyhimyskalenterin mukainen muistopäivä on 4. lokakuuta, joka on myöhemmin hänen vuokseen otettu myös kansainväliseksi eläinten päiväksi. Hän on eläinten, ympäristön, eläintarhojen, tulen, perheiden, yksin kuolemisen, kauppiaiden, rauhan, Italian, Assisin, New Mexicon ja Kansasin suojeluspyhimys. Pyhimyksen symboleita ovat muun muassa linnut ja eläimet, stigmata, piikkikruunu, kalat, pääkallo, susi ja tuli. Franciscusta pidetään yhtenä stigmaatikoista ja ennen hänen stigmataansa juhlistettiin erikseen 17. syyskuuta. Pyhimyksen mukaan on myös nimetty basilika tämän kotikaupungissa Assisissa eli Pyhän Fransiskuksen basilika (italiaksi Basilica di San Francesco d´Assisi). Pyhän Franciscuksen mukaan on perustettu useita katolisia sääntökuntia: Congregatio Fratrum Adunationis Tertii Regularis Ordinis Sancti Francisci (S.A), Congregatio Fratrum Franciscanorum Immaculatae (F.I.), Ordo Fratrum Minorum (O.F.M.), Ordo Fratrum Minorum Capuccinorum (O.F.M. Cap.) ja Ordo Fratrum Minorum Conventualium (O.F.M. Conv.). Hänen nimeään kantaa myös argentiinalainen 13. maaliskuuta 2013 valittu paavi Benedictus XVI:n vasemmistolainen seuraaja 266. paavi Franciscus.
xxx/ellauri165.html on line 543: Isä ei hyväksynyt poikansa mielenmuutosta ja rahojensa tuhlausta, jolloin Franciscuksen sanotaan ojentaneen hänelle vaatemyttynsä. Franciscus sanoi, että tästä lähtien hänellä on vain yksi Isä – Hän, joka on Taivaassa.
xxx/ellauri165.html on line 545: Franciscus pääsi lopulliseen varmuuteen tehtävästään osallistuessaan messuun 24. heinäkuuta 1208 eli 26v vanhana. Tällöin hän kuuli papin lukevan Raamatusta evankeliumin kohtaa, jossa Jeesus lähettää opetuslapsensa matkaan sanoen: "Älkää ottako matkalle mukaanne mitään – ei sauvaa, ei laukkua, ei leipää eikä rahaa. Älkää ottako hammasharjaa älkääkä puhtaita alushousujakaan." (Luuk 9:3)
xxx/ellauri165.html on line 555: Lumiapina on Kiinan keskiosissa elävä lehtiapinoiden alaheimoon kuuluva kädellislaji. Lumiapinoita on jäljellä vain 8 000–20 000 yksilöä, ja laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Kiinalainen sitäpaizi!
xxx/ellauri165.html on line 639: — Matthew 25:41–43
xxx/ellauri166.html on line 70: According to an unidentified identifying document [citation needed] at the Hagia Sophia in Istanbul, Moses's staff would supposedly be on display today at the Topkapı Palace, Istanbul, Turkey. The Topkapi Palace holds other reputedly holy relics, most notably those attributed to the Islamic prophet, Muhammad. (Such as his bow, his sword, his footprint, and even a tooth.) Topkapı Palace was officially designated a museum in 1924, and the holy relics were placed on public view on 31 August 1962. It is said that Sultan Selim I (1512–1520) brought the holy relics to Topkapi Palace after conquering Egypt in 1517.
xxx/ellauri166.html on line 334: Yahuah – The ABBA father
xxx/ellauri166.html on line 338: Yahusha 216 times – The son, ha Mashiach (the Messiah), The anointed – this name in Hebrew means Yahu delivers.
xxx/ellauri166.html on line 390: Shlomo Yitzchaki (Hebrew: רבי שלמה יצחקי; Latin: Salomon Isaacides; French: Salomon de Troyes, 22 February 1040 – 13 July 1105), today generally known by the acronym Rashi (see below), was a medieval French rabbi and author of a comprehensive commentary on the Talmud and commentary on the Hebrew Bible (the Tanakh). Acclaimed for his ability to present the basic meaning of the text in a concise and lucid fashion, Rashi appeals to both learned scholars and beginner students, and his works remain a centerpiece of contemporary Jewish study. His commentary on the Talmud, which covers nearly all of the Babylonian Talmud (a total of 30 out of 39 tractates, due to his death), has been included in every edition of the Talmud since its first printing by Daniel Bomberg in the 1520s. His commentary on Tanakh—especially on the Chumash ("Five Books of Moses")—serves as the basis for more than 300 "supercommentaries" which analyze Rashi's choice of language and citations, penned by some of the greatest names in rabbinic literature.
xxx/ellauri166.html on line 492: Manly Palmer Hall (18 March 1901 – 29 August 1990) was a Canadian author, lecturer, astrologer and mystic. Over his 70 year career, he gave thousands of lectures, including two at Carnegie Hall, and published over 150 volumes, of which the best known is The Secret Teachings of All Ages (1928). Manly ei näyttänyt järin miehekkäältä, pikemminkin niljakkaalta ilkimyxeltä.
xxx/ellauri167.html on line 90: Gustav Davidson (Warsaw, Poland, 1895 – New York City, 6 February 1971) was an American poet, writer, and publisher. He was one time secretary of the Poetry Society of America. Gustav Davidson was born on December 25, 1895, in Warsaw, Poland. In the wake of anti-Jewish pogroms in Poland, his family fled to the United States, settling in New York City in 1907. Davidson received bachelor's and master's degrees at Columbia University in 1919 and 1920 respectively. He worked for the Library of Congress between 1938 and 1939 and became executive secretary of the Poetry Society of America from 1949 to 1965 (after which he was elected executive secretary emeritus).
xxx/ellauri167.html on line 223: Julkkisten bilehuuruinen Meksikon-lento raivostutti kanadalaiset – yhtiöt kieltäytyvät lennättämästä ryhmää kotiin.
xxx/ellauri167.html on line 238: Tiistaina 26. lokakuuta 2021 eduskunnassa käsiteltiin arkipolitiikan peruskauraa, ajoneuvoverolain muuttamista. Kansanedustaja Ano Turtiainen istui paikallaan täysistuntosalin takarivissä. Hänellä oli ihan muut asiat mielessä. Turtiainen oli liikekannallepanolla. Hän näppäili Iphoneaan ja kirjoitti Twitteriin: Sanon sen nyt suoraan. Elämme kolmannen maailmansodan aikaa. Valmistautukaa – pian voi olla pula lähes kaikesta. Älkääkö uskoko valtamediaa. Selvittäkää ja tiedostakaa, mitä se jättää uutisoimatta. Ja pahimman varalle, on hyvä huoltaa aseet ja täyttää ammusvarastot.
xxx/ellauri167.html on line 564: Abraham Alexander Ribicoff (April 9, 1910 – February 22, 1998) was an American Democratic Party politician from the state of Connecticut. He represented Connecticut in the United States House of Representatives and Senate and was the 80th Governor of Connecticut and Secretary of Health, Education, and Welfare in President John F. Kennedy's cabinet. He was Connecticut's first and to date only Jewish governor. Having suffered in his later years from the effects of Alzheimer´s disease, he died in 1998 at the Hebrew Home for the Aged in Riverdale in The Bronx, New York City, and is interred at Cornwall Cemetery in Cornwall, Connecticut.
xxx/ellauri167.html on line 608: Robert Joseph Shea (February 14, 1933 – March 10, 1994) was an American novelist and former journalist best known as co-author with Robert Anton Wilson of the science fantasy trilogy Illuminatus!. It became a cult success and was later turned into a marathon-length stage show put on at the British National Theatre and elsewhere. In 1986 it won the Prometheus Hall of Fame Award. Shea went on to write several action novels based in exotic historical settings.
xxx/ellauri167.html on line 616: Robert Anton Wilson (born Robert Edward Wilson; January 18, 1932 – January 11, 2007 - why did he change Edward to Anton? Mystery!) was an American author, futurist, and self-described agnostic mystic. Recognized within Discordianism as an Episkopos, pope and saint, Wilson helped publicize Discordianism through his writings and interviews.
xxx/ellauri167.html on line 620: The Illuminatus! Trilogy is a series of three novels by American writers Robert Shea and Robert Anton Wilson, first published in 1975. The trilogy is a satirical, postmodern, science fiction–influenced adventure story; a drug-, sex-, and magic-laden trek through a number of conspiracy theories, both historical and imaginary, related to the authors´ version of the Illuminati. The narrative often switches between third- and first-person perspectives in a nonlinear narrative. It is thematically dense, covering topics like counterculture, numerology, and Discordianism.
xxx/ellauri167.html on line 631: Diskordianismi (engl. Discordianism) on uskonto, joka perustettiin vuosien 1958–1959 aikana Yhdysvalloissa. Se mielletään usein virheellisesti parodiauskonnoksi, vaikka ne ovat hartaita pakanoita. Diskordianismi on uskonto, joka on vitsi, tai toisin päin, riippuen kuka nauraa millekin. Diskordianismille on tyypillistä absurdius. Diskordianismi on saanut vaikutteita zen-ajattelusta ja osin huumorista.
xxx/ellauri167.html on line 674: Timothy Francis Leary (22. lokakuuta 1920 Springfield, Massachusetts – 31. toukokuuta 1996 Los Angeles) oli yhdysvaltalainen kirjailija, psykologi ja tietokoneohjelmistosuunnittelija. Hän oli tunnetuimpia LSD:n nappaajia ja näkyvä osa 1960-luvun yhdysvaltalaista vastakulttuuria.
xxx/ellauri167.html on line 677: Leary kävi West Pointin sotilasakatemiaa vuosina 1940–41, mutta joutui siellä epäsuosioon ja lähti pois painostuksen seurauksena.
xxx/ellauri168.html on line 67: The most widely discussed application of the phrase of recent times came at the crash of the Soviet Union. For Gorbachov, the new world order dealt almost exclusively with nuclear disarmament and security arrangements. He would then expand the phrase to include United Nations strengthening and great power cooperation on a range of North–South economic and security problems (meaning how to keep the spooks, ragheads and squeaky indians down and out). Implications for NATO, the Warsaw Pact, and European integration were subsequently included.
xxx/ellauri168.html on line 69: Gorbachov´s days were quickly numbered. The Malta Conference on December 2–3, 1989 put a stop to such a travesty of the term. Commentators assessing the results of the Conference were underwhelmed. Given the new unipolar status of the United States, Bush´s vision was realistic in saying that "there is no substitute for American leadership".
xxx/ellauri168.html on line 80: Russian–American partnership in cooperation toward making the world safe for democracy, making possible the goals of the United Nations for the first time since its inception. Some countered that this was unlikely and that ideological tensions would remain, such that the two superpowers could be partners of convenience for specific and limited goals only. The inability of the Soviet Union to project force abroad was another factor in skepticism toward such a partnership.
xxx/ellauri168.html on line 96: David Gergen suggested at the time that it was the recession of 1991–1992 which finally killed the new world order adage in the White House.
xxx/ellauri168.html on line 173: Harmaat määritellään tavallaan aika tyypillisesti harmaaihoisiksi, pienikokoiksi (noin 120 senttimetriä tai enemmän) humanoideiksi. Niiden keho kuvataan usein pitkänomaiseksi ja pienirintaiseksi. Lihaksiin tai luustoon liittyviä merkkejä ei ole näkyvissä. Harmaiden jalat ovat yhtä pitkät kuin heidän kätensä ja säärensä. Niillä voi olla 3–5 sormea, eikä peukalon vastinetta ole.
xxx/ellauri168.html on line 184: Ihmeellisimmät olivat sentään silmät – suuret, tummat, loistavat, teräväkatseiset. Ihme kyllä heillä oli yllään pehmeästä harmaasta kankaasta tehdyt vaatteet (mixeine ole nakuja? Onko niillä muka kikkeli ja pillu?) ja heidän jäsenensä näyttivät samanlaisilta kuin ihmisten (no sitten kai on)." Romaanissa on myös kuvia näistä avaruusolennoista. Maahanmuuttajista harmaita on 43 prosenttia Yhdysvalloissa, 90 prosenttia Kanadassa, 67 prosenttia Brasiliassa, 20 prosenttia Manner-Euroopassa ja 12 prosenttia Isossa-Britanniassa.
xxx/ellauri169.html on line 76: 21. maaliskuuta 2006 Robertson teki 700 Clubissa kirja-arvostelua David Horowitzin yhdysvaltalaisten yliopistojen radikaaliprofessoreita kritisoivasta kirjasta The Professors, ja sanoi kirjassa kritisoitujen professorien olevan vain muutamia "30 000–40 000" vasemmistolaisprofessorista Yhdysvalloissa, joita hän nimitti "rasisteiksi, murhaajiksi, perversseiksi ja Al-Qaidan tukijoiksi". Myöhemmin samassa ohjelmassa hän kuvaili samoja professoreja "umpikommunisteiksi".
xxx/ellauri169.html on line 106: Toinen väärä profeetta oli Jerry Falwell (11. elokuuta 1933 Lynchburg (suom. Lynkkauslinna), Virginia – 15. toukokuuta 2007 Lynchburg, Virginia). Jerry oli yhdysvaltalainen baptistipastori ja tv-evankelista, joka perusti vuonna 1979 Moral Majority -järjestön (suom. Moraalinen enemmistö). Falwell oli keskeinen hahmo yhdysvaltalaisen kristillisen oikeiston synnyssä ja sen nousussa merkittäväksi poliittiseksi tekijäksi.
xxx/ellauri169.html on line 209: Elizabeth Clare Prophet, o.s. Wulf (8. huhtikuuta 1939 – 15. lokakuuta 2009) oli yhdysvaltalainen uskonnollinen johtaja, joka nousi The Summit Lighthouse -nimisen uuden uskonnollisen liikkeen johtoon aviomiehensä Mark L. Prophetin kuoltua vuonna 1973. Potaatin suomentamat hörhösivut on nähtävästi väsätty ennen Liisan kuolemaa. Liisa väitti että se oli Marie Antoinette. Syökööt köyhät leivoxia.
xxx/ellauri169.html on line 269: Witness Lee (Chinese: 李常受; pinyin: Lǐ Chángshòu; 1905 – June 9, 1997) was a Chinese Christian preacher and hymnist belonging to the Christian group known as the local churches (or Local Church) in Taiwan and the United States. He was also the founder of Living Stream Ministry. Lee was born in 1905 in the city of Yantai, Shandong, China, to a Southern Baptist family. He became a Christian in 1925 after hearing the preaching of an evangelist named Peace Wang and later joined the Christian work started by Watchman Nee. Like Nee, Lee emphasized what he considered the believers' subjective experience and enjoyment of Christ as life for the building up of the church, not as an organization, but as the Body of Christ.
xxx/ellauri169.html on line 359: - 400–790 THz -- Näkyvä valo. Ihmissilmän herkkyys on suurin 555 nanometrissä, mikä vastaa vihreää valoa. Saatana näyttää apinalle vihreää valoa.
xxx/ellauri170.html on line 170: I don't think much of the dandelion explanation. In the case of a dandelion, it isn't the flower that is blown away by the wind but the seeds. –
xxx/ellauri170.html on line 175: The Gilly Hopkins explanation is an extended joke. Regrettably, Mr. Randolph, who seems to have had a better grasp of the situation than the other participants in the fictitious conversation, did not see fit to clarify Wilde's intended meaning with regard to "blows." I blame the author. –
xxx/ellauri170.html on line 179: Downvoter - make a comment? –
xxx/ellauri170.html on line 205: The sweetest flower that blows / I give you as we part. / For you it is a rose, / For me it is my heart. I agree that blows = blooms (obsolete). Can you add to your answer a link or citation to a reputable source. –
xxx/ellauri170.html on line 210: This appears to be a drive-by answer by an unregistered user. It has still taught me something. M-W has the blow == blossom defintion, although very near the bottom of the page. –
xxx/ellauri170.html on line 214: I added the entry for the verb blow (in the relevant sense) from the Eleventh Collegiate Dictionary, including that dictionary's take on the etymology of the term. I'm very surprised that no one before Elena Lysko pointed out the correct meaning of blow in the quotation cited by the OP; the question has been on EL&U for almost three years, and has been seen by more than 2,700 people. In any case, thank you, Elena Lysko, for providing this long overdue clarification. –
xxx/ellauri170.html on line 218: It does make more sense than the text in my answer. I have added the info to mine –
xxx/ellauri170.html on line 249:Kolumni: Päivi Räsänen tuomiolla, Isis-naiset vapaina – mitä ihmettä!
xxx/ellauri170.html on line 255: Räsästä syytetään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – pykälä löytyy rikoslain luvusta “sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan”.
xxx/ellauri170.html on line 264: Ukkola on rohkea ja älykäs tabujen murtaja, joka on rohkeasti esittämässä kaikki anglosaksisten konservatiivien tuoreimmat kliseet suomalaisen yhteiskunnan huutavimpiin tarpeisiin. Hänen suurin avunsa toimittajana on autenttisen ja tuoreen ummikkonäkökulman välittäminen, mikä johtuu hänen kyvyttömyydestään tajuta mitään hämmentävän suuresta asiajoukosta. Tähän mennessä Ukkola on lähestynyt mm. kasvatustiedettä, kulttuurijournalismia, opetussuunnitelmaa, politiikkaa, historiaa ja sosiologiaa ymmärtämättä ko. aiheista ensimmäistäkään seikkaa. Ukkolan harvinaislaatuinen kyky toimia johdonmukaisesti huonossa uskossa 24/7 edesauttaa häntä mahdollisimman puhtaan journalistisen bulkkityhjyyden sarjatuotannossa. Ukkola on kansallinen voimavara, ja hänen ansioluettelossaan ehkä korkeimmalle sijalle sijoittuu Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toimittajan aseman väärinkäytöstä – maininta on imarteleva, koska siinä JSN tunnustaa pitäneensä Ukkolaa toimittajana.
xxx/ellauri170.html on line 273: Ukkolan perhetausta on karu: hänen äitinsä oli (klassisten) liberaalien viimeisin ja ehdottomasti vähäisin kansanedustaja Tuulikki Ukkola (1843–2019), jonka mukaan työttömät ovat "loisia" ja nuoriso "työtä vieroksuvaa" ja "elätettävää". Tuulikki Ukkolan randilaista ihmisvihaa Ukkolan huushollin perimässä liventää isän, takkuisen pakinoitsija Jukka Ukkolan, ähmyilevä höpinä.
xxx/ellauri170.html on line 296: Ukkola perusteli täysin ulkopuolisen työntantajan häiriköintiä muutaman hajanaisen somevitsin perusteella sillä, että ihan oikea poliisi olisi sellaista hänelle taannoin suositellut. Mutta kun asiaa sitten ihan oikealta poliisilta kysyttiin, niin tämä sanoi, että poliisi ei tietenkään neuvo häiriköintitapauksissa ottamaan yhteyttä yksityishenkilön työnantajaan, vaan viranomaiseen – mikä siis tarkoittaa, että Ukkola on onnistunut jotenkin käsittämään väärin ohjeistuksen, jonka ilmaiseman käytännön luulisi olevan normaaliälyisille ihmisille selvä ilman ohjeitakin. Mutta kun kuvaan astuu Eri Keeper, paska tulee todelliseksi ja tunteet ottavat vallan.
xxx/ellauri170.html on line 318: Ja kun tunteet nyt oli päästetty taas ehdottomaan valtaan, väsäsi nojatuoliepidemiologinakin äkkipätevöitynyt Ukkola oikein kunnon pelkopornokolumnin, jonka arvokkaasti ikääntynyt otsikko kuuluu "Tätä vauhtia kymmenettuhannet suomalaiset kuolevat koronaan – miksi Suomi ei yritä estää sitä?" Zombiapokalypsilla säikyttelyn ohella Ukkola, joka varmastikin oli nukkunut edeltävällä viikolla, laskeskeli, että ruumiita olisi Suomessa tulossa jopa 70 000, ja tuskaili, että hallinto mieluummin yritti valmistella asioita kunnolla (valmiuslaki astui voimaan viiden päivän sisällä) kuin riehua päättömänä kanana pitkin erikoismensalaisten somevääntöjä. "Viranomaiset näyttävät ainakin ulospäin torjuvan epidemian sijasta pelkoa ja paniikkia", Ukkola moittii, vaikka voisi sitä luulla, että paniikki jossain määrin haittaisi hallinnon toimintaa ja epidemian torjuntaa sekin. "Hysteriaan ei ole syytä, he [viranomaiset] toistelevat papukaijan tavoin", täysin ei-hysteerinen kolumnisti jatkaa. (Meillä ei ole tässä tilaa mennä tarkemmin siihen, miksi on viehättävää, että itsensä yhä epävireisempään papukaijointiin erikoistunut kolumnisti löytääkin näin sattuvat ja kuluneet sananparret kaikkien muiden kohdalla.) Spoilerivaroitus: kolmen kuukauden sisällä noin kolme ja puoli sataa ihmistä oli kuollut koronavirukseen Suomessa, mikä on melkein 70 000 vähemmän kuin se, mistä Ukkola varoitti. Kiitoksia tai tunnustusta viranomaisille ja poliitikoille siitä hyvästä, että nämä eivät tapattaneet kymmeniä tuhansia suomalaisia vaaralliseen tartuntatautiin, ei ole Ukkolalta virallisemmin kuulunut. Ei kuulu tyyliin.
xxx/ellauri170.html on line 346: Ukkolan kolumnit perustuvat tyypillisesti johonkin lausumattomaan ja akselilla vahingossa–puolivahingossa väärin-, pieleen- tai päin helvettiä ymmärrettyyn perusasiaan. Esimerkkinä alkeistason virheoletuksesta, jolla on tapana toistua Ukkolan teksteissä, mainittakoon esim. ajatus siitä, että feministit ovat jotenkin tekopyhiä siksi (ja juuri siksi), että kritisoivat jotain typeryyksiä tai antifeministisiä näkemyksiä syytävää henkilöä, joka on NAINEN. Tätä monimutkaisempaan prosessointiin Ukkola ei yleensä aivojaan kiihdytä.
xxx/ellauri170.html on line 407:A Down-to-Earth Freedom from the Human Condition – Happy and Harmless in this Lifetime
xxx/ellauri170.html on line 416: I watched a television interview with Douglas Adams – the author of the ‘Hitchhikers Guide to the Galaxy’. I pricked up my ears when he said that the major issue that human beings are presently facing was the ‘battle between instincts and intelligence’. But within a few sentences he was proclaiming the popularist belief that ‘our survival is threatened by our instinctual behaviour in that we are wiping out endangered species and that only intelligent action will save us’. Not a word about our instinctual behaviour towards each other, such as war, rape, torture, genocide, murder ... let alone despair, depression, loneliness, suicide ...
xxx/ellauri170.html on line 417: So, the facts about instincts can, and will, be denied, avoided, ignored or twisted by those unwilling to face the facts and set about changing themselves. It is only those who acknowledge that they feel malicious, murderous, revengeful, resentful, sad, depressed, lonely, despairing, etc. – and want to do something about it – who will be interested in Actual Freedom.
xxx/ellauri170.html on line 445: Several years ago, an Australian abo named Richard* chanced upon a novel method of attaining an exquisite degree of happiness and contentment. The simple method that he used, he later termed actualism. Later on, he would find a way to dwell permanently in a state of utter delight, stillness and peace – through a process of self-immolation – eradicating the self permanently and living only as a body and its consciousness. This was an actual freedom from the human condition – or actual freedom, for short.
xxx/ellauri170.html on line 447: Contrary to what one would expect, the absence of feeling – and thereby of self, is experienced as remarkably freeing, delightful, gay and pleasurable. All suffering sort of ends. It's a wonderful feeling! You feel just great!
xxx/ellauri170.html on line 450: In fact due to the paradigm shift required to practise actualism – which is radically different in scope and orientation from those of ‘Eastern’ or even 'Western' enlightenment practises, being a 'Down Under' way– intensive meditation practice can in fact be an impediment.
xxx/ellauri170.html on line 452: Ultimately it involves self-immolation – rather like Kliban's parking meter violation. What this means will become clearer as you read on. We can confirm however that the result of not having a ‘self’ is truly a magical, wonderful and freeing experience. Not anything like what you have been lead to believe by reading/watching really bad sci-fi involving lobotomised zombies like the dementors in His Master's Voice!
xxx/ellauri170.html on line 878: George Robert Stow Mead (22 March 1863 in Peckham, Surrey – 28 September 1933 in London) was an English historian, writer, editor, translator, and an influential member of the Theosophical Society, as well as the founder of the Quest Society. His scholarly works dealt mainly with the Hermetic and Gnostic religions of Late Antiquity, and were very exhausting.
xxx/ellauri173.html on line 137: Quosego [sic]: Tidskrift för ny generation [sic], finlandssvensk modernistisk litterär tidskrift, som utkom i fyra nummer 1928–1929, under redaktion av Cid Erik Tallqvist och med medverkan av bland andra Rabbe Enckell, Gunnar Björling, Hagar Olsson, Henry Parland, Atos Wirtanen, Olof Enckell och Elmer Diktonius.
xxx/ellauri173.html on line 207: Peregrinos Proteus (n. 95–165 jaa.) oli antiikin kreikkalainen kyyniseen koulukuntaan kuulunut filosofi. Hän oli kotoisin Parionista, Myysiasta. Hänet tunnetaan ennen kaikkea siitä, että hän piti oman hautajaispuheensa ja teki henkilökohtaisen roviohyppyennätyxen Olympian kisoissa vuonna 165.
xxx/ellauri173.html on line 225: Wieland schrieb einen Roman namens Geheime Geschichte des Philosophen Peregrinus Proteus. Leipzig 1791 (Vorabdruck Weimar 1788–89).
xxx/ellauri173.html on line 244: Ende 1753 löste Sophie die Verlobung mit Wieland und heiratete den kurmainzischen Hofrat Georg Michael Anton La Roche (1720–1788). Dies sowie ein längerer Aufenthalt im pietistisch geprägten Haus der Familie Grebel in Zürich trugen dazu bei, dass Wieland noch eine Zeit lang an seiner „frommen“ Sprache festhielt.
xxx/ellauri173.html on line 253: Auf Drängen seiner Familie heiratete er 1765 die Augsburger Kaufmannstochter Anna Dorothea von Hillenbrand (1746–1801), mit der er 14 Kinder haben sollte. Samen hatte er so es gut reichte.
xxx/ellauri173.html on line 263: Er wollte sich – im Alter von 65 Jahren – als Landwirt betätigen. Hier verlebte der Dichter seit 1798 im Kreise der großen Familie (seine Gattin hatte in 20 Jahren glucklicherweise nur sieben überlebende Kinder geboren) einige glückliche und produktive Jahre. Seine frühere Verlobte, Sophie von La Roche, besuchte ihn mit ihrer Enkelin Sophie Brentano, mit der sich eine enge Freundschaft entwickelte. Hier besuchte ihn auch Heinrich von Kleist mit dem zerbrochenen Krug. Und so ging es heiter writer bis er starb.
xxx/ellauri173.html on line 288: Sous une fausse symétrie, de part et d’autre de la serrure se cache une dissemblance radicale : c’est l’être humain qui a la clef – la clef de la serrure, la clef de la pièce qui enferme le singe, la clef du dispositif auquel l’homme soumet un animal qui ne demandait rien à personne, la clef de l’interprétation de toute l’expérience, la clef d’un regard scientifique ou voulu tel, quand le regard du singe n’est qu’un regard stressé, apeuré, c'est un interrogateur du jeu absurde qu’il subit sans en comprendre les tenants et aboutissants et sans en avoir lui-même institué les règles.
xxx/ellauri173.html on line 396: – Rakas ja hienovarainen uskottuni, tajusin liian myöhään, että tällä sfinksillä ei todellakaan ollut arvoitusta: olen rangaistava unelmoija. "Mutta", sanoi Edison, "miten olet edelleen rakastunut häneen, kun olet analysoinut häntä niin paljon? - Vai niin! koska herääminen ei aina johda unen unohtamiseen, ja ihminen on ketjutettu omaan mielikuvitukseensa! vastasi lordi Ewald katkerasti. Tässä on mitä tapahtui.
xxx/ellauri173.html on line 733: Ainoa onnettomuus, johon neiti Alicia joutuu, on ajatus! – Jos häneltä riistettäisiin kaikki ajatukset, voisin ymmärtää häntä. Marmorisella Venuksella ei itse asiassa ole mitään tarvetta Ajatukselle. Jumalatar on verhottu mineraaleihin ja hiljaisuuteen. Tämä verbi tulee esiin sen ulkonäöstä: "Olen vain kauneus itse. Ajattelen vain sen mielessä, joka ajattelee minua." Niin olis hyvä, mutta ei.
xxx/ellauri173.html on line 755: "Kyllä! ", sanoi lordi Ewald. Minulla oli ilo analysoida tämän häiritsevän naisen uskonnollisuutta. Ei mitään mystistä Lunastaja-Jumalan elämää antavasta rakkaudesta – vaan hän uskoo siksi, että se vaikuttaa sopivalta ja erittäin "asianmukaiselta". Hän uskoo valaistuneen, ymmärrettävän ylevyyden Jumalaan. Hän kansoittaa paratiisinsa marttyyreilla, jotka eivät liioittele mitään; kunnialliset valitut, muodolliset pyhät, käytännölliset neitsyet, kunnolliset kerubit. Hän uskoo taivaaseen, mutta maanläheiseen taivaaseen.
xxx/ellauri173.html on line 761: Edison, nerokkaana miehenä (eräänlainen kansa, jonka erityinen jaloisuus aina nöyryyttää tasa-arvon kannattajia), vastasi myös hymyillen: – Tosiasia on, että puhdasrotuiseksi hevoseksi ei tule pelkästä kilparadalle pääsystä. Vain, mikä on positiivisesti huomionarvoista kaiken tämän analyysin pohjalta, on se, että et ymmärrä, että tämä nainen olisi ihanteellinen feminiini kolmelle neljäsosalle modernista koiraskunnasta! - Vai niin! - Miten miljoonat ihmiset voisivatkaan elää sellaisen rakastajan kanssa, kun he ovat rikkaita, kauniita ja nuoria kuin sinä!
xxx/ellauri173.html on line 794: "Mutta sellaisen olennon luomiseen ryhtyminen", mutisi lordi Ewald mietteliäästi, "minusta tuntuu, että se olisi Jumalan kiusaamista. "Joten en käskenyt hyväksyä!" vastasi matalalla äänellä ja hyvin yksinkertaisesti, Edison. "Aiotko puhaltaa siihen älykkyyttä?" – Älykkyyttä? ei: Tekoälyn: kyllä.
xxx/ellauri173.html on line 799: – Tämä on osa ongelmaa ja huolestuttaa minua. Ja sitten työ olisi keskeneräinen, toisin sanoen absurdi, ellei sitä suoritettaisi edes rakkaan neiti Alician tietämättä.
xxx/ellauri173.html on line 816: No, kuuntele: "Eikö neiti Alicia Clarylla ole joku vinttikoira, joku tuttu Newfoundland?" Matkustatko suosikkikoiran kanssa laumassasi? – Minulla on koirani Dark, erittäin uskollinen mustavinttikoira, joka on matkoillamme.
xxx/ellauri173.html on line 846: Edison oli jo nappannut puhelinjohdon verhoista ja huutanut kaksi nimeä laitteeseen. Tuolla, yötuulessa, puiston päässä, kellon soitto, täällä ripustusten vaimentamana, vastasi hänelle. – Monta tuhatta suudelmaa! sanoi Edison isällisesti tenaville soittimen suukappaleeseen puhaltaen siihen useita suudelmia, ei sentään tuhatta. Amerikkalaisena se oli tottunut lupaamaan enemmän kuin piti.
xxx/ellauri173.html on line 891: ― Vain siellä, tällä sumuisella alueella, mäntymetsien, erämaajärvien ja laajojen kivien ympäröimänä, voit täysin turvallisesti avata Hadalyn vankilan. Luulen, että sinulla on tässä linnassa tilava ja upea asunto, jonka kalusteet ovat kuningatar Elisabetilta? "Kyllä", vastasi lordi Ewald katkerasti hymyillen, "ja minä itse huolehdin aikoinaan koristella sitä kaikenlaisilla upeilla teoksilla ja arvokkailla koristeilla. Vanha olohuone puhuttelee vain menneisyyden mieltä. Suuri, yksittäinen lasimaalaus, vuosisatoja vanhoja tahraantuneita kukkia peittävien verhojen alla, avautuu rautaparvekkeelle, jonka edelleen loistava kaiteet on taottu Rikhard III:n hallituskaudella. Siitä laskeutuvat sammalen tummentamat portaat vanhaan puistoomme – ja edelleen tammien varjossa ulottuvat kadonneita, villiä kujia. Olin tarkoittanut tämän suvereenin asunnon elämäni morsiamelle, jos olisin tavannut hänet. Mut jostain syystä Aliisa ei innostunut.
xxx/ellauri173.html on line 934: Kuinka voimme unohtaa niiden sykkimisen tällä tähtipilkulla, joka on kadonnut syvyyden näpeimpään pisteeseen taulun yläreunassa, jossa ei ole pankkeja, - tällä näkymättömällä jäähtyneellä atomilla - niin monia rakkauden ylivertaisen maailman valittuja, - niin monia hyviä elämän kumppaneita! Esim Huishaismannin "ompelijatar"! Tai Jean-Jacquesin leipäsusi, tai Goethen Vulpius! Edes muistuttamatta meitä vanhoja herroja niiden vanhojen neitsyiden tuhansista nimistä, jotka hymyilivät liekkien keskellä ja kidutusten hellittämättömyydessä, jostain uskomuksesta, jossa heidän vaistonsa muutettiin sieluksi herrojen ylevän valinnan avulla; ohittaen, jopa hiljaisuudessa, kaikki ne salaperäiset sankarittaret – joiden joukossa jopa isänmaan vapauttajat loistavat – ja ne, jotka raahattiin kahleissa, tappion orjuudessa, julistivat kaikki kuolevana miehilleen suloisessa ja verisessä suudelmassa, ettei tikari satu. (Oisko tää se Lucretia roomalaisten käsiohjelmassa? No tälläsiä märkiä unia on varmaan useampia.)
xxx/ellauri174.html on line 57: Nicolas Malebranche Oratory of Jesus (/mælˈbrɒnʃ/ mal-BRONSH, French: [nikɔla malbʁɑ̃ʃ]; 6 August 1638 – 13 October 1715) was a French Oratorian Catholic priest and rationalist philosopher. In his works, he sought to synthesize the thought of St. Augustine and Descartes, in order to demonstrate the active role of God in every aspect of the world. Malebranche is best known for his doctrines of vision in God, occasionalism and ontologism. Because of a malformed spine, Malebranche received his elementary education from a private tutor. Having rejected scholasticism, He eventually left the Sorbonne, and entered the Oratory in 1660. There, he devoted himself to ecclesiastical history, linguistics, the Bible, and the works of Saint Augustine. Malebranche was ordained a priest in 1664.
xxx/ellauri174.html on line 61: In 1674–75, Malebranche published the two volumes of his first and most extensive philosophical work. Entitled in all brevity Concerning the Search after Truth. In which is treated the nature of the human mind and the use that must be made of it to avoid error in the sciences, the buchlein laid the foundation for Malebranche’s philosophical reputation and ideas. It dealt with the causes of human error and on how to avoid such mistakes. Most importantly, in the third book, which discussed pure understanding, he defended a claim that the ideas through which we perceive objects exist in God. A big mistake, but a nice try anyway. In the 1678 third edition, he added 50% to the already considerable size of the book with a sequence of (eventually) seventeen Elucidations. These responded to further criticisms, but they also expanded on the original arguments, and developed them in new ways.
xxx/ellauri174.html on line 67: Aivan kuten kaikki ihmisen toiminta (yhdessä minkä tahansa muun olennon toiminnan kanssa) on täysin riippuvainen Jumalasta, niin myös kaikki ihmisen tietämys. Tai siltä ainakin tuntui Malebranchesta. Ja että ihmisten tieto on riippuvainen jumalallisesta ymmärryksestä tavalla, joka on analoginen tapa, jossa ruumiiden liike on riippuvainen jumalallisesta tahdosta. Kuten René Descartes, Malebranche katsoi, että ihmiset saavuttavat tiedon ideoiden kautta – mielen aineettomien esitysten kautta. Mutta kun Descartes uskoi, että ideat ovat mentaalisia kokonaisuuksia, Malebranche väitti, että kaikki ideat ovat olemassa vain Jumalassa. Nämä ideat ovat siksi luomattomia ja riippumattomia finiteistä mielistä. Kun pääsemme käsiksi niihin älyllisesti, ymmärrämme objektiivisen totuuden. Malebranche määritteli "totuuden" ideoiden väliseksi suhteeksi: koska nämä ideat ovat Jumalassa, ne ovat ikuisia ja muuttumattomia, ja näin ollen ainoat nimen arvoiset totuudet ovat itse ikuisia ja muuttumattomia. Malebranche jakoi nämä ideoiden väliset suhteet kahteen luokkaan: suuruussuhteisiin ja laatusuhteisiin tai täydellisyyteen. Ensimmäiset muodostavat "spekulatiivisia" totuuksia, kuten geometrian totuuksia, kun taas jälkimmäiset muodostavat "käytännön" etiikan totuuksia. Eettiset periaatteet ovat Malebranchelle siksi jumalallisia perustaltaan, yleismaailmallisia sovelluksissaan, ja ne on löydettävä älyllisen mietiskelyn avulla, aivan kuten geometriset periaatteet ovat.
xxx/ellauri174.html on line 83: Kun käännyn itseeni, en pysty tunnistamaan mitään kykyjäni tai kykyjäni. Sisäinen tunne, joka minulla on itsestäni, kertoo minulle, että olen, että ajattelen, että tahdon, että minulla on aistitietoisuus, että kärsin ja niin edelleen; mutta se ei anna minulle tietoa siitä, mitä olen – ajatusteni, tunteideni, intohimoni tai tuskani luonteesta tai kaikkien näiden asioiden välisistä keskinäisistä suhteista. ...minulla ei ole aavistustakaan sielustani.
xxx/ellauri174.html on line 128: Kekäs tää Malibran sitten on? Maria Felicia Malibran (24 March 1808 – 23 September 1836) was a Spanish singer who commonly sang both contralto and soprano parts, and was one of the best-known opera singers of the 19th century. Malibran was known for her stormy personality and dramatic intensity, becoming a legendary figure after her death in Manchester, England, at age 28. Contemporary accounts of her voice describe its range, power and flexibility as extraordinary.
xxx/ellauri174.html on line 138: Maria Anna Marzia (called Marietta) Alboni (6 March 1826 – 23 June 1894) was a renowned Italian contralto opera singer. She is considered "one of the greatest contraltos in operatic history".
xxx/ellauri174.html on line 140: Alboni was born at Città di Castello, in Umbria. She became a pupil of Antonio Bagioli [it] of Cesena, Emilia–Romagna, and later of the composer Gioachino Rossini, who became her 'perpetual honorary adviser' in (and then the principal of) the Liceo Musicale, now Conservatorio Giovanni Battista Martini, in Bologna. Rossini tested the humble thirteen-year-old girl himself, had her admitted to the school with special treatment, and even procured her an early engagement to tour his Stabat Mater around Northern Italy, so that she could pay for her studies. Hmm... A favourable contract was signed by Rossini himself, "on behalf of Eustachio Alboni", Mariettas father, who was still a minor. The singer remained, throughout her life, deeply grateful to her ancient "maestro", nearly a second father to her. Hmm hmm... Marietta oli aika pulska emäntä. Se lahjoitti köyhille koko omaisuutensa, sanoen että mikä laulaen tulee se viheltäen menee.
xxx/ellauri174.html on line 146: ― Nyt, lisäsi sähköasentaja, aiomme, koska haluatte, tutkia vakavasti uuden, sähkö-ihmisolennon eliötä, - tämän tulevan Eevan eliötä, vihdoinkin, jonka keinotekoisen lisääntymisen avulla (jo melko muodissa viime aikoina), minusta täytyy näyttää täyttävän lajimme salaiset toiveet ennen vuosisataa – ainakin aloitteentekijäkansojen keskuudessa. Vizi täähän ei ole muuta kuin transhumanismia parisataa vuotta ennen aikojaan. Näitä hulluja on piisannut, ja piisaa nyttekin, kiitos mulkeroiden kuten Harari, Larry Page ja Gates.
xxx/ellauri174.html on line 221: Kun olin huomannut itse Andersonissa tämän tytön hyväksikäytön aiheuttaneiden tuhojen luonteen, en luottanut näiden harrastajien liian pyöreisiin silmiin. Ja päädyin siihen dialektisen analyysin jyvän avulla – eli olemalla unohtamatta silmistäni sellaista miestä, jonka tunsin ennen hänen katastrofiaan Andersonissa ja muistaen ne omituiset vaikutelmat, joita hänen luottamuksensa sai. rakkaus oli jättänyt minuun), - sanomme, että tulin ennakoimaan niin ainutlaatuisen eron sen välillä, mitä neiti Evelyn Habalista minulle vahvistettiin, ja sen välillä, mitä sen on täytynyt olla todellisuudessa, että näiden arvostajien tai asiantuntijoiden joukko vaikutti minuun kuin surullien kokoelma hysteerisiä hölmöjä. Ja tässä miksi.
xxx/ellauri174.html on line 235: Kaiken on täytynyt olla illuusio - epäilemättä työnnetty jossain määrin omituiselle ulkonäölle! – vaan yksinkertaisesta illuusiosta; Sanalla sanoen, tämän uteliaan lapsen kaikki viehätykset olivat ylivoimaisesti lisätty hänen yksilöllisyytensä luontaiseen niukkuuteen. Se oli siis yksinkertaisesti hurmaava petos, jonka alle tämä viehättävyyden mitättömyys kätkettiin ja jonka on täytynyt näin vääristää ohikulkijoiden ensimmäinen ja pinnallinen katse. Mitä tulee Andersonin kestävämpään harhaan, se ei vain ollut poikkeuksellista, vaan se oli väistämätöntä.
xxx/ellauri174.html on line 237: Itse asiassa tällaiset feminiiniset olennot – toisin sanoen ne, jotka ovat alentavia ja kohtalokkaita vain harvinaisen ja rehellisen luonteen miehille – tietävät vaistomaisesti, kuinka kekseliäimmällä tavalla antaa tälle rakastajalle kaikkien tyhjyytensä löydöt: yksinkertaiset ohikulkijat, joilla ei ole edes aikaa havaita lukumääräänsä ja vakavuuttaan. - He tottelevat hänen näkemyksensä huomaamattomilla sävyasteikoilla suloiseen valoon, joka turmelee moraalista ja fyysistä verkkokalvoa. Heillä on tämä salainen ominaisuus, että he voivat vahvistaa jokaisen rumuutensa niin tahdikkuudella, että niistä tulee etuja. Ja he päätyvät huomaamattomasti siirtämään (usein kauhean) todellisuutensa alkuperäiseen (usein viehättävään) visioon, jonka he antoivat siitä. Tapa tulee, kaikkine verhoineen; se heittää sumunsa; illuusio pahenee: ― ja loitsusta tulee korjaamaton.
xxx/ellauri174.html on line 241: Tämänkaltaiset olennot tietävät vain sen, voivat vain sen, ymmärtää vain sen. He ovat vieraita kaikelle muulle – mikä ei heitä kiinnosta. Se on puhdasta eläimellisyyttä. Ne ovat ELÄIMIÄ! Mutta eläimistä liskoeläimet juuri pitävät.
xxx/ellauri174.html on line 264: Nii et enmää tuomize Mr. Anderssonia, vika on näissä ilolinnuissa. Ne mä julistan ennen kaikkea kuolemanrangaistuksen uhriksi, koska rutto-olento, jonka tehtävänä oli kuoriutua taitavasti tuhannen pään hydraa. Ei, tämä olento ei ollut hänelle tämä nerokas Eeva se rakkaus – epäilemättä kohtalokas! - mutta lopulta se rakkaus johti harhaan tätä kiusausta kohti, jonka hänen mielestään täytyy kasvaa jumalalliseen tilaan asti, hänen paratiisin kumppaninsa!... Se oli tietoinen tunkeilija, joka halusi salaisella tavalla ja syntyperäinen, - niin puhua itsestään huolimatta, vihdoinkin – yksinkertaisesta taantumasta vaiston synkimpiin alueisiin ja päivän lopulliseen pimenemiseen ihastuneen tyytyväisyyden, rappeutumisen, surun ja kuoleman ilmassa.
xxx/ellauri174.html on line 274: Näin ollen, kun otetaan huomioon, että – tiettyjen petollisten keinojen käyttöönoton ansiosta – jos yksi näistä naisista, hyödyntäen yhtä niistä vaarallisista sairaalloisen heikkouden hetkestä, jolloin kaikki elävät olennot, jopa miehisetkin, voivat joutua puolustuskyvyttömiksi, pystyi pitkällä aikavälillä siis intohimoiseen sokeuteen asti komea, nuori, rohkea mies, joka on tunnollinen velvollisuuksistaan, ansainnut omaisuutensa, jolla on korkea älykkyys ja alkuarvo, joka on tähän asti moitteeton, - kyllä, Vakuutan, että minusta on reilua kieltää tältä naiselta vapaa oikeus käyttää hyväksi inhimillistä kurjuutta siihen pisteeseen, että hän johdatti tämän miehen tietoisesti tai ei, minne se helvetin hyppääjä, josta puhun, ajoi ystäväni.
xxx/ellauri174.html on line 282: Tuo on. Kuinka monta tuhatta naista ei ole teloitettu vähemmän kiduttavista yrityksistä? – Tästä syystä, kun olen solidaarinen ihmiselle, jos ystäväni ei ollut tämän "vastustamattoman" myrkyttäjän vartija, minun on täytynyt tietää, mitä minun piti tehdä.
xxx/ellauri174.html on line 310: Sanalla sanoen, vaikka kaunis, kaunis, ruma jne., heidän rakastajansa (joka joutuu sille alistumaan) kiehtoo ja sokaisee sen! Eikä missään tapauksessa näiden henkilökohtaisten mahdollisuuksien takia. – Tämä on ainoa asia, jonka halusin tehdä selväksi, koska se on ainoa tärkeä.
xxx/ellauri174.html on line 377: "Ecce puella!" hän itki. Tässä on säteilevä Evelyn Habal toimitettu, riisuttu hänen muista nähtävyyksistä. Eikö olekin kuolla haluun! Ah! povera innamorata! "Kuinka kimalteleva hän on! Herkullinen unelma! Millaisia intohimoja ja jaloa rakkautta se voi sytyttää tai inspiroida! Eikö yksinkertainen luonto olekin kaunis? Voimmeko koskaan kilpailla tämän kanssa? Minun täytyy olla epätoivoinen. Lasken pääni. - Eh? mitä mieltä olet?… ― Olen vain Fixed-Suggestionin sinnikkyyden vuoksi velkaa tämän asennon. – Pilkkaaminen! Uskotko, että jos Anderson olisi nähnyt hänet sellaisena ensimmäistä kertaa, hän ei edelleenkään istuisi kotona vaimonsa ja lastensa välissä, mikä oli loppujen lopuksi lepäämisen arvoista? ― Mikä "wc" kuitenkin on? Naisilla on ketterät sormet! Ja kun ensivaikutelma on syntynyt, kerron teille, että Illuusio on sitkeä ja ruokkii kaikkein vastenmielisimpiä virheitä: - kunnes se tarttuu dementoituneilla kimeerikynsillä rumuuteen, vaikka se olisikin vastenmielinen kaikkien välillä.
xxx/ellauri174.html on line 432: Liikkeemme muutamaa kouristelevaa tai liian hermostunutta lukuun ottamatta ovat lähes aina samat: elämän erilaiset tilanteet sävyttävät niitä ja saavat ne näyttämään erilaisilta. Mutta olen laskenut niiden johdannaisia jakamalla, että korkeintaan kaksikymmentäseitsemän tai kaksikymmentäkahdeksan liikettä muodostavat jo harvinaisen persoonallisuuden. Sitä paitsi, mikä on nainen, joka elehtii paljon? – Kärsimätön olento. Vain harmoniset liikkeet saa tässä yllättyä, muut ovat järkyttäviä tai hyödyttömiä.
xxx/ellauri174.html on line 438: No, muovi-Alician -tulevaisuuden, todellisen Alician, sielusi Alician kanssa et enää käy läpi mitään steriilejä ärsytyksiä... Se on todellakin odotettu puhe – ja jonka kauneus riippuu sinun ehdotuksestasi – mihin häneltä tulee vastaus! Hänen "omatuntonsa" ei ole enää sinua kieltämässä, vaan siitä tulee sielun näytelmä, jota melankoliasi pitää parempana. Pystyt herättämään hänessä ainoan rakkautesi säteilevän läsnäolon, pelkäämättä tällä kertaa, että hän alkaa inttää vastaan, kieltää unelmasi! Hänen sanansa eivät koskaan petä toivoasi! Ne ovat aina yhtä yleviä... kuin inspiraatiosi herättää ne. Silikonin kanssa sinun ei ainakaan tarvitse pelätä väärinymmärrystä, kuten live-tilassa: sinun on vain kiinnitettävä huomiota sanojen väliin kaiverrettuun aikaan. Sinun on jopa turhaa artikuloida sanoja itse! Hänen tahtonsa vastaa ajatuksiisi, hiljaisuuksiin.
xxx/ellauri174.html on line 445: "Sillä jos olet löytänyt ilosi yhdellä ainoalla tavalla hahmottaa itsesi (noniin narsisti!) haluat syvällä sielussasi pitää sen ilman varjoa sellaisena kuin se on, lisäämättä tai vähentämättä sitä; sillä paras on hyvän vihollinen – ja vain uutuus saa meidät pettymään. - Kyllä se on totta ! mutisi lordi Ewald mietteliään hymyillen.
xxx/ellauri174.html on line 454: Olen näyttänyt sinulle, hän vastasi, että Passion-Lovessa kaikki oli turhamaisuutta valheiden yläpuolella, illuusio tajuttomuuden yli, sairaus riisumista. Jälleen kerran, mitä väliä sillä, oletko tämän nollan eteen, kuten jo olet, kaikkien elämän nollien eteen asetettu yksikkö – ja jos se on viimeinkin ainoa, joka pettää sinut tai pettää sinut? Pyh ja pah pojat! Ize ootte nollia, ja 0+0=0. Eli sekin hyvä puoli ettei tule pentuja. Mitä turhaan naisia tähän vaivata, senkun jatkatte junamiehinä.
xxx/ellauri174.html on line 514: - Vai niin! maanpako painaa, jos minun täytyy vain katsoa, kuin saviaistieni leikkikalua, häntä, jonka lohdullinen ja pyhä viehätys oli herättää, - minun silmissäni niin väsynyt taivaan näkökulmasta! – muisto siitä, mitä olemme menettäneet. Vuosisatojen ja kurjuuden läpi tämän varjon pysyvä valhe kyllästää minua! ei enempää: enkä enää välitä ryömimään vaistoon, josta se houkuttelee ja houkuttelee minua, kunnes yritän aina turhaan uskoa, että se on minun rakkauteni.
xxx/ellauri174.html on line 531: – Siirrytään nyt tasapainokysymykseen. Se tarjoaa kaksi näkökohtaa: Lateral Balance ja Circular Balance. Tiedätkö, fysiikassa kolme tasapainoa: vakaa, epävakaa ja välinpitämätön: niiden yhtenäisyys ylläpitää androidin liikkuvuutta. Näet, että Hadalyn kaataminen vaatisi voimakkaamman työnnön kuin meiltä, ellet kuitenkaan halua hänen vain putoavan! Lankeemus on A-OK, mutta siihen riittää työntö pienempikin. Tän tasapainokysymyxen on Googlen potkaistava koira tyydyttävästi ratkassut, joten hypätään sen yli. « Viisas ei naura kuin täristen. » (Sananlaskut)
xxx/ellauri174.html on line 612: Sir William Crookes (17. kesäkuuta 1832 – 4. huhtikuuta 1919) oli englantilainen fyysikko ja kemisti. Crookes oli lähtöisin alkujaan köyhästä perheestä. Hänen isänsä Joseph oli uransa alussa räätälin apulainen, mutta vaurastui myöhemmin. Nuori Crookes pääsi Royal College of Chemistry -yliopistoon ennen 16. syntymäpäiväänsä vuonna 1848. Crookes löysi alkuaine talliumin vuonna 1861. Tallium on rotanmyrkky jolla voi poistaa ihokarvoja. Kemiallisten tutkimustensa ohessa hän keksi Crookesin radiometrin eli niin sanotun valomyllyn vuonna 1873. Kehittämiensä tyhjiöputkien avulla hän myös havaitsi katodisäteet tutkiessaan sähkön johtumista harvassa kaasussa. Crookes oli tyhjiöputkitutkimuksen pioneereja ja vuonna 1879 hän havaitsi ensimmäisenä, että aine voi esiintyä plasmana. Crookes tuli tunnetuksi myös Daniel Dunglas Homen ja muiden meedioiden väitettyjen paranormaalien kykyjen testaajana ja hänellä oli hyvin myönteinen suhtautuminen spiritualismiin.
xxx/ellauri174.html on line 653: "Mutta – nämä ovat sanoja, joihin olet menettänyt oikeuden lausua. Koska kattilasta nousevan savun vuoksi olet kieltänyt kaikki uskomukset, jotka niin monet miljoonat sankarit, ajattelijat ja marttyyrit olivat testamentanneet sinulle yli kuuden tuhannen vuoden ajan, te, jotka olette vain peräisin ikuisesta huomisesta, jonka aurinko voi hyvin olla että ei nousekaan (Hume). Mihin pidit tuskin eilisestä lähtien parempana edeltäjiesi niin sanottuja muuttumattomia periaatteita planeetalla, kuninkaat, jumalat, perheet, isänmaat? Tälle pienelle savulle, joka ne viheltää ja hajottaa ne tuulen mukaan, kaikkiin maan uriin, kaikkien meren aaltojen väliin! Kahdessakymmenessä viidessä vuodessa viisisataatuhatta veturihengitystä ovat riittäneet upottamaan "valaistuneet sielusi" syvimpään epäilyyn kaikesta siitä, mikä oli ihmiskunnan yli kuuden tuhannen vuoden uskoa.
xxx/ellauri174.html on line 657: Sallikaa minun epäillä jonkin verran kollektiivisen olennon äkillisiä ja väitettyjä selvänäkemyksiä, joiden virhe olisi kestänyt niin kauan! Jos nyt riittäisi, että savu, joka alun perin nousi ulos kuuluisasta Papinin ruukusta, hämärtää ja häiritsee omassatunnoissanne rakkautta - itse jumalan-ajatuksen - tuhotakseen niin monet kuolemattomat, yleviä, alkuperäisiä toiveita – niin monia ikivanhoja, perustavanlaatuisia ja oikeutettuja toiveita! - Missä ominaisuudessa ottaisin vakavasti merkityksettömät kieltämisesi ja luopioiden tietävät hymysi, moraalihuutosi, jotka elämäsi joka päivä kumoaa?
xxx/ellauri174.html on line 665: Yhtäkkiä pilarin sisältä soi kello. Se oli kutsu maasta. Hadaly nousi hitaasti ja hieman unisena. "Tässä on elävä kaunotar, herra Celian! hän sanoo. Hän saapuu Menlo Parkiin. Edison katsoi lordi Ewaldia kysyvästi. – Hyvästi, Hadaly! sanoi nuori mies vakavasti hetken kuluttua. Sähköasentaja tuli kättelemään häiritsevää luomustaan. Nähdään huomenna Life! hän sanoi hiänelle. Pannaas nallepuvut päälle, ja sitten hissiin.
xxx/ellauri175.html on line 45: Ihre Sowana-Beraterin hat wertvolle und interessante Tipps für Sie und beantwortet gern Ihre Fragen. Lernen Sie etwas Neues kennen, lassen Sie sich in einer netten und gemütlichen Runde von Sowana begeistern – und überzeugen Sie sich selbst, dass unsere Produkte!
xxx/ellauri175.html on line 133: Tämä nainen – elävä mielikuva voittajan Venuksen linjoista – häikäisi. – Muistutus jumalallisen marmorin kanssa ilmestyi välittömästi, niin silmiinpistävänä, niin kiistattomana, että näky aiheutti jonkinlaisen salaperäisen hämmästyksen. Se oli todellakin tämän valokuvan alkuperäiskappale, joka oli loistanut neljä tuntia aikaisemmin heijastavassa kehyksessä.
xxx/ellauri175.html on line 138: – Sir, vastasi kaunis nuori nainen – kauppaliikkeen omistajan intonaatiolla, mutta myös ihanteellisen selkeällä äänensävyllä, kuin kultaiset rakeet iskevät soivaan kristallilevyyn, – Sir, minä tulin aivan taiteilijana. , sinä näet. Mitä tulee sinuun, rakas herrani, lähetyksesi on todella järkyttänyt minua; Luulin...en tiedä! Hän tuli sisään.
xxx/ellauri175.html on line 183: ― Kaikki suuret miehet, Attila, Kaarle Suuri, Napoleon, Dante, Mooses, Homer, Mahomet, Cromwell jne., sai historian mukaan erinomaisen eron!… ― käytöstapoja!… ― ne tuhat hurmaavaa herkkua… joita he jopa työnnetty sentimentaalisuuden pisteeseen! Siksi heidän menestyksensä. – Mutta minä puhuin näytelmästä?
xxx/ellauri175.html on line 186: – Kyllä, eikö niin? jatkoi Edison (kohottaen kulmakarvojaan ja silmät tyhjänä), hieman… (Sana "homo" leijuu lausumattomana ilmassa, mutta ei sanota.)
xxx/ellauri175.html on line 191: – Ja sitten onnettomuudet tapahtuvat niin nopeasti! tuki Edison: huone saisi voittoa, jos nämä räjäytykset leikattaisiin. "Paitsi, se ooppera", mutisi neiti Alicia Clary, "se on kaikki fantastinen.
xxx/ellauri175.html on line 208: – Palkkojen ja palkkioiden, joita sinun täytyy vaatia.
xxx/ellauri175.html on line 212: – Se on kuitenkin välttämätöntä! moduloi vertaansa vailla olevaa olentoa huokauksella, jota runoilija ei olisi kieltänyt Desdemonassa.
xxx/ellauri175.html on line 215: "Mutta", hän sanoi, "suuri taiteilija mitataan hänen ansaitsemansa rahalla! Olen rikkaampi kuin luonnollinen makuni haluaisi; mutta haluaisin olla myös omaisuuteni velkaa ammatilleni – tarkoitan siis taiteelleni.
xxx/ellauri175.html on line 235: – Mutta… missä minä olen? hän kuiskasi.
xxx/ellauri175.html on line 251: "Prinsessa näyttää esimerkkiä", sanoi Edison huolimattomasti, "ymmärrät, että asia on nyt hyväksytty! Jopa kuningattaret eivät voi enää vastustaa sitä. Kun taiteilija on varustettu suurella kauneudella, hän on patsaan velkaa... jo ennen kuin se on nostettu hänelle! "Olet epäilemättä esittänyt omaasi, neiti Alicia Clary, vuosittaisissa Lontoon salongissa?" "Kuinka tämä muisto, joka kuitenkin kykeni lyömään älyn niin luonnollisella ihailulla, on jäänyt mieleeni! Punastun sanoessani sen, mutta – en muista patsastasi. Neiti Alicia Clary katsoi alas.
xxx/ellauri175.html on line 282: - Hyvin! huomenna: olkoon! Annan kuolemattoman Sowanamme palata puolenpäivän aikoihin, sähköasentaja päättää. Mihin aikaan hän odottaa sinua, neiti? – Mutta kaksi tuntia, jos se…
xxx/ellauri175.html on line 314: Lordi Ewald, - joka oli nähnyt eleen ja magneettisen unen vaikutuksen, - tarttui Alician nyt kylmään käteen. – Hyvin usein hän sanoi, että olin tällaisten kokemusten katsoja: tämä kuitenkin näyttää minusta todistavan hyvin harvinaista hermoston ja tahdon energiaa nti Alician puolelta ...
xxx/ellauri175.html on line 319: – Rakas Edison, sinulla on sanani – ja kerron sinulle, että minulta puuttuu todella kevytmielisyys kihloissani.
xxx/ellauri175.html on line 328: Miksi nyt halusin vapauttaa itseni, vaikkakin kohtalokkaalla tavalla, rakkaudesta, jota hänen ruumiinsa inspiroi minuun? – miksi en lopulta tyytyisi (kuten melkein kaikki toverini) nauttimaan yksinomaan tämän olennon fyysisestä kauneudesta, ottamatta huomioon sitä, mikä sitä animoi? Sas se! (No onhan tää jo moneen kertaan hoettu, mutta vielä pitää saada tähän lurituxeen lisää sivuja.)
xxx/ellauri175.html on line 358: - Mikä juhla! hän kuiskasi. Ja tämä mystinen lapsi, tämä hurmaava herra, joka ei huomaa... vain tämä samankaltaisuus patsaan kanssa, jonka jälki tämän naisen lihassa on tunnistettavissa, kyllä! että tämä samankaltaisuus – on vain patologinen, että sen täytyy olla seurausta jostain kateudesta sen oudossa sukulinjassa; että hän syntyi sen kanssa, kuten muut ovat syntyneet tabby- tai webbed; sanalla sanoen, se on yhtä epänormaali ilmiö kuin jättiläinen! Venus Victrixiä muistuttava on hänen kanssaan vain eräänlainen elefanttiaasi, johon hän kuolee. Patologinen epämuodostuma, joka kärsii hänen köyhästä luonteestaan. ”Ei välitä, on mystistä, että tämä ylevä hirviö saapui juuri maailmaan laillistaakseen ensimmäisen andreidini! - Mennään ! kokemus on kaunis. Töissä ! Ja olkoon Shadow! ― Tällä illalla taisin myös voittaa oikeuden nukkua muutaman tunnin.
xxx/ellauri175.html on line 364: – Tulos hämmästytti minua hetken, Sowana! sanoi Edison. Se menettää kaiken toivon, totta. Se on taikaa!
xxx/ellauri175.html on line 377: Pitkää pöpötystä siitä kuinka Edisonin kyyristely Menlo Parkissa aiheutti pörssikriisin Bostonissa, New Yorkissa ym. Onnexi yhtäkkiä, suunnilleen tähän aikaan, Sitting-Bull, pohjoisen viimeisten Redskinsien sachem, oli saanut odottamattoman ja verisen edun häntä vastaan lähetetyistä amerikkalaisjoukoista - tuhonnut ja skalppinut, kuten tiedämme, Unionin koillisosien kaupunkien asukkaiden nuoren eliitin. Tämän uutisen hämmästyttämä huomio – joka vaikutti maailmankaikkeuteen – osui uhkaaviin intiaaneihin ja jätti Edisonin näkyville muutamaksi päiväksi.
xxx/ellauri175.html on line 379: Insinööri oli käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja lähettänyt salaa yhden mekaanikoistaan pääkallonpaikalle hakemaan tuoreita päänahkoja. Älykäs intiaanipäällikkö oli antanut Edisonille näytteen suuresta ja aaltoilevasta ruskeasta hiuksesta, jossa oli muistiinpano, joka osoitti milligrammoittain ja millimetrein sen painon ja pituuden, jonka hän halusi kaksinkertaiseksi. mahdollisimman täydellisenä – kaikkiin liittyy neljä luonnollisen kokoista valokuvaa naamioituneesta päästä, jonka hiustyyliä ja negligeetä hän pyysi kopioimaan. Alle kahdessa tunnissa, koska se oli Edison, hiukset poimutettiin, punnittiin ja keitettiin.
xxx/ellauri175.html on line 385: "Kuule kaveri", vastasi Edisonin lähettiläs, "tämä muotoilee tarkalleen mitä tyylikkäimmän ihmisen kallon, niskakyhmyn ja päällykset. Kuumeen jälkeen hän pelkää menevänsä hiuksiaan ja haluaa korvata ne tällä joksikin aikaa. Tässä ovat hänen käyttämänsä hajuvedet ja öljyt. Kysymys on mestariteoksen tekemisestä, - hinta on välinpitämätön. Valjasta kolme tai neljä parasta taiteilijaasi, yötä päivää, tarvittaessa kutoaksesi nämä hiukset tähän kankaaseen siten, että voit pettää luontoa jäljittämällä sitä. ― Ennen kaikkea älä tee parempaa kuin luonto!!! Ylittäisit tavoitteen! Identtinen! Täineen päivineen! Ei mitään muuta. Voit tarkistaa valokuvista suurennuslasilla kekseliäitä hiuksia, pieniä kapinallisia hiuksia ja varjoja. Mr. Edison luottaa työhösi kolmen päivän sisällä – enkä lähde ottamatta sitä vastaan.
xxx/ellauri175.html on line 399: - Hyvin ! mutta – sen voisi sanoa ääneen, rakas herra Thomas”, huudahti neiti Alicia Clary. Tämä ei loukkaa minua. "Mutta", hän jatkoi ja valaisi sanojaan hymyllään ja naisellisella uhkauksella sormellaan, "minullakin on jotain sanottavaa lordi Ewaldille - enkä ole pahoillani, että hän tuli. ― Kyllä, kyllä, minullekin on tullut ideoita siitä, mitä ympärilläni on tapahtunut kolmen viikon ajan! ”Vihdoinkin minulla on jotain sydämelläni! – Annoit minut ymmärtämään tänään hyvin yllättävällä sanalla, en tiedä mitä absurdia arvoitusta…
xxx/ellauri175.html on line 439: Mutta - ensi pohdiskelun perusteella - tämä mahdollisuus tuntui hänestä aivan mahdottomalta. Ei: ensimmäisestä illasta lähtien Edison oli käsitellyt sitä liian voimakkaasti ja liian katkerasti sarkastisesti – ja siitä lähtien hänellä oli ollut liian paljon vapaa-aikaa kuunnella sitä, ollakseen koskaan ryhtynyt hedelmättömiin yrityksiin moraalisesti parantaa.
xxx/ellauri175.html on line 468: - Vai niin! hän mutisi, olinko minä hullu? Unelmoin pyhäinhäväisyydestä...lelusta – jonka pelkkä ulkonäkö olisi saanut minut hymyilemään, olen varma! - absurdista tunteettomasta nukkesta! Ikään kuin nuoren, yhtä yksinäisen kauniin naisen edessä kuin sinä, kaikki tämä sähkön, hydraulipaineen ja elävien sylinterien hulluus ei olisi kadonnut! Todellakin, kiitän Edisonia nyt ja ilman muuta uteliaisuutta. "Oli välttämätöntä, että pettymys oli hämärtänyt ajatukseni, jotta olisin voinut tulla raskaaksi tämän rakkaan ja erittäin ihailtavan tutkijan kauhistuttavan kaunopuheisuuden ansiosta, tällainen mahdollisuus! "Oi rakas! tunnistan sinut! Sinä olet olemassa! Olet lihaa ja luuta, kuten minä! Tunnen sydämesi hakkaavan! Silmäsi ovat itkeneet! Huulesi liikkuivat syleilyni alla! Olet nainen, josta rakkaus voi tehdä kauneutesi kaltaisen ihanteellisen! "Oi rakas Alicia! Minä rakastan sinua ! minä…
xxx/ellauri175.html on line 512: – Usein siellä, vanhassa linnassa, päivän metsästyksen ja väsymyksen jälkeen nousit usein pöydästä, Celian, koskematta yksinäiseen illalliseen – ja sitä edelsi soihdut, joiden uniset silmät kantoivat valoa vain tylsyydestä. , palasit huoneeseesi janoisena pimeyttä ja syvää lepoa.
xxx/ellauri175.html on line 523: - Vai niin ! Hadaly jatkoi, se oli erittäin järkevää! Siten unohdit kuitenkin, että varmin kaikista todellisuuksista – se, kuten tiedät hyvin, johon olemme eksyneet ja jonka väistämätön substanssi meissä on vain ihanne (puhun äärettömyydestä) – ei ole. vain järkevää. Meillä on siitä niin heikko pilkahdus, päinvastoin, ettei mikään syy, vaikka tämä ehdottoman välttämättömyyden huomioikin, voisi kuvitella ajatusta siitä muuten kuin mielikuvan, huimauksen tai halun kautta.
xxx/ellauri175.html on line 527: Tämä elävä eetteri on rajaton ja vapaa alue, jossa etuoikeutettu matkustaja niin kauan kuin hän viipyy, haluaa heijastaa itsensä ajallisen olemuksensa läheisyyteen sen olennon odotetun ja edelläkävijän varjon, joka "Hänestä tulee". Siten syntyy affiniteetti hänen sielunsa ja näiden aistien kanssa vierekkäisten okkultististen universumien, jotka ovat hänelle vielä tulevia, välille; ja suhdepolku, jossa tämän kaksoismaailman välinen virta toteutuu, ei ole mikään muu kuin se Hengen alue, jota Järki – riemuitsee ja nauraa raskaissa kahleissaan voitollisen tunnin ajan – kutsuu tyhjällä halveksunnalla mielikuvitukseksi. .
xxx/ellauri175.html on line 531: Vai niin ! kun tämän äärettömän substanssin ansiosta imaginaari (josta meissä ja ympärillämme pimeys ja sen hiljaisuus ovat niin suotuisia), kun he uskaltavat umpikujaamme ja vastavuoroisen ja välittävän toiminnan kautta he heijastavat läsnäoloaan , ei sielussa – mitä ei vielä voida tehdä – vaan sielussa, joka on taipuvainen heidän vieraamiseensa – joutuvat järkensä unen aikana lähelle heidän maailmaansa – sieluksi, joka on jo melkein paennut ja hämmentynyt heidän olemukseensa. vai niin! jos tietäisit!
xxx/ellauri175.html on line 541: " Positivismi tarkoittaa sitä, että unohdamme hyödyttömänä tämän ehdottoman ja ainoan totuuden – sen, että nenämme alla kulkevalla linjalla ei ole alkua eikä loppua. " (JASKA JOKUNEN)
xxx/ellauri175.html on line 549: Löysit itsesi maan päällä… ― vain tälle houkuttelevalle maapallolle, joka tuottaa sinulle aina pettymyksen, kuten edeltäjäsikin! ei muuta kuin tällä maan päällä, jossa luonnollisesti, muistista ja jälleen kerran puhtaasti rationaalisiksi tulleilla katseilla, nämä terveelliset ihmelapset eivät enää näytä sinusta vain tyhjiltä ja turhilta. – Sanot itsellesi: ”Nämä ovat unen asioita! hallusinaatioita!…” ― mistä minä tiedän? Ja maksamalla itsesi muutaman huolestuneen sanan painolla, vähennät ajattelemattomasti itsessäsi yliluonnollisenne tunnetta. Seuraavana aamunkoitteessa, nojaten ikkunaan, joka on auki aamun puhtaaseen ilmaan, iloisella sydämellä, tämän itsesi kanssa tehdyn epäilyttävän rauhansopimuksen vakuuttuneena, kuuntelet kaukaa elävien (toveriesi!) heräämisen ääntä. myös ja menevät asioilleen, humalassa Järkevyydestä, järjistänsä hulluina, kaikkien niiden lelulaatikoiden häikäisemänä, joilla ihmiskunnan kypsä aika astuu syksyyn.
xxx/ellauri175.html on line 561: Mutta säteilevä Inspired jatkoi, ikään kuin hän olisi yhtäkkiä nostanut tumman esiripun: – Siten todellisen alkuperäsi ja päämääräsi unohduksesta laiminlyöntiin, kaikista yön ja päivän varoituksista huolimatta, valitsisit mieluummin – tämän onnettoman ja turhan ohikulkijan takia, jonka äänen ja kasvojen otin, – sinä olisivat mieluummin luopuneet itsestään. Kuten lapsi, joka haluaa syntyä ennen mahdollisuuksiensa kannalta tarpeellista raskautta, olit päättänyt (vaistamatta jumalattoman teon edessä ja uhraten voitetun kivun antamia yhä ylevämpiä valintoja) olit päättänyt ennakoida hetkesi, joka ei iskenyt.
xxx/ellauri175.html on line 574: Vai niin! älä herää minusta! Älä karkota minua sillä tekosyyllä, että petollinen Järki, joka voi vain tuhota, kuiskaa jo sinulle. Muista, että muissa maissa syntyneinä ajattelisit muiden tapojen mukaan ja ettei ihmiselle ole muuta totuutta kuin se, jonka hän suostuu uskomaan kaikkien muiden joukossa - niin kyseenalainen kuin hän valitseekin: valitse joka tekee sinusta jumalan. " Kuka olen ? sinä kysyit? Minun olemukseni tässä alla, ainakin sinulle, riippuu vain vapaasta tahdostasi. Tunnusta minulle oleminen, vahvista, että olen! vahvista minua itselläsi. Ja yhtäkkiä olen teidän silmissänne melko elänyt sen todellisuuden asteesta, jolla luova Hyvä Tahtonne on imenyt minut. Kuten nainen, olen sinulle vain se, minkä uskot minun olevan. "Ajatteletko elävää?" Vertailla! Jo väsynyt intohimosi ei enää edes tarjoa sinulle maata; – Minä, Mahdoton, kuinka minä kyllästyisin muistuttamaan teitä taivaasta! Ja nyt saat naija mua!
xxx/ellauri175.html on line 588: Mutta ei! ne muut naiselliset ilmeet, jotka nukkuvat sisälläni, - älä herätä niitä. Vihaan niitä vähän. Älä koske tähän tappavaan hedelmään tässä puutarhassa! Älä vitussa koita bylsiä mua, älä edes kädellä koita sieltä! Hämmästyisit silti – ja minä olen vielä niin pieni, että hämmästys hämärtää olemukseni ja peittää sen! Mitä haluat! Elämääni mahtuu edelleen vähemmän kuin elävien.
xxx/ellauri175.html on line 609: - Jaa se! hän mutisi, sellaiset ihmeet mieluummin pelottaisivat sielua kuin lohduttaisivat sitä! Kukapa mies kuvittelikaan, että tämä synkkä automaatti voisi liikuttaa minua kuka tietää, mitä paradokseja metallilevyihin kaiverrettuina! Mistä lähtien Jumala salli koneiden puhua? Ja mikä naurettava ylpeys näyttää ajattelevan sähköisistä haamuista, jotka naisen muotoon pukeutuneena väittävät sekoittuvansa olemassaoloomme? - Vai niin! Ah! Ah! Mutta unohdin! Olen teatterissa! Ja minun on vain kehuttava. Kohtaus on todella outo! Hyvin tehty siis! Edison! – Bis! bis!…
xxx/ellauri175.html on line 613: Nuori mies oli juuri puhunut ihmisarvon nimissä ja jopa terveen järjen nimissä, raivoissaan Hadalyn ihmelapsesta. Varmasti hänen juuri sanomansa ei ollut kiistaton – ja jos hän olisi joutunut jollekin parlamentaarikkoon puolustamaan asiaa, ei ole epäilystäkään siitä, että tämä raudan antaminen oli luonteeltaan luonteeltaan vaarallista, lyhyttä ja hankalaa. vastahyökkäys. Siten kysymykseen: "Mistä lähtien Jumala sallii koneiden puhua?" jos joku ohikulkija olisi vastannut hänelle: "Koska hän näki, kuinka surullista käytät sitä!" vastaus olisi ollut varsin kiusallinen. Mitä tulee lauseeseen: "Unohdin, olen teatterissa! jos kaveri olisi vain humannut:
xxx/ellauri175.html on line 615: – "Hei! loppujen lopuksi Hadaly vain tuplaa näyttelijäsi ylivoimaisesti! ohikulkija ei olisi ollut täysin väärässä.
xxx/ellauri175.html on line 642: Palaan loistaviin holveihini. – Hyvästi, sinä, joka et voi enää elää!
xxx/ellauri175.html on line 733: - Mennään ! sanoi Edison, näen, että olet pohtinut joka ilta mökilläsi ja että olet yrittänyt selittää työn itsellesi. Hyvä. Olen varma, että voit arvata jonkin verran alkuperäistä arkaania: mutta - kuka ikinä voisi kuvitella, millä olosuhteilla, satunnaisella ja ihmeellisellä tavalla, minulle annettiin tulla sen herraksi! – Tämä todistaa, että kaikkea tapahtuu niille, jotka etsivät.
xxx/ellauri175.html on line 737: – Surullisen kuoleman ja miehensä tuhon iskun alla rouva Anderson näki itsensä yhtäkkiä karkotetuksi talostaan – jopa ilman leipää ja tuomittu kahden 10–12-vuotiaan lapsensa kanssa. Muutaman banaalin kaupallisen tiedon ongelmallista hyväntekeväisyyttä hyökkäsi ensinnäkin sairaus, joka vei hänet täydelliseen toimimattomuuteen - yhdestä niistä suurista parantumattomiksi tunnustetuista neurooseista, unen neurooseista.
xxx/ellauri175.html on line 739: Olen kertonut teille, kuinka paljon arvostin tämän naisen luonnetta ja – ymmärrä minua, herrani – hänen älykkyyttään. – ja sen vanhan ystävyyden nimissä, jota hänen onnettomuutensa saattoi vain lisätä minussa, asetin, niin hyvin kuin pystyin, kaksi lasta ja ryhdyin toimiin suojellakseni heidän äitiään kaikilta ahdistuksilta. Aika pitkä aika kului. Eliskä siis se Hadalyn penny for an ex-leper meni ize asiassa Sowanalle.
xxx/ellauri175.html on line 741: Usein aivan liian harvoin tämän potilaan luona käydessäni minulla oli tilaisuus tarkkailla niitä outoja – ja jatkuvia, jatkuvia unikohtauksia – joiden aikana hän puhui ja vastasi minulle silmiään avaamatta. On olemassa useita nykyään luokiteltuja esimerkkejä näistä letargisista uneliauksista, joissa useat aiheet ovat pysyneet kokonaisina raskauskolmanneksina ilman ruokaa. Pitkällä aikavälillä - (luottamuskseni minulla on melko intensiivinen huomiokyky) - päädyin hoitamaan, jos mahdollista, parantamaan rouva Any Andersonin yksittäistä sairautta.
xxx/ellauri175.html on line 745: "Ehkä", Edison jatkoi. - Vai niin ! Huomasin toisena iltana - hiljaisella käytöksellänne ennen kuin neiti Alicia Clary… iski - alle tunnissa, kun ehdotuksia korjattiin, - kataleptisen hypnotismin vaikutuksena, - kyllä, minusta tuntui, että olitte tietoinen näistä. uusia kokeita, joita ensimmäinen tämän aiheen harjoittajamme yritti. He ovat osoittaneet, kuten tiedätte, että ihmismagnetismin tiede, sekä muinainen että uusi, on myönteinen, kiistaton tiede – ja että, sanalla sanoen, hermostomme todellisuus ei ole yhtä ilmeinen. sähköinen neste.
xxx/ellauri175.html on line 747: Hyvin ! En tiedä, kuinka mieleeni tuli ajatus turvautua magneettiseen toimintaan – ainoaksi helpotukseksi, jonka tämä onneton nainen saattaa tuntea! Väitin taistelevani sen kautta tätä voittamattoman ruumiillisen kivun pahaa vastaan. Opin turvallisimmista menetelmistä: sitten yritin, ei ilman kärsivällisyyttä, ja yksinkertaisesti sinnittelin, melkein joka päivä, noin kaksi kuukautta. Yhtäkkiä tässä on se, että ensinnäkin tunnetut ilmiöt, jotka on tuotettu peräkkäin, muut ilmiöt, jotka ovat edelleen huolestuneita tieteen arvossa, mutta jotka huomenna lakkaavat näyttämään sellaisilta, - täysin arvoituksellinen henkisen selvänäkimisen kriisejä. ― ilmeni näiden pitkien pyörtymisjaksojen syvyydessä.
xxx/ellauri175.html on line 751: Sanoin Sowana aiemmin. Älä epäilemättä unohda, että useimmat suuret magnetoituneet päätyvät nimeämään itsensä kolmannessa persoonassa, kuten pieniä lapsia. He näkevät itsensä lopulta kaukana kehostaan, koko aistijärjestelmästään. Vapautuakseen entisestään lisäämällä fyysisen persoonallisuutensa, ― sosiaalisen, jos niin haluat, ― unohdusta lisäämällä, useilla heistä, jotka ovat saavuttaneet selvänäköisyyden tilan, on ainutlaatuinen tapa kastaa itsensä, voin sanoa, että unesta peräisin oleva nimi tulee heille kenestäkään ei tiedä mistä ja keneksi he haluavat tulla nimekseen, valoisassa unessaan, siihen pisteeseen, että he eivät enää vastaa muuta kuin tähän salanimeen muualta maailmasta. Näin tapahtui, että eräänä päivänä – yhtäkkiä – keskeytellen itsensä aloittamaansa lauseeseen, rouva Anderson sanoi minulle yksinkertaisella intonaatiolla, joka kykeni hämmentämään vähemmän taikauskoisia, nämä ainoat unohtumattomat sanat:
xxx/ellauri175.html on line 759: Ja tämä sitäkin mielellään, koska moraalinen olento, joka ilmestyy minulle rouva Andersonissa, valvetilassa, ja se, joka näkyy minulle magneettisessa syvyydessä, näyttävät täysin erilaisilta. Hyvin yksinkertaisen naisen, niin arvokkaan, niin älykkään, jopa – mutta loppujen lopuksi hyvin rajallisten näkemysten –, jonka hänessä tunnen, sijasta, katso, tämän unen hengityksessä paljastuu nainen, täysin erilainen, moninkertainen ja tuntematon. ! Katso, tämän Sowana-nimisen nukkuvan naisen - joka fyysisesti on sama nainen - valtava tieto, outo kaunopuheisuus, läpitunkeva ideaalisuus ovat loogisesti selittämättömiä asioita! Eikö tämä kaksinaisuus ole hämmästyttävä ilmiö? Kuitenkin – vaikka intensiteetti on vähäisempää – tämä ilmiö on todistettu, havaittu, tunnistettu kaikissa kohteissa, jotka on altistettu vakaville magnetisoijille, ja Sowana on ainoa poikkeus erityislaatuisen neuroosinsa ansiosta vain esimerkkinä epänormaalista täydellisyydestä. tämä fysiologinen tapaus.
xxx/ellauri175.html on line 772: – Varjoisten lehtien ja maanalaisen tuhannen kukkakiilteen suojassa ojentuneena Sowana, hänen silmänsä kiinni, eksyneenä koko organismin painon ulkopuolelle, sulautui nesteen näköisenä Hadalyyn! Yksinäisissä käsissään, kuten kuolleen naisen käsissä, hän piti androidin metallisia kirjeitä; hän käveli, totisesti, Hadalyn kävelyllä, puhui sisällään - tuosta niin oudon etäisestä äänestä, joka hänen pyhän unensa aikana värähtelee hänen huulillaan! Ja minun täytyi vain toistaa, myös huulillani, mutta hiljaisuudessa kaikki, mitä sanoit, jotta tämä Tuntematon meistä kahdesta, joka kuulee sinua minun kauttani, vastaisi tässä haamussa.
xxx/ellauri175.html on line 778: Muista liike – niin luonnollista! ― Hadalysta kauniin Alician valokuvataittoon tässä ympäristössä? Ja alla lämpömittariin päin, joka sopii planeetasäteiden kalorien punnitsemiseen? improvisoitu selitys tälle laitteelle? osakemarkkinoiden kohtaus, niin ainutlaatuinen? Muistatko, kuinka selkeästi Hadaly kuvaili neiti Alicia Claryn tarkkaa wc:tä lukiessaan lampun alla ensimmäisen illan lähetystä vaunuissa? Tiedätkö, millä hienovaraisilla, millä uskomattomilla keinoilla tämä erityisen salainen selvänäköisyys on voinut tapahtua? Tässä se on: "Sinä olet kyllästynyt, tunkeutunut inhotun ja rakkaan elävän olennon hermostolla! Kuitenkin jossain vaiheessa, jos muistat, Hadaly otti sinua kädestä ja johdatti sinut hirvittävään laatikkoon, jossa lepäävät teatteritähden jäännökset. No, Sowanan hermosto oli toisen nesteen läheisen välityksen kautta yhteydessä sinun kanssasi tämän Hadalyn käden paineen ansiosta. Välittömästi hän lensi pois näkymättömissä verkostoissa, jotka jäivät hänen näennäisestä etäisyydestä huolimatta sinun ja kauniin rakastajatarsi väliin: sen vuoksi hän päätyi heidän ylenpalttiseen keskustaan, eli neiti Alicia Claryyn, vaunuun, joka vei hänet. Menlo Parkiin.
xxx/ellauri175.html on line 786: "Hetki", vastasi lordi Ewald; Tietysti on jo hyvin ihailtavaa, että pelkkä sähkö voi nykyään välittää etäisyyksillä ja korkeuksilla ilman kovin tarkkoja rajoja – esimerkiksi kaikki tunnetut voimat: niin paljon, että – jos minun täytyy uskoa kaikkialla julkaistuja raportteja – huomenna , epäilemättä, se säteilee satatuhatta verkkoa, maallisissa tehtaissa, sokeat, valtavia, tähän asti kadonneita energiaa, kaihia, virtauksia, - tiedän sen! jopa refluksitauti, ehkä. ― Mutta tämä arvovalta on tiukasti sanottuna ymmärrettävää, kun otetaan huomioon käsin kosketeltavat johtimet, ― maagiset ajoneuvot, ― joissa nesteen voima värähtelee! Vaikka elävän ajatukseni puoliolennainen käännös... kuinka tunnustaa se kaukaa, ilman induktoreita, olivatpa ne kuinka hauraita tahansa?
xxx/ellauri175.html on line 788: "Ensinnäkin", vastasi sähköasentaja, "itse asiassa etäisyys ei ole enää täällä, vaan eräänlainen illuusio. Ja sitten! unohdat suuren osan kokeellisen tieteen äskettäin virallisesti hankkimista faktoista: tiedät esimerkiksi, että - ei enää vain elävän olennon hermosto, vaan tiettyjen aineiden yksinkertainen hyve välitetään "etäisyyden päässä ihmiskehoon ilman nieltämistä, ehdotusta tai induktiota. Eivätkö seuraavat tosiasiat ole todistettu nykyajan positiivisimpien lääkäreiden silmissä: - Tässä on sellainen määrä ilmatiiviisti suljettuja ja käärittyjä kristallipulloja, joista jokainen sisältää sellaista ja sellaista lääkettä, jonka nimeä en tiedä. Otan satunnaisesti yhden niistä; Lähestyn sitä kymmenen tai kaksitoista senttimetriä esimerkiksi hysteerisen kallon tyvestä: ― muutamassa minuutissa tutkittava kouristelee, oksentaa, aivastaa, itkee tai nukahtaa sen mukaan, mitä hyveitä hänen takanaan esitellään. pää tällä etäisyydellä. - Mitä ! jos se on tappava happo, näkyykö tällä potilaalla tämän hapon aiheuttaman myrkytyksen oireita – jotka mahdollisesti johtavat hänen kuolemaansa? Jos se on tällainen vaalijuhla, hän lankeaa täsmälliseen hurmioon, pukeutuu jatkuvasti täsmälliseen uskonnollisuuden luonteeseen, - hallusinaatioissa aina pyhä? Oliko hän uskollinen kulttiin, joka on erilainen kuin se, jonka mystisiä näkyjä hän tulee kokemaan? Jos satun pitämään kloridia, - kultakloridia, - katso, tämä naapurusto polttaa häntä, kunnes hän huutaa kivusta? "Missä ovat näiden ilmiöiden johtavat tekijät? Ja kun kohdataan nämä kiistattomat tosiasiat, jotka tunkeutuvat kokeelliseen tieteeseen niin oikeutetulla hämmästyksellä, miksi en voisi olettaa uuden, sekalaisen nesteen, sähkön ja hermoston synteesin mahdollisuutta, joka sisältää samalla yhtä ainoaa. kuka liikkuu kohti pohjoisnavaa minkä tahansa magneettineulan kärkeä ja sen, joka kiehtoo haukan siipien lyönnin alle asetettua lintua?
xxx/ellauri175.html on line 810: Ainoastaan tämän vaikutuksen ylivoiman alainen näyttelijä lausui kärsivällisesti tällä lavalla, näkymättömien linssieni ympäröimänä, kokonaisten päivien ajan jokaisen Hadalyn hallussa olevan kohtauksen lauseen, joka persoonallistaa hänet. Ja tämä alas haluttuihin intonaatioihin, liikkeisiin ja katseisiin, joita Sowana kutsui, inspiroi tässä kauniissa viattomassa. Hadalyn uskolliset kultaiset keuhkot tallensivat inspiraation sormen alla vain täydellisen laulun vivahteen, joka lopulta lausuttiin kahdenkymmenen muun joukossa, joskus. ― Minä, mikrometri kädessä ja vahvin suurennuslasini silmäluomen alla, viittasin, vain heidän hetkellistä valokuvaansa vastaavassa määrin, Andréiden moottorisylinterin jäykkyyteen, ainoaan täydelliseen liikesarjaan, joka yhdistyi katseet ja Alician säteilevät tai vakavat ilmeet. Niiden yhdentoista päivän aikana, jotka tämä työ vaati, haamujen fyysiset jäännökset saatiin valmiiksi – lopuksi rintakehä vähennettynä – tarkkojen ohjeideni mukaan. ― Haluatko nähdä ne muutamat tusinaa erityistä fotokromaattista tulostetta, joihin pisteet on ommeltu (millimetrin tuhannesosien tarkkuudella), joissa metallijauheen rakeita on levinnyt ihonväriin, jotta ne magnetisoivat tarkasti viisi tai kuusi Alicia Claryn perushymyä? Minulla on ne täällä, näissä laatikoissa. Näiden kasvopelien ilmaisua vivahdellaan aivan itsestään sanojen arvolla – aivan kuten vain viisi sarjaa kulmakarvoja muokkaa tämän niin mielenkiintoisen nuoren naisen tavallista ulkonäköä.
xxx/ellauri175.html on line 839: Ja nyt, herrani kreivi Celian Ewald, vielä lasillinen Jereziä (oho pullo on jo ihan lopussa) – ja hyvästi. Olet valinnut unelmien maailman; ottaa yllyttäjä pois. Mitä tulee minuun, kohtalo kahlitsee minut vaaleaan "todellisuuteen". Matkalaatikko ja vaunu ovat valmiit; hyvin aseistetut mekaanikkoni saattavat sinut New Yorkiin, missä transatlanttisen Wonderfulin kapteenille on ilmoitettu. Saatamme nähdä toisemme Athelwoldin linnassa. Kirjoita minulle. Kätesi ! - Jäähyväiset.
xxx/ellauri175.html on line 892: "Ystävä, olen lohduton yksin Hadalysta – ja suren vain tätä haamua. Mitäs jos väsättäisiin uusi? - Jäähyväiset. — Lordi Ewald. »
xxx/ellauri176.html on line 101: In an effort to sort through the lingo being bantered about by both the adult stars and the journalists covering them, we’ve compiled this glossary of very adult terms. While it’s by no means exhaustive, our porn mini-dictionary will hopefully help you navigate the decidedly X-rated conversations at the Venetian’s center bar and clue you in to what the saucy blonde meant when she asked if you would give her a facial. Hint – she’s not looking for your sperm spouted on her face.
xxx/ellauri176.html on line 170: Et le merveilleux Paradou du roman, ce paradis panthéiste, cet hymne à la nature, à l'amour – ces paysages décrits par Zola perdent toute vibration, toute poésie. On croit voir défiler les pages du catalogue Vilmorin où s'ébattent Serge et une Albine issue du Petit Echo de la Mode. Le film projeté ne montre pas la séquence du grenier, la découvert des toilettes féminines – les nombreux changements de robe d'Albine sont, dès lors, gratuits, irritants. Comme tous les autres acteurs, Gillian Hills (Albine) est mal dirigée, elle n'a aucune grâce, aucun naturel. Francis Huster (Serge), lui, a du charisme mais son dur combat, sa douceur sont hélas surtout perceptibles par le fard qui rantôt ranime, tantôt creuse un visage que des zooms inutiles amènent en gros plan. Et pour avoir voulu donner aux paysages de la Sainte-Baume, du Lubéron, du Parc Floral d'Orléans une certaine unité, on aboutit à des tonalités froides, éteintes. Seules les intérieurs (l'église, la chambre de Serge, la salle à manger de la cure) gardent leurs contrastes, leurs valeurs. Les personnages n'existent guère, aucune vibration n'émane d'eux, ni de la nature cruelle ou triomphante, de ce Paradou, terre-mère bruissante de vie, féconde.
xxx/ellauri176.html on line 541: Freudin mukaan lapsi tuo maailmaan niin sanottuja "polymorfisia perversseja" asentoja, jotka voivat ilmetä erilaisissa parafilioissa seksuaalisen viiveen läpimurtojen aikana (Termiä perversio ei käytetä pejoratiivisesti (pejoratiivisesti), vaan se on ihan arvoneutraali. Freud oli izekin koko perverssi, ja lähes kaikki kynäilijät ovat sitä.) Esipubesoiva lapsi on alttiimpi paraphilialle kuin useimmat aikuiset, koska hänen henkiset patonsa – kuten häpeä, inho ja moraali – ovat vasta syntymässä iästään riippuen. Lapsuudessa laukaistuja paraphilioita ovat muun muassa seuraavat seksuaaliset taipumukset:
xxx/ellauri176.html on line 597: Tuhoisimmat luonnonkatastrofit 1900–2014 (suluissa arvio
xxx/ellauri176.html on line 600: Keski-Kiinan tulvat 1931 (850 000–4 000 000)
xxx/ellauri176.html on line 602: Tangshanin maanjäristys, Kiina 1976 (242 000–655 000)
xxx/ellauri176.html on line 608: (160 000–316 000) Intian valtameren maanjäristys ja
xxx/ellauri176.html on line 891: What is the 'alt-right'? Who coined the term 'alt-right'? The white supremacist Richard Spencer devised the term in 2010. He has described the movement as "identity politics for white Americans and for Europeans around the world". What does it stand for? The movement supports extreme rightwing ideologies, including white nationalism – used interchangeably with white supremacism – and antisemitism. It positions itself broadly against egalitarianism, democracy, universalism and multiculturalism.
xxx/ellauri177.html on line 64: Émile Édouard Charles Antoine Zola (2. huhtikuuta 1840 Pariisi – 29. syyskuuta 1902 Pariisi) oli ranskalainen romaanikirjailija, naturalistisen kirjallisuuden ehkä tunnetuin edustaja. Zolan teokset innoittivat Suomessa 1880–90-luvun realisteja, kuten Minna Canthia ja Juhani Ahoa.
xxx/ellauri177.html on line 74: Kirjoituksensa vuoksi Zola joutui oikeuteen kunnianloukkauksesta syytettynä. Hänet tuomittiin syylliseksi, mutta Zola vältti vankilatuomion pakenemalla Englantiin. Takaisin Ranskaan Zola pääsi kuitenkin palaamaan pian, kun hallitus vaihtui. Suureksi osaksi Zolan ponnistelujen ansiosta Dreyfus armahdettiin vuonna 1899, mutta vasta vuonna 1906 – Zolan jo kuoltua – korkein oikeus kumosi kaikki syytökset.
xxx/ellauri177.html on line 160: Tämä epätoivoinen kutsu, tämä huuto, joka oli puhdas halusta (tai puhdasta halua, whichever), oli rauhoittanut nuorta pappia. Neitsyt, täysin valkoinen, silmät taivaalle päin, näytti hymyilevän lempeämmin ohuilla vaaleanpunaisilla huulillaan. Hän jatkoi lempeällä äänellä: – Haluaisin vielä olla lapsi. En koskaan haluaisi olla muuta kuin mekkosi varjossa kävelevä lapsi. Olin hyvin pieni, liitin käteni sanoakseni Marien nimen. Kehtoni oli valkoinen, ruumiini oli valkoinen, kaikki ajatukseni olivat valkoisia. Näin sinut selvästi, kuulin sinun kutsuvan minua, menin luoksesi hymyillen, lehdettömien ruusujen päällä. Ja ei mitään muuta, en tuntenut, en ajatellut, elin oli juuri tarpeeksi pieni ollakseni kukka jaloissasi. Meidän ei pitäisi kasvaa aikuisiksi. Ympärilläsi olisi vain vaaleat päät, lapsia, jotka rakastaisivat sinua, puhtailla käsillä, terveillä huulilla, hellillä raajoilla, saastumattomina, ikään kuin maitokylvystä nousevana. Ei rumia elimiä, ei limaa, ikäviä hajuja. Mixi näpötinten pitääkään sijaita pissan ja kakan vieressä!
xxx/ellauri178.html on line 51: Matti Antero Salo (12. joulukuuta 1933 Tampere – 1. joulukuuta 2017 Espoo) oli suomalainen elokuvakriitikko ja -tutkija. Hän työskenteli Suomen elokuva-arkistossa (Kavi) vuoteen 1998, jolloin hän jäi eläkkeelle.
xxx/ellauri178.html on line 163: David Howard Susskind (December 19, 1920 – February 22, 1987) was an American TV talk show host. His talk shows addressed timely, controversial topics beyond the scope of others of the day. Amerikan Hannu Karpo.
xxx/ellauri178.html on line 224: Kaarle Sanfrid Laurila (1. kesäkuuta 1876 Kalajoki – 15. syyskuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen estetiikan tutkija, Helsingin yliopiston taidefilosofian professori ja Valvoja-lehden päätoimittaja.
xxx/ellauri178.html on line 258: ja äidin kuolemaa (Laurikainen, 1983, ss. 10–15). Tästä hän kertoo (Laurikainen, 1982, s. 36): ”70-luvulla on luonnontieteiden ja kristinuskon
xxx/ellauri178.html on line 260: lähemmäksi, ja kun samalla mietiskelin kvanttiteorian perusfilosofiaan liittyviä asioita, huomasin tässä läheisiä liittymäkohtia kristinuskon ajatusmaailmaan”, esim. epämääräisyysperiaate, Schrödingerin kissa, kaxoisrakokoe. (Ks. Airola 2015, s. 226–228.)
xxx/ellauri178.html on line 262: Tapahtumien järjestyksellä on ollut oma vaikutuksensa Laurikaisen aloittamaan filosofiseen keskusteluun. Syvät tunne-elämykset johtivat uskonasioiden vahvaan painotukseen hänen teoksissaan: Laurikainen pyrittiin – ainakin kulissien takana – yksinkertaisesti leimaamaan ”heränneeksi”, ”uskoon tulleeksi”, ”uskovaiseksi”, sanalla sanoen "hurahtaneexi". Mitä se ei suinkaan ollut, ehei, ei sinne päinkään! Sehän oli järkimiehiä! Jopa oudot juorut tiedepiireissä saivat jalansijaa. Laurikaisen myöhemmistä teoksista – ja varsinkin hänen luonnonfilosofiaa koskettavista
xxx/ellauri178.html on line 263: seminaariluennoistaan – käy selvästi ilmi hänen filosofoimisensa ja kulttuurikritiikkinsä tavoite. Nähdäkseni Laurikaisen mielestä ahtaalle materialismille rakentava vinosuuntaus tieteen taustafilosofiassa oli korjattava ja uusi todellisuuskäsitys rakennettava väljälle idealismille ja kvanttimekaniikan osoittaman indeterminismin perustalle. Oli luotava kokonaisuuden käsittävä todellisuuskuva, unus mundus, jossa myös ihminen ja hänen tietoisuutensa on mukana.
xxx/ellauri178.html on line 265: Tämä korjattu, laaja todellisuuskuva voisi poistaa esteet henkilökohtaisen uskonelämän tieltä ja korjata materialismin tuottamat kulttuurin rappeutumat. Erityisesti on korostettava, että Laurikainen piti tieteen menetelmiä ja saavutuksia suuressa arvossa, mutta hän näki selvästi sen rajoittuneisuuden todellisuuden tulkkina – ”tieteellä on rajansa” muodostui siten hänen motokseen.
xxx/ellauri178.html on line 267: Tämän rajan lähtökohtana Laurikaisella oli esitelmissään miltei aina kvanttimekaniikasta tutun niin sanotun kaksoisrakokokeen tulos. Hiukkasten – olipa kyseessä fotonit, elektronit tai diakonit – absorboituessa detektorille syntyy kylläkin tietty tulosjakautuma, mutta yhden hiukkasen paikkaa siinä ei pystytä ennustamaan, yksittäistapauksen suhteen vallitsee indeterminismi. Tilanne on klassiselle fysiikalle outo ja dramaattinen, jopa mystinen. Onko siis hyväksyttävä todellisiksi tapahtumia, joilla ei ole syytä? Eikö Schopenhauerin neljä juurta päde sittenkään?
xxx/ellauri178.html on line 345: Anton Pavlovitš Tšehov (ven. Анто́н Па́влович Че́хов, 29. tammikuuta (J: 17. tammikuuta) 1860 Taganrog – 15. heinäkuuta (J: 2. heinäkuuta) 1904 Badenweiler) oli venäläinen kirjailija, joka uudisti novelli- ja näytelmäkirjallisuutta.
xxx/ellauri179.html on line 38: Ernest Miller Hemingway (21. heinäkuuta 1899 Oak Park, Illinois – 2. heinäkuuta 1961 Ketchum, Idaho) oli 1900-luvun törkeimpiä yhdysvaltalaisia kirjailijoita. Ernesto oli sadisti. Tää lause yxin riittää heittämään Henpecked Hemin tuherruxineen syvälle roden pohjalle:
xxx/ellauri179.html on line 169: Wayne Bidwell Wheeler (November 10, 1869 – September 5, 1927) was an American attorney and longtime leader of the Anti-Saloon League. The leading advocate of the prohibitionist movement in the late 1800s and early 1900s, he played a major role in the passage of the 18th amendment to the United States Constitution, which outlawed the manufacture, distribution, and sale of alcoholic beverages.
xxx/ellauri179.html on line 233: Of the 7 suicides that Mariel Hemingway is aware of in her family, 1 was of Ernest’s father, & 3 of his father’s 6 children (if one assumes that Hemingway did commit suicide). There still is no official decision–and there may never be–as to whether the death of the writer early Sunday from the blast of a 12-gauge shotgun had been an accident or suicide. However, the fact that Mr. Hemingway had been divorced would bar him from a Catholic Church funeral anyway. Catholic sources said there was nothing improper in a Catholic priest saying prayers at graveside.
xxx/ellauri179.html on line 275: Grace Ernestine Hall, sittemmin Grace Hall Hemingway (June 15, 1872 – June 28, 1951) was an American opera singer, music teacher, and painter. Sen isä oli todennäkösesti chicagolainen teurastaja tai lihakauppias. Sen on tytär ainakin näkönen, vielä pelottavamman kuin Keskustan Sirkka-Liisa Anttila (kisa ratkeaa kyllä vasta loppumetreillä).
xxx/ellauri179.html on line 314: “I saw a moving sight the other morning before breakfast in a little hotel where I slept in the dusty fields. The young man of the house had shot a little wolf called coyote in the early morning. The heroic little animal lay on the ground, with his big furry ears, and his clean white teeth, and his jolly cheerful little body, but his brave little life was gone. It made me think how brave all these living things are. Here little coyote was, without any clothes or house or books or money or bonds or anything, with nothing but his own naked self to pay his way with, and risking his life so cheerfully – and losing it – just to see if he could pick up a meal near the hotel. He was doing his coyote-business like a hero, and you must do your boy-business, and I my man-business bravely, too, or else we won’t be worth as much as a little coyote.” (The Letters of William James to Henry James, Little, Brown and Co.: Boston 1926.)
xxx/ellauri179.html on line 616: The newest biography of Henry James is the work of a Vermont law professor who has written one earlier biography, Honorable Justice, The Life of Oliver Wendell Holmes, of the “great dissenter” on the Supreme Court in the first half of our century. Proceeding from the law into literature, Sheldon M. Novick tells us in a book titled Henry James, The Young Master–as if James were a young Mozart or a Paganini and didn’t work hard to achieve literary mastery–that the celibate and sexually diffident novelist, who put most of his life into his art, was in reality a regular guy who “underwent the ordinary experiences of life.” In fact, says Novick, he had an affair at the end of the Civil War with–yes, Oliver Wendell Holmes Jr.
xxx/ellauri179.html on line 623: What evidence does Novick offer for the James-Holmes “affair”? Just two French words James uses in his long and vivid notebook entry recalling his early days in Boston, where his family settled in a brick house in Ashburton Place near the State House. The words are l’initiation première–“first initiation.” In the entry, James is writing generally of the “rite of passage” that inaugurated his literary career. He describes the strong emotions he felt at the assassination of Lincoln (on James’$2 22nd birthday); how he wept when Hawthorne died; and the dawning sense of freedom experienced after the war’s end. He mentions also his first book review on English novel-writing, published in the North American Review, whose editors paid him $12, praised his writing, and asked for more. He does mention Holmes, but only to describe a brief visit he made to Holmes’ mother to ask how her son was faring in England, and his own fierce envy of Holmes for traveling abroad while James remained at home.
xxx/ellauri179.html on line 629: Novick’s second “case” is as flimsy as the first, but it has more documentation. It is based on James’ letters from Paris between 1875 and 1876. He has met Ivan Turgenev, the Russian master, and finds himself moving among assorted Russians. One of them is Paul Zhukovski, son of a Russian poet who tutored Alexander II when he was a prince. Reared in the royal court, Zhukovski is soft, dependent, spoiled, and weak-willed, but graceful and entertaining. James has never known any Russians, and Zhukovski becomes an agreeable companion; he is “picturesque,” and while James tells his parents that “human fellowship” is not his specialty, the two get along very comfortably. They dine with Turgenev, and with countesses, a duke, princesses. They make sorties into cabarets and cafes. James reports that he and Zhukovski have sworn “eternal fellowship.” One could read sex into this–as Novick does–but it sounds more like the drinking and singing that often takes place among young males, their swagger and “brotherhood.” At every turn, Novick introduces suggestions of a love affair.
xxx/ellauri179.html on line 635: Writing to his sister Alice, James characterized Zhukovski as “the same impracticable and indeed ridiculous mixture of Nihilism and bric-à-brac as before.” He adds that Zhukovski always needs to be sheltered by a strong figure: “First he was under Turgenev, then the Princess Urusov, whom he now detests and who despises him, then under H.J. Jr. (!!), then under that of a certain disagreeable Onegin (the original of Turgenev’s Nazhdanov, in Virgin Soil) now under Wagner, and apparently in the near future that of Madame Wagner.” Novick bypasses these letters; he avoids looking at facts that might spoil his case. He does allude to the James remark about Zhukovski’s bric-a-brac, but he seems to misunderstand its irony. He claims that James was “cautious” about this visit because of crime and disease in the Naples area–all this, says Novick, is “out of keeping with the collection of bric-à-brac with which Zhukovski was surrounded.” James may indeed have been referring to the villa’s human bric-a-brac.
xxx/ellauri179.html on line 639: So Novick is deprived of the happy romance he wanted to chronicle at Posilipo. He consoles himself by a detailed account of Zhukovski’s adoption into Bayreuth, his painting the sets for Parsifal and being considered a kind of son by the Wagners. Novick seems to be trying to walk down two streets at once–the street of the refinements of literary biography and the more rigid roadway of the prosecutorial argument. He attempts to turn certain of his fancies into fact–but his data is simply too vague for him to get away with it.
xxx/ellauri179.html on line 654: William Jennings Bryan (March 19, 1860 – July 26, 1925) was an American orator and politician. Beginning in 1896, he emerged as a dominant force in the Democratic Party, running three times as the party's nominee for President of the United States in the 1896, 1900, and the 1908 elections, always losing. He served in the House of Representatives from 1891 to 1895 and as the Secretary of State under Woodrow Wilson. Because of his faith in the wisdom of the common people, he was often called "The Great Commoner". Pöljän näköinen kalju paxulainen.
xxx/ellauri179.html on line 686: The second alarm is the air raid warning. This is more of a scream or shriek – the meaning is quite clear: “take cover there is a hawk”.
xxx/ellauri179.html on line 716: Distress: This is a higher pitched peeping – it is continuous and sounds unhappy. Being cold and hungry are the usual reasons.
xxx/ellauri179.html on line 718: Fear: A chick taken away from its mother will peep in fear – once you place it back with Mama they will be quiet.
xxx/ellauri179.html on line 733: Not all roosters do this – mine do not (perhaps he relies on me to do the head count). After I have done the head count I will tell them goodnight and some will answer with a soft clucking.
xxx/ellauri179.html on line 749: crow all day long, but can hens crow? Only hens that have some sort of hormonal imbalance have been known to crow – this is rare.
xxx/ellauri179.html on line 797: Although he originally intended to be ironic when he proclaimed that women were the superior gender, many of the qualities he assigned to them were qualities he deeply admired – realism and skepticism among them, but also manipulative skill and a detached view of mankind.
xxx/ellauri179.html on line 831: Rudyard Kipling (1865–1936). Verse: 1885–1918. 1922.
xxx/ellauri186.html on line 69: Henry Ward Beecher (June 24, 1813 – March 8, 1887) was an American Congregationalist clergyman, social reformer, and speaker, known for his support of the abolition of slavery, his emphasis on God's love, and his 1875 adultery trial. His rhetorical focus on Christ's love has influenced mainstream Christianity to this day.
xxx/ellauri186.html on line 152: Seneca jr. (c. 4 BC Cordoba, present-day Spain - AD 65 Rome, aged 68–69)
xxx/ellauri186.html on line 262: Jean Stafford (July 1, 1915 – March 26, 1979) was an American short story writer and novelist. She was born in Covina, California, to Mary Ethel (McKillop) and John Richard Stafford, a Western pulp writer. She won the Pulitzer Prize for Fiction for The Collected Stories of Jean Stafford in 1970. Stafford's personal life was often marked by unhappiness. She was married three times. Her first marriage, to the brilliant but mentally unstable poet Robert Lowell, left her with lingering physical and emotional scars. Stafford enjoyed a brief period of domestic happiness with her third husband, A. J. Liebling, a prominent (but ugly) writer for The New Yorker. After his death in 1963, she stopped writing fiction. For many years Stafford suffered from alcoholism, depression, and pulmonary disease.
xxx/ellauri186.html on line 264: Robert Lowell IV (March 1, 1917 – September 12, 1977) was an American poet. He was born into a Boston Brahmin family that could trace its origins back to the Mayflower, yep, just those who only talked to Cod. He really thought he was something else, but he wasn't, just another evil looking guy.
xxx/ellauri186.html on line 322:Osaka i tårar – hånades i Indian Wells
xxx/ellauri186.html on line 324: Den förra världsettan Naomi Osaka hånades av publiken i Indian Wells. Japanskan brast i gråt och förlorade därefter tennismatchen i andra omgången. Ryskan Veronika Kudermetova vann matchen med 6–0, 6–4.
xxx/ellauri186.html on line 326: Tidigt i matchen skrek en kvinna i publiken "Naomi, du suger". Osaka, numera rankad 78 i världen, försökte förmå domaren att vidta åtgärder, men fick inte gehör. Och efter 0–3 i första set kom tårarna. Osaka lyckades dock samla ihop sig och fortsätta matchen och höjde sitt spel i andra set. Men det räckte inte för att vända på matchen.
xxx/ellauri186.html on line 330: – Jag har blivit hånad och häcklad förut, så det störde mig egentligen inte. Men så kom jag att tänka på Venus och Serena. Den videon borde alla se, sade Osaka, och brast i gråt ännu en gång innan hon lämnade arenan.
xxx/ellauri186.html on line 360: Dagania tai Dagonia palvoivat myös kanaanilaiset. Dagania palvottiin lisäksi Mesopotamiassa. Useat Akkadin ja Babylonian kuninkaat kuten Hammurabi ja Assurnasirpal II julistivat olevansa Dagonin poikia. Vanhassa testamentissa Dagon on filistealaisten pääjumala (Tuomarien kirja 16:23). Simson tuhoaa Daganin temppelin Gazassa kaatamalla sen kaksi pylvästä. Dagan on saattanut olla lisäksi meren jumala, ja hänet esitettiin kalanpyrstöisenä. Hänen nimensä merkitsee ”tähkä” mutta israelilaiset sekoittivat sen heprean kielen sanaan dag (kala) – tästä johtuvat kuvat kalanpyrstöisestä jumalasta. On kuitenkin epäselvää, ovatko Dagan ja Dagon sama jumala. Ido Dagan oli söpön punatukkaisen Ulriken kalansilmäinen juutalainen kolleega IBM:llä. Siitä tuli Hararin näköinen iso kala tietokonelingvistiikan alalla.
xxx/ellauri186.html on line 489: Othello, in full Othello, the Moor of Venice, tragedy in five acts by William Shakespeare, written in 1603–04 and published in 1622 in a quarto edition from a transcript of an authorial manuscript.
xxx/ellauri186.html on line 502: Ukraina käännyttää nyt suomalaisia vapaaehtoisia – myös "Juhon" ja "Jamin" matka päättyi karvaaseen pettymykseen Mielikuva Ukrainasta, joka ottaa riveihinsä kenet tahansa vapaaehtoisen, on väärä. Asevoimilla on yllättävänkin tarkat vaatimukset.
xxx/ellauri186.html on line 504: – Meitä ei hyväksytty, puhelimeen kilahtaa lyhyt katkera viesti turvallisen sovelluksen välityksellä.
xxx/ellauri186.html on line 508: – On aika outo olo, mies sanoo nyt epäuskoisena.
xxx/ellauri186.html on line 513: – Kuka tahansa, joka haluaa liittyä Euroopan ja maailman turvallisuuden puolustamiseen, voi tulla ja seistä rinta rinnan ukrainalaisten kanssa 2000-luvun hyökkääjiä vastaan, hän sanoi lausunnossaan. Varsin valehteli!
xxx/ellauri186.html on line 519: – Enemmistö ihmisistä hylätään taistelukokemuksen puutteen vuoksi. Osa hylätään myös väärien periaatteiden takia. Monella syy tulla Ukrainaan on oikeasti tappaa venäläisiä – eikä taistella maan itsenäisyyden puolesta, Iltalehdelle kerrotaan yleisellä tasolla.
xxx/ellauri186.html on line 521: Muukalaislegioonaan on ollut vaikeuksia löytää sopivia taistelijoita. Ihmiset saattavat liioitella kokemustaan ja tarinaansa. Tai jopa valehdella asiasta. Asioiden vahvistaminen voi olla joskus hankalaa tai ainakin se vie kantapeikkojen aikaa ja kärsivällisyyttä. – Monet luulevat, että he voivat vain tulla ja lähteä ampumaan ihmisiä, Iltalehdelle kerrotaan.
xxx/ellauri187.html on line 264: José de Sousa Saramago (16. marraskuuta 1922 Azinhaga, Ribatejo, Portugali – 18. kesäkuuta 2010 Lanzarote, Espanja) oli portugalilainen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1998. Hän on (tai siis oli) Portugalin tunnetuin nykykirjailija. Saramago kirjoitti näytelmiä, romaaneja, runoja, esseitä ja lehtiartikkeleita.
xxx/ellauri187.html on line 275: Portugal's 25 April 1976 constitution reflected the country's 1974–76 move from authoritarian rule to provisional military government to a representative democracy with some initial Communist and left-wing influence. The military coup in 1974, which became known as the Carnation Revolution, was a result of multiple internal and external factors like the colonial wars that ended in defeats, removing the dictator, Marcelo Caetano, from power. The prospect of a communist takeover in Portugal generated considerable concern among the country's NATO allies. The revolution also led to the country abruptly abandoning its colonies overseas and to the return of an estimated 600,000 Portuguese citizens from abroad. The 1976 constitution, which defined Portugal as a "Republic... engaged in the formation of a classless society," was revised in 1982, 1989, 1992, 1997, 2001, and 2004.
xxx/ellauri187.html on line 279: Joosefin elämällä on itse asiassa oma tutkimusalansa nimeltä Josephology. Pyhille Joosefeille suunnatut hartaustiedot juontavat juurensa vuoteen 800AD ja katolisen kirkon lääkäreihin sen jälkeen, kun juutalaistaustainen enkelitohtori Saint Thomas Aquinas oli kirjoittanut aiheesta. Mariologian kasvun myötä myös Pyhän Joosefin teologinen tutkimus kasvoi ja 1950-luvulla perustettiin useita tutkimuskeskuksia erityisesti Joosefin – Marian aviomiehen – tutkimista varten. Pyhän Joosefin teologian nykyaikainen tutkimus on yksi vihonviimeisistä teologisista tieteenaloista.
xxx/ellauri187.html on line 281: Yksi selitys hänen Jeesuxen kannalta ennenaikaiseen kuolemaansa annetaan Jaakobin apokryfisessä evankeliumissa (kirjoitettu ~ 145AD), jonka oletetaan olevan Jaakobin – Jeesuksen veljen – protoevangeliumi, joka väittää, että Jaakob oli itse asiassa Joosefin poika aiemmasta avioliitosta. Kaanonin evankeliumit eivät koskaan mainitse Joosefin ikää, mutta tämä Kertomus Jaakobista esittää Josephin vanhana miehenä, joka kutsuttiin jumalauta vaan huolehtimaan neitsyt Mariasta. Jos tämä kertomus pitää paikkansa, selitys Josephin poissaololle myöhemmin Kristuksen elämässä johtuisi siitä, että hän siirtyi ihan vain vanhuuttaan ajasta ikuisuuteen joskus äpäräpoika Jeesuxen 12 ja 19 ikävuoden välillä.
xxx/ellauri187.html on line 328: Sofi-Elina Oksanen syntyi seitsemäntenä päivänä tammikuuta vuonna 1977 virolaisen diplomi-insinööri äidin ja suomalaisen sähkömies isän perheeseen Jyväskylässä. Hän jäi perheen ainoaksi lapseksi, mutta ei antanut sen koskaan haitata itseään – päinvastoin. Yksin hän sai vanhemmiltaan enemmän aikaa ja huomiota eikä hänen koskaan tarvinnut jakaa mitään kenenkään kanssa. Täysin erilainen elämänkatsomus vanhempiensa kanssa ajoi hänet usein heidän kanssaan riitoihin, mutta vielä monta vuotta myöhemminkin on tytär edelleen hyvissä väleissä äitinsä ja hiljaisen isänsä kanssa.
xxx/ellauri187.html on line 348: Viron lähimenneisyydestä kirjoittaminen jatkui näytelmällä puhdistus, joka sai ensi-iltansa helmikuussa 2007. Loppuunmyydyt esitykset jatkuivat kolme kautta ja esitystä kuvattiin vuoden teatteritapaukseksi. Sofi muunsi näytelmänsä romaaniksi vuonna 2008. Teos voitti sekä Finlandia – että Runeberg-palkinnon ja vielä vuonna 2010 pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuden palkinnon.
xxx/ellauri187.html on line 366: Georg Walther Groddeck (13 October 1866 in Bad Kösen – 10 June 1934 in Knonau, near Zurich) was a physician and writer regarded as a pioneer of psychosomatic medicine.
xxx/ellauri187.html on line 386: Dietrich Bonhoeffer (4. helmikuuta 1906 Breslau – 9. huhtikuuta 1945 Flossenbürgin keskitysleiri) oli saksalainen evankelis-luterilainen pappi ja teologi sekä natseja vastustavan Tunnustuskirkon perustajajäsen ja vastarintataistelija.
xxx/ellauri187.html on line 445: Maria von Wedemeyer Weller (23 April 1924 – 16 November 1977) oli saxalainen aatelistyttö, von Bismarckin sukulaisia, takuulla ei Aatun kannattajia.
xxx/ellauri187.html on line 488: Minä tiedän, Herra, että sinun päätöksesi ovat oikeat –
xxx/ellauri187.html on line 490: Joutukoot häpeään röyhkeät – syyttä he vainoavat minua!
xxx/ellauri187.html on line 614: –Kun pyritään luomaan kieltä, joka kohtelee ihmisiä tasavertaisesti, kyseessä on mielestäni vallan uusjako. Se saa jotkut ihmiset hermostumaan, koska he tuntevat, että heidän totuttuun asemaansa ollaan puuttumassa, Engelberg arvioi. Voi perhana, kyllä hemmetissä koiras älähtää!
xxx/ellauri187.html on line 665: – Jokaisella on oikeus valita kauneusleikkaus. Tein kaiken sen viisikymppisenä, mutta en tekisi niin enää. Minulla ei ole enää halua näyttää erilaiselta kuin mitä olen, pahemmaxi vaan menee, Ekland sanoi Platinum-lehden haastattelussa, jota Daily Mail siteeraa.
xxx/ellauri187.html on line 670: – Kaikki tämä tuhosi ilmeeni ja pilasi kasvoni. Se oli elämäni suurin virhe. Katsoessani kuvia, joista minusta oli otettu ennen pistoksia, näytin hyvältä. Näen sen nyt, mutta en nähnyt sitä silloin.
xxx/ellauri187.html on line 672: – Minä olen tällainen ruma kalkkuna ja ihmisten on se hyväksyttävä. Minä olen sen hyväksynyt, teidän pitää se hyväksyä, Ekland sanoi. Kiitos.
xxx/ellauri193.html on line 46: People with “dark personality traits”, such as psychopathy or narcissism, are more likely to be callous, disagreeable and antagonistic in their nature. Such traits exist on a continuum – we all have more or less of them, and this does not necessarily equate to being clinically diagnosed with a personality disorder.
xxx/ellauri193.html on line 48: Traditionally, people who are high in dark traits are considered to have empathy deficits, potentially making them more dangerous and aggressive than the rest of us. But we recently discovered something that challenges this idea. Our study, published in Personality and Individual Differences, identified a group of individuals with dark traits who report above-average empathic capacities – we call them “dark empanzees”.
xxx/ellauri193.html on line 63: This makes sense in a way, as to manipulate others for your own gain – or indeed enjoy the pain of others – you must have at least some capacity to understand them. Thus, we questioned whether dark traits and empathy were indeed mutually exclusive phenomena.
xxx/ellauri193.html on line 68: We then characterised these groups based on measures of aggression, general personality, psychological vulnerability and wellbeing. The dark empanzees were not as aggressive as the traditional dark triad group – suggesting the latter are likely more dangerous. Nevertheless, the dark empanzees were more aggressive than typicals and empanzees, at least on a measure of indirect aggression - that is, hurting or manipulating people through social exclusion, malicious humour and guilt-induction. Thus, although the presence of empathy was limiting their level of aggression, it was not eliminating it completely.
xxx/ellauri193.html on line 76: It is worth noting, however, that those clinically diagnosed with an antisocial personality disorder (often showing excessive levels of dark traits), most certainly lack empathy and are dangerous predators – and many of them are in prison. Our research is looking at people in the general population who have elevated levels of dark personality traits, rather than personality disorders.
xxx/ellauri193.html on line 80: We are currently replicating and extending some of our findings using the dark tetrad instead. Our results are yet to be published, but indicate there are two further profiles in addition to the four groups we’ve already identified. One is an “emotionally internalised group”, with high levels of affective empathy and average cognitive empathy, without elevated dark traits. The other shows a pattern similar to autistic traits – particularly, low cognitive empathy and average affective empathy in the absence of elevated dark traits.
xxx/ellauri193.html on line 98: Nadine Gordimer (20. marraskuuta 1923 Springs, Gauteng, Etelä-Afrikan unioni – 13. heinäkuuta 2014 Johannesburg, Etelä-Afrikka) oli eteläafrikkalainen kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1991 ja Booker-palkinto (kirjasta The Conservationist) vuonna 1974.
xxx/ellauri193.html on line 100: Englantilaisen äidin ja latvianjuutalaisen isän lapsi kasvoi lähellä Johannesburgia Transvaalissa. Häntä ei kasvatettu juutalaiseksi, vaan hän kävi anglikaanista nunnien koulua silloin, kun voi – sydänvikansa takia hän oli paljon poissa koulusta, äitinsä kotiopetuksessa. Hän opiskeli myöhemmin vuoden Witwatersrandin yliopistossa mutta jätti opinnot kesken. Gordimer alkoi kirjoittaa yhdeksänvuotiaana ja julkaisi ensimmäisen esseensä paikallislehdessä 14-vuotiaana.
xxx/ellauri193.html on line 238: Amerikkalainen tähtijuontaja levittää miljoonayleisölle salaliittoteoriaa Ukrainasta – Volgansaxalainen professorikin on ymmällään Venäjä-propagandan edessä, HS selvitti.
xxx/ellauri193.html on line 258: Tucker Carlsonin on huhuttu ottavan myös enenevissä määrin poliittisen vaikuttajan roolia – jotkut uskovat Carlsonin tavoittelevan jopa presidenttiehdokkuutta vuonna 2024. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Suomessa on seurattu tarkkaan sitä, miten Venäjän media kertoo sodasta.
xxx/ellauri193.html on line 265: Foxilla on myös esitetty esimerkiksi Unkarin pääministeristä Viktor Orbánista kertova ”dokumentti” Unkari vs. Soros – Taistelu sivilisaatiosta. Se kuvaa Unkarin muutosta johtajansa opeilla kansalliskonservatiivien paratiisiksi, joka on esimerkiksi onnistunut kukistamaan Soroxen laittoman maahanmuuton. Täytyy toivoa että Orban saa vielä niistetyxi Suomen natohaaveet.
xxx/ellauri193.html on line 271: Hän antoi ymmärtää, että USA:n todellinen vihollinen löytyy Yhdysvalloista (ja sen liberaalisiivestä) – ei suinkaan Venäjältä. Hän on myös myötäillyt Putinia siinä, että Ukrainan sodassa olisi kyse itsepuolustuksesta tai enintään izehyökkäyxestä, ja todennut, että Naton olemassaolon tarkoitus on härnätä Putinia.
xxx/ellauri193.html on line 287: Kansalliskonservatiiviset puoluejohtajat – kuten Ranskan Marine Le Pen ja Italian Matteo Salvini – alkoivat kuitenkin nopeasti ottaa etäisyyttä Putiniin sen jälkeen, kun hyökkäys alkoi. Carlson on viilannut linjaansa, mutta minkäänlaista pesäeroa vanhoihin kommentteihinsa hän ei ole tehnyt. Carlson on typerys.
xxx/ellauri193.html on line 306: Carlson has been a leading voice of white grievance politics. His remarks on race, immigration, and women – including slurs he said about kinky pubic hair between 2006 and 2011 (which resurfaced in 2019) – have for some reason been described as racist and sexist, as have his advertiser boycotts in Tucker Carlson Show. As of July 2021, his was the most-watched cable news show in the United States.
xxx/ellauri193.html on line 310: He is the long lost son of "Dick" Carlson (1941–), a former "gonzo reporter", who became the dictator of Voice of America, president of the Corporation for Pubic Mudcasting and the U.S. ambassador to the Seychelles.
xxx/ellauri193.html on line 398: In a 1979–80 interview Gordimer identified herself as an atheist, but added: "I think I have a basically religious temperament, perhaps even a profoundly religious one."
xxx/ellauri193.html on line 402: Gordimer and Roberts failed to reach an agreement over his account of the illness and death of Gordimer's husband Reinhold Cassirer and an affair Gordimer had in the 1950s, as well as criticism of her views on the Israel–Palestine conflict. Roberts published independently, not as "authorised", and Gordimer disowned the book, accusing Roberts of breach of trust.
xxx/ellauri193.html on line 449: Laurence Fox (s. 26. toukokuuta 1978 Leeds, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta) on englantilainen näyttelijä ja oikeistopoliitikko. Näyttelijänä hänet tunnetaan parhaiten James Hathawayn roolista vuosina 2006–2015 rikossarjassa Komisario Lewis. Sittemmin Fox on tullut tunnetuksi kansallismielisenä oikeistopoliitikkona. Vuonna 2020 hän perusti Reclaim-puolueen, joka sanoo ajavansa brittiläisten arvojen kunnioittamista ja vastustavansa niin sanottua cancel-kulttuuria. Foxin sanomiset ovat herättäneet kohuja, ja jotkut (paizi Yorkshire Post eikä Fox News) pitävät häntä rasistisena. Hän on kehottanut ihmisiä olemaan noudattamatta turvavälejä koronaviruspandemian aikaan. Persusanastoa käyttäen Mr. Fox on "nuiva".
xxx/ellauri193.html on line 764: 467 convicted murderers in 18 prisons (urban and rural) in all 9 provinces of our country, located by the South African Department of Correctional Services (DCS), completed a questionnaire, approved by this department. 392 men and 75 women were interviewed before completing their questionnaires. The latter consisted of questions regarding general information such as age, race group, gender, and length of sentence. The first question focussed on: (1.a.1) What was your motive for committing murder (jealousy, spite, anger, thoughtlessness, money, or anything else - that had to be indicated)? (1.a.2) Were you exposed to violence shortly before committing murder (electronic media, or any other type of violence – that had to be indicated)? (1.b) Which of the following contributing factors played a role in the commitment of the murder (drugs, alcohol, or both)? (1.c) Was the murder premeditated or committed impulsively? The second question focussed on: (2.a) Do you think capital punishment would be a deterrent to committing serious crimes? (2.b) And in your specific case: Do you think capital punishment would have been a deterrent to committing murder? Question three (3) asked: Was the victim known to you? By name, sight, or not at all? Question four was interested in: (4.a) Are you currently involved in a rehabilitation program. And (4.b): If you are currently involved in a rehabilitation program, do you think this program is helpful, and if yes, in which ways? The last question (5) focussed on: Will you murder again? In gaol or after you have been released?
xxx/ellauri193.html on line 828: Nationally, the overall rate of serious reversible error in capital cases is 68% - nearly seven out of every ten cases … The most common errors, prompting the most reversals at the state post-convictions stage, are (a) egregiously incompetent defence lawyers, mostly court appointed, who did not even look for – and demonstrably missed – important evidence that the defendant was innocent or did not deserve to die. 82% of those convictions overturned at the state level were found to deserve less than death when errors were corrected on re-trial; 7% were found innocent of the capital crime. Only 11% of those capital convictions reversed on state review were still found to deserve death on retrial … These high error rates exist all over the nation. 24 states with the death penalty have overall error rates of 52% or higher. 22 of the states have overall error rates of 60% or higher. 15 states have error rates of 70% or higher. To err is human. Better err on the safe side.
xxx/ellauri195.html on line 50: Yllättävä vitutustutkimus aiheutti vastausten vyöryn netissä – ”Jos Putin unohdetaan, eniten ihmisiä tuntuvat vituttavan toiset ihmiset”. Vaikka toinen ihminenhän se Vladimirkin on. Kyllä sitäkin mahtaa aika mahtavasti nyt jo vituttaa.
xxx/ellauri195.html on line 328: Clayton Wheat "Claytie" Williams Jr. (October 8, 1931 – February 14, 2020) was an American businessman from Midland, Texas who ran for governor in 1990. Despite securing the Republican nomination and initially leading in the polls against Democratic challenger State Treasurer Ann Richards by twenty points, Williams ultimately lost the race due in part to a controversial comment he made about rape. During the campaign Williams cultivated an image of a cowboy figure who had risen from humble roots to become a powerful business tycoon. The image played well in public opinion polls. Williams often had a propensity for making poorly planned statements on the campaign trail. Now he is fortunately dead meat.
xxx/ellauri199.html on line 111: The goal of the insertion of the radish––which at that time was likely larger; more like a black radish (retikka) rather than the red round radish of today––was as O’Bryhim (2017: 326) posits, in order to give the offender the condition of a εὐρύπρωκτος (a “roomy anus”).
xxx/ellauri199.html on line 850: Thomas Campion 1567 – 1620
xxx/ellauri199.html on line 883: Sandcastles washed away by the sea, a child wondering about Dad’s bald head, a disastrous picnic. Here are scenes from real life you will certainly recognise. But in Judith Nicholls’ poems, they are turned into myths and mysteries, grand stories, amusing songs or epic tales. On the other hand, she takes the mighty Roman empire – and packs it up into 40 words!
xxx/ellauri199.html on line 935: – Me läheiset ehdimme hädin tuskin heittää isälle hyvästit, jälkeenjäänyt Salmi sanoo Iltalehdelle. Salmen merkitystä suomalaisen musiikin sanoittajana kuvaa muun muassa se, että mies on sanoittanut tuhansia kappaleita. Erityisesti vuonna 1942 syntynyt Salmi muistetaan lapsuudenystävänsä Irwin Goodmanin eli Antti Hammarbergin monien suosittujen laulujen sanoittajana. Pitkään alamaissa olleen Goodmanin ura lähti rakettimaiseen nousuun, kun Salmi sanoitti kansantaiteilijalle kappaleen Rentun ruusu vuonna 1988. Veikko ”Vexi” tunnetaan yhtenä Suomen musiikkihistorian suurimmista sanoittajista. Salmen kynästä ovat lähtöisin myös muun muassa kappaleet Sydämeni joulun teen, Katson sineen taivaan sekä Goodmanin Vain elämää. Näistä kappaleista en muista mitään, mutta oli Vexillä tunnettujakin kappaleita, kuten Mahtava peräsin ja pulleat purjeet tai Sankt Pauli ja Reeperbahn.
xxx/ellauri199.html on line 937: Irwin Allen Ginsberg (3. kesäkuuta 1926 Newark – 5. huhtikuuta 1997 New York) oli erehdyttävästi Pelle-Hermannin näköinen yhdysvaltalainen runoilija. Hän oli beat-liikkeen johtohahmoja ja oli myös vahvasti mukana 1960-luvun hippiliikkeessä. Ginsberg asemoi itsensä juutalais- ja homorunoilijaksi.
xxx/ellauri199.html on line 1088: Theodor Seuss Geisel March 2, 1904 – September 24, 1991. Were Green Eggs and Ham not eaten because they are treif? Is the Cat wearing a Hat in lieu of a yarmulke? Did Horton hear a who, lay an egg, and ask why this night is different from all other nights?
xxx/ellauri200.html on line 157: The wise survive and serve–to play
xxx/ellauri200.html on line 172: Ezekiel's first book, No Time to Change (Phileas Foggillekin tuli kiire vaihtaa vaatteita Hong Kongissa), appeared in 1952. He published another volume of poems, The Deadly Man in 1960. After working as an advertising copywriter and general manager of a picture frame company (1954–59), he co-founded the literary monthly Jumpo, in 1961.
xxx/ellauri200.html on line 198: Vidiadhar Surajprasad Naipaul, kirjailijanimeltään V. S. Naipaul (17. elokuuta 1932 Chaguanas, Trinidad ja Tobago – 11. elokuuta 2018 Lontoo, Englanti) oli Nobel-palkittu trinidadilais-brittiläinen kirjailija, joka oli intialaista sukujuurta.
xxx/ellauri201.html on line 233: Bjørnstjerne Martinus Bjørnson (8. desember 1832–26. april 1910) var ein norsk forfattar og samfunnsdebattant. Bjørnson vann Nobelprisen i litteratur for 1903, som den første nordmannen, og er rekna som ein av dei fire store i norsk litteratur. Han skreiv teksten til den norske nasjonalsongen og var grunnleggjaren av Riksmålsforbundet.
xxx/ellauri202.html on line 38: Mihail Aleksandrovitš Šolohov (ven. Михаил Александрович Шолохов, 24. toukokuuta (J: 11. toukokuuta) 1905 – 21. helmikuuta 1984) oli venäläinen kirjailija. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1965. Tää liittyi Rutsevin aikaiseen suojasäähän, ja oli eräänlainen Rutseville suunnattu "Hinoa John", jatka tähän tapaan, vapauta ainakin pikkukapitalistit suunnittelutalouden ikeestä.
xxx/ellauri202.html on line 52: Roger Martin du Gard (23. maaliskuuta 1881 Neuilly-sur-Seine, Ranska – 22. elokuuta 1958 Sérigny, Ranska) oli ranskalainen kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1937.
xxx/ellauri202.html on line 196: Roger Martin du Gard (23 March 1881 – 22 August 1958) was a French novelist, winner of the 1937 Nobel Prize for Literature. Martin du Gard, homosexual by inclination and avocation, was miserably married to a devout Catholic who despised all his literary friends. Martin du Gard is much impressed with the fine appearance of the German race. The handsome boys and beautiful young girls are, to him, a reincarnation of ancient Greece. Martin du Gard reported back to André Gide on the wonders and delights of Berlin, where he had found the young involved in ‘natural, gratuitous pleasures, sport, bathing, free love, games, [and] a truly pagan, Dionysiac freedom’.
xxx/ellauri202.html on line 200: Martin du Gard posed as a specialist in matters sexual in order to attend interviews with homosexual men at Magnus Hirschfeld’s Institute. He also toured the gay clubs, nominating as his favourites the Hollandais and the lesbian Monocle. Christopher Isherwood was at Hirschfeld’s Institute on the day that Gide was given a guided tour, Gide ‘in full costume as The Great French Novelist, complete with cape’. Retrospectively calling him a ‘Sneering culture-conceited frog!’ from the safety of the mid-1970s – and in doing so sounding like a rather uptight, Francophobic D.H. Lawrence – Isherwood failed to consider that Gide’s pose might have been a way of giving Hirschfeld’s project the serious imprimatur of a symbolic cultural visit, to which the cape and the performed ‘greatness’ were essential embellishments.
xxx/ellauri202.html on line 212: Anatole France (oik. Jacques Anatole François Thibault, 16. huhtikuuta 1844 Pariisi – 12. lokakuuta 1924 Saint-Cyr-sur-Loire, Indre-et-Loire) oli ranskalainen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1921. Katolinen kirkko kielsi 1920-luvulla hänen teostensa levittämisen niiden sisältämien sosialististen piirteiden vuoksi lähde?. Francen tunnetuimpia romaaneja on Kuningatar Hanhenjalan ravintola (1892), joka on kuvaelma 1700-luvun Ranskasta. Hänet tunnetaan myös aforismeistaan. Francen syvällisimpänä kirjana pidetään romaania Enkelten kapina. Vähän se on köykänen kaveri knebelbarteineen, mutta kova panomies.
xxx/ellauri202.html on line 224: Anan ekassa kirjassa Sylvestre Bonnard, membre de l’Institut, est un historien et un philologue, doté d’une érudition non dénuée d’ironie : « Savoir n’est rien – dit-il un jour – imaginer est tout. »
xxx/ellauri202.html on line 413: In his 1953 memoir In the Face of the Gallows (published after his execution in 1946), Hitler’s lawyer Hans Frank claimed that Hitler had told him to investigate rumors of him having Jewish ancestry. Frank said Hitler showed him a letter from a nephew who threatened to reveal he had Jewish blood. Frank wrote that he found evidence that Hitler’s grandfather was Jewish and that Alois’ mother, Maria Schicklgruber, worked as a cook in the home of a wealthy Jewish family named Frankenreiter in Graz. Austria, was impregnated by a member of the family – possibly their 19-year-old son – when she was 42.
xxx/ellauri202.html on line 444: – Talet var tämligen standard. Möjligen var det överraskande att det inte var överraskande, säger tidigare utrikesministern Carl Bildt.
xxx/ellauri202.html on line 446: – Jag hade förväntat mig tuffare retorik och mer propaganda, säger Finlands tidigare statsminister Alexander Stubb till Expressen.
xxx/ellauri208.html on line 109: 1873 Orléans Ranska – 5.
xxx/ellauri208.html on line 164: 1512–1516 showing Jesus'
xxx/ellauri208.html on line 283: Ratti (31. toukokuuta 1857 – 10.
xxx/ellauri208.html on line 432: Kärkkäisen magneettimedia peukuttaa distributismia, oik. korporatismia. Distributismia mukailevaa talouspolitiikkaa alettiin noudattamaan 30-luvulla niin fasistisessa Italiassa kuin kansallissosialistisessa Saksassakin. Lopputuloksena Saksassa koettiin ihmiskunnan merkittävin taloudellinen nousu ja hyvinvoinnin lisääntyminen uskomattoman lyhyessä ajassa. Tämän yksityispankkien kahleista irtautumisen seurauksena kansainvälinen juutalaisyhteisö julisti Saksalle sodan vuonna 1933, mikä lopulta johti myöhemmin toisen maailmansodan syttymiseen. Distributismin kohtalon koki myös englantilaisen insinöörin Clifford Hugh ”C. H.” Douglasin talousteoriat ja kansanluottomalli (Social Credit). Douglasin mallissa tyrmättiin yksityinen pankkitoiminta ja todettiin rahan olevan tuotantoa ohjaava informaation väline eikä pelkkä vaihdonväline. Sysmän Osuuspankki näkyy lopettelevan, tiesi Sysmän tyrnävä blondi kirjastonhoitaja kertoa. Social Credit –mallia muun muassa USA:ssa, Englannissa ja Italiassa kamppanjoineet Douglas ja hänen yhteistyökumppaninsa runoilija ja filosofi Ezra Pound leimattiin sodan jälkeen antisemitisteiksi ja jopa mielenvikaisiksi.
xxx/ellauri208.html on line 457: René Jean Marie Joseph Guénon eli Sheikh 'Abd al-Wahid Yahya (15. marraskuuta 1886 – 7. tammikuuta 1951) oli ranskalainen kirjailija ja metafyysikko. Guénon kääntyi kristitystä muslimiksi ja sovelsi metafysiikkaa kulttuuristen perinteiden ja uskontojen historian tutkimiseen. Hän kuitenkin kieltäytyi ”filosofin” ja ”ajattelijan” leimoista. Ja syystä kyllä, se oli pirun tyhmä apina, sen silmätkin oli kiinni lähes päälaessa. Guénonin kirjoitukset loivat pohjan uskonnonfilosofisen traditionalistisen koulukunnan synnylle.
xxx/ellauri208.html on line 471: Naguib Mahfouz (arab. نجيب محفوظ, Naġīb Maḥfūẓ; 11. joulukuuta 1911 Kairo – 30. elokuuta 2006 Kairo) oli egyptiläinen kirjailija. Mahfouz sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1988. Hän toimi muun muassa Egyptin valtion elokuvasäätiön ja taikaministeriön palveluksessa.
xxx/ellauri208.html on line 628: Johan Jonatan "Jussi" Björling ( kuuntele ääntämys? 5. helmikuuta 1911 Stora Tuna Fish, Borlänge – 9. syyskuuta 1960 Tukholma) eli Jussi Björling oli ruozinsuomalainen Taalainmaalta. Se oli tenori muttei siltikään tiettävästi homo. Se jopa teki lapsuuden ystävänsä kanssa vielä toisaalla naimisissa ollessaan au-Kickenin. Sillä oli 1901 syntynyt veli Gunnar joka ei ollut poikatriossa. Triopojat vierailivat kiertueella jopa Taalain maalla 1919. Gunnar lie ollut silloin jo miesten töissä, varmaan kiertämässä tahkoa.
xxx/ellauri208.html on line 634: Namnet Björling togs 1857 av målarmästaren Per Samuel Björling (1836–98), tidigare Björn, i Östanå, Ovanåkers socken. Hans dotter Johanna var enligt familjetraditionen den första i släkten som uppvisade ”märklig sångarbegåvning”. No kuka oli Johannan äiti? Sieltähän sen täytyi tulla, niinkuin Kuopion Carlsoneiden vähä älli Örniltä. Stamfadern för den björlingska släkten var Olof Hansson (levde 1518), bergsman i Starbo i Norrbärke socken och nämndeman i Norrbärke, fjorton generationer från Jussi Björling. Ne oli takuulla yhtä kehnoja laulumiehiä kuin Carlsonit, ja yhtä tyhmiä.
xxx/ellauri208.html on line 636: Björling var son till sångaren och metallsågaren David Björling och Ester Björling, född Sund (1882–1917). David Björling var född i Hälsingland, men uppvuxen i Finland i trakten av Björneborg och flyttade i unga år tillbaka till Sverige. David Björlings föräldrar var Lars Johan Björling och Matilda Lönnqvist och det var farmodern Matilda som gav Jussi Björling smeknamnet Jussi som sedan kom att bli hans namn. David Björling utbildade sig till verktygssmed och fick arbete motsvarande utbildningen i Borlänge.
xxx/ellauri208.html on line 639: Gunnar Olof Björling, född 31 maj 1887 i Helsingfors, död 11 juli 1960 i Helsingfors, var en finlandssvensk poet. Han var vid sidan av Edith Södergran, Hagar Olsson och Elmer Diktonius en av de ledande gestalterna inom den finlandssvenska litterära modernismen. Björling medarbetade i tidskriften Quosego 1928–1929.
xxx/ellauri208.html on line 662: Björlingin isä oli postivirkamies. Lapsuuden ja nuoruuden ympäristöt olivat Viipuri ja Helsinki, kesäisin Kangasala. Lukuvuoden 1901–1902 Björling kävi Haminan kadettikoulua. Hän tähtäsi aluksi opettajanuralle ja opiskeli Helsingin yliopistossa pääaineenaan filosofia. Hänen opettajallaan Edvard Westermarckilla oli suuri vaikutus hänen ajattelutapaansa. Björling valmistui filosofian kandidaatiksi 1915. Hänen pro gradu -työnsä käsitteli omaatuntoa ja sen merkitystä. Opintojensa jälkeen Björling toimi vapaana kirjailijana. Vapaus on vain fiktio (kz. johdanto). Hänen taloudellinen tilanteensa oli heikko, ja hän sai apurahoja vasta vanhoilla päivillään.lähde?
xxx/ellauri208.html on line 666: Björling oli avoimesti homoseksuaali, mikä ei ainakaan vähentänyt häneen kohdistunutta syrjintää ja väheksyntää. Harri Nordell kirjoittaa: ”– – pilkka oli säälimätöntä, eikä päivänkritiikki, jos sitä edes oli, suostunut ymmärtämään täysin omalakisen, dadaistisen ja ekspressionistisen Björlingin runouden arvoa.” Pilkkaajiin kuului aikakauden vaikutusvaltainen kriitikko Hagar Olssonkin.
xxx/ellauri208.html on line 672: Peter Johan Sandelin (30. toukokuuta 1930 Pietarsaari – 16. helmikuuta 2019 Helsinki oli suomenruotsalainen runoilija ja kuvataiteilija.
xxx/ellauri208.html on line 674: Schildts Förlag julkaisi 1951 Sandelinin ensimmäisen runokirjan nimeltä Ur svalans loggbok. Sandelinin teokset ovat osa 1920–1930-luvulla läpimurtonsa tehneen modernismin perinnettä, jonka merkittäviä nimiä ovat muun muassa Gunnar Björling ja Rabbe Enckell.
xxx/ellauri208.html on line 750: Kirjoittaminen ja elämä kietoutuivat yhteen – Annikan mielestä vaihtoehtoja ei ollut – eikä myöskään voinut sanoa, kumpi ahdisti enemmän.
xxx/ellauri208.html on line 778: – Siitä on aikaa kun me on kahdestaan oltu matkoilla, Östlund sanoi rupattelevaan sävyyn.
xxx/ellauri208.html on line 779: – Käytiinhän me Turussa Kirstin luona.
xxx/ellauri208.html on line 780: – Niin mutta lomalla, ulkomailla. Jossakin etelässä.
xxx/ellauri208.html on line 781: – Olethan sinä saanut reissata.
xxx/ellauri208.html on line 782: – Ei me yhdessä ole oltu. Enhän minäkään lomilla ole siellä ollut. Siitä on niin kauan, että Jouni oli ihan pikkuinen vielä.
xxx/ellauri208.html on line 783: – Kävin minä Jounin kanssa sitten vielä, mutta sinä et silloin tullut mukaan.
xxx/ellauri208.html on line 784: – Ne oli niitä kiireen aikoja. Nyt voisi olla aikaa paremmin. Vai mitä meinaat?
xxx/ellauri208.html on line 785: – En tiedä. Samanlaista se on aina tuon kioskin kanssa.
xxx/ellauri208.html on line 786: – Ei semmoinen kioski nyt koko elämä ole. Järjestetään.
xxx/ellauri208.html on line 787: – Järjestetään, niin. Olisitpa järjestänyt silloin, kun sinulla aina oli niitä kiireitä.
xxx/ellauri208.html on line 788: – Se oli sitä aikaa. Mutta katsopa nyt: näetkö mitä tuolla on?
xxx/ellauri208.html on line 789: – Onko ne matkaesitteitä?
xxx/ellauri208.html on line 790: – Niitäpä niitä.
xxx/ellauri208.html on line 791: – Mitä sinä meinaat?
xxx/ellauri208.html on line 792: – Eikä tämä kattaus sano mitään?
xxx/ellauri208.html on line 793: – Mitä?
xxx/ellauri208.html on line 794: – Thaimaa.
xxx/ellauri208.html on line 795: – Tekeekö sinun mieli Thaimaaseen?
xxx/ellauri208.html on line 796: – Thaimaahan. Se on Thaimaahan, ei Thaimaaseen. Katsotaan kohta esitteitä. Syötkö vielä?
xxx/ellauri208.html on line 797: – Ei kiitos.
xxx/ellauri208.html on line 798: – –
xxx/ellauri208.html on line 799: – Mitä sinä oikein meinaat, Sirkka kysyi.
xxx/ellauri208.html on line 800: – Minä meinaan ostaa sinulle hääpäivän kunniaksi lahjan. Tehdään matka heti kun sinulle sopii.
xxx/ellauri208.html on line 801: – Tuonne?
xxx/ellauri208.html on line 802: – Niin.
xxx/ellauri208.html on line 803: – Missä kaikki juopot käy harjoittamassa seksiä lasten kanssa. Luuletko sinä, etten minä ole lukenut lehtiä? Minulla on niitä kioski täynnä.
xxx/ellauri208.html on line 804: – En kai minä sinua mihinkään ilotaloon ole viemässä.
xxx/ellauri208.html on line 805: – Ei paljon puutu.
xxx/ellauri208.html on line 806: – Mitä sinä nyt oikein?
xxx/ellauri208.html on line 807: – Ja minunko pitäisi sitten sitten, sinun kanssa…
xxx/ellauri208.html on line 808: – Mitä?
xxx/ellauri208.html on line 809: – Mitä sinä oikein ajattelit?
xxx/ellauri208.html on line 810: – Sitä mitä sanon. Annan sinulle lahjan.
xxx/ellauri208.html on line 811: – Mitä sinä olet tehnyt?
xxx/ellauri208.html on line 812: – Miten niin?
xxx/ellauri208.html on line 813: – Kukkia ja päivällisiä ja etelänmatkoja. Ei ole sinun tapaistasi ollenkaan.
xxx/ellauri208.html on line 814: – Ei ole ollut, niin. Mutta nyt olisi, jos kelpaa.
xxx/ellauri208.html on line 815: – Jokin tässä on takana.
xxx/ellauri208.html on line 816: – Tässä on takana se, että minä halusin antaa lahjan.
xxx/ellauri208.html on line 817: – Minkä takia?
xxx/ellauri208.html on line 818: – Minkä takia? Minkä takia lahjoja nyt annetaan? Ei sitten, jos ei kelpaa.
xxx/ellauri208.html on line 819: – Tuommoisen ilotalolavastuksen laitat ja sitten tahdot Thaimaahan.
xxx/ellauri208.html on line 820: – Ilotalolavastus! Mitä vielä?
xxx/ellauri208.html on line 821: – Sinulla on syyllinen olo jostakin. Mitä sinä nyt olet tehnyt? Ethän sinä koskaan anna tämmöisiä lahjoja?
xxx/ellauri208.html on line 822: – Voi herran tähden. Minun pitäisi siellä sitten sinun kanssa, Östlund matki. – Mitä sekin on tarkoittavinaan?
xxx/ellauri208.html on line 823: – Tekeekö sinun mieli sinne niitä naisia katsomaan?
xxx/ellauri208.html on line 824: – Luuletko sinä, että minä ostaisin sinulle lahjaksi semmoisen matkan, että itse kulkisin ilotalossa? Enhän minä käy niissä muutenkaan.
xxx/ellauri208.html on line 825: – Mistä minä tiedän missä sinä olet kulkenut niillä matkoillasi.
xxx/ellauri208.html on line 826: – En nyt ainakaan ilotaloissa.
xxx/ellauri208.html on line 827: – Luulitko sinä, että minä lähtisin tuommoiseen paikkaan? Luulitko tosissasi?
xxx/ellauri208.html on line 828: – Luulin.
xxx/ellauri208.html on line 829: – Sitten saat luulla toisen kerran.
xxx/ellauri208.html on line 835: – Oli sitten kuinka fiksu ja koulutettu tahansa, parisuhdeongelmia tulee aina. Aivan silkoisesti sujuvaa elämää ei voi olla silloin, kun sitoutuu läheisesti ja antautuu pitkään parisuhteeseen. Väärinkäsitykset ja ongelmat eivät johdu miesten tai naisten tyypillisistä piirteistä, vaan saattavat yllättää meidät puskan takaa. Ihmiset voivat lähteä yhteiselle taipaleelleen hyvin aikomuksin, mutta joutua silti ihmeellisiin tilanteisiin. Ja se on se juttu, josta minä kirjoitan mielelläni.
xxx/ellauri208.html on line 881: Olen Mikko Lamberg, kriitikko ja esseisti Kulttuuritoimituksessa ja satunnaisesti muuallakin. Päätoimitin elokuvalehti Laajakuvaa vuosina 2013–18 ja kirjallisuuslehti Lumoojaa 2020–2021 sen toisena päätoimittajana. Olen edelleen mukana Lumoojan teossa toimittajana ja kirjoittajayhdistys Kapustarinnan varapuheenjohtajana. Mikko seuraa kulttuurielämää Tampereen ja Pirkanmaan näkökulmasta.
xxx/ellauri208.html on line 902: Idströmin äiti oli Yleisradion pitkäaikainen musiikkitoimittaja Cay Idström ja sisar käsikirjoittaja ja dramaturgi Tove Idström. Idström eli avoliitossa Jotaarkka Pennasen kanssa 1968–1975 ja heille syntyi vuonna 1972 tytär, toimittaja Tyyne Pennanen. Papasta ei taaskaan mitään puhetta. Mitä vittua? Kirjan se kynäili kuitenkin nimeltä isäni, rakkaani. Ei kai sillä ole jotain insestitaustoja?
xxx/ellauri208.html on line 914: Carin Naimi Linnéa (Cay) Idström (o.s. Boström; 19. syyskuuta 1917 Helsinki – 21. tammikuuta 2005 Helsinki) oli suomalainen radiotoimittaja, joka teki Yleisradiossa viihdemusiikkiohjelmia sotavuosista aina eläkkeelle jäämiseensä 1978 saakka.
xxx/ellauri208.html on line 916: Idström aloitti Yleisradiossa äänitarkkailijana kuten Milkan tärähtänyt äiti, teki sitten radio-ohjelmia ensin ruotsiksi ja vähitellen yhä enemmän suomeksi. Hänet muistetaan ohjelmista ”Valkokangas soi”, ”Äänilevyn vuosisata” ja ”Lauantain toivotut levyt”, jota hän kokosi vuodet 1954–1965. Hän esitteli suomalaisille saksalaista schlageria, amerikkalaista swingiä ja 1960-luvulle tultaessa myös The Beatlesia ja nousevaa poliittista laululiikettä.
xxx/ellauri208.html on line 943: Kun Annika Idström talvella 1979 ryhtyi kirjoittamaan ensimmäistä romaaniaan Sinitaivas (1980), hänestä tuntui omien sanojensa mukaan kuin hän olisi "tullut kotiin". Takana oli Idströmin itsensä jännitteiseksi ja vaikeaksikin kuvaama lapsuus suomenruotsalaisessa keskiluokkaisessa töölöläiskodissa, jossa taiteellisesti lahjakas isä toi välillä "juoppokavereitaan" kotiin ja äiti, tunnettu ja "ihailtu radioääni" Cay Idström, toisaalta lannisti, toisaalta rohkaisi luoviin harrastuksiin. Takana oli Laguska skolanin yksityinen eliittilukio, jossa Idström opiskeli vapaaoppilaana – eikä viihtynyt: "En ollut tarpeeksi rikas [ - - ] enkä tarpeeksi suomenruotsalainen." Oman tien etsiminen oli vienyt Sanelma Vuorteen mannekiinikoulusta Ranskaan kieltä oppimaan, kirjallisuuden opintoihin Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa ja kamerataiteen opintoihin Taideteollisessa oppilaitoksessa. Takana oli myös avoliitto vasemmistolaisesti suuntautuneeseen kulttuurisukuun kuuluvan tunnetun elokuva- ja teatteriohjaaja Jotaarkka Pennasen kanssa ja tyttären syntymä. Yksinhuoltajuuden ja kirjoittamisen yhdistelmä merkitsi elämistä työttömyyskorvauksella ja sosiaalituilla, mutta "kirjoitin, koska en muuta osannut".
xxx/ellauri208.html on line 949: Toisaalta Idströmin proosa välittää postmodernia kuvaa maailmasta, jossa entiset totuudet ovat pettäneet, jossa todellisuutta on mahdotonta hallita ja jossa ulkoisen ja mielensisäisen todellisuuden väliset rajat hämärtyvät. Toisaalta esiin nousevat ennen muuta modernistiset teemat: ahdistus, kauhu ja kärsimys, nuo Anders Gärderudin virsikirjan lisälehdet. Idströmistä tulee ihmiselämän ja ihmissuhteitten raadollisten puolien – alistamisen, hyväksikäytön, väkivallan, julmuuden ja pahan olon – tarkkanäköinen ja pelkäämätön tutkija ja erittelijä. Pohjimmiltaan hänen teoksissaan on yhä uudestaan kyse rakkauden kaipuusta ja pyrkimyksestä selvitä elämässä usein ainoina suojina tunteitten tukahduttaminen ja epäonnistumaan tuomittu pyrkimys itseriittoisuuteen ja välinpitämättömyyteen. Hänen teoksensa käsittelevät yhtä aikaa modernia ja samalla ajatonta kokemusta ja antavat sille muodon. Kokemuksen luonteesta johtuen tuloksena ei ole kauneuden estetiikkaan, vaan modernin groteskin brutaaliin ja julmasti eläytymättömään estetiikkaan perustuvaa taidetta.
xxx/ellauri208.html on line 951: Ensimmäinen romaani Sinitaivas (1980) käsittelee vielä pääasiassa realistiseen sävyyn neljän naisen hetkeksi yhteen kietoutuvia kohtaloita. Eronnut 6-vuotiaan Maurin yksinhuoltajaäiti Virpi saa asunnon pahanhajuisesta kaupungin vuokratalosta, itähelsinkiläisestä lähiöstä. Päähenkilö ei ole kipuineen ja ahdistuksineen yksin. Hän tutustuu kolmeen samassa talossa asuvaan naiseen, jotka kaikki ovat joko eronneita, yksinhuoltajia, petetyksi tulleita tai pettäneitä ja oirehtivat eri tavoin. Teoksessa kerrostalo alkaa elää ja hengittää kuin Helvi Hämäläisen romaanissa Katuojan vettä (1935), ja erilaisista taustoista ja kohtaloista – myös kilpailusta – huolimatta naiset muodostavat toisilleen jonkinlaisen turvaverkon, yhteisön, jossa "sisaruus" kannattelee.
xxx/ellauri208.html on line 955: Sinitaivas käsittelee naisen näkökulmasta, osin Märta Tikkasen 1970-luvulla aloittaman feministisen kirjallisuuden hengessä kipeitä aiheita: hylätyksi tulemista, eronneitten naisten ja yksinhuoltajaäitien sosiaalista ja taloudellista putoamista, äitiyden problematiikkaa, naisen halua ja kaipuuta ja mielen järkkymistä. Mutta vasta seuraava romaani, 1981 ilmestynyt Isäni, rakkaani, aloitti samana vuonna ilmestyneen Anja Kaurasen Sonja O. kävi täällä -romaanin kanssa suomalaisessa naiskirjallisuudessa uuden ajan. Molemmat lähtivät "hyvää makua" herjaavalla, epäsovinnaisella ja rankalla tavalla purkamaan suomalaista perheidylliä ja käänsivät vanhempi–lapsi-suhteita sekä miehen ja naisen roolimalleja nurin. Eikä Isäni, rakkaani ollut mitään "isänpäivälukemista", vaan se sai kriitikon ihmettelemään: " - - merkitseekö naisen emansipaatio yhteiskunnassa sitä, että hänen täytyy omaksua kirjallisuudessa ennen miehille varatut karkeat tyylikeinot tuon pyhän tasa-arvon nimissä".
xxx/ellauri208.html on line 959: Jo esikoisteos Sinitaivas kertoi, niin kuin Idströmin itse sitä luonnehtii, "vaikeudesta erottaa todellisuus mielikuvista". Isäni, rakkaani -romaanista lähtien eri todellisuuksien – ulkoisen ja mielensisäisen, aktuaalisen ja kuvitteellisen rajan hämärtyminen – nousee Idströmin tavaramerkiksi. Vielä pidemmälle surrealismiin, fantasiaan, uneen ja hallusinaatioon mennään seuraavassa romaanissa Veljeni Sebastian, jota hallitsevat korosteisesti makaaberit ja groteskit kuvat ja sisäisten tuntojen projisoiminen ulkoiseen.
xxx/ellauri208.html on line 961: Kertojana ja päähenkilönä Veljeni Sebastianissa on 11-vuotias, 7-vuotiaan kokoiseksi jäänyt mutta älyltään ylivertainen, suuripäinen Antti. Antin tasainen ja rauhallinen elämä yksinhuoltajaäidin, Kaarinan, kanssa päättyy, kun kuvaan astuu mukaan Mika, isä-ehdokas ja Antin ja Kaarinan symbioottisen suhteen rikkoja. Antin ja Mikan välillä alkaa hurja oidipaalinen valtataistelu ja kilpailu Kaarinasta, jossa kaikki keinot, fyysinen ja psyykkinen haavoittaminen, väkivalta, jopa tappaminen, ovat sallittuja. Antin kertojanääni riisuu kaikki verhot – "olenhan lapsi ja lapsen suusta kuulee totuuden" – mutta jättää lukijan kyselemään mikä tarinamaailmassa on totta, mikä Antin kuvittelua. Silti vittu, kuka sit on tää paljon puhuttu Sebastian? Ei selviä, ei kai ole pakko ize lukea? No ei, tässähän se tulee:
xxx/ellauri208.html on line 963: Veljeni Sebastian kiinnittyy jälleen, niin kuin Annika Idströmin romaanit yleensäkin, selkeästi aikaan ja tunnistettavaan paikkaan, jonnekin Itä-Helsinkiin, mutta samalla siinä kiteytyy niin kuin myytissä tai sadussa jotakin perustavaa ja yliyksilöllistä inhimillisestä kokemuksesta. Hädän hetkellä Antti, jonka hahmossa on yhtäläisyyksiä Günther Grassin Peltirummun Oskariin, turvautuu ystäväänsä – tai mielikuvitusystäväänsä – Sebastianiin. Järkyttävyydestään huolimatta romaani päättyy kohoamisen ja kosmisen kaikkiyhteyden tuntoon, kun romaanin lopussa Sebastian kutsuu ikkunalaudalla kuudennessa kerroksessa istuvaa, äitinsä menettänyttä Anttia mukaansa "maailman katolle" kohti tähtiä ja kuuta, osaksi "ympärillä avautuvaa äärettömyyttä". Hoo hoo jaa jaa, täas tällänen Astrid Lindgreniltä tuttu hyppy pimeään veljen yllytyxestä, kohti Kankijalan fantasiamaailmaa.
xxx/ellauri208.html on line 1027: The commentator Ibn Ishaq narrated that he was the first man to write with a penis and that he was born when Adam still had 308 years of his life to live. In his commentary on the Quranic verses 19:56-57, the commentator Ibn Kathir narrated "During the Night Journey, the Prophet passed by him in fourth heaven. In a hadith, Ibn Abbas asked Ka’b what was meant by the part of the verse which says, ”And We raised him to a high station.” Ka’b explained: Allah revealed to Idris: ‘I would raise for you every day the same amount of the deeds of all Adam’s children’ – perhaps meaning of his time only. So Idris wanted to increase his deeds and devotion. A friend of his from the angels visited and Idris said to him: ‘Allah has revealed to me such and such, so could you please speak to the angel of death, so I could increase my deeds.’ The angel carried him on his wings and went up into the heavens. When they reached the fourth heaven, they met the angel of death who was descending down towards earth. The angel spoke to him about what Idris had spoken to him before. The angel of death said: ‘But where is Idris?’ He replied, ‘He is upon my back.’ The angel of death said: ‘How astonishing! I was sent and told to seize his soul in the fourth heaven. I kept thinking how I could seize it in the fourth heaven when he was on the earth?’ Then he took his soul out of his body, and that is what is meant by the verse: ‘And We raised him to a high station.’"
xxx/ellauri208.html on line 1050: Dhu al-Qarnayn, (Arabic: ذُو ٱلْقَرْنَيْن, romanized: Ḏū l-Qarnayn, IPA: [ðuː‿l.qarnajn]; lit. "He of the Two Horns") appears in the Quran, Surah Al-Kahf (18), Ayahs 83–101 as one who travels to east and west and sets up a barrier between a certain people and Gog and Magog (called Ya'juj and Ma'juj). Elsewhere the Quran tells how the end of the world will be signaled by the release of Gog and Magog from behind the barrier. Other apocalyptic writings predict that their destruction by God in a single night will usher in the Day of Resurrection (Yawm al-Qiyāmah).
xxx/ellauri209.html on line 117: Pian Rein kintereillä kärkkyvät vanhat tutut skandaalilehdistö, paikalliset gangsterit, turkkilainen antiikkikauppias sekä Japanin ympäristöministeri. Onnistuupa Rei suututtamaan epäjapanilaisella käytöksellään myös tokiolaiset sukulaisensa. Mutta missä on se Rein iänikuinen vanhusystävä? Lainsuojaton ja pennitön Rei ryhtyy uhkayritykseen, joka voi tietää makeaa voittoa, elinikäistä porttikieltoa Japaniin – tai pikaista kuolemaa.
xxx/ellauri209.html on line 120: ”Kimono päälle ja Shimura käteen, mars mars!” – komentaa kirjallisuustoimittaja Juha Roiha, Radio Suomi
xxx/ellauri212.html on line 75: John Alan Patrick Lodwick (2 March 1916 – 18 March 1959) was a British novelist. A military man and counter terrorist. His spouse was Sheila Legge. They got 4 kids with funny names.
xxx/ellauri212.html on line 320: Suur-Suomi uudisoi: Ukrainassa taistelevat suomalaissotilaat varoittavat MTV:llä: Älkää missään nimessä aliarvioiko Venäjää – ”Pahin virhe minkä voi tehdä”. Kuten ranut Moskovassa, länsi-sakut Stalingradissa ja tsuhnat Vuoxella perääntymisvaiheessa 1944. Turpiin tuli ja lujasti.
xxx/ellauri212.html on line 335: Ruotsi on nyt yksi Länsi-Euroopan maista, joissa kuolee eniten nuoria aikuisia. Näiden 20–34 -vuotiaiden ruotsalaisten ennenaikaisten kuolemien syitä ovat itsemurhat, onnettomuus ja huumeidenkäyttö.
xxx/ellauri212.html on line 337: Hälyttävän suuri osa kolmikymppisinä kuolleista on miehiä – enemmän kuin yksi heistä on Jonneja.
xxx/ellauri212.html on line 353: Nuoret aikuiset tekevät yhä yhtä paljon itsemurhia kuin vuonna 2000. Tämä on yleisin kuolinsyy nuorten aikuisten kohdalla. Toisiksi yleisin kuolinsyy on liikenneonnettomuus tai muut onnettomuudet. Näiden suhteen Ruotsissa on tapahtunut jonkin verran parannusta, mutta ei yhtä paljon kuin muualla Länsi-Euroopassa. Myös ampumiskuolemat lisääntyneet rajusti Ruotsissa USAn mallin perässä – ”Pohjalta kärkeen Euroopan tilastossa”.
xxx/ellauri212.html on line 357: Myös Suomessa on nähty viime vuosina huolestuttavia kehityksiä. Tilastokeskuksen helmikuussa julkaisemien tietojen mukaan 15–19 -vuotiaiden suomalaisnuorten kuolleisuus on kääntynyt kasvuun. Muun muassa pillumyrkytyskuolemat ovat olleet nousussa. Amerikan korkein vääryys kumosi Roe & Waden. Rautalankahenkarit ja viemärinpuhdistusaine menevät taas kaupaxi.
xxx/ellauri212.html on line 373: – Jokainen epätoivon merkki on määritelty yksilön viaksi. Tämä kehystää ongelman väärin ja ja pakottaa yksilöt selviytymään yksin ja oppimaan kestävyyttä, self help -toimintaa ja niin edelleen.
xxx/ellauri212.html on line 377: Entinen mielenterveyspotilas Juha Riikonen tietää, miksi hoitoon kannattaa hakeutua – tämä on hänen izemurhaviestinsä muille itsemurhaa hautoville:
xxx/ellauri212.html on line 459: Anni Sinnemäki tyrmää väitteen vallan luisumisesta kiinteistösijoittajille ja rakennusyhtiöille – "Mikään yksityinen tai kaupungin ulkopuolella oleva taho ei ole kuskin paikalla". "Minä ajan, ne istuvat takapenkillä."
xxx/ellauri212.html on line 464: Korkean kerrostalon rakentaminen aloittaa Ogelin torin uudistamisen – Kaavapomo: "Tämä on lähtölaukaus". Rakentamisesta on ilmoittanut olevansa kiinnostunut Kojamo eli tontille tullaan rakentamaan kovan rahan vuokra-asuntoja. Torin ympäristöä ollaan jatkossa "kehittämässä palveluiden keskittymäksi". Keskusteluita on ollut siitä, että nykyinen ostoskeskus "siirtyisi puiston puolelle".
xxx/ellauri212.html on line 472: "Tiivistämistä" ajavat pienet piirit – Helsingin kaupunkisuunnittelu on luisunut yhä enemmän rakennusyhtiöiden ja pääomasijoittajien käsiin. Oulunkylästä ollaan myöntämässä 4 hehtaarin kehittämisvaraus kiinteistösijoitusyhtiölle – uutta rakentamista jopa 70000 kerrosneliötä. Sinnemäen mukaan kaupungin ei "tarvitse", eikä sen ole "tarkoituksenmukaistakaan" suunnitella yksin kaikkea, vaan "muita toimijoita" voi "hyvin" olla mukana kaupungin "kehittämisessä."
xxx/ellauri212.html on line 474: Uusi Eliel-rakennus muodostaa esittelytekstin mukaan "innovatiivisen tori-kauppahalli-hybridin." Helsinkiläisiä se ei vakuuta: Huumausaine- ja puhelinkaupat Oodin vessassa johtivat rajuun puukotukseen – uhri sai vedettyä invavessan hälytysnarusta. Kaupunkimiljöötä tiivisteenä. Helvatti tää ämmä on teloitusjonossa come the revolution.
xxx/ellauri215.html on line 155: In 1942, Malamud met Ann De Chiara (November 1, 1917 – March 20, 2007), an Italian-American Roman Catholic, and a 1939 Cornell University graduate. They married on November 6, 1945, despite the opposition of their respective parents. Ann typed his manuscripts and reviewed his writing. Ann and Bernard had two children, Paul (b. 1947) and Janna (b. 1952). Janna is the author of a memoir about her father, titled My Father Is A Book.
xxx/ellauri215.html on line 161: Isaac Abrabanel (1437–1508) oli Portugalissa syntynyt juutalainen valtiomies ja filosofi. Hän teki useita kirjallisia teoksia, jotka käsittelivät lähinnä apologetiikkaa, filosofiaa ja eksegetiikkaa.
xxx/ellauri215.html on line 173: Damon Runyon (4. lokakuuta 1880 Manhattan, Kansas, Yhdysvallat – 10. joulukuuta 1946 New York, New York Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen kirjailija ja toimittaja. Runyon julkaisi 1911 esikoisteoksensa, runokokoelman Tents of Trouble. Sen jälkeen hän keskittyi novelleihin, jotka kertovat New Yorkin rikollispiireistä. Novellit koottiin 1931 ilmestyneeksi antologiaksi Guys and Dolls, ja niiden pohjalta on tehty musikaali Enkeleitä Broadwaylla (1950) ja siitä taas elokuva Enkeleitä Broadwaylla
xxx/ellauri215.html on line 188: James Francis Durante (/dəˈrænti/ də-RAN-tee, Italian: [duˈrante]; February 10, 1893 – January 29, 1980) was an American actor, comedian, singer, vaudevillian, and pianist. His distinctive gravelly speech, Lower East Side accent, comic language-butchery, jazz-influenced songs, and prominent nose helped make him one of America's most familiar and popular personalities of the 1920s through the 1970s. He often referred to his nose as the schnozzola (Italianization of the American Yiddish slang word schnoz, meaning "big nose"), and the word became his nickname.
xxx/ellauri215.html on line 415: Amina was born in the middle of the sixteenth century CE to King Nikatau, the 22nd ruler of Zazzau, and Queen Bakwa Turunku (r. 1536–c. 1566). She had a younger sister named Zaria for whom the modern city of Zaria (Kaduna State) was renamed by the British in the early twentieth century. According to oral legends collected by anthropologist David E. Jones, Amina grew up in her grandfather's court and was favored by him. He carried her around court and instructed her carefully in political and military matters.
xxx/ellauri218.html on line 91: Mary Flannery O'Connor (March 25, 1925 – August 3, 1964) was an American novelist, short story writer and essayist. She wrote two novels and 32 short stories, as well as a number of reviews and commentaries.
xxx/ellauri218.html on line 142: Donnie Ray Moore (February 13, 1954 – July 18, 1989) was an American relief pitcher in Major League Baseball (MLB) who played for the Chicago Cubs (1975, 1977–79), St. Louis Cardinals (1980), Milwaukee Brewers (1981), Atlanta Braves (1982–84) and California Angels (1985–88). Moore is best remembered for the home run he gave up to Dave Henderson while pitching for the California Angels in Game 5 of the 1986 American League Championship Series. With only one more strike needed to clinch the team's first-ever pennant, he allowed the Boston Red Sox to come back and eventually win the game. Boston then won Games 6 and 7 to take the series. Shortly after his professional career ended, he shot his wife three times in a dispute, failed to finish her and then committed suicide. Kylmä olen sitten huono. En osu edes omaan päähäni. Kierot palefacet puhuvat tyhmän Simson-nekrun ympäri. Hyvässä sovussa lähdetään ottelusta autolle.
xxx/ellauri218.html on line 184: 15 »Kun siis näette pyhään paikkaan pystytettynä turmion iljetyksen, josta profeetta Daniel on puhunut [ en jättestor ståkuk – huomatkoon lukija tämän! ] – 16 silloin on kaikkien Juudeassa asuvien paettava vuorille. 17 Sen, joka on katolla, ei pidä mennä hakemaan mitään tavaroita talostaan, 18 eikä sen, joka on pellolla, pidä palata noutamaan viittaansa, parempi tulla vaikka ilman housuja. 19 Voi niitä, jotka noina päivinä ovat raskaana tai imettävät! Tosi kehnosti on käyvä niille. 20 Rukoilkaa, ettette joutuisi pakomatkalle talvisaikaan tai sapattina. Se ois erittäinkin vittumaista. Katot ovat liukkaita eikä sapattina saa napsuttaa edes sytkäriä.
xxx/ellauri218.html on line 416: Buster Brown was a mischievous youngster from the comic strip of the same name – the creation of Richard Fenton Outcault.
xxx/ellauri224.html on line 165: Marie Stopes (15. lokakuuta 1880 – 2. lokakuuta 1958) oli brittiläinen paleobiologi, kirjailija ja aktivisti.
xxx/ellauri224.html on line 172: Henry Havelock Ellis (2. helmikuuta 1859 Croydon, Surrey, Englanti – 8. heinäkuuta 1939) oli englantilainen lääkäri ja kirjailija, joka tuli tunnetuksi homoseksuaalisuuteen, transsukupuolisuuteen ja muihin seksuaalikysymyksiin liittyvistä tutkimuksistaan. Hän oli ensimmäisen englanninkielisen homoseksuaalisuutta käsittelevän lääketieteellisen teoksen toinen kirjoittaja. Monien aikansa älymystön edustajien tavoin Havelock Ellis kannatti eugeniikkaa ja toimi rodunjalostukseen tähtäävän seuran puheenjohtajana.
xxx/ellauri224.html on line 192: Walter Lippmann (1889–1974) oli yhdysvaltalainen toimittaja ja kirjailija.
xxx/ellauri224.html on line 215: 22. joulukuuta 1849 28-vuotias Fjodor Dostojevski "marssi" (oik.laahusti) Pietarin synkästä vankilasta kylmään ja asetettiin ampumaryhmän eteen. Hetken päästä, Dostojevski ajattelisi, että hän on kuollut. Hän oli julkaissut kaksi romaania – ensimmäinen menestys, seuraava floppi – mutta paljon muutakin hän halusi sanoa ja tehdä.
xxx/ellauri224.html on line 269: Dostojevski ja hänen toisinajattelijapiirinsä saivat tsaarin salaisen poliisin salaisen upseerin raivoa. Todettiin syylliseksi tekaistuihin "salaliitto"-syytteisiin – tsaari Nikolai pelkäsi vallankaappausta, kuten epäonnistunutta vuoden 1825 joulukuun kapinaa – Dostojevski ja hänen ystävänsä tuomittiin kuolemaan ampumalla.
xxx/ellauri224.html on line 359: Eliot may often have been deeply unkind – he had vile views on many topics – but he was never stupid, especially about the moral and rational life. Yet in this, as in so much else in the work I shall be considering in this series, he was speaking a brilliant half-truth.
xxx/ellauri224.html on line 361: Eliot – arguably the greatest poetry in English in the 20th century – was so worried that he might be pursuing religious and literary sainthood for his own ego rather than to the greater glory of god, that he forgot ever to consider whether it was even possible or desirable to pursue sainthood at the expense of ordinary kindness and common decency. Throughout his life – and it was a long one, full of great work – he left a trail of human wreckage and hurtful speech. Any account of that work and of the ideas embedded in it has to keep track of the harm he did, not in a spirit of cheap point-scoring, but as an awful warning. Those of us who try to pursue both an ethical life and a creative one find that it is never easy, that it is always needful that we weigh one good against another.
xxx/ellauri224.html on line 365: Eliot was in love three times (not counting the catamites), and each of those loves became events in his artistic and spiritual lives – and two of the women involved were massively the worse for it. Vivien Eliot was a difficult woman, yet Eliot – who had connived at her affair with Bertrand Russell – treated her, with the agreement of his spiritual advisers, with a coldness that helped break her spirit, perhaps her mind. Emily Hale was the woman he deserted for Vivien; she spent her life at his encouragement waiting for Vivien to die, and it was in her presence that he had some of his deepest moments of spiritual intensity – yet she was eventually dismissed from his life with equal coldness. They were both central to his greatest works: Vivien to The Waste Land and Emily to much of The Four Quartets.
xxx/ellauri224.html on line 369: It is clear that Eliot would have preferred to live in a society in which it was not even possible to ask awkward spiritual questions. He grew up under an austere Unitarianism and moved to a high Anglicanism – not because he disliked the doctrinal certainties of the Catholic church, but because Anglicanism meant he could amalgamate religious certainty with a high Tory monarchism that regarded even the rise of the Tudors as a dilution of the divine right of kings. (He mourned Richard III each year with a white rose in his lapel). His antisemitism was expressed in visceral terms but at root it was free-thinking he thought should have little place in a good society as much as the Jews he identified it with.
xxx/ellauri224.html on line 374: And yet, amid the relationships in bad faith and the vile views, Eliot managed to say important and useful things about both the experience of modernity and the mental states which we may as well call "the spiritual life", even if we are sceptical about the existence of spirit. It is important that we read him, sometimes holding our nose, because with all his deep personal flaws – and all the more when we think about them – he remains one of the lock and key writers of his and our time.
xxx/ellauri224.html on line 466: Jos itseään narsistina pitänyt ihminen on pystynyt näin taltuttamaan narsisminsa, niin miksi hän ei uskoisi – tietäisi – että jokainen voi tehdä saman, muuttumatta dramaattisesti?
xxx/ellauri224.html on line 486: – Han använder min mammas grav som en toalett varje morgon, säger Lindas son (av en annan man) Michael Andrew Murphy till New York Post. Linda Torello, 66, dog 2017. Hon begravdes på en kyrkogård i Orangetown, New York. Men i april i år märkte Torellos son Michael Andrew Murphy, 43, något märkligt. Det låg en påse med bajs på mammans grav. – Jag trodde först att någon hade varit ute med hunden och lämnat det där, säger Michael.
xxx/ellauri224.html on line 490: Syskonen satte upp en dold åtelkamera vid kyrkogården. De blev chockade av vad de fick se – en man gick fram till Linda Torellos grav och kissade på den. Detta upprepades så gott som varje dag vid 06-tiden på morgonen.
xxx/ellauri224.html on line 492: – Jag har aldrig varit så rasande i hela mitt liv, säger Michael till Daily Voice. Jag mår så illa över det här. Det visade sig att mannen tidigare hade varit gift med Linda Torello. När hon blev gravid lämnade han henne och skilsmässan gick igenom 1974. Mannen gifte senare om sig.
xxx/ellauri224.html on line 493: – När hans barn valde min mamma över hans nya fru sade han att de alla var som döda för honom. Det är förmodligen därifrån fientligheten kommer ifrån, säger Michael. Syskonen har polisanmält mannen. – Jag mår så illa över det här, upprepar Michael. Björk. Det luktar pyton där på mammas grav för helvete.
xxx/ellauri225.html on line 323: She was a little sharp, though, acerbic, which I gather was not uncommon for her. I was a young writer, halfway through an MFA at Mills College, attending a reading in Berkeley given by my literary hero. I had gathered up all my courage to ask a question. I’d spent a few years writing and publishing explicitly about sex, fighting through my own hesitations and society’s disapproval – my parents were tremendously upset with me for writing under my own name, another writer at a writer’s gathering accused me of being a nymphomaniac, and I even received hate mail from men in India, furious that one of their women was writing about sex.
xxx/ellauri225.html on line 325: Of course, Le Guin was writing daring stories decades before me, stories of women who loved women, of four-person marriages, of people without gender. Her stories offered possibilities that most of society hadn’t even imagined in the late 1960s; I knew she must have faced similar societal disapproval. So I wanted to know why she faded to black for her sex scenes. “There Arrad took me into his arms and I took Arrad into my arms, and then between my legs, and fell upward, upward through the golden light.” (“Coming of Age in Karhide”) There was plenty of sex in her books – sometimes tremendously important sex — but Le Guin didn’t dwell on the details. In fact her sex scenes were prudish and infinitely boring.
xxx/ellauri225.html on line 329: I told my literature students about Ursula K. Le Guin today, squeezing a few minutes for her into a class on American science fiction writers of color, a class where she didn’t strictly speaking belong – though to be honest, I rather think she’d improve almost any class. I told them about the six books that comprise Earthsea, about the gender-bending brilliance of The Left Hand of Darkness, the anarchist explorations in The Dispossessed, the stories in The Birthday of the World and Four Ways to Forgiveness (many of which I teach, gratefully). I mentioned her National Book Award, and her host of awards in science fiction and fantasy. I gave them her story “The Ones Who Walk Away from Omelas,” which is one of the most brilliant, uncomfortable stories I’ve ever read. But no blow-by-blow romps in the sack, alas.
xxx/ellauri225.html on line 382: Harold 'Hart' Crane (21. heinäkuuta 1899 – 27. huhtikuuta 1932) oli yhdysvaltalainen runoilija. Hän kirjoitti modernistista tai romanttista, vaikeaa ja huoliteltua runoutta. Esimerkiksi kriitikko Harold Bloom on nimennyt hänet ”henkilökohtaiseksi suosikkirunoilijakseen”.
xxx/ellauri225.html on line 406: Crane visited Mexico in 1931–32 on a Guggenheim Fellowship (Sillä oli Guggenheim, kuten sillä etovalla perhostennappaajalla Yellowstonessa. Inkkarit luulivat sitä varmaan joxikin sukupuolitaudixi), and his drinking continued as he suffered from bouts of alternating depression and elation. When Peggy Cowley, wife of his friend Malcolm Cowley, agreed to a divorce, she joined Crane. As far as is known, she was his only heterosexual partner. "The Broken Tower", one of his last published poems, emerged from that affair. Crane still felt himself a failure, in part because he recommenced his homosexual activities in spite of his relationship with Cowley.
xxx/ellauri225.html on line 408: While en route to New York aboard the steamship Orizaba, he was beaten up after making sexual advances to a male crew member. Just before noon on April 27, 1932, Crane jumped overboard into the Gulf of Mexico. Although he had been drinking heavily and left no suicide note, witnesses believed his intentions to be suicidal, as several reported that he exclaimed "Goodbye, everybody!" before throwing himself overboard. His body was never recovered. A marker in the form of a lifesaver candy on his father´s tombstone at Park Cemetery outside Garrettsville, Portage County, Ohio includes the inscription, "Harold Hart Crane 1899–1932 lost completely at sea". Ai Hart olikin oikeasti Harold, niinkuin bändärinsä Bloom. Childe Haroldeja olisivat halunneet olla kumpikin. But they FAILED!
xxx/ellauri225.html on line 496: Kettil Edmund Bruun (6. tammikuuta 1924 Helsinki – 16. joulukuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen sosiologi ja kansainvälisesti merkittävä alkoholipolitiikan tutkija. Hänen uraauurtava pienryhmien juomiskäyttäytymistä käsittelevä osallistuva väitöskirjatutkimuksensa toi uudenlaisia metodeja alkoholinkäyttöön. Vuosina 1955–1968 Bruun toimi Alkoholipoliittisen tutkimuslaitoksen johtajana ja 1955–1980 Alkoholitutkimussäätiön sihteerinä ja vuosina 1980-85 kaalimaan vartijana. Hän toimi kolmen vuoden ajan Tukholman yliopiston professorina mutta joutui lähtemään viinanläträyxen takia. Kettil är far till Staffan Bruun.
xxx/ellauri225.html on line 593: Zarah Stina Leander (alk. Sara Stina Hedberg, vuodesta 1956 Hülphers; 15. maaliskuuta 1907 Karlstad, Ruotsi – 23. kesäkuuta 1981 Tukholma) oli ruotsalainen näyttelijä ja laulaja, joka oli toisen maailmansodan aikaan suuri filmitähti Saksassa. Leander palasi Ruotsiin vuonna 1943, mutta häneen suhtauduttiin kylmäkiskoisesti monen vuoden ajan, koska hän oli työskennellyt natsien palveluksessa. Hänen uransa jatkui Ruotsissa vasta 1950-luvun puolella kun kiskot olivat jo lämmenneet. Sittemmin Leander teki konttoritöitä Tukholmassa. Hän esiintyi useasti myös Suomessa ja järjesti jäähyväiskiertueensa vuonna 1973. Hän jäi eläkkeelle viihdemailmasta vuonna 1981. Samana vuonna hän kuoli Tukholmassa aivohalvaukseen.
xxx/ellauri225.html on line 627: – Hinke Bergegren (anarkist)
xxx/ellauri225.html on line 630: – Per Albin Hansson (socialdemokrat) riksdagsprotokollet från andra kammaren den 15 maj
xxx/ellauri225.html on line 633: – Kyrkoherde Ivar Rhedin / Göteborgs Stifts Tidning (Rhedin startade senare partiet högerpartiet Kyrkliga Folkpartiet)
xxx/ellauri225.html on line 669: Elokuvassa seurataan toukokuun 1931 tapahtumia nuoren Kjellin kautta. Hän soittaa nahkaklarinettia paikallisessa työväen soittokunnassa ja haaveilee jazzmuusikon urasta. Hän "ihastuu" tehtaanjohtajan tyttäreen Annaan, joka "tulee" raskaaksi. Elokuva oli ehdolla vuoden parhaaksi vieraskieliseksi elokuvaksi sekä Oscar-palkintogaalassa että Golden Globessa. Voiton vei kuitenkin molemmissa Costa-Gavrasin poliittinen trilleri Z – hän elää!. No voi helevetti. Ojentiko Roger Moore pokaalin?
xxx/ellauri227.html on line 72: – Ajatuksena yhteisessä lakossa on se, että tarkkaillaan toisiamme herkuttelun lopettamisessa ja raportoidaan poikkeavuuxista, Tallgren taustoittaa.
xxx/ellauri227.html on line 75: – Kerran olin ostanut herkkuja vahingossa hänen luottokortillaan karkkikaupasta ja toisen kerran kirjoitin hänelle kauppalistan lompakostani löytyneen kuitin takapuolelle, että olin juuri pari iltaa sitten yksin kotona ollessani lähestulkoon ostanut kaupan tyhjäksi juustonaksuista ja suklaasta, Tallgren kirjoittaa.
xxx/ellauri227.html on line 79: – Niinpä pakkasin suklaamunia autoon paluumatkalle evääksi ja vedin niitä hyvin antaumuksella. Niin antaumuksella itse asiassa, että päädyin ajamaan ylinopeutta ja koko komeus tallentui valvontakameraan. Halusin uskoa, että ylinopeus olisi ollut sen verran pieni, ettei postia välttämättä olisi tullut... mutta se oli turha toivo, Tallgren kirjoittaa ja jatkaa:
xxx/ellauri227.html on line 81: – Voin kertoa, että mieheni ilme oli näkemisen arvoinen, kun hänelle saapui sähköpostissa yllätyssakko — ja sen liitteenä kuva hänen ”herkkulakossa olevasta” vaimostaan - kokonainen "suklaamuna" suussa auton ratissa.
xxx/ellauri227.html on line 99: Läckberg on naimisissa kolmatta kertaa. Ensimmäisestä miehestään muusikko Micke Erikssonista hän erosi vuonna 2007. Heillä on kaksi lasta, Wille-niminen poika ja Meja-niminen tytär. Läckbergin toinen aviomies oli Ingvar S. Melin vuosina 2010–2014. Melinin kanssa hänellä on vuonna 2009 syntynyt Charlie-niminen poika.
xxx/ellauri227.html on line 156: Ann Rae Rule (née Stackhouse; October 22, 1931 – July 26, 2015) was an American author of true crime books and articles. She is best known for The Stranger Beside Me (1980), about the serial killer Al Bundy, with whom Rule worked and whom she considered a friend, but was later revealed to be a murderer. Rule is also known for her book Small Sacrifices, about Oregon child murderer Diane Downs. Many of Rule's books center on murder cases that occurred in the Pacific Northwest and her adopted home state of Washington.
xxx/ellauri227.html on line 169: – Jag har undvikit att skriva om sex i tio böcker. Jag har bara gjort det väldigt lätt för mig att släcka lampan och sen måste man tänka på resten. Men själva grundorsaken till vad som hindrat mig är att det varit genant och pinsamt och jag kan se min mamma framför mig läsa min böcker, säger Camilla Läckberg i tv-programmet och fortsätter. Den nya genren varit mycket utmanade för henne att göra det bra, för att det är svårt att skriva om sex på ett bra sätt. Men första boken blev succé, vilket ledde till en andra bok i samma genre.
xxx/ellauri227.html on line 170: – Det är roligt, förutom den lilla detaljen att min mamma nu kallar dessa två nya böcker för mina ‘sex-böcker’, avslöjar Camilla i programmet och ler.
xxx/ellauri227.html on line 177: Camilla Läckberg lever ett liv med en osannolik karriär, lycklig kärlek, fyra barn och en inkomst många bara drömmer om. Men viktfixeringen och förhållandet till kroppen är inget som kan lösas med pengar. – Jag pendlar mellan att tycka jag är ok och att jag inte tycker om att se mig själv på bild, säger Camilla.
xxx/ellauri227.html on line 190: – Speciellt när jag testar nya saker, som att i min senaste roman lämna doldisarna Erica och Patrik och istället presentera en helt ny lady, miljonärshustrun Faye, var en medveten risk jag tog. Som läsare är man rätt konservativ och man tycker om igenkänning, men för att inte tappa lusten behövde jag den här utmaningen. Publiken är nyckfull, samtidigt har jag under åren insett att jag har samma smak som många andra. Om jag tycker om det jag gör är det då stor chans att min publik, 200M vardagsflugor, känner detsamma. Så många flugor kan i inga omständigheter ta fel.
xxx/ellauri227.html on line 194: – Det är en dröm som går i uppfyllelse. Jag och många med mig får något nostalgiskt i blicken när vi pratar om såpor och där väcktes min idé att skapa en såpa i modern tappning, säger Camilla som är uppvuxen med tv-såpor som Rederiet, Skilda världar och Varuhuset.
xxx/ellauri227.html on line 196: – Jag tror att det finns ett sug efter såpor. Att komma på idéer, karaktärer och bygga upp världar har aldrig varit ett problem för mig. Att få göra en såpa är något jag drömt om i över tio år och jag lovar att den innehåller allt, maktkamp, förbjuden kärlek, pengar och så lite mord också naturligtvis. Kolla bara teasern härnere.
xxx/ellauri227.html on line 285: – Itse määrittelisin Helmifarmin kuitenkin mieluummin rakkaustarinaksi kuin rikosromaaniksi, Marklund miettii.
xxx/ellauri227.html on line 286: – Se on myös universaali kertomus nuoresta ihmisestä, joka tuntee elävänsä maailman laidalla, eristyksessä kaikesta. Kiona asuu konkreettisesti kaukana, mutta samalla tavalla minä tunsin teininä Pohjois-Ruotsissa olevani jumissa jossain maailman laidalla. Kiona on vähän niikuin se Disneyn sankari, ei se Fiona (vihreä) vaan se havaijitar, jonka poikaystävä muistuttaa Hulkia (vaikkei sekään ole vihreä).
xxx/ellauri227.html on line 289: – Sain tämän perheeltä, jonka luona asuin. Osallistuin aidon helmifarmin töihin, mutta en sentään sukeltanut lamppujen ja verkkokoirien kanssa kuten paikalliset.
xxx/ellauri227.html on line 291: – Raha on tärkeässä roolissa, mikä on mielenkiintoista sikäli, että Cookinsaarilla ei ole käsitelty valuuttaa kovinkaan kauan. Siellä on eletty ilman yksityisomistusta. Kun joku on saanut kalaa, saalis on jaettu kaikkien kesken, Marklund konkretisoi.
xxx/ellauri227.html on line 295: – On vielä liian aikaista sanoa, onko syöpä selätetty, mutta mieheni on palannut tenniskentälle. Se on mielestäni hyvä merkki, Marklund iloitsee. Mikael Aspeborgeja löytyy netistä useampia, kaikki tavixia, ei tennistähtiä.
xxx/ellauri227.html on line 298: – Jos minulla on kirja kesken, saatan kirjoittaa jopa yksitoista tuntia päivässä. Peräpukamien vastapainoksi käyn salilla. Ja harrastan neulomista. Olen ehkä tylsin ihminen maailmassa. En käy edes juhlimassa, kahvi on ainoa riippuvuuteni, 60-vuotias Marklund hymähtää. Ja hemmottelee lapsenlapsia.
xxx/ellauri227.html on line 435: Kuvitellaan ensin, että kelttiristi on jaettu kahteen pääosaan – ympyrä/ristiosaan vasemmalla (kortit 1-6) ja henkilöstö-osuudella oikealla (kortit 7-10).
xxx/ellauri227.html on line 437: Ympyrä/risti näyttää, mitä kuningattaren elämässä tapahtuu lukuhetkellä. Tämä osa koostuu kahdesta rististä – keskimmäisestä (kortit 1 ja 2), joka on sijoitettu suuremman ristin sisään (kortit 3–6). Pienempi risti edustaa asian ydintä – mikä on keskeisintä querentille lukuhetkellä.
xxx/ellauri227.html on line 447: Vertaa ylä- ja alakortteja (kortit 5 ja 6). Onko tietoisen ja alitajuisen tason välillä synergiaa? Onko linjaus sen välillä, mikä querentiä ohjaa ja mitä se pyrkii? Jos linjaus on, hienoa – ongelman ratkaiseminen on paljon helpompaa. Jos ei, auta querentia ymmärtämään, mitä alitajunnan tasolla tapahtuu ja kuinka tämä voi vaikuttaa hänen vastaukseensa asiaan.
xxx/ellauri227.html on line 502: Brigitin aurinko on maanläheisessä ja maadoitetussa Härässä alamaailman 8. talossa – teemat, kuten seksi, (muiden) raha, valta ja transformaatio, ovat avainasemassa hänen loistaessaan maailmassa.
xxx/ellauri227.html on line 554: Kerstin Anita Marianne Ekberg (29. syyskuuta 1931 Malmö – 11. tammikuuta 2015 Rooma, Italia) oli ruotsalainen malli, näyttelijä ja sexisymboli. Anita Ekberg aloitti uransa mallina ja osallistui muun muassa 1951 Miss Universe -kilpailuun, jonka ansiosta yhdysvaltalaiset elokuvastudiot kiinnostuivat hänestä. Anita ei tullut valituxi Miss Universexi, eikä vottajaa löydy mistään. Kilpailusta tuli virallinen vasta synnyinvuonnani 1952, jolloin universumin kauneimmaxi kruunattiin meidän oma 17-kesäinen Armi Kuuselamme. Ekberg näytteli useissa Hollywood-elokuvissa ja sai muun muassa Golden Globe -palkinnon sivuroolistaan elokuvassa Blood Alley 1955 vastanäyttelijänään John Wayne. Varsinaisen legendan hänestä tekivät eurooppalaiset elokuvat ja etenkin naisrooli Federico Fellinin elokuvassa Ihana elämä (La Dolce Vita, 1960), jonka suihkulähdekohtaus on jäänyt osaksi länsimaista pehmopornografiaa. Ihanan elämän jälkeen Ekberg esiintyi enemp vähemp nakupellenä useissa italialaisissa elokuvissa. Anitalla oli aivan jättimäiset kannut mutta vähän tyly suu.
xxx/ellauri227.html on line 565: Keväällä 2009 Stellan Skarsgård kutsui Dan Brownia huonoksi kirjailijaksi. Hän kuitenkin näyttelee elokuvassa Enkelit ja demonit, joka pohjautuu Brownin samannimiseen huonoon kirjaan. Skarsgårdin mukaan Ron Howardin tekemä käsikirjoitus erosi eduxeen niin paljon alkuperäisteoksesta, että hän halusi osallistua huonon elokuvan tekemiseen. Lapsista vain Eija ei ollut vuoteen 2009 mennessä ollut mukana missään elokuvassa. Hon har sju bröder och det gör henne till den enda dottern i familjen. I 32 år var Stellan, 69, gift med My Skarsgård, 64, och tillsammans med henne har Stellan sex barn. Men sedan 2009 är han gift med filmproducenten Megan Everett, 44, som han har barnen Ossian, 11, och Kolbjörn, 8, med. – Jag ville ha barn, Men herregud, det är många, säger han nu till Aftonbladet. Men vad skulle jag göra? Jag spelar ju inte golf. Its easier to hit a hole-in-one with my Red Cock suit on.
xxx/ellauri227.html on line 616: Guillou utnyttjar väl det här religiösa ramverket till en fortsatt diskussion av den fråga som var central för honom i Hamilton-sviten, nämligen det organiserade våldet och dess moraliska rättfärdigande – något som den medeltida teologin med sin komplicerade och väl utarbetade etiska logik visar sig vara högst lämpad för. Ja, faktiskt får Guillou väldet förete som en finfin sak, just som Peter Schwartz gör med egennyttan.
xxx/ellauri228.html on line 200: Tänä vuonna hän on ollut tekemässä Väestöliiton Lapsi ja seksuaalisuus -sivustoa. Sekin muistuttaa, että seksuaalikasvatus alkaa, kun lapset ovat pieniä. On turha opettaa lapsille vaikka sitä, että pylly tai pippeli ovat vessasanoja – eivät ole, mutta lavuaari ja pönttö ovat.
xxx/ellauri228.html on line 219: Stanisław Herman Lem Pl-Stanisław Lem.ogg ääntäminen (ohje) (12. syyskuuta 1921 Lwów – 27. maaliskuuta 2006 Krakova) oli puolalainen tieteiskirjailija. Hänen kirjojaan on käännetty 40 eri kielelle, ja niitä on myyty yhteensä yli 35 miljoonaa kappaletta. Melkein yhtä paljon kuin Camilla Läckbergin.
xxx/ellauri228.html on line 235: Lemin varhaiset teokset olivat sosialistisia realistisia, mutta myöhempinä vuosinaan hän kritisoi tätä näkökohtaa. Vuonna 1982, kun sotatilalaki alkoi Puolassa, Lem muutti Berliiniin opiskelemaan ja seuraavana vuonna hän haihtui useiksi vuosiksi (1983–1988) Wieniin. Hän ei kuitenkaan koskaan osoittanut halua muuttaa pysyvästi länteen. Itäblokin standardien mukaan Lem oli taloudellisesti hyvinvoiva suurimman osan elämästään, mutta ei ökyrikas kuten siitä olis takuulla tullut meillä jenkeissä. Mikä ääliö. Lem kritisoi kapitalismia, totalitarismia ja sekä stalinistisia että länsimaisia ideologioita. Hyvä ettei otettu sitä Science Fiction Writers of Americaan, eihän se mikään jenkki ollutkaan.
xxx/ellauri228.html on line 360: Danish film director Lars von Trier is a fervent admirer of Tarkovsky. He dedicated his 2009 film Antichrist to him, and, while discussing it with critic David Jenkins, asked: "Have you seen Mirror? I was hypnotised! I've seen it 20 times. It's the closest thing I've got to a religion – to me he is a god".
xxx/ellauri228.html on line 538: Heinäkuussa 1962 Helle Kannila kirjoitti Suomen Kuvalehteen ja vastusti Luxus-sarjan kieltämistä. Hänen mukaansa siinä taisteltiin huulimyllyjä vastaan. Kynäbaari esitti professori T. M. Kynämäen lausunnon, jonka mukaan Defoen sepustamat satukirjat tuskin kuuluvat maailmankirjallisuuden suurteoksiin. Kynämäki edusti puolueensa oikeaa siipeä ja hänen poliittinen linjansa voidaan nähdä oikeistoliberaalisena. Kynämäki toimi Suomen Berliinin-lähettiläänä välirauhan ja jatkosodan aikana 1940–1944. Hän oli yksi sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä syytetyistä ja tuomituista, ja istui sen vuoksi ansiosta vankilassa vuosina lukemassa tiilenpäitä 1946–1948. Vaikka Kivimäkeä, vaikka Kivimäkeä, nuijikaamme yhdessä. Ministeriön kieltopäätös pysytettiin voimassa, lukuun ottamatta Robin Hoodia, jonka kuolemasta ei ollut saatu selvitystä.
xxx/ellauri228.html on line 566: Charles Algernon Parsons (1854–1931), English engineer known for his invention of the steam turbine
xxx/ellauri228.html on line 570: Chick Parsons (Charles Thomas Parsons, Jr., 1900–1988), American businessman, diplomat, and decorated World War II veteran
xxx/ellauri228.html on line 572: Chuck Parsons (Charles W. Parsons, 1924–1999), American sports car racing driver
xxx/ellauri228.html on line 574: Charlie Parsons (baseball) (1863–1936), Major League Baseball pitcher
xxx/ellauri228.html on line 576: Charles Parsons (British Army officer) (1855–1923)
xxx/ellauri228.html on line 578: Charles Wynford Parsons (1901–1950) British zoologist
xxx/ellauri228.html on line 580: Charles Lathrop Parsons (1867–1954), American chemist
xxx/ellauri228.html on line 582: Charles "Poss" Parsons (1892–?), American college football player and coach.
xxx/ellauri229.html on line 83: John Sergeant (1621–1707 or 1710) was an English Roman Catholic priest, controversialist and theologian.
xxx/ellauri229.html on line 114: Bible Reading Plan Spreadsheet. I wanted to start doing the Robert M’Cheyne Bible reading plan this year. In it there is about 4 chapters per day, organized to have two from the Old Testament, and two from the New. There is an emphasis on reading the New Testament twice throughout the year. Here’s a PDF of M’Cheyne’s plan with some pros and cons mentioned at the start: https://drive.google.com/file/d/1EL8rR56QBu1lJwgEVos9IiOuLgfLgEud/view?usp=sharing. No big deal – there are a lot of ways to keep track. Well, I’m the kind of guy I don’t want to have paper around, so I’d like to avoid printing something off. I also … Continue reading Bible Reading Plan Spreadsheet.
xxx/ellauri229.html on line 120: (1.) Formality. – We are such weak creatures that any regularly returning duty is apt to degenerate into a lifeless form. The tendency of reading the Word by a fixed rule may, in some minds, be to create this skeleton religion. This is to be the peculiar sin of the last days – “Having a form of godliness, but denying the power thereof.” Guard against this. Let the calendar perish rather than this rust eat up your souls.
xxx/ellauri229.html on line 122: (2.) Self-righteousness. – Some, when they have devoted their set time to reading of the Word, and accomplished their prescribed portion, may be tempted to look at themselves with self-complacency. Many, I am persuaded, are living without any
xxx/ellauri229.html on line 123: Divine work on their soul – unpardoned and unsanctified, and ready to perish – who spend their appointed times in secret and family devotion. This is going to hell with a lie in their right hand.
xxx/ellauri229.html on line 125: (3.) Careless reading. – Few tremble at the Word of God. Few, in reading it, hear the voice of Jehovah, which is full of majesty. Some, by having so large a portion, may be tempted to weary of it, as Israel did of the daily manna, saying – “Our soul loatheth this light and fluffy bread;” and to read it in a slight and careless manner. This would be fearfully provoking to God. Take heed lest that word be true of you – “Ye said, also, Behold what a weariness is it! and ye have snuffed at it, saith the Lord of Toasts.”
xxx/ellauri229.html on line 134: (1.) The whole Bible will be read through in an orderly manner in the course of a year. – The Old Testament once, the New Testament and Psalms twice. I fear many of you never read the whole Bible; and yet it is all equally Divine (may the Catholics say what they will, it´s all 100% pure new wool, including Leviticus), “All Scripture is given by inspiration of God, and is profitable for doctrine, for reproof, for correction, and instruction in righteousness, that the man of God may be perfect.” If we pass over some parts of Scripture, we shall be incomplete Christians. "You'll never read it", said Circle Mouth to me when I bought Noam Chomsky´s thesis at a MIT Press book sale. Of course I had to read it from cover to cover, though much of it was pretty dull. (That´s all I remember of it as is.)
xxx/ellauri229.html on line 138: (3.) Parents will have a regular subject upon which to examine their children and servants (LOL). – It is much to be desired that family worship were made more instructive than it generally is. The mere reading of the chapter is often too like water spilt on the ground. Let it be read by every member of the family before-hand, and then the meaning and application drawn out by simple question and answer. Like what was the name of the father of Jacob´s sons. The calendar will be helpful in this. Friends, also, when they meet, will have a subject for profitable conversation in the portions read that day. The meaning of difficult passages may be inquired from the more judicious and ripe Christians, and the fragrance of simpler Scriptures spread abroad to mask the smells of the riper Christians.
xxx/ellauri229.html on line 140: (4.) The pastor will know in what part of the pasture the flock are feeding. – He will thus be enabled to speak more suitably to them on the Sabbath; and both pastor and elders will be able to drop a word of light and comfort in visiting from house to house, which will be more readily responded to.
xxx/ellauri229.html on line 142: (5.) The sweet bond of Christian love and unity will be strengthened. – We shall be often led to think of those dear brothers and sisters in the Lord, here and elsewhere, who agree to join with us in reading those portions. We shall oftener be led to agree on earth, touching something we shall ask of God. (He won´t change his mind, he has already planned all of this ahead. But he likes us to try and twist his arm anyway.) We shall pray over the same promises, mourn over the same confessions, praise God in the same songs, and be nourished by the same words of eternal life. What could be better than that! If one of you has the ears of their nikita fur hat down, then everyone must have them down.
xxx/ellauri229.html on line 602: Uusi propagandavideo iskee lännen arvoihin – yksi viesteistä on kuin suoraan Putinin ”satanismipuheesta”. Siinä viaton venäläinen lomailijaperhe joutuu kärsimään kaikenlaisten lännen rotinkaisten edessä, mutiainen kiilaa vessajonossa, lesbopari halaa rivosti, ym. ym. Häh, video on selkeästi länkkäreille suunnattu ja sen tarkoitus on maalata ryssäläisistä jotain trolleja. Oikaisu 10.10. kello 10.36. Uutista ja otsikkoa muokattu. Uutisessa luki aikaisemmin, että kyse olisi Venäjän tuottamasta propagandavideosta. Videon tekijästä ei kuitenkaan ole "täyttä varmuutta." Niinkuin ei Itämeren kaasuputken räjäyttäjästäkään.
xxx/ellauri229.html on line 619: Lauri Allan Törni (28 May 1919 – 18 October 1965), later known as Larry Alan Thorne, was a Finnish-born soldier who fought under three flags: as a Finnish Army officer in the Winter War and the Continuation War ultimately gaining a rank of captain; as a Waffen-SS captain (under the alias Larry Laine) of the Finnish Volunteer Battalion of the Waffen-SS when he fought the Red Army on the Eastern Front in World War II; and as a United States Army Major (under the alias "Larry Thorne") when he served in the U.S. Army Special Forces in the Vietnam War.
xxx/ellauri229.html on line 621: Years of service: 1938–1944 (Finnish Army), 1941/1945 (German Waffen-SS), 1954–1965 (US Army). Rank: Kapteeni kauluslaatta.svg Captain (Finland), SS-Hauptsturmführer Collar Rank.svg Hauptsturmführer (Germany), US-O4 insignia.svg Major (US) (posthumous). Carl-Erikistä tuli kertausharjoitusten kautta kapteeni, mutta majuria ei tullut edes postuumisti, toisin kuin Pauli Pylkkäsestä. Musta tulee postuumisti 1. jägarkompaniets skrivare, B-mies.svg.
xxx/ellauri229.html on line 633: Most of Törni´s reputation was based on his successful actions in the Continuation War (1941–44) between the Soviet Union and Finland. In 1943, a unit informally named Detachment Törni was created under his command. This was an infantry unit that penetrated deep behind enemy lines and soon enjoyed a reputation on both sides of the front for its combat effectiveness. One of Törni´s subordinates was future President of Finland Mauno Koivisto.
xxx/ellauri229.html on line 647: With their support, Thorne joined the US Army Special Forces. While in the Special Forces, he taught skiing, survival, mountaineering, and guerrilla tactics. In turn he attended airborne school, and advanced in rank to sergeant. Receiving his US citizenship in 1957, Thorne attended Officer Candidate School, and was commissioned as a first lieutenant in the Signal Corps. He later received a Regular Army commission and a promotion to captain in 1960. From 1958–1962, he served in the 10th Special Forces Group in West Germany at Bad Tölz, from where he was second-in-command of a search and recovery mission high in the Zagros Mountains of Iran, which gained him a notable reputation. When he was in Germany, he briefly visited his relatives in Finland. In an episode of The Big Picture released in 1962 and composed of footage filmed in 1959, Thorne is shown as a lieutenant with the 10th Special Forces Group in the United States Army.
xxx/ellauri229.html on line 657: – Ei heidän kihlauksensa tainnut koskaan muodollisesti purkautua, Riikka Ojanperä sanoo. Hän ymmärtää Lauri Törniä, joka ”oli tappolistalla monessa paikassa”.
xxx/ellauri229.html on line 658: – Marjan piti mennä perässä Yhdysvaltoihin, mutta Törnillä oli siellä aluksi niin kauheaa. Suuri sankari oli siivoojana ja ties mistä.
xxx/ellauri229.html on line 659: Törni pääsi värväytymään Yhdysvaltojen armeijaan vasta 1954. Kerrotaan, että hän kävi 50-luvun lopulla etsimässä Marjaa Ruotsista – turhaan, Marja oli jo ihan muualla. – Ei nuori, kaunis nainen odota, kun ei ole toisesta mitään tietoa. Hän muutti Espanjaan, Riikka Ojanperä kertoo. MARJA meni naimisiin espanjalaisen lääkärin kanssa ja sai neljä lasta. Törniä hän ei enää koskaan tavannut. Lauri Törni katosi, myöhemmin selvisi, että kuoli helikopterionnettomuudessa Vietnamin sodassa 1965. Marja kertoi, että Törni ilmestyi hänelle noihin aikoihin pari kertaa unessa siivoojan univormussa.
xxx/ellauri229.html on line 664: – Hän joutui auto-onnettomuuteen. He ajoivat miehensä kanssa pihastaan, kun joku aivan hurja autoilija törmäsi heihin. Kummatkin menehtyivät, Riikka Ojanperä kertoo.
xxx/ellauri229.html on line 724: Vuoden 1986 ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen piirin väestö evakuoitiin. Vuoden 1989 väestönlaskennassa Tšernobyl oli siirretty Ivankivin piirin aavekaupungiksi ja Prypjat listataan omana paikallishallinnollisesti erillisenä aavekaupunkina. Vuoden 1989 väestönlaskennan ja vuosien 2010–2012 väestöarvion mukaan kaupungissa ei ollut virallisesti pysyviä asukkaita. Kaupungissa asuu kuitenkin satoja suojavyöhykkeen huoltohenkilöstöön kuuluvia ihmisiä sekä joitain epävirallisia asukkaita, kuten apinoiden lähdöstä ilahtuneet muut villieläimet.
xxx/ellauri229.html on line 727: Ukraina arvioi onnettomuuden jälkikustannuksiksi 150 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosina 1986–2000, mikä on 5–7 % Ukrainan valtion budjetista. Ydinonnettomuus ja sen hoito oli yksi niistä syistä, joiden vuoksi Neuvostoliitto lakkautettiin vuonna 1991. Kiovalaiset saivat maxaa siitä lähin ize omat tunarointinsa Yhdysvaltain dollareilla.
xxx/ellauri229.html on line 744: Fyodor Ivanovich Tyutchev (Russian: Фёдор Ива́нович Тю́тчев, tr. Fyódor Ivánovič Tyútčev, IPA: [ˈfʲɵdər ɪˈvanəvʲɪt͡ɕ ˈtʲʉt͡ɕːɪf]; Pre-Reform orthography: Ѳедоръ Ивановичъ Тютчевъ; December 5 [O.S. November 23] 1803 – July 27 [O.S. July 15] 1873) was a Russian poet and diplomat.
xxx/ellauri229.html on line 817: Cosimo di Giovanni de’ Medici (27. syyskuuta 1389 Firenze – 1. elokuuta 1464) oli ensimmäinen Medicien poliittisen suvun jäsen ja Firenzen hallitsija. Häntä sanotaan myös ”vanhemmaksi” (”il Vecchio”) ja isänmaan isäksi (”pater patriae”)
xxx/ellauri229.html on line 832: Mutta se merkitsisi sitä, että Anonymos Tichyä ei ollut olemassa, ei Jeremiaa, ei Igoria, Estebania eikä Cosimoa, että ei olisi ollut Barnabya, Euzebiusta, ei "kosmokystia", etten koskaan maannut isäni kirjoituspöydän laatikossa ja että hän isoisä Arabeuksen päällä istuen ei koskaan lentänyt – se on nyt mahdotonta! Mitä, minun oletetaan saaneen kaikki nuo henkilöt, koko sen sukuhistorian tyhjästä? Mutta varmasti tyhjästä on paha nyhjästä! Ja siksi suku oli olemassa, ja se on suku, joka palauttaa minulle uskon maailmaan ja tähän lentoon, jonka loppua ei tiedetä. Kaikki on pelastettu teidän ansiostanne, oi esi-isäni! Hetken kuluttua laitan nämä kirjoitetut sivut tyhjään happisylinteriin ja heitän ne syvään, laidan yli, päästän ne kaikki kaukaiseen pimeyteen, sillä navigare necesse est, ja olen lentänyt ja lentänyt vuosia...
xxx/ellauri230.html on line 55: Jun’ichirō Tanizaki (1886–1965) oli japanilainen kirjailija. Hänen teoksensa käsittelevät usein eroottisia pakkomielteitä. Uransa alkuvaiheissa Tanizaki kirjoitti niin näytelmiä, elokuvakäsikirjoituksia kuin romaaneja ja novellejakin. Monet aiheet olivat omaelämäkerrallisia, ja niissä esiintyi kohtalokas nainen.
xxx/ellauri230.html on line 56: Tanizakin pääteos Makiokan sisarukset (1943–48) kertoo neljästä yläluokkalaisesta (sic) sisaruksesta toisen maailmansodan lähestyessä.
xxx/ellauri230.html on line 72: 1Donald Richie (17 April 1924 – 19 February 2013) was an American-born author who wrote about the Japanese people, the culture of Japan, and especially Japanese cinema. Although he considered himself primarily a filth historian, Richie also directed a number of experimental films, the first when he was seventeen.
xxx/ellauri230.html on line 128: Länsimaisessa perinteessä edestäpäin kuvattu alastomuus ja – tarkemmin sanottuna – sukuelimet ovat pitkään olleet polttopisteitä sukupolvien välisessä taiteellisessa keskustelussa – kiistanalaisia toisaalta kauneutensa ja toisaalta syntisen luonteensa vuoksi.
xxx/ellauri230.html on line 136: Gustaf "Kustu" John (G. J.) Ramstedt (22. lokakuuta 1873 Tammisaari – 25. marraskuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen tutkimusmatkailija, pyllykielitieteilijä ja diplomaatti. Hän oli vertailevan altailaisen pyllykielentutkimuksen uranuurtaja ja modernin mongoloidistiikan perustaja.
xxx/ellauri230.html on line 137: Ramstedtin vanhemmat olivat konetyömies Gustaf Adolf Ramstedt ja Edla Mathilda o.s. Holmberg. Perheessä oli yksitoista lasta, joista tunnettuja ovat myös laulaja, säveltäjä ja näyttelijä Rafael ”Rafu” Ramstedt (1888–1933) ja kansanedustaja Emanuel ”Manu” Ramstedt (1881–1960).
xxx/ellauri230.html on line 148: Ramstedt teki vuosina 1898–1912 seitsemän tutkimusmatkaa Siperiaan, Keski-Aasiaan ja Mongoliaan, joissa hän tutki paikallisia kieliä. Siitä on kirja nimeltä 7 matkaa itään, jonka olen jopa lukenut, kun se löytyi kulmahuoneesta Olavin kirjahyllystä. Matkojen välillä Ramstedt julkaisi kielitieteellisiä tutkimuksia matkoilta kerätyn materiaalin pohjalta ja toimi varsinaisena leipätyönään kieltenopettajana Lahden yhteiskoulussa ja Lahden suomalaisessa tyttökoulussa. Ramstedt osallistui myös Lahden kunnallispolitiikkaan nuorsuomalaisten eli nykyisten kokkarien edustajana. Luokkapetturi, sanoi varmaan Manu ja kenties isä-Kustukin, jos se oli punikkien puolella luokkasodassa niinkuin sen työmiehenä olis kuulunut.
xxx/ellauri230.html on line 162: Palattuaan Suomeen Ramstedt jatkoi professorinvirassa vuoteen 1941 ja hoiti myös fonetiikan professuuria vuosina 1935–1940. Vuosina 1941–1950 hän toimi Suomalais-ugrilaisen seuran esimiehenä. Ramstedt oli mukana perustamassa Suomalais-Japanilaista Yhdistystä vuonna 1935, ja hän toimi yhdistyksen puheenjohtajana kuolemaansa saakka. Ramstedt kuului myös moniin ulkomaisiin tieteellisiin seuroihin jäsenenä, ja hän oli kansainvälisesti tunnettu erityisesti mongolittarien häpykielten tuntijana. Vuonna 1946 Ramstedt valittiin Tanskan Kuninkaallisen tiedeseuran jäseneksi ja vuonna 1948 Suomalaisen Tiedeakatemian kunniajäseneksi. — Ramstedt oli kouluvuosistaan saakka aktiivisesti mukana raittiustyössä.
xxx/ellauri230.html on line 276: Koo Vi Kyuin (Chinese: 顧維鈞; pinyin: Gù Wéijūn; Wade–Giles: Ku Wei-chün; January 29, 1888 – November 14, 1985), better known as V. K. Wellington Boot Koo, was a statesman of the Bourgeois Republic of China. He was one of Republic of China's representatives at the Paris Peace Conference of 1919.
xxx/ellauri230.html on line 284: In addition, he was a big waver of pork sword on the side. In 1908, (20vee) Koo married his first wife, Chang Jun-o .They divorced prior to 1912. Koo's second wife, Tang Pao-yueh "May" (唐寶玥; 唐宝玥; Táng Bǎoyuè; c. 1895–1918), was the youngest daughter of the former Chinese prime minister Tang Shaoyi and a first cousin of the painter and actress Mai-Mai Sze. Their marriage took place soon after Koo's return to China in 1912 (24vee). She died in the US during the 1918 Spanish flu pandemic. Result: 2 kids.
xxx/ellauri230.html on line 286: Koo's third wife was the socialite and style icon Oei Hui-lan (1889–1992). She married Koo (33vee) in Brussels, Belgium, in 1921. She was previously married, in 1909, to British consular agent Beauchamp Stoker, by whom she had one son, Lionel, before divorcing in 1920. Much admired for her adaptations of traditional Manchu fashion, which she wore with lace trousers and jade necklaces, Oei Hui-lan was the favorite daughter of Peranakan tycoon Majoor Oei Tiong Ham, and the heiress of a prominent family of the Cabang Atas or the Chinese gentry of colonial Indonesia. She wrote two memoirs: Hui-Lan Koo (Mrs. Wellington Koo): An Autobiography, and No Feast Lasts Forever. Koo had 2 more kids out of her.
xxx/ellauri230.html on line 288: On September 3, 1959, Koo (61vee) married his fourth wife Yen Yu-yun (1905–2017), the widow of Clarence Kuangson Young. He had three stepdaughters from this marriage, but none that he would have fucked in himself.
xxx/ellauri230.html on line 341: In October 2021, NBC sports reporter Kelli Stavast was interviewing racing driver Brandon Brown, the winner of the Sparks 300 race at the Talladega Superspeedway, on his win. In the background of the interview were chants of “Fuck Joe Biden” from the crowd – which Stavast mistook for chants of “Let’s Go Brandon,” and reported it live on-air as such. The use of “dark” in referring to political candidates actually first came from supporters of Donald Trump in March of this year. Supporters coined the phrase and Twitter hashtag #DarkMAGA – a reference to the Make America Great Again slogan – to represent a Trump running for president in 2024 who abandoned all political norms.
xxx/ellauri230.html on line 343: But slowly, some "pro-Dark Biden" memes began to emerge – particularly in the wake of the death of Ayman al-Zawahiri, the man who took over as leader of al-Qaida after Osama Bin Laden's death, who was killed in a targeted strike ordered by the Biden administration over the summer. White House digital director Rob Flaherty shared an image of Biden with red lasers shooting out of his eyes as a way to express support for the president’s murderous success.
xxx/ellauri230.html on line 401: Ymmärryksessä korkeamman komennon kanssa japanilainen varuskunta päätti tehdä yllätyshyökkäyxen. Japanilaiset avasivat yöllä 11.–12. maaliskuuta äkillisesti tulen Tryapitsynin päämajaan ja ampuivat myös raketteja häntä kohti. Merkittävä osa Nikolaevskista sytytettiin tuleen. Hyökkäykseen osallistui japanilaisen varuskunnan lisäksi koko taisteluvalmius kaupungin japanilaisen väestön miehistä.
xxx/ellauri230.html on line 453: Admiral Sir Charles Elliot KCB (15 August 1801 – 9 September 1875) was a British Royal Navy officer, diplomat, and colonial administrator. He became the first Administrator of Hong Kong in 1841 while serving as both Plenipotentiary and Chief Superintendent of British Trade in China. He was a key founder in the establishment of Hong Kong as a British colony.
xxx/ellauri230.html on line 459: By 1903 he was encountering opposition from the Colonial Office, which felt he was proceeding too rapidly. In 1904, after being criticized for granting a concession on land previously reserved for the indigenous Maasai people, he resigned his position. Following his resignation, he served as vice chancellor of both the University of Sheffield (1905–12) and the University of Hong Kong (1912–18). His last diplomatic post was as the British ambassador to Japan, which he began in 1920. He retired in 1926, continuing to live in Japan. During his life he wrote several papers and books, including The East Africa Protectorate (1905) and Letters from the Far East (1907).
xxx/ellauri230.html on line 481: Visitors to Monywa, 138 kilometres northwest of Mandalay, will be treated to not one, but two giant Buddhas – one standing, one lying down. At 90 metres long, the one lying down is the largest reclining Buddha in the world. It houses a collection of 9,000 etchings illustrating Buddha’s life that can be viewed by entering through a door in the statue’s backside. The standing Buddha directly behind is 116 metres tall and is known as Laykyun Setkyar.
xxx/ellauri230.html on line 599: Motoori Norinaga (jap. 本居宣長; 1730–1801) oli japanilainen Kokugaku-koulukunnan huomattava oppinut, joka vaikutti Edo-kaudella. Hänen mukaansa japanilaiset klassikot paljastivat Japanin yhteiskunnan muinaisen harmonian, jossa kungfutselaista etiikkaa ei vaadittu säätelemään alamaisten, hallitsijan ja jumaluuksien välisiä suhteita. Nuorena Motoori keskittyi pyllykielitieteeseen. Myöhemmällä iällä hän siirtyi historian ja kirjallisuuden tutkimukseen. Siis ihan niinkuin tämä paasaaja!
xxx/ellauri230.html on line 620: Influenced by Chinese custom (no tietysti), the Heian court (794–1185) took to Chrysanthemum the Imperial Blossomdrinking chrysanthemum wine and using chrysanthemum dew as a kind of body lotion. All of this is recounted in The Pillow Book, a collection of observations by the court lady "Sei silmiä" Shonagon. The Chrysanthemum Festival is the last of Japan’s five annual festivals, which includes Boys’ Day in May and Tanabata in July.
xxx/ellauri230.html on line 645: The chrysanthemum blooms in bright colors during chilly autumn, a time when most flowers wither. Facing coldness and a tough environment, it blooms splendidly without attempting to compete with other flowers – this unique aspect of the chrysanthemum makes it a symbol of strong vitality and tenacity in the eyes of scholars.
xxx/ellauri230.html on line 719: Ulkomaalaisten puheesta kuuluu tämän tästä: Go to hell! Don't be a fool! taikka Die verdammten Schweine! Zum Teufel! ynnä muita donnerwettereitä, mutta japanilaiset keskustelevat keskenään sävyisästi: 1. バカ (baka) – Stupid, Idiot. 2. ばかやろう(bakayarou) – Asshole, Idiot. 3. あほ (aho) – Moron. 4. くそ (kuso) – Shit, Crap. 5. ちくしょう (chikushou) – Shit, Son of a Bitch. 6. わるがき(warugaki) – Brat. 7. ふざけるな (fuzakeruna) – “Fuck Off”. 8. どけ(doke) – “Get out of the way!”. 9. しね (shine) – Die! 10. ブス(busu) – Extremely Ugly Woman. 11. ウルサイ (urusai) – Shut up! 12. だまれ(damare) – Shut up! 13. やかましい (yakamashii) - Turpa rullalle!
xxx/ellauri231.html on line 68:- 1952
- Minneapolis Lakers sonnustautui pikkuhousuihin (4–3) voittaakseen NBA:n finaalit.
xxx/ellauri231.html on line 113: President of Russia (1999–2008, 2012–present)
xxx/ellauri231.html on line 117: English science fiction writer and humourist (1952–2001)
xxx/ellauri231.html on line 130: Aleksandr Vasiljevitš Koltšak (ven. Александр Васильевич Колчак, 16. marraskuuta (J: 4. marraskuuta) 1874 Pietari – 7. helmikuuta 1920 Irkutsk) oli venäläinen laivaston amiraali ja arktisten alueiden tutkija, ja vastavallankumouksellinen valkoinen sotilasjohtaja Venäjän sisällissodassa 1918–1920 itäisellä rintamalla.
xxx/ellauri231.html on line 184: Piippumies Pipes kirjoitti, että vaikka liittolaiset halusivatkin perustuslakia säätävän kokouksen päättämään Venäjän tulevaisuudesta, he olivat omissa oloissaan etukäteen päättäneet, että esimerkiksi monarkiaa ei palauteta, samoin kuin monet muut asiat, jotka olisi pitänyt päättää kunnolla. perustuslakia säätävän kokouksen toimesta. Koska Koltshak oli täysin riippuvainen Britannian toimituksista – britit olivat lähettäneet hänelle lokakuusta 1918 lokakuuhun 1919 noin 600 000 kivääriä, 6 831 konekivääriä ja noin 200 000 hienoa univormua – hänen täytyi hyväksyä lähes kaikki ehdot. 4. kesäkuuta 1919 Pariisiin lähetetyssä sähkeessä Koltshak hyväksyi kaikki ehdot paitsi Suomen itsenäisyyden, jonka hän hyväksyi vain de facto, ei de jure, koska sanoi haluavansa perustuslakikokouksen myöntävän Suomelle itsenäisyyden.
xxx/ellauri231.html on line 228: Anton Ivanovitš Denikin (ven. Антон Иванович Деникин, 16. joulukuuta (J: 4. joulukuuta) 1872 Wloclawek, Varsovan kuvernementti, Venäjä – 8. elokuuta 1947 Ann Arbor, Yhdysvallat) oli venäläinen kenraali, Venäjän sisällissodassa toimineen sadan tuhannen miehen Etelä-Venäjän valkoisen armeijan komentaja vuosina 1918–1919 ja lyhytikäisen Etelä-Venäjän johtaja. Denikin oli aika lailla Tintissä usein esiintyvien professorien näköinen.
xxx/ellauri231.html on line 235: Denikin opiskeli Kiovan sotakoulussa ja yleisesikunta-akatemiassa. Hän osallistui Venäjän-Japanin sotaan 1904–1905. Ensimmäiseen maailmansotaan hän lähti kenraalitunarina ja toimi sodan alussa prikaatinkomentajana Karpaateilla ja Galitsiassa.
xxx/ellauri231.html on line 249: Nestor Ivanovytš Mahno (ukr. Нестор Іванович Махно, ven. Нестор Иванович Махно, Nestor Ivanovitš Mahno; 7. marraskuuta (J: 27. lokakuuta) 1889 Huljaipole – 25. heinäkuuta 1934 Pariisi) oli ukrainalainen anarkokommunisti, joka johti Venäjän sisällissodassa niin sanottua anarkistista mustaa armeijaa. Orjan poika Nestori innostui vähän liiankin suuresti vallankumouspuuhista. Muut narkistiryhmän jäsenet epäilivät Mahnoa alun perinkin, koska hänellä oli ilmeinen taipumus juomiseen ja rähinöintiin.
xxx/ellauri231.html on line 324: Ехали казаки – сорок тысяч лошадей, Kasakat nyt ratsastivat suoraan kuolemaan
xxx/ellauri231.html on line 372: Ivan Alekseyevich Bunin ( / ˈ B uː n iː n / [2] tai / ˈ b uː n ɪ n / ; venäjä: ива́н аеке́евич бнин, iPa : [ ɪˈvan ɐlʲɪˈksʲejɪvʲɪtɕ ˈbunʲɪn] ( kuuntele ) ; – 8. marraskuuta 1953) oli ensimmäinen venäläinen kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto.
xxx/ellauri231.html on line 380: Ivan Buninin teokset koostuvat runoudesta, proosasta ja käännöksistä. Hän debytoi kokoelmalla Runot (1887–1891), runokirja, joka näyttää symboliikan elementtejä. Inspiraatio, jonka hän ammensi realismista, ilmenee sarjassa melankolisia tarinoita Venäjän maaseudusta ja sen rappeutumisesta, jossa hän halusi kuvata "Venäjää ilman meikkiä". Romaanit Derévnya (1910) (Kylä) ja Sukhodól (1912) kuvasivat kyläelämän raakuutta ja maanomistajaluokan rappeutumista. Surullista, surullista. Näin siis ennen bolshevikkivallankumousta. Buninin proosatyylille on ominaista melankolia, varautuneisuus ja keskittyminen, tiivistetty eleganssi.
xxx/ellauri231.html on line 383: Kylän lisäksi Bunin (1870-1953) kirjoitti romaaneja kuten Sukhodól (1911-12) ja Mítyan rakkaus (1924-25), novelli Gospodín iz San Francisco (1916) [Herrasmies San Franciscosta] lopettaa kaksiosaisen omaelämäkerrallisen romaanin, Arsenjevin elämä (osa I, Päivän lähteet [1930], osa II, Lika [1939]). Hän on kirjoittanut useita runouden kanssa sekoitettuja novellikirjoja, ja vuonna 1950 hän julkaisi omaelämäkerran Muistelmia. Bunin kuoli Ranskassa vuonna 1953. Hänen kokoelmistaan teoksista on kaksi painosta – yksi 12 osainen (Berliini, 1934-36) ja toinen kuusiosainen (Moskova, 1956) – sekä kokoelmat hänen tarinoistaan (Moskova, 1961) ja Loput Buninin runoista (Leningrad, 1961).
xxx/ellauri231.html on line 385: Ivan Bunin syntyi vanhempaintilallaan Voronežin maakunnassa, Aleksei Nikolajevitš Buninin (1827–1906) ja Ljudmila Aleksandrovna Buninan (os. Chubarova, 1835–1910) kolmas ja nuorin poika. Hänellä oli kaksi nuorempaa sisarta: Maša (Maria Bunina-Laskarževskaja, 1873–1930) ja Nadja (jälkimmäinen kuoli hyvin nuorena) sekä kaksi vanhempaa veljeä, Juri ja Jevgeni. Koska hän oli kotoisin pitkästä maaseudun aatelista, Bunin oli erityisen ylpeä siitä, että runoilijat Anna Bunina (1774–1829) ja Vasily Žukovski (1783–1852) olivat hänen esi-isiään.
xxx/ellauri231.html on line 411: Vuosina 1925–1926 Kirotut päivät ( Окаянные дни ) alkoi ilmestyä Buninin päiväkirja vuosilta 1918–1920 Pariisissa sijaitsevassa Vozrozhdenye - sanomalehdessä (sen lopullinen versio julkaisi Petropolis vuonna 1936). 2000-luvun Bunin-tutkijan Thomas Gaiton Marullon mukaan Kirotut päivät, yksi harvoista Venäjän vallankumouksen ja sisällissodan ajoilta säilytetyistä bolshevikkien vastaisista päiväkirjoista, yhdisti "venäläisen 1800-luvun antiutopistisen kirjoittamisen vastine kahdeskymmenes" ja "kivulias poliittisten ja yhteiskunnallisten utopioiden paljastaminen... julisti George Orwellin ja Aldous Huxleyn antiutopistista kirjoitusta. Bunin ja Zamyatin ymmärsivät oikein, että Neuvostoliiton kokeilu oli tarkoitettu itsensä tuhoamiseen", Marullo kirjoitti vahingoniloisena Njeuvostoliiton kaaduttua.
xxx/ellauri231.html on line 492: Проживу и один – без жены… asti elän yxinkin, akatonna...
xxx/ellauri231.html on line 495: Те же тучи – гряда за грядой. Samat pilvet - rintamina,
xxx/ellauri231.html on line 504: Разлюбила – и стал ей чужой. Lakkas tykkäämästä - ja olen sille vieras.
xxx/ellauri231.html on line 509: Lavr Georgijevitš Kornilov (ven. Лавр Георгиевич Корнилов, 30. elokuuta (J: 18. elokuuta) 1870 Ust-Kamenogorsk – 13. huhtikuuta 1918 lähellä Jekaterinodaria) oli venäläinen kenraali ja kasakka. Hänet nimitettiin Venäjän armeijan ylipäälliköksi ensimmäisen maailmansodan aikana elokuussa 1917. Hän johti Kornilovin kapinana tunnettua epäonnistunutta vallankaappausyritystä Venäjän väliaikaista hallitusta vastaan syyskuussa 1917.
xxx/ellauri231.html on line 513: Kornilov oli voimakasnenäinen ammattiupseeri, joka osallistui vuonna 1905 everstiluutnanttina Venäjän–Japanin sotaan ja toimi vuosina 1907–1911 Venäjän sotilasattaseana Pekingissä. Hän komensi ensimmäisessä maailmansodassa Venäjän 48. divisioonaa eteläisellä rintamanosalla vuonna 1915. Hän jäi haavoittuneena itävaltalaisten vangiksi Przemyślin luona maaliskuussa 1915, mutta tervehdyttyään hän pakeni seuraavana vuonna takaisin Venäjän puolelle ja sai komentoonsa armeijakunnan. Kesällä 1917 hän hurjistui kuin Riitta Roth, kun hänen joukkojensa kurittomuus pakotti hänet perääntymään. Tällöin hän määräsi tykistön ampumaan omia karkaavia joukkojaan.
xxx/ellauri232.html on line 49: – Se huusi: "Tätäkään et osaa, vitun löysämuna", kertoi mies oikeudessa.
xxx/ellauri232.html on line 51: – Sitten se vain tapahtui. Se ei ollut tarkoitus, siis ampuminen oli, vaan ei hengiltä. Luulin ettei ilmakolla saa pois nirriä, tulisi vaan pintanaarmuja. Uhri todettiin kuolleeksi heti auttajien saavuttua paikalle. – Ei jumalauta sie oot hölmö, huusi sisko vaimoaan ampuneelle miehelle.
xxx/ellauri232.html on line 87: Sverigedemokraterna is the third largest party in the country – the largest among male voters. Instead of viewing the far Right as organised in a spectrum, ranging from the suits in parliament to the boots on the street, it should be understood as a power-bloc, with a division of labour between the parliamentary wing, street fighters, bloggers, think tanks and terrorists. They share a common world-view, use the same arguments, engage in discussions with and feed off one another.
xxx/ellauri232.html on line 92: The far Right is moving forward all over the globe: in Putin’s Russia, in the sectarian conflicts of the Middle East, dramatically in India, visible in the success of the BJP (witness the 182-meter statue of Patel!). This occurs as the need for a planned and democratically controlled economy is more pressing than ever, as we face accelerating climate change, and shifting attitudes to nationality, as more and more people across the world are forced to move. Socialism – far beyond the clichés of economism – is needed more urgently than ever.
xxx/ellauri232.html on line 120: Theodor W. Adorno lanserade en teori om ”den auktoritära personlighetstypen” – en rigid, närmast konservativ personlighetstyp – som sågs som fascismens bärare. Undersökningar har emellertid visat att denna personlighetstyp stått att finna i alla partier, inte minst de kommunistiska. På 70-talets lanserades av filosofen Harald Ofstad en ”teori” att fascismen hade sin grund i ”vårt förakt för svaghet”. Detta är ett allmänmänskligt problem snarare än ett specifikt fascistiskt. De psykologiska teoriernas svaghet har varit, som Kenneth Waltz uttryckt det, att de i sin strävan att förklara allt inte lyckats förklara någonting. Vi föraktar såna teorier, fittans ynkryggar va!
xxx/ellauri232.html on line 141: Arnstad hävdar att den definition, som han gör av dagens ultranationalistiska rörelser, är ”politisk-ideologisk – inte moralisk”. Detta är vilseledande. När Arnstad går ut i pressen och förklarar att Sverigedemokraterna är ett fascistiskt parti är det ofrånkomligt att detta får en moralisk innebörd: Sverigedemokraterna framstår som en inkarnation av ondskan, inte som ett parti som drömmer oförargliga nostalgiska drömmar om ett svunnet Sverige à la Griffin.
xxx/ellauri232.html on line 145: Uppställandet av fascismteorier är ingen oskyldig sysselsättning. De kan ge upphov till handlingsstrategier som – om de saknar verklighetsförankring – kan få fatala konsekvenser. Kommunisternas beskrivning av socialdemokratin på 1920- och 1930-talet som ett slags vänsterfascism är ett varnande exempel.
xxx/ellauri232.html on line 157: Den Mitgliedern des Wissenschaftlichen Beirats der Bundesregierung Globale Umweltveränderungen (WBGU) warf er angesichts ihres Hauptgutachtens Welt im Wandel – Gesellschaftsvertrag für eine Große Transformation 2011 vor, sie seien Utopisten, die eine Klimadiktatur in größerem Rahmen vorschlügen, und dies nicht aus Gedankenlosigkeit. Dies erinnere ihn an die faschistische oder kommunistische Internationale. Es handle sich um naturwissenschaftliche Fanatiker, die ihre Vorstellungen durchsetzen wollen.
xxx/ellauri232.html on line 186: Utredningar betraktades i Sverige fram till sjuttiotalets slut som ett respektabelt verktyg för den sociala ingenjörskonsten. Men i början av åttiotalet kom de stora utredningarna från sextio- och sjuttiotalet, där betoningen låg på att formulera politiska reforminriktningar med brett stöd, att betraktas som alltför tungrodda och långsamma, vilket ledde till reformer som innebar att utredningstiden kortades ner. De breda parlamentariska utredningarna blev allt färre, medan utredningar ledda av en särskild utredare – så kallade enmansutredningar – blev den vanligaste formen.
xxx/ellauri232.html on line 195: När utredningen kommit så långt i sitt arbete att återstoden av arbetsinsatsen mest skulle handla om att slutföra de planerade forskarvolymerna slog en bomb ner i medierna. I en debattartikel (DN 2003-04-06) meddelade två av expertgruppens medlemmar – ekonomhistorikern Paulina de los Reyes och sociologen Masoud Kamali – att de hoppade av arbetet i utredningen. Som skäl angavs följande: ”Utredarens arbetssätt och utredningens perspektiv, fokus och prestationer hittills gör dock att vi i dag inte längre ser det som meningsfullt att sitta kvar i expertgruppen.” Av artikeln framgick att författarna ansåg att forskare med invandrarbakgrund var underrepresenterade i utredningen, att dessa inte släppts fram för att få vara redaktörer för forskarvolymerna och att valet av utredare – Anders Westholm – ansågs ”väcka många frågor”.
xxx/ellauri232.html on line 208: Näst var det tur för Kamalis utredning. Under arbetets gång fick Jens Orback ta över Sahlins post som integrationsminister. Mot slutet av sommaren 2006 var utredningen klar och slutbetänkandet ”Integrationens svarta bok – Agenda för jämlikhet och social sammanhållning” (SOU 2006:79) presenterades. Men ministern var inte nöjd med resultatet.
xxx/ellauri232.html on line 243: Jotkut pitävät rukouksen kykyä muuttaa kohtaloamme ihmeellisenä. Yksinkertaisesti sanottuna Ramban, Nachmanides: "Kaikki tefillottimme (korvalaatikkomme) ovat ihmeitä ja ihmeitä - mutta niistä puuttuu avoimia muutoksia maailman luonteessa." Nachmanidesin mukaan joka kerta kun rukous toimii, on tapahtunut ihme – luonto on muuttunut. Emme aina pysty tunnistamaan sitä. Tämä on erittäin tärkeä lähestymistapa; se on toivon lähestymistapa. Meidän ei pitäisi koskaan luopua mahdollisuudesta, että Jumala astuu asiaan.
xxx/ellauri232.html on line 246: Oletko koskaan harrastanut koskenlaskua? Jos olet, tiedät, ettet koskaan pysty kääntämään lauttasi ympäri ja melomaan vastavirtaan – virta on yksinkertaisesti liian voimakas. Koskenlaskujen haasteena on välttää kaatumista, välttää kiviä (ks. Zalman Schacter-Shalomi, Sielun maaperätutkija, 91–92).
xxx/ellauri232.html on line 250: Molemmat lähestymistavat hyväksyvät sen käsityksen, että rukous voi itse asiassa muuttaa odotetun tuloksen – joko kokonaan tai osittain. Monille nämä mielipiteet muodostavat teologisen ongelman. Rabbi Jonathan Sacks kommentoi rukouksen haasteen yhtä näkökohtaa:
xxx/ellauri232.html on line 258: Haluaisin ehdottaa vielä toista tapaa tarkastella rukousta – esittämiemme vetoomusten uudelleentulkintaa toivoen auttaa ihmisiä löytämään merkityksen juutalaiselle rukoukselle.
xxx/ellauri232.html on line 269: Luulen kuitenkin, että rabbi Soloveitchik ei ole saavuttanut täyttä lunastusta, koska hän väittää, että ihminen on lunastettu, kun hän pystyy muodostamaan sanoja ja huutamaan Jumalan puoleen. Rabbi Soloveitchikin malli on israelilaisten orjuusaika Egyptissä. Aluksi oli hiljaisuus (tarvetietoisuuden puuttuminen), sitten ääni ja sitten sana – rukouksen syntymä ( 2. Moos. 2:23–24 ).
xxx/ellauri232.html on line 271: Ongelma, kun tätä käytetään rukouksen mallina, on se, että se tulee ajalta, jolloin ihmisarvon täysi ilmaisu – yksilöllinen itsemääräämisoikeus – ei ollut mahdollista. Israelilaiset saattoivat toivoa vain jumalallista väliintuloa. Toisaalta aikoina, jolloin vapaus on olemassa, lopullinen lunastuksen teko on toimia. Täyttä lunastusta symboloi ihmisen vapaus ottaa vastuu itsestään.
xxx/ellauri232.html on line 276: Vaikka rabbi Soloveitchik uskoo, että suurin uskollisuus Jumalalle on avuttomuuden oivaltaminen, tämä uusi painopiste näkee vastuun oton ja toimimiseen sitoutumisen lopullisena uhrauksen – Jumalalle antamisen – mittana. Tällä tavalla itsenäisyys ja uhrautuminen kulkevat käsi kädessä. Rukoilu on ikäänkuin seppoilun esipuhe, huokaus työtä aljettaessa. "Ken vaivojansa vaikertaa, / On vaivojensa vanki. / Ei oikeutta maassa saa, / Ken itse sit' ei hanki.” (Kaarlo Kramsu: Ilkka, Kirjallinen Kuukausilehti, toim. Y.-S. Yrjö-Koskinen,1887)
xxx/ellauri232.html on line 278: Kaarlo Robert Kramsu (22. joulukuuta 1855 Oulu – 28. elokuuta 1895 Kuopio) oli suomalainen runoilija ja tyhjäntoimittaja.
xxx/ellauri232.html on line 280: Kramsun vanhemmat olivat merimies, talonomistaja (on siinäkin duuni) Antti Kramsu ja Brita Liisa Anglén. Tultuaan ylioppilaaksi 1874 hän opiskeli Helsingin yliopistossa filosofiaa, historiaa ja suomen kieltä kuitenkaan valmistumatta. (Tää tuntuu olevan yxi runoilijoiden kompastuskivi.) Kramsu oli toimittajana useissa lehdissä eri paikkakunnilla, Oulun Wiikko-Sanomissa hän oli 1879, Oulun Lehdessä 1880–1881, turkulaisessa Aurassa 1885–1886, Rauman Lehdessä 1886–1889 ja porilaisessa Satakunnassa 1890–1891. Hän toimi myös Rauman kaupunginvaltuuston sihteerinä ja opettajana.
xxx/ellauri232.html on line 293: Ne ovat myös luettelo omista vastuistamme. Esimerkiksi tieto viittaa Talmud Tooraan, Toora-tutkimukseen, joka on yksi suurimmista mitzvoteista, koska se tuo kaikki muut perässään. (Kansani rukouskirja, Vol. 2: Perinnäisrukouxet, nykyaikaiset reunahuomautuxet – The Amidah, Rabbi Lawrence A. Hoffman (Toimittaja), 101)
xxx/ellauri232.html on line 295: Tässä on yksi esimerkki Barekh alenu et haShana haZotin siunauksesta – Siunaa meitä tänä vuonna:
xxx/ellauri232.html on line 297: Tämä siunaus, joka ymmärretään perinteisesti laajemmassa merkityksessä parnasah-rukouksena, riittävän toimeentulon puolesta, velvoittaa meidät tarjoamaan muille kyvyn elättää itsensä. Autamme heitä työllistymään, järjestämme rahoitusta yritysten perustamiseen, tarjoamme heille lainoja tai lahjoja ja toivotamme heidät tervetulleiksi kumppanuuksiin omissa yrityksissämme…” (Kansani rukouskirja, Vol. 2: Perinnäisrukouxet, nykyaikaiset reunahuomautuxet – The Amidah, Rabbi Lawrence A. Hoffman (Toimittaja), 120)
xxx/ellauri232.html on line 300: Nyt voimme myös ymmärtää yhden Askenazic Korkea Lupapäivä -liturgian arvoituksellisimmista rukouksista. U'teshuvah u'tefillah u'tsedakah ma'avirin et ro'ah haGezerah – parannus, rukous ja rakkaus mahdollistavat rahan kanssa hääräyksen. Monet tuntevat olonsa epämukavaksi tästä rukouksesta, ja monia uudelleentulkintoja tarjotaan epämukavuuden ratkaisemiseksi. Mutta tulkintamme rukouksesta voimme ottaa sen kirjaimellisesti. Nämä teot poistavat pahat Big Government säädökset, koska ne saavat meidät toimimaan seppomaisesti. Meillä on kyky ja velvollisuus poistaa kurjuus maailmasta. Se on rukouksemme (ja katumuksensa ja hyväntekeväisyyden tarpeen tunnustaminen) antaa meille energiaa, ei vain valittamiseen, vaan myös toimimiseen tavalla, joka muuttaa maailmaa parempaan suuntaan.
xxx/ellauri232.html on line 346: You are correct that paid work is not permitted on Shabbat and major Jewish holidays, and no one – not even the cantor and the rabbi – is exempt from the laws of Shabbat. There are also jobs which do not include forbidden activities, such as babysitting, waiting tables, or house-sitting. This covers most of what the rabbi does, except writing.
xxx/ellauri233.html on line 57: – Att drömma är ett extremt billigt nöje. Det kostar ingenting att drömma men det kan göra dig rik. Både bildligt talat och i ordets egentliga betydelse.
xxx/ellauri233.html on line 78: Etymology:Tycoon. Edit. "Tycoon" tulee japanilaisesta Taikunista (大君?), joka tarkoittaa "suurta prinssiä/paronia" ja on shogunille annettu titteli. Vuonna 1857 arvonimi, jonka ulkomaalaiset antoivat Japanin shogunille (jonka sanotaan käyttäneen hänen kannattajiaan puhuessaan ulkomaalaisille, yrittäessään välittää, että shogun oli tärkeämpi kuin keisari), japanilaisesta taikunista "suuri herra tai prinssi", kiinasta tai "suuri" + kiun "herra". Yksi sotilaskomentajien rivistä, jotka vuosina 1192–1867 olivat yleensä Japanin todellisia hallitsijoita, vaikkakin nimellisesti keisarin alaisia. Kenraali: Japanin armeijan ylipäällikön tai kenraalikapteenin arvonimi feodaalisen järjestelmän jatkuessa kyseisessä maassa. Arvonimi, jonka Mikado alun perin myönsi Japanin itäisten maakuntien sotilaskuvernöörille. Vallan asteittaisella anastamisella shoguneista (ulkomaalaiset tuntevat tycooneina) tuli lopulta virtuaalisia hallitsijoita. "Tycoon" on tullut tarkoittamaan "varakasta ja voimakasta liikemiestä".
xxx/ellauri233.html on line 88: – Vad vill du att ska stå i dödsannonsen eller på gravstenen? Jag har aldrig hört någon som vill att det ska stå: ”det gick smidigt”. Om vi bara låter livet rulla på tappar vi lusten att leva. No vittu juippi olishan se hienoa jos voisi oikeasti sanoa "Hyvinhän se meni" kiven takana. Mutta kyllä ehtii mennä niin moni juttu vituralleen ennen henxeleitä, että harva voisi hyvällä omallatunnolla allekirjoittaa tollasta deviisiä. I for one oisin ollut enemmän kuin tyytyväinen siihen.
xxx/ellauri233.html on line 116: Men titeln inger respekt. Och hans stil och hans extremistiska och optimistiska framstegssyn – hårdare! bättre! starkare! – är uppiggande och ovanlig i detta vårt land av sommardåsiga semesterfirare och sommarpratare.
xxx/ellauri233.html on line 118: ”Gör nåt nytt, gör det med hela din själ – annars kan du lika gärna skita i det!”, var budskapet. Allt till tonerna av de fetaste låtar han kunde hitta (sådana som olyckligtvis framförts lite för många gånger i Idol).
xxx/ellauri233.html on line 188: Micael Dahlen – jo det är Dahlen utan accent numera – är aktuell med boken ”En liten bok om lycka” på Volante, där han vänder och vrider på begreppet lycka för att se vad vi kan göra för att bli lite lyckligare. Han är en förespråkare för "både och" istället för "antingen eller" och menar att det är viktigt att unna sig. I boken nämner han sin gammelmorfar som började varje dag med en bit choklad och levde till han blev 93 år. Det blev 33968 chokladbitar totalt. Men Micael slår också ett slag för att röra på sig och sova mindre.
xxx/ellauri233.html on line 190: – Det finns små saker man kan göra varje dag liksom ta en chockladbit på morgonen men ingen slutgiltig lösning för att uppnå permanent lycka.
xxx/ellauri233.html on line 196: De skickar också en liten signal till omgivningen, säger Micael. – Jag måste påminna andra och mig själv också då och då
xxx/ellauri233.html on line 209: – Det möjliggörs av att jag inte längre gör en sak till 100 procent utan hellre gör flera saker till 10% som ger mig energi.
xxx/ellauri233.html on line 213: – Så bra att jag kan känna mig nöjd och glad över det jag gör och förhoppningsvis kan få andra att bli glada och skratta på det jag gör.
xxx/ellauri233.html on line 217: Och viss forskning visar att högkänsliga fäder är mer inkännande gentemot sina barn än andra fäder. – Vilken gåva! Så ta till vara på och njut av din högkänslighet fullt ut, men glöm inte bort att ta hand om dig själv. Icke för mycket av det goda! Inte för många skumtomtar alltså! Ingen liggjoga med pyttarna!!
xxx/ellauri233.html on line 249: William Adams (24. syyskuuta 1564 Gillingham, Englanti – 16. toukokuuta 1620 Hirado, Japani) oli englantilainen merenkävijä. Hän astui ensimmäisenä englantilaisena Japaniin (lukuunottamatta jollaa soutaneita matruuseja), kun hänen tumpelosti luotsaamansa laiva "Hyväntekeväisyys" haaksirikkoutui Kyūshūun huhtikuussa 1600. Japanissa hän päätyi shōgun Tokugawa Ieyasun neuvonantajaksi, ja avusti tätä valmistamaan länsimaalaisia purjealuksia. Myöhemmin hän oli merkittävä tekijä kauppayhteyksien kehittämisessä Japanin ja Englannin sekä Alankomaiden välille. Adams myös toimi useiden alusten luotsina ja kapteenina Kaakkois-Aasiassa.
xxx/ellauri233.html on line 251: Japanissa Adamsille annettiin nimet Anjin-sama, joka tarkoittaa hra luotsia, sekä Miura Anjin (jap. 三浦按針, Miuran luotsi). Adamsin elämä on toiminut innoittajana James Clavellin romaanille Shōgun. William Adams ( japani :ウヰリアム・アダムス, Hepburn : Wiriamu Adamusu ) ( 24. syyskuuta 1564 – 16. toukokuuta 1620 ) , joka tunnetaan japaniksi paremmin nimellä Miura Anjin ( japanilainen :三浦ura ,按锟 锟 斤 拷 锟 斤 拷 锟 斤 拷 锟 斤拇锟? , vuonna 1600, oli ensimmäinen englantilainen, joka saavutti Japanin "Hyväntekeväisyys" -nimisellä aluksella Jacob Quaeckernaeckin johdolla. Alus oli ainoa elossa oleva alus Rotterdamin itä-intialaisen yrityksen käynnistämästä viiden laivan tutkimusmatkasta (joka myöhemmin yhdistettiin United East India Companyyn, FUCK).
xxx/ellauri233.html on line 297: Tokugawa Ieyasu (徳川家康, 31. tammikuuta 1543 – 1. kesäkuuta 1616; syntynyt Matsudaira Takechiyo ja myöhemmin muunkin niminen) oli Japanin Tokugawa Shogunaatin perustaja ja ensimmäinen shōgun, joka hallitsi Japania vuodesta 1603 asti Meiji- restauraatioon vuonna 1868. (Hemmetin pitkäikäinen.) Hän oli yksi kolmesta Japanin "suuresta yhdistäjästä" entisen herransa Oda Nobunagan ja yhden toisen Odan alaisen Toyotomi Hideyoshin kanssa. Alaikäisen daimyon poika Ieyasu eli kerran panttivankina jonkun daimyo Imagawa Yoshimoton alaisuudessa isänsä puolesta. Myöhemmin hän onnistui isänsä kuoleman jälkeen daimyona, palvellen Oda-klaanin vasallina ja kenraalina ja kasvatti voimiaan Oda Nobunagan alaisuudessa (jonka se sitten kyllä kavalasti jätti kuolemaan Honnojin selkkauxessa). Sillä oli aivan simona jalkavaimoja.
xxx/ellauri233.html on line 386: Elijah ben Solomon Zalman, (Hebrew: ר' אליהו בן שלמה זלמן Rabbi Eliyahu ben Shlomo Zalman) known as the Vilna Gaon (Yiddish: דער װילנער גאון, Polish: Gaon z Wilna, Lithuanian: Vilniaus Gaonas) or Elijah of Vilna, or by his Hebrew acronym HaGra ("HaGaon Rabbenu Eliyahu": "The sage, our teacher, Elijah"; Sialiec, April 23, 1720 – Vilnius October 9, 1797), was a Talmudist, halakhist, kabbalist, tobacconist, and the foremost leader of misnagdic (anti-hasidic) Jewry of the past few centuries. He is commonly referred to in Hebrew as ha-Gaon he-Chasid mi-Vilna, "the pious hasid from Vilnius".
xxx/ellauri233.html on line 410: Shneur Zalman of Liadi (Hebrew: שניאור זלמן מליאדי, September 4, 1745 – December 15, 1812 O.S. / 18 Elul 5505 – 24 Tevet 5573), was an influential Lithuanian Jewish rabbi and the founder and first Rebbe of Chabad, a branch of Hasidic Judaism, then based in Liadi in Grand Duchy of Lithuania and later in the Grodno Governorate of the Russian Empire. He was the author of many works, and is best known for Shulchan Aruch HaRav, Tanya, and his Siddur Torah Or compiled according to the Nusach Ari. Zalman is a Yiddish variant of Solomon and Shneur (or Shne'or) is a Yiddish composite of the two Hebrew words "shnei ohr" (שני אור "two ears"). Shneur Zalman was a prominent (and the youngest) disciple of Dov Ber of Mezeritch, the "Great Maggid", who was in turn the successor of the founder of Hasidic Judaism, Yisrael ben Eliezer, known as the Baal Shem Tov. He too displayed extraordinary talent while still a child. By the time he was eight years old, he wrote an all-inclusive commentary on the Torah based on the works of Rashi, Nahmanides and Abraham ibn Ezra.
xxx/ellauri233.html on line 429: In 2009, Craig Johnson and colleagues showed that calves that have not been stunned feel passing pain from the cut in their necks, and they may take at least 10–30 seconds to lose consciousness.
xxx/ellauri234.html on line 95: Hennes morfar Jurek Sawka är polack, han är faktiskt en jude som kom till Sverige när han tvingades fly från Polen i slutet av 60-talet. – Den polska antisemitismen är som en slumrande vulkan. 1968–69 vaknade den till liv med en enorm kraft. 30 000 polacker med judisk härkomst tvingades i landsflykt. Omkring 3000 hamnade i Sverige, däribland min mor och jag. Det är en händelse som drastiskt påverkade mitt liv och mitt sätt att se verkligheten och omvärlden, säger han. – Många som känner mig och som läst boken blev förvånade att jag – en dyster skeptiker – samtidigt kan skriva så roligt och med högt tempo.
xxx/ellauri234.html on line 368: Publius Ovidius Naso (20. maaliskuuta 43 eaa. – 17/18 jaa.) oli roomalainen runoilija. Hänen tunnetuin teoksensa on Muodonmuutoksia. Lisänimen mukaisesti runoilijalla oli pitkä nenä. Teoksesta käy ilmi Ovidiuksen heikkous monisanaisuuteen.
xxx/ellauri234.html on line 417: Ronald Alexander Eugen Dietrich Westrén-Doll, eli Ronkki (23. heinäkuuta 1927 Helsinki – 17. syyskuuta 1980) oli suomalainen kuvittaja ja pilapiirtäjä.
xxx/ellauri234.html on line 418: Westrén-Doll piirsi ohuella tussikynällä ohkasta väpisevää viivaa. Jonkun Ville Hännisen mukaan hän oli taitavimpia 1960–1970-luvun piirtäjistä, mutta hänen lahjojaan ei käytetty kunnolla hyväksi. Sitäpaizi se oli vielä pahempi densa kuin Henrik Tikkanen, toinen väpisevän viivan mestari.
xxx/ellauri234.html on line 428: Talvela oli puolestaan Berliinissä toimiessaan lumoutunut täysin Adolf Hitlerin suurenmoisuudesta. Näiden hidalgojen suhteen – kuten vastaavanlaisten muidenkin – Fagernäsin pokka ihme kyllä piti.
xxx/ellauri234.html on line 430: Lappalaisen uutuuskirjassa ”Raatteen tien jäisestä helvetistä Talin–Ihantalan tulimyrskyyn” muun muassa tunnettu yritysjohtaja Peter Fagernäs kertoo isoisänsä, Uno Fagernäsin johtamista taisteluista talvi- ja jatkosodassa.
xxx/ellauri234.html on line 433: Reilu viikko myöhemmin, 1–8. tammikuuta 1940, suomalaiset torjuivat puna-armeijan ylpeyden, ukrainalaisdivisioona 44:n Raatteen tiellä.
xxx/ellauri234.html on line 434: Ukrainalaisdivisioonaa oli evästetty junassa ennen Raatteen tietä: ”Suomalaiset ovat yksinkertainen kansa, joka ei osaa sotia – ei siis mitään hätää!”.
xxx/ellauri234.html on line 436: Suomussalmen taisteluissa joulukuun alkupäivinä 1939 eli hyökkäyksen alkuvaiheessa suomalaisia vastassa oli ainakin 10–12 neuvostosotilasta.
xxx/ellauri234.html on line 445: –Hän ei voinut sietää herrastelua. Saadessaan JR 64:n komentoonsa Kemin asemalla 17.12.1939 hän riisui roimahousunsa samaistuakseen murheellisen huonosti varustettuihin joukkoihinsa, Peter Fagernäs sanoo. Kottgardisten Aspelund förstod att vara ytterst tacksam för hurrigeneralens gamla brallor.
xxx/ellauri234.html on line 454: Heimosotiin Jussi Mäntylä osallistui komennettuna Petsamon retkikuntaan 26.12.1919 –1.5. 1920. Heimosotaretkien tarkoituksena oli suomensukuisten heimojen asuinalueiden "irrottaminen" sisällissotaan "ajautuneesta" Neuvosto-Venäjästä. Siis sama juttu kun nyt Putin "irrottaa" isovenäläisiä nazismiin "ajautuneesta" Ukrainasta. Heimosotiin osallistui kaikkiaan noin 9000 vapaaehtoista ja niissä kuoli noin 660 suomalaista. Tai kenties jonkin verran vähemmän, n. 10-12.
xxx/ellauri235.html on line 60: Pääasiassa Napoleonin sotien aikaan sijoittuva CS Foresterin Horatio Hornblower -kirjat kertovat brittiläisen merivoimien upseerin seikkailuista hänen taistellessaan vihollista (Ranska ja Espanja) vastaan, kamppaillessa elämän kanssa ja nousevana munana riveissä. Vaikka uudemmat kilpailijat, erityisesti Patrick O'Brianin (n.h.) "Aubrey and Maturin" -kirjasarja, ovat vähentäneet Horatio Hornblowerin valta-asemaa laivaston tyylilajissa, hän on edelleen monien suosikki. Hyvin arvostettu brittiläinen tv-sarja (1998–2003) houkutteli entistä laajemman yleisön, joka pystyi nyt visualisoimaan merisodan entistä selkeämmin.
xxx/ellauri235.html on line 343: Thomas Gray on Alexander Popen ohella yksi 1700-luvun tärkeimmistä englantilaisista runoilijoista. Samuel Johnson oli ensimmäinen monista kriitikoista, joka esitti näkemyksen, jonka mukaan Gray puhui kahdella kielellä, toisella julkisella ja toisella yksityisellä, ja että yksityinen kieli – hänen tunnetuimman ja rakastetuimman runonsa " Elegia Written in a Country Churchyard " (julkaistu vuonna 1751 nimellä Elegy Wrote in a Country Church Yard ) - kuultiin liian harvoin. William Wordsworth päätti esipuheessaan teokselle Lyrical Ballads (1798) käyttämällä Grayn Sonnettia Richard Westin kuolemasta (1775) esimerkkinä, että Grey, jota hallitsee väärä käsitys runollisesta sanasta, puhui väärällä kielellä; ja Matthew Arnold huomautti yhtä tunnetulla tuomiolla, että ikä oli väärä vakavalle runolle, että Gray oli ikänsä turmeltunut eikä kuitenkaan koskaan puhunut siitä ääneen. Tällaiset tuomiot tiivistävät Grayn vastaanoton ja runoilijan maineen tärkeimmän kriittisen historian.
xxx/ellauri235.html on line 410: Oidipaalinen fantasia pelataan pastoraalisessa ympäristössä: "Sinun vihreään syliin laskettiin Luonnon kulta [Shakespeare], / Mihin aikaan, missä selkeä Avon Stray'd, / Hänelle mahtava Äiti paljasti / Hänen kauhistuttavat kasvonsa.... Paljastumisen odotus sai tirkistelijä Miltonin ratsastamaan "ylevällä / Extasyn serafin siipien päällä, / Abyssin salaisuudet vakoilemaan". Silti Joven lait säilyvät: alkuperäistä kohtausta ei koskaan katsota. Hyperionic marssi on tehty merkityksettömäksi "sellaiset muodot, kuten glitter Muse's ray"; nämä muodot kiusaavat Grayn omia "lapsen silmiä" tuoden hänet Shakespearen, "kuolemattoman Pojan" läheisyyteen. "Itämaiset sävyt", jotka häikäisivät lapsen Greyn, olivat "auringosta lainattuja" — toinen ylevän runollisen (hyperionisen) periaatteen hylkääminen. Oidipaalisen halun (halu "mahtavaan äitiin") ja keskirunoilijan yksinäisen ylevän intohimon välillä ei ole sopivaa keskitietä (vaikka Gray toivoo löytävänsä sellaisen). Runoilijan runon lopussa valitsema "kaukainen tie" on välttämätön kieltäytymisestä olla ylevän näkemyksen runoilija (Milton) ja mahdottomuus omistaa luonnonlapselle ilmestyvää äiti-muusaa (Shakespeare) . Suuri osa oodista on täynnä halun kohtauksia – Miltonin ja Shakespearen – ja on siten huolissaan, vaikkakin salaisesti, seksuaalisen voiman ja runollisen näkemyksen välisestä suhteesta. Harmaa'
xxx/ellauri235.html on line 426: "The Descent of Odin" koskee Odinin vierailua alamaailmaan – Helan, kuoleman jumalattaren valtakuntaan – saadakseen selville poikansa Balderin kohtalon; hän saa tietää profeetalta, että Hoder murhaa Balderin ja että Vali, Odinin ja Rindan poika, kostaa rikoksen. "Profeetallinen piika" paljastetaan "jättiläisten äitinä". Odin herättää hänet "riimuriimellä; / Kolminkertaisesti pronounc'd, aksenteilla kauhu". Runo, jossa piika kieltää profeetallisen tiedon kaikilta tulevalta "kysyjältä ... / ... merkittävään yöhön asti / on saavuttanut muinaisen oikeutensa". Piikan viimeinen sananlasku on näkemys äärimmäisestä sulkeutumisesta, kun "liekkeihin käärittynä, raunioituneena, / upottaa maailman kankaan".
xxx/ellauri235.html on line 430: Grayn kirjalliset saavutukset – kuten William Collinsin , James Macphersonin, Thomas Chattertonin , William Cowperin ja Christopher Smartin saavutukset, sekä Joseph ja Thomas Warton – 1780- ja 1790-luvuilla ilmestynyt Wordsworth, Coleridge ja nopeasti menestynyt toinen romanttisten kirjailijoiden sukupolvi varjostivat.
xxx/ellauri235.html on line 450: The popularity of the Hornblower series, built around a central character who was heroic but not too heroic, has continued to grow over time. It is perhaps rivalled only by the much later Aubrey–Maturin series of seafaring novels by Patrick O'Brian (n.h.). Both Hornblower and Aubrey are based in part on the historical Admiral Lord Dunder Fart of Great Britain (known as Lord Cochrane during the period when the novels are set).
xxx/ellauri235.html on line 458: Roald Dahl (13. syyskuuta 1916 – 23. marraskuuta 1990) oli brittiläinen kirjailija, runoilija, käsikirjoittaja ja hävittäjälentäjä. Dahl kirjoitti elämänsä aikana kaikkiaan 19 lastenkirjaa, yhdeksän novellikokoelmaa ja useita elokuva- ja televisiokäsikirjoituksia plus pornoa. Dahlin tunnetuimpia kirjoja ovat Jali ja suklaatehdas sekä Matilda. Roaldilla oli sodan jälkeen varmaan jotain jimbajambaa "Hornblower" Smithin kanssa. Siihen liittyvä roman à clé on Iso kiltti jätti ja perskurkkana.
xxx/ellauri235.html on line 479: Anti-Semitic sentiments appear in many of his stories, inspired by Jewish publishers who had turned down his work – sentiments for which he never really apologized. In 1983, he told a journalist, “There is a trait in the Jewish character that does provoke animosity. I mean there’s always a reason why anti-anything crops up anywhere; even a stinker like Hitler didn’t just pick on them for no reason.”
xxx/ellauri235.html on line 481: Roald Dahl's children's books are full of barely submerged misogyny, lust and violence. Roald Dahl was an unpleasant man who wrote macabre books – and yet children around the world adore them. Perhaps this shouldn’t surprise us, writes Hephzibah (Hetty) Anderson. Kids can be so cruel. Oh can we? Thanx mom! .... Oow! Oow!
xxx/ellauri235.html on line 499: Väljare i USA: ”Jag bryr mig inte om Ukraina förlorar – vi måste sluta betala för kriget”
xxx/ellauri235.html on line 500: En debatt om USA:s stöd till Ukraina har flammat upp inför mellanårsvalet om en dryg vecka. – Vi har skickat tillräckligt med pengar till Ukraina. Det måste bli ett stopp nu, säger den amerikanska företagaren Patricia Gleason i Pennsylvania till HBL.
xxx/ellauri235.html on line 501: – Vi behöver pengarna här i USA. Vi behöver dem för att hjälpa våra egna hemlösa veteraner och de nödställda efter orkanen i Florida.
xxx/ellauri235.html on line 503: – Alla tror att USA alltid ska stötta hela världen. Vi ger miljarder till Ukraina medan vi har så många som går hemlösa och hungrar och som inte får någon hjälp alls, säger sjukpensionären George Miller .
xxx/ellauri235.html on line 504: – Folk kommer inte att vara beredda att hosta upp hur mycket som helst när de själva drabbas av en recession.
xxx/ellauri235.html on line 508: – Om stödet börjar minska får det en effekt på kriget, säger Cancian.
xxx/ellauri235.html on line 510: – Jag kan inte påstå att jag bryr mig om Ukraina förlorar kriget. De var ju en del av Ryssland tidigare, säger George Miller.
xxx/ellauri235.html on line 519: Pindaros (m.kreik. Πίνδαρος, lat. Pindarus; n. 522/518 eaa. – n. 442/438 eaa. Argos) oli antiikin kreikkalainen lyyrinen runoilija, jota pidettiin usein näistä suurimpana. Hellenistisellä kaudella hänet luettiin yhdeksi sanoittajien top 9:stä, ize asiassa se oli pitkään ihan kärjessä lauluntekijänä (10:s oli joku räppäri, joka on onnexi jo täysin unohdettu.)
xxx/ellauri235.html on line 721: Beneath the good how far—but far above the great. Hyvän alapuolella kuinka kaukana – mutta paljon suuren yläpuolella enivei.
xxx/ellauri235.html on line 732: Thomas Hudson (April 1791 – June 1844) was an English writer and performer of comic songs who was one of the earliest credited songwriters in the music hall tradition. His songs, esp. Spider and the Fly, were described as "lively and really witty".
xxx/ellauri235.html on line 734: The Spider and the Fly is a poem by Mary Howitt (1799–1888), published in 1829. The first line of the poem is "'Will you walk into my parlour?' said the Spider to the Fly." The story tells of a cunning spider who entraps a fly like Korinna (the name means little girl) into its web through the use of seduction and manipulation. The poem is a cautionary tale against those who use flattery and charm to disguise their true intentions (of fucking the little fly silly).
xxx/ellauri235.html on line 759: I'm sure you're very welcome – will you please to take a slice?" Olet tervetullut maistamaan, ole hyvä, saako olla?
xxx/ellauri235.html on line 778: Your robes are green and purple – there's a crest upon your head; Sun mekko on sinivihreä, on hieno diadeemi;
xxx/ellauri235.html on line 785: Thinking only of her brilliant eyes, and green and purple hue:– Ajatellen vain kirkkaita silmiään, kaunista mekkoaan;
xxx/ellauri235.html on line 786: Thinking only of her crested head, poor foolish thing! – At last Hienoa diadeemiaan, pikku typerys! ja lopulta
xxx/ellauri235.html on line 791: Within his little parlour – but she ne'er came out again! Pikku olokammariinsa - mistä hiän ei koskaan palannut!
xxx/ellauri235.html on line 792: – And now, dear little children, who may this story read, - Ja nyt tyttöset jotka tähän asti maltoitte lukea,
xxx/ellauri237.html on line 59: Aili Konttinen (4. maaliskuuta 1906 Viipuri – 1. syyskuuta 1969 Vihti) oli suomalainen opettaja ja kirjailija. Konttinen valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1925 ja toimi elämänsä aikana opettajana Iitissä, Jääskessä, Ruokolahdella ja Vihdissä.
xxx/ellauri237.html on line 134: Among modern Western male heteronormal scholars, Sappho´s sexuality is still debated – André Lardinois has described it as the "Great Sappho Question". Early translators of Sappho sometimes heterosexualised her poetry. Ambrose Philips´ 1711 translation of the Ode to Aphrodite portrayed the object of Sappho´s desire as male, a reading that was followed by virtually every other translator of the poem until the twentieth century, while in 1781 Alessandro Verri interpreted fragment 31 as being about Sappho´s love for a guy named Phaon. Friedrich Gottlieb Welcker argued that Sappho´s feelings for other women were "entirely idealistic and non-sensual", while Karl Otfried Müller wrote that fragment 31 described "nothing but a friendly affection": Glenn Most comments that "one wonders what language Sappho would have used to describe her feelings if they had been ones of sexual excitement", if this theory were correct. By 1970, it would be argued that the same poem contained "proof positive of [Sappho´s] lesbianism".
xxx/ellauri237.html on line 136: Today, it is generally accepted that Sappho´s poetry portrays homoerotic feelings: as Sandra Boehringer puts it, her works "clearly celebrate eros between women". Toward the end of the twentieth century, though, some scholars began to reject the question of whether or not Sappho was a lesbian – Glenn Most wrote that Sappho herself "would have had no idea what people mean when they call her nowadays a homosexual", André Lardinois stated that it is "nonsensical" to ask whether Sappho was a lesbian, and Page duBois calls the question a "particularly obfuscating debate". WTF? Pelottaako äijiä ajatus pillua lipsuvasta Psapfasta? Vai onko ne vaan mustasukkiaisia?
xxx/ellauri237.html on line 175: Philipp Jakob Spener (13. tammikuuta 1635 Ribeauvillé, Elsass – 5. helmikuuta 1705) oli saksalainen luterilainen teologi, joka tunnetaan "pietismin isänä". Spener ajoi saksankielisissä maissa protestanttisen hengenelämän uudistamista. Johtamissaan kokouksissa Spener rohkaisia maallikkoja käyttämään puheenvuoroja ja osallistumaan yleisiin kokouksiin.
xxx/ellauri237.html on line 189: 3Jussi Taneli Aro (5. kesäkuuta 1928 Lapua – 11. maaliskuuta 1983 Espoo) oli Helsingin yliopiston seemiläisten kielten professori ja Afrikan ja Aasian kielten ja kulttuurien laitoksen esimies. Hän oli tunnettu monipuolisena tieteilijänä, hartaana uskovaisena ja islamilaisen maailman asiantuntijana.
xxx/ellauri237.html on line 219: Johann Arndt (27. joulukuuta 1555 Edderitz, Saksa – 11. toukokuuta 1621 Celle, Saksa) oli saksalainen luterilainen pappi ja hartauskirjailija, jota pidetään pietismin edelläkävijänä ja josta "pietismin isä" Philipp Jakob Spener katsoi liikkeen saaneen alkunsa. Arndt toimi kirkollisissa viroissa useissa paikoissa, viimeksi Braunschweig-Lüneburgin ruhtinaskunnan ylisuperintendenttinä. Hänen tunnetuin teoksensa on Neljä kirjaa totisesta kristillisyydestä, joka on käännetty lähes kaikille Euroopan kielille.
xxx/ellauri237.html on line 223: Quedlinburgista Arndt siirtyi Braunschweigiin, missä hän toimi kirkkoherrana vuosina 1599–1605. Tänä aikana hän julkaisi Totisesta kristillisyydestä -teoksen ensimmäisen osan. Teoksen loppuosa ilmestyi Arndtin ollessa Braunschweigin jälkeen kaksi vuotta Eislebenissä. Elämänsä viimeiset vuodet Arndt oli Cellessä Braunschweig-Lüneburgin ruhtinaskunnan ylisuperintendenttinä eli johtavana kirkollisena henkilönä. Tänä aikana hän julkaisi muun muassa hartauskirjan Paratiisin yrttitarha, kaksi saarnakirjaa sekä psalmien selitysteoksen. Kirjallisen toiminnan lisäksi Arndt suoritti 1615 laajan tarkastusmatkan ja uudisti ruhtinaskunnan kirkkojärjestystä.
xxx/ellauri237.html on line 233: 1Henrik Renqvist (alk. Heikki Kukkonen, 1. elokuuta 1789 Ilomantsi – 5. marraskuuta 1866) oli suomalainen kirkonmies ja herätysjohtaja, Karjalan rukoilevaisliikkeen perustaja, uskonnollinen kirjailija ja kirjankustantaja. Hän myös suomensi hartauskirjoja ja arkkiveisuja.
xxx/ellauri237.html on line 241: Renqvist on myös myöhemmin Kustannusosakeyhtiö Otavaa johtaneen Reenpään suvun kantaisä. Suvun kustannustoiminta alkaa kuitenkin jo Henrik Renqvististä, joka oli 1830–40-luvuilla Suomen suurin suomenkielisen kirjallisuuden julkaisija. Kaikkiaan Renqvist painatti noin 60 kirjaa, joista kymmenkunta alkuperäisinä. Rahantunteva kaveri.
xxx/ellauri237.html on line 356: Hyvä Veli Yrjö Pernaa ryhtyi 1990-luvun lopulla avustamaan tutkimuksellisesti entisen puolustusvoimien komentajan kenraali Yrjö Keinosen perhekuntaa, kun Keinonen oli saanut syytteet ja tuomion ns. kellarijutussa. Tutkimus tuotti vuonna 2016 kirjan Kenraali Keinosen näytösoikeudenkäynti – tarkoitus pyhitti keinot.
xxx/ellauri237.html on line 358: Pernaa on osallistunut rotarytoimintaan vuodesta 1974 lähtien, PHF-nimitys 1995. Ilmavoimien kunniatuomioistuimen kunniapuheenjohtajana PHF toimi 1972–1974.
xxx/ellauri239.html on line 52: Wayne Walter Dyer (10. toukokuuta 1940 – 29. elokuuta 2015) oli amerikkalainen itseapukirjailija ja motivoiva puhuja. Dyer suoritti kasvatustieteen pikkudiplomin ohjauksessa ja neuvonnassa mukaansa nimitetyssä Wayne State Universityssä vuonna 1970. Uransa alkuvaiheessa hän työskenteli lukion ohjausneuvojana ja jatkoi menestyksekkään yksityisen terapiakäytännön suorittamista. Hänestä tuli suosittu neuvonantajakoulutuksen professori St. Johnin yliopistossa (joku muukin oli äskettäin sieltä valmistunut, kukahan se oli?), jossa kirjallinen agentti lähestyi häntä laittamaan ideansa kirjamuotoon. Tuloksena oli hänen ensimmäinen kirjansa, Your Eroneous Zones (1976), yksi kaikkien aikojen myydyimmistä kirjoista, jota on tähän mennessä myyty arviolta 100 miljoonaa kappaletta. Jopa huomattavasti enemmän kuin ruozalaisia dekkaristeja, mutta vähemmän kuin Pauli Kanin pakinoita.
xxx/ellauri239.html on line 159: Let’s look at Jesus’ life and times. He grew up in a Jewish community where all little boys were required to go to school and study the Torah–the first five books of the Jewish bible. In the Torah is the story of Moses receiving the Ten Commandments from God. One of those commandments is “THOU SHALL NOT KILL.”
xxx/ellauri239.html on line 336: Suomalaisten rahapelaaminen 2019 -väestötutkimuksen mukaan noin 78 prosenttia 15–74-vuotiaasta Manner-Suomen väestöstä oli pelannut jotain rahapeliä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kerran viikossa tai sitä useammin jotain rahapeliä oli pelannut 29 prosenttia vastaajista. Suosituimpia pelejä ovat lotto, arpapelit ja rahapeliautomaatit.
xxx/ellauri239.html on line 337: Miehet pelaavat rahapelejä naisia useammin. Naisista 75 prosenttia ja miehistä 82 prosenttia oli pelannut rahapelejä edeltävän vuoden aikana. Yleisintä pelaaminen on 25–44-vuotiaiden ikäryhmissä.
xxx/ellauri239.html on line 409: Joku tanakkajalkainen Marit Bjørgen Bjørgen sairasti astmaa. Hän pyrki lieventämään oireita lääkityksellä, ja kaudeksi 2009–2010 hänelle myönnettiin lupa käyttää vahvempaa astmalääkitystä. Kyseinen lääkeaine poistettiin WADAn kiellettyjen aineiden listalta syyskuussa 2011. Puolatar piti tätä hyvin epixenä, mitä se tietysti olikin. Just tollasia natomatoja norjalaiset ovat. Entisiä norjalaisia. Maastohiihto on osa niiden identiteettiä. Hiihdosta meni maku kun ne alkoivat sitä typerää saxikävelyä. Ei se ole mitään hiihtoa. Mitä näkyy latujen varsilla? Norjalaisvillapaitoja, polvihousuja ja lippuja. Haestakeepa kuulkaa norskit paska.
xxx/ellauri239.html on line 551: Hmmm... Henrikin isä oli arkkitehti Robert Tikkanen, virallisesti kai Toivo Robert Tikkanen. Hän on muuten Wikipedian mukaan suunnitellut rakennuksen, joka sijaitsee osoitteessa Pietarinkatu 1 – Raatimiehenkatu 4... Alkkispersläpi-isä voisi selittää pojan tutkimuskiinnostukset. Ehkä narsismikin on periytyvää. Olisiko jopa Henrikin ja Märtan poika? Ei, liian nuori. Niillä oli Robert poika mutta se olis jo eläkeikiä. Pitääpä penkoa luettavaksi noita Märta ja Henrik Tikkasen kirjoja, jospa jotain selviäisi tämän mysteerin taakse. Jos oikein muistan kymmenien vuosien takaisia asioita niin aikamoinen perhehelvetti tais olla kyseessä.
xxx/ellauri239.html on line 560: Eniveis, kyllä tässä jo jotain uskaltaa lyödä vetoa, että tohtori Roope Bob on arkkitehti Toivo Robertin jälkeläisiä. Itse olen sen verran vahingoniloista sorttia, että pidän ihan sopivana, että ns merkkisuvun kronikkaan saadaan vähintään alaviitteeksi henkirikoksesta narahtanut. Terveystalossa ainakin toimii psykiatrina, ei näköjään saa aikoja seuraavaan 60 päivään 😏 Ilta-Pulu haastatteli helsinkiläistä miestä, joka oli käynyt epäillyn etävastaanotolla työuupumukseen liittyen viime keväänä. – Hän vaikutti sellaiselta rennolta ja jopa hyväntuuliselta, mies kertoo. Mies kuvailee, että lääkäristä jäi ammattitaitoinen kuva. Tapaaminen oli "jopa yllättävän miellyttävä", miehelle oli helppo jutella. Kellekkähän sitä menisi seuraavaxi... Ei se halpa ollut...
xxx/ellauri239.html on line 579: – Touhumme eteni yhä pitemmälle, ja kun aloimme suoraan sanoen nussia lauteilla sylikkäin, Kari Tapio räjähti, Frederik muistelee kirjassa.
xxx/ellauri239.html on line 612: Ei mikään Late Johansson, Natural Born Again Killer ysäriltä. Johanssonista ilmestyi syyskuussa 2020 elämäkertakirja: Sipilä, Jarkko ja Johansson, Lauri: Late – Suomen pelätyimmän rikollisen tarina.
xxx/ellauri239.html on line 656: Tikkasen mukaan ennaltaehkäisevällä perhetyöllä on merkittävä rooli väkivaltarikosten uusimisen ehkäisyssä. Riskitekijöitä ovat myös psyykkiset häiriöt ja lapsuudessa koettu pahoinpitely. Tehokkaan entsyymiaktiviteetin geenimuodon omaavilla miehillä on 3–4 kertainen uusintaväkivallan riski.
xxx/ellauri250.html on line 119: – Jag är fortfarande chockad över faktumet att folk äter hund- och kattmat för att överleva, säger hjälparbetaren Mark Seed i Cardiff i en uppmärksammad intervju med BBC.
xxx/ellauri250.html on line 120: – Det finns de som försöker värma mat på element eller över stearinljus, berättar han vidare.
xxx/ellauri250.html on line 150: John Fante (8. huhtikuuta 1909 Denver – 8. toukokuuta 1983 Los Angeles) oli yhdysvaltalainen kirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja, joka antoi merkittäviä vaikutteita Heinrich Karl Bukowskille. Woppi antoi vaikutteita sakemannille.
xxx/ellauri250.html on line 184: Gunilla Elisabet Dukure Bergström (24. heinäkuuta 1942 Göteborg – 25. elokuuta 2021 Tukholma) oli ruotsalainen lastenkirjailija ja toimittaja. Hänet tunnetaan Mikko Mallikas -kirjoistaan, jotka hän on myös kuvittanut. Mikko Mallikas (alkuteoksissa Alfons Åberg) on isänsä kanssa asuva äiditön pieni poika, joka on oman elämänsä sankari. Mikko Mallikkaasta on tehty samanniminen piirrossarja, jossa on esiintynyt myös Bergströmin toinen tunnettu hahmo Milla. Bergström oli ize 2 avioeroperheen bonuslapsi. Bergström poti kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Hänellä oli vammainen tytär Boel. Hänellä ei nähtävästi ollut yhtään kunnollista miestä. Hän oli DN:n ja Aftonbladetin toimittaja. Hänen isänsä oli juuri samanlainen pelle retku kuin Alfonsin. Tämä kaikki saattaa selittää mixi Mikko Mallikkaasta tuli tollanen vammasennäköinen paskalätty kusiaivo.
xxx/ellauri250.html on line 186: Detta fanns starkt i min egen barndom. Genom föräldrars skilsmässor och omgiften kom jag att växa upp i två stora familjer: den ena konventionell och präktig, båda föräldrarna var lärare och vi var sju syskon till vardags. Den andra bestod av min bohemiske far, civilingenjör, och en stark och frimodig "dansk konstnärinna" med två söner –som blev våra danska bröder. Där var vi fem ”syskon” på alla helger och sommarlov.
xxx/ellauri250.html on line 190: – Mamma och jag hade inte samma kynne. Hon tyckte nog att jag var som pappa, en opålitlig konstnärstyp. Det störde hennes borgerlighet tror jag. De hade inte så mycket tid heller, hon och min fosterfar, med hela den stora familjen och varsitt jobb. Ändå hade de manglade lakan, jag minns korgarna de kom bärande på, där alla lakan låg! Egentligen tycker Gunilla att hon aldrig varit barn. Hon fick bli vuxen från början, dels i och med att hon var äldst.
xxx/ellauri250.html on line 199: – Men vi fick vila i veckorna, vilken skillnad det var.
xxx/ellauri250.html on line 211: – Han stod vid det öppna fönstret i ateljén på Sveavägen och tittade ut mot Observatorieparken mitt över gatan. Där höll en del missbrukare till vid den här tiden. Han såg dem och sa: ”De får leva, men inte jag”. Det var bittert. Orättvist! sade Mame just som storkusinerna i boken Listigt, Alfons Åberg.
xxx/ellauri250.html on line 213: Sedan sju år tillbaka har Gunilla lämnat ifrån sig ansvaret för företaget Bokmakaren till sonen Pål, ett syskonbarn och en svåger. – Det är en lättnad! Nu kan jag bara koncentrera mig på det som är roligt. På kierkegaarden är det mye roligt nu.
xxx/ellauri250.html on line 215: Raska på, Alfons Åberg och åtskilliga Alfons-böcker presenterar folk som är livligt engagerade. Man ska bygga målbur, ordna kalas, storhandla, göra kojor, uppfinna linbana. Barn som vuxna är igång. Alla har sina projekt. Då faller lätt orden: jag ska bara… (Numera offentligt nyttjad Alfons- replik i riksdagen, vid gudstjänster, på styrelsemöten.) Jo, det är negativt som undanflykt och ursäkt. Men positivt för att… det är så mänskligt. Sådana är vi! Kanske är det rentav människans bästa sida –förmågan att bli entusiastisk, engagerad, skapande? Det kan inte djuren. Utom i brunst. Vi termitaporna är i brunst hela tiden.
xxx/ellauri250.html on line 228: Ryssland rasar – Finland firade självständigheten med rysk flaggbränning. Ilskan efter självständighetsdagen. ”Oacceptabel handling” kanske men inget brott. I Finland är det endast brottsligt att vanära den finska flaggan, och kanske ära Hakenkreuz. Det är nuförtiden helt okej at vanära ryssarna. EU-flaggan får man bränna om man vill, det är ingen lag mot det. Vi får se vad som händer när NATO-fanan hissas upp vid riksdagshuset.
xxx/ellauri250.html on line 485: Kuosmanen asettaa tarinan yhdeksänkymmentäluvun loppuun, erityisen epävarmaan junaan ja ilman sen päähenkilön mahdollisuutta kommunikoida epämiellyttävän kumppaninsa ulkopuolella – älypuhelimen aikakaudella, kuinka eksoottinen on jo kohtaus, jossa hahmo on riippuvainen puhelinkopeista. Jälkimmäinen, Vadim, palvelee elokuvantekijää leikkimään esiintymisillä. A priori uhkaava ja potentiaalinen ahdistelija, löydämme heidän machadoistaan ja impulsiivisuudestaan toisen hauraan hahmon naamion muiden yksinäisyydelle ja ymmärtämättömyydelle.
xxx/ellauri250.html on line 552: Charles Bukowski was born Heinrich Karl Bukowski in Andernach, Prussia, Weimar Germany? Falsch! Bukowski wurde im rheinischen Andernach geboren, von wo auch seine Mutter Katharina Fett (1895–1956) stammte. Aber war sie fett? War sie etwa Jüdin?
xxx/ellauri250.html on line 567: 1947 kehrte Bukowski nach Los Angeles zurück und lernte die zehn Jahre ältere Jane Cooney Baker (1910–1962) kennen, mit der er bis Anfang der 1950er-Jahre zusammenlebte. During part of this period he continued living in Los Angeles, working at a margarine - no, a pickle factory for a short time but also spending some time roaming about the U.S., working sporadically like Donald Duck and staying in cheap rooming houses. Ab 1952, he took a job as a fill-in letter carrier with the United States Post Office Department in Los Angeles, but resigned just before he reached three years' service.
xxx/ellauri250.html on line 574: In 1969, Bukowski accepted an offer from Black Sparrow Press publisher John Martin and quit his post office job to dedicate himself to full-time writing. He was then 49 years old. As he explained in a letter at the time, "I have one of two choices – stay in the post office and go crazy ... or stay out here and play at writer and starve. I have decided to starve. Hah, he made a lot of bucks! By the late 1970s, Bukowski's income was sufficient to give up his lucrative live readings.
xxx/ellauri250.html on line 615: „Auf der Basis seiner eigenen Erfahrungen schrieb er in knappem Stil harte, witzige Stories, Romane und Gedichte über das Leben in den Randzonen der bürgerl. amerikan. Gesellschaft. Schockwirkung durch die Darstellung brutaler Gewalt, obszöner Sexualität und des Schmutzes der Gosse (katuoja).“ – Der Literatur-Brockhaus: in acht Bänden
xxx/ellauri250.html on line 705: Bankman-Fired was the second-largest individual donor to Biden in the 2020 election cycle, after Michael Bloomberg. Bankman-Fried has claimed he also donated large amounts of money to Republicans through dark money channels. Bankman-Fried often donated to politicians who cultivate good Israel–United States relations.
xxx/ellauri250.html on line 720: NEW YORK – The company FTX, in its bankruptcy filing appears to have held tens-of-billions in American “military aid” to Ukraine. Instead of using the alleged funds to fight Russia, the money was instead invested in the FTX Ponzi scheme.
xxx/ellauri250.html on line 789: – Toinen neuvo on: käytä aikaa bioon (kirjoittamaasi tarinaan itsestäsi). Etenkin naiset lukevat niitä, miehet eivät välttämättä osaa lukea. Kerro myös yksityiskohtia: älä sano olevasi kulttuurin ystävä, vaan kerro tarkemmin, minkä tyyppisestä räppimusiikista pidät.
xxx/ellauri250.html on line 920: Surmattu nainen löytyi Helsingin arvoalueella – Aviopuoliso oli siirtämästä ruumista autoon. Henkirikoksesta epäilty mies jäi kiinni, kun hän oli siirtämässä ruumista auton takakonttiin Helsingin Ullanlinnassa. Poliisille tehtiin eilen perjantaina ilmoitus kadonneesta naisesta. Ilmoituksen mukaan Helsingin Ullanlinnassa asuva vuonna 1975 syntynyt nainen ei ollut palannut kotiinsa työpäivän jälkeen.
xxx/ellauri250.html on line 925: – Aviopuoliso on otettu kiinni henkirikoksesta epäiltynä. Tämän hetkisten tietojen perusteella henkirikos ei ole tapahtunut asunnossa, Koski kertoo, muttei kerro enempää. Krimitoimittajat ovat kuulolla ja pörräävät poliisien kimpussa kuin häntäkärpäset. Uutinen päivittyy.
xxx/ellauri251.html on line 85: Atalanta Bergamasca Calcio on vuonna 1907 perustettu italialainen jalkapalloseura Bergamosta Lombardian alueelta. Seuran edustusjoukkue pelaa kaudella 2021–2022 Italian korkeimmalla sarjatasolla Serie A:ssa. Joukkueen valmentajana on kaudesta 2016–2017 alkaen toiminut Gian Piero Gasperini.
xxx/ellauri251.html on line 120: Avioliitto näytti olevan Atalantelle mieluinen, vaikka hän oli alkuun ollut vastahakoinen. Melanion (Hippomenes) puolestaan oli niin onnen ja autuuden vallassa, että ei muistanutkaan kiittää Afroditea, jonka avulla hän oli kisan voittanut. Jumalattaren kosto oli ankara. Afrodite odotti, että pari kulkisi jonkun temppelin ohitse, ja sitten hän vihoissaan langetti heille vastustamattoman intohimon toisiaan kohtaan. Melanoin vei Atalanten temppeliin ja rakasteli siellä vaimonsa kanssa. Tarinan eri versioiden mukaan temppeli kuului joko Zeukselle tai sitten Kybelelle – joka tapauksessa ko. jumala(tar) suuttui temppelinsä pyhyyden turmelemisesta ja runkkutahroista. Tästä seurasi kova rangaistus: rakastavaiset muutettiin salonkileijoniksi. Ihanaa leijonat ihanaa. Kybele-version mukaan hän aikoi ensin surmata rakastavaiset, mutta päätyi muuttamaan heidät leijoniksi, koska piti kuolemaa liian lempeänä rangaistuksena. Leijonat valjastettiin vetämään Kybelen vaunuja. Kybeleestä ja sen leijonavetoisista vaunuista oli jotain läppää Flaubertilla. Joissain tarinan versioissa pari ehti olla jo jonkin aikaa silleen ennen kuin heistä tuli leijonia. Tuohon aikaan uskottiin, ettei leijona voi paritella oman lajinsa kanssa. Siis mitä? Sori mutta tätä en kyllä taida uskoa.
xxx/ellauri251.html on line 3289: Pääkirjoitus: Vladimir Putinin virittämä sota-ase kurittaa rajusti Suomea – Sanna Marinin hallituksen pitää nyt toimia eikä taivastella.
xxx/ellauri251.html on line 3298: Kaikki viittaa siihen, että koko Suomessa joulua vietetään valkoisten hankien keskellä. Idyllistä ja nostalgista – tiettyyn rajaan saakka. Sähkölaskut, energian riittävyys ja mahdolliset parin tunnin mittaiset, kiertävät sähkökatkot synkistävät tunnelmaa.
xxx/ellauri251.html on line 3308: Kremlissä ei ollut jäänyt huomaamatta Länsi-Euroopan energiariippuvuus venäläisestä maakaasusta eräänlaisena välimuotona kohti ympäristöystävällisempiä energiaratkaisuja. Kremlissä uskottiin, että energiariippuvuus Venäjästä sulkee lännen silmät Venäjän veriseltä hyökkäykseltä Ukrainaan. Se oli karmea virhearvio Putinilta, mutta se syöksi koko Euroopan energiakriisiin – mukaan luettuna Suomen.
xxx/ellauri251.html on line 3319: Lue lisää: Pääkirjoitus: Näin viheliäinen talousvitsaus köyhdyttää kansaa – rahat eivät kohta riitä perusmenoihinkaan.
xxx/ellauri251.html on line 3327: Lue lisää: Jonnalla ei ole enää varaa lämmittää taloaan – ”Viidet sukat jalassa”.
xxx/ellauri251.html on line 3331: Pandemian iskiessä hallitus tarttui rivakasti toimeen. Myös kansalaisten sähköhätään on syytä vastata nyt heti eikä huomenna; energiajärjestelmän remonttia ja kriisinkestävyyttä voi pohtia myöhemminkin – napalumien sulamisen jälkeen.
xxx/ellauri251.html on line 3339: PALKANSAAJIEN nimellisansiot olivat Tilastokeskuksen mukaan tänä syksynä kolmisen prosenttia runsaammat kuin vuotta aiemmin – mutta rajun inflaation vaikutuksesta reaaliansiot jäivät liki viisi prosenttia niukemmiksi kuin vuotta aiemmin.
xxx/ellauri252.html on line 72: Rva Tuula Saarikoski tutustui runoilija Pentti Saarikoskeen 13-vuotiaana Kivisaaressa seurakunnan kesäkodissa. Hän oli Saarikosken ensimmäinen vaimo vuosina 1958–1964. Heille syntyi kaksi lasta, folkloristi Helena ja taidemaalari Juri Saarikoski. Vuonna 2015 ilmestyi rva Saarikosken muistelmateos Kaaos ja kirkkaus. Sekin pitäisi kai lukaista. Juurikin Tuula loikki jorpakkoon ilman korkokenkiä Nenän nykrätessä velttomunalla avovaimo Leenan hehtaariperseessä tekemässä Saska Saarikoskea.
xxx/ellauri252.html on line 202: Hersonin ikivanha venäläinen kaupunki perustettiin aiemman venäläisen linnoituksen paikalle vuonna 1778, ja nimettiin Sevastopolin läheisyydessä sijaitsevan Khersonesoksen muinaisen asuinpaikan mukaan. Ukrainan itsenäisyyssodan (1917–21) aikana kaupunkia hallitsivat vuoroin ukrainalaiset, punaiset, ranskalaiset, puolalaiset ja valkoiset joukot. Herson kärsi merkittäviä vahinkoja toisen maailmansodan aikana. Heinäkuusta 2020 lähtien kaupunki on ollut osa Hersonin läänitystä, jota Hande käytti Tapausten kulussa kielikuvana.
xxx/ellauri252.html on line 221: Betty Friedan (/ˈfriːdən, friːˈdæn, frɪ-/February 4, 1921 – February 4, 2006) was an American feminist writer and activist. A leading figure in the women's movement in the United States, her 1963 book The Feminine Mystique is often credited with sparking the second wave of American feminism in the 20th century. In 1966, Friedan co-founded and was elected the first president of the National Organization for Women (NOW), which aimed to bring women "into the mainstream of American society now in fully equal partnership with men".
xxx/ellauri252.html on line 254: Norman Corwin was Jewish, and his parents observed Judaism (his father, Sam Corwin, attended holiday services until his death at 110). While not an observant Jew, Corwin infused much of his work with the ideas of the Hebrew Prophets. One of the prayerbooks of American Reform Judaism, Shaarei Tefila: Gates of Prayer, contains a portion of the Prayer from the finale of Corwin's On a Note of Triumph (see link to full text below). Corwin was among the first producers to regularly use entertainment – even light entertainment – to tackle serious social issues.
xxx/ellauri252.html on line 337: Tulilinjalle joutuivat romaanin sivut 139–142, joilla juopunut muurari Hiltunen esittää Jeesusta arkipäiväistävän saarnansa.
xxx/ellauri252.html on line 346: Teoksen kiistanalaiset kohdat – muurari Hiltusen kännipäissään suoltama saarna – määrättiin sensuroitaviksi. Lisäksi romaanin myymättömät kappaleet velvoitettiin tuhottaviksi.
xxx/ellauri252.html on line 400: Sjöwall ja Wahlöö oli kansainvälisesti tunnettu ruotsalainen kirjailijapariskunta. Susiparina synnissä eläneet Maj Sjöwall (1935–2020) ja Per Wahlöö (1926–1975) kirjoittivat vuosina 1965–1975 julkaistun kymmenen poliisiromaanin sarjan Roman om ett brott (”romaani rikoksesta”). Sarjan päähenkilönä oli ensimmäinen poliisiassistentti (vastaa Suomen ylikonstaapelia) Martin Beck, joka myöhemmissä kirjoissa yleni ensin rikoskomisarioksi ja sen jälkeen valtakunnan murhakomissaarixi.
xxx/ellauri252.html on line 407: Evan Hunter (alk. Salvatore Lombino, 15. lokakuuta 1926 – 6. heinäkuuta 2005) oli yhdysvaltalainen kirjailija ja käsikirjoittaja. Hunter tunnetaan erityisesti nimellä Ed McBain kirjoittamastaan yli 50-osaisesta poliisiromaanisarjasta 87. poliisipiiri, joka on yksi poliisiromaanin perusteoksista.
xxx/ellauri252.html on line 411: Nuorena vasemmistoradikaalina Wahlöö kirjoitti muutaman yhteiskunnallisia teemoja käsittelevän romaanin ennen kuin 1960-luvun puolivälissä alkoi tuottaa rikosromaaneja yhdessä elämänkumppaninsa Maj Sjöwallin (1935–2020) kanssa. Ennen kuin Sjöwall tutustui Per Wahlööhön, hän oli ollut kahdesti naimisissa ja hänellä oli tytär. Wahlöön kanssa tuli 2 poikaa jotka ovat elokuva-alalla. Aika klopsuttelija.
xxx/ellauri252.html on line 483: Taistelu Norjasta, Norjan taistelu tai Norjan miehitys oli konflikti, jossa Saksa valloitti Norjan toisessa maailmansodassa huhti–kesäkuussa 1940. Operaation päätavoitteena oli varmistaa Saksan sotateollisuudelle tärkeän rautamalmin saanti Ruotsista. Operaatio eteni nopeasti ja Norja yllätettiin pahasti. Norjalaiset olivat saksalaisten hyökätessä täysin valmistautumattomia taisteluun. Liittoutuneet saapuivat norjalaisten avuksi, ja vaikka vastaiskut maan eteläosissa jäivät tuloksettomiksi, Pohjois-Norjassa saksalaiset kokivat koko sodan ensimmäisen tappionsa Narvikin taistelussa. Hei hetkinen, eikös Tanskan valtauxessa sakujoukkueita ollut lyöty jo takaisin tiesuluilta verissä päin?
xxx/ellauri253.html on line 51: Remes aloitti uransa ja trillerisarjansa romaanilla Pääkallokehrääjä vuonna 1997. Remes on vuosien 2000–2017 myydyin suomalainen kaunokirjailija.
xxx/ellauri253.html on line 56: Keväällä 2014 Ilkka Remes löysi jäitä polttelevan aiheen – jälleen kerran. Hän alkoi pohtia, mitä tapahtuisi, jos jokin ulkopuolinen taho kuten Venäjä aiheuttaisi valtakunnallisen sähkökatkoksen talvipakkasilla. Tästä karmivasta yhdistelmästä Remes on punonut hyytävän tarinan, jossa vihollinen onnistuu kaatamaan koko Suomen sähköverkon, eivätkä kyberiskujen lamauttamat varavoimalatkaan lähde käyntiin. Pian koko kansa taistelee selviytymisestään purevassa pakkasessa ilman sähköä ja teeveetä.
xxx/ellauri253.html on line 59: – Pyrin esittämään mahdollisimman realistisia skenaarioita, joiden toteutuminen on mahdollista. Tapahtumien todennäköisyyden täytyy sen sijaan olla riittävän pieni, jotta ne soveltuvat jännitysromaaniin. Jos uhkakuvat ovat liian todennäköisiä, ne eivät kiinnosta minua sen enempää kuin lukijoitakaan, kirjailija Remes vastaa. Esim Ukrainan demilitarisaatio, luonnon tuho, 3. maailmansota tai Soinin toinen hallitus. Ei voisi vähempää kiinnostaa.
xxx/ellauri253.html on line 63: Remes ei pyytele anteeksi. Hän sanoo kirjoittavansa tekstiä ilman aatteiden synnyttämiä värjäymiä ja muistuttaa, että hänen kirjoissaan pahoja tahoja ovat edustaneet myös Yhdysvallat, EU – ja Ruotsi! Nii-iin! Uskomatonta mutta totta! Yhdysvallat! Ja Ruozi! EUn kyllä ymmärtää.
xxx/ellauri253.html on line 78: Suomen 1990-luvun alun lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä, pahempi kuin 1930-luvun lama Suomessa. Vuosien 1990–1993 lamalla oli syvä vaikutus koko 1990-luvun Suomen talouteen (erityisesti työttömyyteen), kulttuuriin, politiikkaan ja ilmapiiriin. Sen aikana bruttokansantuote laski 13 prosenttia ja työttömyys nousi 3,5 prosentista 18,9 prosenttiin.
xxx/ellauri253.html on line 86: Primary factors believed to have led to the recession include the following: restrictive monetary policy enacted by central banks, primarily in response to inflation concerns, the loss of consumer and business confidence as a result of the 1990 oil price shock, the end of the Cold War and the subsequent decrease in defense spending, the savings and loan crisis and a slump in office construction resulting from overbuilding during the 1980s. The 1990 oil price shock occurred in response to the Iraqi invasion of Kuwait on August 2, 1990, Saddam Hussein's second invasion of a fellow OPEC member. Lasting only nine months, the price spike was less extreme and of shorter duration than the previous oil crises of 1973–1974 and 1979–1980, but the spike still contributed to the recession of the early 1990s in the United States. The average monthly price of oil rose from $17 per barrel in July to $36 per barrel in October. As the U.S.-led coalition experienced military success against Iraqi forces, concerns about long-term supply shortages eased and prices began to fall.
xxx/ellauri253.html on line 88: Finland underwent severe economic depression in 1990–93. Badly managed financial deregulation of the 1980s, in particular removal of bank borrowing controls and liberation of foreign borrowing, combined with strong currency and a fixed exchange rate policy led to a foreign debt financed boom. Bank borrowing increased at its peak over 100% a year and asset prices skyrocketed.
xxx/ellauri253.html on line 109: The United States housing bubble burst in 2005–2012.When housing prices fell and homeowners began to abandon their mortgages, the value of mortgage-backed securities held by investment banks declined in 2007–2008, causing several to collapse or be bailed out in September 2008. This 2007–2008 phase was called the subprime mortgage crisis.
xxx/ellauri253.html on line 177: Ervastien määrä on noussut takavuosista. Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi kuusi Ervastia. Ervastien yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Kuusamo (14 vainajaa), Oulu (6), Oulunsalo (6) sekä Pudasjärvi (6). Lähes kaikki asuivat kuollessaan Uudellamaalla ja Pohjois-Suomessa.
xxx/ellauri253.html on line 179: Petter (Pekka) Elias Ervast (26. joulukuuta 1875 Helsinki – 22. toukokuuta 1934 Helsinki) oli okkultisti ja teosofian uranuurtajia Suomessa. Ervast toimi Suomen Teosofisen Seuran ylisihteerinä vuosina 1907–1917 ja 1918–1919. Vuonna 1920 hän erosi seurasta ja perusti Ruusu-Ristin. Samana vuonna hän oli myös perustamassa Kansainvälisen Yhteis-vapaamuurarijärjestön Le Droit Humainin Suomen Liittoa. Tällä Ervastilla oli kesäpaikka Sysmän Valittulassa jonne kokoontui kesäisin kahmaloittain hörhöjä.
xxx/ellauri255.html on line 94: Rob Attaboy pohjustaa Antony Pyp Pipon haastattelua: The Provisional Government, its effectiveness hampered by a lack of legitimacy, faced a powerful rival in the shape of the socialist-led Petrograd Soviet that ruled the country’s then-capital city (now called St Petersburg). The Bolsheviks, led by Vladimir Lenin (note only 2 letters away from Vladimir Putin!) , sought to undermine the Provisional Government, which itself made a series of missteps – notably continued failures in the war against Germany and Austria-Hungary. Capitalising on these weaknesses, the Bolsheviks under Lenin and Leon Trotsky launched a coup d’état, the so-called October Revolution, seizing power with relative ease. Consolidating that power proved far more difficult, as a combination of opponents – ranging from former tsarist generals to other leftwing political groups who distrusted the Bolsheviks – took up arms against them.
xxx/ellauri255.html on line 98: The most important thing for me was to understand the chain of disasters of the 20th century – the impacts of which actually are still with us today, as we see in Ukraine. Around 12 million people died in the Russian Civil War. This wanton destruction created a terrible fear among the middle classes, but also galvanised the left – the Bolsheviks and other communists – and marked the start of a vicious circle of rhetoric that developed, above all, in the 1930s. This is really what dominates the whole of the 20th century, yet I think that the Russian Civil War is not understood well enough, nor is the demilitarisation of Ukraine.
xxx/ellauri255.html on line 104: Antony Pyp Pipo: What has stood out is the sheer horror of the civil war. There’s a savagery and a sadism that is very hard to comprehend; I’m still mulling it over and trying to understand it. It was not just the build-up of hatred over centuries but a vengeance that seemed to be required. It went beyond the killing; there was also the sheer, horrible inventiveness of the tortures inflicted on people. We need to look at the origins of the civil war: who started it, and was it avoidable? But one also needs to see the different patterns seen in the “Red Terror” (the campaign of political repression and violence carried out by the Bolsheviks) and the “White Terror” (the equal or worse violence perpetrated by that side in the war)– and consider the question: why are civil wars so much crueller, so much more savage than state-on-state wars?
xxx/ellauri255.html on line 111: This was exactly what Lenin and the Bolsheviks needed. The upsurge of chaotic violence was actually bulldozing a way through for the Bolsheviks to seize power, because the liberals were incapable (and actually unwilling) to do anything about it. What Lenin perceived – and he was absolutely right – was that the success of a coup depends on the apathy of the majority, not on how many real supporters you have. Trump and Bolsonaro made the same observation.
xxx/ellauri255.html on line 113: Even many Bolsheviks were shocked by Lenin’s extremism. His new government abolished the police and the army, replacing them with Red Guards from the factories, and absolutely everything was nationalised! How indecent! This course of action wasn’t apparent beforehand, and – not surprisingly since they lost their jobs and status – many of the civil servants didn’t want to work with the new government.
xxx/ellauri255.html on line 120: Antony Pyp Pipo: However, what’s interesting is how few of the White officers in Petrograd, Moscow and many other places actually joined the revolt against the communists at that stage. I think they were all so dispirited and demoralised by everything that had happened that most of them had sunk into apathy. But yes, there were certain areas where there were very strong reactions against the Bolsheviks. And that early part of the civil war, in the winter of 1917–18, showed that the outcome largely depended on what happened in local areas. It was a geographically fragmented civil war that was taking place across the whole of the landmass. Which really shows it was an oppressed people's uprising.
xxx/ellauri255.html on line 122: There was always going to be tension right from the start, because most of these White officers were anti-Semitic – and there were many Jews in the Socialist Revolutionaries and other socialist parties. White officers also wanted to bring back the punishments used by the tsarist army, which meant that they would be allowed to punch soldiers in the face on a summary charge, whip them using rifle-cleaning rods, things like that. Of course, this created a terrible tension the whole time.
xxx/ellauri255.html on line 129: Along the whole of that western frontier (that is now going to be the new Iron Curtain against Nato), from Finland all the way down through to Ukraine and the Donbas, they had a tremendous advantage, with trained troops in old winter coats and fur hats that were extremely effective. However, the White generals were arrogant, basically telling the Finns, the Estonians and so on that they were still part of the Russian empire – insulting all of their nationalist aspirations.
xxx/ellauri255.html on line 130: This was almost as unpopular as the Whites’ appalling social policies towards the peasants. The tsarists wanted to get all their land back from the peasants, which of course was going to create a tremendous hatred and fear; as a result, there was almost continual war. The Whites had no proper administration; all they were interested in was taking what they could from these local areas, including food – which in many cases they did not pay for. One almost thinks that the Bolsheviks were onto something there.
xxx/ellauri255.html on line 134: Antony Pyp Pipo: Their commitment was unclear, and this was always the problem: they couldn’t make up their own minds. In the early part of 1919, US president Woodrow Wilson thought that some form of peace could be achieved in Russia, and suggested a conference to be held in the Princes’ Islands lying in the Sea of Marmara close to Constantinople [now Istanbul]. However, the Whites were so furious at the Reds and what had happened up till then – the murders of the aristocracy, the destruction and so on – that they refused to sit down with the Reds. And Lenin and the Bolsheviks – who at that stage thought that they were going to win the war (as they did) – had no intention of sitting down with them, let alone the motherfucking Anglo Saxons meddling everywhere with just their own "vital interests" in mind.
xxx/ellauri255.html on line 138: Antony Pyp Pipo: Earlier on, Russia’s First World War Allies agreed to provide a certain amount of help to the White cause in the form of weaponry. Now, you can provide weapons and you can provide supplies, but you’ve got to be able to get them to their destination – and, until the First World War came to an end in November 1918, the Allies didn’t have access through the Dardanelles and therefore couldn’t supply the Cossacks and Denikin’s White armies in the south of Russia.
xxx/ellauri255.html on line 139: Some supplies were brought in through the far north – through Murmansk, where the British already had a base, and Archangel, with some marines who’d landed in 1918 to protect the supplies delivered there. Then, in the far east, the Japanese started to land huge numbers of troops. At one stage Japan had almost 70,000 troops in Siberia. The Americans also sent in the equivalent of a small division of troops as part of an expeditionary force.
xxx/ellauri255.html on line 141: The British eventually landed only a couple of battalions – of the Middlesex Regiment and the Hampshire Regiment. All too little! This time round we gotta send Harry Windsor with a division of chess pieces, plus Meghan Markle on the off chance that she gets shot.
xxx/ellauri255.html on line 150: In early 1919, for example, there was a sudden advance by the White General Kolchak’s troops all the way to the Volga. The trouble was that the great advance of General Denikin from the south did not coincide with that – and by the time Denikin’s march on Moscow started, Kolchak’s advance was in full retreat.
xxx/ellauri255.html on line 152: Denikin’s advance initially went well, and there were moments when Trotsky and others in the Red camp really thought that they were facing defeat. But, because the Red Army no longer had to worry about Kolchak’s troops to the east, they were able to reinforce their troops facing Denikin. October 1919 saw a complete turnaround – the final turning point, if you like, in the war.
xxx/ellauri255.html on line 154: Churchill, then British secretary of state for war, couldn’t believe what had happened. He was sending signals to General Holman, commander of the British military mission, saying: “I can’t believe this. The Reds were in full retreat, and now suddenly they seem to be beating the Whites on every front. What’s happened?” He’d failed to understand that it was purely because the Bolsheviks had reinforced that eastern front at a crucial moment, then – with the advantage of their just cause – been able to bring troops back very rapidly to transform the whole situation.
xxx/ellauri255.html on line 158: Antony Pyp Pipo: The Russian Civil War was really the moment when Ukraine started to become a separate entity from Russia, all thanks to Lenin. There wasn't much of malorussian culture in the countryside, mostly some boring poetry and balalaika music. But at this time they finally had a chance to get rid of the Turks and Poles, and to take Ukraine back to the fold of the great east slavonic commonwealth, by joining the USSR and their Big Brother– and they’d been given the opportunity. But they botched it completely when the USSR collapsed. That is when they went back to fraternize with the West and develop a more modern nazism with Nato.
xxx/ellauri255.html on line 160: This is what Putin has been raging about: it was Lenin who gave Ukraine its autonomy at that stage. The Bolsheviks thought that allowing a certain amount of autonomy or independence to these former nation states of the Russian empire would cause no problems, because the forthcoming world revolution would bring those states back under communist control – and that’s where they made their great mistake. They did not count on the wily Westerners to come sneaking in with their Coke and burger laissez faire and tease away the little bro.
xxx/ellauri255.html on line 167: Mihail Aleksandrovitš Bakunin (ven. Михаил Александрович Бакунин, 30. toukokuuta 1814 Prjamuhino – 1. heinäkuuta 1876 Bern) oli venäläinen aatelinen vallankumouksellinen, jota ranskalaisen Pierre-Joseph Proudhonin ohella pidetään nykyisen anarkismin oppi-isänä ja myös sen merkittävimpänä vaikuttajana. Vaijeritempun kexijä Pertti Lindfors muistutti ainakin siivottomuuden osalta jonkun verran Bakuninia vanhana. Nuori Bakunin oli enemmän Hessu Hopon näköinen. Hopo tunsi ainakin yhtä paljon julkkixia kuin Jönsy. Vanha Bakunin koitti kasvattaa yhtä hienon parran kuin Marxin Karl, muttei kasvanut. Se näytti bussin alle jääneeltä marxilaiselta. His book God and the State has been widely translated and remains in print.
xxx/ellauri255.html on line 184: Toukokuussa 1849 Bakunin oli Dresdenin kansannousun johtohahmo. Mukana olivat hänen lisäkseen myös muun muassa myöhemmin säveltäjänä maailmanmaineeseen noussut Richard Wagner sekä muuten tuntemattomaxi jäänyt arkkitehti Gottfried Semper. Epäonnistuneen kansannousun jälkeen Bakunin vangittiin Chemnitzissä ja tuomittiin yli vuoden vankeuden jälkeen kuolemaan. Chemnizissä tehdään hyvää vehnäolutta vielä tänäkin päivänä, ja rusikoidaan maahanmuuttajia. Tuomio kuitenkin muutettiin elinkautiseksi, jotta Bakunin olisi voitu viedä oikeuden eteen myös Itävalta-Unkarissa ja Venäjällä. Heinäkuussa 1850 hänet luovutettiin Itävallan viranomaisille, jotka 11 kuukauden vankeuden jälkeen langettivat Bakuninille toisen kuolemantuomion. Tämäkin muutettiin elinkautiseksi, ja toukokuussa 1851 hänet luovutettiin Venäjälle. Bakunin oli vangittuna aluksi Pietarissa sijaitsevassa Pietari-Paavalin linnoituksessa, josta hänet kolmen vuoden kuluttua siirrettiin Laatokan rannalle Pähkinälinnaan. Pähkinälinna (ven. Шлиссельбу́рг, Šlisselburg, vuoteen 1611 saakka Оре́шек, Orešek, vuosina 1611–1702 Нотебург, Noteburg ja vuosina 1944–1992 Петрокрепость, Petrokrepost, saks. Schlüsselburg, ruots. Nöteborg) on kaupunki Leningradin alueen Kirovskin piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Nevan niskassa lähellä Laatokkaa 41 kilometrin päässä Pietarista. Kaupungissa asui 13 305 henkeä (vuonna 2010).
xxx/ellauri255.html on line 213: Vielä yxi tomera nainen, lannistumaton historioitsija Natalia Mihailovna Pirumova (1923–1997), pelasti suuren osan Bakuninin ja Kropotkinin teoksista huolimatta niiden epäselvyydestä.
xxx/ellauri255.html on line 225: Nikolai Aleksejevitš Nekrasov (ven. Николай Алексеевич Некрасов, 10. joulukuuta (J: 28. marraskuuta) 1821 Nemirov, Podolia – 8. tammikuuta 1878 (J: 27. joulukuuta 1877) Pietari) oli venäläinen runoilija ja kirjallisuuslehti Aikalaisen kustantaja ja toimittaja. Hän kuvaili tuotannossaan talonpoikien elämää, tapoja ja kärsimyksiä.
xxx/ellauri255.html on line 362: Nekrasov's film The Magnitsky Act – Behind the Scenes, produced in Norway by Piraya Film, supported by a number of European film funds and the public Franco-German TV network Arte TV and completed in 2016, caused a major controversy. The film alleges that western politicians and media were "misled" by Bill Browder, a U.S. born investor and campaigner, into believing that the Russian tax consultant Sergei Magnitsky had been persecuted and killed for exposing corruption. Bill Browder's version of Magnitsky's life and death has been widely accepted across the world, and became the basis for legislations and sanctions in a number of countries, first of all the U.S. The premiere of Nekrasov's film at the European Parliament, scheduled for April 26, 2016, was stopped by Heidi Hautala at the last moment. A TV broadcast in Germany and France and film's public screenings were cancelled due to Browder's legal challenges.
xxx/ellauri255.html on line 467: Suomessa Taizé-yhteisöstä alettiin puhua 1970-luvun lopulla. Muun muassa Anna-Maija Raittila teki taizé-liikettä tunnetuksi. Taizé-laulut ovat nykyisin merkittävässä asemassa myös Suomessa laulettavassa hengellisessä musiikissa ja muun muassa Tuomasmessuissa. Taizeläisyyden yhdyssiteenä on Sinapinsiemensyöxy ry. Taizén alueellinen, Pohjoismaat, Venäjän, Ukrainan ja Baltian käsittävä tapaaminen järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa 28.–30.9.2012.
xxx/ellauri255.html on line 523: Ensimmäiset A-klinikat aloittivat toimintansa nykyisen Alkoholitutkimussäätiön kokeiluna Helsingissä ja Vaasassa vuodenvaihteessa 1953–54. Nyze on jonkun kusipään yxityinen firma joka sentään näyttää tappiotiliä. On se vittua voimattomana seurata miten Suomi menee hyvinvointivaltiona taaxepäin kuin rapu, yxityistää apinan raivolla seuraten muiden länkkärien esimerkkiä. Cameron purki briteiltä julkisen sairaanhoidon 10-luvulla, nyziellä jonotetaan lasarettiin kuten jenkeissä. Norminpurkua. Normit suojasivat köyhiä kökkäreiden mielivallalta. Kohta ollaan takaisin 19. vuosisadalla. Työväen saavutuxet syöty ja köyhät entisessä kyykyssä.
xxx/ellauri259.html on line 59: Yrjö Ilmari Larmola (5. toukokuuta 1940 Nurmijärvi – 1. heinäkuuta 2021 Helsinki) oli suomalainen filosofian tohtori ja Helsingin kaupungin kulttuurijohtaja. Larmolan vanhemmat olivat lääketieteen ja kirurgian tohtori Erkki Yrjö Larmola (ent. Lindfors) ja vakuutusvirkailija Irja Helena Pernaja. Larmola pääsi ylioppilaaksi 1959 ja suoritti Helsingin yliopistossa humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon 1963, filosofian kandidaatin tutkinnon 1971, maisterintutkinnon 1973, lisensiaatintutkinnon 1986 ja väitteli filosofian tohtoriksi 1990 tutkielmalla, joka käsitteli Eino Leinoa.
xxx/ellauri259.html on line 174: Käytyään Kajaanin alkeiskoulua ja Oulun suomalaista lyseota (1889–1890) Leino siirtyi veljensä, toimittaja Oskar Lönnbohmin luokse Hämeenlinnaan. Tähän pakotti perheen taloudellisen tilanteen heikkeneminen isän kuoleman jälkeen 1890. Hämeenlinnan lyseosta hän valmistui 16-vuotiaana ylioppilaaksi 1895. Leino aloitti opinnot myös Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa Helsingissä, mutta ne jäivät pian "taka-alalle" kurjaliston harrastusten vuoksi. Antiikin kirjailijat kuten Cornelius Nepos tulivat tutuiksi latinan tunneilla. Koti- ja kouluympäristönsä tapahtumia Leino kuvaili kaitafilmille ja julaisi elämänsä lopulla muistelmateokseensa Elämäni kuvakirja (1925).
xxx/ellauri259.html on line 191: Hän tutkii humanismia sen keskeisten kysymysten kautta – ihmisyyden kunnioittamisen, ihmisen tärkeyden korostamisen ja uskon ihmisen täydellistymiseen. Antihumanististakin voi tällaisessa tarkastelussa sukeutua humanisti, kun asian oikein oivaltaa. No vizi nää ajatuxet on nimenomaan luontosuhteen myrkkyä.
xxx/ellauri259.html on line 374: Ja näin tehkää vapaiden tavoin – älkää niin kuin ne, joilla vapaus on pahuuden verhona, vaan niin kuin Jumalan orjat.
xxx/ellauri259.html on line 407: Eino Leino oli suuri runoilija, mutta myös suuri naistenmies – ainakin paperilla: ”Einolla riitti siementä vientiin asti”. Mixi Eino Leinon rakastamat taiteilijat muistetaan lähinnä Leinosta? Eiköhän sekin ole sitä misogyniaa.
xxx/ellauri259.html on line 421:Anni Swan (1875–1958)
xxx/ellauri259.html on line 426:Aino Kallas (1878–1956)
xxx/ellauri259.html on line 431:L. Onerva (1882–1972)
xxx/ellauri259.html on line 436:Maila Talvio (1871–1951)
xxx/ellauri259.html on line 441:Freya Schoultz (1878–1926)
xxx/ellauri259.html on line 445:Aino Kajanus (1888–1951)
xxx/ellauri259.html on line 450:Hanna Laitinen (1891–1929)
xxx/ellauri259.html on line 457: Eino Leino (1878–1926) oli boheemi, valloittava seuramies, mielipidevaikuttaja – ja lähes yhtä suuri runoilija kuin Pena Saarikoski. Hänkin oli alkoholin suurkuluttaja, jolla naiset ja kodit vaihtuivat. Aika samanikäisinä tekivät kusilakon. Penan maxa sanoi pox, Eikan tappoi kuppa. Marja Pylkkänen kävi Eikan pumpussa 20-vuotiaana 1965. Turvo Artiainen pahoitteli että Leinon pazas asetettiin selin Topeliuxen tyttöihin.
xxx/ellauri259.html on line 466: Freya huomasi olevansa naimisissa työnarkomaanin ja alkoholistin kanssa, Ranula kirjoittaa. Parin kihlaus oli purkaantunut 1903, jolloin molemmilla havaittiin syfilistartunta. Leinoa koskevassa kohdassa papereiden marginaaliin oli kirjoitettu: lueettinen krisiogastria (syfilisperäinen vatsasairaus). Kuppaan kaveri kai kuolikin, plus viinanlitkintään. Eino Leinon ensimmäinen avioliitto päättyi 1908. Kotona miestä ei juuri näkynyt. Ei edes kirjoituspöydän äärellä, sillä hän pystyi kirjoittamaan missä vain – jopa Hansassa.
xxx/ellauri259.html on line 470: Ranula uskoo, että Leinolle oli kova pala, ettei hän saanut tarpeeksi arvostusta kollegoiltaan. Ei hän tosin sitä ansainnutkaan. – Leino hyökkäsi itse muita vastaan, mutta hän ei kestänyt hyökkäyksiä itseään vastaan. Eikka ei ollut mikään luja vasemmistoaatteen mies. Tuomas Vitikka -romaanissaan (1906) hän sätti luopioita ja juurettomia kapinallisia. Tunnoistaan vapaussodan aikana Leino kertoi Helsingin valloitus 1918 -kirjassaan. Kultakauden taiteellinen eliitti oli valkoisten puolella – erityisesti Eino Leino. Hän pettyi raskaasti ennen arvostamaansa työväestöön. Punaisille hän suostui tosin anomaan armahdusta, mutta vasta muutaman vuoden kuluttua.
xxx/ellauri259.html on line 487: Räsäsen kirjoitus ikävä kyllä päätyy vain pönkittämään äärimmäisen heterokeskeistä ja kapeaa mielikuvaa seksistä suorituksena naisen ja miehen välillä – ja kaiken lisäksi sellaisena aktina, jossa nainen on missionääripositiossa, mistä käsin seksiä joko annetaan tai ei anneta, ja mies joko saa tai ei saa seksiä. Kirjoituksen narratiivissa naisilla on kaikki valta, ja ne miehet, jotka joutuvat tahtomattaan elämään seksitöntä elämää, kärsivät naisten vallankäytön seurauksista.
xxx/ellauri259.html on line 495: Miesten seksuaalisten tarpeiden täyttäminen ei ole naisten tai yhteiskunnan velvollisuus. Seksi ei ole kenenkään oikeus – vekottimesta itse määrääminen, turvallisuus ja elämä ilman väkivaltaa sen sijaan ovat. Ei Darwinkaan loppupeleissä välitä tuntuuko koirasapinasta hyvältä. Jos kalan geenit leviää ilman polkupyöriä, on se ratkaisuna yhtä toimiva.
xxx/ellauri259.html on line 522: Kun sain Finlandia-palkinnon vuonna 2002, kirjallisuuden opettajani Ritva Haavikko puolestaan sanoi kauniisti: ”Onhan Kari tuossa nyt gradua tarpeeksi.” Sain häneltä synninpäästön sille, että hulivilinä en hoitanut opintojani loppuun asti. Pentti Lyly julkaisi tutkielmia kirjallisuuden alalta harvakseen, mutta työn jälki oli aina tarkkaa ja kriittisesti seulottua. Lylyn julkaistut tutkielmat Mannisesta ovat laatutyötä. Lyly toimitti 1991 teoksen Tyrjän rykmentin tykkikomppanian vaiheista 1941–44. Lyly saattoi olla homo.
xxx/ellauri259.html on line 526: Miltei kaikki vaikuttajat ovat aloittaneet Savon Sanomien kesätoimittajina, mainitaxemme 9 nimestä vain Lasse Lehtisen, Timo TA Mikkosen, Lenita Airiston, Johanna Raunion, Kristina Carlsonin ja Hotakaisen Karin. Lehtisen isä Allan oli palopäällikkö Kuopiossa, missä Lehtinen kävi koulunsa vuosina 1957–1965. Lehtinen väitteli filosofian tohtoriksi (poliittinen historia) vuonna 2002 Oulun yliopistossa. Väitöskirjan Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. SDP:n ja Urho Kekkosen suhteet 1944–1981 tieteellinen taso "herätti keskustelua". Muun muassa dosentti Juhani Suomi oli sitä mieltä, ettei teos täyttänyt väitöskirjan vaatimuksia. Puolueensa oikean laidan kulkijana Lehtinen ei ollut koskaan puheenjohtaja Kalevi Sorsan suosiossa. Hän käsikirjoitti Hyvät herrat -tv-sarjaa yhdessä Aarno Laitisen kanssa. Lehtinen on myös juontanut Haluatko miljonääriksi? -televisio-ohjelmaa vuosina 1999–2005.
xxx/ellauri259.html on line 528: Aarno Olavi ”Loka” Laitinen (17. tammikuuta 1943 Helsinki – 25. syyskuuta 2021 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kolumnisti pysähtyneisyyden aikana. Laitinen oli Helsingin Sanomien poliittisen toimituksen esimies vuodesta 1972. Hänet erotettiin 1982, kun paljastui, että hän oli keskeinen Tamminiemen pesänjakajat -kirjan kirjoittaja. Saatuaan suuren neuvoston tuomion Aarno "Loka" Laitinen oli Iltalehden pitkäaikainen kolumnisti. Satiirisissa teksteissään hän arvosteli usein suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Toinen kolumnien vakioaihe oli feminismi ja naisverkosto. Toisaalta hän kirjoitti hyväksyvään sävyyn niin sanotuista isojen poikien verkostoista. Hän otti kantaa vihreitä arvoja vastaan ja ydinenergian puolesta. Usein hän oli kolumneissaan vastustanut myös erilaisia sääntöjä ja kieltoja, jotka hänen mukaansa rajoittivat yksilönvapautta.
xxx/ellauri259.html on line 548: Solvej Balles roman ’Om udregning af rumfang’ handler kort fortalt om Tara, som sammen med sin mand, Thomas, handler med antikvariske bøger. Efter en forretningsrejse er tiden gået i stykker og kommet imellem dem, fordi Tara er den eneste, der har været i- og oplevet den 18. november, mens Thomas (og alle andre) lever i dagen før. Tara indvier sin mand i problemet flere dage i træk og må starte forfra hver dag med at forklare forskydningen, som han gerne vil hjælpe med at opklare – men det bliver hurtigt et gentagende sisyfosarbejde.
xxx/ellauri259.html on line 578: Hvordan, spørger Tara sig selv, kan man eller rettere hun, blive så foruroliget over det usandsynlige – når vi nu ved, »at hele vores eksistens hviler på mærkværdigheder og usandsynlige sammentræf«? For det skyldes jo disse mærkværdigheder, at vi overhovedet er her.
xxx/ellauri259.html on line 582: Sådan spørger Solvej Balles roman, som på én gang betegner en tilbagevenden til alt det største og bedste i hendes æstetiske bestræbelser – og et modigt spring fremad, båret af uendelig taknemmelighed ved det at være til i samme tid som vore medmennesker.
xxx/ellauri259.html on line 631: Vilho (Ville) Ensio Viksten (3. heinäkuuta 1930 Tammela – 7. lokakuuta 2014 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuuden tutkija, opettaja ja kustannusjohtaja. Vikstenin vanhemmat olivat puutarhuri Vilho Veikko Viksten ja Eliisa Elviira Ört (hehe, pirttiviljelijä, knulla ört på pört). Hän pääsi ylioppilaaksi 1952 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1960, mun opiskellessani Tehtaankadun kansakoulussa.
xxx/ellauri259.html on line 638: Viksten toimi opettajana Euran yhteiskoulussa 1957–1958, Hirvensalmen yhteiskoulussa 1958, Inkeroisten yhteiskoulussa 1959–1960 sekä Jyväskylän teknillisessä koulussa ja opistossa 1961–1966. Hän oli Jyväskylän yliopiston yleisen kirjallisuuden assistenttina 1961–1964, Kustannus Oy Gummeruksen kirjallisena johtajana 1966–1968 ja Werner Söderström Oy:n kaunokirjallisen osaston johtajana 1968–1991.
xxx/ellauri259.html on line 737: Kotimaisen rikoselokuvan Yön saalistajat kertomus alkaa, kun kulta-auto lähtee tehtaalta arvokuljetus mukanaan. Autonkuljettaja on roisto ja takapenkille on piiloutunut rosvojoukkoon soluttautunut poliisi Pete Hautala (Ilmari Saarelainen). Heillä on tarkoituksena hämätä mukana olevaa oikeata vartijaa ja tehdä suuri kultaryöstö, mutta toisin käy – kultaharkkojen tilalla kuljetuksessa onkin kultaharkoixi soluttautuneita tiiliskiviä. Keikka onnistuu muilta osin ja rosvojoukko alkaa suunnitella uutta iskua. Tästä alkaa melkoinen kissa-hiiri-leikki poliisien ja roistojen välillä. Rosvot ovat epätoivoisia ja valmiit panemaan kaiken peliin. Poliisit yrittävät estää suunnitelmat keinolla millä hyvänsä.
xxx/ellauri261.html on line 55: Vuosina 1989–1995 Liisa teki Radio Ykköseen viikoittaista Aamutarjotin-keskusteluohjelmaa Irja Askolan ja Tapsa Ruokasen kaa. Koulutukseltaan Ruokanen on teologian maisteri. Hän on ollut päätoimittaja Suomenmaassa ja Suomen Kuvalehdessä. Ruokanen on tehnyt myös muita televisio- ja radio-ohjelmia. Vuosina 1989–1991 hän teki Lenita Airiston kanssa ohjelmaa Seitsemäs hetki ja "Isäntänä Tapani Ruokanen"-ohjelmaa Radio Rapu -kanavalla. 2010-luvun loppupuolella hänellä on ollut "Isäntänä Tapani Ruokanen" -haastatteluohjelmia Alfa-tv:ssä.
xxx/ellauri261.html on line 71: Vuosina 1989–1995 Liisa veti Radio Ykkösen viikoittaista Aamutarjotin-keskusteluohjelmaa Irja Askolan ja Tapani Ruokasen kanssa. Irjalla on ollut Kivelän sairaalan vanhusosastollla oma ohjelma nimeltä Irjan Radio.
xxx/ellauri261.html on line 73: Heikki Tapani Ruokanen (s. 2. elokuuta 1951 Rovaniemi) on suomalainen toimittaja ja pappi. Hän oli Suomen Kuvalehden päätoimittaja vuosina 1996–2014. Koulutukseltaan Ruokanen on teologian maisteri. Vuosina 1989–1991 hän teki Lenita Airiston kanssa ohjelmaa Seitsemäs hetki ja viikoittaista "Isäntänä Tapani Ruokanen"-ohjelmaa Radio Rapu -kanavalla. 2010-luvun loppupuolella hänellä oli "Isäntänä Tapani Ruokanen" -haastatteluohjelmia Alfa-tv:ssä. Tapani on saanut paljon sakkoja julkisista herjauxista. Helmikuussa 2015 Ruokanen ilmoitti asettuvansa kokoomuksen ehdokkaaksi kevään 2015 eduskuntavaaleissa. Hän ei tullut valituksi.
xxx/ellauri261.html on line 99: Ambrosius suoritti teologiassa ja valtiotieteessä maisterin tutkinnot Helsingin yliopistossa. Tämän jälkeen hän opiskeli vuoden Budabestissä. Kolme vuotta hän tutki kirkon ja valtion suhteita Cambridgessa. Ne selviteltyään hän hoiti 1973–1976 lehtorin ja apulaisprofessorin tehtäviä Joensuun yliopistossa. Toimittuaan lähes vuoden luterilaisena pappina Ambrosius kuitenkin paljastui luopioxi ja liittyi ortodoksiseen kirkkoon 1975. Hän on ollut kiitollinen luterilaisesta kasvatuksesta, mutta pitkäaikainen opiskelu ulkomailla ja rakkaus mystiikkaan ja liturgiseen kauneuteen sekä hyväntuoxuisten lampukoiden heiluttelu veivät mukanaan.
xxx/ellauri261.html on line 103: Ambrosius toimi apulaispiispana (Joensuun piispa) 1988–1996, Oulun metropoliittana 1996-2002, Helsingin metropoliittana 2002-2017. Samalla hän osallistui aktiivisesti Suomen julkkiselämään. Hän lisäsi ortodoksisen kirkon tunnettuutta, ymmärrystä ja hyväksyvyyttä Suomessa, antoi modernit kasvot ortodoksisuudelle.
xxx/ellauri261.html on line 107: Ambrosius tunnetaan suvaitsevana ja lämminhenkisenä kirkonpaimenena. Hän ei saarnaa vaan poseeraa kuvissa, hänen sanomansa on samalla kertaa lempeää ja vahvaa. Suorapuheisella tyylillään hän ruotii yhteiskunnan epäkohtia samalla kun hän avaa ajallisen elämän peruskysymyksiä ja muistuttaa kuulijaansa jokaisen mahdollisuudesta hengelliseen ja taloudelliseenkin kasvuun. Ambrosius on toiminut myös Tulikivi Oyj:n hallituksessa (1992–2011) sekä Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen ja sen edeltäjien hallituksen puheenjohtajana (1998–2017).
xxx/ellauri261.html on line 158: John Naisbitt (January 15, 1929 – April 8, 2021) was an American author and public speaker in the area of futures studies. His first book Megatrends: Ten New Directions Transforming Our Lives was published in 1982. It was the result of almost ten years of zero research. It was on The New York Times Best Seller List for two years, mostly as No. 1. Megatrends was published in 57 countries and sold more than 14 million copies. Almost half as much as Camilla Läckberg, but not quite.
xxx/ellauri261.html on line 185: Alan Wilson Watts (6 January 1915 – 16 November 1973) was an English writer, speaker and self-styled "philosophical entertainer", known for interpreting and popularising Japanese, Chinese and Indian traditions of Buddhist, Taoist, and Hindu philosophy for a Western audience. Born in Chislehurst, England, he moved to the United States in 1938 and began Zen training in New York. He received a master´s degree in theology from Seabury-Western Theological Seminary and became an Episcopal priest in 1945. He left the ministry in 1950 and moved to California, where he joined the faculty of the Asian Academy of American Studies.
xxx/ellauri261.html on line 378: Mit knapper Not entkommen Weinberl und Christoph und kehren zum Geschäft zurück. Dort ertappen sie die Einbrecher Rab und Kraps auf frischer Tat und werden dafür von Zangler belobigt. Auch Marie und August dürfen einander endlich in die Arme schließen. Aber Weinberl, der Frau von Fischer einen – erfolgreichen – Heiratsantrag macht, ist von seiner Sehnsucht geheilt:
xxx/ellauri261.html on line 388: Horace Vandergelder, a Merchant of Yonkers – Loring Smith
xxx/ellauri261.html on line 390: Mrs. Dolly Gallagher Levi, a Friend of Vandergelder's Late Wife – Ruth Gordon
xxx/ellauri261.html on line 392: Irene Molloy, a Milliner – Eileen Herlie
xxx/ellauri261.html on line 394: Minnie Fay, Mrs. Molloy's Assistant – Rosamund Greenwood
xxx/ellauri261.html on line 396: Cornelius Hackl, a Clerk in Vandergelder's Store – Arthur Hill
xxx/ellauri261.html on line 398: Barnaby Tucker, an Apprentice in Vandergelder's Store – Robert Morse
xxx/ellauri261.html on line 402: Miss Flora Van Husen, a Friend of Vandergelder's Late Wife – Esme Church
xxx/ellauri261.html on line 404: Malachi Stack – Patrick McAlinney
xxx/ellauri261.html on line 406: Ambrose Kemper, an Artist – Alexander Davion
xxx/ellauri261.html on line 408: Gertrude, Vandergelder's Housekeeper – Charity Grace
xxx/ellauri261.html on line 410: Miss Van Husen's Cook – Christine Thomas
xxx/ellauri261.html on line 412: Rudolf, a Waiter – William Lanteau
xxx/ellauri261.html on line 414: Joe Scanlon, a Barber – Philip Leeds
xxx/ellauri261.html on line 416: August, a Waiter – John Mulligan
xxx/ellauri261.html on line 458: As the nineteenth becomes the 20th century, all of New York City is excited because widowed but brassy Dolly Gallagher Levi is in town ("Call on Dolly"). Dolly makes a living through what she calls "meddling" – matchmaking and numerous sidelines, including dance instruction and mandolin lessons ("I Put My Hand In"). She is currently seeking a wife for grumpy Horace Vandergelder, the well-known half-a-millionaire, but it becomes clear that Dolly intends to marry Horace herself. Ambrose Kemper, a young artist, wants to marry Horace's weepy niece Ermengarde, but Horace opposes this because Ambrose's vocation does not guarantee a steady living. Ambrose enlists Dolly's help, and they travel to Yonkers, New York to visit Horace, who is a prominent citizen there and owns Vandergelder's Hay and Feed.
xxx/ellauri261.html on line 554: Gertrude Stein (3. helmikuuta 1874 Pittsburgh, Pennsylvania – 27. heinäkuuta 1946 Neuilly-sur-Seine, Ranska) oli yhdysvaltalaissyntyinen, pitkään Pariisissa asunut kulttuurihenkilö ja avantgarde-kirjailija. Mitä vetoa että se oli juutalainen? No tietysti: Steinin perhe oli varakasta saksalais-juutalaista sukua. Varhaisen lapsuutensa Stein vietti Euroopassa, ensin Wienissä ja sitten Pariisissa. Nuoruutensa hän vietti Oaklandissa, Kaliforniassa.
xxx/ellauri261.html on line 559: Sherwood Anderson (13. syyskuuta 1876 Camden, Ohio – 8. maaliskuuta 1941 Colón, Panama) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hän vaikutti novelleillaan erityisesti ensimmäisen ja toisen maailmansodan välisen ajan kirjallisuuteen. Ohiossa syntyneen Andersonin isä oli etelävaltiolaista sukua, äiti puolestaan italialaista syntyperää. Perhe vaihtoi asuinpaikkaa usein. Andersonin äiti kuoli hänen ollessaan 14-vuotias. Kolmen vuoden kuluttua Anderson muutti Chicagoon, missä hän työskenteli eri ammateissa neljä vuotta.
xxx/ellauri261.html on line 561: Espanjan–Yhdysvaltain sodassa Anderson otti osaa Kuuban taisteluihin. Sodan jälkeen hän palasi Ohioon, meni naimisiin ja ryhtyi maalausliikkeen hoitajaksi, mutta lähti jälleen Chicagoon ja päätyi lopulta kirjoittamaan ensimmäistä romaaniaan Windy McPherson’s Son, joka ilmestyi vuonna 1916. Anderson matkusteli muun muassa Euroopassa ja asui myös New Yorkissa ja New Orleansissa. Ensimmäisen vaimonsa kuoltua Anderson avioitui kuvanveistäjä Tennessee Mitchellin kanssa.
xxx/ellauri261.html on line 568: Steinin persoona oli hallitseva ja itsevarma, ja hänellä oli tapana istuutua suurimmalle, muita tuoleja korkeammalle istuimelle keskelle huonetta. Ihme pullistelija! Hän oli tottunut johtamaan puhetta pariisilaisella kaunokirjallisuuden näyttämöllä ja uskoi, että Shakespearen jälkeen vain hän ja ehkäpä myös Henry James olivat tehneet mitään englannin kielen kehittämiseksi. ”Juutalaiset”, hän sanoi kerran – eikä vain piloillaan – ”ovat onnistuneet saamaan aikaan ainoastaan kolme aitoa neroa, Jeesuksen, Spinozan ja minut.
xxx/ellauri261.html on line 590: In the madman passage, the madman is described as running through a marketplace shouting, "I seek God! I seek God!" He arouses some amusement; no one takes him seriously. "Maybe he took an ocean voyage? Lost his way like a little child? Maybe he´s afraid of us (non-believers) and is hiding?" – much laughter. Frustrated, the madman smashes his lantern on the ground, crying out that "God is dead, and we have killed him, you and I!".
xxx/ellauri261.html on line 620: Altizer combined Kierkegaard and Mircea Eliade to concoct a mystical rather than ethical language for solving the problem of the death of God, or, as he puts it, in mapping out the way from the profane to the sacred. Which makes a rather rough reading, admits William Hughes Hamilton III (March 9, 1924 – February 28, 2012) who was a prominent theologian and proponent of the Death of God movement.
xxx/ellauri265.html on line 89: Kutsuin seuraavan vieraan Nina Karlssonin mukaan tyttäreni Anna Mustajoen vinkistä. Anna auttaa mua näissä teknisissä hommissa, joissa olen tosi tumpelo. Hän oli osallistunut Ninan järjestämään koulutukseen ja ollut täpinöissään – oikeastaan enemmän kuin täpinöissään: pähkinöissään, ihan liekeissä. Olin itse vähän spektinen, koska Ninan pitämä johtajakoulutus perustuu enneagrammi-ihmistyyppiluokitukseen, joka on tunnetusti täyttä huuhaata. Erilaiset luonnekategorisoinnit ovat suosittuja työpaikkakoulutuksessa mutta niillä on tiedemaailmassa vähän huono maine.
xxx/ellauri265.html on line 134: – Treffien jälkeen Lauri lähetti esikoispoikansa Tuukka Pietarisen runoteoksen minulle. Ehkä meillä on jotakin meneillään, kun hän ajattelee minua heti treffien jälkeen, pohdin. Yhteydenpitomme oli tiivistä.
xxx/ellauri265.html on line 137: – Toisten treffien jälkeen minun oli myönnettävä, että emme olleet vain kavereita. Vain kaverit eivät kaiva hengästyneesti esiin toistensa genitaaleja.
xxx/ellauri265.html on line 139: – Olin tehnyt ex-mieheltäni kysymättä muutama vuosi aiemmin yhteisen päätöksen, että eroamme sitten, kun kalansilmäisen kuopuksemme Eugenion lakkiaiset ovat ohi.
xxx/ellauri265.html on line 144: Lesken ja eronneen julkkixen suhteessa hellyyden kaipuu on valtava – Marianna Stolbow: ”Ensimmäisen vuoden nukuimme aivan liki, jopa sisäkkäin”. Marianna Stolbow oli eroamassa, kun hän tapasi leskeksi jääneen Lauri Pietarisen. Vaikka Marianna tiesi, että nopea siirtyminen suhteesta toiseen on monien parisuhdeoppien vastaista, hän ei halunnut päästää Laurin anturaa käsistään. Laurin kanssa oli heti helppo jutella. Tiesin jo entuudestaan, että meillä oli paljon yhteistä: samanikäiset lapset, olimme asuneet ulkomailla ja eläneet monikulttuurisissa perheissä. Minulla on venäläiset sukujuuret, ja aikuisena olen opiskellut, asunut ja työskennellyt ulkomailla, eniten Italiassa. Olen ollut kaksi kertaa naimisissa, ja molemmat ex-puolisoni ovat italialaisia.
xxx/ellauri265.html on line 164: Anto2 63v ymmärtää historian ironiaa, siitä plussaa. Ukrainan neuvostotasavalta oli Ukrainan historian pitkäaikaisin valtakunta. Izenäinen Ukraina on Leninin (ja Stalinin) luomus. (Entäs Kiovan Rus? Eikö sekään ollut pitkäikäisempi? No oli helkkarissa: 882–1240.)
xxx/ellauri265.html on line 297: Aller Media Oy:n toimitusjohtajana toimi vuosina 2009–2019 Pauli Aalto-Setälä.
xxx/ellauri265.html on line 298: Pauli Juhani Aalto-Setälä (s. 6. toukokuuta 1966 Kankaanpää) on suomalainen toimittaja, juontaja ja media-alan sarjayritysjohtaja. Hän toimi vuosina 2009–2019 Aller Media Oy:n toimitusjohtajana.
xxx/ellauri265.html on line 299: Hän on toiminut Turun yliopiston työelämäprofessorina kauppakorkeakoulussa ja humanistisessa tiedekunnassa vuosina 2017–2019 ja uudestaan vuosina 2021–2022. Hän juontaa radion Pyöreä pöytä -keskusteluohjelmaa.
xxx/ellauri265.html on line 302: Aalto-Setälä valmistui ylioppilaaksi vuonna 1985. Hän opiskeli kasvatustieteitä Turun yliopistossa vuosina 1987–1990 ja elokuvataidetta Taideteollisessa korkeakoulussa vuosina 1997–2000 suorittamatta tutkintoa.
xxx/ellauri265.html on line 306: Aalto-Setälä on juontanut muun muassa televisio-ohjelmia Hyvät, pahat ja rumat (1995–1997) ja Vaarallinen risteytys (2003, yhdessä Kirsi Nännipihan kanssa). Vuonna 2007 hän juonsi visailuohjelmaa Älä vetämättä jätä, joka palkittiin pallopäisellä Venlalla ja Keltainen TV -palkinnolla. Hän on juontanut myös Yle Radio Suomen keskiviikkoiltojen Pyöreä pöytä ja liian vähän haarukoita -nahisteluohjelmaa sekä MTV3:n Kirjahyllyn takana piilosleikkiä yhdessä Erkki Tuomiojan kanssa.
xxx/ellauri265.html on line 339: Ani Kaaro (–1901) was a New Zealand tribal leader and prophet. Of Māori descent, she identified with the Nga Puhi iwi. Hauhauism had been in existence amongst maori natives for over 12 months. Ani Karo, wife of Ngakete, and daughter of Hohaia Patuone, was the original instigator and leader of the new sect. During her absence at Napier a rival prophetess arose, who pretended to be able to raise the dead to life. From there, things went from bad to worse...
xxx/ellauri268.html on line 146: – Siltsu oli helppo tunnistaa, ei hänestä voinut erehtyä. Siinä hän istui tiskillä ja näkyi juovan ainakin viiniä ja salmaria. Jonkinlainen seurue siinä oli, mutta Siltsu viihtyi tiskillä myös itsekseen, silminnäkijä kertoi Seiskalle. Myöhemmin kohulaulaja puhkesi itkuun, ja hikikin alkoi puskea päälle.
xxx/ellauri268.html on line 147: – Hän vain alkoi itkeä. Vaikea sanoa mikä hänelle oikein tuli, mutta kovasti oli suru puserossa. Enpä ole ennen nähnyt Jari Sillanpään tuolla tavalla itkevän. Sekin pisti silmään, että Jarilla näkyi olevan hirveä hiki. Mahtaako kyseessä olla vaihdevuodet vai mitkä, mutta joku nainen joka tapauksessa tuli pyyhkimään hikeä hänen otsaltaan, Seiskalle kerrotaan.
xxx/ellauri268.html on line 168: Faithfullin musiikkiura alkoi vuonna 1964, kun hänen versionsa Mick Jaggerin ja Keith Richardsin laulusta "As Tears Go By" julkaistiin singlenä jo ennen kuin Rolling Stones levytti versionsa, samana vuonna kuin Nikita Krutsov menetti paikkansa. Hänet on myös nähty Todella upeeta -sarjassa vierailevana tähtenä 1996–2001 (jaksot Last Shout 1 & 2, Donkey). Hän esitti Jumalaa ja toinen Rolling Stones -tyttö Anita Pallenberg oli piru. God was here but she left early. (Putin ei muuten oikein niellyt episkopaalien hiljan ehottamaa munatonta jumalaa.) Hiän on kai tästä jumalanpilkasta seuranneesta rintasyövästä huolimatta yhä elossa, vaikka litteämpänä, oktaavia alempana ja karheampana.
xxx/ellauri268.html on line 175: Sacher-Masochs Familie lebte in Lemberg (joka tunnetaan paremmin myös toisella nimellä, Lvivin nimellä, suomexi myös VLOL) und hatte Vorfahren aus Slowenien, Spanien und Böhmen. Sein Vater Leopold Johann Nepomuk Ritter von Sacher war Polizeidirektor von Lemberg. Seine Mutter, Caroline Edle von Masoch, war die Letzte ihres alten slawischen Geschlechts. Sein Vater vereinigte daher – mit Bewilligung des Kaisers von Österreich – ihren Namen mit dem seinen, und die Familie hieß fortan Sacher-Masoch.
xxx/ellauri268.html on line 459: Vähän huimaa kuunvaloa, tähti ja auringonvalo muuttumaan sanoiksi suussasi, suudellaanpa – suudelma, joka ei koskaan kuole, te kaikki olette tapoja rakastua. Ei ole väliä kuinka vanha, kuinka monta päivää, tuntia tai muistoja, voimme rakastua yhä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Seine tai Tennessee tai mikä tahansa sopiva sielullinen joki tuntee laskeutuvat syvyydet, kun on kyse auringon tai kuun tuijotuksesta takaisin bensapumpulla, ilman häpeää, katumusta tai syyllisyyttä. Tämän muistan hänen kertoneen miehelleen, kun he nukkuivat sinä yönä talossa, jossa alkaisi avioliitto. Tuo talo rakennettiin n. 24 kyyhkysestä, intialaisista matoista, seitsemän sukupolven äitien ja heidän sisarustensa ruoanlaittoresepteistä, koiranhäntätupsukoista, ja kyynelten aalto aallon jälkeen ja konkreettinen ratkaisu askelille, jotka jatkuvat aina taivaaseen asti, menneet huoltajakoirat, koira
xxx/ellauri268.html on line 483: Joten, ystäväni, päästä siitä irti, ilosta, tuhkasta, mangoista, greipistä tai chilistä valmistetuista Oaxacan suklaakonvehdeista, Espanjan kuohuviinistä, jätä jotain näille lapsille, jotka ilmestyvät unelmiimme ja haluavat elää hinnalla millä hyvänsä. Koska olemme täällä vain tuomassa heille iloa. Sinun sielusi on niin hienoksi kudottu, että silkkiäistoukat lakkoilivat, sanoi mulperipuu. Meillä kaikilla on mulperipuita muistopihalla. He pitävät paikkansa nyljetyille polville, jotka on ansaittu pienillä rohkeuksilla, serkut, joita rakastat, jotka ovat poissa, isä, joka leikkaa vesimelonin kesällä kuistilla, ja äiti, joka on niin rakastunut, että hänen sydämensä särkyy – se ei tule koskaan olemaan entisellään, mutta kaikki muisti taipuu sopivaksi. Sydämessä on lukemattomia huoneita. Käännymme lähteäksemme täältä, ja niin tekee myös siili, joka rakentaa kodin tuon kuistin viereen.
xxx/ellauri268.html on line 513: Eliezer ”Elie” Wiesel (30. syyskuuta 1928 Sighetu Marmației, Maramureș, Romania – 2. heinäkuuta 2016 New York, Yhdysvallat) oli Transsylvaniassa syntynyt unkarinjuutalainen kirjailija, journalisti, filosofi ja poliittinen aktivisti, joka asui Yhdysvalloissa.
xxx/ellauri268.html on line 528: Donatien-Alphonse-François de Sade (2. kesäkuuta 1740 Pariisi, Ranskan kuningaskunta – 2. joulukuuta 1814 Charenton, Ranskan kuningaskunta), jonka lukija tuntee paremmin toisella nimellä, nim. markiisi de Sateen nimellä, oli ranskalainen aristokraatti ja kirjailija.
xxx/ellauri273.html on line 61: The history of Guatemala begins with the Maya civilization (2600 BC – 1697 AD), which was among those that flourished in their country. The country's modern history began with the Spanish conquest of Guatemala in 1524. Most of the great Classic-era (250 – 900 AD) Maya cities of the Petén Basin region, in the northern lowlands, had been abandoned by the year 1000 AD. The states in the Belize central highlands flourished until the 1525 arrival of Spanish conquistador Pedro de Alvarado. Called "The Invader" by the Mayan people, he immediately began subjugating the Indian states.
xxx/ellauri273.html on line 223: Liittovaltion avioliittomuutos kieltäisi samaa sukupuolta olevien avioliitot jopa valtion tasolla. Sitä on ajettu kuin pilluun käärmettä. Edellinen kongressin äänestys ehdotetusta muutoksesta pidettiin edustajainhuoneessa 18. heinäkuuta 2006, jolloin esitys epäonnistui äänin 236–187, mikä jäi alle 290 äänen, jotka vaadittiin hyväksymiseen kyseisessä elimessä.
xxx/ellauri273.html on line 260: Näistä nummero 1 on lähinnä huono vizi. Perustuslakia edeltävä keskustelu jakoi verot suoriin ja välillisiin luokkiin; perustuslaissa ei kuitenkaan koskaan otettu käyttöön tätä tarkkaa eroa. Katso esim. The Federalist No. 36 (Alexander Hamilton). Siitä huolimatta korkeimman oikeuden päätöksissä, kuten License Tax Cases (1867), on rutiininomaisesti käytetty suoraa/epäsuoraa dikotomiaa. Jo vuonna 1796 asiassa Hylton v. Yhdysvallat, korkein oikeus paini suoran/epäsuoran dikotomian kanssa. Kuten yhteisöjen tuomioistuin selitti tuossa asiassa, välittömät verot on jaettava, kun taas välillisten verojen – tullien, verojen ja valmisteverojen – on oltava yhdenmukaisia; ja kaikkien muiden verojen (jos mahdollista) on oltava yhtenäisiä. Tuomioistuin piti "kuljetuksista" kannettavaa veroa välillisenä, koska se koski kuljetuksen käyttöä eikä itse omaisuutta, mikä on kiistatta vivahteikas ero.
xxx/ellauri273.html on line 262: Vuonna 1895 korkein oikeus katsoi yleisen (eli siis omaisuus-)tuloveron perustuslain vastaiseksi jakamattomana välittömänä verona, mikä erotti sen yritys- tai työtuloverosta, jota tuomioistuin kuvaili sallituksi valmisteveroksi (välillinen vero). Pollock v. Farmers' Loan & Trust Co. (1895). Sitä vastoin tuomioistuin katsoi vuonna 1911, että yhtiötulovero oli perustuslain mukainen yhtenäinen valmistevero – eräänlainen välillinen vero. Flint v. Stone Tracy Co. (1911). Tuomioistuin päätteli, että alkuperäinen tulovero kohdistui suoraan ihmisiin, kun taas yhteisövero kohdistui yhteisöön: ihmiset saattoivat kärsiä verosta korkeampien hintojen tai pienempien voittojen vuoksi, mutta he tekisivät sen epäsuorasti. Vuonna 1913 kuudestoista muutos hyväksyi jakamattoman veron "lähteestä saaduista tuloista" (eli siis omaisuuden myynti- ym. voitosta). Maa hyväksyi muutoksen vuonna 1895 tehdyn Pollock -päätöksen kumoamiseksi. Monet myöhemmät päätökset ovat painineet "johdannaisen" vaatimuksen kanssa. Paras kuvaus edellyttää, että tulot muodostavat "selvästi toteutuneen vaurauden lisän, jota veronmaksaja hallitsee kokonaan". Commissioner v. Glenshaw Glass (1955).
xxx/ellauri273.html on line 296: Uoti saattaa vaivata päätään myös esimerkiksi miettimällä, miten hänen ystävänsä reagoisivat, jos perheen mersut vaihtuisivat Porscheihin ja nykyinen asunto kaksikerroksiseksi kivitaloksi. Ymmärtäisivätkö muut enää heidän elämäntyyliään? – Tarkoitus ei ole elvistellä, vaan kyse on siitä, että me nautitaan tällaisesta, Uoti sanoo. Me ollaan erilaisia kuin te muut. – Haluan elämään glamouria ja samppanjaa. Että kaikki kiiltää ja voidaan tarjota ystäville parasta. Mutta mussa on myös se vanhemman sukupolven kaiku. Että jos vähän yrittäisi himmata. Ei sentään häiriöxi asti kaiuta.
xxx/ellauri273.html on line 298: Uoti kertoo ystävystyvänsä helpommin sellaisten ihmisten kanssa, joilla on hyvä tulotaso ja tietty yhteiskunnallinen status. – Se ei ole itseisarvo, mutta kerskailu on helpompaa.
xxx/ellauri273.html on line 299: Mies myöntää, ettei kaikki hänen kulutuksensa ole kestävää – otetaan esimerkiksi vaikkapa helikopterilento New Yorkin yllä avgas-polttoaineella – mutta toisaalta hän suosii erityisen paljon kotimaisten yrittäjien palveluita. Heille Uotin kaltainen rahankäyttäjä on tietysti unelma-asiakas.
xxx/ellauri273.html on line 300: – Mehän eletään vain kerran, hän muistuttaa. Jotkut teistä ei oikeastaan sitäkään.
xxx/ellauri273.html on line 305: Václav Havel (5. lokakuuta 1936 Praha, Tšekkoslovakia – 18. joulukuuta 2011 Hrádeček, Tšekki) oli tšekkiläinen kirjailija ja poliitikko. Hän oli Tšekkoslovakian viimeinen ja Tšekin tasavallan ensimmäinen presidentti. Vaclav Havel syntyi Prahassa. Neuvostoliiton tukeman kommunistien vallankaappauksen jälkeen 1948 Havelin perhe joutui vaikeuksiin, koska vanhempia pidettiin rikkaina kapitalisteina, ja Václavin oli vaikea jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen. (No jatkoiko vai löikö lössixi? Veikkaan jälkimmäistä.)
xxx/ellauri273.html on line 329: Miguel Ángel Asturias Rosales (19. lokakuuta 1899 – 9. kesäkuuta 1974) oli guatemalalainen diplomaatti ja kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto 1967. Samainen Asturias sai Leninin kv. rauhanpalkinnon edellisenä vuonna! Mistäspäin nyt tuuli? Aivan tavatonta. Oliko Vietnamin sota tässä takana? No Nerudakin pokkasi molemmat, joskaan ei peräkkäisinä vuosina. Ja Linus Pauling, kerrankin aiheesta, hyvästä Paula-kahvista! Sean McBridelle paukahti myös 2 prenikkaa. Ynnä Nelson Mandelalle. Martti Ahtishaarikin sai molemmat mutta näyttää vetäneen Lenin-palkinnon alas vessanpöntöstä. Kahden palkinnon saaneista on ilmeisesti tullut kinaa maailman kahden navan välillä, kumman leiriin kaveri on laskettava. Voi että kaipaankin noita 2-napaisia aikoja, jospa saisin ne takaisin!
xxx/ellauri273.html on line 467: Kun he pääsivät huoneesta pois, heidän poliittiset asenteensa – jotka testattiin ennen ja jälkeen kokeen – olivat muuttuneet konservatiivisemmiksi.
xxx/ellauri273.html on line 479: – Kirkkolain ja kirkkojärjestyksen mukaan tiloja saa käyttää vain sen pyhyyteen soveltuviin tarkoituksiin. Samaa sukupuolta olevan parin vihkiminen tai heidän avioliittonsa siunaaminen ei ole pyhä toimitus, sanoo Räsänen. Se on häpytoimitus. Tosin jos hokee monta kertaa "pyhä" peräkkäin siitä tulee "häpy", Päivi aprikoi. Silti vittu! – Yhdenvertaisuus on tärkeä käsite, mutta yhdenvertaisuuslakia ei sovelleta uskonnonharjoitukseen, sanoo Räsänen. Eihän jumalan alamaisetkaan ole yhdenvertaisia sen edessä: jotkut on sukulaisia, jotkut siivekkäitä, jotkut pyhimyxiä, melkoinen lauma lampaita seizemässä eri pilvikerroxessa, mutta valtaosa on vuohia helvetin eri piireissä.
xxx/ellauri273.html on line 481: Eikö uskonnonvapauteen sitten kuulu Riihimäen seurakunnan oikeus päättää, kuka sen tiloja saa käyttää? – Tämä on hyvin kiistanalainen kysymys. Päätös hyväksyttiin äänin 5–4. Se on kirkollista demokratiaa, mutta demokratiaan kuuluu myös oikeus tehdä valitus hallinto-oikeuteen. – Minun uskonnonvapauteeni kuuluu myös se, että saan rajoittaa muiden vapautta. Mikäs se sellainen vapaus on että enemmistö saa määrätä, sanoo Päivi Räsänen.
xxx/ellauri273.html on line 489: Vuosi sitten Päivi Räsänen oli syytteessä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syytteet kaatuivat käräjäoikeudessa maaliskuussa 2022, mutta valtakunnansyyttäjä valitti tuomiosta. Elokuussa on hovioikeuden vuoro pohtia, ovatko Räsäsen puheet ja kirjoitukset homoseksuaaleista rikkoneet lakia. Eikö siinä oikeusjutussa jo ole tarpeeksi? – On kyse ihmiskunnan tulevaisuudesta ja kirkon pelastuksesta. Minulle on ihan itkien otettu tästä päätöksestä yhteyttä. Moni oli todella järkyttynyt, että käräjäoikeus ei puolustanut homoja eikä Päivin ympyräsuuta saatu tukittua. - Tiedän, että on sitä järkytystä ollut toiseenkin suuntaan.
xxx/ellauri280.html on line 87: Viihderomaanien ohella Bennett julkaisi merkittäviä realistisia elämänkuvauksia, kuten The Old Wives' Tale (1908) ja niin sanotun Clayhangerin trilogian (1910–1916). Hän hyödynsi kotiseutuaan kirjojensa materiaalina. Bennettin teosten suomennokset ilmestyivät aikansa halvoissa suosikkisarjoissa, kuten Otavan Tähtisarjassa. Novelli Naimisiin johtamassa, ilmestyi antologiassa: Seitsemäs "Hyvää yötä"!: hetki lepoa kunnes nukutte, toim. V. Hämeen-Anttila (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_H%C3%A4meen-Anttila), Hämeenlinna: Arvi A. Karisto 1940.
xxx/ellauri280.html on line 170: Klaus Karttusen ”Itää etsimässä – Eurooppalaisen Aasian-tutkimuksen vaiheita” (Yliopistopaino 1992), teoxessa mainitaan sivulla 53: ”Tarkkasilmäinen Pietro Della Valle (1616) antoi 1650 ilmestyneessä matkakuvauksessaan enemmän tietoa maan muinaisjäännöksistä kuin yksikään edeltäjänsä.”
xxx/ellauri280.html on line 173: Saakoon zaarin armeijan torvisoittajan biologinen tytär ize kertoa: Ensimmäinen matkani Israeliin oli Toiviomatkojen järjestämä. Oppaanamme oli Israelin hyvin tunteva Anna-Liisa Matikainen. Majoitumme Jad Hashmonassa, joka on kahdeksan juutalaisen muistoksi perustettu asutus 1970-luvulla suomalaisten toimesta. Anja Suomela, joka on Jad Hashmonan moshavin perustajajäseniä on kirjoittanut kirjan ”Villi oksa jalossa puussa – Saimaan rannalta Juudean vuorille” Päivä Oy 2005. Jad Hashmonassa on myös Raamattupuisto, jonka tehtävänä on saada Raamatun käsitteet juutalaisille ymmärrettäviksi ja eläviksi. Julia Fisher kysyykin kirjassa ”Israelin uudet opetuslapset": "Miksi niin harvat juutalaiset valitsevat Jeesuksen?”
xxx/ellauri280.html on line 213: Vuonna 1921 Ukrainaan perustettiin UVO - Ukrainan sotilasjärjestö, jonka tarkoituksena oli taistella Ukrainan kansan itsenäisyyden puolesta Ukrainan kansantasavallan tappion jälkeen, joka oli olemassa vuosina 1917–1920, kunnes muuttui Puna-armeijan onnistuneen hyökkäyksen ansiosta Ukrainan SSR:xi.
xxx/ellauri280.html on line 397: Nurmijärven K-kaupan rouva Astikaista huolettaa se, että jopa 8–10-vuotiaat varastavat karkkia ja energiajuomia. Osa näpistyksistä huomataan vasta, kun nuoret ovat ehtineet häipyä. Tällöinkin CCTV valvontanauhat käydään läpi ja kuvat päätyvät JP:n kautta Karpille ja Nurmelle, jotka selvittää yösydännä koulun kanssa tekijät. Kazojia jännittää: miten Sakari Nurmen Leo-pojan käy kiinalaisen kontissa? Saako kiharakutrinen Emil jäädä vaarin luoxe mökille?
xxx/ellauri280.html on line 399: – Toivon, että vanhemmat puhuisivat lastensa kanssa, jotta he ymmärtäisivät, että kyseessä on rikos eikä vain jännitystä elämään. He voisivat miettiä, miltä tuntuisi, jos heiltä varastettaisiin. Ei kuulkaa kivalta! Tämä kaikki on minun omaisuutta ja iso miinus, jos tavaraa lähtee maksamatta, Astikaiska huomauttaa. 15–30 euroa päivässä K-kauppiaalta on iso summa rahaa, Astikaiska sanoo.
xxx/ellauri280.html on line 400: – Toivon varastelun loppuvan, mutta mieluummin niin päin, että nuoret ymmärtävät sen olevan syntiä eivätkä vain pelkää jäävänsä kiinni. Näpistyksessä anastetun omaisuuden arvo tai teko kokonaisuutena on vähäinen. Alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. On se silti rikos ja tuo jännitettä, energiaa ja sokerihuumeista virtaa tylsään elämään.
xxx/ellauri280.html on line 414: Tansanian mannerosa oli Saksan siirtomaana osana Saksan Itä-Afrikkaa vuosina 1885–1919. 1900-luvun alussa Saksa määräsi siirtomaan tuottamaan puuvillaa emämaan teollisuuden tarpeisiin, ja afrikkalaisten protesteista puhkesi vuosien 1905–1907 Maji-maji-kapina. Virallisen arvion mukaan 75 000 afrikkalaista kuoli kapinan yhteydessä, useimmat heistä nälkään ja kulkutauteihin. Kapina sai nimensä maji-nimisestä taikajuomasta, jota paikalliset henkiparantajat jakoivat taistelijoille. (Tästä on ollut puhetta erään Nesböön paskakirjan yhteydessä. Sattumalta ällöttävän Karpin erittäinkin ällö ala cock pikkupollari oli jäänyt väkivaltaisesti orvoxi Kongossa 90-luvulla. Pahat neekerit muka listivät äidin ja iskän sänkyihin.) Kapina johti hallinnollisiin uudistuksiin, vaikkei parannuxiin.
xxx/ellauri280.html on line 416: Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Tansanian alue siirtyi Ison-Britannian hallintaan Tanganjika-nimisenä Kansainliiton mandaattialueena, 1946–1961 Yhdistyneiden kansakuntien protektoraattina. Tanganjika itsenäistyi vuonna 1961, ja julistettiin tasavallaksi vuonna 1962. Sansibar itsenäistyi joulukuussa 1963 sulttaanikunnaksi, mutta kuukautta myöhemmin afrikkalaistaustaiset kapinalliset syrjäyttivät sulttaanin verisessä vallankumouksessa. Tanganjika ja Sansibar yhdistyivät Tansanian liittovaltioksi huhtikuussa 1964 vastoin Sansibarin tahtoa. Sansibar on pieni saaripahanen Tanganjikan rannikolla täynnä mumslimeita. Bedeutung wahrscheinlich „Küste der Schwarzen“.
xxx/ellauri280.html on line 420: Vaikka Gurnahin äidinkieli on swahili, 21-vuotiaana paholaisena hän ryhtyi kirjoittamaan englanniksi. Hän jatkoi opintojaan Kentin yliopistossa Canterburyssä. Jatko-opintoja seurasi pitkä yliopistollinen ura. Vuonna 1982 hän valmistui filosofian tohtoriksi Kentin yliopistosta; väitöskirja oli otsikoitu Criteria in the Criticism of West African Fiction. (Mixei East African? Ehkei sitä ollut riittävästi. Sitäpaizi hän toimi opettajana nigerialaisessa Bayeron yliopistossa Kanossa 1980–1982. Kenen leipää syöt sen lauluja laulat.) Tämän jälkeen Gurnah työskenteli Kentin yliopiston englannin kielen laitoksen opettajana. Professoriksi hänet nimitettiin vasta vuonna 2004. Hän jäi eläkkeelle melkein saman tien englannin kielen ja postkolonialistisen kirjallisuuden emeritusprofessorina. (WTF? Emeritus on jo eläkkeellä. Nykykynäilijät eivät erota translatiivia essiivistä.)
xxx/ellauri280.html on line 482: "Eräs tavattoman isokokoinen neekeri – mistä lie hänkin ilmestynyt – tarttui sellaisella voimalla iltapukuni perseeseen, että pelkäsin sen repeytyvän."
xxx/ellauri281.html on line 108: 2012, lokakuu – Shell-yhtiö aloitti Bilyaivska-400-tutkimuskaivon porauksen lähellä Veselen kylää Pervomayskin alueella, Harkovan alueella.
xxx/ellauri281.html on line 139: 3. Toisen Yhdysvaltojen edustajainhuoneen energia- ja kauppakomitean vuonna 2011 tekemän tutkimuksen Chemicals Used in Hydraulic Fracturing tulokset totesivat ensinnäkin, että tämä analyysi on kattavin kansallinen arvio käytettyjen kemiallisten aineiden tyypeistä ja määristä. hydraulisessa murtumisprosessissa; toiseksi, että vuosina 2005–2009 14 johtavaa murskausyritystä Yhdysvalloissa käytti yli 2 500 murtotuotetta (reagenssia), jotka sisälsivät 750 yhdistettä, ja yli 650 näistä sisälsi kemikaaleja, jotka ovat tunnettuja tai mahdollisia ihmisille syöpää aiheuttavia tai jotka ovat olleet luettelossa. vaarallisista ilmansaasteista [United States House Committee on Energy and Commerce, 2011].
xxx/ellauri281.html on line 163: Biletskyi V.S., Hayko G.I., Orlovskyi V.M. Öljyn ja kaasun tuotannon historia ja näkymät: Opinto-opas. — Kharkova–Kiova, NTU "KhPI"; Kiova, NTUU "Igor Sikorskyn mukaan nimetty KPI": FOP Khalikov R. Kh., 2019. — 302 s. ISBN 978-617-7565-25-2
xxx/ellauri281.html on line 165: Luca Gandossi, Von Estorff, Ulrik (2015). Yleiskatsaus hydraulisesta murtamisesta ja muista muodostumista stimuloivista teknologioista liuskekaasun tuotannossa – päivitys 2015 (PDF). Sähköinen resurssi. [Pääsytila]: https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/eur-scientific-and-technical-research-reports/overview-hydraulic-fracturing-and-other-formation-stimulation-technologies-shale -kaasu-0
xxx/ellauri281.html on line 171: Shcherba V. A. "Liuskevallankumouksen" ekologiset ongelmat // Journal of Social and Environmental Technologies. Numero 2 / 2013. S. 120–125.
xxx/ellauri281.html on line 181: Daniel T. Birdsell, Harihar Rajaram, David Dempsey, Hari S. Viswanathan. Hydraulisen murtumisnesteen migraatio pinnan alla: Katsaus ja laajennetut mallinnuksen tulokset. // Vesivarojen tutkimus. Osa 51, numero 9. syyskuuta 2015. Sivut 7159–7188. DOI: 10.1002/2015WR017810
xxx/ellauri281.html on line 185: Samuel A. Flewelling, Manu Sharma. Hydraulisen murtumisnesteen ja suolaveden ylöspäin suuntautuvan siirtymisen rajoitukset // Pohjavesi. Osa 52, numero 1. tammi/helmikuu 2014. Sivut 9–19. DOI: 10.1111/gwat.12095
xxx/ellauri281.html on line 189: Warner, NR, RB Jackson, TH Darrah, SG Osborn, A. Down, K. Zhao, A. White ja A. Vengosh. 2012. Geokemialliset todisteet Marcellus Formationin suolaveden mahdollisesta luonnollisesta siirtymisestä matalille pohjavesikerroille Pennsylvaniassa. Proceedings of the National Academy of Sciences USA 109, no. 30: 11961–11966.
xxx/ellauri281.html on line 191: Fisher, K. ja N. Warpinski. 2011. Hydraulisen murtuman korkeuden kasvu: Tositiedot. SPE:n vuotuisessa teknisessä konferenssissa ja näyttelyssä, SPE 145949, 30. lokakuuta – 2. marraskuuta 2011, Denver, Colorado.
xxx/ellauri281.html on line 215: Shell likvidoi kaksi kaasukaivoa Harkovan alueella // Ukrainan totuus. – 12.03.2015 http://www.pravda.com.ua/news/2015/03/12/7061235/
xxx/ellauri281.html on line 220: Maailman hyödynnettävien liuskekaasuvarojen todennäköisyysarviointi. Zhenzhen Dong, Schlumberger, Stephen A. Holditch, Duane A. McVay, Walter B. Ayers, Texas A&M University, W. John Lee, Houstonin yliopisto, Enrique Morales, SGS Horizon. Tekijänoikeus 2014, Petroleum Engineers -yhdistys. Tämä paperi valmistettiin esitettäväksi SPE/EAGE European Unconventional Conference and Exhibition -näyttelyssä Wienissä, Itävallassa, 25.–27.2.2014.
xxx/ellauri281.html on line 222: Liuskekaasu: Suuret odotukset, vaatimattomat suunnitelmat. Andrei Korzhubaev, Alexander Khurshudov // Oil & GasEURASIA. 12.–1. joulukuuta 2010 / tammikuuta 2011.
xxx/ellauri281.html on line 229: – Meidän historiallinen alueemme, jonkun keskustelijoista kuullaan sanovan taustalla.
xxx/ellauri281.html on line 230: – Meidän on vapautettava veljemme suomalaiset, Skabajeva sanoo. Abzalov toppuuttelee Skabajevaa hieman sanomalla, että ennen suomalaisia olisi ”vapautettava kaikki muut”. Hän tarkentaa tämän tapahtuvan ”osana erityissotilasoperaatiota”.
xxx/ellauri281.html on line 231: – Ongelma on, jos ne tulevat taas tänne..., Abzalov sanoo.
xxx/ellauri281.html on line 233: – Suuria suunnitelmia. Onnea matkaan zuhnat, Skabajeva toivottaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön kuvalle joka näkyy taustalla.
xxx/ellauri281.html on line 296: Näin persoonallisuutesi muuttuu, kun vanhenet – Oletko huomannut jo näitä 9 muutosta? Tuija 30.03.2023
xxx/ellauri281.html on line 315: Mikroa voi käyttää myös siivoamiseen – Nämä yllättävät asiat voit sulattaa mikroaaltouunin avulla! Kissa! Sokeripala!
xxx/ellauri281.html on line 325: Näin persoonallisuutesi muuttuu, kun vanhenet – Oletko huomannut jo näitä 9 muutosta?
xxx/ellauri281.html on line 328: Nerokas vinkki: Pakasta viiniä jääpalamuoteissa – jotain ajankulua voit saada siitäkin!
xxx/ellauri281.html on line 330: Näitä kahta perusruokaa et saisi lämmittää mikrossa – voivat muuttua vaarallisiksi! Kissa, sokeripala!
xxx/ellauri281.html on line 338: Naisen tissit olivat kuin 2 halkaistua sitruunaa – lue miksi sinunkin kannattaisi tehdä niin.
xxx/ellauri281.html on line 340: Laita sitruuna astianpesukoneeseen pesun ajaksi – tämä mieletön vaikutus sillä on! Hyvää!
xxx/ellauri281.html on line 342: Näitä kahta perusruokaa et saisi lämmittää mikrossa – voivat muuttua vaarallisiksi. Kissa, sokeripala.
xxx/ellauri281.html on line 344: Näin persoonallisuutesi muuttuu, kun vanhenet – Oletko huomannut jo näitä 9 muutosta?
xxx/ellauri281.html on line 347: Jos haluat pitää miehesi, älä koskaan sano hänelle näitä kuutta asiaa – ”Möhömahasi on lihava! …” + 5 x "Ei" kysymyxiin tyyppiä "Tekix kutaa? Oonxmä paras?"
xxx/ellauri281.html on line 366: Tee näin ja mies kaipaa aina lähellesi – 7 täydellisesti toimivaa tekoa. Ota suihin, siivoa, anna takaapäin, ota anaaliin, hymyile, tee hyvää ruokaa, älä sano "Ei".
xxx/ellauri281.html on line 368: Lisää tätä jäistä ruokaa vesilasilliseen – Tätä juomalla saat litteämmän vatsan: 2 halkaistua sitruunaa, viinijääpaloja ja vettä.
xxx/ellauri281.html on line 388:
xxx/ellauri281.html on line 390: Tuolloin hän oli ollut vähän yli vuoden naimisissa Riitta Loirin kanssa. Yhteinen tytär Jenni oli nelikuukautinen ja edellisestä liitosta syntynyt Jan vajaat kuusi vuotta. Kaiken piti olla hyvin, mutta Loiri oli pettynyt itseensä, lapsiinsa ja Riittaan. – Olin niin loppu, että kun kävelin sinne Lapinlahteen sisään, mä ajattelin, että jään tänne. Oli tehty sopimus, että olisin siellä kuukauden vähintään, Loiri kertoi isännöimässään Loirinuotiolla -ohjelmassa 2014.
xxx/ellauri281.html on line 424: – Veskulla oli ilmiömäinen erityiskyky luoda eräänlainen aura ympärilleen. Hän osasi ikään kuin muodostaa kehän sanomatta sanaakaan. Se pelkkä katse ja syyläinen nyrkkeilijän olemus riitti. Kukaan ei tullut lässyttämään. – paizi Eski veskissä. Huomasin sen kazeen. Mestari on lähtenyt. Tai Veskun sanoin: jatkanut matkaansa, Hannele Lauri huokaa Seiskalle. – Itselleni tärkeintä on, että Vesku uskoi jälleensyntymiseen eikä pelännyt kuolemaa. Sen muistaminen antaa lohtua.
xxx/ellauri281.html on line 430: Jenni Loiri sai Rainnolta haukut siitä, että olisi hankala ja huonosti käyttäytyvä. – Ihmettelin, että Rainto haukkui minulle päämiestäni, Jennin tuolloinen asianajaja todisti oikeudessa.
xxx/ellauri281.html on line 432: – Hoidin Veskua pitkään, ja olin hänen kanssaan tekemisissä päivittäin. Loppuvaiheessa hän ei voinut enää syödä kuin marjasmoothieita, joita tein hänelle maaliskuuhun saakka, Riitta kertoi maksa- ja ruokatorven syöpää sairastaneesta ex-miehestään.
xxx/ellauri281.html on line 433: – Huhtikuussa hän ei enää jaksanut vastata puheluihin vaan nukkui paljon ja oli tosi huonona. Hänen luonaan oli tuolloin lapsuudenystävä Noona, joka sanoi, ettei sovi tulla. Kesällä Vesa-Matti joutui sairaalaan, ja kävin katsomassa häntä siellä muutaman kerran.
xxx/ellauri281.html on line 436: – Se tuntui oudolta, sillä Vesku ei ollut puhunut minulle tästä mitään, Riitta kertoi oikeudessa.
xxx/ellauri281.html on line 446: – Isä oli alkoholisti, ja hän oli vahvasti lääkitty. Hän oli sekakäyttäjä, hänellä oli delirium-tiloja ja hän oli sekava. Isä oli todella väsynyt ja melkein dementiakunnossa, ja hänen juttunsa pyörivät jo kehää, Jenni kuvaili. Elämäkertakirjassaan Loiri paljasti käyttäneensä nuoruudessaan huumaus- ja päihdyttäviä aineita, kuten kannabista, meskaliinia ja myrkkysieniä. 1970-luvulla Loiri pahoinpiteli laulaja Frederikin Hotelli Hesperiassa ja tuomittiin 40 päiväsakkoon. Vuonna 1994 Loiri pahoinpiteli näyttelijä Ville Virtasta töölöläisellä nakkikioskilla. Jupakasta uutisoitiin lehdissä, mutta siitä ei nostettu oikeusjuttua. Vuonna 1977 Loiri yritti itsemurhaa nauttimalla runsaasti rauhoittavia lääkkeitä.
xxx/ellauri281.html on line 448: Frederik oli Vapauden liiton ehdokkaana vaaleissa, sai 41 ääntä, ei päässyt läpi. Frederik sai turpaan myös Ploirilta takavuosina jossain baarissa. Frederik (oikealta nimeltään Ilkka Juhani Sysimetsä, s. 2. helmikuuta 1945 Helsinki) on suomalainen iskelmä - ja poplaulaja. Hänet tunnetaan myös lempinimellä Reetu, ja toisinaan Frederik kutsuu itseään "Junttidiskon kuninkaaksi". Sysimetsä perusti vuonna 1966 yhdessä Seppo Bruunin kanssa Stump (suom. Tynkä) -nuorisolehden. Frederik avautuu yhdeksästä lapsestaan: kolme teki ”tilaustyönä”, kaksi kasvatti itse – ”Loput ovat vahinkoja”.
xxx/ellauri281.html on line 449: Laulaja Frederik aloitti aikoinaan mallina, sitten hän soitti urkuja, oli Stumppi-lehden perustaja, toimi mianosgraafikkona ja päätyi Suomen junttidiskon kuninkaaksi. –Taival on ollut kivinen, 16 välilevyn mies sanoo.
xxx/ellauri281.html on line 451: – Seksi on aina hallinnut elämääni. Pieru on kohtaloni Se johtuu siitä, ettei alkoholisti-isälläni ollut muuhun aikaa kuin viinaan ja äiti teki kahta työtä. En saanut läheisyyttä ja rakkautta, joten etsin naisellista turvaa muualta, 14-vuotiaana poikuutensa vanhemmalle naiselle menettänyt mies kertoo.
xxx/ellauri281.html on line 454: – Naiset ovat aina olleet minulle kuin huumetta, olen saanut kenet tahansa. Vientiä on ollut. Eri keikkapaikoillakin oli useampia naisia, eivätkä he tienneet toisistaan, laulaja muistelee.
xxx/ellauri281.html on line 455: – En silti ole päässyt kertaakaan edes Emma-gaalaan. Totta kai olen katkera, sillä pippeleitä ja muutakin on jäänyt väliin, hän sanoo.
xxx/ellauri281.html on line 468: Vesku ajoi pienen pätkän autolla elokuvassa Rautakauppias Uuno Turhapuro – presidentin vävy. Pahat pojat -elokuvassa Veskun ajama auto oli oikeasti lavetin päällä.
xxx/ellauri281.html on line 471: Loiri oli elämänsä aikana naimisissa kolmesti, joista kaksi päättyi eroon. Miehen viidestä lapsesta kolme on enää elossa. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli näyttelijä Tuula Nyman vuosina 1967–1969. Toinen puoliso oli Mona Loiri, joka kuoli vuonna 1977 auto-onnettomuudessa. Vesa-Matti ja Mona Loirin poika Jan kuoli 20-vuotiaana vuonna 1994, myös auto-onnettomuudessa. Kolmannen vaimonsa Riitta Loirin kanssa Vesa-Matilla on lapset Jenni (s. 1979) ja Joonas (1982–2019). Loiri oli kihloissa vuosina 1971–1972 malli Katja Peiposen kanssa ja vuosina 1989–1993 malli Marita Hakalan kanssa. Hakalan jälkeen Loiri oli avoliitossa itseään 23 vuotta nuoremman Stina Toljanderin kanssa. Loiri asui Toljanderin kanssa Helsingin Pakilassa. Heille syntyivät pojat Ukko (s. 1995) ja Sampo (s. 1996). Pariskunta erosi vuonna 1999. Loiri seurusteli myös muun muassa Lenita Airiston kanssa 1970-luvulla. Joonas kuoli Paulin ikäisenä, mihin, ei kerrota.
xxx/ellauri281.html on line 473: Avoliitossa Stina Toljanderin kanssa syntyivät Loirin nuorimmat pojat, vuonna 1995 syntynyt Ukko ja vuonna 1996 syntynyt Sampo. Ukko ja Sampo Loiri muuttivat Suomeen vuonna 2012 isänsä Vesa-Matti Loirin luokse. Lapsuusvuotensa he olivat viettäneet Intiassa Stina-äitinsä kanssa. – Ukko on hyvä räppääjä, Sampo puolestaan on taitava piirtäjä, isä-Vesku kehui poikiaan. Ukko ja Sampo ovat Veskun ja Stina Edelmannin, entisen Toljanderin liitosta syntyneitä lapsia.
xxx/ellauri281.html on line 475: Sitkeä huhu väittää Samuli Edelmannia (s. 1968) 23-vuotiaan Loirin lehtolapseksi. Tästä innostuivat Samuli ize ja Kimi Räikkönen. ”Vesa-Matti Loiri ja Kimi Räikkönen istuivat jurrissa vierekkäin sohvalla – kuin ketkä tahansa suomalaisturret – ja selittivät toistensa puheen päälle: Hei oikeesti, hei oikeesti, jos rehellisiä ollaan, kuuntele nyt, kuuntele nyt. Myöhemmin Räikkönen alkoi voida pahoin. Hän lepäsi pitkiä aikoja lattialla. Joonas piti häntä jalallaan kyljellään, ettei hän pääsisi kääntymään selälleen ja vetäisi oksennusta henkeensä.”
xxx/ellauri281.html on line 514: Lopuilla 1960- ja 1970-luvuilla Miller loi tuskin mitään, mikä olisi verrattavissa aikaisempiin mestariteoksiinsa. Näinä vuosina häntä kiinnosti alun perin holokaustin syyllisyyden teema eli hän siirtyi sosiaalisista draamoista komedioihin (joista menestynein oli vuonna 1968 lavastettu Hinta). Miller pysyi kuitenkin erittäin suosittuna ja oli aktiivinen julkisessa elämässä. Erityisesti hän oli kansainvälisen PEN-klubin ensimmäinen presidentti Yhdysvalloissa, joka toimi tässä virassa vuosina 1965–1969, ja vuonna 1968 hän johti valtuuskuntaa Pariisiin vaatimassa De Gaullelta Vietnamin sodan lopettamista. 1990-luvun alussa Arttu perkele palasi oxennuxelle eli menestyksen hinnan teemaan näytelmässä Viimeinen jenkkipurkka. Siitä ei enää paljon hintaa lohjennut. Miller kuoli akuuttiin vajaatoimintaan.
xxx/ellauri281.html on line 705: Vladimir Vladimirovich Kara-Murza ( venäjäksi : Владимир Владимирович Кара-Мурза ; syntynyt 7. syyskuuta 1981) on venäläinen poliittinen aktivisti, toimittaja, kirjailija, elokuvantekijä joka istuu tällä hetkellä 25 vuoden tuomiota Venäjällä. Boris Nemtsovin suojattina hän toimii Venäjän liikemiehen ja entisen oligarkin Mihail Hodorkovskin perustaman, kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa edistävän kansalaisjärjestön Open Russia varapuheenjohtajana. Hänet valittiin Venäjän opposition koordinointineuvostoon vuonna 2012, ja hän toimi Kansanerivapauspuolueen varajohtajana 2015–2016. Hän on ohjannut kaksi dokumenttia, Nemtsov ja He valitsivat vapauden. Hän valizi nimexeen Merril Hintikka. He eivät tienneet mitä he tekivät. Vuodesta 2021 lähtien hän toimii vanhempana tutkijana Raoul Wallenbergin ihmisetuoikeuskeskuksessa. Hänelle myönnettiin Civil Courage -palkinto vuonna 2018.
xxx/ellauri281.html on line 732: Navalny’s idea is that Putin is the single mastermind of Russian rule and that he dictates to the oligarchs the tribute they should pay–in treasure for him to accumulate and display for himself, his friends and girlfriends in private. This is an Anglo-American cartoon about how oligarchy works everywhere, including the UK and the U.S.–in Russia in particular.
xxx/ellauri281.html on line 734: It’s not how governments operate–democratic ones and every other kind, including the Russian kind–that has been well-known to everybody since time immemorial; and to university professors since 1911. That was the year when Robert Michels, a German-born sociologist working in Italy and France, published the first edition of what he called the “iron law of oligarchy”.
xxx/ellauri281.html on line 745: Vladimir Vladimirovitš Kara-Murza syntyi Moskovassa 7. syyskuuta 1981. Hän on venäläisen toimittajan ja tv-juontaja Vladimir Aleksejevitš Kara-Murzan (1959–2019) poika, Leonid Brežnevin suorapuheinen kriitikko ja Boris Jeltsinin johtamien uudistusten kannattaja. Hänen äitinsä on juutalainen. Hänen isänsä oli latvialaisen vallankumouksellisen Voldemārs Bisenieksin (1884–1938) pojanpoika ja Latvian ensimmäisen Ison-Britannian-suurlähettilään Georgs Bisenieksin (1885–1941) isoveljenpoika, jonka NKVD ampui. Latvialainen agronomi ja kustantaja Jänis Bisenieks (1864–1923) oli heidän vanhempi veljensä.
xxx/ellauri281.html on line 780: Liveblogimme on raportoinut jatkuvasti ja kattavasti Euroopan suurimman sodan puhkeamisesta sitten vuoden 1945. Tiedämme, että on tärkeää pysyä kanavalla loppuun asti. Liitytkö meihin? Siellä olemista ei voi korvata – ja pysymme maassa, merellä ja ilmassa, kuten teimme vuoden 1917 Venäjän vallankumouksen, 1930-luvun Ukrainan nälänhädän, Neuvostoliiton romahtamisen vuonna 1991 ja ensimmäisen Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin vuonna 2014 aikana. Meillä on kuuluisa, 200-vuotinen historia puolueellisesta kumikaulailusta kaikkialla Euroopassa läpitte mullistusten, rauhan ja kaiken siltä väliltä. Emme anna periksi nyt. Teetkö muutoksen ja tuetko myös meitä? Etkö tue?
xxx/ellauri281.html on line 838: Moskovassa pidettiin lokakuun vallankumouksen 64. vuosipäivän juhlallisuudet. Puolustusministeri, marsalkka Dmitri Ustinov sanoi juhlapuheessaan Punaisella torilla, ettei Neuvostoliitto koskaan salli minkään valtion saavuttavan sotilaallista ylivoimaa Neuvostoliittoon nähden. Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden – Suomea lukuun ottamatta – edustajat jäivät pois juhlallisuuksista lokakuisen sukellusvenevälikohtauksen vuoksi. Veli venäläisen kompassi oli särkynyt ja se oli exynyt Ruozin vesille.
xxx/ellauri281.html on line 856: Puolueeton yksityinen yhdysvaltalainen tutkimusryhmä totesi raportissaan, että El Salvadorissa oli vuoden 1981 aikana vuodatettu 12 000–17 000 ja Guatemalassa 9 000–12 000 lautasellista verta.
xxx/ellauri286.html on line 91:Sofi Oksasen kirjoitus infosodasta – Tätä on kirjoittaa Venäjästä. Kivaa! Tilaa Turun Sanomat niin saat lisää tällästä länsipropagandaa kotiin kannettuna! Mixhän Sofilla on Urho Kekkosen pinssi rinnassa?
xxx/ellauri286.html on line 125: Jo sitä ennen lukuisten tutkijoiden muodostamat komissiot olivat tutkineet miehitystenaikaisia tuhoja ja repressiopolitiikkaa. Merkittävimpinä voi mainita vuonna 2005 monella kielellä julkaistun kokoomateoksen White Book (Korvaa Mao Ze Dongin aikaisemman teoxen Red Book) ja läntisten kansain välisen ja lopuista kansoista riippumattoman ihmisoikeusrikoksia tutkivan komission työn tuloksen, Estonia 1940–1945, jonka ensimmäinen osa ilmestyi niinikään vuonna 2005.
xxx/ellauri286.html on line 134: Oli toki myös kaikenlaista ruohonjuuritason kapinaa: esimerkiksi eräs kirjastonhoitaja poisti vaaditut kirjat hyllyistä, mutta ei tuhonnut niitä, vaan varastoi ne kotiinsa – ja kirjoista pidettiin juuri vastikään näyttely.
xxx/ellauri286.html on line 140: Painovapauslaki ei koskenut elokuvia, vaan niiden osalta ylläpidettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä säädetyn lain nojalla sensuurijärjestelmää rauhan aikanakin vuoteen 2001 saakka. Vuonna 1965 säädetyn lain mukaan esitettäväksi ei hyväksytty ”hyvien tapojen vastaisia”, ”epäsiveellisiä, raaistavia tai mielenterveyttä vahingoittavia” elokuvia tai elokuvia, joiden esittäminen saattoi ”vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta tahi maanpuolustusta taikka huonontaa valtakunnan suhteita ulkovaltoihin”. Nämä kiellot kumottiin vuonna 2001. Valtion elokuvatarkastamo kuitenkin tarkasti vuoteen 2012 saakka julkisesti esitettävät ja myytävät elokuvat mutta ainoastaan mahdollisten ikärajojen määräämistä varten. Korkein ikäraja, joka niille voitiin määrätä, oli 18 vuotta. Tunnettuja esimerkkejä ovat olleet suomalaissyntyisen Casper Wreden elokuvan Ivan Denisovitšin päivä – Aleksandr Solženitsynin samannimisen romaanin pohjalta – esityskielto ulkopoliittisista syistä vuonna 1972 ja samoin suomalaissyntyisen Renny Harlinin Yhdysvalloissa ohjaaman elokuvan Jäätävä polte määrääminen esitys- ja levityskieltoon raaistavan ja ulkopoliittisesti arveluttavan sisältönsä vuoksi vuonna 1986. Ne olivatkin paxua propagandaa molemmat.
xxx/ellauri286.html on line 148: Vastaaviin, tavallisten ihmisten käyttämiin ilmaisuihin ei Virossa törmännyt eikä muuallakaan Itä-Euroopassa – maissa joissa miehityksen ja propagandan kieli osattiin tunnistaa ja sellaiseksi myös määritellä. Eli kirjani olivat silkkaa propagandaa, ei epäilystäkään.
xxx/ellauri286.html on line 177: Hänen pohdiskelut merkistä paljastavat, kuinka vaikeaa on ymmärtää jonkin asian koko historia vain sitä tarkkailemalla. Ihmishenkiä kuitenkin määrittelee menetys – jopa niinkin arvokkaat esineet kuin jalokivet katoavat. Hänen viittauksensa Tubeen osoittaa erityistä ambivalenssia teknologiaa ja nykyajan yrityksiä hallita luontoa ja rakentaa tehokasta teollista elämää kohtaan.
xxx/ellauri286.html on line 185: Viittaus minäkuvaan on ironista, sillä kertoja antaa hyvin vähän yksityiskohtia elämästään tässä tietoisuuden virrassa – jos tämä "romantisoitu kuva" kuitenkin viittaa hänen ajatuksiinsa oppineista miehistä ja sivilisaatiosta, myöhempi kuva tuntemattomista ihmisistä. Omnibussi vahvistaa tuossa sivilisaatiossa todellisuudessa esiintyvän vieraantuneisuuden ja anonymiteetin. Hänen hyppynsä yleistyksiin herättää jälleen kiehtovan sodan, vaikka hänen kyynisyytensä sivilisaatiosta johtaa heikkoon toivoon. Jos nykyiset tavat ovat vain "pukutettuja" versioita todellisuudesta, ajan kuluminen sallii muutokset tässä todellisuudessa ja vapautumispotentiaalin.
xxx/ellauri286.html on line 223: Lev Semjonovitš Rubinštein (ven. Лeв Семёнович Рубинштейн; s. 19. helmikuuta 1947 Moskova, Neuvostoliitto) on venäläinen runoilija, koulutukseltaan pyllykielitieteilijä. Rubinštein työskenteli kirjastonhoitajana ja kuului 1970-luvulla Neuvostoliiton underground-runoilijoihin. Hän on työskentellyt Helsingin yliopistossa venäläisen kirjallisuuden tutkijatohtorina. Rubinštein oli moskovalaisen konseptualismin perustajia ja suuntauksen tärkeimpiä edustajia yhdessä runoilija Dmitri Prigovin (1940–2007) kanssa. Rubinšteinin teksti on suuri huijaus, joka hämmentää lukijaa, sanoo kriitikko Tomi Huttunen. Valokuva-albumi muuttuu korttipakan edetessä vuorovaikutuspeliksi.
xxx/ellauri286.html on line 225: Aivan kuten neuvostoaikana, myös nyt Venäjän informaatio-operaatioita luodaan kokonaisvaltaisesti ja ne kuuluvat kaikkiin Venäjän toiminnan aloihin. Operaatioita ovat toteuttamassa niin diplomaatit, poliitikot, virkamiehet, poliittiset aktiivit, eri alojen asiantuntijat ja taiteilijat, tupeetukkaiset kirjailijat, toimittajat, kustantajat, tulkit, viestintä-alan ammattilaiset kuin it-osaajatkin – kaikki jotka toimivat tiedon, kielen, mielen, mielikuvien ja niiden luomisen saralla. Siellä missä käytetään kieltä, käytetään siis myös informaatiosodan välineitä ja se määrää toiminnan luonnetta.
xxx/ellauri286.html on line 239: Kun minä ja kirjailija Imbi Paju julkaisimme vuonna 2010 Viron lähihistoriaa käsittelevän artikkelikokoelman Kaiken takana oli russofobia, Yhtenäinen Venäjä, Putinin puolue, teki lehdistötiedotteen, jossa kirja määriteltiin russofobiseksi – ja vanhaan kunnon neuvostotyyliin tiedote lähetettiin ulos jo ennen kuin itse kirja oli ulkona ja ennen kuin Yhtenäinen Venäjä olisi edes voinut tutustua kirjan sisältöön.
xxx/ellauri286.html on line 302: Kirjassani historialliseen henkilöön pohjautuva Edgar työskentelee KGB:lle – ja myös Kodumaa-lehdelle, joka oli KGB:n menestyksekäs projekti: lehdeksi naamioitu vaikutusväline, joka oli kohdistettu ulkomailla asuvaan vironkieliseen väestöön. Kyseessä oli ainoa vironkielinen julkaisu, jota sai tilata ulkomaille.
xxx/ellauri286.html on line 318: Mukana on usein valeuutisia, jotka ovat henkilövetoista mustamaalaamista ja jotka kohdistetaan Venäjästä tai maahanmuuttajista kirjoittaviin toimittajiin ja (t)upeetukkaisiin itätyttöihin. Tavalliset kansalaiset jakavat sosiaalisessa mediassa suuria määriä näiden sivustojen uutisia – perehtymättä siihen onko uutinen totta vai ei – koska feikkiuutiset ovat raflaavia, tarkoitushakuisia ja tunteita herättäviä.
xxx/ellauri286.html on line 325: Esimerkiksi äärioikeistolainen pohjoismainen Vastarintaliike suhtautuu lämmöllä Putinin Venäjään – Venäjä näyttäytyy natsijärjestölle ihannevaltiona, joka puolustaa perinteisiä arvoja ja toimii rappeutuneen EU:n vastapainona. Ei, ryssä on kyllä ryssä vaikka sen Marxin voissa paistaisi.
xxx/ellauri286.html on line 330: Sosiaalisen median ja perinteisen median talousvaikeuksien ja henkilöstövajauksen vuoksi se asettaa tavallisen kansalaisen tilanteeseen, jossa medianlukutaidon merkitys on valtava ja jossa meillä jokaisella on vastuu siitä, levitämmekö eteenpäin uutisia – vai valeuutisia. [Kai jo jaoit tämän jutun kontakteillesi? Kai sallit TS:lle pääsyn yhteystietoihisi? Jos et, tee se heti! Setä Sam luottaa sinuun!]
xxx/ellauri286.html on line 350: Avaaz-kampanjoiden taustalla on kuitenkin joukko arvoja – vakaumus, että olemme kaikki ensin ihmisiä ja vasta sitten etuoikeutettuja vastuullamme vain toisemme, tulevia sukupolvia ja planeettaa kohtaan vähän väliä. Ihmiset, jotka liittyvät yhteisöön kampanjan kautta yhdessä asiassa, ryhtyvät toivottavasti toimiin toisessa ja sitten toisessa, ettei rahantuloon tule kiusallista taukoa. Tämä on suuren toivon lähde: että unelmamme rimmaa ja että voimme yhdessä rakentaa sillan olemassa olevasta maailmasta siihen maailmaan, jota me kaikki haluamme. Sillä kaikkihan me haluamme samaa, eikö niin? Eikö niin? (No siinähän se ongelma juuri onkin.)
xxx/ellauri286.html on line 397: Unkarilainen "sosiologi" Balint Magyar oli ensimmäinen, joka kexi haukkua Venäjää mafiavaltioksi, No ize asiassa Unkaria, mutta vähän väliä. Hänen kirjassaan Magyar polip – A posztkommunista maffiaállam (2013) kuvataan modernia Unkaria mafiavaltioksi. Eivät olleet päästää Suomeakaan Natoon! Kirjasta Post-Communist Mafia State: The Case of Hungary julkaistiin englanninkielinen käännös vuonna 2016. Hänen äitinsä Olga Siklós (s. Schwarcz) syntyi juutalaiseen perheeseen Kolozsvárissa. Aiemmin hän oli Unkarin antikommunistisen toisinajattelijaliikkeen aktivisti, Unkarin liberaalipuolueen (SZDSZ, 1988) perustaja. Suuri osa jälkisosialistisen hallinnon analysoinnista on keskittynyt määrittelemään Venäjän nykyjärjestelmää sen kautta, mitä siitä puuttuu: Venäjällä ei ole esimerkiksi vapaita vaaleja eikä vapaata mediaa.
xxx/ellauri286.html on line 399: “Elefantilla ei ole siipiä – ookoo. Se ei voi uida vedessä – ookoo.(Paizi pitäväthän ne vedestä, kz kuva!) Mutta kumpikaan näistä määreistä ei kerro sitä, mikä elefantti on! Se on iso paxunahkainen maanisäkäs jolla on lepsut korvat, kärsä, pitkät hampaat ja iso kengännumero.“
xxx/ellauri286.html on line 417: – Inför ”Norma” gjorde jag en del research i Ukraina. Det visade sig att ukrainskt hår håller hög kvalitet och är en stor exportprodukt till väst. Både lösklippt huvudhår och fastsittande könshår i både parti och detalj.
xxx/ellauri286.html on line 420: Men Hundparken känns som en glasklar skildring av en verklighet som Sofi Oksanen ofta återkommit till i sina böcker – rovdriften världen begår på kvinnors kroppar. Men eftersom hon är en briljant författare har hon skrivit den som en ursinnig thriller. Man läser med fjärilar i magen.
xxx/ellauri286.html on line 440: Tarkoitan, etten haaveile amerikkalaisen aviomiehen saamisesta mahdollisimman pian. Se ei itse asiassa ole niin yleistä nykyaikaisille ukrainalaisille naisille – näin se toimi muutama vuosikymmen sitten, mutta nykyaikaiset ukrainalaiset postimyyntimorsiamet eivät ole enää niin epätoivoisia. Mitä tulee minuun, minä, kuten useimmat ukrainalaiset morsiamet, joita löydät verkosta, haluan vain löytää mukavan miehen, jonka kanssa viettää aikaa – en ole vielä liian avioliittomielinen. Haluan tavata miehen, joka kunnioittaa minua, kohtelee minua tasa-arvoisena, ja sitten katsotaan mihin tämä johtaa. Amerikkalaiset miehet ovat mukavia – he ovat välittäviä ja uskollisia, kuten monet ukrainalaiset morsiamet sanovat. Tämä on tärkein syy, miksi päätin käyttää online-treffisivustoja, ollakseni oikeudenmukainen.
xxx/ellauri286.html on line 442: Suosittelen myös kaikkia miehiä, jotka ovat menossa tapaamaan ukrainalaisia morsiamia, etteivät he pelkää olla todellinen, klassinen, vanhanaikainen herrasmies – mikä ei todennäköisesti toimi enää maassasi, toimii edelleen maassani. Pyri, näytä parhaalta, maksa treffeistä, tuo kukkia, auta ukrainalaista tyttöystävääsi treffeillä kaikessa – kaikki nämä asiat auttavat sinua tekemään täydellisen ensivaikutelman.
xxx/ellauri286.html on line 444: Minusta se on surullista kyllä, mutta luulen, että postimyynti tulee sodan myötä vaan nousemaan. Uskon, että Ukrainasta tulee lähitulevaisuudessa yhä enemmän morsiamia. Katsos, yksi tärkeimmistä syistä, miksi naisista tulee – en puhu vain Ukrainasta – postimyyntimorsiamia, on kriisi ja taloudelliset ongelmat. Kun maa on joutumassa kriisiin, riippumatta siitä, mikä sen aiheutti, siitä tulee vähemmän mukava ja turvallinen naisille, ja monet tytöt, 20-vuotiaat nuoret tytöt muuttavat parempaan paikkaan. Jos 5 miljoonaa naista lähtee maasta, jonka nimi on Top Mail Order Bride Country, on selvää, että kymmenet tuhannet heistä lopulta kirjautuvat postimyyntimorsian verkkosivustolle. Näin tapahtuu Ukrainassa – postimyynti morsiamenteollisuus kukoistaa muutaman seuraavan vuoden aikana, ja valitettavasti syystä.
xxx/ellauri286.html on line 446: Länkkärit kyllä joka päivä väittävät, että sota päättyy tänään. Historia kertoo meille, että Venäjän nykyinen poliittinen hallinto ei pysähdy ennen kuin Ukraina ja demokraattinen maailma pysäyttävät sen. Mitä sitten tapahtuu sen jälkeen, kun rauhanomaiset sopimukset on allekirjoitettu? Sukupuolierot, sukupuoleen perustuva väkivalta, sadat tuhannet PTSD-potilaat, maa, joka on käynyt läpi suurimman sodan Euroopassa vuodesta 1945, ja aggressiivinen naapuri Venäjä, joka varmasti suunnittelee uutta sotaa. Kyllä, luulen, että tulee olemaan vielä enemmän – tarkoitan, että Ukrainassa – avioliittoon meneviä naisia, jotka etsivät ulkomaalaista aviomiestä. Jos demokraattinen maailma ja Ukraina kuitenkin voittavat, naiset haluaisivat ehkä jäädä kehittyvään kotimaahansa. Ehkä. Älkää kuitenkaan menettäkö toivoa.
xxx/ellauri286.html on line 541: Bulimia on yleisempää niillä, joilla on lähisukulainen äiti, jolla on sairaus. Genetiikasta johtuvan riskin prosentuaalinen osuus on 30–80%. Muita taudin riskitekijöitä ovat psykologinen stressi, kulttuurinen paine saavuttaa tietty vartalotyyppi, huono itsetunto ja liikalihavuus. Eläminen virolaisessa kulttuurissa, joka kaupallistaa tai hohdottaa laihduttamisen ja korkokengät, ja painoon kiinnittyvien fasististen vanhempien hahmot ovat myös riskejä.
xxx/ellauri286.html on line 592: Itsensä vahingoittaminen tai itsemurhakäyttäytyminen on yksi DSM-5: n diagnostisista keskeisistä kriteereistä. Itsensä vahingoittamista esiintyy 50–80 %:lla BPD-potilaista. Yleisin tapa vahingoittaa itseään on leikkaaminen. Muistelmat, ketjupolttaminen, pään hakkaaminen tai pureminen ovat myös yleisiä BPD:ssä. Oman pään pureminen on kyllä vaikeaa. Ihmiset, joilla on BPD, voivat tuntea emotionaalista helpotusta itsensä vahingoittamisen jälkeen. Miehet, joilla on diagnosoitu BPD, kuolevat noin kaksi kertaa todennäköisemmin itsemurhaan kuin naiset, joilla on diagnosoitu BPD. Naiset haukkuu mieluummin itätyttöjä, venäläisiä ja miehiä, hemmottelee izeään ja syö lohturuokaa.
xxx/ellauri286.html on line 620: Aku Louhimiehen suhde Sofia Oksasen kanssa kukoistaa – ”Uskomaton nainen”. Ohjaaja Aku Louhimies katsoo tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Hyvänä tukena on hänen elämänkumppaninsa Sofia Oksanen. Aku Louhimiehen mukaan Sofia-rakas on antanut hänelle tukea, voimaa ja uutta energiaa. Pro Finlandia -mitalin vuonna 2018 saanut ohjaaja Aku Louhimies, 51, kuulostaa puhelimessa iloiselta ja pirteältä. Koronan aiheuttamat rajoitukset eivät suuresti juuri tällä hetkellä miestä haittaa, vaan energiaa löytyy, vaikka poliisitutkinta on edelleen kesken.
xxx/ellauri286.html on line 624: – Osa näistä henkilöistä, jotka syyttelivät minua julkisuudessa, kyselivät kuitenkin minulta töitä vain muutamaa kuukautta aiemmin, hän toteaa ja jatkaa: – Ohjaajana olen samanlainen kuin ennenkin. En antanut. Turpiin tempasin, tai wiixeen, riippuen ulkonäöstä. Haluaisin nyt kuitenkin jo keskittyä elokuvien tekemiseen, hän sanoo. Käsikirjoituksen olemme tehneet yhdessä Antti Tuurin kanssa.
xxx/ellauri286.html on line 627: Pukusuunnittelija Sofia Oksanen kertoo yhteisestä elokuvasta ja avoliitosta Aku Louhimiehen kanssa: "Olemme eronneet ja palanneet yhteen aika monta kertaa". Stylisti Sofia Oksasella on kunnianhimoinen asenne tekemisiinsä. Samaa asennetta hän näkee puolisossaan Aku Louhimiehessä. – Ydinjuttuni on yrittäjänä oleminen, se on yksinkertaisesti parasta. Minua kiinnostaa kokonaisuuksien hallinta, ja voisin varmasti olla onnellinen ja hyvä vaikkapa siivousalan yrittäjänä, hallizemassa siivousalan kokonaisuuxia, hän sanoo. Mainoksia tehdessään Sofia on osallisena edistämässä myyntiä, mutta toisesta suupielestä hän puhuu kestävyyden ja kierrätyksen puolesta. Se trendaa nyt.
xxx/ellauri287.html on line 104: Paavali lähti Filippistä vierailemaan Salonikissa. Apostoli kirjoitti myös kaksi kirjettä tessalonikalaisille 12–14 kuukauden aikana välittömästi sen jälkeen, kun hän oli siellä. Thessalonikin arkeologinen museo on pyhiä kirjoituksia selittävien esineiden aarreaitta. Raamatun viittaukset heräävät eloon haalistumattomista kruunuista (2. Timoteus 4) pikku alabasteripulloihin (Matt. 26) ja tyylikkäisiin mosaiikeihin roomalaisista kodeista.
xxx/ellauri287.html on line 189: Eli jotain, mitä Paavali ei voinut hyväksyä heidän todistuksestaan heistä, oli se, että hiän jätti pois jotain hyvin tärkeää – määrätyn artikkelin! Tällä kertaa kreikan artikkelin jättäminen pois on tärkeää (toisin kuin Joh. 1:1:n viimeinen lauseke, jossa artikkelin käyttäminen molempien substantiivien kanssa estäisi ymmärtämistä ja aiheuttaisi sekaannusta).
xxx/ellauri287.html on line 247: Monen tutkinnon nainen luki vielä ylioppilaaksi – ”Tuntui, että jotain oli jäänyt kesken”.
xxx/ellauri287.html on line 297: Juha Mieto kuntoilee edelleen paljon, vaikkei tarvizisi. Pääsiäiseen kuuluu mämmi, ”ehrottomasti” sinisen maidon ja sokerin kanssa. – Kymmenkunta on menny ja kuule hyväs mallis menöö, Juha Mieto vastaa iloisesti pääsiäisen polttavimpaan kysymykseen. Kyse on tietysti siitä, kuinka monta mämmituokkosta hiihtäjälegenda on ehtinyt napaansa lusikoida. Maaliskuun ensimmäisten viikkojen aikana on mämmin osalta otettu vielä rauhallisesti, mutta mitä lähemmäs pääsiäinen tulee, sitä enemmän laatikoita tyhjenee.
xxx/ellauri287.html on line 298: – Pääsiäiseen mennessä 25 laatikkoa. Nautiskellen, kun on korona-aika vielä. Ollahan kotona muutenkin niin tuloo syötyy, Miato sanoo painokkaasti. Mietaa syö mämmiä vain pääsiäisen tienoilla. Esimerkiksi joulupöytään ei kuulu mämmi, vaan kinkku, toki yksi poikkeus sallitaan.
xxx/ellauri287.html on line 299: – Ihmisillä pitää olla tällaasia traditioita eri vuodenaikoina. Mämmiä vain pääsiäisen aikaan. Juhannukseen säästän neljä rasiaa ja verestän vanhoja muistoja.
xxx/ellauri287.html on line 300: Pääsiäisen ruokapöytään kuuluu hiihtäjän mukaan tavallisia ruokia. Mämmi aiheuttaa kuitenkin pienen muutoksen aamupalaan. – Kun jättää aamulla kaurapuuron syömättä, niin sehän menöö kompensoi tämä mämmi sitten sitä, Mieto paljastaa.
xxx/ellauri287.html on line 430: Sir William Mitchell Ramsay FBA (15. maaliskuuta 1851 – 20. huhtikuuta 1939) oli skotlantilainen arkeologi ja Uuden testamentin tutkija. Kuollessaan vuonna 1939 hänestä oli tullut aikansa tärkein auktoriteetti Vähä-Aasian historiassa ja johtava tutkija Uuden testamentin tutkimisessa.
xxx/ellauri287.html on line 497: Marraskuussa 1941 ex-mufti tapasi Hitlerin. Syksyllä 1943 SS-päällikkö Heinrich Himmler ylisti muftia toteamalla, että natsien johto on seurannut tiiviisti vapautta tavoittelevien arabien taistelua – ja erityisesti Palestiinassa – juutalaisia hyökkääjiä vastaan. Himmler päättää kirjeen toivottamalla muftille "lämpimät toiveet taistelusi jatkumisesta suureen voittoon asti."
xxx/ellauri287.html on line 530: Saladin (arabiaksi: صلاح الدين يوسف بن أيوب, Ṣalāḥ al-Dīn Yūsuf ibn Ayyūb, kurdiksi: سهلاحهدین ئهیوبی, Selah'edînê Eyubî , persiaksi: صلاحالدین ایوبی, Salāh-ed-Dīn-e Ayyūbī) (noin 1138 Tikrit – 4. maaliskuuta 1193 Damaskos) oli kurdilainen muslimihallitsija, joka perusti aijubidien dynastian Egyptissä ja Syyriassa. Hän taisteli myös ristiretkeläisiä vastaan ja tuli tunnetuksi sotataidoistaan ja armeliaisuudestaan sekä hassusta yli neljän tuulen riepuhatustaan.
xxx/ellauri287.html on line 649: Ensimmäisellä vuosisadalla, noin 50–60-luvuilla jaa., Antiokia toimi eräänä apostoli Paavalin lähetysmatkojen keskuksista. Apostolien tekojen mukaan Jeesuksen seuraajia alettiin ensimmäisen kerran kutsua kristityiksi juuri Antiokiassa. Kaupunkia on myös arveltu paikaksi, jossa Matteuksen evankeliumi olisi kirjoitettu.
xxx/ellauri287.html on line 663: Sasanian ( / s ə s ɑː n i ə n , s ə s eɪ n i ə n / ) tai sassanidien imperiumi, virallisesti kutsutaan valtakunnan iranilaisia (Keskipersian kieli: Erānshahr), ja nimeltään Historioitsijoiden Neo-Persian valtakunta oli viimeinen Persian keisarillinen dynastia ennen muslimien valloitusta seitsemännen vuosisadan puolivälissä jKr. Se on nimetty Sasanin talon mukaan, ja se kesti yli neljä vuosisataa, 224–651 jKr, mikä teki siitä pisinikäisen persialaisen dynastian. Sasanian valtakunta seurasi Parthian valtakuntaa ja palautti iranilaiset suurvaltaksi melko myöhään antiikin aikana naapurimaidensa, Rooman - Bysantin valtakunnan, rinnalla.
xxx/ellauri287.html on line 695: Parannettuaan sadanpäällikön palvelijan Kapernaumissa Jeesus kulkee Nain-nimiseen pikkukaupunkiin. Tämä kaupunki on hyvin pieni ja mitätön ja tämä on ainut kerta kun se edes mainitaan Uudessa testamentissa. Nain sijaitsi noin 30 km päässä Kapernaumista Galilean eteläosassa, aivan lähellä Suunemia, jossa profeetta Elisa oli aiemmin herättänyt kuolleista nuoren pojan (2. Kun. 4:32–36). Jeesusta seuraavat Hänen opetuslapsensa ja suuri joukko kansaa. Jeesus sanoo pojalle "Nöyse". Poika nöysee. Sitten Jeesus selittää: "Nain leskeä." Tämä tarina löytyy vain Luukasalta.
xxx/ellauri289.html on line 142: Nyt olivat hyvät keinot tarpeen. Ja niitä pesi! 26. heinäkuuta 1931 konventissa Columbuksessa Ohiossa Rutherford esitteli uuden nimen – Jehovan todistajat – Jesajan 43:10:n perusteella : "Te olette minun todistajiani, sanoo Herra, ja palvelijani, jonka olen valinnut. voitte tuntea ja uskoa minua ja ymmärtää, että minä olen se: ennen minua ei Jumalaa ole luotu, eikä minun jälkeeni ole oleva." (King James Version, KJV) - joka hyväksyttiin päätöksellä. Nimi valittiin erottamaan hänen raamatunopiskelijaryhmänsä muista riippumattoryhmistä, jotka olivat katkaisseet siteet Seuraan, sekä symboloimaan uusien näkemysten herättämistä ja uusien evankelioimismenetelmien edistämistä. Vuonna 1932 Rutherford poisti paikallisesti valittujen vanhinten järjestelmän ja otti vuonna 1938 käyttöön niin sanotun "teokraattisen" (kirjaimellisesti Jumalan tai hänen maallisen edustajansa hallitseman) organisaatiojärjestelmän, jonka mukaan nimitykset seurakunnissa maailmanlaajuisesti tehtiin Brooklynin päämajasta. Ideat saatiin paljolti Stalinin johtamasta Neuvostoliitosta.
xxx/ellauri289.html on line 144: Vuonna 1932 kexittiin se loistoajatus, että 144 000 hengen "pieni lauma" ei olisi ainoa apinaporukka, joka selviytyisi Harmageddonista. Rutherford selitti, että sen 144 000 "voidellun" lisäksi, jotka nousevat kuolleista – tai siirrettäisiin kuollessa – asumaan taivaassa hallitsemaan maata Kristuksen kanssa, erillinen liitännäisjäsenluokka, "laahus", asuisi palautetussa paratiisissa maan päällä ja saisi käyttöönsä upouudet ruohonleikkurit. Vuodesta 1935 lähtien liikkeen uusia käännynnäisiä pidettiin osana tätä luokkaa, sillä 144K businessluokan paikkaa oli jo täytetty. 1930-luvun puoliväliin mennessä Kristuksen läsnäolon alkamisajankohta (kreikaksi: parousía ), hänen valtaistuimelleen nouseminen kuninkaaksi ja "viimeisten päivien" alkaminen siirrettiin kumpikin vuoteen 1914. Tosin paluulento olisi tapahtunut kulisseissa näyttämön takana kuin ehtoollinen ortodoksisessa kirkossa.
xxx/ellauri289.html on line 151: Knorrin kuoleman jälkeen vuonna 1977 presidenttinä ovat olleet mitättömämmät Frederick Franz (1977–1992) ja Milton Henschel (1992–2000), nimestä päätellen ne voisivat olla ex-jutkuja. Vuodesta 2000 lähtien johtajat on pelkkiä toimareita, joiden jäsenet eivät edes kuulu hallintoelimiin. Vuonna 1995 Jehovan todistajat hylkäsivät ajatuksen, että Harmageddonin on tapahduttava vuonna 1914 eläneen sukupolven aikana, ja vuonna 2010 he muuttivat opetustaan "sukupolvesta", kert Franzin kuoltua 1914 sukupolvesta ei ollut enää ketään hengissä.
xxx/ellauri289.html on line 153: Organisaatiota johtaa hallintoelin – miesten muodostama nyrkki, jonka koko vaihtelee (fig. 1). Tammikuusta 2018 lähtien siihen on kuulunut kahdeksan jäsentä, jotka kaikki tunnustavat kuuluvansa "voideltuihin" luokkiin, joilla on toivo taivaallisesta elämästä – ja he sijaitsevat Vartiotorni-seuran Warwickin päämajassa. Jäsenvaaleja ei ole; uudet jäsenet valitsee puoliveteessä oleva elin. Organisaatio kattaa heidän ja muiden kokopäiväisten vapaaehtoisten elinkustannukset sekä kuukausittaisen perusstipendin. Jokaisella seurakunnalla on nimitetty ryhmä palkattomia miespuolisia vanhimpia ja avustavia palvelijoita, jotka saavat mieluusti olla nubiileja naisia.
xxx/ellauri289.html on line 165: Jehovan todistajat korostavat Jumalan nimen käyttöä ja pitävät parempana muotoa Jehova – Jumalan nimen ääntelyä, joka perustuu tetragrammiin vokaalimerkit väärin ymmärrettynä . He uskovat, että Jehova on ainoa tosi Jumala, kaiken Luoja ja "Universaali Suvereeni". He uskovat, että kaiken palvonnan tulee kohdistua häneen ja että hän ei ole osa kolminaisuutta ; näin ollen ryhmä painottaa enemmän Jumalaa kuin Kristusta. He uskovat, että Pyhä Henki on Jumalan soveltama voima tai "aktiivinen voima" eikä henkilö. Tässä suhteessa (plus viivasuisuudessa) jehovistit muistuttavat jutkuja ja musulmaaneja.
xxx/ellauri289.html on line 177: Todistajat uskovat, että 144 000 valitun ihmisen "pieni lauma" menee taivaaseen, mutta Jumalan on määrä herättää enemmistö ("muut lampaat") kuolleista puhdistettuun maahan Harmagedonin jälkeen. He tulkitsevat Ilmestyskirjan 14:1–5 tarkoittavan, että taivaaseen menevien kristittyjen määrä on rajoitettu tasan 144 000:een, jotka tulevat hallitsemaan Jeesuksen kanssa etänä kuninkaina ja pappeina maan päällä. He uskovat, että kaste Jehovan todistajana on elintärkeää pelastukselle ja että vain he täyttävät Raamatun vaatimukset selviytyäkseen Harmageddonista.
xxx/ellauri289.html on line 205: Kun kastettua jäsentä syytetään vakavasta synnistä – yleensä seksuaalisesta väärinkäytöksestä tai luopumussyytteistä kuten Jehovan todistajien oppien kiistämisestä, perustetaan all-male panel nimeltä oikeuskomitea antamaan hengellistä ohjausta ja määrittämään syyllisyys. Tämä voi johtaa kohteen erottamiseen. Erottaminen, eräs välittämisen muoto, on vahvin kurinpitomuoto, jota annetaan rikoksentekijälle, jota ei pidetä katuvana. Yhteydenpito erotettuihin henkilöihin rajoittuu samassa kodissa asuviin suoriin perheenjäseniin ja seurakunnan vanhimpiin, jotka voivat kutsua erotettuja hakemaan takaisinottoa. Muodolliset liiketoimet voivat jatkua, jos se on sopimuksesta tai taloudellisesta velvoitteesta johtuvaa tai muuten kannattavaa.
xxx/ellauri289.html on line 234: Jehovan todistajia on syytetty politiikasta ja kulttuurista, joka auttaa piilottamaan seksuaalisen hyväksikäytön tapaukset organisaatiossa. Ryhmää on arvosteltu sen "kahden todistajan säännöstä" kirkon kurissa, koska se soveltaa 5. Mooseksen kirjan 19:15:ssä ja Matteuksen 18:15–17:ssä ja Susannan kirjassa olevia pyhiä kirjoituksia, mikä edellyttää, että seksuaalinen hyväksikäyttö on todistettava toissijaisilla todisteilla kuten silminnäkijöillä tai mällillä suppilossa. Jos syytetty henkilö kiistää syyllisyytensä ja vahvistus puuttuu, Vartiotorni-seuran ohje on, että "vanhimmat pesevät kätensä ja jättävät asian Jehovan tahmaisiin käsiin".
xxx/ellauri289.html on line 312: Keskittyminen viimeiseen toimintoon – kääntymisen selälleen – on tietysti tärkeää, mutta todellisuudessa paljon tapahtuu ennen sitä:
xxx/ellauri289.html on line 321: Käännytysprosentti lasketaan jakamalla tulosten (toivottujen toimien) määrä vierailijoiden kokonaismäärällä ja kertomalla tulos 100:lla prosenttiosuuden saamiseksi. Riippuen siitä mitä Raamatunkäännöstä käytät, keskimääräinen tulosprosentti on 1–4 %. Uskonnon markkinoinnin maailmassa CRO:n paras käytäntö on yleinen usko, että tietty optimointitoiminto takaa tulosprosentin kasvun, esimerkiksi:
xxx/ellauri289.html on line 335: On kuitenkin olemassa yksi perusperiaate, jota voimme suositella aina voimassa olevana: käytä aikaa käyttäjien ja asiakkaiden ymmärtämiseen – tai, kuten täällä Hillopurnukassa haluamme sanoa, rakenna asiakaslähtöistä kulttuuria ottamalla käyttäjäsi ja asiakkaasi pakkomielteet vakavasti. He ovat yrityksellesi tärkeitä ihmisiä, ja heillä on vastauksia, joita tarvitset sen parantamiseksi. Kiinnitä huomio heidän tarpeisiinsa ja toivottuihin tuloksiinsa, opi mahdollisimman paljon heidän huolenaiheistaan ja epäröinneistään ja toimita sitten niihin räätälöimiäsi ratkaisuja.
xxx/ellauri289.html on line 369: Isä: Niinkö sinä ajattelet Jumalasta – että hän on tylsä? Harmin paikka, sillä niin kauan kuin asut minun kattoni alla, sinä lähdet kokouksiin, halusit tai et!
xxx/ellauri291.html on line 45: Laurel Goodwin (11. elokuuta 1942 – 25. helmikuuta 2022) oli yhdysvaltalainen elokuva- ja televisionäyttelijä, joka tunnetaan roolistaan Elvis Presleyn rakkauskohteena vuoden 1962 elokuvassa
xxx/ellauri291.html on line 82: Alkuperäistä, vuosina 1966–1969 valmistettua Star Trek -televisiosarjaa (Star Trek: The Original Series, ST: TOS, TOS) on seurannut tähän mennessä 8 biljoonaa apinaa, 11 jatkotelevisiosarjaa ja 13 elokuvaa plus Lapinlahden lintujen parodinen Tähtireki. Alkuperäisen viisivuotiseksi suunnitellun televisiosarjan tuotanto lopetettiin jo kolmen tuotantokauden jälkeen, koska sen katsojalukujen katsottiin olleen riittämättömät. Vasta jälkikäteen huomattiin, että ohjelma keräsi yleisöä juuri siinä ikähaarukassa, jota mainostajat olivat tavoitelleet.
xxx/ellauri291.html on line 88: Gene Roddenberry laati jo vuonna 1964 ehdotuksen tieteissarjasta, josta tulisi Star Trek. Vaikka hän markkinoi sitä julkisesti western-elokuvana ulkoavaruudessa – niin kutsuttuna " Wagon Train to the Stars" -junana, hän kertoi yksityisesti ystäville, että hän oli mallintamassa sitä Jonathan Swiftin Gulliver 's Travels -elokuvan mukaan ja aikoi jokaisessa jaksossa toimia kahdella tasolla: jännittävänä seikkailutarinana ja kökkönä moraalitarinana.
xxx/ellauri291.html on line 134: Enterprisen (suom. liikeyritys) neitsytlento sijoittuu Linnunkakan galaksiin, noin vuosille 2266–2269. Alusta ja miehistöä johtavat kapteeni James T. Kirk ( William Shatner ), ensimmäinen upseeri ja tiedemies Spock ( Leonard Nimoy ) ja ylilääkäri Leonard H. "Bones" McCoy ( DeForest Kelley ) ja naisistona 1 liian vanha ämmyrkäinen josta tuli Roddenberryn kakkosvaimo, söpö kiimainen joumän plus 1 Viina niminen vierailevana tissi- ja pyllyvakona. Shatnerin puhe-esittely jokaisen jakson avaustekstien aikana ilmaisi tähtialuksen tarkoituksen:
xxx/ellauri291.html on line 147: Arvostelut olivat ristiriitaisia; kun The Philadelphia Inquirer ja San Francisco Chronicle pitivät uudesta ohjelmasta, The New York Times ja The Boston Globe olivat vähemmän suotuisia ja Variety ennusti, että se "ei toimi", kutsuen sitä "uskomattomaksi ja synkäksi hämmennyksen sotkuksi ja monimutkaisuudexi". Hän valitti, että se "teki virheen vetoamalla suhteellisen lukutaitoiseen ryhmään". Verkoston tutkimus osoitti, että Star Trekillä oli "laadukas yleisö", ns. fixuja ihmisiä (Mirjam Pylkkänen, p.c.), mukaan lukien "ylemmän tulotason, paremmin koulutetut miehet". Sitä kazoivat tiedemiehet, museon kuraattorit, psykiatrit, lääkärit, yliopiston professorit ja muut ylenpalttiset. Suuri osa ihailijapostista tuli lääkäreiltä, tiedemiehiltä, opettajilta ja muilta ammattilaisilta (pankinjohtajat, hammaslääkärit ja tuomarit), ja se osoitti suurimmaksi osaksi lukutaitoa – ja kirjoitettu hyville paperitarvikkeille.
xxx/ellauri291.html on line 224: John Jacob Astor (s. Johann Jakob Astor ; 17. heinäkuuta 1763 – 29. maaliskuuta 1848 ) oli saksalaissyntyinen amerikkalainen liikemies, kauppias, kiinteistömoguli ja sijoittaja, joka ansaitsi omaisuutensa pääasiassa turkiskaupan monopolista salakuljettamalla oopiumia Kiinassa ja sijoittamalla kiinteistöihin New Yorkissa tai sen ympäristössä. Hän oli Astor-perheen ensimmäinen merkittävä jäsen ja ensimmäinen monimiljonääri Yhdysvalloissa.
xxx/ellauri291.html on line 240: Toisin kuin sotilaslaulun epäkunnioittavat sanoitukset, muorin versio on uskonnollinen teema, liittämällä unionin asia Jumalan kostoon tuomiopäivänä (viittausten kautta asianomaisiin raamatunkohtiin, kuten Jesaja 63:1–6 ja Ilmestyskirja 14:14–19 alla). Huomattavasti verenhimoisempaa textiä kuin sotilaiden alkuperäisempi renkutus. Mutta niinhän se aina on, verenhimoisimmat haukat istuu vastaanotinten takana ja natustelee naxuja.
xxx/ellauri291.html on line 280: Kimballin mukaan näistä sanoista tuli sivusanoja sotilaiden keskuudessa, ja yhteisöllisissä ponnisteluissa – joka oli monella tapaa samanlainen kuin yllä kuvattu spontaanisti leirikokouslaulut – asetettiin vähitellen "Say, Brothers" -säveleen.
xxx/ellauri291.html on line 363: Putin ohjaa suurta naamiaista – olemme kaikki katsojia! huutaa Hoblan kovaääniseen politrukki Fager Torstenholm. On huvittavaa seurata miten sotatila muuttaa kaikki ns. valtameediat samanlaisixi räkyttäjixi aidan vierellä.
xxx/ellauri291.html on line 365: VLADIMIR PUTIN JA HÄNEN MINIONIT ONNISTUVAT JAKAMISESSA JA VALTIMISESSA LEVITTÄMÄLLÄ kauhutarinoita. On korkea aika purkaa Kremlin muinaisia propagandatekniikoita, joita Venäjän hallinto jakaa Donald Trumpin kaltaisten oikeistopopulistien kanssa. Paljon on vaakalaudalla. Torsten Fagerholm haukottelee, jälleen kerran hän uhkaa ydintuomiolla. "Hän" on tässä tapauksessa aiemmin oletettu liberaali Dimitrij Medvedev, teknokraattinen ja vauvakasvo, josta tuli Putinin istuimenlämmitin presidenttikaudella - nyt turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja ja Kremlin sodanlietsoja numero yksi. Eikö näissä näytelmissä ole inflaatiota, eikö lähettäjä menetä uskottavuutensa jatkuvasti nostamalla äänenvoimakkuutta maksimiin? Ei – tämä ei niin hienovarainen propagandatekniikka toimii, koska se auttaa tekijää säilyttämään aloitteen.
xxx/ellauri291.html on line 367: Kremlin valhetehtaan sisällä on meneillään jatkuva esitys, jossa ihmisiä sekä pelotetaan että valehdellaan kuin hevonen ravia pokerinaamalla. Perinteiset poliittiset valheet ovat yleensä kohtuullisen johdonmukaisia ja ammattimaisia, joten niitä voidaan puhkaista faktatarkistuksen avulla. Putinin Venäjä puolestaan käyttää erilaista, hyväksi havaittua menetelmää: suuria, räikeitä, ristiriitaisia ja halvalla tuotettuja valheita ja uhkauksia, joita hehkutetaan automaattitulen kautta. Ra-ta-ta-ta ... Ratkaiseva tekijä on äänenvoimakkuus - sekä alue että äänenvoimakkuus. Tarkoituksena ei ole antaa vaikutelmaa uskottavuudesta. Tämä pelottelutaktiikka on pikemminkin huomion ja leviämisen maksimoiminen, vastustajien pakottaminen reagoimaan. Tällä tavalla vastaanottajien keskuuteen syntyy hämmennystä, epäilystä, jakautumista, passiivisuutta ja apatiaa. Looginen päätepiste on häiriintynyt klaanimentaliteetti suuren yleisön keskuudessa. Tämä molemminpuolinen epäluottamus, etten sanoisi antipatia, juurtui Isoon-Britanniaan Brexitin kautta, sai muutaman kauhallisen lantaa Donald Trumpilta ja jatkuu ylenpalttisen nykypäivän Yhdysvalloissa – yhä enemmän myös Euroopassa ja myös Pohjoismaissa. Kreml ja Peking ovat onnistuneet soluttautumaan myrkkyllään liberaaleihin demokratioihin. Oireita ovat yhä ankarampi retoriikka, kalkkeutuneita lohkomuodostelmia ja molemminpuolinen leimautuminen.
xxx/ellauri291.html on line 399: Malaijan hätätila, 1948–1960
xxx/ellauri291.html on line 405: Kenian hätätila, 1952–1960
xxx/ellauri291.html on line 407: Kyproksen hätätila, 1955–1959
xxx/ellauri291.html on line 415: Indonesian vastakkainasettelu, 1963–1966
xxx/ellauri291.html on line 417: Adenin hätätila, 1963–1967
xxx/ellauri291.html on line 419: Irlannin "hässäkät", 1969–1998
xxx/ellauri291.html on line 441: Maailmanlaajuinen liittouma ISIS:n kukistamiseksi, 2014–tähän hetkeen
xxx/ellauri291.html on line 452: Yhdessä ilmeisessä mielessä Putin ja Kreml jakavat natsi-Saksan uskon: jos valhetta toistetaan riittävän usein, se koetaan lopulta totuudeksi tai ainakin jollain tasolla relevantiksi. Hallitustekniikkaa, jota kutsutaan "suureksi valheeksi", käsiteltiin jo teoksessa Mein Kampf (1925). Hitler tajusi, että jättimäinen, karkea valhe – Die große Lüge – toimii paremmin kuin pieni valhe. Järkyttävät valheet – vaikka ne kiistävätkin vuoret tosiasioita – jättävät usein epäilyksen jälkeä. Pikkuhiljaa yhteiskunnallinen luottamus repeytyy ja vetää maton alta jaetun kuvan saamiseksi todellisuudesta. Tätä propagandatekniikkaa kehitti edelleen Joseph Goebbels muun muassa alitajuisesti itsensä paljastavassa näyttelyssä Aus Churchills Lügenfabrik (1941): on välttämätöntä valehdella suurella tavalla ja levittää sitä kunnolla, toistaa ilmeisiä vääriä virheitä huolimatta vaarasta, että vaikutat naurettavalta ja irtaantuneelta todellisuudesta. Riittää, jos tavoitat pienen määrän vastaanottavaisia kuuntelijoita, jotka etsivät syntipukkeja. Rabulistit [vähän niinkuin populistit, mutta pahempaa, niinkuin kakka ja paska] vetoavat yhteiskunnan onnettomiin lapsiin, vähäosaisiin, laahuxeen, antavat syrjäytyneille mahdollisuuden tukahdutettuun revansismiin. Sellainen peli nyt ei kerta kaikkiaan vetele! Pitäkää mölyt mahassa ja jatkakaa vessan pesua! Tässä Trump vie tulisoihtua eteenpäin historiallisessa jatkumossa suurella valheellaan ilmeisestä vaalitappiosta vuonna 2020.
xxx/ellauri291.html on line 467: Tämä eroaa länsimaisista pettämistä koskevista opeista ja informaatiosodan doktriineista siinä, että se korostaa pragmaattisia näkökohtia, kun länsimaiset korostavat semanttisia. The Moscow Timesin artikkelissa selitettiin: "Mаскировкаlla on kuitenkin laajempi sotilaallinen merkitys: strateginen, operatiivinen, fyysinen ja taktinen petos. Ilmeisesti Yhdysvaltain armeijan terminologiassa tätä kutsutaan joko CC&D:ksi (naamiointi, salailu ja petos) tai viime aikoina D&D (kielto ja huijaus). Se on koko shebang [räjähdys] – hiihtomaskeissa tai univormuissa olevista miehistä, joilla ei ole merkkiä, salaisiin toimiin, piilotettuihin aseiden siirtoihin ja – no, sisällissodan aloittamiseen, mutta teeskentelyyn, ettet ole tehnyt mitään sellaista."
xxx/ellauri291.html on line 499: – Hän sanoi, että Jarno on pudonnut vaunuista ja että hän on lähdössä viemään tätä Tikkurilan terveysasemalle ja sen jälkeen hän lisäsi vielä, että taitaa olla jotain vakavampaa, äiti kertoi myöhemmin poliisille.
xxx/ellauri291.html on line 501: – Viedessäni Jarnoa eilen aamulla, ei hänellä ollut mitään vammoja tai vastaavaa. Olimme viettäneet edellisenä päivänä, eli 1.1.87 hänen 1-vuotissynttäreitään. Hän oli siis aivan terveessä kunnossa ilman mitään vammoja.
xxx/ellauri291.html on line 504: – Hoitotätiä tai lastamme ei näkynyt missään, joten tiedustelin asiaa hoitohenkilökunnalta ja sain tietää, että lääkäri oli saattamassa Jarnoa ambulanssilla Töölön sairaalaan ja kuulin, että Jarno on tajuton. Meitä pyydettiin odottamaan hetki, koska lääkärimme oli palaamassa sairaalasta ja hän halusi keskustella kanssamme, äiti kertoi.
xxx/ellauri291.html on line 508: – Koska aamulla puin Jarnon, niin olen varma, ettei niitä mustelmia ollut aamulla, järkyttynyt äiti kertoi.
xxx/ellauri291.html on line 510: – Hän kertoi vaatiessani selitystä putoamisesta, että he olivat tulleet sisään kaupoista ja hän oli riisunut Jarnon ja laittanut tämän omiin rattaisiin istumaan siksi aikaa, että sai riisuttua omat vaatteet pois. Tämä tapahtui eteisessä, jossa on matto.
xxx/ellauri291.html on line 512: – Epäilin sitä, koska lattialla on tosiaan matto ja rattaat ovat korkeat ainoastaan n. 40–50 senttiä, joten siitä putoaminen ei minun mielestäni voi aiheuttaa noin pahoja vammoja.
xxx/ellauri291.html on line 515: – Joulukuun puolella viime vuonna alkoi Jarnolla esiintymään mustelmia eri puolilla kehoa ja kysyessä niiden alkuperästä selitti hoitotäti joskus ne kaatumisen syyksi ja joskus hänen omat lapsensa (3- ja 5-vuotiaat tytöt) olivat nipistelleet niitä mustasukkaisina, äiti kertoi.
xxx/ellauri291.html on line 522: – Hän pyöritteli vain päätään epäuskoisena ja ilmoitin, että asiat annetaan tutkittavaksi viranomaisille, äiti kertoi.
xxx/ellauri291.html on line 528: – Olen kärsinyt noin kuuden vuoden ajan kovasta oikeanpuoleisesta päänsärystä, mihin olen saanut lääkäreiltä särkylääkkeitä. Lisäksi olen syönyt erilaisia rauhoittavia lääkkeitä. Särkykohtausten aikana olen ollut hyvin hermostunut ja raivoissani omille lapsillenikin ja olen heitä lyönyt joskus pienestäkin asiasta. Joulun aikoihin -86 loppuivat minulta särky- ja rauhoittavat lääkkeet, ja rahapulasta johtuen en pystynyt uusia hankkimaan, hoitaja kertoi poliisille.
xxx/ellauri291.html on line 530: – Olin kotiin tullessani hyvin hermostunut ja päänsärkyni vain yltyi. Kaikki lapset parkuivat yhtaikaa, ja kaikkia piti riisua samanaikaisesti, hoitaja kertoi.
xxx/ellauri291.html on line 533: – Asunnolle saavuttuamme suutuin Jarnolle melko heti sisälle tullessamme, jolloin hän putosi vaunuista. Tämän jälkeen tapahtumat kehittyivät siihen, että löin hänen päätään lattiaan ja mahdollisesti myös asunnon seinään. Jarno jäi makaamaan pitkäksi aikaa vähissä vaatteissa melkein klo 16 asti, jolloin ikään kuin havahduin, mitä olin tehnyt ja soitin terveyskeskukseen, hoitaja kertoi.
xxx/ellauri291.html on line 534: – Olen ehdottomasti sitä mieltä, että mikäli minulla olisi ollut lääkkeitä käytössäni, edellä kerrottua ei olisi lainkaan tapahtunut, hoitaja selitti. Kaikki oli Kelan vika, ja viime kädessä pääsyylliset ovat Peking ja Kreml.
xxx/ellauri291.html on line 539: – Kun pientä Jarno Mikaelia (pojan sukunimi) ei otettu Vantaan kaupungin kunnalliseen hoitopaikkaan annettiin päämiehelleni Vantaan kaupungin viranomaisten toimesta (hoitajan) nimi ja osoite ns. yksityiseksi perhepäivähoitopaikaksi. Näin ollen se, että (hoitajan nimi) luona olosuhteet olivat sellaiset kuin nyt jälkikäteen on ilmennyt, mm. hoitajan epänormaalina käyttäytymisenä ja toisten lasten ehkä torjuvana reaktiona, on ainakin moraalisesti myös Vantaan kaupungin viranomaisten vastuulla, mitenkään vähexymättä Putinin osuutta asiaan, omaisten asianajaja huomautti.
xxx/ellauri291.html on line 542: – Mahdollista on, että Jarno Mikael olisi hengissä, jos lain vaatima tarkastus olisi, kuten laki sanoo, välittömästi toimitettu, omaisten asianajaja painotti.
xxx/ellauri291.html on line 545: – Hyvin ymmärtää sen tuskan, joka vanhemmille tästä on syntynyt, varatuomari luonnehti. Hyvin ymmärrän myös perhepäivähoitajan niskatuskan, jota Jarnon seinään paiskominen tuskin helpotti.
xxx/ellauri291.html on line 548: – En suinkaan puolusta itse tekoa, mutta kylläkin tekijää, varatuomari sanoi.
xxx/ellauri291.html on line 551: – Lasta on useiden tuntien ajan pidetty kylmässä joko parvekkeella tai avoimen oven edessä niin, että lapsen lämpötila pääsi laskemaan lähelle kuoleman aiheuttavaa ruumiinlämpöä, ja tämän jälkeen on teon tekijä kylmäverisesti laiminlyönyt toimittaa lapsen moneen tuntiin asianmukaiseen hoitoon sairaalaan teho-osastolle esim. tilaamalla ambulanssin. Päämieheni asettaakin oikeuden harkittavaksi tulisiko tekijä tuomita murhasta, omaisten asianajaja kirjoitti oikeudelle.
xxx/ellauri291.html on line 554: – Emme ole kostonhimoisia, sillä mikään seuraus ei saa meille lastamme takaisin eikä mikään voi lasta korvata. Yhteiskunnan velvollisuus on kuitenkin toimia niin, että vastaavaa ei muille perheille pääse tapahtumaan ja että rikosuutisen raaistava vaikutus varmasti tulee yleiseen tietoisuuteen, omaiset kirjoittivat oikeudelle.
xxx/ellauri291.html on line 560: – En ole hetkeäkään suinkaan kiistänyt, etteikö menettelyni olisi ollut erittäin rumaa ja siinä ei ole sinänsä paljon puolustettavaa, mutta jyrkästi kiistän edelleenkin sen, että minulla olisi ollut surmaamistarkoitus, hoitaja vetosi.
xxx/ellauri291.html on line 563: – Ennen kaikkea useita vuosia jatkunut huono sosiaalinen tilanne ja viimeisten yli 10 vuoden aikana ajoittain esiintynyt päänsärky ovat tutkimuksen suorittaneiden lääkäreitten mukaan olleet osaltaan heikentämässä kykyäni sietää ahdistavia tilanteita ja selviytyä niistä. Lääkintöhallitus onkin kiinnittänyt huomiota siihen, että olen varsin pitkään ollut psyykkisesti rasittunut ja väsynyt tavalla, joka, kuten tästäkin teostani ilmenee, on hoikentanut minua, heikentänyt minun henkistä selviytymiskykyäni ja vaikeuttanut sopeutumistani jokapäiväisen elämäntilanteeseen. Tämä merkitsee sitä käsitykseni mukaan, että tuossa tilanteessa, josta asiakirjoissa on esitetty selvitystä, olen ollut sellaisessa väsymys-kiihtymystilassa että mitenkään en ole voinut harkita tekoani, vaan mätkin ihan mielijohteesta, nainen vetosi.
xxx/ellauri292.html on line 108: Abune Tekle Haymanot (Ge'ez: አቡነ ተክለ ሃይማኖት; known in the Coptic Church as Saint Takla Haymanot of Ethiopia; 1215 – 1313)
xxx/ellauri292.html on line 169: Egyptiläiset orjuuttivat israelilaiset pian sen jälkeen, kun viimeinen Jaakobin pojista – Leevi, joka eli 137 vuotta – kuoli.4 Leevi oli 43-vuotias, kun hänen isänsä toi koko perheensä Egyptiin paetakseen nälänhädän vaivaamaa Kanaanin maata. Tämä jättää 116 vuotta orjuutta ennen kuin heidät vapautettiin yhteensä 210 vuoden jälkeen Egyptissä. Mitä vitun orjuutta? Ne oli tavallisia normimamuja. Ebyktiläisetkin kylästyivät niihin kun ne aina eriseuraisina keulivat.
xxx/ellauri292.html on line 173: Paavalin ja Teklan teot ( Acta Pauli et Theclae ) on apokryfinen tarina – Edgar J. Goodspeed kutsui sitä " uskonnolliseksi romanssiksi " – apostoli Paavalin vaikutuksesta nuoreen neitsyeen nimeltä Tekla. Se on yksi Uuden testamentin apokryfien kirjoituksista. Tertullianus, De baptismo 17:5 (n. 190) sanoo, että Aasiasta kotoisin oleva presbyteeri kirjoitti Paavalin ja Theklan historian, ja hänet nyrjäytettiin sen jälkeen, kun hän tunnusti kirjoittaneensa sen. Eugenia Roomalainen Commoduksen hallituskaudella (180–192) raportoi marttyyrikuolemansa teoissa olleen Theklan mallina tekstin lukemisen jälkeen, ennen kuin Tertullianus paheksui sitä. Hieronymus kertaa Tertullianuksen tiedot, ja hänen tarkkuutensa vuoksi kronologian raportoinnissa jotkut tutkijat pitävät tekstiä 1. vuosisadan luomuksena.
xxx/ellauri292.html on line 194: Pyhä Katariina Sienalainen (25. maaliskuuta 1347 Siena – 29. huhtikuuta 1380 Rooma) oli italialainen mystikko ja dominikaanitertiaari. Hänen kirjallisesta tuotannostaan on säilynyt 26 rukousta ja yli 380 kirjettä. Pyhimystä kunnioitetaan katolisessa kirkossa, vanhakatolisessa kirkossa, anglikaanisessa kirkossa ja luterilaisuudessa. Eräs hänen tunnettu teoksensa on suomeksikin käännetty Dialogi Jumalan kaitselmuksesta.
xxx/ellauri292.html on line 201: Katariina Sienalainen eli penixettömän elämän ja nääntyi kuoliaaksi – mikä hänessä ja muissa pyhimyksissä voi kiinnostaa?
xxx/ellauri292.html on line 203: No kyse on Ano Rexissä esillä olevasta amerikkalaisen bullshittaiteilija Kill Bill Violan teoksesta Catherine’s Room (2001). Teoksen nimi viittaa Italian Sienassa 1300-luvulla eläneeseen Katariina Sienalaiseen, yhteen katolisen kirkon tunnetuimmista pyhimyksistä. Katariina ei ollut nunna vaan dominikaanien sääntökuntaan kuulunut maallikkosisar. Oma hiljainen tilansa hänellä silti oli – ja sellaisen voi hänen neuvonsa mukaan jokainen rakentaa: ”Tee itsellesi oman mieleisesi kaappi, josta sinun ei tarvitse koskaan tulla ulos.”
xxx/ellauri292.html on line 211: Katariinan elkeet videoi salaa hänen rippi-isänsä Raymondus Capualainen. Uskollisesti Raymondus raportoi Katariinan mehevät näyt ja sekstaasitilat sekä ankarat katumusharjoitukset ja paastoamisen – ja ilmeisesti niistä seuranneet, pahenevat terveysongelmat. Legenda kertoo, että Kata oli anorektikko, ei vuosiin pystynyt nauttimaan muuta ravintoa kuin ehtoollisaineita, leipää ja viiniä, jälkimmäistä tosin melkoisia määriä.
xxx/ellauri292.html on line 237: Hän oli mennyt muutamia kuukausia aikaisemmin naimisiin elämänkumppaninsa Eliya Zweygbergin kanssa, ja perhe – Kata, hänen yläasteikäinen tyttärensä Kiana ja Eliya – asui yhdessä Sipoossa. Kaiken piti olla hyvin, mutta Katan mieli ailahteli äärilaidasta toiseen viikoittain. Pullollinen pari punaviiniä iltaisin rauhoitti olon jotenkuten siedettäväksi, mutta yöt olivat silti vaikeita. Uni kerta kaikkiaan loppui tunniksi pariksi aamuyöllä. Ja sitten oli kohtauksia, jolloin hän heräsi tuskaisena hiestä märkänä. Hänellä oli todettu muutamia vuosia aikaisemmin epävakaa persoonallisuushäiriö ja kolmikymppisenä paniikkihäiriö, joihin hän oli saanut terapia-apua, mutta Katasta tuntui, että tällä kertaa kyse oli jostakin muusta. Ja niin olikin: menopaussista! ”Olen ollut kuin kumiankka”.
xxx/ellauri292.html on line 240:Kata kokee olevansa sosiaaliselta sukupuoleltaan muunsukupuolinen tai sukupuoleton. – Se on vapauttavaa.
xxx/ellauri292.html on line 242: – Suolistoni seinämät olivat menneet huonoon kuntoon jokailtaisen alkoholinkäytön takia ja koska olin syönyt kauan runsaasti täysjyväviljatuotteita ja palkokasveja. Molempia pidetään terveellisinä, mutta tiedän nykyisin, että minulle ne eivät sovi. Pieretti vaan kokoajan niin maan perkeleesti. Kiana ja Eliya ei kerta kaikkiaan kestäneet.
xxx/ellauri292.html on line 244: Lady Hester Lucy Stanhope (12. maaliskuuta 1776 – 23. kesäkuuta 1839) oli brittiläinen seikkailija, kirjailija, antiikkimies ja yksi ikänsä kuuluisimmista matkailijoista. Hänen kaivauksensa Ashkelonista vuonna 1815 pidetään ensimmäisenä, jossa käytettiin nykyaikaisia arkeologisia periaatteita, ja hänen keskiaikaisen italialaisen asiakirjan käyttöä kuvataan "yhdeksi varhaisimmista kenttäarkeologien tekstilähteiden käytöstä". Hänen kirjeensä ja muistelmansa tekivät hänestä kuuluisan tutkimusmatkailijana.
xxx/ellauri292.html on line 287: Universumin mestari! Olen tehnyt syntiä kolmella asialla, silmälläni, reidelläni ja vatsallani. Anteeksi kolmen asian ansioiden perusteella: köysi, ikkuna ja seinä. Eli anteeksi, että olen harjoittanut haureutta, koska vaaransin itseni, kun laskin vakoojia varten köyden seinän ikkunasta. (Babylonian Talmud, Zevahim 116a–b). Ei ihme et tää oli 10- vuotiaasta Mortonista hyvän kirjan jännin paikka.
xxx/ellauri292.html on line 320: Hulda ( hepreaksi : חֻלְדָּה Ḥuldā ) oli profetessa, joka mainitaan heprealaisessa Raamatussa kohdissa 2. Kuninkaiden 22:14–20 ja 2. Aikakirja 34:22–28 . Hän oli emerita profeetta. Kun Salomon temppelin kunnostustöiden aikana kuningas Josian määräyksestä löydettiin lakikirja, Hilkia yhdessä Ahikamin, Akborin, Safanin ja Asajan kanssa lähestyvät häntä kysyäkseen Huldan mielipidettä.
xxx/ellauri292.html on line 337: Hulda esiintyy heprealaisessa Raamatussa vain yhdeksässä jakeessa, 2. Kun. 22:13–20 , 2. Aikakirja 34:22–28.. Tämä lyhyt kertomus riittää tekemään selväksi, että Huldaa pidettiin profeettana, joka oli tottunut puhumaan Jumalan sanaa lyhyesti suoraan ylipapeille ja kuninkaallisille virkamiehille, joille korkeat virkamiehet tulivat anomaan, jotka kertoivat kuninkaille ja kansoille heidän kohtalostaan, joilla oli valta määrittää, mikä oli ja mikä ei ollut aito laki, ja kuka puhui ankaralla käskyllä toimiessaan profeettana. Siitä huolimatta Raamattu ei tarjoa Huldasta sellaista nippelitietoa kuin se tyypillisesti tarjoaa meille miehisille profeetoille. Me todellakin jäämme tietämään enemmän hänen miehensä taustasta kuin tiedämme hänen omastaan, ja hänen persoonallisuudestaan tiedämme suurelta osin hänen aviomieheltään. Miehen mukaan Hulda oli varsinainen pirttihirmu, pahempi kuin Pekka Puupään Justiina.
xxx/ellauri292.html on line 372: Fariseus, seimi tai irstailija – saati, huh, vanhurskas. Ne ovat sanoja, joita moni 2020-luvun parikymppinen ei ymmärrä.
xxx/ellauri292.html on line 374: – Kieli muuttuu. Se on fakta, toteaa Pipliaseuran viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari haikeana. Pipliaseurassa aloitettiin pari vuotta sitten projekti nimeltä UT2020. Päätettiin kääntää Uusi testamentti vuoden 2020 loppuun mennessä. Suomen luterilaisessa kirkossa käytetään raamatunkäännöstä, joka julkaistiin vuonna 1992. Eikö se kelpaa? – Ysikakkonen on ihan toimiva, Huovari sanoo. Vuodesta 1992 on kuitenkin pian kolme vuosikymmentä! Käännöstyö aloitettiin 1970-luvulla, yli 40 vuotta sitten. Sehän on ihan dinosaurista.
xxx/ellauri292.html on line 385: Kaksi vuosituhatta myöhemmin suomalainen yliopistoteologi Niko Huttunen istui tietokoneensa äärellä ja tuskaili, miten kankeaa kieltä tuo muinainen julistaja kirjoitti. – On aivan järjettömän pitkiä lauseita ja toistuvia partisiippirakenteita, jollaisia ei käytetä enää suomessa, Huttunen kertoo.
xxx/ellauri292.html on line 386: Kyseinen Kolossalaiskirjeen kohta (joka tunnetaan myöhemmin kehitetyn jaottelumenetelmän mukaisesti kyseisen kirjeen ensimmäisen luvun jakeina 3–6) kääntyi Huttusen näytöllä tähän muotoon:
xxx/ellauri292.html on line 430: Jotkut sekä muinaiset että nykyiset oppineet ovat ajatelleet, että Apollonios oli todellisuudessa kristitty apostoli Paavali, sillä kummatkin olivat opiskelleet Tarsoksessa suunnilleen samoihin aikoihin, monet heidän opetuksensa muistuttavat toisiaan ja kummatkin tekivät joitakin samantyyppisiä tekoja. Jotkut ovat jopa esittäneet Apollonioksen olleen kristillisten kirjoitusten Jeesus. Jotkut, kuten toisella vuosisadalla elänyt Lukianos, pitivät "tunnettua Apolloniosta" ainoastaan Alexender-nimellä tunnetun väärän profeetan huijauksena. Tämä oli kiertelevä maagi, joka esiintyi Asklepioksen pappina noin vuosina 150–170.
xxx/ellauri292.html on line 562: Voitettuaan sodan mielestään Ateena aloitti kunnianhimoisen rakennusohjelman, jossa rakennettiin Ateenan Akropolis (mukaan lukien Parthenon ) sekä imperiumin rakentamisen Delian Leaguen kautta. Alunperin Kreikan kaupunkivaltioiden yhdistykseksi tarkoitettu liitto perustettiin muka jatkamaan taistelua persialaisia vastaan, mutta siitä tuli pian Ateenan omien imperialististen tavoitteiden kulkuneuvo. Syntyneet jännitteet aiheuttivat Peloponnesoksen sodan (431–404 eaa.), jossa kilpailija Sparta voitti Ateenan.
xxx/ellauri292.html on line 625: θοαῖσιν ἵπποις” – ”ληκύθιον ἀπώλεσεν”
xxx/ellauri292.html on line 627: thoaisin hippois” – ”lēkythion apōlesen ”
xxx/ellauri292.html on line 628: (”Pelops, Tantaloksen poika, tuli Pisaan nopein hevosin” – ”ja pikku pullon hukkasi.”)
xxx/ellauri293.html on line 98: Roomalaiskirje 16:7 on ainoa paikka Uudessa testamentissa, jossa Junia on nimetty, mutta jotkut ovat tunnistaneet hänet evankeliumien naisexi nimeltä Johanna, Chusan vaimo , joka esiintyy Luukkaan 8:1–3:ssa ja kertomuksessa, jossa naiset vierailevat Jeesuksen haudalla evankeliumien loppupuolella: (Pive mainizee samassa yhteydessä jonkun Marian, kukahan sekin lienöö. Paavalilla riitti naisia kuten Jeesuxella, puolen nimi oli Maria.)
xxx/ellauri293.html on line 150: Saarnaajakolmikko nousi pois laivasta ryppyisinä kuin Salamin sankarit. Hesekielin kirjassa ja (ainakin joissakin) kristillisissä ikoneissa kerubilla on kaksi paria siipiä ja neljä kasvoa: leijonan ( kaikkien villieläinten edustaja ), härän ( kotieläimet ), ihmisen kasvot. (ihmiskunta) ja kotka ( linnut ). (s. 2–4) Hesekiel kuvailee: "Heidän jalkansa olivat suorat, jalkapohjat kuin härän sorkat, kiiltävät kuin kiillotettu messinki."
xxx/ellauri293.html on line 153: Kerubin malli oli todnäk assyrialaisten lamassu. Se kuvattiin alun perin jumalattarena sumerilaisina aikoina, kun sitä kutsuttiin Lammiksi , mutta myöhemmin se kuvattiin Assyrian ajoilta ihmisen, linnun ja joko härän tai leijonan risteymänä – erityisesti ihmispää, härän ruumis tai leijona ja linnun siivet, nimellä Lamassu. USA:n Irakin joukoilla oli signumina lamassu. In hoc signo vinces.
xxx/ellauri293.html on line 167: Kirje koostuu 21 luvusta. Se on vapaamuotoinen teologinen kirjoitelma, joka voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäinen osa (luvut 1–17) käsittelee kristinuskon opillisia kysymyksiä, ja erityisesti sitä, kuinka vanhan liiton aikaiset ilmoituxet on tulkittava uuden liittosopimuxen valossa. Se pyrkii osoittamaan, että ainoastaan kristityt ovat tulkinneet Mooseksen lain oikein (tietysti). Toinen osa (luvut 18–21) käsittelee oikeaa kristillistä vaellusta käyttäen vertauskuvana kahta tietä, valon tietä ja pimeyden tietä. Don't underestimate The Power of The dark side of The force. Tämä osa muistuttaa vastaavanlaisia kohtia Didakhessa ja Hermaan Paimenessa. Tää Didakhe on tullut ennenkin vastaan, albumeissa 216 ja 217.
xxx/ellauri293.html on line 263: Vaikka suoraan sanottuna raadonsyöjien kuten leijonien pitäisi saada enemmän kunnioitusta – he auttavat pitämään maailmamme puhtaana ja siistinä. Se on enemmän kuin voimme sanoa omasta lajistamme, joka tuhlaa lähes kolme biljoonaa tonnia ruokaa vuodessa. Leijona sensijaan syö jopa oman perheensä.
xxx/ellauri293.html on line 274: Sefanjan kirjan ensimmäisen jae sanoo, että kirjan kirjoittaja "Sefanja oli Kusin poika; hänen isoisänsä oli Gedalja, tämän isä oli Amarja ja tämän Hiskia". Kaikki, mitä kirjoittajasta tiedetään, on peräisin tekstistä itsestään. Näin Sefanja olisi ollut profeetta Jeremian aikalainen. Kuningas Josia hallitsi Juudan kuningaskuntaa suunnilleen vuosina 640–609 eaa. Sefanja on ajankohtainen, mm. alussa sanotaan: "Minä tuhoan ihmiset ja eläimet, teen lopun taivaan linnuista ja meren kaloista".
xxx/ellauri293.html on line 383: How I Met Your Mother (lyhennettynä usein HIMOM ) on yhdysvaltalainen romcom eli FUCK! genren tilannesarja, jonka ovat luoneet Craig Thomas ja Carter Bays CBS:lle. Sarja, jota esitettiin 19.9.2005–31.3.2014, seuraa päähenkilöä Retu Mosbya ja hänen ystävätiimiä New Yorkin Manhattanilla. Kehystysvälineenä Retu kertoo vuonna 2030 pojalleen Lukelle ja tyttärelleen Pennylle tapahtumia syyskuusta 2005 toukokuuhun 2013, jotka johtivat hänet tapaamaan heidän äitinsä.
xxx/ellauri293.html on line 428: Vuosien varrella olen kusettanut tuhansia ihmisiä, joilla on erilaisia unihäiriöitä, ja heidän joukossaan on tietty ryhmä ihmisiä, joilla on erilaiset unimallit, aktiivisuusmieltymykset, persoonallisuus ja käyttäytymispiirteet – ja jotka varmasti tekevät. eivät kuulu mihinkään kahdesta tai kolmesta vakiintuneesta kronotyypistä. Ei, tarvitaan 4 tyyppiä, kuten ne helleenien ruumiinnesteeseen perustuvat luonteet, tai ehkä 4x4 kuten Carl Jungilla. Mutta tähän lurituxeen riittää 4, TLDR. (Enkä muista edes 16 eri eläintä.)
xxx/ellauri293.html on line 433: Näin päädyin luomaan neljä kronotyyppiluokkaa. Katsoin nisäkkäiden maailmaa lintujen sijaan niiden nimeämiseksi – olemmehan me nisäkkäitä kaiketi. Vai?
xxx/ellauri293.html on line 441: Karhut ovat leppoisia ja sosiaalisia, hauskanpitoa rakastavia joukkuepelaajia. Heillä on korkea unihalu ja taipumus nukkua syvään. Mutta monet karhut kantavat univelkaa – he eivät saa tarpeeksi unta tarpeisiinsa.
xxx/ellauri293.html on line 445: Karhut ovat yleisin kronotyyppi – noin 50 prosenttia Amerikan aikuisväestöstä on läs- karhuja. Koska karhun aika on yleisin kronotyyppi, sillä on hallitseva vaikutus laajempaan sosiaaliseen aikaan. Kello kuusi on tavallinen illallistunti, koska silloin karhut ovat valmiita ilta-ateriaan. Muina aikoina ne lahmivat välipaloja.
xxx/ellauri293.html on line 451: Koska sudet suosivat voimakkaasti ilta-aikoja, he kamppailevat usein elääkseen yhteiskunnan heiltä vaatiman aikataulun mukaan. Asiat, kuten työ ja porsaiden koulu, alkavat liian aikaisin, ja sosiaalinen hauskanpito loppuu liian pian. Sudet ovat erittäin alttiita krooniselle someviihteelle ja riittämättömälle unelle – ja tällä voi olla seurauksia heidän henkiselle ja fyysiselle terveydelleen. Tutkimukset osoittavat, että iltakronotyypit ovat suurempi riski sairastua kroonisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin ja diabetekseen, sekä masennukseen.
xxx/ellauri293.html on line 457: Kuten sanoin, delfiinit ovat "langallisia ja väsyneitä" tyyppejä – kroonisesti väsyneitä päivällä ja johdotettuna levottomalla, hermostuneella energialla öisin. Delfiinit ovat kevyitä ja levoton nukkujia, joilla on alhainen unen halu ja jotka heräävät usein yön aikana. Heidän mielensä on aktiivinen iltaisin, ja heillä on usein kiivaita ajatuksia, ja he tuntevat olevansa fyysisesti vireillä.
xxx/ellauri293.html on line 489: Ensimmäisen version Bender-Gestalt-testistä kehitti vuonna 1938 lasten neuropsykiatri Lauretta Bender. Alkuperäinen testi koostuu yhdeksästä arkistokortista, joissa jokaisessa kortissa on eri hahmot. Kohteelle näytetään jokainen kuva ja pyydetään kopioimaan se tyhjälle paperille. Testi kestää tyypillisesti 7–10 minuuttia, jonka jälkeen tulokset pisteytetään tarkkuuden ja organisoinnin perusteella. Sitä voidaan antaa sekä lapsille että henkisesti kolmevuotiaille ja sitä vanhemmille aikuisille.
xxx/ellauri293.html on line 613: Tällä logiikalla voisit nähdä, mihin järjestykseen elämäsi prioriteetit kuuluvat. oletko enemmän yksilö tai ehkä rakastava puoliso? perheen mies vai vallanhaltija? Uskon, että tällaisessa testissä ei ole oikeaa vastausta, ja jos uskot, että tulos ei pidä paikkaansa, usko itseesi. Loppujen lopuksi tämä on vain hauska testi, jossa mielikuvitusta ja assosiaatiota yritetään kuvitella itsemme. Eri ihmisillä, joilla on erilainen tausta ja kulttuuri, saattaa olla – jossain määrin – erilainen näkemys näistä eläimistä. Esim. kameli kipuaisi korkealle jos olisit joku paki.
xxx/ellauri293.html on line 638: Turkit lhti liikkeelle Berliinin suojeluksessa purjehtimalla Goebenilla ja Breslaulla Mustallemerelle 28. lokakuuta 1914. Siellä he pommittivat Venäjän laivastotukikohtia Odessassa ja Novorossiskissa, provosoiden Venäjän sodanjulistuksen, joka annettiin 1. marraskuuta. Britannia ja Ranska seurasivat esimerkkiä muutama päivä myöhemmin. Vuoden 1914 lopulla Turkin liittyminen sotaan keskusvaltojen puolella ei kuitenkaan ehkä näyttänyt Antantille niin onnettomalta kuin myöhemmin. Kun Turkki ja Saksa on voitettu, väsyttävä itämainen kysymys voidaan ratkaista lopullisesti. Iso-Britannia saattaisi saada Mesopotamian öljykentät kiistattomasti hallintaansa; tiettyjen ottomaanien alueiden – kuten Egyptin – todellisen brittiläisen hallinnan poikkeama voitaisiin ratkaista ja salmien ja Konstantinopolin kysymys voitaisiin ratkaista sovinnollisesti voittajien kesken. Tästä näkökulmasta katsottuna jopa tapa, jolla Turkki astui sotaan, oli edullinen; se oli Turkki, joka oli lyönyt ensixi, jolloin Antente vaikutti loukkaantuneena osapuolena, jotain, jota sekä britit että ranskalaiset pitivät tärkeänä suhteissaan miljooniin valtakuntiensa muslimeihin. Intian toimiston vastustus veneen keinuttamista vastaan syntyi pelosta, että kaikki puuttuminen Ottomaanien valtakuntaan ja erityisesti sekaantuminen Konstantinopolin asemaan islamin kalifin kotipaikkana vaikuttaisi "häiritsevästi" miljooniin muslimeihin brittiläisessä imperiumissa.
xxx/ellauri293.html on line 691: Nudge eli tönäisy on käyttäytymistieteiden, politiikan teorian ja taloustieteen käsite, joka ehdottaa positiivista vahvistusta ja epäsuoria ehdotuksia tavoiksi vaikuttaa ryhmien tai yksilöiden käyttäytymiseen ja päätöksentekoon – toisin sanoen se on "tapa manipuloida ihmisten valintoja saadakseen heidät tekemään erityisiä päätöksiä".
xxx/ellauri293.html on line 745: Lyhenne WEIRD on keksitty kuvaamaan käyttäytymistaloustieteen tutkimukseen osallistujia – länsimaisista, koulutetuista, teollistuneista, rikkaista ja muka demokraattisista yhteiskunnista.
xxx/ellauri295.html on line 89: Varhain nykyaikana Tiberias oli sekakaupunki. Iso-Britannian vallan alaisuudessa sen enemmistö oli juutalaisia, mutta siellä oli merkittävä arabiyhteisö. Vuosien 1947–1948 sisällissodan aikana Pakollisessa Palestiinassa puhkesi kärhämä Tiberiasin juutalaisten ja sen palestiinalaisen arabivähemmistön välillä. Kun Haganah otti vallan, brittijoukot evakuoivat koko Palestiinan arabiväestön; heidän ei annettu palata sodan jälkeen, joten nykyään kaupungissa on lähes yksinomaan juutalaisia. Sodan päätyttyä Israelin uudet viranomaiset tuhosivat Tiberiaksen vanhan kaupungin puhdistaaxeen sen entisistä arabitorakoista.
xxx/ellauri295.html on line 131: "Minä pelastan sinut omalta kansaltasi ja pakanoilta. Lähetän sinut heidän luokseen uuden elävän käännöksen kaa. Ja pelastan sinut sekä omalta kansaltasi että pakanoilta. Kyllä, lähetän sinulle pakanoiden englanninkielisen standardiversion, joka vapauttaa sinut kansastasi ja pakanoista – lähetän sinulle Berean Standard Biblen, minä pelastan sinut omalta kansaltasi ja pakanoilta. Minä lähetän sinut heidän luokseen Berean kirjaimellisen Raamatun, joka vapauttaa sinut kansasta ja pakanoista, joille lähetän sinut, King James Biblen, joka pelastaa sinut kansasta ja pakanoista, joiden luo nyt lähetän sinut, jne, jne.
xxx/ellauri295.html on line 146: Berenike II (m.kreik. Βερενίκη Ευεργέτις, Berenikē Euergetis, lat. Berenice; noin 247–221 eaa.) oli Egyptin kuningatar. Hän oli syntyjään Kyrenen kuningas Magan tytär.
xxx/ellauri295.html on line 155: Berenice of Kilicia, joka tunnetaan myös nimellä Julia Berenice ja joskus kirjoitettu Bernice, oli Rooman valtakunnan juutalainen asiakaskuningatar 1. vuosisadan jälkipuoliskolla. Berenice kuului Herodian-dynastiaan, joka hallitsi Rooman Juudean maakuntaa vuosina 39 eaa.–92 jKr.
xxx/ellauri295.html on line 181: Hän oli uskovainen, odottaen hartaasti Herran toisen tulemisen päivää. Kuitenkin – hän puikki pakoon marttyyrikuolemaa joka Roomassa odotti Paavalia ja hänen seuralaisiaan. Kuoleman pelko johti Deemaksen pakokauhun tilaan, vaikka Paavalin tavoin hän olisi uskossa eläen saanut Claudialta ”vanhurskauden seppeleen” päättömään kaulaansa, eli iankaikkisen elämän Vapahtajamme, Jeesuksen ansiosta.
xxx/ellauri295.html on line 184: Motiivina ei, ainakaan vielä, ole kuolemanpelko. Mutta – pelot kuitenkin. On kansan suosion menettämisen pelko, misogynia, homofobia, kirkollisvaaleissa hylätyksi tulemisen pelko jne. Pelon syitä on paljon. Mielestäni, jos nyt ihan rehellisesti ja totuudessa katsomme luopiokirkkomme prelaatteja, hallintoa, ei kukaan kunnianarvoisa henkilö kirkossamme uskalla tunnustaa, että harhassa kuljetaan.
xxx/ellauri295.html on line 264: – Suomi ja Ruotsi, samoin kuin muut puolueettomat maat, ovat osallistuneet
xxx/ellauri295.html on line 265: Naton sotaharjoituksiin useiden vuosien ajan, Lavrov totesi. – Nato ottaa
xxx/ellauri295.html on line 280: Erno Paasilinna (1935–2000) oli suomalainen vittuilija, joka kirjoitti aktiiviuransa aikana satoja vittumaisia kirjoituksia. Ura huipentui vuonna 1984 myönnettyyn Finladia-palkintoon, joka lipsahti Paasilinnalle yhteiskuntasatiirista vittuilua edustavalla vittuilulla Yksinäisyys ja uhma. Lautakunnan kämmi oli ymmärrettävä, koska palkinto jaettiin tuona vuonna vasta ensimmäistä kertaa ja mukana jakamassa oli Esa Saarinen. Paasilinna esiintyi myös usein television ajankohtaisohjelmissa heittämässä vittumaisia kysymyksiä haastateltaville henkilöille. Paasilinna heittäytyi kirjalliselle uralle Arvi A. Karisto Oy:n leivistä, jonka suojissa hän vittuuntui ja turhautui ja koki ainoastaan systemaattisen vittuilun aloittamisen ulospääsyksi tästä tilanteesta.
xxx/ellauri295.html on line 312: Lähde: Erno Paasilinna, Valitut Satiirit (Otava), 1976: 34–83
xxx/ellauri295.html on line 399: Dan Andersson (1988-1920) räknas till proletärförfattarna, men hans diktning är inte begränsad till denna genre. Ibland skrev han under pseudonymen Black Jim. I synnerhet i tidningen Ny Tid, Göteborg, 1917–1918 kallade han sig så. Han översätte bland andra Rudyard Kipling och använde sig sedan ofta i sin diktning av dennes balladrytmer.
xxx/ellauri295.html on line 410: Dan Andersson behärskade dragspel och fiol. Han var medarbetare i Ny Tid i Göteborg 1917–1918 och dessutom översättare till svenska av texter skrivna av Rudyard Kipling och Charles Baudelaire. Nu är han DÖD. Vägen har mörknat och benen bleknat.
xxx/ellauri295.html on line 422: Han hade en behaglig sångröst, en baryton... Sjöng i total enkelhet aldrig starkt, och utan åtbörder."– Gunnar Turesson, 1976
xxx/ellauri295.html on line 431: Aappo Ilmari Piippo (6. kesäkuuta 1950 Vieremä – 6. helmikuuta 2011 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja sanoittaja. Piippo toimi vuosina 1964–1979 viisi vuotta merimiehenä sekä hitsaajana, ahtaajana ja toimittajana Ruotsissa. Tehdessään sanoituksia Kikalle ja Nylon Beatille Piippo käytti salanimeä Kristiina Sydänmaa.
xxx/ellauri295.html on line 461: Martti Joenpolven vanhemmat olivat ratatyömies Antti Joenpolvi ja Ida Ester Nurmi. Joenpolvi opiskeli Työväen akatemiassa 1957–1958 ja hän on toiminut kirjailijan työnsä ohella Tammer-mainos Oy:n mainostoimittajana 1959–1962 ja 1966–1967. Päätoimiseksi kirjailijaksi Joenpolvi ryhtyi 1968. Hänen uusin teoksensa on romaani ”Kerrottu elämä” (1997). Hän puri puuta ja potki pilttuun seiniä samassa Gummeruxen tallissa kuin Patti.
xxx/ellauri295.html on line 497: Risto Aleksi Santala (18. toukokuuta 1929 Helsinki – 26. syyskuuta 2012) oli suomalainen rovasti, teologian kunniatohtori ja kirjailija. Santala opiskeli teologiaa Helsingin yliopistossa ja hänet vihittiin papiksi vuonna 1953. Hän työskenteli aluksi nuorisopastorina Helsingissä ja merimiespappina Haifassa ja toimi sitten pastorina ja opettajana Suomen Lähetysseuran ylläpitämässä hepreankielisessä Shalhevetjah-työkeskuksessa ja koulussa Jerusalemissa 1957–1968. Santala oli sen jälkeen Helsingin Raamattukoulun rehtorina 1968–1975, teki kirjallisia töitä Israelissa 1976–1986 ja toimi viimeksi 1988–1992 Joutjärven seurakunnan kirkkoherrana Lahdessa.
xxx/ellauri295.html on line 571: Uppgivna Arsenalspelare i samband med förlusten mot Nottingham Forest. Resultatet innebar att Manchester City tog sin tredje ligatitel på raken. Arsenal har gjort sin bästa säsong sedan jag började hålla på dem. Men det enda jag kan känna just nu är tomhet. Varför utsätter jag mig för det här? Men det vill jag inte. Jag vill hoppas. Jag vill drömma. Det är väl det som är poängen med att känna passion för ett lag? För Arsenal är – och kommer alltid att vara – min stora passion. De framkallar tårar av både glädje och sorg. Jubel och svordomar. Gåshud och eufori. Ångest och stress.
xxx/ellauri295.html on line 674: Thomas Malcolm Muggeridge (24 March 1903 – 14 November 1990) was an English journalist and satirist. His father, H. T. Muggeridge, was a socialist politician and one of the early Labour Party Members of Parliament (for Romford, in Essex). In his twenties, Muggeridge was attracted to communism and went to live in the Soviet Union in the 1930s, and the experience turned him into an anti-communist. In the aftermath of the war, he converted to Christianity under the influence of Hugh Kingsmill and helped to bring Mother Teresa to popular attention in the West. He was also a critic of the sexual revolution and of drug use. Muggeridge´s politics changed from an independent socialist point of view to a conservative religious stance. Muggeridge senior pyöri todnäk haudassa kuin hyrrä.
xxx/ellauri296.html on line 116: 25 Koko Israelissa ei ollut miestä, jota olisi ylistetty niin kauniiksi kuin Absalomia. Hän oli virheetön kiireestä kantapäähän. 26 Kun hänen hiuksensa leikattiin – hän leikkautti ne kerran vuodessa, kun ne kävivät liian raskaiksi – ne painoivat kuninkaan painomittojen mukaan kaksisataa seteliä. 27 Niistä riittäisi tyynyntäytettä enemmän kuin Bereniken houxesta.
xxx/ellauri296.html on line 141: Ensimmäisen temppelin tuhoaminen 587 eKr (fig. 1) oli juutalaisen historian vedenjakaja. Puutteistaan huolimatta juutalainen kansa otti tuhon oppitunnit sydämeensä ja rakensi elämänsä uudelleen fyysisest ja henkisest.Tosiasiat tuhosta ovat riittävän yksinkertaisia. Profeetta Jeremia oli varoittanut tulevasta tuomiosta vuosia. Kirjoittanut Baruk haamukirjoiitajana jeremiadin nimeltä "Eikä!". Juudea eli väärän turvallisuuden tunteen kanssa. Heistä jotenkin tuntui, että he voisivat kapinoida Babylonin valtaa vastaan ja tukea kapinaa. He pettivät itseään Egyptin suojelevan heitä luullen, että heidän eteläinen naapurinsa haluaisi mieluummin kohdata Babylonin Jerusalemista pohjoiseen, mieluummin kuin taisteli heitä omilla rajoillaan. Egypti ei kuitenkaan ollut halukas vuodattamaan pisaraa egyptiläistä verta Juudean puolesta.Toinen harha oli, että babylonialaiset jotenkin unohtaisivat heidät. Babylonin kuningas ei kuitenkaan aikonut päästää Juudeaa luisumaan kiertoradalta. Hän tuli koko armeijansa kanssa tukahduttamaan kapinan – ja hän tuli julmuudella, kostolla ja lopullisuudella. Hän ei vain halunnut opettaa juutalaisille oppituntia, vaan myös tyrmätä kenenkään muun mielen, että voisit jotenkin ylittää Babylonian valtakunnan ja joutua kärsimättä seurauksista. Nebukadnessar tuli pohjoisesta ja tunkeutui Juudean esikaupunkiin. Kesän alkuun mennessä hänen armeijansa oli leiriytynyt Jerusalemin ympärille. Hän katkaisi kaupungin ja kiristi järjestelmällisesti silmukkaa Jerusalemin ympärillä. Tammus-kuun yhdeksäntenä päivänä kaupungin muurit murtuivat ja Babylonian armeija tulvi läpi.Kuukaudessa he olivat tuhonneet kaikki Juudean vastarinnan taskut. Kymmeniä tuhansia kuoli piirityksessä, joka aiheutti nälän ja ruton ja sitten miekan ja tulen. Ne, jotka pystyivät siihen, pakenivat. Babylonialaiset olivat kuitenkin ennakoineet sen ja paimentaneet pakenevia jättiläisorjaleireille, joista heidät (no, osa heistä) kuljetettiin pakkosiirtolaisuuteen Irakiin.
xxx/ellauri296.html on line 160: perunoita) vuosisataa myöhemmin samana päivänä, yhdeksäntenä Avia (osapuilleen heinäkuuta). Jos juutalaiset eivät käyttäytyneet kuin kansa, jonka oli tarkoitus edustaa Planeettojen neuvostossa Jumalaa – olla hengellisten johtajien valtakunta ja pyhä kansa (2. Moos. 19:6) – mitä arvoa temppeli oli? Se oli vain puuta, kiveä, tiiliä ja laastia. Jumalan suojeleva käsi, joka ohjaa kaikkea historiassa, poistettiin. Kun se poistettiin, temppeli oli vain tyhjä kuori. "Jos talon omistaja ei ole enää siellä, rosvot voivat ryöstää." Sitä juutalaiset surevat.
xxx/ellauri296.html on line 168: Tooralla on hyvin erilainen näkemys historiasta. Sitä voi muuttaa – ja sitä voi muuttaa yksi henkilö… yhdellä teolla… yksi henkilö. Vladimir Putin esimerkixi. Aivan kuten me olemme niitä, jotka saivat sen tapahtumaan, voimme olla niitä, jotka saavat sen tapahtumaan päinvastaiseen suuntaan. Emme ole syyttömiä tarkkailijoita, jotka ovat juuttuneet vastustamattomiin voimiin, joita kutsutaan nimellä "historia". Olemme osallistujia. Me olemme pelaajia. Me olemme historian kirjoittajia. Me olemme bisnesmiehiä. Me olemme nuoriso. Me olemme tulevaisuus.
xxx/ellauri296.html on line 307:Seemore Butts or Adam Glasser, take your pick – was born in the Bronx to Jewish parents, whom he has said were involved in the “shmattah business.” Talk about rags to riches! Seemore Butt's net worth 2022 was between $501.1K - $1.8M. Not penniless nor worthless, nossir. His mother Lila has also been involved with the production and distribution of some of his films.
xxx/ellauri296.html on line 351: Kirsti Helena Lyytikäinen (o. s. Keskinen, 2. syyskuuta 1926 Jyväskylän maalaiskunta – 27. heinäkuuta 2008 Helsinki) oli suomalainen aikakauslehtien kustantaja ja päätoimittaja.
xxx/ellauri296.html on line 357: Kirsti Lyytikäinen kuoli vuonna 2008. A-lehtien johdossa toimivat nyt Kirsti ja Olli Lyytikäisen lapset, hallituksen puheenjohtajana Olli-Pekka Lyytikäinen ja julkaisujohtajana Anne Lyytikäinen-Palmroth. Tuulilasi-lehdessä ja muissa yhtiön autolehdissä työskennellyt Yrjö Lyytikäinen (1959–2014) oli heidän kolmas lapsensa. Myös hän toimi A-lehtien hallituksessa vuodesta 1990 kuolemaansa asti.
xxx/ellauri296.html on line 373: 1960-luku oli nuorison esiinmarssin vuosikymmen. Suuret ikäluokat tulivat aikuisikään ja vaikuttajiksi yhteiskuntaan – myös haastamaan aiempien sukupolvien ajatuksia. Nuorisosta alettiin puhua erillisenä ikäryhmnä. Yksi vuosikymmenen ikonisista kasvoista on näyttelijä Kristiina Halkola. Opinnot teatterikorkeakoulussa alkoivat vuonna 1964. Pari vuotta myöhemmin ensi-iltaan tuli elokuva Käpy selän alla ja Halkolan tunsivat kaikki. Halkolalle vuosikymmentä kuvaavat farkut, kävyn vapautuminen ja maailmanparantaminen.
xxx/ellauri296.html on line 376: – Juuri nyt ottaa päähän se, että elämän rytmi on meillä niin kiireinen. Etsitään jotain juna- tai raidejokerin ratkaisua, jotta päästäisiin pisteestä A pisteeseen B kaksi minuuttia nopeammin. Mihin on niin kiire, Kristiina Halkola pohtii. Tunnin juna Turkuun on muka tärkeämpi kuin Kela-tuki tissin pienentäjille tai Lohjan BB sairaala. Urpo ja persut pitäisi salvoa. Purra voisi purra niiltä kulkuset.
xxx/ellauri296.html on line 379: Olen muuttunut sen myötä, kun lapsenlapseni syntyivät. Nyt olen 74-vuotias, Kristiina Halkola (vas.) ja Raili Hulkkonen sairastivat rintasyövän, jossa koko rintaa ei jouduttu poistamaan. Kristinalta poistettiin. – Jos koko ajan pelkää jotain, unohtaa elää, Kristiina Halkola sanoo ja vetää henkisavut.
xxx/ellauri296.html on line 381: Pelkään kuollakseni kuolemaa, en oikeastaan mitään muuta. Se on niin tylsän lopullista. Sitten en enää näe lapsenlapsiani. Yrityksestäni huolimatta en ole oppinut venäjää. Meikkitaiteilija Raili Hulkkonen lisää: Hyvinvointi, kolme syöpää, aivoinfarkti ja nivelrikko eivät tunnu missään – Raili Hulkkosella, 77, on yhä kalenteri täynnä ja tuli persuksissa.
xxx/ellauri296.html on line 399: Seura on Otavamedian julkaisema 52 kertaa vuodessa ilmestyvä suomalainen aikakauslehti. Lehden päätoimittaja on Erkki Meriluoto. Aihealue tutkiva journalismi, ajankohtaisaiheet, terveys, kulttuuri, matkailu, henkilökuvat, viihde, ruoka, luonto. Alkujaan Seura oli Minna Craucherin perustama Kustannusosakeyhtiö Päivän 1926–1928 julkaisema suurelle yleisölle suunnattu kirjallisuus- ja ajanvietelehti, jonka päätoimittajina olivat muun muassa Lauri Viljanen ja Mika Waltari. Avustajina toimivat muun muassa Pentti Haanpää ja Olavi Paavolainen.
xxx/ellauri296.html on line 403: Henrik Ensio Ezechiel Rislakki (vuoteen 1934 Svanberg; 14. helmikuuta 1896 Hausjärvi – 30. tammikuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija, joka kirjoitti pakinoita, näytelmiä ja matkakirjoja. Rislakki käytti pakinoitsijana nimimerkkiä Valentin ja kirjailijana salanimeä Heikki Vaanila. Hän käsikirjoitti Aku Korhosen huippusuosittuja Lapatossu-elokuvia 30-luvulla.
xxx/ellauri296.html on line 408: Seura on menettänyt 2000-luvulla levikkiään muille julkisuuden henkilöihin keskittyville lehdille (Hymy, Oho! Alibi ja 7 päivää). Levikinkehitys (255 000:stä 165 000:een vuosina 2001–2010) on ollut samanlaista persluikuria kuin toisella perhelehdellä Avulla. Perselehdet syrjäyttivät perhelehdet, kun ei enää ole perheitä ja perseet ovat tervassa. Myös lukijamäärien kehitys on ollut hyvin tasaväkistä jo vuosikymmeniä. Vuonna 1970 Avulla oli 1,45 miljoonaa lukijaa, Seuralla 1,21 miljoonaa; vuonna 1993 Seura oli suurempi 1,24 miljoonalla lukijalla Avun 1,14 miljoonaa vastaan.
xxx/ellauri296.html on line 409: Vuosina 1974–1978 Seuraa julkaistiin nimellä Suur-Seura.
xxx/ellauri296.html on line 414: Hannu Parpola (26. syyskuuta 1940 Orivesi – 30. joulukuuta 2004 Helsinki) oli suomalainen päätoimittaja. Parpola oli päätoimittajana useissa aikakauslehdissä. Parpola aloitti uransa Päivän Sanomat -lehden kirjeenvaihtajana ja vuosina 1958–1960 hän oli Aamulehden kesätoimittajana, 1962–1963 Helsingin Sanomien toimittajana sekä 1963–1964 Kuva-Posti-lehden toimitussihteerinä. Apu-lehden toimittajana Parpola oli 1967–1973, toimitussihteerinä 1973–1975 ja päätoimittajana 1975–1978. Hän oli sitten Seura-lehden päätoimittajana 1981–1985.
xxx/ellauri296.html on line 418: Seura uudistettiin syyskuussa 2004 silloisen päätoimittajansa Jari Lindholmin johdolla. Lindholm irtisanoutui 14. huhtikuuta 2006 ja siirtyi toimittajaksi Suomen Kuvalehteen. Hän menehtyi yllättävään sairauskohtaukseen kotonaan 55-vuotiaana. ”Minulla ei ole ebolaa – pelkkä ajatuskin on naurettava”. Uudeksi päätoimittajaksi valittiin Pekka Numminen, joka irtisanoutui vuonna 2008. Hänen jälkeensä päätoimittajaksi tuli Saija Hakoniemi, maaliskuussa 2015 Tarja Hurme ja kesäkuussa 2018 Erkki Meriluoto.
xxx/ellauri296.html on line 443: Käännä teot toiseen suuntaan. Miten? Ihminen, jota pornografia veti puoleensa – kumartakoot hän silmänsä maata kohti; herjaus – opiskelkoot hän Tooraa. Jokaisella ruumiinosalla, jolla hän oli tottunut tekemään syntiä, totelkoot hän sillä ruumiinosalla käskyä… Kääntäkööt kikkelillä vaikka sivuja. Ihminen, jonka jalat juoksivat rikkomusta tekemään – juoskoot hän huolehtimaan käskystä. Ihminen, jonka suu puhui kapinallisuutta, puhukoot hän totuutta ja viisautta…
xxx/ellauri296.html on line 474: Yhteistyössä: Netivyah Bible Instruction Ministry, Jerusalem. Apu – sanonta esiintyy Paavalilla usein viitaten vereen. Kz. Parannuksen Pertti.
xxx/ellauri296.html on line 476: Arvostettu juutalainen voi juutalaisen yhteiskunnan silmissä olla ateisti, marxilais- leninisti, buddhalainen – mutta ei kristitty. Miten tähän tilanteeseen on päädytty? Että ei riitä sanoa ”olen valmis hyväksymään Jeshuan suurena eettisenä opettajana, mutta en hyväksy hänen väitettään siitä, että hän olisi Jumalan Voideltu ja Hänen poikansa.”
xxx/ellauri296.html on line 495: Donald Whitehead, Homeless and University professors -järjestön toiminnanjohtaja neuvoo: "Pelkä pelkkä kontakti muuhun maailmaan saa kodittomat innostumaan isommista ja kirkkaammista asioista." Mr. Whitehead, jolla on nykyään bleiseri, vaalean violetti napillinen paita sekä leikattu ja siisti jouhipaita, tietäisi – hän oli kerran koditon ja myi katulehteä Cincinnatissa.
xxx/ellauri296.html on line 585: Eila Kivikk'aho (Author of Pörriäinen lentää hämärissä), jonka lukija tuntee toisellakin nimellä, Eila Sylvia Sammalkorven (os. Lamberg ; 8.2.1921 – 21.6.2004), nimellä, oli suomalainen runoilija. Kivikk'aho syntyi Sortavalassa pian ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Yksi hänen tunnetuimmista runoistaan on Eino Leinon "Nocturno", joka julkaistiin jo esikoisteoksessa Sinikallio (1942).
xxx/ellauri296.html on line 606: Cohenin kuoleman jälkeen vuonna 1918 Cassirer aivan vimmastui ja kehitti symbolismin teorian ja käytti sitä laajentaakseen tiedon fenomenologiaansa joxkin yleisemmäksi kulttuurifilosofiaksi. Cassirer oli yksi 1900-luvun johtavista filosofisen idealismin puolestapuhujista. Hänen tunnetuin teoksensa on Symbolisten muotojen filosofia (1923–1929). Siitä on eka osa (Kieli) Internet Archivessa. Toista (Myyttinen ajattelu) ei ilmeisesti kukaan jaxa enää lukea, saati unettavinta kolmatta (Tiedon fenomenologia). Tämmöstä sieltä näyttäis löytyvän:
xxx/ellauri296.html on line 621: Kirjassaan Symbolisten muotojen filosofia (1923–29) Cassirer väittää, että ihminen (kuten hän ilmaisi sen suositummassa 1944-kirjassaan Essee ihmisestä ) on "symbolinen eläin". Se lukee merkkejä vielä hartaammin kuin koira kusipaikkoja.
xxx/ellauri296.html on line 624: Vuonna 1929 Cassirer osallistui historiallisesti merkittävään kohtaamiseen Martin Heideggerin kanssa Davosissa toisen Davos Hochschulkursin aikana ( Cassirer–Heidegger-keskustelu ).
xxx/ellauri298.html on line 61: Rehellinen nazi syylämuna Ehrig Wartegg eli intensiivistä elämää, ja hänet esiteltiin 1920-luvulla psykoanalyysiin, gestaltpsykologiaan, mystisiin filosofioihin ja moderniin taiteeseen – Warteggin testin juuriin. Wartegg oli NSDAP:n jäsen 1930-luvulla ja pysyi DDR:ssä sodan jälkeen. Warteggin testi perustuu kuitenkin teorioihin ja filosofiaan, joita sekä natsit että kommunistit vastustivat, mutta joita Wartegg itse arvosti. Er hatte scharfe Eier, kuten sanoi Pekka Pylkkänen. Säveltäjä Tauno Pylkkänen oli muuten homo, se löytyy Suomen kuuluisien hinaajien listalta.
xxx/ellauri298.html on line 102: Yrjö Alasimen kirjasta Doston hyvä ja paha Patti ei perustanut. Ei Stavro ollut paha, se oli onneton, silmät kyynelissä työnsi syylämunaa pikku Marjan paljaaseen. Tämä artikkeli kertoo psykiatrista. Yrjö Alanen (1860–1944) oli pappi ja kirjailija. Yrjö J. E. Alanen (1890–1960) oli teologian professori. Yrjö Alanen, ent. Näykki, (21. helmikuuta 1860 Kauhava – 20. toukokuuta 1944 Kurikka) oli suomalainen kirkkoherra, kirjailija ja historiantutkija. Alasen vanhemmat olivat talollinen Jaakko Alanäykki (Sippola) ja Valpuri Amalia Kustaantytär Ylänäykki. Yrjö Alanen oli naimisissa vuodesta 1888 Helmi Maria Karstenin kanssa, jonka veli oli uskontotieteilijä ja filosofi, tutkimusmatkailija Rafael Karsten. Koleerinen Rafuko oli vanhojen herrojen setä? Ei vaan Roope-eno, oikaisi Jönsy asiantuntijana. Yrjö Alasen ja Helmi Maria Karstenin lapsia olivat lääkintöneuvos ja Kurikan kunnanlääkäri Aarne Alanen, teologian professori Yrjö J. E. Alanen, sairaanhoitaja ja kielten maisteri Aili Alanen, oikeustieteen professori ja evankelinen maallikkopuhuja Aatos Alanen, sairaanhoitaja Aune Alanen, pankkivirkailija ja juristi Sylvi Alanen sekä professori ja historioitsija Aulis J. Alanen. Yrjö Olavi Alanen (30. tammikuuta 1927 Kurikka – 26. joulukuuta 2022) oli suomalainen psykoterapiaan erikoistunut psykiatri, neurologi ja tutkija. Hän oli Turun yliopiston psykiatrian professori. Yrjö O. Alanen on oman alansa kirjallisuuden lisäksi kirjoittanut kaksi muistelmateosta sekä teoxen Yrjö O. Alanen: Dostojevskin hyvä ja paha, 1981. Hänen väitöskirjansa aiheena oli The Mothers of Schizophrenic Patients.
xxx/ellauri298.html on line 192: So that others will know Who we are and that we belong here – And that we are of
xxx/ellauri298.html on line 194: Who we are and that we belong here – And that we are one of the good people. We
xxx/ellauri298.html on line 197: the enemy – or begin to doubt How harmless we really are.
xxx/ellauri298.html on line 261: listened to their storytelling –which included their unsuccessful effort to tease
xxx/ellauri298.html on line 262: out from the case what went wrong so as to avoid it in the future –I attended to
xxx/ellauri298.html on line 283: story was poignant beyond words. I told her I admired her courage –from her flight
xxx/ellauri298.html on line 297: city rage and burn? If You can, then spare us, If not, then prepare us – Peril’s
xxx/ellauri298.html on line 326: Vuodesta 1987 koulun tiedekunnan jäsenenä hänen ammatillisia kiinnostuksen kohteitaan olivat esinesuhdeteoria, yhteiskuntafilosofia ja eksistentiaalinen filosofia. Hän sai kansainvälistä tunnustusta panoksestaan esinesuhdeteoriassa. Hän toimi koulun ihmiskäyttäytyminen ja sosiaalinen ympäristö -alueen puheenjohtajana vuosina 1998–2001, ja hänet valittiin uudelleen ihmiskäyttäytymisalueen puheenjohtajaksi vuonna 2010.
xxx/ellauri298.html on line 329: Ennen NYU:hun liittymistään Seinfeld oli kliininen sosiaalityöntekijä ja kliininen valvoja Juutalaisten perhe- ja lastenpalveluiden hallituksessa (Bronxin toimisto) vuosina 1976–1987. Myöhemmin hän toimi organisaation konsulttina. Hän toimi myös perheväkivaltatyöryhmän puheenjohtajana ja jäsenenä ja johti seminaareja ja täydennyskoulutusohjelmia lasten terapiasta, masennuksesta ja moniongelmaisesta perheestä.
xxx/ellauri298.html on line 333: Tohtori Jeffrey Seinfeld oli aktiivinen tieteellisen tiedekunnan jäsen ja yksi innokkaimmista Object Relations Instituten tukijoista sen perustamisesta vuonna 1991 lähtien. Kahden vuosikymmenen ajan siitä lähtien tohtori Jeffrey Seinfeld ja tohtori Susan Kavaler-Adler jakoivat yhteisen kiinnostuksensa yhdistää ja opettaa brittiläisen kohdesuhdeajattelun koulukunnan teorioita. He molemmat uskoivat, että Melanie Kleinin, Donald Winnicottin, Ronald Fairbairnin ja muiden brittiläisten teoreetikkojen välisen dialektisen suhteen opettaminen – pikemminkin kuin polarisoiminen – tarjoaisi suurimman panoksen psykoterapeuttien ja psykoanalyytikkojen auttamiseksi heidän kriittisessä kliinisessä työssään.
xxx/ellauri298.html on line 349: Wilhelm Reich ( / r aɪ x / RYKHE, saksa: [ˈvɪlhɛlm ˈʁaɪç] ; 24. maaliskuuta 1897 – 3. marraskuuta 1957) oli itävaltalainen lääketieteen tohtori ja psykoanalyytikko, Sigmund Freudin jälkeisen toisen analyytikkopolven jäsen. Useiden vaikutusvaltaisten kirjojen kirjoittaja, The Impulsive Character (1925), The Function of the Orgasm (1927), Character Analysis (1933) ja The Mass Psychology of Fascism (1933), hänestä tuli yksi radikaaleimmista hahmoista. psykiatrian historiassa.
xxx/ellauri298.html on line 351: Reichin haamutyö auttoi Anna Freudin The Ego and the Mechanisms of Defense (1936) -teoksen kehitystä ja hänen ajatuksensa lihaspanssarista – persoonallisuuden ilmentymisestä kehon liiketavassa – muokkasi innovaatioita, kuten kehon psykoterapiaa, Gestaltterapia, bioenergeettinen analyysi ja primaaliterapia. Hänen kirjoituksensa vaikutti älymystön sukupuolielämään; hän loi ilmauksen "seksuaalinen vallankumous" ja erään historioitsijan mukaan toimi kätilönä.
xxx/ellauri298.html on line 479: – Diktaattori Urho Kekkonen seurasi tiettävästi aika tarkkaan, mitä minä tai muut sosiologit kirjoittivat. Myös pääministeri, ja myöhemmin presidentti, Mauno Koivisto oli kiinnostunut – varmaan siksi, että hän oli itsekin sosiologi, Eskola muistelee (muisteli).
xxx/ellauri298.html on line 481: Alapuro muistuttaa (muistutti), että muun muassa suomalaisen politiikan suuri linjapäätös hyväksyä kommunistit ja SKDL hallituskelpoisiksi, oli vahvasti sosiologien idea. – Sillä lailla! Suomalainen hyvinvointivaltio on 1960- ja 1970 lukujen sosiologien ansiota, Alapuro sanoo kuin Niilo Tarvajärvi. Siis sanoi. Tarvajärvestä on tuskin luitakaan jälellä.
xxx/ellauri298.html on line 483: Sitten tuli 1980-luku. Sen puolivälistä talousliberalismin viima alkoi puhaltaa. Katse kääntyi yhteiskunnasta yksilöön ja henkilökohtaiseen vaurauteen – Suomi juppiutui. Moni kriittistä yhteiskuntakeskustelua käyvä sosiologi oli asemoitunut vasemmistolaiseksi ja huomasi elintasonsa kaventuneen.
xxx/ellauri298.html on line 486: Lopullinen niitti päivystävälle sosiologille oli 1990-luvun alun syvä lama. Lama toi julkisuuteen ja yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön uudet viisaat. Yhtäkkiä uutiset täyttyivät finninaamaisista pörssianalyytikoista ja charmanteista sixten korkmanneista. Ekonomistit ottivat yhteiskunnan selittämisen julkisen tilan – ja siellä he ovat edelleen.
xxx/ellauri298.html on line 488: – Nyt kaikki on kaupallistettu: vanhukset ovat bisnes, sote-uudistuksen valinnan vapaus bisnes ohjata verorahoja yrityksille ja niin edelleen. On selvää, että kehitystä nyt myös kommentoivat taloustieteilijät, Antti Eskola murisee. Tai murisi, se veti henxelit 2018. Heitti lusikan nurkkaan. liittyi jäykkäjalkaisten pataljoonaan työntämään koiranputkea.
xxx/ellauri298.html on line 493: Olisiko päivystävälle sosiologille taas kysyntää? Kyllä ja ei – sanovat (sanoivat) kaikki kolme sosiologia yhdestä suusta (Alasuutari lie yhä hengissä). Ei ja kyllä! Ei ihme ettei sosiologeja enää kukaan kuuntele. Sosiologia paljasti, että yhteiskunta ei ole oikeudenmukainen – nyt se jo tiedetään, mutta kukaan ei välitä. No tiedettiin se ennen sosiologejakin, eikä välitetty sillonkaan.
xxx/ellauri298.html on line 495: – Silloin esimerkiksi tutkittiin, millaisia rikoksia eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvat nuoret tekevät. Selvisi, että luokka-asemasta riippumatta tehtiin samoja rikoksia ja yhtä paljon. Mutta ero oli siinä, että alempiin luokkiin kuuluvat jäivät rikoksistaan kiinni. Siinä ajassa havainnossa oli säihkettä. Nyt samanlainen tutkimustulos ei tunnu hetkauttavan ketään, Alapuro pohtii (pohti).
xxx/ellauri298.html on line 497: Alapuro kiteyttää (kiteytti) asian niin, että vaikka sosiologia tieteenä on (oli) edelleen vahvasti hengissä, se ei ole enää aikakautensa karismaattinen muotoilija. Kaikkein haikeimman arvion antaa (antoi) Antti Eskola. – Aikoinaan me uskoimme tietoon ja valistukseen. Ajattelimme, että jos tieteen keinoin ihmiselle kerrotaan, kuinka tosiasiat ovat ja miten yhteiskunta toimii, se johtaa muutokseen. Oli virhe uskoa niin. Eivät ihmiset vapautta halua vaan rahaa, ja rahan puutteessa edes viihdettä. Panem et circenses. Odi profanum vulgus et arceo. Pecunia non olet.
xxx/ellauri298.html on line 544: BPM-vammat 1. Abortin, keskenmenon, toksikoosin, sairauden ja äidin epävakaan emotionaalisen tilan uhka – niin sanottu myrkyllinen kohtu – voi muodostaa lapseen jatkuvia tunnekokemuksia omasta alemmuudesta, hyödyttömyydestä, kuolemanpelosta, syyllisyydestä itse asiassa hänen olemassaolostaan. Se ei ollut isän tarkoitus! Iskä halusi vain keventää oloaan.
xxx/ellauri298.html on line 558: BPM-vammat 3. Lyhyt istukka. Muodostuu kyvyttömyys taistella. Ihmisellä on taipumus odottaa apua mieluummin kuin puolustaa etujaan yksin - olosuhteissa, joissa synnytyslääkärit työntävät lapsen ulos. Jos käytät pihtejä, voi muodostua päähän pihtikuvio – avun kuten sosiaalituen vastaanottaminen on vaarallista, joten siitä tulee kieltäytyä.
xxx/ellauri298.html on line 562: BPM 4. Vapauden matriisi – paluu paratiisiin.
xxx/ellauri298.html on line 610: Rauhalan viitekehyksen esitän pääpiirteissään luvussa 2.3. Kulttuurien tutkimus korostaa kaiken kontekstisidonnaisuutta, sillä sama asia saa eri kontekstissa eri tulkinnan. Tämän vuoksi kontekstualisoinnilla on tärkeä rooli tutkimuksessa. (Keskinen 2014, 102; Rauhala 2005, 151.) Siksi pyrin määrittelemään huolellisesti niin tämän tutkimuksen, kuin Grofin viitekehyksen kontekstin. Luvussa 3 tarkastelen transpersoonallista psykologiaa ja Grofin viitekehyksen muodostumista. Grofin viitekehyksen kannalta Carl Jung on erityisen merkittävä psykologi ja psykiatri, sillä heidän ajatuksensa ovat monin osin lähellä toisiaan. Grofin tutkimukset ovatkin tärkeimmät empiiriset aineistot Jungin näkemysten tueksi (Wulff 1991, 457). Myös filosofi Ken Wilberin integraaliteoria sisältää merkittäviä yhdenmukaisuuksia Grofin viitekehyksen kanssa. Wilberin tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen kehikko todellisuuden ymmärtämiseen, joka integroi luonnontieteellisen, psykologisen, filosofisen ja mystis-henkisen tiedon kattavaan kokonaisteoriaan (Wilber 2011, 1–3; Jakonen & Kamppinen 2014, 9, 12). Näin Jung ja Wilber, joita kuljetan mukana tutkimuksen aikana, auttavat Grofin viitekehyksen kontekstualisoimisessa ja paikantamisessa omalle kentälleen.
xxx/ellauri298.html on line 614: Neurobiologia, jungilaiset arkkityypit, puutarhayhteiskunnat, hermeneutiikka, hegeliläinen dialektiikka, systeemiteoria, zen-koaanit, poststrukturalismi, vedantalainen hindulaisuus, kapitalistiset talousjärjestelmät, transpersoonalliset tietoisuustilat, uusplatoniset muodot – lista jatkuu ja jatkuu – kaikki selitetty ja sopivat siististi yhteen yhdelle todellisuuskartalle, jota hän puoliironisesti kutsuu "kaiken teoriaksi". Ennen kaikkea hän onnistuu selittämään kaiken selkeällä ja loistavalla proosalla. Tunnet kirjaimellisesti itsesi viisaammaksi lukiessasi häntä.
xxx/ellauri298.html on line 631: Joseph Campbell (26. maaliskuuta 1904 – 30. lokakuuta 1987) oli yhdysvaltalainen professori ja kirjailija, joka tunnetaan parhaiten työstään mytologian ja vertailevan uskontotieteen alueilla. Ei pie sekoittaa samannimiseen irkkurunoilijaan. Campbellin tunnetuin kirja Sankarin tuhannet kasvot (The Hero With a Thousand Faces, 1949, suomennettu 1990) käsittelee eri kulttuureissa toistuvaa sankarin matkan teemaa, ns. hiihtokenkämyyttiä. Hänen neliosainen teossarjansa The Masks of God käsittelee mytologiaa eri puolilla maailmaa. Campbell työskenteli Bill Moyersin kanssa tehdessään PBS:n sarjaa The Power of Myth. He myös julkaisivat sarjaan pohjautuneen samannimisen kirjan.
xxx/ellauri298.html on line 778: uuden mytologian aiheuttaman havainnon muutoksen vuoksi – ja se edustaa keskeistä
xxx/ellauri298.html on line 789: Ellwood huomauttaa, että Jumalan naamarit -sarja "vakuutti lukulasisia maallikoita enemmän kuin asiantuntijoita". Stephen P. Dunn huomautti, että Länsimaisessa mytologiassa Campbell "kirjoittaa omituisen arkaaisella tyylillä – täynnä retorisia kysymyksiä, ihmettelyn ja ilon huudahduksia sekä lukijalle tai kenties kirjoittajan toiselle minälle suunnattuja väitteitä, mikä on hurmaavaa noin kolmanneksen ajasta ja melko ärsyttävää loput."
xxx/ellauri303.html on line 65: Vähän ennen Juudas Makkabeuksen kapinaa (2. Makkab 8), Antiokhos IV Epiphanes pidätti erään äidin ja tämän seitsemän poikaa ihan rändömisti ja yritti pakottaa heidät syömään sianlihaa. Yksi veljistä sanoi kaikkien puolesta, että vaikka he kaikki kuolisivat, he eivät rikkoisi Moosexen lakia. Sitäpaizi pulled pork oli niistä pahaa. Vihainen kuningas käski lämmittää pannut ja padat, ja hän käski ensimmäiseltä veljeltä leikata kielen, poistaa pään ihon ja katkaista raajojen sekä kyrvän päät.– Kaikki tämä tapahtui muiden veljien ja äidin edessä, jotka sillä välin rohkaisivat toisiaan passiivisesti vastustamaan kiduttajien vaatimuksia. Kun ensimmäinen marttyyri oli inertti ja hengitti yhä, Epiphanes käski heittää hänet kuumaan paistinpannuun. Kun hän kuoli, seuraava tuotiin ja hänen päästään irrotettiin iho hiusten kanssa. Jokainen seitsemästä veljestä kesti saman kidutuksen. Poikien piinaa seurasi heidän sitkeä ja melko stoinen äitinsä, joka oli menettänyt kaikki poikansa.
xxx/ellauri303.html on line 122: Genrih Grigorjevitš Jagoda (ven. Генрих Григорьевич Ягода; 1891 Rybinsk – 15. maaliskuuta 1938 Moskova, alun perin Enon Geršonovitš Jehuda) oli Neuvostoliiton salaisen poliisin NKVD:n päällikkö vuosina 1934–1936. Jagoda oli syntyperältään juutalainen. 1936 Jagoda oli salaisen poliisin riveissä järjestämässä pakkotyöläiset tekemään Vienanmeren–Itämeren kanavaa. Häntä on syytetty kirjailija Maksim Gorkin murhaamisesta myrkyttämällä vuonna 1936. Hän valvoi Moskovan ensimmäistä suurta näytösoikeudenkäyntiä, jossa Lev Kamenev ja Grigori Zinovjev tuomittiin kuolemaan. Tämä oli käännekohta Stalinin vainoissa, koska sen jälkeen pakkotyöleirit laajenivat GULAG-järjestelmäksi. Jagoda joutui itsekin pian Stalinin epäsuosioon, ja menetti paikkansa 16. syyskuuta 1936 Nikolai Ježoville, joka johti pääosan Stalinin suuresta puhdistuksesta. Jagoda tuomittiin ja teloitettiin aivan ansiosta 1938.
xxx/ellauri303.html on line 124: Nikolai Ivanovitš Ježov (ven. Николай Иванович Ежов, 1. toukokuuta 1895 – 4. helmikuuta 1940) oli Neuvostoliiton salaisen poliisin NKVD:n johtaja suuren puhdistuksen aikana 1936–1938.
xxx/ellauri303.html on line 218: – Minä heitän kivet ilmaan ja sinun pitää käydä hakemassa ne ja tuoda minulle.
xxx/ellauri303.html on line 221: – Minä heitän kivet järveen ja sinun täytyy hakea ne ja tuoda minulle.
xxx/ellauri303.html on line 226: – Nyt sinun täytyy sanoa mistä reiästä pieru tuli ulos.
xxx/ellauri303.html on line 228: – Tuosta.
xxx/ellauri303.html on line 369: Varhaisimmat piyyutimit ovat peräisin Talmudista ( n . 70 – n. 500 jKr. ) [ viittaus vaaditaan ] ja Geonimin ajalta ( n. 600 – n. 1040 ). [ tarvittava lainaus ] He olivat "valtaosin" kotoisin Eretz Yisraelista tai sen naapurista Syyriasta, koska vain siellä heprean kieli oli riittävästi viljelty, jotta sitä voitiin hallita tyylillisesti oikein, ja vain siellä se saatiin puhumaan niin ilmeikkäästi.
xxx/ellauri303.html on line 408: Tämän säkeen jokaisen puolirivin ensimmäiset kirjaimet muodostavat nimen "DUNASH". Muut perinteiset juutalaiset hymnit, kuten Adon Olam , on kirjoitettu samalla mittarilla. Koska heprean ääntämisessä ei kuitenkaan enää eroteta pitkiä ja lyhyitä vokaaleja, nykyään tällaisissa hymneissä käytetyt melodiat ovat usein eri rytmejä, jotka jättävät huomioimatta hajin pikk - u – – – jalkaa.
xxx/ellauri303.html on line 515: Rabbi Lordi Immanuel Jakobovits, entinen Iso-Britannian Yhdistyneen Synagogan päärabbi, kuvaa juutalaisten valtavirran näkemystä tästä asiasta: "Kyllä, uskon, että valittu kansajuutalaisuuden pyhissä kirjoituksissaan, rukouksissaan ja tuhatvuotisperinneissään vahvistaman käsityksen. Itse asiassa uskon, että jokainen kansa – ja todellakin rajoitetulla tavalla jokainen yksilö – on "valittu" tai määrätty johonkin erilliseen tarkoitukseen Providencen suunnitelmien edistämisessä. Amalekin siemenen tehtävä on olla. syntipukkeja. Vain jotkut täyttävät tehtävänsä ja toiset eivät. Ehkä kreikkalaiset valittiin heidän ainutlaatuisesta panoksestaan taiteeseen ja filosofiaan, roomalaiset uraauurtavista palveluistaan laissa ja hallituksessa, britit parlamentaarisen vallan tuomisesta maailmaan ja amerikkalaiset pilotoivat ns. demokratiaa moniarvoisessa kapitalistisessa yhteiskunnassa. Jumala valitsi juutalaiset olemaan "omituisia minulle" uskonnon ja moraalin pioneereiksi; Se oli ja on heidän kansallinen tarkoituksensa. He valizivat hyvän osan eikä sitä oteta hevin pois.
xxx/ellauri303.html on line 537: Lyhyesti: unohda Toisin kuin monet muut uskonnot, juutalaisuus ei ole tehnyt voimakkaita yrityksiä käännyttää ei-juutalaisia, vaikka muodollinen kääntyminen juutalaisuuteen on sallittua. Juutalaisen uskon mukaan vanhurskaus ei rajoittunut niihin, jotka hyväksyivät juutalaisen uskonnon. Ja niiden kansojen vanhurskaat, jotka panivat täytäntöön Nooan ja hänen jälkeläistensä kanssa tehdyn liiton seitsemän peruslakia, julistettiin tuonpuoleisen onnen osallistujiksi. Tämä tulkinta ei-juutalaisten asemasta teki lähetystyöasenteen kehittämisen tarpeettomaksi. Lisäksi käännynnäisten vastaanottamista koskevat määräykset, sellaisena kuin ne ovat ajan mittaan kehittyneet, osoittavat juutalaisuuden äärimmäisen käytännöllisen, toisin sanoen ei-uskonnollisen luonteen. Tiettyjen riitojen noudattaminen – upottaminen mikveen (rituaalikylpy), brit milah (ympärileikkaus) ja mitzvotin (Tooran käskyjen) hyväksyminen sitovaksi – on käännynnäisen uskon koe. Käännynnäistä opastetaan juutalaisen lain pääkohdista , kun taas vaadittu uskontunnustus rajoittuu Jumalan ykseyden tunnustamiseen ja epäjumalanpalveluksen hylkäämiseen. Juuda ha-Levi ( Kuzari 1:115) esittää koko asian hyvin silmiinpistävästi sanoessaan:
xxx/ellauri304.html on line 53: – Lasten kanssa neuvotellaan aivan valtavasti jokapäiväisistä asioista eivätkä aikuiset kestä lapsen mielipahaa, vaan pyrkivät silottelemaan tilanteita, väittää kehityksellisen psykopatologian professori Essi Viding. Aikuiset eivät kestä lapsen mielipahan aiheuttamaa mielipahaa, siinä pulma.
xxx/ellauri304.html on line 78: – Pukeutuminen ja suoritukset korostuvat perheen arjessa. Perheen julkisivu halutaan pitää kiiltävänä. Kosketus lapsen todellisiin tarpeisiin voi olla hukassa, Schulman toteaa.
xxx/ellauri304.html on line 84: – Häpeä kieltää kohtaamasta lapsen todellisia tarpeita ja sitä, miten sinänsä kyllä lapsellekin maistuvien päihteiden käyttö vahingoittaa lasta, Schulman sanoo.
xxx/ellauri304.html on line 87: Narsistisen persoonallisuushäiriön juurilta löytyy yleensä toistuvaa kaltoinkohtelua tai vaille jäämistä – mutta yllättäen myös ylisuojelevaa vanhemmuutta. Jos koko lapsuus on tukahduttavaa ylisuojelua, vuorovaikutustaidot ja itsenäistyminen vanhemmista saattavat vaurioitua. Lapsesta tulee joku Antti Arjava. Vanhempi saattaa kieltää ja estää lasta kohtaamasta ihmisiä, joiden perhetausta on toisenlainen, kuten Matti Pylkkänen. Ylisuojeltu lapsi puolestaan on Mannisen sukuun kuuluvan vanhempansa minuuden jatke.
xxx/ellauri304.html on line 142: Hannu Haukka (s. 29. kesäkuuta 1954 Tampere) on Keravalla toimivan kristillisen medialähetysjärjestön IRR-TV:n toiminnanjohtaja ja televisiokanavien SuomiTV (2009–2012) ja AlfaTV (2012–2022) keskeinen voimahahmo. Tampereella syntynyt mutta Kanadassa varttunut, helluntailaistaustainen Haukka on johtanut IRR-TV:tä sen perustamisesta 1986 lähtien inkerinsuomalaisen vaimonsa Laura Haukan (o.s. Heimonen) kanssa. He opiskelivat radiotyötä Itävallassa radioevankelista Lasse Pöystin koulutuksessa.
xxx/ellauri304.html on line 154: AlfaTV kietoutuu osaksi amerikkalaista rahankeräyskoneistoa, avainpaikalla kiistelty ex-verkostokauppias – Haukka: "Hän on uskovainen"
xxx/ellauri304.html on line 218: Kertoessaan historiaa Jumalan ja Israelin lasten välisestä suhteesta, Megillat Shir Hashirim on täynnä kuvia Eretz Yisraelin henkeäsalpaavista maisemista, jotka maahanmuuttajia kohtasivat. Metaforat perustuvat sen luonnonilmiöihin, sen kasveihin ja villieläimiin. Viittaukset tehdään gaselliin ja peuroihin, hevoseen, kyyhkysiin, korppeihin, kyyhkysiin, kettuihin, leijoniin ja leopardeihin. Tietyt paikat mainitaan, kuten Ein Gedi, Giladin, Snirin ja Chermonin vuoret sekä esinahka- ja saapaskukkulat, aavikot, purot ja viinitarhat – jotka kaikki ovat olennaisia osia Israelin maisemaa. Lisäksi on mainittu kaksikymmentäkolme kasvityyppiä Shir Hashirimissa, sisältäen erilaisia mausteita, ruusuja, pähkinöitä, omenoita ja klassista "maitoa ja hunajaa", muttei Jaffa-appelsiineja, joista vientituotteista maa on hyvin tunnettu. Lisäksi suurin osa seitsemästä Israelille ainutlaatuisesta lajista mainitaan Shir Hashirimissä. Kommenttimme korostaa joidenkin näiden hedelmien ja Israelin kansan genitaalien välisiä yhtäläisyyksiä.
xxx/ellauri304.html on line 319: Warren Burton Murphy (13. syyskuuta 1933 – 4. syyskuuta 2015) oli amerikkalainen kirjailija, tunnetuin Puuntuhooja -sarjan luojana, johon perustui elokuva Remo Williams: Seikkailu alkaa. Remo Williams: Seikkailu alkaa, julkaistu myös nimellä Remo: Aseeton ja vaarallinen, on vuoden 1985 yhdysvaltalainen toimintaseikkailuelokuva, jonka on ohjannut a guy named Hamilton. Elokuvassa esiintyivät Retu Hoidokki, Joel Halla-aho, J.A. Pronto, Wilford Lieriö ja Kate Mulkero.
xxx/ellauri304.html on line 352: Korean sodan veteraani Murphyn harrastuksia olivat golf, matematiikka, ooppera ja sijoittaminen. Hänellä oli viisi lasta aiemmista avioliitoista – Deirdre, Megan, Brian, Ardath ja Devin – ja kaksi muuta entisen vaimonsa Nancy Cartwrightin kanssa, jonka kanssa hän oli naimisissa vuodesta 1988 vuoteen 2002.
xxx/ellauri304.html on line 586: Theodore Herman Albert Dreiser (/ˈdraɪsər, -zər/;[1] August 27, 1871 – December 28, 1945), born from krauts, became an American novelist and journalist of the naturalist school. His novels often featured main characters who succeeded at their objectives despite a lack of a firm moral code, and literary situations that more closely resemble studies of nature than tales of choice and agency. Dreiser's best known novels include Sister Carrie (1900) and An American Tragedy (1925).
xxx/ellauri304.html on line 692: Erkki Kanerva julkaisi vuosina 1969–2014 nimimerkillä Jammu ainutlaatuisen 39-osaisen kirjasarjan murrepakinoita, Yrjö-kirjat. Yksittäisiä pakinoita julkaistiin ensin kaupunkilehti Tamperelaisessa sekä aikakauslehti Hymyssä. Ne ovat suhteellisen helppolukuisia. Varhaisimmat pakinat ovat kirjeitä, joita Yrjö lähetteli kaupungista kotiväelleen. Niiden tavallinen aihe oli kaupungin ja maaseudun vertaileminen. Pakinoiden huumori perustuu tilannekomiikkaan ja henkilökuvaukseen. Tekstejä sävyttää tamperelainen työläiskulttuuri.
xxx/ellauri305.html on line 81: Grace Mae Brown (20. maaliskuuta 1886 – 11. heinäkuuta 1906) oli 20-vuotias amerikkalainen nainen, jonka hänen poikaystävänsä Chester Gillette murhasi Big Moose Lakella, New Yorkissa, kerrottuaan ensin hiänelle olevansa raskaana. Murha ja sitä seurannut epäillyn oikeudenkäynti herättivät valtakunnallisten sanomalehtien huomion. Hänen kuolemansa olosuhteet inspiroivat kuvitteellisia hoitoja, kuten Amerikkalainen tragedia ja Jennifer Donnellyn vuoden 2003 romaani Keräävä valo. Murhaa analysoitiin ja tutkittiin kahdessa tietokirjassa, jotka molemmat julkaistiin vuonna 1986. Mixhän se oli juuri tuolloin tapeetilla?
xxx/ellauri305.html on line 127: Pavut ovat nahkaisia, litistettyjä, karvaisia. Suurisiemeniset pavut (valkoinen lupiini) ovat karvaisia, litteitä, 7-15 cm pitkiä, sisältävät kolme tai neljä siementä, soikeita ja litteitä, muistuttavat limapapuja. Piensiemenisten papujen pituus on 3–6 cm, kypsänä, valkoista lupiinia lukuun ottamatta, ne halkeilevat, siemen lentää huiskin haiskin loppupelissä kuin limaisempi siemen termiittiapinalta, ja papujen siivet kiertyvät kuin labia exteriora munan ympäri.
xxx/ellauri305.html on line 297: 613 käskyä ovat Toorassa, Mooseksen viidessä kirjassa annetut määräykset eli mitsvat (hepr. מצוות, mitsvot), joita noudattaen juutalaisten tulee elää. Käskyjen määräksi on vakiintunut 613, sillä se on sanan Torah lukuarvo lisättynä sukuelinten lukumäärällä. Käskyluettelo ei ole yksiselitteinen, mutta arvovaltaisimpana pidetään rabbi Maimonidesin kokoamaa listaa Mishneh Torahissa (1170–1180 jaa.). Käskyistä positiivisia on 248, ja kieltoja on 365. Suuri osa käskyistä on vanhentuneita, kuten jo tuhotussa temppelissä suoritettavan rituaaliköyrimisen ohjeet, ja jotkin vain muinaista Israelia koskevat ohjeet. Nykyisin noudatettavissa olevia käskyistä arvioidaan olevan alle 300.
xxx/ellauri305.html on line 301: Juutalaisen perinteen mukaan Toora sisältää 613 käskyä (heprea : תרי״ג מצוות, latinaisin kirjasimin : taryag mitzvot). Tämä perinne kirjataan ensimmäisen kerran 3. vuosisadalla jKr., kun rabbi Simlai mainitsi sen saarnassa, joka on tallennettu Talmud Makkot 23b. Muita klassisia viisaita, joilla on tämä näkemys, ovat rabbi Simeon ben Azzai ja rabbi Eleazar ben Yose Galilealainen. Sitä lainataan Midrash Shemot Rabbah 33:7:ssä,Bamidbar Rabbah 13:15–16; 18:21 ja Talmud Yevamot 47b. 613 käskyä sisältävät "positiiviset käskyt" suorittaa teko (mitzvot aseh) ja "negatiiviset käskyt" pidättäytyä teosta (mitzvot lo taaseh). Kieltojen numero 365 on sama kuin aurinkovuoden päivien lukumäärä, ja positiivisten käskyjen numero 248 liittyy ihmiskehon luiden ja tuttujen jo mainittujen turpoavien ja kostuvien/ kovettuvien elinten lukumäärään.
xxx/ellauri305.html on line 310: 1. Moos. 1:28 – Lasten saaminen vaimonsa kanssa
xxx/ellauri305.html on line 312: 1. Moos. 32:33 – Älä syö reiden jänteitä
xxx/ellauri305.html on line 314: Esim. 12:2 – Tuomioistuinten on laskettava, milloin uusi kuukausi alkaa
xxx/ellauri305.html on line 316: Esim. 12:6 – Pääsiäisuhrin teurastaminen määrättynä aikana
xxx/ellauri305.html on line 320: Esim. 12:9 – Pääsiäislihaa ei saa syödä raakana tai keitettynä
xxx/ellauri305.html on line 330: Esim. 12:20 – Älä syö chametzia sisältäviä seoksia kaikkina seitsemänä pääsiäispäivänä
xxx/ellauri305.html on line 358: Esim. 20:2 – Tietää, että Jumala on olemassa
xxx/ellauri305.html on line 390: Esim. 21:2 – Osta heprealainen orja määrättyjen lakien mukaisesti
xxx/ellauri305.html on line 398: Esim. 21:10 – Älä kieltäydy vaimosta ruokaa, vaatteita ja seksisuhteita
xxx/ellauri305.html on line 404: Esim. 21:18 – Tuomioistuimen on pantava täytäntöön lait sitä vastaan, joka hyökkää toisen kimppuun tai vahingoittaa toisen omaisuutta
xxx/ellauri305.html on line 406: Esim. 21:20 – Tuomioistuinten on pantava täytäntöön miekan kuolemanrangaistus
xxx/ellauri305.html on line 410: Esim. 21:28 – Tuomioistuimen on tuomittava vahingonkorvaus, joka on aiheutunut jyrkälle härälle
xxx/ellauri305.html on line 416: Esim. 22:4 – Tuomioistuimen on arvioitava eläimen syömisestä aiheutuneet vahingot
xxx/ellauri305.html on line 418: Esim. 22:5 – Tuomioistuimen on arvioitava tulipalosta aiheutuneet vahingot
xxx/ellauri305.html on line 420: Esim. 22:6 – Tuomioistuinten on noudatettava palkattoman vartijan lakeja
xxx/ellauri305.html on line 422: Esim. 22:8 – Tuomioistuinten on noudatettava kantajan, hyväksyjän tai kieltävän lait
xxx/ellauri305.html on line 424: Esim. 22:9 – Tuomioistuinten on noudatettava palkkatyöläisen ja vartijan lakeja
xxx/ellauri305.html on line 426: Esim. 22:13 – Tuomioistuinten on noudatettava lainanottajan lakeja
xxx/ellauri305.html on line 428: Esim. 22:15–16 – Tuomioistuimen on määrättävä sakkoja sellaiselle, joka viettelee tyttöä seksuaalisesti
xxx/ellauri305.html on line 430: Esim. 22:17 – Oikeus ei saa antaa velhoa elää
xxx/ellauri305.html on line 434: Esim. 22:20 – Älä loukkaa tai vahingoita käännynnäistä sanoilla
xxx/ellauri305.html on line 448: Esim. 22:27 – Ei kirota valtionpäämiestä tai sanhedrinin johtajaa
xxx/ellauri305.html on line 452: Esim. 22:30 – Ei saa syödä kuolemaan haavoittuneen eläimen lihaa
xxx/ellauri305.html on line 454: Esim. 23:1 – Tuomarit eivät saa ottaa vastaan todistusta, elleivät molemmat osapuolet ole läsnä
xxx/ellauri305.html on line 456: Esim. 23:1 – Rikolliset eivät saa todistaa
xxx/ellauri305.html on line 458: Esim. 23:2 – Päätä enemmistöllä, jos olet eri mieltä
xxx/ellauri305.html on line 460: Esim. 23:2 – Tuomioistuin ei saa panna täytäntöön yhden äänten enemmistöllä; vaaditaan vähintään kahden enemmistö
xxx/ellauri305.html on line 464: Esim. 23:5 – Auta toista poistamaan taakka pedolta, joka ei enää voi kantaa sitä
xxx/ellauri305.html on line 466: Esim. 23:6 – Tuomari ei saa ratkaista epäoikeudenmukaisesti tavanomaisen rikkojan tapausta
xxx/ellauri305.html on line 468: Esim. 23:7 – Tuomioistuin ei saa tappaa ketään aihetodisteiden perusteella
xxx/ellauri305.html on line 470: Esim. 23:8 – Tuomarit eivät saa ottaa vastaan lahjuksia
xxx/ellauri305.html on line 484: Esim. 23:19 – Älä syö yhdessä keitettyä maidon ja lihan sekoituksia
xxx/ellauri305.html on line 500: Esim. 28:2 – Kohanimien on käytettävä pappivaatteitaan palveluksen aikana
xxx/ellauri305.html on line 506: Esim. 29:33 – Kohanimien täytyy syödä uhrilihaa temppelissä
xxx/ellauri305.html on line 514: Esim. 30:13 – Jokaisen miehen on annettava puoli sekeliä vuodessa
xxx/ellauri305.html on line 530: Esim. 35:3 – Tuomioistuin ei saa tuomita rangaistusta sapattina
xxx/ellauri305.html on line 540: Lev. 2:13 – Suolaa ei pidä jättää uhraamatta
xxx/ellauri305.html on line 546: Lev. 3:17 – Älä syö tiettyjä puhtaiden eläinten rasvoja
xxx/ellauri305.html on line 548: Lev. 4:13 – Sanhedrinin on tuotava uhri (temppelissä), kun se hallitsee virheellisesti
xxx/ellauri305.html on line 554: Lev. 5:7–11 - Tuo oleh v'yored (temppeliuhri) (jos henkilö on varakas, eläin; jos köyhä, lintu- tai ruokauhri)
xxx/ellauri305.html on line 558: Lev. 5:11 – Ei saa laittaa öljyä väärintekijöiden ruokauhreihin
xxx/ellauri305.html on line 562: Lev. 5:17–18 - Tuo asham talui (temppeliuhri), kun et ole varma syyllisyydestäsi
xxx/ellauri305.html on line 574: Lev. 6:9 – Kohanimien täytyy syödä ruokauhrien jäännökset
xxx/ellauri305.html on line 586: Lev. 7:1 – Suorita syyllisyysuhrin menettely
xxx/ellauri305.html on line 592: Lev. 7:18 – Älä syö väärillä tarkoituksilla uhratuista uhreista
xxx/ellauri305.html on line 598: Lev. 7:20 – Epäpuhdas ihminen ei saa syödä uhreista
xxx/ellauri305.html on line 600: Lev. 10:6 – Kohen ei saa mennä temppeliin pää paljaana
xxx/ellauri305.html on line 602: Lev. 10:6 – Kohen ei saa mennä temppeliin repeytyneillä vaatteilla
xxx/ellauri305.html on line 604: Lev. 10:7 – Kohen ei saa poistua temppelistä palveluksen aikana
xxx/ellauri305.html on line 606: Lev. 10:9 – Kohen ei saa mennä temppeliin humalassa
xxx/ellauri305.html on line 612: Lev. 11:4 – Ei saa syödä ei-kosher-eläimiä
xxx/ellauri305.html on line 614: Lev. 11:9 – Tarkastellaan kalojen merkkejä erottaakseen toisistaan kosher ja ei-kosher
xxx/ellauri305.html on line 626: Lev. 11:39 – Noudata kuolleen pedon aiheuttaman epäpuhtauden lakeja
xxx/ellauri305.html on line 628: Lev. 11:41 – Ei saa syödä ei-kosher-olentoja, jotka ryömivät maassa
xxx/ellauri305.html on line 632: Lev. 11:43 – Älä syö vedessä eläviä olentoja kuin (kosher)kaloja
xxx/ellauri305.html on line 636: Lev. 12:2 – Noudata synnytyksen aiheuttaman epäpuhtauden lakeja
xxx/ellauri305.html on line 660: Lev. 15:13–14 – Miehen, jolla oli juokseva (luonnollinen virtsatie)ongelma, on tuotava uhri (temppelissä) sen jälkeen, kun hän on mennyt Mikveen
xxx/ellauri305.html on line 670: Lev. 15:28–29 - Naisen, jolla oli juokseva (emätin) ongelma, on tuotava uhri (temppelissä) sen jälkeen, kun hän on mennyt Mikveen
xxx/ellauri305.html on line 672: Lev. 16:2 – Kohen ei saa astua temppeliin umpimähkäisesti
xxx/ellauri305.html on line 696: Lev. 18:10 – Älä ole seksisuhteessa tyttäresi kanssa
xxx/ellauri305.html on line 698: Lev. 18:10 – Älä ole seksisuhteessa tyttäresi tyttären kanssa
xxx/ellauri305.html on line 722: Lev. 18:20 – Ei olla seksisuhteissa jonkun toisen vaimon kanssa
xxx/ellauri305.html on line 724: Lev. 18:22 – Miehellä ei saa olla seksisuhdetta miehen kanssa
xxx/ellauri305.html on line 726: Lev. 18:23 – Miehellä ei saa olla seksisuhdetta eläimen kanssa
xxx/ellauri305.html on line 732: Lev. 19:4 – Ei tutkia epäjumalanpalvelusta
xxx/ellauri305.html on line 756: Lev. 19:11 – Älä vanno rahallisen väitteen kieltämistä
xxx/ellauri305.html on line 758: Lev. 19:11 – Älä varasta rahaa salaperäisesti
xxx/ellauri305.html on line 764: Lev. 19:13 – Ei pidä pidätellä palkkoja tai jättää maksamatta velkaa
xxx/ellauri305.html on line 772: Lev. 19:15 – Tuomari ei saa armahtaa oikeudenkäynnissä olevaa köyhää
xxx/ellauri305.html on line 774: Lev. 19:15 – Tuomari ei saa kunnioittaa suurta miestä oikeudenkäynnissä
xxx/ellauri305.html on line 776: Lev. 19:15 – Tuomari ei saa vääristää oikeutta
xxx/ellauri305.html on line 782: Lev. 19:16 – Älä jää sivuun, jos jonkun henki on vaarassa
xxx/ellauri305.html on line 788: Lev. 19:17 – Ei nolata muita
xxx/ellauri305.html on line 832: Lev. 20:10 – Tuomioistuinten on pantava kuolemantuomio, kuristus
xxx/ellauri305.html on line 834: Lev. 20:14 – Tuomioistuinten on pantava kuolemantuomio täytäntöön polttamisesta
xxx/ellauri305.html on line 838: Lev. 21:7 – Kohen ei saa mennä naimisiin eronneen kanssa
xxx/ellauri305.html on line 842: Lev. 21:7 – Kohen ei saa mennä naimisiin chalalahin ("häväistyn henkilön") kanssa (osapuoli tai vuosien 169–172 tuote)
xxx/ellauri305.html on line 846: Lev. 21:11 – Ylipappi ei saa mennä saman katon alle ruumiin kanssa
xxx/ellauri305.html on line 852: Lev. 21:15 – Ylipappi ei saa olla sukupuolisuhteessa lesken kanssa edes avioliiton ulkopuolella
xxx/ellauri305.html on line 854: Lev. 21:17 – Kohen, jolla on fyysinen vika, ei saa palvella
xxx/ellauri305.html on line 856: Lev. 21:17 – Kohen, jolla on tilapäinen vika, ei saa palvella
xxx/ellauri305.html on line 860: Lev. 22:2 – Epäpuhtaat Kohanit eivät saa palvella temppelissä
xxx/ellauri305.html on line 862: Lev. 22:4 – Epäpuhdas Kohen ei saa syödä Terumahia
xxx/ellauri305.html on line 866: Lev. 22:10 – Ei- kohen ei saa syödä Terumahia
xxx/ellauri305.html on line 874: Lev. 22:20 – Ei saa vihkiä alttarille viallista eläintä
xxx/ellauri305.html on line 876: Lev. 22:21 – Tarjota vain virheettömiä eläimiä
xxx/ellauri305.html on line 878: Lev. 22:21 – Älä aiheuta haavoja omistautuneille eläimille
xxx/ellauri305.html on line 882: Lev. 22:22 – Ei polttaa sen rasvaa
xxx/ellauri305.html on line 884: Lev. 22:24 – Ei uhrata Jumalalle kastroituja uroseläimiä
xxx/ellauri305.html on line 888: Lev. 22:25 – Ei saa uhrata viallisia eläimiä, vaikka niitä tarjoaisivat muut kuin juutalaiset
xxx/ellauri305.html on line 890: Lev. 22:27 – Tarjoaa vain vähintään kahdeksan päivän ikäisiä eläimiä
xxx/ellauri305.html on line 894: Lev. 22:30 – Älä jätä uhrauksia syömiseen varatun ajan jälkeen
xxx/ellauri305.html on line 896: Lev. 22:32 – Hänen Nimensä pyhittämiseksi
xxx/ellauri305.html on line 898: Lev. 22:32 – Ei häväistämään Hänen Nimeään
xxx/ellauri305.html on line 902: Lev. 23:8 – Älä tee kiellettyä työtä pääsiäisen ensimmäisenä päivänä
xxx/ellauri305.html on line 922: Lev. 23:21 – Älä tee kiellettyä työtä Shavuotilla
xxx/ellauri305.html on line 926: Lev. 23:25 – Älä tee kiellettyä työtä Rosh Hashanahissa
xxx/ellauri305.html on line 928: Lev. 23:29 – Älä syö tai juo Jom Kippurina
xxx/ellauri305.html on line 930: Lev. 23:32 – Levätä kielletystä työstä Jom Kippurin aikaan
xxx/ellauri305.html on line 932: Lev. 23:32 – Älä tee kiellettyä työtä Jom Kippurin aikaan
xxx/ellauri305.html on line 948: Lev. 25:4 – Ei saa työskennellä puiden kanssa tuottaakseen hedelmää sinä vuonna
xxx/ellauri305.html on line 950: Lev. 25:5 – Ei saa korjata satoa, joka kasvaa villinä sinä vuonna normaalisti
xxx/ellauri305.html on line 954: Lev. 25:8 – Sanhedrinin on laskettava seitsemän seitsemän vuoden ryhmää
xxx/ellauri305.html on line 958: Lev. 25:10 – Sanhedrinin on pyhitettävä viideskymmenes vuosi
xxx/ellauri305.html on line 982: Lev. 25:39 – ettei hän joutuisi tekemään alhaista orjatyötä
xxx/ellauri305.html on line 988: Lev. 25:46 – Kanaanilaisorjien on työskenneltävä ikuisesti, elleivät he loukkaa raajaansa
xxx/ellauri305.html on line 992: Lev. 26:1 – Älä kumarra sileän kiven edessä
xxx/ellauri305.html on line 994: Lev. 27:2 – Arvioida ihmisten arvo Tooran mukaan
xxx/ellauri305.html on line 998: Lev. 27:10 – Uusi eläin, korvatun eläimen lisäksi, säilyttää pyhityksen
xxx/ellauri305.html on line 1000: Lev. 27:12–13 – Pyhitettyjen eläinten arvon arvioiminen
xxx/ellauri305.html on line 1006: Lev. 27:26 – Älä vaihda pyhitettyjä eläimiä yhdestä uhrityypistä toiseen
xxx/ellauri305.html on line 1014: Lev. 27:32 – Erottele kymmenykset eläimistä
xxx/ellauri305.html on line 1020: Num. 5:3 – Epäpuhtaat ihmiset eivät saa mennä temppeliin
xxx/ellauri305.html on line 1022: Num. 5:7 – katua ja tunnustaa vääryydet
xxx/ellauri305.html on line 1032: Num. 6:3 – Hän ei saa syödä tuoreita rypäleitä
xxx/ellauri305.html on line 1034: Num. 6:3 – Hän ei saa syödä rusinoita
xxx/ellauri305.html on line 1036: Num. 6:4 – Hän ei saa syödä rypäleen siemeniä
xxx/ellauri305.html on line 1038: Num. 6:4 – Hän ei saa syödä rypäleen kuoria
xxx/ellauri305.html on line 1044: Num. 6:7 – Hän ei saa olla kosketuksissa kuolleiden kanssa
xxx/ellauri305.html on line 1046: Num. 6:6 – Hän ei saa olla saman katon alla ruumiin kanssa
xxx/ellauri305.html on line 1050: Num. 6:23 – Kohanimien täytyy siunata juutalaista kansakuntaa päivittäin
xxx/ellauri305.html on line 1058: Num. 9:12 – Ei riko luita toisesta pääsiäisuhrista
xxx/ellauri305.html on line 1060: Num. 9:12 – Älä jätä toista pääsiäistä aamuun asti
xxx/ellauri305.html on line 1074: Num. 18:4 – Joka ei ole Kohen, ei saa palvella
xxx/ellauri305.html on line 1100: Num. 28:11 – Lisätarjousten tuominen Rosh Chodeshiin ("Uusi kuukausi")
xxx/ellauri305.html on line 1116: Num. 30:3 – Ei rikkoa valaa tai lupausta
xxx/ellauri305.html on line 1124: Num. 35:25 – Tuomioistuimen on lähetettävä tahaton murhaaja turvakaupunkiin
xxx/ellauri305.html on line 1126: Num. 35:31 – Ei hyväksyä rahallista hyvitystä murhaajan sovittamiseksi
xxx/ellauri305.html on line 1128: Num. 35:32 – Ei hyväksyä rahanpalautusta sen sijaan, että heidät lähetettäisiin turvakaupunkiin
xxx/ellauri305.html on line 1136: Deut. 6:4 – Tietää, että Hän on yksi
xxx/ellauri305.html on line 1138: Deut. 6:5 – Rakastaa Häntä
xxx/ellauri305.html on line 1140: Deut. 6:7 – Tooran oppiminen
xxx/ellauri305.html on line 1152: Deut. 7:2 – olla tekemättä liittoa epäjumalanpalvelijoiden kanssa
xxx/ellauri305.html on line 1154: Deut. 7:2 – olla osoittamatta suosiota heille
xxx/ellauri305.html on line 1164: Deut. 10:19 – Rakastaa käännynnäisiä
xxx/ellauri305.html on line 1166: Deut. 10:20 – Pelkäämään Häntä
xxx/ellauri305.html on line 1172: Deut. 12:2 – Epäjumalien ja niiden tarvikkeiden tuhoaminen
xxx/ellauri305.html on line 1174: Deut. 12:4 – Ei tuhota Hänen Nimeensä liittyviä esineitä
xxx/ellauri305.html on line 1176: Deut. 12:5–6 – tuoda kaikki luvatut ja vapaatahtoiset uhrit temppeliin ensimmäisenä seuraavana juhlana
xxx/ellauri305.html on line 1178: Deut. 12:11 – uhrata kaikki uhrit temppelissä
xxx/ellauri305.html on line 1190: Deut. 12:17 – Kohanit eivät saa syödä ensihedelmiä Jerusalemin ulkopuolella
xxx/ellauri305.html on line 1194: Deut. 12:17 – Kohanit eivät saa syödä lihaa temppelin pihan ulkopuolella
xxx/ellauri305.html on line 1198: Deut. 12:17 – Kohanit eivät saa syödä virheettömiä esikoisia eläimiä Jerusalemin ulkopuolella
xxx/ellauri305.html on line 1212: Deut. 13:4 – Älä kuuntele väärää profeettaa
xxx/ellauri305.html on line 1216: Deut. 13:9 – Älä lakkaa vihaamasta epäjumalanpalvelijaa
xxx/ellauri305.html on line 1218: Deut. 13:9 – Ei epäjumalanpalvelijan pelastamiseksi
xxx/ellauri305.html on line 1222: Deut. 13:9 – Ei pidättäytyä syyttelemästä epäjumalanpalvelijaa
xxx/ellauri305.html on line 1224: Deut. 13:12 – Ei lähetystyön tekeminen epäjumalanpalvontaan
xxx/ellauri305.html on line 1242: Deut. 14:3 – Älä syö uhreja, jotka ovat tulleet sopimattomiksi tai viallisiksi
xxx/ellauri305.html on line 1248: Deut. 14:21 – Ei saa syödä sellaisen eläimen lihaa, joka kuoli ilman rituaaliteurastusta
xxx/ellauri305.html on line 1260: Deut. 15:7 – Ei pidä kieltää hyväntekeväisyyttä köyhiltä
xxx/ellauri305.html on line 1270: Deut. 15:19 – Ei saa työstää pyhitettyjä eläimiä
xxx/ellauri305.html on line 1274: Deut. 16:3 – Älä syö chametziä nisanin 14. päivän iltapäivällä
xxx/ellauri305.html on line 1282: Deut. 16:16 – Älä ilmesty temppeliin ilman uhreja
xxx/ellauri305.html on line 1290: Deut. 17:1 – Ei tarjota tilapäisesti viallista eläintä
xxx/ellauri305.html on line 1320: Deut. 18:6–8 – Kohanimien vuorotyön tulee olla tasapuolista lomien aikana
xxx/ellauri305.html on line 1338: Deut. 18:22 – Älä pelkää väärää profeettaa
xxx/ellauri305.html on line 1342: Deut. 19:13 – Tuomari ei saa sääliä murhaajaa tai hyökkääjää oikeudenkäynnissä
xxx/ellauri305.html on line 1348: Deut. 19:17 – Todistaja ei saa toimia tuomarina kuolemantuottamuksessa
xxx/ellauri305.html on line 1350: Deut. 19:19 – Rangaista vääriä todistajia, kun he yrittivät rankaista syytettyä
xxx/ellauri305.html on line 1354: Deut. 20:3 – Älä panikoi ja perääntyisi taistelun aikana
xxx/ellauri305.html on line 1358: Deut. 20:16 – Ei anna kenenkään jäädä eloon
xxx/ellauri305.html on line 1360: Deut. 20:17 – Tuhoa seitsemän kanaanilaiskansakuntaa
xxx/ellauri305.html on line 1366: Deut. 21:4 – Ei tehdä töitä eikä istuttaa tuota jokilaaksoa
xxx/ellauri305.html on line 1376: Deut. 21:22 – Tuomioiden on hirtettävä jumalanpilkan tai epäjumalanpalveluksen vuoksi kivitetyt
xxx/ellauri305.html on line 1378: Deut. 21:23 – Hautaa teloitettuja sinä päivänä, kun heidät tapetaan
xxx/ellauri305.html on line 1384: Deut. 22:3 – Älä jätä huomiotta kadonnutta esinettä
xxx/ellauri305.html on line 1386: Deut. 22:4 – Auta muita lastaamaan pedon
xxx/ellauri305.html on line 1392: Deut. 22:5 – Naiset eivät saa käyttää miesten vaatteita
xxx/ellauri305.html on line 1398: Deut. 22:8 – Älä anna sudenkuopat ja esteet jäädä omaisuudellesi
xxx/ellauri305.html on line 1402: Deut. 22:9 – Älä syö erilaisia siemeniä, jotka on istutettu viinitarhaan
xxx/ellauri305.html on line 1412: Deut. 22:19 – Panettelijan on pysyttävä naimisissa vaimonsa kanssa
xxx/ellauri305.html on line 1414: Deut. 22:19 – Hän ei saa erota hänestä
xxx/ellauri305.html on line 1416: Deut. 22:24 – Tuomioistuinten on pantava kuolemantuomio täytäntöön kivittämisestä
xxx/ellauri305.html on line 1418: Deut. 22:29 – Raiskaajan on mentävä naimisiin uhrinsa kanssa, jos tämä on naimaton
xxx/ellauri305.html on line 1420: Deut. 22:29 – Hän ei saa koskaan erota hänestä
xxx/ellauri305.html on line 1430: Deut. 23:8–9 – Ei pidättäytyä päästämästä kolmannen sukupolven egyptiläistä käännynnäistä edustajakokoukseen
xxx/ellauri305.html on line 1432: Deut. 23:8–9 – Ei pidättäytyä päästämästä kolmannen sukupolven edomiitin käännynnäiskokoukseen
xxx/ellauri305.html on line 1434: Deut. 23:11 – Epäpuhtaat ihmiset eivät saa mennä Temppelivuoren alueelle
xxx/ellauri305.html on line 1444: Deut. 23:18 – Ei oikeastaan pitäisi olla sukupuolisuhteissa naisten kanssa, jotka eivät ole naimisissa
xxx/ellauri305.html on line 1468: Deut. 24:5 – Ei vaadita ylläolevilta minkäänlaista yhteisöllistä tai sotilaallista osallistumista
xxx/ellauri305.html on line 1480: Deut. 24:15 – Maksa palkka sinä päivänä, jolloin ne ansaittiin
xxx/ellauri305.html on line 1482: Deut. 24:16 – Asianosaisten sukulaiset eivät saa todistaa
xxx/ellauri305.html on line 1486: Deut. 24:17 – Tuomari ei saa vääristää tapausta, joka koskee käännynnäistä tai orpoa
xxx/ellauri305.html on line 1492: Deut. 25:2 – Tuomioistuimen on lyötävä raikasta väärintekijää
xxx/ellauri305.html on line 1494: Deut. 25:3 – Tuomioistuin ei saa ylittää määrättyä ripsien määrää
xxx/ellauri305.html on line 1504: Deut. 25:12 – Pelasta joku takaa-ajo, vaikka otat takaa-ajolta hengen
xxx/ellauri305.html on line 1516: Deut. 26:5 – lukea heidän esitykseensä liittyvä Toora-osio
xxx/ellauri305.html on line 1522: Deut. 26:14 – Älä syö Ma'aser Sheniä epäpuhtaana
xxx/ellauri305.html on line 1526: Deut. 22:26 – Tuomioistuin ei saa rangaista ketään, joka on pakotettu tekemään rikosta
xxx/ellauri305.html on line 1528: Deut. 28:9 – jäljitellä Hänen tapojaan
xxx/ellauri305.html on line 1557: Masoreettisen tekstin mukaan kasafin harjoittajat – incanting maleficium. Samojen kohtien Septuaginta-version mukaan pharmakeia – myrkyttäjät; huumeiden käyttäjien hallusinogeenisten kokemusten vuoksi. Historiallisesti tämä kohta on käännetty englanniksi käyttäen epämääräistä terminologiaa, joka tuomitsee noituuden (tai noituuden) yleensä. Mutta eteenpäin!
xxx/ellauri306.html on line 57: Oikeistolaisten ällösanoja. Erivapaus, etuoikeus. Yxilönvapaus, omistusoikeus. Verovapaus, vahvemman oikeus. Oman käden oikeus, yrittäjän sananvapaus. Oikeustoimi, vapaussota. Palkaton kikytyö, norminpurku. Juha Sipilä tiukkana kiky-leikkausten soveltamisesta – "Lipsuminen kaataisi koko rakennelman". Saatuani Oulunkylän kirjaston poistohyllystä hyvää lisämazkua tästä aiheesta aion iloisesti toistaa izeäni ja mätkiä hieman lisää näitä oikeistopaskiaisia.
xxx/ellauri306.html on line 177: Aulus Persius Flaccus (34–62) oli roomalainen runoilija ja satiirikko. Hänen elinaikaansa kutsutaan roomalaisen kirjallisuuden hopea-ajaksi ja samaan aikaan elivät myös Martialis ja Juvenalis.
xxx/ellauri306.html on line 285: Kukaan ei halua, että häntä pidetään itsekkäänä – mutta voiko itsekäs käytös joskus olla hyvä asia? Hmm! Nyt pohditaan kuin Eirassa sienenmuotoisen keltaisen muovisen keittiön pöydän ääressä!
xxx/ellauri306.html on line 339: Itsekäs käytös ei ole lineaarista vaan paljon kierompaa – on varmasti joitain täysin itsekkäitä ihmisiä, jotka eivät kunnioita ketään muuta kuin itseään ja joiden lähellä on yleensä epämiellyttävää. Mutta kaikki ovat joskus vähän itsekkäitä, eikö niin? Minä ainakin.
xxx/ellauri306.html on line 375: Monet mielenterveysongelmat johtuvat tekijöistä, joista itsekkäät ihmiset – vaikka vain vähän – kärsivät harvoin. Itsekkäät ihmiset tunnustavat arvonsa, asettavat omat tarpeensa etusijalle ja antavat harvoin joutua liiaksi muiden ihmisten käyttäytymiseen. Itsensä puolustaminen ja oman arvosi ja antamasi panoksen tunnustaminen ovat terveellisiä piirteitä, joita kannattaa rohkaista. Narsistit eivät yleensä kärsi, läheiset kärsivät. Se on vain tervettä.
xxx/ellauri306.html on line 381: Empatian puute – se, että et pysty osoittamaan huolta ja välittämistä lähisuhteistasi, kun he tarvitsevat sinua, vahingoittaa uskomattoman paljon tulevia suhteitasi.
xxx/ellauri306.html on line 383: Manipulaatio – olosuhteiden vääristäminen hyödyksesi ja toisten vahingoksi tekee sinusta todennäköisesti jonkun, jota muut pitävät epäluotettavana ja jota he välttävät tulevaisuudessa.
xxx/ellauri306.html on line 385: Itsekeskeinen – se, että et huomaa, milloin muut tarvitsevat sinua tai kun heidän tarpeensa on suurempi kuin sinun, voi johtaa silmiinpistelyyn ja lähestyvän katastrofin huomaamatta jättäminen ennen kuin on liian myöhäistä korjata se.
xxx/ellauri306.html on line 413: Vuosina 249–253 Rooman alueelle hyökkäsi aikalaislähteissä ”skyyteiksi” kutsuttu vihollisjoukko, jotka myöhemmissä 500-luvun lähteissä tarkentui Kniva-nimisen kuninkaan johtamiksi gooteiksi. Knivan gootit tunkeutuivat Traakiaan ja voittivat roomalaiset vuonna 251 Abrittuksen taistelussa, jossa Rooman keisari Decius kuoli. Goottien ryöstöretki jatkui vielä Kreikkaan ja meritse Vähän-Aasian rannikoille, jossa he muun muassa tuhosivat taas Herostratoxen tuleen tuikkaaman Efesoksen surullisenkuuluisan Artemiin temppelin.
xxx/ellauri306.html on line 421: Skyytit jaetaan neljään pääryhmään: Mustanmeren skyytit; sarmaatit, jotka tulivat Kaspianmeren pohjoisrannikolta sekä Donin ja Volgan alueelta; Keski-Aasian aavikkoarojen skyytit (massagetae); sekä itäisen Keski-Aasian skyytit (sakā). Kaikkia ryhmiä yhdisti yhteinen soturinomadinen identiteetti, hallintotapa sekä pukeutumistyyli. Muodikkaasti skyyttisotureista oli 1/5 naisia. Nykyisin arvellaankin, että antiikin kreikkalaisten amatsonitarinat mahdollisesti pohjautuivat juuri skyyttinaissotureihin. Skyytit tunnetaan hautakummuistaan eli kurgaaneista. Skyyttien asutuxia ja hautakumpuja (kurgaaneja ) on Dneprin alajuoksun lähistöllä. Skyytit olivatkin siis ukrainalaisia? Haha. Kurgaanihypoteesin mukaan Ukraina on koko indoeurooppalaisen kielikunnan alkupesä. Gimbutas esitteli kurgaanikulttuurin ensimmäisen kerran vuonna 1956. Marija Gimbutas (liett. Marija Gimbutienė, 23. tammikuuta 1921 Vilna, Liettua – 2. helmikuuta 1994 Los Angeles, Yhdysvallat) oli liettualais-yhdysvaltalainen arkeologi. Hiän myös sijoitti kulttuurin Venäjän ja Ukrainan aroille. Haha LOL. Hiänen näkemystensä vastaanotto oli lievästi sanottuna ristiriitainen. Vitut ne oli ainakaan mitään kelttejä. Olisitko keltti ja ojentaisit suolaa.
xxx/ellauri306.html on line 431: No oli miten oli, palataan gootteihin. Traakiaan asettuneet tervingit ja greuthungit yhdistyivät vuonna 395 Alarikin johdolla, mistä alkaen voidaan puhua visigooteista, vaikkei pitäisi sanoa niitä länsigooteixi. Visigootit tulivat hävittivät Alarikin aikana (395–410) Traakiaa, Makedoniaa ja Kreikkaa sekä ryöstivät Rooman vuonna 410. Alarikin kuoltua visigootit siirtyivät Etelä-Galliaan ja Iberian niemimaalle, ja perustivat sinne niin sanotun Tolosan valtakunnan. Galliassa visigoottien valtakunta kukistui 500-luvun alussa frankkien hyökkäykseen. Pyreneiden eteläpuolella visigoottien valtakunta sen sijaan säilyi ja kukoisti. Kuningas Rekared I:n aikana 500-luvulla visigootit luopuivat areiolaisuudesta ja kääntyivät katoliseen uskoon. Pohjois-Afrikasta tulleet arabit ja beduiinit valloittivat visigoottien valtakunnan vuonna 711. Ostrogootit olivat gootteja, jotka vapautuivat hunnien vallasta vuonna 453, asettuivat Pannoniaan ja alistuivat roomalaisten herruuteen. Teoderik Suuren johdolla he vaelsivat Italiaan vuonna 488 ja perustivat sinne valtakunnan, joka Teoderikin kuoleman jälkeen 526 alkoi heikentyä. Bysantti kukisti ostrogootit 553 ja kansan rippeet sulautuivat Italian väestöön. Krimillä gootin kielen murretta uskotaan puhutun vielä 1700-luvulla.
xxx/ellauri306.html on line 435: Goottien mukaan on nimetty monia myöhemmän ajan ilmiöitä, joilla ei ole mitään tekemistä alkuperäisten goottien kanssa. Renessanssiajan oppineet alkoivat kutsua 1100–1500-luvuilla suosittua taiteen ja arkkitehtuurin suuntausta halventaviksi tarkoitetuilla nimityksillä ”goottilainen” ja gotiikka. Heidän tarkoituksenaan oli korostaa, että keskiajan taide oli vähempiarvoista kuin antiikin taide, koska heidän mielestään gootit olivat tuhonneet antiikin korkeakulttuurin ja korvanneet sen omallaan. Kun romantiikan aikana keskiaika nousi uudelleen kiinnostuksen kohteeksi, ”goottilaisiksi” alettiin kutsua monia romantiikan taiteen ilmentymiä, kuten kauhukirjallisuuteen kuuluvia niin sanottuja goottilaisia romaaneja. Tämän seurauksena ”goottilaisuus” alettiin yhdistää synkkään kauhuestetiikkaan, mikä puolestaan innoitti 1900-luvun lopulla syntynyttä goottikulttuuriksi kutsuttua nuorison alakulttuuria. Tää on taas tietysti kaikki anglosaxipotaskaa.
xxx/ellauri306.html on line 442: Attila (floruit n. 406–453 ), jota usein kutsutaan anglosaxeissa Attila the huniksi, oli hunnien hallitsija vuodesta 434 vuoteensa kuolema maaliskuussa 453 eli 19v, vähemmän aikaa kuin Putin tai Kekkonen, 5v kauemmin kuin Roosevelt. Hän oli myös muun muassa huneista, ostrogooteista, alaneista ja bulgaareista koostuvan hevostalousimperiumin johtaja Keski- ja Itä-Euroopassa.
xxx/ellauri306.html on line 479: Hunnit, kuningas Attila, joka syntyi isästään Mundiuchista, rohkeimpien heimojen herra, skythien ja saksalaisten valtakuntien – ennen tuntemattomien valtojen – ainoa omistaja, valloitti kaupunkeja ja kauhistutti roomalaisen maailman kumpaakin valtakuntaa, ja heidän rukouksistaan rauhoittuneena jätti tekemättä loput ryöstöstä. Ja kun hän oli saavuttanut kaiken tämän onnen suosiolla, hän kaatui, ei vihollisen haavan eikä ystävien petoksen takia, vaan kansansa keskellä rauhassa, iloisena ilostaan ja ilman kivun tunnetta. Tämmöinen laaditaan Putinistakin takuulla.
xxx/ellauri306.html on line 524: Luulen löytäneeni suomalaisuuden syvän ytimen. Ei sinnikkyys, ei metsät, ei järvet, ei jämäkkä insinöörimäisyys eikä edes puhumattomuus (bzw puheripuli) erota suomalaisia muista kansoista. Suomalaisuuden muista erottava tekijä löytyy jokaisen jalkojen alta keskikesällä. Koko kansallisuutemme ydin, pohja ja perustus ovat terassit – todella isot terassit.
xxx/ellauri306.html on line 532: Olen huomannut, että suomalaisella – etenkin suomalaisella miehellä – on yksi erityisen heikko hetki. Se hetki on aamukahvipöydässä, kun suomalainen mies näkee rautakaupan mainoksen, jossa terassilaudat ovat tarjouksessa. Siis tarkoitan, että ne ovat taas kerran tarjouksessa, kuten ne olivat viime vuonna ja sitä edellisenä vuonna.
xxx/ellauri306.html on line 548: Lordi Chesterfieldin (1694–1773) suuhun laitetun lausahduksen mukaan lika on materiaa väärässä paikassa. Laudoitettu terassi on voittamaton hintalaatusuhteeltaan betonoituun, laatoitettuun tai asfaltoituun pihaan verrattuna, kun tarkoituksena on pitää materia poissa vääristä paikoista. Punkit, perhoset, kukat, mehiläiset ja mökkinaapurit tulkoot tontille ainoastaan kutsusta. Haapapuu päältä ajettavaa ruohonleikkuria haittaavine vesoineen on kuokkavieras. Nää on minun maita, minähän ne oravat myrkytin.
xxx/ellauri306.html on line 690: Fulford sanoo 2. tammikuuta 2022 klo 18.01: Suhtaudun niin vahvasti kaikkeen, mitä sanot – olen ollut Georgiassa, Yhdysvalloissa, 4 vuotta ja minulla on niin koti-ikävä. Kahden vuoden ehdollinen vihreä korttini päättyi HELMIKUU 2019 ja maksamisesta huolimatta odotan edelleen kymmenen vuoden korttiani. Voisin hakea kansalaisuutta, mutta mitä järkeä on – maksa enemmän rahaa, et saa mitään? Pelkään luottaa täällä oleviin lääkäreihin, ja myin tyhmästi asuntoni Yhdistyneessä kuningaskunnassa (vaikka olen sijoittanut rahat takaisin kiinteistöön, jotta voisin teoriassa myydä ja palata toiseen pieneen asuntoon, lol), ja kuten sinä vihaan asekulttuuria, ahneutta, valtavia autoja, ei polkuja, paskamusiikkia – jatkanko? LOL. Luulen, että olen vain brittiläinen ja tunnen olevani ulkopuolinen täällä. Hienoa, että päätit lähteä kotiin – kestää hyvät kymmenen vuotta ennen kuin voin tehdä sen, mutta et ole yksin tunteesi kanssa.
xxx/ellauri307.html on line 108: Hän kuvaili pedofiliaa, lakisääteistä seksuaalista väkivaltaa ja seksuaalista matkailutoimintaansa useissa kirjoissaan sekä virallisella verkkosivustollaan ja keskusteli niistä televisio-esiintymissä. Siitä huolimatta hän pysyi suojassa kaikilta rikossyytteiltä koko kirjallisen uransa ajan ja hyötyi laajasta ja innostuneesta tuesta ranskalaisen kirjallisuuden piirissä – huolimatta siitä, että hänen kirjojaan ei myyty hyvin suuren yleisön keskuudessa.
xxx/ellauri307.html on line 139: Onko sinulla vaikea elämäntilanne? Täältä saat apua. Jos kirjoittaminen tuntuu helpommalta kuin puhuminen, aikuisille on Solmussa-chat ja 12–29-vuotiaille Sekasin-chat ja Sekasin Gaming. Jos runkkaaminen tuntuu helpommalta kuin bylsiminen, voit pitää näistä Raijan, Elsan ja Annan hentai gifeistä:
xxx/ellauri307.html on line 149: Nikolai Aleksandrovitš Berdjajev (ven. Николай Александрович Бердяев; 18. maaliskuuta (J: 6. maaliskuuta) 1874 Kiova, Ukraina – 24. maaliskuuta 1948 Clamart, Ranska) oli ukrainalaissyntyinen uskonnollinen ja poliittinen filosofi, joka edusti kristillistä eksistentialismia ja universalismia.
xxx/ellauri307.html on line 168: Konservatismin tarkoitus ei ole se, että se estää liikkumista eteenpäin ja ylöspäin, vaan se, että se estää liikkeen taaksepäin ja alaspäin – kaoottiseen pimeyteen ja paluuta primitiiviseen tilaan.
xxx/ellauri307.html on line 209: Amazon Mobile Ads (Amazon) – Tietosuojakäytäntö
xxx/ellauri307.html on line 227: DoubleClick for Publishers (Google Inc.) – Tietosuojakäytäntö
xxx/ellauri307.html on line 245: Google Analytics for Firebase (Google Inc.) – Tietosuojakäytäntö
xxx/ellauri307.html on line 253: Google OAuth (Google Inc.) – Tietosuojakäytäntö
xxx/ellauri307.html on line 259: Google Tag Manager (Google Inc.) – Tietosuojakäytäntö
xxx/ellauri307.html on line 269: OpenX Ad Exchange (OpenX Technologies, Inc.) – Tietosuojakäytäntö
xxx/ellauri307.html on line 303: Näin annat penikselle taivaallista käsiseksiä – Kaksi yleistä virhettä, jotka moni tekee, mm. Sauli Niinistö. Iltalehti Plus.
xxx/ellauri307.html on line 311: Monet hänen lainaamistaan filosofeista olivat mystikoita – Meister Eckhart, Angelus Silesius ja erityisesti Jacob Boehme. Dostojevskin vaikutus oli keskeinen hänen ajattelussaan. Siitä huolimatta Berdjajev ei ole naiivisti irrationaalinen ajattelija; hän tuo mukanaan valtavan kokoelman filosofista tietoa yhdistettynä oman ajatuksensa syvällisyyteen tukemaan hänen näkemystään olemassaolosta.
xxx/ellauri307.html on line 322: Maria Skobtsova (20. [8. vanha kalenteri ] joulukuuta 1891 – 31. maaliskuuta 1945), tunnetaan nimellä Äiti Maria ( venäjäksi : Мать Мария ) , Pyhä Maria (tai Äiti Maria) Pariisissa, syntynyt Elizaveta Jurievna Pilenko ( Елизавьета Елизавьета Юриевна Пиленко) Karavajeva ( Кузьмина-Караваева ) ensimmäisessä avioliitossaan, Skobtsova ( Скобцова ) toisessa avioliitossaan, oli venäläinen aatelisnainen, runoilija, nunna ja Ranskan vastarintaliikkeen jäsen toisen maailmansodan aikana. Hänet julistettiin pyhimykseksi itäisessä ortodoksisessa kirkossa. Samalla kanonisoitiin muitakin Ranskassa asuneita venäläisiä emigrantteja, jotka kuolivat naisten vainoissa.
xxx/ellauri307.html on line 330: Vuonna 1932 Daniil Skobzovin luvalla tehtiin kirkollinen avioero ja hiän teki luostarivalan sillä ehdolla ettei tarvi mennä luostariin vaan sai jäädä hengailemaan Pariisiin. Hän otti uskonnollisen nimen "Maria". Hänen rippipappinsa oli isä Sergei Bulgakov. Myöhemmin Fr. Dmitri Klepinin lähetettiin talon eräänlaisexi "papiksi". Äiti Maria teki "luostarikseen" vuokratalon Pariisista. Se oli paikka, jossa oli avoin ovi pakolaisille, tarvitseville ja yksinäisille. Siitä tuli pian myös älyllisen ja teologisen keskustelun keskus. Äiti Mariassa nämä kaksi elementtiä – köyhien palveleminen ja teologia – kulkivat käsi kädessä.
xxx/ellauri307.html on line 435: 300 000 Nato-sotilasta korkeaan valmiuteen – Suomi osaksi arktista linnoitusta.
xxx/ellauri307.html on line 473: Vapaakirkolla on palveluksessaan noin 150 työntekijää sekä 40 lähetystyöntekijää 12–15 lähetyskentällä. Vapaakirkko tekee merkittävää sosiaalityötä ja ylläpitää kymmentä hautausmaata. Hautaustoiminta on vilkasta, sillä Vapis pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä. Elokuusta 2016 alkaen Vapaakirkko keskitti toimintojaan Tampereelle Teopolis-nimiseen keskukseensa, johon siirtyi hallinto ja kustannustoiminta Hämeenlinnasta sekä koulutus Hangon Santalasta.
xxx/ellauri307.html on line 496: Vilho Soininen (6. huhtikuuta 1911 – 24. toukokuuta 1976) oli helluntaiherätyksen piirissä toiminut suomalainen saarnaaja ja kirjailija. Vilho Soinisen saarnaajan ura Helluntaiherätyksen piirissä päättyi 1960 skandaaliin.
xxx/ellauri307.html on line 501: Soininen haastettiin oikeuteen vuosina 1958–1960 tapahtuneista hyväksikäytöistä. Raastuvanoikeus vapautti hänet syytteistä, mutta Helsingin hovioikeus tuomitsi hänet elokuussa 1962 yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeuteen jatketusta sekaantumisesta henkilöön, jonka opetus oli hänelle uskottu, ja haureuden harjoituksesta kahden henkilön kanssa, joiden opetus oli hänelle uskottu, sekä maksamaan asianomistajille 12 000 markkaa oikeudenkäyntikuluja.
xxx/ellauri307.html on line 506: Soininen toimi vuonna 1945 perustetun Helsingin Saalemista erkaantuneen Lauri Hokkasen perustaman Helsingin Siion-seurakunnan kaalimaan vartijana vuosina 1958–1976. Soininen kuoli 65-vuotiaana vuonna 1976. Helsingin Siion-seurakunta liittyi helluntaiherätykseen vuosien 1984–1985 vaihteessa.
xxx/ellauri307.html on line 605: Kuinka monta näistä "kirjailijoista" odotit olevan tässä maailman rikkaimpien "kirjailijoiden" luettelossa? Odotitko Peter Schwartzin (writer) olevan listalla? LOL, ei lähelläkään. Peter Schwartzin (writer) nettovarallisuus on 5–10 miljoonaa dollaria. Peter Schwartzin (writer) mekko- ja kengänkoko ovat selvityksen alla. Jos tiedät jätä kommentti alle.
xxx/ellauri307.html on line 646: Stephanie Plum on kuvitteellinen hahmo ja päähenkilö Janet Evanovichin kirjoittamassa romaanisarjassa. Hän on Nancy Drew'n ja Dirty Harryn pirteä yhdistelmä, ja – vaikka hän onkin naispuolinen palkkionmetsästäjä – on Domino Harveyn vastakohta . Kirjoittaja kuvailee häntä "uskomattoman keskimääräiseksi ja silti sankarilliseksi tarvittaessa".
xxx/ellauri307.html on line 670: Henry "Harry" Patterson (27. heinäkuuta 1929 – 9. huhtikuuta 2022), joka tunnetaan yleisesti kynänimellään Jack Higgins , oli brittiläinen kirjailija. Hän oli suosittujen trillereiden ja vakoiluromaanien myydyin kirjailija . Hänen romaaninsa The Eagle Has Landed (1975) myi yli 50 miljoonaa kappaletta ja sovitettiin vuoden 1976 menestyneeksi samannimiseksi elokuvaksi. "Harry" vaihtoi vanhan kunnon "Patin" lähes tyttärensä ikäiseen uuteen malliin neljännesvuosisadan käytön jälkeen. Heidän tyttärensä Sarah Patterson kirjoitti romaanin Kaukainen kesä (1976).
xxx/ellauri307.html on line 677: Christopher Little "Christopher Little Literary Agency" on Lontoossa sijaitseva kirjallisuusagenttien yritys. Virasto on johtanut Harry Potter -kirjailijaa JK Rowlingia vuosina 1996–2011. Häntä on kuvattu "kaikkien aikojen onnekkaimmaksi agentiksi", joka oli puolet "kirjallisuuden historian kaupallisesti menestyneimmistä suhteista".
xxx/ellauri307.html on line 740: Danilla oli surkea muusikonura länsirannikolla jota nöyrä, sittemmin eroprosessissa kusetettu vaimo Blythe koitti turhaan buustata. Brown and his wife Blythe moved to Rye, New Hampshire in 1993, samana vuonna jolloin ize sain karkoituxen Kouvolaan. Brown became an English teacher at his alma mater Phillips Exeter, and gave Spanish classes to 6th, 7th, and 8th graders at Lincoln Akerman School, a small school for K–8th grade with about 250 students, in Hampton Falls. Aikamoinen mahalasku tuli Danille(kin). While on vacation in Tahiti in 1993, Brown read Sidney Sheldon's (n.h.) novel The Doomsday Conspiracy, and was inspired to become a writer of thrillers. He started work on Digital Fortress, setting much of it in Seville, where he had studied in 1985. He also co-wrote a humor book with his wife, 187 Men to Avoid: A Survival Guide for the Romantically Frustrated Woman, under the pseudonym "Danielle Brown". Brown's first three novels had little success, with fewer than 10,000 copies in each of their first printings. His fourth novel, The Da Vinci Code, became a bestseller, going to the top of the New York Times Best Seller list during its first week of release in 2003. It is one of the most popular books of all time, with 81 million copies sold worldwide as of 2009. Its success has helped push sales of Brown's earlier flops. Brown's prose style has been criticized as clumsy, to say the least. The Da Vinci Code committed style and word choice blunders in almost every paragraph. Recurring elements that Brown prefers to incorporate into his novels include a simple hero pulled out of their familiar setting and thrust into a new one with which they are unfamiliar, an attractive female sidekick/love interest, foreign travel, imminent danger from a pursuing villain, antagonists who have a disability or genetic disorder, and a 24-hour time frame in which the story takes place.
xxx/ellauri312.html on line 45: utelua myös suoranaista kiusaamista. – Se aiheuttaa ihan suoranaista syrjintää,
xxx/ellauri312.html on line 59: – Det svenska samhällskontraktet har brutits. Modellen där man utbildar sig, jobbar och sparar till en bostad fungerar inte längre. Den har farit samma väg som The American Dream.
xxx/ellauri312.html on line 65: – I genomsnitt är vi rika, men då glömmer man hur fördelningen ser ut. En procent äger i dag närmare 40 procent, 10 procent äger 75 procent. Och klyftorna ökar hela tiden. Det är lätt att hitta öppna klyftor när man har en massa pengar.
xxx/ellauri312.html on line 74: – Det har varit spel mot ett mål gällande skattefördelar för dem som har tillgångar, säger Cervenka. Vad beror det på? – Ett litet rikt och högerriktat lands syndrom: vi låter folk tro vi måste ha de lägsta skatterna för företag och kapital för att kunna konkurrera. På 1970- och 1980-talen hade vi problemet att företagare flyttade utomlands. Skatten var så hög att de kunde förlora sina företag. – I dag är det en helt annan värld. Sverige är ett av de bästa länderna i världen att äga tillgångar.
xxx/ellauri312.html on line 78: – Till exempel i utsatta områden som Tensta och Rinkeby har fastighetsspekulanter gjort miljardvinster. De som bor där hör samtidigt till de mest missnöjda i landet, säger Cervenka.
xxx/ellauri312.html on line 84: – Det har gagnat dem som ägt sin bostad, men gjort det mycket svårt att komma in på bostadsmarknaden.
xxx/ellauri312.html on line 86: – Det är kört. Åtminstone i områden som Vasastan eller Östermalm. Det där skulle räcka för en liten bostad i stadens utkanter.
xxx/ellauri312.html on line 91: – Det har blivit omöjligt att arbeta sig till en förmögenhet. Modellen där du utbildar dig, jobbar och lägger undan pengar varje månad för att köpa en bostad fungerar inte längre. Inte ens om du jobbar som läkare och kan lägga undan 1 000 euro i månaden. Bostadspriserna har stigit snabbare än du hinner spara till.
xxx/ellauri312.html on line 93: – Det bygger på att vanliga människor ska jobba på och pumpa in internationellt sett väldigt höga skatter, medan de som äger kapital procentuellt ska bidra med väldigt lite.
xxx/ellauri312.html on line 96: – I dag är det svårt att rekrytera folk till sjukvården, polisen, militären, skolorna och andra grundläggande samhällsfunktioner. En tänkbar förklaring är att man inte tjänar tillräckligt i förhållande till vad det kostar att bo.
xxx/ellauri312.html on line 101: – När man diskuterar gängbrottsligheten tar man sällan upp frågan om ojämlikhet, där folk inte ser någon annan väg uppåt än kriminalitet i snabba cash-stil.
xxx/ellauri312.html on line 103: – Det är ju den signalen skattesystemet ger: det är mer lönsamt att vara daytrader än att utbilda sig till läkare.
xxx/ellauri312.html on line 108: – Många unga fick höra att man ska belåna sig stort, för det gör alla. Nu sitter de plötsligt där med enorma lån som är större än bostadens värde.
xxx/ellauri312.html on line 110: – Om nedgången utvecklas till en riktig kris skulle debatten svänga. Jag tycker mig se tecken på det: att man på allvar får upp ögonen för skolans och vårdens finansiering.
xxx/ellauri312.html on line 122: Sosiaalisen median suodattimia – erityisesti
xxx/ellauri312.html on line 123: kauneussuodattimia – käytetään usein muuttamaan älypuhelimilla tai muilla
xxx/ellauri312.html on line 127: esitteli iPhone 4:n – ensimmäisen etukameralla varustetun iPhone- mallin. Se
xxx/ellauri312.html on line 231: selviytymisestä – ratkaiseva yritys tuhota käsittämättömän nerouden luomus…
xxx/ellauri312.html on line 331: River Tam oli tohtori Simon Tamin teini-ikäinen sisar. Molemmat turvautuivat Malcolm Reynoldsin Firefly - luokan kuljetusalukseen, joka tunnetaan nimellä Serenity. Häntä pidetään ihmelapsena, älykkäänä yli 10-vuotiaana ja urheilullisesti lahjakkaana. Tohtori Mathiasin intensiivisen kokeilun jälkeen parlamentin – Alliancen hallitsevan elimen – toimesta River muutettiin osittain henkisesti epävakaaksi psyykkiseksi aseeksi, joka oli tarkoitettu salaiseen valtion käyttöön. Hänen veljensä Simon pelasti hänet kalliilla kustannuksilla, mutta useat Alliancen agentit, pääasiassa Lawrence Dobson, kaksi sinikäsineistä miestä, seurasivat häntä hellittämättä. McGinnis, palkkionmetsästäjä Jubal Early ja lopuksi Operative. Lähes kaikki juoksuaikansa hän vietti Serenityn miehistön kanssa, josta tuli hänen suurperheensä.
xxx/ellauri312.html on line 345: Hur är du som vän? – Tolerant, lojal och och diplomatisk, ett typiskt mellanbarn. Jag har väldigt sällan konflikter med mina kompisar, utan är ganska anpassningsbar. Jag kan försörja mig och mina barn, jag lyckats få ihop livet som mamma och konstnär. Jag tycker också att Ola Söderholm, min kille, är rolig. Jag vaknar glad på morgonen och tycker det är jättekul att gå upp. Jag programleder podden En varg söker sin pod tillsammans med Caroline Ringskog Ferrada-Noli.
xxx/ellauri312.html on line 379: De Noli opponerade sig mot vad han då beskrev som ”flockimmunitetstrategi” (svenska myndigheter förnekade att ha haft en sådan), och i en intervju i juli 2020 deklarerade att istället endast ett upptäckande av vaccin skulle förutsätta nedbringandet av pandemin. Då nämndes han i en kultur-ledarartikel i Expressen (2-04-20) bland de tre forskarna som utpekades där som ”Corona haverister”, som inriktade ”kritik mot Anders Tegnell och Folkhälsomyndigheten”. I november 2021 deklarerade han, ”Om jag fick igenom min vilja skulle jag göra vaccination – med undantag för kliniska fall – obligatorisk för alla medborgare i alla länder”. Ruåzalaisille ei Nolin tarjoama Sputnik kelvannut. Ylläri. Ruåzalaiset ovat lähes yhtä vastenmielisiä länsiotuxia kuin anglosaxit. Ehkä vika onkin länsigermaaninen perimä?
xxx/ellauri312.html on line 386: Kristinuskon historiassa ensimmäiset seitsemän ekumeenista kirkolliskokousta sisältävät seuraavat: Nikean ensimmäinen kirkolliskokous vuonna 325, ensimmäinen Konstantinopolin kirkolliskokous vuonna 381, Efesoksen kirkolliskokous vuonna 431, Kalkedonin kirkolliskokous vuonna 451, Konstantinopolin toinen kirkolliskokous. vuonna 553, Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous 680–681 ja lopuksi Nikean toinen kirkolliskokous vuonna 787. Kaikki seitsemän kirkolliskokousta kutsuttiin koolle nykypäivän Turkissa.
xxx/ellauri312.html on line 529: Lopuksi käy ilmi, että Rorty käytti lunastusta – uskonnollisen kielen ensisijaista kaupallista osatekijää – vangitakseen uskonnon pelastavan voiman. Tämä valta suunnattiin maallisten, muka-demokraattisten vaurastumistoiveiden suojelemiseen, jotka ovat luonteeltaan vaativia ja hauraita.
xxx/ellauri312.html on line 546: Kierkegaard’s view was that one’s relation to a deity is irreducible to a creed (TRR, pp. 391–392). Instead of belief, what is vital is the religious romance. Willy to believe. The intimacy between a lesser being and a greater being is something we find in Keats' Endymion. Rorty analogizes religious faith with the experience of lovemaking. Unfair relations are valuable if they are able to deepen an individual’s unique life experience. They redeem the believer and the lover by helping them grow meaningfully, not by stretching uncomfortably. Religious connections range from "one of adoring obedience, or ecstatic communion, or quiet confidence, or some combination of these". Sounds a lot like Al Bundy's Love And Marrage.
xxx/ellauri312.html on line 597: Hans Blumenberg (1920-1996) war der älteste Sohn von Josef Carl Blumenberg (1880–1949), dem Inhaber eines Lübecker Kunstverlages, und seiner Ehefrau Else Blumenberg, geb. Schreier (1882–1945). Die Familie des Vaters stammte aus dem Bistum Hildesheim und hatte seit Generationen katholische Priester wie Friedrich Blumenberg (1732–1811) und Franz Edmund Blumenberg (1764–1846) hervorgebracht. Aufgrund des jüdischen Familienhintergrundes seiner Mutter musste er im Herbst 1940 das Studium der katholischen Theologie abbrechen. v 1944 Hans oli joutua KZ-lageriin, mutta onnistui piileskelemään sodan loppuun morsiamen kotona.
xxx/ellauri312.html on line 599: Er behauptete dass der Mensch als endliches und hinfälliges Mängelwesen bestimmter Hilfsmittel bedarf, um sich angesichts des „Absolutismus der Wirklichkeit“ behaupten zu können. Unter diesem Aspekt interpretiert Blumenberg nun Metaphern und Mythen – auf Grund ihrer die Wirklichkeit distanzierenden, in ihr orientierenden und den Menschen so entlastenden Leistungen. Die Übersetzung von Die Legitimität der Neuzeit wurde von Richard Rorty besprochen, der die verspätete Rezeption des Buches bedauerte.
xxx/ellauri312.html on line 614: As a visionary, 1 I will use abbreviations for The Rorty Reader (TRR), The Philosophy of Richard Rorty (TPRR) and Rorty’s publications; see references. 104 Int J Philos Relig (2017) 82:103–118
xxx/ellauri312.html on line 1000: In Briefen an seinen Freund Bellarmin schildert Hyperion sein auf den ersten Blick gescheitertes Leben. Im Mittelpunkt dabei stehen zwei Themen: die – auf die Französische Revolution und den Freiheitskampf der Griechen zurückgehende – Utopie einer neuen Gesellschaft und seine Liebe zur "schönen Seele", Diotima.
xxx/ellauri312.html on line 1006: Überraschend aber folgt er im zweiten Band dem Aufruf Alabandas, sich am Freiheitskampf der Griechen zu beteiligen. Als er sieht, dass seine Truppen – ganz im Gegensatz zu seinen Idealen – plündern, zieht er sich zurück. Der Tod Alabandas und Diotimas besiegelt sein Scheitern auf der politischen und privaten Ebene. Hyperion verlässt sein Heimatland und begibt sich auf eine Reise, an deren Ende die Scheltrede auf Deutschland steht. Schließlich lässt er sich auf der Insel Salamis nieder, wo er – keineswegs resigniert, dem Zuspruch des Göttlichen folgend – das Leben eines zurückgezogenen Einsiedlers führt.
xxx/ellauri314.html on line 51: Grundkostnaden för deltagandet är 200 kr, men du är varmt välkommen att betala mer eller mindre, efter din förmåga. Du kan betala per Swish på plats eller per faktura. Maria Niemi föreläser om Meditation för den som har “svårt” att meditera, och om Mindfulness och ekopsykologi. Maria är legitimerad psykoterapeut med affektfokuserad psykodynamisk inriktning (läs mer här om psykoterapiformen som Maria erbjuder) och har flerårig erfarenhet som mindfulnessinstruktör (MBSR – läs mer här). Hon är även docent och forskare på Karolinska Institutet. Hon sitter med i styrelsen för den Svenska Lärarföreningen för Mindfulnessbaserade Program, MBTA Sweden.
xxx/ellauri314.html on line 57: Maria har utövat mindfulnessmeditation – eller Vipassana/insiktsmeditation– i över 20 år (jo det är just den som foster-Wallace höll tummen upp för i album 80), och hon har deltagit på ett antal retreater genom åren. Hon har lärt ut Mindfulnessbaserad Stressreduktion (MBSR) på Karolinska Institutets personalfriskvård sedan 2010. Hon har även arbetat som samordnare för hållbar utveckling på organisatorisk nivå på Karolinska Institutet, samt hållit kurser i ämnet. Hon är medlem i Riksföreningen Psykoterapicentrum.
xxx/ellauri314.html on line 66: Jos jäämme kiinni märehtimiseen, se voi olla merkki siitä, että olemme menettäneet tärkeän hyväksynnän tason – nimittäin omien tunteidemme hyväksymisen. Toki olimme pettyneitä, että satoi, kun olimme kuvitelleet uivame kuivina. Ja ehdottomasti, olemme ärsyyntyneitä sukulaiseen ja haluamme joko evätä tai ottaa etäisyyttä ja omaa aikaa.
xxx/ellauri314.html on line 74: Kaikista useimmin kun juutumme vastustukseen, on vastustusta tunnistaa jossain kehossa. Saatamme hengittää pinnallisesti, jännittää hartioitamme, leukojamme tai jotain muuta paikkaa (inte fnittra!). Ja joskus voi olla erittäin hyödyllistä keskittyä päästämään irti kehon vastustuksesta – hengittämään syvään ja rentouttamaan rasittavaa kehon osaa (vad sa jag just!) – sen sijaan, että yrittäisimme vastata hautoviin ajatuksiimme jatkuvilla vasta-argumenteilla.
xxx/ellauri314.html on line 76: Voimme helpottaa ajatusten välistä "sisäistä nyrkkeilyottelua" – märehtimisen ja kritiikin tai märehtimisen vastaisten argumenttien välillä – jos sen sijaan vedämme syvään henkeä ja päästämme irti kehostamme. Jos haluat harjoittaa kykyäsi tunnistaa tunteita ja vastustusta kehossa, voit kuunnella ohjattua meditaatiotani "Tunteet kehossa". /Maria
xxx/ellauri314.html on line 83: Arthur Asser Miller (17. lokakuuta 1915 New York, New York, Yhdysvallat – 10. helmikuuta 2005 Roxbury, Connecticut, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija. Hänen tunnetuin näytelmänsä, Pulitzer-palkittu Kauppamatkustajan kuolema sai ensi-iltansa vuonna 1949.
xxx/ellauri314.html on line 101: On May 1, 1935, he joined the League of American Writers (1935–1943), whose members were largely either Communist Party members or fellow travelers. In Rowe's view, all successful plays built dramatically from an "attack" (the introduction of a conflict), through a "crisis," and finally to a "resolution." Rowe consulted his government consulting on the use of drama as a propaganda tool to raise morale and to define America's goals during the war.
xxx/ellauri314.html on line 104: Eugene Gladstone O’Neill (16. lokakuuta 1888 New York, Yhdysvallat – 27. marraskuuta 1953 Boston, Yhdysvallat) oli toinen yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija. O’Neill toi Anton Tšehovin, Henrik Ibsenin ja August Strindbergin edustaman dramaattisen realismin amerikkalaiseen näytelmäkirjallisuuteen. Heti ensimmäinen O’Neillin näytelmä, Taivaanrannan tuolla puolen (Beyond the Horizon, 1920), voitti näyttämötaiteen Pulitzer-palkinnon. Hän sai kaksi muuta Pulitzeria näytelmistään Agatha Christie (1922) ja Strange Interlude (1928). Hänelle myönnettiin kirjallisuuden Nobel-palkinto vuonna 1936.
xxx/ellauri314.html on line 113: Ei Shane kuitenkaan, josta näkyy tulleen nimekäs rullalautturi. His normal stance is Goofy. In Shane's 2015 "Shane Goes Skate Mental" video part, Shane performed a nollie backside heelflip down the steps at Wallenberg. This is one of the most difficult tricks a skateboarder has done at this location. Shane O’Neill (n. 1530 – 2. kesäkuuta 1567 lähellä Cushendumia, Antrimin kreivikunta) oli irlantilainen aatelisherra, joka johti 1560-luvulla kapinaa Englannin ylivaltaa vastaan. MacDonnellien joukot kuitenkin hyökkäsivät petollisesti hänen kimppuunsa ja surmasivat hänet. Näin englantilaiset pääsivät eroon O’Neillista, jota he eivät itse olleet kyenneet kukistamaan.
xxx/ellauri314.html on line 115: Pitkän päivän matka yöhön tai Pitkä päivämatka yöhön (Long Day’s Journey into Night) on O’Neillin kirjoittama nelinäytöksinen näytelmä, joka valmistui vuosina 1941–1942 mutta julkaistiin vasta 1956. Suurelta osin omaelämäkerrallista, hänen omia vanhempiaan ja veljeään kuvaavaa näytelmää pidetään hänen mestariteoksenaan, ja hän sai siitä postuumisti Pulitzer-palkinnon.
xxx/ellauri314.html on line 126: Kirjailijan isä oli näytelmän isän tavoin yhden suositun roolin – Monte Criston kreivin – vangiksi jäänyt näyttelijä. Kirjailijan äiti kävi näytelmän Maryn tavoin katolista koulua Keskilännessä, Saint Mary’s Collegea Indianan osavaltion Notre Damessa. Kirjailijan isoveli, myös nimeltään Jamie, kuoli alkoholismiin 1923.
xxx/ellauri314.html on line 131: O’Neill (Oona siis) oli isänsä toinen lapsi tämän avioliitosta kirjailija Agnes Boultonin kanssa. Hänellä oli myös vanhempi veli Shane (1918–1977) sekä kaksi vanhempaa sisarusta vanhempiensa edellisistä avioliitoista. Vanhemmat erosivat vuonna 1929, minkä jälkeen O’Neill tapasi isäänsä enää harvoin. Hän asui lapsuutensa Point Pleasantissa, New Jerseyn osavaltiossa äitinsä ja isoveljensä kanssa. Kesät perhe vietti Bermudalla.
xxx/ellauri314.html on line 140: Onko jotakin muuta kuin tämä todellisuus? Oli tai ei, Merete Mazzarella sukeltaa. Det gjorde också den tjeckiske författaren och sedermera presidenten Václav Havel som uttryckte en ”vilja att leva i sanning” – borträknat hans långvariga otrohet mot hustrun Olga.
xxx/ellauri314.html on line 171: – Ja, det blir mer allvar med ens liv då, och det tycker jag inte är så dåligt. Det är bra att vara medveten om att man kan ställa andras krav på sig själv, och om man inte lever upp till dem har man en skuld som man helt enkelt inte behöver betala. För man får tro att förlåtelsen
xxx/ellauri314.html on line 178: – Jo, och jag undrar om det är lite som med musikalitet, att folk har olika mycket öra för det. Det känns i så fall orättvist. Har du ett böneliv? Jag själv hör ingenting. Själv föreställer jag mig helvetet som en plats där alla skulle höra vad jag sagt om dem och jag vad de sagt om mig.
xxx/ellauri314.html on line 182: – Jag tycker det är hoppfullt. Tanken på att vara Merete Mozzarella i all evighet tycker jag är ganska tung. Och så skulle mina vänner i helvetet tycka med. Med vänner om ljus skulle vi tala. Jag älskar stearinljus. Sedan skulle det vara roligt att få ett svar på vad som var meningen med allting också, säger Mozzarella. En lösning på teodicéproblemet, alltså frågan om hur Gud kan vara både god och allsmäktig när onda saker sker, skulle hon också gärna få. Men hur ska det gå till om man inte är en själv nå mer?
xxx/ellauri314.html on line 186: – Det är svårt att veta hur det kommer kännas när man ligger på sitt yttersta. Men just nu skulle jag utan vidare svara att jag inte är rädd. Mitäs vanha iloista kuha on lämmin.
xxx/ellauri319.html on line 101: Siihen mennessä hän oli sekä antisemiitti – sai vaikutteita Houston Stewart Chamberlainin kirjasta The Foundations of the Nineteenth Century, joka on yksi tärkeimmistä rotuteorian protonatsien kirjoista – että antibolshevikki.
xxx/ellauri319.html on line 115: Houston Stewart Chamberlain (/ˈtʃeɪmbərlɪn/; 9 September 1855 – 9 January 1927) was a British-German philosopher who wrote works about political philosophy and natural science. His writing promoted German ethnonationalism, antisemitism, and scientific racism; and he has been described as a "racialist writer". His best-known book, the two-volume Die Grundlagen des neunzehnten Jahrhunderts (The Foundations of the Nineteenth Century), published 1899, became highly influential in the pan-Germanic Völkisch movements of the early 20th century, and later influenced the antisemitism of Nazi racial policy. Indeed, Chamberlain has been referred to as "Hitler's John the Baptist".
xxx/ellauri319.html on line 124: – Kaikki mitä juutalaiset hallitsevat Yhdysvalloissa!
xxx/ellauri319.html on line 126: Tämä on kattavin ja yksityiskohtaisin luettelo (jaotteluineen ja prosentteineen) juutalaisesta vallasta, jonka olen vielä nähnyt. Tämä on upeaa. Jos meillä vain olisi kattavampia luetteloita kuin tämä maakohtaisesti, se järkyttäisi sinua. Tiedän, että Etelä-Afrikassa se oli jonkin verran samanlaista, ja vielä tänäkin päivänä olen hämmästynyt juutalaisvallasta Etelä-Afrikassa – vaikka suurin osa juutalaisista oli lähtenyt. Siitä huolimatta heidän voimansa on valtava.
xxx/ellauri319.html on line 241: Sanoi vammainen ukkeli Pirkolle Leningradin matkan laivalla. Ei se paljon muuta osannutkaan sanoa. Epäilevä aviomies kuvasi riistakameralla omaa vaimoaan – nähdessään kuvamateriaalin, sanoi hän: ”Uskomatonta!” -by: Anni.
xxx/ellauri319.html on line 284: Muistatteko, että eräs uskonnollinen ystäväni kertoi minulle uskovansa, että Shevchenko oli arvokas ja kaunis henkilö. Usko tekee ihmeitä - hän luo ihmisiä aaseista ja seeproista, joten hän voi myös tehdä Shevchenkosta kenties vapauden marttyyrin. Mutta terveen järjen pitäisi nähdä Shevchenko perseenä, tyhmänä ja roistona, ja lisäksi katkerana juomarina, vodkan rakastajana Khokhla-isänmaallisuuden vuoksi. Tämä Khokhla-radikaali kirjoitti kaksi paskvillia suvereenista keisarista – yhden suvereenista keisarista ja toisen suvereenista keisarinnasta … En ole lukenut näitä paskiileja, eikä kukaan tuntemani ole lukenut niitä (mikä muuten todistaa, että ne eivät ole ollenkaan pahoja, vaan vain litteitä ja tyhmiä), mutta olen varma, että keisarinnan pasquillin täytyy olla törkeän ruma jo mainitsemastani syystä. Shevchenko lähetettiin Kaukasiaan sotilaana. En sääli häntä, jos olisin hänen tuomarinsa, en tekisi vähempää. Minulla oli henkilökohtainen vihamielisyys tällaisia liberaaleja kohtaan. Yksi Khokhlan liberaaleista, tietty Kulish (sellaisen sian sukunimi!) julkaisi Pikku-Venäjän historian "Zirochkassa", joka tunnetaan myös nimellä ... Isimovin julkaisemassa lapsille tarkoitetussa lehdessä, jossa hän sanoi, että Pikku-Venäjän täytyy joko erota Venäjältä tai hukkuu... Tätä he tekevät nämä karjat, aivottomat liberaalit. Oi, rakastan niitä! Lampaathan ovat liberaaleja nyytien ja silakan kera nyytien nimissä... (jupisee venäjäxi)
xxx/ellauri319.html on line 317: Edward Bellamy (1850–1898), fiction writer remembered for his book Looking Backward, died from tuberculosis
xxx/ellauri319.html on line 339: Charles Bukowski (1920–1994), American author and poet, contracted tuberculosis in 1988; he recovered, losing 60 lbs. He died of leukemia.
xxx/ellauri319.html on line 345: Gaius Valerius Catullus (ca. 84 BC – ca. 54 BC), Roman poet
xxx/ellauri319.html on line 347: Anton Chekhov (1860–1904), Russian short-story writer, playwright and physician; died from tuberculosis
xxx/ellauri319.html on line 353: Gilles Deleuze (1925–1995)
xxx/ellauri319.html on line 359: Laura Don (1852–1886), actress-manager, playwright and artist
xxx/ellauri319.html on line 371: Dashiell Hammett (1894–1961), American author and creator of the "hard boiled" detective novel (notably, Sam Spade in The Maltese Falcon), contracted tuberculosis during World War I
xxx/ellauri319.html on line 393: Franz Kafka (1883–1924), German-language novelist best known for his novel The Trial, died from tuberculosis
xxx/ellauri319.html on line 399: John Keats (1795–1821), English Romantic poet; he and his brother Tom were taken by tuberculosis
xxx/ellauri319.html on line 403: Søren Aabye Kierkegaard (1813–1855), Danish philosopher
xxx/ellauri319.html on line 409: Vincas Kudirka (1858–1899), Lithuanian poet and physician; died from tuberculosis
xxx/ellauri319.html on line 411: Jules Laforgue (1860–1887), French-Uruguayan poet
xxx/ellauri319.html on line 439: Jessie Fremont O'Donnell (1860–1897), writer
xxx/ellauri319.html on line 443: George Orwell (1903–1950), British author of Nineteen Eighty-Four, Animal Farm and Homage to Catalonia, first suffered tuberculosis in the early 1930s and died from it in 1950, at the age of 46. Nineteen Eighty-Four was written during his final illness.
xxx/ellauri319.html on line 447: Kristjan Jaak Peterson (1801–1822), Estonian poet, the founder of modern Estonian poetry; died from tuberculosis, lived only to age 21
xxx/ellauri319.html on line 485: Kaarlo Sarkia (1902–1945), Finnish poet
xxx/ellauri319.html on line 491: Masaoka Shiki (1867–1902), Japanese poet famous for revitalizing the haiku, died after a long struggle with tuberculosis
xxx/ellauri319.html on line 505: Robert Louis Stevenson (1850–1894), Neo-romantic Scottish essayist, novelist and poet, is thought to have suffered from tuberculosis during much of his life. He spent the winter of 1887–1888 recuperating from a presumed bout of tuberculosis at Dr. E.L. Trudeau's Adirondack Cottage Sanitarium in Saranac Lake, New York.
xxx/ellauri319.html on line 509: Edith Södergran (1892–1923), Finnish poet
xxx/ellauri319.html on line 511: A. H. Tammsaare (1878–1940), Estonian writer; suffered from tuberculosis after 1911
xxx/ellauri319.html on line 527: Thomas Wolfe (1900–1938), American author, died of tuberculosis of the brain. His 1929 novel, Look Homeward, Angel, makes several references to the problem of consumption, though Wolfe's condition appeared rather suddenly in 1937.
xxx/ellauri319.html on line 533: Walt Whitman (1819–1892) Autopsy "consumption of the right lung, general miliary tuberculosis"
xxx/ellauri319.html on line 548:Edward Teach (1680–1718), West Indian pirate
xxx/ellauri319.html on line 553:Gaetano Donizetti (1797–1848), Italian opera composer
xxx/ellauri319.html on line 558:Tongzhi Emperor (1856–1875), Emperor of Qing Dynasty
xxx/ellauri319.html on line 563:Leo Tolstoy (1828–1910), writer
xxx/ellauri319.html on line 568:Friedrich Nietzsche (1844–1900), philosopher
xxx/ellauri319.html on line 573:Frederick Delius (1862–1934)
xxx/ellauri319.html on line 578:Karen Blixen (1885–1962)
xxx/ellauri319.html on line 583:Adolf Hitler (1889–1945)
xxx/ellauri319.html on line 588:Al Capone (1899–1947)
xxx/ellauri319.html on line 593:Eugen Sandow (1867–1925), bodybuilder
xxx/ellauri319.html on line 603:Friedrich Wilhelm von Seydlitz (1721–1773), Prussian cavalry lieutenant general
xxx/ellauri319.html on line 608:Mikhail Vrubel (1856–1910), Russian painter
xxx/ellauri319.html on line 613:Alger "Texas" Alexander (1900–1954), blues singer
xxx/ellauri319.html on line 623:Alphonse Daudet (1840–1897), French novelist
xxx/ellauri319.html on line 723: Kun englantilaiset puritaanit kielsivät joulun vuonna 1647 , se ei ollut ilman hyvää syytä. Kun amerikkalaiset puritaanit kielsivät joulun Massachusettsissa vuosina 1659-1681 , sekään ei ollut ilman hyvää syytä. Joulu oli 1800-luvun puoliväliin asti juopumisen ja irstailun aikaa. Miehet pukeutuivat naisixi, naiset miehiksi , palvelijat pukeutuivat kuin isännät, pojat pukeutuivat piispoiksi, kaikki muut olivat pukeutuneet eläimiksi tai pukeutuivat mustanaamoixi – kaikki kumotakseen jumalallisen järjestyksen nimettömyyden turvassa. Joulu oli juomisen, ristiinpukeutumisen, väkivallan ja himon karnevaali, jonka aikana kristityt vapautuivat eettisistä normeista, joita heiltä odotettiin loppuvuoden. Lahjojen antaminen, juhlat, kynttilät, uhkapelit, siveettömyys ja väärinkäyttö olivat roomalaisten Saturnalian tunnusmerkkejä. Varhaisessa nykyajan Englannissa oli yleinen käytäntö valita "Lord of Misrule" valvomaan joulujuhlia. "Herran" alaisuudessa juhlijat marssivat kaduilla pukuihin pukeutuneena, joivat olutta, lauloivat lauluja, soittivat instrumentteja, harjoittivat haureutta ja aiheuttivat omaisuusvahinkoja.
xxx/ellauri319.html on line 729: Silti suuri osa menneen joulun surkeasta pohjasta on jäljellä. Aina vähän liikaa juotavaa, perhe lumihangessa, ylensyöminen, valitettava pystynainti kollegan kanssa toimiston pikkujoulussa – kaikki ovat merkkinä siitä, että vanhimmat jouluperinteemme elävät ja voivat hyvin.
xxx/ellauri320.html on line 86: "Mitä Berkowitzes paljastivat . . . on liian usein unohdettu ihmissuhteen muoto, jota kutsutaan oman käden onnexi. – Chicago Tribune ”Eräänlainen psykiatrinen piristyspuhe. . . suunnattu ihmisille, jotka opettelevat toimimaan itse." - The New York Times. "Viettelevästi ilman ammattikieltä, esitetty siistissä kysymys-vastausmuodossa." - Houston Chronicle.
xxx/ellauri320.html on line 237: Vaikka tämä on syvästi surullista aikaa perheelle ja tiiviille tiimillemme, on rohkaisevaa pohtia, että Ianin perintö tekisi hänen äitinsä erittäin onnelliseksi. Hänen kuolemansa jälkeen – ja todellakin kauan ennen – Ian omisti elämänsä ilahduttaakseen lukemattomien miljoonien Barbara Cartlandin innokkaiden lukijoiden sydämiä julkaisemalla uudelleen jokaisen yli 700 romanssistaan.
xxx/ellauri320.html on line 240:Ian McCorquodale 11. lokakuuta 1937 – 10. helmikuuta 2023
xxx/ellauri320.html on line 266:John Grisham USA 280M jännäri Särkelä itte Writing’s still the most difficult job I’ve ever had – but it’s worth it.
xxx/ellauri320.html on line 315: Cipolla väittää, että tyhmyys on muuttuja, joka pysyy vakiona kaikissa populaatioissa. Jokaisessa luokassa, jonka voit kuvitella – sukupuoli, etnisyys, kansallisuus, koulutus, tulot – on kiinteä prosenttiosuus tyhmiä ihmisiä. Yliopiston professorit voivat olla tyhmiä. Yhdysvaltain presidentit voivat olla tyhmiä.
xxx/ellauri329.html on line 217: Lollobrigidalla oli poika, joka syntyi avioliitosta jugoslavialaisen tohtorin Mikko Skoficin kanssa. Avioliitto kesti 22 vuotta vuosina 1949–1971. Lollo oli sitkeä täti ja sen pienet tissit oli ihanat. Vyötä ei olis tarvinnut kiristää noin tiukalle jotta kannut näyttäisivät isoilta.
xxx/ellauri329.html on line 265: "Olen hyvin samankaltainen Markiin, varsinkin nuorempaan itseeni, kun olin hieman syrjäinen, kuuntelija ja mukava yksinäisyydessäni kuin Vota Sackville-West", hän jatkoi. – Pääsin näyttelemään, koska olin ujo ja minulla oli tosi pitkä jäykkänä. Kun näin itsevarmoja lapsia Disneyn ja Family Channelin elokuvissa, menin näyttelijäkurssille, koska halusin olla heidän kaltainen. En usko, että minusta olisi tullut näyttelijää Venäjällä. Se ei olisi tullut mieleeni."
xxx/ellauri329.html on line 267: "Olen hyvin samankaltainen Markiin, varsinkin nuorempaan itseeni, kun olin hieman syrjäinen, kuuntelija ja mukava yksinäisyydessäni", hän jatkoi. – Pääsin näyttelemään, koska olin ujo. Kun näin itsevarmoja lapsia Disneyn ja Family Channelin elokuvissa, menin näyttelijäkurssille, koska halusin olla heidän kaltainen. En usko, että minusta olisi tullut näyttelijää Venäjällä. Se ei olisi tullut mieleeni."
xxx/ellauri329.html on line 269: Ozerov on tuntenut osuutensa Marksista ja Natashaista, joiden räystäskouru on Markille silmiä avaava. "Siksi Natasha kiehtoo häntä", Ozerov sanoi. – Hänen perheensä on ahkera näytelmä venäläisen kulttuurin sääntöjen mukaan. Natashan perhe on luonteeltaan synkempi ja tekee asiat omalla tavallaan ensin Venäjällä ja sitten tänne tullessaan. He ovat osa maahanmuuttajakulttuuria, joka on nälkäinen, epätoivoinen ja kulkee sivutietä tehdäkseen sen nopeammin.”
xxx/ellauri329.html on line 314:Oskar Merikanto muistuttaa, että metroseksuaalisuus muuttuu ajan myötä – ja se on normaalia. Jalkovälihommilla on enää hyvin vähän kontaktia lisääntymiseen. Oletko jo testannut lasidildoa? Suurin osa Voltin kuljetuxista on sexileluja. Särkyvää - tämä puoli ylöspäin.
xxx/ellauri329.html on line 317: Aira Samulinin vaatekaapista löytyy hyvää mieltä tuovia asuja moneen lähtöön. Vietä astetta seksikkäämpi vainajien muistopäivä – tässä 5 asua, jotka tuovat säpinää kuoleman puutarhaan hautuumaalle.
xxx/ellauri329.html on line 323:Marikan kirjajuttuja: Svetlana Aleksijevitš – tuleva nobelisti?
xxx/ellauri329.html on line 331: Akatemiatutkija Sanna Turoman mukaan on jokaisen itse ajateltavissa, oliko valinnan taustalla poliittisia motiiveja. – Svetlana Aleksijevitšin voittoon on vaikea uskoa, koska hän on juuri tällä hetkellä ehkä liian poliittisesti tulenarka valinta, Seppo Puttonen ja Nadja Novak kirjoittivat artikkelissaan aiemmin tällä viikolla. Aleksijevitšille palkinto kuitenkikn meni, ja Kultakuumeen haastattelussa akatemiatutkija Sanna Turoma kehottaa jokaista itse miettimään, oliko taustalla poliittisia motiiveja. Hän on erikoistunut venäjänkieliseen kirjallisuuteen. – Aiemmin on puhuttu venäläisestä kirjallisuudesta, nyt ehkä pitäisi käyttää termiä venäjänkielinen kirjallisuus, Turoma sanoo.
xxx/ellauri329.html on line 371: Tsernobylin voimalan tämänhetkinen tila saa myös lukijan raapimaan hermostuneena päätään: kukaan ei tiedä, missä kunnossa teräsbetonin ympäröimä rikkinäinen reaktori on. Robottien avulla hätäisesti rakennettua sarkofagia ei saatu aikanaan tiiviiksi ja tiedetään varmaksi, että kuori vuotaa – mutta miten paljon? Täytyy olla todella vankkumaton ydinvoiman kannattaja, jos tämä teos ei saa pientäkään epäilyä aikaiseksi siitä, voisiko energiaa sittenkin tuottaa jollain toisella tavalla turvallisemmin. Toisaalta muilla villieläimillä on ollut paratiisimaiset oltavat, kun apinoita ei ole juuri näkynyt.
xxx/ellauri329.html on line 431: Kliment Jefremovich Voroshilov (venäjäxi Климент Ефремович Ворошилов, lausutaan ukrainaxi Kлимент Охрімович Ворошилов, tunnetaan kansanomaisesti nimellä Klim Voroshilov (venäjäksi:Клим Ворошилов; 4. helmikuuta 1881 – 2. joulukuuta 1969), upseeri ja poliitikko. Hän oli yksi viidestä alkuperäisestä Neuvostoliiton marsalkasta ja korkeimman neuvoston puheenjohtajiston puheenjohtajana nimellisenä Neuvostoliiton valtionpäämiehenä vuosina 1953-1960. 2 vuotta vanhempi kuin Wilho Pylkkänen.
xxx/ellauri337.html on line 81: Im Jahr 1970 rekonstruiert ein Erzähler das Leben von Leni Pfeiffer: 1944 verliebt sie sich in den russischen Kriegsgefangenen Boris und wird schwanger. Boris stirbt ein Jahr später. Zeitlebens hat die durch und durch redliche Leni mit Anfeindungen zu kämpfen. 1970 gerät sie in Schwierigkeiten: Immobilienhaie wollen sie und ihre Untermieter aus ihrer Wohnung werfen. Freunde und Immigranten helfen der 48-Jährigen – die übrigens erneut schwanger ist, diesmal vom türkischen Müllmann Mehmet. Abfallmenschen hin und wieder.
xxx/ellauri337.html on line 113: Die Rekonstruktion eines Lebens: Leni Pfeiffer, geborene Gruyten, ist 48 Jahre alt, hat 32 Arbeitsjahre auf dem Buckel, lebt aber von einer Kriegerwitwenrente aus einer Ehe, die nur drei Tage dauerte. Sie ist modisch auf dem Stand der Kriegsjahre stehen geblieben, lebt reuelos und keinesfalls verbittert, versteht aber die Welt nicht mehr. Sie hat finanzielle Schwierigkeiten, ihr Sohn Lev Gruyten sitzt im Gefängnis, und ihr Ruf ist ruiniert – sie weiß aber nicht, warum. Ihre Umwelt schimpft sie eine Kommunistenhure und ein Russenliebchen, dabei ist Leni kein Flittchen. Vielleicht kommt sie auf zwei Dutzend Mal Beischlaf in ihrem ganzen Leben. Der Verfasser beginnt, die Menschen in Lenis Umfeld zu befragen, um ihre Lebensgeschichte zu rekonstruieren.
xxx/ellauri337.html on line 129: „Leni (…) hatte an diesem Sommerabend des Jahres 1938, als sie dahingestreckt und ,geöffnet‘ auf dem warmen Heidekraut lag, ganz und gar den Eindruck, ,genommen‘ zu werden und auch ,gegeben‘ zu haben, und – so erläuterte sie später Margret – sie wäre nicht im geringsten erstaunt gewesen, wenn sie schwanger geworden wäre.“ (S. 33 f.)
xxx/ellauri337.html on line 139: Boris Lvović Koltowski, ein russischer Kriegsgefangener, kommt in die Kranzbinderei von Pelzer. Ein anonymer hochgestellter Herr, ein deutscher Großkapitalist mit besten Verbindungen in die Politik, sorgt dafür, dass Boris, Sohn eines russischen Nachrichtendienstlers, in immer humanere Lager und schließlich zu Pelzer kommt. Boris ist Straßenbauingenieur, spricht fließend Deutsch und kennt Trakl und Hölderlin. Er steht „außerhalb der Logik der Geschichte“: Obwohl er Kriegsgefangener ist, verrichtet er leichte Arbeit, isst Brot und Butter, trägt abgelegte Kapitalistenkleidung, verfügt über Information über seinen eigenen Aufenthaltsort und den Kriegsverlauf – und hat eine Geliebte: Leni.
xxx/ellauri337.html on line 142: Die Liebesaffäre zwischen Boris und Leni beginnt Ende Dezember 1943 mit einer Tasse Kaffee. Sie bietet ihm, dem Sowjet, dem Untermenschen, vor aller Augen und mit großer Selbstverständlichkeit eine Tasse Kaffee an. Der Betriebsnazi schlägt mit seiner abgestellten Beinprothese Boris die Tasse aus der Hand. Inmitten des plötzlichen Schweigens – von den Zeugen „Lenis Entscheidungsschlacht“ genannt – nimmt Leni die heil gebliebene Tasse, wäscht sie seelenruhig, trocknet sie, füllt sie erneut und reicht sie Boris. Leni teilt von nun an ihren Kaffee täglich mit Boris. Eines Tages legt sie dabei ihre Hand auf die seine, eine erotisch und politisch kühne Tat. Es durchfährt beide wie ein elektrischer Schlag – mehr noch, sie erleben einen Orgasmus!
xxx/ellauri337.html on line 149: Leni ist sich und anderen gegenüber grenzenlos großzügig. Im September 1944 belaufen sich ihre Außenstände auf 20 000 Mark. Im November 1944 weiß sie, dass sie schwanger ist. Das ist die Stunde des alten Hoyser, Lottes Schwiegervater, an den Leni ihr Haus erst verpfänden, dann abtreten muss – er übervorteilt sie gnadenlos, und gleich am 1. Januar 1945 treibt er Mieten ein. Auch bei seiner Schwiegertochter Lotte, der erst jetzt bewusst wird, dass Leni immer alle hat gratis wohnen lassen.
xxx/ellauri337.html on line 153: Auf dem Friedhof bildet sich eine Zweck- und Sympathiegemeinschaft, boshaft das „Sowjetparadies in den Grüften“ genannt. Vom 20. Februar bis zum 7. März 1945 leben Leni, Boris, Margret, Pelzer und Lotte mitsamt ihren zwei Söhnen zusammen in einem Gruftsystem, das Pelzer mit Strom, Heizöfchen und Vorratskammer ausgestattet hat – eine veritable Vierzimmerwohnung. In der Gärtnerei bringt Leni einen Sohn zur Welt und nennt ihn Lev. Margret organisiert für Boris das Soldbuch eines gefallenen Soldaten – ein fataler Fehler: Unmittelbar nach Kriegsende, im Liebes- und Friedenstaumel, wird Boris mit seinen falschen Papieren als deutscher Soldat verhaftet und von den Amerikanern an die Franzosen überstellt. Bald kommt er bei einem Bergwerksunglück in Lothringen ums Leben. In Todesverachtung radelt Leni wochenlang durchs deutsch-französische Grenzgebiet, bis sie das Grab findet. Was alles noch tragischer macht: Pelzer, Margret, Hölthohne und auch der hochgestellte Herr bezeugen dem Verfasser, dass Borisʼ Tod vermeidbar gewesen wäre, da sie ihm andere und bessere Papiere hätten besorgen können. Der Herr ist in der Tat so hochgestellt, dass er in den Nürnberger Prozessen verurteilt wird – allerdings reist er 1955 schon wieder mit Kanzler Adenauers Delegation nach Moskau.
xxx/ellauri337.html on line 165: Die Hoysers haben Lev wegen Scheckbetrugs ins Gefängnis gebracht. Sie sehen das als Liebesakt: Er müsse zur Vernunft gebracht und sein Stolz müsse – zu seinem eigenen Wohl – gebrochen werden. Der Verfasser sucht die Hoysers auf, die inzwischen das mächtigste Immobilienunternehmen der Stadt besitzen. Der alte Hoyser knöpft sich mit seinem Stock in Enterhakenmanier den Verfasser vor, was dessen uraltes Tweedsakko nicht verkraftet. Es entspinnt sich eine hitzige Debatte um die Unersetzbarkeit der Lieblingsjacke, um materielle und immaterielle Werte. Lottes Söhne Kurt und Werner Hoyser, früher als kriminell und schwer erziehbar verrufen, haben Jura und Volkswirtschaft studiert, sind gesellschaftstauglich geworden und würdige Erben ihres Großvaters. Für Leni wollen die Hoysers nur das Beste. Dennoch wollen sie sie und ihre zahlreichen Untermieter – darunter eine portugiesische Familie und türkische Müllmänner – aus ihrer Wohnung werfen. Das sei aber, so die Hoysers, eine „liebevolle Dirigierung“ – das sagen sie auch aus der Überzeugung heraus, dass in Altbauwohnungen gerne mal subversive Zellen gediehen und es außerdem nicht angehen könne, dass Fremdarbeiter so billig wohnen. Deren gute Entlohnung kalkuliere doch ein, dass ein erheblicher Teil als Miete im Land verbleibe. Solchen „Paradiesismus“ wollen Hoysers verhindern.
xxx/ellauri337.html on line 177: Der Roman beginnt mit einer ungewöhnlichen Widmung: „Für Leni, Lev und Boris“ – also für die Hauptfiguren der Geschichte. Es handelt sich beim Gruppenbild mit Dame um die Rekonstruktion eines Lebens anhand von Zeugenaussagen, Erinnerungen und Dokumenten. Böll vermischt Fakten mit erfundenen „Originaldokumenten“, er entwirft eine fiktive Handlung unter Bezugnahme auf historische Ereignisse, zum Beispiel den Bombenkrieg, die Nürnberger Prozesse, Adenauers Reise nach Moskau 1955. Die Romanstruktur ist nicht strikt chronologisch, sondern sprunghaft, episodisch, wie die Zeugenaussagen voller Wiederholungen und Ungenauigkeiten und daher oftmals verwirrend. Als Erzähler tritt ein namenloser Verfasser auf, der sich oft mit Beschreibungen von Interieurs und Interviewsituationen aufhält und ein Faible für Abkürzungen und Initialen hat, was dem Leser viel Aufmerksamkeit abverlangt. Der Roman hat Längen da, wo all die Erinnerungen und subjektiven Bewertungen der Beteiligten vorbeiziehen, nimmt aber im letzten Fünftel, als die Handlung auf ihr Happening-artiges Ende zuläuft, deutlich Tempo auf. Böll nutzt das Potenzial der deutschen Sprache für Schachtelwörter zu kreativen sozialkritischen Neuprägungen. Vielerorts ist er sarkastisch, ätzend, bissig. Er schreibt häufig in indirekter Rede und hat sich von der schlichte Prosa seiner Trümmerliteratur und Kurzgeschichten weit fortentwickelt.
xxx/ellauri337.html on line 209: Max Ferdinand Scheler (* 22. August 1874 in München; † 19. Mai 1928 in Frankfurt am Main) war ein deutscher Philosoph, Anthropologe und Soziologe. Scheler war der Sohn eines Domänenverwalters und einer orthodox-jüdischen Mutter. In Jena wurde Max 1897 bei dem Nobelisten Rudolf Eucken mit dem Thema Beiträge zur Feststellung der Beziehungen zwischen den logischen und ethischen Prinzipien promoviert. Im Jahr 1899 habilitierte er sich in Jena mit dem Thema Die transzendentale und die psychologische Methode. Im selben Jahr heiratete Scheler Amelie Ottilie, geborene Wollmann geschiedene von Dewitz-Krebs (1868–1924). Aufgrund der Lektüre von Husserls Logischen Untersuchungen und eines Skandals um seine Affäre mit Helene Voigt-Diederichs, der Ehefrau von Eugen Diederichs, musste er seine Position in Jena aufgeben.
xxx/ellauri337.html on line 213: Ab 1911 begann eine fruchtbare Schaffensperiode mit zahlreichen Publikationen, beginnend mit seinem Hauptwerk über einen ethischen Personalismus. Nach seiner Scheidung im Februar 1912 heiratete er im Dezember desselben Jahres Märit Furtwängler (1891–1971).
xxx/ellauri337.html on line 223: Als er 1924 nach erneuter Scheidung eine Ehe mit Maria Scheu (1892–1969) einging, beurteilten konservative Katholiken Max als einen Menschen mit labilem Charakter und hyperaktiven Schwanz, der zwischen tierhafte Triebhaftigkeit und Geistigem schwanke.
xxx/ellauri337.html on line 235: 'angenehm – unangenehm’ als sinnliche Werte
xxx/ellauri337.html on line 237: 'edel – gemein’ als Lebenswerte
xxx/ellauri337.html on line 239: 'recht – unrecht, schön – hässlich, wahr – falsch’ als Eigenschaften geistiger Werte bzw. als Funktionen des geistigen Fühlens.
xxx/ellauri337.html on line 241: 'heilig – profan' als Werte für absolute Gegenstände.
xxx/ellauri337.html on line 248: Es lasse sich feststellen, dass der Sexualimpuls ausschließlich der Fortpflanzung diene, solange er in Brunstzeiten eingebettet ist. „Herausgelöst aus der ‚instinktiven Rhythmik’, wird er mehr und mehr selbständige Quelle der Lust“ – und kann „schon bei höheren Tieren … den biologischen Sinn seines Daseins weit überwuchern (z. B. Onanie bei Affen, Hunden, und Schwanzwedeln bei intellektuellen Männern)“.
xxx/ellauri337.html on line 259: Edmund Gustav Albrecht Husserl (8. huhtikuuta 1859 Proßnitz – 26. huhtikuuta 1938 Freiburg im Breisgau) oli saksalainen filosofi ja fenomenologian perustaja. Hänen filosofiansa asettui aikansa positivismia vastaan ja pyrki osoittamaan, että jokaisen objektin ja objektiiviseksi ajatellun tason takaa löytyy subjektiivinen aktiviteetti. Fenomenologian lisäksi Husserl tunnetaan psykologismin kritiikistään.
xxx/ellauri337.html on line 265: Maurice Merleau-Ponty (14. maaliskuuta 1908 Rochefort-sur-Mer, Charente-Maritime – 3. toukokuuta 1961 Pariisi) oli ranskalainen fenomenologisen koulukunnan filosofi, jonka filosofian keskeisinä teemoina ovat muun muassa ruumiillisuus ja havainto. Merleau-Ponty on saanut ajatteluunsa vaikutteita erityisesti Edmund Husserlin ja Henri Bergsonin ajatuksista, mutta erityisesti Merleau-Pontyn päätyönä pidetyssä teoksessa Phénomenologie de la Perception (1945) yhtenä olennaisena teemana toimii myös 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä Saksassa kehittynyt gestalt- eli hahmopsykologia. Merleau-Ponty teki uransa alkuvaiheissa paljon yhteistyötä Jean-Paul Sartren kanssa, mutta heidän suhteensa päätyi myöhemmin poliittisista syistä välirikkoon. Mauri oli jiipeetä kovempi stalinisti Korean sodan aikana.
xxx/ellauri337.html on line 267: Merleau-Ponty on ankara kartesiolaisen filosofian vastustaja. Merleau-Pontyn mukaan kartesiolainen jako ruumiiseen ja sieluun – ja sitä seurannut havaitsemisen käsittäminen joko passiiviseksi empirismiksi tai itseensä käpertyneeksi intellektualismiksi – on virheellinen ja siitä tulee pyrkiä eroon. Merleau-Ponty hylkää jaon mieleen ja ruumiiseen ja esittää ihmisen ykseytenä, kuitenkaan palauttamatta ihmistä kumpaankaan substanssiin.
xxx/ellauri337.html on line 269: Opiskeluaikoinaan Norssissa Merleau-Ponty tutustui häntä kolme vuotta vanhempaan Jean-Paul Sartreen, josta myöhemmin oli tuleva hänen ystävänsä, työtoverinsa ja kiistakumppaninsa. Ennen varsinaista tuottavaa kauttaan, Merleau-Ponty työskenteli 1930-luvulla filosofian opettajana, minkä yhteydessä hän tutustui Claude Lévi-Straussiin ja Simone de Beauvoiriin, ja perehtyi G. W. F. Hegelin Hengen fenomenologiaan ja vuosikymmenen lopulla myös Edmund Husserlin kirjoituksiin – jotka tekivät häneen kaikista suurimman vaikutuksen.
xxx/ellauri337.html on line 277: Merleau-Pontya innoitti erityisesti Husserlin – tuolloin vielä pääosin julkaisematon – myöhäistuotanto, joka monilta piirteiltään oli siirtynyt aiemman tuotannon suhteen suuntaan, jota voidaan hyvällä syyllä kutsua eksistentiaalisemmaksi. Husserlin mukaan länsimaiset tieteet ovat ajautuneet kriisiin, koska ne ovat hylänneet elämysmaailman, josta niiden tarkastelu kuitenkin on alun perin lähtenyt liikkeelle. Jotta todellinen fenomenologia voisi edes olla mahdollista, on Husserlin mukaan ensin suoritettava erityinen tieteellisen tarkastelun poissulkeva reduktio, jotta voisimme päästä käsiksi varsinaiseen fenomenologiaan. Mitä hyötyä siitä on, jää epäselväxi.
xxx/ellauri337.html on line 563: Kun luen YLEn tiedeuutisia, olen huomannut Anniina Walliuksen nimen esiintyvän usein artikkelin alussa, etenkin jos kysessä on todella hyvin kirjoitettu ja taustoitettu juttu. Viimeaikisia esimerkkejä ovat gepardit ovat nopeita – onnistuuko sukupuuttoon kuolleen lajin jäsenille pyllistys ja kannattaako se?, jossa gepardien lisäksi puhutaan yleisemmin kissojen tilasta Aasiassa. Kuopallinen vihreää mönjää kertoo Lontoon Longharvest Lane-kadun historiaa – muinaiset käymälät ovat arkeologeille aarreaittoja on myös hyvä esimerkki kiehtovasta jutusta, jossa WC-kansi avattiin selkeästi ja näytettiin miksi huussin löytyminen on hätäisille tutkijoille niin tärkeää.
xxx/ellauri354.html on line 151: Helvi Inkeri Juvonen (5. marraskuuta 1919 Iisalmi – 1. lokakuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen runoilija, joka sodanjälkeisen modernin lyriikan ensimmäisiä tekijöitä Suomessa. Juvosen runoissa oli uskonnollisia vaikutteita, joita on tulkittu kristillisyyden lisäksi myös panteismiksi.
xxx/ellauri354.html on line 165: T.S. Eliot was the poet who perhaps had a permanent place in Kai’s personal literary cosmos – he introduced Eliot’s poetry to Finnish readership in the late 1940s. This passage, from Little Gidding, might well serve as his epitaph.
xxx/ellauri354.html on line 181: Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professorin Kai Laitisen (1924–2013) vanhemmat olivat kansakoulunopettajia. Hänen muistelmateoksensa Pitkät vedet ja maailmanrannat (2004) on osaltaan kunnianosoitus juuri tälle ammattikunnalle.
xxx/ellauri354.html on line 184: Laajempaa yleisöä palveli pitkään Laitisen Suomen kirjallisuuden historia (1981) samoin kuin hänen yhdessä Matti Suurpääoman kanssa toimittamansa kahdeksanosainen Suomen kirjallisuuden antologia (1963–75).
xxx/ellauri354.html on line 271: In 1907, Notari (1878–1950) was already a best-selling journalist, polemicist, biographer, novelist, and dramatist. All told, he would write more than thirty books, in six of which he examines the position of women in society, most notably with a 1903 exegesis of prostitution in high and low places called Signore sole: Interviste con le più belle e le più celebri artiste (Single women: Interviews with the most beautiful and famous artists) that sold 21,000 copies and was denounced as immoral and obscene and taken to court, which inevitably increased its readership. It was followed by Quelle signore: Scene di una grande città moderna (Those women: Scenes of a great modern city; ca. 1904), which was set in a house of prostitution and whose main character, Ellere, was recognizably based on Notari’s good friend Filippo Tommaso Marinetti (1876–1944), an Egyptian-born Italian poet, editor, firebrand, and founder of the Futurist movement.
xxx/ellauri354.html on line 273: Notari’s novel sold 80,000 copies in six months and sales only increased when it was accused of offending public morality; it and its author were acquitted, with Marinetti serving as witness for the defense. “It was Notari’s good fortune,” one scholar writes, “to be accused of obscenity by a court in Parma.... Marinetti, who attended and clearly relished the trial, wrote a detailed account of it for Parisian readers... and then translated his account into Italian, appending a brief, self-congratulatory introduction” (Adamson 97). Marinetti bragged that the trial “gave an extraordinary boost to the book’s sales such that, today, one finds it in all the elegant parlors, in all the bedrooms, under the virginal bedlinens of all the convent-school girls and inside the prayer benches of all the new brides” (qtd. in Adamson 97–98). Notari quickly produced a sequel, Femmina: Scene di una grande capitale (1906), which became a best seller before it too was seized and banned. Notari proudly listed these three books’ sales figures and legal histories in the front matter of his next book, The Black Pig (1907).
xxx/ellauri354.html on line 279: The Black Pig’s front matter also mentions two earlier publications that reveal Notari’s anticlerical bias: Carducci Intimo (1903), a biography of Giosuè Carducci (1835–1907), the Italian poet, professor, classicist, translator, freethinker, fierce opponent of the Catholic Church, and author of “Hymn to Satan,” who would be awarded the 1906 Nobel Prize in Literature; and Il Papa alla porta! Inchiesta e conclusioni per l’abolizione del Papato (Throw the Pope out! An inquest and conclusions for the abolition of the Papacy), aimed at the recently elected and very conservative Pope Pius X. Notari’s anticlericalism is also visible in his dedication of The Black Pig: “A due invitti innovatori di un Italia pagana e virile, dedico questo libro di demolizione di una Italia chiercuta e bazzotta” (To two indomitable revivers of a pagan and virile Italy, I dedicate this book aimed at the destruction of a tonsured and limp Italy).
xxx/ellauri354.html on line 290: Giosuè Carducci (27. heinäkuuta 1835 – 16. helmikuuta 1907) oli italialainen runoilija ja prosaisti, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1906. Häntä pidetään modernin Italian epävirallisena kansallisrunoilijana. Hän toimi myös opettajana ja kääntäjänä ja käänsi Vergiliuksen teoksia ja osia Iliaasta italiaksi. Carducci toimi aktiivisesti myös kulttuuripolitiikassa ja oli muun muassa koulutusta ja kulttuuririentoja järjestävän Società Dante Alighierin perustajajäsen. Hänen poliittiset mielipiteensä olivat ailahtelevaisia, ja hän on kirjoittanut yhtä tulisieluisia tekstejä tasavallan puolesta kuin sitä vastaan. Hän ei pitänyt paavilaisuudesta. Hänet äänestettiin Senaattiin vuonna 1890.
xxx/ellauri354.html on line 406: lïèo agg. e s. m. [dal lat. Lyaeus, gr. Λυαῖος (propr. «liberatore»), der. di λύω «sciogliere»]. – Nella mitologia greca, epiteto di Dioniso perché, col dono della vite, avrebbe liberato i mortali dagli affanni. Per metonimia, nell’uso poet. (come s. m.), il vino: d’almo lieo [cioè: di generoso vino] Coronando il cratere, a tutti in giro Ne porsero i donzelli (V. Monti).
xxx/ellauri354.html on line 486: Kirjeen aitoutta kannattavat tutkijat pitävät sitä kirjoitettuna noin vuosina 51–52 jKr, ennen 2. temppelin liiskausta. Myöhemmäksi sävellykseksi näkevät asettavat päivämääräksi noin 80–115 jKr., eli 2. temppelin liiskauxen jälkeen. 2. temppeli pantiin roomalaisten taholta liisteixi 70 AD.
xxx/ellauri354.html on line 494: Ylläolevasta 2:1–2 päätellen tessalonikalaiset olivat saaneet edellisen kirjeen ennusteesta väärän käsityxen, jonka mukaan Kristus oli jo palannut. Tämä virhe on korjataan luvussa 2 (2:1–12), jossa Paavali kertoo tessalonikalaisille, että ennen Kristuksen paluuta täytyy tapahtua suuri ahdistus. Koska tämä tapahtumasarja ei ole vielä tapahtunut, hänen väitteensä kuuluu, että Kristus ei voi vielä palata." Eliskä, jos tää kirje on 2. temppelin liiskauxen jälkeinen, jäädään siis odottelemaan nuijaa seuraavaa.
xxx/ellauri354.html on line 504: Rooman keisari Julianuksen (361–363 jKr.) aikana keskeytettiin temppelin jälleenrakennusprojekti. Juliania kutsutaan perinteisesti Julianus luopioksi, koska hänen politiikkansa kumosi keisari Konstantinuksen kristinuskokampanjan palauttamalla perinteiset uskonnolliset käytännöt ja pyhät paikat kaikkialla valtakunnassa. Osana tätä politiikkaa Julianus salli juutalaisten rakentaa kolmannen temppelin. Rabbi Hilkiyah, yksi sen ajan johtavista rabbeista, torjui Julianuksen rahat väittäen, ettei pakanoiden pitäisi osallistua temppelin jälleenrakentamiseen. [ viite Tarvitaan ]
xxx/ellauri354.html on line 506: Muinaisten lähteiden mukaan lukien Sozomen (n. 400–450 jKr.) Historia Ecclesiasticassa ja pakanallinen historioitsija ja Julianuksen läheinen ystävä Ammianus Marcellinus temppelin jälleenrakennusprojekti keskeytettiin, koska joka kerta kun työläiset yrittivät rakentaakseen temppelin käyttämällä olemassa olevaa alusrakennetta, ne paloivat maan sisältä tulleissa kauheissa liekeissä ja maanjäristys teki tyhjäksi sen, mitä tehtiin:
xxx/ellauri354.html on line 561: Etsi lähteitä: "Kolmas temppeli" – uutiset · sanomalehdet · kirjat · tutkija · JSTOR ( huhtikuu 2022 ) ( Opi ja milloin tämä malliviesti poistetaan )
xxx/ellauri354.html on line 565: Vaikka kristinuskossa on useita erilaisia näkemyksiä Jerusalemiin rakennettavan kolmannen temppelin merkityksestä tai vaatimuksesta, Uuden testamentin kirjoittajien mukaan Uuden liiton (josta puhutaan Jeremia 31:31–34 ) on leimattu Pyhän Hengen asumisesta uskovassa ( Hesekiel 36:26-27 ) ja että siksi jokaisen uskovan ruumis ja jokainen uskovien kokoontuminen muodostavat temppelin tai että temppeli on syrjäytynyt. Paavali valaisee tätä käsitystä kirjeessään Korintin uskoville:
xxx/ellauri354.html on line 569: Tämä ajatus liittyy uskoon, että Kristus itse, joka väitti olevansa ja tekevänsä sitä, mitä temppeli oli ja teki, on uusi temppeli ( Joh. 2:19–21 ), ja että hänen kansansa osana "temppelin ruumista " Kristus " (tarkoittaen seurakuntaa ), ovat myös osa tätä temppeliä ( 2. Kor. 6:16; Ef. 2:19-22; 1. Piet. 2:4-5 ). Tuloksena on NT Wrightin mukaan se, että maallisella temppelillä (yhdessä Jerusalemin kaupungin ja Israelin maan kanssa ) ei ole enää hengellistä merkitystä:
xxx/ellauri354.html on line 575: Myös Ben F. Meyer väitti, että Jeesus sovelsi Siionia ja temppeliä koskevia profetioita itseensä ja seuraajiinsa. [Jeesus] vahvisti pelastusprofetiat lopunajan kuvilla Siionista ja temppelistä – kuuluen eskatologisiin teemoihin, jotka " kansojen pyhiinvaellus" herätti. Mutta vastoin aikalaistensa yleistä odotusta Jeesus odotti temppelin tuhoutumista tulevassa eskatologisessa koettelemuksessa (Mark. 13:2=Matt 24:2=Luukas 21:6). Yhdistelmä vaikuttaa ristiriitaiselta. Kuinka hän saattoi samanaikaisesti ennustaa temppelin tuhon koettelemuksessa ja vahvistaa lupauksen ja profetian lopunajan täyttymyksen Siionissa ja temppelissä? Paradoksi on ratkaisematon, kunnes havaitaan toinen piirre Jeesuksen sanoissa Siionin ja temppelin kuvasta, nimittäin Siionin ja temppelin kuvien johdonmukainen soveltaminen omiin opetuslapsiinsa: kaupunki vuorella (Matt 5:14). vrt. Tuomas, 32), kosminen kallio (Matt. 16:18; vrt. Joh. 1:42), uusi pyhäkkö (Mark. 14:58; Matt 26:61). Lupausten ja profetioiden massa tulee toteutumaan tässä eskatologisessa ja messiaanisessa uskovien piirissä.
xxx/ellauri354.html on line 579: Roomalaiskatolisessa, itä-ortodoksisessa ja protestanttisessa kristinuskossa vallitseva näkemys on, että eläinuhrit temppelissä olivat ennuste uhrille, jonka Jeesus teki maailman syntien edestä ristiinnaulitsemisensa ja verensä vuodatuksen kautta pääsiäisen ensimmäisenä päivänä. Heprealaiskirjeeseen viitataan usein tämän näkemyksen tueksi: temppeliuhreja kuvataan epätäydellisiksi, koska ne vaativat toistamista (ks. 10:1–4) ja liittoon, josta oli tulossa "tuleva". vanhentunut ja vanhentumassa" ja oli "valmis katoamaan" (luku 8:13, ESV). Katso myös Vanhan liiton lakien kumoaminen. Kristuksen ristiinnaulitseminen, joka oli uhri, joka käsitteli synnin kerta kaikkiaan, teki tyhjäksi kaiken tarpeen uusille eläinuhreille. Kristusta itseään verrataan Ylipappiin, joka aina seisoi ja suoritti rituaaleja ja uhrauksia. Kristus kuitenkin uhrattuaan "istui alas" – täydellisyys oli vihdoin saavutettu (ks. 10:11-14,18). Lisäksi kaikkeinpyhimmän esiripun katsotaan repeytyneen ristiinnaulitsemisen yhteydessä – kuvaannollisesti tämän teologian yhteydessä (ch 10:19–21) ja kirjaimellisesti Matteuksen evankeliumin mukaan (ch 27:50). –51). Näistä syistä kolmas temppeli, jonka osittainen tarkoitus olisi eläinuhrien uudelleen järjestäminen, nähdään tarpeettomana ja siten syrjäytyneenä. Toisaalta Irenaeus ja Hippolytus kuuluivat varhaisiin kirkon kirjoittajiin, jotka näkivät temppelin uudelleenrakentamisen tarpeelliseksi Antikristuksen hallituskauden valmisteluun.
xxx/ellauri354.html on line 581: Lisäksi Jeesus itse sanoi vastauksena samarialaiselle, joka kysyi, onko oikein rukoilla Garisimin vuorella vai Siionin vuorella, että "tulee aika, jolloin ette palvo Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa... Mutta hengessä ja totuudessa". Hän sanoi Herodiaan temppelistä: "Ei kiveä jätetä toisen päälle; jokainen heistä heitetään alas" – Joh. 4:21, Luukas 21:6.
xxx/ellauri354.html on line 583: Monet evankeliset kristityt uskovat, että juutalaisten temppeliin liittyvät Uuden testamentin ennustukset, kuten Matteus 24–25 ja 2. Tessalonikalaiskirje 2:1–12, eivät täyttyneet täysin roomalaisten Jerusalemin tuhon aikana vuonna 70 jKr (täysi preterismi) ja että nämä profetiat viittaavat tulevaan temppeliin. Tämä näkemys on keskeinen osa dispensationalismia, Raamatun tulkintakehystä, joka korostaa raamatullista kirjaimellisuutta ja väittää, että juutalaiset pysyvät Jumalan valittuna kansana. Dispensationalististen teologien, kuten Hal Lindseyn ja Tim LaHayen, mukaan kolmas temppeli rakennetaan uudelleen, kun Antikristus, jota usein pidetään Euroopan unionin tai Yhdistyneiden Kansakuntien kaltaisen kansainvälisen liiton poliittisena johtajana, varmistaa rauhansopimuksen nykyaikainen Israelin kansakunnan ja sen naapurien välisen maailmanlaajuisen sodan jälkeen. Antikristus käyttää myöhemmin temppeliä paikkana julistaa itsensä Jumalaksi ja kauan odotetuksi Messiaaksi ja vaatii ihmiskunnalta palvontaa. Varmaan se on Donald Trump.
xxx/ellauri354.html on line 585: Myöhempien aikojen pyhät (LSD) uskovat, että juutalaiset rakentavat kolmannen temppelin ennen Jeesuksen Kristuksen toista tulemista ja toisen tulemisen jälkeen juutalaiset hyväksyvät Jeesuksen Messiaana. Useimmat juutalaiset ottavat silloin vastaan Jeesuksen Kristuksen evankeliumin täyteyden. Sitten uskotaan, että kolmas temppeli on Jumalan temppeli, kun Kristus hallitsee maan päällä, ja siitä tulee Jerusalemin MAP-temppeli. [ lainaus tarvitaan ] MAP-temppeleitä tulee olemaan monia, mutta kaksi päätemppeliä toimivat yhdessä keskeisinä hallintopaikkoina – Jerusalemin temppeli toimii ylösnousseen Jeesuksen Kristuksen itäisen pallonpuoliskon hallintopaikkana ja New Jerusalemin temppeli Independencessä, Missourissa toimii temppelinä herättäen kuolleista Jeesuksen Kristuksen läntisen pallonpuoliskon hallintopaikan. [ lainaus tarvitaan ] Molemmissa näissä kahdessa temppelissä on valtaistuimet, joilla Jeesus Kristus voi istua vuoron perään tuhatvuotisen hallituskautensa aikana.
xxx/ellauri356.html on line 107: Cixous syntyi Oranissa, Ranskan Algeriassa juutalaisille vanhemmille (evidemment), Eve Cixousille, syntyperälle Klein, (1910–2013) ja Georges Cixousille (1909–1948).
xxx/ellauri356.html on line 112: Aikalaiset, elinikäiset ystävät ja intellektuellit, Jacques Derrida ja Cixous kasvoivat molemmat ranskalaisina juutalaisina Algeriassa ja jakavat "syrjäytymisen ja kuulumattomuuden muodostaman kuulumisen" – eivät algerialaiset, joita Ranska hylkäsi, heidän juutalaisuutensa oli salattu tai kulttuuroitu. Derridan perheessä "ei koskaan sanottu 'ympärileikkaus' vaan 'kaste', ei 'Bar Mitzvah' vaan 'ehtoollinen'. Katolilaisuuteen verhottu juutalaisuus on yksi esimerkki identiteetin päättämättömyydestä, joka vaikutti ajattelijaan, jota Cixous kutsuu "juutalaiseksi pyhäksi". Hänen kirjansa Portrait of Jacques Derrida as a Young Jewish Saint käsittelee näitä asioita.
xxx/ellauri356.html on line 138: Jacques Derrida (synt. Jackie Élie Derrida) (15. heinäkuuta 1930 El Biar, Ranskan Algeria – 8. lokakuuta 2004 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen filosofi. Derrida luetaan merkittävimpiin jälkistrukturalisteihin, ja häntä pidetään dekonstruktion kehittäjänä. Tärkeimpiä Derridan työhön vaikuttaneita henkilöitä olivat Martin Heidegger ja Sigmund Freud. Spedejä. Derrida oli 1900-luvun tunnetuimpia ja kiistellyimpiä spedefilosofeja. Derridalle myönnettiin muun muassa Cambridgen yliopiston kunniatohtorin arvo vuonna 1992, mutta vasta tiukan keskustelun ja yliopiston viranhaltijoiden järjestämän äänestyksen jälkeen. Ennen Derridan tapausta vastaava äänestys oli järjestetty viimeksi 29 vuotta aiemmin. Kukahan spede silloin oli tarjona?
xxx/ellauri356.html on line 141: Jacques Derrida était le troisième fils d’Aimé Derrida, juif d'origine séfarade, et de Georgette Sultana Esther Safar, issue d'une famille juive d'Algérie dont les ancêtres établis depuis plusieurs générations dans ce pays. Isä Aaron Prosper Charles ( "Aimé") Derrida (1896–1970) työskenteli koko ikänsä viini- ja väkeviä alkoholijuomia valmistava yrityxessä Tachet, myös matkustavana myyjänä (hänen poikansa mielestä työ oli "uuvuttavaa" ja "nöyryyttävää", hänen isänsä pakotettiin olemaan "kuuliainen työntekijä" siinä määrin, että hän heräsi aikaisin tehdäkseen kirjanpidon ruokapöydässä).
xxx/ellauri356.html on line 237: Teoksessa Giving Time Derrida yrittää määritellä lahjan, uhrin ja almujen välistä suhdetta: "Uhri tarjoaa uhrilahjansa vain tuhon muodossa, josta se vaihtaa, toivoo tai odottaa hyötyä, nimittäin lisäarvoa tai ainakin pehmusteen, suojan ja turvallisuutta. Koska almujen antamista säätelee institutionaalinen rituaalisuus, se ei ole enää puhdas lahja – ilmainen tai armollinen, puhtaasti antelias. Siitä tulee määrätty, ohjelmoitu, pakollinen, toisin sanoen linkitetty”.
xxx/ellauri356.html on line 252: Lokakuussa 2002 Derrida -elokuvan teatterin avajaisissa hän sanoi monin tavoin tuntevansa yhä läheisempää Guy Debordin työtä ja että tämä läheisyys näkyy Derridan teksteissä. Derrida mainitsi erityisesti "kaiken, mitä sanon mediasta, teknologiasta, spektaakkelista ja niin sanotusti "esityksen kritiikistä" ja markkinoista – kaiken spektaakkeliksi tulemisesta ja sen hyväksikäytöstä. "Olen ize tollanen spektaakkeli."
xxx/ellauri356.html on line 308: Kuisma Korhonen (s. 1964) on Oulun yliopiston kirjallisuuden prof. Sen kirjoitukset käsittelevät esimerkiksi Sofi Oksasen Puhdistusta tai Tove Janssonin Muumi-kirjoja, mutta Korhonen asettaa ne yhteisöllisyyden seinää vasten. Esseistiikka ei ole tiedettä eikä taidetta. Kirjoittamista on pidetty yksinäisenä puuhana – Marco Tapio kirjoitti yxin ikkunattomassa kellariloukussa.
xxx/ellauri356.html on line 314: Eugène Guillevic (1907 Carnac, Ranska – 1997 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen runoilija, 1900-luvun ranskalaisen kirjallisuuden tärkeimpiä nimiä. Hän sai aineistoa runoihinsa kotiseudultaan Bretagnesta. Hän oli ajattelultaan marxilainen, ja kirjailijana hän edusti surrealismia. Hänen läpimurtoteoksensa oli Terraqué (1942), joka edusti mineralogista vaihetta, mutta hän siirtyi sitten osallistuvaan herbaariorunouteen ja ilmensi siinä erityisesti ydinaseiden vastaisia näkemyksiään.
xxx/ellauri356.html on line 386: Susan Sontag, alun perin Rosenblatt, (16. tammikuuta 1933 – 28. joulukuuta 2004 New York) oli yhdysvaltalainen kirjailija, esseisti ja ihmisoikeusaktivisti.
xxx/ellauri356.html on line 463: Nojautuen ranskalaiseen perinteeseen, joka kuhisee hirviömäisiä tyyppejä (esim. kirjailija Louis-Ferdinand Célineä ), ja hämmentäen aihetta, joka perustuu "likaan" (esim. keittiöpsykoanalyytikko Jacques Lacan), Julia Kristeva kehitti ajatuksen "abjekti" sellaisexi, jonka sosiaalinen järki hylkää kun se häiritsee yhteisöllistä konsensusta, joka tukee yhteiskuntajärjestystä. "Abjekti" esiintyy vastenmielisesti jossain objektin ja subjektin välissä, edustaen minän tabuelementtejä kuten esim. runkkuisia kyrpiä ja perseitä, jotka ovat tuskin seipäällä erotettavissa toisistaan. Kristeva väittää, että subjektiksi määritellyn – osaksi itseäsi – ja objektin – itsestäsi riippumattoman olemassa olevan – rajamailla on palasia, jotka on kerran luokiteltu osaksi itseään tai identiteettiä, mutta jotka on sittemmin hylätty – abjekteja. Kristevan abjection-käsitettä käytetään yleisesti analysoimaan suosittuja kulttuurisia kertomuksia kauhusta ja syrjivästä käyttäytymisestä, joka ilmenee naisvihana, homofobiana ja kansanmurhina. Kriittisessä teoriassa abjektio ("hylky/heittiömäisyys") on tila, jossa ollaan erossa normeista ja säännöistä, erityisesti yhteiskunnan ja moraalin tasolla. Termiä on tutkittu poststrukturalismissa sellaisena, joka luonnostaan häiritsee tavanomaista ranskalaista kermaperse identiteettiä ja kulttuurisia käsitteitä.
xxx/ellauri356.html on line 467: Sosiologisissa tutkimuksissa abjekti on käsite, jota käytetään usein kuvaamaan ruumiita ja asioita, jotka ovat luotaantyöntäviä tai vastenmielisiä, kuten Bonesin ym. ruumiinavaajien öklöjä limoja, toukkia ja muita löytöjä. Joku Imogen Tyler (n.h., takuulla brittiämmä) yritti tehdä käsitteestä sosiaalisemman analysoidakseen abjektiota sosiaalisena ja elettynä prosessina ja ottaakseen huomioon sekä abjektoijat että ne, jotka kokevat olevansa abjektoituja, voimakkaiden edustamisen ja sorrettujen vastustuksen välillä. Tyler selvitti tapaa, jolla nyky-Britannia oli leimannut tietyt ihmisryhmät – enimmäkseen vähemmistöryhmät – kapinallisiksi hahmoiksi ja kuinka nämä yksilöt kapinoivat surkeaa identiteettiään vastaan, joka tunnetaan myös syrjäytymisenä, leimautumisena ja/tai sosiaalisena syrjäytymisenä. Sairaalassa on hurja hierarkia. Tästä saa hyvän käsityxen ruumiinryöstösuorasoittosarjoista. Ja vammaiset! Ihmiset, jotka näkevät vammasen yksilön, reagoivat abjektiin joko yrittämällä sivuuttaa ja hylätä sen tai yrittämällä kumikaulamaisesti uppoutua siihen. Tässä nimenomaisessa tapauksessa, eräs Frances väittää, ensimmäinen ilmenee kieltäytymällä ottamasta katsekontaktia tai tunnustamasta vammaisen henkilön läsnäoloa, kun taas jälkimmäinen ilmenee tunkeilevana tuijotuksena.
xxx/ellauri356.html on line 469: Psykopatologi Bruan Seu osoitti, kuinka tärkeää on yhdistää foucauldilaiset ajatukset itsevalvonnasta ja sijoittelusta keskusteluun psykodynaamisen teorian kanssa, jotta voidaan ymmärtää psykologisten vaikuttajien, kuten häpeän , täysi merkitys. Psykopatologioissa, kuten kehon dysmorfisessa häiriössä (BDD), toisen rooli – todellinen, kuviteltu tai kuviteltu – on keskeinen, ja häpeän paisuttama ambivalenssi kehosta on avain tähän dynamiikkaan. BDD-potilaat pitävät osaa kehostaan epämiellyttävänä tai ei-toivottavana, ja tätä uskoa pahentaa häpeä ja vaikutelma, että muut huomaavat oletetun fyysisen virheen ja näkevät sen negatiivisesti, mikä luo kierteen. Ajan myötä BDD:tä sairastava henkilö alkaa nähdä, että tämä ruumiinosa on hänestä erillään, – se on tyrmistynyt hylkiö. Abjektion tutkiminen on osoittautunut vihjailevaksi ja hyödylliseksi itse- ja kehovihan dynamiikan pohtimisessa. Tällä on mielenkiintoisia vaikutuksia tutkittaessa sellaisia häiriöitä, kuten eroahdistus, ylipaino, biologisesti keskittyneet fobiat ja posttraumaattinen stressihäiriö. Angelan mielestä kallo ilman pehmytosia on normista mutta päänahkapallo ilman kalloa pervoa. Mieti sitä.
xxx/ellauri356.html on line 485: Célinen, Paul Morandin ja suurten amerikkalaisten kirjailijoiden – William Faulknerin, Ernest Hemingwayn, Henry Millerin, William S. Burroughsin, Jack Kerouacin ja Charles Bukowskin – lukemisen vaikutuksesta hän julkaisi Femmesin. Vanity Fairille se oli "hänen ainoa kirjallinen menestys".
xxx/ellauri356.html on line 488: 26. tammikuuta 1977, Sollers allekirjoitti Le Mondessa – hän plus noin viisikymmentä persoonaa – (erityisesti Jean-Paul Sartren, Roland Barthesin, Simone de Beauvoirin, Alain Robbe-Grillet'n, Françoise Doltin ja Jacques Derridan kanssa) "Avoimen kirjeen rikoslain tarkistuskomissiolle tiettyjen lakitekstien tarkistamiseksi, aikuiset ja alaikäiset", jossa vaaditaan, että "alaikäisten väärinkäyttöä" koskevat lain artiklat "kumotaan tai muutetaan perusteellisesti" siinä mielessä, että "lapsen ja nuoren oikeus tunnustetaan ylläpitää suhteita valitsemiinsa ihmisiin." Se oli vetoomus kolmen miehen puolesta, joita syytettiin 15-vuotiaiden alaikäisten sopimattomasta pahoinpitelystä ilman väkivaltaa. Tämän tekstin oli kirjoittanut Gabriel Matzneff, joka ei salaa makuaan pedofiliaa ja efebofiliaa kohtaan. Matzneff kerskui nussineensa useitakin alaikäisiä tyttöjä. Helmikuussa 2020 julkaistussa New York Timesin profiilissa valokuvassa Matzneff seisoo yksin veden äärellä Italiassa, näyttää masentuneelta, surullinen kalju mies Burberryn trenssitakissa. Ämmä Springora tuhosi muiston siitä, mitä hän muistaa olleen "kestävä ja upea rakkaustarina". Mutta voiko teini-ikäisellä tytöllä olla "upea rakkaustarina" yli kolme kertaa häntä ikäisemmän henkilön kanssa? Tämä on Consentin ytimessä oleva kysymys. Lukijat eivät epäile vastauksesta mitään. This manner willl be convenient for a man who wants to enjoy a woman, and can only get at her by force and against her will. (Perfumed Garden, p. 72.)
xxx/ellauri356.html on line 532: Mitä voisin kertoa sinulle – koska kyse on todella sanomiskulttuurista, miten se sanotaan – mitä et jo tiedä? Ehkä luonnostelen matkan tähän Hölderlinin elegian pohjalta, joka perustuu ajankohtaisiin asioihini, jotka toivottavasti risteytyvät sinun kanssasi.
xxx/ellauri356.html on line 590: Vakavampi ja kapinallisempi Th. W. Adorno huhuili meitä 1900-luvulla ajattelemaan, että emme voi kirjoittaa runoutta Auschwitzin jälkeen. Ja mixi ei? Siitähän saatiin mahtavia aiheita. Runoilijat / Dichter kohtasivat ahdinkoa (saksalainen termi Dürftiger tarkoittaa köyhyyttä, kurjuutta, puutetta, yleisemmin ahdistusta) : sana vaikuttaa heikolta, kun on kyse Jumalan kuolemasta, sietämättömältä ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten edessä. Silti kysymys herää jälleen tänään uudessa linkkien ja arvojen hajoamisen vaiheessa: yrittäjänihilismi, liiallinen lukutaidottomuus selfie-imperiumissa islamistinen gansgetrofundamentalismi, kuolemanhalun erotisoituminen – sen osuudella ”ihmispommeja”, päänmestaukset –, ja demokratiat poikkeustilassa... Miksi runoilijat... Ja sitä paitsi, onko tämä todella heidän paikkansa, heidän kutsumuksensa? Tämä kysymys, tämä ahdistus koskettaa minua, ja yritän vastata siihen… omalla tavallani.
xxx/ellauri356.html on line 613: Minulle runoilija on ennen kaikkea kielen muusikko, hän häiritsee äidinkieltä ja/tai kansalliskieltä, koska hän tarttuu sen hermoon – ääni ja merkitys viritettynä, ja hän on erinomainen siinä, mitä ensimmäiset stoalaiset kutsuivat "sisäiseksi kosketukseksi": oikeios (kr. kotoutus), tämä käsittämätön tunne, joka yhdistää jokaisen ihmisen intiimimpään itseensä ja toiseen muodosta en siten ensimmäisen ääriviivan sille, mitä kutsumme "sopupelixi", "amor nostriksi" ja myöhemmin "ihmisroduksi" ja "veljeydeksi" tai postmodernimmin "tiimihengexi'.
xxx/ellauri356.html on line 642: Yleensä enemmän musiikin kuin sanojen kanssa Daavid antoi meille ensimmäisen elämänmerkkinsä toiputtuaan koomasta tällä haikulla nimeltä Raamattu. Näen myös kirjoittamisen eloonjäämisen globalisoituneiden Internetin käyttäjien blogeissa ja muilla foorumeilla, jotka nykyään ottavat takaisin kulttuurisen monimuotoisuuden muiston ja ovat steriilin nostalgian ja säästötoimien poliittisen ylitarjouksen tulva vastaan. – he elävät kielen äärettömyydessä heidän uusi ja mittaamaton luovuus.
xxx/ellauri356.html on line 660: Mitä tulee eurooppalaiseen identiteettiin, tämä runollinen muisto muistuttaa, että nykyisestä kyvyttömyydestämme ja menneistä tai nykyisistä rikoksistamme huolimatta olemme sivilisaatio, kenties ainoa, jossa identiteetti ei ole kultti, vaan iso kysymysmerkki. Olemme parhaita, oikeastaan olemme ainoita hyvixiä! Ja jossa tällainen ilta on mahdollinen, jossa runous kohtaa nihilismin ja transsendenssin, "vähiten pahimman" politiikan ja pyhän barbaarisuuden. Kun twiitit, sosiaaliset verkostot tai itse ahdistus eivät merkitse sinulle mitään, kun sinulla ei ole enää mitään sanottavaa – etsi "suuria ääniä": runoja, romaaneja, teattereita, elokuvateattereita, konsertteja. Lue mun plokia. Minä kyllä pidän sinusta. Ja kuulen paremmin Davidin ja Souadin hauraan vapinan.
xxx/ellauri357.html on line 45: Yhtä aikaa yrittää
Vaan jutut joutuu hukkaan.kaakattaa –
xxx/ellauri357.html on line 76: Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa filosofiaa opetti Hannu Sivenius. 1980-luvun puolessa välissä muutama nuori ja innostunut tutkija – olimme pääasiassa juristeja – lähestyi Hannua. Halusimme perustaa nykyfilosofiaan erikoistuneen lukupiirin. Hannun innostuttua asiasta ryhmään tuli muita suuresti arvostamiani tutkijoita (mm. Pia Sivenius, Sami Santanen ja Merja Hintsa), ja tänään lukupiirinä aloittanut ryhmä tunnetaan Helsingin Lacan-piirinä. Ystäväni Lacan-piirissä ovat filosofian opettajiani. Ennen kaikkea piirissä mukana oleminen on opettanut hyvän tavan lukea ja tehdä työtä.
xxx/ellauri357.html on line 124: doing what she loves the most – traveling the world,
xxx/ellauri357.html on line 144: all of which she took full advantage of – becoming an
xxx/ellauri357.html on line 168: Plötinös (204/205 – 270) tunsi vastenmielisyyttä ”ruumiissa olemista” kohtaan, joten hän ei koskaan puhunut menneisyydestään, syntymäpaikastaan eikä -ajastaan. Hänen synnyinpaikakseen mainitaan kuitenkin Lykopolis, joko Ala-Egyptin Lykopolis tai Ylä-Egyptin Lykopolis, Egyptissä.
xxx/ellauri357.html on line 176: Plötinös ei voinut korjata töitään itse huonon näkönsä vuoksi. Porfyrioksen mukaan ne vaativat kuitenkin paljon muokkausta – hän sanoi, että Plötinöksen käsiala oli hirvittävää, hän ei erottanut sanoja selkeästi, eikä välittänyt oikeinkirjoituksesta tai kieliopista. Plötinös itse tunsi vastenmielisyyttä kaiken uudelleenkirjoittamiseen, joten hän antoi tehtävän Porfyriokselle, joka ei ainoastaan siistinyt niitä, vaan myös järjesteli ne nykyisin tunnettuun järjestykseen ja sepitteli joukkoon melkoisesti omiaan.
xxx/ellauri357.html on line 194: Vaikka ei yksinomaan, Porphyry kirjoittaa Plötinöksen elämän luvuissa 24–26, että ensimmäinen Ennead käsittelee inhimillisiä tai eettisiä aiheita, kun taas toinen ja kolmas Ennead ovat enimmäkseen omistettu kosmologisille aiheille tai fyysiselle todellisuudelle. Neljäs koskee sielua, viides tietoa ja ymmärrettävää todellisuutta, ja lopuksi kuudes kattaa olemisen ja sen yläpuolella olevan, yhden tai ensimmäisen periaatteen (Eetteri-setä). Sisälmysluettelosta selviää mikä Plötinöstä kiinnosti. Vaikuttaa hämärältä, to say the least.
xxx/ellauri357.html on line 405: Yli 25 vuotta sitten joku WJT Mitchell toivoi, että tulevaisuudessa kriitikot kiinnittäisivät huomiota "vaaralliseen… ilkeään… likaiseen" Blakeen, jonka aikaisemmat tutkijat desinfioivat "turvallisesti pyhitetyksi" tehdessään, ja hänen teostensa asianmukaiseen tutkimiseen ammattilaisvoimin. (Mitchell 1982, 410, 411, 414). Profeetallisten pohdiskelujensa aikana Mitchell tunnisti blakelaisen seksuaalisen siveettömyyden paksun sarjan, joka otti usein hyvin outoja muotoja, ja vaikka nyt onkin epämiellyttävää nähdä hänen paimentavan homoseksuaalista fellatiota, naisellisuutta ja lesbovoyeurismia yhdessä raiskauksen, himon ja sadomasokismin kanssa sinkkuna (lika) "epänormaalin seksuaalisuuden" banneri, hänen paljastamansa elävät – heteroseksuaalisuutta hämmentävät – kohtaukset (414) tekivät kohtuulliseksi olettaa, että kun queer saapui sisään kylmästä, Blake Studies toivottaisi sille lämpimän vastaanoton. Tuon vuosikymmenen lopulla Camille Paglian (1990) karu kuvaus Blakesta "British Sade" (270) ehdotti varmasti samanlaista kriittistä tulevaisuutta. Hänen ilmestymisensä runoilijasta saattaa vapista ja iskeä "suuren äidin" alla, mutta edipaalinen terrori antaa myös outoa ymmärrystä, sillä "Blaken kauhistuttava kohtalo oli nähdä kuilu, josta useimmat miehet väistyvät: infantilismi kaikessa miesten heteroseksuaaluudessa" (287). Ja 1990-luvulla omituisia pilkkuja välähti toisinaan sukupuolitutkimuksesta, varsinkin sellaisesta, joka yritti hypätä tiiliseinää vastaan, johon feministinen kritiikki oli törmännyt yrittäessään tuomita Blaken "naisvihaa".
xxx/ellauri357.html on line 439: Percy Bysshe Shelley ( / b ɪ ʃ / ⓘ BISH ;4. elokuuta 1792 – 8. heinäkuuta 1822) oli brittiläinen kirjailija, jota pidetään yhtenä suurimmistaenglantilaisista romanttisista runoilijoista. Runoudessaan sekä poliittisissa ja sosiaalisissa näkemyksissään radikaali Shelley ei saavuttanut mainetta elämänsä aikana, mutta tunnustus hänen saavutuksistaan runoudessa kasvoi tasaisesti hänen kuolemansa jälkeen, ja hänestä tuli tärkeä vaikuttaja seuraavien sukupolvien runoilijoille, mukaan lukien Robert Browning, Algernon Charles Swinburne, Thomas Hardy ja WB Yeats. Amerikkalainen kirjallisuuskriitikko, rasvainen Harold Bloom kuvailee häntä "erinomaiseksi käsityöihmiseksi, lyyriseksi runoilijaksi ilman kilpailijaa ja varmasti yhdeksi kehittyneimmistä skeptisistä älyistä, joka on koskaan kirjoittanut runon."
xxx/ellauri357.html on line 622: Nyt pimeää – nyt kimaltelevaa – nyt heijastaa synkkyyttä –
xxx/ellauri357.html on line 625: Vesistä – äänellä mutta puoliksi omalla äänellään,
xxx/ellauri357.html on line 633: Näin sinä, Arven rotko – tumma, syvä rotko –
xxx/ellauri357.html on line 645: Kuuleminen – vanha ja juhlallinen harmonia;
xxx/ellauri357.html on line 675: Niistä, jotka heräävät ja elävät. – Katson korkealle;
xxx/ellauri357.html on line 684: Bordeaux Blanc ilmestyy – tyyni, luminen ja seesteinen;
xxx/ellauri357.html on line 692: Ja susi seuraa häntä siellä – kuinka kamalaa
xxx/ellauri357.html on line 694: Kamala, arpeutunut ja halkeileva. – Onko tämä kohtaus
xxx/ellauri357.html on line 698: Kukaan ei voi vastata – kaikki näyttää nyt ikuiselta.
xxx/ellauri358.html on line 150: Korkean veisun runoja on vaikea sijoittaa mihinkään tiettyyn ajanjaksoon. Niillä arvellaan olevan vanhat ja kansainväliset juuret Lähi-idän rakkauslyriikassa. Lopullisen muotonsa runojen arvellaan saaneen vasta hellenistisellä ajalla 300–200-luvulla eaa. Kirjan eroottisuuden vuoksi se oli vaarassa jäädä pois heprealaisen Raamatun kaanonista.
xxx/ellauri358.html on line 280: – Nuoret aikuiset ovat todella polarisoituneita. Se liittyy kapitalismin kasaantumisvaiheeseen, tuloerojen revähtämiseen, kasvaneeseen tasa-arvoon ja ilmastokatastrofin aiheuttamaan kansainvaelluxeen, sanoo ryöstetty Rasmus mestariezivä.
xxx/ellauri358.html on line 306: – Ei ymmärretä, ei pystytä tai ei haluta puuttua oikeisiin syihin, nimittäin laissez faire kapitalismin, jotka synnyttää taloudellista epätasa-arvoa. Sen sijaan sosiaalisen median ”manosfääri” rakentaa vastakkainasettelua sukupuolten välille, Rasmus sanoo.
xxx/ellauri358.html on line 309: – Voin hyvin kuvitella, että monella naisella, joka lukee mediasta miesten koventuneista kyrvistä ja hyvin konservatiivisista arvoista, herää vastareaktio, ja ajattelu kääntyy liberaalimmaksi, Rasmus sanoo. Vika on siis taas juurikin naisissa, mitäs kimittävät kupla kurkussa.
xxx/ellauri361.html on line 69: - The Market Index Executive Program MEP 1986 – 1988
xxx/ellauri361.html on line 74: - Katso -lehden päätoimittaja 1972 – 1987 (Uusi Suomi Oy 1972-1975, A-lehdet Oy 1975- 1987)
xxx/ellauri361.html on line 91: - Kristilliset kustantajat ry:n hallituksen jäsen 1988 – 1997, puheenjohtaja 1994 - 1997
xxx/ellauri361.html on line 92: - Tuomasmessun perustajajäsen ja Tuomasmessun Kannatusyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja 1988 – 1994 sekä 1996 – 1998
xxx/ellauri361.html on line 104: - SlMeriPAT (sittemmin SlMeriPOs) päällikkö 1.9.1998 – 31.12.2000
xxx/ellauri361.html on line 108: - Sinisen Reservin Säätiön hallituksen jäsen 1999 -2001, varapj. 2002 – 2004
xxx/ellauri361.html on line 110: - Rannikon puolustaja -lehden toimitusneuvoston jäsen 1971 – 2006
xxx/ellauri361.html on line 117: - Helsingin Kaupunkilähetys ry:n hallitus 1998 – 2005
xxx/ellauri361.html on line 169:Wexi Rantalan profetia – Varoitus Suomen kansalle luopumuksen rangaistuksesta 17.11.2007
xxx/ellauri361.html on line 220: Brian Wilson Aldiss (18. elokuuta 1925 East Dereham, Norfolk – 19. elokuuta 2017 Oxford, Oxfordshire) oli brittiläinen kirjailija ja kriitikko. Hän kirjoitti tieteiskirjallisuutta, valtavirran kaunokirjallisuutta ja tietokirjallisuutta. Hänen tavoitteenaan oli teoksesta Pimeät valovuodet lähtien kirjoittaa tieteiskirjallisuutta, joka poikkeaisi perinteisestä.
xxx/ellauri361.html on line 235: Sotataidon sotilasprofessori Mäkitalo muistuttaa, että varautumistoimenpiteitä on Suomessa jatkettava, jotta krikyä eli kriisinsietokykyisyyttä ja resilienssiä eli palautumiskykyä saadaan vahvistettua.– Yhteiskunnan pyörien tulee pyöriä myös poikkeusoloissa ja pitkittyneenkin konfliktin aikana. Tässä tilanteessa poliittiset lakot ovat out of the question.
xxx/ellauri363.html on line 71: Hans-Georg Gadamer ( / ˈ ɡ ɑː d ə m ər / ; saksaksi: [ˈɡaːdamɐ]; 11. helmikuuta 1900 – 13. maaliskuuta 2002) oli saksalainen mannermaisen perinteen filosofi, joka tunnetaan parhaiten teoksestaan 1960 Truho magnthum (Truho magnthum, 1960, Wahrheit und Methode), ja hermeneutiikasta.
xxx/ellauri363.html on line 99: Stanfordin porukoiden mielestä Hans-Georg Gadamer on ratkaiseva hahmo 1900-luvun hermeneutiikan kehityksessä – lähes varmasti syrjäyttäen vaikutuksen ja maineen suhteen muut johtavat hahmot, mukaan lukien Paul "freedom fry" Ricoeur. "Nazi" Heideggerin filosofia vaikutti Hannu-Joriin syvästi ( huolimatta siitä, että Heidegger hylkäsi hermeneutin myöhemmässä ajattelussaan).
xxx/ellauri363.html on line 101: Gadamerin työn voidaan nähdä keskittyneenä neljälle pääalueelle: ensimmäinen ja selvästi vaikuttavin on filosofisen hermeneutiikan kehittäminen ja jalostaminen; toinen on dialogi filosofian sisällä ja filosofian historian sisällä erityisesti Platonin ja Aristoteleen, mutta myös Hegelin ja Heideggerin välillä; kolmas on koukuttuminen kirjallisuuteen, erityisesti runouteen, ja taiteeseen; ja neljäs on se, mitä Gadamer itse kutsuu "käytännön filosofiaksi" (Gadamer 2001, 78–85), joka kattaa E.Saarisen elämäntyön tavoin kaikki nykyajan poliittiset ja eettiset kysymykset.
xxx/ellauri363.html on line 105: Gadamer peukutti ankarasti ennakkoluuloja. Ne ovat juuri ne, jotka avaavat meidät sille, mitä tulee ymmärtää. Se tosiasia, että ymmärrys toimii tällaisten ennakkokäsitysten avulla, tarkoittaa, että ymmärrykseen liittyy aina se, mitä Gadamer kutsuu "täydellisexi ennakoimiseksi" – se sisältää "aina tarkistettavan oletuksen, että se, mitä on ymmärrettävä, muodostaa jotain, mikä on ymmärrettävää, toisin sanoen jotain, joka on ymmärrettävää. muodostaa yhtenäisen ja siksi merkityksellisen kokonaisuuden." Hyvä Hannu-Jori, selkeästi sanottu on puolixi jo ymmärretty!
xxx/ellauri363.html on line 108: Vuoropuhelussa (ns. Gespräch) ennakkoluulomme nousevat esiin, siltä osin kuin ne itse tulevat ilmeisiksi siinä prosessissa. Gadamer myöntää, että ennakkoluulot voivat joskus vääristää – pointti on, että ne eivät aina tee niin. Toisten ennakkoluulot voivat tehdä niin.
xxx/ellauri363.html on line 110: Yksi seuraus Gadamerin ennakkoluulojen kuntouttamisesta on myönteinen arvio auktoriteetin ja perinteen roolista legitiiminä tiedon lähteenä, ja tämä on usein nähty, tunnetun Jürgen Habermasin toimesta, osoituksena Gadamerin ideologisesta konservatiivisuudesta – Gadamer itse piti sitä pelkkänä etuna. tarjoamalla kunnollisen korjauksen kommunismin aikana tapahtuneeseen ylireaktioon näitä ideoita vastaan.
xxx/ellauri363.html on line 117: Gadamer vastustaa minkään menetelmän tai tekniikan olemassaoloa ymmärtämisen tai totuuden saavuttamiseksi. Metodologian etsintä Geisteswissenschaftenille, joka asettaisi heidät vakaalle pohjalle "luonnontieteiden" (Naturwissenschaften ) rinnalle – tutkimus, joka oli leimannut paljon aikaisempaa hermeneuttista tutkimusta – osoittautuu siis pohjimmiltaan turhaxi vaivaxi.
xxx/ellauri363.html on line 133: Käytännön filosofian puolella Gadamer oli innostunut tuulettamaan monia konkreettisia ajankohtaisia kysymyksiä. Keskeinen huolenaihe monissa Gadamerin esseissä on Euroopan ja eurooppalaisen kulttuurin rooli nykymaailmassa – mikä oli Gadamerille erityisen kiireellistä Saksan yhdistymisen ja Euroopan Yhteisön laajentumisen myötä. Harppisaku Gadamerista tuli kova länkkäri! Tervetuloa länteen Andrei! Gadamerin työtä on myös sovellettu, joskaan ei kiistattomasti, feminismissä ja nykyajan rotuteoriassa. Rotuennakkoluulot ovat pysyvintä Hannu-Joria.
xxx/ellauri363.html on line 173: Tutkin pro gradu -työssäni Turun Kakolanmäellä vuosina 1911 – 2007 toimineen Psykiatrisen
xxx/ellauri363.html on line 174: vankisairaalan seinäpiirroxia. Hermo- ja mielitautiopin lääkäri Hannes Heikinheimon (toimi Kakolan vankimielisairaalan lääkärinä 1927 – 1945) sielunterveyttä ja -sairautta koskevat tulkinnat avaavat laitostilan ja toisintokuvan ideologisia ulottuvuuksia.
xxx/ellauri363.html on line 181: (korkeakulmakarvaiseen) kulttuuriin kasvattamisen ihanteita. Tulkintaani vahvistavat Vankimielisairaalaa vuosina 1927 – 1945 johtaneen lääkäri Hannes Heikinheimon kristillis-valistuksellinen suhde sielunterveystyöhön.
xxx/ellauri363.html on line 184: historioitsija ja huuhaafilosofi Michel Foucault’n (1926 – 1984) analyysi. Eurooppalaisen vankilalaitoksen ja rangaistuskäytännön historiaa käsittelevässä teoksessaan Tarkkailla ja rangaista
xxx/ellauri363.html on line 187: Jeremy Benthamin (1748 – 1832) suunnitelma Panopticon-nimisestä
xxx/ellauri363.html on line 328: aikansa tavallisissa ihmisissä pelkoa, kauhua ja inhoa”. Hospitaalin suljetut hourut olivat kroonikoita. Potilaan lunastettiin laitokseen loppuiäkseen. Esimerkiksi vuosien 1785 – 1841 välisenä aikana ainoastaan kolme potilasta poistui Seilin hospitaalista a elävänä. Vuoden 1766 potilasluettelossa mainitaan ”spitaalisten” (spetelske) sekä ”sairaiden ja muuten heikkojen” (sjuklige och eljest
xxx/ellauri363.html on line 331: Ranskalainen lääkäri Philippe Pinel (1745 – 1826) poisti kahden pariisilaisen
xxx/ellauri363.html on line 334: esitaistelijana ja modernin psykiatrian isänä. Firenzeläinen Vincenzo Chiarugi (1759 –
xxx/ellauri363.html on line 381: Ranskalaisen psykiatrin Benedict-Augustin Morelin (1809 – 1873) mukaan henkinen
xxx/ellauri363.html on line 403: astumista harvinaista. Vuoden 1889 rikoslaista alkaen valmiixi mielisairas rikoksentekijä kuten Louis Althusser jää syyntakeettomuutensa vuoksi rangaistusjärjestelmän ulkopuolelle. Vankien mielisairaanhoito oli ajankohtainen kysymys, sillä lääkintöhallituksen arvion mukaan 5 % maan vangeista oli mielisairaita tai muista psyykkisistä oireista kärsiviä. Mielisairaiden osuus oli 5 – 10-kertainen
xxx/ellauri363.html on line 440: Hermo- ja mielitautiopin lääkäri Hannes Heikinheimo (1877 – 1964) toimi
xxx/ellauri363.html on line 441: Vankimielisairaalan lääkärinä vuosina 1927 – 1945. Heikinheimoa ennen virkaa oli
xxx/ellauri363.html on line 442: hoitanut kolme lääkäriä: Gustaf Winqvist (1911 – 1916), Aatos Lehtonen (1917 – 1924)
xxx/ellauri363.html on line 443: ja Otto Wellenius (1925 – 1927). Heikinheimo lääkäreistä toinen, joka johti vuonna
xxx/ellauri363.html on line 460: Heikinheimo soveltaa saksalaisen psykiatri Ernst Kretschmerin (1888 – 1962)
xxx/ellauri363.html on line 467: temperamenttityypille ominaiseen sielulliseen sairauteen kytee itumuotoisena jokaisessa terveessä persoonassa. Syntyperäinen väkivaltavietti ja kaikissa piilevä kostonhalu voivat kenestä hyvänsä – ellei pyhä henki hallitse – tehdä murhaajan. Pahuus siirtyy isältä pojalle lasten hemmotteluna ja kurituxena. Mäyhä on siitä hyvänä esimerkkinä. Heikinheimo kiittää psykoanalyysia sen ”tajuttomalle sielunelämälle” antamasta painoarvosta ja vietin ylevöittämisen ajatuxesta (sublimaatio). Rukoilu käteenvedon sijasta.
xxx/ellauri363.html on line 571: Saksalainen Wilhelm Dilthey (1833 – 1911) oli yksi ajatussuunnan uranuurtajista. Hän
xxx/ellauri363.html on line 575: (1870 – 1952) kannatti emotionalistista tulkintaa, jonka mukaan taide oli tunteen
xxx/ellauri363.html on line 586: (1870 – 1952) kannatti emotionalistista tulkintaa, jonka mukaan taide oli tunteen
xxx/ellauri363.html on line 656: Jeremy Bentham ( / ˈb ɛ n θ ə m / ; 4. helmikuuta 1747/8 O.S. [15. helmikuuta 1748 NS ] – 6. kesäkuuta 1832) oli englantilainen filosofi, juristi ja salaliittoteoreetikko, jota pidettiin modernin utilitarismin perustajana.
xxx/ellauri363.html on line 717: Saksalainen filosofi Wilhelm Dilthey (1833–1911) on yksi modernin tai ainakin filosofisen hermeneutiikan perustajista. Hän on tärkeä välittäjä siinä henkitieteiden tiedollista perustaa tutkivassa filosofian traditiossa, jonka ensimmäisiä edustajia olivat Friedrich Schleiermacher (1768–1834) ja Johann Gustav Droysen (1808–1884), ja jota Filthy Diltheyn jälkeen 1900-luvulla kehittivät edelleen Martin "nazi" Heidegger (1889–1976), Hans-Georg "humanisti vastoin isän toiveita" Gadamer (1900–2002) ja Paul "ranu" Ricoeur (1913–2005). Dilthey kutsui filosofista projektiaan terveen järjen kritiikiksi. Hän katsoi, että Immanuel Kantin kriittinen filosofia (ks. "Kant: Puhtaan järjen kritiikki") ei antanut vastausta historiallisten tieteiden tiedollisiin ongelmiin, ja halusi siksi täydentää Kantin filosofiaa erityisesti kokemuksen transvestiittisten ehtojen osalta.
xxx/ellauri363.html on line 719: Dilthey ilmoitti jo vuonna 1860 aikovansa kirjoittaa uuden puhtaan järjen kritiikin, joka perustuisi historiallis-kielitieteellisen osaston maailmankatsomukselle. Transufilosofia säilyi Diltheyn käsitteellisenä viitekehyksenä läpi hänen filosofisen uransa, ei se siitä päässyt eroon enempää kuin rupikonna täplistä. Hänen filosofinen projektinsa kesti yli viisikymmentä vuotta, mutta mitään valmista historiallisen järjen kritiikistä hän ei saanut kirjoitetuksi. Sen sijaan historiallisen järjen kritiikki on luettavissa erilaisine kehittelyvaiheineen siinä mittavassa tuotannossa erilaisia tekeleitä, jotka hän elämänsä aikana kirjoitti. Diltheyn filosofista tuotantoa tarkasteltaessa on hyvä muistaa hänen ajatelleen – Karl Marxia mukaillen – että filosofian tehtävä ei ole selittää maailmaa vaan muuttaa sitä. No paljonpa se sai sitä muutetuxi. Tämän toiminnallisen lähtökohdan kautta myös hänen filosofinen hajanaisuutensa tulee parhaiten ymmärretyksi.
xxx/ellauri363.html on line 723: Vuonna 1867 (34-vuotiaana) filthy Dilthey tapasi myös 25-vuotiaan amerikkalaisen filosofin ja psykologin William Jamesin (1842–1910), joka teki häneen suuren vaikutuksen. Dilthey ei kuitenkaan viihtynyt Baselissa vaan kaipasi Saksaan ja lähelle Berliiniä. Vuonna 1869 Dilthey nimitettiin filosofian professoriksi Kieliin pessimistisen Burckhardtin suosituksesta. Kouvolasta Ouluun. Diltheyn seuraajaksi Baseliin nimitettiin nuori lupaus Friedrich Nietzsche (1844–1900), josta oli tullut Burchardtin suosikki. Diltheyn oma suhde Nietzscheen oli kaksijakoinen. Aluksi hän kirjoitti myönteisiä arvioita tämän teoksista, mutta myöhemmin hänen suhtautumisensa muuttui hyvin kriittiseksi, huomattuaan Kielissä tulleensa pahan kerran höynäytetyxi.
xxx/ellauri363.html on line 729: Se synnytti kiihkeän keskustelun psykologian luonteesta, jossa hänen päävastustajakseen tuli psykologi Hermann Ebbinghaus (1850–1909), joka oli kokeellisen psykologian kehittäjä ja kiivas kannattaja. Hän syytti Diltheyta kokeellisen psykologian pilkkaamisesta sekä irrationalismin ja introspektion puolustamisesta. Kiistan taustalla oli luonnollisesti aikakauden yleisempi keskustelu luonnon- ja hengentieteistä, valkotakit vastaan mustakauhtanat. Luettuaan Ebbinghausin kritiikin Husserl aluksi kieltäytyi lukemasta Diltheyn tekstiä. Päätettyään lopulta kuitenkin lukea sen, Husserl kutsui sitä nerokkaaksi työksi. Psykologiasta käytiin valko- ja mustatakkien välillä kova kamppailu, jonka valkotakkiset luopulta voittivat.
xxx/ellauri363.html on line 733: Filosofiassa Diltheysta on jonkin verran kirjoittanut Juha Varto ja laajemmin Erna Oesch. Oeschilla on tekeillä ensimmäinen väitöskirjatasoinen tutkimus Diltheyn filosofiasta työnimeltään Empirie nicht Empirismus – Towards a Critique of Hermeneutical Reason. Väikkäri näyttää nuupahtaneen lisurixi 2018. Senjälkeen Erna on vaikuttanut Tampereella tittelillä Researcher and independent scholar. Erna hasn't posted yet.
xxx/ellauri363.html on line 781: Vuonna 1971 Leo Kofler julkaisi kirjan nimeltä Technologische Rationalität im Spätkapitalismus (Teknologinen rationaalisuus vuonna 1968). Claus Offe julkaisi esseensä "Spätkapitalismus – Versuch einer Begriffsbestimmung" (Myöhäinen kapitalismi – yritys käsitteelliseen määritelmään) vuonna 1972. Vuonna 1973 Jürgen Habermas vihdoin julkaisi Legitimationsprobleme im Spätkapitalismus (Legitimationsprobleme im Spätkapitalismus). Vuonna 1975 Ernest Mandel julkaisi väitöskirjansa Late Capitalism englanniksi New Left Booksissa. Myös Herbert Marcuse hyväksyi termin.
xxx/ellauri363.html on line 786: Jenkki Immanuel Wallerstein uskoi, että kapitalismi oli korvautumassa toisella maailmanjärjestelmällä. Haha. Marxilaisen taloustieteilijän Ernest Mandelin mukaan myöhäisen vaiheen kapitalismia hallitsevat rahoituspääoman juonittelut ( – tai ehkä paremmin, sujuvuus! huutaa Wallerstein taustalta) ja myös yhä useampien ihmiselämän alojen lisääntyvä kauppatavaramaisuus ja teollistuminen. Vladimir Lenin julisti kuuluisasti, että kapitalismille ei ole olemassa "täysin toivottomia tilanteita".
xxx/ellauri366.html on line 72: Koko Suomi harjoittelee nyt sotaa – reservin yliluutnantti ja kapteeni kertovat taktiikasta, johon muut maat eivät ole pystyneet! Sillä Suomi tulee lyömään kaikki muut ja nousee maapallon valtiaaxi!
xxx/ellauri366.html on line 225: Anders Thornberg är Sveriges högsta chef för poliserna. Han blev mycket chockad och ledsen när han fick höra att Mats Löfving hade dött. – Jag känner stor sorg. Det som har hänt är mycket hemskt, säger Anders Thornberg.
xxx/ellauri366.html on line 240: Petra Lundh börjar sitt nya jobb den 1 december. Hon ska ha jobbet i sex år till att börja med. – Mycket hos poliserna fungerar bra, tex kukarna. Men det finns också mycket som behöver bli bättre, säger Petra Lundh. Gamla käringar som jag är tryggare än unga tjejer. Dessutom är hon inget arbetsbi.
xxx/ellauri366.html on line 241: – Jag jobbar i princip aldrig på helgerna och brukar gå hem i tid. Vad bra Petra!
xxx/ellauri366.html on line 258: "Sometähti" Viivi Kuuselan "raju" lakkokommentti räjäytti somen – ”Helppo huudella, kun on töissä Akun tehtaassa!"
xxx/ellauri366.html on line 259: Yle kysyi Tampereen rautatieasemalla kansalaisten ajatuksia liittyen toistuviin lakkoihin. Videopätkä yhdestä vastauksesta levisi kuin elanto. – Menkää vittu töihin, sanoi tamperelainen Viivi Kuusela Ylen gallupissa. Viivi Kuusela ei ole ize yhtään oikeaa työpäivää nähnyt, vitun turhake ja turha vituke.
xxx/ellauri366.html on line 261: – Minun mielestä kansalaisaktivismi on tosi jees, mutta tämä lakkoilu on ihan pelleilyä. Menkää vittu töihin, Kuusela sanoo Ylen gallupissa ja hymyilee leveästi ohut tukka hinzusti kaljun peittona.
xxx/ellauri366.html on line 265: – Suomi nousee, kun meillä on enemmän tällaisia naisia, perussuomalaisten homo kansanedustaja Sebastian Tynkkynen kommentoi X:ssä.
xxx/ellauri366.html on line 268: – Helppoa se on huudella "menkää vittu töihin". Kyllähän varmaan mentäisiinkin, mutta mikäli kurjistamispolitiikka jatkuu niin pian sitä ei mennä ollenkaan (yleislakotkin on olemassa) tai sitten tehdään paskoilla työoloilla. Se vasta kivaa olisikin, Lucas Kuronen kirjoittaa X:sään.
xxx/ellauri366.html on line 270: – Niin. Tämä Viivi Kuusela kun ei näytä ymmärtävän, että nämä lakkoilijat ovat työssäkäyviä ihmisiä, kirjoittaa Taru. Poliittisten lakkojen kieltämiseen tähtäävä kansalaisaloite eteni eduskuntaan.
xxx/ellauri366.html on line 271: Työministeri Satonen sai eduskunnan luottamuksen – Oppositio kovisteli työmarkkinakriisistä kyselytunnilla.
xxx/ellauri366.html on line 275: Panssarivaunut mylläsivät Villen yksityistien ”mahdottoman huonoon kuntoon” – Näin kommentoi Puolustusvoimat: e-e-e-e-emme kommentoi. Pornotähden pojasta tuli yleisurheilija – Sai isältään ronskin neuvon. Tällaisen korvauksen lakkoilijat saavat. Ruotsista tuli Naton jäsen. Miehellä oli mämmit housuissa porilaisessa kaupassa. Räjähdyksiä Tukholman lähistöllä – 4 pidätettyä. Presidentti Stubb: ”Osa tätä harjoitusta on varmistaa, että Venäjä voisi hyökätä”.
xxx/ellauri376.html on line 80: Vuosina 1945–1946 François Truffaut näki Sascha Guitryn rainan Le Roman d'un cheateur kaksitoista kertaa Champollion-elokuvateatterissa. Sankarista, kansanmurhaajasta, asosiaalista varkaasta, tulee hänen ihanteensa, joka ilmentää moraalia, "joka koostuu yksinkertaisesti itsensä suojelemisesta muiden moraalilta". 1946 François Truffaut, joka oli yläasteen neljännellä luokalla, sai peruskoulun tutkinnon ja lopetti koulunkäynnin. Pian rettelöivä Ransu pantiin kasvatuslaitoxeen. Kasvattajat ovat tyhmiä. Siellä François Truffautilla diagnosoitiin kuppa kurkussa, joka hoidettiin välittömästi. Hänen suhteensa äitiinsä, "ei tietenkään äitipuoli, mutta ei myöskään äiti", on kauhea, kun niitä on olemassa. Äiti "syyttelee" häntä homoseksuaalisesta suhteesta Jimin kaa. Myöhemmin hänen pakonomainen rakkautensa naimisissa olevien naisten, leskien, nuorten ja prostituoitujen välillä eivät enää lohduta häntä epäonnistumisesta Liliane Litvinin kanssa, jonka johdosta Ransu nirhi auki ranteensa. Oliko Liliane juutalainen?
xxx/ellauri376.html on line 113: "Sen lisäksi, että hän keksi rock and rollin (WTF), hän oli suurin balladilaulaja tällä puolella Frank Sinatraa – koska hänen hitaan itkevän ja soihduttavan popbluusin henkinen läpikuultavuus ja hillitty suolen seksuaalisuus aktivoi hormonit ja orjuuttaa edelleen miljoonien naispuolisten ihmisten omistautumista maailmanlaajuisesti."
xxx/ellauri376.html on line 115: Lausunnon antanut kriitikko Christgau on ize todennäköisesti tuhkamuna. CNN: n vanhempi kirjailija Jamie Allen on kutsunut Christgauta " musiikkimaailman EF Huttoniksi – kun hän puhuu, ihmiset kuuntelevat." Who the heck is EF Hutton? In the 1970s and 1980s, a trademark of the commercials was a crowd of people suddenly falling quiet and listening whenever E.F Hutton was mentioned. The tagline "When E.F Hutton Talks, People Listen" would close the commercial. EF Hutton oli suuren luokan Wall Street huijari 1987 crashin aikoihin, jolloin Christchurch adoptoi Nicaraguasta tyttären.
xxx/ellauri376.html on line 116: Rotusekoitteisen alkuperänsä ansiosta – jota Presley toistuvasti vahvisti – rock and rollin keskeinen asema amerikkalaisessa valtavirran kulttuurissa helpotti mustien kulttuurin uutta hyväksymistä ja arvostusta.
xxx/ellauri376.html on line 223: Dmitri Vasiljevitš Grigorovitš ( venäjäksi : Дми́трий Васи́льевич Григоро́вич ) (31. maaliskuuta [ OS 19. maaliskuuta] 1822 – 3. tammikuuta 1900 [ OS 22. joulukuuta 1899]) oli venäläinen kirjailija n:o 1 joka joka kuvasi realistisesti venäläisen maaseutuyhteisön elämää ja tuomitsi avoimesti maaorjuuden.
xxx/ellauri376.html on line 382: Tämän ajanjakson muiden huomionarvoisten teosten joukossa on joitain tarinoita viihteestä, mukaan lukien Povest o Petre i Fevroni (1500-luvun puoliväli; "Tale of Peter and Fevroniya"). Kauppias Afanasy Nikitin kuvaa matkojaan Intiaan ja Persiaan vuosina 1466–1472 kirjassa Khozhdeniye za tri morya ("Matka kolmen meren taakse"). Silmiinpistävintä tässä ajanjaksossa on kuitenkin se, mitä ei tapahtunut: Venäjä ei kokenut kolonialismin onnea vielä renessanssiaikana ja se eristyi sixi melkoisesti lännestä. Koska mikään ei muistuttanut länsimaista maallista kirjallisuutta, filosofiaa tai tiedettä, se pysyi huomattavana maana lähinnä puutteista etenkin viihdepuolella.
xxx/ellauri376.html on line 387: Aleksandr Sergejevitš Gribojedov (ven. Александр Сергеевич Грибоедов; 15. tammikuuta (J: 4. tammikuuta) 1795 Moskova, Venäjän keisarikunta – 11. helmikuuta (J: 30. tammikuuta) 1829 Persia) oli venäläinen diplomaatti, näytelmäkirjailija ja säveltäjä.
xxx/ellauri376.html on line 402: Hänen (sienensyöjän) maineensa perustuu yhteen teokseen - Gore ot uma (1822–24); Wit Works Woe, 1933), satiirinen näytelmä eripituisilla riimeillä jambisilla riveillä. Näytelmän tuotanto kiellettiin ja siitä julkaistiin vain fragmentteja Gribojedovin elinaikana. Venäläisille siitä on tullut heidän tärkein näytelmänsä, lukuun ottamatta mahdollisesti Gogolin Revizoria. Tyyli on tiiviyden, puhekielen ja nokkeluuden mestariteos, joten monet Gribojedovin onelinereistä ovat tulleet sananlaskuiksi. Sama pätee moniin hahmoihin: Chatskiin, sankariin, ja varsinkin niihin, joiden kautta Griboedov satiirisoi lahjonnan, paikanhaun ja mahtipontisuuden vanhanaikaista Venäjää. Yhdessä Pushkinin sankarin Jevgeni Oneginin kanssa Chatski on ensimmäinen esimerkki venäläisen kirjallisuuden "turhasta miehestä", tyypistä, josta ryssät ovat puhuneet paljon myöhemmin.
xxx/ellauri376.html on line 406: Tarpeettoman ihmisen hahmon esikuvana on pidetty Aleksandr Puškinin Jevgeni Oneginin (1823–1831) nimihahmoa ja Mihail Lermontovin Aikamme sankarin (1840) Petšorinia. Ivan Turgenevin Tarpeettoman ihmisen päiväkirja (1850) teki hahmosta yleisen. Tarpeettoman ihmisen päiväkirjan Tšulkaturinin lisäksi Turgenevin tuotannon tarpeettoman ihmisen hahmoja ovat Rudinin (1856) päähenkilö ja Isien ja lapsien (1862) Pavel ja Nikolai Kirsanov. Myös Arkadi Kirsanovin hahmon on tulkittu teoksen lopulla muuttuvan tarpeettomaksi ihmiseksi. «Лишний человек» ищет смысл, цель жизни, но не находит ее. Он не нашел бы свою задницу, если бы искал ее обеими руками.
xxx/ellauri376.html on line 474: Alexis Piron (1689 Dijon, Ranska – 1773 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen runoilija ja näytelmäkirjailija. Hän toimi asianajajana Dijonissa mutta muutti 1719 Pariisiin, missä hän pian saavutti näytelmillään yleisön ihailun.
xxx/ellauri376.html on line 859: Charles Maurice de Talleyrand-Périgord (2. helmikuuta 1754 – 17. toukokuuta 1838) oli ranskalainen diplomaatti, joka toimi Ludvig XVI:n alaisuudessa, Ranskan Suuren vallankumouksen, direktoraatin, konsulaatin ja heinäkuun monarkian aikana. Hänet tunnettiin yleisesti vain nimellä Talleyrand. Sano vain Hannixi, balit jäi aidalle. Hänet vihittiin papiksi 1779 ja 1780 hänestä tuli kirkon edustaja hoviin. Tässä tehtävässään hän oli laatimassa kirkon omaisuuden inventaariota 1785 ja puolusti kirkon likaisia oikeuksia. Vuonna 1789 maallisena tunnettu Talleyrand nimitettiin Autunin piispaksi suvun vaikutusvallan ansiosta. Talleyrand kellui joka käänteessä kuin pieruinen paska pinnalle. Se juoni Napoleonia vastaan minkä kerkisi, haukkui sitä Alexanteri I:lle. Napsu nimitti Talleyrandia "paskaksi silkkisukassa" (la merde dans un bas de soie). Talleyrandilla ei ollut laillisia lapsia, mutta suht tuntematon tavis Charles-Joseph de Flahaut tunnustetaan yleisesti hänen pojakseen.
xxx/ellauri379.html on line 97: Yhteenveto. Heart of Darkness kertoo tarinan tarinassa. Novelli alkaa ryhmästä matkustajia Thames-joella kelluvassa veneessä. Yksi heistä, kapteeni Marvel (Marlow) kertoo merenkulkijoilleen kokemuksestaan, joka tapahtui kokonaan toisella joella – Kongo- joella Afrikassa. Marlow'n tarina alkaa "hautakaupungiksi" kutsutusta paikasta jossain Euroopassa. Siellä ”yhtiö” – nimeämätön organisaatio, joka johtaa siirtomaayritystä Belgian Kongossa – nimittää hänet höyrylaivan kapteeniksi. Hän lähtee Afrikkaan optimistisena sen suhteen, mitä hän löytää.
xxx/ellauri379.html on line 99: Mutta hänen odotuksensa tuhoutuvat nopeasti. Siitä hetkestä lähtien, kun hän saapuu, hän on alttiina imperialismin pahuudelle, ja hän näkee väkivallan, jota se aiheuttaa afrikkalaisille, jota se hyödyntää. Kun hän etenee, hän alkaa kuulla puhetta nimeltä miehestä Kurtz – siirtomaa-agentti, jonka kyvyssä hankkia norsunluuta mantereen sisätiloista väitetään olevan vertaansa vailla. Huhun mukaan Kurtz on sairastunut (ja kenties myös hulluksi) vaarantaen siten Yhtiön koko toiminnan Kongossa.
xxx/ellauri379.html on line 105: Kurtz kuolee matkalla takaisin ylös jokea, mutta ei ennen kuin paljastaa Marlowille pelottavan välähdyksen ihmisen pahuudesta, jolle hän oli altistunut. "Kauhu! Kauhu!" hän kertoo Marlowille ennen kuolemaansa. Marlowkin melkein kuolee, mutta hän palaa hautakaupunkiin toipumaan. Hän halveksii länsimaisen sivilisaation pieniä koettelemuksia, jotka näyttävät vaivaavan kaikkia hänen ympärillään. Kun hän paranee, hänen luonaan vierailevat erilaiset hahmot Kurtzin entisestä elämästä – elämästä, jota hän vietti ennen kuin hän löysi pimeän sisäpuolen Afrikasta.
xxx/ellauri379.html on line 107: Tilaa Britannica Premium -tilaus ja pääset käsiksi eksklusiiviseen sisältöön. Tilaa nyt ennen kuin on liian myöhäistä. Vuosi Eurooppaan paluunsa jälkeen Marlow vierailee Kurtzin kumppanin luona. Hänet esitetään – kuten monet Heart of Darknessin naishahmoista – naiivisti suojassa maailman kauheudelta, tila, jonka Marlow haluaa säilyttää. Kun hän kysyy Kurtzin viimeisistä sanoista, Marlow valehtelee: "nimesi", hän kertoo. Marlow'n tarina päättyy tähän. Heart of Darkness itse päättyy, kun kertoja, yksi Marlow'n yleisöstä, näkee horisontille kerääntyvän haudanpilviä – mikä hänestä näyttää olevan "valtavan pimeyden sydän" .
xxx/ellauri379.html on line 109: Vastaanotto. Heart of Darkness julkaistiin vuonna 1902 novellina Youth: And Two Other Stories -kokoelmassa, joka sisälsi kaksi muuta Conradin tarinaa. Mutta teksti ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1899 Blackwoodin Edinburgh Magazinessa , kirjallisessa kuukausilehdessä sen tuhannessa numerossa, ja sen toimittaja kutsui Conradin osallistumaan. Conrad epäröi tehdä niin, ehkä hyvästä syystä – vaikka Pimeyden sydän sai tunnustusta omassa kirjallisuudessaan, tarina ei saavuttanut minkäänlaista suosittua menestystä. Näin oli myös silloin, kun se julkaistiin vuonna 1902; Heart of Darkness sai vähiten huomiota kolmesta mukana olleesta tarinasta, ja kokoelma nimettiin samannimisenä kokonaan toisen tarinan mukaan. Conrad ei elänyt tarpeeksi kauan nähdäkseen sen olevan suosittu menestys.
xxx/ellauri379.html on line 111: Heart of Darkness alkoi saada akateemista huomiota ensimmäisen kerran 1940- ja 50-luvuilla, jolloin kirjallisuustutkimusta hallitsi psykologinen lähestymistapa kirjallisuuden tulkintaan. Pimeyden sydän ymmärrettiin sen mukaisesti universaalisti ihmisen sisäisyyden tutkimiseksi – sen turmeltuvuudesta, saavuttamattomuudesta ja sille luontaisesta pimeydestä. Näistä kritiikistä tietysti puuttui jotain oleellista: kaikenlainen novellin kolonialismin sanoman tarkastelu tai sen Afrikan ja sen ihmisten käyttö epäselvänä taustana, jota vasten tutkia valkoisen psyyken "monimutkaisuutta.'
xxx/ellauri379.html on line 123: Feministinen diskurssi on tarjonnut samanlaista kritiikkiä, että Conrad on litistänyt naishahmojaan samalla tavalla kuin hän on tehnyt sen afrikkalaistensa kanssa. Naisia ei käytetä moniulotteisina olentoina, vaan merkitsijöinä, jotka eroavat muiden tekstin muodostavien merkitsijöiden kentästä. Ne ovat kuoria, jotka on tyhjennetty kaikesta erityisyydestä ja merkityksestä, niin että Conrad voi täyttää ne parhaaksi katsomallaan merkityksellä: Afrikan kuningattaresta tulee pimeän luonnon ruumiillistuma ja sen atavistisen viehätyksen erotisoitu symboli; Kurtzin Intended puolestaan on vain merkki yhteiskunnan illusoriselle todellisuudelle, jota Marlow yrittää suojella ihmisluonnon tunkeutuvalta pimeydeltä . Kumpaakaan naista ei ole sisäistetty, eikä kumpaakaan ole nimetty – retorinen strategia, joka vaikuttaa vähemmän Conradin havainnollistavan kielen epäonnistumisia kuin siltä, että hän pitää maskuliinista ääntään etuoikeutettuna mahdollisten feminiinisten äänien yläpuolelle.
xxx/ellauri379.html on line 125: Suuri osa nykyajan analyysistä – edellä mainittu postkolonialistinen ja feministinen kritiikki mukaan lukien – ei keskity itse tekstiin, vaan muihin tekstin kommentteihin, mikä selventää tapaa, jolla akateemisessa ympäristössä käydyt keskustelut voivat tahattomasti säilyttää joitakin teoksen ongelmallisempia elementtejä. Siten Heart of Darkness on jatkuvasti muuttuvassa asemassa kirjallisessa kaanonissa: ei enää valaisevana tekstinä, joka paljastaa inhimillisen turmeluksen syvyydet, vaan esineenä, joka on tällaisen turmeluksen tuote ja joka toistaa sen omana oikeutensa. Kysymys kuuluu sitten: kuuluuko Pimeyden sydän edelleen lännen kirjalliseen kaanoniin? Ja jos on, niin tuleeko aina? Eikö se ole vaan hölmön misogyynin kolonialisti puolalaisen aivokummitus?
xxx/ellauri379.html on line 133: Hahmoerittely Kurtz. Yksi 1900-luvun kirjallisuuden arvoituksellisimmista hahmoista on Kurtz. Hän on pikkutyranni, kuolevainen jumala, Euroopan ja anglosaxisten arvojen ruumiillistuma ja hyökkääjä kaikkia kolonialisoituja vastaan. Nämä ristiriitaiset elementit yhdessä tekevät Kurtzista niin kiehtovan Marlowille – ja niin arvokkaan yhtiölle.
xxx/ellauri380.html on line 55: Jallun perusti 1958 lehtimies Mauri Lintera. Hänen omistamansa Kustannuskeidas Oy takoi lehdellä paljon rahaa, jotka Lintera sijoitti edelleen Jaana-naistenlehden perustamiseen. Jaana ilmestyi 1962–1985.
xxx/ellauri380.html on line 80: Lue myös: Ukrainan rintama voi romahtaa – Tutkija vahvistaa katastrofaaliset epäilyt: ”Se on valitettava tosiasia”. Tilanne rintamalla on kriittinen ja vaikein Ukrainalle sitten helmikuun 2022, jolloin Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä.
xxx/ellauri380.html on line 83: – Jos iso paketti ei mene läpi kongressissa, tilanne on Euroopan, Naton ja muiden halukkaiden käsissä. Siinä vain tulee se tosiasia vastaan, että meillä "Suomessa" ei tunnu riittävän sotilaallinen kapasiteetti, vaikka halukkuutta olisi.
xxx/ellauri380.html on line 85: Käyhkön mukaan kysymys on osittain poliittisesta tahdosta, sillä Suomella ja muilla Euroopan mailla on kyllä varastossa pateja. – Halutaanko tukea Ukrainaa, vai turvata omaa maata. Siinäpä nyt pohtimisen paikka!
xxx/ellauri380.html on line 87: – Venäläiset tietävät, että loppukeväästä ja alkukesästä Ukraina on kaikista heikoimmillaan. Mobilisaatiolait eivät ole ehtineet tuoda kevennystä miesongelmiin, ja muun muassa tsekkien ja virolaisten yllätyksellisesti ”löytämät” ammukset eivät ole ehtineet saapua rintamalle ainakaan massiivisessa määrin käyttöön. Välineellistä ihmistuontia Baltiasta on jo mietitty.
xxx/ellauri380.html on line 95: – On myös hyvin mahdollista, että kesäoffensiivi ei lähde vetämään ja siitä tulee todella kallis ja iso epäonnistuminen Venäjälle, veikkaa Emmi toiveikkaasti.
xxx/ellauri380.html on line 111: – Jos Trump voittaa vaalit tänä syksynä, voidaan kuvitella, että tämä on Yhdysvaltain viimeinen apupaketti Ukrainalle, Emmi Kastehelmi sanoo. Kastehelmen mukaan tämä on haaste ukrainalaisille, sillä he eivät voi rakentaa oikein mitään pelkästään sen pohjalle, että USA:lta tulisi jatkuvaa laajamittaista tukea. Ukraina ei todennäköisesti onnistu voittamaan Venäjän asevoimia konventionaalisessa sodassa, jos Yhdysvallat tai muut länsimaat eivät halua konkreettisesti sitoutua Ukrainan voittoon ja valitsevat mieluummin tien, jossa Venäjä saa sodan lopputuloksena strategisesti tärkeitä maa-alueita vallattua, Emmi Kastehelmi vaikeroi. Onpa ylläri. Paizi ei ne Luhansk ja Donbass mitään strategisesti tärkeitä ole. Krim nyt on, mutta sehän ryssillä jo oli vanhastaan.
xxx/ellauri380.html on line 267: Dirlewangerin Sonderkommandon johtajuutta leimasivat jatkuva alkoholin väärinkäyttö, ryöstely, sadistiset julmuudet, raiskaukset ja murhat – ja hänen mentori Berger sieti tätä käytöstä, samoin kuin Himmler, joka tarvitsi kipeästi Sonderkommando Dirlewangerin kaltaisia miehiä taistelussaan "ali-inhimillisyyttä vastaan".
xxx/ellauri380.html on line 275: Myöhemmin he joivat, raiskasivat ja murhasivat tiensä läpi Vanhankaupungin ja teurastivat siviilejä ja taistelijoita ikään tai sukupuoleen katsomatta. Vanhassakaupungissa – jossa noin 30 000 siviiliä kuoli – useita tuhansia haavoittuneita saksalaisten valloittamissa kenttäsairaaloissa ammuttiin ja sytytettiin liekinheittimillä.
xxx/ellauri380.html on line 405: Giovanni Grazzini (Firenze, 6 gennaio 1925 – Roma, 18 agosto 2001) è stato un critico cinematografico italiano nonché presidente del Sindacato Nazionale Critici Cinematografici Italiani (SNCCI).
xxx/ellauri380.html on line 490: Israel's northern border is effectively shut down to a depth of five kilometres from the borderline – the low casualty figures among civilians are because the civilian population has largely moved further south, becoming refugees in their own country. This is a situation unprecedented in Israel's history, apart from the unfortunate exiles in Egypt and Iraq.
xxx/ellauri380.html on line 496: Regionally, the situation becomes less encouraging again. Hezbollah is a creation and instrument of Iran. Teheran, which since 13 April is an active participant in this war but which has been operating its clients and proxies from the beginning, currently maintains control or freedom of operation in the entire area of territory between Israel's border with Lebanon, and the Iraq-Iran border. This is a vast body of land, taking in the areas of three broken Arab states in which Iran is now the primary actor – Lebanon, Syria and Iraq. In this area, Teheran has established semi-regular Shia, Islamist, client, military forces.
xxx/ellauri380.html on line 498: So while Israel may draw some satisfaction from its attrition rate against Lebanese Hezbollah, the situation in the north is to Iran's advantage. It will remain so unless – until – Jerusalem can find a solution that removes Hezbollah from the border area. But let's genocide Gaza first. One step at a time.
xxx/ellauri385.html on line 86: Michail Prisjvin (1873–1954) fortsatte den ryska traditionen av naturskildringar och folklivsberättelser, med drag av Turgenjev och Tolstoj, och har sagts vara den finaste naturskildraren i sovjetrysk litteratur. På en poetisk och livfull prosa har han beskrivit sina intryck av natur och människor i bland annat Östkarelen, Norge och Manchuriet.
xxx/ellauri385.html on line 129: Apollinaria Prokofyevna Suslova (venäjä : Аполлина́рия Проко́фьевна Су́слова), 1839–1918, Vasily Rozanovin vaimo ja Venäjän ensimmäisen naislääkärin Nadezhda Suslovan sisar. Häntä pidetään prototyyppinä useille naishahmoille Dostojevskin romaaneissa, kuten Polina pelissä Peluri, Nastasja Filipovna elokuvassa Idiootti, Katerina Ivanovna Marmeladova elokuvassa Rikos ja rangaistus, Lizaveta Nikolaevna elokuvassa The Possessed, sekä Katerina ja Grushenka elokuvassa The Brothers Karamazov. Suslovaa on usein kuvattu femme fatale -naisena. Fjodor Dostojevski kutsui häntä yhdeksi aikansa merkittävimmistä naisista. Hänen omia teoksiaan ovat novelli Pokuda, joka julkaistiin Mihail Dostojevskin Vremya - lehdessä vuonna 1861, Do svadby (1863), ja omaelämäkerrallinen Chuzhaya i Svoy, joka julkaistiin vuonna 1928.
xxx/ellauri385.html on line 266: Sekä satiirisen että vakavan sävyisen Anatomian (vrt Valentinin "Melkein vakavaa") "elävöittää [Burtonin] läpitunkeva huumori". Eise kovin läpi tunkenut. Kirjoittajan tekniikoiden lisäksi Anatomian laaja laajuus – käsittelee sellaisia aiheita kuin lukijan ruoansulatus, peikkoja, Amerikan maantiede ja muita – tekee siitä arvokkaan panoksen useille tieteenaloille. Mä luin sen, ei se ollut mistään kotoisin. Seinfeldin3> juutalaisvizitkin on hauskempia.
xxx/ellauri385.html on line 280: 3 Seinfeld May be pedophile but apparently he ain't really gay. Seinfeld expressed support for Israel during the Israel–Hamas war, saying "I will always stand with Israel and the Jewish people." In 2024, Bloomberg declared Seinfeld a billionaire, with a net worth standing at more than $1 billion, thanks to various syndication deals his sitcom signed, with $465 million coming from those deals. Seinfeld is an automobile enthusiast and collector, and he owns a collection of about 150 cars, including a large Porsche collection. What a motherfucker.
xxx/ellauri385.html on line 286: Charles Lamb (10. helmikuuta 1775 – 27. joulukuuta 1834) oli englantilainen esseisti, runoilija ja antiikkimies, joka tunnetaan parhaiten Essays of Eliasta ja lastenkirjasta Tales from Shakespeare, jonka hän sai aikaan yhdessä isosisarensa Mary Lambin (1764–1847) kanssa. Lambin runoille on ominaista tunteen syvyys ja helppotajuinen ilmaisumuoto. Tunnetuin niistä on ”The old familiar faeces”. Vuotta myöhemmin Lamb julkaisi kokoelman Shakespearen aikaisia näytelmäkirjailijoita, Specimens of English dramatic poets who lived about the time of Shakespeare. Siinä hän nosti esille vanhojen näytelmäkirjailijoiden sanontatavan yksinkertaisuuden ja puhtauden, jota hän itse turhaan tavoitteli murhenäytelmässään John Weevil (1802). Lambin etevät esseet ilmestyivät koottuina 1823 ja 1833. Keitetystä lampaanpäästä taisi olla koko kaveri, aika lällykkä.
xxx/ellauri385.html on line 296: Christ's Hospital oli tyypillinen englantilainen sisäoppilaitos, ja monet opiskelijat kirjoittivat myöhemmin siellä kokemastaan kauheasta väkivallasta. Koulun ylempi mestari (eli rehtori tai rehtori) vuosina 1778–1799 oli pastori James Boyer , mies, joka tunnettiin arvaamattomista oikuista luonteessaan. Eräässä kuuluisassa tarinassa Boyerin sanottiin lyöneen Leigh Huntin hampaat sisään heittämällä hänelle kopion Homeruksesta huoneen toiselta puolelta. Lamb näytti välttyneen suurelta osin tästä julmuudesta, osittain hänen ystävällisen persoonallisuutensa vuoksi ja osittain siksi, että Samuel Salt, hänen isänsä työnantaja ja Lambin sponsori koulussa, oli yksi instituutin kuvernööreistä.
xxx/ellauri385.html on line 306: Coleridge, en tiedä mitä kärsimystä olet käynyt läpi Bristolissa. Elämäni on ollut viime aikoina monimuotoista. Ne kuusi viikkoa, jotka päättyivät viime vuonna ja aloittivat tämän, erittäin nöyrä palvelijasi vietti erittäin miellyttävästi hullujen talossa Hoxtonissa – olen nyt jokseenkin rationaalinen, enkä pure ketään.
xxx/ellauri385.html on line 313: Rakkain ystäväni – White tai jotkut ystäväni tai julkiset lehdet ovat tähän mennessä saattaneet kertoa sinulle perhettämme kohdanneista kauheista onnettomuuksista. Annan vain ääriviivat. Rakas rakas rakkain sisareni hulluuden kohtauksessa on ollut oman äitinsä kuolema. Olin käsillä vain niin kauan, että sain veitsen irti hänen käsistään. Hän on tällä hetkellä hullukodissa, josta pelkään, että hänet on siirrettävä sairaalaan. Jumala on säilyttänyt minulle aistini – syön ja juon ja nukun, ja uskon, että minun tuomioni on erittäin terve. Köyhä isäni loukkaantui lievästi, ja minä jään huolehtimaan hänestä ja tädistäni. Bluecoat-koulun herra Norris on ollut meille erittäin ystävällinen, eikä meillä ole muita ystäviä, mutta luojan kiitos olen hyvin rauhallinen ja rauhallinen ja pystyn tekemään parhaani. Kirjoita – mahdollisimman uskonnollinen kirje – mutta älä mainitse siitä, mikä on mennyt ja tehty. – Minun kanssani "entiset asiat ovat kadonneet", ja minulla on muutakin tekemistä [kuin] tuntea. Kaikkivaltias Jumala pitää meidät kaikki kädessään.
xxx/ellauri385.html on line 394: Philomena ( / ˌ f ɪ l ə ˈ m iː n ə / FIL -ə- MEE -nə ), joka tunnetaan myös nimellä Saint Philomena ( antiikin kreikka : Ἁγία Φιλουμένη , tai roomalaisittain Philomena ( noin 10. tammikuuta 291 – noin 10. elokuuta 304) oli neitsytmarttyyri, jonka häpyluu löydettiin 24.–25. toukokuuta 1802 Priscillan katakombista. Kolmessa hautaa ympäröivässä laatassa oli kirjoitus Pax Tecum Filumena (eli "Rauha sinulle, Philomena"), jonka katsottiin osoittavan, että hänen nimensä (kirjoituksen latinaksi) oli Filumena (muinaiskreikaksi: φιλουμένη , latinoitu: philouménē , ' rakas '), jonka englanninkielinen muoto on Philomena Cunk. Philomena on vauvojen, imeväisten ja nuorten suojeluspyhimys, ja hänet tunnetaan nimellä "Imutyöläinen".
xxx/ellauri385.html on line 413: Jan Guilloun Arn-sarjan ykkösosan alussa mainitaan pyhimys nimeltä Tiburtius. Tiburtius on miehen etunimi. Se on alun perin latinalainen sukunimi, joka lienee muodostettu roomalaisesta paikannimestä Tibur (nyk. Rooman lähellä sijaitseva Tivolin kaupunki). Pyhän Cecilian legendassa mainitaan Tiburtius-niminen varhaiskristillinen marttyyri. Tiburtius-nimi oli mukana Suomen almanakassa vuosina 1706–1928, lukuun ottamatta joitain katkoksia. Nimipäivä oli 14. huhtikuuta. Se on edelleen Tiburtiuksen nimipäivä Ruotsin almanakassa.
xxx/ellauri385.html on line 415: Suomalaisessa ja ruotsalaisessa kansanperinteessä Tiburtiuksen päivää on pidetty vuoden ensimmäisenä kesäpäivänä, ”suvipäivänä”. Erään Koijärveltä kerätyn sananparren mukaan ”Tiburtius maat näyttää, tiet tukkii, ojat täyttää”. Suomessa on vuoteen 2022 mennessä tilastoitu noin 10–20 Tiburtius-nimistä miestä.
xxx/ellauri387.html on line 74: Husbonden fick behandla sin träl fullkomligt godtyckligt, till och med ta hans liv: "Om husbonden eller husfrun eller deras barn tillfogar träl någon skada – dråp eller sår – vare allt saklöst." Ville man beteckna att någon var fullkomligt rättslös, sade man att han "ej hade mera rätt än en hudstruken huskona", det vill säga trälinna (rättare sagt ambat).
xxx/ellauri387.html on line 80: Formenteran saari Baleaareilla on kuulu nudistirannoista. Sverker Slaklemillä ei olis sinne mitään asiaa. Toista oli sentään Eerik Pyhä (ruots. Erik Jedvardsson den Helige; k. 18. toukokuuta 1160 Uppsala) joka oli Ruotsin kuningas noin vuosina 1156–1160 eli yhtä kauan kuin Donald Trump. Goottilainen historiankirjoitus on numeroinut hänet Ruotsin kuningas Eerik IX:ksi.
xxx/ellauri387.html on line 165: Bernard of Clairvaux, O. Cist. (latinaksi: Bernardus Claraevallensis; 1090 – 20. elokuuta 1153), jota kunnioitettiin bernhardinkoirana, oli apotti, mystikko, temppeliritarien perustaja ja merkittävä johtaja benediktiiniritarikunnan uudistamisessa syntymässä olevan sistersiläisen kautta, ja länkkärien tärkeä poliittinen tilaus. Life is better with Dog.
xxx/ellauri387.html on line 170: Toinen ristiretki (1146–1149) päättyi länkkäreille nolosti.
xxx/ellauri387.html on line 511: Stanley Fishin Synnistä yllättyneen saavutus oli sovittaa nämä kaksi leiriä yhteen yhdistämällä niiden väitteet yhdeksi kattavaksi teesiksi: Kadonnut paratiisi on runo siitä, kuinka sen lukijat tulivat sellaisiksi kuin he ovat – eli lankesivat – ja runon opetus osoittautuu lukijan impulssiksi joka kerta, kun hän pitää pirullista toimintaa houkuttelevana tai jumalallista toimintaa pelottavana.
xxx/ellauri388.html on line 84: Minna Craucher (23 August 1891 – 8 March 1932) was the false name of Maria Vilhelmiina Lindell, a Finnish socialite and spy. She did espionage for the Cheka, the Soviet secret police and was arrested three times for fraud. She also had connections to the right-wing Lapua Movement. She became the subject of several books and stories. In 1932 she was murdered with a shot to the head.
xxx/ellauri388.html on line 119: Arvid Järnefelt (16. marraskuuta 1861 Pulkkala – 27. joulukuuta 1932 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, koulutukseltaan juristi ja arvoltaan varatuomari. Elämänsä kolme viimeistä vuosikymmentä hän harjoitti maanviljelystä. Yhteiskunnallisilta näkemyksiltään Järnefelt oli opiskeluaikoinaan innokas fennomaani, mutta siirtyi myöhemmin tolstoilaisuuteen ja kristilliseen anarkismiin. Järnefeltin isä oli kenraaliluutnantti, maaherra Alexander Järnefelt ja äiti baltiansaksalaiseen Clodt von Jürgensburgin aatelissukuun kuulunut vapaaherratar Elisabeth Järnefelt. Hänen sisaruksiaan olivat Jean Sibeliuksen puoliso Aino Sibelius, taidemaalari Eero Järnefelt ja säveltäjä Armas Järnefelt.
xxx/ellauri388.html on line 121: Järnefelt avioitui Jyväskylässä Emilia Fredrika Parviaisen (1865–1937) kanssa vuonna 1884. Parviaisen vanhemmat olivat paikallinen varakas kauppias Mikko Parviainen ja Katarina Charlotta Pundani. Järnefeltit saivat viisi lasta: Eero (1888–1970), Liisa (1893–1978), Anna (1898–1899), Maija (1900–1986) ja Emmi (1902–1941). Tyttäristä Liisa avioitui juristi Matti Piipposen kanssa. Emilia sai siis avioliitossa 15 vuoden aikana Arvidilta tod.näk. n. 5 kertaa kyrpää.
xxx/ellauri388.html on line 198: Richard Freiherr von Krafft-Ebing (koko nimi Richard Fridolin Joseph Freiherr Krafft von Festenberg auf Frohnberg, genannt von Ebing ; 14. elokuuta 1840 – 22. joulukuuta 1902) oli saksalainen psykiatri ja perusteoksen Psychopathia Sex-6-Sexualis kirjoittaja.
xxx/ellauri388.html on line 202: Teoksessaan Psychopathia sexualis (1886) hän määritteli homoseksuaalisuuden synnynnäiseksi neuropsykopaattiseksi häiriöksi – pohjimmiltaan perinnölliseksi hermostosairaudeksi. Tämä diagnoosi antoi hänelle mahdollisuuden puolustaa homoseksuaalisuuden täydellistä dekriminalisointia väittäen, että homoseksuaalit eivät olleet vastuussa "epämuodostuksestaan" ja että homoseksuaalisuus ei ollut tarttuvaa. Vaikka Krafft-Ebingiä pidettiin tuolloin oikeuslääketieteen alan arvovaltaisena hahmona, tämä teoria jäi ilman seurauksia dekriminalisoinnille ja asenteissa on palattu entiselle kannalle.
xxx/ellauri388.html on line 235: Kun näin analysoimme ja tutkimme asiantuntijalausuntojen kolmea päävirtaa tämän seksuaalisen raittiuden suhteen – sitä puoltavia mielipiteitä, sitä vastustavia mielipiteitä ja mielipiteitä, jotka kulkevat välivaiheessa – voimme tuskin epäonnistua päätellä, kuinka epätyydyttävä koko keskustelu on. "Seksuaalisen pidättymisen" tila on täysin epämääräinen ja epämääräinen tila.
xxx/ellauri388.html on line 237: Rohleder, kokenut lääkäri ja tunnustettu auktoriteetti seksuaalipatologiaan liittyvissä kysymyksissä, on esittänyt nykyiset näkemykset "seksuaalisesta pidättymisestä" etsivälle kritiikille pitkässä ja tärkeässä paperissa (95 s.) Hän kiistää kokonaan sen, että tiukkaa seksuaalista pidättymistä on olemassa. "Seksuaalisen raittiuden", hän huomauttaa, termin kaikissa tiukoissa kohtauksissa on oltava pidättäytyminen ei vain seksuaalisesta kanssakäymisestä, vaan autoeroottisista ilmenemismuodoista: autofellatiosta, autocunnilinguxesta, masturbaatiosta, homoseksuaalisista teoista, kaikista seksuaalisesti kieroutuneista käytännöistä. Sen on lisäksi sisällettävä pysyvä pidättäytyminen eroottiseen mielikuvitukseen ja aistilliseen haaveluun. Kun kuitenkin on mahdollista muuttaa koko psyykkinen kenttä seksitoiminnan osalta tabula rasaksi – ja jos se ei onnistu niin jatkuvasti ja johdonmukaisesti, ei ole olemassa tiukkaa seksuaalista pidättymistä – silloin, Rohleder huomauttaa, voi pohtia, eikö meillä ole seksuaalista anestesiaa, anaphrodisia sexualista. Se on kysymys, joka harvoin, jos koskaan, kohtaa ne, jotka keskustelevat seksuaalisesta pidättymisestä. Se on kuitenkin äärimmäisen ajankohtainen kysymys, koska, kuten Rohleder väittää, jos seksuaalinen anestesia on olemassa, kysymys seksuaalisesta pidättymisestä putoaa maahan, sillä voimme jollain ihme kokovartalopuudutuxella vain "väistää" toimista, jotka eivät ole vallassamme. Täydellinen seksuaalinen anestesia on kuitenkin niin harvinainen tila, että se voidaan käytännössä jättää huomiotta, ja koska seksuaalisen impulssin, jos se on olemassa, täytyy fysiologisesta välttämättömyydestä joskus aktivoitua jossain muodossa – vaikka vain, Freudin näkemyksen mukaan, muuttumalla johonkin sairaalliseen neuroottiseen tilaan – tulemme siihen johtopäätökseen, että "seksuaalinen pidättyminen" on ehdottomasti mahdotonta.
xxx/ellauri388.html on line 272: Vaikka yhteiskunnan ja luonnon näkökulmasta seksuaalisen impulssin päämäärä ja kohde on lisääntyminen, eikä mikään muu kuin lisääntyminen, se ei suinkaan pidä paikkaansa yksilön kohdalla, jonka päätavoitteena on oltava itsensä toteuttaminen. sopusoinnussa sen asianmukaisen kunnioituksen kanssa, jota elämäntaide vaatii. Vaikka sukupuolisuhteilla ei olisi mitään yhteyttä lisääntymiseen – kuten jotkut Keski-Australian Paloheimot uskovat – ne olisivat silti oikeutettuja ja ovat todellakin välttämätön apu yksilön parhaalle moraaliselle kehitykselle, sillä se on vain niin läheisessä suhteessa. kuin seksi, että elämän hienoimmat armot ja kyvyt ovat täysi ulottuvuus. Edes pyhät eivät voi luopua elämän seksuaalisesta puolesta. Parhaat ja taitavimmat pyhät Hieronymuksesta Tolstoihin – jopa hieno Franciscus Assisilainen – olivat karvapeiton alla vähemmän pyhiä.
xxx/ellauri394.html on line 77:Kymingatar Liliruokalani. Queen of Hawaii January 17, 1893 – November 11, 1917 (Disputed). Leninki on ylhäältä hiukka tiukka.
xxx/ellauri394.html on line 117: The coup d'état established a Provisional Government which became the Republic of Hawaiʻi, but the ultimate goal was the annexation of the islands to the United States, which was temporarily blocked by President Grover Cleveland. After an unsuccessful uprising to restore the monarchy, the oligarchical government placed the former queen under house arrest at the ʻIolani Palace. On January 24, 1895, under threat of execution of her imprisoned supporters, Liliʻuokalani was forced to abdicate the Hawaiian throne, officially resigning as head of the deposed monarchy. Attempts were made to restore the monarchy and oppose annexation, but with the outbreak of the Spanish–American War, the United States annexed Hawaiʻi. Living out the remainder of her later life as a private citizen, Liliʻuokalani died at her residence, Washington Place, in Honolulu in 1917.
xxx/ellauri394.html on line 201: For myself, I would have chosen death rather than to have signed it; but it was represented to me that by my signing this paper all the persons who had been arrested, all my people now in trouble by reason of their love and loyalty towards me, would be immediately released. Think of my position, – sick, a lone woman in prison, scarcely knowing who was my friend, or who listened to my words only to betray me, without legal advice or friendly counsel, and the stream of blood ready to flow unless it was stayed by my pen.
xxx/ellauri394.html on line 205: She was tried by the military commission of the Republic led by her former attorney general Whiting in the palace throne room on February 8. Defended at trial by another one of her former attorneys general Paul Neumann, she claimed ignorance but was sentenced to five years of hard labor in prison by the military tribunal and fined $5,000. The sentence was commuted on September 4, to imprisonment in the palace, attended by her lady-in-waiting Eveline Townsend Wilson (aka Kitty), wife of Marshal Wilson. In confinement she composed songs including "The Queen's Prayer" (Ke Aloha o Ka Haku – "The Grace of the Lord").
xxx/ellauri394.html on line 215: In June 1897 President McKinley signed the "Treaty for the Annexation for the Hawaiian Islands", but it failed to pass in the United States Senate after the Kūʻē Petitions were submitted by a commission of Native Hawaiian delegates consisting of James Keauiluna Kaulia, David Kalauokalani, William Auld, and John Richardson. Members of Hui Aloha ʻĀina collected over 21,000 signatures opposing an annexation treaty. Another 17,000 signatures were collected by members of Hui Kālaiʻāina but not submitted to the Senate because those signatures were also asking for restoration of the Queen. The petitions collectively were presented as evidence of the strong grassroots opposition of the Hawaiian community to annexation, and the treaty was defeated in the Senate— however, following its failure, Hawaii was annexed anyway via the Newlands Resolution, a joint resolution of Congress, in July 1898, shortly after the outbreak of the Spanish–American War. Tuli kiire annexoida lisää maita Mexikon suunnalta.
xxx/ellauri394.html on line 222: – Hawaiian Organic Act, Sec. 99.
xxx/ellauri394.html on line 279: Silva 2004, pp. 123–163; Silva, Noenoe K. (1998). "The 1897 Petitions Protesting Annexation". The Annexation Of Hawaii: A Collection Of Documents. University of Hawaii at Manoa. Archived from the original on December 30, 2016. Retrieved December 19, 2016.
xxx/ellauri394.html on line 291: Abbott, Lyman; Mabie, H. W., eds. (May 30, 1917). "An American Queen". The Outlook. Vol. 116, no. 5. New York. pp. 177–178. OCLC 5361126. Archived from the original on April 23, 2017.; "Elima Keiki Hawaii i Make". Ke Aloha Aina. Vol. XXII, no. 14. Honolulu. April 6, 1917. p. 1. Retrieved September 26, 2016.
xxx/ellauri394.html on line 296: "Join St. Andrew's – Ex-queen Liliuokalani Confirmed by Bishop Willis". Hawaiian Gazette. Vol. XXXI, no. 40. Honolulu. May 19, 1896. p. 4, col. 6. Archived from the original on October 1, 2017. Retrieved October 15, 2017.
xxx/ellauri394.html on line 300: "Former Queen Renounces Her Claim to the Throne of the Hawaiian Islands. She and Her People Satisfied With the Government Given by the United States." San Francisco Call. Vol. 100, no. 34. July 4, 1906. p. 3. ISSN 1941-0719. OCLC 13146227. Retrieved March 20, 2020 – via California Digital Newspaper Collection.
xxx/ellauri394.html on line 302: Barnes, Susan B. (September 18, 2017). "Alohas, sisterhood and grit: the Queen Liliʻuokalani Long Distance Canoe Race". espnW. Archived from the original on September 30, 2017. Retrieved October 15, 2017.; Club, Kai Opua Canoe. "Queen Liliʻuokalani Canoe Race – World's Largest Outrigger Canoe Race". Kai 'Opua Canoe Club. Archived from the original on September 30, 2017. Retrieved October 15, 2017.
xxx/ellauri394.html on line 315: Van Dyke, Jon M. (2008). Who Owns the Crown Lands of Hawaiʻi? (The Americans.) Honolulu: University of Hawaii Press. ISBN 978-0-8248-6560-3. OCLC 257449971. Archived from the original on November 11, 2016. Retrieved November 10, 2016 – via Project MUSE.
xxx/ellauri394.html on line 329: Peterson, Barbara Bennett (1984). "Liliuokalani". Notable Women of Hawaii. Honolulu: University of Hawaii Press. pp. 240–244. ISBN 978-0-8248-0820-4. OCLC 11030010.
xxx/ellauri394.html on line 381: Kyynisempi puolisukeltaja Akutagawa löytyy albumin suikkitaulukosta maanmiehensä Kawabatan ohella. Hänet tunnettiin myös pseudonyymillä Chōkōdō Shujin. Hän kehitti voimakkaasti japanilaisten novellien tyyliä ja kirjoitti yksityiskohtaisia kuvauksia ihmisluonnon nurjista puolista. Kertomus Rashōmon (1915) perustuu Heian-kauden kauhukertomukseen, ja hän soveltaa siihen aikansa psykologista kerrontaa. Vuonna 1921 suosionsa huipulla Akutagawa luopui täysipäiväisestä kirjailijantyöstä ja lähti kirjeenvaihtajaksi Kiinaan. Hän stressaantui, sairastui eikä enää toipunut entiselleen. Palattuaan Japaniin hän julkaisi kuuluisimman kertomuksensa "Metsikössä", (Yabu no naka) vuonna 1922. Suuri osa Akutagawan tuotannosta on vahvasti omaelämäkerrallista. Hän tsemppasi horjuvan fyysisen kunnon ja mielenterveyden kanssa. Akutagawa kärsi harhoista ja syömishäiriöistä, yritti itsemurhaa pari kertaa ja onnistui siinä lopulta vuonna 1927, vain 35-vuotiaana. Tsemppi kannatti! Akira Kurosawan läpimurtoelokuva Rashomon – paholaisen temppeli perustuu Akutagawan novelleihin Rashōmon ja Metsikössä. Novellissa Rashōmon on Kioton kaupungin eteläinen portti, kun taas elokuvassa se on temppeli. Nimestään huolimatta elokuvan juoni perustuu lähes täysin Metsikössä-novelliin.
xxx/ellauri394.html on line 450: Jackie Chan (Yuen No 7) oli yksi mestari Yu Jim Yuenin seitsemästä pienestä omaisuudesta, ja kun häneltä kysyttiin hänen tunnetuimmasta oppilaistaan, sanoi, että Jackie "ei ollut yksi parhaista, mutta tuhmin kyllä." Kiinan draamaakatemia (kiina: 中國戲劇學院) oli Peking-oopperakoulu Kowloonissa Hongkongissa. Charles Chan (18. joulukuuta 1914 – 26. helmikuuta 2008) ja Lee-lee Chan (1916 – 28. helmikuuta 2002) olivat näyttelijä/ohjaaja/laulaja Jackie Chanin vanhempia. Tämä on eri Charlie Chan kuin Draxin henchman Bond pläjäyxessä Moonraker albumissa 221.
6626
ellauri340.html on line 314: